scieee Science in your language
[fi] (orig)

Sosiaalisesti kestävä hyvinvointiyhteiskunta kriiseissä

Read accessible full text

Sosiaalisesti kestävä hyvinvointiyhteiskunta kriiseissä

Author: Hekkala, Marja,Raitakari, Suvi,Eronen, Jenni,Granfelt, Riitta,Grönlund, Henrietta,Heino, Eveliina,Hokkanen, Joni,Huotari, Rosa,Ilmoniemi, Mikko,Judén, Tii,Kainulainen, Sakari,Kara, Hanna,Kivipelto, Minna,Ranta, Johanna,Rusi, Leena,Tuomi, Riikka,Vasara, P
Publisher: Tampereen yliopisto
Year: 2023
Source: https://jyx.jyu.fi/bitstream/123456789/97112/1/978-952-03-3018-7_s324-335.pdf
This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
Sosiaalises i kes ä ä hy in oin iyh eiskun a k iiseissä
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Hekkala, Ma ja; Rai aka i, Su i; E onen, Jenni; G an el , Rii a; G önlund,
Hen ie a; Heino, E eliina; Hokkanen, Joni; Huo a i, Rosa; Ilmoniemi, Mikko;
Judén, Tii; Kainulainen, Saka i; Ka a, Hanna; Ki ipel o, Minna; Ran a, Johanna;
Rusi, Leena; Tuomi, Riikka; Vasa a, Paula; Wiens, Va pu; Zi ing, Joakim
Hekkala, M., Rai aka i, S., E onen, J., G an el , R., G önlund, H., Heino, E., Hokkanen, J., Huo a i,
R., Ilmoniemi, M., Judén, T., Kainulainen, S., Ka a, H., Ki ipel o, M., Ran a, J., Rusi, L., Tuomi, R.,
Vasa a, P., Wiens, V., & Zi ing, J. (2023). Sosiaalises i kes ä ä hy in oin iyh eiskun a k iiseissä.
In M. Hekkala, & S. Rai aka i (Eds.), Osallisuu a ja osa omuu a yh eiskunnan ma ginaaleissa :
muun u a pal elu ja hy in oin i ko onapandemiassa. (pp. 324-335). Tampe een yliopis o.
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-03-3018-7
2023
324
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
14 Sosiaalises i kes ä ä
hy in oin iyh eiskun a k iiseissä
Ma ja Hekkala, Su i Rai aka i, Jenni E onen, Rii a G an el ,
Hen ie aG önlund, E eliina Heino, Joni Hokkanen, Rosa Huo a i,
MikkoIlmoniemi, Tii Judén, Saka i Kainulainen, Hanna Ka a,
MinnaKi ipel o, Johanna Ran a, Leena Rusi, Riikka Tuomi, Paula Vasa a,
Va pu Wiens & Joakim Zi ing
Ta kas elemme lopuksi koko apo ia läpileikkaa ia eemoja ja esi ämme niihin
pe us u a poli iikkasuosi ukse sosiaalises i kes ä än, k iiseissäkin oimin aky-
kynsä säily ä än hy in oin iyh eiskunnan kehi ämiseksi ja u aamiseksi.
K iisien aiheu ama a jen poikkeuksellise jä jes ely , ku en liikkumis- ja
kokoon umis ajoi ukse , oi a al is aa ihmisiä yllä ä illä a oilla haa oi a-
ille olosuh eille ja ho ju aa a jen ja ku uu a. Poikkeuksellise olosuh ee ja
k iisi oi a myös sy en ää ja ihen ää askaiden elämänkokemus en aiheu a-
maa kuo mi us a ja si en lisä ä a un ja uen a pei a. (Luku 10.) Esime kiksi
ka en unee aukioloaja , mahdo omuus käy ää in e ne iä ai älylai ei a ja ie-
askielisyys oi a muodos ua a un saamisen kannal a kokemuksellises i yli -
ämä ömiksi kynnyksiksi (koko eos). Si en k iiseissä ja niis ä sel iy ymisessä
keskeisessä oolissa on esu ssien ja uen saa u e a uus, ja ähän kohdis u a
aikeude . Va au umisessa on kyse a jen ja ku uuden ja ämän edelly ämien
esu ssien saa a uuden ja saa u e a uuden a mis amises a poikkeuksellisissa
olosuh eissa.
