Metsäpalon syttymistodennäköisyyden ilmastosta johtuva vaihtelu

333 Me sä ie een aikakauski ja u k i m u s s e l o s e i a Jukka Ma e o Kus annus ehokkai a mene elmiä me sä alouden esis ö- kuo mi uksen ähen ämiseen Selos e a ikkelis a: Ma e o, J. 2004. Cos -e ec i e measu es o di use load aba emen in o es y. Sil a Fennica 38(3): 333–345. Me sä alous oimien aiheu amia e ilaisia muu- oksia esis öjen ilassa on Suomessa pide y a sin me ki ä änä me sä alouden ympä is ö ai- ku uksena. Vesis öjen pis ekuo mi uksen sään elyn iuken uessa kus annus ehokkuus edelly ää saman- aikaises i myös me sä alouden aiheu aman hajakuo - mi uksen sään elyä. Me sä alouden esis ökuo mi us a oidaan pe i- aa eessa ähen ää monella e i a alla yhdis ämällä e ilaise esis öjen annoille jä e ä ien suoja yö- hykkeiden käsi ely ajoi ee kunnos usoji usalueille akenne a iin laskeu usal aisiin ja/ ai (mahdollises i ennallis e a iin) pin a alu usken iin. Ongelmana onkin hakkuiden ja niihin lii y ien me sänuudis us- oimenpi eiden sekä muiden me sänpa annus oimien o eu aminen si en, e ä esiensuojelu a oi ee saa- u e aan minimikus annuksin. Tässä u kimuksessa a kas el iin ensin analyy i- ses i kahden pe iodin hakkuumallia so el aen me - sänomis ajan ja yh eiskunnan kannal a op imaalisen me sien käsi elyn suhde a. Me sänomis ajan ole- e iin ali se an a innehuuh oumia aiheu a ien hakkuiden ja niihin lii y ien me sänuudis amis oi- mien mää än sekä aiemmin oji e ujen u emaiden kunnos usoji usin ensi ee in si en, e ä puunmyyn i- oi ojen nykya o maksimoi uu. Yh eiskunnal- lisessa pää ösongelmassa malliin lisä iin ennal a ase e u esis öjen enimmäiskuo mi us ajoi e ja mahdollisuus jä ää hakkaama on suoja yöhyke annalle. Puus on kas un ole e iin iippu an puus- on ila uudes a ja kunnos usoji usin ensi ee is- ä ja esis öjen a innekuo mi uksen as aa as i hakkuupin a-alas a, suoja yöhykkeen laajuudes a sekä kunnos usoji usin ensi ee is ä. Op imieh ojen e ailun pe us eella kus annus ehokas a innekuo - mi uksen ähen äminen edelly ää suoja yöhykkei- den pe us amis a ja nykyis en (uudis us)hakkuiden ähen ämis ä sekä mahdollisen kunnos usoji uksen in ensi ee in alen amis a. Mallin kompa a ii isen s a iikan mukaan kuo mi us ajoi een iuken ami- nen edelly ää nykyis en hakkuiden ähen ämis ä ja suoja yöhykkeen laajen amis a, kun aas aiku us a kunnos usoji usin ensi ee iin ei oida yksiseli ei- ses i mää i ää. Numee isissa simuloin ilaskelmissa py i iin yhdis ämään empii inen ie ämys aih oeh ois en kuo mi uksen ähen ämiskeinojen aiku uksis a puun uo an oon ja esis öjen kokonais os o ikuo - mi ukseen. E elä-Suomea (11,47 milj. ha me sä- maa a) edus a alla me säalueella ole e iin ole an yh ä me sämaaheh aa ia kohden 0,298 ha aiemmin oji e ua u emaa a ja 11 me iä an a ii aa. Me - sänomis ajan op imissa 3 % eaaliko olla me sä- maaheh aa ia kohden ennus e u nykya o ule ille ne okan o aha uloille (ennen e oja) ja kokonais- os o ihuuh oumille oli a 3 568 eu oa ja 1,0 kg. Ko- konais os o ihuuh oumien ennus e as aa asaises i ois u aa 0,03 kg:n uosihuuh oumaa. Ke