Emma Kos iainen, Sanna Ala-Ko esmaa, Ma ja-Leena Hy ä inen, I a A. Vi anen ( oim.)
P ologos y
Jy äskylä
PROLOGI
PUHEVIESTINNÄN VUOSIKIRJA
2019
Yh eys iedo :
P ologos y
Kieli- ja ies in ä ie eiden lai os / Vies in ä PL 35
40014 Jy äskylän yliopis o
www.p ologos. i
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
jou nal. i/p ologi
Toimi uskun a:
Emma Kos iainen, pää oimi aja
Sanna Ala-Ko esmaa
Ma ja-Leena Hy ä inen
I a Vi anen
Tämä eos on lisensoi u C ea i e Commons CC BY-NC-SA 4.0 -lisenssillä.
ISSN 1795-7613 (Paine u)
ISSN 2342-3684 (Ve kkojulkaisu)
Kannen suunni elu: Ina Majaniemi
Tai o: Pasi Ikonen
Paino: G ano, Jy äskylä
Sisällys
PÄÄKIRJOITUS
P ologi – kehi y ä ie eellinen uosiki ja
Emma Kos iainen, Sanna Ala-Ko esmaa, Ma ja-Leena Hy ä inen ja I a Vi anen 4
VERTAISARVIOIDUT ARTIKKELIT
K iisi uo o aiku uksen jänni ee o ganisaa ion mainek iiseissä
Anni Hamma én ja Anne Laajalah i 8
“No pe iaa eessa minun iedossani se aika lailla on”:
Pal eluohjauksen yön ekijän iedollinen asema a haiskas a uksen
pal eluohjauskeskus eluissa
Anu Kuukka, Anna Siippainen ja Maa i Alasuu a i 22
NÄKÖKULMAT
Polii isen s andup-komedian sukupuoli uneisuus Valkoisen alon
ki jeen aih ajien illallisilla
Ou i Hakola 36
PUHEENVUOROT
P o logos
Aino Sallinen 48
Joh aja ule – uo o aiku uksen ää ellä nuo iopii issä
Vuoden 2019 uo o aiku us eko -kunniamainin a:
Suomen Pa iolais en Joh aja ule -seminaa i
Paula Viika i ja Pekka Hankela 54
LECTIO PRAECURSORIA
Naise poli iikan huipulla – Sukupuoli unu ies in ä ja joh ajuus
Johanna Mäkelä 56
Vi ka eks i koe elee lukijaa
Rii a Suominen 62
A ikkelipyyn ö: P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2020 66
Call o pape s: P ologi – Communica ion Yea book 2020 67
4
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Pääki joi us
P ologi – kehi y ä ie eellinen uosiki ja
Puhe ies innän ie eellinen yhdis ys P ologos
y. lai oi uonna 2005 mää ä ie oises i alulle
ie eellisen julkaisun, joka sai nimekseen P o-
logi, puhe ies innän uosiki ja. P ologihan
a koi aa alkuosaa, esinäy ös ä ja usein näy-
elmäki jallisuudessa ä ä käy e ään ke omaan
a sinaisen a inan edel ä ää aikaa. P ologin
ensimmäinen pää oimi ajana oimi Tuula-Rii -
a Välikoski ja oimi ussih ee inä oli käsillä
ole an uoden 2019 uosiki jan pää oimi aja
Emma Kos iainen. Asian un e ien oimi us-
kun ien ke jussa nykyinen, jä jes yksessään
11., P ologin 2019 oimi uskun a on kii ollinen
edel äjiensä a oi eellises a kehi ämis yös ä ja
on ny osal aan iemässä julkaisua jälleen koh i
uusia a oi ei a ja haas ei a.
Maa i Valo ki joi aa uoden 2014 P ologis-
sa julkais ussa 25- uo isen yhdis yksen his o-
iaka sauksessa, e ä puhe ies innän lehden
pe us amis a mie i iin ensimmäisen ke an
1990-lu un alkupuolella. Vuonna 1995 yhdis-
yksen joh okun a sel i i ak ii ises i ie eel-
lisen aikakauslehden julkaisemismahdolli-
suuksia. Tuolloin julkaisu oimin aan ei Valon
mukaan kui enkaan yhdy y, sillä mahdollisia
ki joi ajia, käsiki joi us en a ioijia ja jul-
kaisun oimi ajia ei ielä a ioi u ole an alan
ak ii i oimijoissa ii ä äs i. Täs ä kymmenen
uoden pääs ä aika oli o ollinen myös P ologos
y:n ie eelliselle julkaisu oiminnalle.
P ologin oimi amisessa ja julkaisemisessa ie-
eellinen kunnianhimo on ko os unu alus a
läh ien. Vuosiki jalle laadi iin oimi uksellise
pe iaa ee , joissa ku a iin muun muassa jul-
kaisun a oi ee , oimi uskunnan jäsen en a-
lin ak i ee i , e aisa ioinnin käy än ee ja e-
kijänoikeude . Keskeisenä a oi eena on alus a
läh ien ollu esi ellä alan ie eellis ä u kimus a
ja lisä ä uo o aiku us a alan asian un ijoiden
älillä. Vuosiki ja sai he i hy än as aano on
ja lukijoil a saa u palau e sen a peellisuudes a
sii i i julkaisu yö ä ja uosiki jan kehi ämis ä
edelleen.
P ologi on uudis u a ja ajan he molla ole-
a julkaisukana a. Paine un julkaisun lisäksi
uonna 2009 uosiki ja ale iin iedä yhdis-
yksen ylläpi ämälle e kkosi us olle ja kaikki
aiemma kin uosiki ja digi oi iin si us olle
a oimes i saa a iksi. Julkaisun ie eellis ä a -
os us a edis i edelleen se, e ä Tie eellis en
seu ain al uuskunnan yh eydessä oimi a Jul-
kaisu oo umi (JUFO) o i P ologin mukaan
lue eloonsa uonna 2011. Julkaisu oo umi on
suomalaisen iedeyh eisön o eu ama ie eelli-
sen julkaisu oiminnan laaduna ioin ia uke a
CC BY-NC-SA 4.0
h ps://10.33352/p lg.87615
5
Kos iainen, Ala-Ko esmaa, Hy ä inen & Vi anen
luoki usjä jes elmä. Julkaisu oo umi-luoki uk-
sen saaminen edelly ää ie eellisel ä julkaisu-
kana al a e ikois umis a ie eellis en u kimus-
ulos en julkaisemiseen sekä asian un ijois a
koos u aa oimi uskun aa ja e aisa ioin i-
käy ännön nouda amis a. Huomiona ois a
on e i yises i se, e ä julkaisukana ia a ioidaan
ain ie eellisen aiku amisen näkökulmas a,
ei esime kiksi yh eiskunnallisen aiku amisen
oo umina. Siksi on e i yisen ä keää, e ä P o-
logi py kii a oi eellises i olemaan a os e u
julkaisukana a, johon ie eenalan ja lähi ie-
eenalojen asian un ija a joa a uusin a u -
kimus aan julkais a aksi. Julkaisun pysymiseen
laadukkaana ja houku ele ana iedejulkaisuna
a i aan juu i ei ä ie een ekijöi ä.
P ologin kiinnos a uu a julkaisukana ana on
py i y kehi ämään myös si en, e ä pää oimi -
aja Jonna Koposen luo saamaan uoden 2018
uosiki jaan saa oi a jo a a ikkeliehdo uksia
myös englanniksi ja uo siksi. Tämä uudis us
aa i kui enkin ielä uoden kypsyäkseen ja
aika kan oikin hedelmää: änä uonna P olo-
giin a jo iin ensimmäisen ke an englannin ja
uo sin kielisiä a ikkeliehdo uksia, kaikkiaan
sei semän kappale a. Tämä on me ki ä ä as-
kel koh i kansain älis ä ie eellis ä yh eis yö ä.
Viimeisin uusi a aus on ässä käsillä ole as-
sa uosiki jassa: P ologin oimi usp osessi ja
julkaiseminen sii yi uoden 2018 syksyllä
Tie eellis en seu ain al uuskunnan ylläpi ä-
mään Open Jou nal Sys em (OJS) -ohjelmis oa
hyödyn ä ään jou nal. i-pal eluun. Jou nal. i
on iedeleh ien oimi amiseen ja julkaisemi-
seen a koi e u uusi a oimen julkaisemisen
pal elu. A oimeen lähdekoodiin pe us u a
OJS-jä jes elmä mahdollis aa koko uosiki jan
oimi usp osessin o eu amisen jä jes elmässä
aina käsiki joi us en a joamises a almiiseen
e kkojulkaisuun. Edelleen, jä jes elmä mah-
dollis aa e i äin luo e a an e aisa ioin i-
p osessin käsiki joi uksille. Pal elu on saa u -
anu suu en suosion ie eellisen julkaisemisen
kana ana ja ällä he kellä si us olla on yli 70
suomalais a ie eellis ä uosiki jaa ja leh eä.
Mui a jou nal. i-pal elussa julkais a ia e i ie-
eenalojen leh iä o a muun muassa Aikuiskas-
a us, Kul uu in u kimus, Media ja ies in ä,
Puhe ja kieli, Sosiaalipedagoginen aikakauski -
ja, Tie eessä apah uu ja Vi i äjä. Täs ä julkai-
sus a alkaen P ologi- uosiki jan nume o jul-
kais aan e kossa jou nal. i/p ologi-osoi eessa.
Vuosiki jamme si us olla julkaisup osessin
e eneminen ku a aan yksi yiskoh aises i, jo en
ki joi aja oi akuu ua p osessin suju as a ja
laadukkaas a e enemises ä. Ve kkojulkaisun li-
säksi ilmes yy edelleen myös paine u uosiki -
ja, jonka kaikki P ologos-yhdis yksen jäsene
saa a .
Tänä P ologos y:n 30- uo isjuhla uonna on
ilo julkais a jä jes yksessään iides ois a P olo-
gi. Se sisäl ää jälleen monipuolisia uo o aiku-
us a e i kon eks eissaan a kas ele ia eks ejä.
A ioin ip osessi oli huolellinen ja ie eellinen
seula iukka. Toimi uskunnalle a jo iin kaik-
kiaan 16 a ikkeliehdo us a ja yksi puheen-
uo oehdo us. E i yisen ilah unei a olimme
monikielises ä a jonnas a: saapuneis a a ik-
keli- ja puheen uo oehdo uksis a 10 oli suo-
menkielisiä, 6 englanninkielisiä ja yksi uo sin-
kielinen. A ikkeliehdo uksia lähe e iin myös
ulkomail a. Saapuneis a a ikkeliehdo uksis a
13 hy äksy iin ja koon ja 3 hylä iin. Mää ä-
päi ään mennessä oimi uskunnalle palau ui
kaikkiaan yhdeksän a ikkelikäsiki joi us a,
jois a sei semän lähe e iin e aisa ioin iin.
Sys emaa isen a ioin ip osessin ja a ikkeli-
käsiki joi us en muokkaus en uloksena käsillä
ole assa uosiki jassa on kaikkiaan kaksi e -
aisa ioi ua a ikkelia ja yksi näkökulma-a -
ikkeli. Lisäksi julkais aan P ologos-yhdis yk-
sen ensimmäisen puheenjoh ajan, p o esso i
Aino Sallisen juhlapuhe yhdis yksen 4.10.2019

6
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
pide yssä 30- uo isjuhlassa sekä kaksi äi ös i-
laisuuden lek io a. Pe in eeksi on muodos unu
julkais a myös Vuoden uo o aiku us eko -pal-
kinnon saajan puheen uo o.
Ensimmäisessä e aisa ioidussa a ikkelissa
Anni Hamma én ja Anne Laajalah i u ki a
ela ionaalisen dialek iikan ii ekehyksessä
k iisi uo o aiku uksen jänni ei ä o ganisaa-
ion mainek iiseissä. Nykyisin o ganisaa ion
mainek iisien hallin a on muun muassa so-
siaalisen median yleis ymisen ja digi aalisen
julkisuuden myö ä en is ä haas a ampaa. Täs-
sä u kimuksessa ki joi aja py ki ä sy en-
ämään ymmä ys ä o ganisaa ion mainek ii-
seis ä k iisi uo o aiku uksen ja mainek iisien
pa issa yösken ele ien ies innän amma i-
lais en näkökulmas a. Tulos en mukaan k iisi-
uo o aiku us a luonneh ii o ganisaa ion mai-
nek iiseissä kaksi pääjänni epa ia – nopeuden
ja ha kinnan sekä a oimuuden ja salailun jän-
ni e. Ki joi aja o ea a , e ä k iisi uo o ai-
ku uksen jänni eiden ymmä äminen ukee
ies innän amma ilaisia heidän yössään kos-
kien mainek iisien hallin aa ja k iisi uo o ai-
ku uksen kehi ämis ä. Ja kossa olisi kui enkin
u ki a a myös k iisi uo o aiku uksen emo i-
onaalisia ulo u uuksia ja yksilöiden sijaan ko-
konais en ies in äyksiköiden me ki yksenan-
oja o ganisaa ion mainek iiseissä.
Toisessa e aisa ioidussa a ikkelissa Anu
Kuukka, Anna Siippainen ja Maa i Alasuu a i
u ki a kunnan pal eluohjauksen yön ekijän
iedollis a asemaa a haiskas a uksen pal e-
luohjauskeskus eluissa. Kaikilla kunnilla on la-
kisää einen el ollisuus an aa huol ajille ie oa
e ilaisis a saa a illa ole is a a haiskas a uksen
aih oehdois a. A ikkelissa a kas ellaan ins i-
u ionaalisen uo o aiku uksen näkökulmas a
si ä, mi en pal eluohjauksen yön ekijän ie-
dollinen asema aken uu uo o aiku ukses-
sa huol ajan kanssa ja minkä iedon ulki aan
keskus eluissa kuulu an yön ekijän ie ämisen
alueeseen. Tulokse osoi a a , e ä yön ekijän
ie ämisen alue muodos uu iedon a joamises-
a, iedonannon aihei aisuudes a, ie ämisen
oikeu uksen kokonaisuudes a sekä huol ajien
yö ilanne a koske as a iedos a. Sen sijaan
iedolliseen asemaan ei juu ikaan sisäl yny
keskus elua lapses a. Tu kimus a pal eluoh-
jauksen ins i u ionaalises a uo o aiku us a
laajemmilla aineis oilla a i aan ki joi ajien
mukaan lisää.
Ou i Hakolan näkökulma-a ikkelissa a kas-
ellaan polii isen s andup-komedian sukupuo-
li uneisuu a. Kons eks ina on Valkoisen alon
ki jeen aih ajien illallisilla esi e y komediamo-
nologi uosina 1993–2018. Ki joi aja o eaa,
e ä miehe o a hallinnee mää ällises i kome-
diala oja, mu a 2000-lu ulle ul aessa myös
naiskoomiko o a saanee näky yy ä. He ei-
ä ole myöskään kaih anee agg essii isuu a
ai suo asukaisuu a esiin ymisissään, mikä on
jakanu näkemyksiä komedia u kimuksen alal-
la. Ilmiös ä keskus ellaan myös sukupuolen-
jälkeisyyden käsi eellä, minkä hyödyllisyy ä
polii isen s andup-komedian ymmä ämisessä
ki joi aja py kii puheen uo ossaan k ii ises i
a ioimaan.
P ologos y:n ensimmäinen puheenjoh aja p o-
esso i Aino Sallinen uo yhdis yksen 30- uo i-
sjuhlapuheessaan esille kiinnos a an huomion,
e ä yhdis ys pe us e iin samana uonna kuin
Be liinin muu i mu ui. Sallisen mukaan Sak-
san apah umilla oli myös yhdis yksen syn y-
misessä suu i symbolinen me ki ys: jo ain uu -
a aukeni myös puhe ies innän ie eenalalla.
Vuonna 2019 Vuoden uo o aiku us eko -kun-
niamaininnan sai Suomen Pa iolais en Joh a-
ja ule -seminaa i. Me säseminaa in joh aja
Paula Viika i ja Pekka Hankela ku aa a , mi en
uoden 2019 Joh aja ule kokosi Hämeenlinnan
7
Kos iainen, Ala-Ko esmaa, Hy ä inen & Vi anen
E olle yh een kaikkiaan 3000 joh ajuudes a ja
i sensä kehi ämises ä kiinnos unu a pa io-
lais a ja ei-pa iolais a kuun elemaan, keskus-
elemaan ja jakamaan osaamis aan. Kunnia-
maininnan saaja ke o a , kuinka osallis ujien
keskinäinen uo o aiku us loi me sään ainu -
laa uisen ilan, jossa e ilais en näkemys en ja
kokemus en oli u allis a ö mä ä oisiinsa.
Väi ös ilaisuuksien lek io P ologissa julkaise-
a Johanna Mäkelä ja Rii a Suominen. Mäkelä
äi eli joulukuussa 2018 Tampe een yliopis-
ossa aihees a ”Naise poli iikan huipulla. Su-
kupuoli unu ies in ä ja joh ajuus.” Suominen
äi eli elokuussa 2019 Tampe een yliopis ossa
aihees a ”Vi kakieli koe elee lukijaa”.
Esi ämme pa haa kii oksemme kaikille a ik-
keli- ja puheen uo oehdo uksen a jonneille
sekä a ikkelikäsiki joi us en, puheen uo ojen
ja lek ioiden ki joi ajille hy äs ä yh eis yös-
ä. Kii os julkaisukoo dinaa o i Sini Tuikalle
asian un e as a konsul oin ia us a. Kii ämme
myös kaikkia e aisa ioijia e i äin asian un-
e as a ja pyy ee ömäs ä oiminnas a P ologin
hy äksi. Lukuiloa!
Emma Kos iainen, Sanna Ala-Ko esmaa,
Ma ja-Leena Hy ä inen, I a Vi anen
P ologi 2019 oimi uskun a
8
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
A ikkeli
Anne Laajalah i
FT
koulu us- ja kehi ämisjoh aja, In o ja
ies in ä ie eiden dosen i, Vaasan yliopis o
anne.laajalah i@in o . i
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
8–20
K iisi uo o aiku uksen jänni ee
o ganisaa ion mainek iiseissä
Tii is elmä
O ganisaa ion maine a ja mainek iisejä on u ki u unsaas i e i ie eenaloilla. Tässä a ikkelissa sy-
enne ään ymmä ys ä o ganisaa ion mainek iiseis ä k iisi uo o aiku uksen ja mainek iisien pa issa
yösken ele ien ies innän amma ilais en näkökulmas a. Aiheen a kas eluun so elle aan ela ionaa-
lisen dialek iikan ii ekehys ä (Bax e & Mon gome y, 1996). Tu kimuskysymys on seu aa a: millaisia
k iisi uo o aiku uksen jänni ei ä ies innän amma ilaise koh aa a o ganisaa ion mainek iisien yh-
eydessä? Tu kimusaihe a lähes y ään mainek iisien pa issa yösken ele ien ies innän amma ilais en
kokemana ja ku aamana. Tu kimus on laadullinen, ja u kimusaineis o koos uu kahdeksan ies innän
amma ilaisen eemahaas a elus a. Aineis o analysoi iin eo iaohjaa an sisällönanalyysin keinoin. Tu-
los en mukaan k iisi uo o aiku us a luonneh ii o ganisaa ion mainek iiseissä kaksi pääjänni epa ia:
(1) nopeuden ja ha kinnan sekä (2) a oimuuden ja salailun jänni e. Nämä jänni epa i jakaan u a edel-
leen si en, e ä nopeuden ja ha kinnan jänni e sisäl ää yllä yksellisyyden ja ennakoi a uuden sekä uuden
ja pe in eisen k iisi ies innän alajänni een ja a oimuuden ja salailun jänni e sisäl ää uo o aiku eisuu-
den ja yksisuun aisuuden sekä yhdenmukaisuuden ja moniäänisyyden alajänni een. K iisi uo o aiku-
uksen jänni eiden ymmä äminen au aa mainek iisien hallinnassa, k iisi uo o aiku uksen kehi ämi-
sessä sekä ies innän amma ilais en ukemisessa yössään. Pää ännössä uodaan esille u kimus ulos en
so elluskoh ei a ja ja ko u kimus a pei a. Lisäksi a ioidaan ela ionaalisen dialek iikan so el u uu a
ies innän amma ilais en yön a kas eluun mainek iisien yh eydessä.
