Ope ajien yysisen ak ii isuuden aiku us liikunnanope uksen a oihin,
a oi eisiin ja oppilaan yysisen oimin aky yn ukemiseen
P o G adu
Je e Heikkilä
0442545
Mikko Sassi
0443214
Kas a us ie eiden iedekun a
Luokanope ajakoulu us
Ilkka Ra inen
Lapin yliopis o
Ke ä 2020
Lapin yliopis o, kas a us ie eiden iedekun a
Työn nimi: Ope ajien yysisen ak ii isuuden aiku us liikunnanope uksen
a oihin, a oi eisiin ja oppilaan yysisen oimin aky yn ukemiseen
Tekijä: Je e Heikkilä & Mikko Sassi
Koulu usohjelma/oppiaine: Luokanope ajakoulu us
Työn laji: P o g adu - yö _x_ Lauda u yö ___ Lisensiaa in yö ___
Si umää ä: 58 + 2 lii e ä
Vuosi: 2020
Tii is elmä:
Suomalais en yysinen kun o on heiken yny iimeis en uosikymmen en aikana
me ki ä äs i. Ihmis en liikkuma omuus on lisään yny muun muassa
lisään yneen is uma yön ja kas aneen uu uajan uoksi. Koulun me ki ys
liikun akokemus en a joajana on suu i. Tu kimuksellamme halusimme sel i ää,
mi en liikun aa ope a ien ope ajien oma yysinen ak ii isuus aiku aa heidän
liikunnanope uksensa a oihin, a oi eisiin ja oppilaan yysisen oimin aky yn
ukemiseen.
Tu kimuksemme eo ee isena ii ekehyksenä oimi a yysisen ak ii isuuden ja
yysisen oimin aky yn mää i elmä , pe usope uksen ope ussuunni elman
pe us eiden liikunnanope uksen a oi ee sekä liikun akas a uksen a o .
Tu kimuksemme on mää ällinen ja se on o eu e u ealis isen
u kimussuun auksen mukaises i. Ke äsimme u kimusaineis omme sähköisellä
kyselylomakkeella Pohjois-Suomen liikun aa ope a il a ope ajil a, jois a 32
osallis ui u kimukseemme. Analysoimme u kimusaineis on käy ämällä sisällön
e i elyä sekä eo iaohjaa aa sisällönanalyysia.
Tu kimusaineis on pe us eella liikun aa ope a a ope aja liikku a keskimää in
muu a äes öä enemmän. Liikun aa ope a ien ope ajien ali sema
liikunnanope uksen ä keimmä a oi ee o a kaikki sellaisia, joissa ko os u a
liikunnallisen ja e eellisen elämän a an omaksuminen. Myös liikun aa
ope a ien ope ajien maini semissa liikunnanope uksen ä keimmissä a oissa
ko os u a liikunnallisen elämän a an omaksuminen myön eis en
liikun akokemus en a ulla. Oppilaiden yysisen oimin aky yn ukemisen liikun aa
ope a a ope aja koke a pääasiassa ä keänä, hyödyllisenä ja
mielenkiin oisena.
Tu kimuksemme joh opää öksenä on, e ä ope ajien oma yysinen ak ii isuus ei
aineis on pe us eella aiku a me ki ä äs i heidän liikunnanope uksensa a oihin,
a oi eisiin ai oppilaan yysisen oimin aky yn ukemiseen. Koulun
liikun a un ien mää ä ei i sessään ii ä edis ämään oppilaiden yysis ä
oimin akykyä. Sen uoksi on ä keää, e ä liikunnanope uksen a o ja a oi ee
o a sellaisia, jo ka kannus a a oppilai a liikunnalliseen ja e eelliseen
elämän apaan.
A ainsana : yysinen ak ii isuus, yysinen oimin akyky, liikun akas a us, liikun a
Mui a ie oja:
Suos umme u kielman luo u amiseen ki jas ossa käy e ä äksi _x_
Suos umme u kielman luo u amiseen Lapin maakun aki jas ossa käy e ä äksi
_x_ ( ain Lappia koske a )
”… minä kun oilen sen mielihy än ja i kis yksen uoksi, jonka juokseminen ja
juoksen elu me sässä ja hiih o minulle an a a .”
U ho K. Kekkonen (1977), Suomen p esiden i, innokas liikunnan ha as aja ja
puoles apuhuja.
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO ........................................................................................................................ 7
2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS ........................................................................................ 9
2.1 FYYSINEN AKTIIVISUUS ........................................................................................... 9
2.1.2 FYYSISEN AKTIIVISUUDEN SUOSITUKSET................................................... 9
2.2 LIIKUNNANOPETUKSEN TAVOITTEET ................................................................ 10
2.3 ARVOT ........................................................................................................................ 12
2.3.1 ARVOJEN MUUTOS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISSA................ 13
2.4 FYYSINEN TOIMINTAKYKY .................................................................................... 15
3. TUTKIMUSONGELMA .................................................................................................... 17
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS .......................................................................................... 19
4.1 REALISMI TUTKIMUKSEN FILOSOFISENA LÄHTÖKOHTANA ......................... 19
4.2 TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN JA TUTKIMUKSEN KOHDEJOUKKO .. 20
4.3 VASTAAJAT ............................................................................................................... 23
4.4 KYSELYLOMAKE ...................................................................................................... 24
4.5 MITTARIT ................................................................................................................... 25
4.5.1 OPETTAJIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MITTARI .................................... 25
4.5.2 LIIKUNNANOPETUKSEN TAVOITTEIDEN MITTARI ..................................... 26
4.5.3 LIIKUNNANOPETUKSEN ARVOJEN MITTARI .............................................. 26
4.5.4 OPPILAAN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMISEN MITTARI ............... 27
4.6 TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI ......................................................................... 28
4.6.1 SISÄLLÖN ERITTELY ........................................................................................ 28
4.6.2 TEORIAOHJAAVA SISÄLLÖNANALYYSI ....................................................... 29
4.7 TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS .............................................. 32
5. OPETTAJIEN FYYSINEN AKTIIVISUUS ...................................................................... 33
5.1 OPETTAJIEN OMA FYYSINEN AKTIIVISUUS....................................................... 33
5.2 AKTIIVISET JA PASSIIVISET OPETTAJAT ........................................................... 34
6. LIIKUNNANOPETUKSEN TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET ............................................ 36
6.1 OPETTAJIEN VALITSEMAT LIIKUNNANOPETUKSEN TAVOITTEET ............... 36
6.2 FYYSISEN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS LIIKUNNANOPETUKSEN
TAVOITTEISIIN ................................................................................................................ 37
7. LIIKUNNANOPETUKSEN TÄRKEIMMÄT ARVOT....................................................... 40

7.1 OPETTAJIEN ARVOT ............................................................................................... 40
7.2 RYHMIEN VÄLISET EROT LIIKUNNANOPETUKSEN ARVOISSA ..................... 42
8. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ................................................................ 46
8.1 FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA . 46
8.2 RYHMIEN VÄLISET EROT FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESSA ...... 47
9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA ............................................................................. 49
9.1 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO .................................................................. 49
9.2 POHDINTA ................................................................................................................. 50
9.3 TUTKIMUKSEN KRIITTINEN TARKASTELU ......................................................... 52
LÄHTEET .............................................................................................................................. 54
LIITTEET ............................................................................................................................... 59
LIITE 1. KYSELYLOMAKE .............................................................................................. 59
LIITE 2. SAATEKIRJE ..................................................................................................... 63
1. JOHDANTO
Tu kimuksemme a oi eena on sel i ää, aiku aako liikun aa ope a ien
ope ajien oma yysinen ak ii isuus heidän liikunnan ope uksensa a oihin ja
a oi eisiin. Las en ja nuo en yysinen ak ii isuus on ähen yny iime uosina.
Jaakkolan, Liukkosen ja Sääkslahden (2017, 19) mukaan eknologian käy ön
lisään ymisen lisäksi me ki ä ä syy ihmis en yysises i passii iseen
elämän apaan on se, e ä lapsuudessa saa ujen posi ii is en liikun akokemus en
mää ä on hy in ähäinen ja mo o ise pe us aido ei ä ole ii ä ällä asolla
liikun aan osallis umiseksi. Ihmis en liikkuma omuus on nykyään yksi
suu immis a kansan e eydellisis ä iski ekijöis ä ja ule aisuudessa ilanne oi
muu ua ielä huonommaksi. Vähäinen yysinen ak ii isuus on suu i aakka myös
kansan aloudelle, sillä yh eensä ähäisen yysisen ak ii isuuden aiheu ama
meno Suomen al iolle o a 3,2–7,5 milja dia eu oa uodessa (Vasanka i & Kolu
2018, 57).
Suomalainen koululai os on ihmisen a haisen elämän ä keimpiä paikkoja, jossa
opi aan e ilaisia ie oja ja ai oja myöhempää elämää a en. Koululiikun a oi
pahimmillaan ukahdu aa ihmisen liikunnan ilon koko loppuelämäksi, mu a
pa haimmillaan se oi an aa koko loppuelämän kes ä än kipinän liikun aa
koh aan. Lapsuus on yleensä o ollisin a aikaa liikunnan ilon ja oman liikun alajin
löy ämiseen. Liikun aan ja u heiluun lii y iä a oja ja asen ei a äli e ään lapselle
ie oises i ja iedos ama a (Jaakkola, Liukkonen & Sääkslah i 2017, 13). Ope aja
saa aa ie ää lapsen kanssa jopa enemmän aikaa kuin lapsen oma huol aja.
