This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? : kommen i Saa iki en ja Koskisen
apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai englanninkielisiä a kaisuja”
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Bjö nö, Anna; Saa inen, Taina
Bjö nö, A., & Saa inen, T. (2023). Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? : kommen i
Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai englanninkielisiä a kaisuja”. Kieli,
koulu us ja yh eiskun a, 14(4). h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-
yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-
saa iki en-ja-koskisen- apo iin-monikielis a-si is ys a- ai-englanninkielisia- a kaisuja
2023
7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
1/7
(h ps://www.kieli e kos o.fi/fi)
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia
a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja
Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä
ai englanninkielisiä a kaisuja”
Huoli suomen kielen asemas a suomalaisessa yh eiskunnassa on noussu esille
säännöllisin äliajoin iimeisen pa inkymmenen uoden aikana. Tyypillises i
ämä apah uu eduskun a aalien alla, ja niin älläkin ke aa. Tiede- ja
kul uu iminis e i Pe i Honkonen ase i uoden 2022 lopulla sel i yshenkilö
Janne Saa iki en sel i ämään suomen ja uo sin kielen asemaa suomalaisissa
yliopis oissa. Sel i ykselle anne iin kaiken kaikkiaan hy in lyhy aika, noin
kolme kuukau a. On sel ää, e ä siinä ajassa ei pys y ko in sy ällis ä analyysia
ekemään. Heinäkuun alussa ilmes yneen apo in sisällöllise ja
mene elmällise ongelma o a siis a maankin osi ain aikapainees a joh u ia.
Kun ämän yyppisillä sel i yshenkilö apo eilla on kui enkin myös polii is a
painoa oa, kommen oimme ässä eks issä joi akin apo issa esi e yjä
äi ei ä ja ehdo uksia, joi a pidämme ongelmallisina suomalaisen
ko keakoulu uksen ja yh eiskunnan kannal a.
Julkais u 6. syyskuu a 2023 | Ki joi anee : Anna Bjö nö ja Taina Saa inen
Huoli kieles ä
Huoli suomen kieles ä on osa laajempaa keskus elua globalisaa ion ja kaikkinaisen
kansain älis ymisen aiku uksis a sekä ko keakoulu uksessa e ä laajemmin yh eiskunnassa.
Ko keakoulu uksessa kielellä on hy in monia e ilaisia a koi uksia. Si ä käy e ään niin iedon
a kis oimiseen, uo amiseen, le i ämiseen, ja kommunikaa ioon, kuin myös luo uu een ja
un eiden ilmaisemiseen, ku en elämässä yleensäkin. Kiel ä oidaan aja ella myös sekä yksilön
iden i ee in e ä kansallis al ion ai yh eisön akennusaineena.
7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
2/7
Meidän on kaikkien helppo unnis aa oma( ) kielemme i sellemme ä keäksi. Ja uo kieli ai nuo
kiele oi a olla ai olla olema a jonkin kansallis al ion pääkieli ai i allinen kieli. Myös me
ki joi aja pidämme ä keänä, e ä kielen e ilaisis a ooleis a keskus ellaan sekä yksilön e ä
yh eiskunnan näkökulmas a. Samalla pidämme ä keänä, e ä keskus elussa äl e ään sellaisia
pola isoin eja, jo ka joh a a yhden kielen (ja sen puhujien) e inomaisuuden, äl ämä ömyyden
ai hai allisuuden osoi amiseen muiden kus annuksella. Suomessa on kaksi kansalliskieliksi
ku su ua pääkiel ä eli suomi ja uo si. Lisäksi Suomessa puhu aan ko ope äis en
ähemmis ökiel en lisäksi lisään yneen maahanmuu on seu auksena noin 150 muu a kiel ä.
Kun julkisuudessa puhu aan suomen kieleen kohdis u as a uhas a, esiin nousee e i yises i
englannin kieli. Tässä uusna ionalis isessa disku ssissa (Saa inen, 2020) suu in osa suomen
kieleen kohdis u as a huoles a pe us uu e ilaisiin mu u un umiin, koska asias a ei ikä ä kyllä
Suomessa ole eh y laajami ais a u kimus a pa iinkymmeneen uo een. Viimeksi englannin
asemaa suomalaisessa yh eiskunnassa on laajemmin u ki u 2000-lu un alkupuolella
Jy äskylän ja Helsingin yliopis ojen englan i Suomessa -huippuyksikössä (ks. Leppänen ym.
