Eläke u akeskuksen julkaisema yöeläkealan amma i- ja sidos yhmäleh i
Val aa
ja mal ia
12025
EK:n Ilkka Oksala a aa
ma a onneu o elun aus a .
Eläkeuudis us
lupaa uo oa,
lisää iskiä
Oppiminen
aa ii
asenne a
s. 28
TYÖELÄMÄ
3PÄÄKIRJOITUS
Luo amus syn yy
osallisuudes a
4TIEDOKSI
Taklaako eläkeuudis us
TyEL-maksun nousupaineen?
7KOLUMNI
Miksi eläkeläisen pi äisi
saada alennuksia?
8TAPASIMME
Eläkeneu o elija Ilkka Oksala
allan kaksois oolissa
12 TUTKITTUA
Yli 40 uoden yöu as a
ullu a kipäi ää
14 ELÄKEUUDISTUS
Ak uaa ien salissa
16 VISUAALISESTI
Uudis us i i ää eläkekoneen
ahoi usmekanismeja
18 PAINAVA SANA
Ta mo Valkonen: Eläkeasioissa
ii ää ielä neu o el a aa
21 PUHEENAIHE
Tasapuolisuus o eu uu
eläkeuudis uksessa
24 MAAILMALTA
I an aloi i kampanjan
syn y yyden nos amiseksi
26 OHJENUORA
Työn kuo mi a uu een
oi i sekin aiku aa
28 TYÖELÄMÄPOLKU
Oppiminen
on asennekysymys
30 KONKARI KERTOO
Eija Ko honen luo uu a
Vala-hankkeessaa
31 ENGLISH SUMMARY
32 JULKAISUT
Eläke u akeskuksen
uusimma julkaisu
Sisäl ö 1/2025
K ii ikko ai ainakin
a kkasilmäinen analyy ikko
Ta mo Valkonen E las a
odo aa seu aa an
eläkeuudis uksen koi oa.
Eläkeneu o elija
pääsi ä EK:n Ilkka
Oksalan johdolla maaliin.
Ilona Mö ösen
yöelämäpolku
ah is ui oppimalla
yön ohessa.
Enemmän ene giaa ja
ähemmän s essiä.
Siinä epsi ä esep i
yöhy in oin iin.
8
18
28
26
OLLI-PEKKA ORPO
MILKA ALANEN
SATU KETTUNEN
ANNE IIVONEN
2 1/2025
17.3.2025
ELÄKEUUDISTUKSESTA syn yi sopu. Uudis us paino ui ahoi uksen ah is ami-
seen, ja uuden in laa io akau ajan ooli näh iin pieneksi. Kansalaiskeskus elu
jäi ähäiseksi uudis uksen eknisen sisällön uoksi, mu a nuo e osallis ui a
kui enkin ilahdu a as i keskus eluun Allianssin äli yksellä.
Uudis us sai nuo il a uusuja ja isuja. Kii os a uli nuo en ehdo us en huo-
mioimises a ja isuja sii ä, e ä nuo e ei ä ollee mukana neu o elupöydissä.
Myös ohkeu a ja ule aisuu een ka somis a olisi oi o u enemmän.
Nuo en luo amus a eläke u aan ja yh eiskun aan on u ki u paljon iime
aikoina. EVAn u kimuksessa suu in osa ei luo anu eläkejä jes elmän kes ä yy-
een. E2 Tu kimus, Miina Sillanpään sää iö ja TELA julkis i a sukupol iba ome -
in, jonka mukaan nuo e koke a ole ansa si ussa demok a ian, yöelämän ja
pal elujen kehi ämises ä. Eläke u akeskuksen u kimuksessa uli esiin, e ä
eläke asioiden un emisella ja luo amuksella eläke u aan on ain heikko yh eys.
Nuo en osa ei ole nykypäi änä helppo: almis a elämän käsiki joi us a ei
enää ole, ja hy in oin i al ion koneis o yskii. Tä ä aikaa leimaa a ilmas onmuu-
os, soda ja k iisi , kes ä yys aje ja yöelämän mu os. Kaikki ämä ulee näky-
äksi ja lähelle somessa ja mediassa ai an e i a oin
kuin aiemmin.
Nuo e elä ä myös senio eiden Suomessa. Pää ä-
jissä on ähän nuo ia, ja nuo en pää äjän ja suu im-
man äänes äjä yhmän a o e oa a oisis aan. E oja
löy yy oisaal a myös sukupol ien sisäl ä. Suomi on
pi kä maa, jossa jo pelkäs ään asuinaluee luo a e o-
ja a ojen älille.
Ha ain o sii ä, e ä ie o ei lisää luo amus a, ke oo paljon omas a ajas am-
me. Toisaal a luo amus onkin enemmän unne a ja uskoa, kuin ie oa. Mi en
si en oisimme ah is aa nuo en ule aisuudenuskoa?
Nuo en luo amus a aken aa osallis uminen julkiseen keskus eluun ja pää-
öksen ekoon, kuulluksi uleminen, aiku aminen ja a os uksen koke-
minen. Näi ä oimme ukea yöeläkealalla, yöpaikoillamme ja muis-
sa e kos oissamme. Luo amuksen aken aminen on ennen kaik-
kea ekoja, ja piene kin askelee oikeaan suun aan o a ä kei ä.
PÄIVITETTY ELÄKEJÄRJESTELMÄ on jo 65- uo ias, ja Työeläke-leh-
ikin saa u aa änä uonna 60 uoden iän. Juhla uosi näkyy e i-
yises i lokakuun juhlanume ossamme. Kii os ähänas ises a ma -
kas a kaikille lukijoillemme!
Pääki joi us
KAROLIINA PAATOS
Työeläke-leh i on yöeläkealan
amma i- ja sidos yhmäleh i.
JULKAISIJA
Eläke u akeskus (ETK), E k. i
VERKKOLEHTI
Työeläkeleh i. i
TILAA UUTISKIRJE
www.e k. i/uu iski je/
PÄÄTOIMITTAJA
Tuo i Rau joki
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Anne Ii onen
TUOTTAJA
An i Ka kiainen
TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI
yoelake[email p o ec ed]i
TOIMITUSNEUVOSTO
Ma kku Aal o (Eläkesää iöyhdis ys)
Su i Du a (Va ma)
Jo ma Kinnunen (Mela)
Tapio Koi u (Ve i as)
Ou i Pekka inen (Ilma inen)
Su i Ri ola (ETK)
Sa u Sandell (Elo)
Ta u Teika i (Ke a)
Ca i a Wuo enjuu i (ETK)
LEHTEÄ TEKIVÄT MYÖS
Milka Alanen, Ka i Iso alo,
Noo a Jä ne el , Lau a Koi unen-Niemi,
Lena Koski, Hanna-Ma ia Kun ala,
Sa u Ke unen, Juuso Koponen,
An i Mielonen, Olli-Pekka O po,
Pekka Seppänen, Ma i Remes,
Ka i Saa einen, Mika Vidlund ja
Niko Väänänen.
Kannen ku a:
Milka Alanen
TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
[email p o ec ed]
puhelin 029 411 2500
VISUAALINEN SUUNNITTELU
Ka i Saa einen, ETK
TAITTO
Ma kku Lai inen, As e Helsinki Oy
PAINO
Punamus a Oy
pape i Be ga Classic P eP in 100 g/m2
ISSN 0564-5808 (paine u)
Helsinki 2025, 61. uosike a
ISSN 1799-5221 ( e kkojulkaisu)
Ilmes yy neljäs i uodessa,
seu aa an ke an kesäkuussa:
n o aineis o leh i ilmes yy
1 17.2. 17.3.
2 2.5. 3.6.
3 29.8. 1.10.
4 31.10. 1.12.
Luo amuksen
aken aminen
on ekoja.
Luo amus syn yy osallisuudes a
TUOVI RAUTJOKI, VIESTINTÄJOHTAJA, ELÄKETURVAKESKUS
@TUOVIRAUTJOKI
Paino uo ee
1234 5678
Y
M
P
Ä
R
I
S
T
Ö
M
E
R
K
K
I
M
I
L
J
Ö
M
Ä
R
K
T
Paino uo ee
4041-0209
1/2025 3
Kun pö ssi uo aa, ah is uu eläkkeiden ahoi us. Tämä on uudis uksel a oi o u aiku us.
Työnan ajia ja palkansaajia edus a-
a keskusjä jes ö saa u i a elä-
keuudis ukses a neu o elu ulok-
sen.
Tammikuun lopussa a kenneen uudis-
uksen on ka so u uo an pi källä aika ä-
lillä helpo us a yksi yisalojen eläke akuu -
ajien yöeläkemaksun (TyEL) nousupainee-
seen, kun ja jos eläke a ojen uo o kohen-
u a ja jäisi sii uja pan a aksi ahas oi ui-
hin osiin.
Eläke a ojen osakesijoi us uo oon kes-
ki yny uudis us ki ey e ään sopimus eks-
issä näin: ”Posi ii is en shokkien anne aan
ah is aa yöeläkejä jes elmän ahoi uksel-
lis a kes ä yy ä, jo a jä jes elmä kes ää
myös nega ii isia shokkeja.”
Työma kkinajä jes ö sai a neu o eluksi
a kaisun, joka näy ää äy ä än ja jopa yli -
ä än halli uksen ase aman aa imuksen
ah is aa julkis a alou a 0,4 p osen iyksi-
köllä suh eessa b u okansan uo eeseen.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ (VM) a ioi uu-
dis us a he i uo eel aan ja laski, e ä uudis-
us ah is aa julkis a alou a jopa enem-
mänkin, a iol a puoli ois a milja dia eu-
oa pi källä aika älillä. Minis e iössä näh-
iin myös, e ä ”yksi yisen sek o in eläkelai-
os en iskillisempi yöeläke a ojen sijoi us-
iskin kas a aminen odennäköises i suu-
en aisi sijoi us uo oja ja pa an aisi yöelä-
kejä jes elmän ahoi us asapainoa”.
Vaka a aisuus aa imukse o a yhä
säännellyn oimialan y imessä. Sään öke-
hikkoa höllen ämällä osake iski kas aa,
mu a ei hul a omas i. Jos ulisi ns. u s-
kaa, eläkkeiden ahas oi uja osia pienenne -
äisiin ekemällä nega ii isia äydennyksiä.
Nega ii is en iskien o eu uessa iskipi ois-
en osakkeiden pakkomyyn i ei myöskään
olisi äl ämä ön seu aus iskino os a.
Sijoi us iskin kas a aminen lisää uo o-
aih elua. Niinpä hy inä aikoina uo o oi-
a olla pa emma , huonoina nykyis ä hei-
komma .
Mu a ko keampien a oi el ujen uo o-
jen as apainona myös iski yöeläkemak-
sun aih elulle kas a a . Tällöin he ää kysy-
mys, mi ä ehdään, jos pö ssi uo aakin
odo us en as aises i. Tämän a kaisemi-
nen uudis uksessa jäi puoli iehen ja ule ai-
suuden nojaan.
