Itsehallittavan Identiteetin Käyttötapaukset Yrityslompakoissa

Joel Holappa ITSEHALLITTAVAN IDENTITEETIN KÄYTTÖTAPAUKSET YRITYSLOMPAKOISSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2024 TIIVISTELMÄ Holappa, Joel Itsehallittavan Identiteetin Käyttötapaukset Yrityslompakoissa Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2024, 101 s. Tietojärjestelmätiede, pro gradu -tutkielma Ohjaaja(t): Riekkinen, Janne Digitaalinen identiteetti on keskeinen osa nykyaikaista liiketoimintaa, erityisesti sääntelyn täyttämisessä ja prosessien sujuvoittamisessa. Perinteiset identiteetinhallintajärjestelmät ovat usein monimutkaisia, kalliita ylläpitää ja altistavat yrityksiä tietoturvariskeille. Tämä luo tarpeen uusille ratkaisuille, jotka tukevat liiketoimintaprosesseja tehokkaammin ja turvallisemmin. Itsehallittava identiteetti tarjoaa hajautetun lähestymistavan digitaaliseen identiteetinhallintaan, jonka avulla käyttäjät voivat hallita ja jakaa tietojaan turvallisesti ilman keskitettyjä kolmansia osapuolia. Tämä teknologia luo perustan yrityslompakoille, jotka ovat itsehallittavaan identiteettiin perustuvia ratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yrityslompakot mahdollistavat asiakirjahallinnan tehostamisen, prosessien automatisoinnin ja tietoturvan parantamisen. Keskeisiä käyttötapauksia ovat esimerkiksi asiakkaan tunnistamisprosessien automatisointi ja taloushallinnon sujuvoittaminen. Tutkimuksessa tarkasteltiin itsehallittavaan identiteettiin perustuvien yrityslompakoiden käyttötapauksia Yrityksen Digitalous -projektin kontekstissa. Aineistona käytettiin 74 dokumentoitua käyttötapausta, 54 kyselyn vastausta ja puolistrukturoituja haastatteluja. Analyysi osoitti, että yrityslompakoiden tärkeimmät käyttötapaukset liittyvät sääntelyvaatimusten täyttämiseen, kuten asiakkaan tunnistamiseen, asiakirjahallintaan ja taloushallinnon automatisointiin. Näiden prosessien tehostaminen vähentää manuaalista työtä ja parantaa prosessien tarkkuutta. Lisäksi tulokset osoittavat, että yrityslompakot voivat tuoda merkittävää lisäarvoa sääntelyn täyttämisessä ja operatiivisen tehokkuuden lisäämisessä. Haasteina tutkimuksessa korostuivat globaalien standardien puute ja sääntelyyn liittyvä epävarmuus, jotka voivat rajoittaa yrityslompakoiden laajamittaista käyttöönottoa erityisesti monikansallisessa liiketoiminnassa. Lisäksi yritysten tietoisuuden ja luottamuksen puute voi hidastaa uusien teknologioiden omaksumista. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa yrityksille, sääntelijöille ja teknologiatoimittajille yrityslompakoiden keskeisistä käyttötapauksista ja niiden vaikutuksista sääntelyn täyttämiseen sekä operatiivisen tehokkuuden lisäämiseen. Asiasanat: itsehallittava identiteetti, yrityslompakko, digitaalinen identiteetti, digitaalinen lompakko, käyttötapaus ABSTRACT Holappa, Joel Use Cases of Self-Sovereign Identity in Corporate Wallets University of Jyväskylä, 2024, 101 pp. Information Systems, Master’s Thesis Supervisor(s): Riekkinen, Janne Digital identity is a crucial aspect of modern business operations, particularly in fulfilling regulatory requirements and streamlining processes. Traditional identity management systems are often complex, expensive to maintain, and expose companies to security risks. This creates a need for innovative solutions that can support business processes more efficiently and securely. Self-Sovereign Identity provides a decentralized approach to digital identity management, enabling users to control and share their data securely without relying on centralized third parties. This technology forms the foundation for corporate wallets, which are Self-Sovereign Identity-based solutions designed to meet business needs. Corporate wallets enhance document management, automate processes, and improve data security. Key use cases include the automation of customer identification processes and the optimization of financial administration. This study examined use cases of corporate wallets based on Self-Sovereign Identity within the context of the Yrityksen Digitalous project. The data comprised 74 documented use cases, 54 survey responses, and semi-structured interviews. The analysis revealed that the most significant use cases for corporate wallets are related to fulfilling regulatory requirements, such as customer identification, document management, and financial process automation. These improvements reduce manual labor and enhance process accuracy. Additionally, the findings indicate that corporate wallets can add substantial value in regulatory compliance and operational efficiency. However, the study also highlighted challenges such as the lack of global standards and regulatory uncertainty, which may limit the widespread adoption of corporate wallets, especially in multinational business contexts. Furthermore, a lack of awareness and trust among companies may slow the adoption of new technologies. The findings provide valuable insights for businesses, regulators, and technology providers regarding the key use cases of corporate wallets and their impact on regulatory compliance and operational efficiency. Keywords: Self-Sovereign Identity, corporate wallets, digital identity, digital wallet, regulation KUVIOT KUVIO 1 "SSI-ekosysteemiin kuuluu erilaisia toimijoita, kuten myöntäjiä, haltijoita ja tarkastajia, joiden vuorovaikutus on keskeistä järjestelmän toiminnallisuuden kannalta (Mühle ym., 2018)." .................................................... 20 KUVIO 2 Arvioi seuraavien digitaalisen yrityslompakon toiminnallisuuksien tärkeyttä yrityksellenne .............................................................................................. 38 TAULUKOT TAULUKKO 1 SSI:n perusteet (Allen, 2016) ........................................................... 15 TAULUKKO 2 Haastateltavat .................................................................................. 35 TAULUKKO 3 Arvioi seuraavien digitaalisen yrityslompakon toiminnallisuuksien tärkeyttä yrityksellenne .......................................................... 39 TAULUKKO 4 Englanninkielisten käyttötapausten käännökset ja suomennokset ........................................................................................................................................ 41 TAULUKKO 5 Käyttötapausten lukumäärä -taulukko ......................................... 43 TAULUKKO 6 Identiteetin ja tietoturvan hallinta Excel-taulukko ...................... 44 TAULUKKO 7 Identiteetin ja tietoturvan hallinta kyselyn aineisto .................... 45 TAULUKKO 8 Sääntelyn noudattaminen ja asiakirjanhallinta Excel-taulukko 48 TAULUKKO 9 Sääntelyn noudattaminen ja asiakirjahallinta kyselyn aineisto . 50 TAULUKKO 10 Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus Excel-taulukko ..... 53 TAULUKKO 11 Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus kyselyn aineisto .... 55 TAULUKKO 12 Asiakaskokemus ja asiakassuhteet Excel-taulukko .................. 58 TAULUKKO 13 Asiakaskokemus ja asiakassuhteet kyselyn aineisto ................. 58 TAULUKKO 14 Kansainvälinen liiketoiminta ja yhteentoimivuus Excel-taulukko ........................................................................................................................................ 61 TAULUKKO 15 Kansainvälinen liiketoiminta ja yhteensopivuus kyselyn aineisto ........................................................................................................................................ 62 TAULUKKO 16 Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen Excel-taulukko ........................................................................................................................................ 66 TAULUKKO 17 Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen kyselyn aineisto ........................................................................................................................................ 66 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT KUVIOT JA TAULUKOT 1 JOHDANTO ........................................................................................................... 7 1.1 Tutkimusongelma ja tavoitteet .................................................................. 8 1.2 Työn rakenne ................................................................................................ 9 2 KIRJALLISUUSKATSAUS ................................................................................. 10 2.1 Digitaalinen identiteetti ............................................................................ 10 2.1.1 Identiteetinhallintajärjestelmät ....................................................... 11 2.1.2 Hajautetut identiteettijärjestelmät ................................................. 13 2.2 Itsehallittava identiteetti ........................................................................... 15 2.2.1 Teknologiset osatekijät .................................................................... 17 2.2.2 SSI-ekosysteemi ja toimijat .............................................................. 19 2.3 Digitaaliset lompakot ................................................................................ 21 2.3.1 Yrityslompakot ................................................................................. 22 2.3.2 EUDI-lompakot ................................................................................ 24 2.3.3 Lompakkojen käyttötapaukset ....................................................... 25 2.3.4 Digitaalisten lompakoiden käyttöönoton haasteet ..................... 27 2.3.5 Tutkimusaukot ................................................................................. 28 3 YRITYKSEN DIGITALOUS -PROJEKTI .......................................................... 30 4 MENETELMÄT ................................................................................................... 32 4.1 Tutkimusasetelma ...................................................................................... 32 4.2 Aineistonkeruu........................................................................................... 34 4.2.1 Puolistrukturoidut haastattelut ...................................................... 34 4.2.2 Strukturoidut kyselyt ....................................................................... 35 4.2.3 Dokumenttianalyysi......................................................................... 40 5 KÄYTTÖTAPAUSTEN KATEGORISOINTI JA ANALYYSI ....................... 43 5.1 Identiteetin ja tietoturvan hallinta ........................................................... 44 5.2 Sääntelyn noudattaminen ja asiakirjanhallinta ..................................... 47 5.3 Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus ............................................ 53 5.4 Asiakaskokemus ja asiakassuhteet .......................................................... 57 5.5 Kansainvälinen liiketoiminta ja yhteentoimivuus ................................ 61 5.6 Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen .................................. 65 5.7 Analyysin yhteenveto ja johtopäätökset ................................................ 69 6 TULOKSET JA KESKUSTELU .......................................................................... 71 6.1 Tulosten esittely ......................................................................................... 71 6.2 Keskustelu ................................................................................................... 75 7 JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................... 81 7.1 Tutkimuskysymykseen vastaaminen ..................................................... 81 7.2 Käytännön suositukset .............................................................................. 82 7.3 Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimuksen tarpeet ............................ 83 LÄHTEET ...................................................................................................................... 85 LIITE 1 HAASTATTELURUNGOT ........................................................................... 90 LIITE 2 KYSELYLOMAKE .......................................................................................... 96 Digitaalisen identiteetin hallinta on modernin yhteiskunnan keskeisiä teemoja, kun yhä useammat palvelut ja toiminnot siirtyvät digitaalisiin ympäristöihin. Identiteetin todentaminen on olennainen osa sekä julkisten että yksityisten palveluiden käyttöä, mutta perinteiset järjestelmät eivät vastaa täysin nykyajan vaatimuksia. Keskitetyt identiteettijärjestelmät, joissa käyttäjän tiedot tallennetaan organisaatioiden hallinnoimiin tietokantoihin, altistavat tiedot tietoturvariskeille ja väärinkäytöksille. Lisäksi ne rajoittavat käyttäjien mahdollisuuksia hallita omia tietojaan ja tekevät käyttäjistä riippuvaisia palveluntarjoajista. Mühle ym. (2018) korostavat, että näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudenlaisia identiteetinhallinnan malleja, joissa yksilöiden hallinta omiin tietoihinsa on keskiössä. Itsehallittava identiteetti (Self-Sovereign Identity, SSI) tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan digitaalisen identiteetin hallintaan. SSI:n avulla yksilöt ja organisaatiot voivat hallita ja jakaa identiteettitietojaan ilman kolmansien osapuolien väliintuloa. Tämä lähestymistapa lisää käyttäjien yksityisyyttä ja turvallisuutta sekä mahdollistaa tiedonhallinnan tehokkuuden eri palveluissa. Sedlmeir ym. (2021) huomauttavat, että SSI voi erityisesti tukea liiketoimintaprosessien tehostamista ja sääntelyn noudattamista vähentämällä manuaalista työtä ja parantamalla tiedon tarkkuutta. Euroopan unionin eIDAS 2.0 -asetus ja sen keskiössä oleva EUDI Wallet -aloite pyrkivät luomaan turvallisen ja yhteentoimivan digitaalisen identiteettiratkaisun koko EU:n alueelle. Tämän järjestelmän avulla kansalaiset ja yritykset voivat hallita ja jakaa identiteettija muita tietojaan luotettavasti. Nokhbeh Zaeem ym. (2021) kuvaavat, että EUDI Wallet yhdistää digitaaliset identiteettitiedot muihin keskeisiin tietoihin, kuten ajokortteihin, terveystietoihin ja koulutustodistuksiin, mikä mahdollistaa yksityisyydensuojan ja käytön helppouden. EUDI Walletin kehittämisessä keskeistä on standardien ja yhteentoimivuuden toteutuminen. Näiden avulla voidaan varmistaa, että digitaalisten identiteettien järjestelmät toimivat sujuvasti eri palveluiden ja rajat ylittävän yhteistyön tarpeisiin. Sedlmeir ym. (2022) ja Mühle ym. (2018) korostavat, että yhteentoimivuus edellyttää yhtenäisiä protokollia ja hallintamalleja, jotta SSI-järjestelmät voivat toimia saumattomasti eri organisaatioiden välillä. Euroopan komissio (2023) puolestaan painottaa, että eIDAS 2.0 -asetus ja EUDI Wallet yhdessä luovat sääntelykehykset, jotka tukevat digitaalisten identiteettien käyttöönottoa ja lisäävät käyttäjien luottamusta uusiin järjestelmiin. 1 JOHDANTO 8 Suomessa SSI-ratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa edistetään erityisesti Yrityksen Digitalous -hankkeen ja Findynet-verkoston kautta. Yrityksen Digitalous - hanke keskittyy yrityksille suunnattujen digitaalisten lompakoiden kehittämiseen, jotka mahdollistavat esimerkiksi asiakirjojen sähköisen hallinnan ja sääntelyn noudattamisen automatisoinnin. Bochnia ym. (2024) huomauttavat, että yrityslompakoilla voidaan vähentää hallinnollisia kustannuksia ja parantaa liiketoiminnan tehokkuutta tarjoamalla turvallisia ja luotettavia ratkaisuja tiedonhallintaan. Findynet-verkosto, joka on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke, toimii pilotointiympäristönä SSI:n sovelluksille ja keskittyy teknisen yhteentoimivuuden kehittämiseen. Findynet (Findy, 2023) tekee yhteistyötä Yrityksen Digitalous -hankkeen kanssa käytännön ratkaisujen, kuten eKuitin ja KYC-prosessien, pilotoinnissa. Näiden ratkaisujen odotetaan tarjoavan konkreettisia hyötyjä yritysten liiketoiminnalle, erityisesti talousprosessien automatisoinnissa ja luotettavuuden varmistamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia itsehallittavan identiteetin ja yrityslompakoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita yritysten näkökulmasta. Tutkimus keskittyy erityisesti Yrityksen Digitalous -hankkeessa tunnistettuihin käyttötapauksiin, ja niiden vaikutuksiin liiketoimintaprosessien tehostamisessa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään kartoittamaan keskeisiä haasteita, kuten teknistä yhteentoimivuutta ja kustannuksia, sekä ehdottamaan ratkaisuja, jotka tukevat digitaalisten lompakoiden käyttöönottoa suomalaisessa liiketoimintaympäristössä useammat palvelut ja toiminnot siirtyvät digitaalisiin ympäristöihin. 1.1 Tutkimusongelma ja tavoitteet Digitaalisen identiteetin hallinta on keskeinen osa yritysten toimintaa, mutta perinteiset järjestelmät ovat usein monimutkaisia ja vaativat lukuisia vaiheita, jotka hidastavat prosesseja ja lisäävät kustannuksia. Itsehallinnollinen identiteetti (SSI) tarjoaa mahdollisuuden hajauttaa identiteetin hallintaa, jolloin käyttäjät voivat itse hallita tietojaan ja jakaa niitä turvallisesti eri palveluntarjoajien välillä. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, jotka pyrkivät tehostamaan prosessejaan ja noudattamaan tiukkoja sääntelyvaatimuksia. Yrityksen Digitalous -projekti toimii alustana, jossa testataan ja kehitetään erilaisia yrityslompakoiden ratkaisuja. Tässä kontekstissa ei ole kuitenkaan kattavasti kartoitettu ja analysoitu keskeisiä käyttötapauksia, jotka tukevat niiden laajamittaista käyttöönottoa (Bochnia ym., 2024). Vaikka SSI tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, sen käyttöönotossa on edelleen ratkaisemattomia haasteita, kuten yhteentoimivuuden varmistaminen eri järjestelmien välillä ja sääntelyvaatimusten täyttäminen, erityisesti Euroopan unionin GDPR:n ja eIDAS 2.0:n osalta (Cucko ym., 2023; Sedlmeir ym., 2022). Sääntelykehysten nopea kehittyminen, kuten eIDAS 2.0:n voimaantulo, osoittaa, että on tärkeää ymmärtää paitsi nykyiset myös tulevat haasteet, jotka liittyvät yrityslompakoiden käyttöönottoon ja toimintaan erilaisissa liiketoimintaympäristöissä (Euroopan komissio, 2023). Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida keskeiset käyttötapaukset, joissa yrityslompakot voivat tuoda lisäarvoa yritysten toimintaan eri 9 liiketoimintaympäristöissä. Arvioida näiden käyttötapausten tekniset, sääntelyyn liittyvät ja operatiiviset haasteet. Tutkia, millaista strategista arvoa yrityslompakot voivat tuoda yrityksille ja miten ne voivat parantaa operatiivista tehokkuutta ja kilpailuetua.Tutkimuskysymyksenä on: • Mitkä ovat yrityslompakoiden tärkeimmät käyttötapaukset? Tutkimuksessa hyödynnetään Yrityksen Digitalous -projektista saatua tietoa analysoimaan, miten yritykset voivat saavuttaa tehokkuutta ja parantaa tietoturvaa SSI:n avulla. Erityisenä painopisteenä on ymmärtää, miten sääntelykehykset ja tekniset ratkaisut voidaan sovittaa yhteen niin, että ne tukevat yritysten arkea ja liiketoimintaprosesseja. 1.2 Työn rakenne Johdanto esittelee tutkimusaiheen taustan, tutkimusongelman ja -kysymyksen sekä tutkimuksen tavoitteet. Lisäksi luvussa määritellään tutkimuksen painopiste. Kirjallisuuskatsaus kartoittaa digitaalisen identiteetin ja itsehallittavan identiteetin keskeiset käsitteet, teknologiset osatekijät sekä digitaalisten lompakoiden roolin yritysmaailmassa. Yrityksen Digitalous -projekti käsittelee projektin taustaa, tavoitteita ja merkitystä tutkimukselle. Menetelmät-osiossa kuvataan tutkimusasetelma, aineistonkeruumenetelmät, kuten haastattelut, kyselyt ja dokumenttianalyysi, sekä aineiston analysointi. Käyttötapausten kategorisointi ja analysointi käsittelee Yrityksen Digitalous -projektista tunnistettuja käyttötapauksia ja analysoi niitä kategorioittain. Tulokset ja keskustelu-osiossa esitellään tutkimuksen keskeiset havainnot ja analysoidaan niiden merkitystä suhteessa kirjallisuuteen ja käytännön sovelluksiin. Johtopäätökset kokoaa yhteen tutkimuksen päätelmät, antaa suosituksia yrityslompakoiden hyödyntämisestä ja käsittelee tutkimuksen rajoituksia sekä jatkotutkimuksen tarpeita. 