Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022.
Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 378–409.
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0
13
Muu uuko ko i sai aalaksi?
Po ilaiden ja hoi ajien käy ämä
a a a ja ila ko ona
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
Johdan o
Tässä lu ussa a kas ellaan ko isai aala- ja ko idialyysi oimin aa e i yises i
ilan ja a a oiden näkökulmas a ja kysy ään, missä mää in ko isai aala oi-
min a ai ko idialyysihoi o muu a a kodin yksi yisen ilan ins i u ionaali-
seksi ilaksi, sai aalaksi. Luku pohjau uu laajempaan Kunnallisalan kehi ä-
missää iön ahoi amaan hankkeeseen, jossa e si iin ko isai aala oimin aa
ja ko idialyysihoi oa edis ä iä ja es ä iä ekijöi ä ha ainnoimalla ja haas a -
elemalla yön ekijöi ä, po ilai a ja omaisia. Rapo i hankkeen uloksis a on
julkais u uonna 2021 (Lämsä ym. 2021). Lu un läh ökoh ana on aja us, e ä
kodin ila , a a a ja lai ee aiku a a olennaisella a alla ko isai aala- ja
ko idialyysi oiminnan muo ou umiseen ja onnis umiseen. Seu aa assa ai-
Muu uuko ko i sai aalaksi?
379
neis o-o eessa ko isai aalan lääkä i ku aa, millaisen oimin aympä is ön
ko i a joaa sai aalaan e a una.
LÄÄKÄRI 1: Kun kie ää ihmis en kodeissa, niin ulee ihan e i
näkemys kaikes a. Se on aika ku as a aa, kun ollaan sai aalan sei-
nien sisällä ja on kyse esime kiks haa an hoidos a ja ohjeis e aan
po ilai a, e si en suihku a kolme ke aa päi ässä ja aihda ne
si ee . Ja si en kun sä mee sinne ko iin ja nää ne olosuh ee , niin
sä o ea , e ääl ei suihku e a kolme ke aa päi ässä ja äällä ei ole
s e iilejä ai oksia siellä äällä. E se oi olla niin epä ealis is a se
ku a. Ja me luullaan, e ihmise ihan oikees i käy äy yy niin ku me
ohjeis e aan ja e ne syö ne lääkkee ja ne hoi aa sen haa an. Ja e
ne pi ää nii ä a a oi a juu i siellä, missä me ku i ellaan ja missä ne
meillä as aano ohuoneessa on. Si aan ajuaa sen odellisuuden
niin e i lailla. (KsHaa)
Esime kki ku aa, kuinka ko ona apah u a hoi o on sidoksissa kodin iloi-
hin, esineisiin ja niiden a joamiin mahdollisuuksiin. Pa haimmillaan kodin
ila ja sosiaalise suh ee a joa a pe in eis ä sai aalahoi oa pa empia mah-
dollisuuksia haa oi a assa elämän ilan eessa ole alle po ilaalle: näin hän
oipuu ja sel iää sai auden ase amis a ajoi eis a, ki uis a ai oimin aky yn
ajeis a. Toisaal a ko i oi ase aa hoidolle sellaisia ilallisia ajoi uksia, joi a
ei so el amisella ja ak ii isellakaan ongelman a kaisulla pys y ä yli ämään.
Ko isai aala oimin a on osa yh eiskunnassa pa haillaan apah u aa ko i-
käänne ä, jossa hy in oin i yö, asiakkuus ja pal elu sii y ä lai oksis a ja
ins i uu iois a ko eihin (luku 2). Polii isena ah o ilana on kehi ää ko iin
ie ä iä e eydenhuollon pal eluja niin, e ä ko ona oi aisiin asua mah-
dollisimman pi kään. Osana ä ä a oi e a ko isai aala oimin aa on lisä y
ja kehi e y oimakkaas i (Lähdeaho 2011; Ko isai aala 2016; Keski-Uuden-
maan So e 2017). Ko isai aala oimin a a koi aa sai aalahoidon ko aa aa
lääkä ijoh ois a ja ympä i uo okau is a hoi oa po ilaan ko ona. Se e oaa
ko isai aanhoidos a ja ko ihoidos a siinä, e ä se on ajallises i aja ua, hoi-
o on lääke ie eellises i aa i ampaa ja apuna käy e ään yhä kehi yneempää
eknologiaa. Hoi o ko isai aalassa mahdollis aa sai aalahoidon äl ämisen
380
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
kokonaan ai aih oeh oises i aikaisen ko iu amisen sai aalas a. (Sheppe d
ym. 2005; Gonçal es-B adley ym. 2017.) Ko isai aalahoi o oi olla esime kiksi
suonensisäis ä an ibioo ihoi oa, syöpäpo ilaiden kipupumppuhoi oa, labo a-
o ionäy eiden o amis a ja ulkin aa ai saa ohoi oa.
Ko isai aala oiminnan lisäksi a kas elemme eks issämme ko idialyysi-
hoi oa. Dialyysi on hoi o, jolla au e aan munuaisen ajaa oimin aa sai as a-
ia henkilöi ä. Munuais en ajaa oimin a joh uu yypillises i 1- ai 2- yypin
diabe ekses a. Dialyysissä omien munuais en oimin aa ko a aan koneel-
lises i joko e i ei se (hemodialyysi) ai hyödyn ämällä henkilön omaa a -
sakal oa (pe i oneaalidialyysi). Ko idialyysissä po ilas o eu aa dialyysin
i senäises i ko onaan dialyysikoneella, mu a on samalla kui enkin ii iissä
yh eis yössä sai aalan dialyysiyksikön kanssa.
Ko idialyysihoi oa ja ko isai aala oimin aa yhdis ää se, e ä sai aalan
sään öjä ja käy än öjä, ku en esime kiksi hygieniakäsi yksiä, uodaan yksi yi-
sen kodin pii iin. Ko i mielle ään kul uu issamme a kisena ja yksi yisenä,
ja samalla se on kliinisen ja julkisen sai aalan as akoh a. Te eydenhuollon
henkilökunnan ja lääke ie eellisen eknologian ulo ko iin oi muu aa ko-
din ilajakoa ja ilojen käy öä, kalus eiden paikkoja ja isuaalis a kokemus a
ilas a (ks. esim. La iole e 2009). Tila on me ki yksellinen, koska po ilaan
sai auden kokemus on e o ama omas i kiinni paikassa, jossa hän saa hoi-
oa (Cu chin 2005; I ano a ym. 2016). Pe in eisen sai aalahoidon käy än öjä
ei kui enkaan sellaisenaan oida sii ää ko iympä is öön, aan ko isai aala-
oimin a edelly ää hoi ohenkilökunnal a, po ilaal a ja omaisil a sekä asen-
eellisia e ä konk ee isia oimin a apojen muu oksia. Sai aalaan lii y ien
elemen ien, ku en eknologian, uominen ko iin oi muu aa kaikkien osal-
lis en kokemus a kodin ilas a, sai audes a ja hoidos a.
Luku e enee si en, e ä ensimmäisessä osiossa käymme läpi ko isai aala-
ja ko idialyysi oimin aa sekä näihin lii y ää aiempaa u kimuski jallisuu a.