Sen uoksi on e i yisen ä keää, e ä ope ajan äli ämä liikun aan ja u heiluun
lii y ä a o ja asen ee o a posi ii isia ja liikun aan kannus a ia.
Olemme u kijoina, ule ina ope ajina ja liikunnan ak ii isina ha as ajina
huolissamme nykyises ä endis ä, jossa kansan liikun a o umukse o a
pola isoi unee . On ode u, e ä liikkuma omuus aiheu aa muun muassa
oppimis ulos en heikkenemis ä sekä pahimmillaan sy jäy ymis ä ja k oonisia
8
kansan au eja. Meidän mieles ämme suomalaisen liikun akul uu in el y äminen
on kaikkien edun mukais a, koska liikkuma omuudella on kauaskan oisia
aiku uksia koko yh eiskunnan oimin aan. Liikun akul uu in muu os läh ee
liikkeelle a ois a ja asen eis a, joiden pe us a luodaan usein kouluissa.
Tässä u kimuksessa ku aamme ilas ollisin mene elmin liikun aa ope a ien
ope ajien oman yysisen ak ii isuuden aiku us a heidän liikunnanope uksensa
a oihin, a oi eisiin sekä oppilaan yysisen oimin aky yn ukemiseen.
9
2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS
2.1 FYYSINEN AKTIIVISUUS
Fyysisen ak ii isuuden mää i elmä aih elee sen mukaan, missä yh eydessä si ä
käy e ään. Boucha d, Blai ja Haskell (2007, 12) mää i ele ä yysiseksi
ak ii isuudeksi kaikki luu ankolihas en uo ama kehon liikkee , jos a seu aa
me ki ä äs i lisään yny ene giankulu us e a una lepo ilaan. Vuo i (2003, 12)
puoles aan mää i elee englanninkielisen e min physical ac i i y ahdonalaisen
he mos on ohjaamaksi lihas en oiminnaksi, jos a seu aa liike ä ja liikkumis a.
Siinä liikkeen aikaansaaminen aa ii ja kulu aa ene giaa.
Fyysinen ak ii isuus oi koos ua useis a e ilaisis a päi än aikana apah u is a
oimis a, ku en apaa-ajan liikunnas a, öis ä ja yöma kas a sekä ko iaska eis a.
Tällaisia ene giankulu us a nos a ia oimia oi a olla esime kiksi
liikun aha as ukse , kä ely, piha yö , yöma kapyö äily ja imu oin i. (Vuo i 2003,
12–15.)
Tässä u kimuksessa käy ämme yysisen ak ii isuuden mää i elmänä WHO:n
kansain älisissä u kimuksissa käy e yä yysisen ak ii isuuden mää i elmää.
Mää i elmän mukaan yysinen ak ii isuus on kaikkea sellais a oimin aa, joka
nos aa sydämen lyön i ihey ä ja saa aikaan hengäs ymis ä. (Robe s, Tynjälä &
Komko 2004, 91.)
2.1.2 FYYSISEN AKTIIVISUUDEN SUOSITUKSET
Aikuis en liikun asuosi uksena on ha as aa ähin ään 2 un ia 30 minuu ia
eipas a ai 1 un i 15 minuu ia asi a aa liikun aa iikossa. Reipas liikun a oi
olla esime kiksi uin ia, sau akä elyä ai anssia. Reipas liikun a koho aa
16
mahdollis aa e ilais en mo o is en ä sykkeiden a ulla apah u an he mos on
kehi ämisen. Ennen mu osikää apah u an kes ä yysliikunnan ulisi olla
in e alli yyppis ä, sillä lapsen lihaksis o ei ole ielä kykene äinen pilkkomaan
pi kässä asi uksessa syn y ää lak aa ia. Lapsilla luon ainen liikkumis apa
e ilaisissa peleissä ja leikeissä on in e alli yyppis ä, aikka si ä ei e ikseen
ohja aisikaan. Tämän uoksi esime kiksi e ilaise hipa , ies i ja leiki o a
omiaan kehi ämään alakouluikäisen lapsen yysis ä oimin akykyä. (Kalaja, S.
2017, 173–176.)
Voimaominaisuuksien kehi ämisen he kkyyskausi ajoi uu noin ikä uosille 12–
15, jolloin ho monaalinen kypsyminen on oimakas a. Tällöin lihas en
luon aises a kas us a aiheu u a oiman kehi yminen on nopeaa, minkä johdos a
mu osikä on o ollis a aikaa oimaha joi elun aloi amiselle. Voimaha joi elun
ulisi kui enkin apah ua koh uullisella kuo mi uksella ja oikeilla
suo i us ekniikoilla. Vas a kas upy ähdyksen jälkeen oimaha joi elua oidaan
alkaa suo i amaan suu emmilla kuo milla. Tä ä ennen oimaha joi elun ulisi
apah ua oppilaan oman kehon painoa as uksena käy äen. (Kalaja, S. 2017,
174–176.)
Koulun oimin akul uu illa on suu i me ki ys oppilaiden yysisen oimin aky yn
ukemisessa koulupäi än aikana. Koska koulujen liikun a un ien mää ä on
ajallinen, äy yy oppilai a py kiä liiku amaan muilla a oin koulupäi än aikana.
Koulun liikun akul uu ia oidaan edis ää muun muassa muokkaamalla
koulupäi än akenne a si en, e ä oppilailla on mahdollisuus pidempään
äli un iin, jolloin äli un iliikun aa on helpompi jä jes ää. Lisäksi e ilaise
eemapäi ä ja ke ho oimin a o a ä kei ä ekijöi ä koulun liikunnallisen
oimin akul uu in edis ämisessä. Teemapäi änä koulun ulkopuolise aho oi a
esi ellä e ilaisia u heilulajeja oppilaille, mikä saa aa innos aa oppilai a
hakeu umaan mukaan ha as e oimin aan. Tällainen koulun ja u heiluseu ojen
älinen yh eis yö on myös yksi koulun liikun akul uu in edis ämisen ulo u uus.
Koulu oi lisäksi panos aa koulun ja kodin äliseen yh eis yöhön, jonka a ulla
saa aisiin oppilaa kulkemaan kouluma ka omin lihas oimin esime kiksi kä ellen
ai polkupyö ällä. (Kalaja, S. 2017, 177–178.)

17
3. TUTKIMUSONGELMA
Liikunnan ope ajien a oja ja asen ei a on u ki u aiemmin sekä Suomessa e ä
kansain älises i. Esime kiksi Lambdin ja S einha d (1992, 106) o a u kinee
yhdys al alais en ala- ja yläkouluissa liikun aa ope a ien ope ajien
liikunnanope uksen a oja. Tu kimus osoi i, e ä liikun aa ope a ien ope ajien
mieles ä ä keimpiä liikunnanope uksen a oja oli a mo o is en ai ojen ja
yysisen kunnon kehi äminen, liikunnallisen ak ii isuuden lisääminen sekä
henkinen, sosiaalinen ja emo ionaalinen kehi yminen. Uudemmissa
liikunnanope ajien a o u kimuksissa, joissa u ki iin belgialais en
liikunnanope ajien a oja, keskeisimmiksi a oiksi nousi a sosiaalisuus,
aineenhallin a, oppimisp osessi sekä i sensä o eu aminen. (Behe s 2001, 149;
Behe s & Ve gauwen 2004, 160–161.)
McKenzie, LaMas e , Sallis ja Ma shall (1999, 126–132) o a u kinee
yhdys al alais en luokanope ajien apaa-ajan yysisen ak ii isuuden aiku uksia
heidän liikunnanope ukseensa. Tu kimuksen mukaan yysises i ak ii isemma
ope aja paino i a ope uksessaan yysis ä ak ii isuu a passii isia ope ajia
enemmän.
Ilmasen, Jaakkolan ja Ma ilaisen (2010, 26–27) ekemässä u kimuksessa
suomalais en liikunnanope ajien a ois a ä keimmiksi nousi a puoles aan ilo,
asa-a o, sosiaalisuus ja hy in oin i. Anne s ed in (2008, 310–313) mukaan
sama a o nouse a esille myös muissa Pohjoismaissa, sillä hänen ekemäs ä
u kimukses a sel iää, e ä kaikissa Pohjoismaissa liikunnanope aja nos a a
esille yh eis yön ja sosiaalise aido ennen yysis ä ak ii isuu a.
Aiemmis a u kimuksis a sel iää, e ä liikunnanope uksen a oja ja
liikunnanope ajien yysis ä ak ii isuu a on u ki u e illisissä u kimuksissa. Myös
liikunnanope ajien yysisen ak ii isuuden aiku us a liikunnanope uksen a oihin
on u ki u Yhdys alloissa, mu a suomalaise u kimukse aihees a puu u a .
Uskomme, e ä Suomessa liikun aa ope a ien ope ajien yysisen ak ii isuuden
18
aiku us heidän liikunnanope uksensa a oihin oi näy äy yä hy inkin e i a oin
kuin Yhdys alloissa joh uen muun muassa maiden e ilaises a kul uu is a ja
maan ie eellises ä sijainnis a. Las en ja nuo en liikkuma omuus on ollu iime
aikoina paljon esillä e i medioissa. Lisäksi ope ajan yysisen ak ii isuuden
aiku us a liikunnanope uksen a oihin ja a oi eisiin ei ollu aiemmin u ki u
Suomessa, jo en koimme, e ä ällaiselle u kimukselle on a e a.
