5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
1/10
(h ps://www.kieli e kos o.fi/fi)
Mi en oppiki ja uke a oppijan
kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus
KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen
oppiki ja-aineis ossa
Kul uu i-, ka somus- ja kieli ie oinen pe usope us KUPERA on Helsingin
yliopis ossa uosina 2019 –2020 oimi a hanke, joka jakau uu kah een osaan:
ma e iaalihankkeeseen ja a ioin i- ja u kimushankkeeseen. Molempien
osahankkeiden a oi eena on uo aa u kimuspe us aisia yökaluja, joilla
kehi ää ja a ioida koulun kul uu iseen, ka somukselliseen ja kielelliseen
moninaisuu een lii y iä oimin a apoja e i yises i pe usope uksessa. Hanke a
ahoi aa Ope ushalli us. Tässä a ikkelissa a aamme KUPERAn a ioin i- ja
u kimushankkeen läh ökoh ia ja kysymyksenase eluja. Hankkeen
u kimus a oi ee o a laaja , jo en ässä a ikkelissa keski ymme niis ä yh een:
oppiki jojen kieli ie oisuuden analyysiin ja a ioin iin. Pohdimme
u kimus eemaa ja ase amme joi akin a oi ei a, joilla oidaan edis ää niin
oppima e iaalien kieli ie ois a käy öä ope uksessa kuin kieli ie oisen
oppima e iaalin uo amis a.
Julkais u: 13. oukokuu a 2020 | Ki joi anu : Hen i Sa okangas ja Salla-Maa ia Suu iniemi
KUPERAn a ioin i- ja u kimushanke sel i ää oppima e iaalien
kul uu i-, ka somus- ja kieli ie oisuu a
A ioin i- ja u kimushankkeessa on kaksi laajaa aineis oa: oppiki ja-aineis o ja kyselyaineis o.
Oppiki ja-aineis o ka aa alikoiman e i oppiaineiden (äidinkieli ja ki jallisuus, ma ema iikka,
yh eiskun aoppi, maan ie o, ympä is öoppi, elämänka somus ie o ja uskonno ) suomenkielisiä
oppiki joja 2., 6. ja 9. uosiluokal a. Yh eensä oppiki joja on aineis ossa 34. Aineis oon on o e u
mukaan ain sellaise oppiki ja , jo ka on paine u uoden 2014 jälkeen eli joiden ulisi olla uuden
ope ussuunni elman mukaisia.
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
2/10
Oppiki ja-aineis on analyysin lisäksi a ioin i- ja u kimushankkeessa o eu e aan
pe usope uksen ope ajille ja eh o eille suunna u kysely , joilla ka oi e aan heidän
näkemyksiään sii ä, mi en oppima e iaali edesau a a kul uu i-, ka somus- ja kieli ie oisen
ope uksen o eu amis a. Kyselyjen a ulla u ki aan myös as aajien näkemyksiä ja asen ei a
koulun kul uu iseen, ka somukselliseen ja kielelliseen moninaisuu een lii yen. A ioin i- ja
u kimushanke julkaisee uloksis a loppu apo in uoden 2020 lopussa. Lisäksi aineis oa
hyödynne ään hankkeessa yösken ele ien oh o ikoulu e a ien äi ös u kimuksissa. Hankkeen
e enemis ä oi seu a a KUPERAn e kkosi uil a (h ps://www.helsinki.fi/fi/p ojek i /kul uu i-
ka somus-ja-kieli ie oinen-pe usope us).