– Kolikolla on myös oinen puoli. Jos sijoi-
ukse uo aisi a pi kään huonos i, yöelä-
kemaksua saa e aisiin jou ua ko o amaan
nykyis ä lainsäädän öä enemmän uudis uk-
sen seu auksena, ke oo ennus elaskel-
mayksikön päällikkö Heikki Tikanmäki
Eläke u akeskukses a.
PALKANSAAJILLE JA TYÖNANTAJILLE sekä
y i äjille uudis uksen suo a aiku ukse
yöeläkemaksun jäädy yksen ohella jäi ä
ähäisiksi. Mi ään muu oksia ei eh y ikä a-
joihin ai eläkkeen ka umiseen.
TyEL-maksu niin ikään jäädy e iin uo-
een 2030 saakka 24,4 p osen in asolle, mi-
kä an aa myön eisen signaalin, e ä yön
kus annukse ei ä olisi äl ä osin nouse-
massa.
ELÄKKEENSAAJIIN sen sijaan osuisi niin sa-
no u in laa io akau aja. Kyseessä on uusi
yöeläkeindeksin ajoi ussään ö, joka ai-
ku aa uodes a 2030 e eenpäin si en, e ä
yöeläkeindeksi ei saa kahden pe äkkäisen
uoden a kas elujaksossa kas aa enempää
kuin palkkake oin samana aikana. Rajoi-
ussään öä so elle aan yh ä lailla myös jul-
kisalojen eläkkeisiin.
MYÖS EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ on uo u
esiin. Val io a ainminis e i Riikka Pu a
(ps.) o esi alouspolii isessa minis e i alio-
kunnassa, e ä sopimus ei äy ä halli uksen
oimeksian oon sisäl y ää sään öpohjais a
akau ajaa. Epäile ä oli myös sosiaali- ja
e eysminis e iön kolmikan a yhmä, jon-
ka loppu apo issa ode aan, e ä uudis uk-
sen aiku ukse o a aikeammin e ukä-
een a ioi a issa kuin aiemmissa eläkeuu-
dis uksissa.
Ny oi o aan, e ä sijoi us uo o kehi y-
ä pi källä aika älillä suo uisas i – ja si ä-
kin, e ä äes ön ai yöllisyyden kehi ykses-
ä ei singah aisi odo ama omia kapuloi a
sijoi uskoneen a aisiin.
Sopimuksen sisällös ä on ke -
o u lähemmin Eläke u a-
keskuksen E k. i-pal elussa:
Suomalaise eny ä ä yöu iaan
Työssä ja ke aan pidempään, ja yö-
u a o a piden ynee jopa a ioi ua
ipeämmin. Vuonna 2024 eläkkeelle-
sii ymisiän odo e oli 63,1 uo a, sel-
iää Eläke u akeskuksen ilas ois a.
Kas ua edellis uo een on 0,3 uo a.
SUKUPOLVIBAROMETRIN mukaan heikon jul-
kisen alouden uoksi aikuis en las en pi äisi
o aa enemmän hoi a as uu a ikään yneis ä
anhemmis aan. Näin asias a aja elee lähes
puole suomalais a.
Vajaa kolmannes suomalaisis a pi ää luon e-
ana, e ä naise kan a a miehiä enemmän
hoi a as uu a pe heissä.
– Ba ome in ies i kanna aa o aa huomi-
oon pal elujen suunni elussa. Tä keää on seu-
a a, kas a a ko naisiin kohdis u a odo ukse
ja millä seu auksilla, o esi uloksis a E2 Tu ki-
muksen oimi usjoh aja Ka ina Ju ila.
Ba ome i mi asi myös osallisuuden koke-
mus a ja mahdollisuu a osallis ua pää öksen-
ekoon yh eiskunnassa. E enkin nuo e ja yli
75- uo iaa koke a , e ä oma ikä yhmä on ali-
edus e u demok a iassa ja pal elujen kehi ä-
misessä. Edessä ole issa kun a- ja maakun a-
aaleissa jokainen oi aiku aa.
Sukupol iba ome in o a uo anee Miina
Sillanpään sää iö, Työeläke a-
kuu aja TELA y ja E2 Tu ki-
mus.
Tu us u ba ome in
uloksiin.
Konse a ii isuus nos aa pää ään
Eläke u akeskus jä jes ää koulu us a ja ajankoh aisia apah-
umia alan asian un ijoille sekä eläkeasiois a kiinnos uneille.
Alla poimin oja ke ään koulu us a jonnas a.
Pysy ka alla ja kehi ä osaamis asi
Eläke-e uuksien
maksaminen
Webinaa i 2.4.
Ulkomail a Suo-
meen – yön ekijän
akuu aminen
Webinaa i 29.4.
Työeläkeasioiden
pe us ee
Lähikoulu us 10.4.
TyEL- ja YEL-
akuu amisen
pe us ee
Ve kkoku ssi
Työeläkkeiden
ahoi us
Ve kkoku ssi
Käy u us umassa
koulu us a jon aamme:
koulu us.e k. i
Eläkkeelle
63,1
sii ymisikä
Jukka Ran ala
sel i ysmiehenä
YEL-pohdinnoissa
FILOSOFIAN TOHTORI
Jukka Ran ala (ku assa)
sel i ää sosiaali- ja e -
eysminis e iön oimek-
siannos a y i äjien elä-
kejä jes elmän (YEL)
kehi ämis a pei a. Pes-
issään aloi anu Ran ala ku ailee
eh ä äänsä aikeaksi.
Sel i ys yön haas a impana as-
ina hän pi ää YEL- yö ulomää i e-
lyyn lii y iä ongelmia.
Mone y i äjä pi ä ä YEL- yö-
uloa aikeas i ymmä e ä änä ja
epäoikeudenmukaisena.
– Työ ulo on kiin eä, mu a y i ä-
jän ulo aih ele a . Tämä aiheu aa
is i ii oja. Täydellis ä a kaisua ei ole,
mu a on ä keää pääs ä e eenpäin
isoimpien ongelmien a kaisuissa,
Ran ala o eaa.
Sel i yshenkilöl ä odo e aan ehdo-
uksia myös YEL- ahas oinnin jä jes-
ämiseksi. Y i äjien eläkkei ä ei
ahas oida, ku en palkansaajien
TyEL-jä jes elmässä.
YEL-eläke akuu us muodos aa
y i äjän sosiaali u an pe us an.
Eläkkeiden lisäksi yö ulo aiku aa
sai aus akuu uksen päi ä ahoihin,
yö ömyys u aan ja oimeen uloon
anhempain apailla.
Sel i yksen on mää ä almis ua
joulukuun alkuun mennessä.
SATU KETTUNEN
Taklaako eläkeuudis us TyEL-maksun nousupaineen?
TEKSTI: ANNE IIVONEN
TEKSTI: ANNE IIVONEN
Eläkeuudis us 2025 -sopimuksen aiku us TyEL-maksuun
TyEL-maksu p osen ia palkkasummas a.
Mediaani ja 90 p osen in luo amus äli. Yh enäinen ii a nykyinen lainsäädän ö ja ka ko ii a uudis us.
(Lähde: ETK)
Nykylaki
2025-sopimus
95 %
50 %
5 %
40
30
20
10
0
2020 20602040 20802030 20702050 2090
%
4 1/2025 1/2025 5
TIEDOKSI
Neljä painoalue a
Eläke u akeskuksen
u kimus oiminnassa
SUOMI IKÄÄNTYY. E enkin ma alan syn-
y yyden uoma äes ö aken een muu os
aiku aa eläke u an kehi ysnäkymiin
pi källe ule aisuu een. Työllisyyden
suo uisa kehi ys ja äes ön yöpanoksen
kas u o a yhä keskeisempiä ekijöi ä
yöu ien piden ämis a oi een saa u -
amisessa.
Eläke u akeskuksen (ETK) u kimus-
oimin a ukee eläke u an a ioin ia ja
kehi ämis ä sekä eläke u aa koske aa
pää öksen ekoa. Tu kimus oiminnassa
keski y ään kysymyksiin, jo ka o a ä -
kei ä yöeläkejä jes elmän kehi ämisen
kannal a lähi uosina.
– Tänä uonna käynnis yneen uuden
u kimusohjelman almis elimme ulkoi-
sen a ioinnin pohjal a. Valmis elun
aikana apasimme laajas i sidos yhmiä ja
u kimus ie omme käy äjiä, sanoo ETK:n
u kimusosas on päällikkö Susan Kui a-
lainen.
Vuosina 2025–2029 u kimus oimin a
keski yy neljälle painoalueelle: yöu a ,
Ris o Mu o:
Ta i semme
kas uy i yksiä
ja osaamis a
RISTO MURRON joh ama
Kas u iihi- yö yhmä esi ää
yli 40 keinoa Suomen alous-
kas un auhdi amiseksi.
Työ yhmän mukaan Suomi a i see enemmän
osaamis a, menes y iä kas uy i yksiä ja eollisuu-
den aken eellis a uudis umis a.
Työ yhmä ehdo aa lisäpanos uksia y i ys en
u kimus- ja kehi ämis oiminnan e o ähennyk-
seen ja ih eän sii ymän in es oin i ukeen.
Ne alen aisi a kohdey i ys en yh eisö e oa koh i
EU:n minimi asoa, mikä auhdi aisi y i ys aken-
een uudis umis a.
Y i ys en sukupol en aihdoksia helpo e aisiin
ko aamalla pe in ö- ja lahja e o luo u us oi on
e o uksella. Näin, aikka u kimus en mukaan
pe in ö e on pois aminen ei edis ä alouskas ua.
Osaamis a pa anne aisiin nos amalla koulu us-
asoa niin, e ä ähin ään puole nuo is a suo i aa
ko kea-as een u kinnon.
Työ yhmän ehdo uksia hyödynne ään halli uk-
sen puoli äli iihessä huh ikuussa.
LARI JÄRNEFELT
Työeläke-leh i – asian un ijan apuna jo 60 uo a
Lii y
uu iski je-
jakeluumme
Tu us u
uo eel aan
Työeläke. i
- e kkoleh een
Uusi alalla? Seu aa eläkealan endejä ja yöelämän ilmiöi ä.
Tilaa
p in ileh i
maksu a
ko iisi
Tyoelake-60- uo a-leh imainos copy.pd 1 27.2.2025 14.55
MILKA ALANEN
ETK:n u kimusosas on huippuasian-
un ija keski y ä kysymyksiin, jo ka
o a ä kei ä yöeläkejä jes elmän
kehi ämisen kannal a lähi uosina.
eläkkeelle sii yminen, eläke u an ii ä-
yys ja eläkejä jes elmän aloudellinen
kes ä yys.
Tu kimusohjelmaa on almis el u
ulkoisen a ioinnin pohjal a. Reilun
uoden akaisen a ioin i uloksen pe us-
eella ETK:n u kimus oimin a on kehi y-
ny myön eises i.
Tu kimusohjelma 2025–2029
TIEDOKSI
MILKA ALANEN
MINKÄ IKÄISENÄ kanna aa jäädä eläkkeelle, jos ainoas aan aha a kaisisi?