Tu kimusongelmanamme on sel i ää, mi en liikun aa ope a ien ope ajien oma
yysinen ak ii isuus aiku aa heidän liikunnanope uksensa a oihin ja
a oi eisiin. Ke äsimme as auksia edellä esi e yyn u kimusongelmaan
kysymällä Pohjois-Suomessa liikun aa ope a il a ope ajil a, mi ä liikunnan
ope uksen a oi ei a ja a oja he pi ä ä ä keimpinä, kuinka paljon he i se
liikku a ja, mi en he a o a a oman ja oppilaiden yysisen ak ii isuuden
ukemisen ja kehi ämisen.
Mää i elimme ja muo oilimme u kimuskysymyksemme lopulliseen muo oonsa
as a aineis on analysoinnin jälkeen, ku en u kimus en nykyku auksissa on
usein apana ehdä (Hi sjä i, Remes & Saja aa a 2009, 125). Palosen (1988,
139–140) mukaan ällä a alla u kimusaineis ol a osa aan kysyä oikei a
kysymyksiä eikä niin sano uja ohikysymyksiä pääse syn ymään.
Tu kimusongelmaamme as a aan muodos amiemme u kimuskysymys en
a ulla:
Mikä on liikun aa ope a ien ope ajien yysisen ak ii isuuden mää ä
iikossa?
Mi kä o a liikun aa ope a ien ope ajien mieles ä ä keimmä
liikunnanope uksen a oi ee ?
Mi kä o a liikun aa ope a ien ope ajien mieles ä ä keimmä
liikunnanope uksen a o ?
Mi en liikun aa ope a a ope aja suh au u a oppilaan yysisen
oimin aky yn ukemiseen?
19
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
4.1 REALISMI TUTKIMUKSEN FILOSOFISENA LÄHTÖKOHTANA
K an i a ii iselle u kimukselle ominais a on ke ä ä objek ii is a ie oa aja uis a
koh eis a mene elmällä, joka mahdollis aa aineis on numee isen esi ämisen
(Hu unen 1999, 179). Tu kimuksessamme ke äsimme objek ii is a ie oa
sähköisen kyselylomakkeen a ulla, jonka a ulla ke ä y ie o on helppo muu aa
numee iseen muo oon. Objek ii ises i ke ä y ie o esi e ään ha ainnollisessa
muodossa e ilais en ku aajien ja aulukoiden a ulla (Hu unen 1999, 179).
Tu kimuksemme ie ee iloso isen läh ökohdan ealismin mukaan odellisuus
aken uu juu i objek ii ises i ode a is a osiasiois a (Hi sjä i, Remes &
Saja aa a 2009, 139).
Vali simme ealismin ie een iloso iseksi suun aukseksemme, koska si ä
käy e ään usein k an i a ii isen u kimuksen iloso isena läh ökoh ana. Lisäksi
ealismille yypillinen objek ii inen iedon muodos aminen on mieles ämme
e i äin ä keä läh ökoh a ie eellisen iedon aken umiselle. Sen uoksi olemme
py kinee u kijoina a kas elemaan u kimaamme ilmiö ä liikunnan ope ajien
liikunnanope uksen a ois a ja a oi eis a mahdollisimman objek ii ises a
näkökulmas a. Objek ii isuus näy äy yy si en, e ä olemme py kinee ekemään
ke äämäs ämme aineis os a mahdollisimman ähän omia ulkin oja, jonka sijaan
olemme y i änee ku a a aineis oa sellaisena kuin as aaja o a sen meille
an anee .
Realismissa maailmaa a kas ellaan ie een ja eo ioiden kau a. Meidän
u kimuksessamme eo ia kulkee ah as i mukana koko u kimusp osessin ajan.
Realismissa usko aan yh ä lailla sekä näh ä ään e ä näkymä ömään
odellisuu een, kunhan ne o a ie eellises i odis e uja. Tu kimuksessamme
näky ää maailmaa edus aa ope ajien yysisen ak ii isuuden mää ä, kun aas
näkymä ön ä maailmaa ope ajien liikunnanope uksen a o . Realismille on
20
yypillis ä py kiä seli ämään oikeaa maailmaa ja a kas elemaan sen eo ioi a
a ionaalises i. (Chak a a y 2017; Niiniluo o 1997, 230; Robson 2002, 29–35.)
Ra ionaalisuus näy äy yy u kimuksessamme u kimus ulos en jä jes elmällisellä
ku aamisella e ilais en aulukoiden ja ku ioiden a ulla.
4.2 TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN JA TUTKIMUKSEN
KOHDEJOUKKO
Tu kimuksemme kohdejoukoksi ali simme pe uskouluissa liikun aa ope a a
ope aja . Liikun aa ope a iksi ope ajiksi käsi ämme alakoulun liikun aa
ope a a luokanope aja sekä yläkoulun liikunnan aineenope aja .
Tu kimuksessamme liikunnan ope ajan k i ee inä oli ähin ään yksi ope us un i
liikun aa iikossa. Tu kimukseen osallis uneis a ope ajis a käy ämme yh eis ä
nimi ys ä liikun aa ope a a ope aja .
Tilas okeskuksen (2019) u kimuksen mukaan pe uskoulu o a nykyään yhä
useammin uosiluoka 1–9 sisäl ä iä yh enäiskouluja. Yh enäiskoulujen mää ä
on kas anu kymmenessä uodessa 49 p osen ia, kun samalla aika älillä luoka
1–6 sisäl ä ien alakoulujen mää ä on laskenu 30 p osen illa. Täs ä syys ä
halusimme sisälly ää u kimuksemme kohdejoukkoon myös liikunnan
aineenope aja . Suu en yh enäiskoulujen mää än uoksi kyselyn
kohden aminen kaikille pe uskouluissa liikun aa ope a ille ope ajille oli
helpompaa, kuin sen kohden aminen pelkäs ään luokanope ajille ai
aineenope ajille. Tä en pys yimme myös saa u amaan suu emman
kohdejoukon u kimukseemme.
Jä imme u kimukses amme pois lukioissa ja amma ikouluissa liikun aa
ope a a ope aja , koska he oimi a e i ope ussuunni elman pe us eiden
mukaises i. Tu kimukseemme ny ali u kohdejoukko sisäl ää oman ule an
amma imme edus ajia.
21
Ke äsimme u kimusaineis omme sähköisen kyselylomakkeen a ulla. Loimme
kyselylomakkeen Web opol- ohjelmalla. Vali simme u kimuksemme
aineis onke uu a aksi sähköisen kyselylomakkeen, koska u kimamme
kohdejoukko oli suu i ja le i äy yny maan ie eellises i laajalle alueelle. Heikkilä
(2008, 19) suosi elee käy e ä äksi sähköis ä kyselyä, kun u ki a ia on paljon
ja he o a le i äy ynee laajalle alueelle. Lisäksi sähköisen kyselyn e una on, e ä
siihen as aaminen on ai a on a ja as aamaan pys yy i selleen sopi ana
ajankoh ana (Valli 2015, 45). Sähköisen aineis on ke uu helpo aa me ki ä äs i
myös u kijan yö ä sen ehokkuuden uoksi (Heikkilä 2008, 19).
Olemme huomannee , e ä sähköisen kyselyn heikkou ena oidaan pi ää sen
helppoa si uu amis a. Nykyaikana usei a e ilaisia sähköisiä kyselyjä ulee
sähköpos iin iikoi ain, minkä uoksi kynnys jä ää as aama a pienenee.
Hi sjä en, Remeksen ja Saja aa an (2009, 195) mukaan as ausp osen i
jää ä kin joissain kysely u kimuksissa pieniksi. Lynnin (2008, 48) mukaan
olisimme oinee nos aa u kimuksemme as ausp osen ia ase amalla maksun
ai pienen lahjan sähköiseen kyselyymme as anneille.
Läh iessämme ali semaan u kimukseemme mahdollises i osallis u ia kun ia
pää imme lähes yä ensin Lapin alueen asukaslu ul aan suu impia kun ia.
Mää i elimme asukaslu ul aan suu en kunnan ole an yli 6000:n asukkaan kun a,
minkä johdos a u kimukseemme aluksi alikoimamme kunna oli a Ro aniemi,
To nio, Kemi, Sodankylä, Keminmaa, Kemijä i ja Ki ilä. Ennakko-
ole amuksenamme oli, e ä saamme kyseisis ä kunnis a ii ä än suu en
aineis on u kimus amme a en. Ta oi eenamme oli saada kyselyymme
ähin ään sa a as aus a liikun aa ope a il a ope ajil a. Lähe imme edellä
maini ujen kun ien si is ysjoh ajille u kimuslupahakemukse sähköpos illa.
Saimme jokaisel a si is ysjoh ajal a lu an u kimuksemme o eu ukseen heidän
kunnassaan.
Seu aa assa aiheessa lähes yimme 37:n koulun eh o ia, joille lähe imme
saa eki jee , jossa pyysimme lupaa o eu aa sähköinen kysely heidän
koulussaan (lii e 2). Ke oimme, e ä olimme saanee lu an u kimuksemme
o eu amiseen heidän kunnassaan. Samalla pyysimme koulun eh o ia

22
jakamaan sähköisen kyselymme linkin heidän koulunsa liikun aa ope a ille
ope ajille. Osa eh o eis a as asi sähköpos iimme lähe äneensä linkin
e eenpäin koulun ope ajille. Osal a eh o eis a emme saanee ollenkaan
as aus a, jo en emme iedä a mas i, lähe i ä kö he kyselyämme e eenpäin.