Kieli ie oisuus oppima e iaaleissa
Kieli ie oisuus on juu i ny kielikas a uksen ken ällä iheäs i ois u a eema, ja sen me ki ys ä
oidaan a kas ella e ilais en mää i elyiden kau a (ks. esim. Aal o & Ta nanen 2015, Lilja,
Luukka & La omaa 2017, Du a 2018, Suu iniemi 2019). Mää i elyis ä oidaan pedagogises a
näkökulmas a nos aa esiin e i yises i kaksi pää eemaa: iedonalakoh aisen kielen ope aminen
kaikissa oppiaineissa ja oppijan monikielisyyden a os us ja ukeminen osana oppimis a ja
laajemmin kouluyh eisössä. Lähes ymis a as a iippuen kieli ie oisuuden me ki ys ä oidaan
esime kiksi a kas ella e i yises i niiden oppijoiden näkökulmas a, joiden äidinkieli koulun
ope uskieli ei ole. Tällöin kieli ie oisuus on oisaal a koulun ope uskielen hallin aa, oisaal a
oman äidinkielen ai -kiel en ukemis a ja ah is amis a. Kieli ie oisuus ky key yy myös
laajempaan kul uu i ie oisuu een ja ka aa kielellisen uen ai monikielisen pedagogiikan lisäksi
kieliasen eiden ja -ideologioiden a kas elun. Kieli ie oisuuden mää i elyissä on aina myös
py i y ko os amaan si ä, e ä aikka a e kieli ie oiselle ope ukselle on noussu ah as i esiin
e i yises i koulujen monikielis ymisen myö ä, o a kieli ie oise käy än ee me ki yksellisiä kaikille
oppijoille ja uke a jokaisen oppilaan koulukielen aidon ja kieli-iden i ee in ah is umis a.
Kieli ie oisuuden monime ki yksisessä he eikössä oppima e iaalin kieli ie oisuu a a ioi a ja
analysoi a u kimuksemme suunnis aa suun a ii oinaan edellä maini u kah iajako. Tässä
a ikkelissa a kas elemme oppima e iaalien kieli ie oisuu a e i yises i kahden kysymyksen
kau a: 1) Mi en oppiki ja ope a a ja ohjaa a oppilas a u kimaan e i oppiaineiden kiel ä ja
keskeisiä käsi ei ä? ja 2) Mi en oppiki ja ohjaa a oppilas a u kimaan ja hyödyn ämään omaa
kieli ai oaan ja monikielis ä epe oaa iaan?
Tiedonalojen käsi eiden ja ilmaisu apojen a kas elu a aimena
osallisuu een
Koulun kieli, joka unne aan myös nimillä aka eeminen kieli ai iedonalojen kieli, ei ole kenenkään
äidinkieli, aan kaikkien koululais en on ope el a a se ” ie aana kielenä”. Kyseessä on
käsi eellisen aja elun ilmaisuun kehi yny ja e ikois unu kielimuo o, joka edelleen jakau uu e i
iedonalojen omiin kieliin. (Esim. Kuukka 2020, 20.) Kullekin iedonalalle on muo ou unu omia
apoja ilmais a asioi a ie yis ä näkökulmis a. Koulun oppiaineille ominais en kiel en aus alla
aiku a a ie eenalojen iedonmuodos uksen käy än ee – esime kiksi u kimuspe in ee ,
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
3/10
mene elmä ja käsi eenmää i ely –, jo ka ohjaa a niiden apoja pukea ie eenalan uo amaa
ie oa sanoiksi. Tiedonalan käsi e yhdis ää ie eenala ja oppiainee , aikka koulun oppiainee ja
ie eenala ei ä as aakaan oisiaan yksi yh een, aan oppiainee aken u a usein
moni ie eiselle pohjalle (Saa io & Sulkunen 2020, 127).
Siinä missä oppiaineelle ominaise kielellise käy än ee ja ilmaisu a a on usein anhas aan
opi u implisii ises i sosiaalis umalla, kieli ie oisessa ope uksessa ne nos e aan e ikseen
oppilaan huomion koh eeksi. Koulun ja sen iedonalakoh ais en kiel en pa iin ullaan e ilaisis a
läh ökohdis a: iedonalojen kieliin jo ko ona u us uneilla saa aa olla ma ala kynnys omaksua
iedonalakoh aisia kielikäy än ei ä, kun aas monessa kodissa ei edes puhu a koulun
ope uskiel ä. Siksi iedonalakoh ais en kielellis en käy än eiden näky äksi ekeminen on
olennais a oppilaiden osallisuuden ja yhden e aisuuden kannal a. Oppiaineiden kiel en
kieli ie oinen ope us ukee oppilaiden pääsyä aiku us al aisiin kielimuo oihin, joilla oi osallis ua
iedon ulkin aan, a ioin iin ja uo amiseen sekä yh eiskunnan oimin aan.