Koh uu omien kynnys en ja a un saa u ama omuuden hin a on inhimil-
lises i ko kea. E ia oisuus ja k iisin aiku us en kasau uminen ma ginaalisessa
325
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
asemassa ole ille ihmisille heiken ä ä k iiseis ä sel iy ymis ä ja palau umis a
yksilö asolla mu a myös yh eiskunnallises i. K iiseissä ajoi uksilla uleekin
py kiä äl ämään sy jäy ämäs ä lisää jo almiiksi sy jässä ole ia ihmisiä.
K iiseis ä sel iä ä pa hai en yh eiskunna , joissa on ähän e ia oisuu a ja pal-
jon osallisuu a.
A ope us ana unnus aminen ja kanssalaisuus
Sosiaalises i kes ä ä hy in oin iyh eiskun a unnus aa kaikissa olosuh eissa ihmis-
a on ja u aa inhimillis en pe us a peiden yydy ymisen. Suomessa ihmisa ois-
a elämää u aa e i yises i oikeus äl ämä ömään huolenpi oon ja oimeen u-
loon (PL 19 §). Väl ämä ön huolenpi o a koi aa esime kiksi a in oa, suojaa,
puh au a, asumis a, sai auksien hoi amis a, e eyden ukemis a, u allis a
e is ys ä a unnas a pa an umiseksi ja mahdollisuu a hoi aa omia asioi a puhe-
limi se. Tinkimä ön ihmisa on ja ihmisa oisen elämän kunnioi us luo pe us-
an ja oikeu uksen hy in oinnin k ii isille a kas eluille kaikissa kon eks eissa,
ja e i yises i yh eiskunnan ma ginaalissa, johon eos keski yy.
Ko onapandemia osoi i, e ä äl ämä ömien pe us a peiden lisäksi ihmis-
kon ak i o a äl ämä ömiä ” älinei ä” sel iy ymisen kannal a: monille ma -
ginaalisessa asemassa ole ille ihmisille (omakielise ) ihmiskon ak i o a ainoa
ei i sosiaaliseen ukeen, ie oon ja sosiaali u aan. Ihmiskon ak eilla on kui-
enkin myös i seisa oa, koska ne mahdollis a a nähdyksi ulemis a, uo o-
aiku us a, kuulumisen unne a ja yh eisyyden kokemus a, ja o a si en edel-
ly yksiä a okkaalle ja mielekkäälle elämälle (koko eos). Inhimillise a pee
unnus a a ja luo amukselliseen uo o aiku ukseen py ki ä hy in oin iyh-
eiskun a kan aa ja kanna elee ihmisiä myös k iisien ja niiden hallin akeino-
jen oimassaolon aikana. Keskeis ä luo amuksen aken amisen ja säily ämisen
kannal a on ase ua iedos a aan a oimeen uo o aiku ukseen sekä pe us ella
poikkeuksellisia oimia ja muu oksia esime kiksi pal eluissa, ja ies iä näis ä sel-
keäs i ja helpos i a oi e a alla a alla.
Suosi us 1: Va au umissuunni elmissa, almiuslainsäädännössä ja sosi-
aali u an (e uude ja pal elu ) oimeenpanossa oikeu a ihmiskon ak-
eihin ulee a kas ella a innon ja suojan kal aisena pe us a peena. Se
ulee u a a kaikissa olosuh eissa.
326
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
Osallisuus konk e isoi uu äl ämä ömien esu ssien ja kokemuksen lisäksi yh-
eisenä oimin ana (lu u 3–4, 7 ja 12–13) ja iedon uo amisena (lu u 2–3),
mikä a koi aa sosiaalises i kes ä ässä hy in oin iyh eiskunnassa kumppanuu a
ja kanssalaisuu a ( . uo s. medbo ga e) e i oimijoiden, ku en julkisen, kol-
mannen ja yksi yisen sek o in, kansalaisyh eiskunnan ja u kimuksen, kesken.
