Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana

Kihn, Lili-Anne, Oulasvirta, Lasse, Ruohonen, Janne, Rönkkö, Jaakko, Urpilainen, Matti & Wacker, Jani (toim.), Tarkastus, arviointi ja valvonta murroksessa. Tampere: Tampere University Press, 73–86. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-032-8 5 Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana Janne Ruohonen Hallinnon tarkastusta on 2000-luvulla tutkittu varsin vähän. Osana hallinnon tarkastusta tilintarkastaja arvioi yrityksen johdon ja omistajien päätöksenteon lainmukaisuutta. Artikkelissa syvennytään tilintarkastajan velvollisuuteen tarkastaa osakeyhtiön johdon tekemien liiketoimintapäätösten lainmukaisuus. Artikkelin johtopäätösten mukaan tilintarkastajan tulee arvioida nimenomaan johdon liiketoimintapäätösten lainmukaisuutta – ei tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastajan velvollisuutena ei ole valvoa, että kaikki yhtiön liiketoimintapäätökset on asianmukaisesti tehty, vaan tilintarkastajan tulee keskittyä yhtiön kannalta olennaisimpiin päätöksiin. Tilintarkastajan tulee keskeisten liiketoimintapäätösten osalta arvioida esimerkiksi hallinnon pöytäkirjojen ja johdon haastattelujen avulla, onko yhtiön johdon päätöksenteko perustunut riittävään informaatioon ja harkintaan. Avainsanat: hallinnon tarkastus, tilintarkastajan arvio, liiketoimintapäätösten lainmukaisuus, liiketoimintapäätösperiaate, tilintarkastus, osakeyhtiö 74 Janne Ruohonen Johdanto Tilintarkastuslain (1141/2015, TTL) 3:1.1:n mukaan tilintarkastuksen kohteena on yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös sekä hallinto. Hallinnon tarkastus on tilintarkastuksen kansallinen erityispiirre – Euroopassa hallinnon tarkastuksesta säädetään ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hallinnon tarkastuksessa tilintarkastaja arvioi yrityksen johdon ja omistajien päätöksenteon lainmukaisuutta. TTL 3:5.5:n mukaan tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön tai säätiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on: 1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan; tai 2) rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhteisön tai säätiön yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä. Yrityksen johdon toiminnan lainmukaisuuden tarkastaminen on hallinnon tarkastuksen keskiössä. Johto joutuu usein tekemään liiketoimintapäätöksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja samanaikaisesti on pidettävä huolta siitä, että päätökset tehdään huolellisuusvelvollisuuden edellyttämällä tavalla. Liiketoimintapäätökset koskevat esimerkiksi investointeja, rahoituksen hankkimista, strate giaa sekä yhtiön juoksevaa hallintoa. Yritystoiminnassa pyritään tuottamaan voittoa, mikä edellyttää myös riskien ottamista.1 Osa liiketoimintapäätöksistä osoittautuu myöhemmin huonosti kannattaviksi tai tappiollisiksi. Tilintarkastajan tehtävänä ei ole arvioida liiketoimintapäätösten tarkoituksenmukaisuutta, vaan nimenomaan päätösten lainmukaisuutta. Liiketoimintapäätösten arvioiminen jälkikäteen on käytännössä hankalaa. Kaikkea johdon huolimatonta toimintaa tilintarkastajan ei ole mahdollista havaita, sillä tilintarkastaja ei voi tyhjentävästi käydä läpi kaikkia liiketoimintapäätöksiä tilintarkastuksen yhteydessä. Artikkelin tavoitteena on selvittää, kuinka laajasti tilintarkastajan tulee tarkastaa osakeyhtiön johdon liiketoimintapäätösten lainmukaisuutta osana lakisääteistä tilintarkastusta. Tutkimusekonomisista syistä tarkastelu rajataan koskemaan osakeyhtiön johdon toimintaa. Osakeyhtiön johdosta säädetään osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 6luvussa. OYL 6:1.1:n mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Sillä voi olla myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Nämä hallintoelimet muodostavat osakeyhtiön johdon, jonka jäseniä kutsutaan johtohenkilöiksi. Jokaisella osakeyhtiöllä on oltava hallitus – toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto ovat vapaaehtoisia toimielimiä2. Artikkelissa 1 Ks. liiketoimintapäätösten luonteesta Salo 2015, 1–3. Liiketoimintapäätösten oikeudellisesta kehikosta ks. Villa 2020, 161–181. 