V A A S A N Y L I O PIS T O
KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA
JOHTAMISEN LAITOS
Emilia Kallio
UUSIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTYSPROSESSIN
ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
Joh aminen ja o ganisaa io
P o g adu - u kielma
VAASA 2008
1
SISÄLLYSLUETTELO si u
TAULUKOT JA KUVIOT 5
TIIVISTELMÄ 7
1. JOHDANTO 9
1.1. Tu kimusongelma, a oi ee ja ajaus 10
1.2. Tu kimuksen akenne 11
2. PEREHDYTTÄMISPROSESSI
OSANA HR-TOIMINTOA 12
2.1. Pe ehdy ämisen mää i ely 12
2.2. Lainsäädän öä 13
2.3. Pe ehdy ämisen a oi ee 14
2.3.1. Sisäinen malli 16
2.3.2. Sopeu unu yön ekijä 16
2.4. Me ki ys ja hyödy 17
2.5. Pe ehdy ämisen suunni elu 19
2.6. Pe ehdy ämisen osa-aluee 21
2.6.1. Pe ehdy ysp osessin alku 22
2.6.2. Työyh eisöön pe ehdy äminen 25
2.6.3. Työ u allisuus 26
2.6.4. Työnopas us 27
2.6.5. Pe ehdy ämisen seu an a, a ioin i ja kehi äminen 30
2.7. Vas uu pe ehdy ämises ä 31
2.8. Pe ehdy ämisen kohde yhmä ja heidän oolinsa 34
2.9. Pe ehdy ämisen ajankoh a ja kes o 35
2.10. To eu uksen ongelmia 36
2.11. Yh een e o pe ehdy ämisp osessis a 36
3. TYÖMOTIVAATIO 38
3.1. Mo i aa io-käsi een mää i elyä 38
3.2. Maslow’n a ehie a kia 39
3.3. He zbe gin kaksi ak o i eo ia 43
3.4. McClellandin eo ia 45
3.5. Yh een e o eo iois a 48
3.6. Ulkoinen ja sisäinen mo i oin i 49
2
3
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 52
4.1. Tu kimusme odologia 52
4.2. Kohdeo ganisaa io ja - yhmä 53
4.3. Tu kimuksen o eu aminen ja aineis on hankin a 54
4.4. Aineis on analysoin i ja u kimuksen eliabili ee i ja alidi ee i 55
5. TULOKSET 57
5.1. Suunni elu ja o eu us 57
5.2. Ma e iaali 60
5.3. Tulokkaiden kokemuksia pe ehdy äjis ä 61
5.4. Työs ä saa u palau e 62
5.5. Tulokkaiden mieliku ia yös ä ja yössä u hau uminen 64
5.6. Työ u allisuus 65
5.7. Kes o ja seu an a 66
5.8. Pe ehdy ysp osessin onnis uneimma kokemukse 67
5.9. Kehi ämisideoi a 68
5.10. Maslow’n a ehie a kiaan pe us u an es in ulokse 71
6. YHTEENVETO 74
6.1. Vah uude ja heikkoude 75
6.2. Mahdollisia ja ko u kimuksia 80
LÄHDELUETTELO
LIITTEET
Lii e 1. Kysymykse pe ehdy e ä ille 86
Lii e 2. Kysymykse pe ehdy äjille 88
4
5
TAULUKOT JA KUVIOT
Taulukko 1: Pe ehdy ämisen osa-aluee . 22
Taulukko 2: Yh een e o mo i aa io eo iois a. 49
Taulukko 3: Tu ki a a . 54
Ku io 1: Neljän askeleen yönopas usmalli. 29
Ku io 2: Pe ehdy ämisp osessi. 37
Ku io 3: Maslow’n a ehie a kia. 40
Ku io 4: He zbe gin kaksi ak o i eo ia. 44
Ku io 5: Kyselylomakkeen ulokse . 73
Ku io 6: Uusi pe ehdy ämisp osessi . 76
6
7
______________________________________________________________________
VAASAN YLIOPISTO
Kauppa ie eellinen iedekun a
Tekijä: Emilia Kallio
Tu kielman nimi: Uusien yön ekijöiden pe ehdy ysp osessin
a ioin i ja kehi äminen
Ohjaaja: Vesa Rou amaa
Tu kin o: Kauppa ie eiden mais e i
Lai os: Joh amisen lai os
Oppiaine: Joh aminen ja o ganisaa io
Koulu usohjelma: Henkilös öjoh aminen
Aloi us uosi: 2001
Valmis umis uosi: 2008 Si umää ä: 89
______________________________________________________________________
TIIVISTELMÄ
Tu kimuksessa a kas ellaan case-y i yksen yön ekijöiden kokemuksia y i yksen pe eh-
dy ämiskäy ännöis ä ja u ki a ien mo i aa io a suun aa ia asioi a. Tu kimuksen
a oi eena on sel i ää, millaisena uude yön ekijä koke a pe ehdy yksen ja as aako
o eu e u pe ehdy ysp osessi uusien yön ekijöiden a pei a ja odo uksia. Tämän lisäksi
sel i e ään pe ehdy äjien kokemuksia ja kehi ämisideoi a sekä si ä, millaise a pee
ohjaa a yön ekijöiden yöpaikkakäy äy ymis ä. Lisäksi pe ehdy ämiskäy än öjä e -
aillaan kahden e i paikkakunnalla sijai se an yksikön kesken.
Tu kimus on apaus- eli case- u kimus ja se on luon eel aan sekä k ali a ii inen e ä
k an i a ii inen. Aineis o on ke ä y puolis uk u oidun haas a elun mene elmin ja lo-
makekyselyä käy äen. Tu kimuskohde koos uu 11 yön ekijäs ä: yhdeksäs ä
pe ehdy e ä äs ä ja kahdes a pe ehdy äjäs ä. E i mene elmillä py i ään saamaan as a-
us u kimuksen e i alueisiin. Vas aajien kokemuksia pe ehdy ykses ä sel i e ään
haas a elun a ulla. Vas aajien a pei a aas sel i e ään Maslowin a ehie a kiaan pe-
us u an kyselylomakkeen a ulla. Tu kimuksen ensimmäisessä eo iaosuudessa
sel enne ään pe ehdy ämisen käsi e ä ja keski y ään pe ehdy ämisp osessin e i aihei-
siin. Tu kimuksen oisessa eo iaosuudessa käsi ellään mo i aa ioon lii y iä eo ioi a.
Tämän u kimuksen pe us eella oidaan ode a, e ä case-y i yksen pe ehdy ämisp o-
sessia a kas el aessa uude yön ekijä oli a siihen kokonaisuu ena yy y äisiä ja
sel impinä pe ehdy ysp osessin ah uuksina uude yön ekijä koki a yöyh eisön il-
mapii in ja pe ehdy äjien asen ee . Lähes jokainen pe ehdy e ä ä maini si
kehi ämiskoh eeksi yö älineiden puu eellisuuden yösuh een alussa. Tu kimus ulokse
osoi a a , e ä case-y i yksen u ki a ien yön ekijöiden ah impina a peina koe iin
i sensä o eu amisen a pee . Ta ehie a kian alimma eli ysiologise a pee oli a mo-
nilla heikoimpina a peina.
_____________________________________________________________________________
AVAINSANAT
: pe ehdy äminen, ulokas, yönopas us, pe ehdy ysp osessi, mo i aa io
8
15
Ko osuo & Jä inen (1992: 262) maini se a pe ehdy ämisen keskeiseksi a oi eeksi
yömo i aa ion koho amisen ja säily ämisen (ks. myös Lepis ö 2005: 68; Heinonen &
Jä inen 1997: 142). Va ia (1992: 9, 61) sen sijaan ko os aa, e ä pe ehdy ämisen a-
oi eena on saada uusi yön ekijä asennoi umaan myön eises i yöyh eisöön.
Tu kimuksen mukaan ähän aiku aa suu el a osin yö o e eiden suh au uminen ulok-
kaaseen ja siihen, millaisia kokemuksia uudella yön ekijällä on sii ä, mi en häne on
hy äksy y yöyh eisöön. Lepis ön (2005: 67) mukaan ulokas sopeu uu yöyh eisöön
pa hai en saa uaan yöpaikas a myön eisen ensi aiku elman ja solmi uaan kon ak eja
yöyh eisössä. Yh eis yö aido o a ä kei ä yön eon suju uuden kannal a ja ä ä ulisi
ko os aa myös pe ehdy ämisessä. Yh enä ä keänä a oi eena pe ehdy ämisp osessissa
pide ään hy än yh eis yön luomis a uuden henkilön ja hänen esimiehensä ja yö o e ei -
ensa älille. Suju a yh eis yö lisää uuden yön ekijän yleis ä iih y yy ä. (Lepis ö
2000: 65, 2005: 68; Pi nes 1984: 8.)
Työhön pe ehdy ämisen a koi uksena on almen aa henkilö yö eh ä äänsä (Lepis ö
2000: 65). Yh enä oleellisena e una ja pe ehdy ämisen a oi eena on yösuo i us en
hyö ysuh een pa an aminen eli ulokkaan pääseminen yösuo i uksissa asolle, jossa hän
ei a i se enää ohjaus a, laadun sil i pysyessä a koi uksenmukaisena (Pi nes 1984: 12).
Työsuo i uksiin ii a en pe ehdy yksen a oi eena on lyhen ää yön oppimisaikaa sekä
ähen ää i hei ä, apa u mia ja mui a yös ä joh u ia ongelmia, jo ka oi a aiheu ua
yöympä is ön ja yö eh ä ien huonos a un emises a. Pe ehdy ys a oi elee yön ekijän
amma illis en ie ojen ja ai ojen lisään ymis ä ja as uun unnon kas amis a. Onnis u-
neella pe ehdy yksellä oidaan myös ähen ää epä a muu a ja u a a yöyh eisön
oimin a ny ja ule aisuudessa. (Lepis ö 2000: 65; Va ia 1992: 9; Pi nes 1984: 13;
Leh inen & Leh inen 1989: 71; Ranki 1999: 110.)
Lepis ö (2000: 63) ii is ää pe ehdy ämisen a koi uksen py kimykseen an aa yön eki-
jälle selkeä ku a, sisäinen malli, yös ä ja sen a oi eis a, jo a yön ekijä oi suo iu ua
yö eh ä is ä. Pe ehdy yksen pi äisi myös selkiy ää yön ekijän el ollisuude ja as-
uu . Käy ännössä pe ehdy ämisen yleise a oi ee äsmen y ä ja mää äy y ä
kui enkin apauskoh aises i kunkin y i yksen, yöyh eisön ja yö eh ä än mukaan. (Va -
ia 1992: 10.)
16
2.3.1. Sisäinen malli
Lepis ön (2000: 64–65) mukaan pe ehdy ämisen a oi eena on py kiä an amaan yön-
ekijälle ka a a kokonaisku a yös ä, jo a yön ekijälle muodos uisi selkeä sisäinen
malli yös ä. Sisäise malli eli skeema syn y ä ha ainnois a ja niiden ulkinnois a. Ne
sisäl ä ä yksilön sen he kis ä ie oa maailmas a, käsi yksiä e i asioiden keskinäisis ä
suh eis a ja niiden kehi ykses ä sekä omis a oimin amahdollisuuksis a. Sisäise malli
myös au a a ihmis ä jä jes ämään ja yhdis ämään ie oa loogisiksi kokonaisuuksiksi.
Näin oiminnas a ulee ehokas a ja a koi uksenmukais a. (Lepis ö 2000: 64–65.)
Koska uude yön ekijä o a usein e ilaisia aus oil aan, o a heidän sisäise mallinsa
e ilaisia ja he oppi a e i ah iin. Uuden yön ekijän onnis umisen un ee ja yö yy y äi-
syys synny ä ä e ilaisia sisäisiä malleja kuin ja ku a epäonnis umisen kokemukse .
Tiedon ja oppimisen lisäksi siis myös un ee aiku a a sisäis en mallien syn ymiseen.
(Jä inen, Koi is o & Poikela 2002: 85–87.) Kun yön ekijä saa ka a an sisäisen mallin
yös ä, yö sujuu helpommin ja ”au omaa isemmin” eikä hänen a i se muis ella yksi-
yiskoh ia, jo ka unoh u a helpos i.
Työn sisäisen mallin muodos umiseksi a i aan pe us eellis a pe ehdy ys ä yöpaikas a
ja koko o ganisaa ios a. Jo a sisäinen malli yös ä kehi yisi, uudelle yön ekijälle on
anne a a ie oa yön, yöyh eisön ja o ganisaa ion a oi eis a ja näkemys oman yön
osuudes a koko yöp osessissa. Tulokkaan kannal a ä keää on saada ie oa myös yö-
mene elmis ä, yönjaos a sekä omas a asemas a yöpaikalla. Häne on hy ä u us u aa
o ganisaa ion oimin a apaan, ulkoiseen oimin aken ään ja ule aisuuden näkymiin.
Mi ä enemmän yön ekijä saa ie oa ja kokemus a, si ä pa empi sisäinen malli hänelle
muodos uu. (Lepis ö 2000: 65.)
Sisäise malli aiku a a myös pe ehdy äjän oimin aan. Työ eh ä ien pe us eellinen
osaaminen aikeu aa almiu a seli ää eh ä ien yksi yiskoh aisuuksia. E i äin ai a a
yön ekijä ei äl ämä ä enää pys y ke omaan ja pe us elemaan uudelle ulokkaalle,
miksi e i oimin oja on eh ä ä. (Va iainen, Teika i & Pulkkis 1989: 66.)
2.3.2. Sopeu unu yön ekijä
Pe ehdy ämisen yh enä a koi uksena on luoda pohja hy älle yh eis yölle pe ehdy e ä-
än, hänen esimiehensä ja yö o e ei ensa älille (Lepis ö 1988: 6; Työ u allisuus-
17
keskus 1992: 6). Työyh eisön uella on yh eys ulokkaan asen eisiin, ku en yö yy y äi-
syy een. Tämän uoksi pe ehdy äminen ulee o eu aa si en, e ä se muokkaa
uo o aiku uksen ja yh eis yön maape ää ja luo myön eisen asen een sekä ulijassa e ä
as aano a assa joukossa. Pe ehdy äminen myös ukee uuden henkilös ön si ou umis a
yöyh eisöön, o ganisaa ioon ja yö eh ä ään. (Nelson & Quick 2000; ks. myös Ko osuo
& Jä inen 1992: 263; Kangas 2003: 6.) Työhön si ou unu henkilö samais uu y i yk-
seen ja on almis ponnis elemaan sen puoles a (A ms ong 2003: 454; ks. myös S o ey
2001: 8). Hän myös yösken elee a oi eellises i sekä kan aa as uu a oppimises aan
kysymällä, a kis amalla ja o amalla sel ää. (Pen inen & Män ynen 2006: 3.)
Yksi pe ehdy yksen ä keimpiä asioi a on yöyh eisöjen apojen ope aminen eli sosiaa-
lis aminen. Tulokkaalle ope e aan, mi ä o ganisaa iossa a os e aan ja mi ä uomi aan.
Rii ä äs i yöyh eisön a oja omaksu uaan ulokas hy äksy ään yh eisön jäseneksi.
Onnis unu sosiaalis uminen a mis aa yh eisöllisen oimin aky yn mahdollisimman
nopeas i ja ai a omas i. Tämä mahdollis aa menes ymisen, joka on usein mahdollis a
ain yh eis yössä ja uo o aiku uksessa ois en kanssa. (Kjelin & Kuusis o 2003: 124,
31.)
Myös luo amuksen aken aminen on ä keä osa yöyh eisön yh eis yö ä. Jo yöyh ei-
söön hy äksyminen ja oman aseman saa u aminen edelly ää luo amus a. Uuden
yön ekijän on ol a a pä e ä, jo a häne hy äksy ään yöyh eisöön, mu a hän ei saa
kui enkaan olla liian pä e ä, jo a hän ä ei koe a uhkana. Tulokkaan alkaessa luo aa
yöyh eisöön hän oimii suju as i ja a mis elema a. Vuo o aiku us ja kon ak i o a
ä keässä asemassa ulokkaan luo amuksen syn ymisessä sekä sosiaalis umisessa. Mi ä
nopeammin ulokkaalla on mielekkäi ä kon ak eja yöyh eisön jäsen en kanssa, si ä no-
peammin hänen alkujänni yksensä laukeaa ja hän pääsee kiinni uo a aan i senäiseen
yöhön. (Kjelin & Kuusis o 2003: 148–150.)
2.4. Me ki ys ja hyödy
Pe ehdy ämisen me ki ys ä ei oida alia ioida. Va ian (2003: 8) mukaan hy ällä pe-
ehdy ämisellä on aiku us a oppimiseen, yömo i aa ioon, yössä iih ymiseen ja
hy in oin iin sekä yöyh eisöön sopeu umiseen. Hy ä pe ehdy ys on aina sekä yön eki-
jän e ä yöyh eisön e u. Myös Lepis ö (2000: 63–64) lis aa samoja aja uksia lisä en
18
ielä pe ehdy ämisen aiku uksen yön uloksiin ja yö u allisuu een sekä ä ä kau a
myös y i yksen uo a uu een ja laa uun.
Pe ehdy ämises ä saadu hyödy aiku a a sekä yön ekijään, esimieheen e ä yö-
paikkaan. Työn ekijä hyö yy pe ehdy ykses ä, koska epä a muus ja jänni ys ähene ä
ja mielenkiin o yöhön kas aa. Kun uusi yön ekijä oppii yönsä nopeas i ja i hee ä-
hene ä , myön einen asenne ja mo i aa io yö ä koh aan lisään y ä . (Lepis ö 2000: 64;
Kangas 2003: 5.) Uusi yön ekijä äl yy myös henkisel ä s essil ä, kun hän un ee
olonsa e e ulleeksi. Sosiaalis uminen nopeu uu ja iih y yys lisään yy. Va ia (1992:
9) huomioi, e ä pe ehdy äminen lisää myös yön ekijän kykyä oimia uusissa ilan eis-
sa ja an aa almiuksia kehi ää omaa yö ään.
San alah i (2005) on odennu , e ä pe ehdy äminen ku aa y i yksen suh au umis a
yön ekijään. Uuden yön ekijän kanssa ie e y auhallinen he ki osoi aa a os amis a.
