Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022.
Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 153–180.
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0
6
Ko i päihde yön näy ämönä:
Ko ikäyn i yön aloi uksia ja
pää ämisiä ohjaa a kehykse
Ki si Gün he
Johdan o
Tässä lu ussa a kas elen e ään keskisuu en kaupungin päihde yön ja asu-
mispal eluiden kon eks issa päihde yön ko ikäyn i yö ä. Se paikan uu hy in-
oin i yön ken ällä eh ä äksi sosiaali- ja e eysalan yön ekijöiden yöksi.
Lu ussa analysoin aineis oesime kkien a ulla si ä, millais en e i kehyksien
ohjaamina asumispal elujen yön ekijä o ien oi u a yöhönsä asiakkaan
ko ona. Ta kemmin o aen u kin, mi en ja millais en kehys en a assa yön-
ekijän ko ikäyn i asiakkaan kodin kynnyksen yli e äessä alkaa ja pää yy.
Ta oi eena on ehdä näky äksi si ä, mi en moninaise kehykse ohjaa a
ko ikäyn ien aloi uksia ja lope uksia. E i elen analyysissa kehyksiin lii yen
ooleja, joihin yön ekijä ja asiakas asemoi a i sensä, sekä ko ikäynnin aloi-
154
Ki si Gün he
uksia ja lope uksia ohjaa ia oimin akäy än öjä. Analyysissa ulee ilmi myös
jänni eisyys hy in oin i yön no mien ja a oi eiden sekä asiakkaan a kielä-
män ja kodin me ki ys en älillä.
Ko ikäyn i yön lisään yminen on seu aus a hy in oin i yön ken ällä a-
pah unees a ko ikään ees ä (ks. ko ikään ees ä a kemmin luku 2). Sen myö ä
e ilaise hy in oin i yön pal elu , ku en päihde yö, o a yhä enene issä mää-
in sii ynee asiakkaiden ko iympä is öihin (ks. esim. Juhila 2018; Gün he
& Ran a 2019; Kuusis o & Ran a 2020; luku 2). Kodeis a on si en ullu päihde-
yön a eenoi a (ks. Ha e inen ym. 2007), joissa koh aa a asiakkaan kodille ja
a jelle an ama me ki ykse ja ko ikäyn i yö ä ohjaa a ins i u ionaalise no -
mi . Nämä heijas u a myös asiakkaan ja yön ekijän koh aamiseen ja uo-
o aiku ukseen. Kodin a aaminen yön ekijälle ai ko ikäynnin ekeminen
ja pää äminen edelly ä ä asiakkaal a ja yön ekijäl ä ie yjä käy än öjä.
Työn ekijän äy yy esime kiksi sopia ko ikäynnin ajankohdas a, ja asiakkaan
puoles aan äy yy olla so i us i paikalla ja a a a sekä sulkea o i yön ekijän
läh iessä (ks. Ted e 1999).
Luku e enee si en, e ä ensin a kennan asumispal eluiden kon eks issa
eh ä än ko ikäyn i yön läh ökoh ia, ku en si ä, mi en yön ekijä asiakkaan
ko iin ullessa osin muu aa kodin yksi yisyy ä, niin e ä mää i ää sen päih-
de yön näy ämöksi (ks. Go man 1959). Lisäksi uon esille, kuinka ko iin
ule an yön ekijän ole e aan nouda a an ie yjä kul uu isia sopimuksia
esime kiksi lii yen siihen, kuinka yön ekijän ulisi käy äy yä asiakkaan
ko ona, kunnioi aa sen yksi yisyy ä sekä o ien oi ua ie aan ooliin. Lu-
un oisessa osassa ku a aan, kuinka käy ännössä analysoin ja ulki sen si ä,
mi en ja millaise kehykse ohjaa a ko ikäyn i yö ä. Tulososiossa e i elen
edellä aken amani ii ekehyksen a assa kolmea aineis oesime kkiä, jois a
ensimmäisessä ko ikäyn i apah uu hoi a yön kehyksessä, oisessa ins i u i-
onaalisen ie ailun kehyksessä ja kolmannessa k iisi yön kehyksessä. Joh o-
pää öksissä pohdin uloksia suh eessa kodin ja julkisen ilan ajojen yli yksiin
sekä päihde yön ekemis ä kodin yksi yisessä ilassa. Lisäksi pohdin si ä, mi-
en ko i päihde yöympä is önä aiku aa yön ekijän ja asiakkaan ooleihin.
Ko i päihde yön näy ämönä
155
Ko i hy in oin i yön koh aamis en näy ämönä
Ko i ilana on asiakkaalle me ki yksellinen niin henkises i, sosiaalises i kuin
yysises i. Pa haimmillaan se on hy in oinnin keskus (Raijas 2008). Se an aa
ilan ja u an, jossa oi le äh ää, iih yä ja olla apaas i oma i sensä. Toisaal-
a ko i oi olla myös u a omuu a luo a ja hy in oin ia heiken ä ä paikka.
(Kainlau i 1998; Raijas 2008; Juhila ym. 2016; ks. myös Malle 2004; luku 3.)
Kodin käsi e sisäl ää si en monia me ki yksiä. Ko iin yhdis e ään kui enkin
aja us asioiden ainu laa uisuudes a, yksi yisyydes ä, läheisyydes ä ja ihmisyy-
des ä (Ha e inen ym. 2007; Vilkko 2010). Paul O’Conno in mukaan (2018, 11)
kodin mää i elyssä keskeis ä on paikka ja siihen kuulumisen unne. Kodilla
oidaan näin ollen ii a a ie yyn ilaan eli akennukseen ai huoneis oon, ai
se oidaan mää i ellä oman pe heen ai asumisyh eisön jäsen en ai asumis-
pal elun yön ekijöiden kau a. Si en se oi olla myös ois en kanssa jae u ila,
ku en huone ai huoneis o. (O’Conno 2018; ks. myös Kainlau i 1998; Ha e i-
nen ym. 2007; Juhila ym. 2016.)
Tässä lu ussa a kas ellaan ko ikäyn ejä, jo ka on eh y e ään keskisuu en
kaupungin päihdekun ou uksen asumispal elujen kon eks issa asiakkaiden
yksi yisiin iloihin, omiin ko eihin. Asumispal elun kokonaisuus muodos-
uu asumis almennuksen, ehos e un pal eluasumisen ja ue un asumisen
asumisyh eisöis ä. Pal elu on suunna u päih ei ä käy ä ille ja/ ai päih eis-
ä kun ou u ille henkilöille, jo ka a i se a lyhy - ai pi käaikais a ukea
asumisessa ja a jen hallinnassa. Osa asumispal elun asumisyh eisöis ä nou-
da aa kun ou uspe iaa ei a: asiakkaan kun ou uminen e enee po ai ain
esime kiksi ue us a asumises a koh i i senäis ä asumis a, ja uki on sido u
asumiseen asumispal elun asunnoissa. Osa asumispal elun asumisyh eisös ä
oimii aas nouda aen niin sano un Asun o ensin -mallin pe iaa ei a. Täl-
löin asuminen ka so aan asukkaan oikeudeksi, eikä asumiseen yh eisössä ole
ase e u päih ee ömyys el oi e a ai asumispal elun a joaman uen as-
aano amis el oi e a. (Ks. esim. Rai aka i & Gün he 2014; lu u 2 ja 7.)
