This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Kos iainen, Emma; Aal o, Eija; Hiljanen, Mikko; Talla aa a, Rii a
Kos iainen, E., Aal o, E., Hiljanen, M., & Talla aa a, R. (2023). Ope ajaopiskelijoiden
e lek oin iosaamisen kehi äminen. Yliopis opedagogiikka, 30(1).
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-
kehi aminen/
2023
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
1/22
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen
kehi äminen
22.6.2023
ags: opeajankoulu us, opeajaopiskelija, eflek oin i, eflek oin iosaaminen
Kos iainen, Emma, yliopis onleh o i, opeajankoulu uslai os, Jy äskylän yliopis o
emma.kos iainen@jyu.fi (mail o:emma.kos iainen@jyu.fi)
Aal o, Eija, yliopis onleh o i, opeajankoulu uslai os, Jy äskylän yliopis o
eija.aal o@jyu.fi (mail o:eija.aal o@jyu.fi)
Hiljanen, Mikko, yliopis onopeaja, opeajankoulu uslai os, Jy äskylän yliopis o
mikko.m. .hiljanen@jyu.fi (mail o:mikko.m. .hiljanen@jyu.fi)
Talla aa a, Riia, yliopis onopeaja, opeajankoulu uslai os, Jy äskylän yliopis o
iia.k. alla aa a@jyu.fi (mail o: iia.k. alla aa a@jyu.fi)
(hps://yliopis opedagogiikka.files.wo dp ess.com/2023/06/yp-osas o unnus- ie eellisia-
a ikkelei a_page_012-2.png)
(hps://yliopis opedagogiikka.files.wo dp ess.com/2023/06/ s -
e aisa ioi u- unnus-1.png)
Tii is elmä
Reflek oin i on olennainen opeajan amma illisen kehiymisen osaamisalue, johon ulisi ha jaan ua
jo opeajaksi opiskelun aikana. Sen a ulla haas e aan a kiajaelua sekä kehi e ään e ielykykyä ja
ymmä ys ä ope us- ja kas a usalan käy än eiden kompleksisuudes a. Aiempi u kimus osoiaa, eä
opeajaopiskelijoiden eflek oin iosaamisen kehiäminen opeajankoulu uksessa on aikeaa, sillä
eflek oin i on käsieellises i kompleksinen ilmiö ja si ä uke ien mene elmien kehiäminen on
haas eellis a. Myös eflek oin ia ohjaa ien opeajankouluajien ymmä ys eflek oinnis a oi olla
moni ulkin ainen. Tu kimuksessamme a kas elemme opeajaopiskelijoiden käsi yksiä
eflek oin iosaamises aan. Pilo oimme kahdessa luokanopeajaopiskelijoiden yhmässä
kehiämäämme eflek oin imallia, jonka ukemana ohjasimme opiskelijoiden eflek oin ia
ensimmäisen opiskelu uoden aikana. Tu kimusaineis ona o a opiskelijoiden (N = 24) ki jallise
ku aukse sii ä, millais a eflek oin ia heidän eflek oin ia edellyä än oppimis eh ä änsä eks i
ilmen ää. Aineis oa analysoi iin laadullisella sisällönanalyysillä, jossa on e i el ä issä kaksi aihea:
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
2/22
sisäl ö eemojen luokielu ja sisäl öjä yhdis ä ien me ki ys en eemoielu. Tulokse osoia a , eä
opeajaopiskelija hyö y ä eflek oin iosaamisen eksplisiiises ä opeamises a ja kehiy ä sen
a ulla eflek oinnissaan. Reflek oin imalli konk e isoi eflek oinnin käsi eä ja ohjaa sekä oman
ajaelun eä aka eemisen, moniäänisen disku ssin jäsen ämis ä.
A ainsana : eflek oin i, eflek oin iosaaminen, opeajankoulu us, opeajaopiskelija
Abs ac
Reflec ion is essen ial o eache s’ p o essional de elopmen and i should be imp o ed in eache
educa ion s udies. Th ough eflec ion, i is possible o challenge hinking and de elop he abili y o
unde s and he complexi y o eaching and educa ion p ac ices. De eloping eache s uden s’
compe ence in eflec ion in eache educa ion is difficul , as eflec ion is a concep ually complex
phenomenon and he de elopmen o me hods ha suppo i is challenging. The unde s anding
abou eflec ion can be ambiguous among he eache educa o s who guide eflec ion. The aim o his
s udy is o examine s uden eache s’ pe cep ions o hei compe ence in eflec ion. A eflec ion model
was pilo ed and de eloped in wo g oups o class oom eache s uden s, wi h he suppo o which
s uden s we e guided in hei eflec ion du ing he fi s yea o s udies. The da a includes s uden s’
(N=24) w ien desc ip ions o wha kind o eflec ion hei w ien lea ning ask, which equi es
eflec ion, embodies. The da a was analysed by quali a i e con en analysis wi h wo s ages. The
esul s show ha s uden eache s benefi om he explici eaching o eflec ion skills and a e able o
imp o e hei eflec ion. The eflec ion model conc e izes he concep o eflec ion and guides bo h
one’s own hinking and he s uc u e o an academic, mul i oiced discou se.
Keywo ds: eflec ion, compe ence in eflec ion, eache educa ion, s uden eache
Johdan o
Opeajaksi kehiyminen ja opeajan yössä aadia a monipuolinen osaaminen edellyä ä
ope us yön pe us ana ole ien ajaelun p osessien eflek oin ia (ks. esim. G ossman, Hamme ness &
McDonald, 2009; Schön, 1983). Reflek oin i on unnus eu ja ä keä osaamisalue ja amma illisen
kehiymisen keino sekä opeajaopiskelijalle eä opeajalle yössään. Reflek oin i on olennais a sekä
ope uksen eo eeisen eä luokkahuonekäy än eiden ymmä ämisen näkökulmis a (Beauchamp,
2015; Slade, Bu nham, Ca alana & Wa e s, 2019). Sen a ulla on mahdollis a sekä ymmä ää
oppimisen p osesseja eä ehdä oppimisen mahdollisuuksia ja es ei ä näky iksi. Reflek oin i myös
kehiää me akogni ii isia ai oja, e ielykykyä ja ymmä ys ä ope us- ja kas a usalan käy än eiden
ja oiminnan kompleksisuudes a (ks. esim. Toom, Husu & Pa ikainen, 2015). Niin ikään eflek oinnin
a ulla on mahdollis a haas aa omaa a kiajaelua ja si en synnyää me ki yksellisiä
oppimiskokemuksia (Kos iainen & Pöysä-Ta honen, 2019; Lough an, 2006). Vaikka eflek oin i on
opeajankoulu uksessa ä keä opia a osaamisalue ja aikka si ä opinnoissa alus a alkaen
edelly e ään, aiempi u kimus kui enkin kyseenalais aa, kuinka a koi uksenmukaises i,
a oieellises i ja onnis unees i eflek oin iin ohja aan ja ha jaannu e aan osana opin oja (Beauchamp,
2015; Robinson & Rousseau, 2020; Williams, 2020). Reflek oinnin käsi e on
opeajankoulu usohjelmissa usein löyhäs i mää i el y, ja sen luonne sekä a koi us ymmä e ään
hy in e i a oin (Beauchamp, 2015; Robinson & Rousseau, 2020). Opeajankoulu uksessa iskinä
nähdään esime kiksi se, eä eflek oin i kapeu uu opeajaopiskelijan ekniseksi oppimis yökaluksi
eikä si ä älämää nähdä aa i ana ja ajaelua haas a ana oimin ana (Danielowich, 2007;
Williams, 2020).
Reflek oin ia a kas ele ien u kimus en haas eena sellais en me odien kehiäminen ja es aaminen,
jo ka a koi uksenmukaisilla a oilla uke a ja ohjaa a opeajaopiskelijoiden eflek oin iosaamisen
kehiymis ä (ks. esim. Allas, Leijen & Toom, 2020; A slan, 2019; Ko hagen, 2017; Mena-Ma cos,
Ga cía-Rod íguez & Tillema, 2013). Reflek oinnin jäsen ämiseen ja ukemiseen on kehi ey e ilaisia
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
3/22
malleja (Fleck & Fipa ick, 2010; Kolb, 1984; Ko hagen, 2004; Ko hagen & Vasalos, 2005). Yksi
unne uimmis a eflek iomalleis a on sen ke os eis a luonnea ku aa a sipulimalli (Hoeks a &
Ko hagen, 2011; Ko hagen, 2004). Siinä eflek oinnin asoja ilmenne ään sii ymillä ulkoises a
maailmas a, esime kiksi koululuokan ja oppilaiden a kas elus a, koh i yksilön sisäis ä maailmaa,
ku en amma illisen iden i ee in ja opeajan yön me ki yksen a kas elua (Ko hagen, 2004).
