This is an elec onic ep in o he o iginal a icle.
This ep in may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ail.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Please ci e he o iginal e sion:
All ma e ial supplied ia JYX is p o ec ed by copy igh and o he in ellec ual p ope y igh s, and
duplica ion o sale o all o pa o any o he eposi o y collec ions is no pe mi ed, excep ha
ma e ial may be duplica ed by you o you esea ch use o educa ional pu poses in elec onic o
p in o m. You mus ob ain pe mission o any o he use. Elec onic o p in copies may no be
o e ed, whe he o sale o o he wise o anyone who is no an au ho ised use .
Johdan o: Lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa : sukupuolen ja äki allan is eyksessä
Ka kuleh o, Sanna; Rossi, Leena-Maija
Ka kuleh o, S., & Rossi, L.-M. (2017). Johdan o: Lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa :
sukupuolen ja äki allan is eyksessä. In S. Ka kuleh o, & L.-M. Rossi (Eds.),
Sukupuoli ja äki al a : lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa (pp. 9-26). Suomalaisen
Ki jallisuuden Seu a. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an oimi uksia, 1431.
h ps://oa. inli . i/si e/books/e/10.21435/sks .1431/
2017
johdan o: lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa – sukupuolen ja äki allan ... 7
Johdan o: Lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa
– sukupuolen ja äki allan is eyksessä
Sanna Ka kuleh o ja Leena-Maija Rossi
Vuosi uhannen aihde on ollu sukupuol en ja seksuaalisuuksien moni-
muo oisuuden unnis amisen ja unnus amisen kannal a mullis a aa
aikaa. Sukupuoleen ja seksuaalisuu een lii y ien ilmiöiden näky yys on
moninais unu sekä suomalaisessa yh eiskunnassa e ä laajemminkin
länsimaissa iimeis en kahdenkymmenen uoden aikana.1 Muu os a ei
sil i ku as a pelkäs ään apau uminen ai monimuo oisuus, aan myös
se, e ä sukupuoli uneen ja seksuaalisen hy äksikäy ön sekä äki allan
esi ys en mää ä e enkin mediassa on al a a. Samalla mediamaailma on
monimuo ois unu ja -mu kais unu . Hy äs ä syys ä oidaan poh ia niin
sano un pe in eisen ja sosiaalisen median2 oisiinsa kie ou umisen ai-
ku us a äki al ais en ep esen aa ioiden, eli ku allis en sekä sanallis en
äki allan esi ys en, näky yy een ja kuulu uu een.
E enkin naisen uumis on edelleen – niin elä änä kuin kuolleena
– monenlaisen hy äksikäy ön ja äki allan kohde e ilaisissa nyky-
1 Ks. esim. h p://se a. i/sukupuolen-moninaisuus-sai-alku uonna- unsaas i-naky yy a-mediassa/.
Myös Hagelin 2013; Hennessy 2000; Hollows & Mosley 2006; Ka kuleh o 2011; Mäkelä ym. 2006;
Pome ance 2001; Rossi 2003.
2 Ta koi amme pe in eisellä medialla ässä p in i- ja audio isuaalis a mediaa: ki joja, sanoma- ja
aikakausleh iä ja mui a paino uo ei a sekä eloku ia, adio a, ele isio a ja e ilaisia musiikki allen ei a
(ks. esim. Ka kuleh o 2011, 30).
8 sanna ka kuleh o ja leena-maija ossi
kul uu in eks eissä ja ku as oissa. Miehe aas esi e ään usein naisia
hy äksikäy ä änä ja äki al aisena sukupuolena – ai as aa as i oisia
miehiä usikoi ina oimijoina ai ois en mies en äki allan koh eena.
(Ks. esim. Bacon 2010, 165, 169–173; Ca e & Wea e 2003, 44–45;
P ince 2003.) Toisaal a e enkin populaa ikul uu in ku as oissa nai-
se esi e ään yhä useammin yh ä lailla äki al aan kykene inä (esim.
G aham-Be olini 2011; Inness 2004; 2017; Kois inen 2011b; La in
2010; Män ymäki 2015; Ylipulli 2008), joskin jo ämän eoksen a ik-
keleis a ilmenee, e ä edelleen äki al a usein maskulinisoidaan ja äki-
allan koh eeksi jou uminen ja uh ius puoles aan eminisoidaan. Myös
sukupuolie o ja - aja un u a pi ä än. En is ä näky ämmäksi on ul-
lu esime kiksi anssukupuolisiin ihmisiin kohdis u a äki al a (Bu le
2015, 52–53).3
Mis ä ällaise ase elma ke o a ? Mi en nii ä pi äisi lukea, ka soa ja
as aano aa, kun ne esiin y ä kulu amissamme kul uu i uo eissa?
Mi ä ne ies i ä ja me ki se ä ? En ä millaisia me ki yksiä ne uo a-
a ? Millais a poli iikkaa ne eke ä , ja mi en ne aiku a a meihin?
Mi ä kul uu in äki al ais umiselle pi äisi ehdä –ja mi ä on jo eh y?
