YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3 297
Me opolialueen nuo en sii yminen
oisen as een koulu ukseen
Keiden koulupolku on suo a, keiden ii äs yny ai
mu kainen?
Nuo en aikuis en hidas sii yminen oisen as een opinnois a ko kea-as een koulu-
ukseen on koulu uspolii isen keskus elun akioaihei a. Osa nuo is a jää kui enkin
koulu-u allaan jälkeen muis a jo sii y äessä pe usope ukses a oisen as een opin oi-
hin. A ikkelissa a kas ellaan yksilö asolla ke ä yn pi ki äisaineis on alossa ekijöi-
ä, jo ka o a yh eydessä ähän nuo en koulu uksellis a ja amma illis a ule aisuu a
uhkaa aan ii äs ymään.
English summa y a he end o he a icle
KARI KANTASALMI & SIRKKU KUPIAINEN & HENRIK DOBEWALL & JARKKO HAUTAMÄKI
& RISTO HOTULAINEN & SAKARI KARVONEN & ARJA RIMPELÄ
Johdan o
Nuo en koulu usu iin kiinni yy piden y än kou-
lunkäynnin ja elinikäisen oppimisen yh eiskun-
nassa aiempaa laajempia yh eiskun apolii isia ky-
symyksiä. Talouden näkökulmas a kyse on yöu-
iin ky key ymises ä. Toimeen ulomahdollisuuk-
sien u aamisen kau a koulu au uminen lii -
yy myös yh eiskunnalliseen koheesioon. Talou-
den inno aa iohe kkyyden näkökulmas a a oi el-
laan uo een 2030 mennessä 25–34- uo iai den
ko keakoulu e ujen mää ässä noin 10 p osen i-
yksikön lisäys ä uoden 2017 ilan eeseen e -
a una, eli puolella kyseises ä ikä yhmäs ä uli-
si uolloin olla ko keakoulu u kin o (OKM Visio
2030, 9-11; Kalenius 2018). Pelkän pe uskoulun
a aan on EU28-maissa jääny iime uosina kes-
kimää in 17–18 p osen ia ja Suomessakin noin
13–15 p osen ia 20–24- uo iais a nuo is a (Vi -
anen 2016; Ris ika i ym. 2016; 2018). Suomen
koulu usjä jes elmä näy ää ah as a oisen mah-
dollisuuden ee okses aan huolima a uo a an a-
ken eellis a opin opolku iippu uu a. Koulu us-
polkujen suju uuden ja siinä ilmene än aih elun
aus a ekijöiden ku aus a aa elämänkulkua yh eis-
kun apoli iikan a kas el a iksi.
Sekä kansallinen e ä kansain älinen u ki-
mus on ois u as i nos anu esiin nuo en ko i-
aus an ja sukupuolen yh eyden koulumenes yk-
seen. Koulu ussosiologise ulkinna koulu us a-
son ylisukupol ises a pe iy ymises ä o a kohdis-
unee koulu uksen ins i u ionalisoi uihin o gani-
saa io- ja uo o aiku usmuo oihin. Koulu uksen
poli iikkaohjelmia u kinee o a nähnee koulu-
alinnan apau a ja koulu uksellisen pää öksen-
eon hajau amis a lisänneiden poli iikka oimien
kiihdy ä än koulu uspolkujen e iy ymis ä. Tä-
mä on ulki u kaikille yh eisen pe uskoulu uksen
asa- a o a oi eiden kannal a ongelmalliseksi, so-
siaalis a ja alueellis a e ia ois umis a oimis a ak-
si kehi yssuunnaksi (ks. Va jo & Kalalah i 2019;
Ki i auma ym. 2003). O ganisa o is en ja peda-
298 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3
gogis en oimien kehi ämiseksi a i semme a -
kempaa ku aus a ja pa empaa eo ee is a ymmä -
ys ä nuo en koulu-u is a, koulu uksellis en a-
lin ojen aus ois a ja pedagogisen uo o aiku uk-
sen kokemuksis a koulu uksen e i asoilla.
Koulumenes yksen sosiaalinen jao ele uus il-
menee myös ämän u kimuksen koh eena ole as-
sa nuo en koulu-u an keskeisessä sii ymäkoh-
dassa. Tu kin o a oi eisen koulun muo oon o ga-
nisoi u jä jes elmä mahdollis aa yö oiman koo -
dinoidun kana oinnin yh eiskunnassa. Todis us-
en in o maa ioa on lisäksi niiden pe us eiden
ole e aan ole an pai si lainmukaisia myös polii -
ises i legi iimejä. Kun aa imus aso ase e aan ai-
na seu aa an luokka- ai koulu usas een odo us-
en näkökulmas a sen a oi eiden saa u amisen
mahdollis amiseksi, se mahdollis aa sosiaalis a a-
likoin ia o eu a an koulu usjä jes elmän legi i-
mi ee in mu a nos aa esille myös koulu ukseen si-
säl y än a ioinnin äsmen ämisen a peen.
Tässä u kimuksessa kiinni ämme huomio a
pe usope uksen pää öa osanojen me ki ykseen
ja pohdimme oppilaan koh aamia aken eellisia
jäykkyyksiä e i elemällä nuo en koulupolku-
ja heidän ko i aus ansa ja kouluun kohdis u ien
asen eidensa alossa. Tasa-a on ja sosiaalisen oi-
keudenmukaisuuden näkökulmas a onkin ja ku-
as i kysy ä ä, kuinka sensi ii inen kouluo gani-
saa io on oppilasikäluokkien sisäiselle a iaa iolle
ja sen monimuo oisuudelle esime kiksi oppilaiden
kieli- ja ko i aus an suh een.