Tä ä pohdiskelin iimesyksyisessä kolumnissa.
Unohdin ainakin yhden olennaisen a kas elukulman: eläkeläisalennukse .
Paljon ma kus ele a kul uu in suu kulu aja saa aa sääs ää niiden a ulla
jopa sa oja eu oja kuukaudessa.
Olen ie ys i jää i esi ämään näkemyksiäni eläkeläisalennuksis a, sillä ois-
aiseksi kuulun niihin, joiden kus annuksella nuo eläkeläisalennukse on eh y
mahdollisiksi. Toisaal a olen jää i puhumaan asias a myös si en, kun olen jo
sii yny eläkeläisalennus en pii iin.
Rohkenen kui enkin esi ää kysymyksen: miksi eläkeläisille pi äisi myön ää
alennuksia?
Jos pe us elu on se, e ä moni eläkeläinen on pieni uloinen, niin miksi elä-
keläisalennuksia ei muu e a pieni uloisalennuksiksi? Miksi haaska a ahaa
a akkaiden eläkeläis en apaa-ajan ie oon?
Jos aas aja uksena on se, e ä ikäihmisiä ulee kohdella huomaa aises i,
niin kuin uleekin, miksei myönne ä senio ialennuksia kaikille ie yn iän saa-
u aneille?
Jos eläkeläisalennus en a oi eena on hy i ää si ä, e ä eläke uloja e o e-
aan anka ammin kuin yö uloja, niin yksinke aisempaa olisi a maankin
yhdenmukais aa e o us a.
JOSKUS TEATTERISSA ai konse issa ai ooppe assa käydessä un uu sil ä, e ä
paikalla ei juu i mui a olekaan kuin eläkeläisiä. Silloin mieleen juolah aa aja-
us, e ä alennuslippuja ei pi äisi myydä eläkeläisille, aan nimenomaan kii ei-
sille yöikäisille, jo a hei äkin saa aisiin joskus ka so-
moon.
Eihän eläkeläislippu edes ole mikään alennuslippu, jos
kaikki kä ijä o a sellaisen os anee . Silloinhan se on
ihan no maalihin ainen lippu.
Las en, opiskelijoiden, a usmies en ja yö ömien
alennuksissa on ki kas ansain alogiikka. Heis ä kanna -
aa napa a kiinni, sillä heis ä saa aa ielä ulla äyden
hinnan maksajia.
Eläkeläise pääse ä monien eloku a ea e eiden päi änäy än öihin a kisin
alehin aan, sillä hiljaisina aikoina penkkejä kanna aa mieluummin äy ää
kuin pi ää yhjinä. Aja usmalli sopisi muillekin y i yksille.
Ruokakauppa oisi asoi aa asiakas i oja myön ämällä ie yinä kellonai-
koina aikkapa muu aman p omillen alennuksen os oksis a. Vaikka e u kos-
kisi kaikkia asiakkai a, eläkeläisillä olisi keskimää in pa haa mahdollisuude
hyödyn ää si ä.
Miksei
myönne ä
pieni ulois-
alennuksia?
Kolumni
PEKKA SEPPÄNEN
Kolumnis i Pekka Seppänen on iippuma on alouden a kkailija.
Miksi eläkeläisen
pi äisi saada alennuksia?
1/2025 7
Vallan
kaksois oolissa
Ilkka Oksala pi i langa käsissään eläkeneu o eluissa liki 15 kuukau a
ja kuneiden pa i eenien aikana. Toinen käsi heilu i uskollises i
elinkeinoelämän sau aa ja oinen ahdi i pa eja keskinäiseen
sopimukseen eläkeuudis ukses a.
TEKSTI: ANNE IIVONEN
KUVAT: MILKA ALANEN
Työssä oi olla ko aakin
ään öä ja e i näkemys en
so i elua. Te eydes ään
huoleh i alle Ilkka Oksa-
lalle kun o saliha as us
uo hy ää oloa, ään ä-
mis ä omaksi hy in oin-
niksi.
Neu o elujen alku aiheessa ulee
ymmä ää, mikä oiselle osapuolel-
le on kaikis a ä kein ä. Sii ä läh-
de iin, ja maaliin pääs iin, Ilkka
Oksala sanoo.
Eläkeuudis usneu o elujen e äjänä hänel ä
on aadi u sekä kes ä yy ä e ä kuun elu ai oa,
kykyä lukea äänenpainoja, elei ä ja me ki yksiä i-
ien älis ä.
– Tä ä ei oi ope ella ki jois a. E i a alla aja e-
le ien ihmis en kanssa oimiminen ja e imielis en
ihmis en kanssa neu o eleminen on a okkain ko-
kemus, mikä minulla on, Elinkeinoelämän keskus-
lii on joh ajana yösken ele ä Oksala sanoo.
Pa i a kaisijoina
Pa i eli yöma kkinaosapuole yönan aja- ja pal-
kansaajakeskusjä jes öissä käy i ä al ansa ja
näy i ä mah insa sopimalla eläkeuudis ukses a.
Sopimus luo pohjan lainsäädännölle, jonka edus-
kun a saa käsi el ä äkseen sosiaali u aminis e i
Sanni G ahn-Laasosen as uusek o in laa imana
halli uksen esi yksenä.
– Siinä uli pa lamen aa inen si ou uminen, kun
O pon halli us an oi meille mandaa in neu o ella.
Sel ää on, e ä jä jes öil ä ei ämmöis ä pal elus a
pyyde äisi, jos emme kykenisi uo amaan ulok-
sia, Oksala ko os aa.
Eläkeneu o eluihin osallis ui palkansaajien
keskusjä jes öis ä jokaises a kaksi edus ajaa, yön-
an ajajä jes öis ä kun a- ja hy in oin ialoja edus-
a as a KT:s a kaksi sekä Oksalan lisäksi kaksi asi-
an un ijaa EK:s a.
Oksala joukkueineen un ee olleensa mukana ke-
hi ämässä uusia a kaisuja, jo ka pa an a a yöelä-
kejä jes elmän kes ä yy ä. Jopa hieman e uajassa
saa u e ua neu o elu ulos a hän luonneh ii aiem-
piin eläkeuudis uksiin e a una keskisuu eksi.
– Sijoi usuudis uksen osal a kyseessä on iso uudis-
us. Tässä ei koske u eläkeikiin eikä suo anaises i
eläke-e uuksiin, jo en se on niis ä näkökulmis a pie-
nempi. Kui enkin ahallisen me ki yksen osal a si-
joi usuudis us on me ki ä ä, Oksala sanoo.
Nume o ja laskelma y imessä
Kuukausia kes äneiden neu o elujen aikana neu-
o elija u au ui a ois u as i Eläke u akes-
kuksen (ETK) lasken a-apuun – ja ämä koski sekä
yönan aja- e ä palkansaajapuol a.
– Kun ETK as asi lasken apyyn öihin, as auk-
se oimi e iin samanaikaises i kaikille osapuolil-
le, Oksala ke oo.
”Sijoi usuudis uksen osal a kyseessä on iso uudis us.”
Tapasimme Ilkka Oksalan
1/2025 98 1/2025
TAPASIMME
Ilkka Oksala
• Ikä: äy ää oukokuussa 60 uo a
• Koulu us: oikeus ie een kandidaa i
• Työ: joh aja, EK
• Onnellisuuden lähde: pe he
• Mo o: ”Elä ja anna ois enkin elää”.
Ilman näi ä laskelmia eläkeuudis us a ei
olisi oi u o eu aa. Myös pa eilla oli sub-
s anssis a asiaymmä ys ä: jokaisessa neu-
o elu yhmässä oli edus ajia, joilla oli joko
akuu usma emaa inen ai ekonomis in
aus a sekä ju is eja ai eläkelainsäädännön
asian un ijoi a.
–Monipuolinen osaaminen oli ä keää,
jo a neu o eluissa pys yimme käsi ele-
mään monimu kaisia laskelmia ja lainsää-
dännön yksi yiskoh ia ehokkaas i, Oksala
o eaa.
Eläkeneu o eluissa Oksala osoi i mal -
ia ja mää ä ie oisuu a.
– Seu asin ilan eiden kehi ymis ä ja py-
in a kaisemaan nii ä. Teh ä äni ei ollu ol-
la ensimmäisenä haas amassa.
Ra kaisun hy ä ja huono puole
Oksala ko os aa, e ä eh y neu o elu a -
kaisu pa an aa yksi yisalojen yöeläkelai os-
en edelly yksiä saada pa empia uo oja
osakesijoi uksiin lai e uille yöeläke a oille.
Juu i osake iskien kas a aminen ja sa-
manaikainen aka a aisuus aa imus en e-
ny äminen on he ä äny jonkin e an
keskus elua ja e ää kansan alous ie eilijä
o a k i isoinee oimia ii ämä ömiksi
e enkin akau uselemen in osal a.
Oksala ei halua myön ää, e ä äl ä osin
uudis uksen a oi e jäi piippuun ai ainakin
puoli iehen. Sopu sii äkin lei o iin lopul a
pi kän ai aamisen pää eeksi.
Taus alaskijoil a oli saa u lopullise a -
mis ukse – ja niiden a assa paine iin ii-
meisenä il ana maaliin. Neu o elija ei ä
i se laskenee , aan heillä oli ETK:n ja al io-
a ainminis e iön asian un ija aus alla
laskelmia ekemässä.
– Keskinäisissä neu o eluissa meillä ei
jääny mi ään hampaankoloon niin, e ä me
haluaisimme uudelleen pala a neu o elu-
– Työeläkejä jes elmä ei ole suojassa, jos
alous ei kas a ja palkkasumma ei nouse,
hän sanoo.
Ykköse saapui a pöy ään
Neu o elujen iimeinen koi os käy iin E e-
lä an a 10:ssä, sen klassisessa neu o elu-
huoneessa P24.
Elinkeinoelämän keskuslii on oimis on
pyhimpään saapui a sunnun aina 19. am-
mikuu a keskusjä jes öjen pää öksen ekijä ,
niin sano u ykköse : oimi usjoh aja Jy i
Häkämies (EK), Kun a- ja hy in oin ialue-
yönan aja KT:n oimi usjoh aja Ma kku
Jalonen sekä palkansaajien keskusjä jes ö-
jen puheenjoh aja Ja kko Elo an a (SAK),
An i Palola (STTK) ja Ma ia Lö g en (Aka-
a). He sine öi ä a kaisun hy issä ajoin en-
nen kuin kello läheni puol akaan yö ä.
Oksalalle ämä kelpasi.
– Vielä anhaan aikaan niin yöma kki-
noilla kuin myös poli iikassa oli yleis ä neu-
o ella läpi yön, mu a käy än ö on oleelli-
ses i ähen yny ja hy ä niin.
– Neu o elu ak iikka, jossa py i ään ä-
sy ämään oinen osapuoli ja ka so aan, ke-
nen a sa kes ää pa hai en kah ia, on pää-
sään öises i anhaa maailmaa, e eys- ja
kun o emon in elin a oissaan ehny Oksa-
la sanoo.