Tämä eos on syn yny sukupuoli e ua, sukupuoli a aa ja seksuaalis a
äki al aa kul uu isissa esi yksissä a kas elleen u kimusp ojek in u-
loksena. Si ä on laadi u uosina, jolloin esime kiksi ne i ihas a ja si ä
uo a is a yhmi ymis ä on ullu Suomessa a kea (ks. esim. Bangs ad
2015; Pöyh ä i ym. 2013; Sa esma 2012; 2016c; 2017). Ei ä kä iha ja
äki al a ole jäänee pelkäs ään e kkoon ja e baali asolle, aan saam-
me nyky-Suomessa ja ku as i kuulla myös esime kiksi ei- alkoisiin suo-
malaisiin ja u apaikanhakijoihin kohdis u as a yysises ä äki allas a
ja uhkaa is a ilan eis a, joissa uhkaaja ja uha u ei ä unne oisiaan
en uudes aan.
Myös u kija ja oimi aja o a jou unee uhkailujen koh eeksi. Uh-
kailu on kohdis unu sekä naisiin e ä miehiin ja jopa heidän lapsiinsa.
(Ks. esim. Keskinen ym. 2009, 13–14; Pöyh ä i ym. 2013, 17.) Sil i nykyi-
se ihanilmaukse kohdis e aan, pai si Suomessa myös kansain älises i,
3 Ks. myös esim. h p:// geu.o g/ ansgende -day-o - isibili y-2016- ans-mu de -moni o ing-upda e/.
johdan o: lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa – sukupuolen ja äki allan ... 9
hy in usein e i yises i naisiin, sekä cis- e ä ansnaisiin.
4
(Duggan 2014;
Ga dine ym. 2016; Sadowski 2016, 23–26.) Esime kiksi su ai se uu-
den ja naissukupuolen yhdis ymiselle on asis isessa suomalaisessa
puheessa kehi e y jopa oma huo i ele a sukupuolika ego iansa (jo a
emme ois a ässä). Näissä puheissa ilmenee myös käsi yksiä naisis a
mies en omaisuu ena, ja samoissa puheissa saa e aan samanaikaises i
sekä puolus aa niin sano ua nais auhaa e ä uhkailla naisia äki allalla
ai an isoida naisiin kohdis u an seksuaalisen äki allan ku as oilla.
(Ks. myös Tuija Sa esman a ikkeli ässä eoksessa.)
Olemme ki joi anee edellä sukupuoles a ja äki allas a sekä suku-
puoli unees a, sukupuoli a as a ja seksuaalises a äki allas a, ja näi ä
käsi ei ä on syy ä a a a. Sukupuoli ymmä e ään ässä eoksessa ensi-
si
jaises i kul uu isena kons uk iona ja me ki ys aken eena, joka
ak ua lisoi uu sekä yksilöllises i ele yinä uumiillisina odellisuuksina
e ä yh eiskunnallisena ilmiönä. Nämä molemma aso aiku a a oi-
siinsa, kun mää i elemme sukupuol a: yksi yinen yleiseen ja yleinen
yksi yiseen. Lisäksi se his o iallinen aika ja yysinen sekä henkinen
paikka, jossa ele ään, oisin sanoen kon eks i, aiku aa aina sukupuo-
leen sekä siihen, mi en sen ymmä ämme. Sukupuoli kons uk iona
ai aken eena – se, mi ä pidämme sukupuolena ai ymmä ämme
sukupuoleksi – muodos uu henkilökoh ais en ysiologis-ana omisen
uumiin ja psyyken sekä uumis a ympä öi än yh eisön ja kul uu in
koh aamisissa. Lisäksi se aken uu niissä pe o ma ii isissa ois ois-
sa, joiden a ulla ele yä sukupuol a ja kul uu is a ymmä ys ä suku-
puoles a uo e aan, oli a pa ne uumiillisia eleiden, ilmeiden, asen-
ojen ja liikehdinnän ois oja ai kul uu is en esi ys en, disku ssien
5
4 Cissukupuolisuuden käsi e on muodos e u as inpa iksi anssukupuolisuudelle. Cisnaisilla ja
-miehillä ii a aan naisiin ja miehiin, jo ka koke a sukupuoli-iden i ee insä as aa an heille syn ymän
yh eydessä mää i e yä sukupuol a. Käy ämme esime kiksi ässä kohden sekä cis- e ä ans-e ulii ei ä,
jo a saamme uoduksi esiin äki allan ongelmallisuuden kaikkien naisiksi iden i ioi u ien kannal a.
5 Disku ssi o a e i yisiä kielen käy ön apoja; apoja puhua, ki joi aa ja aja ella. Ne o a myös apoja
kokea ja jäsen ää ympä öi ää odellisuu a. Ne uo a a me ki yksiä, siis ie oa ympä öi äs ä odelli-
suudes a sekä mää i elyjen ai jäsen ämis en koh eis aan. Disku sseja uo a ia ilmaisuja sää ele ä
disku sii ise käy ännö , jo ka puoles aan muokkaa a ie yssä kul uu isessa, his o iallisessa, so-
siaalisessa, aloudellisessa, maan ie eellisessä ja kielellisessä ympä is össä sen, mi ä, missä ja mi en
ympä öi äs ä odellisuudes a oidaan sanoa ai esi ää, sekä sen, kenellä on al a puhua ai esi ää
sii ä jo ain. (Ks. esim. Ka kuleh o 2011, 18.)
