Johdanto : Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä

Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022. Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 7–22. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0 1 Johdan o: Ko i hy in oin i yön ja haa oi u uuden koh aamisen ympä is önä Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen Johdan o Tässä ki jassa ollaan ko ona. Tu kija kulje a a lukijan hy in oin i yön eki- jöiden ko ikäynneille ja asumisessaan ukea a i se ien asiakkaiden luokse. Hy in oin i yön ekijöillä ii aamme e i sosiaali- ja e eysalan amma ei- hin, jois a ki jassa o a edus e uina muun muassa sosiaali yön ekijä, lääkä i, (psykia inen) sai aanhoi aja, sosiaaliohjaaja, päihde yön ekijä, sosionomi ja lähihoi aja. Nämä amma ilaise yösken ele ä sosiaali- ja e eyshuollossa, ku en aikuissosiaali yössä, ko ihoidossa, päihdepal eluissa ja ikäihmis en pal eluissa. Hy in oin i yö on sosiaali- ja e eydenhuollon amma ilais en ekemää neu on aa, ohjaus a, hoi o yö ä ja psykososiaalis a ukemis a. Se oi olla myös kodinhoi oapua ai mielen e eys-, päihde- ja asunno omuus yö ä. Työn a oi eena on ukea ja ah is aa asiakkaan hy in oin ia, oimin akykyä ja e ey ä sekä ennal aehkäis ä si ä, e ä haa oi a assa ilan eessa ole an 8 Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ihmisen aikeude kasaan u a . Sosiaali- ja e eydenhuollon yön ekijöiden ekemässä hy in oin i yössä on samanlaisia pii ei ä ja ulo u uuksia, aikka e i o ganisaa ioissa ja amma inimikkeillä eh ä ässä yössä on myös e oja (ks. Wallin 2012, 13–14). Ki jassa hy in oin i yön käsi eellä ii a aan laajas i sosiaali- ja e eydenhuollon amma ilais en ekemään yöhön. Yksi äisissä lu uissa saa e aan kui enkin ki joi aa a kemmin käy äen e i amma ien nimikkei ä. Näin ehdään silloin, kun ki joi e aan ie yn amma ilaisen hy- in oin i yös ä jossakin e i yisessä kon eks issa. Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus o a ki jan pääkäsi ee , joi a a - kas ellaan e i ulokulmis a. Keskeisenä a oi eena on jäsen ää, minkälaisia me ki yksiä kodilla on haa oi u uuden koh aamisen, sanoi amisen, koke- misen ja lie i ämisen paikkana. Ka se kohdis e aan niihin ilan eisiin, jois- sa hy in oin i yön ekijä ja u kija jalkau u a asiakkaiden ko eihin. Näissä kodeissa ele ään köyhyydessä, sai auden, kipujen, oimin aky yn ajoi eiden ja/ ai päihde- ja mielen e eyshaas eiden kanssa. Ki jassa kysy ään, millaisen ympä is ön ko i muodos aa haa oi u uuden kanssa elämisen sekä asiakkaan ja yön ekijän koh aamisen paikkana. Johdannossa esi elemme ki jan yh eiskunnallis a aus aa eli ko ikäänne - ä, haa oi u uuden käsi e ä sekä ki jan akenne a ja yksi äis en lukujen ulokulmia ko ona eh ä ään hy in oin i yöhön. Olemme ajannee a kas- elun aikuis en pa issa ko ona eh ä ään hy in oin i yöhön, jo a ki jan em- pii isissä lu uissa a kas ellaan e i näkökulmis a. Ka somme, e ä aikuis en pa issa ko ona eh ä ä hy in oin i yö muodos aa oman, e i yisen ja ähän u ki un eh ä äalueensa, jo a on myös ja kossa ä keä u kia enemmän. Ul- kopuolelle jää las en, nuo en ja lapsipe