Toisessa osiossa ku aamme käy e yä u kimusaineis oa ja a aamme analyy-
sin eko apaa. Tulokse olemme koonnee kolmeen osioon niin, e ä aluksi
e i ellään a a oi a ja niiden paikkoja ja ämän jälkeen hoi oon, a a oiden ja
eknologian käy öön lii y ää oimin aa. Viimeisessä osiossa a kas elemme
kodin muu umis a sai aalaksi. Lu un lopuksi esi ämme yh een edon ulok-
sis a. Teks issä käy ämme selkeyden uoksi e miä po ilas ku aamaan sekä
Muu uuko ko i sai aalaksi?
381
ko isai aalahoi oa saa ia e ä ko idialyysiä eke iä henkilöi ä, aikka heis ä
jälkimmäise ei ä usein koekaan ole ansa po ilai a.
Ko isai aala ja ko idialyysi
His o iallises i ko isai aalan juu e ulo u a sen ko imaassa Ranskassa
1960-lu ulle ja Suomessakin 1990-lu ulle (Co ado 2001; Liikka 2006). Ny-
kyisin e i puolella Suomea oimii kymmeniä paikallisia ai alueellisia ko isai-
aaloi a. Osa niis ä on e ikois unu hoi amaan lapsipo ilai a (ks. esim. HUS
2015; TAYS 2020). Ko isai aala oimin aan ei el oi e a e eydenhuol olaissa,
aan se ennemminkin äyden ää mui a pal elui a. Si ä on kui enkin iime
uosien aikana lisä y ja kehi e y ak ii ises i, koska polii isena a oi eena
on ollu äl ää lai oshoi oa ja mahdollis aa iäkkäiden ko ona asumis a mah-
dollisimman pi kään lisäämällä ko iin ie ä iä pal eluja. Vuoden 2019 hal-
li usohjelmassa ko isai aala oimin a on nime y yhdeksi sosiaali- ja e eys-
keskuksen a joamaksi pal eluksi. (I & O -kä kihanke 2018; Val ioneu os o
2019.) Myös pallia ii isen eli pa an uma omas i sai aan po ilaan oi ei a lie-
i ä än hoidon suosi ukse kannus a a ko isai aala oiminnan ah is a-
miseen al akunnallises i osana aiku a aa hoi oa (Saa o & Finne-So e i
2019). Nykyinen kehi yssuun a on, e ä paikallises i oimi ia ko isai aaloi a
yhdis e ään alueelliseksi oiminnaksi ja suu emmiksi yksiköiksi sosiaali- ja
e eydenhuollon akenneuudis uksen hengessä.
Po ilaaksi ko isai aalan ullaan lääkä in lähe eellä. Suu imma po ilas-
yhmä o a pallia ii is a hoi oa saa a po ilaa ja in ek iopo ilaa . Hoi o on
lääkä ijoh ois a niin, e ä lääkä i ekee ko isai aalassakin pää ökse po ilaaksi
o amises a, hoidos a, hoi ojakson pää ämises ä ja ja kohoidos a. Lääkä i oi
a peen aa iessa käydä po ilaan ko ona, mu a usein siellä käy ain hoi aja,
joka o eu aa hoidon. Käyn ejä oi po ilaan oinnin mukaan olla iikoi ain
ai jopa 1–3 ke aa päi ässä. Hoi o ko ona on po ilaalle apaaeh ois a, ja se
pe us uu hänen ja hänen omaisensa oi eeseen. Po ilaaksi pääs äkseen hen-
kilön ulee si ou ua hoi oon. Muis isai aiden kohdalla ko ona pi ää olla omai-
nen, joka oi a i aessa ilmoi aa oinnin muu oksis a ja pyy ää lisäapua.
Hoi ohenkilökunnan yö u allisuuden a mis amiseksi po ilaiksi ei o e a
382
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
huumeiden käy äjiä eikä ko eihin mennä, mikäli niissä on agg essii ises i
käy äy y iä po ilai a, omaisia ai lemmikkejä.
Ko isai aala oiminnan on ode u ole an hyödyllis ä ja kanna a aa e i
a oin a ioi una niin yksilöiden, pe heiden kuin yh eiskunnankin näkökul-
mas a. Po ilaiden on ode u ole an yy y äisiä (esim. Facul ad & Lee 2019;
Vaa io-Rajalin ym. 2019), jopa yy y äisempiä hoi oon ko isai aalassa kuin
sai aalassa (C ye ym. 2012). Tyy y äisyys joh uu esime kiksi sii ä, e ä ko i
mahdollis aa henkilökoh aiseksi ää älöidyn hoidon ja se koe aan e apeu i-
sena ympä is önä (Wilson ym. 2002). Ko isai aalassa oleminen on po ilaalle
sai aalassa oloa apaampaa: hän sääs yy kulkemisel a, eikä ma kus amiseen
kulu aikaa (La iole e 2009).
Usein on a peellis a, e ä ko ona on po ilaan lisäksi myös oinen henkilö.
Ko isai aalassa as uu a sii e äänkin sai aalal a omaiselle, jolle oi lange a
eh ä iä ja ooleja, ku en lääkkeiden jakoa ai elin oimin ojen mi aamis a,
jo ka sai aalassa kuulu a hoi ohenkilökunnan as uulle (Too any ym. 2008;
Linde holm & F ied ichsen 2010). Voisi aja ella, e ä ämä lisää omaisen s es-
siä, mu a u kimuksissa on ode u, e ä omaise ei ä kuo mi unee po ilaan
hoidos a (Wilson ym. 2002). Joskus omaise koki a jopa ähemmän s essiä
kuin po ilaan ollessa hoidossa sai aalassa (Le ym. 2007). Kliinisen hoidon
näkökulmas a on u ki u, e ä po ilaiden kuolleisuudessa ei ole ko isai aa-
lan ja sai aalan älillä e oja, ja saa aa olla, e ä kuolleisuus on ko isai aalas-
sa jopa sai aalaa pienempää (Sheppe d ym. 2009). Ko isai aalahoi o ei lisää
in ek ioi a ai e isuoni ukoksia (Ma sh ym. 2019), aan päin as oin se oi
au aa äl ämään yypillisiä sai aalahoidos a joh u ia komplikaa ioi a, ku-
en sai aalabak ee i a un aa (esim. Cheng ym. 2009; Le 2015). Ko isai aa-
lan kus annuksis a e a una sai aalahoi oon on e ilaisia u kimus uloksia.
Joissakin u kimuksissa ullaan ulokseen, e ei me ki se iä e oja kus annus-
en älillä ole (esim. Sheppe d ym. 2005), mu a osa u kimuksis a osoi aa,
e ä kus annukse jää ä ko isai aalassa sai aalahoi oa pienimmiksi (F ick
ym. 2009; Capplan ym. 2012; Qaddou a ym. 2015; Le ine ym. 2018). Suomes-
sa E elä-Ka jalan sosiaali- ja e eyspii issä on laske u ko iin ie ä än päi-
ys yksellisen oiminnan sääs ä än kus annuksia (ks. Malms öm ym. 2017).
Ko idialyysihoi o on Suomessa ollu käy össä 1960-lu ul a läh ien. Mu-
nuais en ajaa oimin aa sai as a ien ja dialyysihoi oa a i se ien po ilai-
Muu uuko ko i sai aalaksi?
