This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/
”Mene ko iin kas amaan” : pääminis e in julkisuusku a ja misogynia
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Ti kkonen, Sanna
Ti kkonen, S. (2023, 14.3.2023). ”Mene ko iin kas amaan” : pääminis e in julkisuusku a ja
misogynia. Poli iikas a. h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-
julkisuusku a-ja-misogynia/
2023
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
1/14
”Mene ko iin kas amaan” – pääminis e in julkisuusku a ja
misogynia
14.3.2023 / Sanna Ti kkonen / A ikkeli / julkisuus, Media, nais iha, Sosiaalinen media, Tasa-a o / 7
minuu iksi lue a aa
Viime uoden aikana nais ihan ja misogynian käsi ee o a
löy änee iensä julkiseen keskus eluun, mu a niiden
me ki ykse o a jäänee epäsel iksi. Pääminis e i Sanna
Ma iniin kohdis uneessa juhlin akohussa misogyyninen
paheksun a ja ylenka se upposi a lähes sellaisenaan.
Alkusyksyllä 2022 Suomen pääminis e i
Sanna Ma inis a
(sd.)le innee juhlimis ideo
äy i ä media ilaa usean iikon ajan. Kohussa synny e yihin mieliku iin ja sana alin oihin oi
ö mä ä edelleen Ma inia koske ien uu is en ja sosiaalisen median päi i ys en
kommen iken issä.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
2/14
P o esso i
Ina i Sakin
ja yliopis onleh o i
Ja i Ma ikaisen
u kimuson aiemmin uonu esille,
e ä e i yises i anonyymeilla keskus elu oo umeilla Ma iniin kohdis uu e i äin
äikeäänais ihaa. Myös pääminis e in apaa-ajan ie oa koskenu kohu sai
ilaakansain älisillä uu issi us oillanimenomaan misogynian oppiki jaesime kkinä.
Ko imaisessa mediaympä is össä näkökulma sen sijaan jakau ui a . Il a-
Sanomienpää oimi aja
Ulla Appelsin
sekä ies innän asian un ija
Ka leena
Ko esuo
kiis i ä aja uksen, e äMa inin bilekohun kommen oinnissa olisi mi ään
misogyynis a. Pe in eisen median keskus eluohjelmissa muis u e iin, e ä yh ä lailla
miespolii ikkojen en oon ja“epä al iomiesmäiseen” käy ökseen on as a u ko in sanoin.
Myös ies in äkonsul i
Su i Au inen
ka soi, e ei kohus a ulisi ehdäsukupuolikysymys ä. Sen
sijaan hänen mukaansa ulisi k i isoida apaa, jolla e kon anonyymin si us on yöpy ys nousi
pe in eisiin medioihin.
P o esso i
Anu Koi unen
puoles aan o esi, e ä keskus elussa käy iin ajan e oa sii ä, mikä
onnaispolii ikolle suo a aa käy ös ä. Hän ko os i sukupuoleen lii y ien kysymys en ole an
paljon monisyisempiä kuin se, onko miespolii ikkoja kohdel u samalla a alla.
Juhlin akohus a i inneessä julkisessa keskus elussa jäi kui enkin epäsel äksi, mi ä
misogynialla ja nais ihalla i se asiassa a koi e aan. Keskus elun ongelmana olikin, e ä sen
ä keimpiä käsi ei ä – misogyniaa, nais ihaa ja seksismiä – käy e iin sekaisin ja usein liian
kapeas i.
Ma iniin kohdis u an kommen oinnin ymmä ämiseksi on ä keä sel en ää e i yises i
misogynian mää i elmää. Si en on mahdollis a unnis aa misogyynisia puheen uo oja
pa emmin myös ja kossa.
Misogynian moninaise un ee
Misogynia mää i ellään yleensä
seksismin
muodoksi. Seksismillä a koi e aan jy kkään
sukupuolie oon pe us u ia ja yksinke ais e uja, s e eo yyppisiä käsi yksiä miehis ä ja naisis a
sekä heille kuulu is a yypillisis ä ominaisuuksis a, ky yis ä ja aipumuksis a.