Kieli ie oisessa oppima e iaalissa ehdään näky äksi iedonalan kielen e ikois unee eh ä ä ,
jo ka pe us ele a sen aken eiden muo ou umis a ie ynlaisiksi. Tiedonalakoh ais a
kieli ie oisuu a on esime kiksi se, e ä yh eiskun aopin ki jassa pe us ellaan, miksi lakikieli on
muodos unu sellaiseksi kuin se on (Sa okangas 2020, 145). Ainedidak isessa u kimuksessa
oppiaineille ominaisiin apoihin muodos aa lausei a ja aken aa eks ikokonaisuuksia on ii a u
myös oppiainekoh aisina eks i ai oina. Esime kiksi his o ian eks i ai ojen näkökulmas a
oidaan a kas ella, ke kä his o ian eks eissä o a oimijan oolissa ja mi en ie oläh eisiin
ii a aan (esim. Ran ala & Khawaja 2016; Paldanius 2018).
Käsi ee o a iedonalakoh ais en kiel en kehyksessä selkeäs i e o u a kokonaisuus, johon
kiinni e ään usein e i yis ä huomio a ope uksessa ja oppiki joissa. Monien oppiaineiden
oppiki joissa säännöllises i ois u a eh ä änannon yyppi on käsi eenseli ys eh ä ä.
Reaaliaineiden ki joissa keskeis en käsi eiden esi elylle yypillinen s a egia on, e ä lu un
aloi a assa johdannossa ai ie olaa ikossa esi ellään keskeise käsi ee , jo ka si en käydään
läpi leipä eks issä ja joi a eh ä änannoissa ohja aan p osessoimaan. Näin esime kiksi
"ma kkina "-käsi e seli e ään Fo umissa, joka on 6. luokan yh eiskun aopin ki ja.
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
4/10
Aikaisemmin ma kkina oli kaupungissa jä jes e y apah uma, jossa kaikenlais en
a a oiden os aja ja myyjä apasi a oisensa. Mu a mi ä ma kkinoilla nykyään
a koi e aan?
– –
Nykyään ma kkina ei ole enää mikään a sinainen paikka, koska kauppaa oidaan
käydä missä ain. Ta allinen kauppakeskus on hy ä esime kki ma kkinois a, koska
siellä koh aa oisensa suu i joukko ihmisiä, jo ka halua a os aa ja myydä. Ne ikin on
yksi iso ma kkinapaikka. Siellä on y i yksiä, jo ka kauppaa a e ilaisia asioi a, ja
ihmisiä, jo ka halua a os aa myy ä änä ole ia uo ei a.
– –
Teh ä ä 3. Mi ä a koi aa sana ma kkina ?
(Fo um s. 72–73.)
Sanan ma kkina e ilaisia me ki yksiä e o a aksi ekijäksi esi e ään ässä ajallinen ulo u uus.
Tämä on sikäli kiinnos a aa, e ä alkupe äinen me ki ys ei ole kadonnu minnekään: esime kiksi
Kieli oimis on sanaki ja unnis aa konk ee isen käy ön ilman e ikoisme kin ää. Sen sijaan
sanaki jassa oppiki jassa anne u abs ak impi me ki ys ymmä e ään ennen kaikkea e ikoisalan,
alouden, käsi eeksi ( a s. al.). Oppiki jan ki joi aja on siis pää yny aken amaan ymmä ys ä
ma kkinoiden me ki ykselle alouden käsi eenä aken amalla as akkainase elun e i
ajankoh ien kielenkäy ölle ja si uu anu ehkä ele an imman e on eon yleiskielen ja iedonalan
kielen älillä. Pedagogisena a kaisuna ämä on kui enkin a sin pe us el u e enkin siksi, e ä
leipä eks i a joaa unsaas i esime kkejä ma kkinoiden oiminnas a a jessa eli sii ä, mi ä
käsi eellä käy ännössä ka e aan. Käsi een okukseen nos aminen ja monipuolinen käsi ely
ukee alouden kielen ymmä ys ä.
