Matematiikan oppimisen iloa etsimässä? : Tulkintoja opiskelijoiden kirjoittamien oppimimispäiväkirjojen pohjalta

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Ma ema iikan oppimisen iloa e simässä? : Tulkin oja opiskelijoiden ki joi amien oppimimispäi äki jojen pohjal a © Pe kkilä, 2018. Published e sion Pe kkilä, Päi i Pe kkilä, P. (2018). Ma ema iikan oppimisen iloa e simässä? : Tulkin oja opiskelijoiden ki joi amien oppimimispäi äki jojen pohjal a. FMSERA Jou nal, 2(1), 1-11. h ps://jou nal. i/ mse a/a icle/ iew/70360 2018 Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 1 MATEMATIIKAN OPPIMISEN ILOA ETSIMÄSSÄ? TULKINTOJA OPISKELIJOIDEN KIRJOITTAMIEN OPPIMISPÄIVÄKIRJOJEN POHJALTA Päi i Pe kkilä Jy äskylän yliopis o, Kokkolan yliopis okeskus Chydenius A ikkelin a koi uksena on a kas ella aikuisena luokanope ajiksi opiskele ien oppimisen ilon kokemuksia ma ema iikan pe usku ssin aikana ki joi e ujen oppimispäi äki jojen pohjal a. Fenomenologishe meneu isen u kimuksen aineis ona on sa unnaiso annalla ali ujen 10 oppimispäi äki jan oppimiskokemus en ku aukse , jo ka analysoi iin A las. i -ohjelmalla. Oman ma ema iikkasuh een me ki yksen iedos aminen, e ais uki, yh eisöllinen ja salli a oppimisilmapii i, onnis umisen kokemukse ma ema iikan eh ä issä, a oi eiden ase aminen ja näky äksi ekeminen sekä niihin py kiminen pi käjän eisellä yöllä nousi a esille me ki yksellisinä oppimisen ilon kokemuksina. JOHDANTO A ikkelissa a kas ellaan aikuisena luokanope ajiksi opiskele ien oppimisen ilon kokemuksia ma ema iikan pe usku ssin aikana oppimispäi äki joissa ku a- uissa pohdinnoissa. Oppimisen ilo lii yy myön eisen ma ema iikkaiden i ee in aken umiseen. Ma ema iikkaiden i ee iä oidaan ku a a yksilön ma ema iik- kasuh eena, joka aken uu yksilön iedois a ja kokemuksis a, käsi yksis ä i ses ä (mm. uskomukse , a o , mielenkiinnon ja mo i aa ion koh ee ) sekä muiden kä- si yksis ä yksilös ä i ses ään ja yksilön käsi yksis ä muis a. Se muu uu ajan myö ä ja siihen aiku a a e ilaise elinympä is ö . (mm. Heyd-Me zu anim, Lu o ac, & Kaasila, 2016; Lu o ac & Kaasila, 2014; Beijaa d, Meije , & Ve loop, 2004). Vaikka ma ema iikkaiden i ee in kehi ämiseen kohdis u a u kimus on ollu ilkas a 2000-lu ulla, niin ope ajiksi opiskele ien ma ema iikkaiden i ee- in ja ylipää änsä ope ajan amma illisen iden i ee in kehi ämisen u kiminen on edelleen me ki yksellis ä (Lu o ac & Kaasila, 2017). Vah a amma illinen iden i- ee i aiku aa ma ema iikan ope ajana menes ymiseen (Gelle , Espinoza, & Ba be, 2013). Ope aja aiku aa oppilaan ma ema iikan oppimiseen, Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 2 kiinnos uneisuu een ma ema iikas a ja ennen kaikkea oppilaan myön eiseen ma- ema iikkai se unnon kehi ymiseen. Kouluaikaisilla kokemuksilla on u ki us i suu i me ki ys ule an ope ajan ma ema iikkaiden i ee in muodos umisessa. (mm. Kaasila, 2000.) MYÖNTEISET KOKEMUKSET SYNNYTTÄVÄT OPPIMISEN ILOA Tu kimukseni aus a eo iana on Seligmanin (2011) kehi ämä hy in oin i eo ia, jonka osa ekijä o a e