Tämän lisäksi seksismille on ominais a, e ä s e eo ypioi a käy e ään osoi amaan,
pe us elemaan ja ylläpi ämään sukupuoleen pe us u ia hie a kioi a ja ois en alempaa
asemaa. Seksismin alaka ego iana misogynia siis sisäl ää ole uksen, e ä naise o a miehiä
alempia oisia.
P o esso i Anu Koi unen ko os i sukupuoleen lii y ien kysymys en
ole an paljon monisyisempiä kuin se, onko miespolii ikkoja kohdel u
samalla a alla.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
3/14
Vaikeus unnis aa misogyniaa joh uu osaksi sen kapeas a suomenkielises ä
sanaki jamää i elmäs ä. Suppeassa me ki yksessä misogynia ymmä e ään nais ihaksi:
e ulii e miso- juon uu k eikan ihaamis a a koi a as a sanas a (
misos
), ja e min loppuosa
ii aa nais a ai aimoa a koi a aan sanaan (
gyn
ē
). Mää i elmä on kui enkin ajallinen –se
ei a oi a ilmiö ä kokonaisuu ena eikä nii ä moninaisia un ei a, joi a misogyniaan ihan lisäksi
sisäl yy.
Nyky u kimuksessa misogynialla ei a koi e akaan ainoas aan naisiin kohdis u ia
ihanpu kauksia.Siksi myöskään Ma inin juhla ideoiden ne ikommen oin ia ei oi si uu aa
o eamalla, e ei ä kaikki hänen sosiaalisen median ku as oaan k i isoinee ihmise
ie enkään ihaa naisia. Misogynia ii aa laajempaan asen eiden, un eiden ja
oimin amekanismien kokonaisuu een, jo a ylläpide ään e ilais en unne eak ioiden, ilmaus en
ja pe us eluiden a ulla.
Näin ku ail una misogynian käsi e on ielä a sin laaja, mu a ilmiös ä oi saada o een
analysoimalla a kemmin misogynian ominaispii ei ä. Lisäksi on ä keää kysyä, minkälais en
un eiden a ulla misogynia oimii. Vaikka misogyniaa ei ule ymmä ää ain yksi äisen
ihmisen asen eis a ja eak iois a ke o ana ilmiönä, henkilökoh aises i koe u un ee ihas a ja
ai os a hal eksun aan ja inhoon o a olennainen osa misogyniaa.
Misogynian e i muodo pääminis e in juhlin akohussa
Misogynian e i ulo u uude limi y ä usein oisiinsa, ja ne oi a ilme ä joko yhdessä ai
e ikseen.Yksi apa yhmi ellä misogynian e i puolia on e o aa oisis aan ihamielisiin un eisiin
pe us u a ja hal eksu a misogynia.
Näiden lisäksi misogynialle on ominais a kaksijakoise käsi ykse naisis a sekä py kimys
”ase aa naise akaisin paikalleen”.Seu aa assa käsi elen a kemmin näi ä neljää
misogynian osa-alue a – ihamielisyy ä, hal eksun aa, kaksijakoisuu a ja paikoilleen
palau amis a – Ma iniin kohdis u an kommen oinnin kannal a.
Ensinnäkin misogynia oi saada agg essii isiin un eisiin pe us u ia muo oja. Tämänkal aise
un ee , ku enä ymys, iha ja ai o, ak i oi a ja ke o a jonkin ä keänä pide yn asian
puolus amises a ai sosiaalisen aseman mene ämises ä. Misogyniassa yksi iha eak ion
eh ä is ä onkin puolus aa o u ua ja luonnollisena pide yä sosiaalis a asemaa, jo a nais en
ah is uneen yh eiskunnallisen s a uksen aja ellaan uhkaa an. Aka eemisissa u kimuksissa
on uo u esille, e äepäoikeudenmukaisuuden unne ja pelko oman sosiaalisen aseman
mene ämises äo a yypillisiä misogynialle.