Alakoulun ma ema iikan oppiki joissa u us u aan pe uskäsi eisiin yypillises i käy ännön kau a.
Kielen ooliin kiinni ää huomio a usein jo käsi eeksi nimeäminen, ja kappaleen a oi eeksi
saa e aan esime kiksi maini a käsi eiden oppiminen: Ta oi eesi on oppia ja käy ää geome isia
pe uskäsi ei ä (Yykaakoo s. 160). Ma ema iikan ki joissa pe uskäsi ei ä usein seli e ään ii iis i,
mu a a allinen on sellainenkin s a egia, e ä käsi ei ä ei äl ämä ä e ikseen seli e ä, aan
niiden me ki ys käy ilmi eh ä ien ja so el amisen kau a. E ikoisemma , ähemmän
pe us yökaluiksi hahmo u a käsi ee on ehkä luon e ampi nos aa okukseen. Tässä
a kas ellaan Goldbachin o aksumaa:
O a sel ää, kuka Goldbach oli. Sel i ä myös, miksi Goldbachin o aksumaa ei ku su a
Goldbachin säännöksi. (Nee iikuu s. 168.)
Teh ä ä ohjaa a kas elemaan käsi e ä his o iallises i syn yneenä: sillä on alkupe ä ie yssä
kon eks issa ja se lii yy ie yyn henkilöön. Samalla käsi eenmuodos us a ohja aan
a kas elemaan konk ee isen sanan alinnan kau a si en, e ä samalla uodaan esiin sen
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
5/10
aih oeh oisuus.
Käsi eiden kieli ie oiseen käsi elyyn ohjaa myös seu aa a yläkoulun elämänka somus iedon
oppiki jan eh ä ä, joka a uu i se käsi eenmuodos ukseen ja ihmis en oimijuu een siinä:
käsi ee ei ä ain ole sellaisenaan maailmassa, aan joku mää i elee ne.
Pohdi, kuka ai ke kä py ki ä yh eiskunnassa mää i elemään, mi ä sukupuoli on.
Kenellä mieles äsi loppujen lopuksi on ähän oikeus? (Kompassi s. 220.)
Teh ä änan o on esime kki k ii isen kieli ie oisuuden so el amises a, ja siinä ko os uu
ymmä ys käsi eiden neu o elunalaisuudes a (ks. Sa okangas 2020).
Käsi ee nouse a usein ensimmäisenä esiin iedonalojen kieliä aja ellessa, ja muihin kielellisiin
alin oihin saa aa olla aikeampaa a ua. E i iedonaloilla on ominaise apansa esime kiksi
ase aa lauseisiin oimijoi a ja ali a e bejä. Tällais en alin ojen lainalaisuuksien unnis aminen
ukee iedonalakoh aisia eks i ai oja. Monikielis en käy än eiden a oin oppiainekoh ais en
eks i ai ojen aja ukseen on he ä y ope ussuunni elmissa, ekeillä on ma e iaaleja ja meneillään
on hankkei a (ks. esim. h p://ope aja .hisli .fi/ (h p://ope aja .hisli .fi/)).
Kieli ie ois en käy än eiden ki jakoh ainen aih elu on suu a. Olemme ässä lu ussa nos anee
esiin iedonalakoh ais en kiel en aus a-aja uksia ja esime kkejä kieli ie oisis a käy än eis ä.
Kui enkin okuksen eksplisii inen kiinni äminen kielen aken eisiin on yleises i o aen edelleen
hy in ha inais a (ks. kui enkin Sa okangas 2020, 144–145). Kun aken eellise
iedonalakoh aise ilmaisu a a näy äy y ä i ses ään sel inä ja jää ä ähäiselle huomiolle,
lukija ei saa eks is ä yökaluja a ua iedonalojen kieliin. Tällöin as uu jää ope ajan ha eille.