ikseen mää i el ä issä ja mi a a issa. Teo ian kukin osa- ekijä edis ää hy in oin ia ja ihmise o a aipu aisia a oi elemaan nii ä niiden i sensä akia ei ä kä saa u aakseen niiden a ulla mui a hy in oinnin elemen - ejä. Teo ian lyhenne, PERMA - eo ia, on muodos e u sen osa ekijöiden ensim- mäis en ki jainen ak onyymina. Osa ekijöi ä o a myön eise un ee (P = Posi i e emo ions), si ou uminen (E = Engagemen ), ihmissuh ee (R = Rela ionships), me - ki yksellisyys (M = Meaning) ja saa u aminen (A = Accomplishmen ). PERMA- eo ian osa-aluee o a unnis e a issa ma emaa isen hy in oinnin ja myön ei- sen ma ema iikkaiden i ee in läh ökoh ina. Myön eisiin un eisiin lue aan onnellisuuden, mielihy än ja muka uuden un ee , joi a oidaan pi ää kukois amisen me kkinä ja ne synny ä ä myös i sessään ku- kois amis a (Seligman, 2011). Esime kiksi menes yminen ma ema iikassa sekä onnis umisen kokemukse uke a myön eis en un eiden syn ymis ä. Si ou umis a i sessään oidaan a kas ella ie yyn oimin aan lii y än kiinnos- uksen ai sy en ymisen kokemuksena ku en esime kiksi low-kokemuksena (Seligman, 2011). Esime kiksi äydellisen uppou umisen ä keimpänä edelly yk- senä ( low) on yksilön kykyjen ja eh ä än haas eellisuuden älinen asapaino ila (She no , Abdi, Ande son, & Csiskzen mihailyi, 2014). Sellaise oppimisympä- is ö ku en esime kiksi ongelmakeskeisyy ä paino a a ympä is ö , jo ka mo- i oi a yösken elemään ma emaa is en eh ä ien pa issa ja saa a näin opiske- lijan uppou umaan niihin, he ä ä ä myön eisiä un ei a ja si ou umis a. Hy ä ihmissuh ee au a a ihmis ä sel iy ymään ja luo a hy in oin ia. Yksi olennaisimmis a hy in oinnin edelly yksis ä on huolehdi uksi, a os e uksi ja akas e uksi uleminen (= sosiaalinen uki). (Seligman, 2011). Ma ema iikan op- pimisympä is öissä on myön eisellä ilmapii illä ja sosiaalisen uen saamisella suu i me ki ys. Vuo o aiku uksellisuus, oikea-aikainen uki ja palau e sekä hy- äksy yksi uleminen uke a myön eis ä ma ema iikkaiden i ee iä. ( . Leski- senoja, 2016) Me ki yksellisyys lii yy edellä maini uihin elemen eihin, mu a oisaal a se myös ku aa ah as i yksilön näkemys ä i ses ään, oman elämänsä a okkuu- des a ja unne a kuulumises a johonkin i seä suu empaan. Tähän lii yy olennai- sena omien ah uuksien kehi äminen ja niiden käy äminen jonkin suu emman päämää än hy äksi. Ma ema iikkaiden i ee in näkökulmas a olennaisina Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 3 ekijöinä o a yksilön näkemys i ses ään ma emaa isen yh eisön jäsenenä, omien ah uuksien unnis aminen ma ema iikan opiskelussa ja halu ase aa li- sää a oi ei a oman ma emaa isen osaamisen kehi ämisen hy äksi. PERMA- eo ian iimeinen osa ekijä ii aa oi amiseen, menes ymiseen ja hy- iin suo i uksiin niiden i sensä akia. Seligman (2011) näkee saa u amisen koko- nais al aisen hy in oinnin pe us a anlaa uisena ja e illisenä elemen inä, jo a ihminen a oi elee iippuma a hy in oinnin muis a osa ekijöis ä. Ma ema iik- kaiden i ee in kehi ymisen näkökulmas a ämä me ki see si ä, e ä yksilön ulisi saa u aa sellainen ah o