Suomessa lähes koko ikäluokka (99,7 %) suo-
i aa pe uskoulun oppimää än. Sen ei kui enkaan
ka so a enää ii ä än sen pa emmin yöllis ymi-
seen (Au o ym. 2003) kuin monimu kais u an
a jen edelly ämiin oimin a almiuksiin. Va hais-
kas a us a on laajenne u ja esiope us a kehi e -
y. Pi kien almis elujen jälkeen (Rimpelä 2014;
VN 2019, 165–166) uusi oppi el ollisuuslaki
(1214/2020) ase i kunnille al on a as uun ja
el oi een ohja a alle 18- uo iaa oppi el olli-
se heille so el u iin pe uskoulun jälkeisiin opin-
oihin. Työma kkinanäkymien sumuisuus ja el-
kaan umishuole mää i ä ä epä a muus ekijöinä
koulu uksen alin a ilan ei a. Ns. Bolognan p o-
sessin myö ä yöllis ymisen eema on ko os unu
ko keakoulu uksen ohjelmasuunni elussa. Kou-
lu uksen poli iikka oimien kes opy kimyksenä
on ollu ikäluokkien koulu-u ien piden äminen
ja suju oi aminen koh i yöelämää. Tä ä on ue -
u opin o uen eh oja iuken amalla ja elkapaino -
eisuu a kas a amalla (Lah inen 2019). Yleissi-
is ä än ja amma illisen koulu uksen älisen ja-
kolinjan liuden aminen ei ole ollu enää keskei-
ses i esillä. E o amma illisen koulu uksen ja lu-
kion käyneiden älillä kui enkin ulo u a OEC-
D:n PIAAC- u kimuksessa osoi e us a aikuisiän
osaamises a (Malin ym. 2013) e ey een ja jopa
eliniän odo eeseen (Ta kiainen ym. 2017). Am-
ma illisen koulu uksen aikaisis a alan aihdois a ja
keskey ämises ä on myös yh eiskun apolii ises-
i a eeno e a aa ie oa, joka ii aa ensisijaises-
i halu un aih oehdon saa u amisen me ki yk-
seen (Aho & Mäkiaho 2014; Pensonen & Åg en
2018).
Ka a an koho i u kimuksen sekä pi ki äis-
u kimuksen keinoin saadaan indikaa io a niis ä
sosiaalisis a aus a ekijöis ä, joiden suh een kou-
lu ukseen alikoi umisessa ilmenee yh eiskun a-
polii ises i me ki yksellis ä sys ema iikkaa, ku en
sukupuoli unee ja pe heiden koulu us asoon yh-
dis y ä alin a- ja suo iu umise o (Ris ika i ym.
2016; 2018, 38). Yksilö asolla ke ä y pi ki äisai-
neis omme a joaa mahdollisuuden a ken aa ku-
aa pe uskoulun jälkeis en opin opolkujen aih e-
lus a ja nuo en sii ymises ä oisen as een koulu-
ukseen me opolialueen 14 kunnassa.1
Yhdis ämällä oppilaiden oisen as een koulu-
alin aa koske a ie o heidän ko i aus aansa ja pe-
uskoulumenes ykseensä sekä a ioinnissa mi a -
uun pää ely ai oon ja koulu yö ä ohjaa iin asen-
eisiin saamme pii e yä ekis e i ie oa äyden ä-
ää ku aa sii ä, mi en uo sii ymä e i läh ökohdis-
a ponnis a illa oppilailla apah uu ai jää apah-
uma a. Ta kas elunäkökulmana on oisen as een
koulu ukseen sii ymisen suju uus. Viime kädes-
sä kyse on kui enkin koulun pedagogises a uo-
o aiku ukses a sekä koo dinaa ioky ys ä hy in-
oin isek o in muiden oimijoiden ku en pe he-,
maahanmuu o- ja yöllisyys oimien kanssa. Ta -
kemma koulu uspolkuku aukse au a a koo di-
naa iokoh ien unnis amisessa ja unnus amisessa.
Tu kimuskysymykse
Tu kimuksen keskiössä on se, mil ä päälinjois-
saan selkeäl ä näy ä ä pe uskoulunsa pää ä ien
nuo en hakeu uminen oisen as een opin oihin
näy ää yksilö asolla. Ta kas elemme nuo en sii -
1 Espoo, Helsinki, Hy inkää, Jä enpää, Kauniainen, Ke a-
a, Ki kkonummi, Män sälä, Nu mijä i, Po nainen, Sipoo,
Tuusula, Van aa ja Vih i.
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3 299
ymis ä pe usope ukses a oisen as een koulu uk-
seen kolmen oisiinsa ky key y än pääkysymyk-
sen alossa:
1) Millaisia o a me opolialueen nuo en pe us-
ope ukses a oisen as een opin oihin muodos-
u a polu ?
2) Mi en e i alin oja eke ä ja e i polkua oisen
as een opin oihin e ene ä ai ässä aiheessa
koulu uksen ulkopuolelle jää ä nuo e e oa-
a oisis aan?
3) Onko me opolialueen koulujen ja luokkien
älillä e oja siinä, millaisia alin oja oppilaa
eke ä ja millaiseksi heidän polkunsa pe us-
ope ukses a oiselle as eelle muo ou u a ?
Tu kimusaineis o ja mene elmä
Tu kimuksemme on osa Suomen Aka emian a-
hoi amaa u kimus a, jossa seu a iin syksyllä
2011 me opolialueen 14 kunnassa yläkoulun-
sa aloi aneen oppilasikäluokan (N = n. 14 000)
osaamisen ja hy in oinnin kehi ys ä läpi yläkou-
lun (Ho ulainen ym. 2016) ja oisen as een kou-
lu uksen. Keski ymme ässä a ikkelissa u kimuk-
sen ensimmäisen aiheen loppuun eli yh eisha-
kuun ja nuo en sii ymiseen oisen as een kou-
lu ukseen. Tu kimusaineis ona on syksyllä 2011
ja ke äällä 2014 (7. ja 9. luokka) koulujen kans-
sa yh eis yössä o eu e u keskenään iden ise a -
ioinni , jo ka koos ui a osaamis eh ä is ä sekä
oppimisasen ei a ja hy in oin ia ka oi aneis a i -
sea ioin ikyselyis ä. Näihin on yhdis e y yksilö-
asolla uosien 2014–2016 yh eishaku ekis e eis-
ä saa u ie o oppilaiden pe usope uksen pää öa -
osanois a sekä heidän oisen as een alinnois aan
(1–5 haku oi e a). Edellis en lisäksi analyyseis-
sa on käy e y oppilaiden a ioin ien yh eydessä
an amaa ie oa sukupuoles aan, äidin/isän koulu-
ukses a sekä mahdollises a maahanmuu o aus-
as a. Tämän yksilö asolla o eu e un u kimuk-
sen aineis on kiinnos a uu a lisää se, e ä koh ee-
na ole a ikäkoho i on pääosin (92,1 %) syn y-
ny uonna 1998 eli edus aa ikänsä puoles a ain
uo a nuo empaa ikäkoho ia kuin THL:n uo-
den 1997 ekis e i u kimus.
