This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
In Copy igh
h p:// igh ss a emen s.o g/page/InC/1.0/?language=en
Mi ä sydän näkee? : ka saus in e osep ion me ki ykseen ihmisen iedonkäsi elylle ja
hy in oinnille
© Suomen psykologinen seu a, 2019
Accep ed e sion (Final d a )
Lyy a, Pessi; Pa iainen, Tiina
Lyy a, P., & Pa iainen, T. (2019). Mi ä sydän näkee? : ka saus in e osep ion me ki ykseen
ihmisen iedonkäsi elylle ja hy in oinnille. Psykologia, 54(5), 323-341.
2019
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
1
Tii is elmä
Mi ä sydän näkee? Ka saus in e osep ion me ki ykseen ihmisen
iedonkäsi elylle ja hy in oinnille
In e osep io on ais iha ain o kehon sisäises ä ilas a, e i yises i sisäelin en
oiminnas a: sydämen lyönneis ä, hengi ykses ä, uoansula uselimis ön oiminnas a
sekä kehon lämpö ilas a. Muu oksia näiden ilassa sää elee elimis ön sisäis ä
asapainoa, homeos aasia ylläpi ä ä au onominen he mos o. Toisin kuin liikkei ä
ohjaa a disk imina ii ise ais imukse , in e osep io on e iy ymä ön ja ka keas i
paikan u a ais imus. Se ies ii kehon yleises ä ilas a ja almiudes a oimin aan –
sii ä, mi en ihminen kullakin he kellä oi. In e osep io osallis uu myös allos aa iseen,
ympä is ön muu oksiin almis au u aan kehon sää elyyn. Siksi in e osep iolla on
ky kös myös ympä is ön ha ai semiseen. In e osep ii inen ai o e kos o näy äisi
käsi ele än e i yises i ä sykkeiden me ki ä yy ä yksilölle. Allos aa isen
in e osep ii isen sää elyn idea on a annu uuden näkökulman useisiin yleisimpiin
kliinisiin iloihin, ku en ahdis us-, masennus- ja syömishäi iöihin. Ne seli e ään
ii ekehyksessä in e osep ii isen sää elyn puu eilla. In e osep iohe kkyydessä on
yksilöllis ä aih elua, mikä oi aiku aa kliinis en in e en ioiden so el amiseen ja
ehoon. Myös kehon a kkailuun lii y ä ha joi ee pe us u a in e osep ii iseen
a kkailuun, ja siksi in e osep ion sekä sen he mos ollis en mekanismien un eminen
on myös näiden ha joi eiden suun aamisen kannal a olennais a.
A ainsana : in e osep io, au onominen he mos o, keho ie oisuus, hy in oin i
Wha can he hea see? The signi icance o in e ocep ion o human cogni ion
and wellbeing
In e ocep ion e e s o sensing he in e nal s a e o he body – unc ioning o he
isce a, in pa icula he ca dio ascula , espi a o y and gas oin es inal sys ems.
In e ocep ion also includes a ious chemical, mechanical, he mal and nocicep i e
sensa ions emana ing om he su ace and om wi hin o he body. The a e en
senso y in o ma ion om he isce a mainly se es homeos a ic egula ion o he
body, as o ches a ed by he au onomic ne ous sys em. Unlike he disc imina i e
senses ha guide con olled mo emen s, in e ocep ion is an indisc imina i e and
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
2
coa sely localized sensa ion. Ra he , in e ocep ion in o ms abou he gene al s a e o
he body: how well an indi idual eels and how eady he indi idual is o ac ion.
In e ocep ion also pa icipa es in allos a ic, p edic i e egula ion o he body in
esponse o changes in he en i onmen . The e o e, in e ocep ion also has a link o he
pe cep ion o he en i onmen . In pa icula , he neu al in e ocep i e sys em seems o
pa icipa e in p ocessing o he signi icance and salience o inne and ou e s imuli.
The idea o allos a ic in e ocep i e egula ion has opened an impo an pe spec i e
in o many o he mos common clinical psychological condi ions, such as anxie y,
dep ession and ea ing diso de s. In addi ion, many well-being ela ed exe cises also
used as clinical in e en ions based on conscious obse a ion o he body depend on
in e ocep ion. The e a e signi ican indi idual di e ences in sensi i i y o
in e ocep i e sensa ions. The e o e, unde s anding in e ocep ion and i s neu al basis is
cen al o indi idually a ge ed clinical in e en ions.
Keywo ds: in e ocep ion, au onomic ne ous sys em, body awa eness, wellbeing
Nos olausee
 In e osep io a koi aa kehon yleisen ilan ais imis a
 In e osep io osallis uu myös ympä is ön ha ai semiseen
 In e osep iohe kkyydessä on yksilöllis ä aih elua
 Yksilöllinen in e osep iohe kkyys on huomioi a a kliinisessä kon eks issa
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
3
Mi ä sydän näkee? Ka saus in e osep ion me ki ykseen ihmisen
iedonkäsi elylle ja hy in oinnille
Mielen ja kehon suhde on yksi ie een suu is a a oi uksis a. Vas a iime
uosikymmeninä on ale u ymmä ää, millä kaikilla a oin keho aiku aa mieleen.
Käsi elemme ässä ka sausa ikkelissa yh ä me ki ä ää aihe a koske aa
u kimuslinjaa: kuinka pääasiassa sisäelin en oiminnas a kumpua a , in e osep ii ise
ais imukse aiku a a monella asolla mielen oimin aan.
Somaa ise eli kehos a ule a ais imukse oidaan jakaa un oais in äli yksellä
syn y iin (koske us, kipu ym.), kehon asen o- ja liikeais imuksiin (p op iosep io),
sekä kehon sisäelimis ä nouse iin ais imuksiin (in e osep io). Kehon ila aiku aa
kaikkien näiden ais ien kau a ai ojen ja mielen oimin aan. Mielen kehollisuus on
nos e u keskeiseksi joissakin iloso isissa lähes ymis a oissa, ku en uumiin
enomenologian (esim. Me leau-Pon y, 1945) ja kehollis uneen kogni ion (embodied
cogni ion, esim. Cla k, 1997) lähes ymis a assa. Niissä kehollisuu a on ku a u alun
pe in mo o iikan, liikeais in ja ak ii isen oimijuuden kau a. Nämä lähes ymis a a
o a iimeaikais en neu o ie een löydös en alossa uo anee uusia ulkin alinjoja
kehoais imus en näkökulmas a. Niiden mukaan in e osep ii ise , e i yises i sydämen
oimin aa koske a ais imukse aiku a a mieleen liikeais iakin suo emmalla a alla
(esim. Ch is o , Cosmelli, Leg and & Thompson, 2011; De P ees e & Tsaki is,
2019; Leg and & Ruby, 2009).
Ha ain ona kehon yleises ä sisäises ä ilas a in e osep io on yksi pe us a immis a
ihmisen oimin aan ja hy in oin iin lii y is ä ekijöis ä. In e osep ioon kuuluu
e i yises i he ki äinen ha ain o sisäelimien ilas a, esime kiksi sydämen lyönneis ä,
hengi ykses ä, kehon lämpö ilas a sekä uoansula uselimis ön ja lihas en ene gia ason
ilas a. Näi ä ysiologisia p osesseja sää elee ahdos a iippuma on au onominen
he mos o, jonka oimin a ilmenee esime kiksi kehon i eys ilan muu oksina.
Au onomisen he mos on ensisijainen eh ä ä on ylläpi ää elimis ön sisäis ä
asapainoa, homeos aasia sydämen sykkeen, hengi ys iheyden, e enpaineen ja
e enkie on ja kehon lämpö ilan paikallis en muu os en sää elyn kau a.
Nykykäsi yksen mukaan au onomisen he mos on oimin a kanna elee, ohjaa ja
y mi ää mielen oimin aa monella asolla ja ämä aiku us äli yy e i yises i
in e osep ii is en ais ien a assa (De P ees e & Tsaki is, 2019).
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
4
Au onomisen he mos on homeos aa inen sää ely oimii ie oisuuden ulkopuolella.
Osa au onomisen he mos on äli ämis ä ies eis ä kui enkin yli ää ie oisen
ha ainnon kynnyksen. Nämä ie oise , joskin ma ginaalise in e osep ii ise
ais imukse ke o a ihmiselle, missä ilassa hänen kehonsa on – mil ä hänes ä un uu
ja kuinka hän kullakin he kellä oi (C aig, 2002, 2003, 2009, 2014). Tie oise
in e osep ii ise ais imukse o a kui enkin a sin e iy ymä ömiä ja kie ou unee
ulkoisen ympä is ön ha ain oon. Tyypillises i homeos aa inen asapaino on
suh eellisen akaa, ja sää elyä a i aan ohjaamaan jaksoi ais a aih elua esime kiksi
a i semus asossa ja uni– al e- iloissa. Kui enkin ajoi ain ympä is ön ase ama
haas ee suis a a elimis ön kauemmaksi asapaino ilas a. Au onominen he mos o
osallis uu, kehon ysiologisen asapaino ilan ylläpi ämisen lisäksi, kehon ko keamman
ason, ”allos aa isen” asapainon ylläpi oon (ks. ka saus allos aasin käsi ees ä ja
in e osep ion oolis a allos aa isessa sää elyssä, Co cho an & Hohwy, 2019).