2 Myös muu kuin virallisesti yhtiön johtoon kuuluva henkilö voi käyttää tosiasiallisesti johtohenkilön valtaa yhtiössä. Silloin kun henkilö toimii tosiasiallisesti osakeyhtiössä johtohenkilönä, hän vastaa tekemistään päätöksistä johtohenkilönä eli toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana 75 tarkastellaan tilintarkastajan roolia OYL 1:8:n mukaisen johdon huolellisuusvelvollisuuden sekä liiketoimintapäätösperiaatteen (business judgment rule) noudattamisen tarkastajana. Artikkelissa kartoitetaan myös päätöksenteon lainmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden rajanvetoa. Tarkastelussa keskitytään nimenomaan osakeyhtiön johdon tekemien liiketoimintapäätösten tarkasteluun, ja tarkastelun ulkopuolelle rajataan osakkeenomistajien päätöksenteko yhtiökokouksessa. Osakeyhtiön johdon toimielimistä myös hallintoneuvosto rajataan artikkelin tarkastelun ulkopuolelle, sillä hallintoneuvosto ei lähtökohtaisesti tee liiketoimintapäätöksiä. Artikkelin tutkimusmetodi on lainopillinen. Liiketoimintapäätökset osakeyhtiössä Hyvän liiketoimintapäätöksen kriteeristö määräytyy taloudellisten tavoitteiden ja juridisten reunaehtojen yhteisvaikutuksen kautta, ja hyvän liiketoimintapäätöksen edellytyksenä on asianmukainen, tilannetekijät huomioon ottava päätösprosessi3. OYL 6:2.1:n mukaan hallituksen yleisenä tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi hallituksella on satoja lainsäädännössä määrättyjä erityistehtäviä4. OYL 6:17.1:n mukaan toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on lisäksi annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Osakeyhtiön johdon on usein tehtävä riskialttiita ja monimutkaisia liiketoimintapäätöksiä nopeassa aikataulussa. Osakeyhtiön hallitus tyypillisesti joutuu tekemään päätökset epävarmuuden vallitessa5. Osa liiketoimintapäätöksistä on rutiiniluonteisia, ja osa hankalia yrityksen johtamista, strategiaa ja investointeja koskevia päätöksiä, joita on tehtävä viivytyksettä. Esimerkiksi merkittävien investointien tai yritystoiminnan suunnanmuutosten yhteydessä yhtiön johto joutuu puntaroimaan erilaisten mahdollisuuksien lisäksi toimintaan liittyvät keskeiset riskitekijät. OYL 1:8:n mukaan osakeyhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön johdon on siis usein kyettävä tekemään päätökset samanaikaisesti huoominaisuudessa. Muu tulkinta johtaisi siihen, että vastuun ulottaminen todellisiin päätöksentekijöihin olisi vaikeaa. Ks. Ruohonen 2019, 10. 3 Liiketoimintapäätöksestä ks. Salo 2015, 3–5. 4 Ks. erityistehtävistä Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2017, 554. 5 Hallituksen päätöksenteosta epävarmuuden vallitessa ks. Keya 2016, 262. 76 Janne Ruohonen lellisesti ja nopeasti epävarmoissakin tilanteissa6. Lähtökohtaisesti osakeyhtiön johto ei voi jättää asioita päättämättä. Päätöksiä punnitessaan johdon tulee puntaroida taloudellisia ja oikeudellisia kysymyksiä. Mikäli johto ei toimi huolellisesti, se voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että yksittäisten liiketoimintapäätösten osalta on hyvin vaikeaa osoittaa, onko kyseinen liiketoimintapäätös ollut paras tapa käyttää osakeyhtiön varoja7. Usein yhtiön johdolla on useita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja esimerkiksi investointien osalta, ja liiketoimintapäätös perustuu lopulta kokonaisharkintaan. OYL 1:5:n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiön johdon on liiketoimintapäätöksiä tehdessään tarkasteltava eri vaihtoehtoja yhtiön toiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi. Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus ja yhtiön etu OYL 1:8:n mukainen johdon velvollisuus huolellisesti toimien edistää yhtiön etua edellyttää sekä huolellista toimintaa että yhtiön edun edistämistä8. Huolellisuusvelvollisuus pitää sisällään myös lojaliteettivelvollisuuden suhteessa osakeyhtiöön ja sen kaikkiin osakkeenomistajiin.9 Johdon toiminta voi olla huolimatonta tekojen tai laiminlyöntien nojalla. Huolellisuusvelvollisuuden osalta on arvioitava, miten huolellinen hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja olisi tilanteessa toiminut10. Yritystoimintaan kuuluu aina riskinotto, ja osa liiketoimintapäätöksistä osoittautuu vääjäämättä tappiollisiksi. Toiminnan tappiollisuus ei kuitenkaan yksinään osoita yhtiön johdon huolimattomuutta, sillä yhtiön johto voi joutua ottamaan merkittäviäkin riskejä liiketoiminnassa11. Johdon huolellisuusarviointi ei siis kytkeydy toiminnan tappiollisuuteen, vaikka huolellisuus tosiasiassa tulee arvioitavaksi erityisesti silloin, kun yhtiön toiminnan tulos ei ole ollut odotusten mukaista12. 6 Johdon huolellisesta toiminnasta jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Ks. Ruohonen 2014, 48–51. 7 Näin esimerkiksi Airaksinen, Pulkkinen & Rasinaho 2018, 28. 8 Johdon huolellisuusvelvollisuudesta on säännelty kaikkien Euroopan maiden osakeyhtiölainsäädännössä, ja velvollisuuden ydinsisältö on kaikissa samankaltainen. Ks. EMCA 9.03. 9 Lojaliteettivelvollisuuden tavoitteena on pyrkiä hillitsemään yhtiön johdon opportunismia. Lojaliteettiperiaatteen rikkominen voi tulla arvioitavaksi esimerkiksi yhtiön johdon välisissä oikeustoimissa ja yhtiöiden, joiden johdossa on sama henkilö(-t), välisissä oikeustoimissa. Ks. Mähönen 1998, 234, 237. 10 Huolellisuuden mittapuuna on ”hyvän perheenisän” (bonus pater familias) noudattama huolellisuus. Ks. Immonen & Nuolimaa 2017, 9. 11 Savela 2015, 92. Ks. Ruotsin osalta vastaavasti Svernlöv & Åkersten 2017, 132. 12 Huolellisuuden arvioinnista yhtiön tehdessä tappiota ks. Ruohonen 2020, 175. Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana 77 Yhtiön etu puolestaan rinnastuu kaikkien osakkeenomistajien etuun13. Yhtiön edun edistäminen kytkeytyy yhtiön toiminnan tarkoitukseen. OYL 1:5:n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei siis ole määräyksiä yhtiön toiminnan tarkoituksesta, yhtiön johdon velvollisuus on edistää voitontuottamistarkoitusta. Yhtiöjärjestyksessä on saatettu määrätä, että yhtiön tarkoituksena on omakustannusperiaatteella toimiminen tai hyväntekeväisyystoiminta14. Johdon on osana liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamista huolehdittava siitä, että yhtiön toiminta ei vaarannu esimerkiksi sen vuoksi, että velkoja voisi saada yhtiön toiminnan loppumaan konkurssiin asettamisvaateellaan15. Tilintarkastajan yhtenä tehtävänä on arvioida johdon kykyä varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern). Voiton tuottamista arvioidaan aina pitkällä aikavälillä. Yhtiö voi esimerkiksi panostaa henkilöstön kouluttamiseen ja investointien tekemiseen silloin kun ne edistävät yhtiön etua ja tähtäävät pitkällä aikavälillä yhtiön voitontuottamiskyvyn paranemiseen tai osakkeen arvon kohoamiseen16. Osakeyhtiön edun mukaan toimiminen liittyy joko suoraan tai välillisesti käytännössä kaikkiin yhtiön johdon liiketoimintapäätöksiin (Villa 2020, 163). Johdon toiminnan arvioinnissa tilintarkastajan tulee arvioida, onko johto toimillaan edistänyt yhtiön etua huolellisesti toimien ja samalla toiminut lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tilintarkastajan