Ku en yksilö ason seu an a u kimuksissa niin
usein, myös ähän alun pe in koko ikäluokan ka -
a aksi aio uun a ioin iin osallis uneiden oppi-
laiden mää ä aih eli u kimuske oi ain. Kadon
syy lii yi ä sekä oppilas- e ä koulu ason eki-
jöihin. Vuosien 2011 ja 2014 osaamisa ioin ei-
hin osallis ui 9 723 ja 9 359 oppilas a, mu a mo-
lempiin a ioin eihin ain 6 877, jois a 6 668 o -
i myös osaa ke ään 2014 yh eishakuun. Ke ään
2014 yh eishaku ekis e i ka aa sen sijaan 13 500
me opolialueen hakijaa (Ho ulainen ym. 2016,
28). Heis ä kymmenen p osen ia on syn yny en-
nen uo a 1998, eli he saa a a edus aa edellisen
uosiluokan oppilai a, jo ka haki a ii eellä oi-
selle as eelle. Olemme äs ä syys ä huomioinee
analyyseissamme omaan u kimukseemme osallis-
uma omis a ke ään 2014 hakijois a ain uosi-
na 1998 ja 1999 syn ynee . Omas a u kimusjou-
kos amme sei semän p osen ia on kui enkin syn-
yny ennen uo a 1998 eli uloksemme ii eel-
lä oiselle as eelle sii ymises ä o a odennäköi-
ses i alies imaa i ja ii eellä sii y ien joukko o-
dellisuudessa muu aman p osen in uloksissa il-
moi e a aa suu empi. On huomiona ois a, e -
ä ennen uo a 1997 syn yneiden joukossa maa-
hanmuu o aus ais en hakijoiden osuus on pe ä i
81 p osen ia, aikka heidän osuu ensa u kimus-
joukon oppilais a on ain 11 p osen ia. Vii eellä
oiselle as eelle sii ynei ä omaan u kimukseem-
me osallis unei a hakijoi a koske a ulokse on
ke ä y syksyn 2014 ja ke ään 2016 älisil ä ha-
kukie oksil a.
Ensimmäisessä u kimuskysymyksessä luomme
yh eishaku ekis e iaineis on a ulla ku an nuo -
en poluis a oisen as een koulu ukseen. Kah-
dessa seu aa assa a kas elemme näi ä e i polku-
ja kulke ien nuo en älisiä e oja empii isen ai-
neis omme alossa. Tukeudumme a ioin i u -
kimus en osaamis eh ä iin ja asennekyselyihin,
oppilaan an amaan ie oon äidin koulu ukses a,
e i yisope ajal a saa uun ie oon oppilaiden saa-
mas a oppimisen ues a sekä yh eishaku ekis e i-
ie oon oppilaiden oisen as een alinnas a. Pää -
ely ai oa on mi a u kolmella eh ä ällä (sanalli-
nen pää ely ja ma emaa inen sekä o maali aja -
elu) ja äidinkielen ja ma ema iikan ai oa kuu-
dennen luokan ope ussuunni elmaan pe us u il-
la Ope ushalli uksen as aa ia oppiainea ioin e-
ja mukaile illa eh ä äsa joilla. Analyyseissa käy-
e y kaksi asennekokonaisuu a (oppimis a u-
ke a ja si ä hai aa a asen ee ) pe us u a kum-
pikin kolmeen kolmen osion kysymyssa jaan (ks.
Kupiainen 2016d).
Tu kimuskysymys en luon een uoksi olemme
pi äy ynee mene elmällises i yhmä e ailuihin
so el u issa ku aile issa ilas ollisissa pe usana-
lyyseissa. Nuo en oisen as een hakupolkujen eli
300 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3
ensimmäisen u kimuskysymyksen osal a olem-
me yhdis änee e i uosien haku ekis e eis ä poi-
mi u iedo pää yen lopul a sei semään oisen-
sa pois sulke aan hakijaka ego iaan ( aulukko 1).
Olemme ämän jälkeen käy änee näi ä ka ego-
ioi a as a aksemme kah een muuhun u kimus-
kysymykseen a ioiden yhmien älisiä e oja käy -
äen IBM:n SPSS 24 - ilas o-ohjelmaan sisäl y ää
a ianssianalyysia (ANOVA) ja ilmais en yhmien
älis en e ojen me ki ä yy ä e a2-ke oimen (η2)
a ulla. Jessica Mahe ym. (2013, Table 2) esi ä ä
näiden e au u an Cohenin d -a oihin seu aa-
as i: heikko (η2 = 0,001–0,039), keskisuu i (η2 =
0,060–0,110) ja suu i (η2 = 0,140–0,200).
Tulokse
Koulu uspolu oiselle as eelle
Me opolialueen kunnissa yh eishakuun osallis u-
nees a 13 500 nuo es a enemmis ö (59 %) haki
yksinomaan lukioon. Yli puol a ha empi (25 %)
haki yksinomaan amma illiseen koulu ukseen, ja
ielä pienempi osuus (19 %) ase i hakukoh eik-
seen molempia (Kupiainen 2016a). Ku en aulu-
kos a 1 oidaan nähdä, al aosa oppilais a myös
sii yi pe usope ukses a oisen as een opin oihin
ole uksen mukaises i eli ja kaen opiskelua ali se-
massaan koulu uksessa he i pe usope uksen pää -
ymis ä seu aa ana syksynä. Ehdo omas i suu-
imman yhmän muodos i a ensisijaisena alin-
anaan lukioon hakenee ja johonkin hakukoh-
delukioonsa hy äksy y oppilaa (n = 8105) ja
oiseksi suu imman amma illiseen koulu ukseen
hakenee ja hy äksy y (n = 4143).2 Ku en au-
lukos a 1 oidaan kui enkin nähdä, joka yhdek-
sännen oppilaan (11 %) sii yminen oisen as een
opin oihin poikkesi äs ä ole e us a e enemismal-
lis a. Vii äs yny sii ymä oli yypillisempi amma-
illiseen koulu ukseen suun aa illa nuo illa, mu -
a myös pieni osuus lukiolaisis a aloi i opin onsa
ii eellä. Vaikka käy e ä issä oli ekis e i ie o kai-
kis a uosien 2014–2016 a sinaisis a ja lisähauis-
a, 162 oppilaan (1 %) s a us jäi lopul a epäsel-
äksi. He ei ä siis ollee ekis e i ie ojen mukaan
hakenee lainkaan oisen as een koulu ukseen ai
ullee muu a kau a ali uksi mihinkään Suomen
oisen as een oppilai oksis a.