Allos aa inen sää ely a koi aa e i yises i elimis ön adap ii isia muu oksia suh eessa
ulkoiseen ympä is öön – myös ennakoiden ja huomioiden elimis ön (joskus
is i ii aise kin) a pee e i asoilla. Pe in einen esime kki allos aa ises a sää elys ä on
k oonis unu s essi, ja allos aasin käsi e syn yikin osi ain seli ämään ällaisia
ilmiöi ä, joissa e olu ii ises i anha mekanismi jou u a adap oi umaan nyky-
yh eiskunnan aa imuksiin. K oonisen s essin aja ellaan heijas a an ilaa, johon
elimis ö ajau uu, kun ja ku a s essi as e uo aa elimis öön ”allos aa isen kuo man”,
mikä a koi aa hai allisia kehon as ei a häi iin yneen sää ely asapainon muodossa;
sydämen syke saa aa olla k oonises i koholla eikä siinä esiinny no maaliin sää elyyn
lii y ää aih elua (S e ling, 2012). In e osep ion ies imä kehon ila on ämän
sää elyn y imessä. Myös emoo ioi a on ulki u suh eessa allos aasin käsi eeseen: ne
o a ie oisia kokemuksia sii ä, millainen suh eemme ympä is öön on ja mi en meidän
ulisi oimia suh eessa siihen (Ba e , 2017; Se h & F is on, 2016). Ku ailemme ässä
a ikkelissa, kuinka in e osep io ei ole ässä mielessä ain ha ain o kehon sisäises ä
ilas a aan myös signaali yksilön almius ilas a ympä is ön ase amiin haas eisiin.
Kehollis en eak ioiden in e osep ii inen ha ai seminen ja ennakoiminen on siis
keskeisessä oolissa un eiden kokemisessa (Ba e , 2017; Se h & F is on, 2016),
mu a luul a as i myös laajas i kogni iossa ja kokonais al aisessa hy in oinnissa (De
P ees e & Tsaki is, 2019). Homeos aa isen sää elyn ulkopuolelle ulo u a
in e osep ii ise ais imukse ja ulkinna o a ominaisia e i yises i ihmiselle ja jossain

INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
5
mää in ihmisen lähisukulaislajeille (C aig, 2014). In e osep ioon lii y iä he mo a oja
on kui enkin u ki u ihmisillä hy in ähän. Ana omisen pe us an osal a iedo
pe us u a pääosin neu oana omis i Bud C aigin ekemiin u kimuksiin
hesusapinoilla ja kissoilla. Yleises i o aen senso isia he mo a oja u ki aan
yypillises i e i eläinmalleilla, mu a e olu ii ises i uudempaa in e osep ii isen
ais imuksen he mos ollis a pe us aa oidaan lähes yä ain sellaisia lajeja u kimalla,
joiden keskushe mos oon on muo au unu kyseinen ais injä jes elmä (ihmise ja muu
kädellise ). Ihmisillä keho ie oisuus on moni asoinen: kehon ie oisen a kkailun
lisäksi kehollise ilmiö aiku a a mieleemme myös ei- ie oises i. Ihmis en älillä on
yksilöllisiä e oja siinä, mi en he käs i ja a kas i he ha ai se a ja unnis a a kehonsa
un emuksia, esime kiksi sydämen sykkeen (esim. Ka kin, Wiens, Öhman, 2001).
Viimeisen uosikymmenen aikana kehon ooli on ko os unu myös e ilaisissa
hy in oin ia edis ä issä in e en ioissa ai ha joi eissa. Yksi yhdis ä ä eema näissä
suun auksissa on, e ä kehon ais imus en a kkailua hyödynne ään py i äessä
palau amaan aja ukse ja mieli ähän he keen. Ha joi eissa ämä o eu uu usein
kehoais imus en a ulla: aja us en i a py i ään ka kaisemaan kiinni ämällä huomio
ha ai a iin kehon pe uselin oimin oihin, ku en hengi ykseen. Kehon a kkailua ja
ie oisuu a kehos a käy e ään ikään kuin apuna a kkaa uuden ha joi amiseen
kykene äksi ylläpi ää huomio nykyhe kessä (Hölzel ym., 2011). Huolima a
kas a as a endis ä kehoon pohjau u ien hy in oin i-in e en ioiden suh een, kehon
me ki ys kokemukselle unne aan ie een ken ässä huonos i. Täs ä syys ä
kehoais imuksen hyödyn äminen ulki aan usein ei- ie eelliseksi uskomushoidoksi.
Samaan aikaan saa aa kehoais ia hyödyn ä ien ha joi eiden aiku us olla joillekin
yksilöille jopa hai allinen, kun yksilöllise e o ja mahdollise al iude psykia isiin
oi eisiin jää ä usein huomio a. Joka apauksessa keho ie oisuuden me ki ys
hy in oinnille on jääny aille ka a aa ie eellis ä seli ys ä. Näkemyksemme mukaan
ämä joh uu sii ä, e ä kehollisuuden kokemuksen aus alla aiku a a
in e osep ii inen ha ain ojä jes elmä ja sen he mos ollinen pe us a unne aan
huonos i, ja in e osep io on suu immalle osalle iedeyh eisöä un ema on ja epäsel ä
käsi e. In e osep ion un eminen käsi eellises ä ja neu o ie eellises ä näkökulmas a
oi osal aan iisua mys iikan e hoa kehon ja mielen uo o aiku uksen yl ä.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
6
In e osep io-käsi een ähäisen unne uuden syy lienee, e ä in e osep io on sekä
kokemuksen e ä ai omekanismien asolla kä kössä. Toisin kuin, ajan ja paikan
suh een a ka liike ä ohjaa a disk imina ii ise ais imukse , ku en näkö- ja
kuuloais i sekä p op iosep io, in e osep io on kokemuksellises i ulkoisen ympä is ön
ha ai semisen aus a ekijä – ha ai semme asia in e osep ion äli ämien ais imus en
ä i äminä niiden i i ä yyden kau a. Tie oisuu een nous essaankin
in e osep ii inen ha ain o on paikallises i e iy ymä ön (Came on, 2002; C aig, 2014).
Siksi sen subjek ii inen a kkailu on haas eellis a. In e osep ion odellinen me ki ys
onkin paljas unu as a ku a aessa sellaisia ai o ammapo ilai a, joilla on ollu
au ioi a in e osep ii is a ie oa käsi ele illä ai oalueilla (esim. Damasio, 1994).
Näis ä siinny in e osep io u kimus on kahden iime uosikymmenen aikana
ähi ellen nousemassa ma ginaalis a. In e osep ion on esi e y a aa an a kaise an
uuden näkökulman un eiden, ie oisuuden, i seyden sekä pää öksen eon u kimukseen
(C aig, 2002, 2009, 2014; Ba e , 2017; Damasio, 1994, 2002; Tsaki is, 2017).
Yleisen käsi yksen mukaan keho ie oisuus aiku aa hy in oin iin posi ii ises i: mi ä
pa emmin ihminen osaa a kkailla kehoaan, si ä pa emmin hän oi unnis aa siihen
lii y iä iski ekijöi ä ja halli a nii ä. Si en iski ekijöiden aiku us hy in oin iin
ähenee, ja ihminen oi pa emmin kuin ilman keho ie oisuuden suomia
sää elykykyjä. Te apeu isissa kon eks eissa kehollis en ilmiöiden, e i yises i
au onomis en eak ioiden me ki ys ä on ale u ymmä ämään as a iime aikoina
(esim. Ka onen, Kyky i, Kaa inen, Pen onen & Seikkula, 2016; Lampinen ym.,
2017). Keho ie oisuuden käsi e pi ää sisällään kui enkin hy in e ilaisia ilmiöi ä, ja on
liian suo a ii ais a ulki a keho ie oisuus yksinomaan posi ii isena ja a oi el a ana
ilmiönä. Au onomisen he mos on äli ämä ie o oi olla myös mielen asapainoa
jä ky ä ää, u haa ai hai allis a esim. uo o aiku uksen kannal a. Hedelmällinen
lähes ymis apa olisikin a kas ella au onomisen he mos on äli ämän iedon oolia ja
me ki ys ä hy in oinnin ja psyykkisen e eyden kannal a.
In e osep ion käsi ees ä
In e osep io- e min kehi i Cha les She ing on 1900-lu un e o amaan sen mo o iikan
sää elyyn lii y äs ä p op iosep ios a eli lihas- ja liikeais is a (Ceunen, Vlaeyen & Van
Dies , 2016). She ing on mää i eli in e osep ion alun pe in ha ainnoksi sisäelimis ä.
Se sisäl ää e i yises i ha ainno e enkie o-, hengi ys- ja uoansula uselimis ä, mu a
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
7
myös immuunijä jes elmäs ä, uoansula uselimis ä, sisäe i ysjä jes elmäs ä,
sukupuolielin- ja i sa iejä jes elmäs ä. Sisäelimissä, e isuonissa ja ihossa on
joukko e ilaisia, niiden ilaa moni o oi ia ais ihe mopää ei ä, ku en lämpö-, kipu-,
mekano-, kemo- ja osmo esep o eja, jois a on usei a, e i ysikaalis en ä sykkeiden
ulo u uuksiin eagoi ia alamuo oja (Came on, 2002; C aig, 2014; C i chley &
Ha ison, 2013; Khalsa, Rud au , Feins ein & T anel, 2009). Toisin kuin ihos a ja
lihaksis a, sisäelimis ä ule a ais i ie o ei ole äsmällis ä alkupe änsä ai edes
sijain insa suh een: esime kiksi suolen seinämän enyminen ai si ä ais i ien
esep o ien ä sy äminen uo aa epämää äisen emoo iomaisen un emuksen, jo a on
aikea paikan aa (Came on, 2002; C aig, 2014).
