333
Me sä ie een
aikakauski ja
u k i m u s s e l o s e i a
Jukka Ma e o
Kus annus ehokkai a mene elmiä
me sä alouden esis ö-
kuo mi uksen ähen ämiseen
Selos e a ikkelis a: Ma e o, J. 2004. Cos -e ec i e measu es
o di use load aba emen in o es y. Sil a Fennica 38(3):
333–345.
Me sä alous oimien aiheu amia e ilaisia muu-
oksia esis öjen ilassa on Suomessa pide y
a sin me ki ä änä me sä alouden ympä is ö ai-
ku uksena. Vesis öjen pis ekuo mi uksen sään elyn
iuken uessa kus annus ehokkuus edelly ää saman-
aikaises i myös me sä alouden aiheu aman hajakuo -
mi uksen sään elyä.
Me sä alouden esis ökuo mi us a oidaan pe i-
aa eessa ähen ää monella e i a alla yhdis ämällä
e ilaise esis öjen annoille jä e ä ien suoja yö-
hykkeiden käsi ely ajoi ee kunnos usoji usalueille
akenne a iin laskeu usal aisiin ja/ ai (mahdollises i
ennallis e a iin) pin a alu usken iin. Ongelmana
onkin hakkuiden ja niihin lii y ien me sänuudis us-
oimenpi eiden sekä muiden me sänpa annus oimien
o eu aminen si en, e ä esiensuojelu a oi ee saa-
u e aan minimikus annuksin.
Tässä u kimuksessa a kas el iin ensin analyy i-
ses i kahden pe iodin hakkuumallia so el aen me -
sänomis ajan ja yh eiskunnan kannal a op imaalisen
me sien käsi elyn suhde a. Me sänomis ajan ole-
e iin ali se an a innehuuh oumia aiheu a ien
hakkuiden ja niihin lii y ien me sänuudis amis oi-
mien mää än sekä aiemmin oji e ujen u emaiden
kunnos usoji usin ensi ee in si en, e ä puunmyyn i-
oi ojen nykya o maksimoi uu. Yh eiskunnal-
lisessa pää ösongelmassa malliin lisä iin ennal a
ase e u esis öjen enimmäiskuo mi us ajoi e ja
mahdollisuus jä ää hakkaama on suoja yöhyke
annalle. Puus on kas un ole e iin iippu an puus-
on ila uudes a ja kunnos usoji usin ensi ee is-
ä ja esis öjen a innekuo mi uksen as aa as i
hakkuupin a-alas a, suoja yöhykkeen laajuudes a
sekä kunnos usoji usin ensi ee is ä. Op imieh ojen
e ailun pe us eella kus annus ehokas a innekuo -
mi uksen ähen äminen edelly ää suoja yöhykkei-
den pe us amis a ja nykyis en (uudis us)hakkuiden
ähen ämis ä sekä mahdollisen kunnos usoji uksen
in ensi ee in alen amis a. Mallin kompa a ii isen
s a iikan mukaan kuo mi us ajoi een iuken ami-
nen edelly ää nykyis en hakkuiden ähen ämis ä ja
suoja yöhykkeen laajen amis a, kun aas aiku us a
kunnos usoji usin ensi ee iin ei oida yksiseli ei-
ses i mää i ää.
Numee isissa simuloin ilaskelmissa py i iin
yhdis ämään empii inen ie ämys aih oeh ois en
kuo mi uksen ähen ämiskeinojen aiku uksis a
puun uo an oon ja esis öjen kokonais os o ikuo -
mi ukseen. E elä-Suomea (11,47 milj. ha me sä-
maa a) edus a alla me säalueella ole e iin ole an
yh ä me sämaaheh aa ia kohden 0,298 ha aiemmin
oji e ua u emaa a ja 11 me iä an a ii aa. Me -
sänomis ajan op imissa 3 % eaaliko olla me sä-
maaheh aa ia kohden ennus e u nykya o ule ille
ne okan o aha uloille (ennen e oja) ja kokonais-
os o ihuuh oumille oli a 3 568 eu oa ja 1,0 kg. Ko-
konais os o ihuuh oumien ennus e as aa asaises i
ois u aa 0,03 kg:n uosihuuh oumaa. Ke aalleen
25 uoden aikana o eu e un aiemmin oji e ujen
u emaiden kunnos usoji uksen osuus ule ien ne -
okan o aha ulojen nykya os a oli ällöin 0,9 % ja
kokonais os o ikuo mi ukses a as aa as i 33 %.
