Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022
Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 347–377.
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0
12
Vanhan ihmisen haa oi u uus
ja hoi a eknologia kodissa
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
Johdan o
Tässä lu ussa a kas elemme ko ona asu ien anhojen ihmis en, ko ihoidon
asiakkaiden, kokemuksia ko iin uodus a hoi a eknologias a. Kysymme, mi ä
apah uu anhan ihmisen hoi alle ja haa oi u uudelle, kun eknologia ulee
ko iin osana ko ihoidon yön ekijöiden hoi a yö ä. Näkökulmamme hoi an
eknologisoi umiseen on sen sosiaalisissa, uumiillisissa ja o ganisa o isissa
seu auksissa, joi a lähes ymme hoi an digi aalisen maiseman käsi een kau -
a (digi al landscapes o ca e) (Milligan & Wiles 2010; Lindbe g & Ca lsson
2018). Ta kas elun koh eena ole a hoi a eknologia o a e äseu an ajä jes el-
mä “Kukka olppa”, ideoneu o elupuhelinjä jes elmä “Ku apuhelin” ja sii-
hen ky ke y sisäl öpal elu ”Sä elsi kku”, joka sisäl ää muun muassa e ilaisia
liikun a-, musiikki- ja muis eluohjelmia.
348
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
Suomi ikään yy auhdilla. Ikään ymispoli iikan kulmaki inä o a ko o-
na asuminen mahdollisimman pi kään (ageing in place), anhan ihmisen oi-
min aky yn ja i semää äämisoikeuden u aaminen ja ak ii inen ikään y-
minen (ac i e ageing). Ak ii inen ikään yminen (Ac i e Ageing Index; WHO
2002; Malanowski 2009; Walke 2009) on polii inen suun aus, joka paino aa
anhojen ihmisen ak ii isuu a, osallisuu a, i senäis ä asumis a ja eknolo-
gian hyödyn ämis ä.
Vanhuspal elujen ko ona asumisen poli iikka on osa laajempaa hy in-
oin ipal elujen ko ikäänne ä, jossa pal elui a on enene issä mää in ie y
ko iin. Ko ikäänne ä on pe us el u muun muassa ihmis en halulla asua ko-
ona, yh eiskunnallisilla sääs öillä ja pal eluiden helpommalla saa u e a uu-
della. Si ä on myös k i isoi u: on sano u, e ä ko ona asuminen on aikeaa
esime kiksi haa oi u assa elämän ilan eessa, ko iin uo a a pal elu o a
ii ämä ömiä ja läheise kuo mi u a . (Ks. a kemmin luku 2.)
Ikään ymispoli iikan paino ukse ja lai oshoi an pu kaminen me ki se-
ä oimin aky yl ään yhä hau aampien anhojen ihmis en asumis a kodeis-
saan. Lai oshoi aa on ähenne y huoma a as i ja ilalle on a jo u ko ihoi-
oa ja -hoi aa, pal eluasumis a ja ehos e ua pal eluasumis a. Tosin ko iin
anne a ia pal eluja ja hoi aa ai pal eluasumisen paikkoja ei ole lisä y sa-
massa suh eessa anhimpien ikäluokkien koon kas un kanssa. (An onen &
Ka sio 2016; Helminen ym. 2017, 49–50.) Täs ä joh uen pal elujen a e a on
enemmän, kuin nii ä on a jolla. Yh enä a kaisuna on lähde y kehi ämään
ko iin anne a ien pal elujen ja hoi an eknologisoin ia.
Tämän lu un aineis ona on pohjoissuomalais en yksi yiskodeissa asu-
ien anhojen, hoi a eknologian käy ön aloi aneiden ihmis en haas a e-
lu . Aineis oa analysoidaan eo iaohjaa an sisällönanalyysin a ulla. Lu ussa
käydään ensin läpi hoi a eknologiaan lii y ää u kimus a sekä jäsenne ään
haa oi u uuden ja digi aalisen hoi an maiseman käsi ei ä. Tämän jälkeen
a kas elemme yksilön, sosiaalis en e kos ojen ja pal elujä jes elmän näkö-
kulmis a si ä, mi en hoi a eknologia on aiku anu u kimukseen osallis u-
neiden anhojen ihmis en haa oi u uu een.
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
349
Hoi a eknologia, haa oi u uus ja
hoi an digi aalinen maisema
Hoi a eknologia oi suoja a käy äjää haa oi u uudel a. Aiemman u kimuk-
sen mukaan eknologia oi edis ää i senäisyy ä ja i se a muu a (B ownsell
& Hawley 2004) sekä e ey ä ja elämänlaa ua (Czaja ym. 2013; Reynolds
& Osbo ne 2018). Se oi mahdollis aa myös yh eydenpidon oisiin ihmisiin
(V oman ym. 2015; Wu ym. 2015). Hoi a eknologia oi lisä ä u allisuuden
unne a (B ownsell & Hawley 2004; an Hoo ym. 2011) ja helpo aa omais-
en huol a (Czaja ym. 2013) muun muassa ehkäisemällä onne omuuksia
(Reynolds & Osbo ne 2018). Hoi a eknologian käy ööno oon aiku a a
posi ii ises i unne kon ollis a eknologian käy össä (Lo enzen-Hube ym.
2010; Hawley-Hague ym. 2014) sekä eknologian luo e a uus ja helppokäy -
öisyys (m .). Teknologia oi lisä ä osallisuu a yh eiskun aan, sillä se a joaa
mahdollisuuksia iedon hankkimiseen ja jakamiseen sekä pal eluiden ja ha -
as us en a oi amiseen (Wu ym. 2015; Be s ym. 2019; Ma s on ym. 2019).
Hoi a eknologia oi kui enkin myös lisä ä käy äjän haa oi u uu a esi-
me kiksi aiheu amalla ahdis us a. Käy äjä oi esime kiksi kokea painos us-
a käy ää eknologiaa pysyäkseen mukana yh eiskunnassa ja saa u aakseen
pal elu . (Wu ym. 2015; Ma s on ym. 2019.) Lisäksi yksi yisyy een ja al on-
aan lii y ä huole oi a aiheu aa haa oi u uu a (B ownsell & Hawley
2004; Czaja ym. 2013). Sosiaalis en kon ak ien mahdollinen äheneminen
hoi a eknologian käy ön seu auksena ai häi iöiden aiheu aminen läheisille
anhan ihmisen kas a ien hoi a a peiden uoksi oi a puoles aan aiheu aa
yy ymä ömyy ä (Lo enzen-Hube ym. 2010; Czaja ym. 2013).