10 sanna ka kuleh o ja leena-maija ossi
ja ep esen aa ioi den6
sukupuolime ki yksiä uo a ia ois oja. Suku-
puoli on siis koos e henkilökoh aises i ele yä ja koe ua odellisuu a
sekä kul uu in aken ei a, jo ka ohjaile a apojamme elää ja kokea.
(Ks.esim. Bu le 2015, 60–65.)
Mone äki allan u kija o a odennee äki allan käsi een aikeas i
mää i el ä äksi. Yksi klassinen äki allan mää i elmä on iloso i John
Deweyn käsialaa: käsi ellessään ” oiman” me ki yksiä ja me ki yksel-
lis ymis ä hän ii is i, e ä äki al a on uhoisaa ja haaskaa aa oiman-
käy öä (Dewey 1916/2009). Dewey mää i elee äki al aa sen ekijän
näkökulmas a, kun aas äki allan uh eja yössään koh aa ien mää i-
elmä läh e ä uh eis a ja mene ä sy emmälle käy än öön: Esime -
kiksi Nais en linjan sekä Te eyden ja hy in oinnin lai oksen mukaan
yysinen äki al a on oisen elä än olennon uumiilliseen koskema -
omuu een puu umis a, jos a seu aa enemmän ai ähemmän kipua,
ammoja sekä ilapäisiä ai pysy iä oiminnan aikeuksia; ää immillään
yysinen äki al a joh aa elämän loppumiseen. Psyykkinen äki al a aas
on pelo a aa uhkaamis a, syyllis ämis ä, nau unalaiseksi ekemis ä,
nöy yy ämis ä, ähä elyä, kylmyy ä ja eagoima omuu a ai muu a
psykologis a uhkaa. Seksuaalisessa äki allassa aki allan yysise ja
psyykkise puole yhdis y ä , ja sen ki jo ulo uu seksuaalisen koske-
ma omuuden loukkaamises a ja seksiin painos amises a uhkailemalla,
manipuloimalla ai ki is ämällä aina aiskaukseen as i. (Nais en linja
2017; Las en suojelun käsiki ja 2017.)
Deweyn ohessa oisen eo ee isen klassikon, sosiologi ja kul uu i-
an opologi Pie e Bou dieun mukaan äki al a on yysisen ja psyykki-
sen lisäksi symbolis a. Symbolinen al a ja äki al a o a e o ele aa ja
luoki ele aa al aa, ja aikka Bou dieu unne aan e enkin luokka eo ias-
aan, hän ko os aa a sinkin myöhäisessä uo annossaan, e ä symboli-
nen al a ja äki al a ulo u a hallinnan ja alis amisen muo oina aina
luokan yli ja ohi is eämään myös e i yises i sukupuolen sekä esime -
6 Rep esen aa io me ki see sekä edus amis a e ä esi ämis ä; esi ys apah umaa, ku aa ai esime kiksi
aide-esine ä, jossa jokin poissaole a ko au uu jollakin uudella läsnäolon muodolla (ks. esim.
Knuu ila ja Leh inen 2010, 10–11). Rep esen aa ion käsi ees ä on ullu kul uu in u kimuksessa hy in
keskeinen, ja si ä käy e ään niin kielellisis ä kuin isuaalis a esi yksis ä ja polii ises a edus amises a.
(Ks. esim. Rossi 2010b.)

johdan o: lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa – sukupuolen ja äki allan ... 11
kiksi iän, alueen ja e nisyyden luoki elujen kanssa. (Bou dieu 1984,
479; 1990, 139; 1991, 120, 163–171; 2001; Weininge 2005.) I se asiassa
Bo dieun mukaan juu i sukupuoliin kohdis u a hallin a ja kon olli
on symbolisen äki allan pa adigmaa inen muo o ( he pa adigma ic
o m o symbolic iolence) (Bou dieu & Wacquan 1992, 170; Weininge
2005, 138). Kun puhumme ässä ki jassa symbolises a eli e o ele as a
ja luoki ele as a ja si en esime kiksi sy jin ää ja muu a aken eellis a
epä asa-a oa uo a as a, sukupuolen kanssa is eä äs ä äki allas a, ni-
mi ämme si ä sukupuoli a aksi äki allaksi. Si ä o a esime kiksi kul -
uu issa halli se a yleis ä ä sukupuolino mi ja -odo ukse . (Ks. myös
Bu le 2015, 34, 59.) Sukupuoli unees a äki allas a eks eissä puhu aan
silloin, kun a koi uksena on kiinni ää huomio äki allan ekijöiden ja
uh ien sukupuoleen. Usein ämä äki al a on konk ee is a ja yysis ä,
mu a se oi olla myös pa i- ai lähisuh eissa o eu u aa alis a aa psyyk-
kis ä allankäy öä.7
Sukupuoli unu a ja sukupuoli a aa äki al aa a kas ele a u kija
lähes y ä sukupuol a ja seksuaalisuu a jo i sessään osana äki allan a-
kenne a sekä äki al aan lii e yjä me ki yksiä, mää i elyjä ja asen ei a.