Laskelmien pe us eella E elä-Suomen me sä alous-
oimien kokonais os o ihuuh oumas a huoma a a
osa oidaan ehkäis ä a sin pienillä kus annuksilla.
Kuo mi uksen o jun a kanna aa aloi aa ajoi a-
malla hakkui a ja maanmuokkaus a kapeilla me sä-
an ojen suoja yöhykkeillä. Mikäli me sä alouden
kokonais os o ikuo mi us a oi e a edelleen iuken-
ne aan, kanna aa luopua myös osas a kunnos us-
334
Me sä ie een aikakauski ja 3/2004 Tu kimusselos ei a
oji ushankkei a ja mahdollises i le en ää an ojen
suoja yöhykkei ä. Kunnos usoji uksen yh eydessä
kai e a ien lie ekuoppien ja laskeu usal aiden ai
aih oeh oises i (ilman ennallis amis oimia) jä e -
ä ien pe kaama omien suoja yöhykkeiden kus-
annus ehokkuus a ioi iin muihin kokonais os-
o ikuo mi uksen ähen ämiskeinoihin e a una
heikoksi.
Tuloksiin on kui enkin suh audu a a a auksel-
lises i laskelmiin sisäl y ien monien, a sin ka -
keiden ole us en ja laskelmissa huomio a jä e yn
ilmeisen suu en aluekoh aisen aih elun akia. Ja ko-
u kimuksissa ulisikin huomio a kiinni ää siihen,
mi en seu aa a ekijä aiku a a esis ökuo mi-
uksen ähen ämiskeinojen alin aan me sä alou-
dessa: me sänomis ajien e i yises i an a-alueisiin
kohdis u a ei-puun uo annollise a os ukse , an-
ojen suoja yöhyke ajoi us en aiku ukse me sien
monimuo oisuu een sekä aluekoh aisen aih elun ja
jakauma aiku us en huomioon o aminen. Samalla
pi äisi a ken aa a ioi a osin kiin oaineeseen si ou-
uneen kokonais os o ihuuh ouman me ki ykses ä
esis öjen ilaa muu a ien ekijöiden kokonaisuu-
dessa ja o aa huomioon mahdollise uude hai ojen
o jun akeino e i yises i kunnos usoji uksen yh ey-
dessä.
■ MMT Jukka Ma e o, Joensuun yliopis o. Sähköpos i jukka.
ma e o@joensuu.fi
Ma kku La ja aa a, Timo Kuulu ainen,
Heidi Tanskanen ja A i Venäläinen
Me säpalon sy ymis oden-
näköisyyden ilmas os a joh u a
aih elu
Selos e a ikkelis a: La ja aa a, M., Kuulu ainen, T., Tanskanen,
H. & Venäläinen, A. 2004. Va ia ion in o es fi e igni ion p o-
babili y in Finland. Sil a Fennica 38(3): 253–266.
Sää ja ilmas o aiku a a me ki ä äs i me sä-
palojen sy ymiseen ja käy äy ymiseen. Sa-
lamoin ia ja uulen aiku us a suu empi me ki ys
me säpalojen esiin ymiseen Suomessa on pala an
aineksen kos eudella. Mikäli pala an aineksen kos-
euden aiku us me säpaloihin on epälineaa inen,
seu aa kos euden keskia on käy ös ä ha haan joh-
a ia joh opää öksiä. Täs ä syys ä a kas el aessa pa-
la an aineksen kos euden aih elua on se hy ä ensin
lii ää muu ujaan joka ku aa me säpalon sy ymis ä
ai käy äy ymis ä. Tämän u kimuksen a oi eena
oli sel i ää ilmas os a joh u a me säpalon sy ymis-
odennäköisyyden ajallinen ja paikallinen aih elu
Suomessa.
Me sämaan päällimmäisen 30 mm ke oksen kos-
eus a ioi iin 26 sääaseman uosien 1961 ja 1997
älis en ha ain ojen ja Ilma ie een lai oksen me sä-
paloindeksimallin pe us eella. A io kos euksis a
muunne iin sy ymis odennäköisyyksiksi hyödyn-
äen Lahden lähellä Lammilla eh yjen sy y ysko-
keiden pe us eella saa ua me sämaan kos euden ja
sy ymis odennäköisyyden älis ä epälineaa is a
iippu uu a. Sy y yskokeissa pala a uli ikku ase-
e iin ha ume sän pohjake oksen päälle ja pala an
aineksen sy ymis ä a ioi iin ennen sammu us a.