Osalla asumispal elun asiakkais a oimin akyky saa aa olla heiken yny
päih eiden käy ön seu auksena. Lisäksi heillä oi olla e ilaisia liikkumisen
ja muis in sekä mielen e eyden ajoi ei a, joiden akia heidän elämän ilan-
eensa o a usein kompleksisia ja haa oi a ia. Heillä onkin usein haas ei-
156
Ki si Gün he
a a jessaan, ku en pyykin pesemisessä ja kaupassa käymisessä sekä omien
asioiden hoidossa (ks. myös Pehkonen ym. 2019). Sel iy yäkseen niis ä asu-
mispal elun asiakas a i see usein yön ekijöiden ukea ja apua, mu a a un
as aano aminen ja oman kodin o en a aaminen yön ekijälle ei ole aina
helppoa (ks. Juhila 2018). Se me ki sisi yön ekijän pääs ämis ä ko ikäynnille
yksi yiseen in iimiin ilaan ja ä ä kau a omaan a keen.
Ko i ja sen yysise aken ee o a monella apaa läsnä päihde yön yön e-
kijöiden ja heidän asiakkaidensa älisissä koh aamisissa (Saa ikangas 2006).
Kodin oidaan aja ella ole an näy ämö, joka jakau uu julkiseen ja yksi yi-
seen ilaan (Wilson 1988; Gu ney 2000; Twigg 2000). Esime kiksi e einen on
julkisempi ila kuin makuuhuone (Wilson 1988; Peace ym. 2011). Anne Kain-
lau i (1998, 187–190) ymmä ää kodin a jen monike oksiseksi näy ämöksi,
jossa yksi yinen ja julkinen koh aa a ja jossa asiakkaan ja yön ekijän ooli
sekä asema aih ele a . E ing Go manin (1959) mukaan ihmise esi ä ä
näy ämöllä ooleja, joiden a oi eena on luoda haluamaansa aiku elmaa
muille. Hän käy ää e mejä näy ämö ( on s age) ja akahuone (backs age)
e o aakseen sen, mikä apah uu muiden ihmis en läsnä ollessa ja mikä aas
heidän poissa ollessaan. (Go man 1959; ks. myös Juhila 2004). Go manin
(1959) mukaan näy ämöllä ja sen akaosassa esi e ään e ilaisia ooleja, luo-
daan e i a oin me ki yksiä ja jäsenne ään ihmissuh ei a. Takahuone on paik-
ka ai ila, jossa yksilön ei a i se olla esillä, eikä hänen a i se esi ää ie yä
oolia. Siellä käy e y puhe e oaa muun muassa sana alinnoil aan näy ämön
puhees a. (Go man 1959.) Takahuoneen uo o aiku us a ku aa usein epä-
muodollisuus; näy ämöpuhe a, ku en asiakkaan ja yön ekijän älis ä koh-
aamis a, aas muodollisuus ja kunnioi us (ks. esim. Ted e 1999; Män ynen
ym. 2018).
Kodin appukäy ä än ja myös e eisen oidaan aja ella ole an ensikoh aa-
mis en näy ämöi ä, joissa ko ikäyn ikoh aamise alka a ja pää y ä . Rap-
pukäy ä ä ja e einen o a sii ymä iloja ko iin: asiakas sää elee si ä, kene hän
haluaa pääs ää sisään ja mihin kodin iloihin. Konk ee inen ajaneu o elu
kodin ilaan käydään siinä kohdassa, kun asiakas pun a oi, kenelle hän a aa
o ensa ja kene hän ku suu ko iinsa. (Ks. esim. Wilson 1988; Go man 1959;
Kainlau i 1998; Ted e 1999; Angus ym. 2005; Saa ikangas 2006; Juhila 2018.)
Yleensä kodin yksi yisiin iloihin pääse ä pe heenjäsene , ys ä ä ja u u
Ko i päihde yön näy ämönä
157
muukalais en jäädessä ulkopuolelle (Saa ikangas 2002, 29; ks. myös Ted e
1999; Peace ym. 2011). Ki si Nousiaisen (2016, 174) u kimuksessa kodin o en
me ki ys ulee esille: se on konk ee inen omaa auhaa ai yksi yisyy ä il-
men ä ä ja ajaa a ila. Kodin ulko-o en oi luki a, jos haluaa auhaa, ai sen
oi jä ää auki ja ku sua ie ai a sisään (Nousiainen 2016). Sen sijaan Céline
Rosselin (1999) mukaan asiakkaan kodin ulko-o i ja e einen o a julkisen ja
yksi yisen ilan ajalla. Silloin ei olla sisällä ai ulkona, mu a kun as u aan
e eises ä pe emmälle asiakkaan ko iin, kodin yksi yisyys ikkou uu (ks. myös
Dyck ym. 2005; Saa ikangas 2006). Kodin ja ulko-o en me ki ä yys ulee
e i yises i näky äksi ilan eissa, joissa ihmisellä ei ole mahdollisuu a aja a
i selleen yksi yis ä ilaa, aan hän elää ja liikkuu yksinomaan julkisissa, ois-
en hallinnoimissa iloissa.
Ki si Saa ikankaan (2002) näkemys on, e ä kodin kynnyksen yli ämi-
nen ja o en sulkeminen ei ä kui enkaan a koi a si ä, e ä kul uu ise ja
sosiaalise odo ukse jäisi ä seinien ulkopuolelle. Asiakkaan ja yön ekijän
koh aamiseen ko ikäynnillä aiku a a Anne Kainlau in (1998, 193) mukaan
ensinnäkin amma illise ja ins i u ionaalise käy ännö , no mi ja oimin a-
käy ännö . Lisäksi olennaisiksi mää i y ä asiakkaan a pee , oi ee ja odo-
ukse sekä se, mikä on ko ikäynnin a oi e (ks. myös Ted e 1999). Työn ekijä
as uu oisen ihmisen ko iin ullessaan maape älle, jossa mää äys al a on asu-
jalla ja jossa ak i oi u a ie y kodin ja yön ekijän edus aman ins i uu ion
säännö (Ted e 1999; Ö esland ym. 2008). Asiakkaalla on al aa kiel ää yön-
ekijän pääsy ko iinsa ai ajoi aa ämän liikkumis a kodin iloissa (Twigg
1999; Angus ym. 2005). Hänellä on myös al aa mää i ellä ko ikoh aamisen
ko eog a ia ja keskus elunaihee (Juhila ym. 2018). Kyse on Sil a Ted en
(1999) mukaan sana omis a sopimuksis a, säännöis ä, jo ka o a kul uu i-
ses i jae uja, asiakas- yön ekijäsuh eeseen pe us u ia oimin a apoja. Yksi
niis ä on ymmä ys sii ä, e ä kodissaan asiakas ohjaa ko ikäyn i ilanne a
ja yön ekijä nouda aa kul uu isia jae uja sopimuksia (Ted e 1999), ku en
si ä, e ä yksi yiseen ko iin ule an ihmisen ole e aan kunnioi a an sen yksi-
yisyy ä ja in iimiy ä sekä o ien oi u an ie aan ooliin (ks. De ida 2000;
luku 2).