Kumpaakaan sukupuol a ei pide ä läh ökoh aises i äki al aisena ai as-
aa as i äki allan koh eena, aan yksi äis en ekojen ai ominaisuuk-
sien sijaan py i ään kiinni ämään k ii inen huomio niihin e ilaisiin
p osesseihin, joissa äki al aise eo , aikee ja seu aukse kiinni e ään
ai ”leima aan” ie yyn sukupuoleen. K ii isen u kimuksen koh eena
o a myös yh eiskun a ja sen ins i uu io sekä yh eiskunnassa ins i u io-
nalisoi unee oimin a a a ja se, mi en kul uu i uo ee lii ä ä äki-
allan sukupuoleen ja me ki yksellis ä ä si ä. (Esim. Keskinen 2010,
7 Suomessa on ällä he kellä akiin unu kaksi apaa ki joi aa sukupuoles a ja äki allas a: on u kijoi a,
jo ka käy ä ä käsi ei ä pääsään öises i ku en me ässä eoksessa käy ämme, mu a ai an yh ä a-
kiin unei a o a käsi ee sukupuolis unu ja sukupuolis a a äki al a, jois a ensimmäisellä ii a aan
me ki ys en p osesseihin ja oisella aken eisiin (Nä e & Ronkainen 2008; ks. myös Niemi, Kainulainen
& Honka ukia 2017). Nähdäksemme käsi ee o a sil i keskenään suh eellisen innas eisia, ja nii-
ä käy e ään e a ain samassa me ki yksessä ja samoissa käy öyh eyksissä, joskin käsi eis ä oi
unnis aa jonkun e an käy äjien ie eenala aus oja: kul uu in u kija puhu a hieman useammin
sukupuoli a as a ja sukupuoli unees a äki allas a ja yh eiskun a ie eilijä puoles aan sukupuolis u-
nees a ja sukupuolis a as a äki allas a. Käy ämme ässä eoksessa pääsään öises i sukupuoli a an
ja sukupuoli uneen äki allan käsi ei ä, mu a Anna Pi kämäki so el aa omassa a ikkelissaan suku-
puolis uneen äki allan käsi e ä.
12 sanna ka kuleh o ja leena-maija ossi
243; Ronkainen & Nä e 2008, 21–22, 35; ks. myös Anna Pi kämäen a -
ikkeli ässä eoksessa.)
Vaikka u kijoina emme läh ökoh aises i sukupuoli a äki al aa, on
ode a a, e ä mää ällises i Suomessa sukupuoli a an ja sukupuoli u-
neen ihan ja äki allan koh eiksi jou u a eni en naise ja yysis ä äki-
al aa ha joi a a eni en miehe . Lisäksi yysis ä äki al aa ha joi e aan
eni en pa i- ja lähisuh eissa. Toisin sanoen naisia pahoinpidellään eni-
en, ja eni en hei ä pahoinpi ele ä heidän (miespuolise ) puolisonsa ja
sukulaisensa. (Ks. esim. Heiskanen & Ruuskanen 2010; Husso 1995,
130; 2003, 16; Keskinen 2010, 246; No ko ym. 2011; Piispa ym. 2000;
2002; 2006; Ronkainen & Nä e 2008, 29.) Naise ja naisiin kohdis-
u a äki al a, niin yysinen kuin myös symbolinen ja sukupuoli a a,
o a kin sel äs i näky issä myös ässä eoksessa, e enkin a ikkeliemme
u kimusaineis oissa. Suu essa osassa a ikkelei a u ki aan kul uu isia
esi yksiä – ele isiosa joja, eloku ia, ki jallisuu a, media eks ejä ai his-
o ianki joi us a – joissa käsi ellään sukupuoli unu a ai sukupuoli a-
aa äki al aa ja joissa äki allan koh eena on nainen ja ekijänä mies.