Ku en aulukos a 1 nähdään, poja oli a y öi-
hin nähden yliedus e uja sekä suo aan amma illi-
seen koulu ukseen sii yneissä e ä niiden joukos-
sa, jo ka ei ä lainkaan hakeneen oiselle as eelle
ai joiden ilanne on ekis e i iedon alossa epä-
sel ä. Ty ö oli a as aa as i poikiin nähden yli-
edus e uja suo aan lukioon sii yneissä. Kiinnos-
2 Molempiin yhmiin kuuluu pieni joukko opiskelijoi a,
jo ka o a aih anee oppilai os a ensimmäisen hy äksy-
misen jälkeen, mu a u kimus on a oi anu heidä ke-
äällä 2016 oisen uoden opiskelijoina jossain alueen oi-
sen as een oppilai oksessa.
Taulukko 1. Me opolialueella syksyllä 2011 yläkoulunsa aloi aneiden oppilaiden polu oisen as-
een koulu ukseen*
Yh eensä Osuus Osuus yhmässä
n % Ty öis ä Pojis a Ty ö Poja Maahanmuu -
aja aus a **
Lukio syksy 2014 8 105 59 % 66 % 53 % 55 % 45 % 9 %
Lukio ii eellä 222 2 % 2 % 2 % 48 % 52 % 23 %
Amma illinen syksy 2014 4 143 30 % 24 % 37 % 40 % 61 % 13 %
Amma illinen ii eellä 691 5 % 5 % 5 % 52 % 48 % 14 %
Ei hakenu 2014–2016 43 0 % 0 % 0 % 40 % 61 % 16 %
Ei oisen as een oppilai-
oksessa
326 2 % 2 % 3 % 48 % 52 % 23 %
Epäsel ä 162 1 % 1 % 1 % 40 % 60 % 7 %
Yh eensä / Ka 13 692 6 841 6 851 50 % 50 % 11 %
* Koo u yhdis äen yh eishalu ekis e i- ja a ioin i u kimusaineis o .
** Tie o maahanmuu aja aus as a pe us uu oppilaan ilmoi ukseen ko ona puhu uis a kielis ä ja on saa-
u ain 11 899 a ioin iin osallis uneel a oppilaal a. Osuus ei äysin as aa maahanmuu aja aus ais en
oppilaiden osuu a u kimusikä yhmässä, mikä on pide ä ä mielessä uloksia ulki aessa.
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3 301
a an poikkeuksen muodos a a ii eellä amma-
illiseen koulu ukseen ja lukioon sii ynee , joi-
den joukossa sukupuolisuh ee o a päin as aise .
Näin on myös pienessä (n = 288) alun pe in lu-
kioon hakeneiden ja hy äksy yjen mu a siel ä jo
samana syksynä ai ii eellä amma illiseen kou-
lu ukseen aih aneiden opiskelijoiden yhmäs-
sä, jossa y ö oli a poikiin nähden yliedus e u-
ja myös läh ö yhmän eli lukiolais en y ö oi oi-
suus huomioiden (n = 183 s. 105). Ryhmä an aa
aiheen mie iä, oiko kyse olla sii ä, e ä alimmilla
keskia oilla lukioon ulleiden y öjen a osana
o a kaikkien y öjen joukossa suh eellises i poi-
kia heikomma .
Taulukos a 1 oidaan lisäksi nähdä, e ä maa-
hanmuu o aus aise oppilaa o a kokonaisosuu-
eensa nähden yliedus e uja sekä niiden joukos-
sa, jo ka ei ä hakeneen ai saanee opiskelupaik-
kaa oisella as eella ainakaan kahden pe usope uk-
sen pää ymis ä seu anneen uoden aikana, e ä
niiden, jo ka sii yi ä amma illiseen koulu uk-
seen ai lukioon ii eellä eli yleensä almis a an
koulu uksen ai 10. luokan kau a. Tämä maa-
hanmuu o aus ais en oppilaiden yliedus us seli -
ää pääosin myös ilas ollises i me ki se än (η2 =
0,047 p < 0,001) e on e i yhmiin kuulu ien op-
pilaiden iässä.
Mi en yhmä e oa a oisis aan
Taulukossa 1 näkynee e o seli y ä ensisijaises-
i oppilaiden pe uskouluaikaisella koulumenes-
yksellä ( ie o kaikil a yh eishakuun osallis uneil-
a), mu a yhmä e oa a oisis aan myös uoden
2014 (9. lk) a ioin i u kimuksessa mi a ujen ja
koulumenes yksen kanssa ko eloi ien pää ely ai-
don, oppimisasen eiden sekä oppilaiden ko i aus-
an suh een ( aulukko 2).
Ku en aulukos a 2 oidaan nähdä, yh-
mä e o aa oisis aan sel immin (η2 = 0,51)
pää ö odis uksen keskia o. E o syn yy ensisi-
jaises i suo aan lukioon sii yneiden sel äs i mui-
a pa emmas a koulumenes ykses ä. Muiden yh-
mien älise e o oli a ehkä yllä ä änkin piene
aihdellen älillä ka. = 7,13 s. 6,70 (lukioon ii-
eellä sii ynee ja epäsel ien yhmä). E o oli ilas-
ollises i e i äin me ki se ä myös pää ely aidossa
(η2 = 0,19) ja yh ä lailla me ki se ä – joskin hei-
kompi – oppilaiden oppimis a ohjaa issa asen eis-
sa. Ryhmä e osi a oisis aan myös ukea saanei-
den oppilaiden osuudessa. E i yis ä ukea saanei-
den oppilaiden osuus oli e i yisen ko kea niiden
Taulukko 2. E ilaisia polkuja oisen as een koulu ukseen kulkeneiden me opolialueen nuo en ko i-
aus a (äidin koulu us), osaaminen ja oppimisasen ee pe uskoulun pää yessä sekä heidän saaman-
sa oppimisen ja koulunkäynnin uki
Ei oisella as eella Amma illinen Lukio E o Ka
Ei
hakenu
Ei
2. as een
oppilai-
oksessa
Epäsel ä Syksy
2014
Myö-
hemmin
Syksy
2014
Myö-
hemmin
pη2
n = 19 n = 150 n = 81 n = 2 713 n = 361 n = 5 917 n = 140 n = 9 381
Äidin koulu us 1,65 2,09 1,85 1,91 1,98 2,64 2,27 <,001 0,106 2,38
Lukuaineiden
keskia o 7,12 6,7 6,97 6,81 8,56 7,13 <,001 0,513 7,94
Pää ely ai o 27 % 37 % 29 % 35 % 33 % 57 % 41 % <,001 0,19 49 %
Oppimis a uke a
asen ee 4,79 4,76 4,6 4,49 4,39 5,31 4,68 <,001 0,137 5,01
Oppimis a hai aa a
asen ee 4,13 3,79 3,85 3,9 3,93 3,44 3,79 <,001 0,045 3,61
Tehos e u uki 0 % 16 % 18 % 14 % 18 % 2 % 12 % <,001 0,065 7 %
E i yinen uki 58 % 26 % 68 % 16 % 20 % 1 % 6 % <,001 0,14 8 %
*Äidin koulu us a on kysy y nelipo aisella as eikolla (1 = pe uskoulu … 4 = ko kea-as een koulu us) ja aulukon ie o on näi-
den keskia o. Pää ely ai o on ilmais u kolmen pää ely eh ä än a kaisup osen ien keskia ona. Oppimis a uke ien ja si-
ä hai aa ien asen eiden unnuslu u o a kysymyksissä käy e yn as eikon 1–7 keskia o . Ryhmäkoh ainen n aih elee
osa-aluei ain, sa akeo sikoihin on me ki y 9. luokan a ioinnin pää ely eh ä ien ehneiden oppilaiden lukumää ä.