Lähe imme kaikille eh o eille kaksi muis u ussähköpos ia kyselyn jakamises a ja
siihen as aamises a.
Muis u ussähköpos eis a huolima a saimme Lapin alueel a as auksia noin 25
kappale a. Laskelmiemme mukaan sähköisen kyselymme olisi ullu enimmillään
a oi aa 250–350 liikun aa ope a aa ope ajaa. Siihen nähden saamiemme
as aus en mää ä oli suu i pe ymys. Tämän uoksi pää imme laajen aa aineis on
ke uualue amme käsi ämään myös Pohjois-Pohjanmaan pohjoisimpia kun ia.
Lähe imme u kimuslupahakemuksemme Kuusamon, Pudasjä en ja
Tai alkosken kun iin. Saimme u kimuslu a kyseisiin kun iin, jonka jälkeen
lähes yimme yh eensä neljän koulun eh o ia jo aikaisemmin Lapin koulujen
eh o eille lähe ämällämme sähköpos illa. Ole amuksenamme oli, e ä saisimme
näis ä kunnis a ja Lapin kunnis a yh eensä ainakin 50 as aus a aikaisemman
sadan as auksen sijas a.
Sähköinen kyselymme oli kokonaisuudessaan auki kaksi kuukau a ke äällä
2019, jos a iimeisen kuukauden ajan kyselyyn pys yi ä as aamaan myös
Kuusamon, Pudasjä en ja Tai alkosken kun ien liikun aa ope a a ope aja .
Lähe imme sähköisen kyselymme yh eensä 41:n koulun eh o ille Pohjois-
Suomen alueella. Vas auksia ke yi kyselyn aukioloaikana 32 kappale a, joka oli
paljon pienempi mää ä, mi ä aluksi uskoimme ja a oi elimme. Emme kui enkaan
nähnee enää hyödylliseksi pi ää kyselyämme pidempään auki. Ennen sähköisen
kyselymme lähe ämis ä osasimme aa is aa as ausp osen in ole an pieni,
mu a emme missään aiheessa ole anee sen jää än näin pieneksi. E ään
koulun eh o i as asikin muis u ussähköpos iimme a alla, joka ku aa ope ajien
asen ei a sähköisiä kyselyjä koh aan.
”Aika hankalaa ope ajia on yleensäkin saada apaaeh oises i as aamaan
kyselyihin, koska yleinen näkemys on, e ä jos ei jos ain e ikseen makse a, ei si ä
ehdäkään. Vali e a as i.”
23
Lähe ämämme sähköisen kyselyn linkki a a iin sen aukioloaikana 111 ke aa.
Vas aamisen aloi i 43 liikun aa ope a aa ope ajaa, jois a 32 äy i kyselyn
loppuun as i. Kyselyn a anneis a ain 29 p osen ia as asi lopul a kyselyyn.
Mieles ämme kyselyn ajankoh a oli hy ä. Kyselyn aukioloaikana 26.2. –
16.4.2019 kouluilla ei ollu ielä käynnissä ke ä juhla almis eluja ai
a ioin ikeskus eluja, jo en sen pe us eella kyselyyn as aamiseen olisi ollu
hy in aikaa. Emme kui enkaan oi ie ää a kas i jokaisen lähes ymämme koulun
luku uoden aika auluja.
Oliko kyselyn muodossa jo ain, mikä ka ko i as aaja ? Kysely sisälsi neljä
a sinais a kysymyspa e ia ja 10 aus akysymys ä. A ioimme kyselyn
as aamisen ie än noin 10 minuu ia, jos a ilmoi imme eh o eille lähe e yssä
saa esähköpos issa. Olimme jä jes änee kysymykse si en, e ä kyselylomake
alkoi a sinaisilla kysymyksillä ja pää yi aus akysymyksiin. Tällä a alla
lomakkeen kysymykse helpo ui a loppua kohden. Uskoimme kyselyn
aken ees a ole an apua siinä, e ä as aaja ei ä jä äisi as aamis a kesken.
Toisaal a liian aikea aloi uskysymykse oi a seli ää ka oa kyselyn
a anneiden ja as anneiden älillä.
Saa esähköpos issamme ke oimme sähköisen kyselyn koske an liikun aa
ope a ia ope ajia. Emme oi kui enkaan ie ää äysin a mas i, o a ko eh o i
lähe änee kyselyn ain liikun aa ope a ille ope ajille ai koko koulun
ope ushenkilös ölle. Kyselyn aukaisuke ojen suu i mää ä suh eessa
as anneisiin oi seli yä myös sillä, e ä kyselyn a asi a myös sellaise ope aja ,
jo ka ei ä ope a liikun aa.
4.3 VASTAAJAT
Tu kimuksemme sähköiseen kyselyyn as asi 32 liikun aa ope a aa ope ajaa.
Vas aajis a 59,4 p osen ia (n=19) oli naisia, 34,4 p osen ia (n=11) miehiä ja 6,3
24
p osen ia (n=2) ei halunnu ke oa sukupuol aan. Ope ushalli uksen (2016, 43)
ee ämän u kimuksen mukaan pe usope uksen ope ushenkilös ös ä 77
p osen ia on naisia ja 23 p osen ia miehiä. Kyselyymme as anneis a siis
hieman no maalia suu empi osa oli miehiä. Saimme as auksia laajas i e i
ikä yhmis ä. Vas aajien keski-ikä oli noin 39 uo a. Kyselyyn as anneiden
ope uskokemus aih eli yhden ja yli kolmenkymmenen ope us uoden älillä.
Vas aajis a 75 p osen ia (n=24) ope i liikun aa alakoulussa, noin 19 p osen ia
(n=6) yläkoulussa ja noin 6 p osen ia (n=2) sekä ala- e ä yläkoulussa.
Vas aajien jakaan umis a ala- ja yläkoulujen älillä oi seli ää se, e ä lähe imme
suu imman osan kyselyis ämme ala- ai yh enäiskouluihin. Tämän uoksi kysely
a oi i odennäköises i enemmän alakouluissa liikun aa ope a ia ope ajia kuin
yläkouluissa ope a ia. Lisäksi yläkouluissa liikun aa ope a ia ope ajia on
mää ällises i ähemmän kuin alakouluissa liikun aa ope a ia ope ajia, koska
alakouluissa liikun aa ope a a yleensä luokanope aja omalle luokalleen, kun
aas yläkouluissa on yleensä yksi ai useampi liikunnanaineenope aja, jo ka
ope a a liikun aa kaikille yläkoululaisille.
4.4 KYSELYLOMAKE
Kyselylomake koos ui neljäs ä a sinaises a kysymyspa e is a ja kymmenes ä
aus akysymykses ä (lii e 1). Neljällä a sinaisella kysymyspa e illa py imme
sel i ämään liikun aa ope a ien ope ajien liikunnanope uksen a oja ja
a oi ei a, ope ajien omaa yysis ä ak ii isuu a sekä oppilaan yysisen
oimin aky yn ukemiseen suh au umis a.
Kymmenellä aus akysymyksellä sel i imme muun muassa ope ajien
sukupuol a, ikää, yökokemus a ja liikun apedagogis a koulu us a.
Kyselylomake a ehdessämme loimme a koi uksella usei a aus akysymyksiä,
jo a pys yisimme a i aessa hyödyn ämään nii ä u kimuksessamme.
25
Halusimme pi ää kiinni mahdollisuudes a jakaa ope ajia e i luokkiin esime kiksi
yökokemuksen ai liikun apedagogisen u kimuksen pe us eella.
Kyselylomakkeen a sinaise kysymykse oli a pääasiassa
moni alin akysymyksiä, joka on ominais a k an i a ii iselle u kimuss a egialle
(Holopainen & Pulkkinen 2008, 42–43). Käy imme suh au umis a mi aa issa
kysymyksissä iisipo ais a like - as eikkoa, joissa olimme nimennee
as aus aih oehdo 1 ja 5. Viisipo ainen as eikko mahdollis aa as aajalle
neu aalin as auksen an amisen, jolloin niin sano uil a pakko as auksil a
äl y ään (Valli 2015, 57).
4.5 MITTARIT
Loimme ä ä u kimus a a en liikun aa ope a ien ope ajien liikunnanope uksen
a oja ja a oi ei a sekä ope ajien yysis ä ak ii isuu a ja oppilaiden yysisen
oimin aky yn ukemis a käsi ele ä mi a i mukaillen aiemmin käy e yjen ja
hy äksi ode ujen mi a ien pohjal a. Kyselylomake oli jae u mi a eiden osal a
neljään osaan: ope ajien yysinen ak ii isuus, liikunnanope uksen a oi ee ,
liikunnanope uksen a o ja oppilaan yysisen oimin aky yn ukeminen.