383
den mää ä on kas ussa ikään y ien mää än kas aessa. Vuoden 2018 lopussa
Suomen 2005 dialyysipo ilaas a 26 p osen ia eli noin 520 henkilöä o eu i
dialyysihoi oa ko onaan. (Muma 2018.) Dialyysihoi o on aikaa ie ää ja si o-
aa. Tyypillises i hoi o o eu e aan usei a ke oja iikossa, ja se kes ää usei a
un eja ke allaan. Ko idialyysi a joaa po ilaalle apau a ja yksilöllisyy ä,
mu a samalla se lisää po ilaan as uu a hoidos a. Aikaa ie ä hoi o oi e is-
ää po ilas a ja pe he ä sosiaalises i, ja sen o eu aminen ko ona oi aiheu -
aa pelkoa, u a omuu a ja s essiä. Pelkoa aiheu aa hoidon o eu aminen
ko ona yksin ja hoi oon lii y ä iski , ku en in ek io ja eknologiaan lii y-
ä ongelma . Po ilaan koulu us ja a peellinen uki hoidon aikana o a en-
sia oisen ä kei ä hoidon onnis umiselle ja po ilaan luo amukselle omaan
osaamiseensa. Ko ona o eu e un dialyysin aiku us sai auden ennus eeseen
ja po ilaan elämänlaa uun on hy ä ai pa empi kuin sai aalassa o eu e un
dia lyysihoidon. Kokonaiskus annuksil aan se on edullisempaa kuin sai aa-
lassa anne u hoi o. (Rygh ym. 2012; Walke ym. 2016; Chan ym. 2019; Rau a
2019.)
Kodin maan iede, inhimillise ja ei-inhimillise oimija
Tämä luku kiinni yy koko ki jan aus ana oimi aan kodin maan iede
-suun aukseen, jossa ko i oimii ma e iaalisena ilana aken aen ihmis en ä-
lisiä suh ei a ja oimin aa. Kodin ma e iaalisuus on ja ku as i neu o el a is-
sa ole a ja muu u a kon eks i hoidolle. (Ks. luku 4.) Ma e iaalisuus eli ila ,
esinee , kojee ja eknologia o a olennainen osa myös ie een ja eknologian
u kimus a. Tässä lu ussa eo ee inen ii ekehys aken uu nimenomaan ie-
een ja eknologian u kimukselliseen aja eluun, e i yises i oimija e kos o-
eo ee iseen käsi eis öön. Ihmise o a ja ku as i ekemisissä ma e iaalisen
maailman kanssa. B uno La ou ja S e e Woolga (1986) esi ä ä oimija-
e kos o eo iassaan, e ä ihmise inhimillisinä oimijoina ja ma e iaalise
elemen i ei-inhimillisinä oimijoina muodos a a yhdessä moni oimijaisia
e kos oja. Elo oma olio ei ä ole inhimillisen oiminnan aus alla ai sii ä
e illisiä niin, e ä ihmise ja a a a olisi a e ikseen, aan inhimillise ja ei-in-
himillise oimija muodos a a yhdessä kollek ii in. Ve kos on oimijuus ei
384
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
edelly ä ak ii is a oimin aa, a ionaalis a aja elua ai kykyä ehdä pää öksiä,
aan oimija saa oimijuu ensa olemalla suh eessa ja sidoksissa muihin. Toi-
mijuus on aina yh eis oimijuu a. Toimija muodos a a jae un sosiaalisen ja
ma e iaalisen kokonaisuuden, jossa jokainen aiku aa oisiinsa. (Pyyh inen
& Tamminen 2007; Leh onen 2008.)
Tämän lu un läh ökoh ana on aja us, e ä po ilaan, omaisen ja hoi ohen-
kilökunnan lisäksi kodin ila ja a a a , käy össä ole a lääke ie eellinen ek-
nologia, yh eydenpi olai ee ja esime kiksi hoi okäy ännö muokkaa a si ä,
minkälaiseksi ko isai aala oimin a muodos uu (ks. La ou 2005). B uno La-
ou ia mukaillen ei-inhimillisiä oimijoi a u kimalla oimme sanoa jo ain
olennais a myös ihmisis ä (La ou 2002). Tiloilla, a a oilla ja eknologioilla
on sosiaalinen elämä. Ne äli ä ä , uusin a a , mahdollis a a ja ajoi a a
yhdessä inhimillis en oimijoiden kanssa ko isai aalan apah umia ja ilan-
ei a sekä an a a niille me ki yksen. Ei-inhimillise , ma e iaalise oimija
mää i ä ä po ilaan, omais en ja henkilökunnan käy äy ymis ä ja oimin-
aa, mu a samalla ne o a i se iippu aisia yh eises i jae uis a sopimuksis a
ja käy öympä is ös ä. Ko isai aalassa ilois a, a a ois a ja eknologiois a pu-
hu aan, nii ä esi ellään, ke ä ään, ylläpide ään, ko ja aan, niillä ah is e aan
iden i ee ejä ja samalla niillä uo e aan hie a kioi a ja oimija-asemia. (Ks.
Soi io 2003; A kinson ym. 2008.) Ma e iaalisuus ei ole hoidon aus alla ai sen
äli äjä, aan se on olennainen osa hoidon muodos umis a ja o eu umis a
(B ownlie & Spandle 2018).
Ko ona o eu e a aa hoi oa o a aiemmin u kinee eknologian ja ma e-
iaalisuuden näkökulmas a esime kiksi Ellen Hilbe s (2013) kollegoineen. He
u ki a po ilaiden ko onaan käy ämää lääke ie eellis ä eknologiaa ja o ea-
a , e ä e ilais en lai eiden käy öohjee on suunna u e eydenhuollon am-
ma ilaisille eikä maallikoille. Omais en näkökulmas a lääke ie eellinen ek-
nologia mahdollis i pallia ii isen po ilaan hoi amisen ko ona, ja omaisilla oli
suu i luo amus eknologian uomiin mahdollisuuksiin. Samalla eknologia
kui enkin lisäsi omais en aakkaa ja epä a muu a ja ajoi i heidän elämään-
sä (Munck ym. 2012). Sen sijaan Gonzalo Co ea ja Miquel Domènech (2013)
a ioi a , e ä hoi a on ä keä nähdä sosio- eknisenä kokonaisuu ena, jossa
eknologia pi ää ak ii ises i yllä pe hesuh ei a e i yises i ilan eissa, joissa
pe heenjäsene pi ä ä yh ey ä anhuksiin ie o- ja ies in ä eknologioiden
Muu uuko ko i sai aalaksi?
385
a ulla. Nelly Oudshoo nin (2012) mukaan elelääke iede eli po ilaan hoi a-
minen e äyh eyksin ie o- ja ies in ä eknologian a ulla mahdollis aa kyllä
i uaalise koh aamise yön ekijöiden ja po ilaiden älillä, mu a eknolo-
gioiden käy ö iippuu edelleen ie yssä paikassa apah u as a oiminnas a.
Joka apauksessa elelääke iede mää i elee e eydenhuollon ilallisen ulo -
u uuden uudelleen.