16 Sovrin-säätiö (Schardong & Custódio, 2022) on ollut keskeisessä roolissa itsehallittavan identiteetin kehityksessä. Sovrinin kehitystyö pohjautuu Allenin esittämiin periaatteisiin, jotka korostavat käyttäjien yksityisyyttä, turvallisuutta ja tietojen hallittavuutta hajautetussa järjestelmässä. Näitä periaatteita on Sovrinin toimesta ryhmitelty kolmeen pääkategoriaan: Security (turvallisuus), Controllability (hallittavuus) ja Portability (siirrettävyys). Näin järjestelmä varmistaa, että käyttäjät voivat turvallisesti hallita omia tietojaan ja jakaa niitä siirrettävissä olevien ja standardoitujen menetelmien avulla. Näitä periaatteita on täydennetty uusilla elementeillä, kuten Decentralization (hajauttaminen), mikä korostaa riippumattomuutta keskitetystä hallinnasta. Equity and Inclusion (oikeudenmukaisuus ja osallisuus) sekä Accessibility (esteettömyys) takaavat, että SSI-ratkaisut ovat saavutettavia kaikille käyttäjille. Lisäksi Usability (käytettävyys) ja Consistency (johdonmukaisuus) varmistavat, että järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja yhteensopivia eri toimialojen ja teknologioiden kanssa (Sedlmeir ym., 2021). Sovrinin kehittämä arkkitehtuuri, joka hyödyntää Hyperledger Indy -lohkoketjualustaa, on suunniteltu tarjoamaan turvallinen ja yksityisyyttä suojaava identiteettiratkaisu. Sovrinin infrastruktuuri yhdistää SSI:n perusperiaatteet hajautettuun teknologiaan ja mahdollistaa käytännön sovellukset, kuten henkilöllisyyden todentamisen ja datan jakamisen turvallisessa ympäristössä (Naik & Jenkins, 2020). Schardong ja Custódio (2022) huomauttavat, että Sovrinin malli on erityisen tehokas hajautettujen identiteettien hallinnassa, mutta siirrettävyys ja yhteentoimivuus vaativat edelleen standardien kehittämistä ja teknologioiden optimointia. Lisäksi innovatiiviset lähestymistavat, kuten Zero-Knowledge Proofs (ZKP), ovat keskeisiä tietosuojaa vaativissa tilanteissa, mutta niiden tekninen käsittely esitellään tarkemmin seuraavassa osiossa. Tämän lisäksi muutkin kuin Sovrin ovat pohtineet erilaisia viitekehyksiä. Schardong ja Custódio (2022) analysoivat SSI:n keskeisiä periaatteita ja validoivat Allenin alkuperäisen kymmenen periaatteen merkityksen. Lisäksi he esittivät viisi uutta ominaisuutta: käytettävyys, väärennösten estäminen, identiteetin todentaminen, identiteetin varmistaminen ja turvalliset transaktiot. Näillä lisäyksillä SSI-järjestelmät voidaan suunnitella kattavammin, mikä mahdollistaa niiden laajemman käytön monipuolisissa digitaalisissa identiteetin käyttötapauksissa, kuten turvallisuusja yksityisyyspainotteisissa sovelluksissa.Ferdous ym. (2019) ehdottavat SSI:n formaalia määritelmää, joka jakaa järjestelmien ominaisuudet viiteen luokkaan: perusominaisuudet, turvallisuus, hallittavuus, joustavuus ja kestävyys. Näiden luokkien avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin SSI-järjestelmät soveltuvat erilaisiin käyttötapauksiin ja tukevat käyttäjien oikeutta hallita omia tietojaan turvallisesti ja tehokkaasti. Sedlmeir ym. (2021) täydentävät tätä viitekehystä huomauttamalla, että SSI:n tavoitteena on antaa käyttäjille täysi hallinta heidän omiin tietoihinsa ja mahdollistaa turvallinen tietojen jakaminen eri palveluntarjoajien välillä. Heidän mukaansa periaatteet, kuten turvallisuus, hallittavuus ja hajauttaminen, ovat kriittisiä paitsi yksilöille myös organisaatioille, jotka voivat hyödyntää SSI:tä liiketoimintaprosessiensa tehostamisessa. Lisäksi Laatikainen ym. (2021) korostavat, että SSI:n onnistunut toteutus edellyttää teknologian, kuten hajautetun kirjanpidon (DLT), ja hallinnollisten keinojen yhdistämistä. Tämä yhdistelmä varmistaa järjestelmien yhteentoimivuuden ja joustavuuden eri sektoreilla, samalla tukien tietoturvaa ja yksityisyyttä. 17 Yhteenvetona voidaan sanoa, että Allenin alkuperäiset periaatteet ovat edelleen SSI-järjestelmien ytimessä, mutta niitä on laajennettu ja tarkennettu vastaamaan nykyaikaisia tarpeita. Tutkijoiden, kuten Schardong ja Custódio (2022), Ferdous ym. (2019), Laatikainen ym. (2021) ja Sedlmeir ym. (2021), näkemykset tarjoavat kattavan viitekehyksen SSI:n arviointiin ja kehitykseen. Teknologioiden, kuten hajautetun tilikirjan integrointi tukee järjestelmien turvallisuutta, joustavuutta ja yhteentoimivuutta, tehden SSI:stä soveltuvan monenlaisiin käyttötapauksiin. 2.2.1 Teknologiset osatekijät Itsehallittavan identiteetin teknologisiin osatekijöihin kuuluu useita keskeisiä elementtejä, kuten lohkoketjuteknologia, hajautettu tiedonhallinta ja salausprotokollat. Näiden avulla SSI-järjestelmät tarjoavat hajautetun ja turvallisen kehyksen digitaalisten identiteettien hallintaan. Sedlmeir ym. (2022) korostavat, että lohkoketjuteknologia mahdollistaa pysyvän ja turvallisen tallennusratkaisun, joka poistaa riippuvuuden keskitetyistä palveluntarjoajista. Tämä hajautettu rakenne parantaa datan luotettavuutta ja saatavuutta. Hajautetut tunnisteet (DID) muodostavat SSI-järjestelmien teknologisen ytimen, sillä ne mahdollistavat digitaalisten identiteettien hallinnan hajautetusti ilman riippuvuutta keskitetystä palveluntarjoajasta. DID-tunnisteet ovat yksilöllisiä tunnisteita, jotka luodaan ja rekisteröidään hajautettuun tilikirjaan (DLT), kuten lohkoketjuun, mikä takaa tietojen turvallisuuden ja muokkaamattomuuden. DID-järjestelmässä käyttäjä voi luoda oman tunnisteensa ja hallita sitä täysin itsenäisesti ilman kolmansien osapuolien valvontaa. Mühle ym. (2018) ja Arslan ym. (2021) selittävät, että "DID toimivat hajautetulla tilikirjatekniikalla, joka varmistaa, että tiedot ovat turvassa ja että vuorovaikutus on luotettavaa ilman, että tarvitaan keskitettyä tahoa hallinnoimaan prosessia." Tämä mahdollistaa käyttäjien hallita, mitä tietoja he jakavat ja kenelle, lisäten merkittävästi yksityisyyttä ja tietoturvaa. Lisäksi DID mahdollistaa vahvistettujen valtakirjojen (Verifiable Credentials, VC) luomisen, joita voi käyttää monissa eri palveluissa ja sovelluksissa. VC:n avulla tunnistetiedot voidaan todentaa luotettavasti ilman tarpeettoman tiedon paljastamista, mikä tekee tiedonvaihdosta turvallisempaa ja yksityisempää. Sedlmeir ym. (2022) huomauttavat, että VC:n avulla käyttäjät voivat säilyttää hallinnan tietoihinsa ja samalla jakaa vain tarvittavat tiedot. Bouras ym. (2020) täydentävät tätä näkökulmaa korostamalla, että "DID ovat kriittinen osa hajautettua identiteetti-infrastruktuuria, koska ne poistavat tarpeen keskitetylle valvonnalle ja mahdollistavat käyttäjien hallita identiteettitietojaan suvereenisti." DID-järjestelmät tarjoavat myös joustavan ja skaalautuvan ratkaisun digitaalisten identiteettien hallintaan. Yhdellä tunnisteella voidaan hallita monenlaisia identiteettitietoja ilman, että käyttäjän tarvitsee luottaa useisiin eri palveluntarjoajiin. Tämä ei ainoastaan paranna yksityisyyttä ja tietoturvaa, vaan myös vähentää hallinnollista taakkaa ja parantaa käyttäjäkokemuksen helppoutta. Vahvistettavat valtakirjat ovat keskeinen osa itsehallittavan identiteetin järjestelmiä. Ne mahdollistavat tiedon luotettavan todentamisen ilman, että käyttäjän tarvitsee paljastaa kaikkia tietojaan. Tämä teknologia perustuu kryptografisiin menetelmiin, jotka varmistavat, että vain tarvittavat tiedot jaetaan, mikä parantaa merkittävästi käyttäjien yksityisyyden suojaa. VC:t ovat erityisen hyödyllisiä ympäristöissä, 18 joissa tiedonvaihto vaatii sekä luotettavuutta että yksityisyyttä, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa ja talouspalveluissa. Sedlmeir ym. (2021) korostavat, että "VC-järjestelmät ja digitaaliset lompakot tarjoavat kätevän, turvallisen ja yksityisyyttä kunnioittavan vaihtoehdon nykyisille fyysisille ja digitaalisille identiteetinhallintajärjestelmille." Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi henkilöllisyyden vahvistaminen voidaan toteuttaa ilman, että käyttäjä paljastaa ylimääräisiä tietoja, kuten osoitettaan tai syntymäaikaansa. VC-järjestelmät mahdollistavat myös todennettuja todistuksia, kuten henkilöllisyys-, työja koulutustodistuksia. Näitä voidaan jakaa turvallisesti kolmansille osapuolille, ja ne on kryptografisesti allekirjoitettu, mikä tekee niiden väärentämisestä erittäin vaikeaa samalla, kun tietojen omistaja säilyttää täyden kontrollin (Sedlmeir ym., 2021). SSI-järjestelmissä keskeisenä tukiteknologiana toimii Zero-Knowledge Proof (ZKP), joka mahdollistaa tietojen todentamisen ilman, että tarkkoja tietoja, kuten nimiä, syntymäaikoja tai osoitteita, tarvitsee paljastaa. Esimerkiksi käyttäjä voi todistaa olevansa täysi-ikäinen ilman, että hänen tarkka syntymäaikansa paljastuu. Tämä on erityisen hyödyllistä sellaisissa sovelluksissa, joissa yksityisyys ja tietoturva ovat kriittisiä, kuten terveystai talouspalveluissa. George ja Chacko (2023) esittävät, että ZKP-teknologia ja VC-järjestelmät toimivat tehokkaasti yhdessä erityisesti terveydenhuollossa. Heidän mukaansa "ZKP mahdollistaa terveystietojen jakamisen ilman tarpeettoman henkilökohtaisen tiedon paljastamista, mikä tekee järjestelmästä tehokkaan ja tietoturvallisen." Esimerkkinä OpenMed-järjestelmä, joka hyödyntää ZKP:tä, sallii käyttäjien jakaa tietoa terveydentilastaan siten, että vain kyseinen väite, kuten rokotetodistuksen voimassaolo, voidaan tarkistaa. Tällöin käyttäjä säilyttää täyden hallinnan tietoihinsa ilman riskiä tarpeettomasta tietojen vuotamisesta (George & Chacko, 2023). ZKP-teknologian laajempi käyttöönotto on myös mahdollistanut SSIjärjestelmien skaalautuvuuden ja sovellettavuuden monilla eri aloilla. Naik ja Jenkins (2020) lisäävät, että Sovrinin kaltaiset SSI-alustat hyödyntävät ZKP:tä, mikä parantaa yksityisyyden suojaa ja mahdollistaa käyttäjälähtöiset, hajautetut identiteetinhallintamallit. Tämä teknologia tekee järjestelmistä erityisen hyödyllisiä ympäristöissä, joissa tiedonvaihto vaatii sekä joustavuutta että korkeaa tietoturvaa. Lohkoketjuteknologia ja hajautettu tilikirjatekniikka ovat keskeisiä tekijöitä itsehallittavan identiteetin järjestelmien turvallisuuden ja luotettavuuden takaamisessa. Lohkoketjujen käyttö mahdollistaa hajautetun, väärentämisen kestävän tietorakenteen, joka varmistaa, että tietoja voidaan tallentaa ja jakaa turvallisesti ilman tarvetta keskitetylle palveluntarjoajalle. Sedlmeir ym. (2022) korostavat, että lohkoketju tarjoaa "läpinäkyvän ja väärentämisen kestävän tietorakenteen, mikä luo luottamusta järjestelmään ja tekee siitä houkuttelevan ratkaisun moniin käyttötarkoituksiin." Tämän luottamuksen perustana on lohkoketjun kyky tallentaa kaikki tapahtumat kronologisessa järjestyksessä ja varmistaa tietojen muuttumattomuus sekä jäljitettävyys. Lohkoketjuteknologia poistaa tarpeen keskitetylle valvonnalle ja antaa käyttäjille mahdollisuuden hallita omia tietojaan suoraan. Tämä hajautettu lähestymistapa tarkoittaa, että käyttäjien ei tarvitse luottaa keskitettyihin toimijoihin, kuten perinteisiin identiteettipalveluntarjoajiin, vaan he voivat itse päättää, kenelle ja miten tietoja jaetaan. Ferdous ym. (2019) selittävät, että "DLT mahdollistaa käyttäjien hallita suoraan omia tietojaan ja tarjoaa samalla turvallisen alustan tietojen tallentamiselle ja 19 käsittelylle ilman kolmansien osapuolten väliintuloa." Tämä lisää yksityisyyttä ja tietoturvaa sekä vähentää riippuvuutta keskitetystä infrastruktuurista. DLT:n tarjoama hajautettu ympäristö estää yksittäisten tahojen monopolisoivan kontrollin ja varmistaa järjestelmän avoimuuden ja luotettavuuden. Benčić ja Žarko (2018) huomauttavat, että "DLT mahdollistaa globaalin lisättävän tietorakenteen, jota useat hajautetut toimijat voivat hallita." Tämä tekee SSI-järjestelmistä erityisen hyödyllisiä ympäristöissä, joissa yksityisyyden ja tietoturvan varmistaminen on ensisijaisen tärkeää, kuten terveysja rahoitusalalla. Käyttämällä lohkoketjuja SSI-järjestelmät tarjoavat alustan, joka yhdistää turvallisuuden, yksityisyyden ja käyttäjien itsemääräämisoikeuden. Laatikainen ym. (2021) korostavat, että DLT yhdistää tietoturvan ja käyttäjälähtöisen tiedonhallinnan tavalla, joka antaa käyttäjille paremman kontrollin digitaalisiin identiteetteihin liittyvissä asioissa. Tämä yhdistelmä tekee SSI-järjestelmistä houkuttelevan ratkaisun nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa yksityisyyden suoja ja turvallisuus ovat yhä tärkeämpiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että lohkoketjuteknologian ja DLT:n käyttö SSIekosysteemissä parantaa tietoturvaa, avoimuutta ja luotettavuutta. Sedlmeir ym. (2022) ja Benčić ja Žarko (2018) osoittavat, että DLT:n väärentämisenkestävät ominaisuudet luovat perustan järjestelmien luotettavuudelle ja antavat käyttäjille ja organisaatioille suuremman autonomian digitaalisten identiteettiensä hallinnassa. Tämä vahvistaa SSI:n merkitystä nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa luottamus ja tietoturva ovat keskeisiä arvoja. 2.2.2 SSI-ekosysteemi ja toimijat Itsehallittavan identiteetin ekosysteemi käsittää erilaisia osallistujia ja yksiköitä, joilla kaikilla on omat tehtävänsä identiteettien hajautetussa hallinnassa. SSI-järjestelmän peruskomponentteihin kuuluvat teknologisten komponenttien lisäksi toimijat, joissa on kolme ensisijaista osallistujaa: myöntäjä, identiteetin haltija ja todentaja (Cucko et ym., 2023). Näiden osapuolten välinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä SSI-järjestelmien toimivuudessa. 20 KUVIO 1 "SSI-ekosysteemiin kuuluu erilaisia toimijoita, kuten myöntäjiä, haltijoita ja tarkastajia, joiden vuorovaikutus on keskeistä järjestelmän toiminnallisuuden kannalta (Mühle ym., 2018)." Keskeisenä sidosryhmänä identiteetin haltija hyötyy palveluiden ja identiteetin tarjoajien tarjoamista palveluista tyypillisessä identiteetinhallintajärjestelmässä (IDMS) (Ahmed ym., 2022). Identiteetin haltija säilyttää täyden hallinnan tunnisteistaan ja niihin liittyvistä kryptografisista avaimista, jolloin hän voi suoraan hallita digitaalisia identiteettejään ja todistaa tunnisteiden omistajuuden lompakkoonsa tallennettujen yksityisten avainten avulla (Cucko ym., 2022). Tämä taso hallinnassa varmistaa todentamisja todennuskyvyn, mikä lisää käyttäjien autonomiaa ja henkilötietojen hallintaa (Cucko ym., 2022). Saidi et ym. (2022) tukevat tätä ja korostavat, että SSI:n periaatteiden mukaisesti käyttäjä voi päättää, kuinka ja kenelle identiteettitietoja jaetaan, mikä parantaa yksityisyyttä ja turvallisuutta. Henkilöllisyyden haltijat voivat olla yksilöitä, organisaatioita tai laitteita: • Yksilöt: SSI-paradigmassa yksilöt ovat keskeisiä identiteetin haltijoita. DID-tunnisteiden ja todennettavien valtakirjojen avulla he voivat valikoivasti hallita ja jakaa identiteettiominaisuuksiaan (Ahmed ym., 2022; Barros ym., 2022). Tämä malli tukee yksilön suvereniteettia omiin tietoihinsa liittyen, ja kuten Dunphy & Petitcolas (2018) huomauttavat, se tarjoaa merkittäviä etuja verrattuna perinteisiin keskitettyihin identiteettimalleihin. • Organisaatiot: Myös organisaatiot toimivat identiteetin haltijoina SSIekosysteemissä. Ahmed ym. (2022) selittävät, että organisaatioiden itsenäinen identiteettien hallinta vähentää riippuvuutta keskitetystä viranomaisvalvonnasta ja helpottaa palveluiden tarjoamista turvallisemmalla ja tehokkaammalla tavalla. Nokhbeh Zaeem ym. (2021) lisäävät, että tämä malli voi lisätä yritysten välistä yhteistyötä ja vähentää liiketoiminnan riskejä. • Laitteet: Digitaaliset laitteet, kuten IoT-laitteet, voivat myös olla henkilön asemassa SSI-ekosysteemissä, sillä ne voivat toimia itsenäisinä identiteetin haltijoina. Bouras ym. (2020) huomauttavat, että IoT-laitteiden yksilölliset DID-tunnisteet mahdollistavat turvallisen tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen yksityisyyttä kunnioittaen. Todentajat toimivat keskeisinä SSI-ekosysteemin osapuolina, jotka varmistavat identiteetin aitouden. Esimerkiksi palveluntarjoajat, valtion virastot tai muut identiteetin todentamista vaativat tahot tarkistavat yksilön esittämän valtakirjan aitouden ilman pääsyntarvetta keskitettyihin tietokantoihin. Saidin (2022) mukaan nollatietotodistustekniikat (ZKP) mahdollistavat tietojen uskottavuuden tarkistamisen paljastamatta arkaluonteisia tietoja, mikä takaa sekä yksityisyyden että turvallisuuden. Tämä tekniikka edistää SSI:n käytännön hyötyjä, kuten Feulner (2022) huomauttaa, koska se poistaa tarpeen tietojen tarpeettomalle jakamiselle eri osapuolten välillä. Myöntäjillä on oma roolinsa tarjoamalla varmennettavia todisteita (VC), jotka ovat SSI:n rakenteen olennaisia osia (Cucko ym., 2023). Näiden valtakirjojen avulla yksilöt voivat todentaa identiteettiominaisuuksiaan ja jakaa ne valikoivasti 21 todentajien kanssa turvallisella ja luottamuksellisella tavalla. Chotkan et ym. (2022) kritisoivat perinteisiä identiteettijärjestelmiä siitä, että ne perustuvat keskitetyihin peruutusprosesseihin, jotka eivät tue SSI:n hajautettua periaatetta. Tämä vahvistaa tarvetta määritellä uudelleen myöntäjän rooli hajautetussa SSI-ekosysteemissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että SSI:n teknologinen rakenne ja keskeiset toimijat, kuten myöntäjät, identiteetin haltijat ja todentajat, muodostavat joustavan ja turvallisen ekosysteemin. SSI tarjoaa käyttäjille enemmän autonomiaa hallita identiteettitietojaan, ja lohkoketjuteknologian hyödyntäminen takaa järjestelmien läpinäkyvyyden ja luotettavuuden. Yhdessä nämä tekijät muodostavat perustan nykyaikaiselle, käyttäjäkeskeiselle identiteettien hallinnalle, joka suojaa yksityisyyttä ja edistää digitaalista luottamusta (Saidi ym., 2022; Feulner ym., 2022). 