4.5.1 OPETTAJIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MITTARI
Sel i imme kahdella kysymyksellä liikun aa ope a ien ope ajien omaa yysis ä
ak ii isuu a. Käy imme näiden kysymys en pohjana WHO:n u kimuksissa paljon
käy e yjä kysymyksiä yysises ä ak ii isuudes a (Robe s, Tynjälä & Komko
2004, 91). Olimme mää i ellee kysymys en alkuun e ukä een, mi ä yysisen
ak ii isuuden mää ällä ja liikunnalla a koi e aan. Käy imme myös yysisen
ak ii isuuden ja liikunnan mää i elmässä apuna WHO:n u kimuksissaan
32
4.7 TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
Käy ämme u kimuksemme luo e a uuden a ioinnissa mi a eiden alidi ee i ja
eliabili ee i sijaan mi a ei a usko a uus ja ois e a uus. Olemme apo oinee
u kimuksemme o eu uksen yksi yiskoh aises i, mikä on e i yisen ä keä aihe
laadullisen u kimuksen luo e a uuden kannal a (Hi sjä i, Remes & Saja aa a
2009, 232; Tuomi & Sa ajä i 2009, 141). Tu kimuksessamme käy e y
kysymykse yysises ä ak ii isuudes a ja ope ajien asen eis a pohjau ui a
aiemmissa u kimuksissa yleises i käy e yihin kysymyksiin (ks. WHO 2004;
Wig ield & Eccles 2002). Aiemmissa u kimuksissa hy iksi ja luo e a iksi
ha ai ujen kysymyspa e eiden käy äminen omassa u kimuksessamme lisäsi
u kimuksemme luo e a uu a.
Tu kimuksemme luo e a uu a lisää se, e ä olemme ehnee u kimuksen
kahdes aan. E i yises i useampi u kija u kimusaineis on analysoijana ja
ulki sijana pa an aa u kimuksen luo e a uu a. Useamman u kijan
osallis umis a u kimuksen ekoon ku su aan u kija iangulaa ioksi. (Hi sjä i,
Remes & Saja aa a 2009, 233.) Yksin eh y u kimus oi jäädä näkökulmal aan
suppeaksi, mu a kahdes aan olemme py kinee a oimeen ja k ii iseen
keskus eluun u ki a as a ilmiös ä sekä u kimuksen me odologisis a alinnois a.
Tämä näkyy u kimuksessamme lisään yneenä luo e a uu ena.
Olemme nouda anee u kimuksessamme hy ää ie eellis ä käy än öä, johon
kuulu a ehellisyys, yleinen huolellisuus ja a kkuus sekä muiden u kijoiden yön
huomioono aminen esime kiksi asianmukaisilla lähde ii auksilla ja
lähdelue elolla. Lisäksi ymmä ämme oman asemamme yksi yisiä ie oja
sisäl ä än u kimusaineis on hal ijoina. (Tuomi & Sa ajä i 2009, 132–133.)
Olemme oiminee ee is en pe iaa eiden mukaises i esi ämällä aineis on
ulokse sellaisena kuin ne on as aajien oimes a meille anne u, emmekä ole
lisännee ai pois anee as auksia u kimuksemme e ua a oi ellen (C eswell
2009, 92).

33
5. OPETTAJIEN FYYSINEN AKTIIVISUUS
5.1 OPETTAJIEN OMA FYYSINEN AKTIIVISUUS
Ope aja as asi a , kuinka monena päi änä he o a liikkunee ähin ään 60
minuu ia päi ässä. Vas aus aih oehdo oli a älillä 0-7, jo ka a koi a a päi iä
iikossa. Jokainen ope aja pys yi ali semaan ain yhden aih oehdon.
Ope ajien as aukse on ku a u aulukossa 5.
Taulukko 5. Liikun aa ope a ien ope ajien yysinen ak ii isuus yypillisenä
iikkona.
Kuinka monena päi änä
iikossa liiku yypillises i
ähin ään 60 minuu ia?
%
0
0
0
1
2
6,3
2
2
6,3
3
6
18,8
4
4
12,5
5
8
25
6
4
12,5
7
6
18,8
Yh .
32
100,2
Kyselyyn as anneis a ope ajis a noin 56 p osen ia liikkuu yypillises i ähin ään
60 minuu ia ainakin ii enä päi änä iikossa. Yh enä ja kah ena päi änä
ähin ään 60 minuu ia yypillises i iikossa liikku ia ope ajia on yh eensä neljä
kappale a. Kaikki kyselyyn osallis uneis a ope ajis a as asi a liikku ansa
yypillises i ähin ään yh enä päi änä iikossa.
34
Toisessa ope ajien yysis ä ak ii isuu a mi aa assa kysymyksessä sel i imme,
kuinka paljon ope aja oli a liikkunee edellisen sei semän päi än aikana.
Ope ajien as aukse ähän kysymykseen on ku a u aulukossa 6.
Taulukko 6. Liikun aa ope a ien ope ajien yysinen ak ii isuus edellisen
sei semän päi än aikana.
Kuinka monena päi änä ole
liikkunu ähin ään 60
minuu ia iimeisen
sei semän päi än aikana?
%
0
0
0
1
3
9,4
2
3
9,4
3
2
6,3
4
6
18,8
5
6
18,8
6
5
15,6
7
7
21,9
Yh .
32
100,2
Ope ajis a noin 56 p osen ia oli liikkunu edellisen sei semän päi än aikana
ainakin ii enä päi änä ähin ään 60 minuu ia. Hieman alle 20 p osen ia, eli
kuusi ope ajaa, oli iimeisen sei semän päi än aikana liikkunu ain yh enä ai
kah ena päi änä ähin ään 60 minuu ia. Yksikään ope ajis a ei as annu
liikkuneensa nollana päi änä edellisen sei semän päi än aikana.
5.2 AKTIIVISET JA PASSIIVISET OPETTAJAT
Teo ee isessa ii ekehyksessä esi e yjä aikuis en liikun asuosi uksia
hyödyn äen jaoimme liikun aa ope a a ope aja kah een yhmään yysisen
ak ii isuuden mää än pe us eella. Nimesimme yhmä ak ii isiksi ja passii isiksi.
Ak ii is en ope ajien mi a ina käy imme ähin ään neljänä päi änä iikossa
35
liikku aa ope ajaa. Passii iseksi ope ajaksi puoles aan jao elimme sellaise
ope aja , jo ka liikkui a enin ään kolmena päi änä iikossa.
Käy imme ope ajien yysisen ak ii isuuden mää i ämisessä heidän an amiaan
as auksia yypillises ä iikos a (ks. aulukko 5), koska ope ajien as aukse
yypillisen iikon ja edellisen sei semän päi än älillä ei ä e onnee oisis aan
me ki ä äs i. Tyypillinen iikko an aa mieles ämme laajemman ku an ope ajien
yysises ä ak ii isuudes a kuin edellisen sei semän päi än mie iminen. Joku
yleensä yysises i ak ii inen ope aja on saa anu olla esime kiksi sai aana
edellisenä sei semänä päi änä ennen kyselyymme as aamis a, jolloin hänen
as auksensa yypillises ä iikos a an aa ealis isemman ku an yysises ä
ak ii isuudes a. Jos ope ajien as aukse yypillisen iikon ja edellisen sei semän
päi än älillä olisi a e onnee me ki ä äs i oisis aan, olisimme huomioinee
myös edellise sei semän päi ää ope ajien jao elussa ak ii is en ja passii is en
yhmiin.
36
6. LIIKUNNANOPETUKSEN TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET
6.1 OPETTAJIEN VALITSEMAT LIIKUNNANOPETUKSEN TAVOITTEET
Liikun aa ope a a ope aja ali si a pe usope uksen ope ussuunni elman
pe us eissa (2014, 273, 433) maini uis a liikunnanope uksen a oi eis a
mieles ään kolme ä kein ä ja ase i a ne ä keysjä jes ykseen. Ope ajien
ali sema a oi ee on ku a u ku iossa 1.
Ku io 1. Liikun aa ope a ien ope ajien ali sema liikunnanope uksen a oi ee .
Ta oi ee on seli e y eo ee isen ii ekehyksen aulukossa 1.
Liikun aa ope a ien ope ajien as auksissa eni en alin oja kolmen ä keimmän
liikunnan oppiaineen a oi een joukkoon sai ”T1 kannus aa oppilas a yysiseen
ak ii isuu een, kokeilemaan e ilaisia liikun amuo oja ja ha joi elemaan
pa haansa y i äen”. Se sai yh eensä 26 alin aa kolmen ä keimmän a oi een
37
joukkoon. Toiseksi eni en alin oja kolmen ä keimmän a oi een joukkoon sai
”T12 au aa oppilas a ymmä ämään ii ä än yysisen ak ii isuuden ja
liikunnallisen elämän a an me ki ys kokonais al aiselle hy in oinnille”. T12
ali iin kolmen ä keimmän a oi een joukkoon yh eensä 17 ke aa. Kymmenen
alin aa kolmen ä keimmän a oi een joukkoon sai ”T13 u us u aa oppilas
yleis en liikun amuo ojen ha as amiseen lii y iin mahdollisuuksiin, ie oihin ja
ai oihin, jo a hän saa edelly yksiä löy ää i selleen sopi ia iloa ja i kis ys ä
uo a ia liikun aha as uksia”. Muu liikunnan oppinaineen a oi ee sai a
alin oja yhdes ä yhdeksään kappale a. Yksikään a oi e ei jääny ilman
ainu akaan alin aa.
Ehdo omas i eni en alin oja ä keimmäksi liikunnan oppiaineen a oi eeksi sai
T1, joka sai yh eensä 19 alin aa ä keimmäksi liikunnan oppiaineen a oi eeksi.
Toiseksi eni en alin oja ä keimmäksi a oi eeksi sai T12, joka ali iin
ä keimmäksi a oi eeksi sei semän as aajan oimes a. Kolmanneksi eni en
alin oja ä keimmäksi liikunnan oppiaineen a oi eeksi sai T6, joka ali iin
ä keimmäksi a oi eeksi kolme ke aa.
