TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMISEN PERUSTELU
SUURIMMISSA SUOMALAISISSA PÖRSSIYHTIÖISSÄ
Jy äskylän yliopis o
Kauppako keakoulu
P o g adu - u kielma
2024
Tekijä: Ja kko Kuja-Kan o
Oppiaine: Lasken a oimi
Ohjaaja: Anna-Maija Lan o
TIIVISTELMÄ
Tekijä
Ja kko Kuja-Kan o
Työn nimi
Toimi usjoh ajien palki semisen pe us elu suu immissa suomalaisissa pö ssiyh iöissä
Oppiaine
Lasken a oimi
Työn laji
P o g adu - u kielma
Aika (p m.)
06.06.2024
Si umää ä
66
Tii is elmä – Abs ac
Tässä p o g adu - u kielmassa pe ehdy ään oimi usjoh ajien palki semiseen
suu immissa suomalaisissa pö ssiyh iöissä. Tu kimuksen a koi uksena on a -
kas ella palki semiseen käy e yjä keinoja, sekä si ä, mi en y i ykse käy ä ä
e ilaisia palki semislogiikoi a palki semisen pe us elemiseen. Lisäksi u ki aan
oimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön ekijän palkkae on yh ey ä y i yksen
käy ämiin palki semislogiikoihin. Tu ki a a aineis o koos uu 22 Helsingin
pö ssin La ge Cap -y i yksen julkaisemis a palki semis apo eis a, palki semis-
poli iikois a, sekä uosike omuksis a uodel a 2023. Aineis oa analysoidaan
laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Toimi usjoh ajien palki semiseen läheises i ky key y iä aus a eo ioi a
o a päämies-agen i eo ia, sekä legi imi ee i eo ia, joiden molempien pii ei ä
myös ässä u kimuksessa pys y iin näkemään. Aikaisempaan u kimukseen ja
ki jallisuu een pe eh ymällä saa iin lisäksi ka a a käsi ys oimi usjoh ajan oo-
lis a y i yksessä, oimi usjoh ajan ja yön ekijän älis ä palkkae oa ku aa as a
suhdelu us a ja sen me ki ykses ä, palki semis a suunni el aessa huomioi a-
is a seikois a, kuin myös e ilais en palki semis apojen ominaispii eis ä.
Tu kimuksen uloksis a oidaan nähdä, e ä suu impien suomalais en
pö ssiyh iöiden palki seminen on pääosin yh ene äis ä, mi ä ulee palki semis-
apoihin. Kiin eä pe uspalkka ja edu , lyhyen aika älin ulospalkkio, pi kän ai-
ka älin osakepalkkio, lisäeläke, ja e o aha muodos a a pe us an oimi usjoh a-
jien palki semiselle. Keskimää in palki seminen paino uu asaises i kiin eän ja
muu u an palki semisen älille, joskin kokonaispalkkion asolla ha ai iin ole-
an yh eys e i palkanosien painoa oihin. E ilaisia palki semislogiikoi a käy e -
iin y i yksissä melko unsaas i, ja muun muassa palki semisen suo i uspe us-
eisuu a, a koi uksenmukaisuu a ja kilpailukykyisyy ä ko os e aan paljon.
Palkkae oa ku aa assa suhdelu ussa oli aih elua, mu a uloksis a oidaan o-
de a, e ä palki semislogiikoi a käy e ään keskimää in enemmän, mi ä suu empi
suhdeluku on. Lisäksi ie yjen logiikoiden käy äminen aiku aa indikoi an
keskimää äis ä suu emmas a suhdelu us a.