Keski yminen naisiin kohdis u aan, mies en ha joi amaan äki-
al aan ei ole ollu s a eginen alin amme aan pikemminkin osoi us
sii ä, mi en sy ällä kul uu in aken eissa sukupuoli unu ja sukupuo-
li a a ymmä yksemme äki allas a on. Edes u kimuskoh eiden ja
-aineis ojen alin a ei ole näis ä aken eis a apaa. Yh enä eoksemme
a oi eena onkin he ä ää poh imaan si ä, miksi juu i nainen ja naisen
uumis näy ä ä aina niin ai a omas i ajau u an kul uu issa ja sen
esi yksissä hy äksikäy ön sekä äki allan koh eiksi ja miehe aas eki-
jöiksi. A ikkelien a oi eena on ehdä k ii ises i näky äksi si ä, mi en
sukupuoli unei a, u uja ja u allisia, samoja kaa oja ois a ia, ois u-
as i samalla a alla sukupuoli e uja ja sukupuoli a ia äki allan kul -
uu ise esi ykse oi a olla. Teemme kui enkin näky äksi myös oisin
uo e uja ja ois e uja sukupuolen ja äki allan oisiinsa ky key ymisen
me ki yksiä ja osoi amme, e ei sukupuolen ja allan ky kös äl ämä ä
ole aina niin yksinke ainen ai yksioikoinen kuin usein ole e aan. Yh-
ääl ä kul uu ise esi ykse oi a siis haas aa, kyseenalais aa ai as-
us aa samoja kaa oja ois a ia, yleises i ois e uja käsi yksiä. Toisaal a
mi ä ahansa kul uu isia esi yksiä oidaan myös lukea, ka soa ja ulki a
johdan o: lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa – sukupuolen ja äki allan ... 13
oisin ai as us aen eli si en, e ä niissä esi e yjä käsi yksiä haas e aan
ja kyseenalais e aan.
Tämä eos ase uu ajankoh aises i keskelle sukupuoli unu a ja
suku puoli a aa, äki al ais a suomalais a maisemaa, jolla on niin kan-
sallise kuin kansain älise aus ansa ja yh ey ensä. Keski ymme u ki-
maan e i o en sukupuolen, ihan ja äki allan ky köksiä ko imaisessa
sekä kansain älisessä audio isuaalisessa ja isuaalisessa kul uu issa
(Anna Pi kämäen, Leena-Maija Rossin, Aino-Kaisa Kois isen, Heidi
Kososen ja Rosema y Hennessyn a ikkeli ) sekä ki jallisuudessa (My y
Voipion, Hanna S o min, Sa u Kohon sekä Minna Halosen ja Sanna
Ka ku lehdon a ikkeli ), mu a k ii isen a kas elun koh eina o a myös
esime kiksi his o ianki joi us (And ea Pe őn a ikkeli) ja sosiaalinen
media (Tuija Sa esman a ikkeli). A ikkeleissa jäsenne ään ensinnäkin
e ilaisia sukupuol a ja äki al aa k ii ises i lähes y iä u kimusnäkö-
kulmia. Toiseksi a kas ellaan apoja, joilla sukupuoli a aa äki al aa
oidaan k ii ises i kyseenalais aa ja as us aa. Tu kimuksen koh eina
o a niin sukupuoli e u ja sukupuoli a a , näky äs i äki al aise eks-
i ja ku as o kuin myös piiloisemmin äki al aise , ihmisiä ja heidän
oimin aansa halli se a , pako a a ja kon olloi a ai hei ä ulossulke a
no mi , jo ka a ikuloi u a ja ak ualisoi u a symbolises i – isuaalises i
ja eks uaalises i. Lisäksi a ikkeleissa u ki aan sukupuoli e uja, suku-
puoli a ia ja äki al aisia eks ejä ja ku as oja as us amaan py ki iä,
äki alla omia sekä aken a ia eks ien, ku ien ja esi ys en lukemisen
ai ka somisen apoja.
A ikkelien a oi eena on hahmo aa sekä sukupuoli a ien, suku-
puoli uneiden ja äki al ais en eks ien ja ku ien lukemisen e iikkaa
e ä niiden lukemisen poli iikkaa. Ymmä ämme analyyseissamme e ii-
kaksi pohdinnan sii ä, mi en elää maailman epäoikeudenmukaisuudes-
a huolima a hy ää, kaikille mahdollisimman oikeudenmukais a elä-
mää. Poli iikan ymmä ämme näissä eks eissä muu os a oi eellisena
ep esen aa ioiden poli iikkana ja kamppailuna me ki yksis ä (Rossi
2010, 262–263) sekä soli daa isuuden poli iikkana (Ka hu 2016, 73) ai
ee oksena (Bu le 2015, 21–22), ”joka py kii kumoamaan ne allan muo-
do ja sen polii isen jä jes elmän, joka on as uussa kaikkien sy jäy e -
yjen heikos a asemas a” (Ka hu 2016, 73). Teos esi elee alan ko imais a
14 sanna ka kuleh o ja leena-maija ossi
ja kansain älis ä u kimus a, jossa sukupuolen-, ai een-, ki jallisuuden-
ja kul uu in u kija haas a a käsi yksiä sukupuolen, seksuaalisuuden,
allan ja äki allan älisis ä suh eis a. Teos a joaa myös keinoja ja
aih o eh oja äki allas a puhumiseen, sen aken a aan k i iikkiin sekä
sen k ii iseen poh imiseen, mi ä iha ja äki al a eke ä meille kaikille.