302 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3
Taulukko 3. E ilaisia polkuja oisen as een koulu ukseen kulkeneiden me opolialueen nuo en äi-
dinkielen ja ma ema iikan osaaminen (a ioin i eh ä ien a kaisup osen i) sekä pää ely ai o 7. ja
9. luokalla luokka- ja koulu asolla*
Ei oisella as eella Amma illinen Lukio Ka
Ei
hakenu
Ei
ie oa
Epäsel ä Syksy
2014
Myö-
hemmin
Syksy
2014
Myö-
hemmin
pƞ2
n = 42 n = 284 n = 141 n = 3 778 n = 625 n = 7 614 n = 204 n =
12 688
Luokka aso
Äidinkieli &
Ma ema iikka 7. lk
47 % 51 % 44 % 52 % 50 % 58 % 55 % <,001 0,098 55 %
Äidinkieli &
Ma ema iikka 9. lk
45 % 51 % 44 % 53 % 51 % 59 % 55 % <,001 0,073 56 %
Pää ely ai o 7. lk 33 % 37 % 29 % 37 % 36 % 43 % 39 % <,001 0,085 41 %
Pää ely ai o 9. lk 33 % 41 % 33 % 42 % 40 % 49 % 45 % <,001 0,090 46 %
Lukuaineiden
keskia o 6 lk
7,79 7,93 7,71 7,97 7,86 8,29 8,16 <,001 0,128 8,15
Lukuaineiden
keskia o 9 lk
7,47 7,66 7,36 7,65 7,55 8,09 7,88 <,001 0,177 7,91
Koulu aso
Äidinkieli &
Ma ema iikka 7. lk
51,9 54,2 50,6 54,1 54,1 56,8 56,7 <,001 0,038 56 %
Äidinkieli &
Ma ema iikka 9. lk
49,3 55,6 51,4 55,3 54,4 57,3 56,6 <,001 0,024 56 %
Pää ely ai o 7. lk 37,2 39,8 36,2 39,6 39,6 42,1 41,8 <,001 0,039 41 %
Pää ely ai o 9. lk 39,4 45,2 40,7 44,9 44,2 47,2 46,1 <,001 0,032 46 %
Lukuaineiden
keskia o 6 lk
8,06 8,12 8,08 8,10 8,10 8,22 8,22 <,001 0,048 8,17
Lukuaineiden
keskia o 9 lk
7,73 7,85 7,66 7,81 7,80 7,99 7,96 <,001 0,073 7,92
* Koulumenes yksen indikaa o ina on 6. luokan osal a käy e y oppilaiden ilmoi aman iiden lukuaineen (äidinkieli, ma-
ema iikka, A-englan i, his o ia, kemia) a osanojen keskia oa, mu a 9. luokan osal a yh eishaku ekis e is ä saa ua pe-
usope uksen pää ö odis uksen kaikkien lukuaineiden keskia oa. Ryhmäkoh ainen n aih elee osa-aluei ain, aulukon
sa akeo sikoihin on me ki y aulukon 2 a oin 9. luokan a ioinnin pää ely eh ä ien ehneiden oppilaiden lukumää ä.
joukossa, joiden sii ymises ä oisen as een opin-
oihin ei löydy ie oa ainakaan kahden ensimmäi-
sen pe uskoulun jälkeisen uoden aikana.
Koulujen ja luokkien älise e o
Me opolialueen kas anu alueellinen e iy ymi-
nen (Be nelius 2013; Vilkama ym. 2018) sekä
koulu alin a (Kalalah i ym. 2016; Seppänen ym.
2015) näky ä myös ny a kas elluissa me o-
polialueen nuo en koulupoluissa niin luok-
ka- kuin koulu asolla ( aulukko 3). Koulujen ja
luokkien älillä on sel iä osaamise oja, joiden
oidaan ulki a ku aa an si ä, mi en oppilaan
koulumenes ys ja oisen as een alin a ei ä ole
yh eydessä ain hänen yksilöllisiin ominaisuuk-
siinsa aan myös siihen luokkaan ja kouluun,
jossa hän opiskelee (ks. Kupiainen 2016c; Ku-
piainen & Ho ulainen 2019). Osassa kouluis-
a on a jolla luokkia, joiden oppilaiden osaa-
minen on keskimää äis ä pa empaa, jo en au-
lukon 3 lu u on laske u e ikseen luokka- ja
koulu asolle.