heiden pa issa eh ä ä ko ikäyn i yö. Ki jassa ei myöskään käsi ellä esime kiksi ammais en ja maahanmuu ajien pa issa eh ä ää ko ikäyn i yö ä, sillä se ei kuulu ki joi ajajoukon keskeisiin u kimusalueisiin. Hy in oin i yössä kohda aan e i a oin haa oi a issa elämän ilan eissa ole ia ihmisiä keskellä a kea. Yh ääl ä heidän a jen oimijuu ensa on ajal- lis a ja heikkoa, mu a oisaal a heillä on myös monenlaisia ah uuksia ja oima a oja. Ki jassa ao e aan o ea sellaiseen ko iin, jossa kohda aan ja ele- ään haa oi a ien elämän ilan eiden keskellä. Asiakas saa aa a i a ukea mielen e eyden hallin aan, yysisiin sai auksiin, ai is umisen ja kun ou u- Johdan o 9 misen haas eisiin ai aikkapa anhuuden mukanaan uomiin aikeuksiin. Hy in oin i yön ekijä menee ko iin ukeakseen, au aakseen ja mahdollis- aakseen asiakkaan a jen suju uuden ja ko ona asumisen. Hy in oin i yössä ja sen u kimuksessa kohda aan sensi ii isiä aihei a ja ilan ei a. Tämä edelly ää e i yis ä ee is en kysymys en huomioimis a ja ee is ä e leksii isyy ä. Ki jassa käy e ä is ä aineis oesime keis ä on häi- y e y unnis e iedo , eikä ihmisis ä käy e ä heidän oikei a nimiään. Lisäksi apo oinnissa on kiinni e y e i yis ä huomio a ihmisen oimijuu a kun- nioi a aan ja a os a aan ki joi us apaan. Kaikkinensa on nouda e u hy ää ie eellis ä käy än öä ja u kimusee isiä pe iaa ei a (ks. Tu kimusee inen neu o elukun a 2019). On ä keää, e ä yh eiskun a ie eissä oidaan u kia haa oi a issa elämän ilan eissa ole ia ihmisiä muun muassa käy ämällä luonnollisissa uo o aiku us ilan eissa muodos unu a aineis oa. Silloin u- lee e i yisen ä keäksi a mis ua yksi yisyyden suojan o eu umises a sekä sii ä, e ei u kimuksessa mukana ole ille koidu minkäänlais a hai aa ai aa aa. Ee isyy een kuuluu myös me ki yksellisen iedon uo aminen ai- keis a ja sensi ii isis ä aiheis a. Ta oi eenamme onkin ehdä näky äksi haa- oi a issa ilan eissa ole ien ihmisen kodeissa eh ä ää hy in oin i yö ä ja ko ia monime ki yksisenä koh aamisen ja uo o aiku uksen paikkana. Lähes ymme ko ia moninäkökulmallises i. Yh ääl ä ko i on paikka, jossa ehdään hy in oin i yö ä. Toisaal a se on asiakkaalle yksi yinen paikka, joka saa monenlaisia me ki yksiä ajassa, menneisyyden muis oissa, nykyisyydessä ja suun au umisessa ule aan (ks. esim. Zu e ey & Ho sell 2022b; luku 3). Ko ona oidaan kokea yksinäisyy ä, ja sen seinien sisäl ä oi olla aikeaa läh- eä ulos. Samalla se oi a koi aa myös ah aa oimijuu a, iloa onnis umisis- a, halua oppia uusia asioi a ja pä jä ä omillaan. Ko i mää i yy muun muassa kuulumisena johonkin: se on sosiaalisen kanssakäymisen paikka, jossa o a läsnä mone kul uu ise , sosiaalise ja yksilöllise no mi . Ko i pi ää myös si- sällään a jen kannal a me ki yksellise u iini sekä u u esinee (Juhila & Gün he 2021; luku 10 ja 13). Usein ko i on ihmiselle hy in oinnin keskus, u asa ama, jossa oi kokea olonsa u alliseksi ja le äh ää (Kainlau i 1998; Raijas 2008; Vilkko 2010; Juhila ym. 2016). Siellä ihminen oi olla oma i sen- sä, poissa julkis en ilojen ihmis ilinäs ä ja ie aiden ka seil a. Toisaal a ko i oi me