on tosiasiassa vaikea puuttua yksittäisten liiketoimintapäätösten lainmukaisuuteen ainoastaan sillä perusteella, että kyseessä on OYL 1:5:n vastainen päätös, ja vain hyvin ilmeisessä tilanteessa tilintarkastaja voisi puuttua OYL 1:5:n vastaiseen liiketoimintapäätökseen. Jos yhtiön johto yleisesti ottaen – eli ei ainoastaan yksittäisten liiketoimintapäätösten osalta – toimii osakeyhtiön tarkoituksen vastaisesti, tilintarkastaja saattaa joutua huomauttamaan asiasta. Silloin kun yhtiön tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, ja johto ei tosiasiassa millään tavalla edistä yhtiön tarkoitusta, tilintarkastajan on puututtava tällaiseen tilanteeseen17. 13 Ks. esim. Pönkä 2013, 21–34. 14 Ruohonen, Vahtera & Penttilä 2021, 204–209. Poikkeustilanteessa yhtiön toiminnan tarkoitus voi ilmetä yhtiön toimialaa koskevasta yhtiöjärjestysmääräyksestä. 15 Mähönen & Villa 2015, 197. Sallitulla liiketoiminnan riskinotolla on rajansa. Ks. Nyström 2016, 308–310. 16 Voitontuottamistarkoituksesta ks. HE 109/2005 vp, 39. 17 Rajanveto hyväksyttävien liiketoimien ja laittomaksi varojenjaoksi luettavien peiteltyjen toimien välillä on usein tulkinnanvaraista. Mähönen 2009, 385. Ks. muussa muodossa kuin rahaosinkona tapahtuvista varojenjaon muodoista tarkemmin Rasinaho 2016, 213–236. 78 Janne Ruohonen Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus ja huolellisuuden arviointi TTL 3:5.5:n mukaan tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos johtohenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan. Osakeyhtiön johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään osakeyhtiölaissa: OYL 22:1 Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella. (12.4.2019/512) Johtohenkilön vastuu on henkilökohtaista, ja huolellisuuden arviointi tehdään objektiivisista lähtökohdista – ei henkilön omien kykyjen mukaan. Tämä on lähtökohtana myös osakeyhtiölain hallituksen esityksessä18 (HE 109/2005 vp, 40). Johtohenkilön subjektiivisia ominaisuuksia voidaan vain hyvin poikkeuksellisesti ottaa arvioinnissa huomioon19. Vaikka hallituksen päätöksenteko on kollektiivista, vahingonkorvausoikeudellista arviointia ei siis tehdä hallituksesta kollektiivisesti, vaan kunkin hallituksen jäsenen huolellisuus arvioidaan erikseen. Tämä tarkoittaa, että arviointi tehdään peilaten henkilön toimintaa fiktiiviseen huolellisesti toimivaan hallituksen jäseneen. Käytännössä usein päädytään siihen, että esimerkiksi kaikki hallituksen jäsenet ovat toimineet joko huolellisesti tai huolimattomasti, jolloin vastuun osalta 18 Ks. aiheesta keskustelua myös Mähönen & Villa 2015, 375. 19 Subjektiivisia tekijöitä voidaan ottaa huomioon vain hyvin poikkeuksellisesti – lähtökohtaisesti subjektiiviselle arvioinnille ei ole perusteita. Huolellisuuden arvioinnissa esimerkiksi osaamisen puute ei voi alentaa vaadittavaa huolellisuustasoa, mutta johtohenkilön erityisasiantuntemus voisi nostaa liiketoimintapäätökseltä edellytettyä huolellisuustasoa. Ks. keskustelusta Nyström 2016; Vahtera 2017, 133; 278–279; Ruohonen 2020, 179–180. Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana 79 ei synny eroja20. Hallituksen yleistoimivalta koskee koko hallitusta, ja hallituksen jäsenillä on valvontavastuu myös toisten hallitusten jäsenten työskentelystä. (Koski & Sillanpää 2020, 17, Vahingonkorvausvastuu, Vastuu yhtiölle; Mähönen & Villa 2019, 654–655; Ruohonen 2020, 179.) Tilintarkastaja voi joutua arvioimaan, ovatko osakeyhtiön johtohenkilöt täyttäneet huolellisuusvelvoitteensa21. Tilintarkastajalla vain harvoin on tarkkaa käsitystä esimerkiksi kunkin hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan henkilökohtaisesta erityisosaamisesta tai kokemuksesta. Tilintarkastajan on johdon