ila, joka synny ää oi eikkuu a ase e ujen a oi ei- den saa u amiseksi ja pi käjän eisyy ä e een ule ien haas eiden oi amiseksi. PERMA- eo ian osa ekijöiden me ki ys oppimisen ilon aken ajana osoi aa, e ä posi ii ise un ee ja niiden me ki ys ihmisen ah uuksien aken umisen läh- eenä ulisi olla pe us ana ope uksen sisällöllisiä ja aken eellisia alin oja eh ä- essä. F ed icksonin (2001; 2002) ’B oaden and build’ - eo ian mukaan posi ii i- silla un eilla, he kellisilläkin, on pi käaikaisia ja me ki ä iä seu auksia, sillä ne o a älinei ä yksilölliseen kas uun ja sosiaaliseen uo o aiku ukseen. Tun ei- den laajene a aiku us lii yy asioihin, jo ka syn y ä ihmisessä, kun hän kokee myön eisiä un ei a. Tun eiden aken umisella aas F ed ickson a koi aa kes ä- iä muu oksia, jo ka o a seu auksena ois u is a posi ii isis a unnekokemuk- sis a ( . Ku a 1). F ed icsonin (2001; 2002) mukaan ihmisen myön eise un ee aikaansaa a he kellisen hy änolon un een (esim. onnis uminen ma ema iikan eh ä ässä) samalla laajen aen ihmisen aja elu- ja oimin amalleja. Nämä aja - elu- ja oimin amalli puoles aan oimi a oima a ana ja johda elijana suu- empaan hy in oin iin (esim. luo amuksena omiin ma emaa isiin ai oihin) ja menes ykseen elämässä ( ässä menes ykseen ma ema iikan opinnoissa ja menes- ymiseen ma ema iikkaa ope a ana ope ajana). ( . Ku a 1) Isenin mukaan (2006) myön eise un ee ah is a a ongelman a kaisu ai oja, kogni ii is a jous a uu a ja luo uu a aja elussa sekä ai oa omaksua e ilaisia näkökulmia ( . ma ema iikan oppiminen). Myön eise un ee lii y ä olennai- ses i uo o aiku us ilan eisiin lisäämällä an eliaisuu a, a uliaisuu a ja sosiaa- lis a as uun un oa. Myön eis en un eiden me ki ys näkyy pi käjän eisyyden ah is umisena ja ne au a a ihmis ä palau umaan s essaa is a ilan eis a no- peas i ja ehokkaas i ( . F ed ickson 2001, 2002; Ku a 1). Oppimisen iloa oidaan a kas ella myös Koskisen (2016) esi ämis ä mielekkään oppimisen läh ökohdis a. Samalla a alla kuin oppilas, aikuinen a i see oppi- misensa läh ökohdiksi mielekkyyden kokemuksen, joka oidaan nähdä koos u- an kogni ii ises a (mm. ymmä äminen), kona ii ises a (mm. mo i aa io) ja a - ek ii ises a (mm. unne) ulo u uudes a. Oppimisen ilan eessa nämä ekijä o a keskenään uo o aiku uksessa, jossa mo i aa ion ooli on me ki ä ä oppi- misen syn y- ja ylläpi o ekijänä. Koskinen (2016) paino aa, e ä ope uksen Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 4 kannal a mielekkään oppimisen näkökulmas a olisi ä keää kiinni ää huomio a oppijan henkilökoh aisen kokemuksen me ki ykseen ma ema iikan ymmä ämi- sen innalla ( . Ku a 1). Ku a 1. Posi ii is en ma emaa isen kokemus en kumula ii inen aiku us ma e- ma iikan oppimisessa so el aen F ed icksonin (2001; 2002), Seligmanin (2011) ja Koskisen (2016) näkökulmia. A ikkelin a koi uksena on ku a a ja ymmä ää aikuisena luokanope ajakiksi opiskele ien oppimisen ilon kokemuksia ma ema iikan pe usku ssin (6 op) ai- kana. Tu kimus a ohjaa seu aa a kysymys: Millaisia oppimisen ilon kokemuksia opiskelija koki a ma