Oppiki ja osana monikieli ie ois a pedagogiikkaa
Suomalais en koulujen kas a a monikielisyys on jo unne u osiasia, jonka ilas o ja ennus ee
ah is a a (esim. Tainio & Kallioniemi 2019, 18–21; Vipunen 2018). Uusin pe usope uksen
ope ussuunni elma (Ope ushalli us 2014) ko os aakin kouluyh eisön monikielisyy ä ikkau ena
ja oppimisen esu ssina. Ope ussuunni elman monikielisyyspaino uksessa oi nähdä
yh ymäkoh ia monikielisyyden u kimuksen ken ällä ah ana allalla ole aan py kimykseen, jossa
yksikielises ä kielenoppimisen ja -ope uksen näkökulmas a ollaan sii ymässä monikieliseen ja
laajaan kielinäkemykseen (ks. esim. Cenoz & Go e 2011).
Mi en ämä pa adigman muu os näkyy oppima e iaaleissa? Onko oppiki jojen ole e u lukija
edelleen yksikielinen, suomea äidinkielenään puhu a oppija? Ta joa a ko oppima e iaali
mahdollisuuden hyödyn ää oppijan osaamia mui a kieliä oppimisessa? Mi en e i kieliä ylipää ään
a kas ellaan? Mi kä kiele o a a okkai a ai a peellisia? En ä mi kä kiele esi e ään “ ie aina
kielinä” ja mi kä sellaisina, joi a Suomessa ja mahdollises i omassa luokkahuoneessa puhu aan
äidinkielinä? Näi ä kysymyksiä olemme a kas ellee osana oppima e iaaliaineis omme
analyysia. Analyysis a on almis umassa ämän a ikkelin ki joi ajil a laajempi u kimusa ikkeli,
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
6/10
jossa käsi ellään e i yises i oppiki jojen kielimaisemaa. Käsillä ole assa a ikkelissa nos amme
esiin näkökulmia monikielis ä yösken elyä ja aja elu apaa uke iin ai heiken ä iin
eh ä änan oihin.
Yleinen ha ain o oppiki ja-aineis os amme monikieli ie oisuudes a (ks. esim. Lilja, Luukka &
La omaa 2017) on se, e ä alakoulun oppiki joissa kielellis ä moninaisuu a ei juu ikaan nos e a
oppimisen ai oppijoiden a kas elun koh eeksi ai käsi ellä oppiki jojen a inoissa ai eks eissä.
Yläkoulun oppiki jois a sen sijaan e i yises i äidinkielen ja ki jallisuuden sekä maan iedon
oppiki joissa käsi ellään maailman ja Suomen monikielisyy ä omissa eemalu uissaan. Näissä
oppiki joissa e i kiele nouse a eksplisii iseen a kas eluun ja oppijaa ohja aan esime kiksi
analysoimaan omaa (monikielis ä) kieli-iden i ee iään sekä u kimaan omaa luokkaansa
monikielisyyden näkökulmas a.
Millä kaikilla kielillä luokassanne osa aan sanoa kii os? (Sä mä s. 90)
Mi ä kieliä ai mu ei a ko ona ja lähipii issäsi puhu aan? (Sä mä s. 99)
Oma eks i: Minun kieleni
Ki joi a pohdiskele a eks i, jossa a kas ele e i kiel en me ki ys ä sinulle.
1. Millä kielellä aja ele ?
2. Millä kielellä unne ?
3. Millä kielellä näe unia?
(...)
(Kä ki s. 35)
3. Luokkanne kiele
4. a) Kuinka mon aa e i kiel ä luokassanne puhu aan?
5. b) Missä al ioissa nämä o a yleisiä?