Hoi a eknologian käy öön aiku aa olennaises i sen koe u a peelli-
suus (Lo enzen-Hube ym. 2010; Czaja ym. 2013). Sen käy ö ei äl ämä ä
kiinnos a, jos se ei unnu ajankoh aisel a (Doyle ym. 2014; Wu ym. 2015) ai
jos se koe aan s igma isoi aksi (Tse sidis ym. 2019) leimaamalla käy äjän
anhaksi ja ky y ömäksi. Lisäksi käy äjille oi a aiheu aa haas ei a puu -
eellinen opas us (Czaja ym. 2013), hoi a eknologiaan lii y ä kus annukse
(Cimpe man ym. 2013; Czaja ym. 2013), iedon puu e olemassa ole is a lai -
eis a, niiden hyödyis ä ja saa u e a uudes a (m .) sekä eknise ongelma
(Tse sidis ym. 2019).
350
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
Tu kimuksissa on ha ai u, e ä eknologian käy öön oi aiku aa su-
kupuoli, miehe käy ä ä eknologiaa enemmän kuin naise (Kim ym. 2016).
Me ki ys ä on myös ko kealla iällä, sosiaalisella in eg aa iolla, sosioekono-
misella asemalla, kogni ii isella oimin aky yllä (Ellio ym. 2013), asen eilla,
koulu uksella ja asumisjä jes elyillä (V oman ym. 2015). Edelleen eknologian
käy öön aiku a a lääkä in ai muun e eydenhuollon yön ekijän an ama
suosi us (Cimpe man ym. 2013), ekninen uki (m .; Doyle ym. 2014), oppi-
mismahdollisuude (Ma s on ym. 2019) ja eknologian saa a uus (Czaja ym.
2013; Ma s on ym. 2019). Pe heen ja läheis en huomioiminen sekä mukaan
o aminen hoi a eknologian käy ööno ossa on ä keää; myös yön ekijöil ä
a i aan ukea ja aikaa (Reynolds & Osbo ne 2018).
Ymmä ämme haa oi u uuden ole an enemmänkin uni e saalia kuin
joidenkin ihmis en ai ihmis yhmien ominaisuus (He ing 2016). Sen sijaan,
e ä puhu aisiin ie yis ä haa oi u aisis a yhmis ä, olisi ä keää ymmä ää
haa oi u uus osana ihmisyy ä. Kun kaikki ihmise o a po en iaalises i
haa oi u ia, esime kiksi mahdollisen sai auden ai onne omuuden myö ä,
a i aan yh eiskunnal a ja sen ins i uu ioil a ukea haa oi u uuden kom-
pensoimiseksi ja asa-a on u aamiseksi. (Fineman 2008; Vi okannas ym.
2020.) Myös ins i uu io oi a olla haa oi u ia, esime kiksi ha joi e un po-
li iikan uoksi, millä oi olla aiku us a yksilön saamaan ukeen. (Fineman
2010; ks. myös Fineman 2008.) Haa oi u uus on uni e saalin ohella e i yis-
ä ja yksilökoh ais a, eli jokaisella on oma kokemuksensa haa oi u uudes-
a, iippuen esime kiksi yksilöllisis ä kehollisis a ai aloudellisis a e ois a.
Joidenkin yhmien ai ihmis en oidaan ka soa ole an haa oi u ampia ai
e uoikeu e umpia kuin oise . (M .; Fineman 2010.)
Vanhois a ihmisis ä puhu aan usein edellä sano us a poike en haa oi -
u ana yhmänä. Ikään ymisen u kimuksessa ois u as i käy e y käsi e
on hau aus. Siksi käy ämme ässä a ikkelissa hau auden käsi e ä haa oi -
u uuden käsi een innalla. Paul Higgsin ja Ch is Gillea din (2015; 2016)
mukaan länsimaissa hau auden käsi e ikään ymisen kon eks issa symboloi
epäonnis unu a anhuu a ja neljä ä ikää sekä siihen lii y iä iskejä. Hau-
auden käsi e on la au unu nega ii isin me ki yksin, ja näin e o e aan ”no -
maali” ikään yminen anhuuden heikkoudes a (Higgs & Gillea d 2016; Wa -
mo h ym. 2016). Hau aus nähdään mu umina oimijuudessa, pe soonassa
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
351
ja sosiaalisessa iden i ee issä, ja se me ki see a i se uu a ja iippu uu a
muis a, mikä puoles aan yhdis e ään au onomian mene ämiseen (m .). Tämä
hau au een lii y ä nega ii inen s e eo ypia jä ää huomioima a usein sen,
e ä hau au een sisäl yy myös luo uu a ja kykyä sel iy yä. Hau as umises a
huolima a anhoilla ihmisillä on ah aa oimijuu a, kykyä sopeu ua mene-
yksiin ja sai auksien ä i ämään a keen. He löy ä ä uusia apoja olla yh-
eydessä i seensä ja ympä öi ään maailmaan (Nicholson ym. 2013; Skilbeck
ym. 2018.)
Sen lisäksi, e ä pohdimme hoi a eknologian yh ey ä haa oi u uu een,
a kas elemme myös eknologian käy ön seu auksia anhojen ihmis en hoi-
an maisemassa (landscape o ca e, Milligan & Wiles 2010), a kemmin digi-
aalisen hoi an maisemassa (digi al landscape o ca e, Lindbe g & Ca lsson
2018). Jälkimmäisellä käsi eellä ii a aan siihen, millaisia seu auksia ko iin
uoduilla eknologioilla on anhojen ihmis en elämään ja hoi aan. Hoi an
maiseman käsi een a ulla puoles aan py i ään a aamaan hoi a eknologian
me ki yksiä laajas i osana a kea, niin e ä o e aan huomioon “monimu kai-
se uumiillis unee ja o ganisa o ise ila , jo ka syn y ä hoi asuh eissa ja
niiden kau a”. Ta kas elun koh eena on muun muassa hoi aan lii y ä so-
siokul uu ise aken ee ja p osessi sekä käy ännö ja kokemukse , mikä si-
säl ää e ilaisia näkökulmia, ku en uki, pal elu , e iikka ja mo aali, el olli-
suude ja hoi an paikallise poli iika . (Milligan & Wiles 2010.)