ki yksellis yä päin as aises i, jolloin oidaan kysyä, onko kyseessä 10 Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ko i. Tällöin se oi a koi aa u a omuu a ja pelkoa, olla ii ämä ömän huolenpidon paikka ai yksinäisen, haa oi a assa asemassa ole an ihmisen ” ankila”, jolle ei ole aih oeh oja ai jos a ei pääse halu essaan ulos (esim. Ted e 2006). Kodin un ua, ie yn paikan mää i ymis ä kodiksi, ikko a ä- ki al a, u a omuus, hy äksikäy ö ja pako e u sii ymä paikas a oiseen (esim. Zu e ey & Ho sell 2022a, 10). Ko i oi olla myös hy in oin i yön eki- jälle epämielly ä ä ja iskial is yösken ely-ympä is ö (luku 9). Ko iin uo a- illa pal eluilla ei oida kokonaan ko a a esime kiksi ympä i uo okau is a huolenpi oa a joa ia asumisyksiköi ä ja sai aaloi a, joihin niihinkin asuk- kaa ja po ilaa oi a lii ää kodin me ki yksiä. Ins i uu ioiden pu kaminen ja ko ikäänne Ko ona eh ä ä hy in oin i yö lisään yy: yhä useammin oisen ihmisen ko- dis a ulee yön ekijälle yöpaikka ja kodin asukkaalle ympä is ö, jossa hän o aa as aan pal eluja. Yh eiskun apolii iseksi a oi eeksi on mää i el y jokaisen oikeus omaan ko iin ja ko ona asumisen u aaminen mahdollisim- man pi kään monissa ukea aa i issa ilan eissa. Lai oshoi o ja -asuminen o a nykyisin iimesijaisia apoja jä jes ää hy in oin ipal eluja, ja niiden si- jas a ja innalla a jo aan yhä enemmän ko iin ie ä iä pal eluja. (Esim. Ju- hila & K öge 2016; luku 2.) Muun muassa Maailman e eysjä jes ö (WHO) äh ää kansain älises i siihen, e ä lai oshoi o ja -asuminen ähen yisi ä . Ilmiö ä ku su aan yleises i deins i u ionalisaa ioksi, ja lai oshoidon ähen y- mis ä pide ään yh enä apana ah is aa ihmisoikeuksia ja hoidon laa ua e en- kin mielen e eyspal eluissa (Salisbu y ym. 2016, 2). Mone yh eiskunnallise ekijä o a mahdollis anee lai os en pu kami- sen, lai ospaikkojen ähen ämisen, lai oshoi ojaksojen lyhen ämisen, pien en asuin- ja hoi oyksiköiden aken amisen sekä iimeisimpänä ko iin ie ä ien pal eluiden kehi ämisen. Lai os en pu kamises a seu annu a aihe a, jossa hy in oin i yön ekijä jalkau u a enene ässä mää in asiakkaiden ko eihin, ku su aan ki jassa ko ikään eeksi. (Luku 2; Hall ym. 2021.) Deins i u ionalisaa io a on edis äny 1950-lu ul a läh ien niin sano u lai- osk i iikki (No ella 2010; Alanko 2017). Vielä 1960–1970-lu ulle saakka iso Johdan o 11 lai okse , ku en psykia ise sai aala ja asunno omien asun ola , akenne - iin kauas asu ukses a ja kaupunkien keskus ois a. Vähi ellen nii ä koh aan ale iin esi ää k i iikkiä: niiden ka so iin sii ä än haa oi a issa elämän- ilan eissa ole ia ihmisiä yh eiskunnan ja a allis en sosiaalis en kon ak ien ulkopuolelle. Lai osasukkaisiin kohdis ui myös leimaa ia asen ei a, jo ka li- säsi ä sen iskiä, e ä läheise ihmise ja lähiyh eisö unoh i a apua a i - se an henkilön lai oshoi oon (Shen & Snowden 2014). Ajan saa ossa lai okse myös ylikuo mi ui a liiallises a asiakasmää äs ä, ja niiden a joama hoi o ode iin huonolaa uiseksi ja ihmisoikeuksia polke aksi (esim. Fakhou y & P iebe 2007). Lai osk i iikissä as us e aan pa e nalis isia eli kon olloi ia