Sipulimallissa aso ulkokehäl ä koh i ydin ä on nimey seu aa as i: ympä is ö, käyäy yminen,
kompe enssi , uskomukse , iden i eei ja missio (Ko hagen, 2004). Sipulimallin asoja on
hyödynney useissa u kimuksissa opeajaopiskelijoiden eflek oin ien analyysissä (ks. esim. A slan,
2019; Maa anen & S enbe g, 2017). Myös useissa muissa mallinnuksissa (ks. esim. Fleck & Fipa ick,
2010; Jay & Johnson, 2002; Kembe , McKay, Sinclai & Wong, 2008; Pel ie , Hay & D ago, 2005)
a kas ellaan eflek io a sen e i asoilla, joilla liiku aan as eiain sy ene äs i ku aile as a k iiiseen
eflek oin iin. Yh eis ä e i eflek iomalleille ja niiden hyödyn ämiselle opeajankoulu uksessa on se,
eä niiden a ulla py i ään ukemaan opiskelijaa eflek oin insa monipuolis amisessa yksiäis en
apah umien ja un emus en ku ailus a kokonais al aiseen, opeajan yön sy ää me ki ys ä ja
a koi us a ilmen ä ään k iiiseen eflek oin iin.
Piloi u kimuksessamme a kas elemme opeajaopiskelijoiden ymmä ys ä omas a
eflek oin iosaamises aan ensimmäisen opin o uoden lopussa. Toisin sanoen olemme kiinnos unei a
sii ä, kuinka opiskelija i se ulki se a omia eflek oinnin apojaan ja mahdollis a kehiymis ään
eflek oin iosaamisessaan. Konk eeis en mallien a ulla on ha ainnollis eu ja jäsenney
opiskelijoille, mi ä eflek oin iosaaminen on ja kuinka eflek oin iaan oi kehiää ja sy en ää. Hei ä
on ohjau ha ainnoimaan omaa ja ois ensa apaa eflek oida kokemuksiaan ja ajaeluaan. Pilo issa
on kehi ey ha joiei a ja yösken ely apoja, joiden a ulla opiskelija oisi a hahmoaa sy emmän
eflek oinnin pii ei ä ja oppia hyödyn ämään eo eeis a ie oa ajaelunsa ja oimin ansa
kehiämisessä. Tässä u kimuksessa hyödynne ään ja isuaalis e aan aiemman
eflek oin i u kimuksen pohjal a yös eyjä eflek oinnin jäsennysmalleja, joiden a ulla aloia a
luokanopeajaopiskelija oi a kehiää ja sy en ää eflek oin iosaamis aan. Jäsennysmalli on
esi el y Tu kimus eh ä ä ja mene elmä -lu ussa. Jäsennyksissä eflek oinnin aso on jaeu as eiain
sy ene iin ulou uuksiin niin, eä ensimmäisen ason eflek oin ia nimi e ään ku aile aksi ja
sy in ä asoa k iiiseksi eflek oinniksi (ks. esim. Fleck & Fipa ick, 2010; Jay & Johnson, 2002;
Ko hagen, 2004). Jäsennysmallien asoja ei ole a koi eu ka ego isisiksi, oisis aan i allisiksi
ai oku auksiksi, aan niillä jäsenne ään eflek oinnin moniuloeisuua. Ne ilmen ä ä eflek oinnin
sisällön, laadun ja sy yyden moninaisuua. Jäsennysmalleja on kehi ey ja pilo oi u Jy äskylän
yliopis on opeajankoulu uslai oksella kahdessa ensimmäisen uoden
luokanopeajaopiskelija yhmässä (N = 24) luku uonna 2020–2021. Tu kimuksemme ulos en pohjal a
pohdimme eflek oin iosaamisen eksplisiiisen kehiämisen haas ei a opeajankoulu uksessa.
Koska eflek oin i ja sen a koi us ymmä e ään aih ele in a oin opeajankoulu usohjelmissa
(Beauchamp, 2015; Robinson & Rousseau, 2020), mää ielemme seu aa assa eo eeisessa
a kas elussa u kimus eh ä ämme näkökulmas a eflek oinnin käsi eä ja a koi us a sekä
eflek oin iosaamisen kehiämisen me ki ys ä opeajankoulu uksen kon eks issa.
Reflek oinnin käsi e ja a koi us
Reflek oin i on keskeinen käsi e a kas el aessa amma illisia käy än ei ä e i aloilla. Si ä on u kiu
esime kiksi sosiaali yössä (ks. esim. Askeland & Fook, 2009), sai aanhoidon alalla (ks. esim. Bulman,
La hlean & Gobbi, 2012) ja alous ie eessä (Pel ie ym., 2005). Reflek oinnin me ki ys ä ja po en iaalia
on a kas el u yleisemminkin yössäoppimisessa (ks. esim. Siebe & Walsh, 2013). Reflek oinnin
ka so aankin kuulu an e i aloilla asian un ijuuden kehiämiseen, muu okseen o ien oi umiseen ja
aiemmis a kokemuksis a oppimiseen (Ko hagen, 2017). Vah aa asian un ijuua luonneh ii se, eä
kokemuksis a opi aan ie oises i ja sys emaaises i eflek oimalla (Ko hagen, 2017; an Woe kom,
2003).
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
4/22
Reflek oinnilla a koi e aan käsi ys en ja kokemus en ie ois a ja a oieellis a a kas elua esime kiksi
u kimus ie oa as en. Deweyn (1910/1991, s. 9) mukaan eflek oin i on e ilais en uskomus en ai
ole e un ie ämyksen ak ii is a, ja ku aa ja huolellis a a kas elua nii ä uke ien pe us eiden ja niis ä
aiheu u ien pää elmien alossa. Reflek oin i kohdis uu usein oppimisen kannal a me ki yksellisiin
ilmiöihin, ku en haas eellis en ja p oblemaais en käy än eiden (Dewey, 1910/1991) ai
oimaannua ien ja posi ii is en kokemus en a kas eluun (Allas ym., 2020). Usein eflek oin i
nähdään p osessina, jossa un ei a he ää ä oppimis ilanne ohjaa yksilön ulemaan ie oiseksi
aiemmis a kokemuksis aan ja jossa uusi ie o joh aa aiempien kokemus en k iiiseen a ioin iin ja
mahdollises i myös käsi ys en muuumiseen (Mezi ow, 1991; Pel ie ym., 2005).
Tyypillises i eflek oin i jäsenne ään ajallises i eflek oin iin oiminnan aikana ( eflec ion in ac ion),
oiminnan jälkeiseen eflek oin iin ( eflec ion on ac ion) (Schön, 1983) sekä ule aan oimin aan
suun au u aan eflek oin iin ( eflec ion o ac ion) (Dillon, 2011; E au , 1995; Ko hagen, Lough an &
Russell, 2006). Opeaja ekee yössään oiminnan aikana spon aanis i hiljaisen iedon a aan
pe us u ia, iedos amaomia huomioi a ja pää öksiä (Schön, 1983). Opeajaksi opiskele an onkin
ä keää a kas ella miel ään aska uanei a ilan ei a ie oises i jälkikä een ( aming) ja poh ia
uudenlaisis a näkökulmis a ( e aming), mihin a kaisu joh i a ja mi ä ne ilan eessa uoi a (Schön,
1983). Opeajana kehiymisen ja oiminnan muuumisen kannal a on olennais a, eä opiskelijoi a
ohja aan eflek oimaan ole uksiaan ja aja uksiaan samanaikaises i sekä aakse- eä e eenpäin: mi ä
seu auksia ole uksilla ja aja uksilla oi olla ule alle oiminnalle (Dillon, 2011; Ko hagen ym., 2006;
Toom ym., 2015). On myös ä keää ohja a opeajaopiskelijoi a huomaamaan is i ii aisuuksia
ajaelun ja oiminnan älillä: millais a opeajan oimin aa he pi ä ä a oieenaan, mi en he
ajaele a oimi ansa sekä mi en he käy ännössä oikeas i oimi a ja miksi (Danielowich, 2007).