aalleen 25 uoden aikana o eu e un aiemmin oji e ujen u emaiden kunnos usoji uksen osuus ule ien ne - okan o aha ulojen nykya os a oli ällöin 0,9 % ja kokonais os o ikuo mi ukses a as aa as i 33 %. Laskelmien pe us eella E elä-Suomen me sä alous- oimien kokonais os o ihuuh oumas a huoma a a osa oidaan ehkäis ä a sin pienillä kus annuksilla. Kuo mi uksen o jun a kanna aa aloi aa ajoi a- malla hakkui a ja maanmuokkaus a kapeilla me sä- an ojen suoja yöhykkeillä. Mikäli me sä alouden kokonais os o ikuo mi us a oi e a edelleen iuken- ne aan, kanna aa luopua myös osas a kunnos us- 334 Me sä ie een aikakauski ja 3/2004 Tu kimusselos ei a oji ushankkei a ja mahdollises i le en ää an ojen suoja yöhykkei ä. Kunnos usoji uksen yh eydessä kai e a ien lie ekuoppien ja laskeu usal aiden ai aih oeh oises i (ilman ennallis amis oimia) jä e - ä ien pe kaama omien suoja yöhykkeiden kus- annus ehokkuus a ioi iin muihin kokonais os- o ikuo mi uksen ähen ämiskeinoihin e a una heikoksi. Tuloksiin on kui enkin suh audu a a a auksel- lises i laskelmiin sisäl y ien monien, a sin ka - keiden ole us en ja laskelmissa huomio a jä e yn ilmeisen suu en aluekoh aisen aih elun akia. Ja ko- u kimuksissa ulisikin huomio a kiinni ää siihen, mi en seu aa a ekijä aiku a a esis ökuo mi- uksen ähen ämiskeinojen alin aan me sä alou- dessa: me sänomis ajien e i yises i an a-alueisiin kohdis u a ei-puun uo annollise a os ukse , an- ojen suoja yöhyke ajoi us en aiku ukse me sien monimuo oisuu een sekä aluekoh aisen aih elun ja jakauma aiku us en huomioon o aminen. Samalla pi äisi a ken aa a ioi a osin kiin oaineeseen si ou- uneen kokonais os o ihuuh ouman me ki ykses ä esis öjen ilaa muu a ien ekijöiden kokonaisuu- dessa ja o aa huomioon mahdollise uude hai ojen o jun akeino e i yises i kunnos usoji uksen yh ey- dessä. ■ MMT Jukka Ma e o, Joensuun yliopis o. Sähköpos i jukka. ma e o@joensuu.fi Ma kku La ja aa a, Timo Kuulu ainen, Heidi Tanskanen ja A i Venäläinen Me säpalon sy ymis oden- näköisyyden ilmas os a joh u a aih elu Selos e a ikkelis a: La ja aa a, M., Kuulu ainen, T., Tanskanen, H. & Venäläinen, A. 2004. Va ia ion in o es fi e igni ion p o- babili y in Finland. Sil a Fennica 38(3): 253–266. Sää ja ilmas o aiku a a me ki ä äs i me sä- palojen sy ymiseen ja käy äy ymiseen. Sa- lamoin ia ja uulen aiku us a suu empi me ki ys me säpalojen esiin ymiseen Suomessa on pala an aineksen kos eudella. Mikäli pala an aineksen kos- euden aiku us me säpaloihin on epälineaa inen, seu aa kos euden keskia on käy ös ä ha haan joh- a ia joh opää öksiä. Täs ä syys ä a kas el aessa pa- la an aineksen kos euden aih elua on se hy ä ensin lii ää muu ujaan joka ku aa me säpalon sy ymis ä ai käy äy ymis ä. Tämän u kimuksen a oi eena oli sel i ää ilmas os a joh u a me säpalon sy ymis- odennäköisyyden ajallinen ja paikallinen aih elu Suomessa. Me sämaan päällimmäisen 30 mm ke oksen kos- eus a ioi iin 26 sääaseman uosien 1961 ja 1997 älis en ha ain ojen ja Ilma ie een lai oksen me sä- paloindeksimallin pe us eella. A io kos euksis a muunne