Somaa isessa he mos ossa e o e aankin kaksi jä jes elmää, jois a yksi ies i ää
disk imina ii is a, nopeas i e ene ää ais i ie oa, mi ä käy e ään liikkeen ohjaamiseen.
Toinen, hi aas i e ene ä puoles aan on paikka iedol aan puu eellinen, ja sen oimin a
on suh eellises i pysy ämpää; signaali o a ja ku ia. Esime kiksi ki un kaksi
muo oa, iil ä ä nopea kipu ja hiipi ä sä ky pe us u a näiden kahden e i jä jes elmän
oimin aan. Myös lihaksis a ule an nopean liike- ja asen oais i iedon lisäksi niis ä
ais i aan in e osep ii ises i ene gia a as ojen ai mai ohappojen mää ää kemiallis en
e go esep o ien oiminnan a assa. Jälkimmäinen ais imus yyppi ei myöskään
paikannu a kas i ie yyn aajan osaan, aan ennemminkin uo aa e iy ymä ömän
kokemuksen sii ä, kuinka paljon lihas yö ä yksilö jaksaisi ehdä. Somaa isen
ais ijä jes elmän hi aa signaali ihos a ja lihaksis a kulke a samoja a oja ja samojen
he mosolu yyppien kulje amina kuin iske aalisen jä jes elmän lähe ämä ies i ,
mikä ii aisi yh eiseen kehi yshis o iaan. Lisäksi neu oana omian pe us eella
iede ään, e ä saa u aessaan ai okuo en ason, hi aamman jä jes elmän ies i e i
sisäelimis ä ja muual a kehos a yhdis y ä e i modali ee ien kesken ja ke o a
koo us i kehon yleises ä ilas a: millainen olo kullakin he kellä on. Sen uoksi
in e osep ii ise , sisäelimiä koske a ais imukse sekä soma osenso isen jä jes elmän
hi aiden e iy ymä ömien ies ien on ehdo e u yhdessä muodos a an in e osep ii isen
jä jes elmän (C aig, 2002, 2009, 2014).
Nykyisin in e osep iolla saa e aan ii a a ielä edellä ku a ua me ki ys ä laajempaan
joukkoon ilmiöi ä sisäl äen myös p op iosep ii isen ha ainnon kehos a, eli myös
ahdonalaisen liikejä jes elmään lii y än ha ainnon (Ga inkel, Se h, Ba e , Suzuki
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
8
& C i chley, 2015; Ga inkel ym., 2016). Ga inkel ja kollega o a ehdo anee
lisäksi, e ä in e osep io ei ole yh enäinen ilmiö. He e o a a kolme in e osep ioon
lii y ää ulo u uu a: in e osep ii inen ie oisuus (in e ocep i e awa eness),
in e osep ii inen he kis yneisyys (sensibili y) ja in e osep ii inen he kkyys/ a kkuus
(sensi i i y/accu acy). Nämä käsi ee on mää i el y ope a ionaalises i in e osep ion
subjek ii isiin ja objek ii isiin mi a eihin noja en, joi a ku aamme a kemmin
seu aa assa osiossa. In e osep ion oi nykyme ki yksessään käsi ää ka o e miksi,
joka sisäl ää sekä ha ainnon sisäelimis ä, uki- ja liikun aelimis ä, ihon kipu-, lämpö-
ja sosiaalisen koske uksen ais imuksis a. Myös un ei a (He be , Bleche ,
Hau zinge , Ma hias & He be , 2013) ja oppimis a (Yo is ym., 2019) koske ia
in e osep ii isen ie oisuuden ulo u uuksia on ehdo e u.
Jo kin subjek ii isen keho ie oisuuden mi a i koske a in e osep ioais imus en
uo amaa keho ie oisuu a. Esime kiksi au onomisen he mos on eak ii isuu a
mi aa a Body Pe cep ion Ques ionnai e (Po ges, 1993), ei-a ek ii ise kehollise
ais imukse , ku en nälkää ja äsymys ä mi aa a Body Awa eness Ques ionnai e
(Shields, Mallo y & Simon, 1989) sekä kehon i eys ilaa ja alenssia mi aa a
Subjec i e Assessmen Manikin (B adley & Lang, 1994) mi aa a pe in eisen
in e osep iokäsi een mukaisia ilmiöi ä. E i yises i in e osep io a mi aa ia
subjek ii isia mi a ei a on kehi e y. Niis ä unne uin lienee MAIA (Mul idimensional
Assessmen o In e ocep i e Awa eness; Mehling ym., 2012). Subjek ii is en
mi a eiden alidi ee ia ajoi aa kui enkin ihmisen kyky olla ie oinen omis a
in e osep ii isis ä ais imuksis a ai a ioida ja kommunikoida nii ä.
Käy äy ymis ason suo iu umisella mi a u in e osep io a kkuus (accu acy) ei
useinkaan ole yh eydessä yllä maini ujen subjek ii is en mi a eiden ai oman
suo iu umisen a ioinnin (sensibili y) ulos en kanssa (Ga inkel ym., 2015).
Yksilöiden me akogni ii isessa a ioin iky yssä (in e ocep i e awa eness) on myös
ässä suh eessa ha ai u e oja. Se ke oo edelleen in e osep ion a oi uksellisuudes a;
in e osep iohe kä yksilö ei ä aina iedä ole ansa sellaisia!
In e osep io a oi mi a a myös objek ii isilla epäsuo illa mi a eilla, ku en
suo iu umisella keho ie oisuu a mi aa assa käy äy ymis ason eh ä ässä,
yypillises i sydämensykkeen ha ai semis eh ä än a ulla. Sykkeen
ha ai semis eh ä änä on pe in eises i joko laskemis- ai samanaikaisuus eh ä ä.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
15
Hamil on, 2016). Ai okuo en asoilla in e osep ii inen jä jes elmä kokoaa yh een
ais imuksen kehon yleisen ilas a, e i yises i i eys ilan muu oksis a (C aig, 2009).
Täs ä esime kki on uo okausi y mi: kehon i eys ila nousee ennen aloisaa aikaa ja
laskee ennen pimeää, minkä koemme – in e osep ii isen ais ijä jes elmän ansios a –
i key enä ja äsymyksenä. Allos aasi on homeos aasin a oin ah as i genee ises i
mää äy yny ä ja pal elee samoja i sesäily yksen ja ene giankulu uksen minimoinnin
a oi ei a. Edellä ku a u in e osep ii isen he mo e kos on oimin a ky kee
in e osep ion ah as i homeos aasiin mu a myös ha ain oon ympä is ös ä.
Ympä is ön koh eiden me ki ä yyden a ioin i lienee in e osep ii isen ai o e kos on
ä kein unk io homeos aasin ohella, ja kokemuksen asolla puhdas in e osep ii inen
ais imus ai a kkaa aisuuden kohdis uminen siihen on poikkeus apaus. Ai osaa i,
e i yises i oikeassa ai opuoliskossa, p osessoi in e osep ii is a ha ain o ie oa myös
puh aana, ja näin käy silloin, kun a kkailemme ie oises i edellä ku a un kal aisia
kehollisia un emuksia (Te asawa, Shiba a, Mo iguchi & Umeda, 2013).
Ka keas i yleis äen keskus- ja ää eishe mos ossa kehoais imuksia käsi ellään sekä
nopean (p op iosep ii ise ) e ä hi aan (au onomise /in e osep ii ise ) ies innän
kau a. E i yises i jälkimmäisiä käsi ellään usealla asolla: alimmalla asolla lii yen
kehon sisäisen asapainon sää elyyn ja ylemmillä e i yises i kehon ja ympä is ön
älisen yh eyden sää elyyn. Tä ä kau a in e osep io ohjaa ja sää elee kogni ii isia
p osesseja. Seu aa assa ku ailemme a kemmin, mi ä ämä oisi a koi aa.
In e osep ion me ki ys ihmisen iedonkäsi elylle
Ku en aiemmin ode iin, in e osep ion eh ä ä on ensisijaises i ylläpi ää kehon
ene gia asapainoa ei- ie oisella asolla ja oissijaises i mo i oida ak ii is a oimin aa
ympä is össä. In e osep ion eh ä ä on ällöin ulkois en ha ain osisäl öjen ennakoi a
a o aminen, ja alikoin i allos aa isen asapainon saa u amiseksi. Kehon
ene gia asapainoa uhkaa a , yllä ä ä ai muu en me ki ä ä ä sykkee nouse a
a i aessa ie oisuuden pii iin. In e osep ii isiä ais imuksia oi uoda ie oisuuden
pii iin myös a kkaa uuden suun aamisen a ulla, ku en sykkeen
ha ai semis eh ä ässä. In e osep ion on ehdo e u lii y än ah as i ie oisuu een
muu enkin kuin ässä mielessä. Usea in e osep io eo ee ikko on kiinni äny
ie oisuuden pe us an in e osep ii isen jä jes elmän oimin aan. Ku aamme
ehdo uksia ässä lyhyes i.

INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
16
Me ki ä yyden käsi elyn kau a in e osep ion aiku us ulo uu ulkoisen ha ainnon
pe usmekanismeihin saakka. Koska in e osep ii inen ha ain o on ja ku a, se on
ja ku as i läsnä ulkoisen ha ainnon yh eydessä. Tämän näkemyksen ie ä
pisimmälle eo ia , jo ka ky ke ä in e osep ion ie oisuuden ai ajunnallisuuden
y imeen. Ha ainno kehos a ja ympä is ös ä e oa a oisis aan si en, e ä kehon
sisäise ha ain osisällö o a suh eellises i pysy ämpiä kuin kehon ulkoise
ha ain osisällö (esim. Damasio, 1994, 2002). In e osep io ja muu ha ain o kehos a
uo aa si en ais imuksen ”i ses ä”. Jo kin eo ee iko o a kin ehdo anee , e ä
in e osep ii ise ais imukse – e i yises i sydämen sykkees ä – muodos a a
ensimmäisen pe soonan pe spek ii in ulkoiselle ha ainnolle (Came on, 2002; C aig,
2009, 2014; Damasio, 2002; Pa k & Tallon-Baud y, 2017; Se h, Suzuki & C i chley,
2011; Tallon-Baud y ym., 2018). In e osep io on a mas i me ki ä ä ie oisuudelle
yypillisen subjek ii isen, ensimmäisen pe soonan aken een muodos umisen kannal a
(ks. Leg and, 2007; Tsaki is, 2017). Lienee kui enkin mahdollis a, e ä ie oisia
ais imuksia oisi esiin yä ilman ensimmäisen pe soonan akenne a, ja si en ilman
yh ey ä in e osep ioon, esime kiksi unen aikana (ks. Re onsuo, 2006).
Tämänkal aise kokemukse o a poikkeuksellisia, mu a ii ä ä sil i e o amaan
käsi eellises i in e osep ion ie oisuudes a.
Vaikka ie oisuus ei iippuisi in e osep ios a, in e osep iolla on suu i aiku us
ie oisuu een muu enkin kuin kokemuksen ensimmäisen pe soonan aken een
muodos umisen kannal a. Sykkees ä kumpua a ais i ie o pää yy ai okuo ella ensi
sijassa ai osaa en akaosaan, mis ä ais i ie oa ihkuu ja kokäsi elyyn koh i e uosia.
Ai osaa en e uosien ak i aa iolla lienee me ki ä ä asema ä sykkeiden ha ai semisen
nousemisella ie oisuuden pii iin (Salomon ym., 2016). In e osep ion ja ie oisuuden
älinen yh eys on uusi ja mielenkiin oinen aihepii i, jos a on odo e a issa
ule aisuudessa paljon uusia u kimus uloksia ja eo ee isia näkökoh ia. Mieles ämme
ä kein in e osep ion unk io ie oisuudelle on alikoida sisäl öjä ie oisen ha ainnon
koh eeksi niiden me ki ä yyden pe us eella, ja u kimukse ai osaa en oolis a osana
ydinkon olli e kos on oimin aa uke a ä ä näkökan aa. Pääasiassa ai osaa en ja
pih ipoimun e uosien muodos aman ydinkon olli e kos on eh ä äksi on ehdo e u
muiden he mo e kkojen päälle ja pois ky keminen si en e ä kulloinkin a i a a
oiminnallinen e kos o on ke allaan oiminnassa. Ydinkon olli e kos o käynnis ää,
ilan ees a iippuen, oiminnanohjaukses a ja ulkoises a a kkaa uudes a as aa an
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
17
he mo e kon ja sulkee ole us e kon (engl. de aul mode ne wo k) ai oisin päin
(Menon, 2015; Menon & Uddin, 2011; Salomon ym., 2016; Uddin, 2015). Tällä
a oin in e osep iojä jes elmä oi osallis ua a kkail ujen – ja si en ie ois en –
sisäl öjen alin aan koodaamansa me ki ä yyden pe us eella.
Au onomisen he mos on oiminnan on pi kään iede y eagoi an me ki ä iin
ha ain osisäl öihin hidas uneella sykkeellä, minkä aja ellaan pal ele an in o maa ion
ke äämis ä ympä is ös ä (ns. o ien aa io e leksi, ks. B adley, 2009). Toisaal a kehon
i eys ilan iede ään aiku a an kogni io- ja ha ain o oimin oihin (Sa a, 2009).
In e osep ii isen ais ijä jes elmän kau a kehon y minen oimin a näy äisi
aiku a an ha ain oon (C i chley & Ga inkel, 2015; Tallon-Baud y ym., 2018).
Esime kiksi sykkeeseen lii y ien ai o as eiden kas un on ha ai u ehos a an
ha ain oja: kun ai o as e sykkeeseen oli oimakkaampi, myös ha ain okynnyksellä
ole ien isuaalis en ä sykkeiden ha ai semisen odennäköisyys oli suu empi (Pa k,
Co eia, Duco ps, & Tallon-Baud y., 2014). Vas aa as i hengi yksen aihe saa aa
aiku aa iedonkäsi elyyn: ä sykesisäl öjen muun aminen pi käkes ois a muis amis a
a en näy i iippu an hengi yksen aihees a (Huijbe s ym., 2014) ja
ha ain okynnyksellä esi e y ä sykkee ha ai iin pa emmin ulos- kuin
sisäänhengi yksen aikana (Flexmann, Dema ee & Simpson, 1974). Ko imaassamme
ehdyissä u kimuksissa sydämen ja hengi yksen y min aiheen on ha ai u
muokkaa an ehdollis umisoppimis a (Waselius, Wikg en, Hakola, Pen onen &
Nokia, 2018; Waselius, Wikg en, Pen onen & Nokia, 2019). Nämä ulokse oidaan
ulki a si en, e ä kehon y min aihee ies i ä e ilaises a i iä yyden ilas a, mil ä
pohjal a ai o ulki se a oise koh ee me ki ä ämmiksi kuin oise . Vaih oeh oises i
oi olla, e ä jossain sykkeen ai hengi yksen aiheessa ie ynlaisen in o maa ion
p osessoin i hankaloi uu.
Joka apauksessa mielen ehokas oimin a näy äisi iippu an ais i us a kehon ilas a.
Se oisi olla yksi kiinnos a immis a u kimusaiheis a ule aisuudessa
u heilupsykologiassa, missä au onominen sää ely on käsi e y lähinnä ei- ie oisena
i senäisenä jä jes elmänä (Fishe ym., 2015). U heilijan on mahdollisuus sekä ha ai a
e ä käsi ellä au omaa ises a sää elys ä ie oisuu een ihku aa ais i ie oa kehon
yleises ä almius ilas a. Edellä ku a u in e osep io-ais ijä jes elmään lii y ä oimin a
ku aa yksilön kehollis en oimin ojen asolla, kuinka ihminen kykenee ais imaan
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
18
kehonsa sisäis ä ilaa ja kuinka se pal elee sen ene gia aloudellis a ja
aineen aihdunnallis a asapainoa. In e osep ion me ki ys ulee ymmä e ä äksi
a kas el aessa in e osep ion eh ä ää ihmisen oiminnassa; in e osep io ei ole
pelkäs ään kehoha ain o, aan se osallis uu laajas i myös ulkoiseen ha ain oon ja
oiminnan suunni eluun.
E i yises i emoo io u kimus on ha ainnollis anu , mi en in e osep io ky key yy
un eiden apauksessa ulkoiseen ha ain oon ilmaisemalla unnekokemuksen koh een
me ki ä yy ä yksilölle. Toisin sanoen, kehon au onomisen he mos on äli ämä
ysiologise muu okse ä i ä ä kokemuksen unnesisäl öä. Ne mää i ä ä si en
kokemus en ja niiden koh eiden me ki yksellisyyden ja mo i oi a ja almis a a
oimin aan niiden suh een. Sydän eagoi me ki ä iin ha ain oihin, ja kehon ilan
muu os ekis e öi yy ai oissa luoden kokemuksen koh een me ki ä yydes ä. Yhden
emoo io eo ian mukaan emoo io o a kin ha ain oja yksilön ja ympä is ön suh ees a;
hämähäkin pelko on hämähäkin ha ai semis a uhkaksi yksilölle ai su u ha ain o
jonkin ä keän poissaolos a ai mene ämises ä (P inz, 2004). Kukin emoo io siis
esi ää oman ydin eemansa mukaises i ympä is ön ä sykkee . Kuhunkin emoo ioon
lii yy kokemus a koi uksenmukaises a, oimin aan almis a as a kehon eak ios a,
esime kiksi pakoon almis a as a sykkeen nousus a pelon apauksessa.
Myöhempi u kimus on esi äny , e ä in e osep ion me ki ys ha ainnolle ulo uu
myös emoo ioiden ulkopuolelle. Saman näkökulman oi o aa myös kipuun ai
mo i a ionaalisiin a ek ii isiin iloihin. Me ki ä yys koodau uu jonkinlaisina
kehollisina me kkeinä (soma ic ma ke s, ks. Damasio, 1994, 2002). Kehollis en
eak ioiden lisäksi ai osaa en e uosa kykenee käsi elemään me ki ä yy ä muu enkin
kuin kehollis en eak ioiden kau a ilmeises i näi ä simuloimalla. In e osep io lii yy
myös alenssin, eli ha ai ujen koh eiden ja kehon eak ioiden koe un posi ii isuuden
s. nega ii isuuden käsi elyyn (C i chley & Ha ison, 2013). Ai osaa i kuuluu
alenssia käsi ele ään he mo e kos oon yhdessä e i yises i o bi o on aalisen
ai okuo en sekä y i umakkeiden en aalis en osien kanssa (C aig, 2009), jo ka
kuulu a ai ojen palkin ojä jes elmään. Si ä kau a in e osep iolla on aiku us myös
ehdollis umisoppimiseen (C aig, 2014; Xiang ym., 2013). In e osep iohe killä
yksilöillä on ha ai u mui a oimakkaampaa aipumus a ehdollis umisoppimiseen
(Ka kin ym., 2001).