2.3 Digitaaliset lompakot Digitaaliseen identiteettiin pohjautuvan lompakon yhteydessä ei ole yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä, mikä Podgorelec ym. (2022) mukaan aiheuttaa alalla huomattavaa sekaannusta. Digitaaliset lompakot liitetään usein itsehallittaviin identiteettijärjestelmiin, sillä ne tarjoavat yksityishenkilöille turvallisen ja siirrettävän menetelmän tunnisteidensa ja todennettavissa olevien valtakirjojensa hallintaan hajautetusti. Tämä ominaisuus mahdollistaa arkaluonteisten tietojen, esimerkiksi terveystietojen tai ajokorttitietojen, salaamisen ja jakamisen vain tarpeen mukaan (Saidi ym., 2022). Näin SSI-lompakot vähentävät tietoturvariskejä ja käyttäjän riippuvuutta keskitettyihin tietovarastoihin perustuvista identiteettijärjestelmistä. SSI-lompakoiden avulla käyttäjät voivat itse hallita digitaalista identiteettiään ja päättää, mitä tietoja jaetaan ja kenen kanssa. Tämä poikkeaa merkittävästi perinteisistä identiteetinhallinnan ratkaisuista, jotka usein nojaavat keskitettyihin tietokantoihin ja luovat tietovuotoriskejä (Wang & De Filippi, 2020). Saidi ym. (2022) korostavat, että SSI-lompakot "tarjoavat yksilöille mahdollisuuden hallita digitaalisia tunnisteitaan turvallisesti hajautetuilla menetelmillä", mikä vahvistaa yksityisyyttä ja tiedonhallintaa. Tämä lähestymistapa tarjoaa myös joustavuutta liiketoimintaprosesseihin, erityisesti sääntelyn noudattamisen ja tietoturvan näkökulmista. SSI-pohjaisista identiteettilompakoista ja lohkoketjuteknologian käytöstä on tullut SSI-järjestelmien olennainen osa, joka antaa yksityishenkilöille uudenlaista valtaa digitaalisiin identiteetteihinsä. Tällaiset ratkaisut hyödyntävät hajautettuja tunnisteita (DID) ja todennettavissa olevia valtakirjoja (VC), jotka toimivat turvallisina todisteina käyttäjän identiteettiominaisuuksista. Näiden komponenttien avulla yksilöt voivat todistaa identiteettinsä ja jakaa tietoja valikoivasti ilman, että kolmansien osapuolten tarvitsee hallita tietoja (Sedlmeir ym., 2022). Tämä mahdollistaa turvallisen tiedonvaihdon erilaisten sidosryhmien, kuten valtion virastojen, yritysten ja yksilöiden välillä (Cucko ym., 2023). SSI-lompakoiden edut ulottuvat myös yrityskontekstiin. Yritykset voivat hyödyntää SSI-lompakoita luotettavan ja standardoidun tietojenhallintainfrastruktuurin rakentamisessa. Esimerkiksi Feulner ym. (2022) korostavat, että "digitaaliset lompakot mahdollistavat tietojen jakamisen turvallisesti ja luotettavasti ilman keskitettyjä 22 tietovarastoja." Tämä ominaisuus tukee erityisesti GDPR:n ja eIDAS 2.0:n kaltaisten sääntelykehyksien vaatimuksia, mikä on tärkeää kansainvälisessä liiketoiminnassa. Digitaalisilla lompakoilla ja fyysisillä lompakoilla on selviä eroja niiden perustana olevan tekniikan ja käyttötapausten osalta. Vaikka molemmat säilyttävät henkilökohtaisia tunnistetietoja, digitaaliset lompakot tarjoavat selkeästi laajempia ominaisuuksia. Fyysiset lompakot sisältävät usein konkreettisia esineitä, kuten pankkija henkilökortteja, jotka toimivat tunnisteina ja maksuvälineinä. Toisaalta digitaaliset lompakot mahdollistavat useiden erilaisten digitaalisten identiteettien, todennusten ja valtakirjojen turvallisen hallinnan ja jakamisen (Schlatt ym., 2022). Tämä tekee niistä erityisen hyödyllisiä monimutkaisissa digitaalisissa ympäristöissä, kuten sähköisessä kaupankäynnissä tai terveydenhuollossa (Fernandez-Carames & Fraga-Lamas, 2018). Lisäksi SSI-lompakoiden rooli on kriittinen yksityisyyden ja turvallisuuden edistämisessä. Soltani ym. (2021) huomauttavat, että SSI-järjestelmien käyttäjäkeskeinen lähestymistapa antaa yksilöille mahdollisuuden hallita identiteettitietojaan suvereenisti. Tämä auttaa torjumaan identiteettivarkauksia ja tietojen väärinkäyttöä, jotka ovat yleisiä perinteisissä järjestelmissä. Saidi ym. (2022) tukevat tätä näkökulmaa ja lisäävät, että SSI-lompakoiden turvallisuusominaisuudet, kuten hajautettu rakenne ja vahva kryptografia, tekevät niistä houkuttelevan ratkaisun nykyajan tietoturvahaasteisiin. 2.3.1 Yrityslompakot Itsehallittavaan identiteettiin pohjautuvat yrityslompakot ovat nousseet esiin mahdollisina ratkaisuina identiteetinhallintaan yritysympäristössä, ja niiden taustalla on vankka tieteellinen tutkimuspohja. Ahmed ym. (2022) toteavat, että SSI tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden hyödyntää digitaalisia lompakoitaan ja hallita tunnistetietojaan hajautetusti ilman, että heidän tarvitsee luovuttaa tietojensa hallintaa useille keskitettyjä tietokantoja ylläpitäville tahoille. Tämä ominaisuus on erityisen tärkeä yritysja organisaatioympäristöissä, joissa tietoturva ja yksityisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Koska kirjallisuudessa ei tehdä selkeää eroa itsehallittavien yrityslompakoiden ja organisaatiolompakoiden välillä, näitä termejä käytetään tässä synonyymeinä. Lisäksi yrityslompakoiden määritelmät ja attribuutit eivät ole täysin vakiintuneita, joten seuraavassa käsitellään niiden keskeisiä ominaisuuksia eri tutkimusten näkökulmasta ja jaan ne neljään teemaan tutkimuksen mukaan. • Todennettavat tunnisteet ja identiteettilompakot: SSI-lompakoiden ytimessä ovat hajautetut tunnisteet (Decentralized Identifiers, DID), todennettavissa olevat valtakirjat (Verifiable Credentials, VC) ja identiteettilompakot (Cucko ym., 2023). Tämä lähestymistapa mahdollistaa käyttäjien hajautetun tunnistautumisen ja samalla varmistaa keskitetyn hallinnan valtuutusprosesseissa. Näin voidaan vahvistaa tietoturvaa ja pääsynhallintaa yrityksissä. Bochnia ym. (2024) painottavat, että todennettavissa olevat valtakirjat mahdollistavat organisaatioiden turvallisen ja joustavan tiedonvaihdon, mikä on keskeinen osa luotettavia digitaalisen identiteetin ratkaisuja. Sedlmeir ym. (2022) tukevat tätä näkemystä 23 huomauttaen, että SSI-yrityslompakot tarjoavat turvallisia arkistoja todennettavissa oleville tunnistetiedoille, minkä ansiosta yritykset voivat hallita digitaalisia identiteettejään ja olla vuorovaikutuksessa muiden tahojen kanssa säilyttäen samalla yksityisyytensä. • Parempi hallittavuus ja käytettävyys: Ahmed ym. (2022) korostavat, että SSI-ratkaisut parantavat ympäristöjen hallittavuutta ja käytettävyyttä hyödyntämällä vähimpien etuoikeuksien periaatetta ja tunnustettuja parhaita käytäntöjä. Tämä lähestymistapa yksinkertaistaa identiteetin ja käyttöoikeuksien hallintaa organisaatioissa, mikä puolestaan vähentää hallinnollisia kustannuksia ja parantaa käyttäjäkokemusta. Ferdous ym. (2019) lisäävät, että SSI-ratkaisut mahdollistavat hallinnollisten prosessien automatisoinnin, mikä vähentää manuaalisen työn tarvetta ja lisää organisaatioiden operatiivista tehokkuutta. Bochnia ym. (2024) huomauttavat, että SSI-järjestelmien avulla monimutkaiset tunnistautumisprosessit voidaan automatisoida, mikä parantaa käytettävyyttä ja vähentää virheiden riskiä. • Yhteentoimivuus ja luottamus: Feulner ym. (2022) painottavat, että yhteentoimivuus on keskeinen tekijä SSI-lompakoiden menestyksessä. Yhteentoimivuus mahdollistaa turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen eri osapuolten välillä ilman, että tietoja tarvitsee replikoida useaan paikkaan. Tämä ominaisuus tukee myös luottamussuhteiden rakentamista liiketoimintaekosysteemeissä (Bochnia ym., 2024). Nokhbeh Zaeem ym. (2021) korostavat, että yhteentoimivien digitaalisten identiteettiratkaisujen kehittäminen ei ainoastaan paranna tietojenvaihtoa, vaan myös edistää innovaatioita ja tukee kestävää kasvua yritysympäristöissä. • Avoimuus ja vastuuvelvollisuus: Sedlmeir ym. (2022) korostavat, että SSI-lompakoiden hajautettu ja läpinäkyvä lähestymistapa identiteetinhallintaan mahdollistaa suuremman avoimuuden ja vastuullisuuden. Tämä tukee yritysten tarpeita täyttää säänneltyjä käytäntöjä ja raportointivaatimuksia samalla, kun se lisää käyttäjien luottamusta järjestelmiin. Soltani ym. (2021) lisäävät, että SSI-ratkaisut vähentävät yksityisyysriskejä, koska yritysten ei tarvitse ylläpitää laajoja asiakastietokantoja. Bochnia ym. (2024) huomauttavat, että datan läpinäkyvä käsittely SSIjärjestelmissä auttaa yrityksiä osoittamaan vastuullisuutta ja hallitsemaan datan käyttöä tehokkaammin. Yrityslompakoiden käyttöönottoon vaikuttavat useat tekijät, kuten yhteensopivuus, helppokäyttöisyys ja koettu luottamus. Hidayat-ur-Rehman ym. (2022) korostavat, että yritykset tarvitsevat saumattoman integraation olemassa oleviin järjestelmiin, ja tekniset esteet on minimoitava, jotta SSI-lompakot voidaan ottaa käyttöön tehokkaasti. Wang ja Filippi (2020) lisäävät, että SSI tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden hallita identiteettitietojaan turvallisesti ja valikoivasti, mikä lisää yksityisyyttä ja käyttäjäluottamusta. 24 2.3.2 EUDI-lompakot Feulnerin (2022) mukaan EUDI-aloite tutkii itsehallittavan identiteetin hyödyntämistä yhteentoimivien digitaalisten lompakoiden tarjoamiseksi Euroopan kansalaisille. Aloite velvoittaa myös suuryrityksiä tarjoamaan rajapintoja näihin lompakoihin, mikä vahvistaa digitaalisen identiteetin hallintaa ja turvallisuutta eIDAS-asetuksen mukaisesti (Lindquist, 2023). Tämä pyrkimys on linjassa lohkoketjuteknologian hyödyntämisen kanssa, sillä teknologian läpinäkyvyys ja hajautettu rakenne tukevat luottamusta ja turvallisuutta (Sedlmeir ym., 2022). EUDI-pohjaisten yrityslompakoiden käsite edustaa uutta lähestymistapaa digitaalisen identiteetin hallintaan Euroopan unionissa toimiville yrityksille (Findy, 2023; Yrityksen Digitalous, 2023). Findyn (2023) mukaan nämä lompakot sisältävät keskeisiä yritystietoja, kuten perustietoja, viranomaishyväksyntöjä ja sertifikaatteja, joita yritykset voivat hallita ja jakaa anonyymisti ja turvallisesti digitaalisten lompakoiden kautta. Lisäksi Gavrila & Ancillo (2021) korostavat, että tällaiset lompakot voivat erityisesti tukea pk-yritysten tarpeita, sillä ne mahdollistavat turvallisen ja kustannustehokkaan identiteetinhallinnan. EUDI-pohjaiset lompakot tarjoavat organisaatioille merkittäviä etuja ja mullistavat tapaa, jolla ne hallinnoivat ja jakavat tietoa turvallisesti ja yksityisesti (Findy, 2023; Lindquist, 2023). Näihin etuihin kuuluvat muun muassa parantunut tietoturva, vahvistunut yksityisyyden suoja, virtaviivaistetut liiketoimintaprosessit sekä lisääntynyt luottamus digitaalisiin liiketoimiin. Kuten Schlatt ym. (2022) toteavat, EUDIpohjaiset lompakot voivat helpottaa monimutkaisten todennusprosessien hallintaa, mikä parantaa tehokkuutta ja tietoturvaa. Lisäksi lohkoketjuteknologian tarjoamat ratkaisut tukevat asetuksen tavoitteita erityisesti yhteentoimivuuden ja tietoturvan edistämisessä. Sedlmeir ym. (2021) korostavat, että hajautettu teknologia voi merkittävästi parantaa tietojen vaihdon läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta, mikä on keskeistä digitaalisen identiteetin hallinnassa. Tämä linjaus vahvistaa EUDI-lompakoiden roolia yhtenäistämällä käytäntöjä ja luomalla pohjan luotettaville ja yhteentoimiville identiteettiratkaisuille Euroopan laajuisesti (Cucko ym., 2023). Yhteenvetona voidaan todeta, että itsehallittava identiteetti ja siihen pohjautuvat yrityslompakot tarjoavat joukon välttämättömiä ominaisuuksia, jotka on räätälöity yritysympäristöjen identiteetinhallinnan tarpeisiin. Näihin kuuluvat hajautettu todennus ja valtuutus, todennettavissa olevat valtakirjat, parannettu hallittavuus ja käytettävyys, yhteentoimivuus ja luottamus, turvallisuus ja hallittavuus sekä läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Cucko ym. (2023) korostavat, että "yhteentoimivat ratkaisut mahdollistavat sujuvamman ja turvallisemman toiminnan yrityksille, jotka toimivat monissa maissa." Yhdessä näiden ominaisuuksien ansiosta organisaatiot voivat aloittaa matkan kohti turvallista, käyttäjäkeskeistä ja hajautettua identiteetinhallintaa. EUDI-pohjaisten lompakoiden tarkoitus on rakentaa ja muuttaa yritysten identiteetinhallintaa Euroopassa. Nämä lompakot parantavat turvallisuutta, yksityisyyttä ja luottamusta samalla kun ne virtaviivaistavat liiketoimintaprosesseja (Sedlmeir ym., 2021; Cucko ym., 2023). 25 2.3.3 Lompakkojen käyttötapaukset Itsehallittavaan identiteettiin perustuvat yrityslompakot tarjoavat laajan valikoiman mahdollisia käyttömahdollisuuksia yritysympäristöissä. Näitä käyttötapauksia tukevat useat akateemiset julkaisut, jotka tarjoavat syvällistä tietoa SSI-järjestelmien sovelluksista ja vaikutuksista. Feulner ym. (2022) korostavat SSI:n monipuolisia mahdollisuuksia eri sektoreilla, painottaen sen kykyä ratkaista monenlaisia identiteetinhallinnan haasteita (Saidi ym., 2022; Sung & Park, 2021). Gavrila ja Ancillo (2021) ovat tutkineet digitaalisten identiteettien hallintaa erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa SSI-lompakot voivat tarjota turvallisen ja yksityisyyttä suojaavan tavan hallita digitaalisia identiteettejä. Tämä vastaa tarvetta tehokkaille ja kustannustehokkaille identiteetinhallintaratkaisuille, jotka on suunniteltu erityisesti pk-yritysten tarpeisiin. Naik ja Jenkins (2020) toteavat, että SSI-lompakoiden avulla voidaan parantaa identiteetinhallintaprosesseja ja vastata organisaatioiden kehittyviin vaatimuksiin, erityisesti sääntelyyn liittyvissä prosesseissa. Glöcklerin (2023) analyysi osoittaa, että yrityslompakot ovat lupaavia ratkaisuja identiteetin ja käyttöoikeuksien hallinnan parantamiseen erityisesti pääsynhallintajärjestelmissä (IAM). Lisäksi Sedlmeir ym. (2021) huomauttavat, että SSI-lompakoilla on keskeinen rooli ulkoisten identiteettiratkaisujen saumattomassa integroinnissa, mikä tukee yhteentoimivuutta ja lisää luottamusta digitaalisiin identiteettiekosysteemeihin. Tämä vahvistaa SSI-lompakoiden merkitystä erilaisten liiketoimintaprosessien tukemisessa. Erilaisten yleisten huomioiden lisäksi kirjallisuudessa on noussut esiin myös suoranaisia ja alakohtaisia käyttötapauksia. Näiden lompakoiden sovellukset tukevat yksityisyyttä ja tietoturvaa, virtaviivaistavat liiketoimintaprosesseja ja tarjoavat yhteentoimivia ratkaisuja. Seuraavaksi esitellään keskeisiä käyttötapauksia sektoreittain. Know-Your-Customer (KYC) -prosessien keskeinen rooli rahoitussektorilla on asiakastietojen tunnistaminen ja sääntelyvaatimusten, kuten rahanpesun estämisen (AML), täyttäminen. Schlatt ym. (2022) korostavat, että "SSI-lompakot tarjoavat turvallisen ja läpinäkyvän perustan KYC-prosesseille, vähentäen samalla tarvetta tallentaa asiakastietoja keskitettyihin tietokantoihin." Maksutapahtumien turvallisuutta voidaan lisäksi parantaa SSI-lompakoiden avulla, sillä ne mahdollistavat vain tarvittavien tietojen jakamisen osapuolten kesken, mikä suojaa yksilöiden ja yritysten yksityisyyttä. Kapsoulis ym. (2020) esittävät, että lohkoketjupohjaiset KYC-ratkaisut voivat tehostaa KYC-prosessien turvallisuutta ja yksityisyyttä hyödyntämällä hajautettuja rekistereitä ja älykkäitä sopimuksia. Polyviou ym. (2019) puolestaan painottavat, että lohkoketjuratkaisut tarjoavat merkittäviä etuja, kuten asiakastietojen hajautetun tallennuksen, mikä vähentää kyberrikollisuuden riskejä ja lisää tietosuojan hallintaa. Lohkoketjun avulla asiakastietoja voidaan myös päivittää reaaliaikaisesti, mikä parantaa tiedon johdonmukaisuutta ja vähentää tarpeettomia manuaalisia prosesseja. Lisäksi lohkoketjupohjaiset KYC-järjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää KYC-dokumentit salatusti älykkäiden sopimusten avulla. Näin asiakas voi antaa tietojen jakoon suostumuksen tarkasti määritellyillä ehdoilla. Tämä lähestymistapa tukee GDPR:n ja vastaavien tietosuojasäännösten noudattamista sekä vähentää kolmansien osapuolten tarpeettomia tietojenkäsittelyprosesseja. 32 Tässä tutkimuksessa esitellään tutkimusmenetelmät ja lähestymistavat, joiden avulla pyritään ymmärtämään itsehallittavan identiteetin käyttöä yritysympäristöissä, erityisesti Yrityksen Digitalous -projektissa. Osiossa kuvataan yksityiskohtaisesti tutkimusasetelma, aineistonkeruumenetelmät ja analyysitekniikat, mikä varmistaa, että tutkimus perustuu systemaattiseen ja perusteelliseen lähestymistapaan. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan, kuinka SSI voidaan tehokkaasti integroida yrityslompakoihin, ja tutkimus yhdistää laadulliset ja määrälliset menetelmät, mikä tekee tuloksista kattavia, luotettavia ja sovellettavia yritysmaailman todellisiin tilanteisiin. 4.1 Tutkimusasetelma Tämä tutkimus hyödyntää monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa, jossa yhdistetään sekä laadullisia että määrällisiä lähestymistapoja. Monimenetelmäinen lähestymistapa soveltuu erityisen hyvin monimutkaisiin tutkimusongelmiin, koska se mahdollistaa erilaisten näkökulmien tarkastelun yhdistämällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen vahvuudet (Jokonya, 2016). Tämä menetelmä on välttämätön, kun pyritään ratkaisemaan SSI:n yritysmaailmaan liittyviä haasteita, joissa tekniset yksityiskohdat ja käyttäjäkokemukset ovat keskeisessä roolissa. Monimenetelmäinen lähestymistapa valittiin SSI-teknologian moniulotteisuuden vuoksi. SSI vaikuttaa yritysten toiminnan eri osa-alueisiin, kuten tekniseen infrastruktuuriin, sääntelyn noudattamiseen ja käyttäjäkokemukseen. Yhdistämällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä tutkimus voi tarkastella näitä eri ulottuvuuksia tavalla, johon kumpikaan menetelmä yksinään ei pystyisi (Huysmans & De Bruyn, 2013). Lisäksi lähestymistapa mahdollistaa triangulaation, jossa eri lähteistä saatua tietoa verrataan ja varmistetaan, mikä parantaa tutkimuksen tulosten pätevyyttä ja luotettavuutta (Gibson, 2016). Triangulaatio on keskeinen metodologinen strategia tässä tutkimuksessa. Triangulaatio yhdistää useita menetelmiä, tietolähteitä ja näkökulmia havaintojen vahvistamiseksi, mikä varmistaa, että johtopäätökset ovat perusteltuja ja luotettavia. Puolistrukturoitujen haastattelujen laadullista aineistoa verrataan määrällisiin kyselytutkimustuloksiin. Gibson (2016) ilmaisee, että näiden lähestymistapojen vertailu 4 MENETELMÄT 33 vähentää yksittäisten menetelmien vinoumien tai epätarkkuuksien riskiä ja tarjoaa laajemman ymmärryksen tutkimuskohteesta Tämä tutkimus hyödyntää monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa, jossa yhdistetään sekä laadullisia että määrällisiä lähestymistapoja. Monimenetelmäinen lähestymistapa soveltuu erityisen hyvin monimutkaisiin tutkimusongelmiin, kuten, koska se mahdollistaa erilaisten näkökulmien tarkastelun ja yhdistää näiden menetelmien vahvuudet (Creswell & Plano Clark, 2018). Tällainen lähestymistapa ei pelkästään tarjoa syvällistä ymmärrystä esimerkiksi sääntelyvaatimusten vaikutuksista, vaan myös yleistettäviä havaintoja käyttäjäkokemuksista. Triangulaatio on keskeinen strategia, jolla tässä tutkimuksessa parannetaan tulosten luotettavuutta ja monipuolisuutta. Se yhdistää useita menetelmiä ja tietolähteitä, mikä vähentää yksittäisten menetelmien vinoumia (Flick, 2004). Esimerkiksi laadullisista haastatteluista saatuja havaintoja, kuten käyttäjäkokemukseen liittyviä odotuksia, voidaan verrata määrällisen kyselytutkimuksen tuloksiin, mikä auttaa varmistamaan havaintojen pätevyyden Lisäksi triangulaation avulla voidaan havaita ristiriitoja, jotka voivat tarjota uusia näkökulmia tutkimusongelmaan. Triangulaation merkitys korostuu erityisesti, kun pyritään ymmärtämään SSI:n yrityssovellusten monimutkaisia ulottuvuuksia. Gibsonin (2016) mukaan triangulaation avulla voidaan vahvistaa johtopäätöksiä yhdistämällä laadulliset havainnot määrällisiin havaintoihin ja tunnistamalla mahdolliset selittävät tekijät. Tämä prosessi ei pelkästään vahvista havaintoja, vaan tuo myös syvyyttä analyysiin, erityisesti kun tulosten välillä on eroavaisuuksia. Tämän tutkimuksen aikana on kiinnitetty erityistä huomiota eettisiin periaatteisiin. Osallistujien anonymiteetti ja tietosuoja on varmistettu, ja kaikki kerätty data tallennetaan GDPR-säännösten mukaisesti. Vaikka monimenetelmäinen lähestymistapa tarjoaa kattavan näkemyksen tutkimuskohteesta, sillä on myös rajoituksia. Yksi haasteista on laadullisten ja määrällisten aineistojen integroiminen. Tähän liittyen Creswell ja Plano Clark (2018) esittävät, että selkeiden analyysistrategioiden, kuten rinnakkaisen analyysin, käyttö voi vähentää näitä haasteita. Tässä tutkimuksessa on sovellettu tällaisia strategioita, jotta sekä laadullisten että määrällisten menetelmien vahvuudet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksessa on huomioitu eettiset periaatteet kaikissa tutkimusvaiheissa. Aineistonkeruussa varmistettiin osallistujien tietoinen suostumus, ja heille kerrottiin tutkimuksen tarkoitus, osallistumisen vapaaehtoisuus sekä oikeus vetäytyä tutkimuksesta milloin tahansa. Kaikki osallistujien antamat tiedot käsiteltiin luottamuksellisesti ja anonymisoitiin analyysin aikana. Tutkimuksessa noudatettiin tietosuojalainsäädäntöä, erityisesti GDPR:ää, jotta varmistettiin käyttäjätietojen turvallinen käsittely. Kerätty data säilytettiin suojatuissa järjestelmissä, ja pääsy tietoihin oli rajoitettu vain tutkimuksen toteuttajille. Lisäksi tutkimussuunnitelma hyväksytettiin eettisesti, ja aineistonkeruu toteutettiin huolellisesti eettisten periaatteiden mukaisesti. 34 4.2 Aineistonkeruu Aineistonkeruuosiossa hyödynnetään useita menetelmiä, jotta tutkimuskysymyksiin saadaan kattava ymmärrys. Ensisijaiset aineiston lähteet sisältävät puolistrukturoidut haastattelut, strukturoidun kyselyn ja Excel-tiedoston, joka sisältää 74 käyttötapausta Yrityksen Digitalous -projektista. 