DEBRECENI EGYETEM FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 14.
FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK DEBRECEN, 2007
203
Isme e ések – Rezensionen – Re iews
Ka sauksia – Рецензии
Jakab László: Finn-magya diákszó á
Akadémiai Kiadó, Budapes 2007. 557 l. + üggelék.
ISBN 978 963 05 8490 6
Tanszékünk nagy ö ömé e megjelen egy újabb inn-magya szó á , mégpe-
dig Jakab László ollából. A sze ző a szó á í ás jeles deb eceni kép iselője,
akinek ezennel kí ánunk jó egészsége és o ábbi e edményes munká !
A szó á ól ké e lexió közlünk: az egyik ö id isme e ő a magya hallga ó
szemszögéből, míg a másik egy hosszabb bí ála a inn elhasználó első a-
pasz ala ai alapján.
* * *
Hosszú idő el má el az első inn-magya szó á megjelenése (1884) ó a,
mely szo osabbá űz e a ké o szág kapcsola á , a inn (ille e a magya )
nyel anulók ál al. A kisebb zsebszó á ak (1934, 1969, 1976, 1980) megszü-
le ése melle az első és egye len középszó á a ha anas é ekben jelen meg
Papp Is án sze kesz ésében. Jakab László Finn magya diákszó á á al 2007-
ben o ább bő í e e az amúgy nem úl sok da abból álló inn-magya szó á -
i odalma .
Szó á í ni nem könnyű elada . Nemcsak a ha almas szóanyag jelen
komoly kihí ás , hanem –min ahogyan az Jakab László az előszóban is
megemlí i- az is, hogy a ilág állandó ál ozása é én, idő el minden szó á
„hiányossá” álik. A mode n és ejlődő ilág, a gazdaság, a echnika inno á-
ciója kiha a nyel ejlődésé e, ezen belül pedig a szóállomány ál ozásá a is.
Ezen olyama so án újabb és újabb megne ezések, ki ejezések szüle nek,
melyek há é be szo í ják, bizonyos ese ekben pedig eljes pusz ulás a í élik
az idejé - és di a jamúl sza aka . E e u al Papp Is án is szó á ának elősza-
ában (1993[1962]: 5), amiko is a kö e kezőképpen élekedik a Szinnyei–
éle szó á ól: „Szinnyei köny e nagy jelen őségű ol a maga ko ában, ső a
ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
204
népnyel i és a égebbi i odalmi szö egek ol asása alkalmá al még ma is
sokszo olyamodunk hozzá: e mésze es azonban, hogy a beszél nyel és a
mode n i odalmi nyel ekin e ében ma má lép en-nyomon cse ben hagy.”
Nos, má a pon osan ugyanezek a monda ok ál ak é ényessé immá on a
Papp– éle szó á a ona kozólag is. Éppen ezé Jakab László céljai közö
az ogalmazza meg, hogy szó á a -az új sza ak, ki ejezések bemu a ásá al-,
egy aj a kiegészí ője kí án lenni a „nagy szó á nak”. Fon os azonban meg-
emlí eni, hogy a Jakab– éle szó á a maga 28900 szócikké el e mésze esen
önállóan is megállja a helyé .
Felépí ésé ekin e a szó á há om nagyobb egység e bon ha ó. É dekes
újí ás, hogy a szó á használa á segí ő in o mációk a köny elején ille e
égén kék színű lapokon ol asha óak, a szó á „ es é ” jelen ő köz es lapok
ehé ek ma ad ak. A szó á elején az Előszó kö e ően a szó á használa á a
ona kozó in o mációka ol asha juk, majd a ö idí ések ille e a különböző
jelek eloldásá kö e ően pedig a inn be ű enddel isme kedhe meg a hasz-
náló.
Ezu án kezdődik el a ényleges szó á i ész (2-557). Min az a használa i
ú mu a óban is ol asha juk, a címsza ak u án index áll, mely megmu a ja,
hogy ado szó mely agozási ípusba a ozik. Az index melle csillaggal
jelöli a sze ző azoka a sza aka , melyekben ok ál akozás o dul elő. A ke-
esés az oldalakon el ün e e be űk is segí ik. Akik má magabiz osan
használják Papp Is án szó á á , azok ez a szó á is könnyedén udják majd
o ga ni, hiszen elépí ésé és jellegé ekin e igen hasonlóak.