Neu o elija so ui
Jokainen u is us aa i hin ansa. Neu o e-
luma a onin jälkeises ä lunssas a oipu a
Oksala muis elee iimeisen illan unnel-
mia.
–Loppusuo alla neu o elimme yh äjak-
soises i. Pidempiä sessioi a oli jo ollu usei a.
Nämä in ensii ise neu o elu oli a äl ä-
mä ömiä, jo a pääsimme e enemään.
Kuukausi olkulla oli kulunu e ilais en
laskelmien ää ellä, ja lopul a Oksala saa oi
alkaa höllä ä o e aan. Maali jo häämö i,
kun lii ojoh aja oli ku su u paikalle. Il a
Lainsäädännön almis elu käynnis yy
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ (STM)
ase i helmikuussa kolmikan aisen yö yh-
män säädös en o eu amiseksi. Ilkka
Oksala oi oo ja ole aa, e ä lainsäädän ö
almis ellaan mahdollisimman nopeas i.
Hän pi ää mahdollisena, e ä STM:ssä
joh aja Jaana Rissasen johdolla ja ylima e-
maa ikko Minna Lehmuske on asian un-
emuksella kolmikan a yhmä oisi saada
esi yksensä lausun okie okselle iimeis-
ään juhannuksen jälkeisellä iikolla. Täl-
löin eduskun a pys yisi käsi elemään
uudis uksen ensi syksynä.
Tässä aika aulussa Oksalan käsi yksen
mukaan lai oisi a ulla oimaan ensi
uoden alus a.
– Yksi yis en alojen yöeläke ahas oin-
nin sijoi usuudis uksen osal a lai olisi a
si en saa a issa oimaan 1.1.2026 alkaen.
Kuinka ealis inen ällainen almis elu-
aika aulu on, o aen huomioon minis e iön
lain almis elun yöjonon? Näin nopeaa
lainsäädännön o eu amis a moni pi ää
epä ealis isena.
EK:n näkökulmas a Oksala sanoo, e ä
halli uksen esi ykseen a i a a monen-
laise laskelma ja aiku a uusa io o a
käy e ä issä.
– Ne on jo e ukä een eh y neu o elu-
jen aus alaskelmissa, Oksala o eaa.
ANNE IIVONEN
himmeni legendaa isessa P24-neu o elu-
huoneessa, oli popsi u älipalahedelmiä,
syö ykin, kah ia meni yhä kuppikaupalla.
Sy jempänä pöydällä oli a jolla myös
suklaa a.
– Assis en ini oli a ilannee si ä, aikka
olin a a as en kiel äny suklaan uomi-
sen kokous ilaan.
– Siinä käden ulo u illa oli suosikkiani,
Faze in sinis ä. Voiko si ä siinä aiheessa
enää muu a kuin so ua?
Kon olli hel yi, o e ki posi ja kaksois oo-
li alkoi kipsin lailla ka eilla ha eil a. Ryh-
dikkääs i kun okuu is aan huoleh i alle
neu o elijalle kä i lopul a makeas i. Neu-
o eluissa kyse on aina ihmisis ä, joilla on
oma heikkou ensa ja ah uu ensa.
”Ra kaisu pa an aa
yksi yisalojen
yöeläkelai os en
edelly yksiä saada
pa empia uo oja
osakesijoi uksilleen.”
Au omaa inen akau aja oli isoin is i ii akysymys, jolle Oksala haki lii ojoh ajien pää öksen.
Kipe ä akau aja a kesi ma a onneu o elujen pää eeksi niin sano ussa ykkös en pöydässä.
– Kyllähän sillä ny oli
a kaise a me ki ys, e ä
ali u mallinnuksemme
oi myös laskelmien a-
lossa ii ä än aiku uk-
sen, Oksala myön ää.
pöy ään. Olemme yy y äisiä a kaisuun ja
puolus amme si ä. Tämä on hy ä a kaisu.
Jälkeenpäin Oksala a ioi, e ä sijoi us-
uudis us, aikka me ki ä ä onkin, ei yksin
ii ä akaamaan yöeläkejä jes elmän kes ä-
yy ä. Isoimma kansan alouden ky yk-
kyyden iski lii y ä yöikäisen äes ön
mää ään, syn y yy een, yöpe äiseen maa-
hanmuu oon ja yöllisyy een.
10 1/2025 1/2025 11
TAPASIMME
Yli 40 uoden yöu as a
ulossa a kipäi ää
Ole ko koskaan mie iny , mi en pi kä yöu a sinulla saa aa olla edessäsi ai mi en
ekemäsi yöu a e au uu muiden yöu iin?
Työu a kes ää yypillises i uosi-
kymmeniä, mikä ekee sen pi uu-
den a kas a mi aamises a haas-
eellis a. Työeläkejä jes elmässä
on ie oa ansio yöjaksois a e i uosikymme-
nil ä ja nämä iedo yhdis ämällä oidaan
laskea yöu an kumula ii inen ke ymä jo-
kaiselle Suomessa yö ä ehneelle.
Ku summe ällä a alla laske ua yö-
u aa ansio yöu aksi, sillä se sisäl ää kaiken
eläke akuu e un ansio yön. Ansio yöu aan
laske aan mukaan myös 18–23- uo iaana
eh y ansio yö, jos a makse iin eläkemak-
suja, aikka sii ä ei ke yny eläke ä ennen
uo a 2005.
Seu aa assa on esi el y joi akin kiinnos-
a ia ha ain oja näis ä laskelmis a. Ne kos-
ke a henkilöi ä, joiden anhuuseläke alkoi
uonna 2022 ai 2010.
TYÖURIEN PITUUDESSA on suu ia e oja, ja
anhuuseläkkeen alkaessa ihmisellä oi olla
akana monenmois a yöhis o iaa. Ansio-
yöu a oi e i syis ä jäädä lyhyeksi ai olla
hy inkin pi kä (Ku io 1). Niis ä, joiden an-
huuseläke alkoi uonna 2022, noin 13 p o-
sen illa oli akanaan alle 20 uoden ansio-
yöu a.
Suu i osa ansio yöu is a on kui enkin
a sin pi kiä. Tyypillisin ansio yöu an pi-
uus oli 40–45 uo a. Vuoden a kkuudella
a kas ellen miehillä yypillisin ansio-
yöu an pi uus oli 42 uo a ja naisilla 40
uo a.
Yli 40 uoden yöu a ei ä ole siis lain-
kaan ha inaisia. Viime uosina ällaise
pi kä yöu a o a lisäksi yleis ynee .
PITKÄT TYÖURAT o a sel äs i yleis ynee .
Vuonna 2010 miehis ä, joilla alkoi an-
huuseläke, 29 p osen ia oli ehny yli 40
uoden ansio yöu an. Vuonna 2022 näin
pi kään yöu aan ylsi jo 44 p osen ia mie-
his ä. Naisilla as aa a osuude oli a 20
p osen ia uonna 2010 ja 35 p osen ia
uonna 2022.
Jos a kas ellaan odella pi kiä, ähin-
ään 45 uo a kes änei ä yöu ia, nähdään
as aa a kehi ys. Vuonna 2010 näin pi kä
ansio yöu a oli a ha inaisia. Ne ei ä ol-
lee ko in a allisia myöskään uonna 2022,
mu a uo een 2010 e a una osuude oli-
a lähes kolminke aise : miehillä 10 p o-
sen ia ja naisilla 6 p osen ia.
ÄÄRIPÄÄT KASAUTUVAT ähän koulu e uil-
le. Lyhyimmä ja pisimmä yöu a ke y ä
niille, joil a puu uu pe usas een jälkeinen
u kin o (Ku io 2). Tu kinnon suo i anei-
siin e a una heille kasau uu sel äs i
enemmän hy in lyhyi ä, alle kymmenen
uoden ansio yöu ia.
Tu kinnon puu uminen oi olla me kki
e ilais en haas eiden kasau umises a, mikä
ilmenee muun muassa heikkona yöllis y-
misenä. Ilman u kin oa ole issa on myös
Suomeen aikuisiällä muu anei a, joiden
mahdollis a u kin oa ei ole ekis e öi y
Suomessa. Tällöin myös osa yöu as a on
oi u ehdä muualla kuin Suomessa.
Pe usas een koulu uksen a assa ole ien
yöu a on oinu oisaal a alkaa a hain.
Mikäli siihen ei ule pi empiä keskey yksiä,
anhuuseläkkeen alkamiseen mennessä
yöu a oi muodos ua odella pi käksi.
Poikkeuksellisen pi kä , yli 45 uoden
yöu a , o a kin yleisimpiä juu i ilman pe-
usas een jälkeis ä u kin oa ole illa.
KOULUTUS uo yöu aan enemmän ennus-
e a uu a. Tu kin o luo asais a yöu anä-
kymää. Riski yöu an ja ku uuden kannal-
a pienene ä , mu a koulu au uminen syö
oisaal a yöu aan käy e ä issä ole aa ai-
kaa. Millaisella u kinnolla odennäköisim-
min saa u aa ähin ään 40 uoden yö-
u an?
Kun ka so aan uonna 2022 anhuus-
eläkkeelle sii ynei ä, suu in odennäköi-
syys ähin ään 40 uoden ansio yöu aan oli
alemman ko kea-as een u kinnon suo i a-
neilla. Keskias een u kinnon suo i anee
pääsi ä samaan lähes yh ä suu ella oden-
näköisyydellä.
Alemman ko kea-as een ai keskias een
u kinnon suo i aneis a miehis ä lähes
puolella oli akanaan ähin ään 40 uoden
ansio yöu a. Naisilla yli 40 uoden yöu a ei
ollu yh ä yleinen, mu a nais enkin joukos-
sa suu in, noin 40 p osen in, odennäköi-
syys yli 40 uoden yöu aan oli juu i alem-
man ko kea-as een u kinnon suo i aneilla.
Ylemmän ko kea-as een u kinnon suo-
i anee jäi ä kauas jälkeen 35 p osen in
(miehe ) ja 27 p osen in (naise ) odennäköi-
syyksillä.
Keskias een u kinnon heikkous on, e ä
siihen lii yy alemman ai ylemmän ko kea-
as een u kin oon e a una sel äs i suu-
empi iski, e ä yöu a ka keaa aikaisem-
massa aiheessa. Alemman ja ylemmän ko -
kea-as een u kinno uo a a suu emmal-
la odennäköisyydellä ähin ään keskipi -
kän yöu an.
TEKSTI: NOORA JÄRNEFELT, ERIKOISTUTKIJA, ELÄKETURVAKESKUS
Ole ko yössä, joka kan aa eläkkeelle saakka?
MEILTÄ kaikil a a i aan pe spek ii in muu os a siihen, kuinka
pi kiä yöu ia ny ja ule aisuudessa ehdään. Yli 40 uoden yö-
u a ei ä ole enää ha inaisia ja niis ä ulee yhä a kipäi äisem-
piä. Tämä haas aa myös suh au umis amme siihen, mi en a -
kas elemme ja suunni elemme omaa yöu aamme.