Kanssalaise o a asa e oisia, samaan suun aan ka so ia, ois ensa ie oa ja
osaamis a a i se ia ja siksi oisis aan iippu aisia oimijoi a. (Isola ym. 2020,
177.) Rapo in pe us eella iedämmekin, e ä ihmisillä on yh ääl ä halua au aa
mui a ja oisaal a esu sseja ja ky ykkyyksiä kanna ella ja ukea i seään, oisia
ja yh eiskun aa k iiseis ä sel iy ymisessä (mm. luku 12). Myös yöelämän ulko-
puolella ole a ihmise on o e a a kumppaneiksi ja a os e a a heidän oimi-
juu aan, ky ykkyyksiään ja ie oaan (lu u 2–3 ja 11).
Sosiaalises i kes ä ä hy in oin iyh eiskun a pe us uu e i oimijoiden yh eis-
yössä syn y ään ilanneku aan ja ymmä ykseen yh eiskunnan ma ginaalissa
ele ys ä a jes a, sekä a koi uksenmukais a apua koske aan ie oon (luku 7).
Esime kiksi e ilais en koh aamispaikkojen me ki ys ä ulee seu a a, ymmä -
ää ja uoda esiin nykyis ä enemmän osana ma ginaalisessa asemassa ole ien
ihmis en pal elujä jes elmää; jo koh aamispaikkojen ja niiden kä ijämää ien
ilas oin i oisi näky äksi hy in oin iyh eiskunnan au amisjä jes elmän moni-
puolisuu a ja niiden olyymei a (lu u 4 ja 12–13). Sosiaali yön u kimus a -
i see nykyis ä enemmän malleja ja käsi eellis yksiä ekologises i, sosiaalises i ja
aloudellises i kes ä än hy in oinnin a kas eluun (ks. luku 11).
Suosi us 2: Ihmisillä on k iisi ilan eissakin ol a a i sellään oikeus ku-
a a elämismaailmaansa koske ia ha ain oja ja ehdä niis ä ulkin oja.
Ma ginaalisessa asemassa ole a ihmise ja hei ä a oi a a uoka-a un,
asunno omuus- ja päihde yön ja koh aamispaikkojen yön ekijä on
o e a a mukaan iedon uo amiseen, almius- ja a au umissuunni el-
mien ja sosiaali u an suunni eluun, kehi ämiseen ja a ioin iin.
Yksi pysy ä akenne aiku amis- ja kehi ämis yöhön olisi säännölli-
ses i ois u a ja suo a ie ojen aih o polii is en pää äjien ja ma ginaa-
lisessa asemassa ole ien ihmis en älillä, esime kiksi koh aamispaikkojen
mahdollis amin e äyh eyksin. Toinen mahdollinen akenne olisi päihde-
ja mielen e eysneu os o ja aloudellisen oimin aky yn neu os o, nuo iso-
al uus on sekä anhus- ja ammaisneu os ojen kal aise oimielime .
Epis eemis ä e i e aisuu a on mahdollis a pu kaa myös e ilaisin kans-
sa u kimuksen keinoin.
327
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
Kumppanuus ja yh eis yö o a myös keinoja unnis aa ja puu ua e ia oisuu-
den aken eellisiin syihin, ku en pi käaikaissai auksien ja oimin a ajoi eiden
mahdollises i mukanaan uomaan köyhyy een. Esime kiksi asunno omuus yö ä
eke ien (luku 7) ai uoka-a un (luku 13) e i oimijoiden yh eis yö edus a a
sosiaalises i kes ä iä a kaisuja halli a k iisin ennakoima omia seu auksia. Laaja
yh eis yö uoka-apu oimijoiden, julkisen sek o in ja jä jes öjen kanssa on äl -
ämä ön ä, jo a ma ginaalisessa asemassa ole ien ihmis en e ilaise a pee saa-
daan äy e yä ja posi ii is a mielen e ey ä ah is e ua myös k iiseissä. Ruoka-
apu oiminnan ah is aminen ei kui enkaan a kaise si ä, e ä ke juun u ien
yh eiskunnallis en k iisien ja aloudellisen niukkuuden uoksi uoka-a un a -
i sijoiden mää ä kas aa samalla, kun jae a an uoan mää ä ähenee. (Luku13.)