Hy ä pe ehdy äminen pa an aa yön ekijän mieliku aa ja asenne a y i ykses ä ja pe-
ehdy e ä älle syn yy myön einen y i ysku a. Co ning Glass Wo ksin ekemässä
u kimuksessa ode iin, e ä uude yön ekijä , jo ka oli pe ehdy e y jä jes elmällises i,
oli a y i yksessä ielä kolmen uoden jälkeen 69 p osen ia odennäköisemmin kuin
ne, joi a ei pe ehdy e y. (Ganzel 1999: 56.)
Pe ehdy ämisen ansios a esimies u us uu uu een yön ekijäänsä nopeammin ja hän
sääs ää ule aisuudessa aikaa pe ehdy äessään ulokkaan yöhönsä kunnolla (Lepis ö
2000: 64). Uuden yön ekijän pe ehdy äminen au aa myös yöyh eisöä, kun hy in pe-
ehdy e y ulokas oppii yönsä nopeas i ja oikein eikä hänen a i se pyy ää niin paljon
neu oja esimiehel ä ja muil a yön ekijöil ä kuin jos pe ehdy äminen olisi laiminlyö y
(Kangas 2003: 5).
Työpaikan hyödy pe ehdy ämisessä o a suu ia. Hy än pe ehdy ämisen näky in pa-
nos on uo a uuden kas un ukeminen o ganisaa ion ohja a uuden ja uo a uuden
pa an uessa. Tämä aas pa an aa kilpailukykyä ja kanna a uu a yön uloksen ja laadun
koho essa. Puu eellinen pe ehdy ys uusien yön ekijöiden keskuudessa oi aiheu aa
i hei ä, joiden ko jaus ulee y i ykselle kalliiksi ja ne oi a joh aa eklamaa ioihin ja
si ä kau a mahdollises i mene e yihin asiakkaisiin sekä y i yksen ahingoi uneeseen
maineeseen. Hy in hoide un pe ehdy yksen hyö yjä o a myös oppimisen ehos uminen
ja yö u allisuuden lisään yminen sekä poissaolojen ähen yminen, joka osal aan sääs-
ää y i yksen kus annuksissa. (Ko osuo & Jä inen 1992: 265; Pen inen & Män ynen
2006: 3; Kangas 2003: 6; Kjelin & Kuusis o 2003: 20; Leh inen & Leh inen 1989: 71.)
19
Pe ehdy ämises ä saa a ia hyö yjä yöpaikalla oidaan ehos aa aken amalla pe ehdy -
ämises ä uo eis e u ohjelma, joka ies i ää y i yksen amma imaises a o eessa ja
henkilös öaja elus a (Kjelin & Kuusis o 2003: 252). Tällainen y i ysku a äli yy
e eenpäin anhojen ja uusien yön ekijöiden kau a, mu a a sinkin nopeas i aih u ien
yön ekijä yhmien ku en esime kiksi opiskelijoiden ja uok a yö oiman ollessa kysees-
sä.
2.5. Pe ehdy ämisen suunni elu
Hy ä pe ehdy äminen edelly ää suunni elmallisuu a (Pen inen & Män ynen 2006: 2).
Suunni elu au aa pe ehdy yksen o eu us a ja uo siihen johdonmukaisuu a sekä e-
hokkuu a ja oimii samalla hy änä muis ilis ana (Kangas 2003: 7; F isk 2003: 42; ks.
myös Työ u allisuuskeskus 1992: 12). Va ian (1992: 67) u kimuksessa monien yön-
ekijöiden mieles ä omassa yksikössä ei ole selkeää pe ehdy ämissuunni elmaa ja –
käy än öä, aikka unkosuunni elma o a olemassa. Pe ehdy ämissuunni elman puu -
uminen koe iin puu eeksi.
Suunni elup osessi läh ee liikkeelle pe ehdy yksen a peis a ja a oi eis a. Ta e oi-
daan ode a helpos i, kun kyseessä on puu eelliseksi koe u osaaminen, konk ee ise
muu okse ai ongelma . (Lepis ö 2000: 11.) Ta oi eiden ase aminen au aa ohjaamaan
pe ehdy ämisen o eu amis a käy ännössä (Työ u allisuuskeskus 1992: 12). Ta peen
oden amisen ja a oi eiden selkiy ämisen jälkeen pe ehdy ämiseen osallis u a suun-
ni ele a yhdessä, mi ä uudelle ulokkaalle esi e ään ja missä jä jes yksessä sekä kenen
as uulla mikäkin osa-alue on. Pe ehdy ämissuunni elmassa on kaikki, mi ä i se pe eh-
dy ämisessä ullaan käymään läpi. (Lepis ö 2000: 68; ks. myös Ranki 1999: 110.)
Pe ehdy e ä än yön suunni elussa koh eina o a muun muassa yökalu ja yömene-
elmä (Va ia 1989: 13). Suunni elmassa a ioidaan pe ehdy yksessä käy e ä ä aika, ja
laadukas pe ehdy yssuunni elu sisäl ää myös pe ehdy äjien koulu uksen. Yh eis yö e i
ahojen kanssa helpo aa suunni elua ja hy än pe ehdy ämissuunni elman ekoa. Mu-
kaan oi o aa esimies en lisäksi muun muassa yö e eyshuollon ja yösuojelun
asian un ijoi a. Lisäksi suunni elussa on kiinni e ä ä huomio a pe ehdy yksen seu an-
aan ja o eu uksen onnis umisen a ioin iin (Pen inen & Män ynen 2006: 2), jo a
suunni elun uloksena eh y suunni elma helpo aa. (Työ u allisuuskeskus 1992: 12.)
20
Pe ehdy ämissuunni elma ei kui enkaan ole äl ämä ä lopullinen ( . Min zbe g, Ahl-
s and & Lampel 1998: 9–12) aan sen on ol a a jous a a mahdollis en muu os en ja
poikkeuksellis en ilan eiden a al a. Poikkeus ilan eisiin on ol a a a ajä jes elmä ,
jo ka jokaisen on unne a a ja iede ä ä. Poikkeus ilan ei a oi a olla esime kiksi pe-
ehdy äjien loma-aika ai yllä ä ä sai as umis ilan ee , jolloin pe ehdy äjille on
mie i ä ä sijaise . (Työ u allisuuskeskus 1992: 7, 12.) Myös aika aulua on a i aessa
pys y ä ä muu amaan, jos pe ehdy ämisen käy e ä ä aika jos ain syys ä onkin huo-
ma a as i lyhyempi (Kangas 2003: 8). Pe ehdy ysohjelmaa on pys y ä ä muu amaan
e i henkilöille sopi aksi, sillä sijais en, uok a yön ekijöiden ja ulkois en pal eluiden
oimi ajien käy ö yöpaikoilla lisään yy ja ku as i, ku en myös e ilais en muu os en
mää ä ja nopeus (Pen inen & Män ynen 2006: 7; Leh inen & Leh inen 1989: 72). Pe-
ehdy äminen apah uu myös aina a oimessa ilan eessa, jo en si ä ei oi kokonaan
suunni ella eikä halli a (Kjelin & Kuusis o 2003: 45). Min zbe giä ym. (1998: 12) mu-
kaillen pe ehdy yssuunni elmaa oidaan ku sua aio uksi suunni elmaksi, jos a kehi yy
lopullinen eli o eu unu suunni elma.
Ensisijais a pe ehdy yksen suunni elun kannal a on keskus elu uuden yön ekijän kans-
sa (Honkaniemi 2007: 156), jo a esimies saa mahdollisimman paljon ie oa uudes a
yön ekijäs ä, sillä jokainen uusi yön ekijä on e ilainen yksilö ja he e oa a oisis aan
yökokemuksel aan, koulu uksel aan ja pe soonallisuudel aan. Juu i koulun pää äneen
ja jo pi kään yöelämässä olleen pe ehdy ämis a pee o a hy in e ilaise (Va ia 1992:
13). Myös oppimis a oissa on e oa, oiselle oma-aloi eisuus ja i senäinen iedonhankin-
a on luon e in apa oimia, kun aas oinen pe ehdy e ä ä kaipaa enemmän
henkilökoh ais a opas us a ja ukea. Kjelin ja Kuusis o (2003: 173) kui enkin paino a-
a , e ä pe ehdy äminen kanna aa suunni ella niin, e ä se suun aa ulokkaan
i senäiseen oppimiseen ja oman oolinsa yös ämiseen.
Aikaisemmissa u kimuksissa on ode u, e ä hy ä ennakkosuunni elu edis ää uuden
yön ekijän si ou umis a eh ä ään ja koko o ganisaa ioon (Ko osuo & Jä inen 1992:
263). Va ia (1992: 67) muis u aa, e ä pelkkä suunni elma ei ii ä, aan a ainasemassa
o a pe ehdy äjä , yö o e i ja esimies; heidän osaamisensa ja asen eensa.
21
2.6. Pe ehdy ämisen osa-aluee
Pe ehdy ämiski jallisuudessa pe ehdy ämisp osessin osa-aluee aih ele a jonkin e -
an. Pääsään öises i pe ehdy ämisp osessiin ku a aan kuulu aksi ek y oin i,
yöyh eisöön pe ehdy äminen ja yönopas us eli eh ä äkoh ainen pe ehdy ys. Näiden
aiheiden lisäksi käsi ellään myös mui a aihei a, jo ka aih ele a ki joi ajas a iippu-
en. Käy ännössä uuden yön ekijän pe ehdy äminen mää äy yy aina e ikseen
o ganisaa ion, yöyh eisön, yö eh ä ien sekä ulokkaan aus an ja yökokemuksen mu-
kaan. (Va ia 1992: 10, 13.)
Pi nes (1988) jao elee pe ehdy ämisen neljään aiheeseen: yöhöno o, ulokkaan as-
aano o, yöyh eisöön pe ehdy äminen ja yönopas us. Näis ä hän keski yy eni en
iimeiseen osioon eli eh ä äkoh aiseen yönopas ukseen. Lepis ö (2000) äyden ää pe-
ehdy ämisp osessia pe ehdy ämisen a ioinnilla ja kehi ämisellä. San alah i (2005)
maini see yh enä pe ehdy ämisp osessin aiheena yösuh eisiin lii y ä asia . Kjelin ja
Kuusis o (2003) jaka a pe ehdy ämisen ka keammin kah een osioon, jois a ensimmäi-
nen sisäl ää yöympä is öön pe ehdy ämis ä eli y i yksen s a egiaa, isioi a ja a oja
edis ä iä eemoja ja oinen aihe keski yy käy ännön pe ehdy ämiseen eli koulu ami-
seen i se yö eh ä ään ja sii ä suo iu umiseen.
22
Näi ä edellä maini uja käsi yksiä mukaillen ja yhdis ellen alla ole assa aulukossa 1. on
koo u pe ehdy ämisen osa-aluee , jo ka seli e ään seu aa issa lu uissa.
Taulukko 1. Pe ehdy ämisen osa-aluee .
Pe ehdy ysp osessin alku
Työnku an mää i ys, y i yksen esi ely,
ulokkaan as aano o, yösuh een läpi-
käyn i
Työyh eisöön pe ehdy äminen
Tulokkaan ooli näky äksi, u us u e aan
yöyh eisöön, oimi iloihin, alon a oille
Työ u allisuus Oikea ja u allise yöasenno , yö äli-
neiden oikea sää ö, ensiapu- ja
palo u allisuusohjee
Työnopas us
Tu us u aan yön sisäl öön, yö aiheisiin,
yön ekemisen pe iaa eisiin, lai eiden,
koneiden ja a ikkeiden käy öön
Seu an a, a ioin i ja kehi äminen
Seu an a: a mis e aan suunni elman
o eu us
A ioin i: a oi eiden saa u aminen,
pe ehdy yssuunni elman onis uminen ja
puu ee , ulokkaan ilanne ja y i yksen
pe ehdy ämisjä jes elmän oimi uus
Kehi äminen: mi en p osessi on eden-
ny , mahdollise ongelma . Mi ä oidaan
pa an aa, uude a oi ee
2.6.1. Pe ehdy ysp osessin alku
Ensimmäisessä pe ehdy ysp osessin aiheessa yön ekijälle mää i ellään hänen yönsä,
anne aan ie oa y i ykses ä sekä ke o aan yösuh eeseen lii y is ä asiois a. Usein ämä
aihe alkaa alus a as i jo ek y oin i a peen ha ai semises a ja yönku an mää i elys ä
ja ja kuu ämän jälkeen yöpaikkailmoi uksessa ja haas a elussa ennen yösuh een al-
23
kamis a sekä lopul a ielä ensimmäisinä päi inä yön ekijän saapuessa yöpaikalle.
(Va ia 1992: 12; Lepis ö 2000: 67.)
Tulokkaan yön sisällön ja a oi eiden ulee olla y i yksessä sel illä jo ennen ek y oin-
ia. Työ eh ä ä on hy ä pu kaa mahdollisimman pieniksi kompe ensseiksi ja samalla
mie iä ja mää i ellä yö eh ä än a koi us, a oi e ja suun a. (Hol a i 2005: 12.) Näin
yöhön saadaan ali ua oikea ihminen ja ulokas pys yy muodos amaan käsi yksen eh-
ä äs ä jo haku aiheessa. Työ eh ä än mää i elyn yh eydessä on hy ä mie iä myös
nii ä ominaisuuksia, jo ka hakijan ulee äy ää. Kjelin ja Kuusis o (2003: 53–54, 63,
93–94) suosi ele a yön ki jallis a ku aus a. Tällöin asia jäsen y ä ja nii ä on aja el-
a a ja pe us el a a. Vaikka yönku a usein hahmo uu as a o ganisaa ion a jessa,
au aa yön sisällön mää i ely ulokas a oimimaan suunni elmallises i ja päämää ä ie-
oises i omassa yössään.
Pe ehdy äminen alkaa ule an yön ekijän ja o ganisaa ion ensimmäis en kon ak ien
aikana (Kjelin & Kuusis o 2003: 205; Maund 2001: 712). Tähän aiheeseen lii yy en-
nakko iedon an aminen. Viimeis ään haas a elu ilan eessa hakijan ulisi saada ie oa
yös ä, o ganisaa ios a ja sen a oi eis a sekä yösuh eeseen lii y is ä asioi a. Ennakko-
ie oa oidaan an aa myös ki jallisen ma e iaalin muodossa, jolloin ulokas oi pe eh yä
siihen jo ko ona ja näin yöpaikalla apah u a pe ehdy ys nopeu uu. (Va ia 1992: 12–
13; Lepis ö 2000: 67; Leh inen & Leh inen 1989: 73.)
Rek y oinnin ede essä uuden yön ekijän yöhöno oon, ja kuu pe ehdy ys yön ekijän
as aano amisena y i yksen pal elukseen. Häne oi o e aan e e ulleeksi ja hänen
kanssaan keskus ellaan pe ehdy ysp osessis a sekä käydään läpi ennal a laadi u pe eh-
dy ysohjelma. Tässä ilaisuudessa o a mukana esimiehen lisäksi kaikki pe ehdy ykses-
ä as aa a henkilö . (Lepis ö 2000: 67.) Yksi pe ehdy ämisen ä keä aihe Kankaan
(2003: 4) mukaan on oimin a-aja ukseen ja liikeideaan ai pal eluideaan pe ehdy ämi-
nen. Uuden yön ekijän on hy ä ie ää, miksi y i ys on olemassa. Tulokkaan mieliku a
y i ykses ä selkiin yy, kun hänelle ke o aan y i yksen asiakkais a, pal elus a ja uo eis-
a sekä oimin a a ois a (ks. myös Heinonen & Jä inen 1997: 142). Ko osuo &
Jä inen (1992: 262) myös ko os a a , e ä oidakseen oimia mo i oidus i henkilös ön
ulisi un ea alouden yleisiä pe iaa ei a ja o ganisaa ion kus annus akenne a. Myös
ie o kilpailu ilan ees a, ma kkinois a, o ganisaa ion heikkouksis a ja ah uuksis a au -
a a ulokkaan ase umis a (Kangas 2003: 4).
24
Pe ehdy yksen ensimmäisessä aiheessa ulokkaalle ke o aan a kemmin hänen pe us-
eh ä änsä ja mää i ellään se selkeäs i: ke o aan, miksi eh ä ä on olemassa ja mi ä jäisi
ekemä ä, jos eh ä ää ei olisi (Kjelin & Kuusis o 2003: 81). Tämän kau a ulokas pys-
yy iedos amaan oman yön me ki yksen kokonaisuuden osana. Pe ehdy yksessä ulisi
sel en ää myös henkilös öl ä edelly e ä ä iedo , aido ja asen ee sekä minkälaisia
oimin a apoja henkilös öl ä odo e aan käy ännössä. Yleises i ii ä ä iedon saan i an aa
yölle mielekkyy ä eikä yö ä koe a i allisena aan se pys y ään jäsen ämään o gani-
saa ion muuhun oimin aan. Työn mää i ely on ä keää myös a menne aessa
ulokkaan yöpanoksen suun au umis a niihin eh ä iin, joi a a en ulokas on ek y oi-
u. Tä ä helpo aa ulokkaan ja hänen esimiehensä yh enäinen käsi ys ulokkaan yös ä,
sen sisällös ä ja a oi eis a. (A ms ong 2003: 453–460; Kangas 2003: 4; Ko osuo &
Jä inen 1992: 262.) Ensimmäisinä päi inä käydään läpi myös käy ännön asioi a. Tähän
kuulu a kaikki a aimis a, pukeu umiseen ja uokailuun sekä lisäksi ä keä yösuh ee-
seen lii y ä asia , joi a ei pidä unoh aa. Tulokkaalle on sel enne ä ä mi en hän
mene elee sai as uessaan sekä hänelle on ke o a a kaikki oleellinen muun muassa
palkkaan ja yöaikaan lii yen. (San alah i 2005: 4; Lepis ö 1988: 8.)
Yksi pe ehdy ämisen ä keimmis ä he kis ä on ulokkaan ensimmäinen yöpäi ä uudes-
sa yöpaikassa. Tällöin ulokas on he kkä ais imaan unnelmia ja ensimmäisenä päi änä
yöpaikas a saaduilla mieliku illa on aiku us a yön ekijän ule iin ulkin oihin; jos
uusi yön ekijä ei koe i seään e e ulleeksi, ulki see hän asioi a kiel eises i. (Sa kkinen
2000: 22.) Myön einen mieliku a ja e e ullu olo sen sijaan kannus a a e eenpäin
y i yksessä, jo en mieliku a he i ensimmäisis ä yöpäi is ä läh ien aiku aa yön ekijän
iih y yy een ja y i yksessä pysymiseen. Työpaikas a muodos unu a mahdollis a kiel-
eis ä mieliku aa on aikea muu aa. Jos yöhön meno un uu aikeal a, poissaolo kin
lisään y ä . (Kangas 2003: 6.)