Yli 40 uoden yöu alla moni asia muu uu. Maailma muu -
uu, yö muu uu ja ennen kaikkea, me i se muu umme. Valinna ,
joi a eemme nuo ena esime kiksi koulu uksen ai amma in suh een, ei ä äl ä-
mä ä ole sopi ia koko pi kän yöu an ajalle.
Kun anhuuseläkeikä on hi aas i, mu a a mas i e ään y ä maali, kaikkia öi ä
ei ole mielekäs ä ehdä eläkeikään saakka. Jonkun kohdalla nuo ena ali u
amma i joh aa yysises i askaisiin öihin. Joku oinen huomaa, e ä elämänkoke-
mukse muu a a ihmis ä niin, e ä yöl ä haluaa e i asioi a kuin aikaisemmin.
Kolmannen kohdalla oman alan yö muu u a niin nopeas i, e ä on aikea pysyä
pe ässä. Kenenkään yöu a ei ole äysin ailla iskejä.
Välillä on hy ä pysäh yä mie imään, olenko sellaisessa yössä, joka kan aa eläk-
keelle saakka. Jos en, millaisilla askelme keillä oisin pääs ä sellaiseen yöhön, joka
kan aa.
NOORA JÄRNEFELT
Työu ien mi aaminen ja yöu ien pi uuden kehi ys e i
äes ö yhmissä. Tekijä : Noo a Jä ne el , A e Py ylä, Mikko
Laaksonen, Pauli Pekkala, Ka i Kui o, Ta ja Ka jalainen.
Eläke u akeskuksen u kimuksia 09/2024.
Noo a Jä ne el
Ku io 1. Ansio yöu an pi uus sukupuolen mukaan
Vanhuuseläkkeen alkaessa uonna 2022, osuus (%) o eu uneis a yöu is a.
Ansio yöu an pi uus, uo a
Yh eensä Miehe Naise
35
30
25
20
15
10
5
0
%
0, 20 25, 30 40, 4520, 25 35, 4030, 35 45, –
Ku io 2. Lyhye ja pi kä ansio yöu a koulu uksen mukaan
Vanhuuseläkkeen alkaessa uonna 2022, osuus (%) o eu uneis a yöu is a.
20
15
10
5
0
%
Ansio yöu an pi uus
Yh eensä Pe usas e Keskias e
Alempi ai alin ko kea-as e Ylempi ko kea-as e/ u kija
Alle 10 uo a 45 uo a ai pi empi
12 1/2025 1/2025 13
TUTKITTUA
I an aloi i kampanjan syn y yyden nos amiseksi
Ulkomaanpals alla esi elemme eläkeuu isia ja e ailu ie oa muiden maiden eläke u as a.
Tällä ke aa paneudumme a kemmin e i maiden indeksi a kis uksiin.
IRAN
Dei iso elluksella syn y yys nousuun
I anissa ennus e aan yli 60- uo iai a ole an noin kolmannes äes-
ös ä uo een 2050 mennessä. Tilas oissa näky ä sekä elinajan-
odo een nousu e ä omah anu syn y yys.
Tehe anin yliopis on u kijan, Shaho Sabba in mukaan syn y-
yyden omah amisen syynä on maan heikko aloudellinen
ilanne. I anin äes ömää än ennus e aan jopa puoli u an seu-
aa an 75 uoden kuluessa. Vielä 1980-lu ulla I anissa syn y yys
oli keskimää in 6,4 las a nais a kohden, kun oissa uonna koko-
naishedelmällisyy ä ku aa a luku oli enää 1,6.
Vi anomaise o a aloi anee syn y yyskampanjan. Lapsipe -
heille suunna aan asun olainojen ko ko ue sekä ilmainen e ey-
denhoi o äideille ja lapsille. Lisäksi al io on julkis anu oman
dei iso elluksen sekä ajoi anu ehkäisy älineiden saa a uu a
ja askaudenaikaisia seulon a u kimuksia.
Lähde: Al A abiya English 10.1.2025
ISO-BRITANNIA
Eläkkee pysy ä kolmoislukon akana
B i anniassa ammikuussa nimi e y uusi eläkeasioiden minis e i
To s en Bell ( yö äenpuolue Labou ) on ah is anu , e ä as -
edeskin lakisää eisiä eläkkei ä ko o e aan ns. kolmoislukkomene-
elmän ( iple lock) mukaises i.
Aiemmin Bell oli i se a os ellu mene elmää, sanoen sen ole-
an kallis ja seka a, ja e ä se ulisi lope aa.
Kolmoislukkomene elmän mukaan eläkkei ä ko o e aan indek-
si a kis uksella uosi ain huh ikuussa joko palkkojen, in laa ion
ai 2,5 p osen in mukaises i iippuen sii ä, mikä niis ä an aa ko -
keimman ko o uksen.
Huh ikuun ko o us ulee olemaan 4,1 p osen ia pe us uen
palkkojen muu okseen. Näin o eu u a indeksi a kis us nos aa
äyden eläkkeen mää än (new S a e Pension) noin 1 200 eu oon
kuukaudessa (230,25 pun aa iikossa).
Lähde: Financial Times 15.1.2025 ja Yahoo News 22.1.2025
RUOTSI
AP-eläke ahas ojen mää ää ähenne ään
Ruo sin halli us on pää äny ähen ää ensi uoden alus a yöeläkejä jes-
elmän pusku i ahas ojen mää ää nykyises ä iides ä kolmeen. Pusku i-
ahas oilla on yh eensä eläke a oja noin 200 milja dia eu oa.
Halli uksen mukaan uudis us uo mi akaa ae uja ja alen aa hallin-
noin ikus annuksia, pa an aa ahas ojen oiminnan al on aa ja kas a -
aa sijoi us uo oja.
Gö ebo gissa sijai se a pääomasijoi uksiin e ikois unu AP6- ahas o
yhdis e ään samassa kaupungissa oimi aan AP2- ahas oon. Tukholmassa
AP1 lakkau e aan, ja sen a a jae aan asan AP3:n ja AP4:n kesken.
Pää ös pe us uu sel i yshenkilö To d G ansbon suosi uksiin.
Lähde: Rege ingen 31.1.2025 ja IPE News 31.1.2025
TŠEKKI
Toisinaja elijoille enemmän eläke ä
Tšekin halli us on ko o anu kommunismin aikakauden oisinaja elijoi-
den eläkkei ä keskimää in 4 400 Tšekin ko unalla (noin 175 eu olla) kuu-
kaudessa.
Aiemmin mone heis ä sai a hy in pieniä eläkkei ä, koska hei ä es e -
iin kommunis ihallinnon aikana ha joi amas a amma iaan. Osa oli
myös mielipi eidensä akia ankeina, eikä ankeusaikoja ole huomioi u
eläkkeen laskennassa.
Samalla halli us on leikannu en is en kommunis ihallinnon ko keim-
pien i anhal ijoiden eläkkei ä keskimää in lähes 1 500 ko unalla (noin 59
eu olla) kuussa.
En isillä i anhal ijoilla oli kommunismin aikana hy ä palkka, jo en
myös eläkkee oli a suh eellisen ko kei a.
Lähde: DW.com 23.11.2024
PUOLA
Y i äjiä uhkaa eläkeköyhyys
Puolan sosiaali u alai oksen (ZUS) uonna 2023 ilaaman ja sille uonna
2024 oimi e un apo in huoles u a a löydökse o a uo anee julki.
Vielä julkaisema on apo i osoi aa muun muassa, e ä Puolan eläke-
jä jes elmä on iki ä ä aikapommi i sensä yöllis äjille.
E i yises i naisy i äjä o a aa assa jou ua eläkeköyhyy een. Nais en
eläkeikä on ma alampi kuin mies en. Tällöin myös eläkkeelle sii y äessä
yöu a jää ä usein lyhyemmiksi kuin miehillä.
Puolassa y i äjien ja maan iljelijöiden eläkemaksu ei ä ole lainkaan
ai ain heikos i sidoksissa uloihin.
Eläkemaksun pe us ana on ilmoi e u ulo. Lähes kaikki y i äjä ulo-
asos a iippuma a ilmoi a a ulonsa minimi asolla, joka on noin 60
p osen ia keskipalkas a. Tämä puoles aan aiku aa heidän e uuksiinsa
ja usea jää ä al ion ahoi aman ähimmäiseläkkeen a aan.
Lähde: Wa saw Voice 27.1.2025
TEKSTI: ANTTI MIELONEN, MIKA VIDLUND, NIKO VÄÄNÄNEN.
Ki joi aja yösken ele ä asian un ijoina Eläke u akeskuksen suunni eluosas on ulkomaan iimissä.
Hin ojen aiku us suli
indeksi a kis uksissa
Ko kea in laa io paisu i iime uonna
maksussa ole ien eläkkeiden
indeksi a kis uksia ennä ysko keiksi.
Tänä uonna ko o ukse o a
huoma a as i mal illisempia.
HINTOJEN MUUUTOKSEEN pe us u a eläkkeiden
indeksiko o ukse o a joissain maissa jopa yli änee
palkkakehi yksen. Yleinen mene elmä on esime kiksi
hin ojen ja palkan yhdis elmäindeksi, jossa komponen-
eille anne aan ie y paino. Meillä Suomessa yöeläke-
indeksi sisäl ää hin ojen muu os a 80 p osen in pai-
nolla ja palkkojen muu os a
20 p osen illa. Vi ossa paino o a oisin päin 20/80.
On myös mai a, joissa eläkkeiden indeksoin i on
akau e u suh eessa eläkejä jes elmän aloudelliseen
ilan eeseen. Ruo sissa ja Saksassa indeksoin i pe us-
uu palkkojen kehi ykseen, mu a siihen lii e y akau-
usmekanismi pi ää osal aan huolen jä jes elmän alou-
dellises a asapainos a.
Indeksi a kis uksia oidaan myös ajoi aa koske-
maan äysimää äises i ain ie yn ajan alle jää iä eläk-
kei ä. Näin mene ellään I aliassa ja I ä allassa. E ikoisin
mene elmä on Isossa-B i anniassa, jossa lakisää eis ä
eläke ä a kis e aan ns. iple lock -mene elmällä.
Yleises i indeksi a kis ukse ajoi u a uoden aih-
eeseen, joissakin maissa myös huh ikuun ai heinä-
kuun alkuun. Suomessa indeksi a kis ukse ehdään
uosi ain ammikuun alussa.
Aihees a laajemmin E k. i > Eläkejä jes elmä > Muiden maiden eläkejä jes elmä
Muiden maiden
indeksi u as a
lähemmin E k. i:ssä
Työeläkkeiden indeksi a kis ukse , %
0 2 51 4
2025 2024
3 678910 11 12
I alia
Suomi
Ranska
Espanja
Saksa (ennus e) 1.7.2025
Ruo si
Iso-B i annia 1.4.2025
I ä al a
Vi o (ennus e) 1.4.2025
24 1/2025 1/2025 25
MAAILMALTA
Työn kuo mi a uu een
oi i sekin aiku aa
Työssä oi pa emmin, kun un ee oma yö apansa.