Vanhojen ihmis en haas a elu ja aineis on analyysi
Tämän lu un ulososa pe us uu u kimusaineis oon, joka koos uu kuuden-
ois a 71–91- uo iaan pohjoissuomalaisen haas a eluis a. He asu a yksi yis-
kodeissaan sekä kaupungissa e ä maaseudulla.

352
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
Taulukko 1. Tu kimukseen osallis uja
nimi ikä asuinkumppani ja -ympä is ö käy össä ollu eknologia
Anja 85 asuu yksin kaupunkikeskus assa ku apuhelin
Anna 88 asuu poikansa kanssa haja-asu usalueella ku apuhelin
Anneli 86 asuu yksin haja-asu usalueella e äseu an ajä jes elmä
Annikki 83 asuu yksin aajamassa e äseu an ajä jes elmä
Eila 85 asuu puolison kanssa haja-asu usalueella ku apuhelin
Helena 89 asuu yksin haja-asu usalueella ku apuhelin
Kaa ina 85 asuu yksin aajamassa ku apuhelin
Kyllikki 84 asuu yksin aajamassa e äseu an ajä jes elmä
Liisa 84 asuu yksin aajamassa e äseu an ajä jes elmä
Ma ia 91 asuu yksin (poika ie ailee usein ja on yö ä) ku apuhelin
Ma ja a 89 asuu yksin kaupunkikeskus assa ku apuhelin
An e o 87 asuu puolison kanssa haja-asu usalueella ku apuhelin
Juhani 89 asuu yksin haja-asu usalueella ku apuhelin
Kale i 71 asuu yksin kaupunkikeskus assa ku apuhelin
Ma i 88 asuu yksin haja-asu usalueella e äseu an ajä jes elmä
Ola i 76 asuu puolisonsa kanssa aajamassa ku apuhelin
Haas a elu on eh y Sosiaali- ja e eysminis e iön ahoi amassa Toi-
mi a ko ihoi o Lappiin – Monipuolise uen muodo ko ona asumiseen
-hankkeessa uosina 2016−2018. Tu kimuslu a pyyde iin kunnil a ja suos-
umukse osallis ujil a. Kun ien ko ihoidon ai ko isai aanhoidon yön ekijä
ek y oi a haas a el a a kehi ämishankkeeseen osallis uneiden anhojen
ihmis en joukos a. Kun ien hankepala e eissa ke o iin u kimuksen a oi -
eis a ja pyyde iin yön ekijöi ä kysymään hankekokeiluun osallis u il a lu-
paa osallis ua myös u kimukseen. Ta oi eena oli saada mukaan monenikäi-
siä ja -kun oisia miehiä ja naisia, jo ka o a e i elämän aiheissa ja asu a e i
puolilla Lappia. Kun ien yön ekijä esi eli ä u kimus a u kijoil a saadun
iedo een pohjal a, kysyi ä haas a el a il a alus a aa suos umus a ja an oi a
heille suos umuslomakkeen äy e ä äksi. He ilmoi i a u kijoille mahdol-
lisen haas a el a an yh eys iedo ja äli i ä suos umuslomakkee . Tu kija
puoles aan soi i a haas a el a ille ke oakseen haas a eluis a, a mis aak-
seen halukkuuden osallis ua u kimukseen ja sopiakseen haas a elu a as a
(kas okkain, puhelimi se ai ku apuhelimen äli yksellä). Jokaisen haas a e-
luke an aluksi a mis e iin ielä halukkuus osallis ua ja kohaas a eluihin.
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
353
Haas a el a ien käy össä oli kolmen y i yksen a joamia eknologia ä-
li eisiä hoi apal eluja eli hoi a eknologioi a. Yksi y i yksis ä uo i hoi an
u aksi e äseu an aa ja a josi ko iin “Kukka olpan”, ku en lai eeseen ii-
a iin (Senio ek. Hoi aTu a). Lai een a ulla pys yy seu aamaan henkilön
sijain ia ja liikkumis a kodissaan. Se an aa myös ie oa sekä kodis a pois läh-
emises ä ja sinne paluus a. Poikkeamis a, ku en sii ä, kuinka kauan yhdessä
paikassa ollaan ai kuinka pi kään ko oa ollaan poissa, jä jes elmä lähe ää
ilmoi uksen pe heenjäsenelle, ko ihoidon yön ekijälle ai muulle so i ulle
aholle. Lai een asennus aiheessa so i iin, minkälaises a poikkeamas a jä -
jes elmä lähe ää ilmoi uksen. Ta allaan siis jä jes elmään ki ja iin ns. no -
maalin päi än kulku.
Toinen y i ys a josi sisäl öpal elu ”Sä elsi kun” kau a kun ou us- ja
mui a ohjelmia, ku en jumppaa, muis eluke omuksia ja pelejä (Sen ina. Sä-
elsi kku). Näi ä ohjelmia haas a ellu käy i ä pääasiassa i senäises i, mu a
myös esime kiksi ko ihoidon ai Pos in yön ekijän kanssa. Ohjelmaa anhan
ihmisen kanssa käy ä illä Pos in yön ekijöillä oli sosiaali- ai e eydenhoi-
oalan koulu us.
Kolmas y i ys a josi ”Ku apuhelimia”, joiden a ulla haas a ellu käy -
i ä edellä maini uja ohjelmia ai oli a ideoyh eydessä ko ihoi oon ai
e eyskeskukseen, lapsiinsa ja las enlapsiinsa ai kolmannen sek o in a-
paaeh ois yön ekijöihin (A c ic Connec . T ueconnec o ). Hoi a eknologian
a oi eena oli Toimi a ko ihoi o Lappiin -hankkeen idean mukaises i ukea
ikään yneiden ko ona asumis a. Pal elu oli a hankkeen aikana maksu o-
mia. Niiden käy ööno os a osaksi kunnallisia pal eluja ai niis ä aiheu u ien
kulujen ka amises a hankkeen jälkeen ei ollu a kempaa ie oa hankkeen
pää yessä.
Haas a eluaineis oa jäsenne iin eo iaohjaa an sisällönanalyysin a ulla
(esim. Tuomi & Sa ajä i 2009; Timme mans & Ta o y 2012). Ensimmäisellä
lukuke alla aineis os a e si iin kaikki haa oi u uuden lisään ymiseen ai
ähenemiseen ii aa a kohda . Esime kkeinä ällaisis a on aikkapa ke -
on a sii ä, kuinka naapu in huolenpi o lisää u allisuuden unne a, ai se,
mi en hoi a eknologian käy ö oli hankalaa ai mi en se au oi a jessa. Tä-
män jälkeen ajasimme aineis oa ali semalla kyseisis ä aineis okohdis a a -
kempaan lukuun ain ne kohda , joissa oli yh eys hoi a eknologian käy öön.