E nog a isen u kimuksen o eu us
Tu kimus o eu e iin e nog a iana, jossa u kimuskoh eena o a kul uu i-
se ja sosiaalise ilmiö . E nog a ia pe us uu u kijan läsnäoloon ja a kis en
käy än öjen ja uo o aiku uksen ha ainnoin iin u kimuskoh eessa, ässä a-
pauksessa ko isai aalassa ja ko idialyysi oiminnassa. E nog a iassa u kijan
eh ä änä on unnis aa asioiden älisiä yh eyksiä ja sanallis aa ilmiöi ä, jo ka
o a u ki a ille ehkä i ses ään sel iä, aikei a sanallis aa ai abuja yksilölle
ai yh eisölle (ks. Lämsä & Ojajä i 2017). Pe in eises i e nog a iaa on eh-
y kaukaisissa, ie aissa kul uu eissa, mu a o eu amamme e nog a inen
u kimus on nykysuun auksen mukaises i o eu e u ”ken ä ko ona” - u ki-
muksena, jossa u kija oimii kul uu ises i u ummassa ympä is össä (Allen
2010). Molemma aineis oa ke ännee u kija o a ehnee ko ikäyn ejä asiak-
kaiden ja po ilaiden luokse aiemminkin, oinen sosiaali yön ekijänä ja oinen
sai aanhoi ajana. Ko isai aala- ja ko idialyysi oimin a ei ä kui enkaan ollee
u kijoille u uja. Tu kimus kiinni yy liikku aan e nog a iaan, jossa paino-
e aan ilan ja paikan ky key ymis ä yksilön sosiaaliseen oimin aan (No oa
2015). Liikku assa e nog a iassa u kija jalkau uu niihin paikkoihin, joissa
hy in oin i yön a ki oimin a apah uu (luku 4). To eu e ua e nog a is a
u kimus a luonneh i a myös monipaikkaisen ken än käsi e (ks. esim. Hon-
kasalo 2008) ja alikoi a ajoi ainen aineis onke uu apa (Je ey & T oman
2004). Ne ii aa a siihen, e ä e nog a ia on o eu e u useammassa kuin yh-
dessä koh eessa ja ken ä yö muodos uu lyhy kes oisis a ie ailuis a ken ällä,
jonne u kija palaa aina uudelleen.
Kon eks ina oimi a kaksi ko isai aalaa ja yksi ko idialyysiyksikkö. Ke-
äsimme aineis on uonna 2019 kahden u kijan oimes a. Aineis on ke uun
386
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
aikana seu asimme hoi ohenkilökunnan oimin aa, ha ainnoimme ko i-
käyn ejä, haas a elimme po ilai a, omaisia ja henkilökun aa sekä ke äsimme
monenlais a dokumen iaineis oa, ku en po ilaske omuksia ja ko isai aalan
oimin ake omuksia (dokumen iaineis o jäi ämän lu un analyysin ulko-
puolelle). Ha ainnoin ipäi iä ke yi yh eensä 33 ja ha ainnoin i un eja noin
230. Ha ainnoinnin aikana ki joi imme muis iinpanoja, jo ka käsi ele ä
hoi okäyn ejä, oimis o yösken elyä ja ma koilla hoi ajien kanssa käy yjä kes-
kus eluja. Kiinni imme ha ainnoinnissa e i yis ä huomio a kodin ilassa oi-
mimiseen, uo o aiku ukseen ja eknologian käy öön.
Aineis ona on myös 34 haas a elua, joissa oli mukana 20 po ilas a, 10
omais a, 13 hoi ohenkilökunnan jäsen ä ja kolme hallinnossa yösken ele ää.
Kymmenen haas a elua o eu e iin pa i- ai yhmähaas a eluina. Haas a -
elu nauhoi e iin ja li e oi iin. Ha ainnoin i- ja haas a eluaineis o muo-
dos i a yhdessä suu en, ko isai aala oimin aa ka a as i ku aa an aineis on.
Kahden u kijan ke äämänä aineis o on monipuolinen, ja pys yimme e lek-
oimaan ha ain oja yhdessä. Ha ainnoin iaineis on ansios a u kijoille i sel-
leen muodos ui kokemus ja ymmä ys oiminnan luon ees a. Haas a elu
a josi a a okkaan lisän ja ie oa ko isai aalas a ja ko idialyysis ä oimin-
nassa mukana ole ien oimijoiden näkökulmas a.
Analyysimene elmänä käy e iin aineis oläh öis ä sisällönanalyysiä (ks.
esim. Tuomi & Sa ajä i 2002; Elo & Kyngäs 2008). Analyysin aluksi eim-
me aineis on A las. i-ohjelmaan. Kaksi u kijaa luki aineis oa ja koodasi si ä
omalla ahollaan. Koodauksis a keskus elimme yhdessä ja loimme ka a an
koodis on, jossa oli yh eensä 131 koodia ja 47 ka ego iaa. Tämän jälkeen kä-
imme koko aineis on läpi ja koodasimme sen, jolloin koodeja me ki iin
aineis oon yh eensä 1 478 ke aa. Tä ä lukua a en o imme a kempaan a -
kas eluun koodi ja ka ego ia , jo ka lii yi ä eknologiaan (esim. eknologian
liiku el a uus, eknologian käy e ä yys, luo amus eknologiaan, e ä al-
on a), a a oihin (esim. hoi o eppu, mukaan o e a a a a a ), hygieniaan
(esim. ko ieläime , hoi ajan hygieeninen oimin a), e gonomiaan, sai aalan
uloon ko iin ja kodin ilaan (esim. hoi ajan ilankäy ö, kodin muu os yö ).
Luimme näiden eemojen mukaises i paikanne u aineis o-o ee uudelleen,
ja niis ä muodos imme kokonaisuuden (esim. kokonaisuus a a a ja niiden
Muu uuko ko i sai aalaksi?
393
Toimiminen ko ona
Tässä jaksossa sii y ään a a ois a ja niiden paikois a a kas elemaan po i-
laan ja yön ekijän oimin aa ko isai aalassa ai ko idialyysihoidossa. Ko isai-
aalassa hoi aja ule a po ilaan ko iin ku en ie ailulle ullaan eli soi amal-
la o ikelloa ja odo amalla o en a aamis a. Monessa ilan eessa po ilaan ja
omaisen kanssa on kui enkin so i u, e ä hoi aja saa aa ulla sisään i senäi-
ses i auki ole as a o es a, aikka ällöinkin hoi aja usein kopu a a o een
ai muu oin äänellä ilmoi a a ulos aan. Haas a ellu po ilaa ke o a , e ä
hoi ajan pääs äminen omaan ko iin on helppoa eikä se aadi heil ä e i yisiä
jä jes elyjä, ku en ylimää äis ä sii oamis a. Ha ainnoin iaineis o kui enkin
osoi aa, e ä osa po ilais a esime kiksi pahoi elee hoi ajalle kodin epäsiis e-
y ä, aikka hoi aja akuu a a kin, e ei asialla ole me ki ys ä.