Opeajaopiskelijoiden eflek oin ia on u kimuksissa a kas el u moninaisis a näkökulmis a ja
aih ele in mene elmin. Reflek oinnin ohjaaminen kysymyksin ja e ospek ii isin haas aeluin
(esim. s imula ed ecall in e iew) on ha aiu hyödylliseksi opiskelijoiden ajaelun ukemisen keinoksi
e i yises i pi kiäis u kimuksissa (esim. Husu, Toom & Pa ikainen, 2008; Toom ym., 2015).
Opiskelijoiden mahdollisuus ali a omis a ideoiduis a oppi unneis aan me ki yksellisiä, k iiisiä
koh ia (c i ical inciden s) ekee näky äksi heidän pedagogisia ulkin ojaan ja ah is aa heidän
oimijuuaan (Allas ym., 2020; Husu ym., 2008). Reflek oin ia on myös u kiu ja kumona, jossa
e ilaise eflek oinnin a a , ku en suullinen ja ki jallinen eflek oin i, uo oele a ja aken u a
ois ensa a aan a oieellises i (Allas ym., 2020).
Tässä u kimuksessa eflek oin iosaaminen ymmä e ään i seen, e ilaisiin kokemuksiin ja
apah umiin ky key y inä me ki yksenan oina ja niiden a kas elussa apah u ina laadullisina
muu oksina opeajaopiskelijoiden ajaelussa, oiminnassa ja olemisen sekä suh au umisen a oissa
( eflec i e being) (Ba ne, 1997). Nähdäksemme opeajaopiskelija ha jaan u a ensin an amaan
asioille me ki yksiä ja ule a niis ä ie oisiksi. Vas a sen jälkeen muu okse ajaelussa ja oiminnassa
o a mahdollisia. Reflek oin iosaaminen on keskeinen osa opeajan amma illis a asian un ijuua. Sen
a ulla opeaja aken a a me ki yksiä kokemuksilleen ja pys y ä konk eeisen ku ailun lisäksi
e ielemään sy emmin ja k iiisemmin ajaelunsa ja oimin ansa aus aole uksia. Muodos e u
me ki ykse aas ky key y ä heidän käsi yksiinsä i ses ään ihmisinä ja opeajina sekä apah umiin ja
kon eks eihin, jois a heille on ka unu kokemuksia (Toom ym., 2015). Tämä
me ki yksenan op osessi ohjaa opeajia oppimaan kokemuksis aan ja a au umaan pa emmin
ule iin ilan eisiin (Dewey, 1910/1991). Deweyn (1910/1991) mukaan eflek oimaa jää ä
kokemukse meneä ä po en iaalinsa opeajan kas un ukemisessa ja asian un ijana kehiymisessä.
Reflek oin iosaamisen kehiämisen me ki ys opeajankoulu uksessa
Opiskelijoiden eflek oin iosaamisen ja si ä uke an pedagogiikan kehiäminen
opeajankoulu uksessa on ä keää e i yises i kolmes a näkökulmas a: 1) eflek oinnin
kompleksisuuden ja me ki yksen ymmä äminen, 2) kas a usalan uuuden ha ha ja ope us yön

6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
5/22
luonne sekä 3) opeajankouluajien osaaminen eflek oinnin ohjaamisessa. Nämä näkökulma ja
niiden a kas elu a joa a ässä u kimuksessa ymmä ys ä ja jäsennys ä sii ä, millaisiin
käsieellisiin, koulu uksen kon eks uaalisiin ja opeajankouluajien osaamiseen liiy iin haas eisiin
eflek oin iosaaminen ja sen kehiäminen ky key y ä .
Reflek oinnin kompleksisuuden ja me ki yksen ymmä äminen. Reflek oinnin a koi uksen ja luon een
ymmä äminen on usein aikeaa monien mää i elmien, aih ele an käsieis ön ja epis emologis en
si oumus en sekä eflek oin ia koske an eo ian ja käy ännön koh aamaomuuden uoksi
(Beauchamp, 2015; Collin, Ka sen i & Comis, 2013; Kö kkö, 2020). Reflek oin ia ei aina edes mielle ä
olennaiseksi osaksi opeamis a ja ope uksen kehiämis ä yössä ai opeajankoulu uksessa (ks. esim.
Akba i, 2007; Fendle , 2003). Vaikeimpana pide ään usein eo eeisen ymmä yksen so el amis a
käy ännön ope us yöhön (ks. esim. Da ling-Hammond & Snyde , 2000; Ko hagen, 2010).
Pa haimmillaan eflek oin i kui enkin yhdis ää eo iaa ja käy än öä (Slade ym., 2019). Tässä
u kimuksessa eflek oin iosaaminen pohjau uu pi käl i Ko hagenin (2017) aja ukseen sii ä, eä
opeajan oiminnassa ja oppimisessa on paljon iedos ama on a, mua eflek oin i oi ky keä
käy ännön oiminnan, eo ia iedon ja opeajan pe soonan hedelmällisellä a alla oisiinsa. Opeajan
pe soonaan ja oimin aan aikua a niin kogni ii ise , affek ii ise kuin mo i aa io ekijä kin, jo en
opeajan asian un ijuuden kehiäminen on moniuloeis a eikä pelkkään kogni ii iseen puoleen
keskiyminen ii ä (Ko hagen, 2017).
Kas a usalan uuuden ha ha ja ope us yön luonne. Opeajan asian un ijuuden kenä a au uu
kas a usalalla yösken ele älle kolmes a omakoh aises i koe us a näkökulmas a: oppilaan,
kas a usalan opiskelijan ja opeajan näkökulmis a (Kos iainen & Ge lande , 2009). Opeajaksi
oppiminen on haas eellis a, koska opeajankoulu ukseen ullessaan opiskelija o a i se ollee
uosikausia oppilaina ja osallisina e ilaisissa ope uksen kon eks eissa ope us yö ä lähel ä
ha ainnoiden (ks. app en iceship o p ac ice, Lo ie, 1975; ks. myös Allas ym., 2020). Oppilaana ollessa
syn yny ah a kokijan ie o opeamises a, esime kiksi sen ole e us a helppoudes a ai oimi iksi
koe uis a yö a ois a, synnyää iedos amaomia ennakkokäsi yksiä, joi a oi olla aikea muuaa
koulu uksen aikana (G ossman ym., 2009). Koska yö un uu monen ekijän uoksi u ul a,
opeajaopiskelijal a aadi aan e i yisen paljon oman ajaelun a a amis a ja mahdollis en
ennakkokäsi ys en pu kamis a, eflek oin iosaamis a (Kos iainen & Ge lande , 2009). Analyyinen ja
eflek ii inen kokemus en a kas elu ei kui enkaan ole helppoa, eikä se kehi y luonnos aan (Juu i,
K zywacki, Toom & La onen, 2011; Slade ym., 2019). Kyse ei ole käy ännön ongelmien ehokkaas a
a kaisemises a aan oman oiminnan ja ajaelun juu isyiden ymmä ämises ä ja asian un ijuuden
kehiämises ä (Ko hagen & Vasalos, 2005). Opeajaksi almis u ien ulisi kye ä analysoimaan omia
henkilökoh aisia, mo aalisia ja eeisiä käy än ei ään sekä koulu uksen poliiisia ky ken öjä, joiden
ymmä ämiseen eflek oin i pa haimmillaan ohjaa (Tho sen & DeVo e, 2013).
Ope us yön uuuden ha han lisäksi ope us yön luonne haas aa eflek oin ia. Ope uksessa ilan ee
aih u a ja ku as i, ja niissä apah uu yh ä aikaa paljon ja monella asolla. Opeajilla on ha oin
aikaa pysäh yä mieimään sy emmin ohikii ä ien he kien aikana apah unua. Työn kii eisen
luon een akia opeaja ukeu u a usein oimin ao ien oi uneeseen eflek oin iin ‒ siihen, mi ä he
eke ä seu aa aksi ai kuinka aiko a ehdä asioi a seu aa alla ke alla pa emmin. Toiminnan ja
apah umien aus alla aikua ien syiden pun a oin iin a iaisiin kui enkin
me ki yso ien oi unua eflek oin ia (Hoeks a, 2007; Ko hagen, 2017). Me ki yso ien oi unu
eflek oin i ukee opeajan amma illis a kehiymis ä, kun aas oimin ao ien oi unu ei si ä juu i ue
(Hoeks a, 2007). Tä ä u kimus a ja sen ase elmaa on mo i oinu ymmä ys sii ä, eä
eflek oin iosaaminen oi olla keino e äännyää opeajaopiskelija ope us yön uuuden ha has a ja
haas aa hän ä si ou umaan me ki yso ien oi uneeseen eflek oin iin opeajaksi kehiymisessä.