Asiasana : Toimi usjoh aja, palki seminen, päämies-agen i eo ia, legi imi ee i-
eo ia, palki semislogiikka, palkkasuhdeluku
Säily yspaikka Jy äskylän yliopis on ki jas o
KUVIOLUETTELO
Ku io 1. Kokonaispalkkion keskimää äinen muodos uminen ............................ 40
Ku io 2. E i palkanosien suh eellise osuude kokonaispalkkioluoki ain ......... 41
Ku io 3. Kokonaispalkkio suh eessa ma kkina-a oon ja liike aih oon ............ 42
Ku io 4. Toimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön ekijän palkkio ..................... 44
Ku io 5. Käy e y palki semislogiika keskimää in suhdelukuluoki ain .......... 47
Ku io 6. Suhdelu un ja käy e yjen logiikoiden mää än älinen yh eys ........... 48
TAULUKKOLUETTELO
Taulukko 1. Palki semislogiika (mukail u C ombie ym., 2010) .......................... 26
Taulukko 2. Palki semis a a uonna 2023 ............................................................. 38
Taulukko 3. Käy e yjen palki semislogiikoiden mää ä ja esiin y yys ............... 45
Taulukko 4. Palki semislogiika y i ys en palki semisdokumen eissa ................ 46
Taulukko 5. Yksi äis en palki semislogiikoiden keskimää äisiä unnuslukuja 49
Taulukko 6. Keskimää äise palkkio aken ee palki semislogiikoi ain ............. 51
Taulukko 7. Y i ys en ma kkina-a o ja liike aihdo ........................................... 64
Taulukko 8. Y i yskoh aise iedo oimi usjoh ajien palki semises a ................. 65
Taulukko 9. Y i yskoh aise iedo käy e yis ä palki semislogiikois a ................ 66
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ ................................................................................................................ 2
KUVIOLUETTELO ........................................................................................................ 3
TAULUKKOLUETTELO .............................................................................................. 3
SISÄLLYS ........................................................................................................................ 4
1 JOHDANTO .......................................................................................................... 7
1.1 Taus aa ......................................................................................................... 7
1.2 Tu kimuksen a oi e ja u kimuskysymykse ........................................ 9
1.3 Tu kimuksen akenne ................................................................................ 9
2 TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN ................................................... 11
2.1 Palki semiseen lii y iä eo ioi a ............................................................ 11
2.1.1 Päämies-agen i eo ia ................................................................... 11
2.1.2 Legi imi ee i eo ia ........................................................................ 13
2.2 Toimi usjoh ajan ooli .............................................................................. 16
2.3 Toimi usjoh ajan palkkio suh eessa yön ekijöihin ............................. 17
2.4 Palkkasuhdelu us a apo oiminen ....................................................... 19
2.5 Palki semisen suunni elemisessa huomioi a ia seikkoja .................. 21
2.6 Palki semisen pe us elemiseen käy e ä iä keinoja ............................ 24
3 ERILAISIA TAPOJA PALKITA ....................................................................... 27
3.1 Yleis ä ......................................................................................................... 27
3.2 Pe uspalkka ja edu .................................................................................. 28
3.3 Tulospalkkio ............................................................................................. 29
3.4 Osakepohjainen palki seminen ............................................................... 30
3.5 Lisäeläke ..................................................................................................... 31
3.6 E o aha ....................................................................................................... 32
4 AINEISTO JA MENETELMÄ ........................................................................... 33
4.1 Aineis o ...................................................................................................... 33
4.2 Mene elmä ................................................................................................. 34
5 TUTKIMUKSEN TULOKSET ........................................................................... 37
5.1 Yleis ä ......................................................................................................... 37
5.2 Toimi usjoh ajien palkkio akenne .......................................................... 38
5.3 Palki semislogiika ja oimi usjoh ajan palkkio suh eessa
yön ekijöihin............................................................................................. 43
5.4 Yksi äis en palki semislogiikoiden ominaispii ei ä .......................... 48
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA............................................................. 53
LÄHTEET ..................................................................................................................... 60
LIITTEET ....................................................................................................................... 64

7
1 JOHDANTO
1.1 Taus aa
Toimi usjoh ajien ko kea palkkio he ä ä ä paljon keskus elua, ja e i medioissa
oikin säännöllises i ö mä ä oimi usjoh ajien palki semis a käsi ele iin ki joi-
uksiin. Median kau a keskus elu le iää helpos i myös a allis en kansalais en
keskuu een. Mones i mediassa nos e aankin esille e i yises i kas a a e o joh a-
jien ja yön ekijöiden palkkioissa, ja paine a kohdis e aan e enkin joh ajiin, joille
makse aan poikkeuksellisen hy in (Faleye, Reis & Venka eswa an, 2013). Esi-
me kiksi Kauppaleh i (2023) ki joi ikin aihees a seu aa as i; ”Näin ko ia o a
suu impien pö ssipomojen palka : Palkansaajalla menisi pi kä o i iena a päi-
änkin liksa”. Suomessa pö ssiyh iöiden ulee an aa iedo oimi usjoh ajiensa
palki semises a uosi ain (A opape ima kkinayhdis ys y, 2020), jo en odo e -
a aa on, e ä aiheen ympä illä käy ä ä keskus elu ja kuu niin pi kään, kuin y i-
yksillä ain on oimi usjoh ajia. Si en oimi usjoh ajien palki seminen u kimus-
koh eena onkin aina ajankoh ais a.