huolellisuusarvioinnissa tarkoituksenmukaisinta pitäytyä objektiivisessa näkökulmassa. Liiketoimintapäätösperiaate johdon päätöksenteossa Johdon huolellisuuden arvioinnissa liiketoimintapäätösperiaatteella eli business judgment rule -periaatteella (BJR) on keskeinen merkitys. Liiketoimintapäätösperiaatteessa on kyse johdon huolelliselle toiminnalle asetetuista edellytyksistä. Liiketoimintapäätösperiaate tarkoittaa, että johto ei voi joutua vahingosta vastuuseen silloin, jos johdon tekemä päätös on perustunut riittävään ja asianmukaiseen informaatioon päätettävänä olevasta asiasta sekä sen pohjalta tehtyyn rationaaliseen ratkaisuun. Liiketoimintapäätösperiaatteessa on kyse osakeyhtiön johtohenkilöiden suojasta vahingonkorvausvaatimuksia vastaan. Toisaalta silloin, kun johto ei ole liiketoimintapäätösperiaatetta noudattanut, se voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Tällöin tilintarkastajan tulee TTL 3:5.5:n huomautusvelvollisuuden nojalla huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa, mikäli yhtiön johto on syyllistynyt sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, josta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Eräänä liiketoimintapäätösperiaatteen tavoitteena on kannustaa yhtiön johtoa tekemään myös riskialttiita päätöksiä, sillä periaatteen keskeinen lähtökohta on estää liiketoimintapäätöksen jälkiviisastelu.22 Kansainvälisesti business judgment rule -periaatetta kutsutaan usein johdon turvasatamaksi (director’s safe harbour23), ja johdon 20 Ks. esimerkiksi Vahtera 2017, 136. 21 Yksittäinen hallituksen jäsen on saattanut esimerkiksi jättää asiasta eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Tällä on vaikutusta kyseisen hallituksen jäsenen mahdollisen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa. 22 Ks. esim. Nyström 2016, 138–139. 23 Ks. turvasatama-ajattelusta tarkemmin Keya 2016, 261. 80 Janne Ruohonen tuottamusta arvioidaan useissa EU-maissa juuri BJR:n pohjalta24. Myös Euroopan malliosakeyhtiölaissa25 on säädetty business judgment rulesta: EMCA 2017, Section 10.01 Directors’ Liability (3) A director who makes a business judgement in good faith fulfils the duty [of care] under this Section if he or she: (a) is not interested in the subject of the business judgement; (b) is informed with respect to the subject of the business judgement to the extent that the director or managing director reasonably believes to be appropriate under the circumstances; (c) rationally believes that the business judgement is in the best interests of the company. OYL:n esitöiden mukaan Suomessa johdon tuottamusarviointi voidaan perustaa business judgment rule -periaatteelle. Riittävän huolellisuuden edellytykset on määritelty seuraavasti: 1. ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä ja asianmukainen tieto, 2. tuon tiedon perusteella on tehty johdonmukainen päätös ja 3. päätöksen tai muun toimen tekoon eivät ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat. Hallituksen esityksen mukaan vahingonkorvausvastuun perustavasta huolimattomuudesta ei ole kyse silloin, kun osakeyhtiön johto on tehnyt liiketoimintapäätökset olosuhteet huomioiden asianmukaisen harkinnan ja selvityksen pohjalta, vaikka päätökset osoittautuvatkin jälkikäteen epäonnistuneiksi.26 Täydellisten tietojen hankkiminen ei ole edellytyksenä, vaan nimenomaan riittävät tiedot.27 Johdon tulee tapauskohtaisesti arvioida, mikä tieto on kulloisessakin päätöksentekotilanteessa olennaista. On kovin tulkinnanvaraista, minkälainen riski on hyväksyttävissä oleva ja millainen ei. Hyväksyttävää riskiä on aina punnittava suhteessa siihen, onko kyseessä osakeyhtiön näkökulmasta liiketaloudellisesti rationaalinen toimi. Joka tapauksessa 24 Ks. esim. Ruohonen 2019, 245–258. Tilintarkastajan velvollisuuden arvioida johdon huolellisuusvelvollisuuden täyttymistä on katsottu kohdistuvan erityisesti siihen, onko päätösprosesseissa ja johdon päätösten toimeenpanossa noudatettu business judgment rule -periaatetta. Ks. näkemyksestä esim. TEM 1/2018, 20. 