Opeajankouluajien osaaminen eflek oinnin ohjaamisessa. Opiskelijoiden eflek oin iosaamisen
ohjaamisessa olennaisia o a opeajankouluajien ymmä ys eflek oinnis a ja a a ukea
opiskelijoiden ajaelun, kokemus en ja oiminnan a kas elua (Ko hagen, 2017). Reflek oinnis a
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
6/22
kui enkin puhu aan enemmän kuin si ä sen a sinaisessa me ki yksessä ha joi e aan (ks. esim.
Beauchamp, 2015). Vaikka opeajankouluaja ko os a a eflek oin ia, se oi lopul a a koiaa hy in
e ilaisia asioi a (Day, 1999; Ko hagen, 2017). Kun eflek oinnis a puhu aan opeajankoulu uksessa
iskulauseilla, ku en ”oppiakseen on eflek oi a a” (Noe & B ennan, 2005), ja ilman, eä sen
me ki ys ä on sy ällises i ymmä ey ja a au, oi uloksena olla pako eua, pin apuolis a ja
u iininomais a ajaelua sy ällisen ajaelun kehiymisen sijaan (ks. esim. Galea, 2012).
Aiempi u kimus osoiaa, eä opeajaopiskelija kykene ä eflek oimaan oimin aansa
a gumen oiden ja kokemuksiaan eo iaan ky kien a koi uksenmukaisen ohjauksen ja uen a ulla
(Slade ym., 2019; Toom ym., 2015). Opeajankouluajien ooli on ässä a kaise an ä keä, sillä mikäli
he ei ä osaa selkeäs i osoiaa opiskelijoille eflek oinnin me ki ys ä ai kykene mallin amaan
eflek oinnin käy än ei ä, asian käsielys ä oi olla jopa enemmän haiaa kuin hyö yä
opeajankoulu uksessa (Russell, 2013). Jos opiskelijoi a esime kiksi pyyde ään lukuisissa eh ä issä
eflek oimaan ilman, eä siihen anne aan yökaluja ai ohjaus a, eflek oinnis a ulee helpos i suo i e
(Russell, 2013). Reflek oin iosaamisen kehiymisessä uo o aiku us niin ohjaa an opeajan kuin
e ais en kanssa on keskeis ä. Opiskelijoiden eflek oin iosaamisen kehiymis ä ue aan
keskus elemalla heidän kanssaan eflek oinnin oppimisen me ki ykses ä ja a aamalla si ä, mi ä
opiskelijoiden eflek oinnil a odo e aan (Tho sen & DeVo e, 2013). Opeajan on ä keää luoda
oppimisympä is ö, joka sallii epäilys en, epä a muuden ja is i ii ojen ilmaisemisen ja ohjaa
opiskelijoi a kehiämään me akogni ii is a ie oisuua omis a ajaelup osesseis aan kannus a assa
ja luoamuksellisessa dialogissa muiden kanssa (Pel ie ym., 2005). Tämä u kimus pohjau uu
ymmä ykseen sii ä, eä eflek oinnin ohjaamisessa oidaan hyödyn ää e ilaisia mallinnuksia
eflek oinnis a ja sen asois a, jolloin eflek oinnin me ki ys kiinniyy opeajana kehiymiseen (Slade
ym., 2019).
Tu kimus eh ä ä ja mene elmä
Tu kimuksessamme a kas ellaan opeajaksi opiskele ien käsi yksiä eflek oin iosaamises aan sekä
pilo oidaan eflek oin ia jäsen ä ää isuaalis a mallia. Tu kimuskysymyksemme on: Mi en
luokanopeajaopiskelija ku aa a eflek oin iosaamis aan isuaalisen eflek oin imallin a ulla
ensimmäisen opin o uoden lopussa?
Tu kimuksessa eflek oinnin ohjaaminen o eu eiin kahdessa aiheessa ensimmäisen opin o uoden
aikana ja eflek oin iosaamiseen kohdis u a aineis on ke uu ensimmäisen opin o uoden lopussa.
Tu kimme aloia ia opiskelijoi a, sillä ymmä yksen aken aminen eflek oinnin me ki ykses ä
opeajaksi opiskelussa ja opeajan yössä on ä keää aloiaa he i opin ojen alus a (ks. esim. Allas
ym., 2020). Ensimmäisessä aiheessa opin ojen alussa opiskelija ki joii a oppimiselämäke an,
jossa he poh i a me ki yksellisiä aiempia o maaleja, in o maaleja ja non o maaleja
oppimiskokemuksiaan. Oppimiselämäke ojen ki joiamisen jälkeen opiskelijoiden kanssa
a kas el iin eflek oin ia jäsen ä ää mallia (ks. ku io 1). Jäsennysmalli ha ainnollis aa polkumaises i
eflek oinnin e ilaisia asoja, sisäl öjä ja eh ä iä. Kokemuksemme mukaan eflek oinnin käsieen
a aamiseksi kai aiin isualisoin ia sanallis en mää i elmien ja aksonomioiden ueksi, jo en
päädyimme alku aiheessa jäsen ämään e i mää i elmissä (esim. Fleck & Fipa ick, 2010; Jay &
Johnson, 2002; Ko hagen, 2004) ku auja eflek oinnin asoja polkume a o an muo oon. Mallin
a koi uksena oli ha ainnollis aa sekä isuaalises i eä sanallises i si ä, kuinka eflek oinnin asoilla
oidaan liikkua ku aile as a koh i k iiis ä eflek oin ia (esim. Fleck & Fipa ick, 2010; Jay &
Johnson, 2002). Tällöin esime kiksi ha ain ojen ja apah umien ku aamises a oidaan liikkua
ha ain ojen eo eeisen kehys ämisen ja käsieellis ämisen a ulla koh i ha ain ojen ja ilmiöiden
laajempia ulkin akehyksiä, ku en eeisiä, yh eiskunnallisia ai sosiologisia ky ken öjä.
Reflek oin iosaamisen a oieellis a kehiymis ä aja ellen opiskelijoi a ohjaiin pa eiain
a kas elemaan eflek oin ia oppimiselämäke oissaan sii ä näkökulmas a, millaisia eflek oinnin
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
7/22
elemenejä niissä on ja mi kä elemen i un u a aikeil a hahmoaa sekä mi en eflek oin ia oisi
sy en ää. Opiskelijoi a pyydeiin ki joiamaan edellä ku a un pa i yösken elyn ha ainno opeajien
eflek oin iosaamisen ohjaamisen ueksi.
(hps://yliopis opedagogiikka.files.wo dp ess.com/2023/06/kos iainen-ym_ku io_1.jpg)
Ku io 1. Reflek oin imallin ensimmäinen e sio
Opiskelijoiden ki jallises i dokumen oidun pa i yösken elyn pohjal a eimme ulkinnan, eä
polkumaises a mallinnukses a huolimaa eflek oinnin aso ymmä eiin kui enkin hy in e illisiksi,
minkä uoksi kehi imme eflek oin imallin isualisoin ia edelleen (ks. ku io 2). Ta oieenamme oli
ilmen ää ensimmäis ä mallia ha ainnollisemmin si ä, kuinka eflek oinnin e i muodo limiy ä
oisiinsa si en, eä ne sekä sisäl ä ä oisensa eä laajen a a opiskelijoiden ajaelua (Fleck &
Fipa ick, 2010; Jay & Johnson, 2002; Ko hagen, 2004). Myös oisessa mallissa py iiin säilyämään
polkume a o a, mua isuaalisessa o eu uksessa kehi ys ä ei ku a a suo a ii aises i aan niin, eä
yksiäinen ki joi elma luonnos aan sisäl ää elemenejä useal a e i asol a samaan aikaan.