ja ajoi a ia yökäy än öjä. Keskeinen a oi e on edis ää humaaneja, yksilön apau een ja i semää äämisoikeu een pe us u ia oimin akäy än öjä haa oi a issa elä- män ilan eissa ole ien ihmis en ukemisessa ja au amisessa. Lai osk i iikin lisäksi deins i u ionalisaa io a o a edis änee lääke ie een kehi ys, pe usoi- keuksien, asiakasläh öisyyden ja oipumiso ien aa ion ah is uminen sekä py kimys aloudellisiin sääs öihin. (Chow & P iebe 2013; Salisbu y ym. 2016; Tuokkola & Ka sui 2018; Hudson 2019; luku 2.) Ko ikäänne pe us uu pi käl i samoihin läh ökoh iin ja a oi eisiin kuin deins i u ionalisaa io, mu a ie si ä askeleen pidemmälle. Ko ikäänne ä oi- daan lähes yä eak iona ai as auksena deins i u ionalisaa io a koh aan esi- e yyn k i iikkiin. Lai os en pu kamis a on sano u keskene äiseksi ja ailli- naiseksi p osessiksi, sillä pienissäkin asuin- ja hoi oyksiköissä sekä a ohoidon pal eluissa on he käs i pa e nalis isia, asukas a ajoi a ia käy än öjä. Lai os- paika o a osin myös sii ynee ain paikas a oiseen, esime kiksi psykia i- sis a sai aalois a ankiloihin (esim. Fakhou y & P iebe 2007). Ko ikään een ee isenä läh ökoh ana on, e ä jokaisella on oikeus omaan, pysy ään ko iin sekä ii ä iin, asiakasläh öisiin a opal eluihin ja ko iin uo a aan ukeen. Ko ikäänne muu aa ennen kaikkea apaa as a a haa oi a assa asemassa ole ien ihmis en uen (ja kon ollin) a peisiin lai osympä is ön sijaan yh- eisöllisissä kon eks eissa. Tällöin yön ekijöiden ja asiakkaiden oimin aym- pä is ö muu uu, sillä haa oi a ien elämän ilan eiden kanssa ele ään ja nii ä a ko aan asiakkaiden kodeissa ja lähiyh eisöissä. 12 Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen Ki jamme pe us uu näkemykseen, e ä hy in oin ipal eluiden yön eki- jän ja asiakkaan koh aamisen paikalla on äliä (ks. myös Ma in-Ma hews 2007; Juhila 2018). Ko ikään een aikakau ena on ä keää ah is aa suomen- kielis ä ko ona eh ä än hy in oin i yön u kimus a: ko ona eh ä ään hy- in oin i yöhön lii yy monia is i ii aisia jänni ei ä ja ee isiä kysymyksiä, joi a on ä keää jäsen ää ja ehdä näky äksi u kimuksen keinoin. Ko ikäyn i- yössä koh aa a hy in oin i yön ins i u ionaalise ja amma illise käy ännö sekä asiakkaan yksi yinen ko ielämä. Ko i a joaa apau a ja mahdollisuu a luoda oma u iini ja säännö , mu a oisinaan nämä kään y ä asiakas a as- aan ja uhkaa a hänen u allisuu aan ja hy in oin iaan. Pa haimmillaan ko i on asiakkaalle u apaikka. Se oi myös ympä is önä edis ää hy in oin- i yön ekemis ä, koska siellä oi käydä mui a ympä is öjä u allisemmin luo amuksellisia keskus eluja. Kui enkin kodin ila ja a a a oi a myös hankaloi aa yön ekijän yö ä. Voidaan myös kysyä, muu aako ko ona eh- ä ä hy in oin i yö kodin sai aalaksi ai kun ou uspaikaksi. On ilan ei a, jolloin yön ekijä ei oi mennä u allises i asiakkaan ko- iin ai jä ää ä ä sinne yksin. Toisinaan asiakkaan e u on saada olla ko ona, mu a joskus hänelle pa as a on pääs ä siel ä pois lai osasumiseen ja/ ai -hoi- oon. Ki jan a oi eena on lisä ä ymmä ys ä sosiaali- ja e eydenhuollon ko ikään ees ä ajallisena, käsi eellisenä ja käy än öihin