Jy äskylän yliopis o
In o maa io eknologian iedekun a
Elina Valkonen
Uude luku aido Keski-Suomessa – apaus u kimus koulu-
uksen aiku a uudes a ja ja kokehi ysmahdollisuuksis a
Koulu us eknologian p o g adu - u kielma
13. joulukuu a 2024
i
Tekijä: Elina Valkonen
Yh eys iedo : elina.[email p o ec ed]. i
Ohjaaja: Leena Hil unen
Työn nimi: Uude luku aido Keski-Suomessa – apaus u kimus koulu uksen aiku a uu-
des a ja ja kokehi ysmahdollisuuksis a
Ti le in English: New li e acies in Cen al Finland - case s udy o e ec i eness o educa ion
and u he de elopmen possibili ies
Työ: P o g adu - u kielma
Si umää ä: 109 + 37
Tii is elmä: Uude luku aido Keski-Suomessa oli Ope ushalli uksen ahoi ama hanke,
jonka a oi eena oli kehi ää esi- ja pe uskoulun ope ajien TVT- ja ohjelmoin iosaamis a.
Jy äskylän kaupungin ja Jy äskylän yliopis on o ganisoima äydennyskoulu us jä jes e iin
enimmäkseen e kkokoulu uksina uosina 2021–2022. Keskeisenä ope usmene elmänä
koulu uksessa käy e iin yössäoppimisp ojek eja, joiden eh ä änä oli jalkau aa koulu us
ope ajien yöyh eisöön. Tämän u kimuksen a oi eena oli u kia koulu uksen aiku a-
uu a ja sel i ää sen ja kokehi ysmahdollisuuksia. Tu kimuksessa so elle iin aikaisempia
a ioin imalleja sekä TPACK- ii ekehys ä. Tu kimusmene elmänä oli apaus u kimus ja ai-
neis ona oimi a koulu uksen alku- ja loppukysely (mää ällinen aineis o), yössäoppimis-
p ojek ien apo i sekä haas a elu (laadullinen aineis o). Analyysimene elmänä käy e iin
ku aile aa ilas oanalyysiä sekä eo ialäh öis ä sisällönanalyysiä. Tu kimus ulos en mukaan
ope aja o a monipuolises i hyödyn änee koulu uksessa saa uja ideoi a TVT:n ja ohjel-
moinnin ope uksessa. Koulu uksen jälkeen eni en so elle u osa-alue oli ohjelmoinnillinen
aja elu, mikä osal aan osoi i koulu uksella olleen aiku us a ope ajien osaamiseen ja uu-
sien ie ojen ja ai ojen hyödyn ämiseen omassa yössä. Ja kossa TVT- ja ohjelmoin ikoulu-
uksia ulisi jä jes ää koko päi än kes ä inä lähi apaamisina, joissa ope aja oi a saada
paljon käy ännönläheisiä ope usideoi a sekä koulu ukses a e ä kollegoil aan.
ii
A ainsana : Tie o- ja ies in ä eknologia, TVT, ohjelmoin i, äydennyskoulu us, uude lu-
ku aido , koulu uksen aiku a uus, esiope us, pe usope us, digi alisaa io, sisällönanalyysi
Abs ac : New Li e acies in Cen al Finland was a p ojec unded by he Finnish Na ional
Agency o Educa ion which aimed o de elop ICT and p og amming compe ence o each-
e s o p e-p ima y, p ima y and lowe seconda y educa ion. The in-se ice aining o ga-
nized by The Ci y o Jy äskylä and Uni e si y o Jy äskylä was p o ided mos ly online
educa ion in he yea s 2021–2022. A key eaching me hod used in he aining was wo k-
based lea ning p ojec s, which we e designed o ans e he aining o he eache s’ wo king
communi y. The aim o his esea ch was o s udy e ec i eness o educa ion and epo op-
po uni ies o u he de elopmen . The esea ch applied p e ious e alua ion models and
he TPACK amewo k. The esea ch me hod was a case s udy and he da a used we e ini ial
and inal ques ionnai es (quan i a i e da a), epo s o wo k-based lea ning p ojec s and in-
e iews (quali a i e da a). The analysis me hods we e desc ip i e s a is ics and di ec ed
con en analysis. Acco ding o he esul s eache s ha e made wide use o ICT and p og am-
ming ideas sha ed by he educa ion. A e he in-se ice aining he mos applied sec ion
was compu a ional hinking, which also showed ha he aining had an impac on eache s’
compe ence and he use o new knowledge and skills in hei own wo k. Fu he ICT and
p og amming educa ion should be a anged as ull day ace- o- ace aining e en s so ha
eache s could ecei e lo s o p ac ical ideas o eaching om bo h educa ion and hei col-
leagues.
Keywo ds: In o ma ion and communica ion echnology, ICT, p og amming, in-se ice
aining, New Li e acies, e ec i eness o educa ion, p eschool educa ion, p ima y educa-
ion, digi aliza ion, con en analysis
iii
Ku io
Ku io 1. Ope ajien i sea ioin i digiosaamises aan uosina 2017, 2018 ja 2019
(Tanhua-Pii oinen, Kaa akainen, Kaa akainen ym., 2020) ............................. 7
Ku io 2. Uude luku aido - osaamisen ku aukse (Ja no B uun, Kuopion kaupunki) ... 8
Ku io 3. Digi aalisen osaamisen ku aukse Uude luku aido -kehi ämisohjelmassa . 10
Ku io 4. Ohjelmoin iosaamisen ku aukse Uude luku aido -kehi ämisohjelmassa .. 12
Ku io 5. Ki kpa ickin nelipo ainen a ioin imalli (Ki kpa ick 1976) ...................... 27
Ku io 6. TPACK- ii ekehys (Koehle & Mish a, 2009) ............................................. 36
Ku io 7. Tässä u kimuksessa käy e ä ä a ioin imalli.............................................. 38
Ku io 8. Tu kimusaineis on hyödyn äminen analyysi aiheessa .................................. 58
Ku io 9. Lai eiden mää ä kouluissa ope ajien (N=34) a ion mukaan ...................... 67
Ku io 10. Ope ajien (N=34) TVT-osaaminen ennen koulu us a ja sen jälkeen (kys14) 68
Ku io 11. TVT:n hyödyn äminen ope us yössä yhmäjaon mukaan (kys16) ................ 75
Ku io 12. Valmiude suunni ella ja o eu aa Uusien luku ai ojen TVT-osa-aluei a (kys19)
.................................................................................................................... 78
Ku io 13. Mi en koulu uksen eema pal eli a osaamisen kehi ymis ä (kys6) ............ 79
Ku io 14. Koulu uksen suosi elu kollegoille (kys20) .................................................. 80
Tauluko
Taulukko 1. Laaja-alaisen osaamisen (L5) a oi ee uosiluokilla 1–9 ........................... 14
Taulukko 2. Ope ajien TVT-osaamisen ilanne kansain älises i… ................................. 19
Taulukko 3. TVT- e kkokoulu us en sisäl öjä (Peda.ne , 2021b)..................................... 42
Taulukko 4. Koulu uksen suo i aneiden (N=42) ope us uode (Lähde: Kysely ) ............ 46
Taulukko 5. Koulu uksen suo i aneiden koulu us aus a (Lähde: Kysely ) ....................... 47
Taulukko 6. Mää älliseen aineis oon kuulu ien ope ajien (N=34) ope us uode ............. 56
Taulukko 7. Haas a eluun osallis uneiden aus a iedo .................................................... 57
Taulukko 8. Teo ialäh öisen sisällönanalyysin analyysi unko.......................................... 62
Taulukko 9. Sisällönanalyysin ulokse TOP1-p ojek eis a .............................................. 69
Taulukko 10. Sisällönanalyysin ulokse TOP2-p ojek eis a ....................................... 70
Taulukko 11. Sisällönanalyysin ulokse TOP3-p ojek eis a ....................................... 71
Taulukko 12. Sisällönanalyysin (PK, CK, TK) ulokse haas a eluis a… ................... 72
Taulukko 13. Sisällönanalyysin (TPK, PCK, TCK) ulokse haas a eluis a… ............ 81
Taulukko 14. Sisällönanalyysin (TPACK) ulokse haas a eluis a… .......................... 83
i
Sisäl ö
1 JOHDANTO ............................................................................................................ 1
2 TEOREETTINEN TAUSTA .................................................................................... 4
2.1 Uude luku aido -kehi ämisohjelma ............................................................... 4
2.1.1 Taus aa................................................................................................... 4
2.1.2 Uude luku aido ..................................................................................... 7
2.2 TVT ope ussuunni elmissa ja Jy äskylän TVT-OPS ...................................... 13
2.3 Tu kimus uloksia ope ajien TVT-osaamisen asos a Eu oopassa ................... 18
2.4 Koulu uksen aiku a uuden a ioin imalleja ................................................ 26
2.4.1 Ki kpa ickin a ioin imalli .................................................................. 26
2.4.2 SCM-malli ........................................................................................... 31
2.4.3 Mui a a ioin imalleja .......................................................................... 33
2.5 TPACK-malli ................................................................................................ 35
2.6 Tu kimuksessa käy e ä ä a ioin imalli ........................................................ 37
3 UUDET LUKUTAIDOT KESKI-SUOMESSA...................................................... 39
3.1 Koulu uksen ku aus ...................................................................................... 39
3.2 Koulu ukse ................................................................................................... 40
3.3 Työssäoppimisp ojek i ................................................................................. 43
3.4 Osallis uja .................................................................................................... 45
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS .............................................................................. 48
4.1 Tu kimuskysymykse .................................................................................... 48
4.2 Tu kimusase elma ja u kimusmene elmä ..................................................... 49
4.3 Aineis on kokoaminen ja käsi ely ................................................................. 54
4.4 Analyysi ........................................................................................................ 59
4.5 Luo e a uus a kas elu................................................................................... 62
5 TUTKIMUKSEN TULOKSET .............................................................................. 65
5.1 Oppiminen (PK, CK ja TK) ........................................................................... 65
5.1.1 Kysely ................................................................................................ 66
5.1.2 TOP-p ojek i ....................................................................................... 68
5.1.3 Haas a elu .......................................................................................... 72
5.2 Toimin a (TPK, PCK ja TCK) ....................................................................... 74
5.2.1 Kysely ................................................................................................ 74
5.2.2 Haas a elu .......................................................................................... 80
5.3 Tulokse (TPACK) ........................................................................................ 82
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA .................................................................. 85
6.1 Oppiminen .................................................................................................... 85
6.1.1 Uude ope usmene elmä ja ope uksen a oi ee ................................... 86
6.1.2 Sisäl öosaamisen muu uminen............................................................. 87
6.1.3 Uuden eknologian hyödyn äminen ...................................................... 87

6.2 Toimin a ....................................................................................................... 89
6.2.1 Uusien oppimisympä is öjen käy äminen (TPK) ................................. 89
6.2.2 Sisällön ope aminen ilman eknologiaa (PCK) .................................... 90
6.2.3 Teknologian hyödyn äminen oppiaineen sisällön esi ämisessä (TCK) . 90
6.3 Tulokse ........................................................................................................ 91
6.3.1 Työyh eisöön iedy eknologiaa hyödyn ä ä pedagogise a kaisu .... 91
6.3.2 Työyh eisöön iedy eknologiaa hyödyn ä ä ja sisällön ope us a
helpo a a käy än ee .................................................................................... 92
6.3.3 Työyh eisöön iedy eknologiaa hyödyn ä ä käy än ee ja a kaisu ... 92
6.4 Koulu uksen aiku a uus ............................................................................. 93
6.5 Tu kimuksen luo e a uus ............................................................................. 97
6.6 Koulu uksen ja kokehi ysmahdollisuude ...................................................... 99
6.7 Ja ko u kimusaihee ..................................................................................... 100
LÄHTEET .................................................................................................................... 102
LIITTEET ..................................................................................................................... 110
A Alkuka oi uskysely .................................................................................... 110
B Loppukysely ............................................................................................... 119
C Haas a elukysymykse ................................................................................ 130
D Haas a eluku su .......................................................................................... 131
E Tiedo e u kimukses a ................................................................................. 132
F Tie osuojailmoi us ....................................................................................... 134
G TVT:n hyödyn äminen ope us yössä: as aaja 1–17 ................................... 138
H TVT:n hyödyn äminen ope us yössä: as aaja 18–34.................................. 139
I TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa yhmäjaon mukaan ............. 140
J TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 1–17 (1–5) ................ 141
K TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 18–34 (1–5)............... 142
L TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 1–17 (6–10)............... 143
M TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 18–34 (6–10) ............. 144
N Lisä a kas elun aulukko .............................................................................. 145
1
1 Johdan o
Pe uskoulun ope ajien digiaiheisen äydennyskoulu uksen a e on unnis e u jo pi kään
(Tanhua-Pii oinen, Vi eli ym., 2016; Tanhua-Pii oinen, Kaa akainen ym., 2019; Tanhua-
Pii oinen, Kaa akainen, Kaa akainen ym., 2020). Ope us- ja kul uu iminis e iön sel i ys en
(Tanhua-Pii oinen, Kaa akainen ym., 2019; Tanhua-Pii oinen, Kaa akainen, Kaa akainen
ym., 2020) pe us eella eni en äydennyskoulu ukselle oli a e a ope ajien ekemän ICT-
ai o es in pe us eella yli 40- uo iailla ope ajilla uosina 2017–2019. Suu in koulu us a e
oli ikä yhmässä 50–59. Vaikka alle 40- uo iailla ope ajilla oli myös a e a koulu au umi-
selle, he oli a kui enkin saman a kas elujakson aikana saanee enemmän digiaiheis a kou-
lu us a kuin hei ä anhemma ope aja .
Vuonna 2018 ope aja osallis ui a amma illis a osaamis a kehi ä ään oimin aan ielä ak-
ii ises i. Pe uskoulun luokan- ja esikoulun ope ajis a 87,8 % ja leh o eis a 87,7 % oli mu-
kana äydennyskoulu uksessa ai asian un ija aihdossa (Ope ushalli us, 2020). OAJ:n uu-
simman äydennyskoulu uskyselyn ulos en (OAJ, 2023) pe us eella me ki ä ä osa ope a-
jis a ei ole enää osallis unu äydennyskoulu ukseen. Pe usope uksen, lukio- ja amma illisen
koulu uksen ope ajis a 38 % ei ole osallis unu yöajan pui eissa käy ä ään äydennyskou-
lu ukseen iimeisen 12 kuukauden aikana (kausi 2022–2023). Pe usope uksen ope ajis a 26
% on jä äny koulu au umisen, jos siihen ei ole oinu osallis ua yöajalla. Haas eena o a
ollee äydennyskoulu uksen pi s aleisuus ja sijais en palkkaaminen koulu us en ajaksi.
Uude luku aido - äydennyskoulu us jä jes e iin esi- ja pe uskoulun ope ajille Keski-Suo-
messa uosina 2021–2022. Koulu uksessa esi el iin al akunnallis a Uude luku aido -ke-
hi ämisohjelmaa ja sen osaamisen ku auksia, jo ka pe us u a esi- ja pe usope uksen ope-
ussuunni elman pe us eisiin. Lisäksi koulu us py ki lisäämään ope ajien ie o- ja ies in ä-
eknologisia (TVT) sekä ohjelmoin i ai oja ja an amaan heille mahdollisuuden jakaa kolle-
goilleen omia hy äksi ode uja ideoi a ja käy än ei ä eknologian käy ös ä ope uksessa e i-
lais en oppimis eh ä ien kau a. Uude luku aido -kehi ämisohjelma on Ope ushalli uksen
iimeisimpiä hankkei a. Osaamisen ku aukse päi i e iin hankkeen pää ymisen jälkeen
osaksi esi- ja pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ei a. (Peda.ne , 2021a).
2
Tämän u kimuksen a oi eena on sel i ää Uude luku aido - äydennyskoulu uksen ai-
ku a uu a, ope ajien osaamisen kehi ymis ä sekä koulu uksen ja kokehi ysmahdollisuuk-
sia. Tu kimus on aja u koskemaan Jy äskylässä 2021–2022 jä jes e yä Uude luku aido -
koulu us a ja ähän koulu ukseen osallis uneiden ope ajien osaamisen kehi ymis ä.
Koulu uksen aiku a uus mää i ellään suomalaisissa u kimuksissa useimmi en koulu uk-
sen a oi eiden saa u amisena ja eh ä ien äy ymisenä (Ko keakoski, 1999, s. 17; Rai-
ola, Val onen & Vuo ensy jä, 2000, s. 12; Val onen, 1997, s. 45). Ta oi eiden pe us eella
apah u assa aiku a uuden a kas elussa ulee kui enkin huomioida se, e ä ope us oi
saada aikaan oppimis uloksia, aikka koulu ukselle ase e u a oi ee ei ä o eu uisi (Rai-
ola, Val onen & Vuo ensy jä, 2000, s. 12). Vaiku a uus oidaan nähdä myös muu oksena
ja kehi yksenä, joka on saa u aikaan koulu uksen a ulla (Cla kson, 1995, s. 82). Vaiku a-
uuden aja ellaan o eu u an aina yksilön oiminnan kau a; millaisia almiuksia ja oppimis-
uloksia hän hankkii (Val onen, 1997, s. 13). Vaiku a uus a kas elun keskeinen käsi e on
ele anssi, joka ku aa koulu uksen a koi uksenmukaisuu a ja hyödyllisyy ä sekä si ä, mi-
en koulu us as aa koulu e a ien odo uksiin ja a peisiin (Rai ola, Val onen & Vuo en-
sy jä, 2000, s. 17). Sellainen koulu us on aiku a aa, joka pys yy alli se issa olosuh eissa
uo amaan osallis ujien a i semia ie oja ja ai oja (Jakku-Sih onen, 1992, s. 146).
Aikuiskoulu uksen aiku a uudella oidaan ii a a myös oppimisen epäsuo iin aiku uk-
siin, mikä a koi aa koulu uksen laajen umis a koulu ukseen osallis uma omien saa a ille.
Nämä henkilö saa a a pys yä uo amaan yh ä hy iä ai jopa pa empia oppimis uloksia,
kuin koulu ukseen osallis unee . (Nu mi & Kon iainen, 2000, s. 32). Ko keakoski o eaakin,
e ä ope ajien äydennyskoulu us on ä keä keino ylläpi ää ope ajien osaamis a sekä paikal-
lises i e ä al akunnallises i. Mi ä laajemmin koulu us on ope ajien saa a illa, si ä enem-
män se oi saada aikaan jä jes elmä ason muu oksia. Täydennyskoulu uksen aiku a uuden
e illinen a ioin i on kui enkin haas a aa, sillä ope aja oppi a ja koulu au u a usein sekä
yöpaikallaan e ä sen ulkopuolella monipuolises i. (Ko keakoski, 1999, s. 16–17).
Koulu uksen aiku a uu a oidaan u kia sekä lyhyellä e ä pi källä aika älillä. Lyhyen ai-
ka älin ulokse näky ä äli ömäs i koulu uksen aikana ai sen jälkeen e ilaisina
3
oppimis uloksina ku en ie oina ja ai oina. Koulu uksen aiku uksis a suu in osa ulee kui-
enkin näky iin as a pi emmän ajan, jopa uosien kulu ua. (Val onen, 1997, s. 41).
Uude luku aido - äydennyskoulu uksen aiku a uu a lähes y ään ässä u kimuksessa a-
paus u kimuksen keinoin. Lu ussa kaksi u us u aan u kimuksen eo ee iseen ii ekehyk-
seen ja lu ussa kolme Uude luku aido -koulu ukseen. Tu kimusase elma ja u kimuson-
gelma ku a aan a kemmin lu ussa neljä. Luku iisi esi elee u kimuksen uloksia ja lu ussa
kuusi käydään läpi yön joh opää öksiä sekä as a aan u kimuskysymyksiin. Lisäksi a kas-
ellaan u kimuksen luo e a uu a ja koulu uksen ja kokehi ysmahdollisuuksia. Lopuksi esi-
ellään ule ia ja ko u kimusaihei a.
10
Käy ännön aido ja oma
uo aminen
Vas uullisuus ja
u allisuus
Tiedonhallin a sekä u -
ki a ja luo a yösken ely
Vuo o aiku us
Teknise pe us aido
Vas uullisuus
Tiedonhallin a
Yh eisöllisyys ja
osallisuus
Toimin a e i ympä is öissä
Tu allisuus
Tu ki a ja luo a yösken ely
Tuo aminen
E gonomia
Ku io 3. Digi aalisen osaamisen ku aukse Uude luku aido -kehi ämisohjelmassa
Käy ännön aido ja oma uo aminen -osio (Ku io 3) jakaan uu Teknisiin pe us ai oihin,
Toimin aan e i ympä is öissä sekä Tuo amiseen. Esiope uksessa Teknisiin pe us ai oihin
kuuluu esime kiksi mobiililai een käynnis äminen, käy äminen ja sammu aminen. Lapse
oppi a mikä on selain ja mi ä selaaminen on. Vuosiluokilla 1–2 oppilas osaa mm. ope uk-
sessa käy e ä ien lai eiden pe us oimin oja, ki jau ua lai eelle ja oppimisympä is öihin
sekä ulos aa. Lapsi oppii enemmän in e ne is ä, siihen lii y is ä e meis ä sekä osaa käy ää
selain a. Vuosiluokkien 3–6 oppilas osaa käsi ellä lai ei a huolellises i ja hän ie ää mi en
oimi aan, jos lai e ikkou uu ai ka oaa. Oppilas ymmä ää käy ämänsä digi aalisen ympä-
is ön käy ö- ja oimin alogiikkaa sekä osaa muu aa käy ämänsä lai een käy öjä jes el-
män ase uksia. Luokilla 7–9 oppilas oppii käy ämään e i iedos o yyppejä oikeilla ohjel-
milla sekä halli see suju an eks in uo amisen ja käsi elyn. (Uude luku aido , 2024).
Toimin a e i ympä is öissä -osiossa (Ku io 3) esiope uksessa ”digi aalisia ympä is öjä hyö-
dynne ään osana kehi yksen ja oppimisen ukea”, sekä u us u aan so elluksiin kokeillen ja
leikin a ulla. Vuosiluokkien 1–2 oppilas osaa mm. ”a a a ja sulkea so elluksia sekä liikkua
niiden älillä”, sekä osaa ope ajan a us amana sii ää ie oa digi aalises a ympä is ös ä oi-
seen. Tuo aminen -osuudessa 3–6 uosiluokkien oppilas osaa esim. muoka a ku aa, ään ä
ja ideo a, ehdä yksinke aisen animaa ion sekä halli see eks inkäsi elyohjelman, auluk-
kolaskennan ja esi ysg a iikan pe us ee . (Uude luku aido , 2024).
Vas uullisuus ja u allisuus -osio (Ku io 3) jae aan Vas uullisuu een, Tu allisuu een ja
E gonomiaan. Vas uullisuus -osiossa esikoululainen oppii, e ä ku an o amiseen ja