Sosiaalises i kes ä ässä hy in oin iyh eiskunnassa onkin a e useille aken-
eellisille uudis uksille. Käsillä ole a apo i ekee näky äksi me ki ä iä pulmia
e i jä jes elmien, yön ekijöiden ja ma ginaalisessa asemassa ole ien ihmis en
älisissä koh aamisissa. Vaikka apo in esime kki aikuissosiaali yön, Kelan ja
päi ä oimin akeskuksen yön ekijöiden yh eis yös ä yksi äis en ihmis en asiois-
sa uo oi oa (luku 3), aloudellis a epä a muu a ja sen aiheu amia mielen e -
eyden aikeuksia on syy ä helpo aa myös so i amalla nykyis ä jous a ammin
yh een sosiaalie uuksia ja mui a uloja, yksinke ais amalla aloudellisen uen
jä jes elmiä ja helpo amalla elkajä jes elyyn pääsyä. Myös pal elujä jes elmää
on selkey e ä ä, jo a ihmise a oi aisi a ja saisi a heille kuulu an a un, ja
pal eluiden ja ukien alikäy ö ähenisi. Joka apauksessa iimesijaisen u an
a mis aminen ähin äänkin ii ä än ja ennus e a an ahoi uksen muodossa
ulisi olla ah emmin julkisen sek o in as uulla uskonnollis en yh eisöjen ja
jä jes öjen sijaan. (Lu u 11–13.)
Suosi us 3: E ilaisissa koh aamispaikoissa eh ä ä yö ulee unnis aa
ja unnus aa julkisen sek o in innalla yh eiskunnassa äl ämä ömäk-
si e ulinjassa oimimiseksi, mikä u aa kaikissa olosuh eissa ihmisoi-
keuksien o eu umis a. Koh aa issa yh eisöissä ja koh aa assa yössä on
oimaa aikeina aikoina, mis ä syys ä niiden oimin aedelly ykse ulee
sallia ja u a a myös k iiseissä.
Tunnus amisessa ja kanssalaisuudessa on lopul a kyse sii ä, e ä ma ginaalises-
sa asemassa ole ia ihmisiä ja hei ä koh aa ia yön ekijöi ä äl e ään hie a kki-
ses i ohjailemas a, luoki elemas a ja käsky ämäs ä, jos suinkin mahdollis a.
Ihmisillä on k iiseissäkin ol a a yksi yisyy ä, i semää äämisoikeu a ja neu-
o elu al aa. Pako a a allankäy ö on oikeu e ua ain äli ömäs i hen-

328
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
keä uhkaa issa ilan eissa. Rapo i uo esille, kuinka ihmisoikeuksien o eu-
umisessa on aka ia puu ei a k iisiolosuh eissa, mu a myös niin sano uissa
no maalioloissa.
Esime kiksi asunno omuu a koke alla, ilapäismajoi uksessa yöpy ällä ih-
misellä on ol a a oikeus yksi yisyy een, yysiseen koskema omuu een, oman
ilan hallin aan ja omaisuu ensa u alliseen säily ämiseen. Käy ännössä ämä
a koi aa yksi yis ä huone a ja oikeu a pi ää hallussaan o en a ain a. (Luku
6.) Aikuissosiaali yön asiakkaalla aas on ol a a oikeus pää ää i seään koske is-
a asiois a ja mahdollisuus an aa lupa läheiselle henkilölle saada i seään koske ia
ie oja ja asioida puoles a (luku 11).
Au amisjä jes elmän näkökulmas a e i yises i asiakkaiden kodeissa, kaduil-
la ja e i koh aamispaikoissa liikku aa yö ä eke illä yön ekijöillä ulee olla
mahdollisuus o eu aa kanssalais en pe usoikeuksia u aa aa yö änsä myös
poikkeuksellisissa olosuh eissa. Toimin aohjeiden ulee sallia ilannekoh ainen
ha kin a asiakkaan edun mukaises a oimin a a as a ja luo iminen esime kiksi
kokoon umis ajoi us en ollessa oimassa. Häi iö ön liikku a ja koh aamispai-
koissa eh ä ä yö uke a ihmisoikeuksien u aamis a, iedonkulkua, esiliens-
siä, oimin akykyä ja aiku amis a, joi a kaikki ihmise , yh eisö ja yh eiskun a
a i se a niin k iisi- kuin niin sano uina no maaliaikoina. (Lu u 2–8.)