kiinni y änä ilmi- önä. Kokonaisuus an aa älinei ä paikkakoh aisuuden iedos amiseen ja ih- misen ja paikan älisen uo o aiku uksen u kimiseen sosiaali ie eissä. Tä ä ki joi aessamme Co id-19-pandemia on lisänny globaalis i julkis a ja yh- eiskun a ie eellis ä keskus elua kodin me ki yksis ä ja me ki ä yydes ä, on puhu u esime kiksi ko ona eh ä äs ä e ä yös ä (Zu e ey & Ho sell 2022a, 10–11, 15–16). Pandemia on he kis äny sosiaali yössä esime kiksi paikka- ja keho ie oisuudelle ja uo anu keskus elua sii ä, missä ja millä älineillä sosi- aali yö ä olisi pa as a ule aisuudessa ehdä (ks. esim. Kong ym. 2021). Haa oi u uuden ää ellä Haa oi u uus ( ulne abili y) ja haa oi a a elämän ilan ee ( ulne able li e si ua ions) o a suomen kielessä melko uude käsi ee , jo ka ule a lähelle Johdan o 13 ma ginaalisuuden, huono-osaisuuden ja e ia oisuuden käsi ei ä (ks. esim. Ohisalo ym. 2015; B own ym. 2017; Jokinen ym. 2022). Haa oi u uus on moniulo einen, monime ki yksinen ja ajankoh ainen e mi (B own ym. 2017; Ku onen & Vi okannas 2020; Hau ala 2021; Ku onen 2022). Juu i ajankoh ai- suu ensa ja monikäy öisyy ensä uoksi ali simme sen ki jaamme, aikka ongelma on, neu aali ai yksiseli einen se ei ole (ks. esim. B own 2011). Haa oi u uus on an au unu englan ilaisel a kielialueel a Suomeen. Se yleis yy nopeas i pai si u kimuksessa ja sosiaali- ja e eyspal eluissa myös poli iikassa sekä hallinnollisessa ja amma illisessa kielenkäy össä (Fawce 2009; Vi okannas ym. 2020). Englannin kielen käsi eelle ei helpos i löydy luon e aa suomen kielen as ine a, mu a ilmaisu ”haa oi u uus” ai ”haa- oi a assa ilan eessa/asemassa ole a” o a alkanee akiin ua. Nämäkään käännökse ei ä a oi a kaikkia englanninkielisen e min me ki yksiä. Haa- oi u uuden lisäksi se sisäl ää me ki ykse ”suoja omuus”, ”al ius” ja ”he k- kyys”. (Ku onen 2022.) Kansain älisessä u kimuski jallisuudessa haa oi - u uuden käsi ees ä on iime aikoina käy y a sin paljon keskus elua. Si ä on py i y mää i elemään yh eiskun a ie eiden lisäksi ainakin iloso iassa, sukupuolen u kimuksessa ja oikeus ie eessä (esim. Fineman 2010; Mackenzie ym. 2014; He ing 2016; B own ym. 2017; Honkasalo 2019; Vi okannas ym. 2020). Haa oi u uus on yh ä aikaa uni e saalia ja e i yis ä (ks. esim. Fineman 2010). Uni e saalia se on siinä me ki yksessä, e ä olemme kaikki al ii a sai- as umiselle, onne omuuksille, ammoille, iippu uuksille, mene yksille ja epäonnis umisille (Fineman 2008; 2010; Dodds 2014; Mackenzie 2014; Mac- kenzie ym. 2014; Hau ala 2020). Haa oi u uus lii yy myös äis ämä ömään iippu uu emme muis a ihmisis ä. Riippu uu emme sosiaalisis a suh eis a samanaikaises i sekä al is aa mei ä haa oi umiselle – esime kiksi hylkäämi- selle, äheksynnälle, äki allalle ai hy äksikäy ölle – e ä an aa esu sseja sel iy yä haa oi a is a ilan eis a. Sosiaalis en ja yh eiskunnallis en suh ei- den ansios a yksilö oi saada ongelma ilan eissa esime kiksi aloudellis a ai psykososiaalis a ukea läheisil ään ja julkisil a ins i uu ioil a. E i yis ä haa oi u uus on siinä mielessä, e ä oimme unnis aa yh eis- kunnallisia