Pe ehdy äjillä ai niillä ihmisillä, jo ka o a a uude ulokkaa as aan ensimmäisenä
päi änä, on suu i as uu. He oi a aiku aa ulokkaiden un emuksiin ja siihen, mi en
he koke a oman me ki ä yy ensä uudessa yöyh eisössä. Tulokkaiden pi äisi saada
un ea i sensä e e ulleeksi ja hy äksy yksi yöyh eisön yhdeksi jäseneksi. (Lepis ö
1988: 7.) Tulohe ki on auhoi e a a ja aloi e a a u us umisella. Samalla on hy ä kes-
kus ella ulokkaan yökokemukses a, koulu ukses a ja yöpaikan un emukses a, jolloin
pe ehdy ysohjelmaa on mahdollis a ielä a kis aa ai muu aa. (Työ u allisuuskeskus
1992: 14.)
31
kemuksia pe ehdy ykses ä, jo a iede ään ase aa a oi e kehi ymiselle. Pe ehdy ys ä
ulee a ioida myös o ganisaa ion a oi eiden kannal a. Siinä a kas ellaan o ganisaa i-
on as uuhenkilöiden ja ulokkaan omaa oimin aa. Näin saadaan ie oa yleises i
pe ehdy ämisen oimi uudes a. (Kjelin & Kuusis o 2003: 245.)
Pe ehdy yksen kehi äminen edelly ää keskus eluja, kyselyjä, yh eis yö ä ja käy ännön
oimia (Lepis ö 2000: 67; Ko osuo & Jä inen 1992: 267). Kehi ämisen edelly yksenä
on ie o sii ä, mikä ilanne on ällä he kellä, mi en p osessi on edenny ja mi kä o a
mahdollise ongelma . Mie i ään, mi en suunni elma ulisi seu aa an ke an ehdä, mi ä
on aiheellis a a oa ja mi ä ulee ko ja a ja mi en. Tässä käy e ään hy äksi jo seu annas-
a saa ua ie oa ja lisäksi oidaan ielä esime kiksi haas a ella e i henkilös ö yhmien
edus ajia. Saadun palau een pe us eella a ioidaan konk ee ise kehi ämis a pee ja
mie i ään, mi ä oidaan pa an aa sekä so i aan seu aa is a a oi eis a ja niiden hoi ami-
ses a sekä aika aulus a. (Työ u allisuuskeskus 1992: 14; ks. myös Ko osuo & Jä inen
1992: 267.)
Pe ehdy yksen lopu ua uusi yön ekijä oi un ea iih y änsä yössään ja osaa ansa
yönsä koh alaisen suju as i. Tun emukse oi a muu ua ja ulokas oi a i a ielä
unsaas i apua a sinkin uudes a yö eh ä äs ä suo iu umises a. Myös jo ku y i yksen
hallinnollise asia o a oinee jäädä ymmä ämä ä. Tämän uoksi aikaa on a a a a
myös myöhemmässä aiheessa käy ä älle palau ekeskus elulle uuden yön ekijän kans-
sa, jo a miel ä ai aa a asia ja kysymykse saadaan sel i e yä.
2.7. Vas uu pe ehdy ämises ä
Työnan ajan on as a a a uuden yön ekijän ka a as a pe ehdy ykses ä, jo a ulokas
pys yy ekemään yönsä u allises i ja oikein. Vas uun pe ehdy ykses ä on ol a a y i-
yksessä sel illä jo ennen uuden yön ekijän aloi amis a. Vas uunjako mää i ellään
selkeäs i ja yksiseli eises i, mu a on muis e a a, e ä kui enkin niin esimiehellä, pe-
ehdy äjällä, yönopas ajalla kuin yöyh eisölläkin on kaikilla ä keä ooli uuden
yön ekijän pe ehdy yksessä. (Lepis ö 2000: 66.)
Lähin esimies oi as a a uuden yön ekijän pe ehdy ykses ä ai hän oi delegoida sen
yö o e ille, muulle henkilös ölle ai jä jes ää koulu e un yöopas ajan. Työhön opas aja
onkin usein joku muu kuin esimies, sillä esimies ei aina osaa opas e a ia öi ä. Vaikka
32
u kimuksissa on ode u, e ä yö o e i koe aan ähin ään yh ä ä keäksi iedonläh eek-
si kuin esimies, on esimies kui enkin aina as uussa pe ehdy ykses ä ja sen
asianmukaisuudes a, jo en hänen ulee olla hy ä o ganisoija ja koo dinaa o i ja nimen-
omaan a mis aa, e ä pe ehdy äjä on pä e ä hoi amaan eh ä änsä. (Kangas 2003: 7;
Lepis ö 2000: 66; Nelson & Quick 1991; ks. myös Kauhanen 2003: 146; Va iainen ym.
1989: 111; Pi nes 1984: 41; Leh inen & Leh inen 1989: 71.) Esimiehen on ii ä än a -
kas i mää i el ä ä pe ehdy äjän eh ä ä , joi a oi olla useampia. Työnopas uksen
ohelle pe ehdy äjälle oi kuulua o ganisaa ion ja a ainhenkilöiden esi ely, ilojen ja
kulku ei ien näy äminen sekä uokalaan, auko iloihin, yö e eysasemaan ja palkka-
kon o iin u us u aminen. (Lepis ö 2000: 66.)
Esimiehen eh ä iin kuuluu uudes a ulokkaas a iedo aminen hy issä ajoin yöyh eisöl-
le, joka saa aikaa sopeu umiseen. Työn ekijän saapuessa esimies o aa häne as aan ja
u us uminen oi alkaa. Pe ehdy yssuunni elmaa oidaan ässä aiheessa ielä muu aa,
kun u us umisen myö ä esimies ie ää enemmän ulokkaan odo uksis a, yöpaikan un-
emukses a sekä aiemmas a yökokemukses a. (Kangas 2003: 7; Lepis ö 2000: 66;
Leh inen & Leh inen 1989: 73.) Tä keää on, e ä esimies jä jes ää aikaa ulokkaille ja
saa heidä un emaan olonsa e e ulleeksi (Ganzel 1999: 59). Myös Kjelin ja Kuusis o
(2004: 16) pi ä ä ä keänä esimiehen ja uuden yön ekijän kunnollis a u us umis a
alus a alkaen. Tällä a oin kommunikoin i oimii myös ja kossa ja yh eisymmä ys syn-
yy pa emmin. Tä keää on nimenomaan, e ä uusi yön ekijä oi luo aa hän ä
ympä öi iin ihmisiin. Tähän au aa kunnollinen pe ehdy ys esimieheen ja myös oman
osas on muihin yön ekijöihin. Puu eellisen pe ehdy ämisen seu auksena uusi ulokas
oi helpos i un ea i sensä epä a maksi ja u a omaksi uudessa yöympä is össä.
(Honkanen 2004: 17.)
Työ e eyslai oksen u kija, psykologi Ki si Ahola suosi elee käy e ä än ali ua
kummia pe ehdy yksessä. Tällöin pe ehdy e ä än kynnys kysyä neu oa alenee, kun on
joku ie y henkilö, jonka puoleen on lupa kään yä ja kysyä miel ä aska u a ia asioi a.
(Sa kkinen 2000: 22; ks. myös F isk 2003: 58.) Myös Rollag ym. (2005: 40) keho aa
esimiehiä au amaan uusia yön ekijöi ä aken amaan ah a ja luo a ainen suhde aina-
kin yhden yö o e in kanssa. Täl ä he oi a oppia nopeas i alon a a ja
o ganisaa iokul uu ia sekä ämä oi u us u aa ulokkaan helpos i muihin yö o e ei-
hin. Esimies a kas aa säännöllises i, e ä suhde oimii ja jos ämä suhde ei kehi y,
ooliin ali aan oinen henkilö. Työka e ei a oidaan ali a myös ulokkaan oman yksi-
kön ulkopuolel a, jo a ämä u us uu he i o ganisaa ion muihinkin osiin. Va ian (1992:
33
69) u kimuksessa yö eh ä iin ja yöyh eisön jäseniin pe ehdy äjinä oli a oiminee
useimmi en yö o e i sekä lähin esimies, ei kukaan yksi äinen yö o e i.
Pe ehdy äjän ä keimpiä ominaisuuksia on kyky innos aa, kannus aa ja ohkais a sekä
ohja a pe ehdy e ä ä oma oimisuu een ja as uuno oon (Pen inen & Män ynen 2006:
7; ks. myös Työ u allisuuskeskus 1992: 16). Pe ehdy äjällä on myös ol a a myön ei-
nen asenne sekä ulokas a e ä yöpaikkaa koh aan. Pe ehdy äjä saa helpos i
nega ii ises i aiku e ua uuden yön ekijän yömo i aa ioon ja asen eeseen, jos hän
puhuu alen a as i yös ään, yöpaikas aan, esimiehes ään ai yö o e eis aan. Uuden
yön ekijän on myös oi a a un ea i sensä halu uksi uu een yöpaikkaan. Tähän pe eh-
dy äjällä on suu i aiku us. (Lepis ö 2000: 66.)
Va iainen ym. (1989: 66–67) lis aa a yönopas ajan kolme ä kein ä ominaisuu a,
jo ka au a a opas ajaa yössään. Opas ajan on ensinnäkin unne a a yö, mu a ku en
Kjelin ja Kuusis o (2003: 195) maini se a , pe ehdy äjäksi kanna aa ali a suh eellisen
kokenu yön ekijä, mu ei kui enkaan liian u inoi unu a oimijaa, sillä liian kokenee
pe ehdy äjä ei ä äl ämä ä unnis a ope ukselle ä kei ä yksi yiskoh ia. Toiseksi
opas ajan ulee un ea yönope usmene elmä ja kolmanneksi hänen ulee olla mo i oi-
unu ja halukas ope amaan. Kjelin ja Kuusis o pi ä ä ä keänä juu i ä ä, e ä
pe ehdy äjä pi ää omas a yös ään ja e ä hän on kiinnos unu ois en au amises a ja
opas amises a (Työ u allisuuskeskus 1992: 16). Pi nes (1984: 36) o eaa, e ä yön-
opas ajien on pys y ä ä yh eis yöhön ja yösken elemään yö yhmissä. Heidän on myös
ol a a y i ysmyön eisiä, ennakkoluulo omia, johdonmukaisia, auhallisia ja kiinnos u-
nei a sekä eknises ä kehi ykses ä ja kehi ämises ä e ä ihmis en iih y yydes ä.
Pe ehdy äjä luo ensin ulokkaalle kokonaisku an ja ke oo, mi ä asioi a hän aikoo käy-
dä läpi pe ehdy yksessä ja mi en. Hy ä pe ehdy äjä osaa ke oa asia yksinke aises i ja
osaa myös kuunnella. (Kjelin & Kuusis o 2003: 196–197). Hänen on hy ä ie ää hieman
oppimisen psykologiaa: Mi en asia pe us ellaan ja mi en uude asia ky ke ään opas e -
a an aikaisempiin kokemuksiin. Pe ehdy äjällä pi ää olla kykyä huoma a, millä a alla
juu i ämä ihminen hahmo aa asioi a ja o aa ies ejä as aan. (Ka unen 1996: 11).
Vuo o aiku us ekee kokemus en aih amisen ja palau een mahdolliseksi. Tulokkaalle
ulisi luoda ak ii inen ooli, jossa hän oi ase aa i selleen a oi ei a ja suunni ella myös
i se pe ehdy ämis ään. Tä ä oidaan ukea muun muassa a joamalla mahdollisuuksia
i seopiskeluun ja ma e iaalin u kimiseen. (Kjelin & Kuusis o 2003: 196–197; F isk
2003: 42.)
34
Pe ehdy äjien amma i aidon säilyminen ja heidän kehi ymisensä hy äksi pe ehdy ä-
jäksi edelly ää heidän koulu amis aan. Sen ulee olla ja ku aa ja a koi uksena on
kehi ää pe ehdy äjien ie oja ja ai oja pe ehdy ykseen lii yen sekä ope amisen ja op-
pimisen sys ema iikkaa, pe ehdy ämis a peen a ioimis a sekä yön analysoin ia.
(Työ u allisuuskeskus 1992:16; Ko osuo & Jä inen 1992: 267; Pi nes 1984: 36; Ka -
unen 1996: 11.)
2.8. Pe ehdy ämisen kohde yhmä ja heidän oolinsa
Pe ehdy ämis ä a i aan e i yises i silloin, kun o ganisaa ioon ulee uusia yön ekijöi ä.
Uude yön ekijä oi a olla nuo ia, kokeneempia ai y i ykseen palaa ia en isiä yön-
ekijöi ä. Pe ehdy yksen ulee koskea kaikkia si ä a i se ia, niin ha joi elijoi a kuin
opinnäy e yön ekijöi äkin. Myös kesä yön ekijöiden pe ehdy ykseen ulisi panos aa,
sillä se on samalla y i yksen imagoon panos amis a ja kesä yön ekijä oi a useissa
apauksissa olla y i yksen po en iaalisia akinaisia yön ekijöi ä. (Heinonen & Jä inen
1997: 142; Kjelin & Kuusis o 2003: 165.)
Pe ehdy ämis ä a i se ia oi a olla myös ne, jo ka palaa a yöhön pi kän poissaolon
jälkeen, esime kiksi äi iysloman ai pi kään ja kuneen sai auden jälkeen. Pe ehdy ämi-
sen ja yönopas uksen ulee koskea myös alon sisällä eh ä iä aih a ia ja yöu allaan
e ene iä yön ekijöi ä, sillä yömene elmä muu u a ja kehi y ä ja ku as i. Monissa
o ganisaa ioissa myös muu yön ekijä oi a halu essaan osallis ua pe ehdy ämisjak-
soihin. (Kjelin & Kuusis o 2003: 165; Pi nes 1988: 9; Leh inen & Leh inen 1989: 71;
F isk 2003: 41.)
Uusien yön ekijöiden kohdalla pe ehdy ämisessä ko os uu u us uminen y i ykseen,
kun aas anhoilla yön ekijöillä, jo ka sii y ä ain oises a eh ä äs ä oiseen, pääpai-
no pe ehdy yksessä on yö eh ä ään opas uksessa. Nuo en ulokkaan pe ehdy äminen
on e i yisen ä keää, sillä heillä on usein melko ähäinen osaaminen alal a ja heillä on
kokenu a yön ekijää ähemmän almiuksia o aa hal uun uu a yöympä is öään. Myös
aikaisempi yökokemus aiku aa pe ehdy ämis a peeseen. Jos ulokkaan amma i aus a
on äysin oisel a alal a, on hänellä suu empi pe ehdy ämis a e kuin esime kiksi sa-
malla alalla yöskennelleellä ulokkaalla. (Pi nes 1988: 9; Kjelin & Kuusis o 2003: 163–
165.)
35
Pe ehdy e ä än koulu uksella, asen eella, oolilla ja omalla ak ii isuudella on me ki-
yksensä pe ehdy yksen onnis umisessa. Yleinen käsi ys pe ehdy yksessä on ollu , e ä
koulu ajalla on keskeinen ooli ja pe ehdy e ä ä on iedon as aano ajana. Oppiminen
ei ole kui enkaan pelkäs ään iedon as aano amis a, aan myös oppijalla on ak ii inen
ooli iedon alikoimisessa ja ulki semisessa ja as uu pe eh ymises ään, jo a hän pää-
see mahdollisimman nopeas i i senäiseksi oimijaksi. Pe ehdy e ä äl ä edelly e ään
myös ie ois a o ien oi umis a opi a an asian pe uspe iaa eisiin. Toinen ä keä oppimi-
sen äline on yhdessä oppiminen. On ä keää peila a omia näkemyksiä ja kokemuksia
ois en mielipi eisiin. (Lepis ö 2000: 71; Kjelin & Kuusis o 2003: 36; Lepis ö 1988: 5;
Ka ajamäki 2002: 14.)
2.9. Pe ehdy ämisen ajankoh a ja kes o
Rek y oin i ja pe ehdy äminen kanna aa ajoi aa sellaiselle kaudelle, jolloin o ganisaa-
iossa on aikaa panos aa ulokkaan sisäänajoon. K ii ise apah uma ku en kii einen
sesonki ai ä keä p ojek i o ganisaa iossa ei ä äl ämä ä ole oikea aika uuden yön e-
kijän pe ehdy ykseen. (Kjelin & Kuusis o 2003: 242.) Pe ehdy äminen alkaa he i
yöhöno o aiheessa, jolloin uudelle yön ekijälle ke o aan y i ykses ä, sen asiakkais a
ja muis a yöhön lii y is ä asiois a (Kangas 2003: 9).
Pe ehdy ämisen ei a i se olla laaja ja monipol inen p osessi, aan uusi yön ekijä
oidaan u us u aa yksinke aises i yöhön ja yöpaikan ihmisiin (Kjelin & Kuusis o
2004: 17). Pe ehdy ämisen kes o iippuu yönku as a ja sii ä, mi en aikaa käy e ään.
(Kangas 2003: 8.) Myös pe ehdy e ä än aiempi yökokemus ja oma ak ii isuus aiku -
a a pe ehdy ämisen kes oon. Honkasen (2004: 17) si ee aamien Kjelinin ja Kuusis on
mieles ä pe ehdy äminen ei ie y i yksen aikaa aan an aa aikaa, sillä ulokkaan kun-
nollinen pe ehdy äminen palki see sekä y i yksen e ä esimiehen ja yöyh eisön.
Pe ehdy ämisen kes o on lyhyimmillään sama kuin koeajan pi uus. Yleensä ie o yössä
yön hallinnan saa u aminen ja aloon ase uminen kes ää ähin ään puoli uo a, mu a
a sinkin asian un ija- ja joh o eh ä issä ole a koke a pe ehdy ämis aiheen kes ä än
lähes koko ensimmäisen uoden ajan. Pe ehdy ämisen kes oon aiku a a y i ys oi-
minnan suunni elujänne ja o ganisaa ion oiminnan luonne ja laajuus. Pe ehdy ämisen
oidaan sanoa kes ä än siihen as i, kunnes pe ehdy e ä än yksilön osaamiselle ja suo i-
36
us- ja oimin aky ylle ase e u a oi ee on saa u e u. (Kjelin & Kuusis o 2003: 205;
Maund 2001: 712.)