(hps://yliopis opedagogiikka.files.wo dp ess.com/2023/06/kos iainen-ym_ku io-2.jpg)
Ku io 2. Reflek oin imallin oinen e sio
Uudis eua eflek oin imallia käy eiin eflek oinnin ohjaamisen oisessa aiheessa, ensimmäisen
opin o uoden ke äällä, jolloin opiskelija poh i a Opeajan kas un kansiossaan (ns. PROpe)
kehiymis ään opeajankoulu uslai oksen ope ussuunni elmassa mää i e yillä opeajan
ydinosaamisalueilla: eeisessä, ie eellisessä, uo o aiku us- ja moninaisuu een liiy ässä,
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
8/22
yh eisöllisessä ja yh eiskunnallisessa, pedagogisessa, hy in oin ia ah is a assa ja es eeisessä
osaamisessa. Opiskelijoilla oli juu i pääyny ensimmäinen ope usha joielu, ja pohdin a ky key yi
ope usha joielukokemus en analysoin iin. Opeajaopiskelijoi a pyydeiin poh imaan eflek oinnin
monipuolisuua ja sy yyä e i yises i yhden opeajan ydinosaamisalueen, yh eisöllisen ja
yh eiskunnallisen osaamisen, näkökulmas a. Tämä ka soiin a koi uksenmukaiseksi, koska kyseis ä
eemaa a kas ele a opin ojakso oli pa haillaan opiskelijoiden opin o-ohjelmassa. Opin ojaksoon
kuulu a eh ä änan o oli seu aa anlainen:
Osa 1. Koos a aja uksiasi opeajas a yh eiskunnallisena oimijana pi kin KTKP020 kas a us,
yh eiskun a ja muu os -opin ojaksoa. Voi aken aa käsi eka aa ai muu a isuaalis us a ai ki joiaa
ylös e ilaisia haja-aja uksia. — Palau a mieleesi syksyllä käy ey eflek iomalli ja u us u sen uu een
e sioon. Hyödynnä eflek iomallin monipuolisuua ja sy yyä pohdinnassasi. (noin 400 sanaa
minimi)
Osa 2. A ioi mahdollisimman a kas i e i ellen, millais a eflek oin ia osassa 1 ki joiamasi eks i
ilmen ää.
Tu kimus eh ä ämme kannal a olennais a ja uua on, eä opiskelijoi a on ohjau eflek oimaan
omaa oimin aansa ja ajaeluaan mallin a ulla. Reflek oin ia ei lähes y ä i ses äänsel yy enä, aan
opiskelijoi a ohja aan ekemään eflek oinnis a eksplisiiis ä, a koi uksellis a, a oieellis a ja
näky ää (G iffi hs, 2000). Aiemmis a opeajaopiskelijoiden eflek oin ia a kas ele is a u kimuksis a
(ks. esim. A slan, 2019; Maa anen & S enbe g, 2017; Slade ym., 2019; Toom ym., 2015) poike en ässä
u kimuksessa ei a kas ella opiskelijoiden eflek oinnin asoja sinällään, aan opiskelijoiden
ymmä ys ä omas a eflek oin iosaamises aan. P osessimainen e eneminen eflek oin iosaamisen
ohjaamisessa oli mahdollis a o euaa luon e ana osana opiskelijoiden oppimispolkua, sillä
u kijois a kolme oli u kia ien yhmien ohjaajina opin ojaksoilla, joissa eflek oin imalleja
pilo oi iin ja joiden yh eydessä u kimusaineis o ke äiin. Lisäksi yksi u kijois a oli mukana
u kia ien yhmien oppimisp osesseissa muilla opin ojaksoilla. Opiskelija oli a ie oisia, eä
heidän käsi yksiään ja kokemuksiaan u ki aan e ilaisis a näkökulmis a opin ojen kuluessa.
Tu kimuksen o euamisessa nouda eiin u kimuksen ekemisen eeisiä pe iaaei a (TENK, 2012),
ja kaikki u kia a an oi a suos umuksensa u kimukseen.
Aineis o ja aineis on analyysi
Tu kimuksemme aineis o muodos uu 24 ki joi elmas a, joissa opiskelija ku aa a käsi yksiään sii ä,
millais a eflek oin ia heidän ensimmäisen opiskelu uo ensa ke äällä ki joiamansa eks i opeajan
yh eisöllisen ja yh eiskunnallisen osaamisen eemois a ilmen ää ( eh ä än osa 2). Opiskelijoiden
eflek oin ia ku aa a ki joi elma aih eli a pi uudel aan noin puoles a si us a hieman yli yh een
si uun. Kaikkiaan aineis oa ke yi 23 si ua ( onikoko 12 ja i i äli 1,5). Vaikka
piloi u kimuksemme aineis o on ii is, se sisäl ää paljon in o maa io a, sillä kukin opiskelija ku aa
ki joi elmassaan käsi ys ään ja ymmä ys ään omas a eflek oi as a eks is ään. Aineis on
muodos a issa ki joi elmissa opiskelija ki eyä ä senhe kisen eflek oin iosaamisensa ydin ä.
Tu kimuksemme aineis o edus aa iidesosaa koko ensimmäisen uoden opiskelijajoukos a.
Aineis on analyysissä nouda eiin laadullisen sisällönanalyysin pe iaaei a ja aihei a: aineis o
pelkis eiin ja sisäl öjä yhdis ä ä me ki ykse eemoi el iin (B aun & Cla ke, 2006; Vaismo adi, Jones,
Tu unen & Snelg o e, 2016). Analyysin ensimmäisessä aiheessa luimme aineis on useaan ke aan
läpi ja pelkis imme sii ä opiskelijoiden eflek oin ia ku aa ien ilmaus en sisällö . Pelkis eyjä
sisäl öluokkia muodos ui kaikkiaan sei semän: 1) oman eflek oin ip osessin iedos aminen ja
jäsen äminen, 2) eflek oinnin e i asojen kaa uus, 3) mikä eflek oinnissa on aikeaa, 4) mihin
eflek oin i kiinniyy, 5) ajaelun muu oksen ja oman kehiymisen ku aaminen, 6) kehiymisen
halu ja mo i aa io sekä 7) omakoh ainen suhde eflek oin iin. Pelkis e y sisäl öluoka
aineis oesime kkeineen on ku au aulukossa 1.
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
15/22
Opeajankoulu uksessa uoki aan opiskelijoiden ak ii is a o ien oi umis a asian un ijuu ensa
kehiämiseen uo o aiku uksessa muiden kanssa (Allas ym., 2020; Kos iainen & Ge lande , 2009).
Reflek oin iosaamisessa a ia a kokemus en laajen aminen edellyääkin uo o aiku us a ja
yhdessä oppimis a (Allas ym., 2020; Juu i ym., 2011, s. 39). Pa haimmillaan uo o aiku us uoaa
peilauspin aa omiin kokemuksiin, a oihin ja asen eisiin ja auaa opiskelijaa ymmä ämään oman
pa adigmansa ja suh euamaan si ä oisiin (Lough an, 2006). Oman opeajuuden luominen
edellyää aiempien kokemus en e ielyä suh eessa opinnoissa saa uihin ie oihin ja kokemuksiin,
is i ii ojen ha ai semis a sekä oman ajaelun ki kas amis a ope ukseen aikua ien asioiden
e kos ossa. Yh eiskunnallises a näkökulmas a opeajan ulisi ha ai a myös is i iida esime kiksi
ope uksen käy än eiden, koulu usjä jes elmän ja koulu ukseen liiy ien poliiis en sidos en älillä
(ks. esim. Tho sen & DeVo e, 2013).
Tu kimuksen a ioin i ja ja ko u kimus a pee
Tu kimuksen ja u kimusase elman luo ea uua, ajoi uksia ja mahdollisuuksia sekä eeisyyä
ulee a ioida sii ä läh ökohdas a, eä u kija o a ollee osallisina u kia ien yhmien ohjaamisessa
ja opiskelup osesseissa (esim. No on, 2007). Vaikka opiskelijoiden ja heidän oppimisp osessinsa
hy ää un emus a oidaan pi ää ämän u kimuksen e una, sen oidaan ka soa myös haas a an
aineis onke uun ja -analyysin luo ea uua. Reflek oin iosaamisen ohjaaminen on ollu osa
opiskelijoiden no maalia oppimisp osessia, jo en u kimukseen osallis uminen ei ole a sinaises i
aiheuanu opiskelijoille ylimää äis ä kuo mi us a. Toisaal a u kimusp osessiin kiinniy ä
eflek oin i eh ä ä o a ollee a ioi a ia eh ä iä. Tuloksissa ja ulos en ulkinnassa on o ea a
huomioon se, missä mää in a ioin i on mahdollises i aikuanu opiskelijoiden eflek oin eihin ja
u kimusaineis ona oimineeseen omaa eflek oin ia ku aa aan ki joi elmaan. Va sinaisen
u kimusaineis on muodos a a omaa eflek oin ia ku aa a ki joi elma ei ä kui enkaan ollee
e illisen a ioinnin koh eena, aan sisäl yi ä laajemman eh ä än yhdeksi osaksi. Siksi oidaan
oleaa, eä u kimusaineis on ki joi elmiin ei kohdis unu e i yis ä a ioin ipainea, sillä opiskelija
oli a ensimmäisen opiskelu uoden aikana a sin ounee siihen, eä eh ä iä a ioidaan yksiäisiä
ki joi elmia laajempina kokonaisuuksina.