Hoi ajille po ilaan ko i on oisenlainen yösken ely-ympä is ö kuin e ey-
denhuollon oimipis ee . Toiminnan ääneen lausuma oma aja ja säännö
poikkea a ko isai aalassa sai aalas a, ja kodin iloja käy e ään oisella a alla
kuin esime kiksi sai aalaosas on iloja. Ko isai aalan hoi aja saa aa is uu-
ua po ilaan ko ona olohuoneen la ialle a aamaan kanne a an ie okoneen,
mu a sai aalaosas on po ilashuoneessa la ialla is uminen olisi kaikkien ki -
joi ama omien sään öjen as ais a. E äs hoi aja ku ailee, e ä ko ona hän
äl ää po ilaan sängylle is umis a, mu a sai aalaosas olla hän usein is ah aa
po ilaan sängyn eunalle keskus elemaan ämän kanssa. Ko ona hoi aja ei ä
esime kiksi o a lasia kei iön kaapis a ilman lupaa, ei ä kä käy ä kodin wc- i-
loja. Ko isai aalassa hoi ajilla on siis al uu us hoi o yön yön ekijöinä oimia
ja liikkua kodin iloissa, mu a sil i oimin aa ajaa a osi ain ko ikyläilyyn
lii y ä kul uu ise oimin a a a ja ki joi ama oma säännö .
Hoi o ko isai aalassa apah uu po ilaan i sensä ali semassa ai yhdessä
hoi ajan kanssa neu o ellussa paikassa. Hoi opaikka ali aan yleensä käy än-
nöllisyyden näkökulmas a. Ve inäy ee o e aan uokapöydän ää essä, koska
kei iössä on kodin ki kkain lamppu. An ibioo ia anne aan suonensisäises i
olohuoneen noja uolissa, jossa po ilaalla on mielly ä ää is ua aadi u aika
ai keskus eluja käydään makuuhuoneessa po ilaan maa essa sängyllä, kun
hänen kun onsa on heikko.
394
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
Hoi ajien yösken elymahdollisuude kodin iloissa o a aja u , eihän
ilaa ole akenne u sai aanhoidollis a oimin aa silmällä pi äen samalla a-
alla kuin sai aaloissa. Sekä haas a elu- e ä ha ainnoin iaineis o osoi a a ,
e ä po ilaan ko ona oimiminen edelly ää hoi ajil a monenlais a ilallis a
ja ilannekoh ais a oimin a apojen so el amis a. Ko isai aala oimin a haas-
aakin yön ekijöi ä inno oimaan ja oimimaan oisin. Hoi aja sopeu a a
oimin aansa kodin ila huomioiden ja käy ä ä hy äkseen ilan a joamia
mahdollisuuksia, ku en po ilaan ollaa o ia ai yöpöy ää lasku ilana. Esime -
kiksi heikko alais us ai a a anpaljous saa a a aiheu aa haas ei a po i-
laan ko ona yösken elylle. Seu aa assa yhmähaas a elussa sai aanhoi aja
muis ele a ko isai aala oiminnan alkuaikoja paikkakunnalla ja nii ä oisin
oimimisen aa imuksia, joi a he o a ase ane kodin ilan oiminnalle.
SAIRAANHOITAJA 1: Tuli ielä mieleen, kun kysyi e, e mi ä
alkuun olis ollu hy ä ie ää, niin ie ys i yks asia on se, e ä mi-
en e ilainen se ko iympä is ö on oimia. Eihän me ymmä e y
alkuun, kun ensimmäinen po ilas uli, e pi ää kysyä, mi en sin-
ne sun ko iin pääsee sisään. Eihän me ol u ees a audu u siihen,
kun osas olle pääsee aina, siellä on ne huonee ja sinne mennään.
Ny mennäänkin oisen ihmisen ko iin, e mi en sä pääse sinne
ko iin sisään, jos ne asuu ke os alossa aikka, missä on appukäy-
ä ä kiinni. Tai si sellase kodin u allisuudenkin asia , mi ä ei
osas olla a i mie iä. E ei siellä oo mi ään ma oja ai mi ään.
E ensimmäisen ke an, kun se mummo kaa u sen ippa elineen
kaa, niin uli mieleen, e pi äiskö noi ma o o aa pois os a. Mä en
osannu ollenkaan ees aja ella kaikkia asioi a, mi ä pi ää huomioida.
SAIRAANHOITAJA 2: Onhan se, kun se on ko i, niin ei oo mi-
ään lasku ilaakaan monessa paikassa, mihin sä lai a ees a a oi a
ja ala a aan ((pakkauksia)) ja si jonkun ka olampun alossa. Ny
on oma alo ((hoi ajilla mukana)).
SAIRAANHOITAJA 3: Kyllähän mä oon nos anu si ä ippa eli-
ne ä niin paljon, e ei po ilas päässy ulos siel ä ((huoneen)) o es a.
((nau ua))
HAASTATTELIJA: No huomasi ko sä sen si ?
Muu uuko ko i sai aalaksi?
395
SAIRAANHOITAJA 3: En, kun uli seu aa a ((hoi aja)). Sanoi, e
sä e oi nos aa si ä ippa eline ä niin paljon. ((nau ua)) (KsHaa)
Sai aanhoi ajien lisäksi po ilaa ja omaise ha as a a ilallis a ja myös
ma e iaalis a so el amis a. He o a esime kiksi mie inee almiiksi an i-
bioo i ipu ukselle paikan ko oa niin, e ä aulukoukku aljas e aan ippa e-
lineeksi ai he y i ä ä ähen ää jä een mää ää hyödyn ämällä yhjiä dia-
lyysile kujen pakkauspusseja oskapusseina. Ko idialyysipo ilaiden omaise
o a usein saanee ”kan ojuhdan” ai ” oskakuskin” oolin po ilaan hoidossa.
Ko iin on kanne a a dialyysines epusseja sisäl ä iä paina ia pah ilaa ikoi a,
joiden uo ama ylenmää äinen pah i- ja muo i oska iedään myöhemmin
oskikseen. Omaise oimi a a näi ä eh ä iä yleensä mielellään, koska ne
o a konk ee inen apa au aa ja osallis ua hoi oon.
Ko isai aalassa o eu e aan esime kiksi suonensisäisiä hoi oja, jo ka
edelly ä ä a kkaa hygieniaa ja asep is a oimin aa hoi ajil a. Asep iikalla
a koi e aan mene elmiä ai älinei ä, joilla py i ään ennal a ehkäisemään
au eja aiheu a ien mik obien pääsy esime kiksi po ilaan iholle. Joidenkin
po ilaiden kodi ei ä äy ä lähellekään sai aalalle ase e uja hygienia- ai siis-
eys aa imuksia. Tämä ajoi e kuuluu ko isai aala oimin aan, ja hoi aja o a
sii ä ie oisia. He o eu a a asep is a oimin amallia omassa oiminnassaan,
mu a ei ä oi olla a moja, mi en hy in puh aus o eu uu po ilaan omassa
oiminnassa. Joissakin apauksissa kodin ila o a niin likaisia ja so kuisia,
e ä hoidon onnis uminen e i yises i haa anhoi ojen osal a mie i y ää hoi a-
jia. Joidenkin po ilaiden kohdalla päädy ään näissä ilan eissa ehdo amaan
osas ohoi oa ko ihoidon sijaan. Mikäli hoi o kui enkin o eu e aan ko ona,
hoi aja sopeu a a oimin aansa ja käy ä ä a a oi a alikoiden, jo a ne
pysyisi ä puh aina.