2.10. To eu uksen ongelmia
Pahimmassa apauksessa pe ehdy äminen epäonnis uu niin, e ä hy in ali u uusi yön-
ekijä mene e ään. Alkua on hy ä ukea ak ii ises i, sillä uuden eh ä än as aan-
o aminen koe elee aina uuden yön ekijän esu sseja. (Honkaniemi ym. 2007: 154.)
Ta allisin syy pe ehdy ämisen ekemä ä jä ämiseen ai muunlaiseen laiminlyön iin on
kii e ja ajan puu e. Syy oi olla myös yleisissä o ganisaa ion epäsel yyksiä aiheu a is-
sa asioissa eli as uun mää i elyn ja ies innän puu eessa. (Kjelin & Kuusis o 2003:
241, 243.) Työnopas uksessa i heeksi helpos i muodos uu liian asian yhdellä ke aa
y ky äminen (Ka unen 1996: 11). Kui enkin jokainen oppii ähän e i a alla, sama
asia aa ii oisella ähän enemmän aikaa kuin oisella. Oppiminen apah uukin pa -
haimmillaan oppijan ehdoilla ja hänelle sopi aan ah iin. Pe ehdy yskaa ake, jossa
lai e aan as i uu uun yhden asian ope elun jälkeen, oi au aa pe ehdy äjää a mis u-
maan, e ä kaikki ulokkaan saa a asapuolises i saman opas uksen. (Kemppinen
2006:18; Kjelin & Kuusis o 2003: 221.)
Kjelin & Kuusis o (2004: 16) o ea a pe ehdy ämisen jää än usein puoli iehen asian-
un ijoiden kohdalla. Tämä joh uu sii ä, e ä heidän ole e aan un e an oma yönsä.
Kui enkin myös asian un ijoiden pe ehdy ämisessä on ä keää u us ua uu een yön eki-
jään, selkey ää yö ooleja ja aken aa yh eis yö ä. Asian un ijoiden on unne a a
y i yksen a oi ee , muu yön ekijä ja näiden osaaminen sekä asiakkaa , jo a he osai-
si a so el aa omaa osaamis aan mahdollisimman ehokkaas i. (Honkanen 2004: 16; ks.
myös Va ia 1992: 13.)
2.11. Yh een e o pe ehdy ämisp osessis a
Pe ehdy ämisen mää i ely, sen a oi ee ja me ki ys osoi a a , mi en moni ahoises a
ja ä keäs ä p osessis a on kysymys. Suu i painoa o on pe ehdy ämisen suunni elulla.
Siinä on o e a a huomioon e ilaise pe ehdy yksen kohde yhmä , ali a a mene elmä
37
sekä pää e ä ä milloin ek y oin i ja pe ehdy ys o eu e aan sekä selkiy e ä ä yönjako
ja as uu.
Pe ehdy ämisp osessi alkaa yön mää i elys ä, joka luo pohjan koko pe ehdy ykselle,
sillä se selkey ää, minkälais a henkilöä ollaan ek y oimassa ja mihin hän ä ollaan pe-
ehdy ämässä. Täs ä p osessi ja kuu ulokkaan as aano amiseen ja kuen yösuh een
läpikäynnin, yöyh eisöön ja yö u allisuu een pe ehdy ämisen jälkeen yönopas uk-
seen. Hy äs ä pe ehdy ykses ä hyö y ä sekä uusi yön ekijä e ä yöyh eisö ja koko
o ganisaa io. Pe ehdy ämisp osessi on moni aiheinen p osessi, jossa on a audu a a
muu oksiin. Pe ehdy ämisen laa ua ah is aa sen ja ku a seu an a, k ii inen a ioin i
ja kehi äminen. Pe ehdy ämisp osessia oidaan käydä läpi ässä jä jes yksessä ai ai-
hee oi a apah ua samanaikaises i ai ede ä limi äin. Pääasia on, e ä pe ehdy yksen
jokaiseen osa-alueeseen panos e aan eikä mi ään jä e ä älis ä.
Seu aa assa on ku a u pe ehdy ämisp osessi syklinä, jossa a ioinnis a saa ujen ie o-
jen pe us eella aloi e aan pe ehdy ämisp osessin kehi äminen, jonka jälkeen sii y ään
akaisin poh imaan ja a kis amaan yönku an mää i elyä. Seu an a kuuluu pe ehdy ä-
misp osessiin alus a alkaen ja kuen koko p osessin läpi.
Ku io 2. Pe ehdy ämisp osessi.
38
3. TYÖMOTIVAATIO
Yksilön käy äy ymis ä ja si en myös o ganisaa iokäy äy ymis ä sää ele ä mone ilan-
nesidonnaise a pee ja mo ii i (Vanhala, Laukkanen & Koskinen 2002: 245).
Työmo i aa ioon lii y iä ekijöi ä o ganisaa iossa on muun muassa yön ekijän pe soo-
nallisuus, yön ominaisuude ja yöympä is ö. Nämä kaikki yhdessä aiku a a
mo i aa iop osessiin ja siihen, mi en halukas yksilö on käy ämään oima a ojaan yö ä
ehdessään. (Pel onen & Ruoho ie 1987: 22.) Mo ii i o a hyödyllisiä apu älinei ä yö-
käy äy ymisen seli ämiseksi (Nii amo 2000: 165).
Weissin (1990: 40) mukaan yömo i aa io ka oaa, jos yön ekijän a pei a ei huomioida.
Siksi onkin ä keää ymmä ää, mi en mo i aa io ohjaa yksilön käy äy ymis ä ja iedos-
aa, millaisia a pei a kullakin yön ekijällä on. Mo ii ien ymmä ämisen ja
iedos amisen jälkeen esimiehellä on helpompaa luoda edelly yksiä oman iimiinsä yö-
mo i aa ion säilymiselle ja kehi ymiselle. (Jou senkunnas & Heiku ainen 1996: 99.)
Näin myös pe ehdy ämisp osessia oidaan kehi ää uudelle ulokkaalle sopi aksi ja
hänen a pei aan yydy ä äksi.
Tässä lu ussa mää i ellään mo i aa ion käsi e ä sekä esi e ään Maslow´n, He zbe gin ja
McClellandin mo i aa io eo ia sekä a kas ellaan sisäis ä ja ulkois a mo i aa io a.
3.1. Mo i aa io-käsi een mää i elyä
Mo i aa io-sana ulee la inankieles ä ”mo e e” ja se a koi aa liikkumis a (S ee s, Po -
e & Bigley 1996: 8). Mo i aa iolla a koi e aan mo ii ien aikaansaamaa ilaa.
Mo i aa io seli ää, miksi ihminen käy äy yy ie yllä a alla; yksilön mo ii eja suun aa
jokin päämää ä, joka oi olla iedos e u ai iedos ama on. Mo ii eja o a esime kiksi
a pee , halu , ie i ja sisäise yllykkee (He sey, Blancha d & Johnson 2001: 24; Juu i
2006: 37). Vas aa as i mo ii eja oidaan o eu aa e ilaisilla ulkoisilla oimilla (Nii amo
2000: 165).
Toiminnan aiku in a ja ohjaa aa oimaa ku su aan mo ii iksi. Se saa yksilön a oi e-
lemaan e i päämää iä. Mo i aa io on yksilön ja ilan een uo o aiku uksen ulos a, joka
oidaan nähdä p osessina seli äen yksilön in ohimoa ja sen suun aamis a koh i saa u-
39
e a aa päämää ää. Yleises i o aen kullakin he kellä oimakkain a e joh aa oimin-
aa, kunnes se yydy yksen ai sen es ämisen myö ä heikkenee ai lakkaa mo i oimas a.
(Robbins 2003: 155; Vanhala ym. 2002: 247.)
Toisinaan usea e i mo ii i ohjaa a yh ä aikaa ihmisen oimin aa. Mo ii i oi a olla
sys eemio ien oi unei a, mikä a koi aa, e ä yksilön käy äy ymiseen aiku aa ympä-
is ös ä saa u palau e. Nega ii inen palau e suun aa mo i aa ion uu een suun aan, kun
aas yksilön saama posi ii inen palau e käy äy ymises ään ah is aa si ä. Mo ii i oi-
a olla oisiinsa si ou unei a ja ne saa a a muodos aa e ilaisia a ojä jes yksiä. (S ee s
ym. 1996: 8–9; Vilkko-Riihelä 1996: 446–447.) Juu in (2006: 37) mukaan mo i oi u-
neelle käy äy ymiselle on yypillis ä, e ä käy äy yminen on apaaeh ois a.
3.2. Maslow'n a ehie a kia
Ab aham Maslow on kehi äny mo i aa io eo ian, jossa ihmisen mo i aa io muodos aa
a peiden hie a kkisen jä jes elmän, jo a oidaan ku a a py amidilla (ks. ku io 3.) Ta -
ehie a kia koos uu iides ä e i asos a ja a pees a, jo ka o a ysiologise ,
u allisuuden, lii ymisen, a os uksen ja i sensä o eu amisen a pee . Maslow’n ai-
emman käsi yksen mukaan alemman ason a peiden ulee olla jollain asolla
yydy e yjä ennen sii ymis ä seu aa ien asojen a peisiin ja niiden yydy ämiseen. Jos
ysiologise a pee ei ä ole a peeksi yydy e yjä ja ihmisellä on esime kiksi nälkä,
hän ei koe ylempien asojen a pei a ä keiksi ja py kii yydy ämään ensin alemman
ason a pee . Tämän a peen ollessa ainakin osi ain yydy e y ihminen on yy y äinen
ja oi suunna a ene giansa seu aa an ason a peen yydy ämiseen. Käy äy ymiseen
aiku a a ainoas aan yydy ämä ömä a pee . (Maslow 1970; ks. myös McClelland
1989: 41–42; He sey ym. 2001: 37; He zbe g 1967: 110.)
40
Ku io 3. Maslow’n a ehie a kia.
Fysiologise a pee
Ta ehie a kian ensimmäisellä asolla o a ysiologise a pee . Ne o a elämän ylläpi-
ämiseen lii y iä a pei a ku en uoan, juoman, unen ja suojan a e. (Huizinga 1970:
21.) Kaikkien a peiden ollessa yydy ämä ä ihminen py kii ensisijaises i yydy ämään
ysiologise a peensa ja niiden yydy ämises ä ulee ä kein päämää ä. Tällöin yksilön
koko aja elu ja oimin a keski y ä ain näiden a peiden yydy ämiseen ja muu a -
pee jää ä aka-alalle ja ne si uu e aan. Fysiologisia a pei a on yydy e ä ä
suh eellisen lyhyenä ajanjaksona uudelleen; esime kiksi uuan a e. (Maslow 1987: 16;
ks. myös Huizinga 1970: 21; He sey ym. 2001: 36–37; Juu i 2006: 46.)
Tu allisuuden a pee
Fysiologis en a peiden jälkeen Maslow’n a ehie a kiassa o a u allisuuden a pee .
Nämä a pee nouse a esille, jos ysiologise a pee on suh eellisen hy in yydy e y.
Tu allisuuden a peisiin kuulu a muun muassa a e saada suojaa ja jä jes ys ä, elää
ilman pelkoa ja kaaos a ja a e jä jes ykseen, lakeihin ja ajoihin. (S ee s 1996: 44.)
Tu allisuuden a peiden ollessa yydy ämä ä ihminen oi kohdis aa kaiken ene giansa
näiden a peiden yydy ämiseen ja si uu aa muu a pee mukaan lukien yydy e y
ysiologise a pee (Maslow 1987: 18; ks. myös Huizinga 1970: 23). Tu allisuuden
a peiden yydy äminen lii yy nykyhe ken lisäksi ule aisuu een ja ihmisen kykyyn
47
Ihmise , joilla on ko kea allan a e nau i a muiden joh amises a ja yösken elys ä
kilpailu ilan eessa e enkin, jos he o a i se halli se ia (Robbins 2003: 163). Tu kimukse
osoi a a , e ä al amo i oi unee yksilö o a usein esimiesasemassa ja heillä on hy ä
joh amis aido (S ee s ym. 1996: 19). He menes y ä kin usein eh ä issä, jo ka a joa a
mahdollisuuksia aiku amiseen. Val amo i oi unee ihmise yösken ele ä joko yksin
ai yhmässä, kunhan he oi a o eu aa aiku amisen a pei aan. (Nii amo 2000: 166.)
Lii ymisen a e
Kolman ena a peena McClelland (1989: 347) esi ää lii ymisen a peen, eli a peen olla
ois en ihmis en kanssa. Tähän a peeseen u kija o a kiinni änee ähi en huomio a
(Robbins 2003: 163). Ihmisillä on sel äs i a e olla kanssakäymisissä ois en ihmis en
kanssa ja oise pi ä ä sii ä enemmän kuin oise (McClelland 1989: 346). Yksilöillä,
joilla on ko kea lii ymisen a e, on halu luoda ja ylläpi ää suh ei a muihin ihmisiin ja
yöyh eisöön. He o a lämpimiä ja muis a ihmisis ä aidos i äli ä iä ja he halua a un-
ea ole ansa yöyh eisön hy äksy y jäsen ja yh eis yökykyinen yön ekijä. Täs ä syys ä
he o a aipu aisia sopeu amaan käy äy ymis ään ois en oi eiden mukaiseksi. (Jou -
senkunnas & Heiku ainen 1996: 104; Robbins 2003: 162.)
Tu kimus osoi aa, e ä lii ymismo i oi unee yksilö suosi a keski ason iskejä ei ä kä
ole sinnikkäi ä a kaisemaan e i äin aikei a eh ä iä (McClelland 1989: 350). Toinen
luon eenomainen pii e näy ää ole an se, e ä he ei ä iihdy ko in hy in kilpailuhen-
kisissä ilan eissa (Robbins 2003: 162), aan he suo iu u a yö eh ä is ään pa emmin,
jos henkilökoh ainen uki ja hy äksyn ä o a sido uja käy äy ymiseen ja eh ä än sisäl-
ö on ihmisläheinen (S ee s ym. 1996: 19). Tu kimus en mukaan ihmise , joilla lii ynnän
a e on ko kea, menes y ä koulussa pa emmin, jos heidän ope ajansa on lämmin ja
ys ä ällinen (S ee s ym. 1996: 19).
McClellandin eo ia ehdo aa, e ä yöskennelläkseen ehokkaas i lii ymismo i oi unei-
den yön ekijöiden esimiehen on pys y ä ä luomaan yh eis yökykyinen ja kannus a a
yöympä is ö, jossa posi ii inen palau e on sido u eh ä äsuo i uksiin. Näin lii ymis-
mo i oi unee yön ekijä oi a yöskennellessään yydy ää lii ymis a pei aan. (S ee s
ym. 1996: 19.) Lii ymismo i oi unee ihmise menes y ä pa hai en uo o aiku us-,
yh eydenpi o- ja ies in ä eh ä issä. Yleensä he ei ä menes y y i äjinä ai joh ajina,
mu a yhmäesimiehinä he oi a olla hy iä (Nii amo 2000: 166), sillä he yösken ele ä
mieluummin muiden kanssa kuin yksin (S ee s ym. 1996: 19), minkä lisäksi he o a
hy iä ais imaan ihmis en älisiä suh ei a. Tällaiseen oimin aan lii yy usein myös oi-
minnan kannus in, ku en muiden hy äksynnän saaminen (McClelland 1989: 348–351).
48
3.5. Yh een e o eo iois a
Nämä kaikki kolme edellä esi e yä eo iaa o a a e eo ioi a eli ne seli ä ä käy äy-
ymisen sisäisiä syi ä. He zbe gin ja McClellandin eo ia pohjau u a osi ain Maslow’n
a e eo iaan. He zbe gin hygienia ekijöiden oidaan ka soa ka a an Maslow’n a e-
hie a kian alimma aso a os uksen a peisiin as i ja äy yessään ähen ä än
yy ymä ömyy ä. Nämä a pee ule a yydy e yiksi, kun yksilöllä on a muus yö-
paikkansa säilymises ä sekä oimeen ulos aan ja hän un ee kuulu ansa johonkin
yh eisöön. He zbe gin mo i aa io ekijä ku aa a Maslow’n a ehie a kian ylimpiä
asoja a os uksen a peis a e eenpäin ja nämä lisää ä yydy yessään yy y äisyy ä ja
aikaansaa a mo i aa io a. McClellandin eo ian suo i uksen a e on e a a issa Mas-
low’n i sensä o eu amisen a peeseen ja He zbe gin mo i aa io ekijöihin. Vallan a e
Maslow’n a os uksen a peisiin ja McClellandin lii ymisen a e on sen sijaan innas-
e a issa sosiaalisiin a peisiin ja He zbe gin hygienia ekijöihin, jolloin yh eisön
e ilaise sosiaalise kon ak i o a yksilölle mo i oi a ekijä. (He sey ym. 2001: 69–70;
1988: 67.)
Maslow’n a ehie a kias a on apua a peiden ja mo ii ien unnis amisessa, ja He zbe -
gin sekä McClellandin eo ia au a a edelleen ymmä ämään nii ä a oi ei a ja kan-
nus imia, jo ka näy ä ä yydy ä än näi ä a pei a. Mikäli iede ään, mi kä Maslow’n
a peis a yksilö kokee oimakkaimmin mo i oi ana, oidaan mää i ää He zbe gin ja
McClellandin eo ioi a hy äksi käy äen, millaisia a oi ei a olisi ase e a a yksilön a -
peiden yydy ämiseksi. Esime kiksi ysiologisia ja u allisuuden a pei a näy ä ä
yydy ä än aha ja muu e uude . Sosiaalisia a pei a sen sijaan oidaan yydy ää hy-
gienia ekijöillä esime kiksi ihmissuh eisiin ja yönjoh oon panos amalla. A os uksen ja
i sensä o eu amisen a pee yydy y ä pa hai en haas eellisen yön, kas un ja kehi yk-
sen kau a. (He sey ym. 2001: 69–70.)
49
Alla ole assa aulukossa 2. on esi e y yh een e ona sekä Maslow’n, He zbe gin ja Mc-
Clellandin a e eo ia ja e a u niiden yh ey ä oisiinsa.
Taulukko 2. Yh een e o mo i aa io eo iois a.