4.2.1 Puolistrukturoidut haastattelut Puolistrukturoidut haastattelut toimivat tärkeimpänä laadullisena aineistolähteenä ja tarjoavat syvällistä tietoa sidosryhmien kokemuksista, haasteista ja strategisista näkökohdista Yrityksen Digitalous -projektissa. Näiden haastattelujen avulla voidaan tutkia monimutkaisia ongelmia, joita ei voida täysin ymmärtää määrällisten menetelmien avulla, kuten tekniset ja organisatoriset esteet SSI:n käyttöönotolle ja digitaalisten yrityslompakoiden havaitut hyödyt. Haastattelurungon laadinta perustui alustavaan teemakartoitukseen, ja sitä mukautettiin kunkin haastateltavan taustaan ja asiantuntemukseen sopivaksi. Tämä varmistettiin muokkaamalla kysymyksiä niin, että ne heijastivat haastateltavien rooleja ja kokemusaluetta aiheessa, jotta haastateltavat voivat vastata aihealueeseen selkeillä ja ymmärrettävillä termeillä. Ennen haastattelua varmistettiin, että haastateltava tunsi digitaalisten yrityslompakoiden perusperiaatteet, ja tarvittaessa annettiin lyhyt johdanto teknologiaan. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä Teams-sovelluksen kautta. Ennen nauhoituksen aloittamista kysyttiin haastateltavilta lupa tallennukseen ja varmistettiin suostumus aineiston käyttöön. Teams-ohjelman automaattinen transkriptio toimi litteroinnin pohjana, mutta jokainen tallenne käytiin läpi manuaalisesti tarkkuuden varmistamiseksi, sillä automaattinen litterointi ei tulkinnut kaikkea puhetta täydellisesti. Litterointi toteutettiin sanatarkasti, mutta siitä poistettiin täytesanoja ja toistoa. Haastateltavien puhekielisyys säilytettiin, mutta puheen selkeyttä parannettiin siten, että varsinainen sanoma ja merkitys säilyivät muuttumattomina. Aineiston anonymiteettiä varjeltiin poistamalla kaikki haastateltavia yksilöivä tieto. Jokainen litterointi tarkastettiin muiden tutkijoiden toimesta yhtenäisyyden ja laadun varmistamiseksi. Havaittujen puutteiden korjaamiseksi litterointeja tarkennettiin tarvittaessa. Haastattelut suoritettiin kolmen erillisen tutkijan toimesta, mikä paransi datan luotettavuutta ja monipuolisuutta Haastateltaviksi valittiin osallistujia, joilla oli ennestään kokemusta itsehallittavasta identiteetistä tai yrityslompakoista tai jotka olivat mukana Yrityksen Digitalous -hankkeen projekteissa. Tämä valintaperuste mahdollisti aiheeseen perehtyneiden näkökulmien saamisen, mikä parantaa tulosten relevanssia. Haastatteluihin osallistui edustajia eri kokoisista yrityksistä ja eri toimialoilta, mikä toi aineistoon monipuolisuutta ja lisäsi tulosten yleistettävyyttä. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän henkilöä. Kolme haastateltavista oli asiantuntijoita, jotka olivat perehtyneet digitaalisiin yrityslompakoihin ja SSI-teknologiaan, ja neljä henkilöä edusti eri kokoisia yrityksiä – mikro-, pieni-, keskisuurija suuryritys. Tämä osallistujajoukko toi aineistoon monipuolisuutta ja lisäsi tulosten yleistettävyyttä. 35 Haastateltava Rooli haastattelussa Rooli yrityksessä Yrityksen koko Yrityksen ikä Yrityksen toimiala H1, H2, H3 Asiantuntija - - - - H4 Asiakasyrityksen edustaja Toiminimellä toimiva yksityisyrittäjä Mikroyritys 5–10 vuotta Teollisuus H5 Asiakasyrityksen edustaja, mahdollinen palveluntarjoaja Ohjelmistoliiketoiminnan johto Suuri Yli 10 vuotta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta H6 Asiakasyrityksen edustaja Talousja hallintopäällikkö Pieni yritys Yli 10 vuotta Teollisuus H7 Asiakasyrityksen edustaja, mahdollinen palveluntarjoaja Tuotepäällikkö Keskisuuri yritys Yli 10 vuotta Informaatio ja viestintä TAULUKKO 2 Haastateltavat Haastattelulitteraatiot analysoitiin temaattisen analyysin avulla, jossa keskeiset toistuvat teemat, kuten tekniset haasteet, sääntelyyn liittyvät kysymykset ja käyttäjäkokemukset, nousivat esiin. Tämä lähestymistapa mahdollisti erilaisten näkökulmien tunnistamisen ja niiden yhteensovittamisen tutkimuksen kannalta keskeisiin kysymyksiin. Haastatteluissa pidettiin mielessä ero asiantuntijoiden ja yrityksen välillä ja näin kahteen pääryhmään heidän taustansa perusteella: asiantuntijoihin ja yritysedustajiin auttamaan analyysia. Tämä mahdollisti ryhmäkohtaisten näkökulmien tarkastelun, jolloin strategiset ja operatiiviset näkemykset voitiin erotella ja analysoida erikseen. Temaattisessa analyysissä keskityttiin kummankin ryhmän keskeisiin toistuviin teemoihin, jotka liittyivät esimerkiksi teknisiin haasteisiin, sääntelyn vaatimuksiin ja käyttäjäkokemuksiin. 4.2.2 Strukturoidut kyselyt Strukturoidut kyselyt jaetaan laajemmalle joukolle sidosryhmiä. Kyselyiden avulla kerätään kvantifioitua tietoa havaituista haasteista ja hyödyistä sekä käyttötapauksista, jotka liittyvät SSI-teknologian käyttöön yrityslompakoissa. Kyselytutkimuksen rakenne: Kyselyt koostuvat suljetuista ja avoimista kysymyksistä, joissa keskitytään muun muassa käyttäjien näkemyksiin SSI-ominaisuuksista, käyttöönoton haasteisiin ja hyötyihin. Tiedot kerätään sähköisesti ja analysoidaan määrällisillä menetelmillä. Huomionarvoista on, että tässä tutkimuksessa analysoitiin vain kyselyn ne osat, jotka olivat suoraan relevantteja tutkimuskysymyksiin, keskittyen erityisesti SSI-teknologiaan ja sen käyttötapauksiin yrityskontekstissa. Kyselyt toteutettiin Webporol-alustalla aikavälillä 13.11.-5.12.2023. 36 Kyselylomakkeen keskeisin kysymys oli nimeltään "Arvioi seuraavien digitaalisen yrityslompakon toiminnallisuuksien tärkeyttä yrityksellenne", ja siinä vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hyödyllisinä he näkivät yrityslompakon eri toiminnallisuudet. Näitä toiminnallisuuksia olivat esimerkiksi: • Vahvistetun rakenteisen tiedon, esim. eKuitti automaattinen jakaminen järjestelmiin ja jatkohyödynnettäväksi: Mahdollisuus luoda, jakaa ja tallentaa sähköisiä kuitteja, mikä yksinkertaistaisi dokumenttien hallintaa ja tiedonvaihtoa yrityksen ja sen yhteistyökumppaneiden välillä. • Kumppanin luotettavuuden todentaminen (KYC): Toiminto, joka mahdollistaisi liikekumppaneiden luotettavuuden tarkistamisen, erityisesti kaupankäyntija sopimusprosesseissa. • Henkilöstön tunnistaminen ja pääsynhallinta: Ominaisuus, joka auttaisi yrityksiä hallitsemaan pääsyoikeuksia ja työntekijöiden tunnistautumista, mikä parantaisi turvallisuutta erityisesti suuremmissa organisaatioissa. • Sähköinen allekirjoittaminen: Kyky toteuttaa juridisesti sitovia allekirjoituksia sähköisessä muodossa, mikä nopeuttaisi ja helpottaisi sopimusprosesseja. Tämä kysymys mallinsi Yrityksen Digitalous -hankkeen aiemmin toteuttamaan kyselyyn, joka oli muokattu tukemaan tämän tutkimuksen erityisiä tavoitteita. Kysymyksessä ei tämän takia kysytä suoraan käyttötapauksista vaan toiminnallisuuksista, sillä alkuperäinen kysymys haluttiin säilyttää mahdollisimman muuttumattomana. Kyselylomake sisälsi aluksi demografisia kysymyksiä vastaajien taustasta, kuten yrityksen koosta, toimialasta ja teknologiavalmiudesta. Nämä kysymykset mahdollistivat vastauksien analysoinnin erilaisten yritysten ja asiantuntijaprofiilien näkökulmasta, mikä auttaa hahmottamaan, kuinka eri kokoluokkien yritykset suhtautuvat digitaalisiin yrityslompakoihin. Esimerkkejä demografisista kysymyksistä olivat: • Yrityksen kokoluokka työntekijämäärän perusteella (jaoteltuna mikro-, pieniin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin) • Toimiala, jolla yritys toimii, ja yrityksen digitalisaation taso • Vastaajan rooli yrityksessä (esim. yritysjohtaja, teknologiavastaava tai taloushallinnon edustaja) Kysely suunnattiin yrityksille ja asiantuntijoille, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksensa Yrityksen Digitalous -hankkeen toimintaan. Kyselyyn osallistui yhteensä 54 henkilöä, jotka edustivat eri kokoisia yrityksiä monilta eri toimialoilta, mikä paransi tulosten yleistettävyyttä ja antoi kattavan kuvan yrityslompakoiden käyttötapauksista eri konteksteissa. Kyselyaineiston analyysi keskittyi tunnistamaan toiminnallisuuksia, joita yritykset pitivät erityisen tärkeinä. Tutkimuksen pääkysymys oli "Arvioi seuraavien digitaalisen yrityslompakon toiminnallisuuksien tärkeyttä yrityksellenne", jossa vastaajat arvioivat toiminnallisuuksia Likert-asteikolla. Tämä analyysitapa nähtiin sopivaksi, sillä aineiston koko on pieni eikä tarkoituksena ollut yleistää tuloksia 37 laajempaan joukkoon. Kyselyssä oli muitakin yrityslompakoihin liittyviä kysymyksiä, mutta muut kyselyn kysymykset, mukaan lukien demografiset kysymykset eivät olleet relevantteja tämän tutkimuksen kannalta tilastollisessa mielessä. Kyselylomake on liitetty tutkielman loppuun liitteeksi numero 1. Kysymysten analyysissa käytettiin seuraavia toiminnallisuuksia, jotka tutkimuksen tarkoitusta varten ovat synonyymejä käyttötapauksille: 38 KUVIO 2 Arvioi seuraavien digitaalisen yrityslompakon toiminnallisuuksien tärkeyttä yrityksellenne Tässä kuviossa on esitetty digitaalisten yrityslompakoiden toiminnallisuuksien tärkeys yrityksille, arvioituna Likert-asteikolla. Prosenttiosuudet kuvaavat, kuinka 83% 81% 80% 81% 78% 74% 70% 59% 54% 52% 59% 44% 26% 30% 9% 11% 11% 13% 11% 17% 15% 24% 26% 33% 20% 17% 41% 32% 4% 4% 5% 6% 7% 7% 9% 8% 7% 8% 15% 26% 26% 31% 4% 4% 4% 4% 2% 6% 9% 13% 7% 6% 13% 7% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Yritysasiakkaan/kumppanin tunnistaminen Tunnistautuminen yrityksenä Kumppanin luotettavuuden tarkistaminen Sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti Oman yrityksen luvat ja todistukset Toisen yrityksen luvat ja todistukset Talousprosessien automatisointi Viranomaisraportointi ja regulaatiot Vahvistettu rakenteinen tieto esim. eKuitti Asiakassuhteiden hallinta ja asiakastiedot Työntekijän valtuuttaminen Kainsainvälinen asiointi Vastuullisuusraportointi ja toimitusketjut Uuden työntekijän rekrytointi Tärkeä Neutraali Ei tärkeä En osaa sanoa 39 moni vastaajista piti kunkin toiminnallisuuden erittäin tärkeänä, tärkeänä, jne. Seuraavaksi taulukossa on esitetty keskiarvo ja mediaani, jotka mittaavat keskimääräistä tärkeyttä ja jakaumaa. Käännetty keskiarvo tarkoittaa alkuperäisestä Webporol-kyselyn asteikon kääntämistä tutkimukselle vertailtavaan muotoon. Käännetty keskiarvo osoittaa, että suurempi keskiarvo tarkoittaa tärkeämpää toiminnallisuutta. TAULUKKO 3 Arvioi seuraavien digitaalisen yrityslompakon toiminnallisuuksien tärkeyttä yrityksellenne Toiminnallisuus Käännetty keskiarvo Mediaani Moodi Tunnistautuminen yrityksenä 4 2 2 Asiakassuhteiden hallinta ja asiakastietojen käsittely 3,4 2 3 Yritysasiakkaan/kumppanin tunnistaminen 4,1 2 2 Yritysasiakkaan/kumppanin luotettavuuden tarkistaminen 4 2 2 Omaa yritystä koskevien erilaisten todistusten ja lupien jakaminen sähköisinä todistuksina, esim. luotettavuudesta, luottokelpoisuudesta tms. 3,9 2 2 Toisia yrityksiä koskevien erilaisten todistusten ja lupien pyytäminen sähköisinä todistuksina, esim. luotettavuudesta, luottokelpoisuudesta tms. 3,9 2 2 Kansainvälinen asioinnin helpottuminen vahvistettujen sähköisten todistusten välittämisen myötä 2,9 3 1 Sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti 4,2 2 1 Työntekijän valtuuttaminen ja pääsynhallinta esim. sopimusten tekeminen 3,5 2 2 Uuden työntekijän rekrytointiin liittyvät osaamistodistukset 2,8 3 3 Vahvistetun rakenteisen tiedon, esim. eKuitti automaattinen jakaminen järjestelmiin ja jatkohyödynnettäväksi 3,3 2 2 Talousprosessien automatisointi (esim. alv-raportointi tai matkalaskut) 3,8 2 1 Vastuullisuusraportointi ja toimitusketjujen seuranta esim. hiilidioksipäästöjen osalta 2,8 3 3 40 Keskiarvo: Tämä laskettiin antamaan yleiskuva kunkin toiminnallisuuden koetusta tärkeydestä. Likert-asteikkoa käsiteltiin välimatka-asteikkona, jolloin keskiarvo soveltuu kuvaamaan kokonaisuutta. Suurempi keskiarvo ilmaisee korkeamman koetun tärkeyden. Moodi ja mediaani: Moodi eli aineistossa yleisimmin esiintyvä arvo esitettiin kaikille toiminnallisuuksille. Mediaani kuvattiin keskilukuna, joka antaa tasapainoisemman kuvan muuttujien keskisijasta ja vähentää ääriarvojen vaikutusta. Tutkimuksessa käytetty 5-portainen Likert-asteikko numeroitiin seuraavasti: 5 = Erittäin tärkeä, 4 = Tärkeä, 3 = Neutraali, 2 = Ei tärkeä, 1 = Ei lainkaan tärkeä, ja 0 = En osaa sanoa. "En osaa sanoa" -vastaukset käsiteltiin puuttuvina tietoina, eikä niitä huomioitu tunnuslukuja laskettaessa. Näin saatiin kuva aidosti merkityksellisistä näkemyksistä ilman, että epävarmat vastaukset vaikuttaisivat keskiarvoon. Tuloksia kuvataan taulukoiden ja graafisten kuvioiden avulla, mikä antaa selkeän kuvan toiminnallisuuksien tärkeydestä. Kaikki toiminnallisuudet on esitetty keskiarvon, moodin ja mediaanin avulla. Lisäksi prosenttiosuudet niistä, jotka arvioivat toiminnallisuuden "Tärkeäksi" tai "Erittäin tärkeäksi", korostavat keskeisiä löytöjä. Tämä esitystapa antaa kokonaiskuvan siitä, mitkä toiminnallisuudet nähtiin merkityksellisimmiksi. Tutkimuksen analyysissa keskityttiin erityisesti toiminnallisuuksiin, joiden keskiarvo oli korkeampi, kuten yrityskumppanin luotettavuuden tarkistaminen ja sähköinen allekirjoittaminen. Näiden ominaisuuksien keskeiset tilastolliset tunnusluvut (keskiarvo, mediaani ja moodi) esitetään tulososiossa taulukon muodossa, ja tulokset havainnollistetaan graafisesti, mikä helpottaa tärkeimpien havaintojen tulkintaa. 4.2.3 Dokumenttianalyysi Dokumenttianalyysi täydentää tutkimuksen laadullista ja määrällistä aineistoa tuomalla lisäymmärrystä Yrityksen Digitalous -projektin käyttötapauksista ja niiden strategisista tavoitteista. Analyysiin sisältyivät projektiraportit, strategiadokumentit sekä käyttötapaukset, jotka käsiteltiin Excel-taulukossa. Tähän analyysiin valitut käyttötapaukset kattoivat erityisesti yrityskontekstissa esiin nousevia itsehallittavan identiteetin ja digitaalisten yrityslompakoiden soveltuvuusalueita. Taulukon sisältämät 74 käyttötapausta jaettiin kuuteen kategoriaan, jotka kehitettiin tutkimuksen aikana vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja mahdollistamaan käyttötapausten systemaattinen tarkastelu. Analyysi painotti selkeän jaottelun merkitystä, sillä käyttötapausten monimuotoisuus ja eri liiketoimintojen tarpeet edellyttivät huolellista järjestelyä. Tämä jaottelu auttoi tutkimusta tunnistamaan yritysten tarpeita ja haasteita SSI-teknologian soveltamisessa sekä sitä, miten eri toiminnallisuudet voivat tukea yrityksiä. Kategorisoinnissa otettiin huomioon projektin dokumentaation esiin nostamat yritysten keskeiset tarpeet ja vaatimukset. Lisäksi analyysissä sovellettiin haastatteluista ja kyselyistä saatuja oivalluksia, jotka auttoivat täsmentämään, miten kategoriat voisivat vastata tutkimuskysymysten vaatimuksiin ja yrityslompakoiden käyttöönoton hyötyihin. Yrityksen Digitalous -projektia dokumentaatio sisälsi myös englanninkielisiä käyttötapauksia, jotka ovat peräisin kansainvälisestä yhteistyökonsortiosta, johon 41 projektin osallistujat kuuluvat. Tämän konsortion tavoitteena on edistää digitaalisten yrityslompakoiden ja itsehallittavan identiteetin kehitystä sekä jakaa parhaita käytäntöjä eri maiden toimijoiden kesken. Konsortio tukee eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon (EUDI) pilotointia, jossa Suomi on mukana mahdollistamassa esimerkiksi sähköisten kuittien vastaanottamista ja jakamista yritysten välillä EUalueella. Englanninkieliset käyttötapaukset on käännetty suomeksi tämän tutkimuksen yhteydessä, jotta analyysi olisi yhtenäinen ja vertailukelpoinen. Seuraavat käyttötapaukset on käännetty suomeksi ja sisällytetty osaksi tutkimuksen analyysiä. TAULUKKO 4 Englanninkielisten käyttötapausten käännökset ja suomennokset Englanninkielinen käyttötapaus Suomennos Founding a company: Individuals affiliated with the pre-registered company > these persons can represent the company. Blacklisted CEOs. Contracts to be done as the founded company (rental agreements, insurance, capital stock payment). Yrityksen perustaminen: Pre-rekisteröidyn yrityksen edustajiksi voivat toimia siihen liitetyt henkilöt, mutta mustalla listalla olevat toimitusjohtajat eivät ole sallittuja. Sopimukset tehdään aina perustetun yrityksen nimissä (esim. vuokra, vakuutukset, osakepääoman maksut) Everyday business processes: Finding a trusted partner (e.g., Reliable Partner membership). Arkipäiväiset liiketoimintaprosessit: Luotettavan kumppanin löytäminen (esim. Luotettavan kumppanin jäsenyys). Founding a subsidiary in another country: Can the company act by itself, e.g., by sending its own information? Sivuliikkeen perustaminen toiseen maahan: Voiko yritys toimia itsenäisesti, esim. lähettämällä omaa tietoa viranomaisille. Payments: Bank account validation and e-invoicing. Maksut: Pankkitilin validointi ja e-laskutus. Employing new employees: Wage subsidy reporting and authorities’ requirements. Uusien työntekijöiden palkkaaminen: Palkkatukiraportointi ja viranomaisvaatimusten täyttäminen. Meeting public authority requirements for specific businesses (licenses and certificates). Julkisen viranomaisen vaatimusten täyttäminen tietyillä liiketoiminta-alueilla (lisenssit ja sertifikaatit). Securing funding for the organization: loan negotiation, grants from public authorities. Rahoituksen hankkiminen organisaatiolle: Lainaneuvottelut ja julkiset avustukset. Käyttötapauksia ei kuitenkaan oltu jaoteltu eri kategorioihin tai rakenteisiin Yrityksen digitalous -hankkeen pohjalta, joten tutkimusaineisto jaettiin analyysin kuuteen kategoriaan rakenteen Nämä kuusi kategoriaa muodostivat analyysin perustan, ja niiden avulla pystyttiin tunnistamaan kunkin käyttötapauksen keskeiset ominaisuudet sekä tarkastelemaan, mitkä toiminnallisuudet ja hyödyt korostuvat eri käyttötapauksissa. Tämä lähestymistapa mahdollisti syvällisemmän tarkastelun, jossa voitiin keskittyä sekä yrityslompakoiden käyttötapauksiin, teknisiin vaatimuksiin että niiden käytännön hyötyihin ja sääntelyyn liittyviin kysymyksiin. Näin varmistettiin, että analyysi kattoi kaikki tutkimuksen kannalta merkitykselliset näkökulmat. 48 käyttötapausta, jotka kuuluvat sääntelyn noudattamisen ja asiakirjahallinnan kategoriaan. Käyttötapaukset kuvaavat konkreettisia tilanteita, joissa yrityslompakot voivat tukea yrityksiä sääntelyyn liittyvissä velvoitteissa ja asiakirjojen hallinnassa. Käyttötapaukset on tiivistetty seuraavaan taulukkoon: TAULUKKO 8 Sääntelyn noudattaminen ja asiakirjanhallinta Excel-taulukko Käyttötapaus Selitys Y-tunnuksettomien entiteettien sähköinen asiointi Mahdollistaa Y-tunnuksettomille entiteeteille viranomaisasioinnin sähköisesti, mikä lisää vaatimustenmukaisuutta ja saavutettavuutta. Omistajatietojen digitalisointi (listaamattomat osakeyhtiöt) Omistajatietojen digitalisointi tehostaa tietojen hallintaa ja noudattaa sääntelyvaatimuksia erityisesti tietojen jakamisen osalta. Pre-rekisteröinti Pre-rekisteröinti tukee sääntelyvaatimuksia erityisesti vastuiden osalta ennen virallista rekisteröintiä, kuten vakuutusten hankintaa ja vuokrasopimuksia. Perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen digitalisointi, osa pre-rekisteröintiä Perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen digitalisointi mahdollistaa tärkeiden asiakirjojen tehokkaan hallinnan ja vaatimustenmukaisuuden seurannan. Public authority requirements for specific businesses: lisenssit ja sertifikaatit Tiettyjen toimialojen erityisvaatimukset, kuten lisenssit ja sertifikaatit, varmistavat sääntelyn noudattamisen. TK KT 6: Tilastokeskus tarjoaa toimipaikkatietojen ylläpitopalvelun rajapintana ja käyttöliittymänä Toimipaikkatietojen ylläpito mahdollistaa tehokkaan operatiivisen hallinnan ja sääntelyn mukaisen asiakirjahallinnan. Yrityksen perustietojen lataus PRH lompakkoon PRH tietojen lataaminen yrityksen lompakkoon varmistaa sääntelyn noudattamisen ja viranomaisvaatimusten täyttämisen ajantasaisin tiedoin. Asiakirjojen välitys viranomaisille Viranomaisraportoinnin automatisointi yrityslompakon kautta tukee sääntelyn noudattamista ja helpottaa yrityksen vastuullisuusraportointia. Alinhankkija todistaa yrityksen rekisteröintitiedot ja että tarvittavat luvat ovat kunnossa Tietojen varmennus ja lupien tarkistus tukee vaatimustenmukaisuutta ja luotettavia kumppanuuksia liiketoiminnassa. Yritys todistaa, että se on hoitanut ilmoitusvelvollisuutensa ja veronmaksunsa Tämä käyttötapaus liittyy sääntelyyn ja verotuksellisiin vaatimuksiin, mikä varmistaa yrityksen vaatimustenmukaisuuden. 