ema iikan pe usku ssilla? Vuosien 2011-2015 aikana o- eu e u e lek ii isen ma ema iikan oppimispäi äki jan kehi ely ja siihen sisäl- y ä opiskelijoiden ma ema iikkaiden i ee in kehi ymis ä a kas ele a u kimus (Pe kkilä, 2017) o a ukenee ä ä u kimus a. Edellä maini un u kimuksen pe- us eella ma ema iikan pe usku ssin kehi ämisen koh eiksi nousi a salli an oppimisilmapii in ja uo o aiku uksellis en /yh eisöllis en oppimis ilan eiden paino aminen, ongelmakeskeise yö a a sekä oikea-aikainen kannus aminen ja oppimisen ukeminen ( . Ku a 1). Kehi ämiskoh eis a on löyde ä issä yh- äläisyyksiä PERMA- eo ian osa-alueiden kanssa ja siksi oppimisen ilon elemen - ejä so elle iin ma ema iikan pe usku ssin suunni elussa ja o eu amisessa. Leskisensojan (2016) äi öski ja u kimus osoi i, e ä sisälly ämällä oppimisen ilan eisiin posi ii iseen psykologiaan pe us u ia oppimisen iloon lii y iä eki- jöi ä, on mahdollis a edis ää oppijoiden myön eis en un eiden syn ymis ä ja ai- ku aa oppimisen ilon syn ymiseen. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄLLISET RATKAISUT Tu kimuksen aineis ona on sa unnaiso annalla ali u 10 oppimispäi äki jan o os (yh eensä 300 si ua eks iä) 40 e lek ii ises ä oppimispäi äki jas a, jo ka ai- kuisena luokanope ajiksi opiskele a o a ki joi anee ma ema iikan Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 5 pe usku ssin (6 op) aikana e kkoalus alle ke äällä 2017. Sa unnaiso annan a ulla pys yin ajaamaan sekä u ki a a an aineis on mää ää e ä i seni oppi- mispäi äki jojen alinnan ulkopuolelle. Oppimispäi äki jojen ki joi aja o a aikuisopiskelijoi a opiskele ia, jois a suu in osa opiskelee uuden amma in. He meneu is enomenologisen lähes ymis a an a ulla olen py kiny ku aa- maan ja ymmä ämään opiskelijoiden ki joi amien e lek ii is en oppimispäi ä- ki jojen (N=10) oppimisen ilon kokemuksia ma ema iikan pe usku ssin aikana. Oppimispäi äki ja o a an anee minulle ikkunan a kas ella oppimisen ilon ko- kemuksia. Fenomenologinen me odi on an anu minulle yökalun ymmä ää opiskelijoiden pohdin ojen kielen hieno a aisia sä yjä ja an anu ilaa u ki a- ien kielen uoda esille kokemus en sy in ä olemus a ( . Van Manen, 2014). Tu kimuksessani he meneu inen kehä aken uu oman esiymmä ykseni, eo- ian ja aineis on analyysin a ulla. Rakensin ymmä ys äni aikuisopiskelijoiden kokemuksis a lukemalla heidän e lek ii isiä oppimispäi äki jojaan ja e simällä e i yises i nii ä asioi a, jo ka o a uo anee opiskelijoille oppimisen iloa. Analysoin u kimusaineis on eemoi elemalla A las. i-ohjelman a ulla opiskeli- joiden (N=10) ku aamia kokemuksia an Manenin (2014) näkemys en mukai- ses i. Ensimmäisessä aiheessa eeman muodos ama me ki ysyksikkö saa oi olla yksi äinen lause, mu a useimmi en kokonaisuude oli a muu aman i in mi aisia ku auksia. Yh eensä näi ä me ki yskokonaisuuksia /me ki yksiä (mm. ope uskokemus ha joi elussa, ma emaa isen oi alluksen ku aus käsi eenmuo- dos us älineen 1 käy ön aikana, yhmä yön me ki yksen ku aus uo o aiku uk- sen näkökulmas a) muodos ui 295 kappale a. Seu aa