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
19
Edellä ku a u neu aalisen ason löydökse o a in o ma ii isia sen suh een, mi en ja
millä asoilla in e osep io lii yy ulkoisen ympä is ön ja sen koh eiden käsi elyyn.
Nämä suh eellisen uude löydökse a aa a ai ojen ja kehon (e i yises i au onomisen
he mos on) älisen iedonkulun me ki ys ä uudes a näkökulmas a. Sydämen sykkeen
osal a ämä a koi aa si ä, e ä sykkeen ja syke äli aih elun muu oksia ei a kas ella
ainoas aan osana e e en iä mo o is a jä jes elmää, ai ojen ekemän ulkinnan
äli äjänä esim. almius eak ioon ja si ä kau a ha ain oon ( . yllä
o ien aa io as e), aan lisäksi osana a e en ia senso is a jä jes elmää, jolloin
au onominen he mos o äli ää ie oa ai oihin. Yleis äen oisi luonneh ia, e ä ainakin
ie oisen in e osep ion ä kein eh ä ä on a ioida ulkoisen ympä is ön ja sen
koh eiden me ki ys ä yksilölle. Sydämen syke ies ii in e osep ii ises i ha ainnon
koh eiden me ki ä yydes ä – in e osep iojä jes elmä osallis uu a ioimaan, kuinka
meidän ulisi suh au ua ha ainnon koh eisiin, ja a i aessa i i ää kehon sopi aan
ilaan allos aa isen sää elyn pe iaa een mukaises i (Ba e , Quigley & Hamil on,
2016). Ennakoi an koodauksen lähes ymis a an (p edic i e coding, Ba e , 2017;
Ba e , Quigley & Hamil on, 2016; F is on, 2010) näkökulmas a, jossa ai o nähdään
ak ii isena hypo eesien muodos ajana passii isen in o maa ionkäsi elyn sijaan,
ai osaa a on ehdo e u kehollis en ennus uksien ja eak ioiden e ailemisen
keskukseksi (Ba e , 2017; Ba e , Quigley & Hamil on, 2016; Paulus & S ein,
2006). Mi ä poikkea ampi ha ain o on ennus eeseen nähden, si ä me ki ä ämpi se on
ja kokäsi elyä aja ellen (Menon & Uddin, 2011). Uu uus-/ ai yllä ä yysa o lisää
ällä a oin ha ainnon mahdollisuu a ulla ie oisen p osessoinnin koh eeksi.
A ioin iin lii y än oolinsa kau a in e osep ii isen ai o e kos on oiminnalla lienee
suu i me ki ys ihmismielen iedonkäsi elyn useilla osa-alueilla (Kleckne ym, 2017),
aikka u kimus ällä alueella on ielä jokseenkin hajanais a. E i yises i
ydinkon olli e kos on eh ä änä on mo i oida ja ohja a a kkaa aisuu a ja
sosiaalis a uo o aiku us a koske ia ai oaluei a. I se ai osaa een on paikanne u
myös emo ionaaliseen empa iaan lii y iä oimin oja, heijas aen iedonkäsi elyä sekä
omaan e ä oisen yksilön kehoon lii y is ä a ek ii isis a eak iois a (Iacoboni &
Lenzi, 2002). Ihmisen kokema a ek ii isen empa ian un een sekä simula ii isen
oisen ihmisen näkökulman ku i elun on a el u aken u an ämän he mo e kon
oiminnan a aan. On jopa esi e y e i yisiä he meneu isia ennus a an koodauksen
eo ioi a, mi en in e osep ii inen jä jes elmä oimii sosiaalisessa uo o aiku uksessa
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
20
(F is on & F i h, 2015); uo o aiku us koos uu molemminpuolises a omien ja oisen
kehon eak ioiden ennakoimises a, mikä uo aus a i een ja a ola auksen
uo o aiku uskokemukseen. Vas aa anlainen ulkin a in e osep ion as aa as a
oolis a jo kiin ymyssuhde eo ioiden ku aamassa a haisessa uo o aiku uksessa on
esi e y: homeo- ja allos aa inen sää ely sijoi uu yksilön sijaan lapsen ja hoi ajan
muodos amaan dyadiin (Mu phy, B ewe , Ca mu & Bi d, 2017; Fo opoulou &
Tsaki is, 2016). In e osep ii is ä ennus a an koodauksen eo iaa onkin näis ä
läh ökohdis a so elle u seli ämään ihmisen hy in oin iin lii y iä seikkoja.
In e osep io, yksilöllise pii ee ja hy in oin i
Ihmise poikkea a sen suh een, kuinka he käs i he un e a – ai koke a un e ansa –
kehon sisäisiä ais imuksia. In e osep iohe kkyyden oi mää i ellä pii eenomaiseksi
he kkyydeksi sisäelimis ä ule alle he mos ollisille ies eille (He be & Polla os,
2012). Tämän he kkyyden aja ellaan yleises i ole an biologises i mää äy yny ja sen
aja ellaan pysy än suh eellisen akaana halki ihmisen elinkaa en.
In e osep iohe kkyyden oi siksi nähdä ihmisen biologises i mää äy yneenä,
”kons i u ionaalisena” pii eenä, samaan apaan kuin pe soonallisuus- ai
empe amen ipii ee (Ga inkel & C i chley, 2013). Yksi mielenkiin oinen kysymys
onkin, millä a oin in e osep io lii yy muihin as aa iin pii eisiin.
In e osep iohe kkyys on yleisimmin lii e y ahdis ushe kkyy een (anxie y sensi i i y)
ja pii eahdis ukseen ( ai anxie y). Tä ä yh ey ä on kui enkin a kas el u paino uen
kliinisiin yhmiin ja ha emmin osana yksilöllis ä empe amen ia – ko os uneeseen
ahdis us aipumukseen lii yy oimakkaampi endenssi a kkailla ja ha ai a kehon
ysiologisia signaaleja (Khalsa ym., 2016). Toinen pii e, joka on lii e y
in e osep ioon, on pe soonallisuuden eks a e sio–in o e sio-ulo u uus.
In o e sion on ha ai u ole an yh eydessä in e osep ioon ai oak i aa ion (Te asawa
ym., 2013) sekä oppimisen (P ei e ym., 2017) asolla. Kolmas
in e osep iohe kkyy een yhdis e y pii e on emoo ioiden koe u in ensi ee i: mi ä
ko keampi i sea ioi u un eiden kokemisen in ensi ee i, si ä suu empi on
in e osep iohe kkyys (Wiens, Messacappa & Ka kin, 2000; . Calì ym., 2015). Sekä
oimakkaampi pii eahdis us e ä in o e sio aipumus o a yh eydessä ko keaan
emoo ioiden in ensi ee iin, eli kaikki yh eyde saa a a olla jonkin
pe us a anlaa uisen pii e aipumuksen äli ämiä.

INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
21
In e osep iohe kkyyden ja ahdis us aipumuksen yh eyden on ulki u lii y än
e i yises i au onomisen he mos on eak ii isuu een, minkä on ole e u lisää än
huomion kiinni ämis ä kehoon (esim. Domschke, S e ens, P leide e & Ge lach,
2010; Schulz & Vögele, 2015). Tu kimus uloksissa on kui enkin poikkea uu a, eikä
a kkaa käsi ys ä ahdis uksen ja in e osep ion älises ä yh eydes ä ole ielä kye y
muodos amaan (Domschke ym., 2010; Yo is ym., 2015). Yksi syy e iä iin uloksiin
lienee in e osep ion u kimukseen käy e y sykkeen ha ai semis eh ä ä; ilmeises i
nopeampi syke helpo aa laskemis a, kun aas hi aampi syke edesau aa
samanaikaisuuden e ailua (Fai clough & Goodwin, 2007; Knapp-Kline & Kline,
2007; Schulz, Lass-Hennemann, Sü e lin, Schächinge & Vögele, 2013).
Tu kimuksemme mukaan in e osep iohe kkyyden yh eys pii eahdis ukseen,
in o e sioon sekä koe uun un eiden in ensi ee iin seli yisi juu i
äl ämiskäy äy ymis aipumuksella (beha io al inhibi ion; Ca e & Whi e, 1994;
Lyy a & Pa iainen, 2018). Se mää i ellään yleises i angais ussensi ii isyydeksi,
jolla myös on ha ai u yh eys in e osep iohe kkyy een (Sokol-Hessne , Ha ley,
Hamil on & Phelps, 2015). Väl ämismo i aa ion ja au onomisen eak ii isuuden on
aja el u ole an yh eydessä, e i yises i pa asympaa isen he mos on kau a
(Kel ikangas-Jä inen, Ke unen, Ra aja & Nää änen, 1999). On ymmä e ä ää, e ä
ysiologinen eak ii isuus oi lisä ä in e osep iohe kkyy ä, mu a yh eys oi olla
myös as akkaissuun ainen; äl ämismo i aa io saa aa he kis ää enemmän sisäisille
kuin ulkoisille ha ainnoille. Ha ai ujen yh eyksien kausaalinen seli äminen aa ii
lisää u kimus a.