Loukkaa a puhe, as us a a eks i ja ku a
Feminis i iloso i Judi h Bu le ki joi aa äki allas a eoksissaan Exci able
Speech (1997), P eca ious Li e. The Powe o Mou ning and Violence
(2004), F ames o Wa (2009) ja No es Towa d a Pe o ma i e Theo y o
Assembly (2015). Hän aloi aa äki al a-analyysinsa Exci able Speech - eok-
sessa poh imalla äki allan aus oja sekä puheen me ki ys ä ja aiku us-
a äki al aisuuksissa. Hän ki joi aa puheen sa u a uuden ehdois a:
mi kä sana haa oi a a , mi kä ep esen aa io uhkaa a – ei ä kä ain
sana , joilla yksilöä puhu ellaan ai ku a aan, aan myös puhu elemisen
ja ku aamisen a a (Bu le 1997, 2; ks. myös Bu le 2004, xiii). Bu le
o eaa, e ä nimi elyllä ja jonkun ku sumisella jollain nimellä, loukkaa-
allakin, on hal en amisen lisäksi myös oinen puolensa: nimi elyssä
puhu el u, siis nimi el y, ulee aina myös nimi elijänsä unnus amaksi.
Näin nimi ellyn sosiaalinen olemassaolo ulee pa adoksaalises i unnus-
e uksi siinä samassa, kun hän ä nimi ellään. (Bu le 1997, 2.) Tyhjää ai
yhjänpäi äis ä ei nimi ellä. Samalla nimi elijä o aa sen iskin, e ä u-
lee ku suneeksi keskus eluun sellais a subjek ia, joka saa aakin puhua
nimi elyä ja sol auksia as aan eli as us aa ihaa ja äki al aa omalla
puheellaan, jolloin äki al a ja alis aminen oi a kyseenalais ua.
Vihaa ja äki al aa kyseenlais a as a mahdollisuudes a huolima a
loukkaa a puhe käy ää oimaa ja al aa koh eeseensa. Bu le kysyykin,
mi ä ämä al a on ja mi en sen oimin aa ja seu auksia oidaan ym-
mä ää ja as us aa. Hän haluaa ehdä käsi eellisen e on e baalisen
ja yysisen loukkaamisen sekä sa u amisen älille mu a pää yy sil i
o eamaan, e ä uumiillis en e ausku ien käy ö kielessä, kielen ”so-
maa inen ulo u uus”, on ä keää, jo a oidaan ylipää ään ymmä ää
kielen aiku uksia uumiilliseen olemiseen. (Bu le 1997, 3–5.) Tässä
johdan o: lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa – sukupuolen ja äki allan ... 21
Aino-Kaisa Kois inen a kas elee omassa osuudessaan seksuaalis a ja
sukupuoli unu a al aa ja äki al aa pohjoisame ikkalaisissa ja pohjois-
maisissa ie eis ele isiosa joissa sekä e i yises i konenais en ja -mies en
esi yksissä. Analysoimalla äki al aisia ep esen aa ioi a hän u kii, mil-
laisia äki allan aken ei a ie eisgen eä edus a a sa ja uo a esiin,
mi en ne ky key y ä laji yyppinsä eemoihin ja kon en ioihin, ku en
oiseuden koh aamisen käsi elyyn, ja minkälaisia ee isiä ja polii isia
kysymyksiä ne he ä ä ä . Kois isen eks i keskus elee sekä eminis i-
sen ep esen aa io u kimuksen e ä uumiillisuu a liiku a ien a ek-
ien u kimuksen kanssa (ks. esim. Ahmed 2004, 8–12; Koi unen 2010;
Liljes öm & Paasonen 2010, 1–2). Hän paino aa, e ä sa jojen a ek-
ii ise ja äki al aise koh aukse aken u a ainakin osi ain ie yissä
” ep esen a ionaalisissa kehyksissä”, joissa ku ien kiinni yminen oisiin
ku iin ja keskus eluihin aiku aa niiden aiheu amiin eak ioihin, mikä
ohjaa ka sojaa ekemään ie ynlaisia ulkin oja mies en ja nais en suo i -
aman ai kokeman äki allan esi yksis ä.
A ek i o a läh ökoh ana myös Heidi Kososen a ikkelissa, jossa
keski y ään uumisgen eksikin (Williams 1991) ku su uun kauhuun.
Kososen a kas elun koh eena o a i semu hien esi ykse pai si kauhu-
eloku issa myös laajemmin länsimaisessa ai een his o iassa ja kul uu-
issa. Hän osoi aa, mi en i semu ha o a ” uumiin eminiinises ä heik-
koudes a” ke oessaan eminisoi uja ja mi en nuo en nais en ak ii inen
seksuaalisuus ajaa hei ä kul uu in ku as oissa ois u as i ankaisemaan
i seään seksuaalisuudes aan ”pahalla kuolemalla” eli i semu halla.
Myös monissa eoksen oisessa osassa a kas elluissa kaunoki jalli-
sissa eoksissa nuo e naise ankaise a i se i seään hei ä kon olloi-
ien ja sukupuoli a ien kul uu is en paineiden alaisina. Kyse on sekä
naisia ympä öi än kul uu in e ä heidän i sensä ha joi amas a, omaan
sukupuoleen kohdis u as a ihas a, heidän äki al aises a kon olloimi-
ses aan, ulossulkemises aan ja ajaamises aan eli heihin kohdis u as a
sukupuoli a as a äki allas a, joka aiku aa heihin uumiillises i ( .