11
julkaisemiseen ulee olla ku a a an lupa. Vuosiluokkien 1–2 oppilas u us uu ekijänoi-
keuksiin ja ymmä ää mi ä ne käy ännössä o a . Hän osaa ope ajan a us amana a ioida
iedon ja ie oläh een luo e a uu a. Tu allisuuden ku auksissa uosiluokkien 7–9 oppilas
”ymmä ää lai een ylläpidon ja päi i ys en me ki yksen”. Hän unnis aa ie o u aan lii y-
iä iskejä ja ie ää oimin a a a ie o u aloukkauksen sa uessa. E gonomia esime kiksi 3–
6 uosiluokilla a koi aa si ä, e ä oppilas osaa ali a hy än yöasennon ja aihdella si ä
a i aessa sekä osaa jakso aa omaa yösken elyään. Hän osaa myös sää ää näy ön ki k-
kau a ja esoluu io a i selleen sopi aksi. Vuosiluokkien 7–9 oppilas ymmä ää e gonomian
me ki yksen omalle hy in oinnilleen sekä osaa unnis aa äsymis ään ja oppii pi ämään au-
koja yösken elyssään. (Uude luku aido , 2024).
Tiedonhallin a sekä u ki a ja luo a yösken ely -osio (Ku io 3) muodos uu Tiedonhal-
linnan sekä Tu ki an ja luo an yösken elyn ku auksis a. Tiedonhallinnan kokonaisuudessa
1–2 uosiluokkien oppilas oppii käy ämään hakukone a a koi uksenmukaises i sekä osaa
hyödyn ää ääni- ja ku ahakua. Lisäksi oppilas osaa mm. ”käy ää digi aalisia ympä is öjä
ha ain ojen al ioimisessa ja esi ämisessä.” Vuosiluokilla 3–6 oppilas osaa käy ää haku-
kone a monipuolises i ja ehdä a kenne uja hakuja. Hän osaa myös muoka a yhdessä eh-
ä ää dokumen ia ja ope elee hyödyn ämään e ikielisiä läh ei ä. Tu ki an ja luo an yös-
ken elyn osuudessa yläkoululainen oppii aken amaan ja luomaan uu a hyödyn ämällä digi-
aalisia ympä is öjä. Samoin hän iedos aa ekoälyn kehi ymiseen lii y iä ekijöi ä. (Uude
luku aido , 2024).
Vuo o aiku us -osio (Ku io 3) koos uu Yh eisöllisyydes ä ja osallisuudes a, joiden a oi -
eiden mukaan uosiluokkien 1–2 oppilas osaa soi aa ideopuhelun sekä lähe ää ääni ies-
in. Samoin hän ymmä ää mikä on sähköpos i ja ha joi elee sen lähe ämis ä. Vuosiluok-
kien 3–6 oppilas osaa lähe ää sähköpos in, ja as a a siihen asianmukaises i hy ien apojen
mukaan. Vuosiluokkien 7–9 oppilaa u us u a mm. sosiaalisen median oimin ape iaa ei-
siin. (Uude luku aido , 2024).
Seu aa aksi esi ellään ohjelmoin iosaamisen ku auksia ja poimi aan muu amia esime k-
kejä ku aus en sisällöis ä. Ohjelmoin iosaamisen kolme osio a (Ku io 4) o a : Ohjelmoin-
nillinen aja elu, Tu ki a yösken ely ja uo aminen sekä Ohjelmoidu ympä is ö ja niissä
12
oimiminen. Ku iossa 4 jao ellaan ohjelmoin iosaaminen ielä a kemmin alakokonaisuuk-
siin. Ohjelmoinnillisen aja elun ku auksiin esikoulussa kuuluu asioiden e ailu, luoki -
elu ja jä jes äminen esime kiksi muodon, koon ai ä in pe us eella. E ilaisia oimin aoh-
jei a u kimalla u us u aan algo i min käsi eeseen. Vuosiluokilla 1–2 oppilas osaa aihei -
ais en oimin aohjeiden laa imisen käy ämällä yksinke aisia komen oja ja ois o akenne a.
Vuosiluokkien 3–6 oppilas osaa hyödyn ää ois o- ja alin a aken ei a laa iessaan a kkoja
oimin aohjei a. Hän osaa myös e siä ja ko ja a koodissa ole ia i hei ä. Yläkoulussa oppilas
osaa suunni ella ohjelman käy ämällä e ilaisia ohjelmoin i aken ei a. (Uude luku aido ,
2024).
Ohjelmoinnillinen aja elu
Tu ki a yösken ely ja
uo aminen
Ohjelmoidu ympä is ö
ja niissä oimiminen
Looginen aja elu ja iedon käsi ely
Yh eiskehi elyn p osessi
Ohjelmoi u eknologia
elämän e i osa-alueilla
Ongelmien a kaiseminen ja mallin aminen
Luo a uo aminen
Ohjelmoidun eknologian
aiku ukse a jessa
Ohjelmoin iin lii y ä oimin a, käsi ee ja
pe us aken ee
Ohjelmoin i oppimisen
älineenä
Käy ännön aido
Ku io 4. Ohjelmoin iosaamisen ku aukse Uude luku aido -kehi ämisohjelmassa
Tu ki a yösken ely ja uo aminen -osiossa (Ku io 4) oppilaa u us u a obo iikkaan,
mallinnuksiin ja pelillisyy een. Vuosiluokkien 3–6 oppilas osaa käy ää g aa is a ohjelmoin-
iympä is öä ja ehdä sillä oman pelin ai animaa ion. Vuosiluokkien 7–9 oppilas osaa mm.
pe usasia yhdes ä eks ipohjaises a ohjelmoin ikieles ä. Ohjelmoidu ympä is ö ja niissä
oimiminen -osiossa (Ku io 4) unnis e aan omas a lähiympä is ös ä löy y iä ie okoneoh-
ja uja lai ei a ja pal elui a. Vuosiluokkien 3–6 oppilas oppii eknologis en so ellus en hyö-
dyn ämis a ois a ja ha ainnoi yh eiskunnassa esiin y iä ohjelmoi uja elemen ejä, ku en o-
bo iikkaa ja ekoälyä. Yläkoululainen un ee algo i min, au omaa ion, obo iikan ja ekoälyn
oimin alogiikkaa sekä oppii ke omaan, mi en digi aalisia pal elui a oidaan pe sonoida ja
13
mainon aa kohden aa käy äjille. Lai eiden ja so ellus en ke äämäs ä iedos a puhu aan
myös alemmilla luokilla. (Uude luku aido , 2024).
2.2 TVT ope ussuunni elmissa ja Jy äskylän TVT-OPS
Uude luku aido -kehi ämisohjelma äh äsi paikallisen a haiskas a ussuunni elman, esi-
ope uksen ope ussuunni elman ja pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eiden päi i ä-
miseen as aamaan digi aalisen osaamisen kansallis a ii ekehys ä (Uude luku aido , 2024).
OPSin päi i ämisen myö ä Uusien luku ai ojen kokonaisuuksien osaamisella on en is ä
enemmän me ki ys ä ope ajien yössä. Tässä lu ussa ku a aan TVT:n oolia esi- ja pe us-
ope uksen ope ussuunni elmien pe us eissa sekä kehi ämisohjelman jälkeen päi i e yn Jy-
äskylän TVT-OPSin sisäl öä.
Esiope uksen ope ussuunni elman pe us eissa 2014 (Ope ushalli us, 2014a) TVT on osana
laaja-alais a osaamis a ja se nähdään ä keänä kansalais ai ona. Laaja-alaiseen osaamiseen
aja ellaan kuulu an ihmisenä kas aminen, opiskeleminen, yön ekeminen sekä kansalaisena
oimiminen ny sekä ule aisuudessa. Nämä kaikki edelly ä ä ie oja ja ai oja yhdis ä ää
osaamis a. Laaja-alaisen osaamisen a oi ee kulke a mukana koko lapsen koulu ien, a -
haiskas a ussuunni elmas a esi- ja pe usope uksen ope ussuunni elmaan (Ope ushalli us,
2022, s. 26). Laaja-alaisen osaamisen kehi yminen alkaa a haislapsuudessa ja siihen oi-
daan aiku aa käy ämällä e ilaisia oppimisympä is öjä sekä ukemalla las en oppimis a ja
hy in oin ia. Näillä yösken ely a oilla on esiope uksessa enemmän me ki ys ä, kuin ope-
el a illa ie osisällöillä. (Ope ushalli us, 2014a, s. 16).
Laaja-alaisen osaamisen a oi eissa (Ope ushalli us, 2014a, s. 18) TVT:n sano aan ole an
osa moniluku ai oa sekä media- ja opiskelu ai oja. Esiope uksessa lapse u us u a e ilaisiin
TVT- älineisiin, ohjelmiin ja peleihin. TVT ukee las en uo o aiku us- ja oppimisen ai oja
sekä alka aa luku- ja ki joi us ai oa. Lapselle anne aan mahdollisuus uo aa digi aalisia si-
säl öjä, mikä edis ää hänen luo an aja elunsa kehi ymis ä. Ope uksessa huomioidaan myös
u allise ja e gonomise käy ö aido .
Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa 2014 (Ope ushalli us, 2014b, s. 99) TVT on
sisälly e y laaja-alaiseen osaamiseen (L5) sekä ma ema iikkaan uosiluokille 1–2, 3–6 ja 7–
14
9. Ta oi eena on ah is aa oppilaan i se un emus a sekä kes ä ää elämän apaa. Laaja-alai-
sen osaamisen a oi ee pe usope uksen uosiluokille 1–9 on koo u Taulukkoon 1.
L5
Vuosiluoka 1–2
Vuosiluoka 3–6
Vuosiluoka 7–9
Yleise a oi ee
* TVT:n pe us aido ja kä-
si ee
* TVT opiskelun älineenä
* TVT:n me ki ys a jessa
* TVT:n monipuolinen
hyödyn äminen e i oppiai-
neissa
* TVT a jessa ja sen kes ä-
ä käy ö a a
* sy enne ään aiemmin
saa uja ai oja
* TVT:n hyödyn äminen
e i oppiaineissa, yöelä-
mässä ja yh eiskunnalli-
sessa aiku amisessa
Käy ännön aido ja oma
uo aminen
* lai eiden, ohjelmis ojen
ja pal eluiden käy ö ja
oimin ape iaa ee
* digi aalinen media
* ohjelmoin i ikä asoises i
* eks in uo aminen ja kä-
si ely e i a oin
* ku an, äänen, ideon ja
animaa ion ekeminen
* ohjelmoin i
* TVT:n hyödyn äminen
oppimis eh ä issä
* iedos ojen o ganisoin i
ja jakaminen
* digi aalise uo okse yk-
sin ja yhdessä muiden
kanssa
* ohjelmoin i
Vas uullinen ja u alli-
nen oimin a
* TVT:n u allise käy ö-
a a ja hy ä käy ös a a
* e eellise yöasenno ja
yön jakso aminen
* u allinen TVT:n käy ö
* ekijänoikeude
* yh eisöllis en pal elui-
den käy ö
* hy ien yöasen ojen ja
yön jakso uksen me ki ys
* u allinen ja ee ises i
kes ä ä TVT:n käy ö
* ie osuoja iski
* ie osuoja ja ekijänoi-
keus
* e eellise ja e gonomi-
se yö a a
Tiedonhallin a sekä u -
ki a ja luo a yösken ely
* hakupal eluiden käy ö
* iedonhankin a eh ä ä
* usean e i läh een käy ö,
hakupal elu
* läh ee iedon uo ami-
sessa ja iedon k ii inen
a ioin i
* TVT öiden dokumen-
oinnissa ja a ioinnissa
* monipuolinen iedon
hankin a ja uo aminen
* ie oläh eiden käy ö
* lähdek ii isyys
* e ilaise hakupal elu ja
ie okanna
Vuo o aiku us ja e kos-
oi uminen
* yh eisöllisiin pal eluihin
u us uminen
* TVT:n käy ö uo o ai-
ku us ilan eissa
* TVT aiku amiskeinona
* TVT:n käy ö koulun ul-
kopuolis en oimijoiden
kanssa
* yh eisöllise pal elu ja
e ilaise ies in äkana a
* TVT:n hyödyn äminen
kansain älisessä uo o ai-
ku uksessa
Taulukko 1. Laaja-alaisen osaamisen (L5) a oi ee uosiluokilla 1–9
15
TVT jae aan pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa (Ope ushalli us, 2014b, s. 101)
Uude luku aido -kehi ämishankkeen (luku 2.1.2) a oi eiden mukaises i neljään kokonai-
suu een:
1. Käy ännön aido ja oma uo aminen
2. Vas uullinen ja u allinen oimin a
3. Tiedonhallin a sekä u ki a ja luo a yösken ely
4. Vuo o aiku us ja e kos oi uminen
Vuosiluokkien 1–2 TVT-osaamisen a oi eiden mukaan (Ope ushalli us, 2014b, s. 101)
oppilaa ha joi ele a TVT:n pe us ai oja ja käsi ei ä sekä ope ele a hyödyn ämään
TVT: ä opiskelun älineenä. Oppilaiden kanssa pohdi aan TVT:n käy ö a koi uksia ja me -
ki ys ä päi i äisissä oimissa. Käy ännön aido ja oma uo aminen -kokonaisuuden a oi -
eena on lai eiden ja ohjelmis ojen käy ämisen ha joi elu. Oppilaille a jo aan kokemuksia
digi aalises a medias a sekä ohjelmoinnis a uosiluokka ason mukaises i. Vas uullinen ja
u allinen oimin a -osiossa nos e aan esille TVT:n u allis a käy öä ja hy iä käy ös a-
poja. Huomionsa saa myös e eellise yöasenno ja yösken elyn jakso aminen.
Tiedonhallin a sekä u ki a ja luo a yösken ely -osio ope aa oppilai a u us umaan haku-
pal eluihin sekä ekemään iedonhankin a eh ä iä e i aiheis a. Vuo o aiku us ja e kos oi-
uminen -osiossa lapse u us u a oppimis a au a iin yh eisöllisiin pal eluihin ja ha joi e-
le a TVT:n käy öä uo o aiku us ilan eissa. (Ope ushalli us, 2014b, s. 101).
Vuosiluokilla 3–6 TVT-osaamis a hyödynne ään monin a oin e i kouluaineissa ja opiske-
lussa. Oppilaa e si ä omaan yösken elyyn sopi ia yö älinei ä ja - apoja. Yhdessä u ki-
aan TVT:n aiku us a a keen ja sel i e ään sen kes ä iä käy ö apoja. Käy ännön aido ja
oma uo aminen -osiossa lai eiden ja ohjelmien käy ön lisäksi oppilaa ha joi ele a eks-
inkäsi elyä e i älineillä sekä ope ele a ekemään ku ia, ään ä, ideoi a ja animaa ioi a.
Ohjelmoin iin u us uessaan oppilaa ymmä ä ä , e ä eknologian oimin a pe us uu ihmi-
sen ekemiin a kaisuihin. Vas uullinen ja u allinen oimin a -osiossa oppilai a ohja aan
u allisen TVT:n käy ön lisäksi ekijänoikeuksien pe iaa eiden un emiseen. Lisäksi ha -
joi ellaan ope uskäy össä ole ien yh eisöllis en pal elujen käy öä sekä ope ellaan hy ien

16
yöasen ojen ja yön jakso uksen me ki ys ä e eydelle. (Ope ushalli us, 2014b, s. 155,
157).
Tiedonhallin a sekä u ki a ja luo a yösken ely -osiossa lapse e si ä ie oa useis a e i läh-
eis ä hakupal eluja käy äen. Oppilaa ha joi ele a läh eiden hyödyn ämis ä sekä iedon
oikeellisuuden a ioin ia. TVT: ä kannus e aan käy ämään öiden dokumen oinnissa ja a -
ioinnissa. Vuo o aiku us ja e kos oi uminen -osion a oi eena on ohja a oppilai a a kas-
elemaan TVT: ä aiku amiskeinona. Oppilaille a jo aan kokemuksia TVT:n käy ös ä kou-
lun ulkopuolis en oimijoiden kanssa myös kansain älises i. (Ope ushalli us, 2014b, s. 157).
Ma ema iikassa oppilas a kannus e aan esi ämään a kaisujaan muille mm. TVT: ä apuna
käy äen sekä suunni elemaan ja o eu amaan ohjelmia g aa isessa ohjelmoin iympä is-
össä. A ioinnissa a osanan kahdeksan saamiseksi oppilaan ulisi osa a ohjelmoida oi-
mi a ohjelma g aa isessa ohjelmoin iympä is össä. (Ope ushalli us, 2014b, s. 235, 239).
Vuosiluokilla 7–9 oppilaa sy en ä ä aiemmin saa uja ai oja ja he saa a käsi yksen sii ä,
mi en TVT: ä oisi hyödyn ää omissa opinnoissa, yöelämässä sekä yh eiskunnallisessa ai-
ku amisessa. Käy ännön aido ja oma uo aminen -osion a oi eena on kannus aa oppi-
lai a oma-aloi eiseen TVT:n hyödyn ämiseen e ilaisissa oppimis eh ä issä. He oppi a ja-
kamaan iedos oja ja ekemään digi aalisia uo oksia sekä i senäises i e ä yh eises i. Ohjel-
moin ia ha joi ellaan e i oppiaineissa. Vas uullinen ja u allinen oimin a -osioon kuuluu
oppilaiden ohjaaminen u alliseen ja ee ises i kes ä ään TVT:n käy öön sekä ie o u a-
iskeil ä suojau umiseen. Käsi ee ie osuoja ja ekijänoikeus ule a u uiksi ja nuo en
kanssa pohdi aan millaisia seu auksia as uu omas a ja lain as aises a oiminnas a oisi
ulla. Oppilai a ohja aan e eellisiin ja e gonomisiin yö apoihin. (Ope ushalli us, 2014b, s.
284).
Tiedonhallin a sekä u ki a ja luo a yösken ely -osio ohjaa monipuolises i iedon hankin-
aan sekä läh eiden monipuoliseen hyödyn ämiseen. Lähdek ii isyy ä ha joi ellaan sekä e i-
lais en hakupal eluiden ja ie okan ojen oimin a apoja. Vuo o aiku us ja e kos oi uminen
-osiossa on käy össä yh eisöllise pal elu ja oppilai a neu o aan käy ämään e ilaisia ies-
in äkana ia asianmukaises i. TVT: ä hyödynne ään myös kansain älisessä
17
uo o aiku uksessa ja ope ellaan hahmo amaan sen iskejä ja mahdollisuuksia globaalis i.
(Ope ushalli us, 2014b, s. 284).
Ma ema iikan a oi eena (Ope ushalli us, 2014b, s. 374–375, 379) uosiluokilla 7–9 on oh-
ja a oppilas a so el amaan TVT: ä ma ema iikan opiskelussa sekä ongelman a kaisussa. Li-
säksi ma ema iikan opinno (em ., s. 375) ohjaa a ”oppilas a kehi ämään algo i mis a aja -
eluaan sekä ai ojaan so el aa ma ema iikkaa ja ohjelmoin ia ongelmien a kaisemiseen.”
A osana kahdeksan anne aan oppilaalle, joka osaa algo i misen aja elun pe iaa eiden so-
el amisen sekä yksinke ais en ohjelmien koodaamisen.
Seu aa aksi u us u aan a kemmin Jy äskylän kaupungin ope ussuunni elmaan (Jy äskylän
kaupunki, 2023), johon on e ikseen ki ja u suunni elma TVT:n ope us a a en, eli ns. TVT-
OPS (Jy äskylän TVT-OPS, 2023). Sen eh ä änä on ukea ope ajia TVT:n ope amisessa.
TVT-OPS on koo u uosiluokkakokonaisuuksi ain (1–2, 3–6 ja 7–9), ja se koos uu neljäs ä,
em. al akunnallisen pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa maini us a kokonai-
suudes a: Käy ännön aido ja oma uo aminen, Tu allisuus ja as uullisuus, Tiedonhallin a
sekä u ki a ja luo a yösken ely, sekä Vuo o aiku us.
Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa 2014 (Ope ushalli us, 2014b) ke o aan
yleises i TVT:n a oi eis a kullekin uosiluokkakokonaisuudelle. TVT-OPS (Jy äskylän
TVT-OPS, 2023) sen sijaan ku aa yksi yiskoh aises i, mi ä oppilaan ulee konk ee ises i
osa a kunkin kokonaisuuden pää yessä. TVT-OPSissa on hyödynne y Uude luku aido -
kehi ämisohjelman hy än osaamisen ku auksia digi aaliselle osaamiselle sekä ohjelmoin i-
osaamiselle (Uude luku aido , 2024).
Käy ännössä TVT-OPS (Jy äskylän TVT-OPS, 2023) aken uu si en, e ä laaja-alaisen osaa-
misen L5 a oi ee (Ope ushalli us, 2014b) TVT:n suh een on jae u neljän em. kokonaisuu-
den alle pienempiin osa a oi eisiin, jo ka jae aan edelleen konk e ian ku auksiin. Näiden
ku aus en innalle on lis a u käy än öön lii y iä Uude luku aido -kehi ämisohjelman hy-
än osaamisen ku auksia (Uude luku aido , 2024), jo ka oppilaan ulisi osa a kunkin uo-
siluokan pää eeksi. Esime kiksi Käy ännön aido ja oma uo aminen -kokonaisuuden osa-
a oi e (Jy äskylän TVT-OPSin lii e, 2023) ”Koulu yössä ha joi ellaan lai eiden, ohjelmis-
ojen ja pal eluiden käy öä ja ope ellaan niiden keskeisiä käy ö- ja oimin ape iaa ei a”
18
a koi aa, e ä esim. uosiluokan 2 pää yessä oppilaan osaamiseen kuuluu mm. lai een i -
senäinen käy ö, selaimen ja ä keimpien so ellus en käy ö, iedos on käsi elyn pe us ai o-
jen hallin a sekä ku an/ ideoku an o aminen ja muokkaaminen. Näihin konk e ian ku auk-
siin, esime kiksi selaimen ja ä keimpien so ellus en käy öön, on yhdis e y käy ännönlä-
heise hy än osaamisen ku aukse , ku en esim. (Jy äskylän TVT-OPSin lii e, 2023) ”Oppi-
las e o aa käy öjä jes elmän ja ohjelman/so elluksen”, ja (Jy äskylän TVT-OPSin lii e,
2023) ”Oppilas osaa a a a ja sulkea so elluksia sekä liikkua niiden älillä”. Jy äskylässä
TVT-OPSin ja Uusien luku ai ojen yhdis e y a oi ee on koo u aulukonomaises i esille
Mi oon, jos a kunkin uosiluokkakokonaisuuden konk ee ise päämää ä o a selkeäs i
esillä. (Jy äskylän TVT-OPS, 2023).
2.3 Tu kimus uloksia ope ajien TVT-osaamisen asos a Eu oopassa
Ku en lu ussa 2.1.1 ode iin, Suomessa ope ajien TVT-osaamis a on kehi e y e ilaisilla
kehi ämisohjelmilla. Seu aa aksi käydään läpi ilanne a muissa Eu oopan maissa ja esi el-
lään lyhyes i ope ajien TVT-osaamisen asoa ämän u kimuksen kon eks iin lii yen. Tau-
lukossa 2 koo aan yh een uusimpia eu ooppalaisia u kimus uloksia pääasiassa pe usope uk-
sen ope ajien ja ope ajaopiskelijoiden ohjelmoin i- ja TVT- aidois a, jois a on apo oi u
englanniksi. Tämän jälkeen jokaises a aulukossa esi e ys ä u kimukses a ke o aan ii is e-
ys i.
19
Maa ja uosi
Osaaminen
Sisäl ö
Tilanne
Tu kija
Belgia 2017
Ope ajaopiskeli-
joiden TVT-osaa-
minen
a) Oppilaiden TVT-
käy ön ukeminen
b) TVT- almiude
ope uksen suunni e-
lussa
As eikolla 0–5:
a) ka.=3,53 s=0,75
b) ka.=3,38 s=0,79
Tondeu , ym.
I alia 2018
Alakoulun ope a-
jien käsi yksiä oh-
jelmoinnis a
Mi ä koodaus on?
40 % yhdis i koodauksen
ohjelmoin iin, lisäksi 20 %
maini si ohjelmoin iympä-
is ö /-kiele , algo i mi ai
iedonkäsi elyn, jossa suo-
i e aan ohjei a. Lopu 40 %
ei ä yhdis änee koodaus a
ja ohjelmoin ia oisiinsa.
Co adini, ym.
Suomi 2018
pe uskoulun ope -
aja
oisen as een ope -
aja
Digi aalise pe us-
aido
Toiminnallise pe us-
aido , sisällön luomi-
nen ja iedonhaku ai-
do
As eikolla 0–4:
ka.=2,28, s=0,80
ka.=2,52, s=0,83
Kaa akainen,
ym.
Kehi ynee ekno-
logise aido
Ohjelmis ojen ja
käy öjä jes elmien
asennus, käy ööno o
ja ylläpi o sekä ie o-
e ko ja ie o u a
As eikolla 0–4:
ka.=1,50, s=1,03
ka.=1,94, s=1,11
Amma illise
TVT- aido
Ko keakouluun aa-
di a a osaaminen IT-
alalla
As eikolla 0–4:
ka.=0,32, s=0,61
ka.=0,54, s=0,82
k .- u kimus
2020, Suomen
osuus
Alakoulun, ylä-
koulun ja oisen
as een ope ajien
ohjelmoin iosaa-
minen
a) ohjelmoin ikiele
(esim. Py hon) sekä
b) isuaalise koo-
dausohjelma (esim.
Sc a ch) c) ohjel-
moin iosaaminen
summamuu ujana
(as eikko 2–10)
As eikolla 1–5:
a) ka.=1,58, s=0,92
b) ka.=2,08, s=1,10
c) ka.=3,65, s=1,87
Wu, ym.
Puola 2020
Ope ajaopiskeli-
joiden digi aalinen
osaaminen (ja ko-
opiskelija )
DigCompEdu
44 % Kokeilija A2
31 % Yhdis elijä B1
25 % Asian un ija B2
Demeshkan
Taulukko 2. Ope ajien TVT-osaamisen ilanne kansain älises i…
26
DigCompEdu- ii ekehys ä oidaan käy ää osaamisen a ioin iin kaikilla koulu usas eilla
a haiskas a ukses a ko keakoulu ukseen. Sen a ulla ope aja oi a unnis aa puu ei a di-
gi aalisessa osaamisessaan ja hakeu ua juu i heille sopi aan äydennyskoulu ukseen. Tässä
u kimuksessa ei käy e y DigCompEdu- ii ekehys ä, sillä se a ioi ope ajien osaamis a
yleisemmällä asolla kuin mi ä Uude luku aido -kehi ämisohjelmassa ku a u ai o a oi -
ee edelly ä ä .
2.4 Koulu uksen aiku a uuden a ioin imalleja
Koulu uksen aiku a uuden a ioin iin on olemassa usei a e ilaisia malleja. Osa a ioin i-
malleis a ko os aa koulu uksen onnis umis a e i yises i sen jä jes äjän näkökulmas a, kun
aas osa paino aa aloudellisen uloksen lisäämis ä. Seu aa aksi esi ellään Ki kpa ickin a -
ioin imalli lu ussa 2.4.1 ja SCM-malli lu ussa 2.4.2, joiden ode iin so el u an pa hai en
juu i ähän u kimukseen. Lu ussa 2.4.3 ku a aan lyhyes i mui a a ioin imalleja.
2.4.1 Ki kpa ickin a ioin imalli
Yhdys al alaisen Donald Ki kpa ickin uonna 1959 kehi ämä nelipo ainen a ioin imalli
on yksi yleisimmin käy e yjä malleja koulu uksen aiku a uuden a ioinnissa. Ki kpa -
ickin malli koos uu neljäs ä e i a oin koulu us a a ioi as a asos a: 1) Reak io , 2) Oppi-
minen, 3) Muu okse käy äy ymisessä sekä 4) Muu okse o ganisaa io asolla. Mallin a koi-
uksena on käydä kaikki aso läpi, sillä jokainen aso aiku aa seu aa aan asoon. Mi ä
ylemmäs asoilla sii y ään, si ä monimu kaisempia ja hi aampia a ioin iin lii y ä p oses-
si o a . E una on kui enkin se, e ä koulu uksen aiku a uudes a saadaan enemmän me ki -
ä ää in o maa io a, kuin ain yh ä asoa a kas elemalla. Ki kpa ickin mallia on ha ainnol-
lis e u Ku iossa 5. (Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 21).