2008). Elizabe h Pe e sonin uo e (2022) a ikkeli olisi kui enkin alo anu iimeisimpiä
näkökulmia englannin kieleen Suomessa. I ä-Suomen yliopis ossa käynnissä ole a Mikko
Lai isen joh ama ja Val ioneu os on kanslian ahoi ama Englan i Suomen kansalliskiel en innalla
–hanke ei ikä ä kyllä eh iny mukaan a kas eluun. Saa iki en ja Koskisen apo i pe us uu siis
agmen aa iseen u kimukseen ai sa unnaisiin ha ain oihin ja huomioihin, eikä apo in
aineis onke uu ikä ä kyllä paikkaa ä ä aukkoa ai uo a pe us el ua ja pe us eellis a uu a ie oa
aihees a.
Ku en alussa o esimme, eh ä ään anne u lyhy aika ei mahdollis anu usko a an u kimuksen
ekemis ä aihees a. Tämä siis an aa edelleen odo aa aikaansa. Pys ymme kui enkin
kommen oimaan joi akin äi ei ä ja esi yksiä sen pe us eella, mi ä aikaisempi u kimus ke oo
ko imais en kiel en ja englannin suh ees a Suomessa.
Ta kas elemme seu aa assa ensin joi akin kansain äliseen henkilös öön ja opiskelijoihin lii y iä
ongelmallisia näkökulmia, ja kommen oimme lopuksi muu amaa oimenpide-esi ys ä.
Laajempaan analyysiin ei ässä yh eydessä ikä ä kyllä ole mahdollisuu a, mu a palaamme
siihen myöhemmin.
Kansain älis en opiskelijoiden ja henkilös ön ongelmallinen
käsi ely
Saa iki en ja Koskisen apo issa ode aan (s. 35), e ä “yh einen koulu usalue ei oi oimia ilman
yh eisiä kielikäy än ei ä”, ja e ä monikielisyys ai kansallis en kiel en alin a edelly ää ” ie ois a
kielellis ä ohjaus a esi ämällä mm. kieli ai o aa imuksia, a joamalla kielikoulu us a, luomalla
kansalliskielisiä ja monikielisiä kieliympä is öjä ja palki semalla e i a oin kansalliskiel en käy ös ä
ai monikielisis ä oimin a a ois a” (s. 35-36).
7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
3/7
Aja us sii ä, e ä meidän on keskus el a a kielipe iaa eis a ukeaksemme kiel en ja
kielikäy än öjen a os us a, on hieno. Nykyinen kes ä än uen puu e kansallis en kiel en
opiskelijoille ei kui enkaan ole sa umaa, aan si ä seli ää ins i u ionaalisen ymmä yksen puu e
sekä ie ämä ömyys kansain älis en opiskelijoiden ja u kijoiden nyky ilan ees a. Kiel en
oppimis a uke ien ins i u ionaalis en käy än öjen luominen, opi un kielen so el aminen
yöpaikalla ja oikeudenmukais en ja eilujen käy än öjen neu o eleminen kaikille edelly ää
sy empää ymmä ys ä.
Saa iki en ja Koskisen apo i kui enkin kä sii samas a ongelmas a: aikka yksi sen keskeisis ä
huolenaiheis a on ulkomaalais en kieli ai o ja - aa imukse , apo is a ei löydy sellais a analyysiä,
joka au aisi ymmä ämään heidän haas ei aan yliopis ossa. Kyselyn mene elmällis ä an ia on
aikeaa käsillä ole an eks in pe us eella a ioida, mu a näy ää sil ä, e ä englanninkieliseen
kyselyyn oli ähän as aajia, eikä kansain älis ä u kija-, ope aja- ai opiskelijajoukkoa ole
haas a el u. Sen sijaan okus yhmähaas a eluissa suomalaisil a kollegoil a on kysy y heidän
käsi yksiään kansain älisis ä kollegois a. Onko mielekäs ä puhua kansallis en kiel en
opiskelu aa imuksis a, jos emme ymmä ä niihin lii y iä oppimismahdollisuuksia ja
yöympä is öjä? En ä onko ee is ä aja a apo issa esi e y käsi ys suomen kieles ä
äidinkielis en puhujien a peisiin ja jä ää ie oises i ulos oisen ja/ ai ie aan kielen puhuja ?