ASIASANAT: k iisi ies in ä, k iisi uo o aiku us, mainek iisi, ela ionaalinen dialek iikka, uo o aiku-
uksen jänni ee
1 A ikkeli pe us uu FM Anni Hamma énin (2018) puhe ies innän p o g adu - u kielmaan, jonka ohjaajana
oimi koulu us- ja kehi ämisjoh aja, FT Anne Laajalah i In o is a.
Anni Hamma én
FM
Con en Execu i e, JD Spo s Fashion plc
anni.hamma en@ho mail.com
CC BY-NC-SA 4.0
h ps://doi.o g/10.33352/p lg.80452
9
Hamma én & Laajalah i
Johdan o
”I akes 20 yea s o build a epu a ion and i e
minu es o uin i . I you hink abou ha , you’ll do
hings di e en ly.” – Wa en Bu e
O ganisaa ion maine on sidos yhmien ekemä
a io o ganisaa ios a pe us uen esime kiksi
sen aloudellisiin, sosiaalisiin ja ympä is ö ai-
ku uksiin. Maineeseen aiku a a niin ihmis-
en oma kokemukse kuin aikkapa u ujen
kesken ai pe in eisessä ja sosiaalisessa medi-
assa akenne u ja jae u maine a ina . (Laak-
sonen, 2017; Sohn & La iscy, 2014.) Maine on
o ganisaa iolle ä keää s a egis a pääomaa: se
aiku aa luo amukseen, kilpailukykyyn sekä
suh eisiin nykyis en ja po en iaalis en yön e-
kijöiden, asiakkaiden, yh eis yökumppaneiden,
sijoi ajien ja muiden sidos yhmien kanssa (Be-
noi , 2015; Ca oll, 2016). Siksi mainek iisi ai
sen uhka on aina aka a paikka o ganisaa iolle.
E ilaise somekohu ja mainek iisi o a nykyi-
sin a kipäi ää esime kiksi poli iikassa, u hei-
lussa ja iihdemaailmassa, mu a myös kaikki
o ganisaa io oi a jou ua mainek iisiin. Syy-
nä oi olla, e ä o ganisaa io ekee sidos yhmi-
en mieles ä jo ain ää in – ai jä ää ekemä ä
jo ain oikein. Digi aalisen julkisuuden uusi lo-
giikka ja e enkin sosiaalinen media o a muu -
anee mainek iisien luonne a (McCo kindale
& Dis aso, 2013; O & Theunissen, 2015). Pe i-
aa eessa kuka ahansa oi esi ää sosiaalisessa
mediassa mielipi ei ään, ja e ilaise o ganisaa-
ion maine a uhkaa a hyökkäykse ja k i iikki
oi a le i ä nopeas i ja laajalle. Tämä on ehny
mainek iisien hallinnas a en is ä haas a ampaa
ja muu anu myös k iisi ies innän aa imuksia
(Goodman, 2017; O & Theunissen, 2015). On
yhä aikeampaa ennus aa, milloin mainek iisi
syn yy, mi en se e enee ja mi ä sii ä seu aa.
O ganisaa ion maine ja mainek iisi o a ylei-
siä u kimuskoh ei a (Ca oll, 2016). O gani-
saa ioiden k iisi ies in ää on a kas el u pe-
in eises i yksisuun aisena, ylhääl ä alaspäin
ja sisäl ä ulospäin suun au u ana oimin ana
(Falkheime & Heide, 2012). Tässä a ikkelissa
sy enne ään ymmä ys ä o ganisaa ion mai-
nek iiseis ä uo o aiku uksen näkökulmas a ja
a kas ellaan, millaisessa uo o aiku usympä-
is össä ies innän amma ilaise yösken ele-
ä o ganisaa ion mainek iiseissä. Näkökulman
muu os a ko os e aan käy ämällä k iisi ies-
innän sijaan k iisi uo o aiku uksen käsi e ä
(Laajalah i, 2016; Laajalah i, Hy ä inen, & Vos,
2016). K iisi uo o aiku uksen a kas eluun
so elle aan ela ionaalisen dialek iikan ii eke-
hys ä (Bax e & Mon gome y, 1996).
O ganisaa ioiden mainek iisi
K iisi on uhkaa a ilanne ai apah umien sa -
ja, jo a luonneh i a ennakoima omuus, yllä-
yksellisyys, epä a muuden lisään yminen ja
lyhy eagoin iaika (Ulme , Sellnow, & Seege ,
2015). Usein k iisin mää i elmään lisä ään ne-
ga ii ise seu aukse (Coombs, 2007), mu a
k iisi oi au aa o ganisaa io a myös oppimaan
ja kehi ymään pa emmaksi (Ulme ym., 2015).
K iisille ei aina oida nime ä a kkaa alku- ai
pää epis e ä, aan si ä on usein mielekkääm-
pää a kas ella p osessina (Reynolds & Seege ,
2005).
Kun o ganisaa io ajau uu k iisiin, usein myös
sen maine on aakalaudalla. Coombsin (2007)
mukaan k iisi aiheu aa uhan o ganisaa ion
no maalille oimin aky ylle, aloudelle ja
maineelle. O ganisaa ion maine koos uu mie-
lipi eis ä ja ha ainnois a, joi a sidos yhmä
muodos a a o ganisaa ion ominaispii ei ä,
suo iu umis a ja oimin aa a ioimalla (Sohn &
La iscy, 2014). O ganisaa ion maine on samaan
aikaan olemassa sekä yksilöllisinä ulkin ake-
16
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
maan (VJ4). Yhdenmukaisuudella py i ään siis
minimoimaan maine ahingo .
Tiukka yhdenmukaisuus ei kui enkaan yksi-
nään ii ä: haas a el a a koki a , e ä ain i al-
lisiin lausun oihin nojau uminen saa aa uha a
o ganisaa ion usko a uu a ja o ganisaa io
saa e aan nähdä epäai ona ja e äisenä. Moniää-
ninen uo o aiku us on ä keää e enkin sosiaa-
lisessa mediassa: omien yön ekijöiden lisäksi
sidos yhmien muodos ama ukijouko (VP8)
o a ä kei ä o ganisaa ion maineen puolus-
ajia. O ganisaa ioiden mainek iisien hallin a
muodos uu siis monipuolises a k iisi uo o ai-
ku ukses a, jonka on ol a a samaan aikaan sekä
ii ä än yhdenmukais a e ä moniäänis ä.
K iisi uo o aiku uksen jänni eiden
yhdis elmä mainek iiseissä
K iisi uo o aiku uksen jänni eiden a kas-
elus a ekee kiinnos a aa, e ei ä ne esiinny
yksinään ai yhjiössä: ies innän amma ilai-
se yösken ele ä mainek iiseissä uo o aiku-
usympä is össä, jossa on samaan aikaan läsnä
e ilaisia k iisi uo o aiku uksen jänni ei ä.
Vies innän amma ilaise jou u a siis samaan
aikaan asapainoilemaan useamman jänni een
älillä ja o amaan kan aa, mi en he jänni eisiin
as aa a ja mi ä he oiminnassaan p io isoi a .
Alla ole aan ku ioon 1 on koo u ämän u ki-
muksen pääjänni epa ien, nopeuden ja ha kin-
nan sekä a oimuuden ja salailun, muodos ama
yhdis elmä .
K iisi uo o aiku uksen jänni ee heijas u a
myös niihin uo o aiku uss a egioihin ja ie-
dos e uihin ai iedos ama omiin alin oihin,
joi a ies innän amma ilaise ja kokonaise
o ganisaa io eke ä o ganisaa ion mainek ii-
sien yh eydessä. K iisi uo o aiku uksen on-
nis umisen kannal a ei ole yhden eke ää, onko
k iisi uo o aiku us mainek iiseissä esime kiksi
nopeaa ja a oin a ai ha ki se aa ja a oin a ai
esime kiksi nopeaa ja salaile aa ai ha ki se aa
ja salaile aa. Jänni eiden luon eeseen kuuluu
KUVIO 1 K iisi uo o aiku uksen jänni eiden yhdis elmä
nopea ja
salaile a
nopea ja
a oin
ha ki se a
ja salaile a
ha ki se a
ja a oin
nopeus
ha kin a
salailu
a oimuus

17
Hamma én & Laajalah i
kui enkin, e ei niihin ole yh ä oikeaa kaikkiin
ilan eisiin so el u aa eagoin i apaa. Jänni -
eiden samanaikainen läsnäolo ja keskinäinen
uo opuhelu eke ä k iisi uo o aiku ukses a
ala i muu u aa sekä ja ku aa uudelleen ulkin-
aa aa i aa oimin aa.
Pää än ö
Mainek iisien ominaispii ee , ku en nopea-
empoisuus, yllä yksellisyys ja sidos yhmien
e iä ä a oi ee , eke ä niis ä kieh o an uo-
o aiku uksen jänni eiden a kas elukoh een,
ja ulos en mukaan jänni eisyys on mainek ii-
sien uo o aiku ukselle yypillis ä. K iisi uo o-
aiku uksen jänni eiden ymmä äminen au aa
mainek iisien hallinnassa, k iisi uo o aiku uk-
sen kehi ämisessä ja ies innän amma ilais en
ukemisessa yössään. Esime kiksi nopeuden ja
ha kinnan jänni een iedos aminen oi au aa
ies innän amma ilaisia as aamaan uo o-
aiku uksen ajoi amisen ja ajan asaisuuden
aa imuksiin. A oimuuden ja salailun jänni -
een iedos aminen oi sen sijaan au aa hei ä
ymmä ämään, mi ä kanna aa ke oa, kenelle
ja milloin.
Li le ieldin (2015) mukaan o ganisaa io koh-
aa a k iiseissä saman yyppisiä jänni ei ä kuin
ihmise uo o aiku ussuh eissaan: keskeis ä on
muun muassa, mi en paljon ie oa jae aan, mi-
en a muus ja epä a muus ilmais aan ja mi en
ies in ä ajoi e aan. On myös esi e y, e ä ie y
pe usdialek iikka yhdis ää kaikkia samankal-
aisia uo o aiku ussuh ei a ie yssä his o ial-
lis-kul uu isessa kon eks issa, aikka kaikissa
suh eissa on myös kullekin suhde yypille omi-
naisia ja jopa yksi äisille suh eille spesi ejä jän-
ni ei ä (Ge lande , 2003).
Tässä u kimuksessa esille ullee k iisi uo-
o aiku uksen jänni ee o a monin osin sa-
man yyppisiä kuin aiemmissa k iisi ies innän
u kimuksissa: esime kiksi ies innän ajoi a-
miseen ja ajan asaisuu een, a oimuu een, a -
muu een sekä k iisina a ii ien kon olloin iin
lii y iä haas ei a on nos e u esille aiemminkin
(Li le ield & Sellnow, 2015). Sen sijaan un-
eisiin lii y iä jänni ei ä haas a el a a ei ä
juu ikaan ku annee , aikka k iisi edelly ä ä
myös emo ionaalis en jänni eiden hallin aa
(Li le ield, 2015). Koska k iisi ies innän a -
kas elua ei ole mielekäs ä aja a ain kogni ii i-
siin aspek eihin, ku en iedon a peisiin ja aih-
dan aan k iiseissä, ja kossa olisi a peen u kia
e i yises i k iisi uo o aiku uksen jänni eiden
emo ionaalisia ulo u uuksia (ks. lisäksi Laaja-
lah i ym., 2016).
Teh y u kimus osoi aa, e ä ela ionaalisen
dialek iikan ii ekehys ä oidaan so el aa uo-
o aiku uksen jänni eiden a kas eluun jos-
sain ie yssä yössä keski ymä ä mihinkään
ie yyn uo o aiku ussuh eeseen. Ja kossa
ajau uminen ie yyn uo o aiku ussuh ee-
seen oisi kui enkin a jo a ä keää lisä ie oa
sii ä, mi en uo o aiku ussuh ee e ene ä ja
muu u a mainek iiseissä. Vuo o aiku uksen
jänni ei ä on u ki u usein kahdenkeskisissä
uo o aiku ussuh eissa (Bax e & B ai hwai e,
2010), mu a nii ä olisi kiinnos a aa a kas ella
myös yhmä asolla sekä u kimalla yksilöiden
sijaan kokonais en ies in äyksiköiden yh eisiä
me ki yksenan oja ja oimin aa. Kiinnos a aa
olisi myös sel i ää a kemmin, millaisia yh-
dis elmiä e i k iisi uo o aiku uksen jänni ee
muodos a a ja millaisia uusia jänni ei ä e i-
laise jänni eisiin as aamis a a mahdollises i
synny ä ä (ks. lisäksi Cu ie-Muelle , 2017).
Tässä u kimuksessa haas a el iin kahdeksaa
ies innän amma ilais a, jois a kaikilla oli
kokemus a as uullisis a ies in ä eh ä is ä
mainek iiseissä. Vaikka kokeneil a ies innän
amma ilaisil a saa iin ke ä yä u kimusky-
symyksen kannal a ii ä ä ja ikas aineis o,
18
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
saa uja uloksia ulisi sy en ää ja u kimuksen
luo e a uu a pa an aa ke äämällä laajempi
u kimusaineis o ja kysymällä haas a el a il a
suo aan nimenomaan k iisi uo o aiku uksen
jänni eis ä.
K iisi ies innän u kimukse o a usein ollee
apaus u kimuksia, ja muissa kuin apaus u ki-
muksissa on aas yypillises i käy e y mää äl-
lisiä u kimusmene elmiä. Tapaus u kimus en
a oi eena on ollu e i yises i ie yn k iisin
apah umien ku ailu, ja mää ällis en u kimus-
en a oi eena on ollu e enkin k iisinhallin-
as a egioiden ehokkuuden a ioiminen. (An
& Cheng, 2012.) Vaikka ämän u kimuksen
aineis o ei ollu suu i, on u kimuksen ansiona,
e ä se laajen aa apaus u kimus en näkökul-
maa: u kimuksessa a kas ellaan mainek iisien
uo o aiku us a ajoi uma a mihinkään ie -
yyn mainek iisi apaukseen ai o ganisaa ioon
ja hyödynne ään samalla laadullisia u kimus-
mene elmiä. Näin onnis u iin lisäämään ym-
mä ys ä k iisi uo o aiku uksen jänni eis ä
mainek iiseissä yleisemmällä ilmiö asolla sekä
jäsen ämään ies innän amma ilais en yölle
ominais a uo o aiku us a ja me ki yksenan-
oja.
Vuo o aiku us ei ole mainek iiseissä ain ies-
innän amma ilais en yö ä. Ja kossa k iisi-
uo o aiku uksen jänni ei ä olisi kiinnos a aa
a kas ella myös o ganisaa ion joh ajien, oi-
mi ajien ja muiden sidos yhmien näkökul-
mas a. Myös mahdollise u a aiheeseen lii y-
ä sekä oimiala- ja o ganisaa iokoh aise e o
mainek iisien uo o aiku uksessa o a kiin-
nos a a ja ko u kimuskohde. Kiinnos a aa olisi
esime kiksi sel i ää, a i se a ko ies innän
amma ilaise e i oimialoilla e ilais a k iisi uo-
o aiku usosaamis a.
Ja kossa olisi kiinnos a aa a kas ella myös,
mi en k iisi uo o aiku uksen jänni eisiin
as a aan niin yksilöinä kuin kokonaisina o -
ganisaa ioina; a kaise a han jänni eisiin as-
aamis a a lopul a jänni eiden aiku ukse
(Cools, 2011). O ganisaa io oi a ulki a k ii-
seissä saman jänni een e i a oin (Ca lson ym.,
2017). Kiinnos a aa ei olekaan ain, mi en jän-
ni eisiin as a aan, aan myös se, mi en niihin
opi aan as aamaan niin kuin niihin as a aan
(Laajalah i, 2014).
Tu kimuksessa keski y iin k iisi uo o aiku-
uksen jänni eisiin o ganisaa ion mainek ii-
seissä. Maineenhallin a edelly ää kui enkin
sidos yhmien a peiden ja oi eiden kuun elua
sekä uo o aiku us a myös ”hy inä aikoina” ja
si ä, e ä o ganisaa io sii y ä eak ii ises a
k iiseihin eagoinnis a p oak ii iseen k iisien
ennal aehkäisyyn. Ja kossa olisikin kiinnos a-
aa a kas ella, millaisia uo o aiku uksen jän-
ni ei ä o ganisaa ion maineenhallin aan lii yy
”hy inä aikoina”.
Tu kimuksen pe us eella o ganisaa ion maine
on yh eydessä sidos yhmien keskuudessa an-
sai uun luo amukseen. Tämän uoksi a kas-
elua ulisikin laajen aa myös uo o aiku uk-
sen jänni eisiin luo amuksen aken amisen
yh eydessä. Sosiaalinen media ei ole lisänny
ain mainek iisien uhkaa: o ganisaa ion luo o-
joukkoja ( ai h-holde s) o a sidos yhmä , jo ka
ase u a apaaeh oises i puolus amaan o ga-
nisaa io a k iisin sy yessä (Luoma-aho, 2015).
K iisejä ei siis ulisi a kas ella ain maineen-
hallinnan näkökulmas a aan myös o ganisaa-
ion aken amiin luo amussuh eisiin kohdis-
u ina uhkina. Mene e y luo amus aiku aa
o ganisaa ion maineeseen, kun aas ah a luo -
amus u aa mainek iisien pyö eissä.
19
Hamma én & Laajalah i
Ki jallisuus
An, S.-K., & Cheng, I.-H. (2012). C isis commu-
nica ion esea ch in public ela ions jou nals:
T acking esea ch ends o e hi y yea s.
Teoksessa W. T. Coombs, & S. J. Holladay ( oim.),
The handbook o c isis communica ion (s. 65–90).
Wes Sussex: Wiley-Blackwell. h ps://doi.
o g/10.1002/9781444314885.ch3
A e y, E. J., La iscy, R. W., Kim, S., & Hocke, T.
(2010). A quan i a i e e iew o c isis communica-
ion esea ch in public ela ions om 1991 o 2009.