27
Ku io 5. Ki kpa ickin nelipo ainen a ioin imalli (Ki kpa ick 1976)
Ensimmäisen Reak io - ason (Ku io 5) eh ä ä on mi a a si ä, mi en koulu e a a eagoi a
koulu ukseen. Reak ioi a oidaan mi a a kyselylomakkeilla, joilla osallis uja oi a an aa
myös palau e a ja kehi ysideoi a ule ia koulu uksia a en. Osallis ujien ulisi eagoida
koulu ukseen myön eises i, jo a koulu uksella oisi olla aiku a uu a ja jo a he olisi a
mo i oi unei a oppimaan uu a. Posi ii inen suh au uminen koulu ukseen ei ielä akaa op-
pimis a, mu a nega ii inen suh au uminen useimmi en pienen ää oppimisen mahdollisuu a.
Reak ioiden mi aaminen au aa a ioimaan senhe kis ä koulu usohjelmaa ja ke oo koulu-
e a ille, e ä koulu aja halua a ie ää mi en he o a onnis unee koulu uksen suh een.
(Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 21–22, 27).
Ki kpa ickin mallin oisella asolla (Ku io 5) on Oppiminen, jossa a ioidaan mi en paljon
koulu ukseen osallis u a muu a a asen ei aan ja kehi ä ä osaamis aan koulu uksen ai-
kana. Jo ku koulu aja näke ä , e ä koulu e a an osaaminen ei ole kehi yny , ellei samalla
hänen käy äy ymiseensä ole ullu muu os a. Ki kpa ickin mallissa oppimis a aja ellaan a-
pah uneen, jos koulu e a an iedo lisään y ä , aido pa ane a ai hänen asen eensa muu -
u a . Kun yksi ai useampi näis ä muu oksis a o eu uu, oidaan ole aa koulu ukseen osal-
lis uneen henkilön käy äy ymisen muu uneen. Oppimis a oidaan a ioida osaamis a
28
osoi a illa es eillä, joihin koulu e a a osallis u a sekä ennen koulu us a e ä sen jälkeen.
(Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 22, 43).
Ki kpa ickin mallin kolmannella asolla (Ku io 5), Muu okse käy äy ymisessä, py i ään
a ioimaan, mikä muu uu koulu ukseen osallis uneen yön eossa koulu uksen jälkeen;
missä mää in iedo , aido ja asen ee sii y ä yöpaikalle. Koulu e a a ei ä oi muu aa
käy äy ymis ään, ennen kuin yö a joaa siihen ilaisuuden. Ja aikka mahdollisuus opi un
so el amiseen ulisi, oi kulua pi empään ennen kuin koulu ukseen osallis unu henkilö hyö-
dyn ää ai ojaan yöelämässä. Kolma a asoa u ki aessa äy yy an aa aikaa muu okselle
sekä a ioida ilanne a ennen ja jälkeen koulu uksen. A ioin ikeinona oimii u kimus ai
haas a elu, ja koulu e a ien lisäksi ulisi haas a ella heidän lähimpiä esimiehiään, alaisiaan
ja mui a henkilöi ä, jo ka usein ha ainnoi a heidän käy äy ymis ään. (Ki kpa ick D. &
Ki kpa ick J., 2006, s. 52–53).
Ki kpa ickin mukaan koulu ukseen osallis uneen eak io ( aso 1) o a saa anee olla myön-
eisiä, ja hän on saa anu saa u aa oppimis a oi ee ( aso 2), mu a mallin ylemmillä a-
soilla ei nähdä muu os a. Muu oksen edelly yksenä o a henkilön halu muu ua, ie o sii ä
mi ä ulee ehdä ja mi en, yösken ely muu okselle myön eisessä ilmapii issä, ja muu okses a
anne a a palkin o. Koulu usohjelma oi aiku aa kah een ensimmäiseen koh aan ope a-
malla a i a ia ie oja ja ai oja sekä luomalla myön eisen asen een muu os a koh aan.
(Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 22–23).
Muu okselle myön eiseen ilmapii iin on aiku us a koulu e a an lähimmällä esimiehellä.
Jos ilmapii i on es ä ä ai lannis a a, on lähes mahdo on a, e ä koulu uksessa opi u asia
sii yisi ä koulu e a an yöpaikalle. Esimiehen suh au uessa neu aalis i, muu okseen on
aiku us a enemmän muilla em. edelly yksillä. Kannus a an ai aa i an ilmapii in alli-
essa muu oksen mää ään aiku aa eni en henkilön halu muu ua sekä koulu uksessa opi u
asia . (Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 23–24).
Muu okses a anne a a palkin o oi olla joko ulkois a ai sisäis ä. Ulkoinen palkin o on esi-
me kiksi palkanko o us ja bonukse ai unnus us pomol a ja kollegoil a. Sisäinen palkin o
oi olla ylpeyden unne omis a saa u uksis a, ja sii ä e ä oman käy äy ymisen muu umi-
sella on saa u aikaan myön eisiä uloksia. Jos Ki kpa ickin mallin kolmannella asolla ei
29
ha ai a muu os a, on ä keää a ioida mallin kah a ensimmäis ä asoa a kemmin. Vas a si -
en oidaan ode a, oliko syynä eho on koulu usohjelma ai ää änlainen yöilmapii i ja
palkkion puu e. (Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 24).
Nelipo aisen mallin ylimmällä asolla (Ku io 5) on Muu okse o ganisaa io asolla. Nämä
muu okse o a koulu usohjelman lopullisia uloksia ja ne saa u e aan ain yön ekijöiden
koulu amisen kau a. Tulokse oidaan nähdä esime kiksi lisään yneenä uo an ona, pa an-
uneena laa una ja ähen yneinä kus annuksina. On ä keää oida myön ää, e ä joi ain kou-
lu usohjelmia jä jes e ään nimenomaan em. ulos en akia. Neljä ä asoa u ki aan as aa-
alla a alla kuin kolma a, eli an amalla aikaa muu okselle, u kimalla muu os a ennen kou-
lu usohjelmaa ja sen jälkeen sekä ois amalla kyselyjä ai haas a eluja sopi in äliajoin.
(Ki kpa ick D. & Ki kpa ick J., 2006, s. 25, 65).
Vuonna 2010 Ki kpa ickin mallia muoka iin as aamaan muu uneisiin koulu uksen ja yö-
elämän a peisiin. Samalla ko ja iin yleisiä mallin käy öön lii y iä i heellisiä ulkin oja
ja esi e iin, mi en malli so el uu nykyaikaisen osaamisen kehi ämiseen. Ve kko-oppiminen
ja i uaali apah uma o a muu anee koulu uksen luonne a ja in o maa ion helppo saa a-
uus sekä i senäinen e kko-opiskelu si ä, mi en oppimis a a kas ellaan. Nelipo aisen mal-
lin so el amisen haas eena on ollu myös se, e ä suu immaksi osaksi oppiminen apah uu
nykyään apaamuo oises i yöpaikalla. (Ki kpa ick J. & Ki kpa ick W., 2016, luku 2).
Uudis e ussa mallissa, The New Wo ld Ki kpa ick Model (NWKM), aso 1–4 esi e ään
kään eisessä jä jes yksessä, asol a 4 asolle 1. Kun ämä huomioidaan jo koulu uksen suun-
ni elu aiheessa, pys y ään pa emmin keski ymään koulu uksen loppu uloksiin, jo ka oi-
daan saa u aa koulu uksen käyneiden lisään yneellä osaamisella yöpaikalla. Koulu uksen
o eu uksen ja a ioinnin jälkeen asoja oidaan a kas ella Ki kpa ickin mallin mukaan,
mu a lineaa inen e eneminen ei ole a peellis a. (Ki kpa ick J. & Ki kpa ick W., 2016,
luku 2).
Ki kpa ickin a ioin imallia on käy e y laajas i e i aloilla ja se on ollu suosi u yksinke -
aisuu ensa uoksi. Vuonna 2019 I anissa mallin a ulla sel i e iin 11. luokan englannin kie-
len ope ajien äydennyskoulu usku ssien aiku a uu a. Tu kimus suo i e iin neljässä ai-
heessa, jo ka as asi a mallin edellä esi el yjä asoja. Ensimmäisessä aiheessa ( aso 1) 28
30
ope ajaa as asi kyselyyn ennen koulu us a ja sen jälkeen. Toisessa aiheessa ( aso 2) heis ä
10 ope ajaa osallis ui haas a eluun ja lupau ui siihen, e ä heidän ope us aan oi aisiin ha-
ainnoida. Tämän jälkeen englannin kielen opiskelija äy i ä heille suunna un kyselyn,
jossa pyyde iin heidän ha ain ojaan ope ajan käy äy ymises ä ennen ja jälkeen ämän osal-
lis umisen äydennyskoulu ukseen ( aso 3). Viimeisessä aiheessa ( aso 4) ali u opiskeli-
jajoukko eki englannin kielen es in niin ikään ennen kuin heidän ope ajansa osallis ui ku s-
sille ja myös sen jälkeen. Tämän aiheen a oi eena oli sel i ää, oliko ope ajien ope us a-
alla aiku us a opiskelijoiden englannin kielen osaamisen lisään ymiseen. (Mahmoodi ym.,
2019, s. 24).
Ope ajien käsi ys en ja ope uksen a ioinnin lisäksi ässä u kimuksessa py i iin a ioi-
maan myös opiskelijoiden käy äy ymisen muu os a, mi ä ei ollu o e u huomioon aiem-
missa u kimuksissa. Ki kpa ickin malli ali iin äydennyskoulu uksen aiku a uuden a -
ioin iin, sillä sen jokainen aso mahdollis aa iangulaa ion, eli u kija oi yhdis ää e ilaisia
da anke uu älinei ä u kimuksen eossa. (Mahmoodi ym., 2019, s. 22).
Ki kpa ickin malli on saanu osakseen myös k i iikkiä. Ba es (2004) esi ää kolme nelipo -
aisen mallin käy öön lii y ää ajoi us a. Ensinnäkin malli on liian yksinke ainen näkemys
koulu uksen aiku a uudes a, sillä se ei huomioi yksilöllisiä ai koulu usohjelmaa ympä öi-
iä kon eks uaalisia ekijöi ä, joilla saa aa olla aiku us a koulu uksen ehokkuu een ennen
koulu us a, sen jälkeen, ai sen aikana. Mallia on k i isoi u e i yiseksi siksi, e ä se u kii
pelkkää koulu us a laajemman suo i usympä is ön sijaan (Lee ym., 2017). Toisekseen Ki k-
pa ickin malli ole aa, e ä aso ku aa a seu aussuh ei a si en, e ä myön eise eak io kou-
lu us a koh aan joh a a suu empaan oppimiseen ja si ä myö en suu empaan koulu uksen
sii oon ja muu oksiin o ganisaa io asolla. Useimma u kimukse ei ä kui enkaan ole ah-
is anee ä ä äi e ä (Ba es, 2004). Kolman ena mallissa aja ellaan, e ä jokainen a ioin i-
aso uo aa enemmän ie oa kuin edellinen (Allige & Janak, 1989, s. 332). Näin ollen oisi
luulla, e ä ason neljä ulokse oisi a kaikkein hyödyllisin ä ie oa koulu uksen ehokkuu-
des a. Käy ännössä malli ei kui enkaan a joa ii ä ää pe us aa älle ole ukselle. (Ba es,
2004, s. 342–343).
31
Myös Hol on (1996) esi ää k i iikkinsä Ki kpa ickin mallis a. Hänen mieles ään nelipo ai-
nen malli enemmän luoki elee koulu uksen uloksia, kuin oimii a ioin imallina. Lisäksi
Hol onin mukaan Ki kpa ick ei ole osannu mää i ellä asojen älillä ole ia kausaalisia suh-
ei a. Hol on näkeekin mallin liian lineaa isena koulu uksen a ioin iin ja hänkin huomau -
aa, e ä koulu uksen uloksiin aiku a a mone e i aus a ekijä . (Hol on, 1996, s. 5–8).
2.4.2 SCM-malli
Ame ikkalainen Robe B inke ho esi eli uonna 2003 uudenlaisen a an a ioida koulu-
uksen aiku a uu a. Success Case Me hod (SCM) on nopea ja helppo a ioin imene elmä,
jolla oidaan sel i ää mi kä o ganisaa iossa apah u a muu okse , ku en uusi eknologia,
uude yö a a ai uude koulu usohjelma oimi a hy in ja mi kä ei ä . Koska muu okse
uo a aina haas ei a, SCM py kii löy ämään piene kin onnis umise ja uo ne esiin akuu -
a ina menes ys a inoina. SCM-malli pe us uu yön ekijöiden kokemuksiin – siinä e si ään
ja ki ja aan muu oksen ai inno aa ion aikaansaamia hy iä ja huonoja puolia sekä kaikki
oleellinen niihin lii y is ä posi ii isis a ja nega ii isis a kokemuksis a. Nämä seika au a a
ymmä ämään miksi jo ku muu okse oimi a hienos i ja oise ei ä juu i ollenkaan. Li-
säksi ne mo i oi a ja uo a käy ännön esime kkejä muille yön ekijöille. SCM- a inoiden
odenmukaisuus pe us uu siihen, e ä asianomainen henkilö i se ke oo, mi en hän odelli-
suudessa oimi ja mi kä oli a oiminnan seu aukse . (B inke ho , 2003, s. 2–4).
SCM-mallin a ulla oidaan saada as auksia neljään pe uskysymykseen, jo ka sel i ä ä 1)
mi ä oikeas aan apah uu (esim. ke kä käy ä ä uusia yö apoja ja ke kä ei ä , mi ä inno aa-
ioi a käy e ään, kuinka laajaa käy ö on), 2) mi ä mahdollisia uloksia ohjelma oi uo aa,
3) mikä on niiden a o, sekä 4) mi en aloi e a oidaan pa an aa (esim. yöpaikan ympä is-
ö ekijöillä oi olla aiku us a inno aa ion oimin aan). Em. pe uskysymyksiä a ken amalla
ko. alan mukaan oidaan sel i ää o ganisaa iossa apah u an muu oksen oimin aa ai oi-
mima omuu a. (B inke ho , 2003, s. 6–8, 12).
SCM:n e una on, e ä se ha ainnollis aa saa u uksia ja uloksia mielenkiin oisella ja aiku -
a alla a alla. Tämä joh uu sii ä, e ä oikea käy äjä o a ke omassa omia kokemuksiaan
asioiden kulus a. SCM-malli pys yy iden i ioimaan pa haa käy ännö ja an amaan lisä ie oa

32
o ganisaa ion käy öön. Samalla se uo esime kkejä ja malleja muiden yön ekijöiden neu-
omiseen ja mo i oin iin. SCM as aa myös käy ännöllises i ja nopeas i sellaisiin kysymyk-
siin, jo ka a ioi a uuden aloi een menes ymis ä. (B inke ho , 2003, s. 14–15).
Va sinainen SCM-mallia hyödyn ä ä u kimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa pai-
kanne aan ”menes ys apauksia”, eli iimejä, jo ka o a onnis unee pa hai en jonkin uuden
mene elmän käy össä. Nämä löyde ään usein kyselyillä, mu a niiden sijaan oidaan käy ää
myös apo eja. Tu kimuksen oisessa aiheessa on iimien haas a elu, jonka a koi uksena
on sel i ää, millais a menes ys ä on saa u e u ja miksi juu i kyseise henkilö onnis ui a .
Näin oidaan unnis aa mm. o ganisaa ioon lii y ä ekijä , ku en yönjoh ajan an ama uki.
Haas a eluissa keski y ään odis e a an ja dokumen oi a an aineis on ke äämiseen, jolla
menes ys oidaan osoi aa. Lisäksi u kimuksessa a kas ellaan apauksia, jo ka ei ä ole
syys ä ai oises a onnis unee ja e aillaan näi ä onnis uneisiin. (B inke ho , 2003, s. 16–
17, 20).
SCM-mallia hyödyn ä iä u kimuksia on usei a e ilaisia, joilla jokaisella on ainu laa uinen
a koi us ja sisäl ö. B inke ho on luonu mallille kui enkin yleisen ii ekehyksen, joka huo-
mioi kaikki aiku a an u kimuksen edelly ykse . Näi ä o a : 1) Tu kimuksen a koi uksen
mää i ely, 2) Millais a ie oa esim. koulu uksen jä jes äjä u kimukses a haluaa, 3) Tu ki-
muksen koh eena ole an ohjelman mää i ely, 4) Tu kimukseen osallis u ien henkilöiden
iden i ioin i, 5) Tu kimusajankohdan pää äminen, 6) Tu kimuksen kokonaisaika aulu, 7)
Resu ssi sekä 8) Tu kimussuunni elma, jolla saa u e aan keskeise a oi ee ajan ja esu s-
sien pui eissa. Edellä esi e yjä koh ia ei ole äl ämä ön ä nouda aa lineaa ises i. Ra kaise-
impana pide ään u kimussuunni elmaa, jonka a ulla oidaan saa u aa u kimuksen ä -
keimmä a oi ee . Tu kimussuunni elma laadi aan aina u kimuskoh aises i, aikka muu en
nouda e aisiin SCM-mallia. (B inke ho , 2003, s. 47–48, 65).
B inke ho in (2003) mukaan SCM-mallis a on ollu hyö yä mm. koulu usohjelman kehi ä-
misessä ka oi amalla sen hy iä ja huonoja käy än öjä, pilo iohjelman hy äksymisessä ja
le i ämisessä laajemmalle yleisölle sekä koulu usohjelman pa an amisessa ja kehi ämi-
sessä siihen osallis uneiden henkilöiden kokemus en pe us eella. Lisäksi koulu us en
33
kus an ajille on oi u osoi aa, mi ä kanna a ia uloksia koulu uksen myö ä on saa u aikaan.
(B inke ho , 2003, s. 50–51).
Lee ym. käy i ä uonna 2017 B inke ho in SCM-mallia al ion uusien i kamies en kou-
lu usohjelman a ioin iin sekä ule ien koulu usohjelmien suunni eluun Ko eassa. Tu ki-
mus o eu e iin apaus u kimuksena, jossa ensin kehi e iin koulu uksen aiku a uuden
malli analysoimalla oppimisen a oi ei a ja oppiki jaa. Seu aa aksi kehi e iin äline kou-
lu uksen sii o aiku uksen mi aamiseen. Tu kimuksen analyysi aiheeseen ali iin 139 as-
aus a 198:s a e kkokyselyyn as annees a ohjelman suo i anees a ha joi elijas a. Kysely
o eu e iin noin uoden kulu ua koulu ukses a. Tämän jälkeen 12 hy in menes yny ä ha -
joi elijaa ali iin laadulliseen u kimukseen, jossa hei ä haas a el iin puolis uk u oidun ky-
selylomakkeen a ulla. Koulu uksen sii on asoa analysoi iin laskemalla ku aile ia ilas oja
ja laadullis a aineis oa käsi el iin sisäl öanalyysin a ulla. Lopul a mää i e iin koulu uksen
sii o aiku uksen ns. k ii ise menes ys ekijä . (Lee ym., 2017).
Tulos en pe us eella k ii ise menes ys ekijä oi iin luoki ella yksilöllisiin ominaisuuksiin,
koulu uksen suunni eluun ja yöympä is öön. Yksilöllisiä ominaisuuksia oli a mm. koulu-
e a an innos us oppimiseen, ak ii inen eh ä ien eko, pi empijaksoinen näkemys koulu-
uksen aiku uksis a ja oppima e iaalin hyödyn äminen yössä. Koulu uksen suunni eluun
lii y iä ekijöi ä oli a mm. koulu uksen sisällön lii yminen ah as i yöelämään, käy än-
nönläheis en esime kkien an aminen, käy än öön lii y ä koulu us sekä e kos oi uminen ja
uo o aiku us muiden koulu e a ien kanssa. Työympä is ö ekijöi ä oli a mm. koulu uksen
hyödyn ämismahdollisuus yössä ja oppimis a edesau a a kul uu i. Nämä kaikki menes ys-
ekijä oli a aiku anee e inomaises i koulu uksen sii o aiku ukseen. (Lee ym., 2017).
2.4.3 Mui a a ioin imalleja
Tämän u kimuksen kon eks iin sopi an a ioin imallin alinnassa u us u iin myös muihin
malleihin, joi a oli a Kau man sekä CIPP-, CIRO- ja ROI-malli . Seu aa assa esi ellään
nämä malli lyhyes i sekä ku a aan syy niiden hylkäämiseen. Kau manin ja Kelle in a i-
oin imalli pe us uu Ki kpa ickin nelipo aiseen malliin, mu a heidän a koi uksensa oli
ehdä omas a mallis aan ielä ehokkaampi käy ämällä laajenne ua a ioin ikäsi ys ä.
34
Kau manin mallissa on iisi a ioin i asoa ja se jakaa Ki kpa ickin ason 1 kah een osaan;
panokseen ja p osessiin. Tasoja 2 ja 3 pide ään mik o asoina ja iidenneksi asoksi on nos-
e u yh eiskunnallise ulokse , mikä oi ii a a y i yksen asiakkaisiin ai koko yh eiskun-
aan. Kau manin malli a joaa hyödyllisiä ideoi a koulu uksen a ioin iin, jos esim. oppima-
e iaalia a ioidaan e illään koulu ukses a. (Delle , 2021a).
CIPP-malli (lyhenne sanois a kon eks i, panokse , p osessi ja uo ee ) on laaja-alainen ii-
ekehys mm. koulu usohjelmien, p ojek ien ja henkilös ön o ma ii iseen ja summa ii iseen
a ioin iin. Malli an aa neu oja kon eks in, oimin asuunni elman, oimenpi eiden o eu uk-
sen ja kus annus en, sekä uo eiden a ioin iin. (S u lebeam & Co yn, 2014, s. 309). CIPP-
mallin hyö ynä on, e ä muis a malleis a poike en sillä oidaan a ioida y i yksen ulos en
lisäksi myös sen ympä is öä, esu sseja ja o eu us a. CIPP-mallia on so elle u mm. pal e-
luoppimisen p ojek ien a ioinnissa. (S u lebeam & Zhang, 2017, s. 6, 94).
CIRO-malli (lyhenne sanois a kon eks i, panos, eak io, uo o) on hie a kkinen malli, jossa
ulee ede ä asol a oiselle jä jes yksessä. Mallia käy e ään e i yises i joh amiskoulu uksen
ehokkuuden a ioin iin, eikä malli siksi ole yh ä hy in so elle a issa ämän u kimuksen
kon eks issa kuin esim. muu edellä esi elly malli . (Delle , 2021b).
Phillipsin ROI-malli lisää Ki kpa ickin a ioin imalliin iidennen ason, sijoi e un pääoman
uo oas een (ROI) (engl. Re u n on In es men ). Vas aa as i kuin Ki kpa ickin mallissa,
ROI-mallin ensimmäinen aso ke ää osallis ujien eak ioi a ja yy y äisyy ä koulu usohjel-
maan. Toisen ason eh ä ä on a kas ella muu oksia iedoissa, aidoissa ja asen eissa. Kol-
mas aso, so el aminen ja o eu us, u kii muu oksia osallis ujien käy äy ymisessä yössään.
Neljännen ason aiku ukse liike oimin aan mi aa muu oksia liike oimin aan aiku a iin
muu ujiin. Phillipsin lisäämä iides aso, sijoi e un pääoman uo oas e, e aa koulu usoh-
jelman aloudellisia hyö yjä kus annuksiin. ROI-malli on akiinnu anu paikkansa e enkin
henkilös ön kehi ämisen (HRD) sa alla. (Phillips, 2003, s. 1, 35).
Roge Kau manin ja John M. Kelle in oppimisen a ioin imalli, Daniel S u lebeamin ke-
hi ämä CIPP, Pe e Wa in ym. luoma CIRO sekä Jack Phillipsin ROI sopi a e i yises i
y i ys oiminnan a ioin iin, jo en nii ä ei o e u mukaan ämän u kimuksen kon eks in ai-
ku a uuden a ioin iin.
35
2.5 TPACK-malli
Tu kija Mish a ja Koehle o a kehi änee uonna 2006 julkais un eknologis-pedagogisen
sisäl ö iedon mallin (TPACK), joka a joaa eo ee isen pe us an koulu us eknologian alan
u kimukseen. TPACK- ii ekehys on kehi e y ku aamaan nii ä osa-aluei a (Ku io 6), joi a
ope ajan ulee o aa huomioon, kun eknologiaa in eg oidaan ope ukseen. Tässä eo ee i-
sessa mallissa ko os e aan sisäl ö iedon (CK), pedagogisen osaamisen (PK) sekä eknologi-
sen osaamisen (TK) älisiä yh eyksiä, uo o aiku uksia, käy ömahdollisuuksia ja ajoja.
Mallissa CK a koi aa ope ajan oman ope e a an aineen hallin aa ja sisäl öosaamis a.
Edelleen PK ku aa ope ajan ymmä ys ä sii ä, mi en oppilaa aken a a ie oa ja hankki a
uusia ai oja, sekä ie oa ope us- ja oppimismene elmis ä ja -käy än eis ä, kuin myös ope uk-
sen päämää is ä ja a oi eis a. Edelleen, TK ku aa ie oa eknologisis a lai eis a, niiden
käy ös ä, oiminnas a ja asennukses a. Koska eknologia muu uu nopeas i, on ä keää pys yä
oppimaan ja omaksumaan uusia eknologioi a ja ku as i. Ku iossa 6 esi e yä TPACK-mal-
lia ku a aan kolmella ympy ällä: TK, PK ja CK, jo ka o a osi ain päällekkäin. Päällekkäi-
syys joh aa neljään uu een, oisiinsa lii y ään osaamiseen: eknologis-pedagogiseen ie oon
(TPK), eknologiseen sisäl ö ie oon (TCK), pedagogiseen sisäl ö ie oon (PCK), sekä kaik-
kien ympy öiden leika essa oisensa ku ion keskiosassa, eknologis-pedagogiseen sisäl ö ie-
oon (TPACK). (Mish a ja Koehle , 2006, s. 1026–1028).
42
ku aa myös koulu us en akenne a: TVT 1 ja TVT 4 alkoi a yh eisellä johdannolla, minkä
jälkeen osallis uja jae iin yhmiin, kun aas TVT 2 pide iin kaikille yh eises i. TVT 3-kou-
lu uksessa aihei a oli a jolla osaamisen mukaan e i asoisina, jo en ope aja sai a i se ali a
mihin osallis u a . (Peda.ne , 2021b).
Ikä yhmä
TVT1
TVT2
TVT3
TVT4
Kaikille yh eises i
Yh einen johdan o,
jonka jälkeen ohjel-
mien / so ellus en
esi elyä
Pakohuone-pedago-
giikkaa: Google /
O365 Fo ms
Sisällön uo an o, kä-
si eka a ja in og a-
iika , Tauluko ja
kaa io (e i asoina)
Yh einen johdan o:
peli , a ina ja pelil-
lisyys ope uksessa
0-2lk
Näppis ai u i
Powe poin
Ta inanopa
Tunnenopa ja -ko i
Emoji Make
3-6lk
Nea pod
Powe poin / Google
Slides
Class oom Sc een
Mic oso Sway
Google Si es
Wo dwall
Digiseikkailu
Magis
7-9lk
Fla icon, Pixabay,
Pexels
Tunnenopa ja -ko i
Emoji Make
Digi aalise lau a- ja
seu apeli
Kansalaisaloi e. i
Taulukko 3. TVT- e kkokoulu us en sisäl öjä (Peda.ne , 2021b)
Ohjelmoinnin e kkokoulu ukse O1 ja O3 o eu e iin uosiluokkakoh aisina yhminä ja O2
jä jes e iin yöpaja yösken elynä si en, e ä osallis ujilla oli mahdollisuus ali a mihin e i
yöpajoihin he osallis u a . Vaih oeh oina oli esime kiksi Code.o g alkee , Mic o:bi alkee
ja alkeisja ko, Peliohjelmoin i sekä Musiikki ja ohjelmoin i. Ope ajan oli mahdollis a osal-
lis ua koulu uske an aikana kah een e i pajaan. Pajoissa ke o iin kus akin ohjelmas a ai
si us os a sekä ope e iin koulu e a ia käy ämään nii ä anne ujen eh ä ien a ulla.
(Peda.ne , 2021b).
Koulu uske ojen älillä osallis ujien uli ehdä pienempiä äli eh ä iä, joi a oli a esime -
kiksi TVT-ohjeiden laa iminen oppilaalle ai kollegalle, Excelin/Shee sin hyödyn äminen
ope uksessa ai a ioinnissa ja sen kokeilu käy ännössä, sekä ohjelmoinnin ja siinä käy e ä-
ien älineiden ideoin i osaksi omaa ope us a. Vas aukse uli ki joi aa esim. e kossa ole-
alle in e ak ii iselle seinälle (Padle ) ai Peda.ne in keskus elualueelle, jossa muu koulu-
e a a pys yi ä kommen oimaan nii ä. Ensimmäisenä äli eh ä änä ope ajien uli as a a
alkuka oi uskyselyyn (lii e A) ja ennen pää össeminaa ia ennakko eh ä änä olleeseen lop-
puka oi uskyselyyn (lii e B). (Peda.ne , 2021b).