49 Anniskeluluvan hakeminen Luvan hakeminen anniskeluun varmistaa liiketoiminnan vaatimustenmukaisuuden erityisesti säädellyillä toimialoilla. Tuotetietojen ja tuoteturvallisuuden osoittaminen Tuoteturvallisuutta koskevat tiedot, kuten alkuperätiedot ja sertifikaatit, varmistavat tuotteiden sääntelyvaatimusten täyttämisen. Kauppakumppanuuden solmiminen ja luottamuksen osoittaminen Kumppaneiden luotettavuuden tarkistaminen auttaa täyttämään sääntelyvaatimuksia ja vahvistaa yritysten välisiä suhteita. Viranomaislupien hakeminen Erilaisten viranomaislupien hakeminen on osa sääntelyn noudattamista ja yrityksen oikeuksien varmistamista liiketoiminnassa. Hankintasanomat Hankintaprosessiin kuuluvat dokumentit liittyvät vaatimustenmukaisuuteen ja sopimusten hallintaan. Tilastointi Tuloverotietojen jakaminen tilastointia varten on osa viranomaisraportointia ja sääntelyn noudattamista. DAC7 Tämä liittyy eurooppalaisen DAC7-direktiivin mukaisiin vaatimuksiin ja verotietojen raportointiin. DAC8 DAC8-direktiivin noudattaminen vaatii liiketoimien raportointia ja verovelvoitteiden täyttämistä erityisesti kryptovaluuttakaupoissa. Asiakirjojen sähköinen allekirjoitus Mahdollistaa sopimusten ja muiden asiakirjojen sähköisen käsittelyn ja varmistaa vaatimustenmukaisuuden asiakirjahallinnassa. Tilinpäätöstiedon toimittaminen (kirjanpitäjä, Vero, PRH) Virallisten tilinpäätöstietojen toimittaminen noudattaa sääntelyvaatimuksia ja parantaa vaatimustenmukaisuutta. Palkkatietojen ilmoittaminen Varmistaa, että yritys noudattaa viranomaisvaatimuksia työntekijöiden palkkatietojen ilmoittamisessa. Alv-ilmoituksen tekeminen Verotietojen ilmoittaminen on osa yrityksen sääntelyn noudattamista. Osinkotulon lähdeverokortin hakeminen Täyttää sääntelyn vaatimukset verotuksen osalta osinkojen lähdeverokorttia varten. Lähdeveron palautushakemus Vaatimustenmukaisuuden täyttäminen verotuksessa lähdeveron palautuksen yhteydessä. 50 Rekisteröinti myyjäksi alustalle ja alustatalouden toimijan raportointivelvollisuus (DAC7) Alustataloudessa toimiminen edellyttää sääntelyn noudattamista ja myyjien raportointivelvollisuutta. VAT in Digital Age VAT-järjestelmän modernisointi tukee vaatimustenmukaisuutta ja digitalisaatiota erityisesti EUverosäädösten näkökulmasta. Raportointi kryptovaluutoilla tapahtuvista liiketoimista (DAC8) DAC8-direktiivin mukainen kryptovaluuttaraportointi tukee verosäädösten noudattamista ja parantaa liiketoimien läpinäkyvyyttä. eTRC-digitaalinen todistus verotuksellisesta kotipaikasta Kotipaikkatodistus varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja tukee kansainvälistä verosäädösten noudattamista yrityksille ja veroviranomaisille. Näiden käyttötapausten perusteella voidaan havaita, että sääntelyn noudattamisen ja asiakirjahallinnan ratkaisut ovat laaja-alaisia ja tukevat sekä yritysten operatiivisia prosesseja että strategisia tavoitteita. Esimerkiksi omistajatietojen digitalisointi ja prerekisteröinti helpottavat yrityksen perustamisvaiheen velvoitteiden hoitamista, kun taas DAC7ja DAC8-raportointi vastaavat EU:n kasvaviin sääntelyvaatimuksiin alustatalouden ja kryptovaluuttakaupan osalta. Analyysi osoittaa myös, että käyttötapaukset liittyvät tiiviisti lainsäädännön, kuten EU:n DAC-direktiivien ja verosäädösten täyttämiseen. Tämä korostaa yrityslompakoiden merkitystä sääntelyn noudattamisen automatisoinnissa ja prosessien tehostamisessa. Näiden ratkaisujen avulla yritykset voivat vastata vaatimuksiin nopeammin ja vähentää manuaaliseen työhön liittyviä kustannuksia. Kyselyaineisto tuo esiin yrityslompakoiden toiminnallisuuksien prioriteetteja ja merkitystä sääntelyn noudattamisen ja asiakirjahallinnan näkökulmasta. Vastauksia tarkastellaan keskiarvojen, mediaanien ja moodien avulla, mikä auttaa ymmärtämään toiminnallisuuksien koettua tärkeyttä eri vastaajien näkökulmasta. Sääntelyn noudattamiseen ja asiakirjahallintaan liittyvät erityisesti seuraavat toiminnallisuudet: TAULUKKO 9 Sääntelyn noudattaminen ja asiakirjahallinta kyselyn aineisto Toiminnallisuus Keskiarvo Mediaani Moodi Omaa yritystä koskevien todistusten ja lupien jakaminen sähköisinä todistuksina 3,9 2 2 Toisia yrityksiä koskevien todistusten ja lupien pyytäminen 3,9 2 2 51 sähköisinä todistuksina Sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti 4,2 2 1 Kansainvälisen asioinnin helpottuminen vahvistettujen sähköisten todistusten välittämisen myötä 2,9 3 1 Sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti (keskiarvo 4.2) nähtiin merkittävänä prosessina liiketoiminnan sujuvuuden ja juridisen varmuuden takaamisessa. Tämä tukee Excel-aineistossa tunnistettua käyttötapausta, jossa painotettiin turvallisia ja sähköisiä allekirjoitusratkaisuja. Todistusten ja lupien sähköinen käsittely (keskiarvot 3.9 molemmille) osoittavat yrityslompakoiden merkitystä erityisesti luotettavuuden ja vaatimustenmukaisuuden todistamisessa. Tämä kuvastaa tarvetta helpottaa viranomaisraportointia ja parantaa dokumenttien jäljitettävyyttä. Kansainvälisen asioinnin helpottaminen jäi keskiarvoltaan matalammaksi (2.9), mikä viittaa siihen, että tämän toiminnallisuuden merkitys voi olla sektoritai tilannekohtaista. Kyselyaineiston tulokset täydentävät Excelistä tunnistettuja käyttötapauksia. Excelissä korostettiin esimerkiksi yritysten tarpeita hallita ja jakaa todistuksia, kuten rekisteröintitietoja ja verovelkatodistuksia, mikä on linjassa kyselyn havaintojen kanssa. Samoin sopimusten varmennettu allekirjoittaminen oli molemmissa aineistoissa priorisoitu toiminnallisuus. Asiantuntijat korostivat sääntelyn noudattamisen ja asiakirjahallinnan keskeisiä haasteita sekä mahdollisuuksia, joita yrityslompakot voivat tarjota. He painottivat erityisesti lainsäädännön merkitystä teknologian käytön ohjaajana ja rajapintojen standardoinnin tärkeyttä prosessien sujuvoittamisessa. H2 totesi, että lainsäädäntö voi olla merkittävä ajuri teknologian käyttöönotolle: "Jos eIDAS2-lainsäädäntö valmistuu ja sanoo, että pankkien on pakko hyväksyä digitaaliset lompakot tunnistusvälineenä, niin se on ajuri kehitystyölle ja näiden välineiden hyväksynnälle." H3 toi esiin, että yrityslompakot voivat parantaa sääntelyn noudattamista tehokkaasti: "Kun katsoo viimeisen 15 vuoden aikana EU:sta tulleita lainsäädäntöjä, compliance on aina tehty minimivaatimusten kautta. Digitaalisten lompakoiden avulla näitä vaatimuksia voisi täyttää tehokkaammin ja hyödyntää paremmin organisaatioiden tarpeista lähtien." Rajapintojen standardoinnin merkitys nousi esiin sääntelyn noudattamisen tukemisessa. H1 huomautti: "Sen täytyisi olla ihan lainsäädännöllä pakotettua, että kassajärjestelmät tuottavat sähköisen kuittidatan standardin rajapinnan kautta." 52 Yritysten edustajat nostivat esiin käytännönläheisiä näkemyksiä ja haasteita sääntelyn noudattamisessa ja asiakirjahallinnassa. He korostivat erityisesti teknologian roolia lupaprosessien automatisoinnissa ja tietojen luotettavuuden parantamisessa. H5 toi esiin eKuittien merkityksen lupien ja asiakirjahallinnan automatisoinnissa: "Jos myyt jotakin kortilla, mistä pitää antaa kuittia, sen pitäisi olla eKuitti. Tämä helpottaa myös rajapintojen ja lupien automatisointia." H6 lisäsi, että digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voisi vähentää hallinnollista taakkaa: "Digitaalisiin välineisiin siirtyminen vähentäisi esimerkiksi puhelinsoitteluita ja faksien välitystä, jolloin lupien tai todisteiden alkuperä varmistuisi tehokkaammin." Yritykset korostivat myös tietoturvan ja anonymiteetin tärkeyttä erityisesti arkaluonteisten tietojen jakamisessa. H4 mainitsi: "Yritys voi hallinnoida ja jakaa tietoja anonyymiä ja suojattua kanavaa pitkin näiden digitaalisten lompakoiden avulla." Sekä asiantuntijat että yritysten edustajat nostivat esiin sääntelyn monimutkaisuuden ja yritysten puutteellisen tietoisuuden teknologian hyödyistä. Tämä voi hidastaa yrityslompakoiden käyttöönottoa erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.H4 huomautti: "Vaikka sääntely, kuten eIDAS 2.0, mahdollistaa teknologian käytön, se ei yksinään riitä, jos yritykset eivät ymmärrä, miten ne hyötyvät siitä." H6 lisäsi tähän: "Sääntelykehykset ovat usein niin monimutkaisia, että pienet ja keskisuuret yritykset jäävät ulkopuolelle." Sääntelyn noudattaminen ja asiakirjahallinta ovat keskeisiä osa-alueita, joissa yrityslompakot voivat tarjota merkittäviä hyötyjä. Haastattelujen perusteella lompakot auttavat yrityksiä täyttämään sääntelyvaatimukset, kuten eIDAS 2.0:n ja GDPR:n, parantamalla asiakirjahallinnan tehokkuutta ja tarkkuutta. Erityisesti sähköisten kuittiratkaisujen ja rajapintojen standardoinnin merkitys korostui asiantuntijoiden ja yritysten edustajien näkemyksissä. Excel-aineistosta tunnistetut 30 käyttötapausta vahvistavat, että yrityslompakot voivat automatisoida sääntelyyn liittyviä prosesseja ja vähentää hallinnollista taakkaa. Kyselyaineistossa "sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti" sai korkeimman keskiarvon (3,2), mikä osoittaa juridisen varmuuden ja liiketoimintaprosessien sujuvuuden tärkeyden. Haastattelut toivat esille myös sääntelykehysten monimutkaisuuden ja pk-yritysten kustannushaasteet, jotka voivat estää laajemman käyttöönoton. Näiden haasteiden voittamiseksi tarvitaan selkeämpiä lainsäädäntöohjeita ja yritysten tietoisuuden lisäämistä digitaalisten lompakoiden hyödyistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yrityslompakot voivat merkittävästi tukea sääntelyn noudattamista ja asiakirjahallintaa, mutta niiden laajempi käyttöönotto edellyttää parempaa tukea ja yksinkertaisempia sääntelykehityksiä. 53 5.3 Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus Yritysten taloushallinnon ja operatiivisen tehokkuuden tehostaminen on jatkuvasti kasvava tarve, kun kilpailu, teknologian kehitys ja sääntelyvaatimukset lisäävät painetta resurssien optimaaliseen käyttöön. Yrityslompakot voivat tarjota ratkaisuja, jotka helpottavat prosessien automatisointia, manuaalisen työn vähentämistä ja tietojen hallinnan selkeyttämistä. Tämä kategoria vastaa osaan: Miten yrityslompakot voivat edistää taloushallinnon ja operatiivisten prosessien tehokkuutta yrityksissä? Kategorian merkitys liittyy läheisesti liiketoiminnan tarpeisiin, kuten maksuliikenteen hallintaan, työntekijöiden palkkausprosessien automatisointiin ja talousprosessien optimointiin. Erityisesti prosessien automatisointi ja ajantasainen tiedonsiirto vähentävät inhimillisiä virheitä ja lisäävät liiketoiminnan läpinäkyvyyttä. Taloushallinnon ja operatiivisen tehokkuuden näkökulmasta yrityslompakot voivat parantaa yritysten kykyä toimia monimutkaisessa ja muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Yrityksen Digitalous -projektissa tunnistettiin 18 käyttötapauksia, jotka havainnollistavat yrityslompakoiden potentiaalia taloushallinnon ja operatiivisten prosessien tukemisessa. Näiden analysointi tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten teknologiset ratkaisut voivat vastata yritysten käytännön tarpeisiin ja luoda lisäarvoa liiketoiminnassa. Seuraavassa osiossa analysoidaan Excel-aineiston havaintoja kategorian näkökulmasta. TAULUKKO 10 Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus Excel-taulukko Käyttötapaus Selitys Pankkitilin avaaminen yritykselle perustamisen yhteydessä (koskee osakeyhtiöitä) Pankkitilin avaaminen yritykselle automatisoi yrityksen perustamisprosessia ja tukee operatiivista tehokkuutta liiketoiminnan alkuvaiheessa. Yrityksen perustaminen digitaalisesti asiointipalvelussa - kotimaan kansalainen Kotimaisten kansalaisten digitaalinen yrityksen perustaminen tehostaa hallintoa ja vähentää manuaalista työtä. eOsoite tai eOsoitteet (ml. verkkolaskuosoitteen, eKuitti) muodostaminen perustamisvaiheessa eOsoitteen luominen automatisoi yritysten talousprosessit ja vähentää paperityötä, mikä parantaa operatiivista tehokkuutta. Maksut: Pankkitilin validointi ja e-laskutus. Pankkitilin validointi ja e-laskutuksen käyttöönotto automatisoivat maksuliikenteen prosessit ja parantavat operatiivista tehokkuutta. Uusien työntekijöiden palkkaaminen: Palkkatukiraportointi ja viranomaisvaatimusten täyttäminen. Työntekijöiden palkkausprosessin automatisointi ja viranomaisvaatimusten täyttäminen helpottavat henkilöstöhallintoa ja operatiivista tehokkuutta. TK KT 7: Tulorekisteri hyödyntää Tilastokeskuksen toimipaikkapalvelua ilmoituslomakkeissa Tämä käyttötapaus automatisoi palkanmaksun ja raportoinnin Tilastokeskukselle, mikä tehostaa operatiivista 54 toimintaa ja vähentää viranomaisraportointiin liittyviä kustannuksia. eKuitti lompakkoon eKuittien käyttö vähentää paperityötä ja parantaa taloushallinnan tehokkuutta, mikä tukee operatiivista hallintaa. Rekrytointi Työnhakuprosessin hallinta yrityslompakon avulla nopeuttaa rekrytointia ja varmistaa henkilön luotettavuuden osana sisäisiä prosesseja. Businessmatkailu Yrityksen nimissä tehtävät matkajärjestelyt ja niiden hallinta mahdollistavat sujuvan liiketoiminnan matkustuksen. Yrityksen taloushallinnan automatisointi Taloushallinnan prosessien, kuten matkalaskujen, automatisointi tukee operatiivista tehokkuutta ja vähentää manuaalista työtä. Maksaminen Pankkitilin ja maksujen validointi varmistaa maksujen sujuvuuden ja taloudellisen vakauden liiketoiminnassa. Tilitoimistoasiakkuuden perustaminen Tilitoimistoasiakkuuden perustaminen automatisoi osan yrityksen hallinnollisista prosesseista. Työnantaja antaa tilinauhan työntekijän lompakkoon Mahdollistaa palkkatiedon automatisoidun ja turvallisen toimittamisen työntekijälle digitaalisesti. Kumppanitietojen muutoksen seuranta ja tietojen haaliminen ja rekisteröinti yrityksen järjestelmään Automatisoi prosessin ja parantaa yrityksen operatiivista tehokkuutta. Sähköisen laskutuksen uuden operaattoritiedon hakeminen Parantaa operatiivista tehokkuutta laskutusprosessissa ja tukee automatisoitua tietojen päivitystä. Laskun automaattinen tiliöinti (tieto mille tilille menee esim. projektityöt) Automatisoi laskujen käsittelyä ja parantaa operatiivista tehokkuutta projektinhallinnassa. Tiedon kulkeminen automaattisesti raportointijärjestelmiin Parantaa yrityksen operatiivista tehokkuutta tietojen automaattisella raportoinnilla. Tiedon siirtyminen sisäisten järjestelmien välillä Tukee prosessien automaatiota ja tietojen siirtoa yrityksen järjestelmissä. Excel-aineistossa tunnistettiin useita käyttötapauksia, jotka liittyvät taloushallinnon ja operatiivisen tehokkuuden kehittämiseen. Näiden käyttötapausten joukossa pankkitilin avaaminen yritykselle on prosessi, joka tukee operatiivista tehokkuutta erityisesti yrityksen perustamisen alkuvaiheessa. Toinen merkittävä käyttötapaus on eOsoitteiden muodostaminen, mikä mahdollistaa verkkolaskujen ja eKuittien automaattisen hallinnan, vähentäen samalla paperityötä ja manuaalista käsittelyä. Yrityksen perustaminen digitaalisesti asiointipalvelussa nousi esiin ratkaisuna, joka 55 nopeuttaa prosessia ja vähentää hallinnollista taakkaa. Lisäksi uusien työntekijöiden palkkaamiseen liittyvien prosessien automatisointi, kuten palkkatukiraportointi ja viranomaisvaatimusten täyttäminen, helpottaa henkilöstöhallintoa ja tukee operatiivista tehokkuutta. Muita esiin nousseita käyttötapauksia olivat maksuliikenteen validointi, sähköisten kuittien käsittely ja businessmatkailun hallinta yrityksen nimissä. Esimerkiksi tulorekisterin hyödyntäminen Tilastokeskuksen toimipaikkapalvelun kautta automatisoi palkanmaksuun liittyvää raportointia, vähentäen samalla viranomaisraportoinnin kustannuksia. Rekrytointiprosessin hallinta yrityslompakon avulla mahdollistaa työnhakijoiden tietojen nopean ja luotettavan käsittelyn. Yrityksen taloushallinnan automatisointi, kuten matkalaskujen hallinta, vähentää manuaalista työtä ja lisää prosessien luotettavuutta. Näiden toimintojen yhteinen tavoite on parantaa taloushallinnon prosessien läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta, samalla vähentäen kustannuksia ja parantaen liiketoiminnan jatkuvuutta. Excel-aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että yrityslompakoiden tarjoamat taloushallinnan ja operatiivisen tehokkuuden ratkaisut ovat keskeisiä liiketoiminnan kehittämisessä. Näiden toimintojen avulla yritykset voivat paitsi tehostaa omia prosessejaan myös lisätä tarkkuutta ja luotettavuutta esimerkiksi maksuliikenteessä ja rekrytoinnissa. Kategoriasta saatuja havaintoja täydennetään seuraavaksi kyselyaineiston ja haastatteluaineiston tuloksilla. TAULUKKO 11 Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus kyselyn aineisto Toiminnallisuus Käännetty keskiarvo Mediaani Moodi Työntekijän valtuuttaminen ja pääsynhallinta esim. sopimusten tekeminen 3,5 2 2 Uuden työntekijän rekrytointiin liittyvät osaamistodistukset 2,8 3 3 Vahvistetun rakenteisen tiedon, esim. eKuitti automaattinen jakaminen järjestelmiin ja jatkohyödynnettäväksi 3,3 2 2 Talousprosessien automatisointi (esim. alv-raportointi tai matkalaskut) 3,8 2 1 Kyselyvastausten perusteella taloushallinnon ja operatiivisen tehokkuuden toiminnallisuuksista "talousprosessien automatisointi" sai korkeimman keskiarvon (3,8), mikä korostaa sen merkitystä vastaajien näkökulmasta. Tämä viittaa siihen, että automatisoinnin avulla voidaan saavuttaa huomattavia hyötyjä prosessien sujuvuuden ja tehokkuuden parantamisessa. "Työntekijän valtuuttaminen ja pääsynhallinta" sai keskiarvon 3,5, mikä osoittaa toiminnallisuuden olevan merkittävä, vaikkakin hieman vähemmän priorisoitu verrattuna automatisointiin. Tämä voi liittyä siihen, että pääsynhallinnalla on erityistä merkitystä organisaatioissa, joissa työntekijöiden pääsy järjestelmiin on kriittistä liiketoiminnan kannalta. "Uuden työntekijän rekrytointiin liittyvät osaamistodistukset" sai alhaisimman keskiarvon (2,8), mikä saattaa viitata siihen, että kyseinen toiminnallisuus ei ole vastaajien edustamien yritysten prioriteettilistalla yhtä korkealla kuin muut toiminnot. 56 Tämä voi kuitenkin olla toimialariippuvaista. "Vahvistetun rakenteisen tiedon, kuten eKuittien, automaattinen jakaminen järjestelmiin" sai keskiarvon 3,3, mikä korostaa sen merkitystä erityisesti talousprosessien digitalisoinnissa ja tehokkuuden parantamisessa. Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että taloushallinnon ja operatiivisen tehokkuuden toiminnallisuuksilla on merkittävä rooli yrityslompakoiden käytössä, erityisesti automatisoinnin ja tiedon jakamisen osalta. Nämä havainnot täydentävät Excelaineiston ja haastatteluaineiston löydöksiä, joita käsitellään seuraavassa osiossa. Haastatteluissa korostui yrityslompakoiden merkitys taloushallinnon tehostamisessa ja operatiivisten prosessien parantamisessa. Näkemykset toivat esiin lompakoiden tarjoamien ratkaisujen, kuten sähköisten kuittien käsittelyn automatisoinnin ja nopeutetun tiedonsiirron, käytännön hyödyt. Näiden ratkaisujen avulla voidaan vähentää manuaalista työtä, säästää aikaa ja yksinkertaistaa monimutkaisia prosesseja. Asiantuntijat eivät keskittyneet tähän niin paljon, sieltä ehkä tärkeimpänä kommenttina H3 sanoi: "Yrityksen kaikki tiedot ovat jo pilvessä, mutta sähköiset lompakot voisivat vielä nopeuttaa tiedonsiirtoa, mikä säästäisi aikaa ja rahaa." Yritysten puolelta asia oli hyvin keskiössä. Sähköisten kuittien hyödyntäminen yrityslompakoissa mahdollistaa tehokkaamman käsittelyn ja nopeuttaa talousprosessien sujuvuutta. H7 sanoi: "Jos paperisen kuitin käsittely vie 12–13 minuuttia, sähköisen avulla se voidaan tiputtaa yhteen tai kahteen minuuttiin." H6 jatkoi: "Sähköiset kuitit solahtavat suoraan lompakkoon, josta niitä voidaan tarvittaessa jakaa eri järjestelmiin, kuten matkahallintajärjestelmään tai vakuutusyhtiöön." Yrityslompakoiden avulla automatisoidaan tiedonsiirtoa ja yksinkertaistetaan prosesseja, kuten palkkahallintoa ja verotietojen raportointia. H4 kommentoi: "Tulorekisterin avulla ei tarvitse enää ilmoittaa tietoja erikseen vakuutusyhtiöihin, vaan kaikki menee automaattisesti." H5 pohti: "Kun kaikki tarvittavat tiedot ovat lompakossa, niitä ei tarvitse etsiä erikseen eri järjestelmistä. Tämä vähentää työntekijöiden työkuormaa ja lisää tehokkuutta." Haastatteluissa tuotiin esiin myös kriittisiä näkemyksiä yrityslompakoiden käytöstä taloushallinnossa ja operatiivisissa prosesseissa. H7 totesi: "Jos data on alun perin huonolaatuista, automaatio ei ratkaise ongelmia, vaan lisää niitä." H5 mietti: "Lompakoiden potentiaali jää käyttämättä, jos järjestelmät eivät ole yhteensopivia ja jos eri osapuolet eivät sitoudu yhteisiin standardeihin." Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus ovat alueita, joissa yrityslompakot voivat tuoda merkittäviä parannuksia. Tämä kategoria liittyy erityisesti tutkimuskysymykseen, miten yrityslompakot voivat edistää operatiivista tehokkuutta ja taloushallintoa 57 yrityksissä. Analyysi perustuu Excel-aineistoon, kyselyvastauksiin ja haastatteluihin, jotka yhdessä tarjoavat kattavan näkökulman yrityslompakoiden mahdollisuuksista ja haasteista. Excel-aineistossa korostuivat käyttötapaukset, jotka liittyvät taloushallinnon automatisointiin ja operatiivisten prosessien tehostamiseen. Esimerkiksi sähköisten osoitteiden (eOsoite) muodostaminen, pankkitilien validointi ja e-laskutus mainittiin prosesseina, jotka vähentävät manuaalista työtä ja nopeuttavat taloushallinnon toimintaa. Lisäksi uusien työntekijöiden palkkausprosessi ja palkkatukiraportointi nähtiin keskeisinä toimintoina, joissa yrityslompakot voivat vähentää viranomaisraportoinnin kustannuksia. Kyselyaineistossa vastaajat arvioivat taloushallinnon ja prosessien automatisoinnin toiminnallisuuksia, kuten vahvistetun rakenteisen tiedon hyödyntämistä ja työntekijöiden pääsynhallintaa. Talousprosessien automatisointi, kuten ALV-raportointi ja matkalaskut, saivat korkeita arvioita, mikä korostaa niiden merkitystä yrityksille. Tämä tukee Excel-aineistosta havaittua suuntausta, jossa yritykset etsivät ratkaisuja prosessien tehostamiseen ja tiedonhallinnan selkeyttämiseen. Haastatteluista nousivat esiin erityisesti sähköisten kuittien hyödyntäminen ja automaattiset tiedonsiirrot. Haastateltavat painottivat, että sähköiset kuitit eivät pelkästään nopeuta taloushallinnon prosesseja, vaan myös vähentävät virheitä ja parantavat tiedonsiirron tarkkuutta. H7 kuvaili, kuinka sähköisten kuittien avulla käsittelyaika voi lyhentyä merkittävästi, mikä parantaa tehokkuutta. Lisäksi H4 ja H3 korostivat automatisoinnin hyötyjä esimerkiksi palkkahallinnon tiedonsiirrossa, mikä säästää resursseja ja mahdollistaa viranomaisraportoinnin reaaliaikaisesti. Haastattelut toivat myös esille, että automaation hyödyt riippuvat pitkälti datan laadusta ja järjestelmien yhteensopivuudesta. Heikkolaatuinen data voi pahimmillaan lisätä ongelmia automaation sijaan, ja yhteisten standardien puute rajoittaa lompakoiden potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä. Kaikki aineistot osoittavat, että yrityslompakot voivat toimia välineinä taloushallinnon ja operatiivisen tehokkuuden parantamisessa. Excel-aineiston strukturoitu tieto tukee kyselyvastauksista esiin nousseita prioriteetteja, ja haastattelut täydentävät analyysiä käytännön esimerkeillä siitä, miten teknologia voi vähentää inhimillisiä virheitä ja tehostaa prosesseja. Tietojen automatisointi, sähköisten kuittien hyödyntäminen ja rajapintojen standardointi ovat keskeisiä elementtejä, jotka mahdollistavat taloushallinnon ja operatiivisten prosessien sujuvuuden. Näiden löydösten pohjalta yrityslompakot voivat tarjota merkittävää arvoa yritysten päivittäisessä toiminnassa ja pitkän aikavälin kehityksessä. 5.4 Asiakaskokemus ja asiakassuhteet Yrityslompakoiden mahdollisuudet parantaa asiakaskokemusta ja asiakassuhteiden hallintaa korostuvat liiketoimintaympäristössä, jossa luotettavuus ja tiedon ajantasaisuus ovat keskeisiä tekijöitä. Tämän kategorian kautta tarkastellaan, miten yrityslompakot voivat tukea asiakkaiden ja liiketoimintakumppaneiden hallintaa, erityisesti tiedonhallinnan ja suhteenhoidon näkökulmasta. Tämä kategoria vastaa 64 "Kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvitaan yhdenmukaisia ratkaisuja, mutta lompakot eivät tällä hetkellä ole riittävän kypsiä tarjoamaan niitä." Yhteenvetona asiantuntijoiden näkemykset painottuivat sääntelyyn ja teknologiseen kehitykseen, kun taas yritykset keskittyivät konkreettisiin etuihin ja niiden toteutukseen kansainvälisessä liiketoiminnassa. Yrityslompakot tarjoavat mahdollisuuden parantaa tietojen siirrettävyyttä, edistää sääntöjen noudattamista ja virtaviivaistaa prosesseja, mutta rajapintojen standardoinnin ja teknologioiden kypsyyden puute asettavat merkittäviä esteitä. Harmonisoidut sääntelyja teknologiaratkaisut ovat välttämättömiä, jotta yrityslompakoiden täysi potentiaali voidaan hyödyntää globaalilla tasolla. Yhteenvetona kansainvälinen liiketoiminta ja yhteentoimivuus ovat tärkeitä, joissa yrityslompakot voivat tarjota merkittäviä etuja. Tämä analyysi perustuu Excelaineistoon, kyselyvastauksiin ja haastatteluihin, jotka yhdessä tarjoavat kattavan näkökulman lompakoiden mahdollisuuksiin ja haasteisiin globaalissa liiketoimintaympäristössä. Yrityslompakot voivat tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä, parantaa tiedonsiirrettävyyttä ja helpottaa sääntelyn noudattamista. Excel-aineistossa korostuivat käyttötapaukset, jotka tukevat kansainvälistä toimintaa, kuten standardoidun datan jakaminen, yrityksen perustaminen ulkomaille ja sivuliikkeiden hallinta. Näissä korostuivat erityisesti rajapintojen ja järjestelmien yhteensopivuus sekä digitaalisten palveluiden, kuten API-integraatioiden, merkitys tietojen siirtymisessä. Näiden toimintojen nähtiin vähentävän manuaalista työtä ja nopeuttavan kansainvälisiä liiketoimintaprosesseja. Kyselyaineisto vahvisti, että vastaajat arvostivat erityisesti digitaalisten todisteiden ja lupien jakamista sähköisesti sekä kansainvälisen asioinnin helpottamista. Toiminnallisuudet, kuten vastuullisuusraportointi ja sääntöjen noudattaminen, saivat alhaisemmat arviot. Yhteentoimivuuteen luottamus oli korkea kaikilla haastateltavilla. Haastattelut toivat esiin konkreettisia esimerkkejä yrityslompakoiden hyödyistä ja haasteista. Yrityslompakot nähtiin keskeisinä välineinä tiedonsiirron ja sääntelyn tukemisessa, erityisesti kansainvälisissä ympäristöissä. Esimerkiksi H6 korosti, että "lompakko voi toimia linkkinä, joka yhdistää eri järjestelmät ja varmistaa tiedonsiirron luotettavuuden". Samaan aikaan H3 ja H4 painottivat, että digitaaliset lompakot voivat nopeuttaa tulli-ilmoituksia ja vähentää viiveitä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kuitenkin H1 ja H7 huomauttivat, että rajapintojen standardoinnin puute ja teknologinen kypsymättömyys asettavat merkittäviä haasteita lompakoiden tehokkaalle hyödyntämiselle. Yrityslompakot voivat merkittävästi parantaa kansainvälisen liiketoiminnan tehokkuutta ja luotettavuutta. Tiedon siirrettävyys, sääntöjen noudattaminen ja yhteentoimivuuden parantaminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka tukevat rajat ylittävän toiminnan sujuvuutta. Näiden potentiaalin täysi hyödyntäminen kuitenkin edellyttää harmonisoituja sääntöjä ja standardoituja teknologiaratkaisuja eri maiden välillä. Vaikka yrityslompakot voivat toimia strategisena innovaationa globaalissa liiketoiminnassa, niiden käyttöönotto vaatii edelleen merkittäviä investointeja, teknologista kehitystä ja yhteistyötä. Kansainvälinen liiketoiminta ja yhteentoimivuus ovat siis osa-alueita, joissa yrityslompakot voivat tuoda huomattavaa lisäarvoa. Tämä kategoria liittyy tutkimuskysymykseen siitä, miten yrityslompakot voivat edistää rajat ylittävää yhteistyötä, 65 parantaa tiedonsiirrettävyyttä ja helpottaa sääntelyn noudattamista kansainvälisessä ympäristössä. Excel-aineisto, kyselytulokset ja haastatteluaineisto yhdessä tarjoavat monipuolisen näkökulman siihen, miten yrityslompakot voivat mahdollistaa tehokkaampaa kansainvälistä toimintaa. Excel-aineiston analyysi osoitti, että yhteentoimivuutta tukevat käyttötapaukset, kuten standardoidun datan jakaminen ja yrityksen perustaminen ulkomaille, ovat keskeisiä kansainvälisen liiketoiminnan sujuvuuden kannalta. Näissä käyttötapauksissa korostuivat rajapintojen ja järjestelmien yhteensopivuus sekä digitaalisten palveluiden, kuten API-perustamisen, hyödyntäminen. Lisäksi kansainvälisten toimintojen tehostaminen nähtiin merkittävänä erityisesti sivuliikkeiden perustamisessa ja tiedon siirtymisessä ulkoisiin järjestelmiin. Kyselyaineisto vahvisti, että vastaajat arvostivat erityisesti digitaalisten todisteiden ja lupien jakamista sekä niiden pyytämistä sähköisesti. Toiminnallisuudet, kuten kansainvälisen asioinnin helpottuminen ja vastuullisuusraportointi, saivat hieman alhaisemmat arviot, mutta niiden merkitys korostuu tietyillä aloilla, joissa vaatimustenmukaisuus ja kansainvälisen yhteistyön tehokkuus ovat liiketoiminnan ytimessä. Haastatteluaineistossa nousi esiin yhteentoimivuuden merkitys eri järjestelmien välillä sekä kansainvälisten sääntöjen ja sääntelyn noudattaminen. Haastateltavat korostivat, että digitaaliset lompakot voivat toimia keskeisenä välineenä tiedon siirrossa ja sääntelyn tukemisessa. Esimerkiksi H6 totesi, että "lompakko voi toimia linkkinä, joka yhdistää eri järjestelmät ja varmistaa tiedonsiirron luotettavuuden". Lisäksi H5 ja H2 painottivat sääntelyn noudattamisen tärkeyttä ja digitaalisten lompakoiden roolia sen tukemisessa. Kaikki aineistot osoittavat, että yrityslompakot voivat merkittävästi parantaa kansainvälisen liiketoiminnan tehokkuutta ja luotettavuutta. Tiedon siirrettävyys, sääntöjen noudattaminen ja yhteentoimivuuden parantaminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat rajat ylittävän toiminnan sujuvuuden. Näitä tukevat teknologiset ratkaisut, kuten API-integraatiot ja standardoidut rajapinnat, jotka vahvistavat tiedonhallintaa ja vähentävät manuaalisen työn tarvetta. Johtopäätökset osoittavat, että yrityslompakot voivat olla keskeinen innovaatio kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisessa ja harmonisoidun sääntely-ympäristön luomisessa. Ne voivat tukea sekä päivittäisiä operaatioita että strategisia tavoitteita globaalissa liiketoimintaympäristössä. Näiden potentiaalin täysi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin yhteisiä standardeja ja teknologista yhteistyötä eri maiden välillä. 5.6 Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen Yrityslompakoiden strateginen arvo ja niiden vaikutus liiketoiminnan kehittämiseen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat organisaatioiden pitkän aikavälin kasvutavoitteita. Tämä kategoria liittyy erityisesti tutkimuskysymykseen siitä, miten yrityslompakot voivat edistää strategista kehittämistä ja tukea päätöksentekoa liiketoiminnan laajentamisessa. Excel-aineiston analyysi tarjoaa perustan ymmärtää, miten 66 yrityslompakoiden tarjoamat toiminnot voivat vaikuttaa strategisiin päätöksiin ja liiketoiminnan kehitykseen. TAULUKKO 16 Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen Excel-taulukko Käyttötapaus Selitys Rahoituksen hankkiminen organisaatiolle: Lainaneuvottelut ja julkiset avustukset. Rahoituksen hankkiminen strategisiin tarkoituksiin tukee organisaation kasvua ja pitkän aikavälin kehitystä. Yrityslainan hakeminen investointeja varten Lainojen ja tukien hakeminen mahdollistaa strategisen liiketoiminnan kasvun ja pitkäaikaisen taloudellisen vakauden. Yritystukien hakeminen Yritystukien avulla yritys voi kehittää toimintaansa pitkällä aikavälillä ja vahvistaa taloudellista perustaa. Toimitilojen hankinta Tuen liiketoiminnan kehittämistä ja tilojen hankintaa, mikä on strategisesti tärkeää yritykselle. Tuottojen ja kustannusten ennustaminen ja raportointi Tukee pitkän aikavälin suunnittelua ja liiketoiminnan kehittämistä. Excel-aineiston perusteella yrityslompakoiden käyttötapaukset keskittyvät erityisesti rahoitukseen ja pitkän aikavälin liiketoiminnan suunnitteluun. Esimerkiksi rahoituksen hakeminen, yrityslainojen hyödyntäminen investointeihin ja yritystukien saaminen nähtiin keskeisinä toimintoina, jotka tukevat liiketoiminnan kehittämistä ja strategista kasvua. Näiden toimintojen avulla yritykset voivat varmistaa taloudellisen vakauden ja kohdentaa resurssejaan liiketoiminnan kannalta tärkeisiin investointeihin. Lisäksi toimitilojen hankinta ja tuottojen sekä kustannusten ennustaminen ja raportointi nousivat esiin toimintoina, jotka mahdollistavat liiketoiminnan pitkäjänteisen suunnittelun. Näiden käyttötapausten merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa yrityksen on tehtävä strategisia päätöksiä laajentumisesta tai uusien markkinoiden saavuttamisesta. Käyttötapauksista nousee esille, että yrityslompakot voivat tukea strategisen arvon luomista tarjoamalla yrityksille työkaluja taloudellisten resurssien hallintaan ja optimointiin. Esimerkiksi rahoituksen hakeminen organisaatiolle tukee pitkän aikavälin tavoitteita, kun taas yrityslainojen ja tukien saaminen mahdollistaa investoinnit, jotka ovat kriittisiä liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi toimitilojen hankinta on tärkeä osa yritysten strategista kasvua, erityisesti silloin, kun laajentuminen uusille markkinoille tai kapasiteetin kasvattaminen on ajankohtaista. Excel-aineiston havainnot osoittavat, että yrityslompakot voivat toimia keskeisinä välineinä, joiden avulla yritykset voivat suunnitella ja toteuttaa pitkän aikavälin tavoitteitaan tehokkaasti ja luotettavasti. Seuraavaksi analyysiä laajennetaan kyselyaineiston ja haastatteluaineiston pohjalta, jotta saadaan kokonaisvaltaisempi kuva yrityslompakoiden roolista strategisen arvon luomisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. TAULUKKO 17 Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen kyselyn aineisto 67 Toiminnallisuus Käännetty keskiarvo Mediaani Moodi Omaa yritystä koskevien erilaisten todistusten ja lupien jakaminen sähköisinä todistuksina, esim. luotettavuudesta, luottokelpoisuudesta tms. 3,9 2 2 Toisia yrityksiä koskevien erilaisten todistusten ja lupien pyytäminen sähköisinä todistuksina, esim. luotettavuudesta, luottokelpoisuudesta tms. 3,9 2 2 Vahvistetun rakenteisen tiedon, esim. eKuitti automaattinen jakaminen järjestelmiin ja jatkohyödynnettäväksi 3,3 2 2 Kyselyaineiston perusteella yrityslompakoiden toiminnallisuudet, jotka liittyvät strategisen arvon luomiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, saivat keskimäärin korkeita arvioita. Vastaajat korostivat erityisesti sähköisten todistusten ja lupien jakamisen ja pyytämisen merkitystä sekä rakenteisen tiedon, kuten eKuittien, hyödyntämistä järjestelmissä. Omaa yritystä koskevien erilaisten todistusten ja lupien jakaminen sähköisinä todistuksina, esimerkiksi luotettavuudesta ja luottokelpoisuudesta, arvioitiin tärkeäksi (keskiarvo 3,9). Tämä osoittaa, että sähköisten todistusten jakaminen tukee yritysten luotettavuuden ja uskottavuuden vahvistamista, mikä on olennaista strategisen arvon näkökulmasta. Toisia yrityksiä koskevien erilaisten todistusten ja lupien pyytäminen sähköisinä todistuksina sai saman keskiarvon (3,9), mikä viittaa siihen, että luotettavan ja tehokkaan tietojen vaihdon mahdollistaminen on keskeinen osa yrityslompakoiden strategista hyötyä. Vahvistetun rakenteisen tiedon, kuten eKuittien, automaattinen jakaminen järjestelmiin ja jatkohyödynnettäväksi sai hieman alhaisemman keskiarvon (3,3), mutta sen merkitys korostuu erityisesti operatiivisen tehokkuuden parantamisessa ja pitkän aikavälin suunnittelussa. Seuraavaksi analyysiä syvennetään haastatteluaineiston avulla. Haastattelujen perusteella yrityslompakoiden rooli nähdään keskeisenä niin infrastruktuurin kuin liiketoimintaverkostojen kehittämisessä. Taloudelliset kannustimet nousivat esiin merkittävänä tekijänä, sillä pelkkä sääntely ei riitä ohjaamaan yrityksiä uusien ratkaisujen käyttöön. H7 totesi: "Eurot tuovat tietyn tyyppistä porkkanaa. Lainsäädännöllä voidaan pakottaa tiettyjä asioita, mutta ei se auta, jos kukaan ei halua ottaa käyttöön. Yritykset juoksevat euron perässä ensisijaisesti." Automaatio ja sähköiset ratkaisut, kuten kuittijärjestelmät, nähtiin olennaisina osina infrastruktuurin kehitystä. H7:n lisäsi: "Automaatio on edellytys. Sähköinen kuitti on olennainen osa tätä. Kun saamme tällaisen infrastruktuurin, voimme säästää merkittävästi aikaa ja rahaa." Yrityslompakoiden potentiaali osana kansainvälistä infrastruktuuria ja kilpailukyvyn parantamista korostui useissa kommenteissa. H1 huomautti, että yrityslompakot 68 voisivat toimia trust infrastructure -ekosysteemin osana, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun: "McKinsey arvioi, että tällaiset rakenteet voivat kasvattaa BKT:tä 3–6 %. EU:n arvio on konservatiivisempi, noin 2 %, mutta nämä luvut osoittavat potentiaalin tuottavuuden ja talouskasvun kiihdyttämiseen." Myös digitaalisten verkostojen, kuten Findynetin, merkitys korostui yritysten näkemyksissä. H7 kuvaili: "Findynet-verkoston kaltaiset yritysverkot ovat ehdoton edellytys, jotta voimme tarjota parempia palveluita, kuten asiakastietojen automatisointia ja sähköisten dokumenttien hallintaa, mikä puolestaan vahvistaa luottamusta ja parantaa kilpailukykyä." H4 totesi: "Digitaalisten lompakoiden avulla voidaan nopeuttaa tulli-ilmoituksia ja vähentää prosessien viiveitä, jotka haittaavat kansainvälistä kauppaa." Vaikka yrityslompakot tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, niiden hyödyntäminen riippuu sääntelykehyksistä ja yritysten kyvystä ymmärtää niiden potentiaali. H2 huomautti, että sääntely, kuten eIDAS 2.0, luo puitteet lompakoiden käyttöönotolle "Niiden käyttö riippuu siitä, miten hyvin yritykset ymmärtävät potentiaalin ja taloudellisen arvon." Haastattelut korostavat yrityslompakoiden strategista arvoa osana globaaleja infrastruktuureja ja liiketoimintaverkostoja. Niiden kyky säästää resursseja, edistää automaatiota ja tukea sääntelyn noudattamista tekee niistä tärkeän välineen kansainvälisessä liiketoiminnassa. Samalla haastattelut tuovat esiin tarpeen taloudellisille kannustimille, standardoiduille teknologisille ratkaisuille ja yritysten valmiuksille omaksua uudet järjestelmät, jotta yrityslompakoiden täysi potentiaali voidaan saavuttaa kilpailukyvyn parantamisessa ja pitkän aikavälin liiketoiminnan kehityksessä. Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen ovat keskeisiä osa-alueita, joissa yrityslompakot voivat tarjota merkittäviä etuja. Tämä kategoria liittyy tutkimuskysymykseen siitä, miten yrityslompakot voivat edistää liiketoiminnan kasvua, kilpailukykyä ja prosessien tehokkuutta. Analyysi perustuu Excel-aineistoon, kyselyvastauksiin ja haastatteluaineistoon, jotka yhdessä tarjoavat kattavan näkökulman yrityslompakoiden mahdollisuuksista ja haasteista strategisen arvon näkökulmasta. Excel-aineiston analyysi osoitti, että yrityslompakoiden käytännön käyttötapaukset, kuten rahoituksen hakeminen ja tuottojen ja kustannusten ennustaminen, tukevat liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Näissä käyttötapauksissa korostuivat erityisesti strategiset päätökset, kuten toimitilojen hankinta ja yrityslainan hakeminen investointeja varten, joiden avulla yritykset voivat turvata tulevaisuuden kasvun ja vakauden. Kyselyaineistossa vastaajat arvioivat liiketoiminnan kehittämisen kannalta keskeiset toiminnot, kuten sähköisten todistusten jakamisen ja datan hyödyntämisen, tärkeiksi. Näiden toiminnallisuuksien korkeat arvosanat korostavat yrityslompakoiden potentiaalia toimia työkaluina, jotka tukevat yritysten kasvustrategioita. 