Public Rela ions Re iew, 36(2), 190–192. h ps://doi.
o g/10.1016/j.pub e .2010.01.001
Bax e , L. A., & B ai hwai e, D. O. (2010). Rela ional
dialec ics heo y, applied. Teoksessa S. W. Smi h, &
S. R. Wilson ( oim.), New di ec ions in in e pe sonal
communica ion esea ch (s. 48–66). Los Angeles:
Sage. h p://dx.doi.o g/10.4135/9781483349619.n3
Bax e , L. A., & Mon gome y, B. M. (1996). Rela ing:
Dialogues and dialec ics. New Yo k: Guil o d.
Bax e , L. A., & No wood, K. M. (2015). Rela ional
dialec ics heo y: Na iga ing meaning om
compe ing discou ses. Teoksessa D. O. B ai hwai e,
& P. Sch od ( oim.), Engaging heo ies in in e pe so-
nal communica ion: Mul iple pe spec i es (2. painos,
s. 279–291). Thousand Oaks: Sage.
Benoi , W. L. (2015). Accoun s, excuses, and
apologogies: Image epai heo y and esea ch (2.
painos). New Yo k: Suny P ess.
Beu e -Züllig, B., Fiesele , C., & Meckel,
M. (2009). Typologies o communica o s in
Eu ope. Co po a e Communica ions: An In e -
na ional Jou nal, 14(2), 158–175. h ps://doi.
o g/10.1108/13563280910953843
Ca lson, E. J., Poole, M. S., Lambe , N. J., &
Lamme s, J. C. (2017). A s udy o o ganiza io-
nal esponses o dilemmas in in e o ganiza-
ional eme gency managemen . Communi-
ca ion Resea ch, 44(2), 287–315. h ps://doi.
o g/10.1177/0093650215621775
Ca oll, C. E. (2016). In oduc ion. Teoksessa C. E.
Ca oll ( oim.), The SAGE encyclopedia o co po a e
epu a ion (xx –xxix). Thousand Oaks: Sage. h p://
dx.doi.o g/10.4135/9781483376493
Cheng, Y. (2016). How social media is changing
c isis communica ion s a egies: E idence om
he upda ed li e a u e. Jou nal o Con ingencies
and C isis Managemen , 26(1), 58–68. h ps://doi.
o g/10.1111/1468-5973.12130
Cools, C. (2011). Rela ional dialec ics in in e cul u al
couples’ ela ionships. Jy äskylän yliopis o. Jy äskylä
S udies in Humani ies 171.
Coombs, W. T. (2007). Ongoing c isis communica i-
on: Planning, managing, and esponding (2. painos).
Thousand Oaks: Sage.
Coombs, W. T. (2013). Si ua ional heo y o c isis:
Si ua ional c isis communica ion heo y and
co po a e epu a ion. Teoksessa C. E. Ca oll ( oim.),
The handbook o communica ion and co po a e
epu a ion (s. 262–278). Wes Sussex: John Wiley &
Sons. h ps://doi.o g/10.1002/9781118335529.ch23
Cu ie-Muelle , J. L. (2017). Poin ing inge s ac oss
he acks: An examina ion o s a egic messages
in he Lac-Mégan ic ail disas e . Jou nal o Risk
Resea ch, 21(10), 1197–1216. h ps://doi.o g/10.108
0/13669877.2017.1281338
Falkheime , J., & Heide, M. (2012). C isis com-
munica ion in change: F om plans o imp o isa-
ions. Teoksessa W. T. Coombs, & S. J. Holladay
( oim.), The handbook o c isis communica ion (s.
511–526). Wes Sussex: Wiley-Blackwell. h ps://doi.
o g/10.1002/9781444314885.ch25
Ge lande , M. (2003). Jänni ee lääkä in ja po ilaan
älisessä ies in äsuh eessa. Jy äskylän yliopis o.
Jy äskylä S udies in Humani ies 3.
Ge lande , M., Hau akangas, M., & Ah a, L. (2018).
Vuo o aiku uksen jänni ee oimi ajan yössä:
So i elujou nalismin he ä ämiä näkökulmia.
Teoksessa J. Koponen, L. Kokkonen, E. Kos iainen,
& I. A. Vi anen ( oim.), P ologi: Puhe ies innän
uosiki ja 2018 (s. 60–71). Jy äskylä: P ologos y.
Ge lande , M., & Kos iainen, E. (2005). Jänni ei-
syys ope ajan ja oppijan uo o aiku ussuh eessa.
Teoksessa T.-R. Välikoski, E. Kos iainen, E. Kyllönen,
& L. Mikkola ( oim.), P ologi: Puhe ies innän
uosiki ja 2005 (s. 68–87). Jy äskylä: P ologos y.
Goodman, M. B. (2017). Communica ing s a egic
change: The con inuum o epu a ion, issues
managemen , and c isis managemen is buil on a
posi i e co po a e cul u e. Teoksessa L. Aus in, & Y.
Jin ( oim.), Social media and c isis communica ion (s.
41–56). New Yo k: Rou ledge.
Hamma én, A. (2018). Vies innän amma ilais en
k iisi uo o aiku us ja k iisi uo o aiku usosaaminen
mainek iiseissä. Helsingin yliopis o, nykykiel en
lai os. Puhe ies innän p o g adu - u kielma.
Hi sjä i, S., & Hu me, H. (2008). Tu kimushaas a -
elu: Teemahaas a elun eo ia ja käy än ö. Helsinki:
Gaudeamus.
20
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Kie zmann, J. H., He mkens, K., McCa hy, I. P., &
Sil es e, B. S. (2011). Social media? Ge se ious!
Unde s anding he unc ional building blocks o
social media. Business Ho izons, 54(3), 241–251.
h ps://doi.o g/10.1016/j.busho .2011.01.005
Laajalah i, A. (2014). Vuo o aiku usosaaminen ja sen
kehi yminen u kijoiden yössä. Jy äskylän yliopis o.
Jy äskylä S udies in Humani ies 225.
Laajalah i, A. (2016). K iisi ies innäs ä k iisi uo o-
aiku ukseen: Puhe ies innän näkökulmia k iiseissä
ja k iiseis ä ies imiseen. Teoksessa M. Sii onen, M.
Lah i, J. Koponen, & R. Vanha alo ( oim.), P ologi:
Puhe ies innän uosiki ja 2016 (s. 76–82). Jy äskylä:
P ologos y.
Laajalah i, A., Hy ä inen, J., & Vos, M. (2016). C isis
communica ion compe ence in co-p oducing sa e y
wi h ci izen g oups. Social Sciences, 5(1), A . 13.
h ps://doi.o g/10.3390/socsci5010013
Laaksonen, S. M. (2017). Hyb id na a i es: O ga-
niza ional epu a ion in he hyb id media sys em.
Helsingin yliopis o. Publica ions o he Facul y o
Social Sciences 53.
Li le ield, R. S. (2015). In oduc ion o he
dialec ical ensions o isk and c isis communi-
ca ion. Teoksessa R. S. Li le ield, & T. L. Sellnow
( oim.), Risk and c isis communica ion: Na iga ing
he ensions be ween o ganiza ions and he public (s.
1–12). London: Lexing on Books.
Li le ield, R. S., & Sellnow, T. L. ( oim.). (2015). Risk
and c isis communica ion: Na iga ing he ensions
be ween o ganiza ions and he public. London:
Lexing on Books.
Luoma-aho, V. (2015). Unde s anding s akeholde
engagemen : Fai h-holde s, ha eholde s &
akeholde s. Resea ch Jou nal o he Ins i u e o
Public Rela ions, 2(1), 1–28.
McCo kindale, T., & Dis aso, M. W. (2013). The
powe o social media and i s in luence on co po a e
epu a ion. Teoksessa C. E. Ca oll ( oim.),
The handbook o communica ion and co po a e
epu a ion (s. 497–512). Wes Sussex: John Wiley &
Sons. h ps://doi.o g/10.1002/9781118335529.ch40
O , L., & Theunissen, P. (2015). Repu a ions a
isk: Engagemen du ing social media c ises. Public
Rela ions Re iew, 41(1), 97–102. h ps://doi.o -
g/10.1016/j.pub e .2014.10.015
Pu nam, L. L., Fai hu s , G. T., & Bangha , S. (2016).
Con adic ions, dialec ics, and pa adoxes in o ga-
niza ions: A cons i u i e app oach. The Academy o
Managemen Annals, 10(1), 65–171. h ps://doi.o g/
10.1080/19416520.2016.1162421
Reynolds, B., & Seege , M. (2005). C isis and
eme gency isk communica ion as an in eg a i e
model. Jou nal o Heal h Communica ion, 10(1),
43–55. h ps://doi.o g/10.1080/10810730590904571
Sohn, Y. J., & La iscy, R. W. (2014). Un-
de s anding epu a ional c isis: De ini ion,
p ope ies, and consequences. Jou nal o Public
Rela ions Resea ch, 26(1), 23–43. h ps://doi.o -
g/10.1080/1062726X.2013.795865
Tuomi, J., & Sa ajä i, A. (2018). Laadullinen
u kimus ja sisällönanalyysi (uudis e u lai os).
Helsinki: Tammi.
Ulme , R. R., Sellnow, T. L., & Seege , M. W. (2015).
E ec i e c isis communica ion: Mo ing om c isis o
oppo uni y (3. painos). Thousand Oaks: Sage.
Vies innän amma ilaise (2017). Helsinki: P oCom
y, Vies i y, Julkisen alan iedo aja y. h ps://www.
ies i. i/ ies in a-amma ina/ u kimuksia-2
21
Hamma én & Laajalah i

22
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
A ikkeli
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
22–35
“No pe iaa eessa minun iedossani se
aika lailla on”: Pal eluohjauksen yön ekijän
iedollinen asema a haiskas a uksen
pal eluohjauskeskus eluissa
Tii is elmä
Kunnilla on laissa sääde y el ollisuus an aa huol ajille ie oa e ilaisis a a haiskas a uksen aih oeh-
dois a. Tä ä iedo amis a ku su aan pal eluohjaukseksi. Tässä a ikkelissa a kas ellaan huol ajan ja
kunnan pal eluohjauksen yön ekijän älisiä puhelinkeskus eluja. Pal eluohjauskeskus eluja u ki aan
ins i u ionaalisen uo o aiku uksen näkökulmas a. Ins i u ionaaliselle uo o aiku ukselle on ominais a
osallis ujien oolien muo ou uminen uo o aiku uksen ede essä (esim. D ew & He i age, 1992). A -
ikkelissa kiinni ämme huomion uo o aiku ukseen osallis ujien iedollisiin suh eisiin hyödyn ämällä
ie ämisen alueen käsi e ä (He i age, 2012). A ikkelissa u ki aan, mi en pal eluohjauksen yön ekijän
iedollinen asema aken uu uo o aiku uksessa huol ajan kanssa ja minkä iedon ulki aan keskus eluis-
sa kuulu an yön ekijän ie ämisen alueeseen. Aineis o koos uu a haiskas a uksen pal eluohjauksen
puhelinkeskus elujen allen eis a (n=24), joiden analyysi pohjaa disku ssianalyy iseen a kas eluun.
Työn ekijän ie ämisen alueen ku a aan muodos u an iedon a joamisen, iedonannon aihei aisuu-
den ja ie ämisen oikeu uksen kokonaisuudes a. Tiedon a joaminen ja samalla yön ekijän amma illisen
ie ämisen alue käsi i kunnan a haiskas a uspal elui a koske an pe us iedon. Lisäksi siihen ka so iin
kuulu an huol ajien yö ilanne, minkä seu auksena puhelinkeskus eluja sä y i yöelämäo ien oi unei-
suus. Sen sijaan niihin ei juu ikaan sisäl yny keskus elua lapses a.
ASIASANAT: disku ssinanalyysi, ins i u ionaalinen uo o aiku us, pal eluohjaus, a haiskas a us, uo-
o aiku uksen u kimus
Anu Kuukka
KT, Tu kija oh o i
Jy äskylän yliopis o
Kas a us ie eiden lai os
anu.kuukk[email p o ec ed]
Anna Siippainen
KT, Yliopis onleh o i
Tampe een yliopis o
Kas a us ie eiden ja kul uu in iedekun a
[email p o ec ed]
Maa i Alasuu a i
P o esso i
Jy äskylän yliopis o
Kas a us ie eiden lai os
[email p o ec ed]i
CC BY-NC-SA 4.0
h ps://doi.o g/10.33352/p lg.80529
23
Kuukka, Siippainen & Alasuu a i
Johdan o
Kun huol aja poh i a a haiskas a usikäisen
lapsensa hoi o a kaisua, he o a yleensä yh ey-
dessä oman asuinkun ansa a haiskas a uksen
i anhal ijaan. Yh ey ä o e aan a allises i sii-
nä aiheessa, kun las enhoidon jä jes elyissä on
apah umassa muu oksia. Va haiskas a uksen
oimin aa si o as i ohjaa assa Va haiskas a us-
suunni elman pe us eissa ode aan seu aa as i:
”On ä keää, e ä huol aja saa a ii ä äs i ie-
oa kaikkien oimin amuo ojen sisällöis ä ja omi-
naispii eis ä. Kunnan on jä jes e ä ä ohjaus a
ja neu on aa huol ajille a jolla ole is a a hais-
kas a uspal eluis a. Ta i aessa huol ajan kanssa
keskus ellaan sii ä, mikä a haiskas a uksen oi-
min amuo o ja laajuus as aa a lapsen a pei a
ja e ua. Neu on aa ja ohjaus a anne aan a hais-
kas a uspal eluihin hakeudu aessa, sekä lapsen jo
ollessa pal elujen pii issä.” (Ope ushalli us, 2018,
s. 18.)
Tä ä pe heiden kanssa käy ä ää neu o elua ja
iedo amis a ku a aan e millä pal eluohjaus.
Tässä a ikkelissa a kas elemme huol ajan ja
a haiskas a uksen i anhal ijan älisiä pal-
eluohjauskeskus eluja e i yises i yön ekijän
iedollisen aseman ja ie ämisen näkökulmas-
a. Tu kimuksemme on osa S a egisen u ki-
muksen neu os on Tasa-a o ja yh eiskun a
-ohjelman ahoi amaa CHILDCARE-hanke a
(SA 293049).
Va haiskas a uspal elujen pal eluohjauksella
ei ole a kkaa mää i elmää. Pal eluohjauksen
käsi e ä käy e ään myös esime kiksi sosiaa-
li yössä, jossa käsi eellä a koi e aan e ilaisia
pal eluja a i se an asiakkaan elämänhal-
linnan ukemis a ja pal elujen koo dinoin ia,
usein pi källä aikajän eellä (esim. Hänninen,
2007, s. 12). Va haiskas a uksen pal eluoh-
jauksen oi sen sijaan nähdä a koi a an lyhy-
aikaisempaa kaikille lapsipe heille a koi e ua
neu on aa ja ohjaus a heidän käy e ä issään
ole is a a haiskas a uspal eluis a (Va hais-
kas a uslaki 540/2018, §16). Pal eluohjauksen
oisena me ki ä änä eh ä änä oidaan pi ää
pe heiden a peiden ka oi amis a. Va hais-
kas a uslain (540/2018) mukaan kunnan on
jä jes e ä ä a haiskas a us a ”siinä laajuudes-
sa ja sellaisin oimin amuodoin kuin kunnassa
esiin y ä a e edelly ää”. Ideaali ilan eessa
ohjauksen myö ä asiakas ja pal eluohjauksen
yön ekijä löy ä ä kunkin pe heen a pei a
pa haalla mahdollisella a alla as aa an las-
enhoidon a kaisun (myös HE 80/2015).
Pal eluohjaus o eu uu yleensä ilan eessa,
jossa lapsi on sii ymässä ensimmäis ä ke aa
a haiskas a uspal eluiden pii iin, mu a hal-
li uksen esi yksen mukaises i (HE 80/2015)
a haiskas a uspal eluiden aloi amisen ajan-
kohdan lisäksi pal eluohjaus a oidaan an aa
myös esime kiksi pe heen ilan een ai hoidon
a peen muu uessa. Käy ännössä kunnissa oh-
jauksen a a ja o eu aja aih ele a suu es i.
Pal eluohjaus a saa a a a jo a niin päi äko-
ien joh aja kuin a haiskas a uksen as aa a
i anhal ija . Pal eluohjaus on myös saa e u
keski ää ie yille nime yille henkilöille. Pal e-
luohjaus a anne aan esime kiksi henkilökoh ai-
sin keskus eluin, puhelimi se ai sähköpos illa.
Joissain kaupungeissa on käy össä myös e k-
kosi uil a löy y ä mahdollisuus cha -keskus e-
luun ohjaukses a as aa an henkilön kanssa.
Tässä a ikkelissa a kas elemme huol ajan ja
pal eluohjauksen yön ekijän älisiä puhelin-
keskus elui a. Tu kimme nii ä ins i u ionaalisen
uo o aiku uksen näkökulmas a. Ins i u ionaa-
liselle uo o aiku ukselle on ominais a osallis-
ujien asemien muo ou uminen uo o aiku-
uksen kulussa. Toisin sanoen si ä kehys ä ä
ie ynlaise ulkinna osallis ujien oiminnas a
ja käy äy ymises ä, niiden mahdollisuuksis a
24
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
ja ajois a. Lisäksi ins i u ionaalis a keskus elua
luonneh ii ainakin yhden osapuolen eh ä ä-
ai a oi eo ien aa io (D ew & He i age, 1992,
s. 21–25; Win e man el, 1991, s. 126).
Ins i u ionaalisen
uo o aiku uksen epäsymme isyys
Ins i u ionaaliselle keskus elulle on omi-
nais a osapuol en iedollinen epäsymme ia
( S e ano ic & Pe äkylä, 2012). Tyypillises i
ins i uu ion edus ajalla eli asian un ijalla on
enemmän ie oa kuin uo o aiku uksen oisel-
la osapuolella. Tämän epäsymme ian a kinen
ilmen ymä oi olla amma ikieleen lii y i-
en e ikois e mien käy ö keskus elussa (esim.
Rae aa a, Ruusu uo i, & Haakana, 2001). Teo-
ee ises i ins i u ionaalisen uo o aiku uksen
epäsymme iaa oi lähes yä epis eemisyyden ja
deon isuuden käsi eiden kau a. Epis eemisillä
eli iedollisilla suh eilla a koi e aan si ä, mi en
uo o aiku ukseen osallis uja asemoi a i -
sensä ja oisensa keskus el a an asian suh een
joko enemmän ai ähemmän ie ä iksi ai
ie ämä ömiksi. Kyse on yh ääl ä sii ä, kuka
ie ää mi äkin. Toisaal a kyse on myös sii ä,
kenellä on oikeus ja el ollisuus ilmais a ie-
ämys ään kenellekin ja millaisessa ilan eessa,
kenellä aas ei. (S e ano ic, 2016; S e ano ic
& Pe äkylä, 2012.) Deon isuus aas lii yy sii-
hen, millä a oin keskus elun osapuole oi a
oimia ule an oiminnan auk o i ee eina ja
ehdä esime kiksi ehdo uksia sii ä, mi ä kes-
kus elukumppanin ulisi ai olisi hy ä ehdä
( S e ano ic & Pe äkylä, 2012).