354
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
Kysyimme, mi ä eknologian ko iin uominen ja uleminen me ki se ä haa-
oi u uuden kannal a. Aineis on luoki elup osessin uloksena mää i yi ä
hoi a eknologian haa oi u uu a aiheu a a ja haa oi u uudel a suojaa a
eema . Tällaisia eemoja oli a pai si i seä koske a posi ii ise ja nega ii ise
kokemukse eknologian käy äjänä myös sosiaalisuu een, e ey een, hoi-
aan, oiminnallisuu een, a keen ja u allisuu een lii y ä kysymykse , jo -
ka nousi a esiin hoi a eknologian käy ön yh eydessä. Analyysip osessi e eni
a kas elemalla näi ä eemoja hoi an digi aalisen maiseman ulo u uuksien
kau a: mikä lisää ai ähen ää haa oi u uu a suh eessa omaan elämän i-
lan eeseen (mm. emoo io , yksi yisyys, ymmä ys e eydes ä ja i ses ä oppi-
jana), sosiaalisiin suh eisiin (lähikon ak i ja - e kos o) ja aken eisiin (pal e-
lu e kos o)?
Hoi a eknologia ja anha ihminen
Rapo oimme analyysin ulokse kahdessa seu aa assa ulososiossa. Ensin
e i elemme haa oi u uudel a suojaa ia asioi a anhan ihmisen elämän i-
lan een, sosiaalis en suh eiden ja pal eluiden näkökulmis a. Tämän jälkeen
a kas elemme haa oi u uu a aiheu a ia asioi a edellä maini ujen kolmen
ason kau a. Aineis o-o eissa haas a el a ien nime on muu e u.
Hoi a eknologian ulo ko iin suojaa
anhaa ihmis ä haa oi u uudel a
Millaisia yh eyksiä ko iin uodulla hoi a eknologialla ja haa oi u uudella
on, kun a kas ellaan ikään yneen puhe a i ses ään ja elämän ilan ees aan?
Hoi a eknologian haa oi u uudel a suojaa ia ekijöi ä oli a ii ä ä ja oi-
mi a hoi a eknologinen lai eis o ko ona, unne i ses ä ilan een halli sijana,
eknologian käy öön lii y ä i seluo amus, eknologian uo ama u alli-
suuden unne ja kokemus saa a illa ole as a a us a. Kiinnos us eknologiaa ja
sen ope elua koh aan ah is i käy öä. Mahdollisuus hoi aa e ey ä ja olla
yh eydessä sosiaali- ja e eydenhuollon pal eluihin ja läheisiin sekä i selle
akkaisiin paikkoihin oli a mo i oi ia oimia. Haa oi u uudel a suojasi a
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
355
myös muis elu sekä oman oimijuuden ja a jen oiminnallisuuden ah is a-
minen hoi a eknologian a ulla.
Haas a elemamme anha ihmise oli a kiinnos unee u us umaan uu-
siin hoi a eknologisiin lai eisiin ja halukkai a ope elemaan niiden käy öä.
Heillä oli myös luo amus a i seensä uuden eknologian edessä huolima a
sii ä, e ä ain yhdellä heis ä oli aiemmin kokemus a ie okoneen käy össä.
Kun hoi a eknologian ko iin ulo suojaa haa oi u uudel a, se uo aa un-
een sii ä, e ä kodin eknologinen lai eis o on ii ä ä ja oimi a, sekä ko-
kemuksen omas a i ses ään ilan een halli sijana (Lo enzen-Hube ym. 2010;
Hawley-Hague ym. 2014, 422–424). Pui eiden kunnossa oleminen lii yy
usein u allisuuden un eeseen ja kokemukseen sii ä, e ä on olemassa ih-
misiä, joiden puoleen kään yä a peen aa iessa. Hoi a eknologian ehdo o-
mia e uja onkin sen uo ama kokemus u allisuudes a (B ownsell & Hawley
2004, 21; an Hoo ym. 2011, 318–319), mikä ähen ää elämän ilan eeseen lii -
y än haa oi u uuden iskiä.
HAASTATTELIJA: Niin, mu a onko, mi ä e aa ele e, e ä onko
ollu hy ä a kasu, e ä se on ullu ny eille ää kukka olppa ai
hoi a olppa ai?
ANNIKKI: On, ai an. En minä sii, ei se minua hai aa yh ään, kyl-
lä mie ykkään, e ä pa empi se on näin olla. Huomaa sen niinkö
u allisempi.
Onnis uessaan hoi a eknologian a ulla al ais uminen on mahdollis a
myös si ä kau a, e ä käy äjien on helpompi pi ää huol a i se e eydes ään ja
heidän ie onsa sii ä lisään yy: he oi a ali a, milloin, mi en ja missä o a a
yh ey ä e eyspal eluihin ( an Geme -Pijnen ym. 2018, 11). Val ais umi-
sen kannal a nimenomaan kiinnos us eknologiaa koh aan uo aa oimaan-
umisen kokemus a, ei ä niinkään esime kiksi eknise aido (Hu 2016).
Haas a el a a koki a e eyden hoi amisessa me ki ykselliseksi myös sen,
e ä he sai a olla yh eyksissä i selleen ä keisiin ihmisiin ääni- ja ku ayh e-
yden a ulla.
362
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
asen amisen ja käy ön myö ä. Vaikka u allisuus lisään yisi, hoi a eknolo-
gian lii y än al onnan alaiseksi jou uminen oi uo aa haa oi u uu a.
LIISA: No uo a, ei se minus a muka al a un unu, e ä, e ä jon-
kun pi ää a ioija mi ä meillä apah uu ja, ja uo a, e ä, e ä aina
olen niinkö jonkun, jonkun kanssa yhessä, e ä, e ä, e ä, se ei oo
sillä lailla un unu muka al a, e ä. Mm.
HAASTATTELIJA: E oliko semmonen unne, e ä ko ona on jo a-
kin ylimää äs ä, mi ä e e e halua änne ko iin?
LIISA: No niin jus iin si ä.
HAASTATTELIJA: No oliko siinä mi ään hy iä puolia, jos aa e-
le e?