Tämä apa puhua suomen kielen oppijois a edus aa klassis a "poissaolon" ja "hiljaisuuden"
disku ssia (Sch ö e & Taylo , 2018; Blommae , 2005), kun ie yjä ääniä yh eiskunnassa ei
pide ä ä keinä, eikä niillä uo e ua ie oa oleellisena. Tässä apauksessa ulkomais en u kijoiden
ja opiskelijoiden näkökulmia ei pide ä ä keinä, koska apo issa kielipolii inen keskus elu
näy äy yy kansallis en kiel en suojelualueena näiden kiel en äidinkielisille puhujille. Rapo issa
nos e aan e usijalle kansain älisiin opiskelijoihin ja u kijoihin kohdis e a a aa imukse ja ain
sa unnaises i uki, ku en kieliku ssi . Kansallis en kiel en puhujis a puhu aessa keski y ään
heidän kokemaansa epämuka uuden un eeseen (esim. p. 90, 109), kun heidän on aihde a a
englannin kieleen oidakseen uo o aiku aa uusien ulokkaiden kanssa.
Rapo in ki joi aja ka so a , e ä ämä ongelma oi aisiin a kais a kansalliskiel en näky yyden
lisäämisellä sekä kansain äliseen henkilös öön ja opiskelijoihin kohdis e uilla kas a illa
aa imuksilla. Kansain älise opiskelija ja u kija-ope aja o a kui enkin ie oisia kansallis en
kiel en oppimisen a pees a, ja he koh aa a päi i äin lukuisia aikeuksia näiden ai ojen
puu een uoksi. Usein heil ä puu u a mahdollisuude oppia, ha joi ella säännöllises i, sekä
so el aa näi ä ai oja ja hyö yä niis ä. Keskus elu kampuskyl ien englanninkielisis ä eks eis ä ei
uo a hedelmällis ä kas ualus aa uuden kielenoppijan ai ojen kehi ymiselle. Ja usein nuo
englanninkielise kyl i ja ohjee o a ainoa apa saada ie oa uudessa ympä is össä. Kaiken
in o maa ion saa a uus ain suomeksi ja uo siksi ei mo i oi oppimaan eikä pa anna kieli ai oa.
Monikielisyyden ukemiseen on monenlaisia apoja. Huolellinen suojau uminen kaikil a
englanninkielisil ä eks eil ä ympä is össä ei kui enkaan ole sellainen a kaisu.
7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
4/7
Käsi ys kieles ä ja kieli aidos a
Rapo issa ole e aan myös, e ä kansain älis en opiskelijoiden kanssa ei ole hyödyllis ä
kommunikoida englanniksi, koska he o a keskimää in ähemmän ai a ia englannin kielen
puhujia (p. 37). Rapo issa ämän äi een ukena käy e y EPI-indeksi
(h ps://www.e .com/wwen/epi/) ei ole aka as i o e a a kieli aidon a ioinnin äline. Se kä sii
muun muassa i se alinnan ha has a. Seu aa anlaiseen yleis ykseen ei myöskään oida pe us aa
opiskelijoiden kieli aidos a ede ä iä joh opää öksiä:
“ainakin e ää suomalaise yliopis onope aja koki a monien kansain älis en
opiskelijoiden englannin kielen aido samoissa ohjelmissa opiskele ia suomalaisia
heikommiksi” (p. 37)
Rapo in muissa osissa äi e ään, e ä suomalaisopiskelijoilla on aikeuksia
mais e iopinnoissaan kieli aidon puu een uoksi (p. 56, 59). Mihin ämä pe us uu, ja mi en ämä
äsmen ää ie oa kansain älisis ä opiskelijois a, joilla on "keskimää in" heikompi englannin ai o
kuin paikallisilla opiskelijoilla? Kansain älisis ä opiskelijois a ja heidän in eg oi umises aan
pi äisi saada luo e a aa ie oa, jossa oidaan o aa huomioon myös iedon inou uma ja
alikoi uminen. Kaikkien opiskelijoiden asa-a oisen koh elun ulisi olla ä keä läh ökoh a
ällaiselle apo ille.