69 Haastatteluaineistossa nousivat esiin erityisesti taloudellisten kannustimien ja infrastruktuurin merkitys yrityslompakoiden strategisen arvon toteutumisessa. H7 korosti, että "yritykset eivät ota käyttöön uusia ratkaisuja, ellei niistä ole selvää taloudellista hyötyä", mikä alleviivaa kannustimien luomisen tärkeyttä. Lisäksi H4 toi esiin, että "automaatio ja datan hyödyntäminen edellyttävät investointeja", mikä osoittaa, että yrityslompakoiden täyden potentiaalin saavuttaminen vaatii merkittäviä panostuksia. Yrityslompakoiden kyky toimia osana globaaleja infrastruktuureja ja edistää tuottavuutta nousi myös vahvasti esiin. H1 mainitsi, että "yrityslompakot voisivat toimia osana trust infrastructure -ekosysteemiä", mikä korostaa niiden potentiaalia lisätä talouskasvua ja kiihdyttää innovaatioita. Lisäksi Findynet-verkoston kaltaiset ratkaisut nähtiin H7:n mukaan "ehdottomana edellytyksenä" kilpailukyvyn parantamiselle ja asiakastietojen hallinnan automatisoinnille. Yrityslompakot, jotka sisältävät KYC-toimintoja, tarjoavat merkittävää strategista arvoa erityisesti kumppanuuksien ja liiketoimintaverkostojen hallinnassa. Luotettavuuden varmistaminen esimerkiksi kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa edistää luottamuksen rakentamista ja vähentää juridisia sekä taloudellisia riskejä. Kuten haastateltava totesi, 'Kumppanin luotettavuus korostuu erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa, joissa lompakon avulla voitaisiin varmistaa tiedon eheys ja luotettavuus.' Tämä mahdollistaa pitkäaikaisen yhteistyön ja tukee yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Haastateltavat nostivat esiin, että eKuitin hyötyjen konkretisoiminen voi olla haastavaa. Esimerkiksi vastuullisuusraportoinnin ja toimitusketjun seurannan rikastaminen tiedolla, kuten hiilidioksidipäästöillä, nähtiin 'mielenkiintoisena mutta mahdollisesti tarpeettomana. Tämä kuvastaa yleistä epävarmuutta siitä, pystyykö eKuitti lunastamaan lupauksensa laajemmasta strategisesta hyödystä Haasteita kuitenkin aiheuttavat taloudellisten kannustimien puute ja investointikynnys, jotka estävät laajemman käyttöönoton. Jotta yrityslompakoiden täysi potentiaali voidaan saavuttaa, on tärkeää kehittää teknologista infrastruktuuria ja luoda taloudellisia kannustimia, jotka motivoivat yrityksiä investoimaan uusiin ratkaisuihin. 5.7 Analyysin yhteenveto ja johtopäätökset Yrityslompakot tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia monilla liiketoiminnan osaalueilla, kuten sääntelyn noudattamisessa, taloushallinnon tehostamisessa ja kansainvälisessä yhteentoimivuudessa. Näiden mahdollisuuksien toteutuminen kuitenkin edellyttää teknologisten, taloudellisten ja organisatoristen esteiden ylittämistä. Analyysi osoittaa, että yrityslompakoiden tehokas hyödyntäminen riippuu paitsi teknologian kypsyydestä myös ekosysteemitason yhteistyöstä ja yritysten valmiudesta investoida uusiin ratkaisuihin. Keskeiset havainnot osoittavat, että sääntelyn noudattaminen on yksi tärkeimmistä käyttötapauksista, jossa yrityslompakot voivat tuoda lisäarvoa erityisesti sähköisten asiakirjojen ja lupien hallinnan kautta. Samalla haastatteluista ilmeni, että lainsäädännön monimutkaisuus ja yhdenmukaisten standardien puute voivat 70 hidastaa kehitystä. Taloushallinnon ja operatiivisten prosessien osalta Excel-tapaukset ja haastattelut korostivat sähköisten kuittien ja automatisoitujen prosessien merkitystä, mutta myös datan laadun ja järjestelmien yhteensopivuuden ongelmat nousivat esiin merkittävinä esteinä. Asiakaskokemuksen parantaminen ja asiakassuhteiden hallinta nähtiin merkittävinä mahdollisuuksina, erityisesti automatisoinnin ja personoinnin kautta. Kyselyaineisto kuitenkin osoitti, että yritykset eivät aina pysty hyödyntämään kerättyä asiakastietoa tehokkaasti, mikä rajoittaa lompakoiden potentiaalia asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä. Kansainvälisessä liiketoiminnassa yhteentoimivuuden merkitys korostui erityisesti haastatteluissa, mutta samalla nähtiin, että globaalien standardien puute ja teknologian kehittämättömyys estävät lompakoiden laajempaa käyttöä. Analyysi toi esiin myös osa-alueita, joissa yrityslompakoiden potentiaali jää toistaiseksi vähäiseksi. Esimerkiksi vastuullisuusdata ja siihen liittyvä raportointi arvioitiin kyselyaineistossa vähiten tärkeäksi, eikä se noussut merkittävästi esille haastatteluissa. Tämä viittaa siihen, että yrityslompakoiden kehitys keskittyy toistaiseksi muihin liiketoiminnan prioriteetteihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yrityslompakoiden suurin potentiaali liittyy tällä hetkellä sääntelyn täyttämiseen, prosessien automatisointiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Samalla on tärkeää tunnistaa, että teknologisten ja organisatoristen haasteiden ratkaiseminen on keskeistä lompakoiden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi. Tulevaisuudessa erityisesti yhteentoimivuuden ja dataintegraation kehittäminen voivat avata uusia mahdollisuuksia, jotka tukevat sekä yritysten strategisia tavoitteita että globaalin liiketoiminnan sujuvuutta. 71 Tässä luvussa käsitellään tutkimuksen keskeiset tulokset, jotka pohjautuvat sekä aineiston analyysiin että kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin ja käytännön ratkaisuihin. Tulokset esitetään loogisesti jäsenneltyinä ja niitä verrataan aiempiin tutkimuksiin, jotta voidaan arvioida löydösten merkittävyyttä ja sovellettavuutta. Lisäksi pohditaan tulosten käytännön vaikutuksia ja teoreettista kontribuutiota itsehallittavan identiteetin ja yrityslompakoiden kehitykselle. 6.1 Tulosten esittely Analyysin keskeiset löydökset syntyivät kyselyaineiston, 74 Excel-tapausten ja haastattelujen välisestä vuoropuhelusta, joka tarjoaa kattavan näkökulman yrityslompakoiden hyödyistä ja rajoitteista. Yrityslompakoiden analyysi osoittaa niiden merkittävän potentiaalin useilla liiketoiminnan osa-alueilla, kuten sääntelyn täyttämisessä, taloushallinnon tehostamisessa ja asiakaskokemuksen parantamisessa. Näiden osa-alueiden osuus on huomattava, sillä ne muodostavat yli 50 % analysoiduista 74 Excel-tapauksesta. Tämä korostaa yrityslompakoiden keskeistä roolia liiketoiminnan operatiivisessa sujuvuudessa ja juridisessa varmuudessa. Sääntelyn täyttäminen ja asiakirjahallinta (30 tapausta) on selkeästi tärkein alue, joka liittyy sääntelyvaatimusten noudattamiseen ja asiakirjojen digitaaliseen käsittelyyn, erityisesti sähköisten kuittien ja sopimusten hallinnassa. Tämä kategoria korostaa yrityslompakoiden kykyä edistää juridista varmuutta ja tukea sääntelyn noudattamista. Taloushallinto ja operatiivinen tehokkuus (18 tapausta) on toinen tärkeä kategoria, jossa yrityslompakot voivat merkittävästi parantaa taloushallinnon prosesseja, kuten automaattista laskujen käsittelyä ja pankkitilien validointia. Tämä tuo etuja erityisesti prosessien tehostamisessa ja virheiden vähentämisessä, kuten haastatteluista ilmenee. Asiakaskokemuksen parantaminen ja asiakassuhteet (4 tapausta) nousee esiin erityisesti asiakastiedon hyödyntämisen ja personoitujen palveluiden näkökulmasta. 6 TULOKSET JA KESKUSTELU 72 Vaikka tämä kategoria on määrällisesti pienempi, se on tärkeä erityisesti asiakaspalvelun nopeuttamisessa ja asiakastyytyväisyyden parantamisessa. Kansainvälinen liiketoiminta ja yhteentoimivuus (9 tapausta) on tärkeä osa-alue, mutta sen rooli jää vähemmälle huomiolle verrattuna sääntelyn täyttämiseen ja taloushallintaan. Haastatteluissa korostettiin, että rajapintojen standardointi ja eri maiden käytännöt vaikeuttavat kansainvälistä yhteentoimivuutta. Strateginen arvo ja liiketoiminnan kehittäminen (5 tapausta) nousee esiin pitkän aikavälin liiketoimintastrategioiden näkökulmasta. Tämä kategoria jää vähemmälle huomiolle, mutta sen potentiaali voi kasvaa, kun yritykset alkavat ymmärtää yrityslompakoiden strategisen arvon. Kyselyaineiston perusteella yrityslompakoiden toiminnot, kuten sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti, yritysasiakkaiden ja -kumppaneiden tunnistaminen sekä vahvistetun rakenteisen tiedon jakaminen, saivat korkeita keskiarvoja. Tämä viittaa siihen, että yritykset kokevat nämä ominaisuudet keskeisiksi liiketoiminnan sujuvuuden ja juridisen varmuuden kannalta. Esimerkiksi sopimusten allekirjoittaminen varmennetusti arvioitiin keskiarvolla 3,9, mikä korostaa toiminnon merkitystä sääntelyn noudattamisessa ja asiakirjojen hallinnassa. Excel-aineistossa vastaavat käyttötapaukset, kuten sähköisten kuittien hyödyntäminen ja rajapintojen standardointi, osoittavat, että yrityslompakot voivat tuoda merkittäviä etuja taloushallinnon automatisoinnissa ja prosessien tehostamisessa. Haastatteluista nousi esiin syvempi ymmärrys siitä, miten yrityslompakoiden käyttö konkretisoituu liiketoiminnassa. Esimerkiksi H7 korosti, että sähköiset kuitit voivat lyhentää manuaalisen käsittelyn aikaa jopa 12–13 minuutista yhteen minuuttiin. Samalla H4 ja H6 painottivat, että rajapintojen standardointi on olennaista tietojen siirron luotettavuuden parantamisessa, mikä on erityisen tärkeää kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Vaikka sähköiset kuitit voivat vähentää manuaalista käsittelyä ja parantaa taloushallinnon tarkkuutta, haastatteluissa korostettiin, että niiden käyttöaste on edelleen erittäin matala. Tämä johtuu osittain siitä, että suurten kauppaketjujen sitoutuminen sähköisen kuitin käyttöön on vähäistä, mikä estää järjestelmän laajamittaista hyödyntämistä. H7 haastateltava tiivisti asian toteamalla: "Miljoonia kuitteja käsitellään vuosittain, mutta vain 0,125 % niistä on digitaalisia kuitteja." Kansainvälistä liiketoimintaa tarkasteltaessa Excel-tapaukset, kuten API-perustaminen ja standardoidun datan jakaminen, osoittivat yhteentoimivuuden merkityksen. Kyselyaineiston perusteella vastaajat arvostivat digitaalisten todisteiden ja lupien jakamista sähköisesti, mikä viittaa siihen, että yritykset näkevät yhteentoimivuuden parantamisen keskeisenä tekijänä rajat ylittävän yhteistyön tukemisessa. Haastatteluissa H6 ja H7 kuitenkin huomauttivat, että rajapintojen standardoinnin puute ja eri maiden erilaiset käytännöt vaikeuttavat yhteentoimivuuden saavuttamista. Tämä ristiriita korostaa tarvetta kehittää harmonisoituja sääntöjä ja teknologista infrastruktuuria, jotta yrityslompakot voivat toimia tehokkaasti globaalissa ympäristössä. Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä yrityslompakoiden potentiaali jää vajaaksi ilman harmonisoituja standardeja ja teknologista infrastruktuuria. Haastatteluissa H6 ja H7 huomauttivat, että eri maiden sääntelykäytännöt ja teknologiset vaatimukset vaikeuttavat rajat ylittävää yhteentoimivuutta, mikä rajoittaa lompakoiden käyttöä erityisesti pienemmissä yrityksissä. 73 Kyselyaineistossa asiakastietojen käsittely ja yritysasiakkaiden tunnistaminen saivat keskiarvoiltaan korkeita arvioita, mikä linjautuu Excel-aineiston löytöihin asiakassuhteiden hallinnan tärkeydestä. Haastatteluissa H3 ja H6 korostivat, että lompakoiden avulla asiakaspalvelu voi muuttua nopeammaksi ja joustavammaksi, erityisesti automaation ja suoraviivaisten prosessien ansiosta. Samalla H2 ja H4 toivat esiin, että asiakastiedon reaaliaikainen päivitys ja keskitetty hallinta parantavat asiakastyytyväisyyttä ja tukevat liiketoiminnan tavoitteita. Sääntelyn noudattamisen ja asiakirjahallinnan osalta yrityslompakoiden merkitys korostuu erityisesti sähköisten kuittien käsittelyn ja lupien hallinnan automatisoinnissa. Haastatteluissa H2 ja H3 painottivat, että lainsäädäntö, kuten eIDAS 2.0, voi toimia keskeisenä ajurina yrityslompakoiden hyväksynnälle ja käyttöönotolle. Samalla kuitenkin H4 ja H6 huomauttivat, että sääntelyn monimutkaisuus ja ekosysteemin puutteet voivat estää yrityksiä hyödyntämästä lompakoita täysimääräisesti. Tämä heijastuu myös Excel-aineiston löydöissä, joissa sähköisten kuittidatojen standardointi ja lupien automatisointi nähtiin kriittisinä toimenpiteinä sääntelyn täyttämisessä ja tietoturvan parantamisessa. Vastuullisuusraportointi ja siihen liittyvä data, kuten hiilijalanjäljen seuranta, saivat kyselyaineistossa verrattain matalat arviot, mikä viittaa siihen, että tätä osaaluetta ei nähdä ensisijaisena yrityslompakoiden käyttötapauksena. Kyselyssä vastuullisuusraportointi arvioitiin keskiarvolla 2,8, mikä on huomattavasti alhaisempi verrattuna esimerkiksi asiakassuhteiden hallintaan tai sääntelyn noudattamiseen liittyviin toiminnallisuuksiin. Haastatteluissa vastuullisuusdata nousi esiin vain satunnaisesti, ja silloinkin maininnat liittyivät usein johonkin muuhun pääteemaan, kuten sääntelyn tai taloudellisten raportointien automatisointiin. Esimerkiksi H6 mainitsi, että vastuullisuusdata voi olla osa tietojen standardointia, mutta sitä ei nähty ensisijaisena tarpeena suurimmalle osalle yrityksiä. Tämä saattaa johtua siitä, että vastuullisuuteen liittyvät käytännöt ovat monella toimialalla vielä kehittymässä, eikä niiden kytkemistä yrityslompakoihin nähdä kriittisenä liiketoiminnan sujuvuuden kannalta. Vastuullisuusdata ja siihen liittyvä raportointi voivat olla kasvava käyttötapaus erityisesti toimialoilla, joissa ympäristönäkökulmat ovat keskeisiä. Kuitenkin nykyisellään yrityslompakot eivät näytä vastaavan tähän tarpeeseen riittävän konkreettisesti. Tämä saattaa viitata siihen, että yritykset eivät vielä näe välitöntä hyötyä vastuullisuusdatan integroinnista lompakoihin, tai että muut liiketoiminnan tarpeet, kuten sääntelyn täyttäminen ja taloushallinnon tehostaminen, priorisoidaan korkeammalle. Kansainvälisen asioinnin helpottaminen arvioitiin kyselyaineistossa melko alhaisella keskiarvolla 2,9, vaikka yhteentoimivuus nousi tärkeäksi teemaksi haastatteluissa. Tämä viittaa siihen, että vaikka yleiset yhteentoimivuuden ratkaisut, kuten rajapintojen standardointi, ovat yrityksille tärkeitä, kansainvälisen asioinnin erityistarpeet, kuten tiettyjen maiden sääntöjen mukauttaminen tai monikielisten asiakirjojen hallinta, eivät tällä hetkellä ole prioriteettilistan kärjessä. Tämä voi johtua siitä, että monet vastaajayritykset eivät vielä toimi aktiivisesti kansainvälisillä markkinoilla tai että nämä tarpeet koetaan liian haastaviksi ratkaista nykyisten teknologioiden avulla. Haastatteluissa korostetut yhteentoimivuuden haasteet tukevat tätä havaintoa. Esimerkiksi H7:n huomio siitä, että lompakot eivät ole riittävän kypsiä tarjoamaan 80 Tämä tarkoittaa, että yrityslompakoiden kehittäjien tulisi panostaa käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun ja kehittämiseen, joka ottaa huomioon käyttäjien tarpeet ja toiveet. Käyttäjäkokemuksen optimointi edellyttää myös jatkuvaa palautteen keräämistä ja teknologian iteratiivista kehittämistä. Tämä voi sisältää käyttäjätestauksia, palautekyselyjä ja aktiivista vuoropuhelua käyttäjien kanssa teknologian parantamiseksi. Näin voidaan varmistaa, että yrityslompakot vastaavat käyttäjien odotuksia ja tarpeita sekä tarjoavat arvokasta lisäarvoa liiketoimintaprosesseihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että yrityslompakoiden laaja hyväksyntä ja käyttö edellyttävät sekä teknologian että sääntelyn kehittämistä, erityisesti käyttäjäkokemuksen ja yhteentoimivuuden osalta. Helppokäyttöiset, intuitiiviset ratkaisut, jotka integroituvat saumattomasti olemassa oleviin järjestelmiin, ovat keskeisiä yritysten sitoutumiselle. Lisäksi harmonisoidut teknologiset standardit ja sääntelykehykset ovat ratkaisevia yrityslompakoiden potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle paikallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Taloudellisten kannustimien ja selkeiden toimintamallien luominen voi merkittävästi tukea yritysten investointivalmiutta ja edistää uusien ratkaisujen omaksumista. 81 Tässä luvussa esitetään tutkimuksen päätelmät, joissa vastataan tutkimuskysymyksiin ja arvioidaan tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista. Keskeiset löydökset tiivistetään, ja niiden perusteella tarkastellaan itsehallittavan identiteetin ja yrityslompakoiden hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita. Lisäksi pohditaan tutkimuksen teoreettista ja käytännön merkitystä sekä esitetään suosituksia jatkotutkimukselle. 7.1 Tutkimuskysymykseen vastaaminen Tutkimuksessa tarkasteltiin yrityslompakoiden keskeisiä käyttötapauksia, niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja kohtaamia haasteita erityisesti Yrityksen Digitalous -hankkeen kontekstissa. Aineisto koostui 74 Excel-dokumentoidusta käyttötapauksesta, 54 yrityksille suunnatun kyselyn vastauksista sekä haastatteluista, jotka tarjosivat syvällisiä näkemyksiä yrityslompakoiden käytöstä ja potentiaalista. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa yrityslompakoiden tärkeimmät käyttötapaukset, arvioida niiden kohtaamia haasteita ja analysoida niiden strategista arvoa liiketoiminnalle. Analyysin perusteella yrityslompakoiden tärkeimmät käyttötapaukset liittyivät sääntelyn täyttämiseen ja prosessien automatisointiin, kuten KYC-prosessien tehostamiseen ja GDPR:n sekä rahanpesun estämiseen liittyvien vaatimusten noudattamiseen. Nämä käyttötapaukset nousivat keskeisiksi sekä kyselyaineistossa että haastatteluissa, erityisesti rahoitussektorin näkökulmasta, jossa sääntelyyn liittyvät prosessit ovat kriittisiä. KYC-prosessien automatisoinnin myötä yritykset voivat vähentää manuaalisen työn määrää, lisätä tietoturvaa ja parantaa liiketoiminnan tehokkuutta, mikä on linjassa kirjallisuuden, kuten Schlattin (2022) ja Kapsoulisin havaintojen, kanssa. Samalla tutkimus nosti esiin teknologian kypsyyden ja standardoinnin puutteet merkittävinä esteinä yrityslompakoiden käyttöönotolle. Esimerkiksi Excel-aineistossa havaittiin puutteita dokumentoinnissa ja käyttötapausten rakenteessa, mikä heijastaa standardoinnin ja selkeiden määritelmien puutetta. Tämä havainto korostaa globaalin yhteistyön ja harmonisoinnin merkitystä, erityisesti monikansallisissa liiketoimintaympäristöissä, joissa yrityslompakoiden yhteentoimivuus on ratkaisevaa. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 82 Haastatteluista ilmeni huoli teknologisten ratkaisujen riittämättömästä integraatiokyvystä nykyisiin järjestelmiin, kuten asiakkuudenhallintaja henkilöstöhallintajärjestelmiin, mikä heikentää yrityslompakoiden potentiaalin hyödyntämistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös käyttäjäystävällisyyteen, joka osoittautui tärkeäksi erityisesti pk-yrityksille. Selkeät käyttöliittymät ja kustannustehokkaat ratkaisut koettiin olennaisiksi, jotta yrityslompakot voivat saavuttaa laajamittaisen hyväksynnän. Käyttäjäystävällisyys osoittautui myös alueeksi, jossa yrityslompakoiden kehittäjillä on mahdollisuus vastata yritysten tarpeisiin tehokkaasti. Kuitenkin osa käyttötapauksista, kuten eKuitti, jäi tutkimuksessa suhteellisen vähäiselle huomiolle. Vaikka se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen taloushallintoon ja prosessien automatisointiin, sen hyötyjä ei selvästikään vielä täysin ymmärretä, ja sen käyttöönottoa saatetaan pitää teknisesti haastavana. Tämä viittaa tarpeeseen lisätä tietoisuutta sen liiketoiminnallisesta arvosta ja kehittää teknisiä ratkaisuja, jotka tukevat sen omaksumista yritysten arjessa. Yhteenvetona tutkimus osoitti, että yrityslompakot tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia sääntelyn täyttämiseen, prosessien automatisointiin ja tietoturvan parantamiseen. Niiden täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää kuitenkin teknologian kypsyyden lisäämistä, globaalin standardoinnin vahvistamista sekä käyttäjäystävällisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämistä. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön ja harmonisoinnin merkitys korostuu erityisesti monikansallisten yritysten näkökulmasta. Näihin osa-alueisiin panostaminen voi auttaa yrityslompakoita kehittymään työkaluksi, joka tukee yritysten operatiivista tehokkuutta ja strategista kilpailuetua niin paikallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. 7.2 Käytännön suositukset Tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavia suosituksia yrityslompakoiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Ensinnäkin, yrityslompakoiden kehittäjien tulisi keskittyä käyttäjäystävällisyyden parantamiseen, erityisesti pk-yritysten tarpeiden huomioimiseen. Selkeät käyttöliittymät ja helposti integroitavat ratkaisut, jotka vähentävät käyttäjien koulutustarvetta ja mahdollistavat nopeamman käyttöönoton, voivat lisätä merkittävästi yrityslompakoiden houkuttelevuutta. Tämä vaatii aktiivista vuorovaikutusta käyttäjien kanssa sekä iteratiivista kehitysprosessia, jossa käyttäjäpalaute ohjaa teknologian kehitystä. Globaalin standardoinnin ja yhteentoimivuuden edistämiseen on panostettava. Yrityslompakoiden laajempi käyttöönotto edellyttää teknisiä standardeja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation eri järjestelmien ja ekosysteemien välillä. Standardointiprosesseihin osallistuminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä, jotta yrityslompakot voivat vastata monikansallisten yritysten tarpeisiin ja saavuttaa kilpailuetua globaalilla tasolla. Paikalliset ekosysteemit, kuten Findynetverkosto, voivat toimia tärkeinä innovaatioalustoina, mutta niiden vaikutusta tulisi laajentaa kansainvälisten foorumien ja verkostojen kautta. Sääntelykehyksiä on kehitettävä selkeämmiksi ja joustavammiksi. Yritykset tarvitsevat konkreettisia ohjeistuksia, jotka tukevat uusien teknologioiden kokeilua ja käyttöönottoa ilman ylimääräistä byrokratiaa. Kansallisten sääntelykehysten 83 harmonisointi globaalien standardien kanssa on tärkeää, erityisesti monikansallisessa liiketoiminnassa toimiville yrityksille. Tämä edellyttää sääntelyviranomaisilta aktiivista dialogia teknologian kehittäjien ja yritysten kanssa. Lisäksi taloudellisten kannustimien ja tukien tarjoaminen voi edistää yrityslompakoiden käyttöönottoa, erityisesti pk-yrityksissä, joissa resurssit ovat rajalliset. Julkiset tuet ja investointikannustimet voivat vähentää taloudellisia riskejä ja motivoida yrityksiä panostamaan uusien teknologioiden omaksumiseen. Esimerkiksi eKuitti-hankkeiden liiketoiminnallisten hyötyjen selkeyttäminen ja niiden aseman korostaminen osana yrityslompakoiden toiminnallisuuksia voisi lisätä niiden kiinnostavuutta. Lopuksi, yrityslompakoiden kehittäjien ja päättäjien tulisi painottaa viestintää yrityslompakoiden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Yritysten tietoisuuden lisääminen yrityslompakoiden potentiaalista, kuten sääntelyn täyttämisen tehostamisesta ja operatiivisen tehokkuuden parantamisesta, voi madaltaa uusien teknologioiden käyttöönoton kynnystä. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi koulutuksilla, piloteilla ja yhteistyöhankkeilla, joissa yritykset voivat testata teknologioita riskittömästi ennen laajamittaista käyttöönottoa. 7.3 Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimuksen tarpeet Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa yrityslompakoiden keskeisistä käyttötapauksista, niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja kohtaamista haasteista. Siitä huolimatta tutkimuksessa ilmeni rajoitteita, jotka vaikuttavat tulosten yleistettävyyteen ja avaavat uusia mahdollisuuksia jatkotutkimukselle. Tutkimuksen aineiston painottuminen suomalaisiin yrityksiin asetti rajat globaalin näkökulman tarkastelulle. Vaikka Suomen teknologiaja sääntely-ympäristö tarjoaa mielenkiintoisen kontekstin yrityslompakoiden kehitykselle, erityisesti kansainvälisten markkinoiden erityispiirteet, kuten sääntelyn hajanaisuus ja globaalien standardien puute, jäivät vähemmälle huomiolle. Tämä rajoite korostaa tarvetta tutkia yrityslompakoiden toimivuutta ja käyttöönottoa eri maiden ja markkinoiden konteksteissa. Esimerkiksi yrityslompakoiden rooli osana data-avaruuksia ja muita innovatiivisia järjestelmiä, jotka yhdistävät kansainvälisiä ekosysteemejä, on kiinnostava jatkotutkimusalue. Aineistossa havaitut puutteet käyttötapausten dokumentoinnissa, erityisesti Excel-materiaalin analyysin yhteydessä, nostivat esiin tarpeen selkeiden dokumentointikäytäntöjen ja standardien kehittämiseen. Käyttötapausten epätäsmällisyys ja puutteellinen strukturointi vaikeuttivat niiden perusteellista analysointia ja vertailtavuutta. Tämä havainto avaa mahdollisuuden jatkotutkimukselle, jossa tarkastellaan, miten konsortioiden ja ekosysteemien käyttötapaukset voitaisiin paremmin määritellä, luokitella ja hyödyntää strategisten päätösten tukena. Tutkimuksen kohdistuminen pääasiassa nykyisiin käyttötapauksiin ja niiden mahdollisuuksiin rajasi tulevaisuuden potentiaalien tarkastelua. Esimerkiksi vastuullisuusdata ja sen rooli yrityslompakoiden toiminnassa jäi tutkimuksessa toissijaiseksi, vaikka sen merkitys liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja strategisen arvon näkökulmasta kasvaa jatkuvasti. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia, miten 84 vastuullisuusdata voidaan integroida osaksi yrityslompakoiden toiminnallisuuksia ja mitä lisäarvoa se tuo yrityksille. Teknologian kypsyys ja yhteentoimivuuden puutteet nousivat tutkimuksessa merkittävänä haasteena esiin, mutta niiden yksityiskohtaisempi tarkastelu jäi tutkimuksessa rajalliseksi. Esimerkiksi uusien teknologioiden, kuten älykkäiden sopimusten, rooli yrityslompakoiden automatisoinnin ja skaalautuvuuden tukemisessa vaatii lisää tutkimusta. Lisäksi kansainvälisten standardien ja harmonisoinnin vaikutusten ymmärtäminen on avainasemassa, jotta yrityslompakot voivat vastata monikansallisten yritysten tarpeisiin ja saavuttaa kilpailuetua globaalilla tasolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että jatkotutkimuksen tulisi keskittyä erityisesti seuraaviin teemoihin: • Yrityslompakoiden toimivuus ja haasteet eri maiden ja markkinoiden sääntelyja teknologiaekosysteemeissä. • Data-avaruuksien ja muiden innovatiivisten ekosysteemien rooli yrityslompakoiden laajamittaisessa hyväksynnässä ja yhteentoimivuuden edistämisessä. • Käyttäjäkokemuksen parantaminen ja käyttäjien tarpeisiin perustuvien ratkaisujen iteratiivinen kehittäminen, erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. • Tulevaisuuden vastuullisuusdatan ja analytiikan mahdollisuuksien tutkiminen yrityslompakoiden strategisessa kehityksessä. • Standardoinnin ja teknologisten protokollien kehittäminen, jotka mahdollistavat saumattoman integraation monikansallisissa liiketoimintaympäristöissä. Näihin jatkotutkimusalueisiin keskittymällä voidaan syventää ymmärrystä yrityslompakoiden potentiaalista ja luoda ratkaisuja, jotka tukevat niiden täysimääräistä hyödyntämistä paikallisessa ja kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. 85 LÄHTEET Ahmed, Md. R., Islam, A. K. M. M., Shatabda, S., & Islam, S. (2022). Blockchainbased identity management system and self-sovereign identity ecosystem: A comprehensive survey. IEEE Access. https://doi.org/10.1109/access.2022.3216643 Arslan, C., Sipahioğlu, S., Şafak, E., Gözütok, M., & Köprülü, T. (2021). Comparative analysis and modern applications of PoW, PoS, PPoS blockchain consensus mechanisms and new distributed ledger technologies. https://doi.org/10.25046/aj060531 Asgarinia, H., Chomczyk Penedo, A., Esteves, B., & Lewis, D. (2023). “Who should I trust with my data?” Ethical and legal challenges for innovation in new decentralized data management technologies. Information. https://doi.org/10.3390/info14070351 Ayed, G. B., & Ghernaouti-Hélie, S. (2012). Service-oriented digital identity-related privacy interoperability: Implementation framework of Privacy-as-a-Set-ofServices (PaaSS). In Proceedings of the 2012 12th International Conference on Service-Oriented Computing (pp. 345–354). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-642-33068-1_18 Barros, M. de V., Schardong, F., & Custódio, R. F. (2022). Leveraging self-sovereign identity, blockchain, and zero-knowledge proof to build a privacy-preserving vaccination pass. arXiv. https://doi.org/10.48550/arxiv.2202.09207 Beduschi, A. (2021). Rethinking digital identity for post-COVID-19 societies: Data privacy and human rights considerations. Journal of Data Protection & Privacy, 4(2), 150–165. https://doi.org/10.1017/dap.2021.15 Benchaya Gans, R., Ubacht, J., & Janssen, M. (2022). Governance and societal impact of blockchain-based self-sovereign identities. Policy & Society, 41(3), 402–413. https://doi.org/10.1093/polsoc/puac018 Benčić, F. M., & Žarko, I. P. (2018). Distributed ledger technology: Blockchain compared to directed acyclic graph. arXiv. https://doi.org/10.48550/arxiv.1804.10013 Bouras, M. A., Lu, Q., Zhang, F., Wan, Y., Zhang, T., & Ning, H. (2020). Distributed ledger technology for eHealth identity privacy: State of the art and future perspective. Sensors, 20(2), 483. https://doi.org/10.3390/s20020483 Chotkan, R., Decouchant, J., & Pouwelse, J. (2022). Distributed attestation revocation in self-sovereign identity. In 2022 IEEE International Conference on Communications Workshops (ICC Workshops) (pp. 1–6). IEEE. https://doi.org/10.1109/lcn53696.2022.9843323 Cucko, S., Becirovic, S., Kamisalic, A., Mrdovic, S., & Turkanovic, M. (2022). Towards the classification of self-sovereign identity properties. IEEE Access, 10, 3199414. https://doi.org/10.1109/access.2022.3199414 86 Cucko, Š., Keršič, V., & Turkanović, M. (2023). Towards a catalogue of selfsovereign identity design patterns. Applied Sciences, 13(9), 5395. https://doi.org/10.3390/app13095395 Creswell, J. W., & Plano Clark, V. L. (2018). Designing and conducting mixed methods research (3rd ed.). SAGE Publications. Dunphy, P., & Petitcolas, F. A. P. (2018). A first look at identity management schemes on the blockchain. IEEE Security & Privacy, 16(3), 54– 61. https://doi.org/10.1109/msp.2018.3111247 Erokhin, A., Koshechkin, K., & Ryabkov, I. (2020). The distributed ledger technology as a measure to minimize risks of poor-quality pharmaceuticals circulation. PeerJ Computer Science, 6, e292. https://doi.org/10.7717/peerjcs.292 Flick, U. (2004). An introduction to qualitative research (3rd ed.). SAGE Publications. Findy. (2023). Digitaaliset todisteet ja digitaaliset lompakot. Haettu 28. marraskuuta 2023, osoitteesta https://findy.fi/digitaaliset-lompakot/ Ferdous, M. S., Chowdhury, F., & Alassafi, M. O. (2019). In search of self-sovereign identity leveraging blockchain technology. IEEE Access, 7, 2931173. https://doi.org/10.1109/access.2019.2931173 Fernandez-Carames, T. M., & Fraga-Lamas, P. (2018). A review on the use of blockchain for the Internet of Things. IEEE Access, 6, 2842685. https://doi.org/10.1109/access.2018.2842685 Feulner, S., Sedlmeir, J., Schlatt, V., & Urbach, N. (2022). Exploring the use of selfsovereign identity for event ticketing systems. Electronic Markets, 32(4), 573– 585. https://doi.org/10.1007/s12525-022-00573-9 Freytsis, M., Barclay, I., Radha, S. K., Czajka, A., Siwo, G. H., Taylor, I., & Bucher, S. (2021). Development of a mobile, self-sovereign identity approach for facility birth registration in Kenya. Frontiers in Blockchain, 4, 631341. https://doi.org/10.3389/fbloc.2021.631341 Gavrila Gavrila, S., & de Lucas Ancillo, A. (2021). Spanish SMEs’ digitalization enablers: E-receipt applications to the offline retail market. Technological Forecasting and Social Change, 163, 120381. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2020.120381 Giannopoulou, A., & Wang, F. (2021). Self-sovereign identity. https://doi.org/10.14763/2021.2.1550 Gibson, C. B. (2016). Elaboration, generalization, triangulation, and interpretation. Journal of Business Research, 69(10), 4242– 4247. https://doi.org/10.1177/1094428116639133 George, M., & Chacko, A. M. (2023). Health passport: A blockchain-based PHRintegrated self-sovereign identity system. Frontiers in Blockchain, 6, 1075083. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fbloc.2023.1075083 87 Glöckler, J., Sedlmeir, J., Frank, M., & Fridgen, G. (2023). A systematic review of identity and access management requirements in enterprises and potential contributions of self-sovereign identity. Business & Information Systems Engineering, 65(4), 1131–1148. https://doi.org/10.1007/s12599-023-00830-x Hidayat-ur-Rehman, I., Alzahrani, S., Rehman, M. Z., & Akhter, F. (2022). Determining the factors of m-wallets adoption: A twofold SEM-ANN approach. PLOS ONE, 17(4), e0262954. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0262954 Huysmans, P., & Bruyn, P. D. (n.d.). A mixed methods approach to combining behavioral and design research methods in information systems research. Ivic, S., & Troitiño, D. R. (2022). Digital sovereignty and identity in the European Union: A challenge for building Europe. EU Studies, 9(2), 1–15. https://doi.org/10.2478/eustu-2022-0015 Jokonya, O. (2016). "The Significance of Mixed Methods Research in Information Systems Research." Proceedings of the Midwest Association for Information Systems (MWAIS) 2016. https://aisel.aisnet.org Kordahi, M. (2022). Ontology for the user-learner profile personalizes the search analysis of online learning resources. Information Technology and Libraries, 41(2), 13601. https://doi.org/10.6017/ital.v41i2.13601 Kuo, T.-T., Kim, H.-E., & Ohno-Machado, L. (2017). Blockchain distributed ledger technologies for biomedical and health care applications. Journal of the American Medical Informatics Association, 24(6), 1211–1220. https://doi.org/10.1093/jamia/ocx068 Leng, M., & Lemieux, V. (2021). A decentralized identity-based blockchain solution for privacy-preserving licensing of individual-controlled data to prevent unauthorized secondary data usage. Ledger, 6, 239. https://doi.org/10.5195/ledger.2021.239 Laatikainen, G., Kolehmainen, T., & Abrahamsson, P. (2021). Self-sovereign identity ecosystems: Benefits and challenges. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77892 Lindquist, J. (2023). Introducing privacy receipts into DLT and eIDAS. Journal of ICT Standardization, 11(2), 123–145. https://doi.org/10.13052/jicts2245-800x.1121 Mühle, A., Grüner, A., Gayvoronskaya, T., & Meinel, C. (2018). A survey on essential components of a self-sovereign identity. Computer Science Review, 31, 1–15. https://doi.org/10.1016/j.cosrev.2018.10.002 Naik, N., & Jenkins, P. (2020). Self-sovereign identity specifications: Govern your identity through your digital wallet using blockchain technology. In 2020 IEEE International Conference on Mobile Cloud Computing, Services, and Applications (MobileCloud) (pp. 1–6). IEEE. https://doi.org/10.1109/mobilecloud48802.2020.00021 88 Ngo, T. T. T., Dang, T. A., Huynh, V. V., & Cong Le, T. (2023). A systematic literature mapping on using blockchain technology in identity management. IEEE Access, 11, 3256519. https://doi.org/10.1109/access.2023.3256519 Nikander, P., Autiosalo, J., & Paavolainen, S. (2019). Interledger for the industrial Internet of Things. In 2019 IEEE International Conference on Industrial Informatics (INDIN) (pp. 1–6). IEEE. https://doi.org/10.1109/indin41052.2019.8972167 Niu, J., & Ren, Z. (2021). A self-sovereign identity management scheme using smart contracts. In Proceedings of the MATEC Web of Conferences (Vol. 1336, p. 08005). EDP Sciences. https://doi.org/10.1051/matecconf/202133608005 Nokhbeh Zaeem, R., Chang, K. C., Huang, T.-C., Liau, D., Song, W., Tyagi, A., Khalil, M., Lamison, M., Pandey, S., & Barber, K. S. (2021). Blockchain-based self-sovereign identity: Survey, requirements, use-cases, and comparative study. In Proceedings of the 2021 ACM SIGSAC Conference on Computer and Communications Security (pp. 348–349). ACM. https://doi.org/10.1145/3486622.3493917 Podgorelec, B., Alber, L., & Zefferer, T. (2022). What is a (digital) identity wallet? A systematic literature review. In 2022 IEEE/ACM 16th International Conference on Cloud Computing and Services Science (CLOSER) (pp. 1–8). IEEE. https://doi.org/10.1109/compsac54236.2022.00131 Ra, G., Kim, T., & Lee, I. (2021). VAIM: Verifiable anonymous identity management for human-centric security and privacy in the Internet of Things. IEEE Access, 9, 3080329. https://doi.org/10.1109/access.2021.3080329 Saidi, H., Labraoui, N., Ari, A. A. A., Maglaras, L. A., & Emati, J. H. M. (2022). DSMAC: Privacy-aware decentralized self-management of data access control based on blockchain for health data. IEEE Access, 10, 3207803. https://doi.org/10.1109/access.2022.3207803 Schardong, F., & Custódio, R. (2022). Self-sovereign identity: A systematic review, mapping and taxonomy. Sensors, 22(15), 5641. https://doi.org/10.3390/s22155641 Schlatt, V., Sedlmeir, J., Feulner, S., & Urbach, N. (2022). Designing a framework for digital KYC processes built on blockchain-based self-sovereign identity. Information & Management, 103(6), 103553. https://doi.org/10.1016/j.im.2021.103553 Schlatt, V., Sedlmeir, J., Traue, J., & Völter, F. (2023). Harmonizing sensitive data exchange and double-spending prevention through blockchain and digital wallets: The case of e-prescription management. ACM Transactions on Privacy and Security, 26(2), 1–25. https://doi.org/10.1145/3571509 Sedlmeir, J., Lautenschlager, J., Fridgen, G., & Urbach, N. (2022). The transparency challenge of blockchain in organizations. Electronic Markets, 32(5), 536–550. https://doi.org/10.1007/s12525-022-00536-0 Sedlmeir, J., Smethurst, R., Rieger, A., & Fridgen, G. (2021). Digital identities and verifiable credentials. Business & Information Systems Engineering, 63(5), 537– 545. https://doi.org/10.1007/s12599-021-00722-y 89 Soltani, R., Nguyen, U. T., & An, A. (2021). A survey of self-sovereign identity ecosystem. Journal of Theoretical and Applied Electronic Commerce Research, 16(4), 887–3429. https://doi.org/10.1155/2021/8873429 Sung, C. S., & Park, J. Y. (2021). Understanding of blockchain-based identity management system adoption in the public sector. Journal of Enterprise Information Management, 34(5), 1244–1263. https://doi.org/10.1108/JEIM-122020-0532 Wessels, B. (2012). Identification and the practices of identity and privacy in everyday digital communication. New Media & Society, 14(3), 351–368. https://doi.org/10.1177/1461444812450679 Allen, C. (2016, huhtikuuta 26). The path to self-sovereign identity. Life With Alacrity. Haettu 28. marraskuuta 2023, osoitteesta https://www.lifewithalacrity.com/article/the-path-to-self-soverereignidentity Hyperledger Aries. (2023). Haettu 5. joulukuuta 2023, osoitteesta https://www.hyperledger.org/projects/aries Euroopan komissio. (2023, maaliskuuta 22). EU:n digitaalisen identiteetin lompakkopilotti | Shaping Europe’s digital future. Haettu 28. marraskuuta 2023, osoitteesta https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/eidasregulation Yrityksen digitalous. (n.d.). Yrityksen digitalous. Haettu 28. marraskuuta 2023, osoitteesta https://www.yrityksendigitalous.fi/ Valtioneuvosto. (2021). Yrityksen digitalous -hanke. Haettu 28. marraskuuta 2023, osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=TEM055%3A00%2F2021 Patenttija rekisterihallitus (PRH). (2021). Yrityksen digitalous -hanke patenttija rekisterihallituksessa. Haettu 28. marraskuuta 2023, osoitteesta https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/ajankohtaista/projektit/yrityksen_digit alous.html 96 LIITE 2 KYSELYLOMAKE 97 98 99 100 101