LIISA: No uo a. Kyllähän se sillä lailla, si ä aina aja eli, e ä jos
ällä jo akin sa us minuun, a-ainakin joku joka o a on, on siinä
ma kassa, e ä, e ä a ioipi, a ioi minua ja minun elämää, e ä,
e ä si-sil ä kannal a oli ehkä hy äkin, mu a si en oisaal a, e ä
se oli liikaa, kun, e ä jonkun äy yypi uo a olla niinku as uussa
minus a, ja si ä aja eli kaikenlais a.
Val on a- ja u a eknologian hy äksy ä yyden yksi keskeinen ekijä
on anhan ihmisen näkemys hoi a eknologian aiheu amas a yksi yisyyden
ähen ymises ä ja oisaal a sen uo amas a u allisuuden un ees a. Luo -
amuksen äy yy syn yä suh eessa sekä lai eeseen e ä pal elun a joajaan
(Lie ym. 2016). Aikaisemman u kimuksen mukaan anhoille ihmisille on
ä keää, e ä eknologia pysyy heidän hallinnassaan. Tämä koskee e i yisen
paljon sellais a eknologiaa, johon sisäl yy ideoku a. (Lo enzen-Hube ym.
2010; Hawley-Hague ym. 2014.) Myös esime kiksi ”Kukka olppaan” lii yi
e ukä een so i u päi ä y mi ja sen kon olloin i. Vaikka anha ihminen ja
omaise oli a kin mukana mää i ämässä lai een ase uksia, ole us päi ien
samankal aisuudes a on epä ealis inen. Hoi a eknologia ajoi aa omassa a -
jessa oimimis a.
Sa a Czajan ja kumppaneiden mukaan hoi a eknologian käy ön es eisiin
oi a aiku aa lai een ominaisuude ja sen sopi uus käy äjälle, käy äjän
ominaisuude (esime kiksi e eys ja asen ee eknologiaa koh aan) ja käy -

Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
363
äjän esu ssi (esime kiksi saa a illa ole a uki ja kogni ii ise ky y ) (ks.
Czaja ym. 2013, 34). Uuden hoi a eknologian käy ö aa ii jaksamis a. Jos elä-
män ilanne on esime kiksi e eyden heikkenemisen ai a un a i semisen
kannal a sellainen, e ei oimia ja esu sseja ole, niin eknologias a luo u aan.
HELENA: minä en ennee jaksanu . Minä oon ollu niin huonossa
kunnossa, e ä miun oli pakko sii ä luopua. Se oli ässä pöydällä ja
en minä si ä, ei mua kiinnos anu enkä minä jaksanu, niin.
Hoi a eknologian käy ö aa ii jaksamis a, jo a elämän ilan ees a joh uen
ei äl ämä ä ole enää jäljellä. Ko iin uo u hoi a eknologia lisäsi haa oi u-
uu a, mikä näkyi myös haas a el a ien sosiaalisissa suh eisissa ja lähi e -
kos ossa. Haa oi u uu a lisää ä ekijä lii yi ä a un saamisen haas eisiin,
eknisiin ongelmiin, ulkopuolel a ule iin ajoi uksiin, ko iin ule ien yön e-
kijöiden lukumää än lisään ymiseen ja ei- oi o uun sosiaalisuu een.
Vanha ihmise oi oi a apua ja ukea ku apuhelimen käy öön myös en-
si aiheen opas uksen jälkeen. Käy äjä saa oi a pi ää lai e a ie aana, min-
kä uoksi käy ö ilman oisen ihmisen apua un ui aikeal a ja pelo a al a.
Apu a koi i ylipää ään sekä läheisil ä e ä pal elujä jes elmän yön ekijöil ä
saa a aa ukea.
HAASTATTELIJA: Oo eko noi en ko ihoi ajien kanssa si en
ka sonu ohjelmia?
MARIA: No ei niiden kans ei oo. Ei ole mulla muu a, ko uo ämä
((hoi ajan nimi)) hakee siel ä ohjelmia, mu a heillä on sen e a
kii e ja paljon öi ä ja. Ja hän se on joka uo a niinkö on käy änykki
ja kokeillu. Ei ne oise ole koskenu kaan.
Yllä ole as a aineis o-o ees a on näh ä issä is i ii a ikään ymispoli ii-
kan ja käy ännön älillä: ko ona asumis a halu aan ukea hoi a eknologialla,
mu a ämä ei äl ämä ä o eudu käy ännössä yön ekijöiden kii een ja/ ai
osaama omuuden uoksi. Myös Ashley Reynolds ja Thomas Osbo ne (2018,
25) o a ki joi anee samas a ongelmas a: ko ona yösken ele ä hoi aja o a
364
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
jo niin yöllis e yjä, e ä he ei ä äl ämä ä enää ehdi lisäämään eknologia-
opas us a yöhönsä.
Myös eknise ongelma (ks. Tse sidis ym. 2019, 329) aiku i a anho-
jen ihmis en sosiaalisiin suh eisiin. Ku apuhelimen käy ön ja oimi uuden
eknise ongelma aikeu i a yh eydenpi oa. Kukka olpan ää ä häly yk-
se aas häi i si ä haas a el a ien mukaan läheisiä, joille häly ykse meni ä .
Huoli läheis en häi i semises ä on ha ai u myös aiemmassa u kimuksessa
(Lo enzen-Hube ym. 2010, 241, 243).
HAASTATTELIJA: Joo, joo. No se ny si se on ie y se lai e pois,
niin niin uo a, ossaa eko ke oa, e ä, e ä, e ä mi en se apah u
se pois ien i, e ä, e ä uo a halusi eko e i e, ai, ai uliko nii ä
u haan nii ä, ai u hia häly yksiä liikaa, ai mi en se pää ös eh-
iin sii ä, e ä iiään, iiään ne pois ne lai ee ?
LIISA: No uo a, minus a un u sil ä, sillä a alla se, e äkö se
(( ä y)) jou uu olemaan niinku siinä älissä, e ä se ei ole hänen
kannal a hy ä.