Deon isuuden käsi e lii yy si en neu omisen
ema iikkaan ins i u ionaalisessa uo o aiku-
uksessa. Va haiskas a uksen pal eluohjauk-
sessa – ku en monessa muussa ihmissuhde yös-
sä – neu ojen an aminen ja niiden pyy äminen
o a keskeisessä oolissa jo oiminnalle ase e -
ujen i allis en a oi eiden uoksi. Vuo o ai-
ku uksessa neu on an aja asemoi uu sellaisen
iedon omaa aksi, jo a neu on saajalla ei ole.
Neu on pyy äjä aas ase aa keskus elukump-
paninsa asian un ijan asemaan ja asemoi uu
i se neu o a aksi. Neu on an aminen oi a-
pah ua myös pyy ämä ä. Neu on a peen oi
ulki a ällöin syn yneen esime kiksi osana
edel ä ää uo o aiku us a. (Bu le , Po e , Dan-
by, Emmison, & Hepbu n, 2010; Veh iläinen,
2001.) Vaikka neu on an aminen ja kysyminen
ase a a uo o aiku uksen osapuole läh ö-
koh aises i epäsymme iseen asemaan, on huo-
mioi a a, e ä uo o aiku us on ja ku aa neu-
o elua asemis a. Neu on saaja oi as us aa
neu oa ai hylä ä sen samoin kuin henkilö, jol a
neu oa kysy ään, oi kiel äy yä neu on an a-
mises a. (Hepbu n & Po e , 2011; S e ano ic
& Pe äkylä, 2012; Veh iläinen, 2001.) Tällöin
neu omisen ilan een iedollise asema muu -
u a .
Tässä a ikkelissa olemme kiinnos unei a edellä
ku a uis a ins i u ionaalisen uo o aiku uksen
epis eemisis ä ja deon isis a ulo u uuksis a
e i yises i sii ä näkökulmas a, mi en ne ilmene-
ä yön ekijän oiminnassa a haiskas a uksen
pal eluohjauskeskus eluissa. Sen lisäksi, e ä
kiinni ämme huomiomme siihen, mi en yön-
ekijän iedollinen asema aken uu uo o ai-
ku uksessa huol ajan kanssa, e i elemme si ä,
minkä (asiakkaan omaa an) iedon ulki aan
keskus eluissa kuulu an yön ekijälle. Käy äm-
me a ikkelissamme näis ä ulokulmis a käsi e -
ä pal eluohjauksen yön ekijän ie ämisen alue.
John He i agea (2012) mukaillen ie ämisen
alue käsi ää sen, mi ä keskus el a as a asias a
iede ään, mi en iede ään sekä uo o aiku-
ukseen osallis u ien oikeude ja el ollisuude
ie ää asias a. (He i age, 2012.) Kysymme si en,
millaiseksi yön ekijän ie ämisen alue muo-
dos uu a haiskas a uksen pal eluohjauksen
puhelinkeskus eluissa?
25
Kuukka, Siippainen & Alasuu a i
Ymmä ämme ie ämisen alueen uo o ai-
ku uksessa aken u aksi ja si en aih ele aksi
ja muu u aksi keskus elun kuluessa. Lisäksi
ie ämisen aluee ei ä ole oisiaan poissulke-
ia. Vaikka keskus elun osapuolilla on oma
ie ämisen alueensa, ie y seika oi a sisäl yä
kummankin osapuolen alueelle, joskin a al-
lises i e iä issä mää in. Tie äminen oi si en
aihdella e i as ein ilan ees a, jossa henkilöl-
lä A on a ma ie o jos ain aihees a, kun aas
henkilöllä B kyseis ä ie oa ei ole, ilan eeseen,
jossa molemmilla henkilöillä on äysin yh äläi-
nen ie o. (He i age, 2012.) Esime kiksi ins i u-
ionaalisessa uo o aiku uksessa asian un ijalla
oi ole aa ole an yleis- ja e i yis ie ämys ä ins-
i uu ios a ja sen a joamis a pal eluis a, kun
aas asiakkaan ie ämyksessä oi a paino ua
hänen henkilökoh aise kokemuksensa ja elä-
män ilanne (Linds öm & Ka lsson, 2016).
Julkisen sek o in o ganisaa iossa esimiehen ja
alaisen älisiä kehi yskeskus eluja analysoinu
Mikkola (2015) ha ai si alaisen asemoi u an
e i yisasemaan hänellä ole an ensisijaisen, hä-
nen yö eh ä iinsä lii y än iedon pe us eella,
aikka esimiehelle ulki iin kuulu an ie yjä
ins i u ionaalisia oikeuksia deon isen aseman-
sa uoksi.
Tu kimuksen mene elmällise
a kaisu ja aineis on ku aus
Tämän u kimuksen aineis ona käy e ään huol-
ajan ja kunnan pal eluohjauksen yön ekijän
älis en puhelinkeskus elujen allen ei a. Pal-
eluohjaus a an a a henkilö yösken eli ä
u kimuskunnissa a haiskas a uksen hallin-
nollisissa eh ä issä. Puheluissa huol aja lähes-
yi yön ekijää joko ensimmäisen ke an ai
huol aja ja yön ekijä palasi a jo aikaisemmin
käy yyn keskus eluun. Viimeksi maini ussa i-
lan eessa yön ekijä oli useimmi en soi anu
huol ajalle. Hän saa oi esime kiksi a kis aa
puhelussa joi ain ie oja huol ajal a ja esi ellä
älle suunni elemansa pää öksen lapsen a -
haiskas a uspaikas a. Tu kijois a kukaan ei ol-
lu henkilökoh aises i paikalla, kun aineis oja
ke ä iin, aan pal eluohjaus a an a a yön e-
kijä allensi a keskus elu huol ajan lu alla.
Tu kimus a a en oli hae u u kimuslupa kun-
ien si is ys oimes a. Pal eluohjauskeskus eluja
koske as a aineis on ke uus a oli myös iedo e
kun ien a haiskas a uspal elujen e kkosi-
uilla. Lisäksi yön ekijä esi eli ä u kijoil a
saadun ki jallisen ohjeis uksen pohjal a huol-
ajille u kimuksen a koi us a ja puhelin al-
len eina ke ä ä än aineis on osuu a osana
CHILDCARE- u kimus a. Samalla yön ekijä
oi a esille osallis umisen apaaeh oisuuden
sekä iedus eli a suullises i huol ajien suos u-
mus a keskus elun allen amiseksi. Tallennus
käynnis e iin as a, jos huol aja oli an anu lu-
an siihen.
Yh eensä puhelinkeskus eluja allenne iin 26
kappale a kahdessa kunnassa. Tallennus apah-
ui syksyllä 2017. Osassa keskus eluja allennus
epäonnis ui si en, e ä ainoas aan yön ekijän
puhe allen ui kunnolla. Näis ä keskus eluis-
a on o e u mukaan ainoas aan ne, joissa on
ii ä äs i osia myös huol ajan puhees a, jo a
keskus elun kulkua pys yy seu aamaan. Ana-
lyysin koh eena on näin ollen 24 keskus elua.
Tallen eiden kes o aih eli a eilus a minuu-
is a 15 minuu iin, ja yh eensä aineis oa ke yi
166 minuu in e an. Keskimää äinen puhelu
kes i noin 6 minuu ia (6 min 9 s). Puhelinkes-
kus elujen al ioinni ki joi e iin sana a kas i
eks iksi huomioiden auo ja puhenopeuden
aih elu . Li e oi ua eks iä ke yi kaikkiaan
55 si ua (Ve dana, ki jasinkoko 8, i in äli 1).
Henkilöi ä koske a iedo muu e iin si en, e -
ei yksi äisiä huol ajia, pe hei ä, yön ekijöi ä
ai kun ia oi unnis aa. Tulososiossa esi e yjen
aineis o-o eiden li e oin ime kkien seli ykse
o a a ikkelin lii eenä (lii e 1).
32
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
keskus ella a haiskas a uksen pal eluohjaus-
keskus eluissa. Toisaal a a haiskas a uksel-
le sen al akunnallisessa ohjauksessa anne u
me ki ykse o a huoma a as i sen yö oima-
polii is a eh ä ää laajemma ja paino a a
lapsen e ua. Aineis ossa yön ekijän ie ämi-
sen oikeu us ajau uu kui enkin ennen kaikkea
huol ajien yö- ai opiskelu ilan eeseen.
Pohdin a
Tässä a ikkelissa a kas el iin, millaiseksi yön-
ekijän ie ämisen alue muodos uu a haiskas-
a uksen pal eluohjauksen puhelinkeskus e-
luissa. Analysoimme si ä, mi en yön ekijän
iedollinen asema aken ui uo o aiku uksessa
huol ajan kanssa ja minkä huol ajan omaa an
iedon ulki iin keskus eluissa kuulu an myös
yön ekijälle. Aineis on analyysissa hyödynsim-
me disku ssianalyy is a a kas elu apaa, jossa
kielenkäy ö ymmä e ään oiminnaksi. Tu ki-
muksen uloksena esi imme pal eluohjauksen
yön ekijän ie ämisen alueen muodos u an
iedon a joamisen, iedonannon aihei aisuu-
den ja ie ämisen oikeu uksen kokonaisuu ena.
Yksi pal eluohjaukselle anne u lakisää einen
eh ä ä on huol ajien in o moiminen e ilaisis a
a haiskas a uksen aih oehdois a ja a hais-
kas a ukseen hakemiseen lii y is ä kysymyk-
sis ä. Kaikkien ämän a ikkelin aineis ona
oimi ien keskus elujen oi nähdä as aa an
ähän eh ä ään. Pal eluohjauksen yön ekijän
amma illisen ie ämisen alue muodos ui läh ö-
koh aises i kunnan a haiskas a uspal elui a
koske as a pe us iedos a. Tiedon a joamisen
läh ökoh ana oli a usein huol ajien esi ämä
pal eluja koske a kysymykse , joihin yö eki-
jä a josi as aukse . Tiedon a joaminen uli
esille myös yön ekijän huol ajalle an amien
oimin aohjeiden ja neu ojen muodossa. Ku en
asian un ijan ja asiakkaan älisissä suh eissa
laajemmin (ks. Veh iläinen, 2001), myös pal-
eluohjauskeskus eluissa neu o oi iin an aa
pyy ämä ä, as auksena huol ajan kysymyk-
seen ai äyden ämään huol ajan puu u aa
ie oa. Osa yön ekijän amma illisen ie ämisen
aluees a oli myös huol ajien ulo u illa.
Osa yön ekijän ie ämises ä käsi i asioi a, jo -
ka ei ä ollee pe heiden saa a issa muual a,
esime kiksi ie o apais a hoi opaikois a. Täl-
laisessa ilan eessa huol ajille saa e iin an aa/
anne iin ie oa aihei ain, samalla kun yön-
ekijä kysyi huol ajal a lisä ie oa pe heen i-
lan ees a ai muus a asiaan lii y äs ä seikas a.
Nämä ilan ee ilmensi ä Rae aa an (2006)
ku aamaa e i näkökulmien yh eenso i amis a
asiakkaan asian hoi amiseksi.
Työn ekijän ie ämisen oikeu us uli esille si-
en, e ä yön ekijällä näy i ole an oikeus ky-
syä ja saada ie oa pe hees ä ie yihin asioihin
lii yen. Aineis ossa nämä asia käsi eli ä e i-
yises i huol ajien yö ilanne a; se osoi au-
ui me ki ykselliseksi yön ekijän ie ämisen
alueeksi. Työn ekijöiden huol ajien yö ilanne -
a koske ien kysymys en lisäksi huol aja esi -
i ä selon ekoja pe heen yö ilan ees a, aik-
kei yön ekijä olisi si ä heil ä kysyny kään ( .
Män ylä, 2006). Si en pal eluohjauskeskus e-
luja sä y i ah a yöelämäo ien oi uneisuus.
Sen sijaan lapses a keskus el iin a sin ähän.
Joissain keskus eluissa yön ekijä saa oi kysyä
lapsen ikää ai huol aja ku a a jo ain lapsen e -
ey een lii y ää seikkaa. Mui a ie oja lapses a
yön ekijä ei ä keskus eluissa juu i kysynee ,
ei ä kä myöskään huol aja uonee esille, aik-
ka hoi o a kaisun ulisi as a a lapsen a pei a
ja e ua.
A ikkelissa yön ekijän epis eeminen ja de-
on inen asemoi uminen suh eessa huol ajaan
ulee esille e enkin iedon ja neu ojen a joa-
misessa, mikä osal aan ilmen ää uo o aiku-
ukseen osallis ujien älis ä iedollis a epäsym-

33
Kuukka, Siippainen & Alasuu a i
me iaa (myös Alasuu a i, 2010). Tiedollinen
epäsymme ia loi eni kui enkin samanmieli-
syy ä sisäl ä issä puheen uo oissa, joissa kes-
kus elijoilla oli yh einen käsi ys puheena ole-
as a asias a (esim. Mikkola, 2015) esime kiksi
lapsen ikään lii yen.
Kaikkineen pal eluohjauksen yön ekijä o a
haas a an eh ä än edessä, kun he y i ä ä
as a a pe heiden a peisiin ainakin oisinaan
ajallisis a a haiskas a us esu sseis a huoli-
ma a ja yh ä aikaa py ki ä käy ämään esu s-
seja jä ke äs i. Tämä saa aa ilme ä esime kiksi
iedonannon aihei aisuu ena. Tiedon “sään-
nös ely” oi ohja a huol ajaa koh i ie ynlaisia
las enhoidon a kaisuja, sillä huol ajalla ei äl -
ämä ä ole yksi yiskoh ais a ie oa a haiskas-
a uksen jä jes ämises ä, ku en asiakasmak-
sus a ai pal elu alikoimas a. Tämän uoksi
huol ajan mahdollisuus ali a pe heelle sopi in
a haiskas a us a kaisu oi olla aja u. Voikin
poh ia, o eu u a ko lain a oi ee , jos pal e-
luohjaus a o ien oi a ainakin osin kunnan e-
su ssi .
Va haiskas a uksen pal eluohjauksen ohjeis-
ukse o a niuka , ja u kimus ie oa on ois-
aiseksi ähän. Lainsäädän öön as aaminen
oi olla haas a aa, jos yh enäis ä näkemys ä
pal eluohjauksen eh ä äs ä ja o eu amises a
ei ole. Pal eluohjauksen kehi ämisen kannal a
oisikin olla hyödyllis ä mie iä, kuinka pal e-
luohjaus a kehi e ään si en, e ä myös pe hei-
den ja las en a pee ule a osaksi ohjauskes-
kus eluja. Pal eluohjaus on yksi muo ou u is a
yömuodois a, ja si en ja kossakin olennainen
u kimuskohde pal elun kehi ämiseen koulu-
uksellis en kysymys en kannal a.
Tämä a ikkeli on esi äny apaus u kimuk-
sen, jolla on oma ajoi eensa. Ensinnäkin
puhelinkeskus elu ja niiden allennukse o a
yypillises i lyhyi ä, ja allen ei a on suh eelli-
sen ähän. Aineis on mää än uoksi uloksis a
eh ä issä pää elmissä on ol a a a o ainen.
Lisäksi ajoi uksena oi pi ää joidenkin allen-
eiden huonoa kuulu uu a, joka on ajoi anu
analyysimahdollisuu a. Aineis on ei oi aja ella
ka a an pal eluohjauksen keskus elujen koko
ken ää, ja on huomioi a a, e ä se on ainakin
jossain mää in yön ekijöiden alikoimaa. Mu-
kana on epäilemä ä myös alikoi umis a sen
suh een, mi en huol aja o a an anee lu an
keskus elujen al ioin iin. Tu kimus on kui en-
kin ensimmäinen laa uaan pal eluohjauksen
ins i u ionaalises a uo o aiku ukses a, ja siinä
suh eessa si ä oi pi ää ä keänä a auksena pal-
eluohjaukses a käy ä ään keskus eluun. Pal-
eluohjauskeskus elujen ja ko a kas elu on ä -
keää myös ka a ammilla u kimusaineis oilla.
Ki jallisuus
Alasuu a i, M. (2010). Suunni el u lapsuus.
Keskus elu lapsen a haiskas a ukses a päi ähoidos-
sa. Tampe e: Vas apaino.
Bu le , C., Po e , J., Danby, S., Emmison, M., &
Hepbu n, A. (2010). Ad ice-implica i e in e -
oga i es: Building “clien -cen ed” suppo in a
child en’s helpline. Social Psychology Qua e ly,
73(3), 265–287.
D ew, P., & He i age, J. (1992). Analyzing alk a
wo k. An in oduc ion. Teoksessa P. D ew, & J.
He i age ( oim.), Talk a wo k. In e ac ion in ins i-
u ional se ings (s. 3–65). Camb idge: Camb idge
Uni e si y P ess.
Edwa ds, D., & Po e , J. (1992). Discu si e
Psychology. Be e ly Hills, CA: Sage.
Haakana, M., Rae aa a, L., & Ruusu uo i, J. (2001).
Lääke ie een e mi lääkä in ja po ilaan uo o aiku-
uksessa. Teoksessa J. Ruusu uo i, M. Haakana, & L.
Rae aa a ( oim.), Ins i u ionaalinen uo o aiku us.
Keskus eluanalyy isia u kimuksia (s. 196–222).
Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a.
34
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
HE 80/2015. Halli uksen esi ys eduskunnalle laeiksi
a haiskas a uslain sekä las en ko ihoidon ja
yksi yisen hoidon ues a anne un lain muu amises a.
(lue u 12.12.2018) h ps://www. inlex. i/ i/esi ykse /
he/2015/20150080
Hepbu n, A., & Po e , J. (2011). Designing he
ecipien : Managing ad ice esis ance in ins i u ional
se ings. Social Psychology Qua e ly, 74(2), 216–241.
h ps://doi.o g/10.1177/0190272511408055
He i age, J. (2012). Epis emics in ac ion: Ac ion
o ma ion and e i o ies o knowledge. Resea ch on
Language & Social In e ac ion, 45(1), 1–29. h ps://
doi.o g/10.1080/08351813.2012.646684
Hänninen, K. (2007). Pal eluohjaus. Asiakasläh öis ä
äsmäpal elua au as a aa iin. Rapo eja 20/2007.
Helsinki: S akes, FinSoc. (lue u 12.12.2018) h p://
www.julka i. i/bi s eam/handle/10024/75697/R20-
2007-VERKKO.pd ?sequence=1&isAllowed=y
Jackson, A. Y., & Mazzei, L. A. (2012). Thinking wi h
heo y in quali a i e esea ch. Viewing da a ac oss
mul iple pe spec i es. London: Rou ledge.
Jokinen, A., Juhila, K., & Suoninen, E. (2016).
Disku ssianalyysi. Teo ia , pe uskäsi ee ja käy ö.
Tampe e: Vas apaino.
Lindholm, C., & S e ano ic, M. (2016). Sana .
Teoksessa M. S e ano ic, & C. Lindholm ( oim.),
Keskus elunanalyysi. Kuinka u kia sosiaalis a
oimin aa ja uo o aiku us a (s. 79–99). Tampe e:
Vas apaino.