asemoin eja ja elämän ilan ei a, joihin lii yy e i yisiä, mahdol- lises i kasau unei a es ei ä ja aikeuksia sel iy yä elämässä (esim. Mackenzie 14 Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ym. 2014). E i yinen haa oi umisen iski lii e ään usein ie yihin ominai- suuksiin, ku en ikään, sukupuoleen, e nisyy een ai ammaisuu een (ks. esim. Vi okannas ym. 2018). Toisaal a haa oi u uuden on näh y ky key y än ie yihin elämänkulkuihin, elämän ilanne ekijöihin ja esu ssi ajeisiin (ks. esim. Vi okannas ym. 2020). Esime kiksi aloudellis en esu ssien ähäisyys, heikko e eyden ila ja iippu uude , elämän k iisi sekä sosiaalisen uen puu e haa oi a a yksilöä. Lisäksi haa oi u uus lii e ään usein leima uihin äes ö yhmiin, joilla on heikko yh eiskunnallinen asema, ku en esime kiksi ongelmallises i huumei a käy ä iin ja lain ikkojiin. Haa oi u uus on sosiaalis a ja kon eks iin sido ua. Haa oi u uudes- sa on kyse ie yssä ajassa, suh eissa ja yh eiskun a aken eissa muo ou u as- a, ala i muu u as a ilmiös ä (Vi okannas ym. 2020, 336). Käsi een a ulla oimme analysoida niin yksilöllisiä elämän ilan ei a kuin yhmien, jä jes el- mien ja julkisen allan älisiä suh ei a. On ilan ei a, joissa sel iy ymis ä ja elämää uhkaa a luonnollise ja meis ä iippuma oma ekijä , ku en pande- mia ja sai aude . Usein haa oi u uus on kui enkin sosiaalises i ja polii i- ses i uo e ua ja oikeu e ua (Fineman 2008; 2010). Haa oi u uu a oi a olla uo amassa esime kiksi ulossulke a ja a unsaannille eh oja ase a a amma illise ja o ganisa o ise käy ännö (esim. Ran a 2020). Myös ii ä- mä ömä ai a e a as aama oma pal elu oi a osal aan lisä ä haa oi - u uu a. Julkinen al a ei oi pois aa ihmiselämään kuulu aa, uni e saalia haa oi u uu a, mu a se oi helpo aa äs ä koi u aa inhimillis ä hä ää ja u a omuu a. Haa oi u uuden käsi eeseen lii yy iski, e ä si ä käy e ään leimaa as i ja niin, e ä sillä oikeu e aan holhoa ia oimin akäy än öjä. Tällöin ei ha ai- a si ä, e ä aikeissa ilan eissakin ihmisillä on oima a oja, oimin amah- dollisuuksia ja i semää äämiskykyä (Fawce 2009). Haa oi u uu a ei ulisi a ioida asian un ija-asemas a käsin, ie yjen k i ee ien a assa. Me ki ä- ää on, kuinka kukin meis ä mää i ää ja sanoi aa i se omaa haa oi u uu - aan ai haa oi a aa asemaansa. Haa oi u uu a pu ka ien oimien ulee, aina kun mahdollis a, edis ää yksilön oimin amahdollisuuksia ja i semää- äämisoikeu a, eikä ähen ää nii ä (Mackenzie 2014; Mackenzie ym. 2014). Haa oi u uu een ky key yykin monia mo aalis-ee isiä kysymyksiä: kuka on kulloinkin as uussa ja kenen ulisi eagoida ja as a a a un a peeseen? Johdan o 15 Millaisia yksilöllisiä ai kollek ii isia el ollisuuksia meillä on haa oi a issa elämän ilan eissa ole ia koh aan? Mi en ähennämme haa oi u uu a si en, e ä samalla ah is amme haa oi a issa ilan eissa ole ien oimin amahdol- lisuuksia ja au onomiaa, emmekä ule iis äneeksi heil ä oikeu a mää i ää hy än elämänsä eh oja (Dodds 2014)? Ki jassa lähes y ään hy in oin i yön ekijöiden ko ona ekemää ihmissuhde yö ä haa oi u uu a koh aa ana, joko si ä ah is a ana ai lie i ä änä oimin