Maslow He zbe g McClelland
I sensä o eu amisen a -
pee
Mo i aa io ekijä Suo i uksen a e
A os uksen a pee
Vallan a e
Sosiaalise a pee
Hygienia ekijä Lii ymisen a e
Tu allisuuden a pee
Fysiologise a pee
3.6. Ulkoinen ja sisäinen mo i oin i
Decin & Ryanin (1985) mieles ä ihmisen käy äy yminen oi olla sekä sisäises i e ä
ulkoises i mo i oi ua. He halusi a sel i ää sisäisen mo i aa ion ja ulkois en palkkioi-
den älis ä is i ii ais a yh ey ä (Juu i 2006: 61).
Sisäinen mo i aa io a koi aa si ä, e ä yksilö on kiinnos unu jos ain asias a ja hänellä
on luon ainen halu ehdä si ä ilman ulkoisia palkkioi a. Sisäises i mo i oi unu henkilö
nau ii oiminnas a ja sen ekeminen i sessään uo aa yydy ys ä. (Deci & Ryan 1985:
49.) Tyypillises i ällainen oimin a on ha as eluon ois a; si ä ehdään oiminnas a saa-
dun mielihy än (Juu i 2006: 61) ai haas een uoksi (Deci & Ryan 1985: 49). Sisäiselle
mo i aa iolle keskeis ä on Decin ja Ryanin (1985: 311) mukaan i senäisyys, jolloin ul-
koinen kon olli on pien ä ja yön ekijälle on a jolla keinoja a ioida i se omaa
50
suo iu umis aan. I senäisyyden un een myö ä myös yksilön sisäinen mo i aa io kas aa
(Juu i 2006: 62). Samalla a alla myös pä emisen unne aiku aa sisäisen mo i aa ion
kas uun. Onnis umisen kokemukse uokki a pä emisen unne a ja un een ah is ues-
sa myös sisäinen mo i aa io lisään yy. (Deci & Ryan 1985: 32.)
Ulkoises i mo i oi unu henkilö sen sijaan osallis uu oimin aan ulkois en palkkioiden
kannus amana ai ulkoisen paineen akia. Toimin aa ei esime kiksi suo i e a enää sen
kiinnos a uuden uoksi, aan koska sii ä saa palkkion. Toiminnalla a oi ellaan ie yä
seu aus a ja se apah uu älineellisen a on, ku en esime kiksi palkan, uoksi. (Deci &
Ryan 1985: 49, 56, 65.) Ulkoisen mo i oinnin pakonluon eisiin kannus imiin oi yö-
paikalla kuulua muun muassa al o a yönjoh o ja yön ekijöiden ohjaus iukkojen
sään öjen a ulla (Rubenowi z 1989: 68).
Decin ja Ryanin (1985: 32–33) mukaan sisäinen mo i aa io pe us uu sisäiseen suo iu-
umisen ja i semää i elyn a peeseen. Sisäises i mo i oi unee ihmise halua a suo i aa
eh ä iä, jo ka o a juu i op imaalisen haas eellisia heille ja he halua a i se kon olloida
suo iu umis aan. Työpaikalla sisäisen mo i aa ion kannus imia oidaan jä jes ää an a-
malla yön ekijälle yö eh ä iä, jo ka suo a hänelle al uuksia ja jo ka o a a peeksi
as uullisia. Työn ekijän äy yy kokea yö eh ä ä ja yöolo jo i sessään i ikkeellisinä
ja palki se ina, jo a hän olisi sisäises i mo i oi unu . (Rubenowi z 1989: 68.)
Sisäinen mo i aa io lii yy ylimmän ason a peiden, esime kiksi i ses ä o eu amisen ja
kehi ämisen, yydy ämiseen. Sisäinen mo i aa io on kes ol aan pi käaikais a. Innos a-
a ja haas eellinen yö oi muodos ua pysy äksi mo i aa ion läh eeksi. Ulkoinen
mo i aa io sen sijaan on iippu ainen yöympä is ös ä. Ulkoise palkkio yydy ä ä
alemman ason a pei a, ku en u allisuuden ai yh eenkuulu uuden a pei a. Ulkoisia
palkkioi a ulee ois aa usein, sillä ne o a yleensä kes ol aan lyhy aikaisia. (Pel onen &
Ruoho ie 1989: 25–26.) Tämän uoksi palkanko o us ei mo i oi yön ekijää ko in pi -
käksi aikaa.
Tu kimukse osoi a a , e ä mo i aa io oi laskea, jos yksilöä liiallises i kon olloidaan
ai jos hän saa ulkoisia palkkioi a sisäises i mo i oi unees a oiminnas a. Tällöin aikai-
semmin sisäises i mo i oi a oimin a muu uu ain keinoksi saada palkkio eikä ihminen
ee enää ä ä oimin aa ain sen muka uuden ja hauskuuden uoksi. Tällainen älineel-
linen oimin a ei ole yh ä palki se aa kuin i seisa oinen oimin a ja ihmisen
kokonaismo i aa io oimin aa koh aan laskee. (Juu i 2006: 62.) Tällaises a oiminnas a
esime kkinä on lapsi, joka ha as aa pianon soi oa omas a mielenkiinnos aan. Jos lap-
51
selle ale aan maksaa aina, kun hän soi aa pianoa, hänen mo i aa ionsa pianon soi oa
koh aan laskee. Jos aas kon ollin sijaan ue aan yksilön oma oimisuu a ja anne aan
yksilölle hänen kykyjään ah is a aa palau e a, sisäinen mo i aa io säilyy ai jopa kas-
aa. Decin (1971) u kimuksen mukaan posi ii inen suullinen palau e lisää sisäis ä
mo i aa io a ja nega ii inen heiken ää si ä. (Deci & Ryan 1985: 59.)
Decin ja Ryanin kehi elemä eo ia sisäises ä ja ulkoises a mo i aa ios a oidaan ka soa
johde un He zbe gin kaksi ak o i eo ias a. Deci ja Ryan o ea a sisäisen mo i aa ion
lii y än ylimmän ason a peiden yydy ämiseen, ku en myös He zbe gin mo i aa-
io ekijä kin. Samalla lailla sekä sisäisen mo i aa ion e ä mo i aa io ekijöiden
kannus imiin lii y ä muun muassa haas eellinen yö ja i senäisyys. Decin ja Ryanin
ulkoinen mo i aa io pohjau uu He zbe gin hygienia ekijöihin ja yh äläisyy ä näiden
älillä on myös samanlaise kannus ime eli yöympä is ös ä johde u asia ku en palk-
kio ja yönjoh o.
52
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tässä lu ussa pe us ellaan u kimusme odologiaa, esi ellään kohdeo ganisaa io ja -
yhmä sekä case-y i yksen nykyinen pe ehdy yskäy än ö. Lopuksi selos e aan u kimuk-
sen o eu amis a: aineis on ke uu a, aineis onke uumene elmää ja aineis on analy-
soin ia. Lisäksi a ioidaan u kimuksen luo e a uu a.
4.1 Tu kimusme odologia
Tu kimusongelman a kaisemiseksi a i aan ie oa pe ehdy e yjen ja pe ehdy äjien
kokemuksis a pe ehdy ysp osessis a ja heidän a peis aan ja odo uksis aan. Pa hai en
nämä saadaan sel ille haas a elemalla pe ehdy e yjä ja pe ehdy äjiä sekä u kimalla
heidän a e akenne aan. Tu kimuksen u kimusme odologiana käy e iin yhdis e ys i
sekä k ali a ii is a e ä k an i a ii is a u kimuso e a. Mene elmiä käy e iin ajallises i
innakkain niin, e ä u ki a a äy i ä kyselylomakkeen haas a elun lopuksi. E i me-
ne elmä äydensi ä oisiaan ja ne ka oi a u kimuksen e i aluei a. (Hi sjä i & Hu me
2001: 30–32.)
Haas a elu u kimus keski yy u ki a ien kokemuksiin pe ehdy ämises ä case-
y i yksessä. Kysely u kimus puoles aan u kii heidän a pei aan yössä ja kohdis uu eo-
ian oiseen osaan, mo i aa ioon. Tu kimus on apaus- eli case- u kimus ja u ki a ana
on yksi apaus (single case). Case- u kimus u kii ämän päi än ilmiö ä: esime kiksi
ie yä ilanne a, apah umaa, oimin aa ja p osessia kon eks issaan. (Jä inen & Jä i-
nen 1993: 88.)
K ali a ii isessa eli laadullisessa u kimuksessa aineis o on e baalis a ai isuaalis a.
(Uusi alo 1991: 79). Tämä u kimus on k ali a ii inen, sillä aineis o pe us uu suu el a
osin haas a eluihin. Tu kimuso e on ka oi a a sil ä osin, kuin sen a koi uksena on
ku a a ilan een luonne a ja mui a unnuspii ei ä sekä sel i ää pe ehdy e ä ien a pei-
a ja odo uksia pe ehdy ykses ä. Ku aile assa u kimuksessa on keskeis ä iedon
lisääminen ja py kimys as a a kysymyksiin mi ä, millainen ai mi en. Tu kimus on ku-
aile a sil ä osin, kuin sen a koi uksena on ku a a, mi en nykyinen pe ehdy ysp osessi
as aa yksilöiden a pei a ja odo uksia. (Hi sjä i, Remes & Saja aa a 2005: 129; Yin
2003: 1-11.)
53
K an i a ii isessa eli mää ällisessä u kimuksessa aineis o oidaan esi ää nume oina ja
ulokse esime kiksi aulukoiden a ulla (Hi sjä i & Hu me 2001: 21). Tämä u kimus
on k an i a ii inen, sillä osa aineis os a oidaan mi a a numee ises i ja käsi ellä ilas ol-
lises i. Pää elmiä oidaan ehdä aineis on ilas olliseen analysoin iin pe us uen.
Tu kimuksessa haas a elumene elmänä on käy e y puolis uk u oi ua haas a elua. Täs-
ä haas a elumuodos a ei ole olemassa ain yh ä mää i elmää ja mene elmässä
ominais a on, e ä jokin haas a elun näkökoh a on ennal a mää ä y. Tämän u kimuksen
puolis uk u oi u haas a elu as aa Robsonin näkemys ä eli u kimuksen kysymykse on
mää ä y ennal a, mu a niiden sanamuo oa on oi u muu aa haas a el aessa. (Robson,
eoksessa Hi sjä i & Hu me 2001: 47.)
4.2. Kohdeo ganisaa io ja - yhmä
Tu kimuksen kohdeo ganisaa iona on kansain älinen konsul oin i- eknologia ja ulkois-
amispal eluja a joa a y i ys. Tu kimus keski yy e ään y i yksen Suomessa oimi an
yksikön noin 40 henkilön p ojek i yhmään ja heidän pe ehdy ämiskäy än öihinsä. K a-
li a ii isen lähes ymis a an mukaises i kohdejoukko ali iin a koi uksenmukaises i
(Hi sjä i & Hu me 2001: 47). Tämä ha kinnan a ainen näy e koos uu yhdeksäs ä uu-
des a yön ekijäs ä, jo ka o a aloi anee yösken elynsä ko kein aan 14 kuukau a si en
kohdeo ganisaa iossa sekä kahdes a pe ehdy äjänä oimi as a yön ekijäs ä samas a
y i ykses ä. E i osapuol en mukaano o aineis on ke uuseen mahdollis aa pa emman
kokonaiskäsi yksen saamisen u ki a as a ilmiös ä. (Alasuu a i 1993: 209.) Kaikkien
haas a el ujen uusien yön ekijöiden yö eh ä änä oli oimia koulu uskoo dinaa o ina,
mu a he yösken eli ä e i iimeissä; haas a el a is a kahdeksan yösken eli Espoossa ja
neljä Tampe eella. Kohde yhmän oli a alinnee heidän esimiehensä. Kohde yhmän
uude ulokkaa oli u kijan oi omuksen mukaises i ali u niin, e ä pe ehdy ykses ä oli
kulunu mahdollisimman ähän aikaa.
Espoossa haas a el a ina oli sei semän ulokas a sekä yksi pe ehdy äjänä oiminu . Tu-
lokkaa oli a ollee y i yksessä öissä ko kein aan kuusi kuukau a ja ähin ään noin
kaksi kuukau a. Tampe eella haas a el a ina oli kolme ulokas a sekä yksi pe ehdy äjä.
Haas a el a ana ole a pe ehdy e ä ä oli a yöskennellee y i yksessä hieman pidem-
män aikaa kuin Espoossa, kui enkin ko kein aan 14 kuukau a. Kaikki haas a el a a
oli a naisia. Kaikis a haas a el a is a alle 25- uo iai a oli 3 henkilöä eli 25 % koko jou-
54
kos a, 25–30 uo iai a oli 4 henkilöä ja yli 30- uo iai a 2 henkilöä. Molemma pe ehdy -
äjä oli a 30–35 uo iai a. Koulu us aus ana oli 73 %:lla ylempi ko keakoulu u kin o.
Alla ole assa aulukossa on esi e y u ki a ien pe ehdy e ä ien ja pe ehdy äjien lu-
kumää ä yksiköi äin.
Taulukko 3. Tu ki a a .
Pe ehdy e ä ä Pe ehdy äjä
Espoo 7 1
Tampe e 3 1
4.3. Tu kimuksen o eu aminen ja aineis on hankin a
Tu kimuksen haas a elu sekä kysely o eu e iin y i yksen asiakkaan iloissa Espoossa
ja Tampe eella 19.–23.1.2007. Tie ojen ke uu o eu e iin puolis uk u oidulla haas a e-
lulla, jossa jokais a yön ekijää haas a el iin e ikseen sekä Maslow´n a ehie a kiaan
pe us u alla kyselylomakkeella, jonka jokainen haas a el a a äy i haas a elun jälkeen.
Nämä o eu e iin kahden kesken u kijan kanssa auhallisessa ilassa ja yöajalla.
Tammikuun 19. päi änä haas a el iin kah a uu a yön ekijää ja yh ä pe ehdy äjänä oi-
minu a yön ekijää Espoossa. Tä ä seu aa ana päi änä 20.1. haas a el iin ielä neljää
pe ehdy e ä ää myös Espoossa. Tammikuun 23. päi änä aineis oa ke ä iin Tampe eel-
la, jossa haas a el iin kolmea pe ehdy e ä ää ja yh ä pe ehdy äjää.
Haas a elija aloi i haas a elun ke omalla aus as aan ja u kimuksen a oi ees a sekä
aineis on ke uun mene elmis ä. Tämän jälkeen haas a el a a sai ke oa hieman i ses ään,
omas a aus as aan ja y i ykseen ulos aan. Jokaisel a kysy iin myös ajankoh a, jolloin
on aloi anu yösken elemään y i yksessä, nykyinen yö eh ä ä, ikä ja koulu us aus a.
Haas a elu e eni apaamuo oiseen keskus eluun kui enkin suu il a osin haas a elu un-
koa mukaillen.
55
Haas a el a a ke oi a a oimes i kokemas aan pe ehdy ysp osessis a ja he aiku i a
i se keskus elun e enemiseen. Ta peen mukaan heil ä kysy iin ielä lisäkysymyksiä
niin, e ä jokaisen kohdalla käy iin kaikki kysymykse läpi. Pe ehdy e ä il ä ja pe eh-
dy äjil ä kysy iin hieman e i kysymyksiä, kui enkin samois a aihe-alueis a.
Pe ehdy e ä ien haas a elu aken ui a 21:n e i kysymyksen ympä ille. Pe ehdy äjil ä
kysy iin 13 e i kysymys ä.
Haas a elun pää y yä jokainen haas a el a a äy i kyselylomakkeen, jolla u ki iin
heidän a ehie a kiaansa. Kyselylomake koos ui kahdeksas a iiden kohdan äi e yh-
mäs ä. Jokaisessa yhmässä oli äi ämä ku aamassa ku akin Maslow’n a ehie a kian
a e a. Väi ämä pi i ase aa ä keysjä jes ykseen. Fysiologisia a pei a koske a äi -
ämä ku asi a muun muassa paineessa yösken elyä ja yöolosuh ei a. Tu allisuuden
a pei a koske a äi ämä ku asi a a oi eiden ja odo us en sel yy ä ja epäonnis u-
misen seu auksia. Sosiaalisia a pei a u ki iin äi eillä, jo ka ku asi a yh eis yö ä,
ilmapii iä ja yhmähenkeä. A os uksen a peiden u kimisessa äi ämä ku asi a
muun muassa saa u us en huomaamis a ja a os us a ja yön laadun ja mää än sekä yö-
panoksen a os amis a.
Haas a eluissa sekä kyselylomakkeiden äy ämisessä aikaa käy e iin a peen mukaan.
Lyhimmillään haas a elu kes i ä kaksikymmen ä minuu ia ja pisimmillään unsaan
unnin. Keskimää in yksi haas a elu kes i noin 40 minuu ia. Kyselylomakkeen äy öön
meni keskimää in 7 minuu ia. Jokainen haas a elu nauhoi e iin ja lisäksi u kija eki
haas a elujen yh eydessä muis iinpanoja. Haas a eluihin sekä kyselyihin suh audu iin
myön eises i ja molemmilla paikkakunnilla u ki a a sekä u kimuksessa a us a a
henkilö oli a ys ä ällisiä ja au oi a mielellään u kimuksen o eu uksessa.
4.4. Aineis on analysoin i ja u kimuksen eliabili ee i ja alidi ee i
Tu kimuksen aineis o koos uu kaikkiaan yhdeksän uuden yön ekijän haas a eluis a,
kahden pe ehdy äjänä oimi an yön ekijän haas a eluis a sekä kaikkien haas a el a ien
äy ämis ä kyselylomakkeis a. Haas a eluaineis oa ke yi nauhalle ajaa kymmenen
un ia ja se li e oi iin he i ammikuun 2007 iimeisellä iikolla.
Li e oinnin jälkeen haas a eluaineis o jao el iin pe ehdy äjien ja pe ehdy e ä ien kes-
ken kysymyslomakkeen (lii ee 1 ja 2) mukaises i aihe-aluei ain ja jokaiseen aihe-
56
alueeseen saa u haas a eluaineis o jae iin ielä kah een osaan paikkakun akoh aises i.
Jao elu helpo i e i paikkakun ien haas a el a ien as auksien yh äläisyyksien a kas e-
lua. Haas a el a ien lausuma oi iin sijoi aa usean e i aihe-alueen o sikon alle, jos ne
sisäl önsä puoles a sopi a useampaan asiakokonaisuu een.