Palki seminen myös kiinnos aa y i ys en muihin pää öksiin nähden e i a-
alla (Edmans, Gosling & Jen e , 2023). Tämän oidaan nähdä ko os u an e i yi-
ses i suu en pö ssiyh iöiden oimi usjoh ajien palki semispake ien kohdalla,
sillä mm. Lee ja Chen (2011) o a ha ainnee y i yksen koon aiku a an myös
kokonaispalkkion suu uu een, ja as aa as i y i yksen koon kas aminen joh aa
siihen, e ä si ä a kkaillaan yhä suu emman julkisen suu ennuslasin läpi (Liu &
Taylo , 2008). Kiinnos a ana oimi usjoh ajien palki semisessa nähdään yypil-
lises i palkkioiden suu uude eu oina, ku en Talouselämän (2023) julkaisema a -
ikkeli o sikolla ”Viime uonna 45 pö ssiyh iön oimi usjoh ajaa kipusi miljoona-
ke hoon – Nämä nime loi a eni en lisäa oa osakkeenomis ajille” hy in ha-
ainnollis aa. Toimi usjoh ajan eh ä ään sisäl yy a anomais a suu empi as-
uu ja paljon painei a, ja ä ä aakkaa ko keammilla kokonaispalkkioilla py i ään
osal aan kompensoimaan (Fische & Linde moye , 2020). Ta koi uksena on näin
myös a mis aa, e ä ohjakse o a ii ä än ky ykkään henkilön käsissä (Lee &
Chen, 2011; Ma o ić, 2019; Fische & Linde moye , 2020).
8
Mones i keskus elussa ähemmälle huomiolle jää kui enkin se, millaisis a
palasis a oimi usjoh ajille makse u kokonaispalkkio muodos u a , ja mi en yh-
iö nii ä pe us ele a . Tämä ase elma luokin kiinnos a an pohjan u kimukselle.
Y i ykse oi a esime kiksi palki semis apo eissaan ii a a ulkopuolisiin pal-
ki semiskonsul eihin, oimi usjoh ajan kokemukseen, ai suo i uspe us eisiin
palkkioihin. Nämä o a esime kkejä e ilaisis a palki semislogiikois a, joi a y i-
ykse saa a a käy ää pe us ellakseen oimi usjoh ajiensa palki semis a (C om-
bie, Alam & Tan, 2010). Taus alla on aja us legi imi ee i eo ias a, jonka mukaan
y i yksen on ansai a a oimilleen sidos yhmien oikeu us, jo a se oisi saa u aa
menes ys ä pi källä aika älillä (Magness, 2006). Täs ä pääs äänkin ois amiseen
jo maini uun Talouselämän (2023) o sikkoon, joka samalla myös ki ey ää y i-
yksen pää eh ä än hy in, sillä loppujen lopuksi y i ys oiminnan ä keimpänä
päämää änä on ehdä oi oa osakkeenomis ajille (Zandi, Mohamad, Keong &
Ehsanullah, 2019). Tämän a mis aakseen y i ys en ulisikin e ilaisin keinoin si-
oa oimi usjoh ajien palki seminen osakkeenomis ajille luo uun a oon. Aja us
juon aa juu ensa agen i eo iaan, jonka mukaan oimi usjoh aja ekee pää öksiä
läh ökoh aises i oma e unsa edellä, ellei palki semisjä jes elmiä ole akenne u
oisin ohjaamaan. (Bosse & Phillips, 2016; Yang, Singh & Wang, 2020.)