A ha madik egység a agozási ípusoka bemu a ó ábláza oka a almaz-
za, ami Jakab a inn ke esz ne ek bemu a ásá al egészí e ki. A sze ző célja
mindezzel az ol , hogy segí se az ol asó munkájá , hiszen a inn nyel e
anuló kül öldiek számá a nem mindig egyé elmű, hogy az ado né ulaj-
donosa é i agy nőnemű.
Mindezen belül a szó á -min az címe is ük özi- elsőso ban diákok,
nyel anulók számá a készül . Az e éle szó á akkal szembeni k i é iumok-
nak a szó á maximálisan elege esz, hiszen á lá ha ó, ilágos, és egysze ű-
en használha ó. A könnyű ke eshe őség melle a nyel anulók észé ől nem
elhanyagolha ó pozi í umkén emlí eném meg mé e é is, mely lehe ő é e-
szi, hogy bá miko és bá hol magunkkal ihessük egy kis ke esgélés e.
KELEMEN IVETT
* * *
ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
205
Unka ilais-suomalaisen leksikog a ian g and old man, László Jakab on
yllä äny uudella sanaki jalla. Akadémiai Kiadón opiskelusanaki ja-sa jassa
ilmes yny suomi-unka i sanaki ja sijoi uu pien en ja keskisuu en sana-
ki jojen älimaas oon. Uudempana ja käy ökelpoisempana se ulee ko aa-
maan Papp Is ánin (1962) keskisuu en sanaki jan.
Sanaki ja yö, eli leksikog a ia ja siihen lii y ä u kimus – joi a ei ole
jä ke ää jy käs i e o aa oisis aan – eli leksikologia kuulu a kieli ie een
ma ginaalialueisiin. Sanaki ja yö ä pide ään yleises i käy ännön suu u ak-
kana, joka aa ii enemmänkin ekijää kuin poh ijaa. Täs ä huolima a on
mieles äni hy ä jä jes elmällises i mie iä ja e i ellä sanaki joihin lii y iä
seikkoja.
Esi än ässä a ioissani ensi aiku elmiani Opiskelusanaki jas a siinä
alossa mi en se e oaa omas a suomi-unka i ihannesanaki jas ani, jo a ei oki
ilmes yne koskaan. E enen a ioissani sanaki jan laajemmis a kysymyksis ä
– sanaki jan suhde muihin sanaki joihin, sanalis an suhde muuhun ki jan
eks iin, sanalis an akenne – lopul a pää yen yksi äisen sana-a ikkelin
aken eeseen.
Suomi-unka i sanaki jan suhde muihin sanaki joihin
Ensimmäinen suomi-unka i sanaki ja ilmes yi jo 1883 Józse Szinneyin
oimi amana. Lukuun o ama a muu amia askusanaki joja seu aa aa
lai os a pi i odo aa uo een 1962, jolloin Papp Is án sai almiiksi
suomalais-unka ilaisen sanaki jansa. Sii ä on si emmin o e u usei a
uusin apainoksia (1970, 1978, 1993, 2003). Yh een e ona Pappin sana-
ki jas a oidaan sanoa, e ä sii ä puu uu uudempi sanas o ja siinä on paljon
si emmin käy ös ä pois unu a sanas oa (esim. el enluu, sue a, i ma), eikä
siinä anna a juu i ie oa lähdekielen ai kohdekielen kieliopeis a. Pappin
sanaki ja sai unka i-suomi osan 1985 (Papp-Jakab). Siinä on jo hieman muu-
e u pe iaa ei a: unka inkielis en hakusanojen ai u usmuo oja anne aan,
sekä muu uma oma a alo osoi e aan. Tä en jos esime kiksi unka in-
opiskelija haluaa ie ää mi ä jokin suomen sana on unka iksi ja mi en si ä
ai u e aan, oi hän sen sel i ää näiden kahden sanaki jan a ulla.
Opiskelusanaki jassa Jakab on palanu Pappin sanaki jan pe us eisiin.