Heinämaa & Nä e 1994; Shephe d 2013, 16; S acey 2014). Toisen osan
aloi aa My y Voipion a ikkeli ko imaisis a nyky y öki jois a. Voipio
käsi elee muun muassa y öihin kohdis unei a huolidisku sseja sekä

22 sanna ka kuleh o ja leena-maija ossi
oimakkaan y ön odo uksia. A ikkelissa ku a aan, mi en ki jallisuuden
y öhahmojen esi e ään suh au u an äki al aan ja sel iy y än äki al a-
kokemuksis a. Uudenlaise sel iy yjä y ö näy äy y ä analyysissa sekä
oimakkaina e ä a mollisina ja ymmä ä inä.
Hanna S o m puoles aan ku aa syömishäi iöiden esi yksiin ki jal-
lisuudessa keski y ässä a ikkelissaan y öjen ja nais en uumiiden
medi kalisoin ia, ”lisään ymis e eyden” ja ep oduk ion e i yis ä huomi-
oin ia sekä laajas i e ey een ja uumiillisuu een lii y ää no ma ii isen
hallinnan ulo u uu a. S o m a kas elee myös sisäis e yä nais ihaa,
joka oi ilme ä nais en ie oisena ai iedos ama omana äki al ana
sukupuol aan sekä uumis aan koh aan esime kiksi syömishäi iöissä,
sekä si ä, mi en sama nais iha oi ak ualisoi ua syömishäi iöisiin
nai siin kohdis u issa hoidoissa. Syömishäi iö ilmene ä näennäisen
sukupuolineu aalina uumiillisuuden o jun ana ja seksuaalisuus-
ihamielisyy enä, mu a nii ä oi poh ia myös oisen ja i sen abjek i oi-
misen näkökulmas a. Ty ö ja naise oi a abjek i oida sekä i seään e ä
oisiaan, ja he oi a käy äy yä misogyynises i niin i seään kuin oisia
naisia koh aan.
I seen kohdis u aa äki al aa a kas ele a myös Sa u Koho sekä
Minna Halonen ja Sanna Ka kuleh o. Riikka Pulkkisen Raja- omaania
(2006) u ki a Kohon a ikkeli keskus elee eminis ises i suun au uneen
kul uu imaan ie een kanssa ja ka oi aa äs ä eo ee ises a maas os a
käsin sukupuoli a as i alis a ia posi ioi a ja sukupuoli unei a iloja sekä
paikkojen hallin aan lii y ää allankäy öä ja äki allan ympä is öjä, joi-
hin kuulu a myös ihmis en älise suh ee , asen ee ja aja elu malli .
Halonen ja Ka kuleh o aas uo a esiin ko imaisen nykyly iikan apoja
pu kaa naisiin kohdis u ia koh uu omia sukupuoliodo uksia sekä nai-
sia alis a ia myy ejä. He a kas ele a , mi en ly iikassa ku a aan nais-
uumiin ma e iaalisia kokemuksia sekä uumiiden as a in aa ki joi -
amalla sukupuoli a ia ja nais ihamielisiä myy ejä uusiksi ja oisin.
Myy ejä a aamalla he eke ä a ikkelissaan näky äksi naisiin his o ial-
lises i kohdis uneen ihan, sukupuoli a an kon ollin ja symbolisen
äki allan kul uu isia aus oja, aken eellis en asojen disku sii isia ja
ep esen a ii isia ulo u uuksia sekä kul uu is en eks ien ja ku as ojen
ois oihin pe us u aa oimaa. Samalla he poh i a kui enkin myös, mi en
johdan o: lukemisen e iikkaa ja poli iikkaa – sukupuolen ja äki allan ... 23
hahmo aa ly iikan oisin ois amisen as a oimia sekä mahdollisuuksia
lukea kaunoki jallisuudessa ku a uja maailmoja ee ises i.
Ki jan kolmas osa paneu uu u kimuksen a ulla uo e uun äki allan
as us amisen poli iikkaan ja e iikkaan. Osion a aa Tuija Sa esman
suomalaiseen nykykul uu iin ajallises i kiinni y ä a ikkeli, jossa hän
lähilukee in e ne in sukupuoli a aa ja sukupuoli unu a, maahan-
muu ajiin ja eminis eihin kohdis u aa ihapuhe a sekä ihapuheen
uo amaa pelon poli iikkaa. Sa esma esi elee ideologises i, polii ises i
ja p opagandis ises i ä i yneiden eks ien luku a an, jossa ei hei äydy-
ä eks in ie ä äksi aan esi e ään sille k ii ises i kysymyksiä, jo ka as-
us a a eks in äli ämää sanomaa ai o a sille as akkaisia. Sa esma
e i elee pa ia kaalisen ”suojelupuheen” e o iikkaa mu a o aa esiin
myös naiseksi iden i ioi u an ki joi ajan a an uo aa oiseu amisen
ja pelon poli iikkaa.