aksi yhdis in yksi äise eema samaa aihealue a ku aa iksi kokonaisuuksiksi, joi a muodos ui 15 kap- pale a (mm. ma ema iikan me ki yksellisyys, käsi eenmuodos us älinee ja konk e ia, ma ema iikan oppimisen oi alluksia, ope usha joi eluun lii y iä ko- kemuksia, ope ajuus ja ule aisuus). Lopul a ii is in aineis os a 4 pää eemaa, joi a o a ma ema iikan pe usku ssin sisäl öihin lii y ä kokemukse , ku ssin pedagogisiin a kaisuihin lii y ä kokemukse , ma ema iikkaa ope a a ope aja - ope ajuuden aken uminen ope usha joi elussa, sekä näiden kolmen pää ee- man seu auksena syn yny neljäs eema koe u ope ajuus ja ma ema iikkaa ope - a aksi ope ajaksi kehi yminen. Käy än ma ema iikkaa ope a a ope aja -il- maus a ku aamaan luokanope ajaa ma ema iikan ope ajana. 1 (Käsi eenmuodos us älinee a koi a a ässä e ilaisia ak iilisia oppimis älinei ä (mm. unka- ilaisia ä isau oja, loogisia paloja, 10-jä jes elmä älinei ä), joiden a ulla hae aan ymmä ys ä ma emaa is en käsi eiden aken umiselle. Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 6 OPPIMISEN ILOA OPISKELIJOIDEN KOKEMANA Ma ema iikan pe usku ssin sisäl öihin lii y ä kokemukse Ma ema iikan pe usku ssin sisäl öihin lii y iä oppimisen ilon kokemukse (N= 77) uli a esille mm. oi alluksina ai ahaa-elämyksinä ma ema iikan sisäl- öjen sekä ma ema iikan ope amisen ja oppimisen näkökulmiin lii y ien asioi- den yh eydessä (mm. ongelma a kaisun ja ma emaa isen aja elun kehi ämisen sekä käsi eenmuodos us älineiden me ki yksen yh eydessä). Ku ssin sisällöis ä 5-jä jes elmän ongelmakeskeinen u kiminen sekä sen oi al amisen yhdis ämi- nen lapsen ma emaa isen aja elun kehi ymiseen ja 10-jä jes elmän aken umi- seen oli uo anu monille opiskelijoille oi alluksen kokemuksia, myön eisiä un- ei a ja ah is anu uskoa omiin kykyihin oppia ma ema iikkaa. …. Y i imme hahmo aa kymmenjä jes elmän sijaan mui a kan alukuihin pe- us u ia jä jes elmiä. Enemmän pyö imme iisijä jes elmän pa issa. Ja olipa- han aas mah a aa. Nau in suunna omas i sii ä ahaa elämykses ä, e ä minä- hän osaan, hoksaan ja kehi yn koko ajan…. (Opiskelija 39) Ku ssiin sisäl y ä ”ma ikkapaja”, joka on a koi e u kouluma ema iikan kes- keis en sisäl öjen ke aamiseen, he ä i opiskelijoissa myön eisiä oimaannu a- ia ja ohkaise ia un ei a ( . Ku a 1). Sisäl öjen selkiy yminen an oi opiskeli- joille a muu a ja akensi näin myön eis ä ma ema iikkaiden i ee iä. Ma ikkapajassa yösken ely oli minulle oimaannu a a ja ohkaise a. (Opis- kelija 24) …ma ikkapajassa u us uimme jakolaskun ja laa umuunnos en saloihin. Muu ama ma emaa ise e mi selkey yi ä myös siinä samalla. …sain si- säl ö- ja osi usjakoon jonkunlaisen sel yyden. (Opiskelija 31) Yh eisöllisyyden kokemukse nousi a ma ikkapajassa esille, koska opiskelija huomasi a , e ä muillakin ku ssika e eilla on haas ei a ma ema iikan opiske- lussa. Ma ikkapajassa heillä oli ilaisuus jakaa ma ema iikan opiskeluun lii y iä koulukokemuksiaan. Ku ssin pedagogisiin a kaisuihin lii y ä kokemukse Ku ssin pedagogisiin a kaisuihin lii y ä oppimisen ilon kokemukse (N=71) uli a esille käsi eenmuodos us älineiden ja konk e ian so el amisen käy ön an amina ahaa -elämyksinä, ongelman a kaisun ja kielen ämisen oi alluksina, uo o aiku uksen ja myön eisen ilmapii in myö ä syn yneinä oimaan umisen un eiden syn ymisenä sekä oppimis eh ä ien ja lue ujen a ikkeleiden me ki- yksen oi alluksina. Opiskelijoiden kokemuksissa uli a selkeäs i esille käsi - eenmuodos us älineiden me ki ys oman ja oppilaan oppimisen näkökulmis a, yhdessä oimisen me ki ys ( uo o aiku uksellisuus) oimaan umisen ja e ais- uen me ki yksessä sekä oi alluksen ilo oman oppimisen iedos amisena. Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 7 Ai an pa as a eh ä ää yhdessä – mi ä onnis umisen iemua! Välinee o a apu oi allukseen! Se on jälleen ke an odis e u. (Opiskelija 35) … kokoonnuimme puhumaan ja poh imaan ma ema iikkaa pienemmissä yhmissä, äs ä syys ä myös en is ä ehokkaammin. (Opiskelija 20) Ku ssin aikana lue u a ikkeli ohjasi a opiskelijoi a a kas elemaan ope ajan ma ema iikkasuh een me ki ys ä sekä omien koulukokemus en me ki ys ä oppi- laan ma ema iikkasuh een muodos umiseen aiku a ina ekijöinä. A ikkeli oli a sel äs i an anee opiskelijoille yökaluja oman ope ajuuden aken ami- seen ja myös omal a osal a aiku anee myön eisen ma ema iikkasuh een ja op- pimisen ilon syn ymiseen. … ope ajan äli ämä posi ii inen ma ema iikan ku a ja suh au uminen ai- neen ope amiseen ja oppimiseen aiku aa a kaise as i siihen millainen suhde oppilaalle syn yy. (Opiskelija 43) Oli mielenkiin ois a lukea a ikkelia. Ei niinkään siksi, e ä osaisin au omaa - ises i si oa a ikkelin esille uoma ilmiö ha joi eluun, aan koska unnis an siinä esille ullei a a ioi a omas a koulukokemukses ani… (Opiskelija 17) Tämän a ikkelin lue uani pää in, e ä py in ha joi elussa ko os amaan konk e iaa ja haas amaan lapsia aja elemaan myös i se. (Opiskelija 5) Ongelman a kaisun ohella myös kielen ämisen uo ama onnis umise nousi a esille pi käjän eisyyden me ki yksen iedos amises a oppimisen iloa uo a ina kokemuksina. Oikeiden ma emaa is en käsi eiden käy ö ei ole helppoa, mu a si äkin oi ha joi ella. Pelasimme ma ikka Alias a ma emaa isilla käsi eillä…. Osoi au- duin ai an hakaksi ässä. Olin iime iiko opiskellu ahke as i ma ema iikan didak iikan ki jaa ja minulla oli käsi ee aika hy in hallussa. (Tapu an i seäni olkapäälle.) (Opiskelija 39) Ma ema iikkaa ope a a ope aja - ope ajuuden aken uminen ope usha joi elussa Ope usha joi eluun lii y ä oppimisen ilon kokemukse aken ui a lähinnä onnis uneis a ma ema iikan ope uskokemuksis a sekä aja elua he ä äneis ä ha joi elun ohjaus ilan eis a. Oppimisen iloksi ulki a ia ku auksia oli 58. Ku- auksissa nousi a esille oppimisen iloa uo a ina kokemuksina e i yises i opi - ujen asioiden me ki yksen sy eneminen oman osaamisen ah is umisena, ku ssiin lii y ien a ikkeleiden aiku us ma ema iikan ope ukseen ha joi elun aikana (esime kiksi oppilaan oman aja elun esille saamisen paino amisena ope- us yössä) sekä omien koulukokemus en aiku uksen iedos amisena. … py in käy ämään ma ema