43
3.3 Työssäoppimisp ojek i
Työssäoppimisp ojek i (TOP) oli a Uude luku aido -koulu ukseen kuulu ia p ojek eja,
joi a koulu ukseen osallis u a ope aja o eu i a omien oppilaidensa kanssa omassa kou-
lussaan. P ojek ien kau a o eu ui kaksi oleellis a Uude luku aido -koulu uksen a oi e a:
ope ajien digi aalisen ja ohjelmoin iosaamisen kehi äminen sekä Uude luku aido -kehi -
ämisohjelman ku auksien implemen oin i omaan ope us yöhön (luku 3.1). P ojek ien ä -
keimpänä a oi eena oli saada ope aja so el amaan yössään koulu uksessa saa uja ideoi a
ja ah is amaan omaa osaamis aan niiden kau a. TOP-p ojek i oimi a ässä u kimuk-
sessa SCM-mallin (luku 2.4.2) a oin: ne pys y ä osoi amaan mi kä uude yö a a oimi a
ope ajan yössä hy in ja mi kä ei ä . P ojek ien a ulla oidaan osoi aa menes ys ä, sillä
ope aja pääse ä he i ke omaan, mi ä he o a oppilaidensa kanssa ehnee ja mi en se on
onnis unu .
P ojek ien oisena me ki ä änä eh ä änä oli saada ope aja iemään uusia ideoi a ja käy-
än ei ä omalle yöpaikalleen ja näin ollen lisä ä koulu uksen aiku a uu a. Jos ope aja
(sekä heidän kollegansa) o eu aisi a p ojek in uudelleen samanlaisena ai muoka una,
oidaan aja ella uuden käy ännön olleen oimi a ja koulu ukses a saa ujen ideoiden jääneen
osaksi yöelämää. Ku en lu ussa 2.4.1 ode iin, myös uudis e u Ki kpa ickin malli
(NWKM) ko os aa Tulokse - ason huomioimis a jo koulu uksen suunni elu aiheessa, jo a
koulu ukseen osallis uneiden ope ajien osaaminen lisään yisi yöpaikalla.
Lee ym. (2017) (luku 2.4.2) o esi a SCM- u kimuksensa pohjal a koulu uksen sii ymisen
ja osaamisen ah is umisen k ii isiksi menes ys ekijöiksi mm. oppima e iaalin hyödyn ä-
misen yössä (yksilöllinen ominaisuus), käy ännönläheis en esime kkien an amisen ja uo-
o aiku uksen muiden koulu e a ien kanssa (koulu uksen suunni elu) sekä koulu uksen
hyödyn ämismahdollisuuden yössä ( yöympä is ö). TOP-p ojek ien o eu ukseen kuului lä-
heises i koulu uksen ope usma e iaalin hyödyn äminen omassa yössä. Lisäksi koulu uk-
sessa py i iin an amaan paljon käy ännönläheisiä esime kkejä TVT:n ja ohjelmoinnin ope-
ukses a, joi a myös osallis uja pys yi ä jakamaan oisilleen nimenomaan TOP-p ojek ei-
hin kuulu issa pien yhmissä sekä lähi apaamisissa. TOP-p ojek i a josi a myös
44
mahdollisuuden hyödyn ää koulu uksessa saa ua osaamis a he i omassa yöelämässä ja saada
sii ä myöhemmin palau e a muil a osallis ujil a.
Uude luku aido -koulu ukseen kuului kolme yössäoppimisp ojek ia lii yen koulu uksen
e i kokonaisuuksiin. TOP1 aihe uli ali a TVT 1 ja 2 eemois a (Ku io 3) eli Käy ännön
aido ja oma uo aminen ai Vas uullisuus ja u allisuus. TOP2 aihe ali iin TVT 3 ja 4
sisällöis ä (Ku io 3), joi a oli a Tiedonhallin a sekä u ki a ja luo a yösken ely ai Vuo o-
aiku us. TOP3 -p ojek i uli ehdä ohjelmoinnin eemois a (Ku io 4), eli Ohjelmoinnillinen
aja elu, Tu ki a yösken ely ja uo aminen ai Ohjelmoidu ympä is ö ja niissä oimiminen.
(Peda.ne , 2021b).
P ojek i koos ui ali un aiheen sisällön so el amises a ja ope amises a omille oppilaille kou-
lu uksessa jae ujen ideoiden a oin. P ojek ia suosi el iin eh ä äksi pa i yönä samalle ikä-
yhmälle ope a an ja koulu ukseen osallis u an kollegan kanssa, jos mahdollis a. P ojek in
suunni elma palau e iin äli eh ä änä ja sen ekoon uli a a a aikaa kaksi un ia. Suunni el-
massa uli olla esi e ynä p ojek in a oi ee , aihee ja ajankäy ö. TOPille nime iin koulu-
uksen koo dinaa o in puoles a oma yhmä sekä ohjaaja ja koulu e a an ai yöpa in uli
ennen p ojek ia esi ellä suunni elma e äyh eydellä ainakin ohjaajalle, mu a yh eis en aika-
aulujen niin salliessa myös omalle yhmälle. Ohjaaja ja kollega saa oi a näin ollen neu oa
ja kommen oida suunni elmaa. Osallis ujilla oli mahdollisuus saada ohjaajal a myös henki-
lökoh ais a ukea TOPin suh een si en, e ä ohjaaja neu oi e änä koulu e a aa a kemmin
sen ohjelman/si us on kanssa, jonka koulu e a a oli alinnu käy e ä äksi yössään. Tämän
jälkeen p ojek i suo i e iin omien oppilaiden kanssa ja o eu ukseen a a iin aikaa noin kah-
des a neljään un ia. (Peda.ne , 2021b).
P ojek in jälkeiseen apo oin iin ja e lek oin iin a a iin aikaa kolme un ia. Työs ä ki joi-
e iin apo i, joka palau e iin Peda.ne iin. Lisäksi uli osallis ua oman yhmän ja ohjaajan
kanssa yh eiseen e lek oin iin e äyh eydellä jä jes e yssä apaamisessa. Samalla käy iin läpi
p ojek in onnis umis a ja kehi ämis a pei a. Näin ollen kollega sai a kuulla, mi en muiden
TOPi oli a onnis unee ja sai a mahdollises i uusia ideoi a omaan ope us yöhönsä. Lisäksi
p ojek in ehny ope aja ai yöpa i sai a äli ön ä palau e a omas a yös ään. Rapo issa
uli ku a a mi en oma a oi ee oli a o eu unee , mi en o eu us onnis ui ja mi ä
45
mahdollises i ekisi oisin. Rapo in sai palau aa pe in eisen Wo d-dokumen in sijas a myös
podcas ina, ideona, ku ake omuksena ai esi ysg a iikalla eh ynä esi elmänä, joi a muu-
ama onnis unees i kokeilikin. TOPien apo i oli a kaikkien osallis ujien saa a illa sulje-
ulla koulu usalus alla. (Peda.ne , 2021b).
Ennen ma askuun pää össeminaa ia lokakuussa 2022 jä jes e iin yh einen TOP-p ojek ien
esi ely ilaisuus Zoomissa. Koulu e a a sai a ali a omis a p ojek eis aan mieles ään pa -
haimman ja esi ellä sen muille osallis ujille. Työs ä uli ehdä pos e i, johon lai e iin ylös
yön ä keimmä pääkohda . Esi elijän uli ke oa p ojek in onnis umises a ja käy e yis ä ä-
lineis ä sekä jakaa o eu usideoi a muille kuulijoille. Esi ykse oli jae u Zoomissa ii een
huoneeseen, jois a kuun elija ali si a i seään kiinnos a ia esi yksiä ennal a anne un ohjel-
man pe us eella, joka oli eh y in e ak ii iseen Thinglink-pal eluun. Esi ykseen oli anne u
aikaa 10 minuu ia, samoin yös ä keskus eluun. Jokaiseen huoneeseen oli nime y koulu -
aja, jonka eh ä ä oli ohja a esi yksiä ja asili oida puheen uo oja. Esi el yjä aihei a oli a
esime kiksi Eska eiden pakohuonepeli ie o u a-asiois a, Ohjelmoinnillinen aja elu ilman
lai ei a, Ki jaesi elmä Wo d s. Book C ea o , Luokkaleh i Google Si esilla ja Radiomainos
Audaci yllä. (Peda.ne , 2021b).
3.4 Osallis uja
Uude luku aido Keski-Suomessa -koulu ukseen osallis ui pääasiassa keskisuomalaisia esi-
koulun-, luokan- ja aineenope ajia, mu a muu ama ope aja uli mukaan maakunnan ulko-
puolel a. Koulu ukseen ilmoi au ui syksyllä 2021 kaikkiaan 54 ope ajaa ja sen keskey i e i
aiheissa yh eensä 12 ope ajaa. Koulu uksen sai pää ökseen lopul a kokonaisuudessaan
ma askuussa 2022 yh eensä 42 osallis ujaa (34 nais a ja 8 mies ä), jo ka jakaan ui a uo-
siluokkakokonaisuuksi ain seu aa as i:
• uosiluoka 0–2: 14 osallis ujaa
• uosiluoka 3–6: 22 osallis ujaa
• uosiluoka 7–9: 6 osallis ujaa
Taulukossa 4 on esi e y sekä lukuina e ä p osen eina, kauanko koulu uksen suo i anee
o a yöskennellee ope ajina. Eni en osano ajia oli yhmissä 6–10 uo a ope anee (10
46
ope ajaa) ja 11–15 uo a ope anee (11 ope ajaa). Viisi uo a ai ähemmän ope anei a
oli 5 ope ajaa sekä 16–20 uo a ja 20–25 uo a ope anei a molempia 6 ope ajaa. Yksi
ope aja oli ope anu 31 uo a ai pidempään.
Ope us uode
N
%
5 ai ähemmän
5
11,9
6–10
10
23,8
11–15
11
26,2
16–20
6
14,3
20–25
6
14,3
26–30
3
7,1
31 ai enemmän
1
2,4
Taulukko 4. Koulu uksen suo i aneiden (N=42) ope us uode (Lähde: Kysely )
Taulukossa 5 on luoki el u äydennyskoulu uksen suo i anee heidän koulu us aus ansa mu-
kaan. Sel äs i suu in osa oli luokanope ajakoulu uksen saanei a ope ajia, eli 78,6 %. Ai-
neenope ajankoulu uksen sekä ope ajan pedagogise opinno oli suo i anu 23,8 % ope a-
jis a. E i yisope ajakoulu uksen ai e i yisope ajan e illiskoulu uksen oli suo i anu yh-
eensä 7,2 % koulu ukseen osallis uneis a. Va haiskas a uksen ope ajakoulu uksen oli käy-
ny 11,9 % ope ajis a. Mui a koulu uksia oli niin ikään 11,9 %. Taulukon 5 keskimmäisen
sa akkeen lu u (N) ei ä as aa koulu ukseen osallis uneiden lukumää ää, sillä ope ajalla
oi olla useampi kuin yksi koulu us.
47
Koulu us aus a
N
%
Luokanope ajakoulu us
33
78,6
Pääaineopinno ja ope ajan peda-
gogise opinno
10
23,8
E i yisope ajakoulu us
2
4,8
E i yisope ajan e illiskoulu us
1
2,4
Va haiskas a uksen ope ajakou-
lu us
5
11,9
Muu
5
11,9
Taulukko 5. Koulu uksen suo i aneiden koulu us aus a (Lähde: Kysely )

48
4 Tu kimuksen o eu us
Tässä lu ussa ke o aan ämän u kimuksen o eu ukses a. Ensin esi ellään u kimuskysy-
mykse ja pe us ellaan u kimusase elman sekä u kimusmene elmien alin aa. Tämän jäl-
keen keski y ään aineis on kokoamiseen ja käsi elyyn sekä lopul a a sinaisen analyysin
suo i amiseen ja aiheisiin.
4.1 Tu kimuskysymykse
Tämän u kimuksen koh eena on Uude luku aido Keski-Suomessa - äydennyskoulu us.
Tu kimusongelma muo oil iin seu aa as i: millais a TPACK:in ku aamaa osaamis a ope a-
ja o a saanee koulu uksen aikana, onko ämän yyppinen koulu us ii ä än aiku a aa ja
mi en koulu us a ulisi kehi ää.
Tämän u kielman u kimuskysymykse jae aan Ki kpa ickin asojen (luku 2.4.1) mukaisiin
yhmiin ja lisäksi TPACK:in jakamiin alaluokkiin (luku 2.5). Täydennyskoulu uksen ai-
ku a uu a u ki aan seu aa illa u kimuskysymyksillä:
1. Oppiminen:
a) Onko eknologia mahdollis anu uusia pedagogisia inno aa ioi a koulu uksen aikana
ja onko ope aja saanu ie oa Uude luku aido -ohjelman a oi eis a koulu uksen
aikana? (PK)
b) Mi en ope ajan oman aineen sisäl öosaaminen on muu unu koulu uksen aikana?
(CK)
c) Onko ope aja hyödyn äny i selleen / oppilailleen uu a eknologiaa koulu uksen ai-
kana? (TK)
2. Toimin a:
a) Onko ope aja käy äny oppilaiden kanssa uusia oppimisympä is öjä ja/ ai koulu uk-
sessa oppimiaan uusia eknologioi a? (TPK)
b) Millaisia koulu uksessa opi uja pedagogisia a kaisuja ope aja on hyödyn äny si-
sällön ope amisessa ilman eknologisia lai ei a? (PCK)
49
c) Mi en ope aja on hyödyn äny eknologiaa oppiaineen sisällön esi ämisessä ai
ope amisessa omassa yössään koulu uksen aikana ai sen jälkeen? (TCK)
3. Tulokse :
a) Mi ä uusia eknologiaa hyödyn ä iä pedagogisia a kaisuja ope aja ei koulu uk-
ses a omaan yöyh eisöönsä? (TPACK)
b) Mi ä uusia eknologiaa hyödyn ä iä ja oppiaineen sisällön ope us a helpo a ia käy-
än ei ä ope aja ei koulu ukses a omaan yöyh eisöönsä? (TPACK)
c) Mi ä uusia eknologiaa hyödyn ä iä käy än ei ä ja a kaisuja ope aja ei koulu uk-
ses a omaan yöyh eisöönsä? (TPACK)
4.2 Tu kimusase elma ja u kimusmene elmä
Tämän p o g adu - u kielman u kimusase elmana on monimene elmällinen apaus u kimus
(engl. mixed me hods case s udy esea ch), jonka case on Uude luku aido Keski-Suomessa.
Tapaus u kimus u kii nimensä mukaises i yh ä ai useampaa apaus a, joi a halu aan sel i -
ää ja ku a a pe us eellises i. Case- u kimuksen u kimuskysymykse o a usein muo oa, mi-
en ja miksi. Tapaus u kimus sopii u kimusase elmaksi silloin, kun u ki aan ämänhe kis ä
ilmiö ä (ei menny ä), u kimus o eu e aan sen luonnollisessa ympä is össä ja u kimuksen
aineis o koo aan useis a aineis ois a käy ämällä usei a e i u kimusmene elmiä. (Kananen,
2013, s. 54).
Tapaus u kimuksen a oi eena on u kia yksi äis ä ja aja ua kokonaisuu a ja u ki a aa
kohde a sekä sen ominaispii ei ä on a koi us ku ailla ii ä än yksi yiskoh aises i ja o uu-
denmukaises i (Saa anen-Kauppinen & Puusniekka, 2006, luku 5.5). Tapaus u kimus käy -
ää monia samoja u kimus ekniikoi a kuin his o ian u kimus, mu a u kimuss a egia e oa-
a e enkin siinä, e ä case- u kimuksen läh eenä oidaan käy ää u ki a ien apah umien
suo aa ha ainnoin ia sekä apah umiin osallis uneiden henkilöiden haas a eluja (Yin, 2003,
s. 8).
Empii isissä u kimuksissa, ku en case- u kimuskin on, käsi ellään apauksia. Tapaus u ki-
muksessa u ki a a kohde on kui enkin usein apah umakulku ai ilmiö, joka oi olla yksilö,
yhmä, kaupunki, koulu ai o ganisaa ioon, yh eiskun aan ai poli iikkaan lii y ä asia.
50
Tällöin a kas elun koh eena on pieni joukko apauksia, useimmi en ain yksi ie y apaus.
Case- u kimuksia on eh y esim. pää öksis ä, koulu usohjelmis a, oimeenpanop osesseis a
sekä o ganisaa ion muu oksis a. Tapaus u kimus a on käy e y laajas i mm. psykologiassa ja
sosiologiassa. (Laine, Bambe g & Jokinen, 2007, s. 9, 11; Yin, 2003, s. 1, 23).
S aken (1995) mukaan apaus u kimuksen case on usein almiiksi olemassa ja u kimus a
ehdään nimenomaan sii ä syys ä, e ä oppisimme enemmän kyseises ä apaukses a, sen si-
jaan, e ä apaus a u kimalla oppisimme muis a apauksis a ai ongelmas a yleisellä asolla
(S ake, 1995, s. 3). Case- u kimukselle on yypillis ä, e ä ilmiös ä y i e ään sel i ää jo ain,
mi ä ei ielä iede ä, mu a jos a ulisi saada lisää ie oa. Tu kimuksen koh eena o a usein
monimu kaise sekä pi käkes oise ilmiö ja a oi eena iedon lisääminen u ki a as a a-
paukses a sekä olosuh eis a, jo ka aiku i a apauksen muu umiseen. (Laine, Bambe g &
Jokinen, 2007, s. 10).
Case- u kimus e enee samoin kuin no maali u kimusp osessi . Ensin mää i ellään u ki-
musongelma, jos a johde aan u kimuskysymykse . Sen jälkeen ali aan u ki a a apaus
sekä iedonke uu- ja analyysimene elmä . Tämän jälkeen o eu e aan da an hankin a. Lo-
puksi aineis oa ulki aan ja analysoidaan, sekä apo oidaan ulokse ja u kimuksen o eu us.
(Kananen, 2013, s. 59).
Koska case- u kimuksen koh eena ole a ilmiö o a usein moni ahoisia, niiden u kimiseen
käy e äänkin oisiaan äyden ä iä aineis oja, mene elmiä ja näkökulmia. Tä ä ku su aan i-
angulaa ioksi, jo a on neljää yyppiä: aineis o iangulaa io, mene elmä iangulaa io, eo ia -
iangulaa io ja u kija iangulaa io. Aineis o iangulaa iossa aineis oa ke ä ään e ilaisis a
läh eis ä e i a oin. Läh eenä oi olla esime kiksi haas a eluaineis o, jo a äydenne ään ky-
selyaineis olla. Lisäksi ie oa oidaan e siä i allisis a dokumen eis a ai muis a aineis ois a.
Mene elmä iangulaa io a oidaan ehdä joko mene elmän sisällä ai mene elmien älillä,
jolloin yhden mene elmän heikkouksia oidaan kompensoida oisen ah uuksilla. Teo ia -
iangulaa iossa samaa ilmiö ä py i ään seli ämään oisiaan äyden ä illä käsi eellisillä nä-
kökulmilla. Tu kija iangulaa io oi a koi aa joko useampaa aineis on ke ääjää ken ä-
yössä, ai e ä useampi u kija osallis uu aineis on analysoin iin. Tässä u kimuksessa
51
hyödynne ään aineis o iangulaa io a sekä mene elmä iangulaa io a. (Laine, Bambe g & Jo-
kinen, 2007, s. 24–26).
Tämän u kimuksen case on siis Uude luku aido Keski-Suomessa (ks. luku 3). Läh ökoh-
ana on ke oa mahdollisimman a kas i, mi kä oli a koulu uksen a oi ee ja sisällö , mil-
lainen koulu uksen akenne oli ja ke ä siihen osallis ui. Tu kimuksen u kimusase elmaksi
on ali u apaus u kimus sii ä syys ä, e ä Uude luku aido -koulu us oli suunni el u lu ussa
3 esi e yn kal aiseksi ja pääosin o eu e ukin ennen u kimuksen aloi amis a. Case oli näin
ollen jo olemassa ja koska koulu uksen jä jes äjä halusi a sel i e ä än, millainen aiku us
koulu uksella oli ope ajien yöelämään ja yöyh eisöön, pa as lähes ymis apa u kimukselle
oli apaus u kimus. Ku en S ake edellä o eaa, a koi us on oppia enemmän nimenomaan
äs ä koulu ukses a kuin äydennyskoulu uksis a yleensä (S ake, 1995, s. 3).
Tämän u kimuksen u kimusmene elmä o a sekä mää ällisiä e ä laadullisia, jo en u ki-
mus a as a oidaan käy ää myös e miä monimene elmällinen u kimus (eng. mixed me -
hods esea ch). Monimene elmällisyys ii aa yypillises i sekä aineis on ke äys apoihin, e ä
analyyseihin, sillä koo un aineis on yyppi lii yy niin läheises i käy e yyn analyysiin. Mo-
nimene elmämallissa k an i a ii is a ja k ali a ii is a aineis oa oidaan käy ää u kimuksen
eossa yh äläises i, ai k an i a ii inen da a oi dominoida k ali a ii is a aineis oa, mikä a -
koi aa, e ä mää ällis ä aineis oa on enemmän kuin laadullis a ( ai oisinpäin). Pe äkkäisessä
monimene elmämallissa u kija suo i aa laadullisen ja mää ällisen u kimus aiheen e illi-
sinä ja niiden jä jes yksellä ei ole äliä. Rinnakkaisessa mallissa aas k an i a ii inen ja k a-
li a ii inen aineis o ke ä ään samaan aikaan ja analysoidaan oisiaan äyden ä ällä a alla.
(Tashakko i & Teddlie, 1998, s. 43–44, 46–47).
Monimene elmä u kimuksessa on ä keää pää ää missä mää in mää ällinen ja laadullinen
mene elmä o a uo o aiku uksessa. I senäisessä uo o aiku uksen asossa mää ällinen ja
laadullinen osa-alue o a e illisiä; u kimuskysymykse o a e illise sekä aineis o ke ä ään
ja analysoidaan e ikseen. Osa-aluee yhdis e ään as a lopullisissa, koko yö ä koske issa
joh opää öksissä. In e ak ii isessa uo o aiku us asossa nämä kaksi mene elmää yhdis e-
ään jo u kimusp osessin aikana esim. si en, e ä oisen mene elmän suunni elu iippuu
58
haas a eluis a. Toimin a ja Tulokse - asoilla py i ään lisäksi uomaan esille asioi a, jo ka
edesau oi a ai aikeu i a koulu uksessa opi ujen ie ojen ja ai ojen iemis ä yöelämään
ja/ ai yöyh eisöön.
Ku io 8. Tu kimusaineis on hyödyn äminen analyysi aiheessa
Tähän u kimukseen so elle u a ioin imalli on py kiny huomioimaan Ki kpa ickin mallin
saaman k i iikin, ku en lu ussa 2.4.1 on esi e y. Koska Ki kpa ickin mallia on pide y liian
yksinke aisena näkemyksenä koulu uksen aiku a uuden a ioinnissa, ässä u kimuksessa
so elle aan kah a e ilais a a ioin imallia ja yh ä ii ekehys ä. Lisäksi ennen mallien alin aa
käy iin läpi usei a koulu uksen a ioin imalleja, jois a ali iin ähän a koi ukseen sopi im-
ma ja eh iin niis ä kombinaa io. Ki kpa ickin mallin asojen ole e aan ku aa an seu aus-
suh ei a sekä jokaisen ason uo a an enemmän ie oa kuin edellisen. Tässä yössä asoja ei
kui enkaan seu a a lineaa ises i ja e ilaisia aineis oja hyödynne ään useammalla asolla. Op-
piminen ja Toimin a - asoilla hyödynne ään iangulaa io a, ku en Mahmoodi ym. (2019)
u kimuksessaan eki ä (ks. luku 2.4.1).
Tä ä u kimus a ei ole laajenne u kouluihin eikä oppilaiden oppimisen u kimiseen ope a-
jien äydennyskoulu uksen jälkeen, aan koulu uksen aiku uksis a py i ään saamaan ie oa
suo aan ope ajil a haas a eluissa. Lisäksi u kimuksessa hyödynne ään TOP-p ojek ien a-
po eja SCM- u kimuksen a ulla, sillä Ki kpa ickin malli ei anna kaikkea ie oa