Unka ilainen And ea Pe ő puoles aan poh ii seksuaalisen äki allan
his o ian ki joi amis a ja ämän his o ianki joi uksen e iikkaa ja poli-
iikkaa. Pe ő kysyy, mi en apo oida seksuaalisen äki allan u kimuk-
ses a si en, e ei ja ke a eikä uusinne a uh eihin kohdis u aa äki al aa.
Hänen k i iikkinsä koh eena on in en ionalis inen muis amisen poli-
iikka, joka yksinke ais aa aiskauksiin lii ynei ä al asuh ei a. Aineis-
onaan hän käy ää läh ei ä, joi a on löyde ä issä Unka issa oisen
maail mansodan aikana so ilaiden ekemis ä aiskauksis a.
Yhdys al alainen Rosema y Hennessy puoles aan lii ää sukupuoli -
uneen ja seksualisoidun äki allan a kas elussa oisiinsa niin eaali-
odellisuuden ai -his o ian kuin ik ion analyysia ja poh ii i se e lek ion
kau a u kijan ee isiä mahdollisuuksia suh eessa polii iseen ak i is-
miin. Hennessy sisälly ää eks iinsä myös k ii isen a kas elun E e
Koso sky Sedgwickin kehi ämäs ä epa a ii isen luennan ideas a, jonka
Sedgwick a josi aih oehdoksi so on paljas amis a ja nega ii is a k ii -
isyy ä paino aneelle (quee -)luennalle – luennalle, jonka Sedgwick
nimeää ”pa anoidiksi” ai ainoha haiseksi, koska se keski yy enim-
mäkseen osoi amaan al akul uu in ähemmis öihin kohdis amaa
sy jin ää, so oa ja äki al aa. Hennessy kysyy, mi ä seu aamuksia
on sillä, e ä Sedgwickin aja us on o e u ki jaimellises i eminis isen
u ki muksen pe iaa eeksi niin laajal i, e ä oidaan puhua jo u kimuk-
24 sanna ka kuleh o ja leena-maija ossi
sellises a kään ees ä. Hän pe äänkuulu aa paluu a epa a ii ises a
kään ees ä koh i k ii isempää u kimuso e a ja esi elee k ii isen
uudelleen ke onnan mene elmää, joka yhdis ää oisiinsa ak i ismin
ja u kimuksen, uumiillisen ma e iaalisuuden ja aloudellis en al a-
suh eiden huomioinnin sekä a inoiden his o isoimisen eli al asuh ei-
den kiinni ämisen ajallisiin kon eks eihinsa.
Läpi koko eoksen kulkee näkemys sii ä, e ä yksi olennainen hege-
monisen poli iikan muo o on sukupuoli uneen ja sukupuoli a an i-
han sekä äki allan a kiinnu aminen, niiden keino ekoinen kiinni ä-
minen sukupuoliin: sukupuoli uneeseen ja seksuaaliseen oimin aan
sekä olemiseen ”luonnollises i” kuulu aksi. Tällaisessa sukupuoli a an
ihan sekä äki allan a kiinnu amisessa, neu alisoimisessa ja luonnol-
lis amisessa on kyse sukupuolia essen ialisoi as a poli iikas a. Jo suku-
puolen uo aminen ja ois aminen – sukupuoli aminen – on sinällään
usein jollain apaa äki al ais a, mahdollisuuksia ajaa aa ja ulos-
sulke aa. Sukupuole ja sukupuoli a a oleminen ai ekeminen myös
e i a oin ylläpi ä ä yysis ä äki al aa sosiaalisena ja sosiaalis a ana
käy än önä, jonka asiaankuulu uus on laajas i sisäis e y. (Shephe d
2013, 16–17.) Juu i ämän akia äki allas a äy yy puhua ja ki joi aa ja
si ä as aan äy yy odis aa. Väki al a sekä as us aa e ä ku suu ep e-
sen aa ioi a ( . Bachne 2011, 3). Se saa aa olla jo ain sanoinku aama-
on a, mu a si ä myös sanallis e aan ja näy e ään (audio) isuaalises i.
On ilmisel ää, e ä sukupuoli unu a ja sukupuoli a aa ihaa sekä
äki al aa, niiden o eu umis a esime kiksi misogynian, homo obian,
asismin ja seksismin muodossa, lu allis e aan, luonnollis e aan ja no -
malisoidaan länsimaisissa yh eiskunnissa ja ku as i. Tämä ki ja a uu
juu i ällaiseen lu allis amiseen, luonnollis amiseen ja no malisoin iin
ja py kii suh au umaan niihin k ii ises i sekä edis ämään si en niiden
kyseenalais amisen mahdollisuuksia. Py imme a joamaan sekä k ii -
isiä e ä aken a ia ee isen as a innan älinei ä ihaa ja äki al aa
maail massa odis a ille sekä nii ä koh aa ille.