25 EMCA eli European Model Company Act ei ole EU-jäsenvaltioita sitova säädös, vaan mallilaki, joka toimii hyvien toimintatapojen lähteenä. Ks. Sillanpää 2018, 302. 26 HE 109/2005 vp, 41, 195. Hallituksen esityksessä johdon huolellisuusvelvollisuuden arviointi kytketään business judgment ruleen. 27 Ari Savela on käsitellyt teemaa osakeyhtiön vahingonkorvauksen yhteydessä. Ks. Savela 2015, 101. Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana 81 johdolla voidaan katsoa olevan liiketoimintapäätösperiaatteen nojalla laaja vapaus tehdä liiketoimintapäätöksiä. Riittävien tietojen hankkimista edellytetään myös silloin, kun päätös pitää tehdä kiireisellä aikataululla. Jukka Mähösen ja Seppo Villan mukaan johdon toimilla on myös oltava järkevä liiketaloudellinen peruste eikä päätös saa olla ”räikeän virheellinen” (Mähönen & Villa 2015, 373). Johdolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ennustaa kaikkia mahdollisia liiketoimintapäätökseen liittyviä riskejä. Johdon jäsenen huolellisuutta arvioidaan aina nimenomaan päätöksentekohetken olosuhteiden perusteella. Tällöin keskiöön nousee sen arviointi, minkälainen tieto huolellisesti toimivalla johtohenkilöllä olisi päätöksentekohetkellä ollut. Myöhemmin paljastuvilla tiedoilla ei ole huolellisuusarvioinnissa merkitystä. Tällä periaatteella on luonnollisesti keskeinen merkitys myös tilintarkastajan näkökulmasta, kun tilintarkastaja arvioi johdon huolellisuusvelvollisuuden toteutumista osana hallinnon tarkastusta. Liiketoimintapäätösperiaatteen soveltamiseen liittyy myös eräitä merkittäviä rajoituksia28. Liiketoimintapäätösperiaatetta ei sovelleta ainakaan silloin kun johtohenkilö on: 1. rikkonut lakia tai yhtiöjärjestystä, 2. rikkonut lojaliteettivelvoitetta29, 3. rikkonut päätöksellään osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, 4. ylittänyt kelpoisuutensa toimia yhtiön puolesta tai muutoin rikkonut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella velvoitteitaan. 5. ollut passiivinen (eli ei ole tehnyt päätöstä toimen tai päätöksen tekemättä jättämisestä) Liiketoimintapäätösperiaatetta ei siis sovelleta silloin, kun kyse on lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomisesta. Tämän vuoksi tilintarkastajankaan ei tule arvioida lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomista liiketoimintapäätösperiaatteen näkökulmasta arvioidessaan, tuleeko asiasta huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa, vaan huomautus on tehtävä. Tilintarkastajan on tällöin varmistuttava, että päätös on tehty kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella (hyväksynnällä) ja velkojiensuojasäännökset huo mioon ottaen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa business judgment rule ei suojaa johto henkilöä, joka ei toimi millään tavalla30, ja vastaavasti asian voidaan katsoa olevan myös Suomessa. Tällöin tilintarkastajan näkökulmasta arvioitavaksi tulee se, onko yhtiön johdon laiminlyönti aiheuttanut yhtiölle vahinkoa. Jos yhtiön johto ei esimerkik si ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin yhtiölle aiheutuvien vahinkojen rajaamiseksi, kyseessä voi olla laiminlyönti, josta aiheutuu yhtiölle vahinkoa. Jos yhtiön johto puoles28 Ks. kansainvälisessä kontekstissa Bainbridge 2000, 631–632; Keya 2016, 261–266. Ks. myös Mähönen & Villa 2015, 373–375; Savela 2015, 96–100; Kaisanlahti 2002, 14–17. 29 Ks. esim. Mähönen & Villa 2019, 638. 30 Näin Yhdysvalloissa. Ks. esim. Savela 2015, 94–95.