Keskimää äinen uo uinen sy ymis odennäköi-
syys aih eli Kajaanissa 37 uoden aikana 1,4 %
ja 9,9 % älillä. E elä- ja Pohjois-Suomessa keski-
mää äinen sy ymis odennäköisyys oli ennen kesä-
kuun puoli äliä äysin oisis aan poikkea a, mu a
sen jälkeen lähes samansuu uinen. Sy ymis oden-
näköisyys nousi Lahdessa jy käs i huh ikuun lopus-
sa ja oukokuun alussa, ja oli oukokuun lopussa ja
kesäkuun alussa yli 20 %. Kesäkuun lopussa alka-
Tu kimusselos ei a Me sä ie een aikakauski ja 3/2004
335
nu asainen sy ymis odennäköisyyden lasku loppui
syyskuun alussa odennäköisyyden laske ua lähelle
nollaa. Sodankylässä sy ymis odennäköisyys nousi
me ki ä äs i as a oukokuun lopussa ja saa u i
huippunsa kesäkuun lopussa. Lähinnä pohjoisen
kos eas a oukokuus a joh uen keskimää äinen
uo uinen sy ymis odennäköisyys on e elässä jo-
pa kolme ke aa pohjois a suu empi (ku a 1). Myös
I äme en läheisyydellä oli sy ymis odennäköisyy ä
suu en a a aiku us (ku a 1).
Me sän pala an aineksen kos euden lisään ymisen
ja sii ä aiheu u an sy ymis odennäköisyyden pie-
nenemisen lisäksi myös sy y äjien, eli salamoiden ja
ihmis en, aiku us on ähen yny pohjois a koh i ja
si en ähen äny me säpalojen esiin ymis ä pohjoi-
sessa. On siis sel ää e ä ennen ehokas a palon o -
jun aa me säpalo o a ollee sel äs i ha inaisempia
pohjoisessa kuin e elässä. Mikäli his o iallis a ai
luon ais a me säpalodynamiikkaa py i ään jälji ele-
mään hakkuilla ai muu en me sänkäsi elyssä, ulisi
ämä Suomen sisäinen aih elu o aa huomioon.
■ MMM Ma kku La ja aa a, MMT Timo Kuulu ainen, MMM
Heidi Tanskanen, Helsingin yliopis o, Me säekologian lai os;
FT A i Venäläinen, Ilma ie een lai os.
Sähköpos i ma kku.la ja aa a@helsinki.fi
Te o Heinonen ja Timo Pukkala
Yksi- ja kaksi-naapu is on käy ö
heu is isessa spa iaalisessa op i-
moinnissa
Selos e a ikkelis a: Heinonen, T. & Pukkala, T. 2004. A com-
pa ison o one- and wo-compa men neighbou hoods in
heu is ic sea ch wi h spa ial o es managemen goals. Sil a
Fennica 38(3): 319–332.
Spa iaalise ajoi ee ja a oi ee me säsuunni -
elussa o a joh anee heu is is en op imoin i-
ekniikoiden käy öön. Yksi ä keä heu is is en
ekniikoiden yhmä o a paikallisen pa annuksen
mene elmä . Paikallisen pa annuksen mene elmissä
uo e aan sa unnainen alku a kaisu, jo a muu e aan
ähi äin py kien maksimoimaan ongelmanmää i -
elyssä anne ua a oi e unk io a. Paikallisen pa-
annuksen mene elmä pe us u a ie yllä he kellä
oimassa ole an a kaisun naapu i a kaisujen u -
kimiseen. Naapu i a kaisuja o a kaikki a kaisu ,
joihin pääs ään yhdellä sii olla. Pe in eises i me sä-
suunni elussa on käy e y 1-naapu is oja, joissa sii -
o a koi aa yhden ku ion käsi elyn muu amis a.