iin sy ymis odennäköisyyksiksi hyödyn- äen Lahden lähellä Lammilla eh yjen sy y ysko- keiden pe us eella saa ua me sämaan kos euden ja sy ymis odennäköisyyden älis ä epälineaa is a iippu uu a. Sy y yskokeissa pala a uli ikku ase- e iin ha ume sän pohjake oksen päälle ja pala an aineksen sy ymis ä a ioi iin ennen sammu us a. Keskimää äinen uo uinen sy ymis odennäköi- syys aih eli Kajaanissa 37 uoden aikana 1,4 % ja 9,9 % älillä. E elä- ja Pohjois-Suomessa keski- mää äinen sy ymis odennäköisyys oli ennen kesä- kuun puoli äliä äysin oisis aan poikkea a, mu a sen jälkeen lähes samansuu uinen. Sy ymis oden- näköisyys nousi Lahdessa jy käs i huh ikuun lopus- sa ja oukokuun alussa, ja oli oukokuun lopussa ja kesäkuun alussa yli 20 %. Kesäkuun lopussa alka- Tu kimusselos ei a Me sä ie een aikakauski ja 3/2004 335 nu asainen sy ymis odennäköisyyden lasku loppui syyskuun alussa odennäköisyyden laske ua lähelle nollaa. Sodankylässä sy ymis odennäköisyys nousi me ki ä äs i as a oukokuun lopussa ja saa u i huippunsa kesäkuun lopussa. Lähinnä pohjoisen kos eas a oukokuus a joh uen keskimää äinen uo uinen sy ymis odennäköisyys on e elässä jo- pa kolme ke aa pohjois a suu empi (ku a 1). Myös I äme en läheisyydellä oli sy ymis odennäköisyy ä suu en a a aiku us (ku a 1). Me sän pala an aineksen kos euden lisään ymisen ja sii ä aiheu u an sy ymis odennäköisyyden pie- nenemisen lisäksi myös sy y äjien, eli salamoiden ja ihmis en, aiku us on ähen yny pohjois a koh i ja si en ähen äny me säpalojen esiin ymis ä pohjoi- sessa. On siis sel ää e ä ennen ehokas a palon o - jun aa me säpalo o a ollee sel äs i ha inaisempia pohjoisessa kuin e elässä. Mikäli his o iallis a ai luon ais a me säpalodynamiikkaa py i ään jälji ele- mään hakkuilla ai muu en me sänkäsi elyssä, ulisi ämä Suomen sisäinen aih elu o aa huomioon. ■ MMM Ma kku La ja aa a, MMT Timo Kuulu ainen, MMM Heidi Tanskanen, Helsingin yliopis o, Me säekologian lai os; FT A i Venäläinen, Ilma ie een lai os. Sähköpos i ma kku.la ja aa a@helsinki.fi Te o Heinonen ja Timo Pukkala Yksi- ja kaksi-naapu is on käy ö heu is isessa spa iaalisessa op i- moinnissa Selos e a ikkelis a: Heinonen, T. & Pukkala, T. 2004. A com- pa ison o one- and wo-compa men neighbou hoods in heu is ic sea ch wi h spa ial o es managemen goals. Sil a Fennica 38(3): 319–332. Spa iaalise ajoi ee ja a oi ee me säsuunni - elussa o a joh anee heu is is en op imoin i- ekniikoiden käy öön. Yksi ä keä heu is is en ekniikoiden yhmä o a paikallisen pa annuksen mene elmä . Paikallisen pa annuksen mene elmissä uo e aan sa unnainen alku a kaisu, jo a muu e aan ähi äin py kien maksimoimaan ongelmanmää i - elyssä anne ua a oi e unk io a. Paikallisen pa- annuksen mene elmä pe us u a ie yllä he kellä oimassa ole an a kaisun naapu i a kaisujen u - kimiseen. Naapu i a kaisuja o a kaikki a kaisu , joihin pääs ään yhdellä sii olla. Pe in eises i me sä- suunni elussa on käy e y 1-naapu is oja, joissa sii - o a koi aa yhden ku ion käsi elyn muu amis a. Tu kimuksen a oi eena oli es a a, pa an aako kah- den ku ion käsi elyn yh äaikainen muu aminen (2- naapu is o) heu is is en ekniikoiden suo i uskykyä spa iaalisessa op imoinnissa. Op imoin i ekniikkoi- na käy e iin sa unnaisnousua (Random Ascen ), He oa (He o), simuloi ua jäähdy ys ä (simuloi ua mello us a) (Simula ed Annealing) ja Tabu-hakua (Tabu Sea ch). Ku a 1. Keskimää äisen uo uisen sy ymis odennäköi- syyden (%) aih elu Suomessa pe us uen 26 sääaseman (mus a kolmio) ha ain oihin. 