Linds öm, J. K., & Ka lsson, S. (2016). Tensions in
he epis emic domain and claims o no-knowledge:
A s udy o Swedish medical in e ac ion. Jou nal o
P agma ics, 106, 129–147. h ps://doi.o g/10.1016/j.
p agma.2016.07.003
Mikkola, P. (2015). Ki jallinen eks i ja keskus-
elijoiden oikeude : Epis eemis en ja deon is en
oikeuksien ilmeneminen esimiehen ja alaisen
älisessä kehi yskeskus elussa. P ologi, Puhe ies in-
nän uosiki ja 2015. Jy äskylä: P ologos, 75–106.
Molde , H. T. (2015). Discu si e Psychology.
Teoksessa K. T acy, C. Ilie, & T. Sandel ( oim.), The
In e na ional Encyclopedia o Language and Social
In e ac ion (s.1–11). Bos on: John Wiley & Sons.
Män ylä, M. (2006). Asiakas as aajana. Myön eise
as aukse kysymyksiin. Teoksessa M.-L. So jonen,
& L. Rae aa a ( oim.), A jen asioin ia. Keskus e-
luja Kelan iskin ää ellä (s. 143–169). Helsinki:
Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a.
Ope ushalli us (2018). Va haiskas a ussuunni elman
pe us ee . Mää äykse ja ohjee 2018:3a. Helsinki:
Ope ushalli us.
Po e , J., & Hepbu n, A. 2007. Discu si e Cons uc-
ionism. Teoksessa J. A. Hols ein, & J. F. Gub ium
( oim.), Handbook o Cons uc ionis Resea ch (s.
275–293). New Yo k: The Guil o d P ess.
Rae aa a, L. (2006). Kysymykse i kailijan
yökaluna. Teoksessa M.-L. So jonen, & L. Rae aa a
( oim.), A jen asioin ia. Keskus eluja Kelan iskin
ää ellä (s. 86–116). Helsinki: Suomalaisen Ki jalli-
suuden Seu a.
Rae aa a, L., Ruusu uo i, J., & Haakana, M. (2001).
Ins i u ionaalinen uo o aiku us ja sen u kiminen.
Teoksessa J. Ruusu uo i, M. Haakana, & L. Rae aa a
( oim.), Ins i u ionaalinen uo o aiku us. Keskus-
eluanalyy isia u kimuksia (s. 11–38). Helsinki:
Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a.
S e ano ic, M. (2013). Deon ic igh in in e ac ion.
A con e sa ion analy ic s udy on au ho i y and
coope a ion. Publica ions o he depa men o social
esea ch 10. Helsinki: Helsingin yliopis o.
S e ano ic, M. (2016). Sosiaalise aken ee .
Teoksessa M. S e ano ic, & C. Lindholm ( oim.),
Keskus elunanalyysi. Kuinka u kia sosiaalis a
oimin aa ja uo o aiku us a (s. 200–221 ). Tampe e:
Vas apaino.
S e ano ic, M., & Pe äkylä, A. (2012). Deon ic
au ho i y in in e ac ion: The igh o announce,
p opose, and decide. Resea ch on Language & Social
In e ac ion, 45(3), 297–321. h ps://doi.o g/10.1080/
08351813.2012.699260
Tannen, D. (1993). F aming in Discou se. New Yo k:
Ox o d Uni e si y P ess.
Va haiskas a uslaki 540/2018. (lue u 12.12.2018)
h ps://www. inlex. i/ i/laki/smu /2018/20180540
Veh iläinen, S. (2001). Neu omisen ongelmia ja
a kaisuja - e aile a näkökulma. Teoksessa J.
Ruusu uo i, M. Haakana, & L. Rae aa a ( oim.),
Ins i u ionaalinen uo o aiku us. Keskus eluanalyy -
isia u kimuksia (s. 39–61). Helsinki: Suomalaisen
Ki jallisuuden Seu a.
Win e man el, M. (1991). Dialogue be ween expe
and no ice: on di e ences in knowledge and hei
educ ion. Teoksessa I. Ma ko a, & K. Foppa ( oim.)
Assymme ies in Dialogue (s. 124–142). Ha es e
whea shea Ba nes & Noble book.
35
Kuukka, Siippainen & Alasuu a i
Lii e 1. Li e aa iome kinnä
H huol aja
TT yön ekijä
[] pois e uja/ muunne uja unnis e ie oja
, lyhy auko
(2) auon pi uus sekun eina
(--) epäsel ää puhe a
[---] eks is ä on jä e y osa pois
<> ai <> puhenopeuden hidas uminen ai nopeu uminen
[ep] epäsel ää puhe a
36
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Näkökulma
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
36-46
Polii isen s andup-komedian
sukupuoli uneisuus Valkoisen alon
ki jeen aih ajien illallisilla
Ou i Hakola
FT, Aka emia u kija
Kul uu ien u kimuksen osas o
Helsingin yliopis o
[email p o ec ed]
S andup-komedia on le inny komediaklubeil-
a Ne lixin kal ais en suo a ois opal eluiden
lisäksi a eenoille ja suo iin TV-lähe yksiin. Jäl-
kimmäises ä unne uin esime kki on Yhdys al-
loissa uosi ain jä jes e ä ä gaala, Valkoisen
alon ki jeen aih ajien illallinen. Gaala juhlii
lehdis ön- ja sanan apau a, ja palki see polii -
isen jou nalismin oimijoi a. Palki seminen
apah uu kui enkin sukupuoli uneessa kon-
eks issa. Vaikka illallisgaala on suunna u e i-
yises i yhdys al aisille polii isille oimijoille,
mukaan lukien p esiden i ja hänen hallin onsa,
keskeise puoluepolii ise oimija ja poli iikan
oimi aja , ilaisuudes a on kas anu julkises-
i seu a u apah uma.1 Koska ilaisuudes a on
muodos unu polii isen komedian näy öspe-
inne, illallise mahdollis a a kul uu is en
asen eiden sii ymien a kas elun polii isessa
komediassa.
Nykymuo oisen s andup-komedian pe in-
ee o a kehi ynee Yhdys alloissa, jonka
komediaken ä oimii edelleen alan endien
synny äjänä ja le i äjänä. Tämä ekee yhdys-
al alaises a komedias a me ki ä än myös suo-
malaisessa kon eks issa, eikä ähi en siksi, e ä
myös suomalaise koomiko , unne uimpana
Ismo Leikola, o a ehnee kansain älis ä u aa
nimenomaan Yhdys alloissa.
S andupia, ja e i yises i poli iikkaan kohdis u-
aa komediaa, on pe in eises i pide y miehise-
nä esiin ymisen lajina. Miehe o a hallinnee
komediala oja mää ällises i, ja ainakin osa ylei-
CC BY-NC-SA 4.0
h ps://doi.o g/10.33352/p lg.87614
37
Hakola
1 Julkisen pal elun ele isioyh iö C-SPAN on ele isioinu gaalan uodes a 1993 saakka.
2 Ainoas aan kahdes i aiemmin on poike u komediape in ees ä uoden 1983 jälkeen. Vuonna 1999 pääesiin-
yjänä oli laulaja A e ha F anklin, mu a uolloinkin mukana oli B ian Williamsin esi ämä ske si. Laulaja Ray
Cha les esiin yi gaalassa uonna 2003, sillä juu i alkaneen I akin miehi yksen akia p esiden i Geo ge W.
Bush pi i koomikon ku sumis a epäasiallisena.
sös ä on ole anu polii isen s andupin hyök-
kää än yylin so el u an pa emmin miesesiin-
yjille (She ine, 2016). Käsi ys on anhen unu
naiskoomikkojen nous essa esiin ymisla oille.
Naiskoomiko o a saanee lisää näky yy ä
2000-lu ulla ei ä kä he ole kaih anee agg essii-
is a esiin ymis ä. Muun muassa Michelle Wol ,
Saman ha Bee, Chelsea Handle ja Ali Wong
o a kyseenalais anee suo asukais en, jopa
ulgaa ien esiin ymis ensä a ulla, mis ä aiheis-
a ja millä yylillä naise oi a ehdä komiik-
kaa. Heidän esiin ymisensä k i isoi kul uu isia
ole uksia, joiden mukaan komediallise esiin y-
mis yyli si ou uisi a koomikon sukupuoleen.
Tässä näkökulma-a ikkelissa nos an esiin su-
kupuolijänni een, joka uonna 2018 konk e i-
soi ui, kun Michelle Wol in s andup-esi ys ai-
heu i julkisen kohun. Väi elyn koh eeksi nousi
Wol in suo asukais en ja agg essii is en i sien
yyli suh eessa polii iseen puolueellisuu een ja
naiseu een (Hakola, 2019). Wol in aiheu ama
kohu joh i myös gaalan komediape in een ka -
keamiseen ja uonna 2019 ilaisuudessa esiin yi
his o ioi sija Ron Che now. 2
S andupin yleis yminen on ki oi anu kes-
kus elua sukupuolenjälkeisyydes ä. Yh ääl ä se
lii yy naiskoomikoiden esille nousuun ja oi-
saal a keskus eluun pos -yh eiskunnas a, jossa
esime kiksi odulla ja sukupuolella ei olisi enää
me ki ä ää aiku us a yksilöiden yh eiskun-
nalliseen asemaan. Koomikkojen esiin ymis ä
seli e ään heidän ekemillään yyli- ja sisäl ö-
alinnoilla, ei heidän sukupuolellaan. Millais a
sukupuolenjälkeinen (pos -gende ) komedia
oisi olla ja millaisena po en iaali näy äy yy
ämän he ken yhdys al alaisella komediaken-
ällä?
S andup ja polii isen komedian
sukupuoli uneisuus
Polii isessa s andup-komediassa ko os uu
uo o aiku uksellisuus, sillä s andup apah uu
aina ie yssä he kessä, paikassa ja yleisön edes-
sä. Esiin yjän ja yleisön uo o aiku ussuhde
edelly ää molempien osallis umis a ideaalises-
i si en, e ä yleisös ä ulee yh ä lailla ilan een
aken aja ja esiin yjä (B odie, 2008; Double,
2015). Polii isen komedian kapinalliseen ja
ans o ma ii iseen huumo iin sisäl yy ole us,
e ä yleisö unnis aa aiheen lisäksi siihen lii y-
än al a-ase elmien haas amisen ja polii isen
disku ssin absu din luon een. Jae u kokemus
hie a kioiden haas amises a oi synny ää yh-
eisöllis ä nau ua, mikäli koomikko onnis uu
o amaan yleisön mukaan huumo in aken a-
miseen. Lind o sin (2019) mukaan s andupin
uo o aiku uksellisuudessa on kolme keskeis ä
ekijää: koomikon julkinen i sensä esi äminen
sanallisen ja sana oman ies innän a ulla, koo-
mikon kyky kannus aa yleisön osallis u uu a
ja luoda yh eisöllinen kokemus, sekä ies in ä
a alla, joka sekä ohjaa yleisön huomio a e ä
alis aa onnis umisensa yleisön a ioi a aksi.
Vaikka s andupin pe inne kumpuaa la aesiin-
ymises ä, medioi uneessa kul uu issa jossa
esi yksiä al ioidaan ja lähe e ään ko iyleisöille,
uo o aiku us saa e i yisiä pii ei ä. Ki jeen-
aih ajien illallisilla komedia oimii palau eena
polii isille oimijoille, jossa paikalla ole a yleisö
edus aa polii isen sa ii in kohde a. Ko iyleisö

38
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
ei aiku a uo o aiku us ilan een syn ymiseen,
aan heille unnelma äli yy pai si koomikon
myös paikalla ole an yleisön kau a (B ock,
2015; B odie, 2008). Paikalla ole an yleisön e-
ak io – nau u, apu us, hiljaisuus ja kame an
ku aama ilmee ja elee – an a a ihjei ä yh-
eisöllises ä nau us a ai sen epäonnis umises a.
Koska ki jeen aih ajien illallisilla paikalla ole a
yleisö on myös komedian koh eena, ko iyleisöl-
lä on mahdollisuus nau ia yh eisöllises ä nau-
us a suh eessa polii isen sa ii in osu uu een.
Niinpä huomio kiinni yy myös oas aamisen
( oas ing) koh eena ole ien kykyyn o aa palau-
e as aan. Roas aamisessa unne ua henkilöä
pilka aan julkises i, joskin usein hy än ah oi-
ses i komediallisessa esiin ymisessä si en e ä
kohde on yypillises i läsnä ilaisuudessa (Ri -
chie, 2014; Rossing, 2017). Roas aaminen an aa
koh eelle mahdollisuuden osoi aa, pys yykö
hän nau amaan i selleen. E i yises i polii ises-
sa komediassa kykyä o aa as aan k i iikkiä
a os e aan ja onnis uessaan se on jopa kas a -
anu kyseisen polii ikon suosio a, sillä ällöin
hän on osoi anu kykene änsä uo o aiku uk-
selliseen suh eeseen sekä yleisön e ä median
kanssa (C ame B ownell, 2016; Higgie, 2017).
Roas aamisessa yleisö kohdis aa a ioi an ka -
seensa pai si koomikkoon myös i sien koh ee-
na ole an ahon oimin aan ja eak ioihin. Kah-
den e i yleisön olemassaolo on osoi us sii ä, e ä
i si , jo ka aiheu a a paheksun aa Washing-
onissa, oi a olla hauskoja ele isioyleisölle.
Vuodes a 1921 jä jes e yille Valkoisen alon
ki jeen aih ajien illallisille salli iin naisjou na-
lis ien osallis ua as a uonna 1962. Vuodes a
1983 alkaen ilaisuu een on yypillises i ku -
su u koomikko, mu a myös esiin yjissä naise
o a muodos anee ähemmis ön. Vuosien a -
ella illallisilla on esiin yny 22 mieskoomikkoa,
jois a osa on esiin yny ilaisuudessa useamman
ke an, Jay Leno jopa neljäs i. Naisia esiin yjis-
ä on koko aikana ollu iisi. Ase elma ko os aa
ilaisuuden sukupuoli uneisuu a, ja oi ah-
is aa kul uu is a mieliku aa, jossa polii inen
komedia olisi e i yises i miehille sopi a laji.
Feminis ise näkökulma o a kui enkin haas a-
nee käsi yksiä mies en e i yises ä so el u uu-
des a polii isiin keskus eluihin, koska nais en
pi käaikainen a oi e muu aa ja paljas aa yh-
eiskunnallisia ja polii isia al asuh ei a ja - a-
ken ei a as aa polii isen komedian a oi ei a
(Colle a, 2014; Mizejewski, 2014). Komedia-
u kimus nykyään as us aakin jakoa mies en
ja nais en komediamuo oihin. Tu kija o a
nähnee ä keämpänä u kia e i koomikoiden
älisiä e oja ja samankal aisuuksia kuin py kiä
seli ämään nii ä yksinke ais a as i ja yleis-
ä äs i sukupuolella (Gilbe , 2004; Shouse &
Opplige , 2012). Kehi ys on joh anu sukupuo-
lenjälkeisyyden poh imiseen.
Englanninkielisen keskus elun pos -gende
käsi e on haas a a suomenne a a, sillä se oi
a koi aa niin sukupuole omuu a, sukupuo-
lika ego ioi a yli ä ää ai sukupuolenjälkei-
syy ä. Samalla kään äminen mahdollis aa poh-
dinnan, mihin käsi e oi enyä. Käsi e kuuluu
osaksi k ii isen eo ian pos -aja elua. Josephin
(2009) mukaan pos - eo ioiden a oi eena on
ollu sii ää huomio yypillis en analyysika-
ego ioiden uolle puolelle. Täs ä huolima a
e ulii een käy ö ei pois a jälkimmäisen sanan
me ki yksiä, aan oi jopa ah is aa nii ä ja
ehdä keskus elun koh eena ole an asian, ku en
sukupuolen, en is ä näky ämmäksi oiminnal-
lisemmaksi käsi eeksi. (Joseph, 2009.)
Osa u kijois a käy ää kui enkin pos -lii e ä
sukupuolika ego ioiden (sex/gende ) pois a-
miseen, jolloin sukupuoli ei enää oimisi un-
nis amisen ai me ki yksellis ämisen älineenä.
Esime kiksi Nicholasille (2014) sukupuolenjäl-
keisyys on ku i el u ule aisuus, jossa essen-
39
Hakola
ialis ise ja oisilleen as akkaise sukupuolijao
ja -hie a kia ei ä mää i ele yksilöiden ko-
kemuksia, aan on oisenlaisia apoja olla ole-
massa, luoda suh ei a muihin ja jakaa no meja.
Mahdollisuuksia sukupuole omaan olemiseen
on e si y ei-binaa isis a sukupuoli-iden i ee-
eis ä, quee -kokemuksis a, and ogyyneis ä ja
pos humanismin muodois a, ku en kybo geis a
(esim. Bu le , 1990; Deu sche , 1997; Ha away,
1991; Nicholas, 2014). Samoin sukupuole o-
massa komediassa sukupuoli ei olisi enää mil-
lään a oin me ki ä ä elemen i.
Pelkäs ään se, e ä Michelle Wol in komediamo-
nologi synny i julkis a keskus elua koomikon
sukupuoles a osoi aa, e ei sukupuole on ko-
media ole lähellä o eu umis a. Sukupuole o-
muuden ideaalia onkin k i isoi u sen a oi ees-
a pois aa unnis e a issa ole a , sosiaalises i ja
yh eiskunnallises i me ki ä ä sukupuolijao -
elu , jois a keskus elema a jä äminen oisi
hankaloi aa sosiaalis en jänni eiden unnis-
amis a (Deu sche , 1997; Joseph, 2009). Ko-
media u kimuksessa sukupuolenjälkeisyy ä
kanna aakin lähes yä k ii isenä käsi eenä,
joka a kas elee, mi en nykyisiä sukupuoleen
lii y iä kul uu isia ole uksia oi aisiin pu kaa
ja yli ää. Sukupuolenjälkeisyys oi a oi ella
niiden hie a kioiden pu kamis a, joissa suku-
puoli mää i elee al a i aan ai ma ginaaliin
ase umis a ai si ä, millais a komediaa kenel ä-
kin ole e aan. Tässä ulkinnassa ”pos ” ei hä i ä
sukupuol a näky is ä, aan kiinni ää siihen e i
a alla huomio a.
Esiin yjien sukupuolella on
me ki ys ä komedialle
Lind o sin (2019) mukaan esiin yjän (la a-)
pe soona on me ki ä ä uo o aiku uksen
synny äjä s andup-komediassa, sillä ihmise
a ioi a pai si i sien sisäl öä, myös esiin-
yjän läsnäoloa, yksilöllisyy ä ja esi ys yyliä.
La ape soonaan aiku a a myös kul uu ise
pii ee ja odo ukse , jo ka kiinni y ä muun
muassa sukupuolen, seksuaalisuuden, odun ja
e nisyyden kysymyksiin. Nämä pii ee o a nä-
ky issä myös Ki jeen aih ajien illallisilla.
Ki jeen aih ajien illallisilla naisia on ollu esiin-
yjinä niin ha oin, e ä heidän ku suminen
näy äy yy polii isena alin ana. Ensimmäinen
gaalan naiskoomikko, Paula Pounds one, joka
esiin yi ilaisuudessa uonna 1992, pe yi, kun
media keski yi hänen esiin ymisasuunsa ( al-
koinen smokki), eikä siihen, mi ä hän sanoi.