Haas a eluissa on myös ku auksia sii ä, kuinka ko iin asenne u ku apu-
helin ei muu anu ai lisänny yh eydenpi oa sukulaisiin ai lai een käy ö
ei o eu unu suunni elmis a ja odo uksis a huolima a. Näissä apauksissa
oli usein näh ä issä ulkoapäin ule a oi ee sekä houku elu, keho aminen
ja jopa puoli ainen pako aminen hoi a eknologian käy öön. Tä ä oidaan
ulki a ie ynlaiseksi eknologiaop imismiksi (Valoki i ym. 2021), jonka mu-
kaan hoi a eknologian lisään y ällä käy ööno olla oidaan u a a anhojen
ihmis en ko iin a i a a pal elu .
Pal elujä jes elmään lii y iä haa oi u uu a lisää iä ekijöi ä oli a
yön ekijöiden kii e ja puu eellinen uki hoi a eknologian käy öön, omais-
en as uun ko os uminen, asiakkaiden a e kas okkaisille koh aamisille,
kus annukse , eknologian ii ämä ömyys ja eknise ongelma sekä ie ä-
mä ömyys ja pal elujä jes elmän pi s ou uneisuus. Henkilökunnal a ja lä-
heisil ä a i aan ukea ja aikaa, jo a hoi a eknologia omaksu aisiin ja sii ä
olisi hyö yä (Reynolds & Osbo ne 2018). Pe heen uki hoi a eknologian käy-
ön ukemisessa ko os uu aineis ossa, mikä saa kysymään, missä mää in hoi-
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
365
a eknologian käy ööno oa ko os a an ikään ymispoli iikan o eu aminen
on sii ymässä pe heille ja läheisille yksilön as uun ko os amisen lisäksi
(Valoki i ym. 2021).
Hoi a eknologia ei ole aina ii ä ä äline haa oi u uu a uo ien ilan-
eiden a kaisemiseen. Ku apuhelin ko ona ei as aa e eyskeskuksen uo-
maa u aa hoidon ympä is önä, eikä eknologia äli einen koh aaminen
aina ii ä. Ola i on u au unu aimonsa kanssa e eyskeskuksen apuun,
ja ko ihoidos a ehdo e iin heille ku apuhelimen käy öä e eyskeskuskäyn-
ien ähen ämiseksi. Ola i ke oo ku apuhelinyh eyden oimi uudes a seu-
aa as i:
HAASTATTELIJA: Tun uuko e, e ä e saa e niinkö a peeksi
apua, e eyskeskuksen ai muual a ahol a ai?
OLAVI: No ei, kö se on, ne on ne, ne häi iö semmosia, e ä ku se
mennee, mennään sinne niin, ja ne mennee niinku ohi, ku siellä on
niinku jo enkin u allisempi ympä is ö, ku on hoi ajia.
HAASTATTELIJA: Niin, e ä se si e se e eyskeskus ympä is önä
si e helpo aa?
OLAVI: Se ilmeises i on si ä.
HAASTATTELIJA: Joo. Eikä se ihan au a, e ä aikka siel ä hoi aja
sen ku apuhelimen älillä si e?
OLAVI: Joo eei, ei au a, ainakaan suu es i.
Ola in puolison kokema ongelma mene ä ohi u allisessa e eyskes-
kusympä is össä, mu a ku apuhelinyh eys ei oimi samoin. Ku apuhelin ei
as aa myöskään Kale in ä keimmäksi kokemaan hoidon a peeseen:
KALEVI: Mu a ny ne a joaa si en ku apuhelin a.
HAASTATTELIJA: Joo, ja ne ei uliskaan ko ihoi okäymään äällä,
aan olis ku apuhelinyh eyellä.
KALEVI: Niin, ie enkin se olis huonompi ko ämä niinko sano -
haan sen, sen, sen ((mielen e eyden diagnoosi)) akia on kauhian,
enimmäkseen ne on iksuja nämä hoi aja , mu a oinen, oise on
oisia iksumpia.
366
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
HAASTATTELIJA: Joo. En ä näe kö mi ään, mi ä ongelmaa ois
olla ku apuhelimen käy ös ä?
KALEVI: No en mie oikees aan muu a ko sen, e ä jos se upiaa
ko aahmaan nämä henkilökoh ase käynni , niin se sillon, sillon
se hoidon aso niinko huononee.
Koh aamise kas o us en oli a ä kei ä haas a elluille anhoille ihmisille.
Vaikka ku apuhelimen a ulla olisikin mahdollis a olla yh eydessä hoi ajaan
ja aikkapa a kis aa oin i ja lääki ys, se ei ko aa apaamis a ko ona. Myös
esime kiksi sai auskoh auksen sa uessa hoi a eknologias a ei äl ämä ä ole
ii ä ää ai ii ä än nopeaa apua akuu issa ilan eessa. Tällöin käyn i e -
eyskeskuksessa ai soi o hä änume oon a allisella ja u ulla puhelimella
oi un ua u allisemmal a aih oehdol a. Pelko kas okkaisen koh aami-
sen ähen ymises ä on myös huoma u aikaisemmassa u kimuksessa (Lo-
enzen-Hube ym. 2010, 242–243). Teknologian oimi uuden lisäksi myös
kus annukse lii y ä pal elujä jes elmään. Haas a eluissa mie i iin hoi-
a eknologian mahdollises i aiheu amia kus annuksia. Myös Ilse Bie ho ja
kumppani huomasi a u kimuksessaan, e ä hoi a eknologian kus annuk-
se aiheu i a huol a anhemmissa käy äjissä (Bie ho ym. 2013, 148).
Joh opää ökse
Mi ä hoi a eknologia oi ko a a ai a jo a lisää ko ihoi assa? Mi ä hoi a-
eknologia me ki see hoi aa a i se an anhan, omassa kodissa asu an,
ihmisen haa oi u uuden kannal a? Re lek oimme lu un u kimus uloksia
digi aalisen hoi an maiseman (Milligan & Wiles 2010; Lindbe g & Ca lsson
2018) käsi een a ulla. Käsi een mukaan digi aalisen hoi an maisema a-
ken uu sosiaalisissa aikaan ja paikkaan lii y issä p osesseissa ja aken eis-
sa. Hoi aan lii y ä kokemukse ja käy ännö aken a a digi aalisen hoi an
maisemaa ko ona. Analyysin ulos en yh een e ona mää i ämme anhan ih-
misen ko iin uo a an hoi a eknologian läpileikkaa iksi eemoiksi u alli-
suuden, käy e ä yyden, hoi a eknologian a peen ja me ki yksen anhojen
ihmisen digi aalisen hoi an maisemassa. Näiden eemojen suh een haa oi -
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
367
u uus oi joko ähen yä ai lisään yä. Kodissa haa oi u uudel a suojaa a ja
sille al is a a ekijä kie ou u a yh een hoi an maisemassa. On ä keää o aa
huomioon digi aalisen hoi an maiseman aso ja näkökulma , ku en elämän-
ilanne, sosiaalise suh ee ja pal eluiden e kos o, kun ikään ymispoli iikkaa
mie i ään ja hoi a eknologiaa kehi e ään.