Onkin mielenkiin ois a pe eh yä a kemmin siihen, millaisin a oin ämän
päi än suu imma suomalaise pö ssiyh iö oimi usjoh ajiaan palki se a , ja
kuinka laajas i yh iö ukeu u a e ilaisiin palki semislogiikoihin palki semis a
pe us ellessaan. Toimi usjoh ajien kas anee palkkio o a ollee paljon esillä, ja
muun muassa Ko nik ja Sakinç (2023) ha ai si a u kimuksessaan eu ooppalai-
sen yh iön oimi usjoh ajan ienanneen uonna 2015 keskimää in noin 93 ke aa
a allisen yön ekijän uosipalkan e an. Ve ailun uoksi, as aa a luku Yh-
dys alloissa uonna 2018 oli 278 (Mishel & Wol e, 2019). Tässä u kimuksessa
kiinnos a aa on sel i ää myös ämän palkkae oa ku aa an suhdelu un suu uu-
den yh ey ä palki semisen pe us elemiseen käy e yihin palki semislogiikoihin
suu immissa suomalaisissa pö ssiyh iöissä.
Yleinen näkemys on, e ä oimi usjoh ajille makse aan hy in. Taus alla on
muun muassa se, e ä e i yises i suu empien y i ys en a i sema laadukkaa
joh aja myös maksa a enemmän, ja sellaisis a myös kilpaillaan, mikä sekin osal-
aan nos aa ky ykkäiden joh ajien hin oja (Cheng, Ranasinghe & Zhao, 2017; Ma-
o ić, 2019). Tässä u kimuksessa suu in huomio keski e ään kui enkin kokonais-
palkkioiden aken eisiin ja y i ys en aja uksiin nume oiden akana. Tänä päi änä
ie o liikkuu ennen näkemä ömän nopeas i, ja C ombien ym. (2010) mukaan
e enkin suu immilla y i yksillä oi olla ko a painee julkais a oimi usjoh ajien
palki semiseen lii y ää in o maa io a. Palki semispake ien ja niiden pe us ei-
den ulisi kes ää a kas elua niin median, yön ekijöiden, kuin muunkin yleisön
silmissä. Ku en mones i elämässä, oi a hy ä pe us elu ehdä asiois a helpom-
min hy äksy ä iä, eikä ole syy ä ole aa oimi usjoh ajien palki semisen eke än
ähän poikkeus a.
9
1.2 Tu kimuksen a oi e ja u kimuskysymykse
Tu kimuksen a oi eena on sel i ää, millaisis a osa ekijöis ä suu impien suo-
malais en pö ssiyh iöiden oimi usjoh ajille makse a a kokonaispalkkio muo-
dos u a . Lisäksi u ki aan si ä, mi en suu impien suomalais en pö ssiyh iöiden
oimi usjoh ajien palki semis a pe us ellaan, ja millaisia palki semislogiikoi a
palki semisen aus al a on löyde ä issä, sekä onko oimi usjoh ajien kokonais-
palkkioiden suu uudella suh eessa keskimää äis en yön ekijöiden uosipalk-
koihin yh ey ä käy e ä iin palki semislogiikoihin, eli palki semisen pe us ele-
miseen. Pohjana ähän oimii C ombien ym. (2010) luoma 13 palki semislogiikan
kehikko, joi a o a saa u aminen, yh enäise in essi , a koi uksenmukaisuus,
konsul i, myö ä aiku us, kokemus, oikeudenmukaisuus, HR, ma kkina, mo i-
aa io, suo i uspe us eisuus, suo i usmi a i ja as uu. Näiden logiikoiden
esiin ymis ä suu impien suomalais en pö ssiyh iöiden palki semispe us eissa
py i ään ässä u kimuksessa sel i ämään.
Tässä u kimuksessa yh iöiden suu uus mää i ellään ma kkina-a on pe-
us eella. Helsingin pö ssissä yh iö jae aan ma kkina-a onsa pe us eella kol-
meen yhmään si en, e ä suu en y i ys en (La ge Cap) lis an muodos a a
ma kkina-a ol aan yli 1 milja din eu on y i ykse , keskisuu en lis an (Mid Cap)
150 miljoonan – 1 milja din eu on a oise y i ykse , ja pien en lis an (Small Cap)
y i ykse , joiden ma kkina-a o ali aa 150 miljoonaa eu oa (Pö ssisää iö, 2016).