Koe uun hy in oin iin aiku a a me ki ä äs i biologise ja psykologise
suh eellisen pysy ä pii ee (Ba els, 2015), ja pe soonallisuuden osa-alueiden on
osoi e u ky key y än koe uun psykologiseen hy in oin iin yli aikuisuuden (Kokko
ym., 2015). On luul a aa, e ä myös in e osep io aiku aa hy in oin iin suo aan ai
yhdessä muiden pii eiden kanssa. In e osep ion, pii eahdis uksen, in o e sion ja
äl ämismo i aa ion älisen ah an ky köksen myö ä in e osep iohe kkyys on
yh eydessä keskimää äis ä ähäisempään koe uun hy in oin iin. Tällainen
julkaisema on ha ain o oli myös oman u kimuksemme (Lyy a & Pa iainen, 2018)
yh eydessä: in e osep iohe kä yksilö apo oi a koke ansa yy y äisyy ä elämäänsä
ähemmän kuin muu . On kui enkin ennenaikais a aja ella, e ä in e osep iohe kkyys
al is aisi heiken yneelle hy in oinnille. Ole e a as i in e osep iohe kkyyden yh eys
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
22
heiken yneeseen hy in oin iin joh uu sii ä, e ä ne molemma o a yh eydessä
samoihin empe amen i aipumuksiin. Analyysimme ei kui enkaan osoi anu , e ä
in e osep io äli äisi ai mode oisi äl ämismo i aa ion ja alhaisen
elämän yy y äisyyden älis ä yh ey ä. On huomioi a a myös, e ä hy in oinnin
mi aaminen kyselylomakkeilla sisäl ää aina aja un ulkinnan ja hy in oinnin
mää i elmän. Sekä äl ämismo i aa io e ä elämään yy y äisyys yypillises i
mi a aan kyselylomakkein. On mahdollis a, e ä hy in oinnin sijaan kyselylomakkee
heijas a a samaa aipumus a kuin äl ämismo i aa iokyselyn kysymykse –
aipumus a äl ää oimakkai a nega ii isia kokemuksia. Kyselylomakkeiden aus alla
ole ien ekijöiden älisiä iippu uuksia oidaan py kiä ymmä ämään esime kiksi
käy äy ymisgenee isillä (kaksos-) u kimuksilla, jo ka o a kin esi änee koe un
hy in oinnin ja pe soonallis en aipumus en heijas a an yh eis ä genee is ä aus aa
(Weiss, Ba es & Luciano, 2018).
In e osep ion yh ey ä un eiden sää elyn s a egioihin on myös ka oi e u (Füs os,
G amann, He be & Polla os, 2013). Tun eiden sää elyn s a egioi a a ioidaan
yypillises i ilan een uudelleen a ioinnin ja un eiden ukahdu amisen älisen
asapainon näkökulmas a. Uudelleena ioinnin aja ellaan ole an pi käaikaisen
hy in oinnin näkökulmas a oimi ampi ja suo uisampi un eiden sää elykeino kuin
ukahdu aminen. In e osep iohe kkyys näy äisi lii y än aipumukseen so el aa
nimenomaan uudelleena ioinnin s a egiaa un eiden sää elyssä (Füs os ym., 2013.).
Toisaal a Füs os ja kollega a eli a , e ä in e osep iohe kkyys suo jonkinlaisen
suo an sää ely-yh eyden kehoon, mikä puu uisi ähemmän in e osep ion suh een
he kil ä henkilöil ä. Polla os, Ma hias ja Kelle (2015) ha ai si a , e ä
in e osep ii ises i he kä yksilö näy i ä käsi ele än ehokkaammin sosiaalisen
hyljeksinnän aiku uksia. Samansuun aisia ha ain oja o a esi änee an ’ Wou ,
Faugh ja Menino (2013): in e osep ii ises i he kä yksilö näy i ä Ul ima um-
pelissä (palkkioon ja angais uksiin lii y ä) kykene än pysymään emo ionaalises i
neu aalimpina kuin kon ollihenkilö saadessaan pelissä epä eiluja a jouksia. Edellä
ku a u ulokse ii aa a jonkinlaiseen e i yiseen kykyyn säädellä emo ionaalisia
eak ioi a in e osep iohe killä yksilöillä. Kun pohdi aan ä ä ulos a suh eessa
kohonneeseen äl ämismo i aa ioon, nousee jälleen kysymys kausaalisuh ees a
näiden ekijöiden älillä: äl ämismo i aa io, uudelleena ioin is a egia ja
in e osep iohe kkyys. Sensi ii isyys au onomisen he mos on signaaleille saa aa
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
23
ohja a yksilön pe soonallisia aipumuksia ja un eidensää elyn s a egiaa, mu a
oisaal a myös uudelleen a ioin iin aipu ainen un eidensää elys a egian oi ole aa
kehi ä än kehon a kkailuun lii y iä mekanismeja.
In e osep ion ja hy in oinnin älisen yh eyden ymmä ämiseksi on hy ä a kas ella,
kuinka ihmis en kehollinen he kkyys e oaa heidän käsi yksis ään sii ä. Henkilö , jo ka
objek ii ises i mi a una pys yi ä unnis amaan sydämen sykkeensä a kas i, ei ä
äl ämä ä iennee ähän pys y änsä, ja päin as oin, subjek ii inen kokemus a kas a
in e osep ios a ei yhis yny objek ii iseen a kkuu een. (Ga inkel ym., 2015). Siksi
on hy ä e o aa yh ääl ä in e osep ii ise ais imukse (ja he kkyys niille) sekä oisaal a
nii ä koske a käsi ykse ai uskomukse . Suu i osa subjek ii ises a keho ie oisuudes a
sijoi uukin uskomus en asolle. Yksilö saa aa he kkyy ensä mukaises i an aa
e ilaisen painoa on ha ai semalleen sykkeen kohoamiselle. Keho ie oisuuden
aiku uksia a ioi aessa ämä on e i yises i o e a aa huomioon; in e osep ii ises i
he kä yksilö ei ä ilmeises i yh ä helpos i la aa kehollisiin eak ioihin ja niiden
seu auksiin nega ii isia uskomuksia, ku en hieman kohonneen sykkeen ennakoi an
oimakas a ahdis us a ai paniikkia (esim. Paulus & S ein, 2010; Schulz & Vögele,
2015; Domschke ym., 2010).
Näillä ha ainnoilla saa aa olla yh eys siihen, e ä kehon ha ainnoin iin lii y iä
ha joi ei a, ku en mind ulness-ha joi ei a, ehnee henkilö ei ä näy ä suo iu u an
mui a pa emmin sykkeenha ai semis eh ä issä (Gibson, 2019). Voisi aja ella, e ä
mind ulness-ha joi us oimii ylemmällä, käsi eellisellä ja ohjaa alla asolla, jolle
myös masennukseen lii y ä kehon eak ioi a koske a uskomukse sijoi u a ( .
Paulus & S ein, 2010; Khalsa & Feins ein, 2019). Mind ulness-ha joi ukse saa a a
au aa ihmis ä a ioimaan a kemmin ja neu aalimmin kehollisia eak ioi aan, aikka
ei ä nii ä oisi in e osep ii isellä ais i asolla a ken aa. Mielenkiin oinen kysymys
on, oimi a ko kehon a kkailuun lii y ä ha joi ee e i a alla in e osep iohe kkien
yksilöiden kohdalla ai a i seeko niiden lainkaan ko a a näiden yksilöiden ole e ua
suo aa kykyä säädellä kehollisia eak ioi aan. Aiheen u kimus saa aisi sel en ää,
miksi e ilaise yksilö hyö y ä enemmän ai ähemmän kehoon lii y is ä
in e en iois a. Tu kimuslöydös en mukaan myös in e osep ii is ä he kkyy ä oi
pa an aa ha joi uksella, ja myös ällä oi olla me ki ys ä kliinis en ilojen
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
24
näkökulmas a (Ca ia ym., 2007; Domschke ym., 2010; Fa b ym., 2013; Schand y &
Wei kuna , 1990).
Toinen kliininen pii e, millä on ha ai u ah a – osin nega ii inen – yh eys
in e osep iohe kkyy een, on aleksi ymia. Aleksi ymia on aikeus unnis aa ja
apo oida e i yises i kehollisia un emuksia, ku en emoo ioi a ja uumiillisiin
a peisiin lii y iä a ek ii isia un emuksia. Pii eahdis uksen a oin aleksi ymia oi
olla kliinisen ilan lisäksi yksilöllinen ominaisuus, jonka mukaan kaikki ihmisyksilö
aih ele a . On eo e isoi u, e ä aleksi yymise pii ee kehi y ä , jos kehon
signaalien unnis aminen on hankaloi unu yysises ä ai psyykkises ä
kehi yksellises ä syys ä (B ewe ym., 2016). Aleksi yymisilla pii eillä on ha ai u
komo bidi ee i esime kiksi au ismin (Mu phy ym., 2017) ja ski so enian (A dizzi
ym., 2016) kanssa. Myös syömishäi iöillä on ha ai u ää is ynei ä as ei a
kehollisiin ies eihin e i yises i uokailua edel ä inä he kinä (He be ym., 2013;
Khalsa ym., 2019).