Kun yön ekijä mene ä ko ikäynnille, he asemoi u a asiakkaiden a oin
e ilaisiin ooleihin, joi a oi a olla esime kiksi isännän/emännän ja ie ai-
158
Ki si Gün he
lijan ooli (Juhila ym. 2016b; ks. myös De ida 2000; Ö esland ym. 2008).
Kyseise ooli ak i oi u a , kun asiakas ku suu yön ekijän sisään ko iinsa,
ämä as uu sisään ja e eisessä esi elee i sensä ja iisuu ulko aa eensa. Ins i-
u ionaalis a eh ä äänsä ehdessään hänen oolinsa aih uu ie aas a yön-
ekijäksi, kun aas asiakas muu uu isännän/emännän oolis a akaisin asi-
akkaaksi. Asiakkaan ko i ja sen u uksi ullee käy ännö oi a kui enkin
p oblema isoida yön ekijän amma illisuu a (Kainlau i 1998; Ylinen 2008).
Vaikka yön ekijä oimisi a ie aan oolissa, he o a samanaikaises i ie oi-
sia omas a amma illises a asemas aan (Ö esland ym. 2008) ja saa a a sen
uoksi ikkoa kodin ie ailusään öjä esime kiksi kommen oimalla kodin
siis ey ä (ks. Haah ela & Juhila 2016). Sa u Roosin ja Kaa ina Mönkkösen
(2019) mukaan asiakkaan ja yön ekijöiden koh aamisessa keskeis ä on, e ä
he suh au u a oisiinsa asa e aisina oimijoina, kunnioi a a ja luo a a
oisiinsa (ks. myös Angus ym. 2005; Büsche 2007; Ö esland 2008; Holmbe g
ym. 2012; Nicolas 2012).
Ko ikäynneille yön ekijä oi mennä joko ku su una ai ilman ku sua (ks.
myös Nousiainen 2016). Ensimmäisessä apauksessa asiakas on usein pyy ä-
ny yön ekijän sel i ämään kanssaan jo ain asiaa. Mu a joskus yön ekijä
saa aa unkeu ua asiakkaan ko iin ilman ämän ku sua. Hän saa aa mennä
asiakkaan ko iin omilla a aimillaan ja ikkoa näin yksi yisyy ä (ks. Juhila
ym. 2016b) ja ämän oikeu a halli a ilaansa (ks. Dyck ym. 2005; Juhila ym.
2016b). Sil a Ted en (1995) näkemys on, e ä yön ekijöiden ikkoessa yksi-
yisyy ä ko i muu uu ins i u ionaalisia pal eluja uo a aksi ilaksi (Ted e
1995; ks. myös Juhila & Gün he 2020). S ina Ö eslandin ja kumppaneiden
mukaan (2008) yön ekijä käy i ä usein ie aan oolia asiakkaan ko iin si-
säänpääsyn s a egiana. Johanna Ran a (2020) uo esiin, e ä o en a aaminen
yön ekijöille ei ole helppoa, jos luo amus yön ekijään hä iää. Johanna Jä -
inen-Tassopoulos (2010) kui enkin huomau aa, e ä aidos i ie aan a aises-
sa kodissa jokaiselle ehdään ilaa.
Ko i päihde yön näy ämönä
159
Asumispal elussa eh yjen ko ikäyn ien
aloi us en ja pää ämis en analysoin i
Seu aa assa ulososiossa analysoi a a aineis oesime ki o a pe äisin kes-
kisuu en kunnan päihde yön ja asumispal elun e i yh eisöissä ehdyis ä
ko ikäynneis ä. Asumispal elu muodos uu kolmes a e ilaises a asumisyh-
eisös ä, jo ka on suunna u päih ei ä ongelmallises i käy ä ille ja päih ei-
den käy ös ä kun ou u ille asiakkaille: asumis almennukses a, ehos e us a
pal eluasumises a ja ue us a asumises a. Osa yh eisöis ä sijai see asumis-
pal elun oimin akeskuksen ympä ille akenne uissa i i aloissa, mu a yksi
ue un asumisen yh eisö sijai see oisella puolella kaupunkia. Poikkeuksena
o a ne ue un asumisen asunno , joissa ue a a asu a omissa asunnoissaan
e i puolilla kaupunkia. Asumispal elussa on oimin akeskus, jossa asiakkai-
den on mahdollis a uokailla ja ha as aa, ku en käydä kun osalilla ai pela a
bilja dia. Lisäksi heillä on mahdollisuus saada sai aanhoidollisia pal eluja.
Keskus sijai see en isellä anhalla eollisuusalueella noin kolmen kilome in
päässä kaupungin keskukses a. Asuminen asumisyh eisöissä pe us uu a al-
liseen uok asopimukseen, ja asiakas a koske a sama säännö kuin uok-
alaisia yleensäkin. Asumispal elun yön ekijä o a koulu uksel aan sosiaa-
li- ja e eysalan yön ekijöi ä, ku en sai aanhoi ajia (3 henkilöä), lähihoi ajia
(4 henkilöä) ja sosiaaliohjaajia (2 henkilöä). Lisäksi henkilökun aan kuulu a
esimies (sosiaaliohjaaja) ja emän ä.
Päih ee ömyyden osal a asumispal elussa on e ilaisia aa imuksia asi-
akkaalle. Osa asumisyh eisöis ä edelly ää päih ee ömyy ä, osa päih eiden
käy ön ajaamis a ja osa aas sallii päih ee . Kaikissa yh eisöissä asiakkaan
ulee si ou ua yön ekijöiden ekemiin ko ikäyn eihin. Si en yön ekijä ule-
a kiin eäksi osaksi heidän a keansa, kun he eke ä ko ikäyn ejä ja uke a
asiakas a asumisessa ja jokapäi äisessä elämässä, ku en kaupassa käynnissä,
aha-asioissa ja henkilökoh aisessa puh audessa. Ko ikäynni on ää älöi y
asiakkaan a peiden ja oi eiden mukaan, ja ne ehdään so i us i. Ne e oa a
oisis aan ins i u ionaalisil a eh ä il ään ja a oi eil aan ja sen osal a, missä
asumisyh eisössä ne ehdään. Työn ekijöillä on a ain jokaisen asumisyh eisön
asiakkaan ko iin, ja heillä on hänen kanssaan yhdessä so i un sopimuksen
uoma oikeus ja el ollisuus mennä omilla a aimillaan ko ikäynnille a peen
160
Ki si Gün he
niin aa iessa. Si en asiakkailla on mahdollisuus halli a omaa ko iaan ie yyn
ajaan as i. (Ks. Haah ela & Juhila 2016; Nousiainen 2016.)