336 Me sä ie een aikakauski ja 3/2004 Tu kimusselos ei a Tekniikoi a ja naapu is oja es a iin iidellä e i suunni elualueella, jois a neljä sijai si Vai ion alu- eella Pohjois-Ka jalassa ja yksi oli ns. syn ee inen me sä. Alueella yksi oli 736 me sikköku io a, alu- eella kaksi 677, alueella kolme 608 ja alueella sei - semän 803. Syn ee isen me sän koko oli 3 × 3 km2 eli 900 ha, ja se koos ui 900 heh aa in kokoises a neliön muo oises a ku ios a, joiden yhden si un pi uus oli 100 me iä. Op imoinni eh iin Monsu-me säohjelmis olla. Käsi ely aih oeh oja alueen yksi ku ioille uo e iin yh eensä 3 568 kpl, alueelle kaksi 2 986 kpl, alueelle kolme 3 228 kpl, alueelle sei semän 4 274 kpl ja syn- ee iselle me sälle 4773 kpl. Tu kimuksessa käy e - y a oi e unk io oli addi ii inen hyö y unk io, joka sisälsi kolme a oi e a. Ta oi ei a oli a asaise ne o ulo kolmen kaksikymmen uo isjakson aika- na, puus on loppu ila uus 60- uo iskauden lopus- sa ja leimikkokeski ykse 60- uo iskauden lopussa. Ta oi eiden paino ja a oi e aso ase e iin si en, e ä asais en ne o ulojen ja loppu ila uuden a oi e- aso äy yi ä kaikilla alueilla ja kaikilla eknii- koilla, jolloin e oja syn yi ainoas aan spa iaaliseen a oi eeseen. Leimikkokeski yksen as e a mi a iin laskemalla samalla kaudella haka ujen ie ekkäin sijai se ien me sikköku ioiden yh eisen ajan osuus koko alueen ku ion ajan pi uudes a. Op imoin i 2-naapu is olla uo i pa empia hyö y- unk ion a oja kaikilla alueilla ja ekniikoilla. 1-naapu is olla simuloi u jäähdy ys ja Tabu-haku löysi ä selkeäs i pa empia a kaisuja kuin muu ekniika , mu a käy e äessä 2-naapu is oa mene- elmien älise e o asoi ui a . E i yises i sa un- naisnousulla ja He olla 2-naapu is o uo i selkeäs i pa empia hyö y unk ion a oja kuin 1-naapu is o. Simuloidulla jäähdy yksellä ja Tabu-haulla pa annus oli pienempi. Käy e äessä 2-naapu is oa simuloi u jäähdy ys saa u i spa iaalisen a oi een pa hai en neljällä alueella ja Tabu-haku yhdellä. Hyö y unk ion a o kehi yi op imoinnin alussa nopeammin 1-naapu is olla, mu a lopul a 2-naapu- is on käy ö joh i kui enkin pa empiin hyö y unk- ion a oihin kaikissa apauksissa. Tämän pää el iin joh u an sii ä, e ä kun ila uus- ja ulo a oi ee oli saa u e u, oi iin hyö yä kas a aa enää keski ä- mällä hakkui a. Koska 2-naapu is olla ämä oi iin ehdä ku ioiden älisin ” aih okaupoin” juu ikaan muu ama a ila uus- ja ulo a oi ei a, op imoin i kykeni jä jes elemään hakkuiden sijain ia ielä pi - kään sen jälkeenkin, kun 1-naapu is olla oli juu u u paikoilleen. ■ MMM Te o Heinonen & P o . Timo Pukkala, Joensuun yliopis o. Sähköpos i imo.pukkala@joensuu.fi