Tu kimuksen eliabili ee i a koi aa si ä, e ä u kimus a ois e aessa sama ulos säilyy
e i ke oilla eli ulokse ei ä ole sa uman a aisia. Kui enkin sa unnais i hei ä oi syn-
yä mones a e i syys ä. Esime kiksi haas a elussa as aaja oi muis aa jonkin asian
ää in ai ymmä ää kysymyksen oisella a alla kun u kija on aja ellu . K ali a ii i-
sessa u kimuksessa eliabili ee i ymmä e ään aa imukseksi analyysin
ois e a uudes a. (Uusi alo 1991: 84) Myös k an i a ii isessa u kimuksessa uloksien
ollessa ois e a issa ja johdonmukaisia, se on eliabiili. Tässä u kimuksessa haas a el-
a ien as aukse ois ui a suu essa osassa kysymyksiä samoina kysy äessä sama
kysymys e i henkilöil ä. Kysymyslomake on Vesa Rou amaan oimes a i allises i ali-
doi u Vaasan yliopis on joh amisen lai oksella, jo en näil ä osin u kimuksen
eliabili ee ia oidaan pi ää hy änä.
Validi ee i a koi aa mene elmän kykyä mi a a si ä, mi ä sillä on a koi us mi a a. Tu -
kimuksen kokonaisluo e a uus pa anee, mi ä enemmän molempiin, sekä eliabili ee iin
e ä alidi ee iin kiinni e ään huomio a. (Uusi alo 1991: 84) Tämän u kimuksen luo e -
a uu a on lisä y a koilla seli yksillä u kimuksen o eu amisen kaikis a aiheis a ja
u kimusselos ei a on sel enne y suo illa haas a eluka kelmilla. (Hi sjä i & Hu me
2001: 214) Koko u kimuksen luo e a uu a lisää myös u kijan py kimys selkey een
haas a elukysymys en muo oilussa ja näin sen a mis aminen, e ä haas a el a a ym-
mä ä ä heil ä kysy y kysymykse . Luo e a uu a lisää myös haas a elujen
nauhoi aminen ja sekä k ali a ii isen e ä k an i a ii isen mene elmien käy ö.
63
Haas a eluissa ilmeni, e ä uusien yön ekijöiden saama palau e yösuo i uksis a on ollu
molemmissa yksiköissä niukkaa, mu a mielipi ee jakau ui a melko asan palau een
ii ä yyden suh een. Osa ei kai annu enempää ai i allisempaa palau e a, jolla ässä
yh eydessä a koi e aan kahdenkeskisiä keskus eluja esimiehen kanssa, ja pe ehdy äjäl-
ä saa u suullinen palau e oli ollu mielekäs ä ja ii ä ää monelle. Osa pe ehdy e ä is ä
aas olisi kai annu enemmän palau e a.
E äs haas a el a a o esi palau een olleen ii ä ää eikä hän edes osannu kai a a palau-
e a yönopas uksessa. Toinen ulokas ke oi pe ehdy äjänsä kannus aneen hän ä koko
yönopas uksen ajan ja näin uusi yön ekijä iesi, e ä ”oikeeseen suun aan on menossa.”
Konsul eil a saa u palau e koe iin hy äksi ja yksi haas a el a a ku asi palau e a ”neu-
o aksi palau eeksi”. Seu aa a haas a eluka kelma ku aa hy in ulokkaiden
keski e o as aus a palau ees a kysy äessä: ”Koko ajan niinku iesi e eenks mä ny
oikein ai eenks mä ää in. Mu mi ään i allis a palau e a sii siis ei oo ullu .”
Vaikka suu el a osin palau eeseen ja sen mää ään ol iin yy y äisiä, koki osa uusis a
yön ekijöis ä kui enkin, e ä palau e a olisi oinu saada enemmän. Palau e au aisi
ie ämään, ekeekö yön a mas i oikein. Lisäksi posi ii is a palau e a kai a iin jonkun
e an, sillä posi ii inen palau e lisäisi yömo i aa io a. On ä keää, e ä yön ekijä ie ää
mi ä hänel ä odo e aan ja mi en hänen yönsä sujuu (Ruoho ie ja Honka 1999: 80). Tä-
mä käy ilmi seu aa issa haas a eluka kelmissa, joissa haas a el a a ke o a
mie ei ään palau een annos a ja sen puu ees a ja sii ä joh u as a epä a muuden un-
ees a.:
”Ei mi enkään i allises i mu a kyllä si ä sillä a alla uli. Tie yllä a alla sellanen
unne oli, e ä omas a mieles ä meni ihan hy in mu a ei ollu a ma. E ä osaankohan
mä ny okees i nää homma , e ä kauheella kii eellä ekee asioi a ja un uu e ihan hy in
menee mu a ei oo si ä a muu a a allaan, e ä onkohan mä ny kui enkaan muis anu.”
”Tääl ei anne a palau e a ennen kuin sä ee ää in.”
H: ”Jos ei kuule mi ään niin si en on kaikki ok?”
”Mu a kun si ä ei iedä mi en ok se on, e onk se nippa nappa ai ee sä jo ain ihan
oikees i hy in. E semmos a posi ii is a palau e a oi ois enemmän, ainakin alussa,
koska kyl se kannus aa y i ään hiukka enemmän ja si pys yis äl ää nii ä i hei äkin
pa emmin, kun ulis si ä posi ii is a palau e a, koska se ainakin uo lisää si ä keskus e-
lua. Ja kun saa aan nega ii is a palau e a, niin se on ähän niin kuin ei mo i oi a
64
asia. Ja alussa a sinkin kun un uu muu enkin, e seinä kaa uu päälle, kun on niin pal-
jon opi a aa ja muis e a aa ni ei se unnu kauheen ki al a.”
5.5. Tulokkaiden mieliku ia yös ä ja yössä u hau uminen
Haas a elun pe us eella kaikkien uusien ulokkaiden ennakko-odo ukse uudes a yö-
paikas a oli a keskimää äises i melko neu aaleja. Jo ku pe ehdy e ä is ä ei ä
odo anee juu i mi ään, mu a jo ku ilmoi i a ulleensa mielenkiinnolla ka somaan,
mi ä uusi yöpaikka oisi ullessaan. E äs haas a el a a maini si ison kansain älisen y i-
yksen aiku aneen hänen innos uneeseen asen eeseensa. Toinen ke oi ulleensa
a oimin mielin ja odo aen samalla mää äaikaisen yösuh een mahdollis a ja kamis a.
E äs uusi yön ekijä uli aloon hieman epäile ällä mielellä, koska kyse oli pä kä yös ä.
Hän ke oi äliaikaisen yön aiku a an äkisinkin yön ekijän asen eeseen. Useiden
haas a el a ien yö oli kui enkin alkanu niin lyhyellä a oi usajalla, e ä he ei ä eh i-
nee aken aa mieliku ia ule as a yös ä ennen yösuh een alkua.
Työsuh een alussa ollu mieliku a oi muu ua pe ehdy yksen aikana. Tähän oi a
aiku aa muun muassa oise yön ekijä , yöympä is ö ai i se yö (Kjelin & Kuusis o
2003: 133–134). Tässä u kimuksessa uusil a yön ekijöil ä kysy äessä mieliku ien ja
odo us en muu umises a pe ehdy yksen aikana as aukse oli a hy in saman yylisiä
molemmissa yksiköissä. Suu in osa sanoi yllä yneensä posi ii ises i ja odo ukse oli a
yli ynee . Tällä a oin as annee kehui a nimenomaan yöilmapii iä ja yöka e ei a ja
he ke oi a juu i näiden asioiden aiku aneen suu el a osin mieliku ien muu umiseen
posi ii isemmaksi. E äs haas a el a a o esi yön ole an kokonaisuudessaan paljon en-
nompaa, kuin minkä ensi aiku elman hän oli saanu , mu a uskoi sen joh u an osin sii ä,
e ä yön oli ny oppinu pa emmin.
Muu ama ulokas sanoi odo uksien as anneen o eu unu a ja yö oli sen yyppis ä kuin
oli odo anu kin. Yhden ulokkaan odo ukse ei ä ollee äy ynee , sillä hän oli saanu
hieman ää änlaisen ku an yö eh ä is ä yöhaas a elussa ja mieliku a oli sillä asolla
muu unu öiden ale ua. Hänen kohdallaan yöhaas a elussa anne u ku a ule is a
yös ä oli ollu laaja-alaisempi ja nykyinen yönku a suppeampi.
Omien a peiden yydy ämä ömyys aiku aa yössä u hau umiseen ja yömo i aa ion
alenemiseen (Juu i 2006: 45). Pe ehdy ysp osessissa u hau umis a aiheu aneis a asiois-
65
a ei löy yny yh eis ä ekijää uusien yön ekijöiden keskuudessa. Kolmasosa uusis a
yön ekijöis ä ei osannu maini a ainoa akaan pe ehdy ysp osessissa u hau anu a asiaa
ja e äs haas a el a a kommen oi u hau uma omuu aan näin: ”Se oli hy in käy ännön-
läheinen pe ehdy ys, käy iin nii ä hommia läpi niin kuin ne on.”
Muiden haas a el ujen pe ehdy e ä ien u hau umisen kohde aih eli. Yksi haas a el a-
a o esi hän ä u hau aneen koneiden ja oikeuksien puu umisen, jonka uoksi hän ei
pys yny alussa yösken elemään ja ha joi elemaan äysipainoises i omalla koneellaan.
Tois a ulokas a oli u hau anu ekemä ömyys, kun hän oli liian kauan jou unu seu-
aamaan si us a pe ehdy äjänsä ope us a saama a i se osallis ua yöhön.
Tu hau amis a oli aiheu anu myös iedon ii ämä ömyys ai ie oa ei ollu helpos i ja
näky äs i saa a illa.
5.6. Työ u allisuus
Työ u allisuusasioi a ei pe ehdy ysp osessissa juu i ol u käy y läpi kummassakaan
yksikössä. Espoon pe ehdy äjä ke oi osan ie o u a-asiois a ule an: ”siinä aiheessa,
kun uusi ihminen saa ie okoneen ja se kuka ulee asen amaan niin pi äisi ke oa siihen
lii y ä pe usasia .” Täs ä ulokkaa ei ä haas a eluissa maininnee , mu a mahdolli-
suu ena on, e ä he ei ä iennee ämän lukeu u an yö u allisuu een. Kolmasosa
uusis a yön ekijöis ä oli saanu jonkinlaisen ie o u akoulu uksen, mu a ei ai an yö-
suh een alussa. E äs yön ekijä ke oi näin: ”Joku pe ehdy ys oli ie okoneis a mu a se
oli kyllä niin huono, e sii ei jääny kä een kyllä yh ään mi ään. Ei ollu mi ään konk-
ee is a mis ä olis saanu kiinni.”
Yleisin as aus kui enkin pe ehdy ykseen sisäl y äs ä yö u allisuudes a kysy äessä
oli: ”Ei oo kyllä yh ään mi ään ollu.” Yksikään haas a el a is a ei ienny pe ehdy yk-
sen pohjal a, missä sijai see sammu uspei e ai a auloskäyn i. Yksi haas a el a is a
maini si, e ä hänelle oli ke o u ensiapukaapin paikka. Osa oli i se o anu sel ää yö-
u allisuudes a lukemalla seinillä ole is a auluis a yö u allisuu een lii y ää ie oa.
66
5.7. Kes o ja seu an a
Case-y i yksessä haas a el a ien ulokkaiden pe ehdy ysaika oli kes äny noin iikos a
kah een iikkoon molemmissa yksiköissä. Viikkoa lyhyemmän pe ehdy yksen ulokkaa
a ioi a liian lyhyeksi ja äs ä joh uen kaoo iseksi. Ideaaliksi pe ehdy ysajaksi ulok-
kaa a ioi a kaksi iikkoa. Siinä ajassa eh ii hy in ope ella pe usasia ja pääs ä yöhön
käsiksi.
Niiden ulokkaiden kohdalla, joilla pe ehdy ys oli kes äny alle iikon, pääpe ehdy äjä
oli usein pää oimises i oisella paikkakunnalla ja pe ehdy ys apah ui muu amien päi i-
en aikana, jonka jälkeen mahdollises i ielä sähköpos in ja puhelimen äli yksellä.
Keskimää äises i ulokkaa oli a näin lyhyeen pe ehdy ysaikaan yy ymä ömiä. Pe eh-
yminen on osa uu a yö eh ä ää ja sille on a a a a ii ä äs i aikaa (Honkaniemi ym.
2007: 159). Haas a eluissa ilmeni selkeäs i kahden iikon ole an sopi a aika pe ehdy-
ykselle, sillä ulokkailla, joiden pe ehdy ys oli kes äny lähempänä kah a iikkoa, oli a
e i äin yy y äisiä ja oli a jo loppuaikana almiina i senäiseen yösken elyyn. Mone
a eli a lyhyemmänkin pe ehdy ysajan ii ä än, jos oikeude , unnukse ja konee saa-
puisi a nopeammin uudelle yön ekijälle ja yöhön pääs äisiin käsiksi he i
alkume eillä.
Moni haas a el a a pe ehdy e ä ä o esi oppi ansa pa hai en i se ekemällä ja heidän
mieles ään pe ehdy ys nopeu uu en ises ään, mi ä nopeammin i se pääsee yösken ele-
mään koneen ää een. Tulokkaa maini si a lisäksi jonkinlaisen pe ehdy yksen ja ku an
ielä pi källe in ensii isen pe ehdy ysjakson jälkeen, sillä e een ulee puolen uoden
jälkeenkin älillä kysy ä ää. Seu aa issa haas a eluka kelmissa on uusien yön ekijöi-
den mie ei ä pe ehdy yksen kes os a:
”Se oli kaks iikkoo, ku se oli se edel äjä äällä. Se oli hy ä aika koska siinä oli ehdi y
käymään kaikki pe usasia läpi. Ja e jos se olis kes äny pidempään niin siinä ei pääse
siihen i senäiseen yöhön kui enkaan iel siin pe ehdy yksen aikana äysin, e siin on
koko ajan joku muu kui enkin niinku as uussa ja pys yy ko jaa sun i hee jos ee jo-
ain mokii. Sen jälkeen alkoi se odellinen kehi ys siin yössä kun sä ihan oikees i joudu
oleen i se siin as uus jo. Se oli oikeen sopi a se kaks iikkoo.”
”Alussa oli enemmän ja sii ä se si en ha eni ja on edelleenkin. Pa isen iikkoa sellas-
a niinku ii iimpää. Se oli e i äin hy ä koska se meni mun omien a peiden mukaises i.
I senäinen ja ak ii inen äy yy olla.”
67
Pe ehdy ämisen seu an aa ei pidä unoh aa (Lepis ö 2003: 5). Esimiehen on hy ä sel i -
ää kahdenkeskisillä keskus eluilla ulokkaan kanssa, mi en ämän odo ukse ja
a oi ee suh eu u a odellisuu een. Esimiehen on useampaankin ke aan hy ä ki kas-
aa ulokkaan pe us eh ä ää sekä keskeisiä a oi ei a, jo a uusi yön ekijä oi suunna a
omaa oimin aansa yhä pa emmin oi o un mukaiseksi. (Honkaniemi ym. 2007: 162.)
Tämän u kimuksen pe ehdy yksen seu annan keskia oksi muodos ui 8, kun ulokkaa
an oi a sille koulua osanan. Pe ehdy äjien an amana keskia oksi saa iin myös 8.
Pe ehdy ysp osessin onnis umisen ja lisä a peen seu an aan ol iin Espoossa melko yy-
y äisiä. Tämän puolen on hoi anu ensisijaises i joko esimies ai iimimanage i.
Esimiehen kanssa käy yjä kahdenkeskisiä keskus eluja pe ehdy yksen jälkeen on kui-
enkin ollu melko ähän, mu a kaksi ulokas a maini si, e ä heidä oli muu amaan
o eeseen ku su u keskus elemaan esimiehen kanssa yön sujumises a. Kui enkin
useimmi en seu an a on apah unu esimiehen ai iimimanage in kysyessä ohimennen
öiden sujumises a. Tällaiseen seu annan apaan ol iin melko yy y äisiä ja e äs uusi
yön ekijä koki asian e i äin posi ii isena ku en seu aa as a haas a eluka kelmas a käy
ilmi: ”..esimies ulee kysymään, e ä mi en sulla menee, meneeks sulla hy in… ai an
mah a aa, aikka onkin pieni ele, e ä pide ään huol a.” Suu in osa Espoon ulokkais a
koki seu annan ”ole an hallinnassa” ja sen olleen ii ä ää.
Tampe een yksikön uude yön ekijä oli a k ii isempiä seu annan suh een ja he kaikki
oli a melko yksimielisiä sen puu umises a. Tampe eella muun muassa ode iin: ”Ei
siihen hi ees i kyllä kiinni e y huomio a.” ja ”Suo anaises i siihen, e olin uusi ja pe-
ehdy ykseen lii yen ei ollu .” Kui enkin myös heil ä oli esimies ai iimimanage i
ohimennen kysyny mi en yö suju a , mu a a sinaisia henkilökoh aisia keskus eluja
pe ehdy ysp osessin onnis umises a ai pe ehdy yksen lisä a pees a sen sijaan ei ol u
kenenkään kohdalla käy y. Tampe een yksikön ulokkaa oi oi a henkilökoh aisia
keskus eluja pe ehdy ysjakson pää y yä, sillä kaikis a asiois a ei halu a keskus ella
muiden yöka e eiden kuullen.
5.8. Pe ehdy ysp osessin onnis uneimma kokemukse
Y i yksen ilmapii i aiku aa yön ekijöiden yömo i aa ioon ja yö yy y äisyy een,
koska se oi yydy ää muun muassa lii ymis a pei a (Ruoho ie & Honka 1999: 120).
68
Kun ulokkail a kysy iin haas a elussa heidän pe ehdy ysp osessissa muka immaksi ja
onnis uneimmaksi kokemaansa asiaa, useimpien as auksis a nousi a esiin hy ä yöil-
mapii i sekä yh eishenki. Muu ama ulokas maini si pe ehdy ämisen jakamisen usealle
henkilölle onnis uneimmaksi. Pe ehdy ysp osessissa hy äksi asioiksi koe iin lisäksi
as uun pi äminen yhdellä ihmisellä, pääpe ehdy äjällä, sekä yksi ulokas maini si e i-
yisen hy äksi asiaksi käydä ä keimmä asia läpi iimimanage in kanssa. Seu aa issa
haas a eluka kelmissa ulokkaa ke o a heidän onnis uneimpia kokemuksiaan pe eh-
dy ykses ä:
”..se ilmapii i, e unsi kyl i ensä e e ulleeks. Si si ä ei jänni ä mi ään nii ju ui, ku ei
a e aja ella e mi ä noi mus aja elee.”