Ihmise opiskele a e i kielillä, ja ämä on hienoa. Englanninkielisiä opin oja ei ole a koi e u ain
englan ia ensikielenään puhu ille, eikä muidenkaan puhuman englannin pi äisi nouda aa
"äidinkielisiä” s anda deja. Tällais a näkökulmaa on k i isoi u nyky u kimuksessa (Ku ee a,
2014). Jos kansain älise opiskelija nähdään ain heidän kieli ai o- ai opiskelu ai opuu eidensa
kau a niin ällainen ins i u ionaalinen “puu edisku ssi” ei edis ä heidän oppimis aan (esim.
Med ede a, 2018, 45-53). Sel i yksessä ehdyn kyselyn pe us eella oidaan a ella, e ä mone
opiskelija näke ä kansain älise ja paikallise opiskelija kah ena e illisenä kuplana. Tä ä olisi
hy ä analysoida edelleen, mu a si en, e ä kansain älisiä opiskelijoi a ei nähdä läh ökoh aises i
ongelmana.
Jos opiskelijoi a kohdellaan asapuolises i, oidaan ole aa, e ä kieli ai o pa anee, mikäli
oppimiseen oi käy ää aikaa. Edis yminen kui enkin aa ii kielen käy ämisen mahdollisuuksia ja
ins i u ionaalis a ukea. Ja aikka kansain älise opiskelija ai henkilös ö oppisi a kin suomea 1-
2 uoden aikana, niin on epä ealis is a e ä ämän ajan jälkeen he pys yisi ä opiskelemaan
suomeksi. Tällä aika aululla suomi ei ko aisi englan ia yösken ely- ai opiskelukielenä.
On myös kapeanäköis ä äi ää, e ä Suomeen yöllis y ä opiskelija , ko imaise ai
kansain älise , a i sisi a enimmäkseen ai pelkäs ään kansallisia kieliä. Yliopis ossa
yypillises i opiskel a a amma i edelly ä ä laajempaa kieli ai oa: kansallisia kieliä, englan ia, ja
e ilaisia ähemmis ökieliä.

7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
5/7
Joka apauksessa kansain älis en opiskelijoiden ie menes ykseen oi olla pidempi kuin
kansallisia kieliä puhu ien, koska he yleensä aloi a a suomen kielen opinno alus a. Useimma
yönan aja odellakin aa i a ko imais en kiel en osaamis a, minkä kansain älise opiskelija
hy in ymmä ä ä . Tämän o eu umiseksi on pa anne a a oppimismahdollisuuksia ja
kehi e ä ä kieli ie oisuu a. Suomen (ja englannin, ja muiden kiel en) oppijan kieli on
hy äksy ä ä yöpaikoilla.
Sy ji ä poli iikkasuosi ukse
Rapo issa esi e ään luonnollises i myös poli iikkasuosi uksia. Osa näis ä on mielekkäi ä ja
oi o a ia, ku en yöajan osoi aminen kansain älisen henkilös ön kieliopin oihin, monikielisen ja
kieli ie oisen ope uksen kehi äminen, sekä muiden maailmankiel en kuin englannin ope amisen
lisääminen. Osa ehdo uksis a on kui enkin aikeaselkoisia (mi ä a koi aa ” al iona us uksen”
pois aminen oikeuskansle in pää öksiä nouda ama omil a oppilai oksil a?), hankalas i
o eu e a ia (yliopis on el oi aminen alumnien kieli aidon ukemiseen on käy ännössä
mahdo on a), epäsel iä (ehdo us oisen as uuhenkilön hankkimises a as aano amaan muulla
kuin kansalliskielellä jä jes e ä ien opin ojen opin osuo i uksia sisäl ää ole uksen, e ä muulla
kuin kansalliskielellä ope a a ei oi o aa as aan kansalliskielisiä suo i uksia) ai suo as aan
hai allisia ja epä asa-a oisia. Kommen oimme ässä lopuksi muu amaa iimeksi maini ua.