Tu kimuksen kannal a a peellinen ie o saadaan a kas elemalla yh iöiden jul-
kaisemia palki semis apo eja, -poli iikkoja ja uosike omuksia analysoimalla
nii ä laadullisen sisällönanalyysin mene elmin. Ta kas eluajanjaksona on uosi
2023. Valli se ien palki semis aken eiden ja palkkio asojen sel i ämisen lisäksi
u kimuksen a oi eena on lisä ä ymmä ys ä sii ä, mi ä yh iö aja ele a luku-
jen aus alla ja millaisin seikoin oimi usjoh ajien palkkio ikään kuin oikeu e aan.
Tu kielma py kii as aamaan seu aa iin u kimuskysymyksiin:
o Millaisis a komponen eis a oimi usjoh ajien kokonaispalkkio
muodos u a ja mi en nii ä paino e aan?
o Mi en e ilaisia palki semislogiikoi a käy e ään oimi usjoh ajien
palkkioiden pe us elemiseen?
o Onko oimi usjoh ajan kokonaispalkkion suu uudella suh eessa
keskimää äisen yön ekijän palkkaan yh ey ä käy e yihin palki se-
mislogiikoihin?
1.3 Tu kimuksen akenne
Tu kimus koos uu kuudes a e i päälu us a. Ensimmäinen luku käsi ää johdan-
non, jossa aus oi e aan u kimuksen mielekkyy ä, sekä ase e aan u kimukselle
a oi ee . Toisessa lu ussa esi ellään u kimuksen kannal a keskeisimpiä
16
in e ne si uillaan 10 uoden ajan. (A opape ima kkinayhdis ys y, 2020.) Y i-
ykse myös näke ä palki semis iedon julkaisemisen yh enä legi imi ee inhal-
linnan älineenä, ja ie oa ollaankin halukkai a julkaisemaan, e i yises i kun pal-
ki semisen on suunni el u as aa an hy ää hallinnoin i apaa ja sen odo e aan si-
en äy ä än osakkeenomis ajien odo ukse . Jos y i ys ja sen johdon palki semi-
nen saa a osakseen mediahuomio a, mikä mones i a sinkin suu emmilla y i-
yksillä on ilanne, o a y i ykse yypillises i halukkai a julkaisemaan myös
oman e sionsa aihees a. (Liu & Taylo , 2008.) Sidos yhmien eak ioi a halli ak-
seen johdon oidaankin odo aa an a an uosike omuksessaan ka a as i
aus a- ja lisä ie oa johdon palki semises a, e enkin kun on kyse suu immis a y i-
yksis ä ja/ ai mediahuomio on ollu suu a. Vas aa alla a alla oidaan oimia
myös yh iökokouksen yh eydessä, mikäli palkkioi a on a koi us ko o aa. (Liu
& Taylo , 2008.) Viime kädessä kyse on siis y i yksen legi imi ee in ylläpi ämi-
ses ä ja sidos yhmien hy äksynnän a oi elus a.
Y i ys en päämää änä on olla legi iimejä ja sen saa u amiseksi oidaan
käy ää e ilaisia ak iikoi a ja hyödyn ää iedo amis a yökaluna. Ta oi een u -
aamiseksi mahdollise legi imi ee iä uhkaa a iski ekijä ulisi kye ä unnis a-
maan ennakoi as i ja kon olloida in o maa ion julkaisemis a sen mukaises i.
(O’dono an, 2002.) Vaikka e ilais en ulkois en sidos yhmien käy öön a koi e -
ujen dokumen ien julkaisemisen akana oi olla monia pe us ei a, niin myös
Deegan (2002) pi ää yh enä keskeisimpänä syynä a e a oikeu aa y i yksen oi-
min aa ie yissä asioissa ja näy äy yä si en hy äksy ä ämpänä. Liun ja Taylo in
(2008) mukaan a sinkin palki semis apo oinnin yh eydessä pääkohde yhmä
on mones i osakkeenomis aja ja heidän hy äksyn änsä saa u aminen. Legi i-
mi ee i eo ia ko os aakin si ä, kuinka y i ys en ha joi ama iedo uspoli iikka
oi olla ah a s a eginen yökalu legi imi ee inhallin aan (Deegan, 2002), mu a
sen ai a a hyödyn äminen aa ii uekseen monipuolisen ka auksen e ilaisia
ekniikoi a ja ennen kaikkea ky ykäs ä, ilanne ajuis a joh oa, joka ymmä ää,
millais a as ine a kulloinenkin ilanne y i yksel ä aa ii (Suchman, 1995).