HAVAINNOINTIPÄIVÄKIRJA: Toimis olla sai aanhoi aja sanoi,
e ä po ilaan ko i on aika likainen, hän oli saanu iedon aiem-
min uo ossa olleel a sai aanhoi ajal a. Sai aanhoi aja o esi, e ä
likais en asun ojen kohdalla jou uu ka somaan a kemmin, mi ä
o aa mukaan, mi ä jä ää ja mi en asioi a ase elee esille ja mihin
nii ä lai aa. Suu in osa asunnois a on kui enkin pe ussiis ejä eikä
396
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
esime kiksi ai aussii ous a aa i ia asun oja ole ullu as aan.
Hän sanoi, e ä koska asun o on likainen hän o aa kenkäsuojia,
eikä esime kiksi o a mukaan Ipadiä ai äl ämä ä edes eppua.
(KsHa )
Ko idialyysihoidossa ilanne poikkeaa hygienial aan oleellises i ko isai-
aala oiminnas a. Po ilaille ope e aan koulu usjakson aikana saman asoinen
asep inen yösken ely kuin e eydenhuol ohenkilökunnalle, koska dialyysi-
hoidon u allinen o eu aminen edelly ää ko keaa hygienia asoa. Käy än-
nössä dialyysipo ilaiden ulee esime kiksi osa a oikea oimin ajä jes ys s e-
iilien pakkaus en a aamiseksi, ymmä ää, e ä syliin pudonnu ko kki on
hei e ä ä käy ämä ömänä oskiin ai e ä oimenpide ulee aloi aa alus a,
mikäli on sa unu koske amaan neulaa ää äs ä koh aa. Kodin pin oja pi-
ää desin ioida ja huoleh ia yleises i käsihygienias a. E ään hoi ajan mukaan
dialyysipo ilaa huoleh i a asep iikas a ja kodin hygienias a pääsään öises i
hy in, eikä in ek ioi a juu ikaan ole. Po ilaa o a myös o unee oman kodin
mik obeihin, ei ä kä ne aina aiheu a ongelmia.
SAIRAANHOITAJA 4: Mu a si en kun ((dialyysipo ilaan)) kun o
on noussu ja on lääkkei ä ja ai an lois a a dialyysi änä päi änä,
ni eihän po ilailla ole hi ees i mi ään in ek ioi a. Kun he mene ä
ko iin ni ko ipöpö hän o a u uja, he o a o unee niihin. Tää
sai aalahan on alin amyymälä, äällä käy e ään ko ia an ibioo -
eja ja pöpöjä on ihan oisella a alla, ääl on hi ees i ihmisiä, jo -
ka uo a kaiken ullessaan. E onhan sai aala ihan e i asia, kun siel
po ilaan omassa ko ona. Jos me pääs e ään po ilas ko iin, ni ei se
ole mikään eho-osas o ai sai aala, se on ihan po ilaan ko i. Ja jol-
lakin on sii ouspäi ä useammin kuin oisilla ja jos on o unu sii-
hen e on pikkusen ön ösempää, ni se on hänen ko insa. (KdHaa)
Toiminnan a kas elu ässä jaksossa osoi aa, e ä oimijoiden kokonaisuus
kussakin ilan eessa uo aa oiminnan mahdollisuude . Joissakin ilan eissa
yksi äise oimija ai oimijoiden kokonaisuus on ukemassa ko isai aala-
ai dialyysihoidon o eu umis a, mu a joissain apauksessa ne muodos a a
Muu uuko ko i sai aalaksi?
397
es een oiminnalle. Neu o elu oiminnas a ai ilan käy ös ä käydään siis
kaikkien, ei ain inhimillis en oimijoiden kesken. Usein on niin, e ä ni-
menomaan kodin ei-inhimillise oimija ase a a ko isai aala- ai ko idia-
lyysi oiminnalle ajoja, jo ka ulee a koa niin, e ä kaikki oimija saadaan
yh eis yöhön ja oimin a onnis uu. Esime kiksi liian himmeä lamppu saa aa
sii ää oiminnan ja kaikki siinä mukana ole a oimija ilas a oiseen, jos-
sa yh eis yöhön ulee uusi ei-inhimillinen oimija, a peeksi hy in alaise a
lamppu. Tai ko ona ole an ei-inhimillisen oimijan, ku en o iaukon, kokoon
sopeudu aan niin, e ä ko isai aala oimin aan kuulu a ei-inhimillinen oimi-
ja, ippa eline, mukau uu kyseisen oimijan ase amiin ajoihin. Empii isessä
osassa ku a u ilallinen ja ma e iaalinen so el aminen ko isai aala oimin-
nassa laajen aa kodin pii issä ole ien ei-inhimillis en oimijoiden oimijuu a
myös ko isai aala oimin aan. Näin on esime kiksi silloin, kun aulukoukkua
hyödynne ään ippa elineenä. Tai joissain apauksissa ko iin uo u ei-inhi-
millinen oimija ”sijais aa” kodin ei-inhimillis ä oimijaa sen ajan, e ä oi-
min a onnis uu, ku en silloin, kun hoi aja uo mukanaan lampun, jonka a-
lossa e ikokeen o aminen onnis uu.
Muu uuko ko i sai aalaksi?
Tässä osiossa a kas elemme, mi en po ilaa suh au u a ko isai aala- ja ko i-
dialyysi oiminnan mukanaan uomiin a a oihin ja oimin aan, joi a olem-
me ku annee edellisissä jaksoissa. Koke a ko po ilaa , e ä heidän ko insa
muu uu uudenlais en a a oiden, yön ekijöiden ja sai aala asoisen oimin-
nan myö ä sai aalaksi? Aineis os a ei löydy koh ia, joissa ko isai aalan po i-
laa e lek oisi a spon aanis i ko isai aala oiminnan aiku us a kodin ilaan
ai sille anne uun me ki ykseen. Tu kijan kanssa on ehkä helpompi puhua
konk ee isis a asiois a, a a ois a ja oiminnas a kuin sy ällisemmis ä ko-
kemuksis a, joi a ei ehkä i sekään sai auden kanssa eläessä ole ullu mie i-
neeksi. Tu kijoina kui enkin olemme kiinnos unei a aihees a ja siksi kysym-
me sii ä po ilail a suo aan. Kukaan ko isai aalan po ilais a ei kysy äessä uo
esiin kokemus a sii ä, e ä ko isai aala oimin a olisi muu anu ko ia ja kodin
un ua niin a kaise as i, e ä se olisi alkanu un ua hoidon aikana sai aalal-
a. Sen sijaan muu ama ko idialyysipo ilas puhuu asias a spon aanis i.
398
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
POTILAS 3: Siel ähän uli ((dialyysikoneen)) mukana sai aalapöy-
ä, semmonen jossa oli ihme ippa eline. Mä halusin sii ä mahdol-
lisimman nopees i e oon. Ensinnäki sen akia, e se näy i liian
sai aalal a. Toisekseen sen akia, e se oli a maan sai aalasängylle
eh y, koska sehän oli ihan liian ko keella. (KdHaa)
TUTKIJA: Onks sulla ny jo enki pa empi iilis kaiken kaikkiaan
kuin sillon ku sä ko ona ei si ä ((dialyysihoi oa))?