Hoi a eknologian ko iin uomisen yh enä pe us eena on lisä ä u alli-
suu a ja si ä kau a mahdollis aa ko ona asumis a mahdollisimman pi kään
( an Hoo ym. 2011; ks. myös Hawley-Hague ym. 2014; Peek ym. 2014). Omas-
sa kodissa asuminen on sekä anhan ihmisen e ä pal elujä jes elmän oi e
ja a oi e (Sixsmi h & Sixsmi h 2008; Ande sson 2012; Ympä is öminis e iö
2020), mu a ko ona asumisen haa oi u uus ja u a omuus oi a muodos-
ua es eiksi py kimykselle. Lu un empii is en ulos en mukaan hoi a eknolo-
gia oi sekä ah is aa e ä heiken ää omassa kodissa asu an anhan ihmisen
u allisuuden unne a. Liikeseu an a oi lisä ä u allisuu a si ä kau a,
e ä jä jes elmä ekee poikkea is a ilan eis a häly yksen yksin asu an ihmi-
sen ko oa. Toisaal a oimima oma eknise lai ee ja ies iliikenneyh eyde
oi a aiheu aa u a omuuden aihei a ja kokemuksia. Tällöin hoi a ek-
nologise lai ee un u a kodissa ie ail a, ai niiden kau a apah u a seu-
an a un uu unge ele al a kon olloimisel a. Hoi a eknologian ulo ko iin
oi me ki ä pai si al onnan lisään ymis ä myös kokemuksen oman elämän
kon ollin ja yksi yisyyden mene ykses ä. Lisäksi sy jäinen asuinpaikka oi
me ki ä si ä, e ä in e ne -yh eyde ei ä ole a peeksi ehokkai a hoi a ekno-
logian käy öön ai yh eyksissä on ka koksia. Tämä ase aa kansalaise maan-
ie eellises i e ia oiseen asemaan ja lisää haa oi u uu a yh eiskunnan a-
ken eellisella asolla.
E i yises i liike unnis imien asen aminen ko iin aiheu aa anhoissa ih-
misissä epä a muu a ja kysymyksiä al onnas a. Mi ä al o aan, kuka al oo
ja mi ä ie oa ke ä ään? Myös hoi a eknologian käy e ä yys oi ah is aa ai
heiken ää u allisuuden kokemus a. Liikeseu an aan lii y ien is i ii ais-
en kokemus en yh eydessä oidaankin puhua ie ynlaises a aih okaupas a
lii yen yksi yisyy een ja u allisuu een. Silloin kun lai e on kiis a omas i
hyödyllinen ja uo u aa, yksi yisyyden suh een on helpompi ehdä komp o-
misseja (ks. Lo enzen-Hube ym. 2010; Czaja ym. 2013, 35–38).

368
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
Hoi a eknologian käy e ä yys usein joko ah is aa ikään yneen minä-
ku aa ai heiken ää si ä. Mikäli iäkäs ihminen oppii käy ämään uu a ekno-
logiaa, hän saa onnis umisen kokemuksia. Usein ä ä edel ää se, e ä hän saa
ii ä äs i ukea läheisil ään ja pal elujä jes elmän yön ekijöil ä (Luijkx ym.
2015; Wu ym. 2015, 198–199; Reynolds & Osbo ne 2018). Pe ymys puoles-
aan on, jos hän ei opi, eikä onnis u käy ämään uu a eknologiaa. Ee ises ä
näkökulmas a a kas el una uuden hoi a eknologian a joaminen ja epäon-
nis unu kokeilu o a iskejä, jo ka pi ää o aa huomioon ennen eknologisen
lai een ai so elluksen käy ön ehdo amis a ikään yneelle ko ona asu alle
henkilölle. Myös ii ä än uen a joaminen käy ön aikana ulee aa a. Doyle
ja kumppani (2014, 202) suosi eli a uen a joamis a puhelimi se 24 un ia
uo okaudessa, koska usein soi o ulee yöajan ulkopuolella. Tämä on ä -
keää, koska ongelma – ku en esime kiksi pelko lai een ikkou umises a –
oi a he mos u aa. Osallis uja oi a an aa an eeksi iallisen eknologian,
mu a ei ä uen puu e a. (M .)
Hoi a eknologian käy öä ha ki aessa on ä keää poh ia, mihin a pei-
siin hoi a eknologialla py i ään ja pys y ään as aamaan. Vanhan ihmisen
yksilöllinen elämän ilanne aiku aa a kaise as i hoi a eknologis en lai -
eiden ja so ellus en oimi uu een ko ona. (Czaja ym. 2013.) Teknologioiden
mahdollisuude as a a moninaisiin hoi a a peisiin oli a a sin ajallise .
Osalle anhois a ihmisis ä hoi a eknologia oli enemmän ajan ie e ä ja “hu-
pia” kuin as aus hoi a a peisiin. Esime kiksi ku apuhelimeen ei mahdolli-
sessa hä ä ilan eessa luo e u, aan a allinen puhelin koe iin a memmaksi
älineeksi. Toisaal a osalle a jo u hoi a eknologia lisäsi u allisuu a ja us-
koa omiin kykyihin eknologian käy äjänä. Vaikka haas a el a amme o a
käy änee hoi a eknologiaa muihinkin kuin e eydenhoi oon lii y iin a -
peisiin, lai een ä keimmäksi koe u me ki ys lii yy e eyden hoi amiseen.
Vanha ihmise käy ä ä eknologiaa enemmän e ey een lii y issä asioissa
kuin nuo emma . Tosin Ka he ine Olsonin ja kumppaneiden (2010, 142–143)
mukaan nuo e ja ikään ynee käy äjä ei ä juu i e oa oisis aan e ey een
lii y än iedonhaun mää ässä (ks. myös Reynolds & Osbo ne 2018, 21–22).