Suosi us 4: Ihmis en i semää äämisoikeu a ja yön ekijöiden amma-
illis a au onomiaa ulee ajoi aa k iiseissäkin ain ää immäisissä a-
pauksissa ja ain pe us el a issa mää in. Sosiaalises i kes ä ä a kaisu
ajoi us en oimeenpanossa onnis u a pa hai en neu o elemalla ja
yh eis yössä.
Toimi a au amisjä jes elmä
Saa u e a uus
Helppo pääsy pal eluihin, koh aa iin yh eisöihin ja e ilaisiin esu sseihin akaa
ihmisoikeuksien ja yhden e aisuuden o eu umis a sekä ah is aa osallisuu -
a ja ihmis en yh eiskun aan kiinni ymis ä. Heikko a oi e a uus puoles aan
uo aa sy jin ää ja ah is aa ihmis en ma ginaalis a yh eiskunnallis a asemaa.
Saa u e a uus on myös keskeinen osa k iisinhallin aa, onpa kyse si en iedon,
u an ai ma e iaalisen ja psykososiaalisen uen a oi e a uudes a. (Luku 8.)
Ko onapandemia oikin ullessaan saa u e a uuden k iisin, joka aiheu i esi-
329
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
me kiksi asunno omuu a koke ien ihmis en a ki odellisuudessa ää immäisiä
paika omuuden ja u a omuuden kokemuksia (lu u 3, 6 ja 8).
Saa u e a uus on moni ahoinen ja ah as i kon eks isidonnainen ilmiö
(luku 8), ja sellaisena si ä ulee a kas ella eh äessä yh eiskunnallisia, o gani-
sa o isia, yökäy än öihin ja/ ai esu ssien saa a uu een lii y iä muu oksia.
Esime kiksi pal eluiden sii äminen e ä o eu ukseen pa an aa niiden saa u-
e a uu a joidenkin ihmis en kohdalla ja ois en kohdalla aas heiken ää si ä.
Joskus mahdollisuus asioida nime ömäs i ai anonyymis i on ä kein saa u e -
a uuden k i ee i. Si en saa u e a uuden o eu umises a ai o eu uma omuu-
des a on aikea uo aa yleis e ä ää a io a. Ma ginaalisessa asemassa ole ien
ihmis en pal eluiden ja uen saa u e a uu a heiken ä ä me ki ä äs i seu aa-
a asia : 1) ak ii inen päih eiden käy ö sulkee o ia suu essa osassa pal eluja
ja oimin oja, 2)huono koh elu, ihmisoikeusloukkaukse , äki allan pelko ja
mo alismi saa a apua a i se a ihmise äl elemään pal eluihin hakeu umis-
a, 3) aikuissosiaali yön oimiminen ”e äällä”, esime kiksi pal elu a peen a i-
oin ip osessin ja ajan a auksen ”päässä”, heiken ää sen oimin amahdollisuuksia
e ilaisissa nopeaa oimin aa aa i issa ilan eissa.
Sosiaalises i kes ä ä hy in oin iyh eiskun a ei k iiseissäkään ohi a ihmis-
en yksilöllisiä a un a pei a. On sel ää, e ä ihmis en on pääs ä ä esime kik-
si psykososiaalisen uen pal eluihin poikkeuksellisis a olosuh eis a huolima a.
Ympä i uo okau isen päih ymys ilan salli an, asiakkaille u allisen pal eluasu-
misen puu e on me ki ä ä au amisjä jes elmän aukko; ak ii inen päih eiden
käy ö yhdis e ynä asunno omuu een ja ympä i uo okau iseen hoi an a pee-
seen on i sessään moninke ainen ja pi ki yny inhimillinen k iisi ilman pan-
demiaa ai muu a poikkeuksellis a olosuhde a. Päih ei ä ak ii ises i käy ä ien
ihmis en on a i aessa pääs ä ä u ako iin. (Lu u 3, 6 ja 8.) Myöskään ie-
askielisyys ei saa muodos ua kynnykseksi sosiaali- ja e eyspal eluissa (luku 9)
ai esime kiksi alous- ja elkaneu onnassa.