POTILAS 42: On joo. Kyl mä sanon, e se on ihan e ilais a, siis ai-
an äysin.
TUTKIJA: Okei. Mikä siin on e i yisen e ilais a?
POTILAS 42: No esime kiks se, e siel ei oo enää mi ään oskaa
himassa, se on yks iso ju u. Mä oon niin onnellinen ku mä sain
kan aa ne iimese laa iko oskiin.
POTILAAN OMAINEN: Tai siis me kanne iin, mu kui eski.
POTILAS 42: No mu kui enkin, e ku ne oli pois kokonaan mun
silmis ä. Ja si e mul on ko i, e ei oo enää se ko i sai aalana. E se
oli osi iso muu os. (KdHaa)
Edellisissä aineis o-o eissa sai aalan un u lii e ään nimenomaan a a-
aan, ma e iaalisuu een, ei hoi o oimenpi eisiin ai yön ekijöihin. Sai aalassa
yleises i käy össä ole a lai ee , huonekalu ja a a a saa a ko ona aikaan
sai aalan un ua. On siis ymmä e ä ää, e ä ko isai aala oiminnassa, jossa
ko iin uo a an a a an mää ä on mu o-osa ko idialyysi oiminnassa a i -
a as a a a as a, unne kodin muu umises a ei ole olennainen. Myös alla
ole assa aineis o-o eessa kodin muu uminen sai aalaksi lii e ään ma e iaa-
lisuu een. Tässä apauksessa po ilas on kui enkin kodin ilallisilla jä jes elyil-
lä onnis unu ikään kuin o jumaan muu oksen, ja se on jääny aihee omaksi
peloksi. Dialyysiin lii y ien a a oiden ajaaminen ie yyn paikkaan ko ona
on au anu kodin unnun säily ämisessä.
POTILAS 4: Sillon aikoinaan, ku mä menin hemodialyysiin, niin mä
aja elin, e ä mä en halua si ä sai aalaa ko iin. Se oli yks niis ä syis-
ä. Mu a käy ännössä se on aan yks lai e ja jumala on mää ä Ba-
x e in laa ikoi a, mu ei muu a. Niille eh iin oma paikka. (KdHaa)
Muu uuko ko i sai aalaksi?
399
Po ilaiden kokemus en a kas elu ässä jaksossa osoi aa, e ä ko idia-
lyysi oiminnan mukana ule a uude ei-inhimillise oimija saa a a uha-
a ko ona ole ien oimijoiden ha moniaa ja ikkoa kokonaisuuden. Toimi-
joiden mää ä saa aa uha a kodin un ua. Sama aiku us saa aa olla ko iin
uo a alla uudella ei-inhimillisellä oimijalla, joka laadul aan, esime kiksi
ulkonäöl ään, poikkeaa kodin ei-inhimillisis ä oimijois a. Toimijoiden ko-
konaisuuden ikkou umisen uhkaan on usei a mahdollisia a kaisuja. Uude
ei-inhimillise oimija on mahdollis a hy äksyä äysi al aisiksi osiksi ko-
din oimijoiden kokonaisuu a. Toiseksi oli mahdollis a, e ä sopima omille
ei-inhimillisille oimijoille halu aan a jo a ain mahdollisimman pieni oo-
li, jolloin ne ikään kuin pako e aan oimijoiden kokonaisuuden ulkokehälle.
Näin on esime kiksi silloin, kun uusia ei-inhimillis ä oimijoi a piilo e aan
näkymä ömiin kodissa. Joissakin apauksessa on myös mahdollis a, e ä oi-
mijoiden uudenlais a kokonaisuu a ei saada oimimaan, jolloin ko ihoidos a
luo u aan kokonaan.
Ta allisessa sai aalahoidossa ai sai aalassa o eu e ussa dialyysissä po i-
las inhimillisenä oimijana sii yy ja ulee osaksi ai an uu a inhimillis en ja
ei-inhimillis en oimijoiden kokonaisuu a. Hy äksyessään ko isai aala- ai
ko idialyysi oiminnan kodissaan po ilas on sen sijaan pako e u hy äksy-
mään, e ä ko iin ulee uusia, sinne aiemmin kuuluma omia ei-inhimillisiä
ja myös inhimillisiä oimijoi a, jo ka laajen a a oimijoiden kokonaisuu a,
oimija e kos oa. Sen sijaan, e ä oimija e kko ikään kuin laajenee ulospäin,
muu os apah uukin kon eks in sisällä. Kodin ila ihen yy oimijois a.
Joh opää ökse
Tässä lu ussa a kas elimme ko isai aala- ja ko idialyysi oimin aa ilan ja
ma e iaalisuuden näkökulmas a. Tu kimus pe us ui e nog a iaan, ja aineis o
on uo e u ha ainnoimalla ja haas a elemalla po ilai a, omaisia ja yön eki-
jöi ä.
Ko isai aala oiminnan edelly ämä ei-inhimillise oimija ko ona oli a
ähäisiä. Sen sijaan ko idialyysissä ei-inhimillisis ä oimijois a i se dialyysi-
lai e ja hoi o a ikkee muodos i a niin suu en a a amää än, e ä niiden
sijoi aminen kodin iloihin aa i monenlaisia sisus uksellisia, ilallisia ja oi-
400
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
minnallisia jä jes elyjä. Kodin oimijoiden kokonaisuus uli ällöin muoka a
uudenlaiseksi oimija e kos oksi. Osa po ilais a ajasi uusille ei-inhimillisille
oimijoille ko iin iloja, jossa sai aala asoinen oimin a o eu ui ja a a oi a
säily e iin. He e o i a sai auden ja sen hoidon aa ima ei-inhimillise oi-
mija henkilökoh aisis a ja kodin aa imis a ei-inhimillisis ä oimijois a. Osa
po ilais a oli sen sijaan le i äny hoidon edelly ämiä lai ei a ja a ikkei a
e i puolille kodin iloja, ja ällä a alla he an oi a sai au ensa ja hoidon näkyä
myös ilallises i. Uude ei-inhimillise oimija oli ällöin hy äksy y kodin
oimija e kos on äysi al aisiksi jäseniksi. Pa haimmillaan ei-inhimillis en
oimijoiden ilallinen hallin a a josi po ilaalle mahdollisuuden ak ii iseen
alin aan: kuinka isoksi osaksi kodin oimija e kos oa sai auden ja sen hoi-
don o aa? Osalle po ilais a kyse oli kui enkin pakos a, jonka kodin ajallise
ila ase i a a a oiden sijoi elulle.
Ko ona hoi o o eu e iin siellä, missä se oli käy ännöllisin ä. Ko isai aa-
lassa hoi o oli yleensä ajallises i niin lyhy kes ois a, e ei se ”uhannu ” kodin
ilan no maalia käy öä. Kei iös ä ei esime kiksi muodos unu labo a o io-
a, aikka siellä o e iinkin e ikokei a. Sen sijaan ko idialyysin edelly ämä
ei-inhimillise oimija , ku en lai ee , a ikkee ja muu os yö ja hoidon ajal-
linen pi käkes oisuus, muu i a äis ämä ä ilan luonne a ja käy ömah-
dollisuuksia. Uudenlaise ei-inhimillise oimija myös muu i a ihmis en
oimin aa ja käy äy ymis ä kodin iloissa. Ko idialyysissä po ilaa oli a pa-
ko e uja asep isen yösken elyn uoksi oimimaan hoi oonsa lii y ien ei-in-
himillis en oimijoiden kanssa oisin kuin ko ona yleensä oimi aan. Toisin
oimiminen ulo ui osal aan myös kodin a allisiin ei-inhimillisiin oimijoi-
hin, koska esime kiksi hygienias a pi i pi ää e i yis ä huol a.