Misogynia ii aa laajempaan asen eiden, un eiden ja
oimin amekanismien kokonaisuu een, jo a ylläpide ään e ilais en
unne eak ioiden, ilmaus en ja pe us eluiden a ulla.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
4/14
Toiseksi misogynia oi ilme ä ihan un een ohella hal eksun ana ja epäinhimillis ämisenä.
Epäinhimillis äminen pe us uu näkemyksiin, joiden mukaan naise ei ä ole äysin ihmisiä ja
ihmisa oisia. Usein epäinhimillis ämiseen kuuluu myös esineellis ämis ä ja seksualisoin ia.
Esime kiksi anonyymilla Ylilau a-keskus elu oo umilla Ma iniin ii a aan usein hy in
hal en a in sanankään ein pelkkänä seksiobjek ina.
Tämän lisäksi hal eksu aan misogyniaan oi lii yä myösinhoa ja eminiinisen pelkoa, joi a
ue aan myy eillä, ihjauksilla ja i seillä nais en kon olloima omuudes a, pinnallisuudes a,
synnynnäises ä pahan ah oisuudes a, mo aali omuudes a ja likaisuudes a.
Esime kiksi Pe ussuomalais en uo ama ideosa ja”Pahan noidan pauloissa”pelaa
ämänkal aisella ihjauksella: kampanjan kohde yhmä ymmä ää äli ömäs i, keneen lo un
mys isellä pahalla noidalla ii a aan ja keiden anne aan ymmä ää ole an hänen pauloissaan.
Kolmanneksi misogynialle on ominais a kaksijakoisuus, jos a myös eks in alussa maini u
Sakin ja Ma ikaisen u kimus huomau aa. Naisia on kau a aikain jao el u huo iin ja
pyhimyksiin, äysin syn isiin ja äysin si eellisiin hahmoihin. Misogyniaan kuuluu, e ä
ajanyli ykse ka ego ioiden älillä he ä ä ä unne eak ioi a ai os a ku o ukseen.
Ma inin juhlin akohun jälkeen sosiaalisen median kommen iken is ä on löy yny lukema on
mää ä pos auksia, joissa pääminis e iin ii a aan
ain ja ainoas aan
Ins ag am-
kuninga a ena, na kka ina ai epäkypsänä y önä. Toisaal a Ma inin siis ois e aan ole an
ain yhjä julkkis ja bile äjä, mu a – is i ii ais a kyllä – hänen ke o aan ole an myös
manipuloi a, kul in ympä illeen ke änny noi a ja koko kansakun aa uhkaa a oimija.
Paikoilleen palau aminen ja yyli
Neljäs misogynian pii eis ä on py kimys palau aa naise ” akaisin paikalleen”.Tällä
a koi e aan ekoja ja ilmauksia, joiden a koi uksena on osoi aa, minkälaisissa eh ä issä ja
asemassa nais en ulisi yh eiskunnassa olla.
Misogyniaa sosiaalis en ympä is öjen kannal a u kinu
Ka e Manne
on esi äny ki jassaan,
e ämisogyynisilla ympä is öillä on kaksi ominaispii e ä. Ensinnäkin niissä ko os uu py kimys
palau aa paikalleen sellaise naise , jo ka jollain a oin ikko a sukupuoli unu a ja
hie a kkis a jä jes ys ä. Toiseksi misogyyniselle ympä is ölle on yypillis ä
Ensinnäkin misogynia oi saada agg essii isiin un eisiin pe us u ia
muo oja. Tämänkal aise un ee , ku enä ymys, iha ja ai o, ak i oi a
ja ke o a jonkin ä keänä pide yn asian puolus amises a ai sosiaalisen
aseman mene ämises ä.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
5/14
kon olloida,
mi en
uo a paikkaa ulisi ilmen ää. Toisin sanoen kysymykse yylis ä nouse a
oimakkaas i esille.