Ku en aulukos a 3 nähdään, e o oisen as-
een haun mukais en yhmien älillä o a ilas ol-
lises i e i äin me ki se ä myös luokka- ja kou-
lu asolla. Ve a aessa aulukkojen 2 ja 3 e ek i-
kokoja oidaan kui enkin nähdä, e ä e ojen suu-
uus on luokka- ja koulu asolla sel äs i yksilö a-
soa pienempi. E o koulumenes yksessä oli näh ä-
issä jo yläkoulun alussa, mu a se oimis ui jon-
kin e an yläluokkien aikana (luokka: η2 = 0,13 →
0,18, koulu: η2 =0,05 → 0,07). Taulukos a 3 näh-
dään, mi en suo aan lukioon sii ynee oppilaa
opiskeli a useimmi en luokissa, joiden oppilai-
den osaamisen aso oli keskimää äis ä ko keampi,
kun aas suo aan amma illiseen koulu ukseen ai
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3 303
ii eellä oiselle as eelle sii y ä sekä kaksi uo -
a pe uskoulun jälkeen ilman oisen as een opis-
kelupaikkaa ole a opiskeli a luokissa ja kou-
luissa, joiden oppilaiden osaamisen aso oli kes-
kimää äis ä heikompi. Luokka asolla kyse lienee
osin yläluokkien luokanmuodos ukses a ja paino-
e un osaamisen luokis a (Kupiainen & Ho ulai-
nen 2019), osin koulu- ja luokka asolle heijas u-
is a alueellisis a e ois a (Kupiainen 2016a, 160–
164). TIMSS 2011 - u kimuksessa neljännellä ja
kahdeksannella luokalla ha ai u koulu uksellisen
asa- a on puu eiden kiinni yminen Suomessa
nimenomaan luokkien älisiin e oihin koulujen
älis en e ojen sijaan (Hansen ym. 2014) on siis
sel äs i näh ä issä myös a kas el aessa nuo en
pe uskoulun jälkeisiä koulusii ymiä.
Pohdin a
Uusi oppi el ollisuuslaki (1214/2020) el oi aa
pe uskoulun pää ä ä nuo e hakeu umaan oi-
sen as een koulu ukseen. Vuodes a 2013 o eu e -
u koulu us akuu laski oisen as een koulu uksen
ulkopuolelle jääneiden ikäluokkakoh ais a osuu -
a (Loukkola & Rau anen 2017; He anen 2014).
Tu kimuksemme lähes 14 000 nuo es a useampi
kuin joka kymmenes ei kui enkaan sii yny suo-
aan pe uskoulus a siihen koulu ukseen, jossa hän
(ole e a as i) ja kaisi almis umiseen as i. Näin
ehneis äkin ain osa suo i i oisen as een opin-
onsa odo e ussa kolmessa uodessa, ku en u -
kimuksen myöhemmän aiheen ois aiseksi ie-
lä apo oima oma ulokse osoi a a . Näy ää
siis sil ä, e ä keskiöön nos e ua hidas a sii ymis-
ä oisen as een opinnois a ko keakouluopin oi-
hin (Ahola ym. 2018) edel ää monen kohdalla jo
odo e ua hi aampi e eneminen oisen as een ni-
el aiheessa.
Toisen as een alin amene elymme on kansain-
älises i poikkeuksellinen. Vaikka alin aa edel ää
yhmämuo oinen ja yksilöllinen oppilaanohjaus se-
kä keskus elu oppilaan huol ajien kanssa (Ope us-
halli us 2014, 442–445), oppilas o eu aa ämän
pi källe ule aisuu eensa aiku a an alinnan ii-
me kädessä yksin. Nuo i oi ali a sähköisessä Opin-
opolku-po aalissa oi ejä jes yksessä enimmillään
iisi aih oeh oa maan kaikkien oisen as een op-
pilai os en a joamien koulu usohjelmien joukos a.
Valin aa ohjaa a kui enkin alueellise ajoi ee , jo -
ka yleensä ielä ko ona asu an nuo en ulee huomi-
oida. Se, e ä ämän kauaskan oisen pää öksen e-
kee kehi yspsykologises i he kässä ikä aiheessa ole-
a nuo i, ei juu i näy ä nos a aneen julkis a keskus-
elua (Ho ulainen & Lappalainen 2005).
Opin opolkujen jous a uus ja mahdolli-
suuksien asa-a o
Opin opolkujen i allinen e iy yminen alkaa
Suomessa kansain älises i e a en myöhään (ks.
Reichel ym. 2019). Toisen as een alin a on en-
simmäinen kaikkien oppilaiden läpikäymä jako-
pis e, joka ennakoi monella a alla yksilön elä-
mänkulun muo ou umis a. Ensimmäinen alin-
a on kui enkin oi u ehdä esiope uksen ja kou-
lukäynnin aloi usajankohdan suh een, joskin ä-
ä aih oeh oa on käy e y iime uosina a sin
ähän (HS 2019). Pe uskoulussa ie aan kielen
ja paino e un ope uksen alinna koske a e en-
kin suu emmissa kaupungeissa sel äs i useampia
oppilai a ja niiden yh eys koulumenes ykseen ja
oisen as een alin aan on ilmeinen (Kupiainen
2019b; Kupiainen & Ho ulainen 2019). Ajallisen
jous on sijaan pe uskoulun läh ökoh ana on ol-
lu pedagogian jous aminen, kaikkien yh äaikai-
nen e eneminen ja mahdollisimman pi källe in e-
g oi ujen ukimuo oja kehi äminen (Lin u uo-
i 2019).
Pe uskoulun 10. luokka on a jonnu mahdol-
lisuuden pää ö odis uksen a osanojen ko o a-
miseen, opiskelu ai ojen kehi ämiseen sekä oi-
sen as een alin apää öksen kypsy elyyn. Sen
o a 2010-lu ulla osin ko annee amma illiseen
koulu ukseen lii e y almis a a VALMA-koulu-
us sekä maahanmuu o- ai ulkomaalais aus ais-
en opiskelijoiden kielellis en opiskelu almiuk-
sien a mis amiseen äh ää ä lukioon almis a-
a LUVA-koulu us, eikä kunnilla ole el ollisuu -
a kymppiluokkamuo oisen lisäope uksen a jon-
aan. Vuonna 2006 aloi e u jous a an pe usope-
uksen kokeilu (JOPO) py ki pe uskoulun 7.–9.
luokkien yöelämää lähen y illä jä jes elyillä eh-
käisemään koulu-u an ka keamis a oisen as een
kynnykselle (Meh äläinen 2001; Numminen &
Ouak im-Soi io 2007). Amma illisen koulu uk-
sen sääs ö a oi eisessa uudis uksessa on py i y
yöpaikan ja oppilai oksen älis en ope us- ja a -
ioin i as uiden koo dinaa ion lisäämiseen, mu -
a esime kiksi oppisopimuskoulu us a ei ole ke-
hi e y Saksan apaan nuo isokoulu uksen muo-
ona aan aikuis en yöllisyyskoulu uksen a oi -
eis a käsin.