6.2 FYYSISEN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS LIIKUNNANOPETUKSEN
TAVOITTEISIIN
Fyysises i ak ii is en ope ajien ali sema ä keimmä liikunnanope uksen
a oi ee on ku a u ku iossa 2. Valin ojen mää ä on esi e y suh eellisen
ek enssin a ulla.

38
Ku io 2. Fyysises i ak ii is en ope ajien ali sema liikunnanope uksen a oi ee
p osen eina. Ta oi ee on seli e y eo ee isen ii ekehyksen aulukossa 1.
Fyysises i ak ii ise ope aja ali si a kolmen ä keimmän liikunnanope uksen
a oi een joukkoon useimmin a oi een 1, jonka ali si kolmen ä keimmän
a oi een joukkoon yh eensä 28,8 p osen ia as aajis a. Tä keimmäksi
a oi eeksi sen ali si pe ä i 22,7 p osen ia yysises i ak ii isis a ope ajis a.
Toiseksi eni en alin oja kolmen ä keimmän liikunnanope uksen a oi een
joukkoon sai a oi e 12, jolle ke yi yh eensä 19,7 p osen ia alinnois a. Ta oi e
12 ke äsi myös oiseksi eni en alin oja ä keimmäksi a oi eeksi, yh eensä 7,6
p osen ia.
Ta oi ee 2 ja 9 ei ä saanee yh ään alin aa kolmen ä keimmän
liikunnanope uksen a oi een joukkoon yysises i ak ii is en ope ajien oimes a.
Muu liikunnanope uksen a oi ee sai a asaises i alin oja kolmen ä keimmän
a oi een joukkoon.
Fyysises i passii is en ope ajien ali sema liikunnanope uksen ä keimmä
a oi ee on ku a u ku iossa 3. Ku iossa alin ojen mää ä on esi e y
suh eellisen ek enssin a ulla.
39
Ku io 3. Fyysises i passii is en ope ajien ali sema liikunnanope uksen
a oi ee p osen eina. Ta oi ee on seli e y eo ee isen ii ekehyksen
aulukossa 1.
Fyysises i passii ise ope aja ali si a kolmen ä keimmän liikunnanope uksen
a oi een joukkoon useimmin a oi een 1 (23,3%). Ta oi e 1 sai myös eni en
alin oja ä keimmäksi liikunnanope uksen a oi eeksi (13,3%). Toiseksi eni en
alin oja kolmen ä keimmän a oi een joukkoon sai a a oi ee 12 ja 13, jo ka
molemma sai a 13,3 p osen ia alinnois a. Passii ise ope aja ei ä alinnee
a oi ei a 4 ja 10 ke aakaan kolmen ä keimmän a oi een joukkoon.
Sekä ak ii ise e ä passii ise ope aja pi i ä liikunnanope uksen ä keimpänä
a oi eena oppilaan yysisen ak ii isuuden ukemis a, e ilais en liikun amuo ojen
kokeilemis a ja pa haansa y i ämis ä. Myös liikunnallisen elämän a an
me ki yksen ymmä ämis ä oppilaan kokonais al aiselle hy in oinnille
a os e iin molemmissa yhmissä.
40
7. LIIKUNNANOPETUKSEN TÄRKEIMMÄT ARVOT
7.1 OPETTAJIEN ARVOT
Liikun aa ope a ien ope ajien liikunnanope uksen a oja mi aa assa
kysymyksessä emme mää i ellee as aajille e ukä een, mi en heidän ulisi sana
a o ymmä ää. Jokainen as aaja sai apaas i pää ää, mi en he mää i ele ä
liikunnanope uksen a o . Kysymykseen as asi yh eensä 32 ope ajaa, jois a
kukin maini si omas a mieles ään kolme ä kein ä liikunnanope uksen a oa. Näin
ollen as auksis a syn yi yh eensä 96 a oa.
Koska emme ollee an anee as aajille mi ään almis a mää i elmää sanalle
a o, as aus en ki jo muodos ui e i äin laajaksi. Sen uoksi jouduimme
luoki elemaan as auksia u kimuksemme kannal a mielekkäämmiksi
kokonaisuuksiksi. Vas aus en pe us eella muodos imme kahdeksan
a oka ego iaa. Niiden muodos amisessa käy imme hyödyksi Ilmasen,
Jaakkolan ja Ma ilaisen (2010) luomia a oluoki uksia sekä on W igh in (2001)
a o eo iaa.
Näiden pohjal a muodos imme u kimuksemme a oiksi seu aa a
a oka ego ia :
liikunnallinen ak ii isuus
liikunnallinen elämän apa
liikun a aido
pa haansa y i äminen
posi ii inen suh au uminen liikun aan ja i seensä
sosiaalisuus
e eys ja hy in oin i
muu .
41
Muu - a oka ego iaan sijoi imme as auksissa maini uja a oja, jois a emme
sellaisenaan muodos anee omaa a oka ego iaansa. Tällaisia as auksia oli a
muun muassa u allisuus, kehollisuus ja eh iys. Alla ole assa ku iossa (ku io
4) olemme ku annee liikun aa ope a ien ope ajien a ojen jakau umis a
muodos amiimme a oka ego ioihin.
Ku io 4. Liikun aa ope a ien ope ajien maini sema liikunnanope uksen a ojen
ek enssi .
Liikun aa ope a ien ope ajien as auksissa eni en mainin oja kolmen
ä keimmän liikunnanope uksen a on joukossa sai sosiaalisuus, joka maini iin
a oimissa as auksissa yh eensä 29 ke aa. Toiseksi eni en mainin oja sai
e eys ja hy in oin i (n=22), ja kolmanneksi eni en posi ii inen suh au uminen
48
Ku en aulukos a oidaan ha ai a, sekä ak ii ise e ä passii ise ope aja pi ä ä
yysisen oimin aky yn ukemis a e i äin ä keänä ai melko ä keänä. Fyysisen
oimin aky yn ä key ä mi aa assa kysymyksessä yhmien älillä ei ole
ha ai a issa e oja.
Taulukko 10. Oppilaan yysisen oimin aky yn ukemisen hyödyllisyys yysises i
ak ii is en ja passii is en ope ajien näkökulmas a.
Hyödyllis ä
1
2
3
4
5
Ak ii ise
0%
0%
13,6%
9,1%
77,3%
Passii ise
0%
0%
0%
30%
70%
Fyysisen oimin aky yn ukemisen hyödyllisyy ä mi aa assa kysymyksessä
ak ii is en ope ajien as aukse o a jakaan unee as eikolle 3–5. Suu in osa
(77,3%) ak ii isis a ope ajis a pi ää yysisen oimin aky yn ukemis a e i äin
hyödyllisenä. Passii is en ope ajien as aukse o a jakaan unee as eikolle 4–
5. Myös passii is en ope ajien enemmis ö (70%) pi ää yysisen oimin aky yn
ukemis a e i äin hyödyllisenä.
Taulukko 11. Oppilaan yysisen oimin aky yn ukemisen mielenkiin oisuus
yysises i ak ii is en ja passii is en ope ajien näkökulmas a.
Mielenkiin ois a
1
2
3
4
5
Ak ii ise
0%
9,1%
9,1%
22,7%
59,1%
Passii ise
0%
10%
30%
20%
40%
Fyysisen oimin aky yn ukemisen mielenkiin oisuu a mi aa a kysymys jakoi
liikun aa ope a ien ope ajien as auksia eni en. Tässä kysymyksessä sekä
ak ii is en e ä passii is en ope ajien as aukse jakaan ui a as eikolle 2-5.
Myös ak ii is en ja passii is en ope ajien älillä on eni en hajon aa ämän
kysymyksen as auksissa. Kun ak ii isis a ope ajis a 59,1 p osen ia as asi
oppilaan yysisen oimin aky yn ukemisen ole an e i äin mielenkiin ois a, niin
passii isis a ope ajis a 40 p osen ia pi i oppilaan yysisen oimin aky yn
ukemis a e i äin mielenkiin oisena.

49
9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
9.1 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO
Tu kimus uloksis amme sel iää, e ä suu in osa liikun aa ope a is a ope ajis a
on yysises i ak ii isia ja liikkuu yysisen ak ii isuuden suosi us en mukaises i.
Tu kimukseemme as anneis a ope ajis a 68,8 p osen ia ke oi liikku ansa
yypillises i ähin ään 60 minuu ia ainakin neljänä päi änä iikossa. Edellisen
sei semän päi än aikana ainakin neljänä päi änä ähin ään 60 minuu ia
liikkunei a ope ajia oli 75 p osen ia as anneis a.
Jaoimme u kimuksessamme liikun aa ope a a ope aja ak ii is en ja
passii is en ope ajien yhmiin heidän ilmoi amansa yypillisen yysisen
ak ii isuuden pe us eella, jo a peilasimme yysisen ak ii isuuden suosi uksiin.
Neljänä ai useampana päi änä yypillises i iikossa liikku ia ak ii isia ope ajia
oli 68,8 p osen ia as anneis a. Tyypillises i alle neljänä päi änä iikossa
liikku ia passii isia ope ajia oli puoles aan 31,2 p osen ia u kimukseemme
osallis uneis a ope ajis a.
Liikun aa ope a a ope aja pi i ä yli oimaises i ä keimpänä
liikunnanope uksen a oi eena T1: ”kannus aa oppilas a yysiseen
ak ii isuu een, kokeilemaan e ilaisia liikun amuo oja ja ha joi elemaan
pa haansa y i äen.” Kyseinen a oi e näy äy yi ä keimpänä a oi eena sekä
ak ii is en e ä passii is en ope ajien as auksissa. Myös oiseksi ä kein a oi e
T12: ”au aa oppilas a ymmä ämään ii ä än yysisen ak i isuuden ja
liikunnallisen elämän a an me ki ys kokonais al aiselle hy in oinnille” oli
molempien yhmien osal a sama.