”Jos kaikilla on kii e niin se on hy ä e an aa jokaiselle ihmiselle yhen as uualueen
mi ä ope aa uusille. Ellei nii ä oo si liian mon a e menee ihan sekasin, mu se on ihan
hy ä idea e si ainakin kaikilla on aikaa unnin e an. Ja kaikki on hi ees i au anu ja
ukenu . Tääl ä oi kaikil a kysyä.”
”Se mis ä ykkäsin, e sillosen eam manage in kans käy iin osi jämp is i ne k ii ise
kohda läpi e äl a al se eam manage i iel a mis i e nää missä oi eni en kämmä ä
ai ulis niinku mahdollises i aloudellis a appio a jos ekee näissä i hee . Niin se
eammabage i kä i si en ne läpi ne kohda , kaikkis ä keimmä kohda . E iel sellase-
na ke auksena. Ja siin pys y si a men aan.”
5.9. Kehi ämisideoi a
Haas a eluissa ulokkail a kysy iin mahdollisis a ongelmis a yössä ja nimenomaan
sellaisis a, jo ka he oisi a yhdis ää pe ehdy yksessä apah uneisiin i heisiin ai puu -
eisiin. Pe ehdy e ä ä ke oi a omia mielipi ei ään nykyises ä käy ännös ä ja asiois a,
joissa he olisi a kai annee enemmän pe ehdy ys ä. Tulokkai a pyyde iin myös an a-
maan kehi ämisideoi a pe ehdy ysp osessiin, konk ee isia asioi a nykyisen käy ännön
muu amiseen.
Kun uusil a yön ekijöil ä kysy iin muu os- ja kehi ysehdo uksia pe ehdy ysp osessiin,
he useimmi en maini si a yön kokonaisuuden hahmo amisen ä keyden ja mi en ä ä
hahmo amis a oisi edis ää. Tulokkaa oi oi a pe ehdy yksen alka an suu is a koko-
69
naisuuksis a ja as a ämän jälkeen sii y än esime kiksi yökaluihin. Seu aa assa yksi
esime kkilause haas a el a al a: ”Ennen kun mennään ihan hi ees i niihin yökaluihin
niin ois ielä ähän enemmän keski yä siihen kokonaisuu een. Eli e ä mi ä ehdään ja
miks ehdään ja ke ä nää ihmise on ja mi ä aluei a ne halli see, ennekun mennään mi-
hinkään yökaluhommiin.”
E äs ulokas maini si, e ä olisi hy ä käydä ensin kaikkein ä keimmä yö eh ä ä läpi,
minkä jälkeen oisi sii yä yksi yiskoh aisempiin ja ähemmän ä keisiin asioihin. Toi-
o iin myös, e ä yönopas us aloi e aisiin ai an pe us eis a sekä käy ännön asiois a ja
myöhemmin ulisi a yksi yiskoh aisemma iedo esime kiksi e i yön ekijöis ä o gani-
saa ion e i asoilla. Haas a el a a oi oi a sel ennys ä oman yönsä sijoi umises a
kokonaisuu een ja oman yönsä aiku uksis a yleisemmällä asolla. Muu ama ulokkaa
oi oi a kokonaisuu een lii yen ie oa sekä case-y i yksen e ä heidän yh eis yökump-
paninsa o ganisaa ios a ja näiden e i asois a. E äs haas a el a a maini si asias a näin:
”Täs ä lähinnä x- o ganisaa ios a, e ä semmos a mihin koh aan me sijoi u aan ja si en
ähän laajemmin, kun meille lähinnä ke o iin, sillon kun mä alo in, niin äs ä [p ojek-
i] o ganisaa ios a niin ois osi hy ä, e ä käy äis näi ä x:n businessyksikköjä läpi ja
älläs ä. Ois oinu ihan alo aa sen koko pe ehdy yksen lähinnä sii ä, e ä mi en ää
[p ojek i] sinne mihin o ganisaa ioon ja mi ä se ekee.”
Muu ama uusi yön ekijä haluaisi pe ehdy yksessä ke o a an a kemmin yöhön lii y-
is ä as uualueis a, eli kuka ekee mi äkin ja mi ä i se saa ehdä ja mi ä ei missään
nimessä saa ehdä. Samoin yö eh ä ien mää äajois a oi o iin enemmän in o maa io a.
Osa ei aina ienny , o a ko joidenkin eh ä ien deadline ehdo omia aka ajoja ai oi-
ko niissä jous aa. Onko esime kiksi ohjeis uksissa ke o a an yö eh ä än mää äajaksi
sano u sei semän päi ää paikkaansa pi ä ä ie o ai olisiko huoma a as i pa empi jos
yö olisi eh y jo yhden päi än sisällä. Myös in o maa io a kaikkien e i yö eh ä ien
deadlineis a ei ol u ke o u ke alla, aan ie o oli ullu ipu ellen. Pe ehdy e ä ä oi-
oi a myös selkey ä yö eh ä iin, joi a mi a aan ja samoin mi auksen kannal a
e i yisen ä keisiin asioihin. E äs haas a el a a kommen oi mi ausasiaa näin: ”Olen
aja ellu , e ä miks ei se oo aina se ko kein ulos, se jos mä oon aina ehny homma
siinä ajassa kun pi ää, e ä mi ä ne mi aa?”
Muu ama haas a el a a maini si ke auksen ä keydes ä ja an oi kehi ysideaksi käydä
pe ehdy yksen ä keimmä asia läpi uudes aan jonkun ajan kulu ua. E äs haas a el a a
maini si asias a näin: ”Ensimmäisinä päi inä käy iin ä kei ä eikä käy ännöllisiä asioi a
70
läpi. Olis oinu oi oa, e ne ä kee käydään ielä ke an läpi ehkä aikka kuukauden
pääs ä koska a maan 10 % jää ensimmäisenä päi änä mieleen, kun kaikki on uu a.”
E äs haas a el a a ehdo i kehi ysideanaan yh eis ä koulu us ilaisuu a uusille yön eki-
jöille. Tällaisessa ulokkaille jä jes e ä ässä yh eisessä ilaisuudessa oi aisiin käydä
läpi edellä maini uja pe ehdy yksessä ä keiksi koe uja asioi a, ku en esime kiksi o ga-
nisaa iokaa io, as uualuei a ja yökaluja. Tä ä ehdo us a pe us el iin sillä, e ä
alku aiheessa ihmisillä on paljon kysymyksiä ja koska pe ehdy äjillä ei ole liiaksi aikaa
jokaiselle ulokkaalle, kysymyksiä oisi esi ää ässä yh eisessä ilaisuudessa kaikkien
ulokkaiden kuullen, jolloin myös oppimis a apah uisi.
Uude yön ekijä oi oi a lisäksi yh eisiä oimin a apoja ja – malleja: Selkei ä ohjei a,
jo ka olisi a yh enäise kaikille. Näin saa aisiin ki ke yä pois myös jokaisen omia apo-
ja, jo ka ei ä ole niin p osessinomaisia. Myös kaikenlais en lis ojen ja ohjeiden
ä keis ä asioi a olisi hy ä olla almiina jo yösuh een alkaessa, e ei in o maa io a ule
ipu ellen.
Muu ama ulokas maini si pe ehdy ykseen käy e ä än ajan ä keydes ä: Olisi hy ä, jos
uusia asioi a ei a i sisi ope ella kii eellä. Mui a kehi ysideoi a haas a el a il a uusil a
yön ekijöil ä uli lii yen muun muassa jo aiemmin maini uun oman ie okoneen käy -
ööno oon he i yösuh een ale ua, jo a oppimisp osessi helpo uisi, kun yöhön pääsisi
nopeammin käsiksi. Myös in ane in olisi hy ä olla he i käy e ä issä, jo a siel ä oisi
oma oimises i e siä ie oa. Tulokkaan ak ii is a oolia yö eh ä ien eossaope elussa?
ko os e iin myös maini semalla uusien yökalujen opas ukses a: Pe ehdy äjien oi o -
iin ke o an ke an kus akin yö aihees a, mu a oi o iin myös, e ä jo muu aman
päi än kulu ua uusi ulokas pääsisi i se koneen ää een ja pe ehdy äjä olisi enää ain
aus alla ukena. Tä ä apaa ulokkaa pe us eli a oppimisen ehos amisella. Myös eh-
do us muissa kaupungeissa yösken ele ien kollegojen apaamises a esi e iin
haas a eluissa. E äs haas a el a a o esi asias a näin:
”Olis ollu he i alussa ki a käydä ka omassa ähän mui akin sai eja, kun nii en kans
kui enkin on ekemisissä e ei ne olis aan se nimi pape illa. Ois ähän semmonen hen-
kilökoh aisempi iilis koko ju ussa.”
Mui a kehi ysehdo uksia uli muun muassa manage in oolis a. Manage il a oi o iin
henkilökoh aisempaa ja ak ii isempaa oolia pe ehdy ysp osessissa. Tä ä oi aisiin edis-
ää muun muassa manage in ja uusien yön ekijöiden älisillä keskus eluilla.
71
Ku ssialueis a ja niiden opas amises a uli myös yksi ehdo us. Maini iin nopeampi si-
säänajo omaan ku ssialueeseen, jolloin uude yön ekijä pääsisi ä he i oppimaan oman
alueensa asioi a ja pääsisi ä omaan yöhönsä kiinni ennen ois en ku ssialueiden ope e-
lua.
Haas a el a ia pyyde iin an amaan koulua osana (4-10) pe ehdy yksen suunni elus a,
o eu ukses a ja seu annas a. Pe ehdy yksen suunni elulle ulokkaa an oi a a osanak-
si 7½, o eu ukselle 8 ja seu annalle 8. Pe ehdy äjä a os eli a sama osa-aluee
a osanoin 8, 8 ja 8.
5.10. Maslow’n a ehie a kiaan pe us u an es in ulokse
”Mi ä minä haluan yös äni” - es i pe us uu Maslowin a ehie a kiaan ja u kii yön e-
kijän a os amia asioi a yössä. Jokainen haas a el a a äy i kyseisen 8-koh aisen
lomakkeen haas a elun lopu ua. Tulos en analysoinnissa ei e o e a pe ehdy äjiä ja u-
lokkai a oisis aan, aan jokaisen 12 haas a el a an äy ämän lomakekyselyn an amia
uloksia käsi ellään yh enä joukkona. Tämä siksi, koska pe ehdy äjien kesken a e a-
ken eissa ei ha ai u yh äläisyyksiä. Molemma pe ehdy äjä a os i a ähi en
ysiologisia a pei a, mu a muu en heidän a e aken eensa aih eli.
Ko keimmalle asolle nousi a selkeäs i i sensä o eu amisen a pee . Tämä a koi aa
si ä, e ä yön ekijä on kaikkein mo i oi unein silloin, kun yö on innos a aa, kiinnos a-
aa ja haas a aa. Työn ekijä haluaa hyödyn ää omia ie ojaan ja ai ojaan ja pääs ä näin
o eu amaan i seään sekä kehi ämään omia sisäisiä mahdollisuuksiaan. Yleensä ämän
a peen yydy äminen aa ii yö eh ä iä, joissa oi käy ää luo uu a ja inno a ii isuu -
a ja jo ka o a haas e yön ekijän aidoille. Tämä pi äisi o aa huomioon myös
yösuh een alkume eillä pe ehdy yksessä pe ehdy yssuunni elman jous a uu ena.
Suunni elmaa muu e aan yksilölle sopi aksi ja ulokas oi halu essaan i se mie iä oman
pe ehdy yksen e enemis ä ja samalla hän ä ohkais aan oma-aloi eisuu een.
Seu aa alle, oiseksi ko keimmalle asolle nousi a sosiaalise a pee , jo ka a koi a a
käy ännössä si ä, e ä yön ekijä haluaa olla uo o aiku uksessa yöyh eisön kanssa ja
ulla hy äksy yksi yöka e eiden keskuudessa. Hy ä yöilmapii i ja yh eishenki sekä
suju a yh eis yö o a ekijöi ä, jo ka saa a yön ekijän mo i oi uneeksi ekemään yö-
ään ja jo ka hän kokee ä keimmäksi asiaksi yöpaikalla. Työn ekijä on
72
ehokkaimmillaan saadessaan ehdä yh eis yö ä muiden yöyh eisöjen jäsen en kanssa.
Pe ehdy yksessä ämä o e aan huomioon jä jes ämällä yh eisiä he kiä yöyh eisön jäsen-
en kanssa, jo a sosiaalis uminen nopeu uu ja uusi yön ekijä pääsee mahdollisimman
nopeas i yhdeksi yöyh eisön jäseneksi. Myös usean pe ehdy äjän käy ö u us u aa
ulokkaan nopeas i laajaan sosiaaliseen e kos oon.
Ta peis a kolmanneksi ko keimmalle nousi a a os uksen a pee eli yön ekijä mo i-
oi uu helpos i, jos hänen yö ään a os e aan ja huomioidaan ja jos hänelle esime kiksi
anne aan unnus us a jonkin eh ä än hy äs ä suo i amises a. Työn ekijä myös odo aa
esimiehel ään oman yönsä a os amis a ja sen osoi amis a. Työn ekijä , joilla ko os u-
a a os uksen a pee py ki ä usein saa u amaan al aa ja huomio a. Pe ehdy äjä
oi huomioida näi ä a pei a kannus amalla ulokas a ja huomioimalla ulokkaan edis-
yminen hänen ope ellessaan uu a yö ä.
Lähelle a os uksen a pei a nousi a u allisuu een lii y ä ekijä . Tällöin yön eki-
jällä on a e saada jä jes ys ä ympä illeen. Työpaikalla nämä a pee oi a ilme ä
a peina u allisiin yöolosuh eisiin, ku en yöpaikan a muu een ja selkeisiin yö eh ä-
iin. Jos nämä a pee ko os u a uudella yön ekijällä, nii ä oidaan huomioida selkeillä
suunni elmilla pe ehdy yksen e enemises ä. Vähi en u ki a a mo i oi ui a ysiologi-
sis a a peis a eli lähinnä oimeen uloon lii y is ä ekijöis ä, joi a o a muun muassa
palkka, loma ja muu edu .
Tu kimus uloksis a ilmeni, e ä keskia ollises i i sensä o eu amisen a pee nousi a
ko keimmalle. Kui enkin a kas el aessa nii ä a pei a, jo ka u ki a a oli a a os a-
nee ensimmäiselle sijalla sekä i sensä o eu amisen e ä sosiaalise a pee a os e iin
yh ä ko kealle. Neljä yön ekijää kahdes a ois a a os i ensisijaises i i sensä o eu ami-
sen a pei a ja oise neljä yön ekijää a os i a sosiaalisia a pei a sekä yksi yön ekijä
molempia yh ä paljon.
Ta e aken eissa ha ai iin e oja e i yksiköiden älillä. Espoon u ki a is a 62,5 % mo-
i oi ui eni en sosiaalisis a a peis a. Loppujen u ki a ien a e akenne aih eli i sensä
o eu amisen, a os uksen ja ysiologis en a peiden älillä. Tampe eella sen sijaan
u ki a a mo i oi ui a selkeäs i eni en i sensä o eu amisen a peis a; nämä koki ah-
impana 75 p osen ia u ki a is a.
79
oimakas u allisuuden a e halua a mahdollisimman selkeän yönku an ja - eh ä ä .
Työnopas us ulee ja kumaan ulokkaan kokemukses a ja yö eh ä äs ä iippuen ensim-
mäisinä kuukausina ja mahdollises i ainakin osi ain myös ensimmäis en kuukausien
jälkeen a peen mukaan.
Ensimmäis en iikkojen aikana ulokas ope e aan e gonomises i oikeisiin yö apoihin ja
u us u e aan y i yksen yö u allisuu een. Hänelle näy e ään hä äuloskäy ä ä ja ope e-
aan e i oimenpi ee mahdollisen onne omuuden sa uessa. Pe ehdy yksen seu an a
aloi e aan he i ensimmäisis ä iikois a läh ien. Tulokkaan kanssa keskus ellaan sii ä,
mi en hän kokee e i aihee ; haluaako hän ehkä hoi aa jonkun asian oisin ja samalla
a kis e aan suunni elmien o eu umis a. Tässä as uu a on myös ulokkaalla: Myös hän
pi ää huolen sii ä, e ä kaikki kohda pe ehdy ämisohjelmassa käydään läpi. Tulokkaal-
la, jolla on ko kea i sensä o eu amisen a e saa käy ää luo uu a ja hänelle anne aan
al uuksia pe eh yä yöhön omalla a allaan. Samalla, kun yönopas us e enee siihen
pis eeseen, e ä ulokas alkaa i se ehdä yö eh ä iä, hänelle anne aan palau e a yös ä.
Tämä au aa hän ä ie ämään, mi en yösken ely sujuu ja onko yön ulos oi o ua. Pa-
lau e on e i äin ä keää yksilölle, joka kokee a os uksen a peen ah ana.
1kk - 6 kk
Pe ehdy ysohjelman iimeisessä osassa, pe ehdy yksen ensimmäis en kuukausien aika-
na, yönopas us ja kuu ielä ii iis i, aikka ulokas ekeekin jo melko i senäises i öi ä.
Tulokkaan kanssa ke a aan jo opi uja asioi a ja palau e aan hänen mieliinsä ä keim-
mä yön osa-aluee ja k ii isimmä kohda . Tässä aiheessa pe ehdy e ä ä saa ope us a
niissä öissä, jo ka hän kokee hankaliksi. Tällöin py i ään myös lisäämään ai paino a-
maan nii ä yö eh ä iä, jo ka pe ehdy e ä ä kokee mielekkäiksi ja innos a iksi ai
ken ies hän pys yy yydy ämään i sensä o eu amisen a pei a jonkun hänelle haas a an
eh ä än kau a. Sosiaalises i mo i oi uneille ulokkaille py i ään sen sijaan jä jes ämään
enemmän yhmä yö ilan ei a.