Työn ekijöille po ilaan kodis a muodos ui kodin ja yöpaikan hyb idi.
Ko isai aala oimin a edelly i yön ekijöil ä kul uu is en sään öjen hallin aa,
sen poh imis a, kuinka ie aana käy äydy ään kodin iloissa. Ko iin ule a-
na uu ena inhimillisenä oimijana yön ekijän uli sopeu ua kodin olemassa
ole aan oimija e kos oon. Samalla hoi aja a ioi a , kuinka hy in kodin
ila ja oimija so el ui a hoi oon ja sai aalankal aiseen oimin aan. Esi-
me kiksi asep iikan osal a ko isai aala oiminnassa oli nouda e a a samoja
käy än öjä kuin sai aalassa. Kodin ila ja ei-inhimillise oimija ase i a kin
ajoja sille, kuinka pi källe sai aalan oimin a apoja oli mahdollis a nouda aa
Muu uuko ko i sai aalaksi?
401
ja uoda osaksi kodin oimijoiden kokonaisuu a. Jos mahdollisuuksia ei ollu ,
yön ekijä o eu i a yössään luo aa ilallis a ja oiminnallis a so el amis a.
He alkoi a ak ii ises i muoka a muiden oimijoiden ooleja ja oimija e kos-
on kokonaisuu a. Käy ännössä ämä a koi i esime kiksi kodin ilojen ja a-
a oiden ” aljas amis a” sai aala oimin aan ai sai aalan ki joi ama omis a
säännöis ä luopumis a ja apaampaa ilan käy öä. Kodin muodos uminen
kodin ja yöpaikan hyb idiksi joh i älillä ilan eisiin, jossa yön ekijä ole i-
a , e ä kodin ila , a a a ja ihmise siellä oimi a ku en sai aalassa. Näissä
ilan eissa yön ekijä ikään kuin ole i a ko isai aala oiminnan muu a an
ko ia enemmän sai aalan kal aiseksi, kuin se odellisuudessa muu uikaan.
Po ilaiden näkökulmas a ko i pysyi ko ina huolima a sii ä, e ä uude in-
himillise ja ei-inhimillise oimija le i äy yi ä sinne. Sen sijaan ko idia-
lyysihoidon edelly ämä suu i uusien ei-inhimillis en oimijoiden mää ä ai
niiden poikkeuksellinen laa u oi osalle po ilais a kokemuksen kodin muu -
umises a sai aalaksi. Huomiona ois a on, e ä muu os lii yi nimenomaan
ei-inhimillisiin oimijoihin, ma e iaalisuu een, ei oimin aan ai yön eki-
jöihin. Sai aalan un u uli ei-inhimillis en oimijoiden isuaalises a ulo u-
uudes a, joka so ki kul uu is a käsi ys ä sii ä, mi kä a a a ai huonekalu
sopi a kodin iloihin. Tämä huomio ah is aa näkemys ä sii ä, e ä ekno-
logioilla ja a a oilla on ei-inhimillisinä oimijoina oleellinen osa siinä, min-
kälais a oimin aa oimijoiden kokonaisuus uo aa ja mi en uo kokonaisuus
koe aan.
Lu ussa a kas el iin e eydenhuollon pal elujen iemis ä ko iin. Teh y-
jä ha ain oja oi poh ia myös sosiaali yön kon eks issa. Sosiaali yössä a i -
a a älineis ö on ähäisempää kuin ko isai aalassa ai ko idialyysissä. Voi
aja ella, e ä kodin oimija e kos o muu uu ain ähän oimijoiden mää än
suh een. Sen sijaan sosiaali yön a oi eena on olemassa ole an oimija e -
kos on luon een ja sen oiminnan muu aminen. Asiakkaan oimija e kos on
keskiöön on ehkä aiemmin uju au unu alkoholi, joka on sosiaali yön a ulla
a oi eena sii ää kauemmas oimija e kos on ulkokehälle ai uoda aikka-
pa äidin oma jaksaminen oimija e kos on keskiöön. Sosiaali yö ei siis läh ö-
koh aises i muu a kodin oimija e kos oa mää ällises i aan ennen kaikkea
laadullises i.
402
Riikka Lämsä, Mia Niemi & Ma jaana Seppänen
Tule aisuudessa ko isai aala- ja ko idialyysi oimin a lisään y ä en ises-
ään ja käy öön o e aan yhä uusia ko ikäy öön so el u ia lääke ie eellisiä
eknologioi a. Kodis a oi yhä useammin muodos ua sai aalan ja ke. Po i-
laan ko i on yön ekijälle joka apauksessa oisenlainen yösken ely-ympä-
is ö kuin e eydenhuollon ins i uu io , ja oiminnassa hy ä muis isään ö
on, e ä niin po ilas kuin ko ikaan ei ä oimi, ku en yön ekijä aja ele a
niiden oimi an. Aja us muis u aa yön ekijöi ä oisin oimimisen a pees a
ja oiminnallises a so el amises a. Ko isai aala- ja ko idialyysi oiminnan li-
sään yessä on ä keää säily ää po ilaan kokemus kodis a ja mahdollis aa hä-
nen ak ii inen oimin ansa ilallis en ja ma e iaalis en a kaisujen suh een.
Ja kossa on kiinnos a aa u kia esime kiksi omaisia ko isai aala oiminnassa:
mi kä o a heidän oolinsa ja as uunsa lääke ie eellisen eknologian käy ös-
sä? Myös lisään y ä i semi aus a aa kiinnos a ia u kimusmahdollisuuksia
e eys eknologian aiku ukses a kodin iloihin ja a a oihin sekä kodin i-
loissa oimimiseen.
Kii okse : Kii ämme u kimuksen ahoi amises a Kunnallisalan kehi ämis-
sää iö ä. Tu kimukseen osallis unee po ilaa , omaise ja hoi ohenkilökun a
mahdollis i a u kimuksen o eu amisen.
Muu uuko ko i sai aalaksi?
409
Walke , Rachael & Howa d, Ki s en & Mo on, Rachael & Palme , Sue onia
& Ma shall, Ma k & Tong, Allison (2016) Pa ien and ca egi e alues,
belie s and expe iences when conside ing home dialysis as a ea men
op ion: A semi-s uc u ed in e iew s udy. Neph ology, Dialysis,
T ansplan a ion 31 (1), 133–141. DOI: h ps://doi.o g/10.1093/nd /
g 330
Wilson, And ew & Wynn, Alison & Pa ke , Hilda (2002) Pa ien and ca e
sa is ac ion wi h ‘hospi al a home’: Quan i a i e and quali a i e
esul s om a andomized con olled ial. B i ish Jou nal o Gene al
P ac ice 52 (474), 9–13.