Mieles äni jä ke ämpää olisi kui enki ollu seu a a ja kehi ää e eenpäin
unka i-suomi sanaki jan (Papp-Jakab 1985) linjaa. Läheisis ä sanaki jois a
ulee ielä maini a Is án Nyi kosin (1977, 1996, 2000, 2004 jne.) suomi-
unka i-suomi askusanaki ja , jo ka o a sanas on uo eudessa aiempiin
keskikokoisiin sanaki joihin nähden pa empia.
ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
206
Uuden suomi-unka i sanaki jan sanaläh eeksi Jakab maini see Pappin ja
Nyi kosin sanaki jojen lisäksi uusimpana yksikielisenä Suomen kielen
pe ussanaki jan (I-III, 1990-1994). Pe ussanaki ja onkin Nykysuomen
sanaki jan, johon Pappin suomi-unka i sanaki ja pe us ui, jälkeen ä kein
yksikielisis ä suomen kielen sanaki jois a. Yksikielis en sanaki jojen uo an o
on kui enkin 1990 lu ulla nopeu unu Suomessa: Pe ussanaki jas a julkais iin
jo 1997 sähköinen e sio, jos a kehi e iin uusin e sio, eli Kieli oimis on
sanaki ja (sähköinen 2004, paine u 2006). Pe ussanaki ja on ma kan a ella
uudis unu huoma a as i, n. 6500 uu a sanaa on lisä y ja n. 20% sana-
a ikkeleis a on muoka u uudelleen (Kieli oimis on sanaki ja 2006,
alkusana ). Näiden sanaki jojen lisäksi olisi ollu hy ä käy ää myös
Ko imais en kiel en u kimuskeskuksen julkaisemaa uo e a kaksikielis ä
suomi- i o (2003) suu sanaki jaa, jonka pohjana myös on oiminu
Pe ussanaki ja.
Suomi-unka i Opiskelusanaki jan apauksessa olisi oinu myös poh ia
myös e i yissanas ojen lisäämis ä niil ä aloil a, jo ka o a po en iaalisia
käy äjiä lähellä. Esime kiksi kieli iede onkin hy in edus e una (johdin,
kan akieli, sane jne.). Olisin ehkä oi onu ielä suomalais-unka ilaisiin
suh eisiin lii y ää sanas oa, ku en heimo yö, jo a esime kiksi minun on
edelleenkin aikeaa seli ää unka iksi. Tu ismiin lii y iä sanas oja olisi a
iinisanas o ja uokasanas o, joihin ässä sanaki jassa ei ole kiinni e y
e i yis ä huomio a, puu eina mm.: hapokas, ke ma iili, leipäjuus o,
mus amakka a, amminen.
Jakab ei uudessa sanaki jassaan maini se in e ne -läh ei ä. In e ne issä on
kui enkin huoma a ia sanaki jakokoelmia, ku en MOT sanaki jas o (40
sanaki jaa: www.kielikone. i). Toisaal a esime kkilauseiden e simisessä ja
sanojen, johdos en ja ai u us en yleisyyden a kas elussa in e ne in
hakukonee o a kä e iä yökaluja. Sanalis aa lyhen äessä ai äyden äessä
ulisikin mieles äni aina ukeu ua ie oon sanojen ja muo ojen yleisyydes ä,
oma kieli aju ei yksin ii ä.
Pe ussanaki jan ensimmäinen e sio on jo osi ain anhen unu kin, onhan
20% sen a ikkeleis a si emmin muoka u uudelleen. Opiskelusanaki jaan on
si en sii yny jo ilmes yessään anhen unu a ie oa: esime kiksi
nykysuosi us en as aises i esi e ään omaani sana homonyymina
me ki yksissä ’ egény’ ja ’ oma’. Nykysuomessa omani on akiin unu
nimi ys e nises ä yhmäs ä, omaani ki jallisuuden lajis a (ks. CD-Pe us-
sanaki ja 1997). Sana asuinlii okumppani lienee pe ussanaki jan oimi ajien
sepi ämä, sillä sii ä ei ainakaan in e ne is ä löydy ainoa akaan esiin ymää.