Pounds one ulki si ämän sukupuoli uneeksi
koh eluksi, aikka hän i se ei näe monologiaan
osana sukupuolipoli iikkaa (Kahn, 2015). Tä-
mänkal ainen julkinen kommen oin i ase aa
miehe edus amaan al a i aa ja naise suku-
puol aan, mikä ekee esiin yjän sukupuoles a
osan polii isen komedian uo o aiku ukselli-
suu a.
Gaalan iden i ee ipoli iikassa koomikon
k ii inen e äisyys ko os uu. Lähes kaikki i-
laisuudessa esiin ynee koomiko e o au ui-
a Washing onin polii isis a pii eis ä. Heille
Washing on näy äy yi elii inä ai sisäpii inä,
joka on i allaan kansas a. Sen sijaan koomiko
ko os i a edus a ansa joko kansaa ja/ ai Hol-
lywoodia, joiden molempien eh ä ä on k ii i-
ses i a ioida polii isia oimijoi a. Esime kiksi
Al F anken (1994) ko os i, e ä Hollywoodis a
löy yy ohkeu a ke oa o uus, Conan O’B ien
(1995), Jon S ewa (1997) ja Jimmy Kimmel
(2012) ko os i a ulkopuolisuu aan nime es-
sään i sensä ( iihde eollisuuden) u is eiksi
pääkaupungissa, ja D ew Ca ey (2002) ja Ced-
ic he En e aine (2005) äli i ä pää äjille
ies ejä ”kansal a”. Esi yksissään koomiko ase -
i a i sensä samalle ii alle ko iyleisön, ei niin-
kään paikan päällä ole an yleisön kanssa.
40
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Myös koomikoiden henkilökoh aise pii ee
aiku i a uo o aiku ukseen. Vuonna 1993
ilaisuu een oli ku su u naiskoomikko Elayne
Boosle , joka aloi i iden i ioimalla i sensä juu-
alaiseen ja yö äenluokkaiseen aus aan. Sen
sijaan hän ei nimenny omaa naiseu aan, mu -
a puhui naisis a yh eisöllisessä ”me”-muodossa
i sien yh eydessä. Boosle in jälkeen ilaisuu-
dessa kuul iin 13 mieskoomikkojen esi ys ä
uosina 1994–2008, joissa kaikissa paino ui
e i a oin ( alkoisen) miehen näkökulma. Sa-
malla a oin kuin Boosle , Al F anken (1994)
kohdis i osan k ii isis ä seksuaalisä y eisis ä
i seis ään miehille (”a e you wi h me, ellas?”),
ja uonna 1996 hän käsi eli eminismiä miehi-
ses ä, joskin eminismiä puolus a as a näkökul-
mas a ode essaan, e ei ä eminis i oikeas i
a koi a pila a muiden iloa. F anken k i isoi su-
kupuoliin lii y iä s e eo ypioi a, mu a samalla
kohdis i k i iikin muille miehille. Molempien
kohdalla me/he-jao elu synny ää uo o aiku-
us ilan eeseen jänni e ä, joka oimii myös po-
lii isen palau een an amisen keinona.
Sen sijaan Jay Lenolle (2000; 2004), D ew Ca-
eylle (2002) ja Rich Li lelle (2007) heidän su-
kupuolensa näy äy yi pi käl i näkymä ömänä
ka ego iana, joka ole e us i ei aiku aisi hei-
dän objek ii isen a kkaile aan näkökulmaan.
Joillekin oisille sukupuoli-iden i ee i oimi
esiin ymis yylin ja sanoman ah is ajana. Co-
nan O’B ien (1995) hal ensi omaa maskulii-
nisuu aan (”olen ielä nei sy ”), Jon S ewa
(1997) ke oi e sineensä äidil ään inkkejä
ilaisuu een, Ray Romano (1998) ko os i oo-
liaan pe heenisänä ja Da ell Hammond (2001)
o esi isänsä aja elleen hän ä ou ona / quee inä
poikana. Kaikissa näissä apauksissa hyödyn-
ne ään e imuo oisia ai eminiiniseksi koe uja
maskuliinisuuksia i sien loukkaa uuden pii-
lo amiseen ja pehmen ämiseen. Päin as ais a
s a egiaa hyödyn äen S ephen Colbe (2006)
akensi polii isen sa ii insa pe in eiselle ide-
aalille maskuliinisuudes a. Colbe in monologi
pohjasi konse a ii isen, hy ää a koi a an,
mu a huonos i in o moidun miehen ik ii i-
seen hahmoon, joka mää i elee monologissa
i sensä ”yksinke aiseksi mieheksi, jolla on yk-
sinke ainen mieli”. I onia, joka esi e iin al-
koisen, konse a ii isen mieshahmon kau a,
oli ää immäisen pu e aa ja agg essii is a.
2000-lu un puolella koomikko alinna alkoi a
monipuolis ua, ja samalla iden i ee ipoli iikas-
a uli a oimempaa. Ced ic he En e aine ille
(2005) sukupuoli näy äy yy pi käl i näkymä -
ömänä kysymyksenä, mu a sen sijaan hän lä-
hes yi ilanne a odullis e us a mus an miehen
näkökulmas a ja kohdis i k i iikkinsä alkoisiin
ihmisiin. I lan ilais aus ainen C aig Fe guson
(2008) puoles aan huomioi maahanmuu aja-
aus ansa ja pi i uhmaa/ i oa (naugh y), jos-
kin koh uullisen kil iä kommen oin i yyliään,
osana ulkopuolisuu aan. Ba ack Obaman
kauden alussa, kun keskus elu pos -yh eis-
kunnas a kiih yi Yhdys alloissa, la alle as ui
seu aa a naiskoomikko, Wanda Sykes (2009),
joka samalla a alla kohdis i yleisön huomion
omaan odullis e uun aus aansa. Hänkään ei
aken anu esi ys ään sukupuolen a aan, aan
huomioi ole ansa mus ana koomikkona ylpeä
sii ä, e ä Yhdys alla ali si i selleen mus an
p esiden in.
Täs ä e eenpäin esiin ymispe soonan unnis-
aminen osaksi monologia yleis yi. Jay Leno
(2010) pysy eli ielä yleis e ä yyden s a-
egiassa, mu a aikka hän ä seu aa a Se h
Meye s (2011), Jimmy Kimmel (2012) ja Conan
O’B ien (2013) ei ä ko os anee esi yksissään
ah as i omaa miehey ään ai e nisyy ään, he
akensi a i si minä-näkökulman muo oon.
Joel McHale (2014) kohdis i k ii isen ka seen
yh eiskunnan ja poli iikan sukupuoli amisen
ja odullis amisen käy än eisiin. Hän oli ainoa
mieskoomikko, joka nos i myös i se illallis en
41
Hakola
sukupuoli uneisuuden esille poh imalla, mi en
gaala edus aa kaikkien makka ajuhlien lähde ä
(”# o al sausage es ”).
Seu aa ana uonna ilaisuu een ku su iin-
kin naiskoomikko Cecily S ong (2015). Hän
aloi i monologin i semää i elyllä ode essaan
ole ansa se e nises i moni ulkin ainen y ö jo-
kaises a yliopis omainokses a. Hän o esi myös
i onises i ole ansa ensimmäinen he e onainen
ilaisuudessa 20 uo een, jo en hänen esiin y-
mis ään oidaan pi ää oi ona kaikille he e oil-
le. S ongia seu annee La y Wilmo e (2016) ja
Hasan Minhaj (2017) samalla a alla sisälly i-
ä i semää i elyn esi yksen alkupuolelle. Wil-
mo e o esi ole ansa mus a mies, joka k i isoi
alkoisia ikkai a ja al aapi ä iä ihmisiä äs ä
näkökulmas a. Minhaj puoles aan samoin koh-
dis i k i iikkinsä alkoisuu een muslimimaa-
hanmuu ajan näkökulmas a.
Viimeisin koomikko, Michelle Wol (2018),
puoles aan as ui la alle naisena. Hän a asi pu-
heensa o eamalla, e ä on uosi 2018, hän on
nainen ja hän ä ei oi hiljen ää. Wol myös hyö-
dynsi sukupuolis a me/he-ase elmaa, ja hän eki
naisis a pääyleisönsä ja i ses ään heidän edus-
ajansa puhu elemalla hei ä ”naise , e iedä -
e, mi ä ämä a koi aa”. Puhu elu alinnoilla
Wol o i pai si la an, myös julkisen keskus e-
lun e o isen allan naisille. Ki jeen aih ajien
illallis en koomikkojen iden i ee ipoli iikka
ei si en ko os akaan ain heidän e äisyy ään
al aapi ä is ä, aan myös si ä, kei ä he koke a
edus a ansa.
Ki jeen aih ajien illallis en komediaesi yksis-
ä huoma aan, e ä uosien a ella i se e lek-
io – kohdis uu se sukupuoleen, e nisyy een,
odullisuu een ai muihin elemen eihin – on
kas anu , ei ähen yny . Kyse ei ole naisiin
kohdis u as a ilmiös ä, jossa naiseudes a a-
ken uu osa komediallis a uo o aiku us a, aan
e enkin mieskoomikoiden ie oisuus omas a
sukupuolisuudes aan ja sen aiku ukses a on
kas anu . (Valkoinen) mieheys ei enää näy äy-
dy ikään kuin näkymä ömänä asemana, jos a
yh eiskun aa oi objek ii ises i a kas ella. Ke-
hi ys ah is aa myös sen, e ei polii inen ko-
media ole liikkumassa sukupuole omuuden
suun aan. Pikemminkin sukupuoles a ollaan
ul u en is ä ie oisemmaksi, mikä puoles aan
mahdollis aa e i sukupuoliin (ei ain mies/nai-
nen-jao eluun) lii y ien a ojen, asen eiden ja
kul uu is en asemoin ien näky äksi ekemis ä.
Komedian sisäl ö ja yyli on
henkilöön mene ää sukupuoles a
iippuma a
Koska sukupuoli on edelleen me ki ä ä sosiaa-
linen ja kul uu inen ka ego ia, myös komedia
käsi elee sukupuolijänni ei ä. Samoin suku-
puolenjälkeinen komedia ei a koi a, e eikö
sukupuolis a ja sukupuoli uneisuudes a ulisi
ehdä huumo ia. Samalla a alla kuin koomi-
ko o a kas a as i hyödyn änee sukupuol aan
osana esi ys en i se e lek io a ja yleisön puhu -
elua, myös sukupuoleen lii y ä i si o a
yleis ynee uosien a ella. Ki jeen aih ajien
illallisilla on oma pe in eise i sien aihealu-
ee – ilaisuuden luonne, median ja poli iikan
jakau uminen e i lei eihin ja ajankoh aise po-
lii ise ilmiö , jois a kaikis a on löyde y myös
sukupuoleen lii y iä eemoja. Sekä mies en
e ä nais en pa issa i si seksiskandaaleis a ja
seksuaalises a häi innäs ä (Boosle , 1993; F an-
ken, 1996; Leno, 2000), abo is a ja ehkäisys ä
(Meye s, 2011; S ong, 2015; Wol , 2018), nais-
en oolis a poli iikassa (Ca ey, 2002; Fe guson,
2008; Hammond, 2001; Wol , 2018) ja polii -
isen jou nalismin seksismis ä (O’B ien, 1995;
S ong, 2015) o a ollee suosi uja.
Lisäksi omaksi alalajikseen on noussu oas a -
a ien polii is en oimijoiden ulkonäön pilk-
48
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Puheen uo o
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
48–52
P o logos
Aino Sallinen
P o esso i, Eme i a eh o i
Jy äskylän yliopis o
[email p o ec ed]
Juhlapuhe P ologos y:n 30- uo isjuhlassa 4.10.2019
Hy ä ys ä ä ja juhla ie aa
E äs hy ä ys ä äni ilahdu i ki jeellään ke o-
malla, mi en k eikkalaisessa iloso iassa on ku-
a u kään een eke iä his o iallisia apah umia
sanalla kai os. Ajan i a yö yy e eenpäin, ja
älillä sii ä nouse a esiin kai os-he ke , jo ka
muu a a maailmaa. Kai os on aina mahdolli-
suus pa empaan ule aisuu een. Jos se jää käy -
ämä ä, me ki ä ä he ki aukeaa.
Kai os-he kiä oisi a olla aikkapa ensimmäi-
nen kuulen o 50 uo a si en, Neu os olii on
hajoaminen uonna 1991 ai Suomen lii ymi-
nen EU:iin uonna 1995. P ologoksen pe us-
aminen 30 uo a si en uskin kuuluu maail-
manpolii ises i jä isy ä impiin apah umiin,
mu a si ä oi aisiin ku sua ie eenalamme
kai os-he keksi. Minua on aina sykähdy äny
aja us, e ä yhdis ys pe us e iin samana uon-
na kuin Be liinin muu i mu ui. Saksan apah-
umilla oli al a a symbolinen me ki ys: jo ain
uu a aukeni. Niin aukeni puhe ies innänkin
ie eenalalla.
Miksi juu i 80-lu ulla? Si ä on luonnehdi u
hy äksi ja op imis iseksi uosikymmeneksi.
Suo uisa aloudellinen kehi ys ja kui. Suomea
ku a iin Pohjolan Japaniksi, kunnes 1990-lu-
un alussa puhjennu his o iallisen sy ä lama
suis i maamme suu iin aloudellisiin ja sosi-
aalisiin ongelmiin. Mu a 80-lu un lopulla yh-
eiskunnallinen ilmapii i oli oi eikas. Luo iin
päi ähoi ojä jes elmä. Ve e aanien a os us
nousi. Tasa-a oa ale iin ko os aa. Silloisessa
ielä a sin yh enäiskul uu isessa maassa ele -
iin lin uko omaisissa unnelmissa.
CC BY-NC-SA 4.0
h ps://doi.o g/10.33352/p lg.86814

49
Sallinen
Aika kypsä ie eelliselle
yhdis ykselle
P ologoksen pe us amisen aikoihin puhe ies-
innän ie eenalan his o iassa oli ede y aihee-
seen, johon ymmä e iin a ua kai os-he ken
apaan. Puhumises a ke yny ie ämys oli saa-
nu niin kohe en in ja omaleimaisen muodon,
e ä oli ollu oikeu e ua alkaa puhua omas a
ie eenalas a.
Uuden ie eenalan akiinnu aminen edelly ää
monien eh ojen ja k i ee ien äy ymis ä. Legi-
imi ee in kannal a ä kein on p o essuu i, joka
saa iin Jy äskylän yliopis oon uonna 1987.
Toimin siinä alku uode ennen sii ymis äni
yliopis on eh o iksi.
Vakiinnu e aessa ie eenalaa pe us e aan op-
pi uolin lisäksi ie eellisiä seu oja ja aloi e aan
me ki ä ä julkaisu oimin a. Osana ie eellis en
p osessien kehi ymis ä a i aan myös julkis a
keskus elua ja elin oimainen ie eellinen yh ei-
sö, joka jä jes ää alan ak i i ee eja ja huoleh ii
ies innäs ä. Juu i ie eellisen yh eisön oimaa
pidän a kaise an ä keänä i ali ee in kannal-
a.
Yhdis yksen samoin kuin aka eemisen u -
kimuksen ja ope uksen a e oli iedos e u
kauan. Suomen Puheopis ossa unelmoi iin jo
1940-lu ulla yliopis ollises a a osanas a ja
puhe ie een kandidaa eis a. Vaikka aja us a yh-
dis yksen pe us amises a oli kehi el y ak ii i-
ses i logonomien pii issä, oli luonnollis a, e ä
ie eellinen yhdis ys ankku oi ui ah as i yli-
opis olliseen oimin aan. Jy äskylän yliopis on
lisäksi kunnia yhdis yksen pe us amises a kuu-
luu Tampe een yliopis on puheopin edus ajille.
Tiedos imme selkeäs i, e ä ie eellinen yhdis ys
on ä keimpiä ie eenalan legi imi ee in akaa-
jia sekä oman jäsenis ön e ä iedeyh eisön sil-
missä.
Ei nimi mies ä – eikä nais akaan –
pahenna, ai pahen aako?
Olen huomannu monien o ganisaa iouudis-
us en yh eydessä nimen muodos u an usein
kompas uski eksi – onhan nimi aina me ki -
ä ä osa iden i ee iä. Ei nimen alin a sujunu
ongelmi a meil äkään. Tes a uamme aluksi
suomenkielisiä nimi aih oeh oja ase uimme
ie aspe äisen nimen kannalle. Re o iikan kun-
niakkaiden pe in eiden uoksi halusimme la-
inan- ai k eikankielisen nimen. P ologos ai
P o Logos? Hy ä, mu a p o on la inaa ja logos
k eikkaa. Konsul oin a os e ua la inis ia, joka
o esi p ologoksen a koi a an e ualalla ole aa
sanaa eli edus uskelpoiseksi a koi e ua sanaa
ai puhe a. Siksi nimi oi aisiin hy äksyä an ii-
kin k eikan käy än öä ” apaas i eny äen”.
Toimin P ologoksen ensimmäisenä puheenjoh-
ajana. On ollu ilahdu a aa nähdä, mi en pu-
healan asian un ijoiden koh auspaikaksi, ago-
aksi, luo u yhdis ys on hoi anu mallikkaas i
eh ä iään ja osoi au unu elin oimaiseksi ie-
eelliseksi, pedagogiseksi ja sosiaaliseksi oo u-
miksi.
Eni en olen iloinnu ie eenalan epis emologi-
sen pohjan kehi ymises ä ja upeas a jälkikas-
us a. En oi äysin äl yä nos algial a, sillä
olen eläny alan kaikki ku i el a issa ole a
ensi aihee eli ollu sekä koekaniini e ä ai-
ku aja: un iope aja, assis en i, ensimmäisen
koulu usohjelman suunni elija, leh o i, ensim-
mäisen lauda u in suo i aja, alan ensimmäinen
Yhdys alloissa ja kokoulu uksen saanu , en-
simmäinen äi elijä ja dosen i, ensimmäinen
p o esso i. Siksi an ane e an eeksi, e ä muis-
eloissani on mukana paljon omakoh aisuu a.
50
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Innos uksen e sin ää opin ojen
alku aiheessa
Olin kiinnos unu puhumisen opiskelus-
a jo abi u ien i aiheessa. Selailin Suomen
Puheopis on u kin o aa imuksia, mu a logo-
nomi u kin o ei un unu ii ä äl ä. Halusin
yliopis oon. Siellä ensimmäise koske ukse
alan ope ukseen ei ä kui enkaan ielä hu -
mannee .
60-lu ulla ele iin puhe ekniikan ja suullisen
esi ys aidon aikaa. Me äidinkielen ope ajik-
si opiskele a suo i imme puhe ekniikan ja
kaunolu un u kinnon. Minulle ei silloin ielä
auennu esime kiksi se, miksi kokonaisia op-
pi un eja käy e iin kielen unk ioiden ope -
eluun: kuppi, kou u, lä pä ys. En myöskään
ymmä äny , miksi minun pi i pi ää ex empo e
-puhe aihees a E in ude-pe ämoo o i sinun-
kin eneeseesi. Joudu uani eh o ina suol a-
maan sa oja puhei a sa ojen pe ään mi ä mieli-
ku i uksellisimmissa ilan eissa olin kii ollinen
sii äkin ha joi ukses a. Ja suo as aan nolo aa,
e ä seminaa in sain liiallis en poissaolojen a-
kia läpi ain, kun osasin as a a leh o ia yydy -
ä ällä a alla kysymykseen ”Mi ä pidä e Hen-
y Theelis ä laulajana?”