59
koulu uksen aiku a uudes a. Rapo eja analysoimalla saadaan käsi ys sii ä, mi en TOP-
p ojek i o a onnis unee ja mi en koulu uksessa saa u osaaminen on sii yny yöpaikalle.
SCM- u kimuksessa menes ys oidaan osoi aa dokumen oi a an ja odis e a an aineis on
ke äämisellä ks. 2.4.2, jo a TOP-p ojek ien apo oin i ässä apauksessa on.
4.4 Analyysi
Monimene elmällinen analyysi muodos uu mää ällisen ja laadullisen aineis on analysoin-
nis a. Rinnakkaisessa k an i a ii isen ja k ali a ii isen da an seka-analyysissä mää ällinen
analyysi oi olla yksinke aisimmillaan ku aile an ilas oanalyysin ekemis ä, kun aas laa-
dullis a aineis oa u ki aan sisällönanalyysin keinoin. Ku aile a analyysi a koi aa aineis on
keskilukujen laskemis a, jo ka summaa a yhmän ha ainno yhdeksi lu uksi. Moodi, kes-
kia o ja mediaani o a keskilu un mi a ei a sekä edus a a ihmis yhmää yhdellä yksi äi-
sellä lu ulla. Yleisin keskiluku on a i mee inen keskia o, joka oidaan laskea älima ka-
ai suhdeas eikolla mi a ulle muu ujalle (Holopainen & Pulkkinen, 2000, s. 134). Ku aile a
analyysi sisäl ää myös ulos en g aa isen esi elyn. (Tashakko i & Teddlie, 1998, s. 113,
128).
Hajon alu u ilmaise a ha ain oa ojen sijoi umis a keskilu un ympä ille. Kun hajon a-
luku on suu i, ha ain oa o o a jakau unee laajalle alueelle. Pieni hajon aa ku aa a un-
nusluku aas me ki see a ojen sijoi u an pienemmälle alueelle lähelle keskilukua. Hajon-
alu u ku aa a siis ha ain oaineis on he e ogeenisuu a ai homogeenisuu a. Yleisin suo-
an jakauman hajon aa ku aa a unnusluku on keskihajon a, jo a käy e ään usein keskia on
kanssa yhdessä. Keskihajon aa oi käy ää kui enkin ain, jos muu uja on älima ka- ai
suhdeas eikollinen. Keski- ja hajon alukujen laskemises a on hyö yä, jos niiden uloksia osa-
aan ulki a oikein. (Holopainen & Pulkkinen, 2000, s. 132, 140).
Kysely u kimus en mi a ina ole a Like -as eikko on jä jes ysas eikko, sillä jokainen ha-
ain o kuuluu ain yh een luokkaan ja ämän luoki elun lisäksi luoka oidaan lai aa sisäl-
lön suh een mielekkääseen jä jes ykseen (Holopainen & Pulkkinen, 2000, s. 27, Vehkalah i,
2008, s. 30). Jä jes ysas eikolle sopi ia ilas ollisia mene elmiä on kui enkin ähän. Sil i Li-
ke in as eikolle oidaan laskea keskia oja ja hajon oja as aa as i kuin älima ka-
60
as eikolliselle muu ujalle. Like in as eikko kulkee usein ää ipääs ä oiseen: ”Täysin e i
miel ä” ja ”Täysin samaa miel ä”. Tässä suh eessa as eikkoa oidaan hy in pi ää älima ka-
as eikollisena. Haas eena on as eikon keskikohdan neu aali as aus aih oeh o ”Ei samaa
eikä e i miel ä”. Vaikka älima ka-as eikon ehdon mukaan as aus aih oeh oja koodaa ien
nume oiden äli o a yh ä suu e , ongelmaksi muodos uu sanallis en ilmaisujen e äisyyk-
sien e ailu, o a ko ne yh ä suu ia aih oeh ojen älillä. Tämä ulisikin o aa huomioon Li-
ke in as eikkoa käy e äessä ja mahdollisuuksien mukaan so el aa u kimukseen mi aus i -
hei ä minimoi ia mene elmiä. (Vehkalah i, 2008, s. 35–37).
Like in as eikkoa käy e äessä on suosi el a aa ku a a sanallises i kaikki as aus aih oeh-
do pelkkien ää ipäiden nimeämisen sijas a, jo a as aaja ymmä äisi ä as eikon samalla
a oin ja jo a keskimmäisen aih oehdon me ki ys olisi selkeämpi (Vehkalah i, 2008, s. 39).
Tämän u kimuksen kyselyissä kaikki as aus aih oehdo on ku a u nume oiden lisäksi
myös sanallises i (ks. lii ee A ja B). Viisipo aisen Like -as eikon aih oehdo oli a eh-
ä äs ä iippuen joko: 1=En kehi yny ollenkaan; 2=Kehi yin ain ähän; 3=Kehi yin sopi-
as i; 4=Kehi yin aika paljon; 5=Kehi yin e i äin paljon, ai 1=Täysin e i miel ä; 2=E i
miel ä; 3=Ei samaa, eikä e i miel ä; 4=Samaa miel ä; 5=Täysin samaa miel ä. Kyselyissä
eni en käy e yn, 7-po aisen Like -as eikon as aus aih oehdo oli a : 1=Minulla ei ole ä ä
osaamis a; 2=Osaamiseni on e i äin ähäis ä; 3=Osaamiseni on äl ä ää; 4=Osaamiseni on
yydy ä ää; 5=Osaamiseni on hy ää; 6=Osaamiseni on edis yny ä/kii e ä ää; 7=Osaami-
seni on e inomais a. (Lähde: Kysely lii ee A ja B).
Laadullisen u kimuksen pe usanalyysimene elmänä oidaan käy ää sisällönanalyysiä, joka
oidaan nähdä laajana eo ee isena kehyksenä ja yhdis ää e ilaisiin analyysikokonaisuuk-
siin. Usea e i a oin nime y laadullisen u kimuksen analyysimene elmä pe us u a juu i
sisällönanalyysiin. Laadullinen analyysi o eu e aan a anomaises i ali semalla ensin ai-
neis os a kiinnos a a asia , koodaamalla eli me ki semällä ne ja ke äämällä asia e illeen
muus a aineis os a. Tämän jälkeen uo ossa on joko luoki elu, eemoi elu ai yypi ely,
minkä jälkeen apo oidaan ulokse . Tämän u kimuksen aineis o eemoi ellaan, mikä a -
koi aa aineis on pilkkomis a ja yhmi elyä aihepii ien mukaan. Näin oidaan e ailla ie -
yjen eemojen esiin ymis ä aineis ossa. Ta koi uksena on e siä e i yises i eemoja ku aa ia
61
näkemyksiä. E enkin eemahaas a elulla ke ä yn aineis on pilkkominen on helpompaa, sillä
haas a elun eema jo sinällään jäsen ä ä aineis oa. (Tuomi & Sa ajä i, 2009, s. 91–93).
Laadullinen analyysi oidaan jakaa aineis oläh öiseen, eo iaohjaa aan ja eo ialäh öiseen
analyysiin sen pe us eella, mi en aineis on analyysi e enee. Tähän u kimukseen on ali u
eo ialäh öinen analyysi, sillä se pe us uu ennal a esi e yyn eo iaan ai malliin, jonka mu-
kaan u ki a a ilmiö mää i ellään. Aineis on analyysiä ohjaa ä en jokin aiemman iedon
pe us eella luo u kehys. Tällaisessa analyysissä aikaisempaa ie oa a ioidaan usein uudessa
kon eks issa. (Tuomi & Sa ajä i, 2009, s. 95–97).
Teo ialäh öisessä analyysissä käy e ään deduk ii is a pää elyä, eli ede ään yleises ä yksi -
äiseen. Tu kimuksen eo iaosassa on almiiksi hahmo el una ka ego ia , joihin aineis oa so-
i e aan. Tu kimuskysymykse ase ellaan ehdyn jao elun pe us eella, jonka mukaan myös
aineis o analysoidaan. Valmis jao elu ohjaa lisäksi aineis on hankin aa sekä u kimus ulos-
en apo oin ia. (Tuomi & Sa ajä i, 2009, s. 98–99).
Deduk ii isessa eo ialäh öisessä sisällönanalyysissä aineis os a oidaan nos aa aluksi joko
yläluokkaa ai alaluokkaa ku aa ia ilmiöi ä ja ase aa ne eo ian pohjal a muodos e un ana-
lyysi ungon mukaises i omaan ka ego iaan. Ensin aineis os a nos e aan u kimukseen osal-
lis uneiden alkupe äisiä ilmauksia ai lausumia, minkä jälkeen ilmaukse pelkis e ään. Pel-
kis e y ilmaukse sijoi e aan ka ego iaan sen pe us eella, mi ä ylä- ai alaluokkaa ne ku aa-
a . Tämän u kimuksen analyysi unko on muodos e u TPACK:in ja Ki kpa ickin a ioin-
imallin pohjal a lu ussa 2.6. (Tuomi & Sa ajä i, 2009, s. 114–115).
Ka ego ioiden muodos amisen jälkeen sisällönanalyysiä oidaan ja kaa k an i ioimalla ai-
neis o, eli laskemalla kuinka moni u kimukseen osallis unu maini see saman asian. K an-
i ioin i an aa ä en mahdollisuuden analysoida laadullis a aineis oa mää ällises i. K an i i-
oin i oi uoda e ilais a näkökulmaa laadullisen aineis on ulkin aan, joskin ongelmana on
se, e ä laadullise aineis o o a useimmi en niin pieniä, e ei niiden k an i ioinnis a saada
me ki ä äs i lisää ie oa. (Tuomi & Sa ajä i, 2009, s. 120–121).
Taulukko 8 ku aa ämän u kimuksen sisällönanalyysin analyysi unkoa. Taulukon sa ak-
keil a löy y ä a ioin imallissa (ks. luku 2.6) sekä Ku ioissa 7 ja 8 esi e y TPACK:in e i
osa-aluee ja i eil ä aso Oppiminen, Toimin a ja Tulokse . Sa akkeissa ole a kysymykse
62
o a samoja kuin ämän u kimuksen u kimuskysymykse (ks. luku 4.1). Taulukon a ulla
luoki ellaan alku- ja loppukyselyjen as auksia sekä analysoidaan TOP- apo eja ja haas a -
eluja. Taulukossa on lue el u jokaisen ka ego ian kohdalla esime kkejä sii ä, millais a ie oa
em. aineis ois a e si ään. Löy ynee ilmaukse aulukoidaan joko suo ina lainauksina ai pel-
kis e yinä ilmauksina, e enkin jos suo a lainaukse o a ko in pi kiä. Taulukoinnin jälkeen
oidaan a kas ella si ä mihin sa akkeeseen saadaan eni en as auksia.
PK
CK
TK
Oppiminen
Kysely + TOP- apo i +
haas a elu
Onko eknologia mahdollis-
anu uusia pedagogisia in-
no aa ioi a koulu uksen ai-
kana? Uude luku aido - a-
oi ee
Mi en ope ajan oman ai-
neen sisäl öosaaminen on
muu unu koulu uksen ai-
kana?
Onko ope aja hyödyn äny
i selleen / oppilailleen
uu a eknologiaa koulu uk-
sen aikana?
Mi ä esime kiksi?
Uude ope us a a , esim.
pakohuonepedagogiikka
Sisällön uudenlainen o-
eu us apa, esim. pako-
huonepelin a ulla
Uude ie okoneohjelma
ai –so ellukse
TPK
PCK
TCK
Toimin a
Kysely + haas a elu
Onko ope aja käy äny
ope uksessaan uusia oppi-
misympä is öjä ja/ ai kou-
lu uksessa oppimiaan uusia
eknologioi a?
Millaisia koulu uksessa
opi uja pedagogisia a -
kaisuja ope aja on hyö-
dyn äny sisällön ope a-
misessa ilman eknologisia
lai ei a?
Mi en ope aja on hyödyn-
äny eknologiaa oppiai-
neen sisällön esi ämisessä
ai ope amisessa omassa
yössään koulu uksen ai-
kana ai sen jälkeen?
Mi ä esime kiksi?
Uusien oppimisympä is ö-
jen / eknologioiden käy ö
oppilaiden kanssa
Ohjelmoin i ilman lai ei a
Oppiainesidonnaise so el-
lukse , esim. ma ema ii-
kassa
TPACK
TPACK
TPACK
Tulokse
Haas a elu
Mi ä uusia eknologiaa
hyödyn ä iä pedagogisia
a kaisuja ope aja ei kou-
lu ukses a omaan yöyh ei-
söönsä?
Mi ä uusia eknologiaa
hyödyn ä iä ja oppiaineen
sisällön ope us a helpo a-
ia käy än ei ä ope aja ei
koulu ukses a omaan yö-
yh eisöönsä?
Mi ä uusia eknologiaa hyö-
dyn ä iä käy än ei ä ja a -
kaisuja ope aja ei koulu-
ukses a omaan yöyh ei-
söönsä?
Mi ä esime kiksi?
Ve kossa ole a pakohuone-
peli kollegoiden käy öön
Oppiainesidonnaisen oh-
jelman/so elluksen suosi -
elu kollegalle
Ohjelman/so elluksen suo-
si elu kollegalle
Taulukko 8. Teo ialäh öisen sisällönanalyysin analyysi unko
4.5 Luo e a uus a kas elu
Tapaus u kimuksella ei ole omaa luo e a uus a kas elua, koska sillä ei ole omaa me odolo-
giaa, eikä iedonke uu- ai analyysimene elmiä. Täs ä syys ä luo e a uuden a kas elua eh-
dään yössä käy e yn mää ällisen ai laadullisen u kimuksen eliabili ee i- ja alidi ee ik i-
ee is ön pohjal a. Reliabili ee i a koi aa u kimus ulos en pysy yy ä ja alidi ee i
63
oikeiden asioiden u kimis a. Opinnäy e yö oidaan jakaa kah een me a asoon; suunni el-
maan, johon kuuluu u kimuksen läh ökohda ja u kimusp osessin yökalu , sekä o eu us-
eli ns. ken ä aiheeseen. Validi ee in luo e a uusk i ee i koske a suunni elma aihe a ja
eliabili ee in ken ä aihe a. Case- u kimuksen luo e a uuden edelly yksenä on ii ä än
yksi yiskoh ainen dokumen aa io, mikä a koi aa, e ä kaikki u kimusp osessissa ehdy a-
linna on ki ja u ylös ja niille on esi e y pe us elu . Tämän a oi eena on osoi aa alin ojen
oikeellisuus ja odis elun auko omuus. Dokumen aa io a koi aa u kimuksen aiheiden,
läh ö ilan een, loppu uloksen sekä mene elmien a kkaa ku aamis a ja esi ämis ä. (Kana-
nen, 2013, s. 114–117).
K an i a ii inen u kimus aloi e aan usein mi a eiden, eli kysymys- ai äi ämäpa e is ojen
luomisella. Luo e a uus a kas elu keski yy nimenomaan näiden mi a eiden a ioimiseen.
Mi a in alidi ee illa a koi e aan sen pä e yy ä – mi aako se ii ä än ehokkaas i si ä,
mi ä sen on a koi us mi a a. Mi a ia ulee käy ää oikeaan koh eeseen oikealla a alla ja
oikeaan aikaan. Mi a in epäonnis unu ope a ionalisoin i, eli käsi eiden mää i ely mi a a-
iksi käsi eiksi, oi aiheu aa sen, e ä as aaja ei ymmä ä kysymyksiä oi o ulla a alla.
Tällä oi olla aiku us a u kimuksen kokonais alidi ee iin. Reliabili ee i a koi aa ulos-
en pysy yy ä; jos u kimus uusi aisiin, saa aisiin sama u kimus ulokse (Kananen, 2017).
K an i a ii isen u kimuksen mi a in eliabili ee i ku aa si ä, e ä mi a i mi aa kokonai-
suudessaan samaa asiaa. Reliaabeliin mi a iin ei ä oi aiku aa sa unnais i hee ei ä kä
olosuh ee . Reliabili ee illa on me ki ys ä e i yises i summamuu ujien laskemisessa. (K an-
iMOTV, 2008).
Laadullisen u kimuksen luo e a uus a kas elua ei oida suo i aa samoin pe us ein kuin
k an i a ii iselle u kimukselle, aan luo e a uus pe us uu u kijan a ioin iin ja näy öön
(Kananen, 2017, s. 175). Reliabili ee illa oidaan a koi aa kolmenlais a pysy yy ä: kah-
della u kimuske alla saadaan sama ulos u ki aessa samaa henkilöä, kaksi a ioi sijaa pää-
yy samanlaiseen ulokseen sekä kahdella innakkaisella u kimusmene elmällä saadaan
sama ulos. Haas a elu u kimuksen luo e a uuden a ioimisen haas eena on kui enkin ih-
misen muu uminen ajan myö ä, kahden e i u kijan ekemä ulkin ae o haas a elun ulok-
sis a sekä ihmisen käy äy ymisen aih elu ajan ja paikan mukaan. Näin ollen on

64
epä odennäköis ä, e ä käy ämällä kah a e i u kijaa, kahdella e i u kimuske alla, ai -me-
ne elmällä saa aisiin äsmälleen sama loppu ulos. (Hi sjä i & Hu me, 2000, s. 186).
Laadullis a u kimus a a ioidaan kokonaisuu ena, jonka sisäis ä johdonmukaisuu a paino-
e aan. Tu kimuksessa ulee ku a a a kas i u kimuksen kohde ja a koi us, oma si oumuk-
se ko. u kimuksen u kijana (ku en u kimuksen me ki ä yys u kijalle), aineis on ke uu
sekä u kimukseen osallis u a henkilö . Lisäksi ulisi a ioida u kijan ja u kimukseen osal-
lis u an suhde a, haluaako esim. haas a el a a lukea u kimuksen uloksia ennen niiden jul-
kaisua. Luo e a uu a lisää ä myös u kimuksen kes on ku aaminen, aineis on analyysin
a aaminen sekä u kimusaineis on kokoamisen ja analysoinnin apo oiminen. Kaikki u ki-
muksen ekoon lii y ä a kaisu ulee pe us ella ja yö dokumen oida ii ä ällä a kkuu-
della (Kananen, 2017, s. 178). Lisäksi ulee poh ia u kimuksen luo e a uu a. (Tuomi &
Sa ajä i, 2009, s. 140–141).
Kanasen (2017) mukaan laadullisen u kimuksen sisäis ä alidi ee ia lisää ulkinnan is i ii-
da omuus, mikä a koi aa si ä, e ä oisen u kijan pi äisi pää yä samaan joh opää ökseen
u kimuksen ekijän kanssa. Vaikka läh ökoh aises i aineis os a oi aisiin ehdä usei a ul-
kin oja, samaan u kimusongelmaan (ja u kimuskysymyksiin) kahden u kijan pi äisi saada
sama loppu ulos. Toinen Kanasen maini sema laadullisen u kimuksen luo e a uu a lisää ä
ekijä on sa u aa io, mikä a koi aa e i läh eiden a joamien u kimus ulos en ois umis a.
Kun esime kiksi haas a el a ien as aukse alka a ois ua, eikä uu a ie oa enää saada, on
saa u e u kyllään ymispis e eli sa u aa io. Lisäksi omia u kimus uloksia oidaan ah is aa
usein yön eo iaosassa esi ellyillä aikaisemmilla u kimuksilla, jos niissä on saa u samanlai-
sia uloksia. (Kananen, 2017, s. 179).
Yh enä laadullisen u kimuksen alidi ee ik i ee inä on suosi u iangulaa io a, sillä sen
a ulla u kija oi laajen aa omaa näkökulmaansa. (Tuomi & Sa ajä i, 2009, s. 143). Aineis-
o iangulaa io oi lisä ä u kimuksen luo e a uu a, jos e i läh eis ä ke ä y iedo uo a a
oisiaan uke ia uloksia. Läh ee oi a olla mui a u kimuksia ai e imuo oisia aineis oja,
jo ka on ke ä y u kimuksen aikana. (Kananen, 2017, s. 177). Ku en edellä ode iin, ässä
u kimuksessa hyödynne ään sekä aineis o- e ä mene elmä iangulaa io a.
65
5 Tu kimuksen ulokse
Seu aa aksi esi ellään ämän u kielman u kimus uloksia. A ioin imallissa (ks. luku 2.6)
mukana ollee aso Oppiminen, Toimin a ja Tulokse o a omina alalukuinaan ja niiden si-
sällä esi e ään g aa eja sekä sisällönanalyysin uloksia aineis os a (ks. luku 4.3) löy yneis ä
TPACK:in osa-alueis a (ks. luku 2.5).
Va sinainen analyysi aihe aloi e iin mää ällisellä analyysillä e aamalla alku- ja loppuky-
selyn uloksia oisiinsa, kun molempiin kyselyihin oli as annu sama koulu e a ien yhmä.
Ensin kyselyis ä ali iin u kimuskysymyksiin as aa a ja koulu uksen aiku a uu a u-
ke a kysymykse ( . Taulukko 8). Näis ä laske iin Excel- aulukkolasken aohjelmassa
keskia o ja keskihajonna e ikseen alku- ja loppukyselyille ja sen jälkeen uloksis a laadi -
iin ku aaja . Jos ku aaja ei ä an anee ii ä än sel iä uloksia ope ajien osaamisen kehi -
ymises ä, suo i e iin a kempi analyysi, jossa ope ajien as auksia a kas el iin yksilö a-
solla. Tässä a kemmassa analyysissä jokaisen ope ajan alku- ja loppukyselyn as aukse
esi e iin ku aajassa innakkain. Lisäksi muu amaa kysymys ä a kas el iin koulu uksessa
olleen yhmäjaon pe us eella. Sisällönanalyysin o eu ukses a on ke o u e ikseen jokai-
sessa alalu ussa.
5.1 Oppiminen (PK, CK ja TK)
Tässä alalu ussa a kas ellaan Uude luku aido -koulu uksen aikana apah unu a osaamisen
kehi ymis ä esi elemällä as auksia TPACK:in kolmeen ensimmäiseen osa-alueeseen: ek-
nologiseen ja pedagogiseen osaamiseen sekä sisäl ö ie oon. Aineis ona on käy e y alku- ja
loppukyselyjä, TOP- apo eja sekä haas a eluja. Analyysimene elmänä alku- ja loppuky-
selyissä on hyödynne y ku aile aa analyysiä (ks. luku 4.4) ja TOP- apo eissa sekä haas-
a eluissa sisällönanalyysiä (ks. luku 4.4) Taulukon 8 mukaan.
Mää ällisen analyysin jälkeen u kimus a ja ke iin sisällönanalyysillä Taulukon 8 analyy-
si ungon mukaises i. Ensin analysoi iin TOP- apo eja ja kooda iin e i ä ein niis ä ilmai-
suja, jo ka ku asi a as aajan pedagogisen (kel ainen), eknologisen ( iole i) ai sisällölli-
sen (sininen) osaamisen kehi ymis ä. Ilmaisu aulukoi iin joko alkupe äisinä lainauksina ai
66
pelkis e yinä, iippuen sii ä mi en pi kä ja selkeä osaamises a ke o a as aus oli. Tämän
jälkeen a kas eluun o e iin haas a elu , jo ka ä ikooda iin ja eemoi el iin samoin kuin
edellä jokaisen ka ego ian k i ee ien mukaan. Läh ökoh ana oli e siä ilmaisuja, mi en ope -
aja sanoi i oman osaamisensa kehi ymis ä koulu uksen aikana ai sen jälkeen.
5.1.1 Kysely
Alku- ja loppukyselyis ä ali iin Oppiminen - asolle kysymykse , jo ka koski a lai eiden
mää ää kouluissa sekä ope ajien yleis ä TVT-osaamis a ennen Uude luku aido -koulu us a
ja sen jälkeen. Nämä kysymykse ku aa a ope ajien läh ökoh ia TVT:n ope amisen näkö-
kulmas a. Sekä alku- e ä loppukyselyyn as annei a sekä u kimuslu an an anei a ope ajia
oli 34 (ks. luku 4.3).
Lai eiden mää ä
Alkuka oi uskyselyssä ope ajia pyyde iin a ioimaan heidän koulussaan ole ien ie oko-
neiden ja able ien mää ää oppilas a kohden (Ku io 9). Vas aajis a 47 % ke oi lai ei a ole-
an joka iidennelle oppilaalle, kun aas 27 % as asi lai eiden ii ä än kaikille luokan
oppilaille. Joka oiselle oppilaalle konei a a ioi ole an 15 % ope ajis a ja 3 % (1 as aaja)
ke oi konei a ole an muu aman luokkaa kohden. Alkukyselyyn as anneis a 9 % as asi
lai ei a ole an ain yhden luokkaa kohden. Näin ollen kaikkien as anneiden kouluissa
ie okonei a ai able eja oli saa a illa ähin ään yksi pe luokka, mikä ei ole ii ä ä
mää ä TVT:n ope uksessa.
67
Ku io 9. Lai eiden mää ä kouluissa ope ajien (N=34) a ion mukaan
Yleinen TVT-osaaminen
Ku iossa 10 esi ellään koulu ukseen osallis uneiden yleis ä TVT-osaamisen asoa ennen
koulu us a ja sen jälkeen. Vaaleansinise pyl ää ku aa a alkukyselyn as aus en keskia -
oja ja ummansinise pyl ää loppukyselyn keskia oja. Vas aajis a 6 % ke oi osaamises-
saan ole an puu ei a ennen koulu us a. Koulu uksen jälkeen kukaan ei enää alinnu ä ä
aih oeh oa. Ennen koulu us a 38 % ope ajis a oli si ä miel ä, e ä heillä on pe us ason TVT-
aido . Koulu uksen jälkeen hei ä oli 41 %. Monipuolisena TVT-osaajana i seään pi ä iä oli
29 % ennen koulu us a ja 24 % koulu uksen jälkeen. Ope ajis a 27 % oli yöyh eisön käy -
öön jaka ia TVT-asian un ijoi a ennen koulu us a ja koulu uksen jälkeen hei ä oli 35 %.
Tä en monipuolisena TVT-osaajana i seään pi ä ien mää ä laski 5 % ja TVT-asian un ijoi-
den nousi 8 %. Pe us ason TVT- ai oja omaa ien ope ajien mää ä kas oi 3 % ja puu ei a
TVT-osaamisessaan un e ien osuus laski 6 % koulu uksen aikana. Lähes kolmannes ope -
ajis a pi i i seään TVT-asian un ijana ennen koulu ukseen osallis umis a.
74
5.2 Toimin a (TPK, PCK ja TCK)
Toimin a- asolla a kas ellaan, mi ä eknologis-pedagogis a osaamis a ja/ ai pedagogis a ai
eknologis a sisäl ö ie oa koulu ukses a sii yi ope ajan omaan ope us yöhön. Analyysi aloi-
e iin ali semalla alku- ja loppukyselys ä Taulukon 8 Toimin a- ason u kimuskysymyksiä
as aa a kysymykse ja suo i e iin näille ku aile a analyysi g aa eineen. Lisäksi ope ajien
haas a eluja käy iin läpi sisällönanalyysin keinoin Taulukon 8 mukaan. Haas a elujen as-
auksia kooda iin ä ein si en, e ä eknologis-pedagoginen osaaminen kooda iin o anssin-
kel aisella, pedagoginen sisäl ö ie o ih eällä ja eknologinen sisäl ö ie o aalean iole illa.
Selkeä ja lyhyehkö as aukse aulukoi iin alkupe äisinä lainauksina ja pi emmä as auk-
se pelkis e iin.
5.2.1 Kysely
Toimin a- asolle kyselyis ä ali iin seu aa a kysymykse : TVT:n hyödyn äminen ope us-
yössä, TVT oppimis ilan eiden suunni elussa ja o eu uksessa, Valmiude suunni ella ja o-
eu aa Uusien luku ai ojen TVT-osa-aluei a, Mi en koulu uksen eema pal eli a osaami-
sen kehi ymis ä ja Koulu uksen suosi elu kollegoille. Ku aajissa esi e ään sekä alku- e ä
loppukyselyssä olleen kysymyksen as aus en keskia o pyl äsdiag ammina ja keskihajon a
keski i heenä. Kysymyksiä a kas ellaan sekä yhmäjaon pe us eella e ä as aajakoh ai-
ses i.
TVT:n hyödyn äminen ope us yössä
Ku iossa 11 on esi e y ope ajien as auksia TVT:n hyödyn ämises ä mm. ope us yön u-
kena ja aikeas i ha ainnollis e a ien aiheiden esi elemisessä as eikolla yhdes ä sei semään
(1 = Minulla ei ole ä ä osaamis a ja 7 = Osaamiseni on e inomais a) koulu uksessa o eu e un
yhmäjaon mukaan. Vaaleansinise pyl ää ku aa a yhmän 0–2lk, aaleanpunaise yhmän
3–6lk ja ih eä yhmän 7–9lk keskia oja. Keskihajon a on esi e y pyl äiden keski i -
heenä. Alku- ja loppukyselyn as aukse esi e ään ie ekkäin kysymyskoh aises i. Keskia -
ojen ja keskihajon ojen pe us eella oidaan ode a, e ä yhmän 0–2lk osaaminen on jonkin
e an kehi yny TVT:n hyödyn ämisessä aikeas i ha ainnollis e a ien aiheiden esi ele-
misessä, sillä keskia o on kas anu 0,8 ja keskihajonnan ala euna on lähellä alkukyselyn