Aleksi ymian apaan poikkeama in e osep ii is en ais imisen he kkyydessä, sen
ulkinnassa ja ennakoinnissa saa a a ää is ää emo ionaalisen uo o aiku uksen
me ki yksiä lisäksi masennushäi iöissä (Ba e & Simmons, 2015; Ba e ym., 2016;
ks. myös Paulus & S ein, 2010; Polla os, T au -Massauch & Schand y, 2009). Koska
in e osep ii ise ais imukse o a monessa mielessä keskeinen mu a näkymä ön osa
ihmisen kogni io a, ku en edellä on esi e y, sillä on pe us a ia aiku uksia kaikkeen
iedonkäsi elyyn. Täs ä näkökulmas a niiden on esi e y a aa an uuden näkökulman
myös ihmis en äliseen uo o aiku ukseen ja si ä kau a kliinisiin ilmiöihin.
Vuo o aiku us a on ale u a kas ella myös kehollis en signaalien synk onisaa ion
asolla. In e osep ion keskeis ä eh ä ää sosiaalis-emo ionaalisen dialogin kehollisella
asolla on ku a u he meneu isen lähes ymis a an a ulla (F is on & F i h, 2015). Se
on a aamassa kokonaan uuden näkökulman myös kliinis en ilojen ku aamiseen.
Edellä ku a uja kliinisiä häi iöi ä yhdis ä ä siis heiken yny kyky ha ai a ja/ ai
hyödyn ää kehollisia signaaleja i sesää elyssä ja uo o aiku uksessa. Mu phy ja
kollega (2017) o a ehdo anee , e ä aleksi yymise pii ee muodos a a ”p-
ak o in”, joka on yh einen useille kliinisille iloille. Aja us on, e ä mielen e eyden
ongelma oidaan yleises i nähdä in e osep ii isen allos aa isen sää elyn ongelmina,
mi kä ilmene ä esime kiksi mi a a ina aleksi yymis en pii einä,
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
31
Flexman, J. E., Dema ee, R. G. & Simpson, D. D. (1974). Respi a o y phase and
isual signal de ec ion. Pe cep ion and Psychophysics, 16(2), 337–339.
Fo opoulou, A. & Tsaki is, M. (2017). Men alizing homeos asis: The social o igins o
in e ocep i e in e ence. Neu opsychoanalysis, 19, 3–28.
F is on, K. (2010). The ee-ene gy p inciple: a uni ied b ain heo y? Na u e Re iews
Neu oscience, 11(2), 127–138.
F is on, K. J. & F i h, C. D. (2015). Ac i e in e ence, communica ion and
he meneu ics. Co ex, 68, 129–143.
Füs os, J., G amann, G., He be , B. & Polla os, O. (2013). On he embodimen o
emo ion egula ion: in e ocep i e awa eness acili a es eapp aisal. Social Cogni i e
and A ec i e Neu oscience, 8(8), 911–917.
Ga inkel, S. & C i chley, H. (2013). In e ocep ion, emo ion and b ain: new insigh s
link in e nal physiology o social beha iou . Commen a y on: "An e io insula co ex
media es bodily sensibili y and social anxie y" by Te asawa e al. (2012). Social
Cogni i e and A ec i e Neu oscience, 8(3), 231–234.
Ga inkel, S, N., Manassei, M, F. & Hamil on-Fle che , G. (2016). Teoksessa Y.den
Bosch, H. D. C i chley, & M. Engels ( oim). In e ocep i e dimensions ac oss ca diac
and espi a o y axes. Philosophical T ansac ions o he Royal Socie y B, 371,
20160014.
Ga inkel, S. N., Se h, A. K., Ba e , A. B., Suzuki, K. & C i chley, H. D. (2015).
Knowing you own hea : Dis inguishing in e ocep i e accu acy om in e ocep i e
awa eness, Biological Psychology, 104, 65–74.
Ge shon, Michael D. (1999). The en e ic ne ous sys em: A second b ain. Hospi al
P ac ice, 34(7), 31–52.

INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
32
Gibson J. (2019). Mind ulness, in e ocep ion, and he body: A con empo a y
pe spec i e. F on ie s in Psychology, 10, 2012.
Gogolla, N. (2017). The insula co ex. Cu en Biology, 27, R573–R591.
Hall, J., Lopes, B. & Yu, H. (2018). In e ocep ion enhanced ia he ea s?: A quasi-
expe imen al s udy o he impac o noise-dampening ea -p o ec o s on hea bea
pe cep ion. Jou nal o Psychophysiology, 0(0), 1–6.
He be , B. M. & Polla os, O. (2012). The body in he mind: On he ela ionship
be ween in e ocep ion and embodimen . Topics in Cogni i e Science, 4(4), 692–704.
He be , B. M,, Mu h, E. R., Polla os, O. & He be , C. (2012). In e ocep ion ac oss
modali ies: On he ela ionship be ween ca diac awa eness and he sensi i i y o
gas ic unc ions. PLoS ONE 7(5): e36646.
He be , B. M., Bleche , J., Hau zinge , M., Ma hias, E. & He be , C. (2013).
In ui i e ea ing is associa ed wi h in e ocep i e sensi i i y. E ec s on body mass
index. Appe i e, 70, 22–30.
Huijbe s, W., Penna z, C. M., Beldzik, E., Domagalik, A., Vinck, M., Ho man, W.
F., ... Daselaa , S. M. (2014). Respi a ion phase-locks o as s imulus p esen a ions:
Implica ions o he in e p e a ion o pos e io midline “deac i a ions”. Human B ain
Mapping, 35(9), 4932–4943.
Hlzel, B. K., Laza , S. W., Ga d, T., Schuman-Oli ie , Z., Vago, D. R. & O , U.
(2011). How does mind ulness medi a ion wo k? P oposing mechanisms o ac ion
om a concep ual and neu al pe spec i e. Pe spec i es on Psychological Science,
6(6), 537–559.
Iacoboni, M. & Lenzi, G. (2002). Mi o neu ons, he insula, and empa hy.
Beha io al and B ain Sciences, 25(1), 39–40.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
33
Ka onen, A., Kyky i, V-L., Kaa inen, J., Pen onen, M. & Seikkula, J. (2016).
Sympa he ic ne ous sys em synch ony in couple he apy. Jou nal o Ma i al and
Family The apy, 42(3), 383–395.
Ka kin, E. S., Wiens, S. & Öhman, A. (2001). Nonconscious Fea Condi ioning,
Visce al Pe cep ion, and he De elopmen o Gu Feelings. Psychological Science,
12(5), 366–370.
Kawaguchi, A., Nemo o, K., Nakaaki, S., Kawaguchi, T., Kan, H., A ai, N., …
Akechi, T. (2016). Insula olume educ ion in pa ien s wi h social anxie y diso de .
F on ie s in Psychia y, 7, 3.
Khalsa, S. S. & Rud au , D., Feins ein, J. S. & T anel, D. (2009). The pa hways o
in e ocep i e awa eness. Na u e Neu oscience, 12(12), 1494–1496.
Khalsa, S. S. & Lapidus, R. C. (2016). Can in e ocep ion imp o e he p agma ic
sea ch o bioma ke s in psychia y? F on ie s in Psychia y, 7(121), 1–19.
Khalsa, S. S. & Feins ein, J. S. (2019). The soma ic e o hypo hesis o anxie y.
Teoksessa H. De P ees e & M. Tsaki is ( oim.), The In e ocep i e Mind: F om
Homeos asis o Awa eness (s. 144–164). Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess.
Kleckne , I., Zhang, J., Tou ou oglou, A., Chanes, L., Xia, C., Simmons, W., Quigley,
K., Dicke son, B. & Ba e , L. F. (2017). E idence o a la ge-scale b ain sys em
suppo ing allos asis and in e ocep ion in humans. Na u e Human Beha iou , 1, 0069.
Kleckne , I. R., Wo mwood, J. B., Simmons, W. K., Ba e , L. F. & Quigley, K. S.
(2015). Me hodological ecommenda ions o a hea bea de ec ion-based measu e o
in e ocep i e sensi i i y. Psychophysiology, 52(11), 1432–1440.
Knapp-Kline, K. & Kline, J. P. (2005). Hea a e, hea a e a iabili y, and hea bea
de ec ion wi h he me hod o cons an s imuli: slow and s eady wins he ace.
Biological Psychology, 69, 387–396.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
34
Kokko, K., Tol anen, A. & Pulkkinen, L. (2013). Associa ions be ween pe sonali y
ai s and psychological well-being ac oss ime in middle adul hood. Jou nal o
Resea ch in Pe sonali y, 47(6): 748–756.
Lampinen, E., Ka olaakso, T., Ka onen, A., Pen onen, M., Kaa inen, J., Kyky i,
V.L. & Seikkula, J. (2017). Elec ode mal ac i i y, espi a o y sinus a hy hmia, and
hea a e a iabili y in a ela ionship en ichmen p og am. Mind ulness, 9(4), 1076–
1087.
Leg and, D. (2007). P e- e lec i e sel -as-subjec om expe ien ial and empi ical
pe spec i es. Consciousness and Cogni ion, 16(3), 583–599.
Leg and, D. & Ruby, P. (2009). Wha is sel -speci ic? Theo e ical in es iga ion and
c i ical e iew o neu oimaging esul s. Psychological Re iew, 116(1), 252–282.
Lyy a, P. & Pa iainen, T. (2018). Beha io al inhibi ion unde lies he link be ween
in e ocep i e sensi i i y and anxie y- ela ed empe amen al ai s. F on ie s in
Psychology, 9, 1026.
Knoll, J.F. & Hodapp, V. (1992). A compa ison be ween wo me hods o assessing
hea bea pe cep ion. Psychophysiology, 29, 218–222.
Mehling, W. E., P ice, C., Daubenmie , J. J., Ac ee, M., Ba mess. E. & S ewa , A.