2.2 Toimi usjoh ajan ooli
Toimi usjoh ajan ooli on luon eel aan keskeinen e i yises i suu essa pö ssiyh i-
össä, ja mones i y i yksen oimin a henkilöi yy ah as i sen oimi usjoh ajaan.
Yksi osa oimi usjoh ajan yönku aa onkin oimia yh iön kas oina ja edus ajana
ulospäin (A opape ima kkinayhdis ys y, 2020). Osakeyh iölaissa oimi usjoh-
ajan as uiksi mää i ellään o eu aa yh iön juokse aa hallin oa halli uksen lin-
jauksia nouda aen, sekä pi ää halli us ii ä än in o moi una sen eh ä ien hoi-
amiseen aiku a is a seikois a. Lisäksi oimi usjoh ajan ulee a mis aa ki jan-
pidon lainmukaisuuden äy yminen ja huoleh ia a ainhoidon luo e a as a oi-
meenpanemises a. (OYL 6:17.1 §.) Toimi usjoh aja on as uussa yh iön ope a ii-
ises a oiminnas a ja aloudellisen menes yksen ja ku uudes a yh eis oimin-
nassa muun joh o yhmän kanssa (Gi oux, 2014, s. 1). A opape ima kkinayhdis-
yksen Hallinnoin ikoodin (2020) mukaan joh o yhmän eh ä ä on oimia ukena

17
oimi usjoh ajalle ämän yössä. Viime kädessä oimi usjoh aja kan aa kui enkin
yksin as uun yh iön hy äs ä ai heikos a menes ykses ä, ja hänen eh ä änsä on
a mis aa yh iön mene ele än mää i ellyn oimin apoli iikan mukaises i. (Ab-
dalk im, 2019). Osaa a joh o on Ma o ićin (2019) mukaan mille ahansa o gani-
saa iolle a okas a pääomaa.
Yksi ä keimpiä yh iön halli ukselle kuulu ia eh ä iä onkin oimi usjoh a-
jan nimi äminen ja e o aminen. Mones i halli us en ekemä pää ökse o a saa-
nee alkunsa oimi usjoh ajan esi elys ä, ja hänen eh ä änään on iedä nämä
pää ökse myös lopul a äy än öön. Toimi usjoh aja oimeenpanee yh iölle ä -
keä jä jes ely ja joh aa niiden o eu amiseksi aadi a a neu o elu . Käy än-
nössä oimi usjoh aja pää ää, mi en yh iö jä jes ää oimin ansa. (A opape i-
ma kkinayhdis ys y, 2020.) Yh iön a ojä jes yksessä oimi usjoh ajan posi io on
ylimpänä, ja yypillises i hänen ooliinsa kuuluu ah as i äli äjänä oimiminen
halli uksen ja muun joh o yhmän kanssa käy ä ässä dialogissa (Zandi ym., 2019).
Myös Abdalk imin (2019) mukaan eh ä ässä oidaan pelkis e yimmillään mää-
i ellä ole an kyse yh iön joh amises a samalla halli uksen ja yh iön e i ke os en
älisenä kon ak ina oimien.