Tu kimusaineis o on ke ä y syksyllä 2017 ja ke äällä 2018 asumispal-
elussa. Se koos uu kahdes a ois a luonnollisessa ilan eessa nauhoi e us a
päihde yön yön ekijöiden ekemäs ä ko ikäynnis ä ja niiden aikana ehdyis ä
ha ainnois a, jo ka u kija on ki jannu ha ain opäi äki jaan. Huomio a on
kiinni e y e i yises i lii yen kyseis en ko ikäyn ien aloi ukseen ja pää ymi-
seen. Ko ikäyn iaineis o on ke ä y liikku an e nog a ian ja a jos amisen
keinoin (ks. No oa 2015; Fe guson 2016; Lydahl ym. 2021; luku 4). Aineis on
ke ääminen asiakkaiden ko ona a koi aa asiakkaan yksi yisyy een as umis-
a. Tämä aa ii u kijal a e i yis ä sensi ii isyy ä, ai oa ja kykyä kunnioi aa
asiakkaan ko ia, ilaa ja paikkaa.
Tu kimukseen osallis uminen oli yön ekijöille ja asiakkaille apaaeh ois-
a. Ennen aineis on ke uu a in o moin hei ä u kimuksen a koi ukses a ja
ee isyydes ä, osallis umisen apaaeh oisuudes a sekä aineis on käy ö a koi-
ukses a, käsi elys ä ja säily ykses ä. Lisäksi ko os in in o maa io ilaisuudes-
sa, e ei u kimukseen osallis umisella ole aiku us a asiakkaan saamaan pal-
eluun. Asiakkai a in o moi iin myös si ä, e ä heidän on mahdollis a myös
u kimuksen eon aikana kiel äy yä osallis umas a siihen ja pyy ää u kijaa
pois umaan kodis aan. Tu kimusaineis o on osa u kimushanke a, jolla on
Tampe een yliopis on ihmis ie eiden ee isen oimikunnan ee isen ennak-
koa ioinnin puol a a lausun o.
Hyödynsin aineis on analyysissa sisällönanalyysia (K ippendo 2013;
Tuomi & Sa ajä i 2009), jo a äydensin käy ämällä analyy isenä käsi eenä
kehys ä. Sisällönanalyysin keinoin jä jes in ja ii is in aineis os a u kimus-
kysymyksen kannal a olennaisen aineksen. Analysoin aineis os a yh äläi-
syyksiä ja e oja ja si en kykenin uo amaan ymmä ämys ä ja yleis ä ku aa
u ki a as a ilmiös ä kado ama a sen sisäl ämää in o maa io a. (Ks. esim.
G ön o s 1982; K ippendo 2013; Tuomi & Sa ajä i 2009.)
Kehyksen käsi e ä (Go man 1986/1974) käy in ali ujen aineis o-o ei-
den lähiluennassa. E ing Go man (1986, 25, 563–564) ko os aa, kuinka ih-
mis en a kipäi äinen uo o aiku us aken uu e ilais en kehys en sekä niiden
aih eluiden a aan. Kehys oidaan aja ella oimin akokonaisuudeksi, joka il-
menee ie yinä akiin uneina puhe- ja oimin a apoina (Pe äkylä 1990, 156;
Ko i päihde yön näy ämönä
161
ks. myös Gün he 2012) sekä ooleina. Kehykse o a kul uu ises i aken u-
nei a apoja, joilla asumispal elun yön ekijä ja asiakkaa pai si ymmä ä ä
ja ha ainnoi a ympä is öään myös käsi eellis ä ä ja jaka a si ä koske ia
me ki yksiä. Kehys as aa kysymyksiin, mi ä ilan eessa apah uu ja kuinka
siinä ulee oimia uo o aiku uksessa ois en kanssa. Si en kehykse mää-
i ä ä ja uo a a osapuol en ulkin oja sii ä, millaises a oiminnas a ko i-
käynneissä on kulloinkin kyse, millaisiin ooleihin yön ekijä ja asiakkaa
ase u a ja mi en heidän ulisi oimia. Kehyksen käsi e ä hyödyn ämällä
py in löy ämään as auksia siihen, mi en yön ekijä yli ää asiakkaan kodin
kynnyksen ja mi en hän pois uu asiakkaan ko oa o eu e uaan ins i u ionaa-
lisen eh ä änsä sekä millaisia yön ekijöiden ja asiakkaan ooleja näissä koh-
aamisessa on paikanne a issa. Kehys ke oo, millaiseksi osapuole kulloin-
kin ymmä ä ä ko ikäynnin aloi uksen ja lope uksen luon een ja unk ion.
Aineis on a sinainen analyysip osessi jakau ui kolmeen u kimusky-
symyksien ohjaamaan, oisiinsa kie ou uneeseen aiheeseen: nauhoi eiden
kuun elemiseen, aineis on sisällönanalyy iseen e i elyyn ja ali ujen ai-
neis o-o eiden lähiluen aan, jossa hyödynsin kehyksen käsi e ä. Analyysin
ensimmäisessä aiheessa kuun elin asumispal elun yön ekijöiden ja asiak-
kaan älisiä ko ikäyn ikoh aamis en nauhoi ei a ja luin niis ä eh yjä li e-
aa ioi a sekä kä in läpi koh aamisis a eh yjä ha ain opäi äki jame kin öjä.
Aineis os a paikansin ATLAS. i 8 -analyysiohjelmalla 26 ko ikäyn ikoh aa-
misen aloi us- ja pää ämis uo o aiku usjaksoa: 1) hoi an kehyksen, 2) huo-
lenpidon kehyksen ja 3) k iisi yön kehyksen.
Tämän jälkeen keski yin ko ikäyn ejä ku aa ien aineis oesime kkien a-
li semiseen. Aineis os a ali sin kolme e ilais a aineis oesime kkiä seu aa in
pe us ein: a) esime kis ä näkyy ko ikäynnin aloi us ja pää äminen, b) esi-
me kki ha ainnollis aa asiakkaan ja yön ekijän ooleja, c) esime kis ä ilme-
nee ko ikäynnin ins i u ionaalinen eh ä ä sekä d) esime kki ekee e i a oin
näky äksi ko ikäyn ikoh aamiseen lii y ä jänni ee . Aineis oesime ki
o a anonymisoi u si en, e ä nime ja muu unnis e iedo on pois e u.
168
Ki si Gün he
3. TYÖNTEKIJÄ: Ei, se ei oo pimeen kaupan il a, aan se on sem-
monen, oliko se Mus a pe jan ai? Elikä saa aa olla, e ä monen
sadan eu on puhelimia, jossakin kaupassa saa aa olla muu a-
malla eu olla, aikka. Niin sehän oli sillon yksi ke akin, niin
eiköhän ne ((os aja )) mennee edellisil ana kaikkien e mei en
kanssa sinne jono amaan nii ä puhelimia. E minkälais a, änä
uonna si en on? Mu a jo akin ämmösiä, si en on. Ne o a ,
niin massii isia, ne a joukse , e kanna aa aikka mennä o-
siaankin, aikka e äi en ai näi en shaalien kanssa sinne odo -
aan.