75
keskia oa. Ryhmien 3–6lk ja 7–9lk osaaminen on kehi yny eni en äi ämän ”Osaan hyö-
dyn ää TVT:a suju as i ope ussuunni elman mukaises i”, sillä molempien yhmien kes-
kia o on kas anu ja keskihajon a pienen yny .
Ku io 11. TVT:n hyödyn äminen ope us yössä yhmäjaon mukaan (kys16)
Lii einä G ja H o a ku aaja koulu ukseen osallis uneiden TVT:n hyödyn ämises ä ope us-
yössä yksilö asolla. Kysymyksessä olleen iiden e i äi ämän sekä alku- e ä loppukyselyn
as aukse esi e ään pa ei ain ja kysymykse on yhmi el y as aajakoh aises i. Väi ämä on
kooda u ä ein si en, e ä aaleampi ä i a koi aa alkukyselyn as aus a ja ummempi lop-
pukyselyn. Useimma as aaja koki a osaamisensa kehi yneen yhden Like in as eikon
e an, mu a osa oli a ioinu osaamisensa jopa ähen yneen koulu uksen aikana. Tulos en
pe us eella kolme ope ajaa oli a ioinu kolmen äi ämän kohdalla osaamisensa ähen y-
neen yhden as eikon e an. Neljä ope ajaa a ioi osaamisensa ähen yneen yhden äi ä-
män kohdalla kahden ja yksi ope aja kolmen as eikon e an. Sen sijaan osaamisensa koki
sel äs i kehi yneen kolme ope ajaa, jois a ensimmäinen as asi osaamisensa kehi yneen
neljän äi ämän kohdalla kolmen as eikon e an, oinen yhden äi ämän kohdalla kolmen
as eikon e an ja kolmas ope aja yhden äi ämän kohdalla neljän as eikon e an. Yh-
eensä 12 ope ajaa a ioi oman osaamisensa ähen yneen koulu uksen jälkeen, kun äi ä-
miä a kas ellaan yksi ke allaan. Kymmenen as aajaa aas a ioi oman osaamisensa
76
lisään yneen. Tämä TVT:n hyödyn ämis ä koske a kysymys ku aa eknologisen sisäl ö ie-
don (TCK) lisään ymis ä koulu uksen aikana.
TVT oppimis ilan eiden suunni elussa ja o eu uksessa
Tiedän mi en suunni ellaan ja o eu e aan oppimis ilan ei a -kysymys jae una koulu uksessa
olleen yhmäjaon mukaan on esi e y ku aajana lii eessä I. Kysymyksessä on 10 e i koh aa,
mm. TVT:n hyödyn äminen oppijan i se- ja e aisa ioinnissa, oiminnallisen oppimisen
älineenä, ongelman a kaisun ja u ki an oppimisen älineenä sekä oppijan yksilöllis en op-
pimis a peiden ukemisessa. Vas aukse oli a sei semän po aisella Like in as eikolla (1 =
Minulla ei ole ä ä osaamis a ja 7 = Osaamiseni on e inomais a). Ku aajan pe us eella ope -
ajien osaaminen on kehi yny eni en äi ämän ”Tiedän mi en suunni ellaan ja o eu e aan
oppimis ilan ei a, joissa oppilaa hyödyn ä ä TVT:a (mobiililai ee , esim. älypuhelin, ab-
le i, kanne a a ie okone) koulun ulkopuolella u ki an oppimisen aikaisessa yösken ele-
misessä.” osa-alueella. Huomiona ois a on, e ä yhmän 7–9lk osaaminen on a ioi u alku-
kyselyä alhaisemmaksi äi ämän ”…joissa TVT:a hyödynne ään oppijan e aisa ioin-
nissa” kohdalla, sillä keskia o on pienempi ja keskihajon a suu empi loppukyselyn ulok-
sissa.
Kun saman kysymyksen a kas elu suo i e iin as aajakoh aises i, saa iin uloksina lii einä
J-M ole a ku aaja . Vas aa as i kuin edellisenkin kysymyksen kohdalla, ässäkin kymme-
nen e i äi ämän, sekä alku- e ä loppukyselyn, as aukse esi e ään pa ei ain ja äi ämä
on yhmi el y as aajakoh aises i. Väi ämä on kooda u ä ein si en, e ä aaleampi ä i
a koi aa alkukyselyn as aus a ja ummempi loppukyselyn. Ku aajas a oidaan ode a, e ä
ope ajien as auksissa oli paljon e oa aisuuksia, aikkakin kaikkein useimmin as aaja oli
a ioinu oman osaamisensa kehi yneen yhden Like in as eikon e an pe äi ämä. Vas-
auksis a eh iin kui enkin mää ällis ä analyysiä sillä pe us eella, mon ako ope ajaa oli a i-
oinu osaamisensa ähen yneen ähin ään kolmen äi ämän (kymmenes ä) kohdalla yhden
as eikon e an, ai ähin ään ke an useamman as eikon e an. Lisäksi laske iin mon ako
ope ajaa a ioi osaamisensa kas aneen ähin ään kahden as eikon e an ai enemmän.
Analyysin pe us eella 11 ope ajaa a ioi osaamisensa ähen yneen ähin ään kolmen äi -
ämän kohdalla yhden as eikon e an. Kaksi ope ajaa a ioi yhden äi ämän kohdalla
77
osaamisensa ähen yneen kahden as eikon e an ja yksi ope aja kahden äi ämän kohdalla
kahden as eikon e an. Lisäksi kolme ope ajaa a ioi yhden äi ämän kohdalla osaami-
sensa ähen yneen kolmen as eikon e an. Osaamisensa kehi yneen kahden as eikon e -
an ähin ään kahden äi ämän kohdalla oli a ioinu 8 ope ajaa. Neljä ope ajaa oli a i-
oinu osaamisensa lisään yneen kolmen as eikon e an yh eensä kolmen ois a äi ämän
kohdalla. Näis ä ope ajis a yksi oli a ioinu osaamisensa lisään yneen kolmen as eikon e -
an kuuden äi ämän kohdalla, sekä yhden äi ämän kohdalla sekä neljän as eikon e ä ii-
den as eikon e an (n o 33). Yh eensä 21 as aajaa oli a ioinu oman osaamisensa heikom-
maksi koulu uksen jälkeen kuin ennen koulu us a, kun äi ämiä a kas ellaan yksi ellen.
Vas aajis a 17 aas koki osaamisensa lisään yneen. TVT:n hyödyn äminen oppimis ilan ei-
den suunni elussa ja o eu uksessa ku aa TPACK:in osa-alueis a pa hai en eknologis-pe-
dagogisen osaamisen (TPK) kehi ymis ä.
Edellä esi e yä ulos a pää e iin sel i ää a kemmin aulukoimalla (lii e N) näiden ope a-
jien aus a ekijöi ä, ku en yhmä koulu uksessa ja lai eiden mää ä sekä mui a kyselyssä ol-
lei a kysymyksiä ku en yleinen TVT-osaamisen aso, oimenku an muu os koulu uksen jäl-
keen, eknisen oimin aympä is ön muu os, mi en koulu us as asi odo uksia, palau e koulu-
ukses a sekä odennäköisyys koulu uksen suosi eluun kollegalle. Taulukkoon on ali u
ope aja , jo ka a ioi a oman osaamisensa heikommaksi koulu uksen jälkeen kysymys en
16 (Osaan...) ja 17 (Tiedän mi en suunni ellaan ja o eu e aan oppimis ilan ei a) kohdalla,
kun äi ämiä on a kas el u yksi ellen ennen ja jälkeen koulu uksen. Ope aja o a a ioi-
nee osaamisensa heikommaksi joko kuuden äi ämän kohdalla yhden Like -as eikon e -
an ai ähin ään yhden äi ämän kohdalla kahden ai kolmen Like -as eikon e an kou-
lu uksen jälkeen. Lisä a kas elu osoi i, e ä ope aja oli a kokenee u hau umis a
koulu us a koh aan, sillä pakollisia eh ä äpalau uksia oli ollu heidän mieles ään lii-
kaa.
Valmiude suunni ella ja o eu aa Uusien luku ai ojen TVT-osa-aluei a
Valmiude suunni ella ja o eu aa Uusien luku ai ojen TVT-osa-aluei a on esi e y Ku iossa
12. Kysymyksessä on e i el y Uusien luku ai ojen osa-aluee TVT:n osal a ja as aajan uli
a ioida mi en hän halli see esime kiksi eknise pe us aido , oiminnan e i ympä is öissä ja
78
e gonomian ennen koulu us a ja sen jälkeen em. as eikolla yhdes ä sei semään. Sinise pyl-
ää ku aa a alkukyselyn as aus en keskia oja ja ha maa pyl ää loppukyselyn keskia -
oja. Ku aajas a nähdään, e ä jokaisen osa-alueen as aus en keskia o on pa empi
loppukyselyssä kuin alkukyselyssä. Samoin as aus en keskihajon a on sel äs i pie-
nempi koulu uksen jälkeen kuin ennen si ä, mikä a koi aa, e ä Uusien luku ai ojen
TVT-osa-alueiden suunni elu ja o eu us kehi yi koulu uksen aikana koulu ukseen
osallis uneilla. Lisäksi kysymyksissä ”… uo aminen”, ”… as uullinen oimin a” ja
”…luo a yösken ely” loppukyselyn keskihajonnan alaosa on samalla asolla alkukyselyn
keskia on kanssa, mikä ah is aa edellä maini ua ulos a. Valmiude suunni ella ja o eu -
aa Uusien luku ai ojen TVT-osa-aluei a ku aa eknologis-pedagogisen osaamisen (TPK)
kehi ymis ä.
Ku io 12. Valmiude suunni ella ja o eu aa Uusien luku ai ojen TVT-osa-aluei a (kys19)
Koulu uksen eema ja osaamisen kehi yminen
Ku iossa 13 esi ellään, mi en hy in koulu uksessa käy e y eema (ks. luku 3.2) pal eli a
ope ajien osaamisen kehi ymis ä. Kysymyksessä käy e iin as eikkoa yhdes ä ii een: 1 =
En kehi yny ollenkaan ja 5 = Kehi yin e i äin paljon. Pa haimman keskia on sai a
79
TOP3 (ka. 3,6) ja TOP2 (ka. 3,5) -p ojek i . Koulu uksis a pa haimman keskia on sai
O1 – Ohjelmoinnillinen aja elu (ka. 3,4) ja O3 – Ohjelmoidu ympä is ö ja niissä oi-
miminen (ka. 3,3). Kaa ion osa-alueis a pienimmän keskihajonnan sai TOP2 -p ojek i,
jo en ämän pe us eella oidaan ole aa, e ä TOP2 kehi i eni en ope ajien osaamis a
näis ä TVT-osa-alueis a. Koulu us en e i eemojen oidaan aja ella lisänneen ope ajien
eknologis-pedagogisen osaamisen (TPK) kehi ymis ä.
Ku io 13. Mi en koulu uksen eema pal eli a osaamisen kehi ymis ä (kys6)
Koulu uksen suosi elu kollegoille
Koulu uksen suosi elun odennäköisyys kollegoille on esi e y Ku iossa 14. Vas ausas-
eikko oli yhdes ä kymmeneen: 1 = En lainkaan odennäköises i ja 10 = E i äin odennäköi-
ses i. Tulokse jae iin odennäköisyyden mukaan nega ii isiin (a o 1–5) ja posi ii isiin
(a o 6–10). Ope ajis a n. 91 % suosi elisi koulu us a kollegoilleen ja n. 9 % as aa-
jis a oli si ä miel ä, e ä ei suosi elisi koulu us a yö o e eilleen.

80
Ku io 14. Koulu uksen suosi elu kollegoille (kys20)
5.2.2 Haas a elu
Toimin a- asolla haas a eluis a e si iin eknologis-pedagogis a osaamisen kehi ymis ä
ja/ ai pedagogis a ai eknologis a sisäl ö iedon lisään ymis ä ope ajan omassa yösken e-
lyssä sisäl öanalyysillä Taulukon 8 mukaises i. Tii is e y ulokse löy y ä Taulukos a 13.
81
TPK
PCK
TCK
Toimin a
Kysely + haas a elu
Onko ope aja käy äny ope-
uksessaan uusia oppimisym-
pä is öjä ja/ ai koulu uksessa
oppimiaan uusia eknologi-
oi a?
Millaisia koulu uksessa opi -
uja pedagogisia a kaisuja
ope aja on hyödyn äny si-
sällön ope amisessa ilman
eknologisia lai ei a?
Mi en ope aja on hyödyn ä-
ny eknologiaa oppiaineen si-
sällön esi ämisessä ai ope -
amisessa omassa yössään
koulu uksen aikana ai sen jäl-
keen?
Mi ä esime kiksi?
Uusien oppimisympä is öjen /
eknologioiden käy ö oppilai-
den kanssa
Ohjelmoin i ilman lai ei a
Oppiainesidonnaise so elluk-
se , esim. ma ema iikassa
Haas a elu
N o1
Eska i
“ki jahommia ai musiikki-
hommia. Semmoisia on ullu
eh yä”
Ohjelmoinnin alkei a ilman
lai ei a.
“Beebo i han on osi osi suo-
si uja ollu sekä pädilla se i se
ohjelma.”
N o2
Eska i
Ohjelmoinnin alkei a ilman
lai ei a. “... aina ei a i se
si ä padia ai ai nii ä kaikkia
lai ei a niinku edes siihen
ohjelmoin iin...”
Ekapeli, Molla ABC, Beebo -
so ellus, Osmo “...jo ka ei
ehkä innos u aina si en ihan
jus kynä eh ä is ä ja näis ä
niin si en saa aakin sillä pa-
dilla innos ua ha joi elemaan
nii ä.”
N o3
Yläkoulun ma y ke
T inke .io ja e kkoon eh y
pakohuonepeli
“...se (ohjelmoin i)ha joi us
mikä me si en eh iin oppi-
laille, niin se osoi au ui si en
yllä ä än hy äksi. Niin si ä mä
oon si en käy äny ihan suo-
aan.... Ja sama si en si ä pa-
kopeliäkin.”
N o4
Eska i
Jenkki u ispeli Beebo eilla
Koodauspelejä ilman lai -
ei a.
N o6
7-9lk
“...mä opin siellä ekemään
semmoisia i ses ään a kis u-
ia o a aulukkolasken a eh-
ä iä eli sillä o a niinku eh o-
lauseella ekemään sinne sen
a kis uksen... ja se on ihan
pysy ässä käy össä edelleen
ja ja ku as i.”
N o7
1lk
Book C ea o , Beebo i
Ku ankäsi ely, a inoiden e-
keminen ja julis ee Book
C ea o illa. Beebo ien yhdis ä-
minen e i oppiaineisiin.
Taulukko 13. Sisällönanalyysin (TPK, PCK, TCK) ulokse haas a eluis a…
82
TPK
PCK
TCK
Toimin a
Kysely + haas a elu
Onko ope aja käy äny ope-
uksessaan uusia oppimisym-
pä is öjä ja/ ai koulu uksessa
oppimiaan uusia eknologi-
oi a?
Millaisia koulu uksessa opi -
uja pedagogisia a kaisuja
ope aja on hyödyn äny si-
sällön ope amisessa ilman
eknologisia lai ei a?
Mi en ope aja on hyödyn ä-
ny eknologiaa oppiaineen si-
sällön esi ämisessä ai ope -
amisessa omassa yössään
koulu uksen aikana ai sen jäl-
keen?
Mi ä esime kiksi?
Uusien oppimisympä is öjen /
eknologioiden käy ö oppilai-
den kanssa
Ohjelmoin i ilman lai ei a
Oppiainesidonnaise so elluk-
se , esim. ma ema iikassa
N o8
6lk
“...sain ihan hy än semmoi-
sen sykäyksen (Teamsin käy -
öön) ja oon si ä ny niinku
o anu hal uun. Rohkeam-
min ja enemmän ope uksessa
ja oppilaiden kanssa ja ies-
innässä.” “... kyllä mä niinku
oon ie oisempi niis ä mah-
dollisuuksis a (Uude luku ai-
do – a oi eis a).”
N o9
2lk
Pedane in käy ö suunni el-
missa.
Ohjelmoinnin alkei a ke o-
aulun ope elussa (laji elu-
kone).
N o10
3lk / 7-9lk
Beebo ien so el aminen e i
oppiaineissa. Monipuolinen
iedonhaku koulu uksen a-
oi ee huomioiden.
YHT
7 / 9
4 / 9
5 / 9
Taulukko 13. Sisällönanalyysin (TPK, PCK, TCK) ulokse haas a eluis a ja kuu
Tulos en pe us eella ope aja o a o anee ope ukseensa uu ena eknologiana Bee-
Bo - obo eja ja so el anee nii ä laajas i e i oppiaineisiin koulu uksen jälkeen. Tule-
aisuudessa osa ope ajis a aikoo o aa enemmän käy öön koulun sähköisiä oppimis-
ympä is öjä. Ilman eknologisia lai ei a ope aja oli a innos unee kokeilemaan oh-
jelmoinnin ope amis a.
5.3 Tulokse (TPACK)
Koulu uksessa saadun eknologis-pedagogisen sisäl ö iedon sii ymis ä koulu e a an yöyh-
eisöön sel i e iin haas a eluis a sisäl öanalyysin keinoin Taulukon 8 mukaises i.
TPACK:in mukaisia ilmaisuja kooda iin haas a eluis a ha maalla ä illä ja ne koo iin au-
lukkoon joko alkupe äisinä lainauksina (lyhye ja selkeä as aukse ) ai pelkis e ynä. Tu-
lokse on esi e y Taulukossa 14.
83
TPACK
TPACK
TPACK
Tulokse
Haas a elu
Mi ä uusia eknologiaa hyö-
dyn ä iä pedagogisia a kai-
suja ope aja ei koulu uk-
ses a omaan yöyh eisöönsä?
Mi ä uusia eknologiaa hyö-
dyn ä iä ja oppiaineen sisäl-
lön ope us a helpo a ia käy-
än ei ä ope aja ei koulu-
ukses a omaan yöyh ei-
söönsä?
Mi ä uusia eknologiaa hyö-
dyn ä iä käy än ei ä ja a kai-
suja ope aja ei koulu uk-
ses a omaan yöyh eisöönsä?
Mi ä esime kiksi?
Ve kossa ole a pakohuone-
peli kollegoiden käy öön
Oppiainesidonnaisen ohjel-
man/so elluksen suosi elu
kollegalle
Ohjelman/so elluksen suosi -
elu kollegalle
N o1
Eska i
Pakohuonepeli ie o u a-asi-
ois a
“ei mi ään laajempaa koko-
naisuu a mu a semmoisia
yksi äisiä asioi a (ohjelmia)
on pys yny niinku iemään”
Esim oisel a ku ssilaisel a
saa u pakohuonepeli ie o-
u a-asiois a.
N o2
Eska i
“...meillä uli se idis e ä olisi
ihana läh eä kehi ämään sa-
malla a alla niinku meidän
koululle (yh eis ä digipassia)..
e ä olisi semmoinen yh enäi-
nen mi ä ha joi ellaan (e i
uosiluokilla).”
N o3
Yläkoulun ma y ke
Pakohuonepeli alkuaineis a,
ma ema iikkaa ohjelmoin i-
ha joi uksen a ulla.
“... ohjelmoinnin ha joi us. Ja
se niin si ä on kyllä niinku ja-
e u kollegoille ja mä iedän
ainakin 3 jo ka on si ä niinku
käy äny .”
“... jo ain isoa oiminnanmuu-
os a ei ole, mu a si en a -
maan sielä pienimuo oisem-
min si ä semmois a, mi ä ny
kouluissa apah uu, si ä sem-
mois a iedon aih oa.” “...
semmoisia julis epohjia ja
semmoisia almii a nii ä Can-
an ju uja, e ä nii ä esime -
kiksi on ny niinku si en älyn-
ny noille kollegoillekin mai-
nos aa.”
N o4
Eska i
Book C ea o , Moi-so ellus
N o5
(0-)2lk
“...ohjelmoin ia on niinku
säännöllises i noissa mono-
opinnoissa niinku sekä isoilla
e ä pienillä.”
Beebo eihin pe eh yi sellaise
ope aja , joilla ei ollu niis ä
ielä kokemus a.
N o7
1lk
“... ässä on oinen alkuope -
aja joka ope aa kakkos a
niin sen kanssa me ollaan
aihde u aja uksia (koulu uk-
ses a).”
Taulukko 14. Sisällönanalyysin (TPACK) ulokse haas a eluis a…
90
Uu ena eknologiana ope ukseen o a ullee Bee-Bo i sekä ohjelmoin isi us o. Lisäksi
yksi ope aja oppi koulu uksessa ekemään i se a kis u ia aulukkolasken a eh ä iä.
Vas auksena u kimuskysymykseen oidaan ode a, e ä ope aja aiko a käy ää aiempaa
enemmän koulun u uja oppimisympä is öjä oppilaidensa kanssa. Uu ena eknologiana
ope aja o a eni en käy änee Bee-Bo - obo eja.
6.2.2 Sisällön ope aminen ilman eknologiaa (PCK)
Tu kimuskysymyksessä 2.b) kysy iin, millaisia koulu uksessa opi uja pedagogisia a kai-
suja ope aja on hyödyn äny sisällön ope amisessa ilman eknologisia lai ei a. Haas a e-
lujen pe us eella (ks. luku 5.2.2) kysymykseen oidaan as a a, e ä osa ope ajis a oli ko-
keillu ohjelmoinnin ope amis a ilman lai ei a, esime kiksi laji elukone a ke o aulun
ope amisessa.
6.2.3 Teknologian hyödyn äminen oppiaineen sisällön esi ämisessä (TCK)
Tu kimuskysymyksessä 2.c) kysy iin, mi en ope aja on hyödyn äny eknologiaa oppiai-
neen sisällön esi ämisessä ai ope amisessa omassa yössään koulu uksen aikana ai sen
jälkeen. Ensin kyselyis ä (ks. luku 5.2.1) a kas ellaan TVT:n hyödyn ämis ä ope us yössä.
Koulu uksessa olleen yhmäjaon pe us eella uloksis a oidaan ha ai a hienois a pa annus a
TVT:n hyödyn ämisessä e i yises i ope ussuunni elman mukaisessa yösken elyssä. Kun
as auksia a kas el iin yksilö asolla, huoma iin e ä niissä oli suu a aih elua. Sen lisäksi,
e ä joidenkin ope ajien osaamisessa oli apah unu me ki ä ää kehi ys ä, oli osa ope ajis a
a ioinu osaamisensa heikommaksi koulu uksen jälkeen TVT:n hyödyn ämisessä.
Haas a eluissa (ks. luku 5.2.2) uli esille, e ä koulu uksen jälkeen ope aja o a edelleen
käy änee ope uksessaan e i yises i Bee-Bo eja ja yhdis änee nii ä e i oppiaineisiin.
Myös Bee-Bo -so ellus on jääny käy öön. Lisäksi alkuaineisiin lii y ä pakohuonepeli,
T inke illä o eu e u ohjelmoin i eh ä ä, Book C ea o ja monipuolinen iedonhaku o a
edelleen mukana ope uksessa koulu uksen jälkeen.