Aina se ei ii ä, jo en myös esihenkilön on ol a a he eillä.
Henkis ä kuo mi us a aiheu a a yöelämäs-
sä yhä useammin ki is yny yö ah i, iu-
haan muu u a yö eh ä ä ja - älinee ,
epäsel ä oimenku a, yön si paloi uminen
sekä keskey ykse ja keski ymiseen epäsopi a yö ila .
Työn kuo mi a uu een oi onneksi i sekin aiku -
aa. Jaksamisessa au aa, kun ie ää, mis ä i se kuo mi -
uu ja mis ä innos uu.
Jos esime kiksi uudulle pulpah a a pika ies i ja -
ku as i ka kaise a aja uksesi, sel i ä, oiko ies i pus-
ku oida lue a aksi aikkapa kahden unnin älein. So-
pikaa yöyh eisössänne, kuinka pian ies eihin ulisi
as a a. Sopikaa myös säännö puhelinkäy äy ymisel-
le ja se min yli huikkaamiselle.
Mie i, mi ä ies in äkana ia oikeas-
i a i se puhelimessa. Monessa yös-
sä uu is i an seu aamiseen ii ää ie-
okoneen uu u. Jos aas puhelimeen
kilah a a ies i i kis ää, anna ies ien
soida.
Kaikkia öi ä ei kui enkaan kanna-
a sohia yh ä aikaa , sillä eh ä äs ä ja
yökalus a oiseen hyppiminen kuo mi aa odella pal-
jon ai oja. Pa empi on hoi aa yksi eh ä ä ke allaan.
– E i eh ä ien äliin pi äisi jäädä aikaa niin sano ul-
le ai osii ymälle, ko os aa Va man yökykypal eluis a
as aa a joh aja Pauli Fo ma.
Joillakin yöpaikoilla onkin ohje, e ä esime kiksi
e kko apaamis en äliin on aina jä e ä ä ähin ään
a i. Osa ai osii ymäs ä olisi hy ä käy ää mik o-
palau umiseen, aikkapa ha ioiden pyö i elyyn.
–Innos a akin yö aa ii asapaino a aa apaa-ai-
kaa. On siis hy ä olla mui akin kiinnos uksen koh ei a
kuin yö, mu a Pauli Fo ma a oi aa elämän ylikuu-
men amises a.
Jos ha as us menee liialliseksi suo i amiseksi, se ei
enää palau a eikä pa anna henkis ä jaksamis a.”
Esihenkilöiden mää ä näkyy
yöhy in oinnissa
– Myös esihenkilöiden ähen äminen näkyy yöhy in-
oinnissa, muis u aa Fo ma.
Suu empi mää ä alaisia a koi aa, e ä esihenkilöl-
le jää ähemmän aikaa sekä öiden suunni eluun e ä
henkilökoh aiseen kanssakäymiseen
alais ensa kanssa. Työyh eisön ooli on
siksi kas anu .
Työhy in oinnin amma ilaise pu-
hu a yöyh eisön psykologises a u -
allisuudes a. Se a koi aa, e ä jaksa-
misen haas ei a uskalle aan nos aa
ii ä ällä he kkyydellä esiin.
Hy ässä yöyh eisössä eh ä iä oidaan usein jakaa
myös keskenään. Apua kanna aa pyy ää ennen kuin
on uupumuksen pa aalla ja as aa as i si ä kanna aa
a jo a, jos yöka e i jää ja ku as i yli öihin. Jos kyse ei
ole ohimene äs ä ilmiös ä, ukea ulee pyy ää esihen-
kilöl ä ai yö e eyshuollol a. Esihenkilön eh ä ä on
myös a mis aa, e ä kaikki ie ä ä , mi ä heil ä yös-
sä odo e aan.
TEKSTI: KATRI ISOTALO KUVITUS: SATU KETTUNEN
Enemmän ene giaa, ähemmän s essiä
”Innos a akin
yö aa ii
asapaino a aa
apaa-aikaa.”
Tunne
luon osi,
ihminen
Jos ole pa haimmillasi aamulla, py i eke-
mään aa i imma yö he i päi än alussa.
Jos aas pääse low- ilaan as a lounaan
jälkeen, ajoi a aamuksi helpoimma u iini .
Jos ole aikaansaa a u akkaihminen, py i
löy ämään i sellesi op imaalinen auh i. On
hienoa saada paljon aikaan, mu a yöpäi än
jälkeen pi ää olla paukkuja muuhunkin kuin
oipumiseen. Ei huippu-u heilijakaan ee
maksimaalisia suo i uksia joka päi ä.
Ren oudu
ja äl ä
ylikuo mi us a
Vapaa-ajalla on ä keä palau ua ja ehdä
i selle mieluisia asioi a. Älä siis u boahda
apaa-aikaasi. Kokeile lenkkiä ai koi an
ulkoilu us a ilman musiikkia ai ääniki jaa.
Jä jes ä palau a ia mik o aukoja myös
yöpäi än aikana. Ka so he ki ikkunas a ulos
ai hae lasi e ä.
Somen ai uu is i an selailu ei palau a
aan kuo mi aa lisää. Kissa ideokin palau -
aa pa emmin kuin maailman kon lik i .
Esihenkilön
alppau a
a i aan
Häly ä iä me kkejä esihenkilölle o a aina-
kin muu okse alaisen yösuo i uksessa ja
käy äy ymisessä.
Liikakuo mi ukses a oi ke oa i heiden
lisäksi esime kiksi nega ii inen asiakas-
palau e. Rä i äsyneenä on aikea hymyillä.
Työajan seu an a au aa huomaamaan,
jos jonkun kohdalla yö unni ei ä millään
ii ä. E ä öissä iski uupumukselle, jo a ei
ha ai a ajoissa, on e i yisen suu i.
1 2 3
26 1/2025 1/2025 27
OHJENUORA
Oppiminen on
asennekysymys
"Tyhmiä kysymyksiä ei ole", sanoo kehi yspäällikkö Ilona Mö önen.
Hänelle ja ku a oppiminen on ä keää, ja siihen panos e aan Va massa.
Mi en päädyi kehi yspäälliköksi?
– Aloi in Va massa uonna 2017 pal eluneu ojana akuu-
uspal eluissa. Työhöni kuului asiakaspal elu, ensin YEL-
asia si en myös TyEL-neu on a. Osallis uin e ilaisiin p o-
jek eihin ja es auksiin, ja pa in uoden pääs ä pääsin a-
kuu usasian un ijaksi.
Ko ona-aikana meille uli o ganisaa iomuu os, jolloin
sii yin suunni elijaksi ja ja koin es aus eh ä iä. Nykyinen
eh ä äni on Kas un uki - iimissä. Kehi yspäällikkönä oi-
menku ani on monipuolinen. Teen yh eis yö ä e i iimien
kanssa. E i yises i olen paneu unu akuu ushakemus-
p osesseihin. Nii ä olen ollu kehi ämässä alus a as i.
Alku uosien opi asiakaspal elussa luo a hy än pohjan
ekemiselle. On ä keää ulla oimeen e ilais en ihmis en
kanssa ja pi ää mieli a oinna uudelle. Tyhmiä kysymyksiä
ei ole.
Ole myös niin sano u obo owne ,
mi ä se a koi aa?
– Kyllä. Teh ä äni on oimia seulana Va man obo i iimil-
le. Käy ännössä pidän ko a auki ja y i än löy ää u iini-
eh ä iä, jo ka oisi ulkois aa obo ille. Si en u kailen p o-
sessia läpi ja mie in, kanna aisiko asiaa läh eä iemään
e eenpäin iimille.
Hyödynnämme obo iikkaa esime kiksi u apos ien kä-
si elyssä. Robo i a aa ää iin pos ilaa ikkoihin ullee ies-
i . Se ka soo, kuka on oikea ihminen niihin as aamaan ja
lähe ää ies i e eenpäin. Aikasääs ö on un u a, koska
ies iliikenne ä on paljon.
Mi ä haas ei a koe yössäsi?
– Työelämä on nykyään aika si palemais a. Usea ies in ä-
kana a ja ja ku a keskey ykse häi i se ä keski ymis ä ja
yön ehokkuu a. Olisi hienoa, jos oisi paneu ua yh een
asiaan auhassa.
Olen py kiny a kaisemaan ä ä lai amalla i seni o li-
ne- ilaan Teamsissa. Va aan i selleni okus-aikaa kalen e is-
a iiko ain, muu en on aikea sy en yä.
Toinen haas e on eläkkeisiin lii y ä lainsäädän ö. Esi-
me kiksi YEL:iin lii y ä yö uloasia o a aikei a.
Mi ä ole oppinu oppimises a?
– Oppiminen on asen ees a kiinni, ja edelly ää anhois a
oimin a a ois a luopumis a. Olen ö männy muu os as a-
in aan esime kiksi silloin, kun obo iikkaa on o e u käy -
öön. Ihmise saa a a ake ua anhoihin u uihin apoi-
hin, aikka uude olisi a ehokkaampia.
Muu okseen si ou uminen aa ii mo i aa ion. Ihmis en
on ymmä e ä ä, miksi muu oksia ehdään ja mi en ne hyö-
dy ä ä hei ä. Oi allukse mo i oi a . Ihmisille pi ää luoda
unne, e ä he o a osa muu os a.
Mi en hyödynnä ekoälyä yössäsi?
– Tällä he kellä hyödynnän Copilo ia Teamsissa ansk ip-
ioiden ekemiseen ja muis iinpanojen luomiseen.
Tule aisuudessa oi on, e ä ekoäly oisi au aa es auk-
sessa ja mää i elyssä löy ämällä is i ii aisuuksia ja ehdo -
TEKSTI: ANTTI KARKIAINEN KUVAT: MILKA ALANEN
Ilona ali iin Va massa uoden es aajaksi. Valin ape us ei-
den mukaan hän on iloinen joukkuepelaaja.
amalla ko jauksia. Tekoälyn käy össä on paljon samaa kuin
obo iikassa. Säännö on mää i el ä ä a kkaan, jo a sii ä
saa hyö yjä i i. Myös dokumen aa io ja da a pi ää olla kun-
nossa.
Mi en Va massa ue aan osaamisen kehi ämis ä?
– Monin a oin. Voin käy ää unnin iikossa opiskeluun ja
pe eh ymiseen. Työnan aja a joaa koulu uksia ja luen oja,
ja kannus aa koulu au umaan. I se suo i in öiden ohessa
ylemmän amma iko keakoulu u kinnon digi alisaa ion
joh amisessa.
Lisäksi jä jes ämme Va massa demoja jokaisen kolmen
iikon sp in in eli kehi ysjakson pää eeksi. Kaikille a oi-
missa ilaisuuksissa esi elemme kehi eillä ole ia asioi a ja
jaamme hiljais a ie oa.
”Ihmisille pi ää luoda unne,
e ä he o a osa muu os a.”