Ehkäise ää yö ä on mahdollis a ehdä myös ma ginaaliseen asemaan pää-
yneiden ihmis en pa issa. Esime kiksi e kkopal eluis a oi saada a un ko oa
käsin jopa hengen aa allisissa päih eiden käy öön lii y issä ilan eissa, ai uo-
ka-a ussa löy ää iedon ja yh eyden sosiaali yöhön ja Kelaan. E i paikoissa liik-
ku a ja jalkau u a pal eluneu on a ja -ohjaus on me ki ä ä äylä pal eluihin
niille ihmisille, jo ka ei ä i se jaksa, osaa ai pys y sel i ämään ie oa a us a.
Pal eluissa on a peen ylipää ään kehi ää liikku uu a ja jous a uu a si en, e ä
ne pys y ä as aamaan ihmis en moniin uen a peisiin oikea-aikaises i, a i aes-
sa he i ja a koi uksenmukaises i. Lisäksi huumeiden käy öhuonee u aisi a
monien ihmis en, ku en asunno omuu a ai sen uhkaa koke ien e ey ä, u -
330
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
allisuu a ja hengissä säilymis ä. (Lu u 3–5 ja 12–13.) Myös u kimus oi olla
liikku aa, jalkau u aa ja osallis ujaläh öis ä kanssa u kimus a. Tu kimus a oi
osi ain o eu aa myös ideoyh eydellä, jos koh aamispaikassa on sen mahdol-
lis a a lai ee . (Lu u 2–3.)
Saa u e a uus a koi aa myös a koi uksenmukais a, ajan asais a, selkeää
ja monikana ais a iedo amis a ja ies in ää. Pal eluissa on yleensäkin uo a a
ak ii ises i esiin ihmis en mahdollisuuksis a a oi aa ( e ais) ukea, osallis u-
mismahdollisuuksia, e uuksia ja mui a pal elui a (luku 11). Ko onapandemian
k iisi ies in ä oli mi a aa ja massii is a, mu a a un a ilas oja ja ajoi uksia
koske an uu isoinnin ka eeseen jäi paljon esime kiksi pal eluiden aukioloa ja
muu unei a oimin a apoja koske aa ie oa. Aina sellais a ie oa ei ollu saa a-
illa missään. Muun muassa ie askielise lapsipe heiden anhemma olisi a
hyö ynee esime kiksi sosiaali- ja k iisipäi ys ys en kokoamas a ja jakamas a ie-
dos a, mis ä pe he saa a i aessa ukea, mikäli anhempi sai as uu. Tällainen
ennakoi a ies in ä pa haimmillaan kanna elee jaksamis a ja uo aa u alli-
suuden unne a k iisin keskellä. Lisäksi pe uskoulun ope us yön sii äminen
e äyh eyden a aan kuo mi i koh uu omas i ie askielisiä anhempia, jolloin
a e ie askieliselle ies innälle kas oi en ises ään. (Luku 9.)
Suosi us 5: Saa u e a uu a ulee edis ää yh äaikaises i e i saa u e a-
uus ekijöiden näkökulmis a. Tie oisuu a saa u e a uudes a ulee li-
sä ä koulu uksen, u kimuksen, sosiaalis en ja eknis en inno aa ioiden,
ilallis en a kaisujen, yönohjauksen ja yh eisen e iikkakeskus elun
kau a. Saa u e a uuden ongelmiin ulee puu ua ak ii ises i ja kollek-
ii ises i, e i yises i ma ginaalisessa asemassa ole ien ihmis en koh aa-
maan huonoon koh eluun, sy jin ään ja hoi ama a/au ama a jä ämi-
seen sosiaali- ja e eyspal eluissa.
Paika ja monipaikkainen au amis yö
Ko onapandemia ja sen hallinnaksi mää ä y ajoi ukse oi a näky iksi ma -
ginaalisessa asemassa ole ien ihmis en paikkoja ja paika omuu a (koko eos).