91
Tu kimuskysymykseen oidaan as a a, e ä ope aja o a koulu uksen aikana ja sen jälkeen
hyödyn änee ope us yössään monipuolises i Bee-Bo - obo eja e i oppiaineissa. Myös
mui a TOP-p ojek ien o eu uksia on jääny osaksi ope us a, ku en esim. Book C ea o , oh-
jelmoin i T inke illä sekä alkuainepakohuonepeli.
Toimin a- asolla sel i e ään, mi ä koulu uksen aikana saa ua osaamis a ope aja hyödyn ä-
ä omassa yössään (ks. luku 2.6). Kyselyjen pohjal a oidaan ode a ope ajien osaamisen
kehi yneen e i a oin sekä TVT: ä hyödyn ä ien oppimis ilan eiden suunni elussa ja o eu-
uksessa, e ä TVT:n hyödyn ämisessä ope us yössä, e enkin kun uloksia ka so aan yksilö-
asolla. Valmiude Uusien luku ai ojen TVT-osa-alueiden suunni eluun ja o eu ukseen ai-
ku aisi kehi yneen kaikilla kyselyyn as anneilla e i yises i ohjelmoinnillisen aja elun osa-
alueella sekä TOP2-p ojek eissa, jo ka eh iin TVT 3 ja 4 sisällöis ä (Tiedonhallin a sekä
u ki a ja luo a yösken ely ai Vuo o aiku us, ks. luku 3.3). Ope aja hyödyn ä ä omassa
ope us yössään koulu uksen jälkeen eni en Bee-Bo - obo eja nuo emmilla oppilailla sekä
monipuolis a iedonhakua ja T inke -ohjelmoin ia isommilla oppilailla. Koulu uksen hyö-
dyn ämismahdollisuus omassa yössä ja oppimiselle a oin ilmapii i oli a Leen ym. maini -
semia k ii isiä menes ys ekijöi ä SCM- u kimuksessa (ks. luku 2.4.2).
6.3 Tulokse
A ioin imallin iimeisellä asolla on Tulokse , jonka a koi us on ku a a, mi ä osaamis a
Uude luku aido -koulu ukseen osallis unu ope aja ei omaan yöyh eisöönsä joko päi ä-
ko iin ai ala-/yläkouluun. Analysoi a ana aineis ona oli ope ajien haas a elu (ks. luku
4.3). Näis ä nos e aan esiin huomioi a sii ä, mi ä ope aja on oinu sii ää omille kollegoil-
leen ai yh eises i kaikkien käy öön. Tu kimus ulokse on esi el y lu ussa 5.3.
6.3.1 Työyh eisöön iedy eknologiaa hyödyn ä ä pedagogise a kaisu
Tu kimuskysymyksessä 3.a) kysy iin, mi ä uusia eknologiaa hyödyn ä iä pedagogisia a -
kaisuja ope aja ei koulu ukses a omaan yöyh eisöönsä. Haas a elujen (ks. luku 5.3) pe-
us eella u kimuskysymykseen oidaan ode a, e ä eknologiaa hyödyn ä inä pedagogisina
a kaisuina ope aja oli a ienee omaan yöyh eisöönsä ainakin ohjelmoin ia,
92
pakohuonepelin ie o u a-asiois a, alkuainepakohuonepelin sekä ma ema iikkaa hyödyn ä-
än ohjelmoin iha joi uksen.
6.3.2 Työyh eisöön iedy eknologiaa hyödyn ä ä ja sisällön ope us a helpo a a
käy än ee
Tu kimuskysymyksessä 3.b) kysy iin mi ä uusia eknologiaa hyödyn ä iä ja oppiaineen si-
sällön ope us a helpo a ia käy än ei ä ope aja ei koulu ukses a omaan yöyh eisöönsä.
Haas a elujen (ks. luku 5.3) pe us eella u kimuskysymykseen oidaan as a a, e ä yöyh-
eisöön ie yjä eknologiaa hyödyn ä iä ja sisällön ope us a helpo a ia käy än ei ä oli a
ainakin yksi äise ohjelma , ku en pakohuonepeli ie o u a-asiois a sekä ma ema iikkaa
hyödyn ä ä ohjelmoin iha joi us.
6.3.3 Työyh eisöön iedy eknologiaa hyödyn ä ä käy än ee ja a kaisu
Tu kimuskysymyksessä 3.c) kysy iin mi ä uusia eknologiaa hyödyn ä iä käy än ei ä ja a -
kaisuja ope aja ei koulu ukses a omaan yöyh eisöönsä. Haas a eluissa (ks. luku 5.3) yksi
ope aja ke oi, e ä heidän koulussaan oli ope ajien kokouksessa käy y läpi, mi ä kaikkea
milläkin uosiluokalla oppilaan ulisi osa a Uude luku aido -ku aukse huomioiden. Toi-
nen ope aja maini si hänen keskus elleen kollegoidensa kanssa digipassis a, johon olisi sel-
keäs i koo u asia , joi a kullakin uosiluokalla ulisi ha joi ella. Kaksi ope ajaa ke oi, e ä
heidän kouluissaan oli ope e u Bee-Bo - obo ien käy öä ope ajille, joilla ei ollu niis ä
ielä kokemus a. Yksi ope aja ke oi suosi elleensa kollegoilleen Book C ea o in käy öä
sekä Moi-so ellus a. Lisäksi yksi ope aja ke oi inkanneensa kollegoilleen Can a- e kko-
si us oa muun koulu ukses a saadun iedon aihdon lisäksi.
Vas auksena u kimuskysymykseen oidaan ode a, e ä ope ajien omaan yöyh eisöönsä
iemiä uusia eknologiaa hyödyn ä iä a kaisuja oli a ainakin Bee-Bo - obo ien käy ön
ope aminen kollegoille, Book C ea o , Moi sekä Can a.
Tulokse - aso ku aa eikö ope aja jo ain koulu uksessa opi ua omaan yöyh eisöönsä (ks.
luku 2.6). Tulos en pe us eella ope aja oli a ienee yöyh eisöönsä Uude luku aido
-ku auksia sekä ope anee koulu ukseen osallis uma omille kollegoilleen
93
ohjelmoin ia. Nämä o a me ki ä impiä uloksia Tulokse - asolla. Ku en lu ussa 1 ode -
iin, koulu uksen aiku a uudella oi olla epäsuo ia aiku uksia, jolloin koulu us laajenee
niiden ulo u ille, jo ka ei ä alun pe in ole osallis unee koulu ukseen.
Aiemmin ode iin, e ä TOP-p ojek ien yh enä a oi eena oli saada ope aja iemään kou-
lu uksessa saa uja käy än ei ä omaan yöyh eisöönsä (ks. luku 3.3). Tämä lisäisi koulu uksen
aiku a uu a e enkin, jos p ojek i o eu e aisiin uudelleen, alkupe äisinä ai muoka uina.
Haas a eluissa yläkoulun ma ema iikan, ysiikan ja kemian ope aja ke oi käy äneensä uu-
delleen alkuainei a käsi ele ää pakohuonepeliä sekä ma ema iikkaa hyödyn ä ää ohjel-
moin i eh ä ää, jo ka molemma oli a hänen TOP-p ojek ejaan. Lisäksi ohjelmoin i eh ä-
ää hän oli suosi ellu kollegoilleen ja hän iesi ainakin kolmen kollegansa si ä käy äneen,
jo en eh ä ä on jääny osaksi heidän yöyh eisöään (ks. luku 3.3). Muissa ope ajien haas-
a eluissa nousi TOP-p ojek eis a esille e ilaise ohjelmoin i eh ä ä , Bee-Bo ien in eg oi-
minen oppi unneille, Book C ea o sekä pakohuonepeli , joi a ope aja o a ainakin i se
käy änee uudelleen koulu uksen jälkeenkin.
Haas a eluissa kahdeksan ope ajaa kymmenes ä ke oi ähin ään yhden a an ai asian, mi-
en koulu uksen jokin osa-alue on sii yny hänen yöyh eisöönsä. Lopuis a kahdes a oinen
oimi yksin alkuope ajana pienessä kouluyksikössä ja oinen oli oman yläkoulunsa ainoa
ie o ekniikan ope aja, joka myös o esi muiden oman koulunsa ma ema iikan ja ysiikan
ope ajien olleen samalla asolla TVT-asioiden suh een kuin hänkin. Näin ollen Tulokse -
asos a oi aisiin ode a, e ä jokainen haas a eluun osallis unu ope aja, joka pys yi
jakamaan asioi a omille kollegoilleen, myös ei koulu uksessa opi uja asioi a omaan
yöyh eisöönsä.
6.4 Koulu uksen aiku a uus
Ku en lu ussa 2.6 ode iin, Uude luku aido Keski-Suomessa - äydennyskoulu uksen ai-
ku a uus muodos uu Oppiminen, Toimin a ja Tulokse - asoilla saaduis a uloksis a sekä
muu oksis a ope ajien omassa yössä ja yöyh eisössä (ks. myös Ku io 7). TOP- apo i
osoi a a , e ä ope aja o a kehi änee osaamis aan monipuolises i Oppiminen- asolla
koulu uksen aikana. Lisäksi haas a eluissa ope aja ke oi a ole ansa ny ie oisempia
94
Uude luku aido -ku auksis a ja suunni ele ansa ja kossa TVT:n ja ohjelmoinnin lisää-
mis ä ope ukseensa mahdollisuuksien mukaan. Tämä ke oo ope ajien asen een muu uneen
myön eisemmäksi digiasioiden ope amis a koh aan. Ku en lu ussa 2.4.1 ode iin, Ki kpa -
ickin mallissa oppimis a on apah unu , jos koulu e a an asen ee o a muu unee , hänen
ie onsa o a lisään ynee ja ai onsa pa an unee .
Vaiku aisi sil ä, e ä ain ope ajan omaan yöhön pa hai en is u a TOP-p ojek i o a jää-
nee osaksi ope ajien omaa ope us yö ä ( . SCM-malli luku 2.4.2), mikä kui enkin ke oo
Toimin a- asolla apah unees a muu okses a. Useimmilla haas a elluilla ope ajilla oli kui-
enkin suunni elmissa hyödyn ää ja kossa useammin ope uksessaan TVT: ä ja ohjelmoin ia.
Eli odennäköises i silloin, kun he koke a yön a joa an siihen mahdollisuuden, ku en lu-
ussa 2.4.1 ode iin Ki kpa ickin mallin kolman een asoon lii yen.
Lu ussa 4.3 maini iin, e ä Toimin a- ja Tulokse - asolla ulee uoda esiin muu os a edes-
au a ia ai aikeu a ia asioi a. Haas a eluissa esille ulleiden seikkojen pe us eella muu-
os a es ä iä ekijöi ä o a lai eiden mää ä, a aaminen, la aaminen ja uominen luokkaan
sekä ylipää ään a jen haas ee pien en oppilaiden kanssa. Lisäksi ope aja oi kokea lai ei-
den käy ön ole an päälle liima ua, sillä esim. ma ema iikkaa opiskellaan edelleen pe in ei-
ses i ki jois a ja ihkois a, ku en myös lu ussa 2.1.1 ode iin. Muu os a edesau a ana eki-
jänä ope aja o a huomannee , e ä TVT: ä ja ohjelmoin ia oi o aa mukaan ope ukseen
ihan pieninäkin asioina ja he kinä. Lisäksi koulu ukses a saa u ohkeus digiasioiden ope us a
koh aan on saanu ope aja käy ämään enemmän sähköisiä oppimisympä is öjä oppi-
laidensa kanssa.
Kahdeksan ope ajaa kymmenes ä haas a ellus a ke oi keskus elleensa koulu ukses a kolle-
gansa kanssa, an aneensa TOP-p ojek insa kollegansa käy öön ai ope anu kollegalleen
obo ien ohjelmoin ia. Vain yksi ope aja oli es yny jakamas a koulu uksessa saa ua osaa-
mis a, sillä hän yösken eli yksin pienessä kouluyksikössä. Haas a elussa hän kui enkin ke -
oi ope aneensa kollegoi aan jo aiemmin Bee-Bo - obo ien käy össä. Toinen ope aja koki,
e ä koulu us lisäsi ain hänen osaamis aan, jo a oli aikea jakaa muille kollegoille. Tämä
oidaan nähdä muu os a es ä änä ekijänä. Haas a elussa uli esille, e ä kyseinen ope aja
halusi käy ää TVT: ä ain silloin, kun sii ä oli oikeas i jo ain hyö yä. Lisäksi hän oli jo
95
aiemmin ehny i se hy ä ma e iaali ie o ekniikan ja ohjelmoinnin ope ukseen, eikä halun-
nu läh eä nii ä muu amaan.
Tulokse - asolla siis lähes kaikki ope aja oli a ienee koulu ukses a jo ain omaan yöyh-
eisöönsä. Näin ollen oidaan ode a, e ä ope ajien omassa ope us yössä sekä yöyh eisössä
on apah unu muu os a, joka on saa u aikaan Uude luku aido -koulu uksen a ulla, mikä
oidaan nähdä koulu uksen aiku a uu ena (ks. luku 1). Tu kimus ulos en pe us eella kou-
lu us on ollu hyödyllinen, sillä se on lisänny ope ajien digi ai oja sekä e i yises i ohjel-
moin i ai oja. Koulu us on siis as annu koulu e a an a peisiin ja pys yny uo amaan al-
li se issa olosuh eissa ope ajille uusia ie oja ja ai oja, mikä on ele anssia koulu uksen
aiku a uus a kas elun näkökulmas a (ks. luku 1).
Lu ussa 2.4.2 esi e iin, e ä SCM- u kimuksessa ulee sel i ää, miksi juu i ie y henkilö
onnis ui a muu oksessa ja oise ei ä . Haas a elujen pe us eella eni en koulu ukses a hyö-
ynee ope aja suh au ui a posi ii ises i koulu uksen an amiin mahdollisuuksiin ja kokei-
li a innokkaas i jo koulu uksen aikana uusia apoja käy ää TVT: ä. Lisäksi e enkin al-
kuope uksen ope ajien ohjelmoin iosaaminen oli ielä ähäis ä, jo en he oppi a suh eessa
enemmän e a una muihin ohjelmoin iasioissa kokeneempiin ope ajiin. Ku en lu ussa 2.3
huoma iin, myös ässä koulu uksessa uli esille, e ä ylempien uosiluokkien ope ajilla oli
jo ennen koulu us a pa emma digi aido kuin alempien uosiluokkien ope ajilla. Ope aja ,
jo ka ei ä onnis unee muu oksessa koulu uksen aikana, koki a joko osaa ansa jo en uu-
des aan ii ä äs i koulu uksessa ope e uja TVT- ja ohjelmoin i ai oja, ai TVT-lai eiden
o aminen osaksi omaa ope us a un ui yölääl ä.
Monipuolises i o eu e ujen TOP-p ojek ien pe us eella oisi aja ella, e ä muu os Toimin a-
asolla olisi lähes yh ä suu a, kuin Oppiminen- asollakin. Kun kyselyjä a kas el iin as aa-
jakoh aises i, huoma iin joidenkin ope ajien a ioineen osaamisensa jopa heikommaksi
koulu uksen jälkeen. Tä ä sel i e äessä huoma iin ope ajilla esiin yneen u hau umis a Uu-
de luku aido -koulu us a koh aan. Nämä ope aja oli a kokenee koulu uksen yömää än
liian suu ena ja/ ai oman osaamisensa liian heikoksi, e ä olisi a oinee e ä apaamisissa
saada omalla asollaan ii ä ää ope us a. Ope aja oi oi a nimenomaan lähi apaamisia li-
sää. E äkoulu ukse oli a keskellä päi ää ja sijaisia oli aikea saada ( . lu u 1 ja 2.1.1).

96
Koulu uksen näh iin ie än liikaa aikaa omal a ope us yöl ä ja pakollisia eh ä iä oli paljon.
TOP-p ojek eis a apo oiminen ja e lek oiminen koe iin yöläänä. Ku en Leen ym. SCM-
u kimuksessa ode iin, yksi koulu uksen k ii inen menes ys ekijä on, e ä osallis uja näkisi
koulu uksen aiku ukse pidemmälle, kuin ain nykyhe keen (ks. luku 2.4.2). Lisäksi Di-
giajan pe uskoulu II -sel i yksessä ode iin, e ä äydennyskoulu uksessa opi u asia unoh-
u a , jos niille ei ole enää aikaa koulu uksen jälkeen (ks. luku 2.1.1).
Kun u hau unee ja koulu uksessa liikaa yöllis ynee ope aja si en as asi a koulu uksen
lopussa ielä yh een kyselyyn, he saa oi a ali a as auksia Like in as eikol a älinpi ä-
mä ömäs i ja sen enempää mie imä ä, jolloin lopullisissa uloksissa osaaminen näkyy i -
heellises i heiken yneen. Jos koulu us on koe u haas a aksi, on odennäköisempää, e ä
ope ajien osaaminen on ennemminkin pysyny ennallaan, kuin e ä se olisi heiken yny . Toi-
sena aih oeh ona on, e ä ope aja oli a koulu uksen aikana ymmä änee , e ä oma osaa-
minen ei olekaan niin ko kealla asolla, kuin aiemmin uskoi a , mu a älle ei löy yny ai-
neis os a pe us ei a.
Edellä esi el yjen huomioiden pohjal a on helpompaa ymmä ää, miksi koulujen digi alisaa-
io e enee hi aas i, aikka ope ajien osaamisessa olisikin posi ii is a kehi ys ä (ks. luku
2.1.1). Jos ope aja koke a , e ä äydennyskoulu ukse ie ä paljon aikaa ope us yöl ä, oi
kollegoiden jakamalla digiosaamisella olla yöpaikalla iso me ki ys. Ku en Ki kpa ickin
mallin yh eydessä lu ussa 2.4.1 ode iin, oi olla haas a aa e o aa koulu uksen aikainen
osaamisen kehi yminen yöpaikalla apah u as a oppimises a. Oppimisen e o elu aikeu -
aa myös hankekoulu uksen aiku a uuden a ioin ia, sillä ope aja o a saanee muual a-
kin osaamis a koulu uksen jälkeen ( . luku 1).
Uude luku aido Keski-Suomessa -koulu uksen aiku a uus oli suu in a ohjelmoin-
nin ja ohjelmoinnillisen aja elun osaamisen kehi ämisessä e i yises i esi- ja alakoulun
ope ajien keskuudessa. Lisäksi koulu us onnis ui lisäämään ope ajien ie oisuu a
Uude luku aido -ohjelman ku auksis a ja so el amismahdollisuuksis a.
97
6.5 Tu kimuksen luo e a uus
Lu ussa 4.5 käy iin läpi u kimuksen luo e a uus a kas elua, jonka pohjal a seu aa aksi a -
ioidaan ämän u kimuksen luo e a uu a. Ku en aiemmin ode iin, apaus u kimukselle ei
ole omaa luo e a uusk i ee is öä, aan luo e a uuden edelly yksenä on u kimuksen a kka
dokumen aa io ja eh yjen alin ojen pe us elu. Tämän apaus u kimuksen aihee läh ö i-
lan ees a käy e yihin mene elmiin ja u kimus uloksiin on ku a u yksi yiskoh aises i ja kai-
kille u kimuksessa ehdyille alinnoille on esi e y pe us elu .
Tässä u kimuksessa on eh y sekä k an i a ii is a e ä k ali a ii is a u kimus a, jo en luo-
e a uus a kas elu ehdään molemmille e ikseen. Ku en lu ussa 4.5 ode iin, k an i a ii i-
sen u kimuksen alidi ee ia a ioidaan sen mi a eiden kau a, o a ko ne mi annee ii ä-
ällä a kkuudella si ä, mi ä niiden olisi pi äny mi a a. Tässä u kimuksessa sel i e iin ope -
ajien osaamisen kehi ymis ä u kimus a a en luodun a ioin imallin pohjal a. Täydennys-
koulu us a a en ehdy kysely oli a kui enkin muiden koulu ajien suunni elemia ja ne
mi asi a osaamisen kehi ymis ä enemmän hankkeen näkökulmas a, kuin e ä olisi a as-
annee ämän u kimuksen u kimusongelmaan. Täs ä syys ä mi a eis a ali iin u kimuk-
seen ain osa, ja nekin an oi a hy in e ilaisia u kimus uloksia, aikkakin mi a ei a käy e -
iin oikeaan koh eeseen oikealla a alla ja oikeaan aikaan. K an i a ii isen u kimuksen e-
liabili ee i a koi aa ulos en pysy yy ä. Ku en lu ussa 6.3 pohdi iin, osa ope ajis a saa -
oi koulu ukseen u hau uneina as a a loppukyselyyn älinpi ämä ömäs i, mikä olisi saa -
anu ois ua, jos kysely olisi ois e u samanlaisena uudelleen. Tällöin loppukyselyn ulokse
olisi a ollee jälleen e ilaise .
Laadullisen u kimuksen luo e a uus pe us uu u kimuksen a kalle dokumen oinnille, ku-
en lu ussa 4.5 esi e iin. Ku en apaus u kimuksen luo e a uuden a ioinnin kohdallakin
ode iin, ämän u kimuksen kohde ja a koi us, aineis on ke uu sekä u kimukseen osallis-
u a henkilö on ku a u a kas i. Lisäksi u kimuksen kes oa, u kimusaineis on kokoamis a
ja analyysin a aamis a sekä apo oimis a on ku a u huolellises i. Myös u kimus a koske-
a a kaisu on pe us el u.
Kanasen (2017) mukaan laadullisen u kimuksen luo e a uu a lisää haas a el a ien as aus-
en ois uminen, jolloin on saa u e u sa u aa io. Tässä u kimuksessa haas a eluissa
98
alkoi a ois ua ope ajien as aukse sii ä, e ä koulu us on lisänny heidän ie oisuu aan
Uude luku aido -ku auksis a ja e ä eni en he o a oppinee uusia ohjelmoin i ai oja koulu-
uksen aikana. Tämän u kimuksen u kimus ulokse oli a samansuun aisia, kuin lu ussa
2.3. esi e y ulokse . Kanasen mukaan ulos en ah is aminen aikaisemmilla u kimus ulok-
silla lisää laadullisen u kimuksen luo e a uu a.
Laadullisen u kimuksen alidi ee ik i ee inä on pide y myös aineis o iangulaa io a. Sen
mukaan e i läh eis ä ke ä y iedo uo a a samanlaisia uloksia. Tässä u kimuksessa TOP-
p ojek ien apo i ja haas a elu uo i a oisiaan uke ia uloksia.
Uude luku aido Keski-Suomessa - äydennyskoulu uksen aiku a uuden u kiminen on ol-
lu pi kä ja moni aiheinen p osessi. Ku en edellä on ode u (ks. luku 4.2), u kielman aihe
uli esille as a, kun koulu us oli jo pää yny . Koulu uksen aikana as a uihin alku- ja lop-
pukyselyin oli suunni el u kyselymi a ei a lähinnä hankkeen näkökulmas a, ei ä kä ne ol-
lee pa haa ku aamaan Toimin a- asolla saa ua osaamis a. Siksi oli ä keää o aa aineis oksi
mukaan TOP-p ojek ien apo i , jo ka onneksi löy yi ä edelleen Peda.ne is ä. Aineis on
kokoamis aiheessa apo eissa huoma iin osin ole an puu ei a, sillä osa ope ajis a oli pa-
lau anu ain p ojek ia koske an suunni elman ai lis an o eu ukseen lii yneis ä asiois a,
eikä ollu äl ämä ä ke onu a kemmin p ojek in sujumises a. Oli siis haas a aa ie ää,
oliko p ojek i onnis unu ope ajan mieles ä ai ei.
Koska u kimuksen ekijällä oli iedossa, e ä ope ajia on haas a aa saada as aamaan kou-
lu us a koske iin haas a eluihin, ne py i iin jä jes ämään sellaisena ajankoh ana, joka olisi
ope ajille mahdollisimman kii ee ön ja oppilaiden a ioin ien ulkopuolella. Täs ä syys ä
haas a eluja kii ehdi iin pi ämään alku uodes a 2024, aikka silloin ei ollu ielä äysin
sel ää, mi en haas a eluja ullaan analysoimaan. Lisäksi ämän u kimuksen a ioin imalli
kehi yi lopulliseen muo oonsa as a haas a elujen pi ämisen jälkeen, jo en analyysi ai-
heessa huoma iin, e ä haas a elukysymykse olisi a oinee olla a kemma ai nii ä olisi
oinu olla enemmän. Myös haas a eluihin osallis u ia ope ajia olisi saanu olla enemmän
kuin 10.
99
6.6 Koulu uksen ja kokehi ysmahdollisuude
Seu aa aksi a ioidaan Uude luku aido Keski-Suomessa - äydennyskoulu uksessa saa u-
jen ulos en alossa as aa an koulu uksen ja kokehi ysmahdollisuuksia. Koulu ukseen
osallis uneiden ope ajien kommen ien ja palau eiden pe us eella ässä koulu uksessa on
saa u monipuolises i TVT:n ja ohjelmoinnin ope uksessa hyödynne ä iä ideoi a sekä kou-
lu ajil a e ä muil a osallis ujil a. Ke an kokeil ua ideaa uli helpos i käy e yä useamman
ke an. Tosin osa ope ajis a ke oi, e ä suo aan käy öön o e a ia eh ä äideoi a olisi saanu
sil i olla ieläkin enemmän. Ope aja a os i a enemmän lähikoulu uspäi iä e äkoulu us en
sijaan, sillä lähikoulu uksissa he sai a aih aa aja uksia muissa kouluissa yösken ele ien
ope ajien kanssa ja saada heil ä uusia hy iä käy än ei ä ope uksensa ueksi. Useampi ope -
aja ko os i as auksessaan si ä, e ä yösken elee usein yksin eikä näe muualla ope a ia
kollegoi aan, joil a oisi saada e ais ukea. E i yises i pis e yösken elymalli lähikoulu uk-
sessa koe iin oimi ana koulu us apana.
Koulu ajien iedossa oli, e ä ope aja oi o a yleensä lähikoulu uksia e kkokoulu us en
sijaan. Koulu us a suunni ellessa oli kui enkin ielä pandemian aiheu amia kokoon umis a-
joi uksia, eikä silloin ollu ielä ie oa, oidaanko koulu uksia jä jes ää yliopis olla. Ilman
ko onaa koulu ukse olisi jä jes e y lähi apaamisina.
Mone ope aja k i isoi a ku ssin liian suu a yömää ää ja pakollis en eh ä ien palau us a.
Osa pe us eli asiaa sillä, e ä koulu yö on hek is ä ja oppilaiden kanssa on haas ei a a alli-
sessakin a jessa. Joidenkin mieles ä koulu ukses a saa a a opin opis ee oli a u hia, sillä
ope aja o a aikuisopiskelijoi a ja opiskele a yöelämää a en, ei ä kä a i se enää opin-
osuo i uksia. E enkin opin opis emää ä koe iin liian pieneksi ku ssin yömää ään nähden.
Lisäksi koulu us oli ainakin alku aiheessa koe u pi s aleisena ja koulu uksissa oli ollu kii-
een un ua. Ope aja koki a myös, e ä koulu au uminen apah ui omalla ajalla ja koulu-
ukse oli a keskellä yöpäi ää. Sijaisia oli aikea saada muu aman unnin koulu us en a-
kia, jo en sii äkin syys ä koko päi än kes ä ä koulu us, joko e änä ai lähikoulu uksena, olisi
ollu pa empi.
Haas a el ujen ope ajien oi eena oli, e ä jos älle koulu ukselle ulisi ja koa, he haluaisi a
i se pää ää mis ä Uude luku aido -osa-aluees a halua a lisäkoulu us a. Toi eena esi e iin
106
Ope ushalli us. (2014a). Esiope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Ope ushalli us. Mää-
äykse ja ohjee 2016:1. Tampe e: Ope ushalli us. h ps://www.oph. i/si es/de-
aul / iles/documen s/esiope uksen_ope ussuunni elman_pe us ee _2014.pd
Ope ushalli us. (2014b). Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Ope ushalli us.
Mää äykse ja ohjee 2014:96. Helsinki: Ope ushalli us. h ps://www.oph. i/si es/de-
aul / iles/documen s/pe usope uksen_ope ussuunni elman_pe us ee _2014.pd
Ope us- ja kul uu iminis e iö. (2022). Koh i laadukas a ja asa-a ois a lähipal elua ja lä-
hikoulua. Oikeus oppia -ohjelman Koulu uksellisen asa-a on ja posi ii isen e i yis-
koh elun edis ämis oimia a haiskas a uksessa, esi- ja pe usope uksessa almis ele-
an yö yhmän loppu apo i 2022. Ope us- ja kul uu iminis e iön julkaisuja:
2022:30. Helsinki: Ope us- ja kul uu iminis e iö. h ps://julkaisu . al ioneu-
os o. i/bi s eam/handle/10024/164346/OKM_2022_30.pd ?sequence=1&isAllo-
wed=y
Ope us- ja kul uu iminis e iö. (2024). Uude luku aido -kehi ämisohjelma. Hae u
8.11.2024. h ps://okm. i/uude -luku aido
Palacios-Rod íguez, A., Guillén-Gámez, F. D., Cabe o-Almena a, J. & Gu ié ez-Cas illo,
J. J. (2023). Teache Digi al Compe ence in he s ages o Compulso y Educa ion ac-
co ding o DigCompEdu: The impac o demog aphic p edic o s on i s de elop-
men . In e ac ion design & a chi ec u e(s), 57, 115–132. h ps://doi.o g/10.55612/s-
5002-057-007
Peda.ne . (2021a). Uude luku aido Keski-Suomessa. Koulu ussi us o. Hae u 11.2.2024.
h ps://peda.ne /uude -luku aido -keski-suomessa
Peda.ne . (2021b). Uude luku aido Keski-Suomessa. Sulje u koulu ussi us o. Hae u
10.4.2024.
Phillips, J. J. (2003). Re u n on in es men in aining and pe o mance imp o emen p o-
g ams. (2. painos). Rou ledge.