Vaikka yö eh ä ä alka a sujua, ei palau een me ki ys ä saa sil i unoh aa. Palau e a
anne aan yönopas ajan päi i äisen palau een lisäksi myös kahdenkeskis en keskus e-
lujen kau a. Keskus elui a oidaan käydä sekä pääpe ehdy äjän e ä esimiehen kanssa.
Näissä keskus eluissa käydään läpi saa u e uja uloksia ja kehi ymisen koh ei a. Tun-
nus us hy äs ä yös ä an aa ulokkaalle lisää mo i aa io a yön ekoon. Tässä
pe ehdy ysohjelman aiheessa ja ke aan myös seu an aa ja ki ja aan muis iin onnis u-
nee ja epäonnis unee kohda koko pe ehdy ysp osessissa.
80
Edellä ku a u pe ehdy ysp osessin malli ku aa ihanne ilanne a, kun aikaa ja esu sseja
pe ehdy ämisen suunni eluun ja sen o eu ukseen on ii ä äs i. Joskus ek y oin i ja
uuden yön ekijän aloi us apah uu kui enkin nopeas i ja yönopas ukseenkin on ajalli-
nen aika käy össä. Tällaisissa apauksissa pe ehdy ämisohjelmaa so elle aan
kulloisenkin ilan een ja ulokkaan mukaan.
Tämän pe ehdy ysohjelman a oi eena on saada y i ykseen si ou unei a, mo i oi unei a,
osaa ia ja yy y äisiä yön ekijöi ä. Pe ehdy ämisen onnis unu läpi ien i an aa ulok-
kaalle selkeän ku an hänen yös ään ja y i ykses ä sekä luo myön eisen asen een
yöpaikkaa koh aan. Sosiaalis uessaan yöyh eisöön uusi yön ekijä un ee ole ansa yksi
sen jäsenis ä. Y i yksen uloksen kannal a onnis unu pe ehdy äminen on ä keää: Se
lyhen ää oppimisaikaa ja ähen ää i hei ä.
6.2. Mahdollisia ja ko u kimuksia
Pe ehdy ämisen aihealue an aa mahdollisuuksia monille ja ko u kimuksille. Yksi mie-
lenkiin oinen ja ko u kimusaihe lii yy pe ehdy äjiin. Sy en ymällä a kemmin
pe ehdy äjien oimin a apoihin oi aisiin pe ehdy ys ä edelleen kehi ää. Tu kimuksen
koh eena olisi pe ehdy äjien koulu us, älinee , ma e iaali ja yh eis yö. K ali a ii is a
u kimus a pide ään e i yisen hy änä esi u kimuksena (Alasuu a i 1999: 231). Tämänkin
u kimuksen pohjal a oisi suo i aa laaja k an i a ii inen kysely u kimus pe ehdy ämi-
sen kokemises a, jonka kohde yhmänä olisi a koko o ganisaa ion uude ulokkaa .
Tu kimukses a saisi myös sy ällisemmän jos olisi mahdollis a haas a ella myös pe eh-
dy yksen suunni elu yhmään kuulu ia henkilöi ä. Näin oisi u kia o eu uuko
alkupe äise pe ehdy yssuunni elma käy ännössä ja mi en nii ä muu e aan ulokkaan
omien a peiden mukaan. Mielenkiin ois a olisi myös u kia e i sukupuol en älisiä e oja
sekä pe ehdy ämisen kokemisessa e ä mo i aa io a peissa. Tähän oi aisiin o aa mu-
kaan myös e i ikäluokkia, sillä ässä u kimuksessa u ki a a oli a hy in samanikäisiä.
Myös suu empi aineis o au aisi näkemään sel emmin pe ehdy ämisp osessin aukko-
kohda . Olisi myös kiinnos a aa ie ää, minkälaise asia aiku a a a e aken eeseen.
Onko esime kiksi koulu uksella ja jo edellä maini uilla sukupuolella ai iällä jonkinlai-
nen aiku us?
81
LÄHDELUETTELO
Alasuu a i, Pe i (1993). Laadullinen u kimus. Tampe e: Vas apaino.
A ms ong, Michel (2003). A Handbook o Human Resou ce Managemen P ac ice. 9.
painos. London: Kogan Page.
Deci, Edwa d, L. & Ryan, Richa d, M. (1985). In insic Mo i a ion and Sel -
De e mina ion in Human Beha io . New Yo k: Plenum.
F isk, Ta ja ( oim.) (2003). Ohjaaminen yössä. Educa-Ins i uu i Oy. Helsinki: Edi a
P ima Oy.
Ganzel, Rebecca (1999). Pe ehdy äminen kilpailukeinona. Y i ys alous 1, 56–61.
Heinonen, Jaakko & Asko Jä inen (1997). Henkilös öasia y i yksen menes ys ekijänä.
Helsinki: O a a.
He sey, Paul, Kenne h H. Blancha d & Dewey E. Johnson (2001). Managemen o O -
ganiza ional Beha io Leading Human Resou ces. 8. painos. Uppe
Saddle Ri e , New Je sey: P en ice-Hall.
He zbe g, F ede ick, Be na d Mausne & Ba ba a Bloch Snyde man (1967). Mo i a ion
o wo k. 2. painos. New Yo k: John Wiley and Sons.
Hi sjä i, Si kka & Helena Hu me (2001). Tu kimushaas a elu. Teemahaas a elun
eo ia ja käy än ö. Helsinki: Yliopis opaino.
Hi sjä i, Si kka, Pi kko Remes & Paula Saja aa a (2001). Tu ki ja ki joi a. 6.–7. pai-
nos. Tampe e: Ki jayh ymä.
Hi sjä i, Si kka, Pi kko Remes & Paula Saja aa a (2005). Tu ki ja ki joi a. 11. painos.
Helsinki: Tammi.
Hol a i, Timo (2005). Kuka on se Oikea? Fak a 2, 11–17.
Honkanen, Pen i (2004). Pe ille pe ehdy ämiseen. Ekonomi 6, 16–19.
82
Honkaniemi, Lau a, Ki si Junnila, Juhani Ollila, Hanna Poskipa a, Ani a Rin ala-
Rasmus & Juha Sandbe g (2007). Viisaa alinna . Helsinki: Työ e eys-
lai os.
Huizinga, Ge a d (1970). Maslow’s Need Hie a chy in he Wo k Si ua ion. G oningen:
Wol e s-Noo dho Publishing.
Jou senkunnas, Tapio & Pekka Heiku ainen (1996). Esimiehenä pal eluy i yksessä.
Ekonomia-sa ja. Po oo: WSOY.
Juu i, Pauli (2006). O ganisaa iokäy äy yminen. Aa a an a-sa ja. Helsinki: O a a Oy.
Jä inen, Annikki, Tapio Koi is o & Esa Poikela (2002). Oppiminen yössä ja yöyh ei-
sössä. 1.–2. painos. Helsinki: We ne Söde s öm Oy.
Kangas, Pi kko (2003). Pe ehdy äminen pal elualoilla. 3. painos. Helsinki: Työ u al-
lisuuskeskus, pal elu yhmä.
Ka ajamäki, Ma ilda (2002). Suu ia haas ei a, suu ia odo uksia. Kauppaleh i 151, 14.
Ka unen, Anu (1996). Työnopas us ulee aas. Työ, e eys, u allisuus 12, 10–12.
Kauhanen, Juhani (2003). Henkilös ö oima a ojen joh aminen. 5. uudis e u painos.
Helsinki: We ne Söde s öm osakeyh iö.
Kemppinen, Hilkka (2006). Pe ehdy äminen. Ke ju ies i 2, 18–19.
Kjelin, Eija & Pia-Ch is ina Kuusis o (2003). Tulokkaas a uloksen ekijäksi. Helsinki:
Talen um Media Oy.
Ko osuo, Heikki & Asko Jä inen (1992). Rek y oijan käsiki ja. Van aa: Wei-
ling+Göös.
Leh inen, Rii a-Leena & Heikki Leh inen (1989). Kannus a a henkilös öhallin o:
Kuinka hankin hy än yön ekijän ja pidän häne yy y äisenä yössään.
Helsinki: SKSK-Kus annus Oy.
83
Lepis ö, I ma (1988). Pe ehdy äminen – yönopas us. Helsinki: Työ u allisuuskeskus.
Lepis ö, I ma (2000). Työpaikkakoulu ajan käsiki ja. 1. painos. Helsinki: Työ u alli-
suuskeskus.
Lepis ö, I ma (2005). Panos a pe ehdy ämiseen – se kanna aa! Y i ys alous 6, 67–69.
Maslow, Ab aham H. (1970). Mo i a ion and Pe sonali y. 2. painos. New Yo k: Ha pe
& Row Publishe s.
Maslow, Ab aham H. (1987). Mo i a ion and Pe sonali y. New Yo k: Ha pe Collins.
Maund, L (2001). An In oduc ion o Human Resou ce Managemen : Theo y and P ac-
ice. Basings oke: Palg a e Macmillan.
McClelland, Da id C. (1989). Human mo i a ion. New Yo k: Camb idge Uni e si y
P ess.
Min zbe g, Hen y, B uce Ahls and & Joseph Lampel (1998). S a egy Sa a i. The
Comple e Guide h ough he Wild o S a egic Managemen . London:
P en ice Hall.
Nelson, Deb a L. & James Campbell Quick (2000). O ganiza ional Beha io Founda-
ions, Reali ies and Challenges. Cincinna i: OH Sou h-Wes e n.
Nii amo, Pe e i (2000). Työhaas a elu: Henkilöa ioin i yöhöno ossa ja yöu alla.
Helsinki: Oy Edi a Ab.
Pel onen, Ma i & Pekka Ruoho ie (1987). Mo i aa io. Mene elmiä yöhalun pa an ami-
seksi. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a.
Pel onen, Ma i & Pekka Ruoho ie (1989). Mo i aa io. Mene elmiä yöhalun pa an ami-
seksi. 3. painos. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a.
84
Pen inen, Aulikki & Pekka Män ynen (2006). Työhön pe ehdy äminen ja opas us –
ennakoi aa yösuojelua [online]. 1. painos. Helsinki: Työ u allisuus-
keskus [si ee a u 20.8.2007]. Saa a ana Wo ld Wide Webis ä:
<URL:h p://www. yo u a. i/julkaisu /eki ja / yohon_pe ehdy aminen_
ja_opas us.pd >.
Pi nes, Un o (1984). Jä jes elmällinen yönopas us. Aa a an a: Joh amis aidon opis o.
Ranki, Anneli (1999). Vas aako henkilös ön osaaminen y i yksen a pei a? Helsinki:
Kauppakaa i Oyj.
Robbins, S ephen P. (2003). O ganiza ional beha io . 10. painos. Pea son Educa ion,
Inc. Uppe Saddle Ri e , New Je sey: P en ice-Hall.
Rollag, Kei h, Sal a o e Pa ise & Rob C oss (2005). Vauh ia ulokkaan sisäänajoon.
Y i ys alous 3, 33–40.
Rubenowi z, Sig a d (1989). O ganisaa iopsykologia. Ekonomia sa ja. Espoo: Wei-
lin+Göös.
Ruoho ie, Pekka & Juhani Honka (1999). Palki se a ja kannus a a joh aminen. Helsin-
ki: Oy Edi a Ab.
San alah i, Ma i (2005). Opas us lyhy aikaiseen yösuh eeseen. 1. painos. Helsinki:
Työ u allisuuskeskus.
Sa kkinen, Ma ja (2000). Te e uloa uusi yö o e i. Työ, e eys, u allisuus 7, 22.
S ee s, Richa d, M., Lyman W. Po e & G ego y A. Bigley (1996). Mo i a ion and
Leade ship a Wo k. 6. painos. Singapo e: The McG aw Hill Companies
Inc.
S o ey, James (2001). Human Resou ce Managemen . A C i ical Tex . 2. painos. Lon-
oo: Thomson Lea ning.
Sanas okeskus TSK y. (2006). Työnsuojelusanas o [online]. [Si ee a u 2.10.2007].
Saa a ana Wo ld Wide Webis ä: <URL:h p://www. sk. i/ epa/>.
85
Työ u allisuuskeskus (1992). Pe ehdy ämisen kehi äminen – opas pal elualojen esi-
miehille ja yönopas ajille. 1. painos. Mikkeli: Länsi-Sa o Oy.
Työ u allisuuskeskus (2003). Työhön pe ehdy äminen – aidon ja laadun a mis aja.
6. painos. Helsinki: Työ u allisuuskeskus.
Työ u allisuuslaki 738/2002 [online]. [Si ee a u 13.2.2007]. Saa a ana Wo ld Wide
Webis ä:
<URL:h p://www. yo u a. i/ yo u allisuus/ as uu/ yo u alaki.pd >.
Uusi alo, Hannu (1991). Tiede, u kimus ja u kielma. Johda us u kielman maailmaan.
1.–3. painos. Ju a: We ne Söde s öm Osakeyh iö.
Vanhala, Sinikka, Mau i Laukkanen & An e o Koskinen (2002). Liike oimin a ja joh-
aminen. 3. painos. Keu uu: O a an Ki japaino Oy.
Va ia, Maa i (1992). Työhön pe ehdy äminen sosiaali oimessa ja e eydenhuollossa.
Teoksessa Pe ehdy äminen ja iimi yö Sosiaali- ja e edenhuollon ke-
hi ämismahdollisuuksia, 6-75. Toim. Ma ko Elo ainio. Helsinki:
Sosiaali- ja e eyshalli us, VAPK-kus annus.
Va iainen, Ma i, Veijo Teika i & Anneli Pukkis (1989). Psykologinen yönope us.
Hämeenlinna: Ka is o Oy.
Weiss, Donald H. (1990). Mo i oi alaisesi huipppusuo i uksiin. Tampe e: Weilin+Göös.
Yin, Robe . K. (2003). Case S udy Resea ch. Design and Me hods. 5. painos. Lon oo:
Sage Publica ions.
86
LIITTEET
Lii e 1. Kysymykse pe ehdy e ä ille
KYSYMYKSET PEREHDYTETTÄVILLE
Taus a iedo :
Nimi
Aloi amis uosi y i yksessä
Nykyinen yö eh ä ä ja yön aloi uspäi ä
Ikä
Koulu us aus a
SUUNNITTELU
Mi ä ie oa hai yös ä ennen yöhön uloa?
Mi ä ie oa sai ennen yöhön uloa y i ykses ä ja yö eh ä is ä?
Oliko yöyh eisössäsi almis audu u uloosi, iede iinkö sinus a?
MATERIAALI
Anne iinko sinulle jonkinlais a ma e iaalia y i ykses ä, pe ehdy ykses ä? Minkälais a?
Koi ko ma e iaalin hyödylliseksi?
Käy iinkö ma e iaali läpi? Mi en?
TOTEUTUS
Ku aile mi ä pe ehdy yksessä/ yönopas uksessa käy ännössä apah uu?
Onko sinua pe ehdy e y alon a oille, u us u e u yö o e eihin ym.?
Ole ko i se pys yny aiku amaan pe ehdy ämiseen?
PEREHDYTTÄJÄT
Onko sinulle nime y yh ä pää as uullis a pe ehdy äjää? (esimies, lähin yö o e i) Mi-
en hän on hoi anu oolinsa käy ännössä? (en ä muu pe ehdy äjä / yönopas aja ?)
Mi en pe ehdy äjä/pe ehdy äjä o a asennoi unee opas ukseesi?
TYÖMOTIVAATIO
Ole ko saanu palau e a yösuo i uksis asi? Mi en ämä on aiku anu yömo i aa ioo-
si?
87
Minkälaise odo ukse sinulla oli ennen öiden aloi amis a?
O a ko nämä odo ukse muu unee pe ehdy yksen aikana? Mihin suun aan?
Tu hau iko sinua joku asia?
TYÖTURVALLISUUS
Onko pe ehdy yksessä o e u esille yö u allisuu een lii y ä asia , a auloskäyn i,
sammu uspei een sijain i?
KESTO
Mi en kauan pe ehdy ämisp osessi kes i? Oliko mieles äsi siihen käy e y aika ii ä ä?
Minkä akia ollu ii ä ä ai ei ii ä ä?
SEURANTA
Onko pe ehdy yksen onnis umis a ja lisä a e a seu a u jälkeenpäin? Keskus eluja?
KEHITTÄMINEN
Onko ollu ongelmia, jo ka oisi a joh ua pe ehdy ämisessä ole is a i heis ä ai puu -
eis a?
Mi ä kehi ämisideoi a sinulla olisi pe ehdy ysp osessiin? Mi ä muu aisi nykyisessä
käy ännössä? Mi kä asia meni ä ikaan ai missä ilan eessa olisi kai annu enemmän
pe ehdy ys ä? Mi kä asia koi onnis uneiksi?
Minkä koulua osanan an aisi pe ehdy yksen
– suunni elulle
– o eu ukselle
– seu annalle?
88
Lii e 2. Kysymykse pe ehdy äjille
KYSYMYKSET PEREHDYTTÄJILLE
Taus a iedo :
Aloi amis uosi y i yksessä
Nykyinen yö eh ä ä ja yön aloi uspäi ä
Ikä
Koulu us aus a
1. Valmis audu aanko/ apah uuko jo ain yöyh eisössä ennen uuden yön ekijän saapu-
mis a?
2. Mi en iso yhmä pe ehdy e ä iä on yleensä ke alla? Sopi a mää ä?
3. Ku aile mi ä pe ehdy yksessä/ yönopas uksessa käy ännössä apah uu? Mikä on si-
nun oimenku asi pe ehdy ysp osessissa?
4. Minkälaisena koe ulokkaille jae a an ma e iaalin? Käydäänkö ma e iaalia läpi?
5. Pe ehdy e äänkö ulokkai a alon a oille, u us u e u yö o e eihin ym.?
6. Pys y ä kö ulokkaa i se aiku amaan pe ehdy ämiseen?
7. Minkälaisia ennakko odo uksia on ollu ennen pe ehdy ämis ä? (odo i ko innolla ai
ei mielenkiin oa pe ehdy ämis ä koh aan) Mi en nykyään suh audu pe ehdy äjän oo-
liisi?
8. Anna ko yleensä palau e a ulokkaalle hänen ekemäs ään yös ä? Mi en pe ehdy e -
ä ä koke a ämän?
9. Mi en kauan pe ehdy ämisp osessi yleensä kes ää? Onko se mieles äsi ii ä ä? Min-
kä akia on ii ä ä ai ei ii ä ä?
10. Ole ko ke onu ulokkaille yö u allisuusasiois a y i yksessä?