(Geoidi s. 43)
Tämänkal aise eh ä änanno eke ä luokassa puhu a a kiele näky iksi ja an a a oppijalle
mahdollisuuden poh ia omaa monikielisyy ään. Toisaal a hy in sa unnaisina eh ä ä yyppeinä
monikielisyy ä a kas ele a eh ä ä oi a näy äy yä ku iosi ee ina ai jopa okenismina eli
näennäises i a os us a osoi a ana, mu a sil i ma ginaaliseksi jää änä huomioimisena. Lisäksi
kieli-iden i ee in a kas eluakin oi leima a yksikielisyyden ole us ja monikielisyy ä a kas ellaan
joko yhden kielen sisäisenä a iaa iona (ku en mu eina ja yyli- sekä ilannekoh aisina alin oina)
ai ie aiden kiel en opiskelun näkökulmas a.
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
7/10
Kieli-iden i ee ini
Tu ki omaa kielenkäy öäsi.
(...)
Millä e i a oin käy ä kiel ä iikon aikana? Mi en käy ä kiel ä koulun e i oppiaineissa,
ka e eiden kanssa, ko ona ai ha as us en pa issa? Ku aile esime kkien a ulla
e ilaisia ilan ei a.
(...)
Mi ä mui a kieliä osaa ? Millais a on opiskella ie ai a kieliä?
(Kä ki s. 58)
Osana oppima e iaalien monikieli ie ois a a kas elua analysoimme myös si ä, sisäl ä ä kö
uuden ope ussuunni elman mukaise oppiki ja eh ä iä, joissa oppija oi käy ää mahdollisia
mui a osaamiaan kieliä oppimisen ukena. Monikielis ä oppimis a uke ien eh ä ä yyppien
me ki ys oisi olla suu i, sillä ku en useamma u kimukse osoi a a , suomalaise ope aja kyllä
a os a a ja unnis a a oppilaidensa kielellisen moninaisuuden, mu a ha oin o a a e i kieliä
ak ii ises i käy öön osana oppimis a (mm. Ta nanen & Pal iainen 2018, Shes uno a 2019).
Ak ii inen monikielinen luokka oimin a on keskeinen apa ah is aa sekä monikielisen
kielenoppijan kieli ai oa e ä lisä ä e i kieliä koske aa a os us a luokka ilassa ja koko
kouluyh eisössä.
Tu kimamme oppima e iaali sisäl ä ä kui enkin hy in ähän eh ä änan oja, joissa oppija oisi
käy ää monikielisyy ään oppimisensa ukena. Aineis os amme löy yy sa unnaisia eh ä iä,
joissa oppijalle a jo aan mahdollisuu a kään ää as aus jollekin muulle osaamalleen kielelle
(esim. Kä ki s. 39 . 4) ai e siä ie oa englanninkielisillä hakusanoilla (esim. Tai aja s. 123).
Monikielis en eh ä ien ähyydes ä ai puu ees a on aikea syy ää oppiki jojen ekijöi ä ‒
o a han monikielise oimin a a a ielä monella a alla uusia ja as a kehi ymässä a kisiksi
yö a oiksi. Ylipää ään monikielis ä oppima e iaalia on as a ähän a jolla ja monikielisen
pedagogiikan käy än ee muo ou umassa. Teemaan lii y iä hankkei a ja koulu uksia (esim.
Vas aan ulo-hanke) sekä julkaisuja (esim. Honko & Mus onen 2018) on kui enkin ilmes yny jo
ilahdu a an paljon. Toisaal a on hy ä muis aa, e ä Suomessa on myös edelleen paljon kouluja
ja luokkahuonei a, joissa monikielinen yösken ely ei näy äydy yh ä me ki yksellisenä kuin niissä
luokkahuoneissa, joissa e i kieliä puhu ien oppilaiden mää ä on suu i.
Monikieliseen pedagogiikkaan ohjaa ien eh ä änan ojen ähäinen mää ä oppiki joissa ei ole
yllä ä ä ulos. Sen sijaan oidaan kysyä, millaisia kieli-ideologioi a äli ä ä sellaise
aineis omme kohda , joissa kiele kehys e ään hy in ah as i kuulu aksi ain ie yyn maahan ja
Eu ooppa yleises i esi e ään alueena, joka koos uu yksikielisis ä ja -kul uu isis a al iois a (esim.