Teo iaohjaa an sisällönanalyysin a ulla muodos imme kahdeksan
a oka ego iaa liikun aa ope a ien ope ajien maini semien kolmen ä keimmän
liikunnanope uksen a on pohjal a. Eni en mainin oja kolmen ä keimmän a on
joukkoon sai sosiaalisuus. Kui enkin eni en mainin oja ä keimmäksi
50
liikunnanope uksen a oksi sai e eys ja hy in oin i, jonka lähes kolmannes
ope ajis a maini si liikunnanope uksen ä keimmäksi a oksi. Ak ii is en ja
passii is en ope ajien älillä ei ollu ha ai a issa me ki ä iä e oja
liikunnanope uksen a oissa.
Oppilaan yysisen oimin aky yn ukeminen osana liikunnanope us a on liikun aa
ope a ien ope ajien as aus en pe us eella e i äin ä keää ja hyödyllis ä.
Fyysisen oimin aky yn ukemisen mielenkiin oisuus jakoi ope ajien as auksia,
sillä ain noin puole (53,1%) as asi a sen ole an e i äin mielenkiin ois a, kun
aas e i äin ä keänä yysisen oimin aky yn ukemis a pi i 81,3 p osen ia ja
e i äin hyödyllisenä 75 p osen ia as anneis a. Suu in e o ak ii is en ja
passii is en ope ajien as aus en älille muodos ui oppilaan yysisen
oimin aky yn ukemisen mielenkiin oisuudessa. Ak ii isis a ope ajis a 59,1
p osen ia pi i yysisen oimin aky yn ukemis a e i äin mielenkiin oisena, kun
aas passii isis a ope ajis a 40 p osen ia.
9.2 POHDINTA
Liikunnanope ajien yysis ä ak ii isuu a on mi a u aiemmin Suomessa Lah isen
ja Lie osen (2011) p o g adu- u kielmassa, jos a sel iää, e ä liikunnanope ajis a
kaksi kolmasosaa liikkuu e eysliikun asuosi us en mukaises i. Meidän
u kimuksessamme liikun aa ope a is a ope ajis a 68,8 p osen ia liikkui
ähin ään neljänä päi änä iikossa. Vuosina 2009–2010 ee e yn kansallisen
liikun a u kimuksen mukaan suomalaisis a yöikäisis ä ähin ään neljänä päi änä
iikossa liikun aa ha as i 55 p osen ia (Husu, Pa onen, Suni & Vasanka i 2011,
31). Tu kimus en alossa liikun aa ope a a ope aja liikku a siis keskimää in
al a äes öä enemmän. Liikun aa ope a ien ope ajien mui a yöikäisiä suu empi
liikunnan mää ä oi seli yä sillä, e ä liikun aa ope a iksi ope ajiksi hakeu uu
ihmisiä, joille liikun a on muu enkin ä keä osa elämää.
51
Vaikka pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eisiin (2014) ki ja u
liikunnanope uksen a oi ee jä ä ä ope ajille paljon ulkinnan a aa ja an a a
mahdollisuuden o eu aa ope us a mielensä mukaises i, pi ä ä
u kimukseemme osallis unee liikun aa ope a a ope aja melko yksimielises i
ä keimpänä a oi e a 1: ”kannus aa oppilas a yysiseen ak ii isuu een,
kokeilemaan e ilaisia liikun amuo oja ja ha joi elemaan pa haansa y i äen.”
Liikunnanope uksen a oi eissa ko os uu liikun a- ja yösken ely aido sekä
hy in oin i, e eys ja oimin akyky (Kalaja & Koponen 2017, 557–558). Kolme
u kimuksessamme eni en alin oja saanu a liikunnanope uksen a oi e a o a
kaikki sellaisia, jo ka ko os a a liikunnallisen ja e eellisen elämän a an
omaksumis a. Liikun a on muu unu ähi ellen kilpailuun ja laji ai oihin
keski y äs ä oppiainees a hy in oin ioppiaineeksi, jossa ko os u a liikunnan
aiku us e ey een ja hy in oin iin.
Myös liikun aa ope a ien ope ajien maini semissa liikunnanope uksen
ä keimmissä a oissa on näh ä illä ope ushalli uksen nykyinen linjaus, jossa
ko os e aan yhä enemmän liikun aan lii y iä myön eisiä kokemuksia, jo ka
puoles aan luo a edelly ykse liikunnalliselle elämän a alle. Ope ajien
liikunnanope uksen a oissa ko os ui a e i yises i sosiaalisuus, e eys ja
hy in oin i sekä posi ii inen suh au uminen liikun aan ja i seensä, kun aas
liikun a aido ja liikunnallinen ak ii isuus ei ä ollee ope ajille niin ä kei ä a oja.
Ope ajien maini sema liikunnanope uksen a o mukaile a ope ushalli uksen
ase amia nykyisiä a opäämää iä, joissa ko os uu liikunnan ilon löy äminen.
Ope ajien liikunnanope uksen a oissa ko os u a sosiaalisuus seli yy
pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa (2014, 273) maini ulla
liikunnanope uksen eh ä ällä: liikunnan a ulla kas amisella. Koululiikun a on
ah as i yh eis oiminnallis a ja se a joaa paljon hy iä sosiaalis en ilan eiden
ha joi elumahdollisuuksia, ku en pe ymys en sie oa ja yhdessä onnis umisen
un ei a.
Liikun aa ope a a ope aja pi ä ä oppilaiden yysisen oimin aky yn ukemis a
pääasiassa ä keänä, hyödyllisenä ja mielenkiin oisena. Vaikka ope aja pi ä ä
oppilaiden yysisen oimin aky yn ukemis a ä keänä, hyödyllisenä ja
mielenkiin oisena, niin odellisuudessa koulujen liikun a un ien mää ä ei
52
mahdollis a yysisen oimin aky yn ukemis a pelkäs ään koulun liikun a un ien
a ulla. Tässä ko os u a jälleen liikunnanope uksen ä keimmä a o ja
a oi ee , joiden a ulla oppilai a py i ään innos amaan e eelliseen ja
liikunnalliseen elämän apaan. Liikunnanope uksen eh ä änä on sy y ää kipinä
liikun aa koh aan ja a sinainen yysisen oimin aky yn kehi äminen apah uu
koulumaailman ulkopuolella.
Usein koulumaailmassa käy e y sanon a ”älä ee niin kuin minä een, aan niin
kuin minä sanon” näy äy yy u kimuksessamme si en, e ä passii ise ope aja
aali a ope uksessaan samoja a oja ja a oi ei a kuin ak ii ise kin ope aja .
On posi ii is a, e ä liikunnanope uksen a o ja a oi ee o a samoja yhmien
älillä. Liikunnallises i ähemmän ak ii inen ope aja oi kannus aa oppilai a
samalla a alla yysiseen ak ii isuu een kuin liikunnallises i ak ii inen ope aja
mu a, meneekö ope us pe ille yh ä ehokkaas i liikunnallises i passii isempien
ope ajien ope amana. Lapse ja nuo e ha as a a liikun aa usein esiku ien
innoi amana. Liikunnanope aja oi olla useille oppilaille esiku a, jos a oppilaa
ammen a a omaa liikun ainnos us aan. Meidän kokemuksiemme mukaan
liikunnallises i ak ii inen ja lahjakas ope aja innos aa oppilai a liikkumaan ja
y i ämään pa haansa liikun a unneilla sekä niiden ulkopuolella.
9.3 TUTKIMUKSEN KRIITTINEN TARKASTELU
Tu kimuksemme ulokse ei ä ole yleis e ä iä joh uen as aajien ähäises ä
mää äs ä. Tu kimukseemme osallis unee 32 liikun aa ope a aa ope ajaa on
hy in pieni joukko e a una alkupe äiseen a oi eeseemme yli sadas a
osallis ujas a. Jos olisimme saanee u kimukseemme osallis umaan suu emman
mää än liikun aa ope a ia ope ajia, olisimme oinee hyödyn ää mää ällisiä
analyysimene elmiä as aus en me ki yssuh eiden luomisessa. Ny , kun
u kimuksemme o oskoko jäi a sin pieneksi, aineis oanalyysimme muodos ui
lähinnä ku aile as a sisällön e i elys ä.
53
Tu kimuksessamme yysisen ak ii isuuden mää än mi aus pe us uu liikun aa
ope a ien ope ajien omaan a ioon heidän yysisen ak ii isuu ensa mää äs ä.
Ope ajien oma a io heidän yysisen ak ii isuu ensa mää äs ä on subjek ii inen
mi aus apa, joka ei äl ämä ä anna äysin ealis is a ku aa yysisen
ak ii isuuden odellises a mää äs ä. Subjek ii isen mi aus a an a ulla saadu
ulokse o a as aajien omia mielipi ei ä ja uskomuksia heidän yysises ä
ak ii isuudes aan. (Thomas & Nelson 1990, 263–265.) Ihanne ilan eessa
subjek ii isen mi a in innalla ulisi käy ää objek ii isia mi a ei a, ku en
ak ii isuussenso ei a, joiden a ulla pys y äisiin mi aamaan odellinen yysisen
ak ii isuuden mää ä. Objek ii is en mi a eiden käy ö olisi aa inu huoma a as i
esu sseja, minkä uoksi subjek ii inen mi aus apa oli u kimuksemme kannal a
ainoa jä ke ä aih oeh o yysisen ak ii isuuden mää än mi aamiseen.