ana. Ki jan kon ibuu io ja akenne Ki jan osiossa ”Ko i käsi eellisenä ilmiönä” lähde ään liikkeelle hy in oin i- pal eluiden ja - yön o ganisoinnin muu okses a, jos a käy e ään nimi ys ä ko- ikäänne. Lu ussa luodaan yleisku aa sii ä, kuinka lai oshoidon ja -asumisen pu kamisen sekä si emmin ko ikään een muu osp osessi oden u a mie- len e eys-, päihde-, -asumis- ja anhuspal eluissa sekä aikuissosiaali yössä. (Luku 2.) Osion oisessa lu ussa jäsenne ään kodin monime ki yksisyy ä asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana. Ko i mää i yy yksi yisyyden alueeksi, johon sekoi uu julkisen ilan ja ins i u ionaalisen au amis yön pii ei ä, silloin kun se on myös hy in oin i yön ekemisen paikka. (Luku 3.) Kun u kija u ki a kodeissa apah u ia ins i u ionaalisia koh aamisia, a - i aan sellaisia u kimusmene elmiä, joiden a ulla on mahdollis a analysoida koh aamis en paikkaan ja sosiaaliseen uo o aiku ukseen lii y ää e i yi- syy ä. Osion lopussa a kas ellaankin ihmismaan iede ä ja e nome odolo- giaa sekä pohdi aan si ä, mi en näiden me odologis en suun auksien a ulla oi analysoida ko iin ie ä ää hy in oin i yö ä. Lu ussa uodaan esiin, mi en kyseis en suun aus en hyödyn äminen ie eellisessä yössä edelly ää u ki- jan mukana olemis a yön ekijöiden ja asiakkaiden ko ikäyn ikoh aamisissa. Tu kijan läsnäolo mahdollis aa myös sellais en aineis ojen uo amisen, jossa a oi e aan kodeissa eh ä än hy in oin i yön uo o aiku uksellisuus, ma e- iaalisuus ja kehollisuus. (Luku 4.) Ki jan oisen osion ”Ko ona eh ä än hy in oin i yön käy än öjä” aloi aa luku iisi, jossa ku a aan ja analysoidaan yön ekijöiden yhmähaas a elui- hin pe us uen a kisen mielen e eys- ja päihdekun ou uksen ko ikäyn i yö ä: 22 Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen Vi okannas, Elina & Liuski, Su i & Ku onen, Ma jo (2018) The con es ed concep o ulne abili y: A li e a u e e iew. Eu opean Jou nal o Social Wo k 23 (2), 327–339. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/13691457.2 018.1508001 Vi okannas, Elina & Salo aa a, Ulla & K ok, Su i & Ku onen, Ma jo (2020) Finnish wel a e se ice sys em om he s andpoin o women in ulne able li e si ua ions. Teoksessa Ma jo Ku onen, Elina Vi okannas & Ulla Salo aa a ( oim.) Women, ulne abili ies and wel a e se ice sys ems. London: Rou ledge, 26–38. DOI: h ps://doi-o g.libp oxy. uni. i/10.4324/9780429276910 Wallin, Ou i (2012) Hy in oin i yöhön si ou uminen. Disku ssianalyysi yö hön si ou umises a pe heen, yöhy in oinnin, amma illisuuden ja asiakasläh öisyyden näkökulmis a. Ac a Elec onica Uni e si a is Tampe ensis 1206. h ps://u n. i/u n:isbn:978-951-44-8818-4 Zu e ey, Ca ole & Ho sell, Ch is (2022a) The complexi ies o home in social wo k. Teoksessa Ca ole Zu e ey ( oim.) The complexi ies o home in social wo k. London: Rou ledge, 10–24. DOI: h ps://doi. o g/10.4324/9781003032489 Zu e ey, Ca ole & Ho sell, Ch is (2022b) Wi hou a house and home. Teoksessa Ca ole Zu e ey ( oim.) The complexi ies o home in social wo k. London: Rou ledge, 81–97. DOI: h ps://doi-o g.libp oxy. uni. i/10.4324/9781003032489