Muu osky ykkyys
• a koi aa jous a uu a, oppimishalua
ja sopeu umiskykyä muu u assa
yöelämässä
• edelly ää almiu a omaksua uusia
yö apoja, hyödyn ää eknologiaa ja kehi ää
omaa osaamis a
• au aa ennakoimaan muu oksia,
halli semaan epä a muu a ja edis ämään
sekä omaa e ä o ganisaa ion kehi ys ä.
LÄHDE: MICROSOFT COPILOT
28 1/2025 1/2025 29
TYÖELÄMÄPOLKU
Ing essi.
TEKSTI: ANNE IIVONEN KUVA: MIKAEL AHLFORS
Eija Ko honen Vala-hankkees a:
Luomme uu a pal elu apaa
TYÖELÄKELAN YHTEISTEN ie ojä -
jes elmien uudis amisessa käyn-
nis yy änä ke äänä ensimmäi-
nen aihe. Teknologiauudis us a
ku su aan Vala-hankkeeksi, lyhen eenä sa-
nois a akuu aminen ja eläkkeen lasken a.
Ensiksi uudis uu akuu amisen osuus.
Työ käynnis yy konk ee ises i maaliskuus-
sa yöeläkealan yh eis en pal eluiden ylläpi-
äjän A ek Oy:n ali seman eknisen kump-
panin Digia Oy:n kanssa. A ekissa yö ä
koo dinoi hankejoh aja Leila Rajala.
Työeläkelai okse ja Eläke u akeskus
omis a a A ekin ja ne yhdessä osallis u a
asiakas- ja ohjaus yhmiin, jo ka ohjaa a ke-
hi ys öi ä. Vala-hankkeen ohjaus yhmän e-
äjänä uoden alussa aloi anu Eija Ko ho-
nen Ke as a ki ey ää meneillään ole an
yön kolme pää a oi e a: nyky eknologian
ke e ä hyödyn äminen, au oma isoidu päi-
i ykse ja ylläpidon kus annus ehokkuus.
– Työu an aikais en palkkojen akuu a-
miseen ja eläkkeen lasken aan hyödynne -
ä ien ie ojä jes elmien uudis aminen on
a peen, koska nykyjä jes elmä alka a ul-
la elinkaa ensa loppupäähän, hän sanoo.
Uudis uksen myö ä oidaan ehdä ka -
ko omia asennuksia, mikä ähen ää eläke-
lai os en asiakkailleen a joamien pal elui-
den käy öka koja. Lisäksi ie o u an yllä-
pidon a mis amiseen on ai an uudenlaise
mahdollisuude .
– Tie o u a sekä henkilö ie ojen käsi e-
lyn ja GDPR:n aa imukse o e aan a kas i
huomioon pal elun a kaisuissa.
Lakisää eisen yöeläke u an oimeen-
pano ja siihen lii y ä moninaise eh ä ä
yhdis ä ä jokais a yöeläkelan oimijaa. Ne
myös osallis u a uuden mää i elyyn ja es-
aukseen. ETK oolinsa mukaises i a mis-
aa yh eisen pal elukokonaisuuden oimi-
uu a sekä huomioi e i i anomaispal elu-
jen a pei a.
Ko hosella on käsi napilla, sillä juu i oh-
jaus yhmä an aa lu an aiheiden käynnis-
ämiselle. Se myös seu aa kus annuksia se-
kä yön e enemis ä. Budje in ja aami oh-
jaus yhmä saa A ekin asiakas yhmäl ä.
KYMMENIÄ MILJOONIA EUROJA maksa aan
kokonaisuu een on älle uodelle budje oi u
lähes neljä miljoonaa eu oa. A iol a hank-
keen kokonaiskus annukse o a lopul a
muu ama kymmenen miljoonaa eu oa.
Alan yh eisissä yö yhmissä seu a aan
koko ajan ie ojä jes elmien ja ICT- eknolo-
gian ylläpi okuluja.
– On huoma u, e ä anhan eknologian
pala ke allaan ko jaamisessa kus annukse
uppaa a ka kaamaan käsis ä. Pi källä ai-
ka älillä kuluja halu aan alemmaksi myös
ylläpidon osal a, Ko honen sanoo.
Uuden eknologian hyö ynä ulee si en
myös kus annus en pa empi ennakoin i.
Ison eknologiauudis uksen aikeus pii-
lee siinä, e ä kokonaisuus ulee saa aa lo-
pul a oimi aksi kaikille oimijoille. Yh ei-
sen kokonaisuuden luomisessa jokaisen oi-
mijan on jossain mää in paine a a omaa
ooliaan aus alle.
Ko honen ohjaus yhmän puheenjoh aja-
na huoleh ii e i näkökulmien yh eenso i a-
mises a.
– Uuden eknologian hyödyn äminen ja
sauma on yh eis yö hajau e ussa jä jes el-
mässä on lopul a kaikkien e u.
Työeläke u an oimeenpanossa käy e ä ä pal elu- ja
ie ojä jes elmä uudis u a pe us eellises i lähi uosina.
Ke an eläkejoh aja Eija Ko honen oli jo 2005
luomassa eläkkeiden lasken apal elua, joka
laajeni koko yöeläkealalle. Vala-hankkeessa
kyse on ielä suu emmas a kokonaisuudes a.
”Kuluja halu aan
alemmaksi myös
ylläpidon osal a.”
Vala-hankkeen 2025–2029 suunni elma
Työeläkkeiden akuu amisen, yönan aja-
pal eluiden ja eläkkeenlaskennan pal e-
luihin lii y ä me ki ä ä yöeläkealan
yh eis en jä jes elmien uudis ushanke.
Vala-hankkeen uudis ukse o e aan käy -
öön aihei ain uosien 2026–2029
aikana.
• Jä jes elmissä GDPR ja ie o u a
huomioi u
• Raken amisaika ajoi uu uosille
2025–2029
• Vakuu amisen jä jes elmäuudis us
aihei ain 2025 ja 2026
• Eläkkeen laskennan uudis us alkaisi
2026.
Osallis uja ja ooli
• Työeläkelai okse , Eläke u akeskus ja
A ek Oy
• A ekin asiakas yhmä almis elee
ahoi uspää ökse
• A ekin ohjaus yhmä an aa lu an käyn-
nis ämiselle ja seu aa kus annuksia.
30 1/2025
KONKARI KERTOO
THE 2025 PENSION REFORM aims o imp o e he inancial
sus ainabili y o he Finnish ea nings- ela ed pension sys em. The
e o m does no include changes o pension acc uals o age limi s,
bu i does enhance oppo uni ies o pu sue be e in es men
e u ns and imp o e he inancial balance o he ea nings- ela ed
pension sys em o e he long e m.
The pa ies nego ia ing he e o m ha e ag eed ha he TyEL
con ibu ion a e will s ay a 24.4% un il 2030. The e o m also
in oduces an in la ion s abilize o pensions, limi ing how much
ea nings- ela ed pensions can g ow om 2030. The e o m u he
elaxes pension p o ide s’ sol ency limi and inc eases he
maximum amoun o hei equi y in es men s o 85%. While his
may inc ease he isk associa ed wi h in es men e u ns, i also
aims o highe e u ns. Howe e , his comes wi h he isk o
luc ua ing con ibu ions.
The Finnish Minis y o Finance p edic s ha he e o m will
s eng hen public inances by €1.5 billion, al hough he e ec s a e
di icul o p edic . I in es men e u ns all sho o expec a ions,
pension con ibu ions may need o be inc eased.
INTERGENERATIONAL FAIRNESS is one aspec ha he 2025 pension
e o m in Finland aims o ensu e.
The pension ag eemen , eached by labou ma ke o ganiza ions
and p aised by you h o ganisa ions, also akes in o accoun he
pension secu i y o young people.
New pension e o m soon?
THE 2025 PENSION REFORM in Finland le many
issues un esol ed. New measu es may be equi ed by
he end o his decade. Ta mo Valkonen (ETLA
Economic Resea ch) calls o mo e e ec i e s abilize s
ha can espond quickly o economic and
demog aphic changes wi hou leng hy nego ia ions.
Cu en ly, in es men isks ha e inc eased, which may
b ing highe e u ns bu also mo e ola ili y.
Valkonen sugges s clea ules o add essing
in es men isks and calls o a ule-based s abilize
ha adjus s o changes in bi h a es and immig a ion.
Al hough he go e nmen p og amme calls o an
in la ion s abilize , i s impac is expec ed o be minimal
since high in la ion is a e in Finland.
The 2025 pension e o m is designed o be ai o all
gene a ions, bu many decisions ha e been de e ed o
he u u e. Younge gene a ions may bene i om
inc eased unding and p ojec ed in es men e u ns.
Inc easing he unding o pension asse s can ease he
p essu e o aise con ibu ions du ing pe iods o low
bi h a es.
P edic ing demog aphic changes is challenging, and
es ima es o ne immig a ion ha e a ied widely.
Finland's popula ion is p ojec ed o decline in he
coming decades wi hou a signi ican inc ease in bi h
a es and immig a ion. This would pe manen ly slow
economic g ow h om he 2040s onwa d.
Employmen pension con ibu ions ha e been
ag eed o be kep a 24.4% o wages un il 2030.
Howe e , Valkonen belie es ha he con ibu ion a es
should espond o unexpec ed changes. Con ibu ion
a es a e now s abilized o he nex i e yea s, bu
in e na ional economic u bulence could a ec
Finland's si ua ion.
CAREERS SPANNING OVER 40 YEARS a e becoming inc easingly
common. The g adually ising e i emen age and ex ended li e
expec ancy, e ol ing li e expe iences and apidly ad ancing
indus ies can all a ec ca ee leng hs.
In 2022, 44% o he men who e i ed on an old-age pension had
a ca ee ha spanned o e 40 yea s. The equi alen a io o
women was 35%. In 2010, he a ios we e 29% and 20%, espec i ely.
The sho es and he longes ca ee s (less han 10 and mo e han
45 yea s) a e among hose wi h only a basic educa ion.
Ha ing a quali ica ion imp o es ca ee s abili y. People wi h a
lowe e ia y educa ion o a oca ional educa ion a e almos
equally likely o ha e a ca ee las ing a leas 40 yea s. Almos 50%
o men and a ound 40% o women wi h hese educa ional le els
ha e ca ee s las ing o e 40 yea s. This is less common o hose
wi h a highe e ia y educa ion, wi h only an a e age o 35% o
men and 27% o women eaching his miles one.
Pension e o m 2025
Fluc ua ing o s able
con ibu ions?
Common wi h long ca ee s
LENA KOSKI
T ansla o
Finnish Cen e o Pensions
Mo e news in English
Follow us on X: @ETKin o
Visi ou websi e: e k. i/en
Subsc ibe o ou newsle e :
e k. i/en/newsle e /
The e o m aims o ensu e ha he pensions o he sh inking age
g oups a e secu ed. This is achie ed by inc easing pension unding.
In addi ion o inancial aspec s, he ag eemen also includes
sugges ions on, o example, how o p e en disabili y caused by
men al diso de s.