304 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3
Valin apää ös en monimu kais uminen
Pe uskoulunsa pää ä ä nuo i ekee oisen as een
opin ojaan koske an alinnan yh eiskun aympä-
is ön moninais en ä sykkeiden pui eissa. Kou-
lu usohjelmien e ikois uessa u a aih oeh ojen ho-
ison aali liikkuma a a saa aa olla ka en umas-
sa ja nuo en alin apää ökse si en monimu kais-
umassa. Jos lukioon aiko a ie ääkin äh ää än-
sä ko keakoulu ukseen, amma illisen koulu uksen
koulu usohjelma aih oeh ojen unsau a on alin-
a aiheessa paljon aikeampi hahmo aa. Mieliku
-
a saa a a ohja a alin aa enemmän kuin ea-
lis inen käsi ys ule is a amma illisis a mahdolli-
suuksis a. Ku an a ken uessa keskey äminen ai
koulu usalan aih o ajankoh ais uu. Amma illise
ja lukio-opinno yhdis ä ien kaksois- ja kolmois-
u kin ojen mahdollisuus, lukioihin muodos u a
sisäänpääsykynnykse sekä e ikoislukio ja -linja ,
jo ka as aa a myös pe usope ukseen hiipiny ä
osaamispe us ais a luokanmuodos us a, sekä e i-
laise almis a a koulu ukse e o u a jo ämän
u kimuksen oiselle as eelle sii ymisen ku auk-
sessa. Näi ä pieniä, yh eiskun apoli iikalle in o -
ma ii isia si upolkuja oi ulki a as auksena op-
pilasikäluokan he e ogeenisuu een mu a myös
indikaa iona koulu-u an alin apää ös en moni-
mu kais umises a.
Pe in eis ä koulu ussuunni elua äyden ä ä
nykyään mahdollis amisen seman iikka ja kokei-
le a ohjauspy kimys, esime kkinä lukion uoden
2015 ope ussuunni elman hy äksymisen jälkeen
aloi e u un ijakokokeilu (Bloom & Tho nbe g
2019), joka kui enkin lienee jäämässä uuden luki-
olain (2018) ja ope ussuunni elman (2021) jalkoi-
hin. Myös ja kokoulu usmahdollisuuksien muu-
oksen ennakoin i oi lisä ä pe uskoulunsa pää ä-
än nuo en alin aepä a muu a, ku en on oi u
nähdä uonna 2018 käynnis yneen ko keakoulu-
jen opiskelija alin auudis uksen yh eydessä (Ku-
piainen 2019c; Yle 2019). Ylioppilas u kinnon
kas anu painoa o uo aiemmin pääsykoe e oi-
sen alinnan lähemmäs pe usope uksen pää ö o-
dis uksen a osanoihin pe us u aa oisen as een
alin aa (ks. Pekka inen & Sa imäki 2016). Yli-
oppilas u kinnon a osanojen oppiainei ain aih-
ele a pis ey ys ase aa kui enkin lukiolaisen uu-
denlaiseen ku ssi alin a ilan eeseen ensimmäises-
ä syksys ä läh ien. Ko keakoulujen opiskelija a-
lin auudis uksen aiku us sii yy näin lukion op-
piaine alin oihin (Kupiainen 2019b).
Toisen as een koulu us alin aa ohjaa ah as-
i oppilaan pe uskoulumenes ys, mu a si ä ä i -
ä ä myös hänen sukupuolensa ja ko i aus ansa
(Kauppinen 2008; Kupiainen 2016a; 2019a) se-
kä senhe kise ule aisuu aan koske a oi eensa
ja odo uksensa. Lukio näy äy yy alinnassa suh-
eellisen ongelma omana, pe usope uksen yleissi-
is ä ää luonne a ja ka ana hy in menes yneiden
oppilaiden – ja sen seu auksena e i yises i y öjen
– alin ana. Amma illis a koulu us a sen sijaan lei-
maa poikien y öjä heikompaa koulumenes ys ä
(Kupiainen 2016b, 2019a) heijas a an poika al-
aisuuden ohessa suomalaisen yöelämän Eu oo-
pankin mi assa poikkeuksellisen sel ä sukupuo-
li uneisuus (Elinkeinoelämän keskuslii o 2013,
7–9; Keski-Pe äjä & Wi ing 2018). Tämä näkyy
ah ana jakona ” y öjen” ja ”poikien” aloihin (so-
siaali- ja e eysala s. sähkö- ja au omaa ioala, au-
oala sekä ie o- ja ies in ä ekniikan ala) sekä suh-
eellisen asapuolises i suosi uihin ho elli-, a in-
ola- ja ca e ing- sekä liike alousalaan (Kupiainen
2016a; 2019b). Amma illise koulu usala ja -oh-
jelma e oa a lukioiden apaan oisis aan niihin
hakeu u ien opiskelijoiden pe uskoulumenes yk-
sen mukaan. Jako ei seu aa äysin alojen sukupuo-
lijakoa, mu a heikoimmilla lukuaineiden keski-
a oilla hae aan useammin poika oi oisiin lo-
gis iikan, au oalan ja akennusalan pe us u kin-
oihin, jo ka o a monelle hakijalle as a se ii-
meinen ja sen myö ä usein keskey y ä aih oeh-
o (Kupiainen 2016a; 2019b; Wallenius 2016).
Ko keakouluun hakeu umisessa ha ai u koulu-
uksen pe iy y yys (Eskelinen ym. 2020; Ki inen
ym. 2012) näkyy u kimuksessamme sel äs i jo
lukion ja amma illisen koulu uksen älisessä a-
linnassa (ks. myös Kauppinen 2008; Kupiainen
2016a; 2019b).
Valinnan ah a yh eys oppilaiden pe uskoulu-
menes ykseen näkyi sel inä e oina lukioon ja am-
ma illiseen koulu ukseen hakeu u ien sekä e ilai-
sia polkuja oiselle as eelle sii y ien ai sen ulko-
puolelle jää ien nuo en pää öa osanoissa. Toi-
selle as eelle sii ymisen onnis umisessa oli sel-
äs i näh ä issä myös pe uskoulullemme ominai-
se luokkien älise e o . Oppilaa , jo ka sii yi ä
suo aan pe usope ukses a lukioon, opiskeli a kes-
kimää äis ä useammin luokissa, joiden muidenkin
oppilaiden osaamisen aso oli keski asoa pa em-
pi, oppimisasen ee keskimää äis ä myön eisem-
mä , ja jo ka myös haki a ensisijaisena alin a-
naan lukioon. Moni pe usope uksessa mui a hei-
kommin menes yny nuo i sii yi sen sijaan oi-
sen as een opin oihin ii eellä opiskel uaan luo-
kassa, jonka muidenkin oppilaiden osaaminen oli
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86 (2021):3 305
KIRJALLISUUS
Aho, Simo & Mäkiaho, A i (2014) Toisen as een kou-
lu uksen läpäisy ja keskey äminen: Vuosina 2001
ja 2006 oisen as een opinno aloi aneiden seu an-
a u kimus. Rapo i ja Sel i ykse 2014:8. Helsin-
ki: Ope ushalli us
Ahola, Saka i & Asplund, Ri a & Vanhala, Pekka
(2018) Opiskelija alinna ja ko keakouluopin ojen
nopeu aminen. Val ioneu os on sel i ys- ja u ki-
mus oiminnan julkaisusa ja 25/2018. Helsinki.