4. KARI: Minä en jaksa jono ella.
5. TYÖNTEKIJÄ: No, ei jaksa niin. Ja uliko sii ä ielä jo akin
sanomis a, e ä oliko siinä eh y jo akin kyynä pää ak iikkaa.
Tie ys i, kun o i aukee niin, siinähän si en, jos e oo nopee, niin
jokuhan ku aa sun eelle. E siinä äy yy olla ikkelä kin u ,
ja mennä lujaa, e ä jos mielii saada sen, mi ä oli menossa ha-
kemaan. Niin semmonen on ulossa. Mä en si ä muis anukaan,
aan joku uossa sano mulle, kun yhdelle ka e ille on imu in
os o. Minä ny en a mas i lähe jono eleen mi ään imu ia kel-
lekään eu olla. Aikaa pi äsi olla. Joo, e semmonen. Mu äm-
mösiä. Mu minä a maan een ielä yhden ko ikäynnin änään.
6. KARI: Hy ä.
7. TYÖNTEKIJÄ: Mulla on ielä semmonen homma ässä.
Ko ikäyn ikeskus elussa on aiemmin esiin nousu Ka in a e os aa uusi
puhelin. Ennen läh öään yön ekijä o aa puhelimen os on ja alennusmyyn-
nin uudelleen puheeksi. Hän ehdo aa, e ä Ka i kä isi os amassa a i se-
mansa puhelimen, mu a ämä o juu ehdo uksen ( uo o 3–4). Työn ekijä
asemoi i sensä neu o an yön ekijän ooliin ja ohjaa asiakas a, kuinka hänen
ulee käy äy yä os oksilla ollessaan.
Ko ikäynnin pää ymisen me kiksi yön ekijä nousee seisomaan ja lai aa
muis iinpano älinee kassiinsa. Näin hän ekee näky äksi aikeensa läh eä.
Samalla hän aih aa puheenaihe a ja an aa selon eon: ”Mu minä a maan
een ielä yhden ko ikäynnin änään.” Ka i eagoi yön ekijän ilmoi ukseen:
Ko i päihde yön näy ämönä
169
”Hy ä” ( uo o 5–6). Samalla yön ekijä uo esiin ins i u ionaalisen eh ä än-
sä ja el ollisuu ensa, mikä osal aan ekee näky äksi, e ä hän ei ole yksin-
omaan ie aan ominaisuudessa Ka in luona.
Ka in eagoinnin yön ekijän läh öön oi ulki a si en, e ä Ka i on yy y-
äinen ko ikäynnin pää ymiseen. Toisaal a hänen o eamuksensa oi ulki a
myös yleisenä kommen ina yön ekijän selon ekoon ( uo o 5–6). Työn ekijä
kä elee olohuonees a e eiseen, ja Ka i kä elee hänen pe ässään kuin saa aak-
seen häne ulos. E einen oimii sii ymä ilana, jossa yön ekijä almis au uu
pää ämään ko ikäynnin. Ennen kuin hän alkaa pukea päälleen, hän ilkaisee
asiakkaan kylpyhuoneen o es a ai an kuin a ioidakseen sen siis eyden. Ka i
ulki see kylpyhuoneen o en a auksen si en, e ä yön ekijä haluaa nähdä pei-
lin, jonka hän on ehny helpo aakseen silmän hoi oa. Ka i ku suu yön e-
kijän kylpyhuoneeseen ja näy ää peilin. Työn ekijä an aa Ka ille posi ii is a
palau e a aidois a, sii yy kylpyhuonees a e eiseen ja ekee si en näky äksi
ko ikäynnin pää ymisen. Työn ekijä pukee ulko aa ee päällensä. Pääs-
yään kynnykselle hän a aa o en, ja he hy äs ele ä oisensa. Ka i sulkee o en
yön ekijän lähde yä.
Huolenpidon kehyksessä eh yä ko ikäyn iä ku aa yön ekijän asemoi u-
minen sekä ie aan e ä yön ekijän ooleihin. Hän aloi aa ko ikäynnin ie-
aan oolissa, mu a pää ää sen yön ekijän oolissa. Asiakas sen sijaan ase-
moi uu yh ääl ä isännäksi, oisaal a asiakkaaksi, jolla on haas ei a e ey ensä
kanssa. Työn ekijän oimin aa kehyksessä ohjaa ins i u ionaalisen eh ä än
o ien aa io: ko ikäynnin aloi uksen ja pää ämisen aikana hän huolenpidon
nimissä ohjaa ja neu oo asiakas a sekä a ioi ja kon olloi ämän oimin aa
ja oimin akykyä. Hän menee ämän luo ko ikäynnille yh eises i so i uun
aikaan. Näin asiakas osaa e ukä een almis au ua uloon. Työn ekijä on asi-
akkaalle odo e u ie as (ks. esim. Kainlau i 1998).
K iisi yön kehys
Työn ekijä 1 ja 2 o a menossa ko ikäynnille Mau in luo, mi ä hän ei iedä
ennakol a. Mau i on noin 65- uo ias mies, jolla on ongelmia liikkumisessa.
Hän asuu asumispal elun yh eydessä ue un asumisen yh eisössä, jossa päih-
eiden käy ö ei ole salli ua. Mau illa on pi kä asiakkuussuhde yh eisöön.
170
Ki si Gün he
Hän on käy äy yny poikkea as i, mikä on kiinni äny yön ekijöiden huo-
mion. Työn ekijöiden el ollisuu ena on a kas aa asiakkaan ilanne ja ka soa
esime kiksi si ä, onko asiakas käy äny päih ei ä. Työn ekijä läh e ä ko i-
käynnille asumispal eluiden oimin akeskukses a. Toimin akeskus oidaan
nähdä akahuoneeksi (Go man 1959), jossa yön ekijä poh i a Mau in i-
lanne a, eke ä pää öksen ko ikäynnille lähdös ä ja almis au u a siihen.
Kä ellessään Mau in luo he o ien oi u a k iisi yön kehyksessä eh yyn ko-
ikäyn iin ja asemoi u a ins i u ionaalisiin ooleihinsa. Ko ikäyn iä ohjaa
epä a muus: yön ekijä ei ä iedä, mikä hei ä odo aa asiakkaan kodin o en
akana. Mau in asunnon o elle pääs yään yön ekijä pysäh y ä ja soi a a
o ikelloa. Työn ekijä 2 on alkome i kädessään. Kun Mau i an aa lu an huu-
aen sisäl ä ja ku suu yön ekijä ko iinsa, he a aa a o en (o i ei ole lukos-
sa). Aineis oesime kki alkaa sii ä, kun yön ekijä 1 ja 2 as u a o es a sisään.
(V . Ö esland 2008.)