Ha ppaus ielä 70-lu ulla ha joi e us a saksa-
lais aiku eises a puhe aidos a 80-lu un o as-
a aan puhe ies innän maailmaan un ui aik-
kaal a. No ma ii ises a puhujakeskeisyydes ä
ale iin sii yä uo o aiku eisen ies innän
suun aan. Opi uli a Yhdys allois a.
Jälkikä een olen näke inäni me kkejä ie een-
alan e oluu ios a jo p o essuu ini i kaanas u-
jaisesi elmän o sikossa uodel a 1990: ”Puhe,
esiin yminen, uo o aiku us – puhe ies in ä
ope us- ja u kimusalana.” Ope uksessa näin
pa adigmamuu oksen e i yisen sel äs i ielä
pi kään esime kiksi ies in ä ilan eiden a i-
oinnissa. Vanhan koulukunnan mukaan kuu-
lijoiden ehdo oma suosiki oli a puhujien
a ioinnissa ilmaisu luon e a ja ai o. Monilla
oli ain äänenkäy öön ja ulkoiseen esiin ymi-
seen lii y iä kommen eja. Vies innällisempää
analyysia pi i odella ope ella, jo a onnis u iin
nousemaan pelkäl ä aiku elma asol a kon ol-
loidumpaan obse oin iin ja nimeämiseen.
Tuliaisia Yhdys allois a
Oman ie eellisen iden i ee ini kannal a kaikis-
a me ki ä in aihe oli pääs ä ASLA Fulb igh
-s ipendiaa ina Yhdys al oihin. Sanoin eh-
o ina mone ke a opiskelijoilleni, e ä ilman
si ä kokemus a en olisi ässä. Tei äkin kannus-
an läh emään ja lähe ämään opiskelijanne
ohkeas i u kimus- ja opiskeluma koille ulko-
maille – ähin äänkin esi elmänpi oma koille
ie eellisiin kong esseihin.
Opiskelin The Flo ida S a e Uni e si yssä aihei-
a, joihin en ollu koskaan ö männy Suomessa
ja joi a si en oin innoissani uliaisiksi änne.
Nelisenkymmen ä uo a si en minulle oli a
ai an uusia ies in ä u kimuksessa käy e ä-
ä k an i a ii ise mene elmä , ie okoneiden
käy ö, - aali äi elyiden analysoin i, puhe-
käy äy ymisen sys emaa inen obse oin i,
puhujien i eys ilan mi aaminen. Jy äskylään
pala uani nau in suu es i sii ä, e ä saa oin
lai oksemme Comlab-labo a o iossa kehi ellä
ai an uudenlaisia ie okonepohjaisia me odeja
yleisö eak iomi auksiin, esime kiksi jo an ii-
kin e o iikas a u un puhujan luo e a uus-
käsi een analysoin iin u kiessani p esiden -
iehdokkaiden -esiin ymisiä.
Ehkä huikaise imman e on ko imaisiin koke-
muksiini uo i puhujien i eys ilan mi aami-
nen. E ä näinkin oi puhumis a lähes yä! E ä
näin ie eellises i kon olloidus i oi ke ä ä u -
kimusaineis oja! Rekis e öidessäni Flo idassa
51
Sallinen
puhujien syke ä olin älillä kauhuissani ja ha -
ki sin jopa ambulanssin ilaamis a, kun muu a-
mien olympialaisiin almen au u ien opiskeli-
joiden syke iis i 200:aa yleisön edessä.
Puheenpi äjän sykkeessä on aluksi an isipaa io-
eli ennakoin i aihe, jolloin syke nousee. Ko kea
piikki ha ai aan no maalis i kon on aa io ai-
heessa pa inkymmenen ensimmäisen sekunnin
aikana puhujan kohda essa yleisönsä. Riippuen
sii ä, millainen kokemus on ja millaisia ulkin-
oja puhuja sii ä ekee, alkaa adap oi umis- eli
mukau umis aihe, jolloin syke laskee. Puheen
pää yessä sykkeen pi äisi nopeas i palau ua.
Oli huoles u a aa, e ä joidenkin puhujien syke
pysyi ää immäisen ko keana minuu ikaupalla
puheen loppumisen jälkeen – ei siis juu i min-
käänlais a ysiologis a palau umis a apah unu ,
ilmeises i ei kogni ii is akaan. Se an oi paljon
aja el a aa ope amis a sekä esiin ymisjänni-
yksen ja ies in äa kuuden u kimis a a en.
Pai si ies in äa kuuden eemoja oin Yhdys-
allois a mukanani myös polii isen ies innän
ja kul uu ien älisen ies innän u kimus a.
Lansee asin muun muassa käsi een media e-
o iikka, joka he ä i kiinnos us a al io-opin
pii issä. Kansain älisissä u kimus yhmissä
e ailimme esime kiksi immediacy-käsi e ä
sekä ope ajan ies in ä yylin ja kogni ii isen
oppimisen älisiä yh eyksiä e i maissa.
Minulla oli kunnianhimoisena a oi eena laa-
jen aa yhdys al alainen ies in äa kuuden u -
kimus suomalais-ug ilaisiin e ailuihin. Ke-
äsin massii isen sel epo -aineis on Vi os a
ja Unka is a, mu a se jäi ha millis a kyllä ana-
lysoima a eh o iksi sii ymiseni akia. Vielä
ä äkin puhe a almis ellessani silmäilin hai-
keana as auksia, esime kiksi si ä, mi en suku-
laiskansojemme edus aja oli a kokenee oman
ies in ähalukkuu ensa yhmä ilan eissa: Ju u
ajades sõp adega olen ju ukas aga õõ as ega,
õisiis ame likes ingimus es olen aikne. Nem
sze e ek csopo os beszélge ésben ész enni.
Ka se e eenpäin
Hy ä ys ä ä
Uskon, e ä ole e joskus poh inee , mi en pu-
he ies innän ope us- ja ie eenala on juu unu
niin hy in suomalaiseen maape ään. Siinäpä
kiin oisa kysymys, joka ansai sisi sy ällisen
analyysin. Ala näy ää kukois a an pa hai en
maissa, joissa alli see demok a ia ja joissa a -
os e aan indi idualismia. Yhdys alloissa ala
lii yy sanan apau een ja yksilöllisiin pe usoi-
keuksiin, Is aelissa juu alaisessa kul uu issa
a os e uun e baalisuu een ja yh eisöllisyy-
een.
Meilläkin demok a iaky keymä on ah a. Li-
säksi uskon puhe ies innän aseman ko eloi an
posi ii ises i suomalais en a os aman luku ai-
don ja lukuha as uksen kanssa. Eu ooppalai-
sessa e ailussa edelleenkin poikkeuksellisen
ah a genee inen ja kul uu inen homogee-
nisuus sekä ha inainen ja omape äinen kieli
liene ä luoneen a e a ja ilaa kommuni-
koinnille. Si ä pai si mone yh eiskunnallise
i aukse hy in oinnin ai joh amisen apaan
gene oi a kiinnos us a ies in äkysymyksiin.
Olemme kui enkin jou unee a is amaan ha -
ioil amme askaan his o iallisen painolas in.
Vielä muu ama uosikymmen si en puhe ai-
don oppiki joissa alli si oppi suomalais en
mui a huonommas a puhe aidos a. Käsi ys pe-
us ui saksalaiseen 1800-lu un lopun o uop-
piin ja sa unnaisiin kallo e ailuihin eli k anio-
logisiin mi auksiin, joiden mukaan kuulumme
alempaan mongoli o uun. Rodullisen huo-
nommuuden akia olemme kykenemä ömiä
muun muassa i senäiseen al iolliseen pää ök-
sen ekoon, eli olemme alamaiskansaa. Tulkin-
52
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
a suomalais en kuulumises a mongoli o uun
pois e iin pohjoismaisis a ie osanaki jois a
as a 1950-lu ulla.
Vaa allisia ky keymiä on his o iassamme
mui akin. Puhuminen ei ole aina ia on aan
polii inen eko, johon lii yy allankäy öä.
Va oi a in esime kki löy yy Saksas a, jossa
puhe ai o aljas e iin na sismin ja sosialis-
min apu älineiksi; DDR:ssä jopa puhe aidon
– Sp echkunde – u kimuksen ja ope uksen a-
oi ee johde iin muiden ie eenalojen apaan
ma xismi-leninismis ä.
His o ia on ope anu , e ä aikka ies innällä
on lukuisia kon ak ipin oja niin yh eiskunnal-
lisiin a oihin kuin o ganisaa ioihinkin, si ä ei
oi kahli a eikä alis aa minkään ahon käsikas-
sa aksi. Tie eenala hengi ää pa hai en olemalla
a oimessa yh eydessä muiden ie eenalojen ja
e ilais en elämänilmiöiden kanssa. Tu kimalla
puhe ies in ää py imme lisäämään ymmä ys-
ä i ses ämme, oisis amme ja mi ä moninai-
simmis a elämän ilmiöis ä.
Nöy yy äkin a i aan, samoin k ii isyy ä,
jonka me ki ys ä puhe aidon g and old man
Kaa lo Ma janen ko os i jo 1930-lu ulla. Pa-
la uaan opin oma kal a Saksas a hän a os eli
ki peäs i alan eo ee ikkoja liias a in omieli-
syydes ä ja k i iiki ömyydes ä. Hänen mieles-
ään jo ku eo ee iko ku i ele a ai an liikoja
omas a alas aan, ja niin kuin Ma janen ki joi -
aa, ”usko a hengi ys oimis elullaan oi ansa
uudis aa koko Saksan kansan”. Ma jasen k i-
iikin koh eeksi jou ui myös e äs u kija, joka
”a elee ihmiskunnan ule aisuuden iippu an
ki apu jeen ase elus a”.
Lempeäs ä oppuu elus a huolima a pidän
ie eenalaamme ekspansii isena ja elin oimai-
sena. Uusiin ilmiöihin kanna aa a ua oh-
keas i, mu a kaikkea anhaa ei ole kui enkaan
a peen hylä ä. I se pi äisin ies innän ja uo-
o aiku uksen käsi e iidakossa hy ää huol a
myös käsi eiden puhe – speech –, puhuminen
ja puhe ies in ä säilymises ä. Jos i se olisin ielä
u kija, nos aisin esille dialogin. Siihen sisäl yy
sellainen in ellek uaalinen komponen i, joka
minua on kieh onu aina. On kiinnos a aa näh-
dä, mi kä endi seu aa a 2020-lu ulla ilmiö-
pohjais a uo o aiku uksen a kas elua.
Hy ä P ologoksen juhlija
Näin juhlapäi änä äy yköön mielenne ilolla
ja oi olla. On ä keä ponnis ella a oi ei en-
sa saa u amiseksi. Myös unelmia kanna aa
helliä. Toi on eille kaikille sellais a ohkeu a
ja ekspansii is a o e a elämään, jo a kaksi uo-
ias lapsenlapseni A o osoi i. Kaikenlaisis a
koneis a kiinnos uneena hän oli ai an hal iois-
saan pääs essään maa alossa nuo en isännän
kyydissä ajamaan ensin pikku mönkijää, si en
isompaa ja lopul a suu a ak o ia. T ak o in
kyydissä hän henkäisi isännälle: ”O e aan seu-
aa aksi käy öön leikkuupuimu i.”
Niin hy ä ys ä ä , pa hain a menes ys ä eille
ja P ologokselle – ja puimu i käy öön!
Aino Sallinen
53
Sallinen

54
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Puheen uo o
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
54–55
Joh aja ule – uo o aiku uksen ää ellä
nuo iopii issä
Vuoden 2019 uo o aiku us eko -kunniamainin a:
Suomen Pa iolais en Joh aja ule -seminaa i
Paula Viika i
Tapah umajoh aja, Joh aja ule 2019
Suomen Pa iolaise
paula. iika i@pa io. i
Pekka Hankela
Tapah umajoh aja, Joh aja ule 2019
Suomen Pa iolaise
pekka.hankela@pa io. i
P ologos y myönsi Vuoden uo o aiku us eko -kunniamaininnan Suomen Pa iolaisille Joh aja ule -me -
säseminaa in jä jes ämises ä. Tapah uma jä jes e iin syksyllä 2019 Hämeenlinnan E olla. Me säseminaa-
in joh aja Paula Viika i ja Pekka Hankela ke o a , e ä nykymuo oisenaan apah umaa on jä jes e y
uodes a 2015 läh ien joka oinen uosi. Joh aja ulilla on kui enkin esiku a kauempana pa ion oimin-
nassa, johon apah uman nimikin ii aa: pa ionjoh ajilla on ollu apana ke ään yä yhdessä nuo io ulien
ää elle keskus elemaan e ais en kesken joh amises a.
CC BY-NC-SA 4.0
Joh aja ule on Suomen Pa iolais en jä jes ämä
iikonlopun mi ainen joh ajuuden me säse-
minaa i. Se jä jes e iin nykymuo oisena kol-
mannen ke an E olla, uoden 2019 elokuun
iimeisenä iikonloppuna. Joh aja ule 2019
kokosi yh een 3000 joh ajuudes a ja i sensä
kehi ämises ä kiinnos unu a aikuis a kuun-
elemaan, keskus elemaan ja jakamaan omaa
osaamis aan muiden kanssa. Tällä ke aa a-
pah umaa myös ie oises i ma kkinoi iin pa -
ion ulkopuolelle: halusimme sekä ke oa mi en
pa iossa johde aan e ä oppia muil a.
Tapah uman a aaminen oli menes ys! Saim-
me E olle 600 ei-pa io aus ais a osallis ujaa,
millä oli me ki ä ä aiku us apah uman mo-
nimuo oisuu een. Häkelly ä än ja mis ä a-
hansa muus a joh amisseminaa is a e o u an
h ps://doi.o g/10.33352/p lg.87354
55
Viika i & Hankela
elämyksen Joh aja ulis a eke ä apah uman
kaksi keskeisin ä pii e ä: ympä is ö ja apaa-
eh oisuus. Joh aja ule jä jes e ään me sässä
ilman powe poin eja, ie okonei a ai muu a
no maalien kokous ilojen ekniikkaa. Kannon-
nokka käy hy in is uimeksi ja luonnon suppa
audi o ioksi. Muis iinpanoja a en on pape ia
ja kyniä. Me sän ääne ja uoksu , au inko, sade,
nuo io , ähde ja uo okauden kie okulku
luo a ympä is ön, joka an aa mahdollisuuden
hiljen yä ja keski yä yh eis en aiheiden ää ellä
ainu laa uisella a alla.
Joh aja ulia ei olisi ilman me sää. Ympä is ön
lisäksi Joh aja ulien ydin ä on apaaeh oisuus,
jolle kaikki sisäl ö aken uu. Joh aja ulien eki-
jä , ku en pa iossa joh aja yleensäkin, oimi-
a apaaeh oises i eh ä issään ilman ahallis a
ko aus a. Vuoden mi ais a p ojek ia eki ällä
ke aa yli sa a apaaeh ois a. Tällä oimalla a-
pah uma iikonloppu ei kui enkaan ullu koko-
naan almiiksi. Me loimme pui ee , mu a a-
pah uman eki ä kaikki ne paikalla ollee 3000
ei-pa iolais a ja pa iolais a osallis ujaa. Myös
kaikki apah uman yli sa a yöpajan pi äjää ja
jokainen puhuja pääla an s a oja myöden uli
paikalle ilman ko aus a.
Tapah uman onnis umisen y imessä on se,
e ä kaikki osallis u a sisällön o eu amiseen.
Vuo o aiku us osallis ujien, yöpajanpi äjien ja
pääpuhujien älillä luo me sään äysin oman-
laisensa kuplan, jossa e ilais en näkemys en ja
kokemus en on u allis a ö mä ä oisiinsa.
E enkin änä uonna, kun saimme joukkoon
niin suu en mää än ei-pa io aus aisia osallis-
ujia, nousi yh eisen keskus elun me ki ys aiem-
paa ä keämmäksi. Pa iolaisilla on omia apo-
jaan ja pe in ei ä, oma joh amiskäsi ys ja pi kä
adi io a opohjaises a joh amises a. Kaikkia
näi ä pääsimme a aamaan apah umassa muille
ja oisaal a oppimaan i se lisää. Mu a hienoim-
pia he kiä oli a kui enkin ne, kun yöpajassa
ai keskus eluissa ei pys yny e o amaan oliko
puhuja pa iolainen ai ei.
Ta oi elimme apah umaa, joka kokoaa ihmi-
siä yh eisen eeman ää een. Palau een mukaan
onnis uimme siinä e inomaises i! Me sä ja
nuo iopii i iisu a ooleis a, hämyisen saunan
lau eilla kukaan meis ä ei e o u oises a eikä
jä en annan am i ea e issa paikkoja oi os aa
ahalla. Joh aja ulilla onnis uimme – me kaik-
ki 3000 – olemaan läsnä ja uo o aiku uksessa
ois emme kanssa ilman i elei ä ja ä keilyä,
aamupuu ol a pääla an puheen uo oihin, yö-
pajoihin, il a ien oihin ja makuupussin lämpi-
mään. Vaikka iikonloppuun mah ui al a a
mää ä puhe a, oi alluksia ja keskus elua, yksi
aianomaisimmis a he kis ä koe iin Joh aja u-
lien a ajaisissa ensimmäisenä il ana. Onnis u-
neen, yhdessä ehdyn apah uman unnelma
i i e iin siinä he kessä, kun 3000 ihmis ä is ui
ääne i upeas i alais un pimeän me sän keskellä
kuun elemassa a cappellaa ja apah uman ee-
moihin johda a ia eks ejä. Hiljaa, mu a ah-
as i yhdessä.
Joh aja ule jä jes e ään seu aa an ke an uon-
na 2021. Te e uloa!
56
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
Lec io P aecu so ia
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
56–60
Naise poli iikan huipulla —
Sukupuoli unu ies in ä ja joh ajuus
Johanna Mäkelä
FT, Opin okoo dinaa o i
Kas a us ie eiden ja kul uu in iedekun a
Tampe een yliopis o
[email p o ec ed]
Suomalaise naise o a ollee me ki ä iä edel-
läkä ijöi ä ja iennäy äjiä poli iikassa. He sai-
a ensimmäisinä Eu oopassa ja kolmanneksi
maailmassa äyde polii ise oikeude eli ääni-
oikeuden ja aalikelpoisuuden jo uonna 1906.
Lisäksi suomalaise naise o a ollee myös
kansain älises i hy in edus e uina pa lamen-
issa jo pi kään. Sil i nais en e eneminen ai an
polii isen allan huipulle on ollu hidas a, ja
e i yisen sukupuoli unu a on ollu ässä äi-
ös yössä a kas elun koh eena ole a polii inen
joh ajuus. Väi ös yöni o sikko on ”Naise poli-
iikan huipulla – sukupuoli unu ies in ä ja
joh ajuus”.
Suomen kehi ykselle naispää äjillä on ollu
kui enkin ai an keskeinen me ki ys. Nais en
hy ä koulu us aso, ak ii isuus yöelämässä ja
osallisuus yh eiskunnallisen pää öksen eon e i
eh ä issä o a osal aan mahdollis anee Suo-
men kehi ymisen hy in oin iyh eiskunnaksi.