Au o , Da id H. & Le y, F ank & Mu nane, Richa d
J. (2003) The skill con en o ecen echnological
change: An empi ical explo a ion. The Qua e ly
jou nal o economics 118 (4), 1279–1333.
Be nelius, Venla (2013) E iy y ä kaupunkikoulu :
Helsingin pe uskoulujen oppilaspohjan e o , pe -
heiden koulu alinna ja oppimis uloksiin lii y ä
alue aiku ukse osana kaupungin e iy ymiskehi ys-
ä. Tu kimuksia 1:2013. Helsinki: Helsingin kau-
pungin ilas okeskus.
Bloom, Heikki & Tho nbe g, Aki (2019) Lukion un-
ijakokokeilu. Ope us- ja kul uu iminis e iön jul-
kaisuja 2019:22. Helsinki.
Elinkeinoelämän keskuslii o (2013) Naise ja miehe
yöelämässä. h ps://ek. i/wp-con en /uploads/nai-
se miehe _maaliskuu2013.pd (lue u 8.2.2020)
keskimää äis ä heikompaa. Tehos e ua ai e i yis-
ä ukea saa ien oppilaiden sii yminen oisen as-
een opin oihin ii äs yi sel äs i mui a useammin,
ja nimenomaan e i yis ä ukea saaneis a oppilais-
a huoma a a osuus ei ilmeises i sii yny oisen
as een opin oihin u kimusjakson aikana. Tulos
ukee K is iina Lappalaisen ja Ris o Ho ulaisen
(2007) ha ain oa, e ä käy ös- ja unne-elämän
häi iön pe us eella ukea saa ien oppilaiden sii -
yminen oisen as een opin oihin ii äs yy mui-
a useammin. Vii eellä apah u a sii yminen se-
li yy ensisijaises i oppilaan koulumenes yksellä,
mu a se on yypillisempää keskimää äis ä hei-
kommis a sosiaalisis a läh ökohdis a ponnis a il-
le ja/ ai maahanmuu o aus aisille nuo ille, mikä
ko os aa ilmiön yh eiskun apolii is a me ki ys ä
ja koe elee suomalaisen pe usope uksen asa-a -
ois a maine a.
Valin a edelly ää ” oi epaikan” aa imus en se-
kä edel ä än koulumenes yksen ja -kokemuksen
pohdin aa kon eks issa, johon lii yy koulu uk-
sen ulkopuolis en pe he- ja e ais yhmäodo us-
en sekä koulu uksen yh eiskunnallisen ympä is-
ön monimu kais en ule aisuusp ojek ioiden en-
nakoi a hahmo aminen. Hanna Vi anen (2016)
sekä Tiina Ris ika i ym. (2018) ohjaa a mie i-
mään e enkin amma illisen koulu uksen keskey -
ämisen mahdollis a yh ey ä siihen, e ä ” oi e-
paikkaa” ei ole saa u. Sekä lukioon e ä amma il-
liseen koulu ukseen hakeneis a useampi kuin nel-
jä iides ä uli kui enkin hy äksy yksi ähin ään
oiseen hakukoh eeseensa. Todennäköisyys jäädä
ilman ensisijaises i a oi el ua paikkaa oli suu in
e ikoislukioon hakeneilla, mu a muu en keski-
mää äis ä suu empi oppilailla, joiden pe uskou-
lumenes ys oli ollu heikko. Juu i heille oi eiden
mukaisen paikan saaminen olisi kui enkin mo i-
oi ana ekijänä e i yisen ä keä.
Aiempaan koulumenes ykseen kiinni y ä e o
lukion ja amma illisen koulu uksen älillä on py-
syny sel änä uonna 1995 o eu e us a amma -
iko keakoulu-uudis ukses a huolima a. Ko kea-
koulu u kin ojen yleis yminen saa aa muu aa i-
lanne a mu a myös lisä ä epä a muu a amma il-
lisen koulu uksen alin a aih oehdois a ja kilpai-
lua paikois a halu uimmilla koulu usaloilla. Valin-
amahdollisuuksia lisää ä ja u kin osuju uu een
si ou a a koulu uspoli iikka on monimu kais-
anu nuo en alin apää ös ilan ei a, mikä joh-
aa poh imaan myös hy in oinnin ulo u uuksia.
Ve ailu uosien 1987 ja 1997 koho ien älillä
osoi i, e ä nuo emman koho in 12–18- uo iais-
a useamma sai a psykia isen ai neu okehi yk-
sellisen diagnoosin ja psyykelääkkeiden käy ö oli
kas anu koho ien älisenä kymmenenä uonna
(Ris ika i ym. 2018, 66–68). Py kimys psykolo-
gisen uen lisäämiseen pe uskoulussa saa aa olla
yh eydessä myös oisen as een alin aan lii y än
epä a muuden p osessoinnin aikeuksiin. Koulun
ja sen ulkopuolis en hy in oin ipal eluiden e i-
lais en logiikkojen koo dinaa ion haas ee ko os-
u a . Tu kimuksemme aikajänne ei a joa mah-
dollisuu a a kas ella löy yneiden koulupolkujen
ja nii ä ennakoi ien aus a ekijöiden yh ey ä kes-
key ämis iskiin ai nuo en aikuis en ajau umi-
seen kokonaan yön ja koulu uksen ulkopuolelle
ai mielen e eyden ongelmiin. Yh eiskun apolii -
isen keskus elun ueksi a i aankin lisää a ken-
a aa u kimus a u kin o-opin opolkujen keskey-
ymisen aus a ekijöis ä.
Saapunu 15.5.2020
Hy äksy y 20.10.2020