(2012). The Mul idimensional Assessmen o In e ocep i e Awa eness (MAIA). PLoS
ONE 7(11), e48230.
Menon, V. (2015). Salience Ne wo k. In: A hu W. Toga, edi o . B ain Mapping:
An Encyclopedic Re e ence, ol. 2, pp. 597–611. Academic P ess: Else ie .
Menon, V. & Uddin, L. Q. (2010). Saliency, swi ching, a en ion and con ol: a
ne wo k model o insula unc ion. B ain S uc u e & Func ion, 214(5-6), 655–667.
Me leau-Pon y, M. (1945). Phénoménologie de la pe cep ion. Pa is: Édi ions
Gallima d.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
35
Mu phy, J., B ewe , J., Ca mu , C. & Bi d, G. (2017). In e ocep ion and
psychopa hology: A de elopmen al neu oscience pe spec i e. De elopmen al
Cogni i e Neu oscience, 23, 45–56.
Pa k, H.-D., Co eia, S., Duco ps, A. & Tallon-Baud y, C. (2014). Spon aneous
luc ua ions in neu al esponses o hea bea s p edic isual de ec ion. Na u e
Neu oscience, 17, 612-618.
Pa k, H. D. & Tallon-Baud y, C. (2017). The neu al subjec i e ame: om bodily
signals o pe cep ual consciousness. Philosophical ansac ions o he oyal socie y,
369, 20130208.
Paulus, M. P. & S ein, M. B. (2006). An insula iew o anxie y. Biological
Psychia y, 60(4), 383–387.
Paulus, M. P. & S ein, M. B. (2010). In e ocep ion in anxie y and dep ession. B ain
S uc u e & Func ion, 214(5-6), 451–63.
P ei e , G., Ga inkel, S. N., Gould an P aag, C. D., Saho a, K., Be ka, S. &
C i chley, H. D. (2017). Feedback om he hea : Emo ional lea ning and memo y is
con olled by ca diac cycle, in e ocep i e accu acy and pe sonali y, Biological
Psychology, 126, 19–29.
Philippi, C. L. & Koenigs, M. (2014). The neu opsychology o sel - e lec ion in
psychia ic illness. Jou nal o Psychia ic Resea ch, 0, 55–63.
Polla os, O., T au -Ma ausch, E. & Schand y, R. (2009), Di e en ial e ec s o
anxie y and dep ession on in e ocep i e accu acy. Dep ession and Anxie y, 26, 167–
173.
Polla os, O., Ma hias, E. & Kelle , J. (2015). When in e ocep ion helps o o e come
nega i e eelings caused by social exclusion. F on ie s in Psychology, 6, 786.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
36
Polla os, O., He be , B, M., Mai, S. & Kamme , T. (2016) Changes in in e ocep i e
p ocesses ollowing b ain s imula ion. Philosophical T ansac ions o he Royal
Socie y B, 371, 20160016.
Po ges, S. (1993). Body Pe cep ion Ques ionnai e. Labo a o y o De elopmen al
Assessmen , Uni e si y o Ma yland, Bal imo e.
P inz, Jesse J. (2004). Gu Reac ions: A Pe cep ual Theo y o Emo ion. Ox o d:
Ox o d Uni e si y P ess.
Re onsuo, An i (2006). Inne P esence: Consciousness as a Biological Phenomenon.
Camb idge, MA: MIT P ess.
Salomon, R., Ronchi, R., Dönz, J., Bello-Ruiz, J., He belin, B., Ma e , R., Fai e, N.,
Schalle , K. & Blanke, O. (2016). The insula media es access o awa eness o isual
s imuli p esen ed synch onously o he hea bea . Jou nal o Neu oscience 4, 36(18),
5115–5127.
Sa a, S. (2009). The locus coe uleus and no ad ene gic modula ion o cogni ion.
Na u e Re iews o Neu oscience, 10, 211–223.
Schalling, D., Edman, G. & Asbe g M. (1983) Biological basis o sensa ion seeking,
impulsi i y and anxie y. Teoksessa M. Zucke man ( oim.), Impulsi e cogni i e s yle
and inabili y o ole a e bo edom (s. 123–145). Hillsdale, NJ: Ea lbaum..
Schand y, R. (1981). Hea bea pe cep ion and emo ional expe ience.
Psychophysiology, 18, 483–488.
Schand y, R. & Wei kuna , R. (1990). Enhancemen o hea bea - ela ed b ain
po en ials h ough ca diac awa eness aining. In e na ional Jou nal o Neu oscience,
53, 243–253

INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
37
Schulz, A., Lass-Hennemann, J., Sü e lin, S., Schächinge , H. & Vögele, C. (2013).
Cold p esso s ess induces opposi e e ec s on ca diocep i e accu acy dependen on
assessmen pa adigm, Biological Psychology, 93(1), 167–174.
Schulz, A. & Vögele, C. (2015). In e ocep ion and s ess. F on ie s in Psychology, 6,
993.
Se h, A. K. & F is on, K. J. (2016). Ac i e in e ocep i e in e ence and he emo ional
b ain. Philosophical ansac ions o he Royal Socie y o London. Se ies B, Biological
sciences, 371(1708), 20160007.
Se h, A. K., Suzuki, K. & C i chley, H. D. (2011). An in e ocep i e p edic i e coding
model o conscious p esence. F on ie s in Psychology, 2, 395.
Shields, S. A., Mallo y, M. E. & Simon, A. (1989) The Body Awa eness
Ques ionnai e: Reliabili y and alidi y. Jou nal o Pe sonali y Assessmen , 53(4),
802–815.
Sokol-Hessne , P., Ha ley, C. A., Hamil on, J. R. & Phelps, E. A. (2015).
In e ocep i e abili y p edic s a e sion o losses, Cogni ion and Emo ion, 29(4), 695–
701.
S e ling, P. (2012). Allos asis: a model o physiological egula ion. Physiology &
Beha io , 106(1), 5–15.
Tallon-Baud y, C., Campana, F., Pa k, H. D. & Babo-Rebelo, M. (2018). The neu al
moni o ing o isce al inpu s, a he han a en ion, accoun s o i s -pe son
pe spec i e in conscious ision. Co ex, 102, 139–149.
Te asawa, Y., Shiba a, M., Mo iguchi, Y. & Umeda, S. (2013). An e io insula
co ex media es bodily sensibili y and social anxie y. Social Cogni i e and A ec i e
Neu oscience, 8(3), 259–266.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
38
Tsaki is, M. (2017). The mul isenso y basis o he sel : F om body o iden i y o
o he s. Qua e ly Jou nal o Expe imen al Psychology, 70(4), 597–609.
Van ’ Wou , M., Faugh , S. & Menino, D. (2013). Does in e ocep i e awa eness
a ec he abili y o egula e un ai ea men by o he s? F on ie s in Psychology, 4,
880.
Wang, L., Shi, Z. & Li, H. (2009). Neu o icism, ex a e sion, emo ion egula ion,
nega i e a ec and posi i e a ec : The media ing oles o eapp aisal and
supp ession. Social Beha io and Pe sonali y: An In e na ional Jou nal, 37(2), 193¬–
194.
Waselius, T., Wikg en, J., Halkola, H., Pen onen, M. & Nokia, M. S. (2018).
Lea ning by hea : ca diac cycle e eals an e ec i e ime window o lea ning.
Jou nal o Neu ophysiology, 120, 830-838.
Waselius, T, Wikg en, J, Pen onen, M & Nokia, M. S. (2019). B ea he ou and lea n:
Expi a ion-con ingen s imulus p esen a ion acili a es associa i e lea ning in ace
eyeblink condi ioning. Psychophysiology, 56, e13387
Weiss, A., Ba es, T.C. & Luciano, M. (2008). Happiness is a pe sonal(i y) hing: The
gene ics o pe sonali y and well-being in a ep esen a i e sample. Psychological
Science, 19(3), 205–210.
Whi ehead, W. (1977). Rela ion o hea a e con ol o hea bea pe cep ion.
Bio eedback and Sel Regula ion, 2, 371–392.
Wiens, S., Mezzacappa, E. S. & Ka kin, E. S. (2000). Hea bea de ec ion and he
expe ience o emo ions. Cogni ion and Emo ion, 14, 417–427.
Wiens, S., Palme , S. N. (2001). Quad a ic end analysis and hea bea de ec ion.
Biological Psychology, 58, 159–175.
INTEROSEPTION MERKITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYLLE JA HYVINVOINNILLE
39
Xiang, T., Loh enz, T. & Mon ague, P. R. (2013). Compu a ional subs a es o no ms
and hei iola ions du ing social exchange. Jou nal o Neu oscience, 33, 1099–1108.
Yo is, A., Es e es, S., Cou o, B., Melloni, M., Kichic, R., Ce ko ich, M., Fa alo o,
R., Mose , J., Manes, F., Ibanez, A., … Sedeño, L. (2015). The oles o in e ocep i e
sensi i i y and me acogni i e in e ocep ion in panic. Beha io al and B ain Func ions,
11, 14.
Yo is, A., Ga cía, A. M., Salamone, P. C., Sedeño, L., Ga cía-Co de o, I. & Ibanez,
A. (2019). Ca diac in e ocep ion in neu ological condi ions and i s ele ance o
dimensional app oaches. Teoksessa H. De P ees e & M. Tsaki is ( oim.), The
In e ocep i e Mind: F om Homeos asis o Awa eness (s. 187–211). Ox o d: Ox o d
Uni e si y P ess.