iikan ope uksessa ha joi elussa e ilaisia leik- kejä ja pelejä, ja koska aiheena oli mi aaminen; käy ännön mi aamis a ja a - ioimis a. Lisäksi py in uomaan ope uksen, ekemisen ja eh ä ien kau a op- pilaille esille, mihin kaikkeen kyseis ä ai oa oidaan a i a. Näh ä illä oli u kimisen, ekemisen ja oppimisen iloa. :) Vaikka älillä ol iinkin hieman Pe kkilä FMSERA Jou nal 2(1) 2018 8 ö mäysku ssilla aja uksinemme ope ajan kanssa, jäi ha joi elus a posi ii i- nen mieli. Usein juu i as us us a kohda essa, ulee mie i yä oman oiminnan pe us elui a ielä ke aalleen ja si en joko muu aa omaa oimin aa ai ah- is aa si ä en ises ään. Ha joi elun jälkeen koen, e ä ma ema iikka edelleen- kin aa ii ka e ikseen konk e iaa ja lapsia ulee haas aa myös omaan aja e- luun. (Opiskelija 5) Opiskelija oli kokenu as oinkäymisiä, mu a hän oli oppilaiden kau a saanu hy än kokemuksen, mikä oli ah is anu hänen oimin aansa ja a oi ei aan ma ema iikkaa ope a ana ope ajana ( . saa u amisen unne). Ope usha joi elu a asi myös silmä ja osaan omassa yössäni ehdä oisin ja myös mie iä ki jan käy öä suh eessa ope ukseen. (Opiskelija 47) Koe u ope ajuus ja ma ema iikkaa ope a aksi ope ajaksi kehi yminen Tämä laajin pää eema sisäl ää 89 oppimisen iloksi ulki ua kokemus a niin ma- ema iikan haas eellisuudes a kuin kiinnos a uudes a suh eessa oman ope a- juuden kehi ymiseen sekä innos ukses a kehi ää i seä ma ema iikkaa ope a- ana ope aja. Aineis olainauksissa ulee esille si ou uneisuuden ja me ki yksel- lisyyden unne a sekä halu kehi yä ma ema iikkaa ope a ana ope ajana. Oma kokemukseni ma ema iikan ”puu amises a” ja mekaanises a ois ami- ses a o a sii i ämässä i seäni uudenlaiseen ja e ilaiseen ma emaa iseen ope ajuu een. I seäni kiinnos aa e i yises i ma ema iikan käsi eleminen op- pilaan omas a kiinnos ukses a ja läh ökohdis a käsin. (Opiskelija 43) Ma ema iikka aa ii sinnikkyy ä ja si ä olen oppinu ämän p osessin aikana. Ma ema iikka ei enää aiheu a angs ia, aan i seluo amus a ja si ä e ä kokee osaa ansa ja haluaa oppia lisää. (Opiskelija 47) …. olen mieles äni ehny ä keän oi alluksen sisäis ämällä aja uksen sii ä, e ei ma ema iikan ope aminen oi pe us ua ope ajan omiin subjek ii isiin ominaispii eisiin ma ema iikan oppijana. Ta a ja kana a oppia ma ema iik- kaa o a jokaiselle oppilaalle yksilöllise ja monipuolise , jo en luokanope aja ei oi yksinomaan lähes yä ma ema iikan ope us a sii ä ulokulmas a, mi en hän i se on ma ema iikan käsi ee ja sisällö oppinu . (Opiskelija 15) Ma ema iikan pe usku ssi on lisänny kiinnos us a siihen, mi en ma ema iikkaa ulisi ope aa. Ku an 1 mukaises i myön eise kokemukse o a innos anee opis- kelijoi a kehi ämään i seään niin ma ema iikan osaajina kuin myös ope ajina. POHDINTA JA RAJOITUKSET Luokanope ajaopiskelijoiden kokemuksissa oppimisen ilo ilmeni ii ä än haas- eellis en mu a opiskelijan ason koh aa issa eh ä issä, monipuolisissa ja uo- o aiku uksellisissa ongelman a kaisua paino a issa yö a oissa (mm. kielen ä- minen), ma ema iikan ymmä ämisen me ki yksessä, oikea-aikaisen uen