Sil i naisiin joh ajina kohdis uu kui enkin yhä
edelleen e ilaisia odo uksia kuin as aa issa
eh ä issä oimi iin miehiin. Mi en ikkoa oh-
keas i anhoja miehisiä pe in ei ä, oimia i sel-
Lec io p aecu so ia puhe ies innän äi öski jaksi a koi e un u kimuksen Naise poli iikan huipulla.
Sukupuoli unu ies in ä ja joh ajuus a kas us ilaisuudessa Tampe een yliopis ossa 1.12.2018. Vas-
a äi äjänä oimi p o esso i Susan Me iläinen (Lapin yliopis o) ja kus oksena p o esso i Pekka Iso alus
(Tampe een yliopis o).
CC BY-NC-SA 4.0
h ps://doi.o g/10.33352/p lg.85363
57
Mäkelä
leen sopi alla a alla ah ana joh ajana ja ehdä
omannäköis ä poli iikkaa, si ä on jou unu jo-
kainen naispolii ikko mie imään kohdallaan
ede yään poli iikan huipulle.
Polii inen joh ajuus on aa i a, ainu ke ainen
ja luon eel aan ainu laa uinen luo amus eh ä-
ä polii ikon sukupuoles a iippuma a. Polii i-
kon äy yy kes ää mää äaikaisessa eh ä ässään
e ilaisia is i ii aisuuksia ja jänni ei ä sekä e i
puolil a ule ia moninaisia aa imuksia. Joh a-
jana on kes e ä ä ja ku aa kilpailua eh ä is ä,
aika aulupainei a, epäsäännöllis ä yöaikaa, ko-
aa julkisuu a ja julkis a a os elua. Työn alla
on ja ku as i pienempiä, isompia laajoja sekä
keskene äisiä asiakokonaisuuksia. Teh ä ässä
a i aan melkois a paineen- ja k i iikinsie o-
kykyä. Lisäksi polii isen joh ajan on ol a a so-
siaalinen ja aina a oi e a issa sekä kommen-
oimassa milloin mi äkin asiaa e i medioiden
kau a suu elle yleisölle. Teh ä ässä a i aan
hy ää paineen- ja k i iikinsie okykyä sukupuo-
les a iippuma a.
Nais en joh ajuu een näy ää – oimialas a
iippuma a – lii y än edelleen paljon suku-
puoleen ky key y iä s e eo ypioi a, mieliku ia,
ennakkoluuloja ja anhen unei a käsi yksiä.
Miehis en pe in eiden aiku us on näkyny ja
näkyy edelleen e i yisen ah as i juu i polii -
isessa joh ajuudessa. Monis a es eis ä ja a-
joi eis a huolima a naise o a edennee ja
onnis unee eh ä ässään polii isina joh ajina.
He o a halunnee aiku aa asioihin ja käy ää
saamaansa polii is a al aa sekä luo amus a
äysipainoises i. He o a kokenee palki se ana
ja e uoikeu e una eh ä änä yösken elyn yh-
eiskunnallisella näköalapaikalla. Polii is a joh-
ajuu a oidaan hy in luonneh ia e i ooleissa
apah u aksi, ies innällises i laaja-alaiseksi ja
aa i aksi uo o aiku us eh ä äksi.
Tämän ies innän alan äi ös yön u kimus-
koh eena o a ollee polii isen allan e u i issä
eli minis e einä ja puolueiden puheenjoh ajina
yöskennellee naise . Jo ku heis ä o a ansi-
oi unee jopa näissä molemmissa eh ä issä.
Väi ös yössäni nais en oma kokemuksen ääni
joh ajina pääsee kuulu iin. Haas a elin u -
kimukseeni 18:aa suomalais a nais a iides ä
e i puoluees a. He ke oi a kokemuksis aan
polii isina joh ajina. Vas aa anlais a aka ee-
mis a haas a elu u kimus a ei ole aiemmin
eh y. Nais en henkilökoh ais en kokemus en
u kimus on ajankoh ais a ja pe us el ua, sillä
heidän on ollu jo pi kään miehiä aikeampi
nous a puolueiden puheenjoh ajiksi ai saada
kan aakseen minis e eiden ns. ”paina ia” salk-
kuja. Näi ä a os e uja paikkoja o a pääminis-
e in, al io a ainminis e in ja ulkominis e in
eh ä ä . Poli iikan his o iaa a kas ellessa nai-
se on useimmi en nimi e y ope us- ai sosi-
aali- ja e eysminis e eiksi. Tämä pe in einen
salkkujako juon aa juu ensa pi källe his o iaan.
”Tah oa, uskoa, uskallus a” – si ä o a a in-
nee sekä aiemma e ä nykyise poli iikan
joh ajanaise . Ensimmäinen suomalainen nais-
minis e i nimi e iin eh ä äänsä yli 90 uo a
si en. Miina Sillanpää a asi esime killään osal-
aan o ia ule ille poli iikan naisjoh ajille. Hän
nousi köyhäs ä o pan y ös ä, piias a ja pal e-
lijas a ä keäksi yh eiskunnalliseksi aiku a-
jaksi. Sillanpää on sanonu : ”Minä ah oisin
saada naise al eu umaan ja ymmä ämään
asemansa e uoikeuden”. Hän oimi apulaisso-
siaaliminis e inä uosina 1926–1927, ja hänen
yössään näkyi ä keskeisinä sinnikkää py ki-
mykse oikeudenmukaisuu een ja sukupuol en
äliseen asa-a oon. Sillanpää a ui he käs i
yh eiskunnallisiin epäkoh iin, o i kan aa yös-
säkäy ien nais en asemaan ja pe heoloihin sekä
pe us i ensiko eja yksinhuol ajaäideille ja hei-
dän lapsilleen. Lisäksi hän kiinni i huomio a
anhus en asemaan yh eiskunnassa. Samoihin
64
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
mis a seu a aan. Usein koehenkilöiden oimin-
a allenne aan ja hei ä pyyde ään aja elemaan
ääneen ja ku aamaan oimin aansa. Ääneen-
aja elu a aa men aalis a p osessia oiminnan
aikana ja ke oo a kkailijalle, mikä es ää ai
edis ää eh ä än onnis umis a.
Pyysin käy e ä yys u kimukseeni kymmenen
kaupungin amma i ies ijää koehenkilöiksi.
Heille jä jes e iin kullekin oma koe ilanne, jos-
sa he luki a kaupunginhalli uksen pöy äki jaa
ja sanallis i a aja uksensa. Lisäksi he ki joi i-
a pöy äki jan pohjal a e kko eks in, ii in ja
Facebook-päi i yksen. Ta koi us oli näin pai -
si unnis aa läh ö eks in käy e ä yyspulma
myös sel i ää, mi en nuo pulma olisi mahdol-
lis a a kais a uudessa eks i e siossa.
Seu aa assa muu amia poimin oja ääneenaja -
eluis a:
Onpas kamalaa eks iä.
Tää on ki joi e u hi een pi käksi.
Tässä lähde ään niinku Aa amin ajois a.
Mikä on pih i ässä hommassa?
Oon puolessa älissä, enkä ieläkään ymmä ä,
mis ä ässä puhu aan.
Hi si kun olis jo ain konk e iaa.
Tää on ai an hi ee ä kiel ä: moninaiskäy öä ja
monialaisia monipal elukeskuksia.
Moni uo ajuus lisään yy ai si se moninais uu.
Kumpaakohan se ny ekee?
Tää on aika kauhee a eks iä. Ihan u ua.
Mä en jaksa enää lukea.
Jo näiden esime kkien pe us eella on pää el-
ä issä, e ä koehenkilö ka so a läh ö eks in
ole an melko e äällä hallin olain 9. pykälän ja
kun alain 29. pykälän edelly ämäs ä selkeäs ä
ja ymmä e ä äs ä kieles ä.
Pi uus, näkökulma, kon eks oin i
Kaikkiaan koehenkilö ii asi a käy e ä yys-
pulmiin 85 ke aa. Yleisimmin koehenkilö
maini si a pulmina kun alaisen näkökulman
puu umisen, eks in pi uuden, loppupaino ei-
sen esi ämisjä jes yksen, pääasian unnis ami-
sen aikeuden, kon eks oinnin ongelma , konk-
e ian puu een ja pulmallise käsi ee .
Teks i ason käy e ä yysongelma sai a koe-
henkilöil ä enemmän mainin oja kuin lause- ja
sana ason pulma . Tämä on linjassa aiempien
ymmä e ä yy ä käsi ele ien u kimus en
kanssa ja ke oo, e ä koko eks iä koske a a-
linna ikään kuin mää ää ä pienempiä eks in
yksiköi ä. Jos akennamme eks in asukkaan
näkökulmas a, poimimme sana a as os amme
au omaa ises i konk ee isempia ja yleiskieli-
sempiä ilmauksia. Lain apaan selkeäs ä ja ym-
mä e ä äs ä kieles ä puhuminen saa aa joh-
aa mei ä ha haan: kiinni ämme huomio a liian
pieniin kielenosiin ja näin sii ilöimme hy ysen
mu a nielemme aikamoisen kapulan. Pi äisikö
puhua selkeän ja ymmä e ä än kielen sijaan
selkeis ä ja ymmä e ä is ä eks eis ä?
Mi en koehenkilö si en pa ansi a eks ien
käy e ä yy ä?
Kahdessa suh eessa koehenkilö oimi a kaikki
yhdenmukaises i: eks iä lyhenne iin eilus i ja
esi ämisjä jes ys muu e iin e upaino eiseksi.
Vi ka eks eissä lyhyys on sel äs i alia os e u
ominaisuus. Usein aja ellaan, e ä pi kä eks i
on me kki huolellises a almis elu yös ä.

65
Suominen
Lisäksi koehenkilö poh i a , mi kä seika eks-
issä edus i a hallinnon ja mi kä asukkaan nä-
kökulmaa. Muu ama esime kki koehenkilöiden
kommen eis a:
Tässä e i ellään kaiken maailman p ojek isuun-
ni elmia. Ei kai se a sinaises i ke ään kiinnos a,
aan se mi ä ehdään.
Kun alais a kiinnos aa aan se, mi ä pal eluja saa.
Se on ihan sama, uo e aanko ne ai os e aanko.
Kun alaisen ei a i se ie ää, e ä se aa ii henki-
lös öl ä aja elu- ja oimin a apojen muu os a.
Tyypillises i koehenkilö y i i ä yleiskielis ää,
konk e isoida ja lisä ä esime kkejä.
Isompien oppilaiden pe usope us muu ui ylä-
kouluksi ja suun e eydenhuol o hammashoi-
olaksi.
Vi kakielelle yypillisiä käsi eki ey ymiä pu e -
iin. Tilojen samanaikaiskäy ö kielenne iin i-
lojen samanaikaiseksi käy öksi ja moninaiskäy-
ön ehos aminen ehokkaammaksi käy öksi.
Koehenkilö sai a odella poh ia, mi ä oli a
läh ö eks in pal elukeski ymä , pal eluyh een-
lii ymä , monipal elukeskukse ja aluekeskukse
ja mikä oli niiden suhde oisiinsa.
Tois u as i olisi a i u yh eydeno oja läh ö-
eks in ki joi ajaan. Kaupungin yön ekijäl-
le yh eydeno o o a ielä mahdollisia, mu a
asukkaa ha emmin ähän pys y ä .
Tä keä ha ain o on se, e ä aikka koehenkilö
lyhensi ä eks iä, muu i a esi ämisjä jes ys-
ä ja eki ä lukuisia muu oksia, läh ö eks in
aiku us uusiin eks eihin oli a kaise a. Läh-
ö eks i oimi ikään kuin a as ona ja aaka-
ma e iaalina, jonka a assa ki joi aja oli a .
Sanas o ja ilmaukse ke eni ä as ei ain, mu a
pysy eli ä kui enkin melko lähellä alku eks iä.
Uusi eks i oli hy in unnis e a a osa läh ö-
eks is ä alkanu a ke jua. Tämä on ha ai u jo
aiemmissakin u kimuksissa: ilmaukse muu -
u a a kaise as i as a media eks eissä.
Tii is äen sanoisin, e ä jos i ka eks ien käy-
e ä yy ä odella halu aan pa an aa, aka a
huomio on kiinni e ä ä asian un ijoiden uo -
amiin läh ö eks eihin.
Sosiaalinen media i kakiel ä
uudis amaan
Olen e annu sosiaalis a mediaa Rose an ki-
een, jonka a ulla pys y iin 1800-lu un alussa
a kaisemaan hie ogly ien a oi us. Ki essä oli
sama eks i hie ogly eilla ja demoo isella sekä
k eikkalaisella ki joi uksella eli jumalan, asia-
ki jojen ja a allis en kuole ais en ki joi uksel-
la. Koska sama säädös oli kolmena eks i e sio-
na, jois a yh ä osa iin lukea ja ois a opi iin
lukemaan kop in a ulla, pys y iin myös hie o-
gly i ulki semaan.
Sosiaalinen media oi oimia Rose an ki en
a oin. Kuin asian un ija osallis u a Twi e is-
sä oman alansa keskus eluun, he luo a uo o-
aiku uksessa uu a yleiskielisempää hallinnon
ki joi uskiel ä, joka o aa pa emmin huomioon
a allis en kuole ais en a pee .
Väi öski ja on lue a issa e kossa osoi eessa
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-03-1174-2
66
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019
ARTIKKELIPYYNTÖ:
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2020
Vuoden aih eessa 2020–2021 julkais aan sa jassaan kuudes ois a puhe ies innän uosiki ja
P ologi. Pyydämme ny ehdo uksia a ikkeleiksi. Vuosiki ja esi elee ihmis en älisen uo o aiku-
uksen uusin a u kimus a. Tu kimus oi kohdis ua esime kiksi uo o aiku ussuh eisiin, yhmiin,
iimeihin ja yh eisöihin, joh amis ies in ään, esiin ymiseen ja julkiseen puhumiseen, aiku ami-
seen ja a gumen oin iin, polii iseen ies in ään, kul uu ien äliseen ies in ään, eknologia äli -
eiseen kanssakäymiseen ai uo o aiku uksen ja hy in oinnin yh eyksiin. Tu kimuksen koh eena
oi a olla myös ies in ä- ja uo o aiku usosaamisen ja ies in äkoulu uksen kysymykse .
P ologi a joaa ie eellisen oo umin myös moni ie eiselle u kimukselle. A ikkelien ki joi ajia
kannus e aan eks eissä uo opuheluun puhe ies innän alalla ehdyn u kimuksen kanssa. Ta oi e
on lisä ä e i alojen asian un ijoiden yh eis yö ä.
P ologissa julkais aan empii isiä u kimuksia sekä eo ee isia ja me odologisia a ikkelei a. A ik-
keli oi a olla myös poh i ia ja a ioi ia ka sauksia u kimusalueeseen ai -näkökulmaan. Vuo-
siki jassa julkais a iksi a koi e u a ikkeli käy ä läpi e e ee-a ioinnin. Ve aisa ioi ujen a -
ikkeleiden lisäksi P ologissa julkais aan myös puhe ies in ä ie een ajankoh aisia puheen uo oja
ku en lec io p aecu so ioi a, ä keinä pide yjä esi elmiä ja keskus elua puhe ies innän u kimuk-
ses a ja ope ukses a.
Vuonna 2020 P ologin pää oimi aja on leh o i, FT Emma Kos iainen. Jos halua a jo a a ikkelin
julkais a aksi P ologissa, lähe ä ii is elmä ehdo ukses asi (300–400 sanaa) 11.2.2020 mennessä
sähköpos i se osoi eeseen emma.kos iainen [a ] jyu. i. Voi myös lähe ää ehdo uksen puheen uo-
oksi, näkökulmaksi ai ki ja-a ioksi. Ki joi ajille ilmoi e aan a ikkeliehdo us en sopi uudes a
uosiki jaan helmikuun loppuun mennessä.
Tämän jälkeen a ikkeliksi a koi e u käsiki joi us (40 000 me kkiä älilyön eineen) pyyde ään
lähe ämään 30.4.2020 mennessä TSV:n Open Jou nal Sys ems (OJS) -alus an kau a. Jä jes elmään
ekis e öidy ään osoi eessah ps://jou nal. i/p ologi. Jos ki joi aja on jo ekis e öi yny OJS-jä -
jes elmän käy äjäksi, salasana ja unnus säily ä ennallaan.Muu julkais a aksi a koi e u eks i
kuin ie eellise a ikkeli ulee jä ää OJS-jä jes elmään iimeis ään 30.8.2020. Lec io p aecu so ia
oidaan jä ää julkais a iksi sopimuksen mukaan myöhemminkin.
Lisä ie oja:
Emma Kos iainen, pää oimi aja (emma.kos iainen[a ]jyu. i)
h ps://jou nal. i/p ologi
67
Call o pape s
CALL FOR PAPERS:
P ologi — Communica ion Yea book 2020
P ologi is an annual jou nal o P ologos y, a Finnish scien i ic communica ion associa ion. The
jou nal p esen s he la es esea ch on human in e ac ion. P oposals o a icles can be o e ed in
Finnish, Swedish, and English.
A he u n o he yea 2020–2021, he Six een h Annual Volume o P ologi will be published. We a e
now in i ing p oposals o a icles. A icles can ocus, o ins ance, on in e pe sonal ela ionships,
g oups, eams and communi ies, leade ship communica ion, pe o mance and public speaking,
in luence and a gumen a ion, poli ical communica ion, in e cul u al communica ion, echnologi-
cally-media ed communica ion, o he connec ion be ween in e ac ion and well-being. The ocus
o he s udy may also be ela ed o in e pe sonal communica ion compe ence and aining.
The jou nal publishes empi ical s udies, heo e ical and me hodological a icles as well as e lec i e
and e alua i e e iews o a esea ch a ea o pe spec i e. The a icle p oposals will be pee - e iewed.
In addi ion o pee - e iewed a icles, P ologi also publishes opical communica ion speeches such
as lec io p aecu so ias, high-le el p esen a ions, and discussions o in e pe sonal communica ion
esea ch and eaching.
The jou nal p o ides a scien i ic o um o mul idisciplina y esea ch. In o de o inc ease coope a-
ion among and dialogue wi h expe s in a ious ields, schola s om all disciplines a e encou aged
o submi a icle p oposals o P ologi. We app ecia e schola ly e o s o in e ac wi h p e ious and
cu en communica ion esea ch in he a o emen ioned a eas o in e es .
I you would like o submi an a icle o publica ion in P ologi, send an abs ac o you p oposal
(300–400 wo ds) by Feb ua y 11 h, 2020 o he edi o -in-chie a emma.kos iainen [a ] jyu. i. The
au ho s will be in o med abou he sui abili y o he a icle p oposals by he end o Feb ua y. Sub-
sequen ly, he manusc ip o he a icle (40,000 cha ac e s including spaces) is eques ed o be sen
by Ap il 30 h, 2020.
Fo mo e in o ma ion:
Please con ac Emma Kos iainen, Edi o -in-chie (emma.kos iainen [a ] jyu. i).
68
P ologi – puhe ies innän uosiki ja 2019