1. TYÖNTEKIJÄ 1: Moi Mau i.
2. TYÖNTEKIJÄ 2: Moi, mei ä ulisi ääl ä muu ama.
3. MAURI: ((epäsel ää puhe a)) oi ulla ((nau ua)).
4. TYÖNTEKIJÄ 2: Mi es sulla on päi ä sujunu ?
5. MAURI: Mi en niin?
6. TYÖNTEKIJÄ 1: No, mi es se on menny?
7. MAURI: Mä en iedä.
8. TYÖNTEKIJÄ 1: E iedä ielä.
9. MAURI: Ikimuis onen. Mi enkö on päi ä sujunu ?
10. TYÖNTEKIJÄ 2: No, mi enkä on sujunu ?
11. MAURI: Ihan päin hel e iä.
12. TYÖNTEKIJÄ 2: Ai jaa.
Työn ekijä 1 ja yön ekijä 2 e eh i ä Mau ia as uessaan o es a sisään
e eiseen. Samalla he ilmoi a a , mon ako hei ä on ulossa. Vaikka he mene ä
Mau in luo k iisi yön kehyksessä, he odo a a , e ä Mau i an aa heille lu an
as ua omaan yksi yiseen ilaansa. Työn ekijä puhu ele a Mau ia nimel ä
ja sinu ele a hän ä, mikä ekee näky äksi, e ä asiakas on heille en uudes-
aan u u ( uo o 1–3). E einen oimii ko ikäynnin aloi uksen sii ymä ilana.
Ko i päihde yön näy ämönä
171
Työn ekijä ei ä iisu kenkiään e eiseen aan kä ele ä kengä jalassa olohuo-
neeseen ja ikko a näin suomalais a kul uu is a koodia: ie aan on apana
jä ää kengä e eiseen (Ted e 1999). Tämän oi ulki a myös niin, e ä k iisi-
yön kehyksessä ko ikäynnille mene ä yön ekijä ei ä iisu kenkiään, kos-
ka he ei ä iedä mi ä odo aa ko ikäynnille men äessä. Kenkien iisuma a
jä ämisen oidaan aja ella ole an u allisuuskysymys niin asiakkaan kuin
yön ekijänkin näkökulmas a.
Olohuone oimii ko ikäynnin aloi uksen päänäy ämönä. Olohuoneessa
Mau i is uu ie okoneen ää essä. Työn ekijä 1 is ah aa lepo uolille Mau in ie-
een ja yön ekijä 2 soh alle. Työn ekijä 2 aloi aa ko ikäynnin iedus elemalla
Mau in päi än sujumis a. Mau i ihme elee yön ekijän esi ämän kysymyk-
sen sisäl öä ja kyseenalais aa sen ( uo o 4–5). Työn ekijä 1 ois aa yön ekijä
2 esi ämän kysymyksen ehden näky äksi, e ä ko ikäynnin aihe on ä keä
ja me ki yksellinen yön ekijöille ( uo o 6). Mau in on hämillään kysymyk-
ses ä ( uo o 7) ja esi ää a ken a an ja kokysymyksen ( uo o 9). Työn ekijä
2 ois aa uudelleen kysymyksen ( uo o 10) ehden näky äksi, e ä hän on ko-
ikäynnillä ins i u ionaalisen k iisi yön kehyksen ohjaamana ja haluaa saada
as auksen. Mau i as aa lopul a ja ke oo päi än menneen huonos i ( uo o
11). Esi ämiensä kysymys en kau a yön ekijä a ioi a asiakkaan kun oa ja
ilanne a, ku en alla ole a aineis oesime kki ekee näky äksi:
1. MAURI: Mä alan laulaa ja ko aa.
2. TYÖNTEKIJÄ 2: No laula, kyllä äällä laulaa saa.
3. MAURI: Siellä uli ((laulua)) Jaaha. ((laulua), ei! Aina kun mä
oon, oi aas uodaan, aas. ((nau ua))
4. TYÖNTEKIJÄ 1: Si en sä oo liian ((päällekkäis ä puhe a)).
5. TYÖNTEKIJÄ 2: Täällä on kaikenlais a!
6. TYÖNTEKIJÄ 1: Kun sä oo liian ilonen, niin si en ullaan aina
lai aan pilli suuhun. Tosi eilua.
7. TYÖNTEKIJÄ 2: Joo.
8. MAURI: Ei ikinä.
9. TYÖNTEKIJÄ 1: Ja ke aan?
10. TYÖNTEKIJÄ 2: Joo, ja ke aan.
172
Ki si Gün he
Ko ikäynnin pää äminen uo aa is i ii ais a ies iä: Mau i alkaa laulaa,
jolloin yön ekijä 1 a joaa alkome iä asiakkaalle ( uo o 6). Mau i ei kyseen-
alais a alkome iä ja sen a e a, aan puhal aa lai eeseen. Tämän oi ulki-
a si en, e ä alkome iin puhal amisen käy än ö on asiakkaalle u ua, eikä
aadi ohjei a ai pe us eluja. Mau in puhalle ua yön ekijä 1 näy ää yön e-
kijä 2:lle ja asiakkaalle alkome in lukeman. Huoli asiakkaan hy in oinnis a
ähenee, koska asiakas ei ole päih yny . Työn ekijä 2 an aa asiakkaalle lu an
laulaa. Samalla yön ekijä 1 an aa asiakkaalle selon eon sii ä, miksi yön ekijä
ule a ko ikäynnille ja puhallu a a : jos heille he ää huoli asiakkaan poik-
kea as a käy ökses ä, silloin hänen kun onsa a kis e aan puhallu amalla al-
kome iin ( uo o 6). Kun ins i u ionaalinen a ioin i ja kon olli on hoide u,
yön ekijä 1 nousee seisomaan ja sanoo yön ekijä 2:lle: ”Ja ke aan?”, johon
yön ekijä 2 as aa: ”Joo, ja ke aan.” ( uo o 9–10) Näin yön ekijä eke ä
näky äksi Mau ille, e ä ko ikäyn i on pää ymässä. He kä ele ä ulko-o el-
le. Mau i seu aa hei ä kuin saa aakseen heidä o es a ulos, mu a ja kaakin
ma kaa ulos ja sulkee ko insa ulko-o en pe ässään. Ko ikäyn i pää yy yh ä
nopeas i kuin on alkanu .
K iisi yön kehyksessä eh yä ko ikäynnin aloi us a ja lope us a ku aa
yön ekijän ase uminen k iisi yö yön ekijän ooliin. Ko ikäynnin alussa
yön ekijä asemoi u a k iisi yön kehykseen ja o ien oi u a a ioinnin ja
kon olloinnin eh ä ään. Työn ekijöille on he änny yön a jessa huoli asi-
akkaan hy in oinnis a, ja heidän on a kis e a a hänen ilan eensa ja a ioi-
a a hänen kykyään hoi aa i seään. Taus alla on ole us asiakkaan päih eiden
käy ös ä. Asiakas asemoi uu k iisi yön koh eeksi. K iisin kehyksessä ehdylle
ko ikäynnille yön ekijä ei ä mene yksin, eikä ulos a ilmoi e a ennakkoon
asiakkaalle.