The d i e s behind he pension e o m a e declining bi h a es
and weak economic de elopmen . Fac o s o be moni o ed in he
u u e include bi h a es, immig a ion and employmen .
1/2025 31
English summa y
Tu us u Eläke u akeskuksen julkaisuihin
www.e k. i/julkaisu /
Työeläkkeen lasken aopas 2025
Oppaaseen on
koo u yöeläk-
keen lasken a-
säännö ja eläke-
laskennan pe us-
ee . Esime kein
oimi e u eos
sopii oppiki jaksi
sosiaali akuu us-
a opiskele ille ja
käsiki jaksi eläkelaskennan pe us ie oja
a i se ille. Sisäl ää uonna 2025 ai
sen jälkeen alka ien eläkkeiden sään ö-
jä, ke oimia ja mm. indeksilu u uo-
des a 1962 läh ien.
Johanna Kujanpää ja
Ma jukka Hie aniemi
Eläke u akeskuksen käsiki joja 1/2025
Työ eläkkeen lasken aopas 2025
Johanna Kujanpää
Ma jukka Hie aniemi
Eläke u akeskuksen
käsiki joja 2025
01
Eläkkeiden ahoi us s okas is en
hedelmällisyysskenaa ioiden
näkökulmas a
Syn y yys on las-
kenu nopeas i
2010- lu un aih-
ees a läh ien. Ko-
konaishedelmälli-
syyden aso ai-
ku aa olennaises-
i äes ö aken ee-
seen ja eläkkeiden
ahoi ukseen pi -
källä aika älillä. Analyysissa esi e ään
kahden äes ö ie eelli ses i pe us ellun
syn y yys skenaa ion aiku uksia yö-
eläkkeiden ahoi ukseen.
Tuija Nopola
Eläke u akeskuksen analyyseja 2/2025
Eläke u akeskuksen analyyseja
2025
02
Eläkkeiden ahoi us s okas is en
hedelmällisyysskenaa ioiden näkökulmas a
Tuija Nopola
Syn y yys on laskenu nopeas i Suomessa 2010-
lu un aih ees a läh ien. Vuonna 2023 kokonais-
hedelmällisyysluku eli naisen elämänsä aikana
synny ämien las en lukumää ä oli 1,26, kun se
ielä uonna 2010 oli 1,87. Syn y yyden aso ai-
ku aa olennaises i äes ö aken eeseen ja si ä
kau a eläkkeiden ahoi ukseen pi källä aika älillä.
Tässä analyysissa esi e ään kahden äes ö ie eelli-
ses i pe us ellun syn y yys skenaa ion aiku uksia
yöeläkkeiden ahoi ukseen. Toisessa skenaa-
iossa ole e aan, e ä syn y yyden lasku on pysy ää.
Toisessa ole e aan, e ä lasku joh uu osi ain las en-
saannin lykkäämises ä ja siksi syn y yys nousee
lähi ule aisuudessa jonkin e an. Skenaa io o a
Helsingin yliopis on ja Max Planck -ins i uu in u -
kijoiden laa imia Eläke u akeskuksen oimeksi-
annos a.
Pysy än laskun skenaa iossa kes ä ä TyEL-maksu-
aso ase uu älille 24,9–26,4 p osen ia palkka-
summas a 90 % luo amus älillä. Skenaa iossa,
jossa syn y yyden lasku joh uu las enhankinnan
lykkäämises ä, maksunko o uspaine akiomak-
sulla mi a una on ajaa puoli p osen iyksikköä
pienempi kuin pysy än laskun skenaa iossa.
Ennakko ie oa YEL- akuu us en
yö ulois a uonna 2024
Tilas o sisäl ää
ennakko ie oja
y i äjän eläkelain
(YEL) mukaan a-
kuu e ujen luku-
mää is ä, YEL- a-
kuu us en ah is-
e uis a yö ulois-
a ja kuukausi ai-
sis a yö ulosum-
mis a sekä yö ulojen säännöllisis ä
a kis uksis a uonna 2024.
Henna Ii e ja Mi iam Hägele
Tilas o, 2025
Ennakko ie oa YEL- akuu us en
yö ulois a uonna 2024
Tässä ilas ossa ke o aan ennakko ie oja uoden 2024 YEL- akuu e ujen henkilöiden
lukumää is ä ja YEL- akuu us en yö ulois a1. Tiedo a ken u a syksyllä 2025, kun
julkais aan ie oa uonna 2023 oimaan ulleen lain mukaisis a uoden 2024 sään-
nöllisis ä yö ulojen a kis uksis a sekä yö ulojen asos a.
Kaikkien yöeläke akuu e ujen lukumää is ä sekä akuu e uis a ansiois a ja yö-
ulois a julkais aan ie oa ma askuussa 2025 Suomen yöeläke akuu e u - ilas ossa.
Kyseisen ilas on mää i elmä poikkea a hieman ässä ilas ossa käy e yis ä.
Tie oja oimassa ole is a, alkaneis a ja pää yneis ä YEL- akuu uksis a
Taulukossa 1 on YEL- akuu us en lukumää ä sekä uosi yö ulojen mediaani ja kes-
kia o. Vuonna 2024 Suomessa oli ajaa 214000 YEL- akuu e ua y i äjää, joiden
yö ulo oli keskimää in 24900 eu oa uodessa. E enkin aloi a ien y i äjien ah is e-
u yö ulo ase u a usein jonkin asalu un kohdalle. Tämän uoksi myös mediaani-
yö ulo oi sa ua asalu un kohdalle, ku en aulukos a 1 ha ai aan. Taulukossa 1
esiin y ä alkaneiden akuu us en mediaani yö ulo 14803 eu oa/ oli uonna 2024
y i äjän yössäoloeh oa ke y ä än yö ulon ala ajan asolla.
Taulukko 1.
YEL- akuu us en2 lukumää iä ja yö uloja. Eu omää äise lu u käy in hinnoin.
Lukumää ä Mediaani-
yö ulo, €/
Työ ulo €/ ,
keskia o
31.12.2023 oimassa ole a akuu ukse 3212 482 17 239 23 693
Alkanee akuu ukse uonna 2024 25 092 14 803 18 719
Pää ynee akuu ukse uonna 2024 23 559 14 832 20 561
• jois a 31.12.2024 pää ynei ä akuu uksia 2 701 15 000 20 767
31.12.2024 oimassa ole a akuu ukse 4213 847 19 009 24 896
Voimassa ole ien yö ulojen uosimuu os, % 0,6 % 10,3 % 5,1 %
Voimassa ole ien yö ulojen uosimuu os
ilman palkkake oinko o us a, % - 4,9 % 0,0 %
Taulukon 1 uoden 2024 a kas elu on eh y uoden 2025 ammikuun ekis e i ilan-
een mukaan. E enkin loppu uoden 2024 ekis e i iedo ule a äyden ymään.
1 Ka so Mää i elmiä-kappaleen koh a 1).
2 Ka so Mää i elmiä-kappaleen koh a 2).
3 Luku ei sisällä 31.12.2023 pää ynei ä akuu uksia, joi a oli 3 349. Lu u o a kesäkuun 2024
ekis e i ilan een mukaise .
4 Luku ei sisällä 31.12.2024 pää ynei ä akuu uksia.
Eläke u akeskuksen Feeniks-
sijoi us uo omalli
Feeniks-sijoi us-
uo omallilla si-
muloidaan s okas-
isia skenaa ioi a
e i omaisuuslajien
uo ojen, ko ko-
jen ja in laa ion
kehi ykses ä pi -
källä aika älillä.
Rapo issa esi el-
lään mallin akenne, läh ö iedo , sekä
esime kkejä mallin uloksis a ja käy ös-
ä ETK:n pi kän aika älin suunni elu-
mallin laskelmissa.
Timopekka Hakola
Eläke u akeskuksen analyyseja 06/2024
Eläke u akeskuksen analyyseja
2024
06
Rapo issa esi ellään Eläke u akeskuksen Feeniks-
sijoi us uo omalli. Mallilla simuloidaan s okas isia
skenaa ioi a e i omaisuuslajien uo ojen, ko kojen
ja in laa ion kehi ykses ä pi källä aika älillä.
Simulaa ioiden pi kän aika älin odo usa o on
kalib oi u as aamaan Eläke u akeskuksen pi kän
aika älin suunni elumallin uo o-odo uksia.
Feeniks-malli hyödyn ää ennus eu ien laadinnassa
uodes a 2001 uoden 2023 puoli äliin ulo u aa
läh öaineis oa, joka sisäl ää jokaisen e i
muu ujan neljännes uosi aisen his o ia iedon.
Tässä ku auksessa on esi el y mallin akenne,
läh ö iedo , sekä esime kkejä mallin uloksis a
ja käy ös ä Eläke u akeskuksen pi kän aika älin
suunni elumallin laskelmissa.
Eläke u akeskuksen
Feeniks-sijoi us uo omalli
Timopekka Hakola
Kokonaiseläke: yöeläkkeen,
kansaneläkkeen ja e o uksen
mää äy yminen uonna 2025
Ka saus esi elee
kokonaiseläkkee-
seen aiku a ien
osien mää äy y-
mis ä ja e i eläke-
e uuksien aiku-
us a kä een jää-
ään ne oeläkkee-
seen. Ha ainnolli-
sin esime kein a -
kas el u eläkkeen muodos umis a,
ähennys en ja maksujen aiku us a
sekä eläkkeen ja palkan e o us a.
Su i Ri ola, Samuli Tuominen
Eläke u akeskuksen apo eja 2/2025
Eläke u akeskuksen
apo eja 2025
02
Kokonaiseläke 2025
Ka saus yöeläkkeen, kansaneläkkeen
ja e o uksen mää äy ymiseen
Su i Ri ola
Samuli Tuominen
Työu ien kehi ys ja
yöeläkejä jes elmän sosiaalinen
ja aloudellinen kes ä yys
Rapo i a joaa
eläke u an kehi -
ämises ä kiinnos-
uneille ka a aa
ajankoh ais ie oa
yöu ien kehi yk-
ses ä sekä yöelä-
kejä jes elmän
kes ä yydes ä.
STM:n oimek-
siannos a eh y apo i kokoaa yh een
ja pää öksen eon ueksi ETK:n u ki-
mus-, ilas o- ja a ioin i iedon TyEL
218 a §:ssä maini uis a asiois a.
Susan Kui alainen ym.
Eläke u akeskuksen apo eja 01/2025
Eläke u akeskuksen
apo eja 2025
01
Työu ien kehi ys ja yöeläkejä jes elmän
sosiaalinen ja aloudellinen kes ä yys
Sosiaali- ja e eysminis e iön oimeksiannos a eh y TyEL 218 a §:n
mukaisen sel i yksen äli apo i
Susan Kui alainen, Ka i Kui o, Sa u Ni alainen, Ila i Ilmakunnas,
Anu Pol inen, Aa -Jan Riekho , Mikko Laaksonen, Sanna Tenhunen,
Heikki Tikanmäki, Ismo Risku
Lue ak aa ja ilaa uu iski jeemme!
www.e k. i/uu iski je/