Tässä u kimuksessa olemme u kinee opeajaopiskelijoiden apaa hyödyn ää kehiämäämme
eflek oin imallia. On kui enkin huomaa a, eä opiskelijoi a on ohjau eflek oimaan a sin monilla
opin ojaksoilla, monin e i a oin ja uskoaksemme aih ele in käsi yksin eflek oinnis a (ks. esim.
Day, 1999; Ko hagen, 2017), eikä si en ole mahdollis a yksiselieises i mää iää, mikä osa heidän
ymmä ykses ään ja eflek oin iosaamises aan on kehiyny juu i mallimme ansios a. Yksiäinen
eflek oin imalli ei luonnollises ikaan yksin ii ä, aan opeajaopiskelija a i se a monipuolisia
kokemuksia ja syöei ä eflek oin iosaamisensa kehiämiseen. Lisäksi a i aan opeajankouluajien
keskinäis ä me ki ysneu oelua eflek oinnin a koi ukses a, a oieis a ja ukemises a (Lough an,
2006).
Analyysin e enemisen jokaisessa aiheessa käy imme u kija iangulaa io a (esim. Me ens & Hesse-
Bibe , 2012). Analyysin luo ea uuden lisäämiseksi analyysiä o eu eiin sekä i senäises i eä
yhdessä. Oman ohjaa an yhmän ki joi elma-aineis oa ei ä analysoinee ain as uullise opeaja
aan kaikki u kimusa ikkelin ki joiaja . Jokaisessa aiheessa luokielun ja eemojen pe us eis a
keskus el iin yhdessä. Tu kija iangulaa io mahdollis i aineis on analyysin monipuolisen ja k iiisen
p osessoinnin.
Tämän u kimuksen mo ii ina on ollu u kimuspe us aises i kehiää opeajankoulu us a
opiskelijoiden eflek oin iosaamisen näkökulmas a. Opeajankouluaja o a u kinee omaa yö ään,
mikä on yliopis opedagogiikan laadukkaan kehiämisen kannal a hedelmällinen läh ökoh a (ks.
esim. E ans, Kandiko Howson, Fo sy he & Edwa ds, 2021). Tu kimusp osessi on ollu myös
u kijoille eflek ii inen, sillä u kijoina emme ole ain a kas ellee ope uksemme käy än ei ä aan
opiskelijoiden kanssa uo o aiku uksessa jäsen änee ole uksiamme ja käsi yksiämme sekä eo ian ja

6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
16/22
käy ännön ky köksiä eflek oin iosaamisen kehiämisessä (Mo a i, 2015). Lisäksi u kia ien
oppimisp osessien ohjaaminen läpi ensimmäisen opiskelu uoden on mahdollis anu pi käkes oisen
ja sy ällisen kokonaisku an muodos amisen sekä opiskelijoiden oppimises a yleisemmin eä heidän
eflek oin iosaamisensa kehiymises ä.
Tu kimuksemme he äää unsaas i ja ko u kimus a pei a. E i yisen kiinnos a aa olisi ehdä
pi kiäis u kimus a opeajaopiskelijoiden eflek oin iosaamisen kehiymises ä opin ojen aikana.
Myös uo o aiku uksen oolia eflek oin iosaamisen kehiämisessä olisi a peen sel iää enemmän
ja kehiää yökaluja sen sys emaaisempaan ja u kimuspe us aisempaan hyödyn ämiseen
opeajankoulu uksessa. Niin ikään luo an ki joiamisen hyödyn äminen opeajaksi opiskele ien
eflek oin iosaamisen ja amma illisen kehiymisen ukemisessa olisi kiinnos a a u kimuksellinen
lähes ymis apa (ks. Clandinin, 2004; Ma in, 2021). Pa haimmillaan koulu us ohjaa opeajia
kehiämään asian un ijuuaan ja eflek oin iosaamis aan kollabo a ii ises i a alla, joka kannaelee
hei ä läpi u an ja auaa luomaan kouluihin yh eisöllis ä kehiämisen oimin akuluu ia.
Tu kimuksemme oi nähdä hyödyä än myös la eammin yliopis opedagogiikkaa ja sen kehiämis ä
eflek oin iosaamisen ja sen ohjaamisen näkökulmas a. Yhä monimu kais u assa maailmassa ja
yh eiskunnassa asian un ijoil a ja oimijoil a edelly e ään eflek ii is ä lähes ymis apaa e ilais en
ilmiöiden ymmä ämisessä. Yliopis ojen ja niissä o eu ea an pedagogiikan eh ä änä on ohja a
opiskelijoi a e i yiseen analyyisyy een: kykyyn k iiises i eflek oiden u kia ja asemoida i sensä
suh eessa yh eiskun aan ja sen ilmiöiden ymmä ämiseen sekä kes ä än kehi yksen ongelmien
a kaisuun moni ie eises i (ks. esim. Howle, Fe ei a & Blomfield, 2016; Ryan, 2015).
Tu kimuksemme a joaa yhden konk eeisen mallin eflek oin iosaamisen kehiämiseen.
Laadukkaan yliopis opedagogiikan mahdollis ama eflek oin iosaamisen omaksuminen oi
pa haimmillaan olla ie elinikäiseen oppimiseen (Ryan, 2015).
Läh ee
Akba i, R. (2007). Reflec ions on eflec ion: A c i ical app aisal o eflec i e p ac ices in L2 eache
educa ion. Sys em, 35(2), 192–207.
hps://doi.o g/10.1016/j.sys em.2006.12.008 (hps://doi.o g/10.1016/j.sys em.2006.12.008)
Allas, R., Leijen, Ä. & Toom, A. (2020). Guided eflec ion p ocedu e as a me hod o acili a e s uden
eache s’ pe cep ion o hei eaching o suppo he cons uc ion o p ac ical knowledge. Teache s and
Teaching, 26(2), 166–192.
hps://doi.o g/10.1080/13540602.2020.1758053 (hps://doi.o g/10.1080/13540602.2020.1758053)
A slan, F. Y. (2019). Reflec ion in p e-se ice eache educa ion: Explo ing he na u e o ou EFL p e-
se ice eache s’ eflec ions. Reflec i e P ac ice, 20(1), 111–124.
hps://doi.o g/10.1080/14623943.2018.1564652 (hps://doi.o g/10.1080/14623943.2018.1564652)
Askeland, G. A. & Fook, J. (2009). C i ical eflec ion in social wo k. Eu opean Jou nal o Social Wo k,
12(3), 287–292.
hps://doi.o g/10.1080/13691450903100851 (hps://doi.o g/10.1080/13691450903100851)
Ba ne, R. (1997). Highe educa ion: A c i ical business.SRHE and Open Uni e si y P ess Imp in .
Buckingham: Socie y o Resea ch in o Highe Educa ion.
Beauchamp, C. (2015). Reflec ion in eache educa ion: Issues eme ging om a e iew o cu en
li e a u e. Reflec i e P ac ice, 16(1), 123–141.
hps://doi.o g/10.1080/14623943.2014.982525 (hps://doi.o g/10.1080/14623943.2014.982525)
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
17/22
B aun, V. & Cla ke, V. (2006). Using hema ic analysis in psychology. Quali a i e Resea ch in
Psychology, 3(2), 77–101.
hps://doi.o g/10.1191/1478088706qp063oa (hps://doi.o g/10.1191/1478088706qp063oa)
Bulman, C., La hlean, J. & Gobbi, M. (2012). The concep o eflec ion in nu sing: Quali a i e findings
on s uden and eache pe spec i es. Nu se Educa ion Today, 32(5), e8– e13.
hps://doi.o g/10.1016/j.ned .2011.10.007 (hps://doi.o g/10.1016/j.ned .2011.10.007)
Clandinin, D. J. (2004). Na a i e and s o y in eache educa ion. Teoksessa T. Russell & H. Munby
( oim.), Teache s and eaching: F om class oom o eflec ion (s. 121–134). London: Rou ledge.