Geoidi s. 63, 66). Aineis ossa on myös eh ä änan oja, joissa ie yä kiel ä a kas ellaan kuin
ie aana ja eksoo isena kielenä, jo a kenenkään luokassa ei ole e a osaa an. Esime kiksi
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
8/10
pe in eise ähemmis ökiele , saamen kiele , kehys e ään näin (Hy än elämän peili s. 93 . 2).
Samoin sukulaiskiel ä i oa, joka myös on yksi Suomen puhu uimmis a ähemmis ökielis ä,
a kas ellaan äs ä näkökulmas a (Kä ki s. 26–27).
Lopuksi
Tu kimuksessamme unnis amme oppiki ja-analyysin ajoi ukse ja iedos amme, e ä pelkkä
oppiki jojen a kas elu ei ke o sii ä, mi ä luokassa ja oppi unneilla apah uu ( . Ka onen 2019).
Ope ajan ali sema muu ma e iaali ja oppilaiden oma ha ainno ja kysymykse oi a nos aa
oppi unnin keskiöön ai an muu asia kuin mi ä oppima e iaali a joaa. Kui enkin olisi oi o a aa,
e ä oppima e iaali ukisi ope ajan ja oppilaiden kieli ie ois a oimin aa nos amalla esiin sellaisia
kysymyksiä, jo ka ohjaa a a kas elemaan oppiainei a kielinä sekä uke a oppilaiden
mahdollisuuksia hyödyn ää osaamiaan kieliä.
Hen i Sa okangas ja Salla-Maa ia Suu iniemi yösken ele ä oh o ikoulu e a ina KUPERA-
hankkeessa.
Aineis oläh ee
Fo um = Hämäläinen, E., Kohi, A., Päi ä in a, K., Tu iainen, S. & Vihe ä, V. (2016). Fo um.
Yh eiskun aoppi II. Helsinki: O a a.
Geoidi = Can ell, H., Ju ila, H., Keski alo, R., Moilanen, J., Pe elius, M. & Viipu i, M. (2019). Geoidi.
Ihmise ja kul uu i. Helsinki: Sanoma P o. (Maan ie o.)
Hy än elämän peili = Calonius, L., Leh inen, E., Lind o s, J. & Tuominen, R. (2019). Hy än elämän
peili. Helsinki: Ope ushalli us. (Elämänka somus ie o.)
Kompassi = Calonius, L., Hakala, O., Hi onen, I., Huo a i, E. & Mäkikangas, M. (2018). Kompassi
7 –9 yläkoulun elämänka somus ie o. Helsinki: O a a.
Kä ki = Ka onen, K., Lo onen, S. & Ruuska, H. (2017). Kä ki 9. Helsinki: Sanoma P o. (Äidinkieli
ja ki jallisuus.)
Nee iikuu = Nousiainen, P., Pykäläinen, M., Renlund, T. & Sil ande , Y. (2018). Nee iikuu 6A.
Helsinki: Edukus annus. (Ma ema iikka.)
Sä mä = Aa nio, R., Kase a, T., Kuohukoski, S., Ma inlassi, E. & Tylli, A. (2015). Sä mä 9. Yläkoulun
äidinkieli ja ki jallisuus. Helsinki: O a a.
Tai aja = Hie a, P., Johansson, M., Kokkonen, O., Piekkola-Fab in, H. & Vi olainen, M. (2018).
Yh eiskun aopin ai aja 9. Helsinki: Sanoma P o.
Yykaakoo = Ha ikainen, S., Häggblom, L., Sipilä, A.-R. & Väis ö, M. (2018). Yykaakoo 2A. Helsinki:
Edukus annus. (Ma ema iikka.)