Ehdo us 4 d) alennukse lukukausimaksuihin niille kansain älisille opiskelijoille, jo ka hankki a
kansalliskielen aidon ase aa monella a alla kansain älise opiskelija epä asa-a oiseen
asemaan. Pääsy ko imais en kiel en opin oja suo i amaan on jo läh ökoh aises i aikeaa
(Saa inen ym., 2016), ja mahdollisuus osallis ua maksullisille ku sseille suosii maksukykyisiä
opiskelijoi a.
Ehdo us 5 a) Yliopis oissa painopis e sellais en kansain älis en opiskelijoiden alin aan, joilla on jo
jonkin e an suomen ai uo sin kielen ai oa suosii edellisen ehdo uksen apaan opiskelijoi a,
joilla on mahdollisuus oppia kiel ä e ukä een. Lisäksi e ukä een opi un kieli aidon osoi aminen
loisi hakua edel ä än kieli aidon osoi amis a peen, joka en ises ään monimu kais aisi
suomalaisiin yliopis oihin hakeu umis a. E enkin ja koehdo us kansain älis en opiskelijoiden
ek y oinnis a jo lukio aiheessa a koi aa monenlaisen uen a e a. Kaikkiaan suomen kielen
ai o ennen opin ojen alkua paino aisi opiskelija alin aa jo Suomessa ole is a.
Ehdo us 8 b) sisäl ää esime kin, jossa yhden ihmisen ei pidä an aa englanninkielis ää kokonaisia
ope us ilan ei a ai hallinnollisia kokouksia. Ehdo ukseen aiempana sisälly e y aja us
monikielisis ä käy än eis ä ja neu o elus a on hy ä, mu a ällaisenaan esi e ynä ehdo us
sisäl ää – jälleen – aja uksen kansain älises ä henkilös ös ä ongelmana sen sijaan, e ä siinä
paino e aisiin aikkapa monikielis ä ukea monikielisissä ilan eissa. Yksi äisenä oiseu a ana
ja uhkaku anomaisena muo oiluna aja us yhdes ä ihmises ä ilan een englanninkielis äjänä on
oi o a as i ain kii ees ä joh u a lapsus – ilanne a “englanninkielis ä ä ” odennäköises i
mone muu kin ekijä kuin yksi yksi äinen englanninpuhuja.
7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
6/7
Lopuksi
Mode ni yliopis o on monikielinen ila, joka koos uu useis a kielis ä, joi a ei aina oi siis is i
e o aa oisis aan. Kieli on mukau u aa – se muu uu ja mukau uu kommunika ii iseen
ilan eeseen. Rapo issa laina u Philippe an Pa ijs on filosofi- alous ie eilijä, jonka kielijulkaisuja
on laajas i k i isoi u yksipuolises a ja mekanis ises a kielinäkemykses ä (esim. W igh , 2015).
Yliopis on oimiminen ain ai enimmäkseen kansallisilla kielillä a koi aisi jous a ien
monikielis en kielikäy än eiden ja sen mukana monikielis en ihmis en keino ekois a sii oamis a
pois ilas a.
Ulkomaalais en opiskelijoiden ja u kijoiden kansallis en kiel en oppimis a oi eessa ei i sessään
ole ikaa. Vaa imus en lisääminen ei kui enkaan ole ensisijainen a kaisu nykyisenlais en
niukkojen esu ssien ja uen kon eks issa. Vaa imus en lisääminen on myös epä eilua, jos se
kohdis uu ain muunkielisiin. Monikielis en käy än eiden luominen, aa iminen ja ukeminen on
meidän kaikkien as uulla. Kun uude ulokkaa oppi a ja käy ä ä kiel ä, he ei ä ka oa ja
sulaudu "syn ype äis en puhujien" joukkoon, aan koh aa a edelleen haas ei a ja a i se a
aka eemisen yh eisön kieli ie oisuu a. Emme ole homogeeninen ensikielis en suomenpuhujien
yh eiskun a. Olemme e ilaisia, ja se oisi oimia näin kaikkien eduksi.