Pal elujä jes elmän näkökulmas a hoi a eknologian a ulla py i ään ä-
hen ämään ko ikäyn ien mää iä, a sinkin ha aan asu uilla seuduilla (Rasi
& Kilpeläinen 2015). Kui enkin hoi a eknologian käy ö oi me ki ä myös
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
369
yön ekijä e kos on laajenemis a kodeissa. Ko iin ulee ko ihoi an yön eki-
jöiden lisäksi uusia oimijoi a, ku en eknise ohjaaja ja lai ei a a joa ien
y i ys en yön ekijä . Myös ko ona käy ien yön ekijöiden älinen yönjako
oi olla epäsel ä, ja yön ekijöiden älinen yh eys ja iedonkulku oi olla sa-
unnais a.
Tämä oimijoiden moninaisuus ja pal elujen pi s aleisuus oi a lisä ä
kodissaan yksin asu an anhuksen haa oi u uu a. Toisaal a jo kin hoi a-
eknologia oi a lisä ä koh aamisia ja uo o aiku us a. Pa haimmillaan
ku apuhelimen äli yksellä apaamisia oi olla useammin kuin ko ikäyn ejä.
Pos in yön ekijän kanssa Sä elsi kun käy ö oi puoles aan a jo a kai a ua
päi än yksinolon ka kaise aa yhdessä ekemis ä. Hoi a eknologian käy ö oi
myös uoda uusia el ollisuuksia käy äjälle: ko ona pi ää esime kiksi olla ie -
yyn aikaan, jolloin yön ekijä saapuu ai o aa yh ey ä, ai liike unnis imeen
on ohjelmoi u, e ä anha ihminen on kodissaan sisällä. Hoi a- ja pal elu e -
kos o oi a ähen ää ko ona asu an anhan ihmisen haa oi u uu a, mu -
a oisaal a hoi a eknologian uoma muu okse oi a lisä ä haa oi u uu a
(ks. Fineman 2010, 273). Hoi a eknologia saa aa muu aa anhan ihmisen
kodin e äänlaiseksi he e o opiaksi (Foucaul 1986), ”muuksi” ilaksi, joka ei
ole yksi yisasunnon kal ainen yksi yinen ila ai kaupan kal ainen julkinen
ila, aan paikka, jossa yön ekijä kulke a omien eh ä iensä ja aika aulu-
jensa mukaan (Kaskiha ju 2010).
Hoi a eknologiaan suh audu aan usein op imis ises i; sen aja ellaan pa-
an a an hoi an laa ua, ähen ä än kus annuksia ja ak i oi an ihmisiä pi ä-
mään i se huol a i ses ään. On kui enkin ode u, e ä muun muassa osallisuu-
den ja ak ii isen ikään ymisen ko os amiseen ja aa imiseen pi äisi suh au ua
k ii isemmin. (Lindbe g & Ca lsson 2018.) Aikaisemmissa u kimuksissa on
ko os e u, e ä eknologian suunni elussa anha ihmise pi äisi nähdä myös
eknologian käy äjinä, ei ainoas aan apua a i se ina ihmisinä (Sixsmi h &
Gu man 2013, 2; Sixsmi h 2013, 8–9).
Hoi an maisema o a siis monike oksisia: ne koos u a as uun, e ii-
kan, mo aalin ja hoi an sosiaalisis a, emo ionaalisis a, symbolisis a, yysi-
sis ä ja ma e iaalisis a ulo u uuksis a. Hoi an maisema pi ää sisällään uen,
pal elu ja hoi an ilallisen poli iikan. (Milligan & Wiles 2010.) Aineis om-
me analyysin pe us eella hoi a eknologian ko iin ulon aiku aa anhojen
370
Hilla Kiu u, Ma jo Ou ila & Heli Valoki i
ihmis en elämään si en, e ä hoi a as uu äy yy jakaa uudes aan ja anhan
ihmisen asema äy yy mie iä uudes aan. Hoi a eknologiaa oidaan käy ää
si en, e ä se ähen ää ikään yneiden ja heidän pe heidensä haa oi u uu a,
mu a se oi myös lisä ä haa oi u uu a.
Vanhan ihmisen haa oi u uus ja hoi a eknologia kodissa
371
Ki jallisuus
Ac i e ageing index. Uni ed Na ions Economic Commission o Eu ope
(UNECE) and he Eu opean Commission. Ac i e Ageing Index Home
- Ac i e Ageing Index Home - UNECE S a swiki. Lue u 13.8.2022.
Ande sson, Si pa (2012) Ageing in place: Ikäihmis en asumisen ongelma ja
sosiaalise suh ee . Ge on ologia 26 (1), 2–13. h ps://u n. i/URN:NB
N: i:ELE-1554631
An onen, Anneli & Ka sio, Olli (2016) Elde ca e se ice edesign in Finland:
Deins i u ionaliza ion o long- e m ca e. Jou nal o Social Se ice
Resea ch 42 (2), 151–166. DOI: DOI: h ps://doi.o g/10.1080/01488376.
2015.1129017.
A c ic Connec . T ueconnec . h ps://www.a c ic-connec .com/# a kaisu .
Lue u 15.9.2022.
Bejan, Alexande & Gündogdu, Ramazan & Bu z, Ka he ina & Mülle ,
Nadine & Kunze, Ch is ophe & König, Pe e (2018) Using mul imedia
in o ma ion and communica ion echnology (ICT) o p o ide added
alue o eminiscence he apy o people wi h demen ia: Lessons
lea ned om h ee ield s udies. Zei sch i ü Ge on ologie und
Ge ia ie 51 (1), 9–15. DOI: h ps://doi.o g/10.1007/s00391-017-1347-7.
Be s, Lucy & Hill, Rowena & Ga dne , Sa ah (2019) “The e’s no enough
knowledge ou he e”: Examining olde adul s’ pe cep ions o digi al
echnology use and digi al inclusion classes. Jou nal o Applied
Ge on ology 38 (8), 1147–1166. DOI: h ps://doi.o g/10.1177/07334648
17737621.
Bie ho , Ilse & Mülle , Sonja & Schoen ade-Sp oll, Sand a & Delaney, Sa ah
& By ne, Paula & Dolniča , Vesna & Magou as, Babis & Ve ginadis,
Yiannis & A a angelou, Elena & Huijnen, Clai e (2013) Ambien
assis ed li ing sys ems in eal-li e si ua ions: Expe iences om he
SOPRANO P ojec . Teoksessa And ew Sixsmi h & Glo ia Gu man
( oim.) Technologies o ac i e aging ( i s ed. 2013.). New Yo k, NY:
Sp inge US, 122–153.