Kieli oimis on sanaki jassa (2006) koko sanas a asuinlii o onkin jo luo u u.
ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
207
Uusin sanas o on suomi-unka i opiskelusanaki jas a jääny puu umaan,
esime kiksi: biojä e, bio unnis e, b ändi, hakukone, hymiö, kanne a a,
kie ä ys, koulukiusaaminen, sau akä ely, sekajä e, selain, eks i ies i,
aalikone, ie ihoi o, e oehdo us, esijuoksu. Vaiku aa siis sil ä, e ä
Opiskelusanaki jan n. 30 000 hakusanaa on poimi u pääsiallises i
Pe ussanaki jan 100 000:s a sanas a, jo ka ku as a a pa haimmillaankin
1980-lu un kielen ilaa ja kielikäsi ys ä. Pe ussanaki jan päi i ykse ei ä ole
päässee Opiskelusanaki jaan. Toi oa sopii, e ä seu aa issa painoksissa on
mahdollisuus äyden ää ja muoka a sanaki jaa.
Suomi-unka i sanaki jan sisäl ö
Sanaki jaan kuuluu aina muu akin kuin pelkkä sanalis a. Esime kiksi
Nyi kosin askusanaki ja on suunna u e i yises i ma kailijoiden käy öön.
Siksi siinä (2004) on lii eenä mm. laaja uokasanas olii e, Unka in ka a,
ie oa Unka is a sekä hyödyllisiä ilmaisuja. Opiskelusanaki jassa lii ei ä on
ähän: ai u us yypi , as e aih elu yypi ja lis a suomalaisis a e unimis ä.
Opiskelusanaki jaan olisi sopinu myös lyhy (kon as ii inen) kielioppi
molemmis a kielis ä. Suomalaisia opiskelijoi a aja ellen olisi oinu lisä ä
myös joidenkin sana yyppien käännösmalleja. Unka ilaisia opiskelijoi a
a en olisi oinu käydä läpi yypillisiä suomen kielen johdoksia. Lisäksi
lyhy ku aus suomen kielen a ian eis a olisi saa aisi au aa käy äjää
pää elemään mi en esime kiksi puheessa kuullus a suomen sanas a oi
joh aa sanaki jassa esiin y än ki joi e un sanan.
Opiskelusanaki jan oheis eks eis ä ain lyhen eiden seli ykse on anne u
myös suomeksi. Ki jaa ei oheis eks ien pe us eella liene a koi us
ma kkinoida suomalaisille. Osassa kaksikielisis ä sanaki jois a suu in osa
oheis eks eis ä on molemmilla kielillä (mm. suomi-unka i, Jakab-Papp
1985). Niissä on yypillises i myös ie oa molempien kiel en kieliopis a.
Suomi-unka i sanaki joissa pe in eenä lienee kui enkin huomioida ain
painomaan mukainen ie as kieli. Maini ussa Nyi kosin
Taskusanaki jassakin anne aan ie oa ain Unka is a, jonka ka akin on
sanaki jassa kah een o eeseen. Ei ä kö unka ilaise si en ma kus a
Suomeen? Samaa oisi kysyä Opiskelusanaki jan kohdalla: ei ä kö
esime kiksi ohjee sanaki jan käy öön (Tájekoz a ó a szó á hasznala ához)
saa aisi kiinnos aa suomalais a unka in oppijaa jo opin ojen alku aiheessa?
Missään ei ke o a suomeksi esime kiksi, e ä unka ilaisi ain e bien
sanaki jamuo o on indika ii in yksikön kolmas eikä in ini ii i ku en
suomalaisi ain.

ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
208
Sanalis as a
Opiskelusanaki jaan on sisälly e y Pappin sanaki jaan nähden uu a,
iimeaikais a sanas oa: esim. ka umuspille i, ko ale y, kännykkä, le ppu,
luomu, sähly, sähköpos i, po kupuku. Opiskelusanaki jassa on pääasiallises i
uudis e u sanalis aa niin, e ä yhdyssanois a ja johdoksis a on jä e y pois
ilapäisluon oise , joi a anha Pappin sanaki ja unsaas i sisälsi. Esime kiksi
H:n kohdal a opiskelijasanaki jas a on pois e u (Google. i esiin ymien mää ä
hakasuluissa): hal ijamaises i [1], hassumainen [3], heikko e inen [8] ja
höys yä [9]. Toki joi akin pe i ee isiä muo oja on jääny Opiskelusanaki jaan,
esim. hiushuokoinen [4]. Sanojen a anomaisuus käy ön kannal a on
kui enkin selkeäs i ollu alikoinnin pohjalla. Mukaan on näin o e u myös
yleispuhekiel ä (heila [50700]) ja yleisslangia (heido [2180]). Myös ie yjen
alojen e ikoissanas oa löy yy, a sinkin lääkä illä käyn iä a en löy yy
unsaas i apua (esim. is eli, asi uskoe, iehy ). Lyhen eis ä
ha inaislaa uisimma kin on sisälly e y sanaki jaan (esim: ., jpp.). Sana-
a ikkeleina esiin yy myös johdoksia, esim. lainen, mainen ja
lii epa ikkelei a -kin, -pa. Epäsäännöllisiä ai u usmuo ojakin esiin yy sana-
a ikkeleina, esim. en.
Opiskelusanaki jas a löy yy kiel ämä ä selkeäs i nykyaikaisin ja
käy ökelpoisin sanalis a ähänas isis a sanaki jois a. Joi akin a allisia ja
ä kei ä sanoja sii ä kui enkin puu uu, ja oisaal a ilapäisluon eisia ai
pe i ee isiäkin sanoja löy yy sanaki jas a. Seu aa assa lyhyen e sinnän
uloksena syn yny lis a sanoja, jo ka olisi mieles äni ollu hy ä sisälly ää
opiskelusanaki jaan ja joille Googlekin an aa ähin ään 200 esiin ymää:
amma iko keakoulu, biojä e, bio unnis e, b unssi, b ändi, g aa i,
haa e i, hakukone, hapokas, hedelmäinen, he ahissi, hu i, hyla, hymiö,
joiku, jälkimaku, kaamos, kan oliina, kanne a a, kassle , ke ma iili,
kie ä ys, kolumni, koulukiusaaminen, ku apuku, kus os, käpykaa i,
leipäjuus o, luo ijuna, manne, mu ukah i, mus amakka a, nais enmies,
nau eskella, poikkeus ila, pol a i , askausa pi, eilu kauppa, undulaa i,
saa ohoi o, sau akä ely, sekajä e, selain, sii olohka e, suojelupoliisi,
susipa i, amminen, eks i ies i, iena a, ienes i, aalikone, e oehdo us,
ie ihoi o, iuhah aja, esijuoksu, ylly yshullu, yöpyminen, äi iyspakkaus.
Tie yissä sana yhmis ä mukana on ain osa sanois a, esime kiksi
punamul ahalli us löy yy sanaki jas a, mu a kansan in amahalli us,
po a ihalli us, sinipunahalli us ai sa eenkaa ihalli us ei. Tällaisissa
apauksissa olisi pi äny o aa mukaan (lähes) kaikki ai ei mi ään.
On aikeampaa löy ää sanoja, jo ka oisi pois aa sanaki jas a.
Seu aa assa on kui enkin joi akin pe i ee isiä sanoja ja muo oja joille
ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
209
Google. i an aa edellä maini uja sanoja huoma a as i ähemmän esiin ymiä
(esiin ymien mää ä hakasuluissa):
asuinlii o [65], asuinlii okumppani [0], basillinkan aja [4], ge illaso a
[9], haih u ainen [64], his o ian akainen [18], hiushuokoinen [4],
jääkaappima ga iini [45], kah i ii is e [4], kliseesanaki ja [1],
muukalais oi oinen [2], paikan äli ys oimis o [6], pa e nos e hissi [35],
ippa i [10], aa ua [28], aluu a-au omaa i [2], yksi aimoinen [3],
yl yleinen [7], yö yn ä [9], ää immäisyysaines [4], ää immäisyys yhmä [6],
Yksi mahdollisuus ii is ää sanalis aa olisi myös (mil ei) saman
hahmois en ie assanojen poisjä ö (esim. zeppeliini, zulu).