107
Rai ola, R., Val onen, P. & Vuo ensy jä, M. (2000). Käsi ee , malli ja indikaa o i koulu-
uksen ehokkuu a ja aiku a uu a a ioi aessa. Teoksessa Rai ola, R. ( oim.), Vai-
ku a uu a koulu ukseen: Suomen Aka emian koulu uksen aiku a uusohjelman u -
kimuksia. (s. 11–28). Edi a.
Redecke , C. (2017). Eu opean amewo k o he digi al compe ence o educa o s
(DigCompEdu). Eu opean Commission, Join Resea ch Cen e.
h ps://doi.o g/10.2760/159770
Rubach, C. & Laza ides, R. (2021). Add essing 21s -cen u y digi al skills in schools – De-
elopmen and alida ion o an ins umen o measu e eache s' basic ICT compe-
ence belie s, Compu e s in Human Beha io , 118, 106636
h ps://doi.o g/10.1016/j.chb.2020.106636
Saa anen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006). K aliMOTV - Mene elmäope uksen ie-
o a an o [ e kkojulkaisu]. Tampe e: Yh eiskun a ie eellinen ie oa kis o, 2006. Ha-
e u 25.1.2024. h ps://www. sd. uni. i/mene elmaope us
S ake, R. E. (1995). The a o case s udy esea ch. Sage.
S u lebeam, D. L. & Co yn, C. L. S. (2014). E alua ion Theo y, Models, and Applica ions.
(2. painos). John Wiley & Sons.
S u lebeam, D. L. & Zhang, G. (2017). The CIPP E alua ion Model: How o E alua e o
Imp o emen and Accoun abili y. The Guil o d P ess.
Tanhua-Pii oinen, E., Kaa akainen, S.-S., Kaa akainen, M.-T. & Vi eli, J. (2020). Digiajan
pe uskoulu II. Ope us- ja kul uu iminis e iön julkaisuja 2020:17. Helsinki: Ope us-
ja kul uu iminis e iö. h ps://julkaisu . al ioneu os o. i/bi s eam/han-
dle/10024/162236/OKM_2020_17.pd ?sequence=1&isAllowed=y
Tanhua-Pii oinen, E., Kaa akainen, S.-S., Kaa akainen, M.-T., Vi eli, J., Sy änen, A. & Ki-
inen, A. (2019). Digiajan pe uskoulu. Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oimin-
nan julkaisusa ja 6/2019. Helsinki: VNK. Hae u 10.2.2024.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-287-634-8
108
Tanhua-Pii oinen, E., Vi eli, J., Sy änen, A., Vuo io, J., Hin ikka, K. A. & Sai anen, H.
(2016). Pe usope uksen oppimisympä is öjen digi alisaa ion nyky ilanne ja ope a-
jien almiude hyödyn ää digi aalisia oppimisympä is öjä. Val ioneu os on sel i ys-
ja u kimus oiminnan julkaisusa ja 18/2016. Helsinki: VNK. Hae u 10.2.2024.
h ps:// ie okay oon. i/julkaisu?pubid=11315
Ta is, T. W. (2000). A p ime in longi udinal da a analysis. Sage.
Tashakko i, A. & Teddlie, C. (1998). Mixed me hodology: Combining quali a i e and quan-
i a i e app oaches. Sage.
Tondeu , J., Aesae , K., Pynoo, B., B aak, J., F aeyman, N. & E s ad, O. (2017). De eloping
a alida ed ins umen o measu e p ese ice eache s’ ICT compe encies: Mee ing
he demands o he 21s cen u y. B i ish jou nal o educa ional echnology, 48(2),
462–472. h ps://doi.o g/10.1111/bje .12380
Tuomi, J. & Sa ajä i, A. (2011). Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi (7. uud. p.).
Tammi.
Usca, S., Dze iniks, J., Lubkina, V., Vindece, A. & Popla skis, J. (2021). De elopmen o
eache s’ digi al compe ence: P oblems and solu ions in La ia. Ru al En i onmen .
Educa ion. Pe sonali y. h ps://doi.o g/10.22616/ eep.2021.14.036
Uude luku aido . (2024). Digi aalisen osaamisen ku aukse – Tukea pe us eiden oimeen-
panoon. Ope ushalli us. Hae u 8.11.2024. h ps://www.uude luku aido . i
Val onen, P. (1997). Koulu uksen aiku a uus u kimuksen ila Suomessa. Teoksessa Rai-
ola, R., Val onen, P. & Vuo ensy jä, M. ( oim.), Koulu us, yh eiskun a, menes ys:
Suomen Aka emian Koulu uksen aiku a uusohjelman u kimuksia. (s. 9–53). Edi a.
Vehkalah i, K. (2008). Kysely u kimuksen mi a i ja mene elmä . Tammi.
Wu, L., Looi, C., Mul isil a, J., How, M., Choi, H., Hsu, T. & Tuomi, P. (2020). Teache ’s
Pe cep ions and Readiness o Teach Coding Skills: A Compa a i e S udy Be ween
Finland, Mainland China, Singapo e, Taiwan, and Sou h Ko ea. The Asia-Paci ic ed-
uca ion esea che , 29(1), 21–34. h ps://doi.o g/10.1007/s40299-019-00485-x
109
Yin, R. K. (2003). Case s udy esea ch: Design and me hods (3 d ed.). Sage Publica ions.
110
Lii ee
A Alkuka oi uskysely
Uude luku aido -koulu uksen alkuka oi uskysely alkaa kokonaisuudessaan seu aa al a si ul a.
Digipedagogisen osaamisen i sea ioin i (2021-22)
Tällä kyselyllä ka oi e aan ope ajien i sea ioimaa digipedagogis a osaamis a Uude luku aido Keski-Suomessa -koulu us en
yh eydessä. Samalla ka oi e aan oppilai oksissa saa a illa ole ia ie o- ja ies in ä eknisiä lai ei a ja so elluksia. Kyselyn uloksia
käy e ään so el u il a osin Uude luku aido Keski-Suomessa -koulu us en aiku a uuden u kimuksellisessa a ioinnissa. Kyselyyn
as aamisen sisäl ö ei aiku a opinjakson hy äksy ä ään suo i amiseen.
Tuloksis a oidaan apo oida hanke apo oinnin yh eydessä sekä u kimusjulkaisuissa ja -kon e ensseissa.
Vas aukse käsi ellään hy än u kimus a an ja TENK:n ee is en ohjeiden mukaises i anonyymis i ja luo amuksellises i, eikä yksi äinen
as aaja ole unnis e a issa ulos en apo oinnissa.
Osa kyselyn eh ä is ä pohjau uu u kimuksiin Koehle , J. & Mish a, P. (2006) Technological Pedagogical Con en Knowledge: A
amewo k o eache knowledge. The Teache s College Reco d, 2006, 108, 6, 1017-1054. & Val onen, T., Soin u, E., Kukkonen, J.,
Kon kanen, S., Lambe , M. C., & Mäki alo-Siegl, K. (2017). TPACK upda ed o measu e p e-se ice eache s' wen y- i s -cen u y skills.
Aus alasian Jou nal o Educa ional Technology, 33(3).
Tu kimuksen u kimus iedo eeseen ja ie osuojailmoi ukseen oi u us ua linkkien kau a.
Lisä ie oja u kimukses a an a a Yliopis onleh o i Mikko Vesisenaho [email p o ec ed], puh.0400247686 & Yliopis onope aja
Leena Hil unen leena. [email p o ec ed], puh. 0408053262, Jy äskylän yliopis o
Olen pe eh yny u kimus a koske aan iedo eeseen ja ie osuojailmoi ukseen ja saanu ii ä äs i ie oa u kimukses a ja
o eu amises a. Ymmä än, e ä ähän u kimukseen osallis uminen on apaaeh ois a. Minulla on oikeus, milloin ahansa
u kimuksen aikana ja syy ä ilmoi ama a keskey ää u kimukseen osallis uminen ai pe uu aa suos umukseni u kimukseen.
Tu kimuksen keskey ämises ä ai suos umuksen pe uu amises a ei aiheudu minulle kiel eisiä seu aamuksia. Olen u us unu
ie osuojailmoi uksessa ke o uihin ekis e öidyn oikeusiin ja ajoi uksiin. Suos umuksenne allenne aan u kimuksen
as uullisen joh ajan a kis oon. Suos umus a säily e ään ie o u allises i niin kauan kuin aineis o on unnis eellisessa
muodossa. Jos aineis o anonymisoidaan ai hä i e ään suos umus a ei a i se enää säily ää. Aineis oa säily e ään
unnis eellisessa muodossa eni ään 31.10.2026 saakka.
Hy äksyn ie ojeni käy ön ie osuojailmoi uksessa ku a uun u kimukseen. *
Minuun saa o aa yh ey ä ämän u kimuksen aikana mahdollisiin ja kokysymyksiin lii yen. *
Yh eys iedo *
E unimi*
Sukunimi*
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei

Sähköpos i*
O ganisaa io* (oppilai os, paikkakun a)
Teh ä änimike*
Syn ymä uosi*
Sukupuoli *
Ryhmä koulu uksessa *
Olen yöskennelly ope ajana *
Ope ajan koulu us aus a *
Vali se kaikki sopi a .
Nainen
Mies
Muu
En halua ilmoi aa
0-2lk
3-6lk
7-9lk
5 uo a ai ähemmän
6-10 uo a
11-15 uo a
16-20 uo a
20-25 uo a
26-30 uo a
31 uo a ai enemmän
Luokanope ajakoulu us
Pääaineopinno ja ope ajan pedagogise opinno
E i yisope ajakoulu us
E i yisope ajan e illiskoulu us
Va haiskas a uksen ope ajakoulu us
Mi kä seu aa is a älineis ä o a henkilökoh aisessa käy össäsi yöpaikallasi? *
Mi ä seu aa is a lai eis a o a saa a illa käy öösi koulussasi/kunnassasi? *
Mi kä seu aa is a älineis ä o a oppilaiden henkilökoh aisessa käy össä? *
Mi kä seu aa is a älineis ä o a a i aessa oppilaiden käy össä (esim.läppä ikä y) koulussasi/kunnassasi ? *
Muu
Kanne a a ie okone, Windows
Kanne a a ie okone, C omebook
Kanne a a ie okone, Macbook
Mobiililai e, and oid (esim. able i)
Mobiililai e, ios (esim. able i)
Pöy ä ie okone
Tie okone, Linux
Jokin muu, mikä?
Kanne a a ie okone, Windows
Kanne a a ie okone, C omebook
Mobiililai e, and oid (esim. able i)
Mobiililai e, apple (esim. able i)
Pöy ä ie okone
Tie okone, Linux
Jokin muu, mikä?
Kanne a a ie okone, Windows
Kanne a a ie okone, C omebook
Kanne a a ie okone, Macbook
Mobiililai e, and oid (esim. able i)
Mobiililai e, apple (esim. able i)
Pöy ä ie okone
Tie okone, Linux
Jokin muu, mikä?
Kanne a a ie okone, Windows
Mi ä mui a lai ei a, oppimisympä is öjä ja so elluksia on mahdollisuus käy ää koulullasi? *
Mikä seu aa is a ku aa pa hai en, kuinka paljon koulussasi on ie okonei a ai able eja käy össä? *
Kanne a a ie okone, C omebook
Kanne a a ie okone, Macbook
Mobiililai e, and oid (esim. able i)
Mobiililai e, ios (esim. able i)
Pöy ä ie okone
Tie okone, Linux
Jokin muu, mikä?
Bee-bo
Lego minds o ms
Mic o:bi
Blue-Bo
Google edu
O ice 365
Peda.ne
Q idi
S udia
Ku aus älinee (esim.digikame a, ideokame a)
Ku ankäsi ely so ellus
Videoedi oin i so ellus
G een sc een
VR-lasi ai as aa a
Minec a
Näppäin ai o so ellus
Mui a, mi ä?
kaikille oppilaille luokassa
joka oiselle oppilaalle
joka iidennelle oppilaalle
muu ama kone luokkaa koh i
yksi kone luokkaa koh i
konei a ei ole saa a illa
Mi en näe käy e ä issä ole ian ie okoneiden ai able ien mää än koulullasi oppilasmää ään nähden? *
Ku aile ielä millais a on TVT:n ope uskäy ö koulullasi? (esime kiksi mi en ja mi ä lai ei a käy e ään) *
Vali se aso, joka ku aa pa hai en yleis ä osaamis asi TVT:n käy äjänä yöhön ja/ ai opin oihin lii yen *
TVT:n me ki ys ope uksessa ja oppimisessa. *
Vali se seu aa is a ilan eeseesi pa hai en sopi a ku aus, aikka se ei kaikil a osin pi äisi ai an paikkaansa:
ii ä äs i
oisi olla enemmänkin
liian ähän
ai an liian ähän
Osaamisessani on puu ei a.
Minulla on pe us ason TVT- aido .
Olen monipuolinen TVT-osaaja .
Olen TVT:n asian un ija joka jakaa osaamis aan yh eisön käy öön.
En ole a ma sii ä, kuinka TVT:n käy ö oi ukea ope us ani sekä oppilaideni oppimis a.
Pidän TVT:aa hyödyllisenä un ien almis elussa ja py in sisälly ämään si ä hieman ope ukseeni, mu a en ole äysin a ma sen hyödyis ä oppimisessa.
Mieles äni TVT:n käy ö oi muu aa oppimisp osesseja ja ehos aa omaa ope us ani.
Mieles äni TVT:n käy ö muu aa me ki se äs i oppimisp osessia, sekä ope us ani.
Mieles äni TVT:llä on keskeinen ooli ope uksen ja oppilaiden oppimisp osessien uudis amisessa, sekä oppilaiden oppimis uloksien ja kompe enssien
kehi ämisessä
6. Mi en hy in koulu uksen e i eema pal eli a osaamisen kehi ymis ä? *
1= En kehi yny ollenkaan 2= Kehi yin ain ähän 3= Kehi yin sopi as i 4= Kehi yin aika paljon 5=
Kehi yin e i äin paljon
1 2 3 4 5
TVT1 – Käy ännön aido ja oma
uo aminen
TVT2 – Vas uullisuus ja
u allisuus
TVT3 – Tiedonhallin a
sekä u ki a ja luo a
yösken ely
TVT4 - Vuo o aiku us
TOP1 -
yössäoppimisp ojek i
TOP2 -
yössäoppimisp ojek i
O1 – Ohjelmoinnillinen
aja elu
O2 – Tu ki a
yösken ely ja
uo aminen
O3 – Ohjelmoidu
ympä is ö ja niissä
oimiminen
TOP3 -
yössäoppimisp ojek i
7. Jos e suo i anu eemoja/opin ojaksoa kokonaan, ke o mis ä syys ä opinno keskey yi ä ?

8. Mi ä hyö yä minulle oli koulu ukses a? *
Pohdi, mi ä hyö yä sinulle oli koulu ukses a. A ioi äi ämiä as eikolla 1-5.
1= Täysin e i miel ä
2= E i miel ä
3= Ei samaa, eikä e i miel ä
4= Samaa miel ä
5= Täysin samaa miel ä
1 2 3 4 5
Koulu us oli hyödyllis ä oman ope us yöni
kannal a (oppi un i-/luokka yösken ely)
Koulu us oli laajemmin hyödyllis ä
koulussa eh ä än muun ope ajan yöni
kannal a (mm. yh eydenpi o, ma e iaalien
almis elu, laajempi almis elu ja
suunni elu, hallinnollise eh ä ä )
Koulu us oli hyödyllis ä ope ajien
yöyh eisössä sekä yh eis yökumppaneiden
kanssa eh ä än yh eis yön kannal a (mm.
yh eiskehi äminen, ope ussuunni elma yö)
9. Millaisia mahdollisuuksia koulu uksen sisäl ö olisi oinu a jo a minulle? *
Pohdi, millaisia mahdollisuuksia koulu uksen sisällö olisi a oinee a jo a, jos aikaa ja esu sseja olisi ollu
käy e ä issä enemmän. A ioi äi ämiä as eikolla 1-5.
1= Täysin e i miel ä
2= E i miel ä
3= Ei samaa, eikä e i miel ä
4= Samaa miel ä
5= Täysin samaa miel ä
1 2 3 4 5
Koulu uksen sisällö olisi a hyödyllisiä
ope us yön suju uuden ( un i yösken ely)
kannal a.
1 2 3 4 5
Koulu uksen sisällö olisi a hyödyllisiä
koulussa eh ä än ope ajan yön (esim.
a ioin i, ope ussuunni elma yö,
oppilashuol o) kannal a.
Koulu uksen sisällö olisi a hyödyllisiä
ope ajien yh eisössä eh ä än yösken elyn
(esime kiksi e äkokoukse , koulun
p ojek i , asiaki jojen uo aminen jne.)
kannal a.
10. A ioi seu aa ia äi ämiä as eikolla 1-5 *
Vali se kunkin äi ämän kohdal a se as aus aih oeh o joka mieles äsi ku aa pa hai en omaa Uude luku aido
Keski-Suomessa - äydennyskoulu ukseen osallis umis a ja siinä hankkimaasi digipedagogis a osaamis a
1= Täysin e i miel ä
2= Hieman e i miel ä
3= En samaa, eikä e i miel ä
4= Hieman samaa miel ä
5= Täysin samaa miel ä
1 2 3 4 5
TVT:n ja ohjelmoinnin osaamisen
hankkiminen on mieles äni yksinke aises i
hauskaa, sillä se uo aa oppimisen iloa
i selleni
Uude luku aido -koulu uksen sisällö
kiinnos a a minua henkilökoh aises i omaa
elämääni a en
Uusien luku ai ojen osaamisen
hankkiminen ie paljon aikaa muus a
ope us yös ä
Uude luku aido - äydennyskoulu ukseen
osallis umisella odo an pys y äni lisäämään
oman ope us yöni mielekkyy ä
Uude luku aido - äydennyskoulu ukseen
osallis umisella odo an pys y äni
monipuolis amaan omaa amma illis a
osaamis ani
Uude luku aido - äydennyskoulu ukseen
osallis umisella odo an ymmä ä äni
pa emmin digi alisaa ion aiku us a
koulumaailmassa
1 2 3 4 5
Uskon pys y äni helpos i so el amaan
Uusien luku ai ojen sisäl öinä opi uja
seikkoja omilla oppi unneillani
Uude luku aido - äydennyskoulu uksen
sisällö oli a minulle ennes ään u uja
Uude luku aido - äydennyskoulu us an oi
paljon uusia ideoi a omaan ope ukseeni
11. Onko koulusi/koulujesi ekninen oimin aympä is ö muu unu koulu uksen aikana? Jos
on, niin mi en? *
12. Onko oma oimenku asi ai koulun TVT-ope uskäy ö oleellises i muu unu koulu uksen
aikana? *
13. Ku aile millais a on TVT:n ope uskäy ö koulullasi? (esime kiksi mi en ja mi ä lai ei a
käy e ään) *
14. Vali se aso, joka ku aa ällä he kellä pa hai en yleis ä osaamis asi TVT:n käy äjänä
yöhön ja/ ai opin oihin lii yen *
15. TVT:n me ki ys ope uksessa ja oppimisessa. *
Vali se seu aa is a ilan eeseesi pa hai en sopi a ku aus, aikka se ei kaikil a osin pi äisi ai an paikkaansa:
16. Uude luku aido - äydennyskoulu uksen jälkeen osaan: *
1 = Minulla ei ole ä ä osaamis a; 2 = Osaamiseni on e i äin ähäis ä; 3 = Osaamiseni on äl ä ää; 4 =
Osaamiseni on yydy ä ää; 5 = Osaamiseni on hy ää; 6 = Osaamiseni on edis yny ä/kii e ä ää; 7 = Osaamiseni
on e inomais a
Osaamisessani on puu ei a.
Minulla on pe us ason TVT- aido .
Olen monipuolinen TVT-osaaja .
Olen TVT:n asian un ija, joka jakaa osaamis aan yh eisön käy öön.
En ole a ma sii ä, kuinka TVT:n käy ö oi ukea ope us ani sekä oppilaideni oppimis a.
Pidän TVT:a hyödyllisenä un ien almis elussa ja py in sisälly ämään si ä hieman ope ukseeni, mu a
en ole äysin a ma sen hyödyis ä oppimisessa.
Mieles äni TVT:n käy ö oi muu aa oppimisp osesseja ja ehos aa omaa ope us ani.
Mieles äni TVT:n käy ö muu aa me ki se äs i oppimisp osessia, sekä ope us ani.
Mieles äni TVT:llä on keskeinen ooli ope uksen ja oppilaiden oppimisp osessien uudis amisessa, sekä
oppilaiden oppimis uloksien ja kompe enssien kehi ämisessä.
1 2 3 4 5 6 7
...löy ää ope us yöni ueksi sopi ia
eknologioi a.
...hyödyn ää ope us yöni ueksi sopi ia
eknologioi a.
...hyödyn ää TVT:a aikeas i
ha ainnollis e a ien aiheiden
esi elemisessä.
...hyödyn ää TVT:a suju as i
ope ussuunni elman mukaises i.
…hyödyn ää oppilaiden uo amia
eknologian käy öideoi a ope us yössäni.
17. Tiedän mi en suunni ellaan ja o eu e aan oppimis ilan ei a *
1 = Minulla ei ole ä ä osaamis a; 2 = Osaamiseni on e i äin ähäis ä; 3 = Osaamiseni on äl ä ää; 4 =
Osaamiseni on yydy ä ää; 5 = Osaamiseni on hy ää; 6 = Osaamiseni on edis yny ä/kii e ä ää; 7 = Osaamiseni
on e inomais a
1 2 3 4 5 6 7
…joissa TVT:a hyödynne ään yösken elyn
ideoinnissa ja suunni elussa. *
...joissa TVT:a hyödynne ään
i seohjau u assa yösken elyssä.
…joissa oppilaa yösken ele ä
pien yhmissä/pa ei ain TVT:a hyödyn äen.
…joissa oppilaa hyödyn ä ä TVT:a
ongelman a kaisun ja u ki an oppimisen
älineenä.
…joissa TVT:a hyödynne ään
oiminnallisen oppimisen älineenä.
...joissa oppilaa hyödyn ä ä TVT:a
u ki an oppimisen aikaisen yösken elyn
dokumen oinnissa.
...joissa TVT:a hyödynne ään oppijan
i sea ioinnissa.
…joissa TVT:a hyödynne ään oppijan
e aisa ioinnissa.
…joissa TVT:a hyödynne ään oppijan
yksilöllis en oppimis a peiden ukemiseen.

1 2 3 4 5 6 7
…joissa oppilaa hyödyn ä ä TVT:a
(mobiililai ee , esim. älypuhelin, able i,
kanne a a ie okone) koulun ulkopuolella
u ki an oppimisen aikaisessa
yösken elemisessä.
18. Osaan suunni ella ja o eu aa TVT:aa hyödyn ä ää... *
1 = Minulla ei ole ä ä osaamis a; 2 = Osaamiseni on e i äin ähäis ä; 3 = Osaamiseni on äl ä ää; 4 =
Osaamiseni on yydy ä ää; 5 = Osaamiseni on hy ää; 6 = Osaamiseni on edis yny ä/kii e ä ää; 7 = Osaamiseni
on e inomais a
1 2 3 4 5 6 7
...oppilaan aja elun ja oppimaan oppimisen
ai ojen oppimis a (TVT:n a ulla).
...kul uu isen osaamisen, uo o aiku uksen
ja ilmaisun ai ojen oppimis a (TVT:n
a ulla).
...i ses ä huoleh imisen ja a jen ai ojen
oppimis a.
...moniluku aidon oppimis a.
... ie o- ja ies in ä eknologisen osaamisen
oppimis a.
... yöelämä ai ojen ja y i äjyyden
oppimis a.
...osallis umisen, aiku amisen ja kes ä än
ule aisuuden aken amisen ai ojen
oppimis a.
19. A ioi ämänhe kisiä almiuksiasi suunni ella ja o eu aa seu aa ia TVT:n osa-aluei a sille
ikä yhmälle, jonka koulu ukseen osallis ui ( 0-2 lk, 3-6 lk ai 7-9 lk). Ke aa a i aessa Uude
luku aido -kehi ämisohjelman ie o- ja ies in ä eknologisen osaamisen ku aukse (linkki
ku auksiin). *
1 = Minulla ei ole ä ä osaamis a; 2 = Osaamiseni on e i äin ähäis ä; 3 = Osaamiseni on äl ä ää; 4 =
Osaamiseni on yydy ä ää; 5 = Osaamiseni on hy ää; 6 = Osaamiseni on edis yny ä/kii e ä ää; 7 = Osaamiseni
on e inomais a
1 2 3 4 5 6 7
... eknise pe us aido
... oimin a e i ympä is öissä
... uo aminen
1 2 3 4 5 6 7
... as uullinen oimin a
... u allinen oimin a
...e gonomia
... iedonhallin a
... u ki a yösken ely
...luo a yösken ely
...yh eisöllisyys
...osallisuus
20. Kuinka odennäköises i suosi elisi koulu us a kollegoillesi? *
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
En lainkaan
odennäköises i E i äin odennäköises i
21. Mi ä muu a palau e a haluaisi an aa? *
Esime kiksi koulu uksen kehi äminen, sisällö , ohjaus, ja kokoulu us oi ee ms
130
C Haas a elukysymykse
Haas a elukysymykse Uude luku aido –ja ko u kimus:
o Mi ä ikäluokkaa ope a ällä he kellä?
o Kauanko ole oiminu ope ajana?
o Mihin yhmään kuului koulu uksessa? (0-2lk, 3-6lk, 7-9lk)
1. Onko yönku asi muu unu Uude luku aido –koulu uksen jälkeen? Jos on, niin
mi en? (Koulu/ope e a a luokka/ ooli)
2. Onko koulunne lai e ilanne ja/ ai ne iyh eyde muu unee koulu uksen jälkeen?
Jos, niin mi en?
3. Ole ko osallis unu muille digi almiuksia lisää ille ku sseille Uude luku aido –
koulu uksen jälkeen? Innos iko ämä koulu us osallis umaan?
4. Ku aile, mi en Uude luku aido -koulu us on muu anu omaa ope us yö äsi TVT:n
käy ön ja ohjelmoinnin ope uksen suh een?
5. Muu uiko suh au umisesi TVT:n ja ohjelmoinnin ope ukseen koulu uksen aikana?
Jos, niin mi en? (Ole ko o anu helpommin käy öön uusia ohjelmia/so elluksia?)
6. Toiko koulu us pysy äs i jo ain uu a omaan yöyh eisöösi/kouluusi? Uusia käy än-
ei ä ai apoja?
7. Mikä oli pa as a koulu uksessa?
8. Mikä koulu uksessa mukana ollu aihe/kokonaisuus ei ole pää yny osaksi omaa
ope us asi? Miksi?
9. Mi en kehi äisi koulu us a niin, e ä sii ä olisi ollu sinulle ielä enemmän hyö-
yä?
10. Mi en yy y äinen ole ällä he kellä siihen, e ä osallis ui Uude luku aido -koulu-
ukseen, as eikolla yhdes ä kymmeneen?
131
D Haas a eluku su
Hei!
Ole osallis unu Uude luku aido Keski-Suomessa koulu ukseen uosina 2021–2022 ja
an anu lu an o aa yh ey ä u kimuksen ekoon lii yen koulu uksen jälkeen. Teen p o
g adu - u kielmaa Uude luku aido –koulu uksen aiku a uudes a ja mielipi eesi koulu-
uksen aiku ukses a omaan yöhösi olisi e i äin a okas. Haas a elu o eu e aan
ammi-helmikuun aikana Zoom- apaamisella, jonka kes o on noin un i. Tapaamisen ai-
kana keskus ellaan sii ä, millaisia pi käaikaisia aiku uksia Uude luku aido –koulu uksella
on ollu yönku aasi ja ope ukseesi. Kaikenlaise as aukse o a e e ullei a ja ie ä
u kimus a e eenpäin. Ilmoi a han minulle, jos e ole enää käy e ä issä ämän u ki-
muksen eossa.
Haas a elua a en oi a a a i sellesi sopi an ajan kalen e is ani ai oi myös ehdo -
aa suo aan sinulle sopi aa aikaa. Haas a eluihin olen a annu iiko 5–7 eli 30.1.-
16.2.2024. Va auksen oi ehdä päi ää ennen ajankoh aa. Linkki alla:
Va aa aikaa henkilön Valkonen, Elina kanssa
Lähe än sinulle haas a elukysymykse , Zoom-linkin ja salasanan apaamiseen lähempänä
ajankoh aa. Haas a elu nauhoi e aan, li e oidaan ja säily e ään u kimuksen almis u-
misen ajan. Vas auksia käsi ellään anonyymis i. Valmis g adu julkais aan Jy äskylän yli-
opis on julkaisua kis ossa h ps://jyx.jyu. i/ Lisä ie oa u kimukses a saa minul a ja ohjaa-
jal ani Leena Hil usel a leena.hil unen@jyu. i.
Tämän ku sun lii eenä on Tiedo e u kimukses a ja Tie osuojailmoi us, joihin u kimuk-
seen osallis u an ulisi u us ua.
Toi on apaa ani Sinu haas a elussa!
Ys ä ällisin e eisin Elina Valkonen
elina.m. al[email p o ec ed]yu. i
138
G TVT:n hyödyn äminen ope us yössä: as aaja 1–17

139
H TVT:n hyödyn äminen ope us yössä: as aaja 18–34
140
I TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa yhmäjaon mukaan
141
J TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 1–17 (1–5)
142
K TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 18–34 (1–5)
143
L TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 1–17 (6–10)

144
M TVT opp. ilan . suunni elussa ja o eu uksessa: as . 18–34 (6–10)
145
N Lisä a kas elun aulukko
146
147