Joh opää ökse
Asumispal elun asumisyh eisöissä eh yjä ko ikäyn ien aloi uksia ja lope uk-
sia a kas elemalla ii is yi kolme kehys ä 1) hoi an, 2) huolenpidon ja 3) k ii-
si yön kehykse . Näis ä jokaiseen lii y ä kyseiseen kehykseen omanlainen
oimin ao ien aa io sekä asiakkaan ja yön ekijän ooli . Ko ikäyn ien aloi-
Ko i päihde yön näy ämönä
173
uksissa ja pää ämisissä yön ekijöiden ooli aih eli a hoi a yön ekijän
ooleis a ins i u ionaalisen ie aan ja k iisi yön ekijän ooleihin. Paikan a-
mani kehykse ei ä ole jähme ynei ä ei ä kä i allisia, aan ne kie ou u a
oisiinsa ja o a osi ain päällekkäisiä (ks. Pe äkylä 1990; Gün he 2012). Näin
ollen ko ikäynnillä kehys oi muu ua: yön ekijä oi mennä asiakkaan luokse
esime kiksi hoi an kehyksessä, mu a läh eä pois k iisi yön kehyksessä. Ke-
hykseen aiku a a ko ikäyn i ilanne ja ko ikäynnin aikana ehdy a io
asiakkaan a un ja uen a pees a.
Hoi an kehyksessä ehdyssä ko ikäynnissä yön ekijä asemoi i sensä
hoi a yön ekijän ooliin ja asiakkaan sai aaksi, apua ja ukea a i se aksi.
Työn ekijän oimin aa o ien oi huoli asiakkaan ilan ees a. Ko ikäyn iä ku aa
se, e ä alussa yön ekijä ase uu ie aan (ks. Ö esland ym. 2008) ja yön e-
kijän ooleihin sekä lopussa yön ekijän ooliin. Asiakas sen sijaan asemoi-
uu sekä isännän e ä asiakkaan ooleihin. Työn ekijän oimin aa o ien oi
asiakkaan hy in oinnis a huoleh iminen ja ins i u ionaalisen ie aan ooli.
Hän ulee ko ikäynnille yh eises i so i us i ja on asiakkaalle odo e u ie as.
K iisi yön kehyksessä eh yä ko ikäyn iä ku aa puoles aan yön ekijän ase -
uminen yön ekijän ooliin. Asiakas on apua ja ukea a i se a k iisi yön
kohde. Työn ekijä läh e ä ko ikäynnille aka an huolen ohjaamana: heillä
on huoli asiakkaan päih eiden käy ös ä ja ky ys ä huoleh ia i ses ään. K iisi-
yön kehyksessä ehdylle ko ikäynnille yön ekijä ei ä mene yksin, eikä sii ä
ilmoi e a ennakkoon asiakkaalle.
Asumispal elun yön ekijöiden ko ikäynni ase u a jänni eiseen yksi-
yisen ja julkisen suh eeseen (ks. luku 3). Ko ikäynni ja niille meneminen on
haas a aa sekä yön ekijälle e ä asiakkaalle, aikka asumispal eluissa asu il-
le ko ikäynni ja si ä kau a yön ekijöiden ie ailu o a i ses ään sel iä ins-
i uu ionaalisia oimin a apoja, jo ka on sisälly e y asumisen pal eluun (ks.
G an el 2016). O en a aaminen ja kynnyksen yli äminen me ki see yön e-
kijälle asiakkaan kodin yksi yisyy een ja ie aaseen ilaan as umis a. Myös-
kään asiakas ei aina iedä, kuka yön ekijä on ko ikäynnille ulossa ja minkä
kehyksen ohjaamana. Usein asiakkaan kodin olohuone oimii ko ikäyn ien
aloi uksen päänäy ämönä, kun aas kodin e einen ja appukäy ä ä o a
sii ymä iloja, joissa julkinen ja yksi yinen koh aa a (ks. Kainlau i 1998).
E eisessä asiakkaalla on hallin a al a omas a ilas aan. Siellä hän oi pää ää,
174
Ki si Gün he
kenelle hän a aa ulko-o ensa, kene hän pääs ää sisälle ja mihin kodin iloi-
hin (ks. Twigg 1999; Angus ym. 2005). Si en o i (ja asiakas) sää elee julkisen
ja yksi yisen ajaa. E eisessä yön ekijä iisuu ulko aa eensa ja almis au uu
menemään sisään yksi yiseen ilaan aloi amaan ko ikäynnin. Ko ikäynni
myös pää y ä e eiseen: yön ekijä almis au uu pois läh emiseen pukemalla
aa ee ylle ja asiakas yön ekijän läh öön saa amalla häne o elle. Voidaan
sanoa, e ä kodin ila heijas u a ko ikäyn eihin mahdollis amalla ilallises i
niiden o eu umisen. Jos asiakas ei pääs ä yön ekijää o es a sisään ai e eises-
ä sisälle ko iinsa, jää ko ikäyn i o eu uma a.
Ki si Nousiaisen (2016) mukaan o ella on symbolinen ja henkinen s a us.
Kun asiakas luki see o en, hän oi saada i selleen yksi yis ä ilaa ja auhaa.
Kun hän jä ää o en auki e eiseen, ku suu hän samalla ie aa sisään ko iin-
sa. Ki si Saa ikankaan (2006) mukaan yleensä o i a a aan u uille ja ie aa
ihmise jä e ään ulos. O i ei kui enkaan aina pys y u aamaan yksi yisyy ä
(Nousiainen 2016). Asumispal elun yön ekijä ei ä mennee o es a sisään
ilman, e ä asiakas an oi lu an ja ku sui heidä sisään – o ea kunnioi e iin
( . Nousiainen 2016).
Ko ikäynnillä yön ekijä oi ikkoa kodin yksi yisen ajaa, kun hän kon -
olloi asiakkaan yksi yiselämää esime kiksi an amalla neu oja ai olemalla
ämän kodissa iisuma a kenkiään (ks. myös Haah ela & Juhila 2016). Riik-
ka Haah ela ja Ki si Juhila (2016) ulki se a , e ä usein yön ekijä oimi a
ko ikäynneillä omais ie ailun kehyksessä, jolloin he ei ä iko niin ah as i
kodin yksi yisyyden no mia. Paikan amas ani huolenpidon kehykses ä oi
nähdä yh enäisiä pii ei ä omais ie ailun kehyksen kanssa: yön ekijä ase-
moi molemmissa i sensä jollakin as eella ie ailijaksi, joka huoleh ii u uksi
ulleen asiakkaan (pi kä asiakassuh ee ) hy in oinnis a. Asiakas ulki see
yön ekijän puoles aan ie ailijaksi, joka kan aa huol a sekä ukee ja au aa.
Huolenpidon kehyksessä yön ekijä kunnioi aa kul uu is a sään öä, pyy ää
lupaa as ua sisään ja ehdä oisen ko ona asioi a.
Tu kimuksessa nousi esiin kielenkäy ön ja me ki yksellis ämisen a a .