Anna Bjö nö on Tampe een yliopis ossa yösken ele ä pos doc- u kija, joka u kii kieliä
aka eemisessa ympä is össä, ja e i yises i neu o elemis a a ois a, allas a ja käy än eis ä.
Taina Saa inen on Koulu uksen u kimuslai oksen joh aja ja u kimusp o esso i, joka on u kinu
suomalaisen ko keakoulu uksen kieli-ideologioi a ja kielipolii is a his o iaa.

Läh ee
Blommae , J. (2005). Discou se. A C i ical In oduc ion. Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess.
Ku ee a, M. (2014). The pa allel language use o Swedish and English: The ques ion o
‘na i eness’ in uni e si y policies and p ac ices. Jou nal o Mul ilingual and Mul icul u al
De elopmen , 35(4), 332–344. doi:10.1080/01434632.2013.874432
Med ede a, A. (2018). Uni e si y In e na ionalisa ion and In e na ional Mas e 's P og ams,
Helsingin Yliopis o, Kas a us ie eellinen Tiedekun a. A ailable online: h p://u n.fi/URN:ISBN:978-
951-51-4322-8 (h p://u n.fi/URN:ISBN:978-951-51-4322-8)
Pe e son, E. (2022). Views on “Good English” and “No dic Excep ionalism” in Finland. F on ie s in
Communica ion. 7, 803922. A ailable online:
h ps://www. on ie sin.o g/a icles/10.3389/ comm.2022.803922/ ull#h5
(h ps://www. on ie sin.o g/a icles/10.3389/ comm.2022.803922/ ull#h5)
7.9.2023 14.24
Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai engla…
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa ik…
7/7
Saa iki i, J., & Koskinen, J. (2023). Monikielis ä si is ys ä ai englanninkielisiä a kaisuja?: Sel i ys
yliopis ojen kieli alinnois a. Ope us- ja kul uu iminis e iö. h p://u n.fi/URN:ISBN:978-952-263-
741-3 (h p://u n.fi/URN:ISBN:978-952-263-741-3)
Saa inen, T. (2020). Highe Educa ion, Language and New Na ionalism in Finland : Recycled
His o ies. Palg a e Macmillan. h ps://doi.o g/10.1007/978-3-030-60902-3
(h ps://doi.o g/10.1007/978-3-030-60902-3) 
Saa inen, T., Vaa ala, H., Haapakangas, E.-L., & Kyckling, E. (2016). Ko imais en kiel en
koulu us a jon a kansain älisille ko keakouluopiskelijoille. Jy äskylän yliopis o, So el a an
kielen u kimuksen keskus. h p://u n.fi/URN:ISBN:978-951-39-6632-4
(h p://u n.fi/URN:ISBN:978-951-39-6632-4)
Sch ö e , M. & Taylo , C. (2018). In oduc ion. In: Sch ö e , M., Taylo , C. (Eds.),Explo ing Silence
and Absence in Discou se. Pos disciplina y S udies in Discou se. Palg a e Macmillan, Cham.
h ps://doi.o g/10.1007/978-3-319-64580-3_1 (h ps://doi.o g/10.1007/978-3-319-64580-3_1)
W igh , S. (2015). Wha is language? A esponse o Philippe an Pa ijs., C i ical Re iew o
In e na ional Social and Poli ical Philosophy, 18:2, 113 –130, DOI:
10.1080/13698230.2015.1023628 (h ps://doi.o g/10.1080/13698230.2015.1023628)
A ikkeliin ii aaminen
Bjö nö, A. & Saa inen, T. (2023).Huolipuhe a kieles ä ai kieli ie oisia a kaisuja? – Kommen i Saa iki en
ja Koskisen apo iin ”Monikielis ä si is ys ä ai englanninkielisiä a kaisuja”.Kieli, koulu us ja yh eiskun a,
14(4). Saa a illa: h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-
2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-saa iki en-ja-koskisen- apo iin-
monikielis a-si is ys a- ai-englanninkielisia- a kaisuja (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-
koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2023/huolipuhe a-kieles a- ai-kieli ie oisia- a kaisuja-kommen i-
saa iki en-ja-koskisen- apo iin-monikielis a-si is ys a- ai-englanninkielisia- a kaisuja)