Myös Ma inin apaa-ajan ie oon kohdis uneessa kohussa sekä kollek ii inen paikoilleen
ase aminen e ä yyliseika oli a olennaisia. Siinä missä e kon keskus elu oo umeilla
paikoilleen palau aminen apah ui ah ojen unne eak ioiden kyydi ämänä, pe in eisissä
medioissa samaa eh iin yynes i.Lukuisissa keskus eluohjelmissa pohdi iin pääminis e in
a okkuu a, mikä äis ämä ä lii yy kysymyksiin sopi is a eleis ä ja ulkoises a käy ökses ä.
Tuo e esime kki paikoilleen palau amises a löy yyeduskunnan käy ä äl ä ku a ul a ideol a,
jossakansanedus aja o eaa haas a elun pää eeksi: ”Kas amaan ällainen pääminis e i
pi ää lai aa.”
Näissä apauksissa a oi eena ei ole muu aa yh eiskun aa sellaiseen suun aan, jossa e i
aus ois a ule a , e i yylise ja e i a oin eminiinise ai maskuliinise ihmise oisi a olla
hy äksy ys i al ionjoh ajia.
Paikoilleen palau aminen pikemminkin luji aa o unnaisia al asuh ei a, jois a jo ku hyö y ä
enemmän kuin oise .
Tässä mielessä misogynia kie ou uu polii isiin mo ii eihin: paikoilleen ase aminen sisäl ää
aa imuksen palau ajien oman aseman ah is amises a ai ukemises a. Tämän ei
kui enkaan usko a apah u an yh eiskun aa ai sen aken ei a muu amalla aan pi ämällä
hie a kiois a kiinni. Toi o u asema halu aan siis saa u aa nykyis en sosiaalis en aken eiden
sisällä.
Kysymys yylis ä
Juhlin akohun yh eydessä myös kysymys pääminis e in yylis ä nousi oimakkaas i esille.
Keskus elua käy iin kii aimmin sii ä,
mi en
al ionjoh ajan ulisi käy äy yä, myös apaa-
ajallaan, pi ääkseen yllä ins i uu ion a okkuu a. Tyylin kysymykse lii yi ä
ekemisen
apaan
, sosiaaliseen
makuun
ja käy öksen
laa uun
.
Esime kkejä löy yy unsaas i: yylin me ki ys ko os ui k i isoidessa eminiinis ä
apaa
, jolla
Ma in posee aa kame alle sekä moi iessa ah as a
makua
, jos a aus alla soi an musiikin
aja el iin ke o an. E i yises i paheksu iin si ä,
minkälais en
ihmis en kanssa pääminis e i
apaa-aikaansa ie ää. Juhlapo ukan yyliä pide iin ylipää ään sopima omana
Näissä apauksissa a oi eena ei ole muu aa yh eiskun aa sellaiseen
suun aan, jossa e i aus ois a ule a , e i yylise ja e i a oin eminiinise
ai maskuliinise ihmise oisi a olla hy äksy ys i al ionjoh ajia.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
6/14
pääminis e ille ja joh ajalle. Kohu he ä i siis kysymyksiä pai si al ionjoh ajan eleis ä ja
käy ökses ä myös ys ä äpii in
laadus a
.
Yksi kohunjoh opää öksis äoli, e ei Ma inin juhlimisen julkinen paheksun a joh unu niinkään
sii ä, e ä ku a pääminis e in yksi yiselämäs ä uosi a julkisuu een. Ennemminkin ä ymys ä
he ä i ie yn yylisen ja eleisen yksi yisyyden yöpsäh äminen ää ään kon eks iin.
Julkisessa keskus elussa pohdi iin useaan o eeseen, oiko pääminis e in eleiden laa u olla
sen kal ainen kuin Ins ag amia käy ä ällä kolmekymppisellä, aus al aan yö äenluokkaisella
naisella. Videois a oli ylipää ään mahdollis a he ä ää kohu, koska Ins ag amille yypillinen,
usein eminiininen ja posee aa a es e iikka ei un unu äsmää än pääminis e in pe in eisissä
medioissa muodos uneen julkisen ku an kanssa.