Collin, S., Ka sen i, T. & Komis, V. (2013). Reflec i e p ac ice in ini ial eache aining: C i iques and
pe spec i es. Reflec i e P ac ice: In e na ional and Mul idisciplina y Pe spec i es, 14(1), 104–117.
hps://doi.o g/10.1080/14623943.2012.732935 (hps://doi.o g/10.1080/14623943.2012.732935)
Danielowich, R. (2007). Nego ia ing he conflic s: Reexamining he s uc u e and unc ion o eflec ion
in science eache lea ning. Science Educa ion, 91(4), 629–663. hps://doi.o g/10.1002/sce.20207
(hps://doi.o g/10.1002/sce.20207)
Da ling-Hammond, L. & Snyde , J. (2000). Au hen ic assessmen o eaching in con ex . Teaching and
Teache Educa ion, 16(5‒6), 523–545.
hps://doi.o g/10.1016/S0742-051X(00)00015-9 (hps://doi.o g/10.1016/S0742-051X(00)00015-9)
Day, C. (1999). De eloping eache s: The challenges o li elong lea ning. Educa ional Change and
De elopmen . London: Rou ledgeFalme .
Dewey, J. (1910/1991). How we hink. G ea Books in Philosophy. New Yo k: P ome heus Books.
Dillon, J. (2011). G owing eache s: Inspec ion, app aisal and he eflec i e p ac i ione . Teoksessa J.
Dillon & M. Magui e ( oim.), Becoming a eache : Issues in seconda y educa ion (s. 112–127). 4. painos.
Mil on Keynes: McG aw-Hill Educa ion.
E au , M. (1995). Schön shock: A case o e aining eflec ion-in-ac ion? Teache s and Teaching: heo y
and p ac ice, 1(1), 9–22.
hps://doi.o g/10.1080/1354060950010102 (hps://doi.o g/10.1080/1354060950010102)
E ans, C., Kandiko Howson, C., Fo sy he, A. & Edwa ds, C. (2021). Wha cons i u es high quali y
highe educa ion pedagogical esea ch? Assessmen & E alua ion in Highe Educa ion, 46(4), 525–546.
hps://doi.o g/10.1080/02602938.2020.1790500 (hps://doi.o g/10.1080/02602938.2020.1790500)
Fendle , L. (2003). Teache eflec ion in a hall o mi o s: His o ical influences and poli ical
e e be a ions. Educa ional Resea che , 32(3), 16–25. hps://doi.o g/10.3102%2F0013189X032003016
(hps://doi.o g/10.3102%2F0013189X032003016)
Fleck, R. & Fipa ick, G. (2010). Reflec ing on eflec ion: F aming a design landscape. Teoksessa S. A.
Ville & B. K aal ( oim.), P oceedings o he 22nd Con e ence o he Compu e -Human In e ac ion Special
In e es G oup o Aus alia on Compu e -Human In e ac ion (OZCHI 2010), B isbane, Aus alia, 22-26
No embe 2010 (s. 216–223). New Yo k: ACM P ess. hps://doi.o g/10.1145/1952222.1952269
(hps://doi.o g/10.1145/1952222.1952269)
Galea, S. (2012). Reflec ing eflec i e p ac ice. Educa ional Philosophy and Theo y, 44(3), 245–258.
hps://doi.o g/10.1111/j.1469-5812.2010.00652.x (hps://doi.o g/10.1111/j.1469-5812.2010.00652.x)
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
18/22
G iffi hs, V. (2000). The eflec i e dimension in eache educa ion. In e na ional Jou nal o Educa ional
Resea ch, 33(5), 539–555.
hps://doi.o g/10.1016/S0883-0355(00)00033-1 (hps://doi.o g/10.1016/S0883-0355(00)00033-1)
G ossman, P., Hamme ness, K. & McDonald, M. (2009). Redefining eaching, e-imagining eache
educa ion. Teache s and Teaching: heo y and p ac ice,15(2), 273–289.
hps://doi (hps://doi). o g/10.1080/13540600902875340
Hoeks a, A. (2007). Expe ienced eache s’ in o mal lea ning in he wo kplace ( äi öski ja). U ech :
U ech Uni e si y.
Hoeks a, A. & Ko hagen, F. (2011). Teache lea ning in a con ex o educa ional change: In o mal
lea ning e sus sys ema ically suppo ed lea ning. Jou nal o Teache Educa ion, 62(1), 76–92.
hps://doi.o g/10.1177%2F0022487110382917 (hps://doi.o g/10.1177%2F0022487110382917)
Howle, C. (hps://www.eme ald.com/insigh /sea ch?q=Ca hy%20Howle), Fe ei a, J.-A. &
Blomfield, J. (hps://www.eme ald.com/insigh /sea ch?q=Jessica%20Blomfield) (2016). Teaching
sus ainable de elopmen in highe educa ion: Building c i ical, eflec i e hinke s h ough an
in e disciplina y app oach. In e na ional Jou nal o Sus ainabili y in Highe Educa ion
(hps://www.eme ald.com/insigh /publica ion/issn/1467-6370), 17(3), 305–321.
hps://doi.o g/10.1108/IJSHE-07-2014-0102 (hps://doi.o g/10.1108/IJSHE-07-2014-0102)
Husu, J., Toom, A. & Pa ikainen, S. (2008). Guided eflec ion as a means o demons a e and de elop
s uden eache s’ eflec i e compe encies. Reflec i e P ac ice, 9(1), 37–51.
hps://doi.o g/10.1080/14623940701816642 (hps://doi.o g/10.1080/14623940701816642)
Jay, J. K. & Johnson, K. L. (2002). Cap u ing complexi y: A ypology o eflec i e p ac ice o eache
educa ion. Teaching and Teache Educa ion, 18(1), 73–85. hps://doi.o g/10.1016/S0742-051X(01)00051-8
(hps://doi.o g/10.1016/S0742-051X(01)00051-8)
Juu i, K., K zywacki, H., Toom, A. & La onen, J. (2011). Reflek oinnin yö apojen kokeminen
opeajaksi kehiymisessä. Teoksessa L. Tainio, K. Juu i, A. Kallioniemi, P. Sei amaa-Hakka ainen &
A. Uio ( oim.), Näkökulmia u kimuspe us aiseen ope ukseen (s. 37–50). Suomen ainedidak isen
u kimusseu an julkaisuja. Ainedidak isia u kimuksia 1. Helsinki: Suomen ainedidak inen
u kimusseu a.
Kembe , D., McKay, J., Sinclai , K. & Wong, F. K. Y. (2008). A ou -ca ego y scheme o coding and
assessing he le el o eflec ion in w ien wo k. Assessmen & E alua ion in Highe Educa ion, 33(4),
369‒379).
hps://doi.o g/10.1080/02602930701293355 (hps://doi.o g/10.1080/02602930701293355)
Kolb, D. A. (1984). Expe ien ial lea ning: Expe ience as he sou ce o lea ning and de elopmen . Englewood
Cliffs: P en ice-Hall.
Ko hagen, F. A. J. (2004). In sea ch o he essence o a good eache : Towa ds a mo e holis ic
app oach in eache educa ion. Teaching and Teache Educa ion, 20(1), 77–97.
hps://doi.o g/10.1016/j. a e.2003.10.002 (hps://doi.o g/10.1016/j. a e.2003.10.002)
Ko hagen, F. A. J. (2010). Si ua ed lea ning heo y and he pedagogy o eache educa ion: Towa ds
an in eg a i e iew o eache beha io and eache lea ning. Teaching and Teache Educa ion, 26(1), 98–
106.
hps://doi.o g/10.1016/j. a e.2009.05.001 (hps://doi.o g/10.1016/j. a e.2009.05.001)
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
19/22
Ko hagen, F. (2017). Incon enien u hs abou eache lea ning: Towa ds p o essional de elopmen
3.0. Teache s and Teaching: heo y and p ac ice, 23(4), 387–405.
hps://doi.o g/10.1080/13540602.2016.1211523 (hps://doi.o g/10.1080/13540602.2016.1211523)
Ko hagen, F., Lough an, J. & Russell, T. (2006). De eloping undamen al p inciples o eache
educa ion p og ams and p ac ices. Teaching and Teache Educa ion, 22(8), 1020–1041.
hps://doi.o g/10.1016/j. a e.2006.04.022 (hps://doi.o g/10.1016/j. a e.2006.04.022)
Ko hagen, F. & Vasalos, A. (2005). Le els in eflec ion: Co e eflec ion as a means o enhance
p o essional g ow h. Teache s and Teaching: heo y and p ac ice, 11(1), 47–71.
hps://doi.o g/10.1080/1354060042000337093 (hps://doi.o g/10.1080/1354060042000337093)
Kos iainen, E. & Ge lande , M. (2009). Vuo o aiku us opeajaksi opiskele ien asian un ijuudessa.