Usein ko ikäynnillä yön ekijä keskus ele a asiakkaiden kanssa samalla a-
oin kuin u un kanssa, sinu ele a , aih a a kuulumisia ja jaka a a keaan
sekä sen kokemuksia (ks. Ted e 1995). Asiakkaan ja yön ekijän älis ä kes-
kus elua ja kielenkäy öä ohjaa a myös kehys ja siihen lii y ä oimin ao ien-
Ko i päihde yön näy ämönä
175
aa io. Esime kiksi jos yön ekijä menee asiakkaan ko iin hoi an kehyksessä
ja huolio ien aa ion ohjaamana, heidän keskus elunsa keski yy huolen ym-
pä ille. Aineis oesime keissä keskus elua käy iin ko ikäyn i yön aloi uksen
ja pää ämisen kon eks eissa. Tilan ee ohjasi a ja ajasi a uo o aiku us-
a sekä keskus elujen sisäl öjä: niissä o ien oidu iin koh aamiseen, asioiden
esiin nos amiseen ja koh aamisen pää ämiseen. Anne Kainlau i (1998) mu-
kaan ko ikäyn ikoh aamisessa on läsnä kunnioi us ai al a. Tämä ulee nä-
ky äksi myös esi ämissäni aineis oesime keissä. Vaikka yön ekijä oimisi
ko ikäynnillä ie aan oolissa, hän on samanaikaises i ie oinen omas a am-
ma illises a asemas aan suh eessa asiakkaaseen (Ö esland ym. 2008). Hänellä
on al aa kon olloida ja a ioida asiakkaan oimin aa ja oimin akykyä, oh-
ja a ja neu oa ä ä sekä al aa ohja a ja myös muu aa ko ikäynnin okus a.
Asiakkaalla on osal aan al aa pää ää, o eu uuko ko ikäyn i ja millainen
sii ä ulee.
176
Ki si Gün he
Ki jallisuus
Angus, Jan & Kon os, Pia & Dyck, Isabe & McKee e , Pa icia & Poland,
Blake (2005) The pe sonal signi icance o home and he expe ience o
ecei ing long- e m home ca e. Sociology o Heal h and Illness 27 (2),
161–187. DOI: h ps://doi.o g/10.1111/j.1467-9566.2005.00438.x
Büsche , And eas (2007) Nego ia ing help ul ac ion: A subs an i e heo y on
he ela ionship be ween o mal and in o mal ca e. Ac a Elec onica
Uni e si a is Tampe ensis 589. h ps:// epo. uni. i/bi s eam/handle/
10024/67689/978-951-44-6843-8.pd ;sequence=1
De ida Jacque (2000) Hos ipi ali y. Angelaki 5 (3), 3–18. DOI: h ps://doi.
o g/10.1080/09697250020034706
Dyck, Isabel & Kon os, Pia & Angus, Jan & McKee e , Pa icia (2005) The
home as a si e o long- e m ca e: Meanings and managemen o
bodies and spaces. Heal h & Place 11 (2), 173–185. DOI: h ps://doi.o g
/10.1016/j.heal hplace.2004.06.001
Fe guson, Ha y (2016) Resea ching social wo k p ac ice close up: Using
e hnog aphical and mobile me hods o unde s and encoun e s
be ween social wo ke s, child en and amilies. B i ish Jou nal o Social
Wo k 46 (1), 153–168 DOI: h ps://doi.o g/10.1093/bjsw/bcu120
Go man, E ing (1959) A kielämän ooli . Suom. E kki Pu anen (1971).
Helsinki: WSOY.
Go man, E ing (1986/1974) F ame analysis. An essay on he o ganisa ion o
expe ience. England: No heas e n Uni e si y P ess.
G an el , Rii a (2016) Vankilas a desi anssipolun kau a ko iin. Teoksessa
Ki si Juhila & Teppo K öge ( oim.) Sii ymä ja alinna asumispoluilla.
Jy äskylän yliopis o: SoPhi, 60–84.
G ön o s, Ma i (1982) K ali a ii ise ken ä yömene elmä . Helsinki: WSOY.
Gu ney, C aig M. (2000) Accommoda ing bodies: The o ganiza ion o
co po eal di in he embodied home. Teoksessa Linda McKie & Nick
Wa son ( oim.) O ganizing bodies. Policy, ins i u ions and wo k.
Houndmills: Macmillan, 55–78.
Ko i päihde yön näy ämönä
177
Gün he , Ki si (2012) Ki ja u amma illise kehykse : Mielen e eyskun ou us
asiakassuunni elmien ku aamana. Janus 20 (1), 15–31. h ps://jou nal.
i/janus/a icle/ iew/50641
Gün he , Ki si & Ran a, Johanna (2019) Mielen e eys- ja päihdekun ou ujan
pal elusii ymä : Asumisyh eisön yön ekijöiden neu o elu asiak-
kaan muu u is a pal elun a peis a. Teoksessa Aini Pehkonen, Ta u
Kekoni & Ka ja Kuusis o ( oim.) Oikeus päihdehuol oon. Tampe e:
Vas apaino, 219–252.
Haah ela, Riikka & Juhila, Ki si (2016) A jen alinna ja neu o ko ikun-
ou uksen koh aamisissa. Teoksessa Ki si Juhila & Teppo K öge
( oim.) Sii ymä ja alinna asumispoluilla. Jy äskylän yliopis o:
SoPhi, 192–214. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-6664-5
Ha e inen, Rii a & Muu i, Anu & Nu mi-Koikkalainen, Päi i &Vou ilainen,
Päi i (2007) Hy ä a ki ja ule aisuuden sosiaalipal elu . Yh eiskun a-
poli iikka 72 (5), 503–511. h ps://u n. i/URN:NBN: i- e2012091 17396
Holmbe g, Ma ie & Gud un, Valma i & Lundg en, Sol eig M. (2012) Pa ien s’
expe iences o home ca e nu sing: Balancing he duali y be ween
ob aining ca e and o main ain digni y and sel -de e mina ion.
Scandina ian Jou nal o Ca ing Sciences 26 (4), 705–712. DOI: h ps://
doi.o g/10.1111/j.1471-6712.2012.00983.x
Juhila, Ki si (2004) Sosiaali yön uo o aiku uksen u kimus – His o iaa ja
nykysuun auksia. Janus (12) 2, 155–183. h ps://jou nal. i/janus/a icle
/ iew/50263
Juhila, Ki si (2018) Aika, paikka ja sosiaali yö. Vas apaino: Tampe e.
Juhila, Ki si & Jolanki, Ou i & Vilkko, Anni (2016) Sii ymä ja alinna
anhojen ihmis en ja asunno omien asumispoluilla. Teoksessa
Ki si Juhila & Teppo K öge ( oim.) Sii ymä ja alinna
asumispoluilla. Jy äskylän yliopis o: SoPhi, 11–39. h p://u n. i/
URN:ISBN:978-951-39-6664-5
Juhila, Ki si & Hall, Ch is ophe & Rai aka i, Su i (2016b) In e ac ion du ing
men al heal h loa ing suppo home isi s: Manging hos -gues
and p o essional-clien iden i ies in home-spaces. Social & Cul u al
Geog aphy 17 (1), 101–119. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/14649365.201
5.1042401