Mone päi äkeskukse ja muu koh aamispaika uo a a ”no maaleissakin”
olosuh eissa sellais a e i yis ä pal elua ja ukea, jo a muu yh eiskun a ai sosi-
aalise e kos o ei ä ole äysin onnis unee uo amaan: mahdollisuuksia le-
ä ä, syödä, pesey yä, a a a ihmisiä, aken aa luo amuksellisia suh ei a ja an-
aa oma panoksensa paikan oimin aan aikeas a elämän ilan ees a huolima a.
Jos oimin aa on pakko ajoi aa, ulee äl ää sy jäy ämäs ä lisää jo almiiksi
331
OSALLISUUTTA JA OSATTOMUUTTA YHTEISKUNNAN MARGINAALEISSA
sy jäy e yjä ihmisiä, jo ka koh aa a muu enkin lukuisia kynnyksiä pe uspal-
eluissa, yh eisöissä ja ihmissuh eissa sekä yh eiskunnan muissa oiminnoissa.
Koh aamispaikkojen ja yysis en koh aamis en me ki ys ko os uu en ises ään,
jos ihmise pääse ä niiden kau a kiinni yh eiskunnan muihin pal eluihin,
opiskeluun ai yöhön. Lisäksi kaikkea elämän ja koh aamisen u alliseksi e-
ke ää (esim. kah in juon i, u uus, läsnäolo) ai konk ee ises i a jen ukemis a
edis ä ää konk ee is a oimin aa (esim. pyykin pesu, kodin sii ous) ei oi o-
eu aa e äyh eyksin. (Lu u 2–5 ja 12–13.)
Ko onapandemia myös kiihdy i pal eluiden o eu amis a digi aalises i ja
e äyh eyksin. Mone pal elu lisäsi ä kin e kkoon jalkau umis a, mikä uo pal-
eluihin akau a sellaisissa k iiseissä, joissa kas okkaisen yön käy ännö muu -
u a ja pal elu jou u a ajoi amaan aukioloaikoja ja asiakasmää iä. Ve kko
on ä keä koh aamispaikka kaikille niille ihmisille, jo ka pys y ä hyödyn ä-
mään digi aalisia älinei ä, ku en älypuhelimia. Teh yä digiloikkaa ja moni-
muo ois unu a oimin aa ulee edelleen ukea, jo a oimin a oi ja kua myös
ule ien k iisien ja niihin lii y ien mahdollis en ajoi us en aikana. (Lu u 5
ja 9.) E äpal elu ei ä ole kui enkaan kaikille ma ginaalisessa asemassa ole ille
ihmisille saa u e a ia (lu u 2–4 ja 12), ja k iisi oi a lamau aa nimenomaan
ie o e kkoja ja sähköisiä pal eluja. Tällöin u u ja u allise yysise ila ja
koh aamispaika o a keskeisiä, ja niiden yysises ä saa u e a uudes a on ä -
keää huoleh ia lähipal eluna.
Suosi us 6: Kaikilla ihmisillä on oikeus julkiseen ilaan. Kaikkia paik-
koja ei oi yh ä aikaa kokonaan sulkea.
Osallisuus yön, hai oja ähen ä än yön, pal eluneu onnan, ohjauksen
ja sosiaali yön on apahdu a a (ilman ajan a aus a) k iiseissäkin niissä
paikoissa, missä apua a i se a ihmise elä ä a keaan: koh aamispai-
koissa, uoka-a ussa, kaduilla, ilapäismajoi uksissa, asumispal eluissa,
kodeissa, puheluissa, ies eissä ja e kossa. Työn monipaikkaisuus suo-
jelee au amisjä jes elmää haa oi u uudel a k iiseissä, joissa yksi äinen
yömuo o on ilapäises i es yny .
Asunno omuus on a sinkin pi ki yessään aka a inhimillinen k iisi.
Sosiaalises i kes ä ä yh eiskun a edis ää jokaisen ihmisen oikeu a asun oon ja
ukee oma oimis a asumis a (PL 19 §). Ihmisillä äy yy olla mahdollisuus a-
ken aa asunnos a u allinen, yksi yinen ja henkilökoh aises i me ki yksellinen
paikka, ko i. Joillakin se oi olla päih ymys ilan salli assa ympä i uo okau i-