P ologi ‒ Puhe ies innän uosiki ja 2009, 6–25. hps://doi.o g/10.33352/p lg.95804
(hps://doi.o g/10.33352/p lg.95804)
Kos iainen, E. & Pöysä-Ta honen, J. (2019). Meaning ul lea ning in eache educa ion, cha ac e is ics
o . Teoksessa M. A. Pe e s ( oim.), Encyclopedia o eache educa ion. Singapo e: Sp inge .
hps://doi.o g/10.1007/978-981-13-1179-6_50-1 (hps://doi.o g/10.1007/978-981-13-1179-6_50-1)
Kö kkö, M. (2020). Benea h he su ace: De eloping ideo-based eflec i e p ac ice in he p ima y school
eache educa ion p og amme ( äi öski ja). Ro aniemi: Lapin yliopis o.
Lo ie, D. C. (1975). School eache : A sociological s udy. Chicago: Uni e si y o Chicago P ess.
Lough an, J. (2006). De eloping a pedagogy o eache educa ion: Unde s anding eaching and lea ning abou
eaching. London: Rou ledge.
Maa anen, K. & S enbe g, K. (2017). Po aying eflec ion: The con en s o s uden eache s’ eflec ion
on pe sonal p ac ical heo ies and p ac icum expe ience. Reflec i e P ac ice, 18(5), 699–712.
hps://doi.o g/10.1080/14623943.2017.1323729 (hps://doi.o g/10.1080/14623943.2017.1323729)
Ma in, A. (2021). ‘D aw wi h wo ds, w i e mysel ’: Suppo ing eache s’ p o essional de elopmen in c ea i e
w i ing communi ies ( äi öski ja). Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o.
Mena-Ma cos, J., Ga cía-Rod íguez, M.-L. & Tillema, H. (2013). S uden eache eflec i e w i ing:
Wha does i e eal? Eu opean Jou nal o Teache Educa ion, 36(2), 147–163.
hps://doi.o g/10.1080/02619768.2012.713933 (hps://doi.o g/10.1080/02619768.2012.713933)
Me ens, D. M. & Hesse-Bibe , S. (2012). T iangula ion and mixed me hods esea ch: P o oca i e
posi ions. Jou nal o Mixed Me hods Resea ch, 6(2), 75–79. hps://doi.o g/10.1177/1558689812437100
(hps://doi.o g/10.1177/1558689812437100)
Mezi ow, J. (1991). T ans o ma i e dimensions o adul lea ning. The Jossey-Bass Highe and Adul
Educa ion Se ies. San F ancisco: Jossey-Bass.
Mo a i, L. (2015). Reflec i i y in esea ch p ac ice: An o e iew o diffe en pe spec i es. In e na ional
Jou nal o Quali a i e Me hods, 14(5).
hps://doi.o g/10.1177/1609406915618045 (hps://doi.o g/10.1177/1609406915618045)
Noe, S. E. & B ennan, M. (2005). The dimensions o eflec ion: A concep ual and con ex ual
analysis. In e na ional Jou nal o P og essi e Educa ion, 1(3), 58–78.
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
20/22
No on, L. (2007). Pedagogical esea ch in highe educa ion: E hical issues acing he p ac i ione -
esea che . Teoksessa A. Campbell & S. G oundwa e -Smi h ( oim.), An e hical app oach o p ac i ione
esea ch: Dealing wi h issues and dilemmas in ac ion esea ch (s. 162–171). London: Rou ledge.
hps://doi.o g/10.4324/9780203939277 (hps://doi.o g/10.4324/9780203939277)
Pel ie , J. W., Hay, A. & D ago, W. (2005). The eflec i e lea ning con inuum: Reflec ing on eflec ion.
Jou nal o Ma ke ing Educa ion, 27(3), 250–263. hps://doi.o g/10.1177/0273475305279657
(hps://doi.o g/10.1177/0273475305279657)
Robinson, M. & Rousseau, N. (2020). Dispa a e unde s andings o he na u e, pu pose and p ac ices
o eflec ion in eache educa ion. Sou h A ican Jou nal o Childhood Educa ion, 8(1).
hps://hdl.handle.ne /10520/EJC-15d54631ac (hps://hdl.handle.ne /10520/EJC-15d54631ac)
Russell, T. (2013). Has eflec i e p ac ice done mo e ha m han good in eache educa ion? Ph onesis,
2(1), 80–88.
hps://doi.o g/10.7202/1015641a (hps://doi.o g/10.7202/1015641a )
Ryan, M. (2015). In oduc ion: Reflec i e and eflexi e app oaches in highe educa ion: A wa an o
li elong lea ning? Teoksessa M. Ryan ( oim.), Teaching eflec i e lea ning in highe educa ion: A sys ema ic
app oach using pedagogic pae ns (s. 3–14). Cham: Sp inge . hps://doi.o g/10.1007/978-3-319-09271-3_1
(hps://doi.o g/10.1007/978-3-319-09271-3_1)
Schön, D. A. (1983). The eflec i e p ac i ione : How p o essionals hink in ac ion. New Yo k: Basic Books.
Siebe , S. & Walsh, A. (2013). Reflec ion in wo k-based lea ning: Sel - egula ion o sel -libe a ion?
Teaching in Highe Educa ion, 18(2), 167–178. hps://doi.o g/10.1080/13562517.2012.696539
(hps://doi.o g/10.1080/13562517.2012.696539)
Slade, M. L., Bu nham, T. J., Ca alana, S. M. & Wa e s, T. (2019). The impac o eflec i e p ac ice on
eache candida es’ lea ning. In e na ional Jou nal o he Schola ship o Teaching & Lea ning, 13(2), 15.
hps://doi.o g/10.20429/ijso l.2019.130215 (hps://doi.o g/10.20429/ijso l.2019.130215)
TENK. (2012). Hy ä ie eellinen käy än ö ja sen loukkausepäilyjen käsieleminen Suomessa.
Tu kimuseeisen neu oelukunnan ohje 2012.
(hps:// enk.fi/si es/ enk.fi/files/HTK_ohje_2012.pd ) Helsinki: Tu kimuseeinen neu oelukun a.
Tho sen, C. A. & DeVo e, S. (2013). Analyzing eflec ion on/ o ac ion: A new app oach. Reflec i e
P ac ice: In e na ional and Mul idisciplina y Pe spec i es, 14(1), 88–103.
hps://doi.o g/10.1080/14623943.2012.732948 (hps://doi.o g/10.1080/14623943.2012.732948)
Toom, A., Husu, J. & Pa ikainen, S. (2015). S uden eache s’ pae ns o eflec ion in he con ex o
eaching p ac ice. Eu opean Jou nal o Teache Educa ion, 38(3), 320–340.
hps://doi.o g/10.1080/02619768.2014.943731 (hps://doi.o g/10.1080/02619768.2014.943731)
Vaismo adi, M., Jones, J., Tu unen, H. & Snelg o e, S. (2016). Theme de elopmen in quali a i e
con en analysis and hema ic analysis. Jou nal o Nu sing Educa ion and P ac ice, 6(5), 100–110.
hps://doi.o g/10.5430/jnep. 6n5p100 (hps://doi.o g/10.5430/jnep. 6n5p100)
Williams, A. T. (2020). G owing s uden eache s’ eflec i e p ac ice: Explo a ions o an app oach o
ideo-s imula ed eflec ion. Reflec i e P ac ice, 21(5), 699–711.
hps://doi.o g/10.1080/14623943.2020.1798917 (hps://doi.o g/10.1080/14623943.2020.1798917)
an Woe kom, M. (2003). C i ical eflec ion a wo k: B idging indi idual and o ganiza ional lea ning
( äi öski ja). Enschede: Twen e Uni e si y.
om → Yliopis opedagogiikka 2023/1

6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
21/22
No commen s ye
This si e uses Akisme o educe spam. Lea n how you commen da a is p ocessed.
Pidä blogia Wo dP ess.comissa.
6/22/23, 2:38 PM
Ope ajaopiskelijoiden e lek oin iosaamisen kehi äminen | Yliopis opedagogiikka
h ps://leh i.yliopis opedagogiikka. i/2023/06/22/ope ajaopiskelijoiden- e lek oin iosaamisen-kehi aminen/
22/22