Sana-a ikkeleis a
a) ai u us
Suomalaisessa sanaki jape in eessä on pe usmuo oina e beillä in ini ii i,
unka ilaisessa pe in eessä yksikön kolmas. Tai u us me ki ään suomi-unka i
sanaki joissa koodeilla. Suomen ai u us yypi ely ja auluko on o e u
suomi-unka i sanaki jaan sellaisenaan pe ussanaki jas a. Toinen, enemmän
ilaa aa i a aih oeh o on me ki ä ai u us sana-a ikkeleihin, ku en on eh y
Papp-Jakabin unka i-suomi (1984) sanaki jassa. Opiskelusanaki jassa
ai u us on sisälle y sana-a ikkeliin ain poikkeus apauksissa, ku en olla ja
ei.
b) seman iikka
Suomenkielisille sanoille on py i y an amaan unka inkielise as inee ,
as ineen sijas a ai ohella mää i elmiä ai seli yksiä on ha assa (ks.
kui enkin punamul ahalli us, yö ankila). Me ki ys as inee on nume oi u.
Ilmeises i a koi us on, e ä ensimmäinen as ine on a allisin. Toisinaan
kui enkin näin ei ole. Esime kiksi nykysuomessa ka hunpal elus a koi aa
ensi sijaises i " ekoa joka aha omas i koi uu jonkun ahingoksi"
(Pe ussanaki ja, 1990). Opiskelusanaki jassa ensimmäisenä as ineena on
kui enkin med ekul usz. Vas inee un u a yleensä hy il ä, joissakin
apauksissa olisin sil i oi onu enemmän ie oa unka inkielisis ä as ineis a.
Vas inei a anne aan usei a. Unka ilainen käy äjä osaa a maankin pää ellä
mikä synonyymeis ä milloinkin as aa suomalais a sanaa, mu a suomalainen
opiskelija ei oi ässä luo aa pelkäs ään sanaki jaan. Tämän lisäksi as inei a
seli ä ä huomau ukse o a ain unka iksi, esime kiksi: kan a 1. [cipő]
sa ok, [ ejsze] ok, [gomb] ül, [lámpa] alp, [le él] szá , [szeg] ej ...
d) kielioppi
Sanojen käy ön kannal a ä keää on niiden käy äy yminen lauseissa.
Esime kiksi e bien ek io onkin me ki y sanaki jaan. E i yises i suomen ja
ISMERTETÉSEK – REZENSIONEN – REVIEWS – KATSAUKSIA – РЕЦЕНЗИИ
210
unka in älisissä e oissa olisi ä keää an aa myös esime kkilausei a, ku en
siinä, e ä e bien jäädä, jä ää, unoh aa, os aa ja löy ää ek io on suomessa
ulo- ja e osija, unka issa olosija. Vali e a as i os aa, jäädä ja jä ää
sanoissa ei kiinni e ä huomio a niiden e iä iin ek ioihin (esim. os in ki jan
kaupas a = a bol ban e em a köny e ).
Lopuksi
László Jakabin Opiskelusanaki ja on ei ämä ä edis ysaskel unka ilais-
suomalaisille kul uu isuh eille. Tilanpuu een, suu i öisyyden, aadi un
oimi usajan ai muun syyn uoksi siinä on kui enkin puu ei a. Pienillä
pa annuksilla ki jan olisi oinu ehdä helppokäy öisemmäksi suomalaisille
unka in opiskelijoille. Kaksikielisiä sanaki joja oimi aessa ulisi yleensäkin
pi ää mielessä molemma läh ökiele . Suu in puu e kui enkin on, e ä
sanas on uo eus ei as aa ämän he kis ä nopeaa leksikog a is a kehi ys ä
Suomessa. Vuosi uhannen aih eessa sanaki jojen julkaisunopeus on
selkeäs i nopeu unu eknisen kehi yksen myö ä. Tähän lii yen olisikin hy ä
saada lähi ule aisuudessa myös aka as i o e a a suomi-unka i-suomi
sanaki ja sähköisessä (CD ai In e ne ) muodossa.
PETTERI LAIHONEN