54
LÄHTEET
Anne s ed , C. 2008. Physical educa ion in Scandina ia wi h a ocus on Sweden:
a compa a i e pe spec i e. Physical educa ion & spo pedagogy 13 (4), 303–
318.
Behe s, D. 2001. Value o ien a ions o physical educa ion p ese ice and
inse ice eache s. Jou nal o eaching in physical educa ion 20 (2), 144–154.
Behe s, D. & Ve gauwen, L. 2004. Value o ien a ions o elemen a y and
seconda y physical educa ion eache s in Flande s. Resea ch qua e ly o
exe cise and spo 75 (2), 156–164.
Boucha d, C., Blai , S. N. & Haskell, W. L. 2007. Why s udy physical ac i i y and
heal h? Teoksessa Boucha d, C., Blai , S. N. & Haskell, W. ( oim.) Physical
ac i i y and heal h. Champaign, Ill: Human Kine ics, 3–20.
Chak a a y, A. 2017. Scien i ic ealism. Teoksessa Zal a, E. N. ( oim.) The
S an o d encyclopedia o philosophy. S an o d uni e si y. Saa a illa www-
muodossa: h ps://pla o.s an o d.edu/cgi-
bin/encyclopedia/a chin o.cgi?en y=scien i ic- ealism. (Lue u 20.2.2020.)
C eswell, J. W. 2009. Resea ch design: quali a i e, quan i a i e and mixed
me hods app oaches. 3 d ed. Thousand Oaks, CA: Sage Publica ions.
Eskola, J. & Suo an a, J. 2008. Johda us laadulliseen u kimukseen. Tampe e:
Vas apaino.
Heikkilä, T. 2008. Tilas ollinen u kimus. Helsinki: Edi a.
Helkama, K. 2009. Mo aalipsykologia- hy än ja pahan ällä puolen. Helsinki:
Edi a.
Hen ilä, S. 1992. U heilupoli iikas a liikun apoli iikkaan. Teoksessa Heikkinen, A.
& Pyykkönen, T. ( oim.) Suomi uskoi u heiluun: Suomen u heilun ja liikunnan
his o ia. Helsinki: VAPK-kus annus, 351–367.
55
Hesse-Bibe , S. N. & Lea y, P. 2004. App oaches o quali a i e esea ch: a
eade on heo y and p ac ice. New Yo k: Ox o d: Ox o d uni e si y p ess.
Hi sjä i, S., Remes, P. & Saja aa a, P. 2009. Tu ki ja ki joi a. Helsinki: Tammi.
Holopainen, M. & Pulkkinen, P. 2008. Tilas ollise mene elmä . Helsinki: WSOY.
Husu, P., Pa onen, O., Suni, J. & Vasanka i, T. 2011. Suomalais en yysinen
ak ii isuus ja kun o 2010: Te ey ä edis ä än liikunnan nyky ila ja muu okse .
Ope us- ja kul uu iminis e iön julkaisuja 2011:15.
Hu unen, J. 1999. Kas a us ie eellinen u kimus. Teoksessa Hi sjä i, S. &
Hu unen, J. ( oim.) Johda us kas a us ie eeseen. Helsinki: WSOY, 164–206.
Ilmanen, K., Jaakkola, T. & Ma ilainen, P. 2010. A o liikunnanope uksessa.
Kas a us 41 (1), 20–30.
Ilmanen, K. 2017. A o liikun akas a uksessa. Teoksessa Jaakkola, T.,
Liukkonen, J. & Sääkslah i, A. ( oim.) Liikun apedagogiikka. Jy äskylä: PS-
kus annus, 41–53.
Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslah i, A. 2017. Johda us
liikun apedagogiikkaan. Teoksessa Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslah i, A.
( oim.) Liikun apedagogiikka. Jy äskylä: PS-kus annus, 12–21.
Jääskeläinen, L. 1993. Koululiikun a so ien jälkeen. Teoksessa Wuolio E-L. &
Jääskeläinen L. ( oim.) Kyykkyyn, ylös!: 150 uo a koululiikun aa. Helsinki:
Liikun a ie eellinen seu a, 103–124.
Kalaja, S. 2017. Fyysinen oimin akyky ja kun o. Teoksessa Jaakkola, T.,
Liukkonen, J. & Sääkslah i, A. ( oim.) Liikun apedagogiikka. Jy äskylä: PS-
kus annus, 170–184.
Kalaja, S. & Koponen, J. 2017. Ope ussuunni elma käy ännön ope us yön
näkökulmas a. Teoksessa Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslah i, A. ( oim.)
Liikun apedagogiikka. Jy äskylä: PS-kus annus, 552–563.
56
Kalaja, T. & Kalaja, S. 2007. Fyysinen oimin akyky ja sen kehi äminen koulussa.
Teoksessa Heikina o-Johansson, P. & Huo inen, T. ( oim.) Näkökulmia
liikun apedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, 232–254.
Lah inen, T. & Lie onen, M. Liikunnaope ajien yysinen ak ii isuus. P o g adu-
u kielma, Jy äskylän yliopis o.
Lambdin, D. D. & S einha d , M. A. 1992. Elemen a y and seconda y physical
educa ion eache s’ pe cep ions o hei goals, expe ise, cu iculum and
s uden s’ achie emen . Jou nal o eaching in physical educa ion 11 (2), 103–
111.
Lynn, P. 2008. The P oblem o non esponse. Teoksessa De Leeuw, E., Hox, J.
& Dillman, D. ( oim.) In e na ional handbook o su ey me hodology. New Yo k:
35–55.
McKenzie, T., LaMas e , K., Sallis, J. & Ma shall, S. 1999. Class oom eache s'
leisu e physical ac i i y and hei conduc o physical educa ion. Jou nal o
eaching in physical educa ion 19 (1), 126–132.
Niiniluo o, I. 1997. Johda us ie een iloso iaan: käsi een- ja eo ianmuodos us.
Helsinki: O a a.
Ojanen, E. 2010. A o , osiasia ja si is ys. Teoksessa Jan unen, T. & Ojanen,
E. ( oim.) A o kas a uksessa. Helsinki: Tammi, 7–16.
Ope ushalli us 2016. Ope aja ja eh o i Suomessa 2016. Saa a illa www-
muodossa:
h ps://www.oph. i/si es/de aul / iles/documen s/ope aja _ja_ eh o i _suomessa
_2016_0.pd . (Lue u 16.12.2019.)
Palonen, K. 1988. Teks is ä poli iikkaan: johda us a ulkin a ai oon. Tampe e:
Vas apaino.
Pie ilä, V. 1976. Sisällön e i ely. Helsinki: Gaudeamus.
POPS 2014. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Helsinki:
Ope ushalli us.
57
Robe s, C., Tynjälä, J. & Komko , A. 2004. Physical ac i i y. Teoksessa Cu ie,
C., Robe s, C., Mo gan, A., Smi h, R., Se e obul e, W., Samdal, O. & Ba nekow
Rasmussen, V. ( oim.) Young people’s heal h in con ex . Heal h beha iou in
school-aged child en (HBSC) s udy: in e na ional epo om he 2001/2002
su ey. Heal h policy o child en and adolescen no 5. Copenhagen: Wo ld
Heal h O ganisa ion, 90–97.
Robson, C. 2002. Real wo ld esea ch: A esou ce o social scien is s and
p ac i ione - esea che s. 2nd ed. Ox o d: Blackwell publishing.
Salin, K., Huh iniemi, M. & Hi ensalo, M. 2017. Liikunnanope ajan yö ja
yö yy y äisyys. Teoksessa Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslah i, A. ( oim.)
Liikun apedagogiikka. Jy äskylä: PS-kus annus, 564–581.
Thomas, J. R. & Nelson, J. K. 1990. Resea ch me hods in physical ac i i y. 2nd
ed. Champaign, Ill: Human kine ics books.
Tilas okeskus 2019. In e ne –si u . Saa a illa www-muodossa:
h ps://www.s a . i/ il/kja j/2018/kja j_2018_2019-02-12_ ie_001_ i.h ml. (Lue u
13.12.2019.)
UKK-ins i uu i 2019. Liikkumalla e ey ä - askel ke allaan. Viikoi ainen
liikkumisen suosi us 18–64- uo iaille. Saa a illa www-muodossa:
h ps://www.ukkins i uu i. i/liikkumisensuosi us/aikuis en-liikkumisen-suosi us.
(Lue u 13.12.2019.)
Valli, R. 2015. Johda us ilas olliseen u kimukseen. Jy äskylä: PS-kus annus.
Vasanka i, T. & Kolu, P. 2018. Yh een e o ja joh opää ökse . Teoksessa
Vasanka i, T. & Kolu, P. ( oim.) Liikkuma omuuden lasku kas aa- ähäisen
yysisen ak ii isuuden ja heikon yysisen kunnon yh eiskunnallise kus annukse .
Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oiminnan julkaisusa ja 31/2018, 57–60.
Saa a illa www-muodossa:
h ps:// ie okay oon. i/documen s/10616/6354562/31-2018-
Liikkuma omuuden+lasku+kas aa.pd /3dde40c -25c0-4b5d-bab4-
6c0ec8325e35? e sion=1.0. (Lue u 28.2.2020.)