Tu kimuksen a oi eena oli es a a, pa an aako kah-
den ku ion käsi elyn yh äaikainen muu aminen (2-
naapu is o) heu is is en ekniikoiden suo i uskykyä
spa iaalisessa op imoinnissa. Op imoin i ekniikkoi-
na käy e iin sa unnaisnousua (Random Ascen ),
He oa (He o), simuloi ua jäähdy ys ä (simuloi ua
mello us a) (Simula ed Annealing) ja Tabu-hakua
(Tabu Sea ch).
Ku a 1. Keskimää äisen uo uisen sy ymis odennäköi-
syyden (%) aih elu Suomessa pe us uen 26 sääaseman
(mus a kolmio) ha ain oihin.
336
Me sä ie een aikakauski ja 3/2004 Tu kimusselos ei a
Tekniikoi a ja naapu is oja es a iin iidellä e i
suunni elualueella, jois a neljä sijai si Vai ion alu-
eella Pohjois-Ka jalassa ja yksi oli ns. syn ee inen
me sä. Alueella yksi oli 736 me sikköku io a, alu-
eella kaksi 677, alueella kolme 608 ja alueella sei -
semän 803. Syn ee isen me sän koko oli 3 × 3 km2
eli 900 ha, ja se koos ui 900 heh aa in kokoises a
neliön muo oises a ku ios a, joiden yhden si un
pi uus oli 100 me iä.
Op imoinni eh iin Monsu-me säohjelmis olla.
Käsi ely aih oeh oja alueen yksi ku ioille uo e iin
yh eensä 3 568 kpl, alueelle kaksi 2 986 kpl, alueelle
kolme 3 228 kpl, alueelle sei semän 4 274 kpl ja syn-
ee iselle me sälle 4773 kpl. Tu kimuksessa käy e -
y a oi e unk io oli addi ii inen hyö y unk io, joka
sisälsi kolme a oi e a. Ta oi ei a oli a asaise
ne o ulo kolmen kaksikymmen uo isjakson aika-
na, puus on loppu ila uus 60- uo iskauden lopus-
sa ja leimikkokeski ykse 60- uo iskauden lopussa.
Ta oi eiden paino ja a oi e aso ase e iin si en,
e ä asais en ne o ulojen ja loppu ila uuden a oi e-
aso äy yi ä kaikilla alueilla ja kaikilla eknii-
koilla, jolloin e oja syn yi ainoas aan spa iaaliseen
a oi eeseen. Leimikkokeski yksen as e a mi a iin
laskemalla samalla kaudella haka ujen ie ekkäin
sijai se ien me sikköku ioiden yh eisen ajan osuus
koko alueen ku ion ajan pi uudes a.
Op imoin i 2-naapu is olla uo i pa empia hyö y-
unk ion a oja kaikilla alueilla ja ekniikoilla.
1-naapu is olla simuloi u jäähdy ys ja Tabu-haku
löysi ä selkeäs i pa empia a kaisuja kuin muu
ekniika , mu a käy e äessä 2-naapu is oa mene-
elmien älise e o asoi ui a . E i yises i sa un-
naisnousulla ja He olla 2-naapu is o uo i selkeäs i
pa empia hyö y unk ion a oja kuin 1-naapu is o.
Simuloidulla jäähdy yksellä ja Tabu-haulla pa annus
oli pienempi. Käy e äessä 2-naapu is oa simuloi u
jäähdy ys saa u i spa iaalisen a oi een pa hai en
neljällä alueella ja Tabu-haku yhdellä.
Hyö y unk ion a o kehi yi op imoinnin alussa
nopeammin 1-naapu is olla, mu a lopul a 2-naapu-
is on käy ö joh i kui enkin pa empiin hyö y unk-
ion a oihin kaikissa apauksissa. Tämän pää el iin
joh u an sii ä, e ä kun ila uus- ja ulo a oi ee oli
saa u e u, oi iin hyö yä kas a aa enää keski ä-
mällä hakkui a. Koska 2-naapu is olla ämä oi iin
ehdä ku ioiden älisin ” aih okaupoin” juu ikaan
muu ama a ila uus- ja ulo a oi ei a, op imoin i
kykeni jä jes elemään hakkuiden sijain ia ielä pi -
kään sen jälkeenkin, kun 1-naapu is olla oli juu u u
paikoilleen.
■ MMM Te o Heinonen & P o . Timo Pukkala, Joensuun
yliopis o. Sähköpos i imo.pukkala@joensuu.fi