5.8.2020
Mi en oppiki ja uke a oppijan kieli ie ois a oimin aa? – Kieli ie oisuus KUPERAn a ioin i- ja u kimushankkeen oppiki ja-aineis ossa…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2020/mi en-oppiki ja - uke a -oppijan-kieli ie ois a- oimin aa-kieli ie o…
9/10
Ki jallisuusläh ee
Aal o, E. & Ta nanen, M. (2016). Kieli ie oinen aineenope us ope ajankoulu uksessa. AFinLA-E:
So el a an kieli ie een u kimuksia, (8), 72–90. Noude u osoi ees a:
h ps://jou nal.fi/afinla/a icle/ iew/53773 (h ps://jou nal.fi/afinla/a icle/ iew/53773)
Du a, H. (2018). Ou oa kiel ä ymmä ämässä – näkökulmia monikieliseen kieli ie oisuu een.
Teoksessa L. Nieminen, A. Ylihe a, J. Alian, & S. S ol ( oim.), Monimuo oinen monikielisyys:
Puheen ja kielen u kimuksen päi ä Helsingissä 5.‒6.4.2018. S. 66–77. Puheen ja kielen
u kimuksen yhdis yksen julkaisuja, 50. Puheen ja kielen u kimuksen yhdis ys.
Cenoz, J. & Go e , D. (2011). A Holis ic App oach in Mul ilingual Educa ion: In oduc ion. Special
issue: Towa d a Mul ilingual App oach in he S udy o Mul ilingualism in School Con ex s, The
Mode n Language Jou nal, 95, 3, 339–343, DOI:10.1111/j.1540-4781.2011.01204.x
(h ps://www. esea chga e.ne /de e /h p%3A%2F%2Fdx.doi.o g%2F10.1111%2Fj.1540-
4781.2011.01204.x?_sg%5B0%5D=MRaiDq5SmX4gFKNiudc2 wzTM2z356xRZzPb-QG-
bISTT0jUiI qyBM4-
VLFxNgpFPC6V 2dLD YL8OTep JlGn99Q.iN4ubNuRC C7kMSIo 3oHTRwdxqW o M4Go6TcZZB I
gwz 4ykeBSh6JmwT_kN85iVZ 6JOAdqzyDxKnbQ XHA)
Honko, M. & Mus onen, S. ( oim., 2018). Tunne kieli. Ma ka maailman kieliin ja kieli ie oisuu een.
Helsinki: Finn Lec u a.
Ka onen, U. (2019). Teks i luokkahuone uo o aiku uksessa. Oppima e iaali o eu u an
ope ussuunni elman aken umisessa. Helsingin yliopis o.
Kuukka, I. (2020). Kieli ie oinen koulu aken aa oppijan iden i ee iä. Teoksessa Ka iina Rapa i
( oim.), Kaikkien koulu(ksi) – kieli ie oisuus koulun kehi ämisen kulmaki enä, 12–24. Helsinki:
Äidinkielen ope ajain lii o.
Lilja, N., Luukka, E. & La omaa, S. (2017). Kieli ie oisuus e ia ois umiskehi ys ä ja u amassa.
AFinLAn uosiki ja, (75), 11–29. Noude u osoi ees a:
h ps://jou nal.fi/afinla k/a icle/ iew/66742 (h ps://jou nal.fi/afinla k/a icle/ iew/66742)
Ope ushalli us (2014). Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee 2014. Helsinki:
Ope ushalli us.
Paldanius, H. (2018). Tiedonalakoh aise eks i aido – his o ian oppiaineen essee k ii isen
aja elun kehi äjänä. Teoksessa Anne Män ynen & Jonna Riikonen ( oim.), Ki joi amisen
kään ei ä. Äidinkielen ope ajain lii on uosiki ja, 107–122. Helsinki: Äidinkielen ope ajain lii o.
Ran ala, J. & Khawaja, A. (2016). His o ian eks i ai ojen a ioiminen pe uskoulun
kuudesluokkalaisilla. Teoksessa Heini-Ma ja Pakula, Elina Kouki, Ha y Sil e be g ja Eija Yli-
Panula ( oim.) Uudis u a ja uusiu u a ainedidak iikka. Suomen ainedidak inen u kimusseu a, s.
77–93.