Skandaalin muodos umisen kannal a he kullisin a olikin aineis o, jossa yylien ka so iin ole an
äikeässä is i iidassa Ma inin aiempien julkis en esiin ymis en, usko a ana pide yjen eleiden
ja pe in eisen
al iomiesmäisyyden
kanssa.
Tässä jao elussa juhlinnan lisäksi myös eminiinise elee ja liikkee jää ä yksi yiselämän
puolelle, kun aas aka as i o e a an polii ikon julkinen ooli ase uu jaon oiselle puolen.
Olennais a on kysyä, onko jao elu hy äksy ä ä ja millä pe us eella. Vas aukse ke o a
joh ajien olemukseen ja usko a uu een lii y is ä yh eiskunnallisis a ole uksis a ja
a os uksis a.
Huomio misogynian mekanismeihin
Missä mielessä Ma iniin kohdis u aa kommen oin ia ulee siis pi ää misogyynisenä – onhan
esime kiksi pääminis e ien yyli alin oja epos el u myös aiemmin? Sukupuoleen sekä
eminiiniseen ulkonäköön ja yyliin kohdis u a ihamielise , hal eksu a , alia ioi a ,
esineellis ä ä ja epäinhimillis ä ä kommen i on helppo unnis aa misogyynisiksi. Sama
koskee Ma inin halli uksen y ö elyä,häi in ääja sukupuoleen pe us u aa ähä elyä.
Tämän lisäksi misogyynisiä kommen eja oi unnis aa kysymällä, sisäl ä ä kö ne
kaksijakoisia ole uksia henkilön eminiinisis ä ominaisuuksis a ai keho uksia pala a akaisin
sosiaalisessa hie a kiassa mää i ellylle, alemmalle paikalle.
Ma inin juhlimisen julkinen paheksun a ei joh unu niinkään sii ä, e ä
ku a pääminis e in yksi yiselämäs ä uosi a julkisuu een.
Ennemminkin ä ymys ä he ä i ie yn yylisen ja eleisen yksi yisyyden
yöpsäh äminen ää ään kon eks iin.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
7/14
Julkisen keskus elun kehi ymis ä ja in o maa io aiku amis a aja ellen on ä keää oppia
unnis amaan mekanismeja, joiden a ulla misogynia oimii.Misogynia lii yy olennaises i
py kimyksiin käy ää al aa, saada si ä ai pi ää al aa i sellään. Tällaise py kimykse oi a
koskea monenlaisia ihmisiä sukupuoles a iippuma a.
Misogynian a ulla akenne aan myös yhmäiden i ee ejä. Käsi eenä misogynia ei siis ii aa
ainoas aan ihmis en henkilökoh aisiin mo i aa ioihin, un eisiin ja asen eisiin aan myös
oimin aympä is öihin–yksi äinen kommen i saa aina me ki yksensä osana laajempaa
kon eks ia.
Ma iniin kohdis uneen juhlin akohun yh eydessä juu il aan misogyyninen paheksun a,
ylenka se ja akaisin palau aminen upposi a lähes sellaisenaan yh eiskunnalliseen
keskus eluun.
Sanna Ti kkonen (VTT) on losoan u kija oh o i Helsingin ja Jy äskylän yliopis oissa sekä
ie aile a u kija Heidelbe gin yliopis osai aalassa Saksassa.
←
Edellinen A ikkeli
Lue myös
Misogynia lii yy olennaises i py kimyksiin käy ää al aa, saada si ä ai
pi ää al aa i sellään. Tällaise py kimykse oi a koskea monenlaisia
ihmisiä sukupuoles a iippuma a.
3/14/23, 1:28 PM
"Mene ko iin kas amaan" – pääminis e in julkisuusku a ja misogynia – Poli iikas a
h ps://poli iikas a. i/mene-ko iin-kas amaan-paaminis e in-julkisuusku a-ja-misogynia/
8/14
Muo o seu aa unk io a – halli usohjelman kehi ämispoli iikan i sek i iikin aika
10.3.2023
Sosiaali- ja e eyspal elu uudis ui a k iisienkin keskellä
8.3.2023