Toimi usjoh aja ka so aan yh iön oimielimeksi, jonka oimisuh een ehdo
sanelee halli uksen hy äksymä ki jallinen oimi usjoh ajasopimus (A opape i-
ma kkinayhdis ys y, 2020). Toimi usjoh aja ei siis ole a anomaisen yön ekijän
apaan yösuh eessa yh iöön. Ku en jo ode ua, on halli uksella al a e o aa oi-
mi usjoh aja eh ä is ään. E o aminen as uu oimaan ilman ii e ä, ellei halli-
us oisin pää ä, mu a as aa as i myös oimi usjoh aja saa e o a eh ä äs ään
äli ömäs i asias a halli ukselle ilmoi e uaan (OYL 6:20.2–3 §). Tämä joh uu
sii ä, e ä oimielinluon een uoksi oimi usjoh ajaan ei ä päde no maalin yö-
suh een ehdo . Lisäksi pää öksen eko allan keski ymisen äl ämiseksi on suo-
si el a aa, e ei oimi usjoh aja hoida samanaikaises i halli uksen puheenjoh ajan
eh ä ää (A opape ima kkinayhdis ys y, 2020). Osakeyh iölaissa ode aan yh-
iön halli uksen pää ä än myös oimi usjoh ajan palki semises a, ja a opape i-
ma kkinayhdis yksen Hallinnoin ikoodin mukaan palki semis a koske a al-
mis elu yö oidaan a i aessa an aa myös e illisen palki semis aliokunnan eh-
ä äksi (OYL 6:20.1 §; A opape ima kkinayhdis ys y, 2020).
2.3 Toimi usjoh ajan palkkio suh eessa yön ekijöihin
Yhdys alloissa sääde iin uonna 2010 laki, (Dodd-F ank Wall S ee Re o m and
Consume P o ec ion Ac ), jonka mukaan suu imman osan Yhdys al alaisis a
lis ayh iöis ä ulee ilikaudes a 2017 alkaen julkais a iedo oimi usjoh ajan ko-
konaispalkkios a, kaikkien yön ekijöiden yh eenlaske us a mediaanipalkkios a,
sekä näiden kahden lu un älises ä suh ees a (CEO- o-wo ke pay a io) (Pan,
Pikulina, Siegel & Wang, 2022). Eli oisin sanoen ällä säädöksellä py i ään uo-
maan läpinäky ämmäksi, kuinka paljon oimi usjoh aja ansai se a suh eessa
yön ekijöihin. Lakimuu os a on myös k i isoi u sen ajallises i a joamas a in o -
maa ioa os a, sekä y i yskoh ais en ominaisuuksien huomioima a jä ämises ä
18
ja si en palki semiskäy än eiden liiallises a yksinke ais amises a, mu a silmiin-
pis ä än luon eensa uoksi si ä oidaan kui enkin pi ää ä keimpien osapuolien
käsi yksiä ja oimin aa mahdollises i muo aa ana muu oksena (Boone, S a k-
wea he & Whi e, 2023). Suomessa kyseis ä suhdelukua ei sään elyn pui eissa
ole pakollis a e ikseen apo oida, mu a pö ssiyh iöiden ulee palki semis apo -
eissaan kui enkin esi ää iedo oimi usjoh ajan palki semises a ja sen kehi yk-
ses ä, sekä yh iön yön ekijöiden palki semisen kehi ykses ä (A opape ima k-
kinayhdis ys y, 2020).
E i yisen ko keas i palka uihin joh ajiin kohdis uukin usein myös median
ahol a ule aa paine a, ja mones i keskus eluun nos e aan juu i huoma a a ja
ala i kas a a kuilu ylimpien joh ajien ja i i yön ekijöiden palkkioissa (Faleye
ym., 2013). Mishelin ja Wol en (2019) mukaan oimi usjoh ajien palkkio Yhdys-
alloissa o a kin noussee uodes a 1978 uo een 2018 ul aessa 940,3 %, kun
keskimää äisen yön ekijän palkka on samassa ajassa noussu 11,9 %. Vuonna
2018 oimi usjoh aja ienasi uodessa keskimää in 278 ke aa sen, mi ä a allinen
yön ekijä, kun uonna 1978 as aa a suhdeluku oli 30:1 (Mishel & Wol e, 2019).
Eu oopassa e o ei ä ole ai an näin suu ia, joskin sil i ha ai a ia, oimi usjoh-
ajan palkkion ollessa uonna 2015 keskimää in 92,58 ke ainen a alliseen yön-
ekijään nähden (Ko nik & Sakinç, 2023). Voidaankin poh ia, e ä nykyinen kehi-
ys ja en is ä nopeammin ja ka a ammin kulke a in o maa io, sosiaalis a mediaa
unoh ama a, aja a y i ykse ilan eeseen, jossa oimi usjoh ajien palki semisen
suh een ollaan jopa hieman a paillaan. Bloom (2017) o eaakin, e ä oimi usjoh-
ajien palkkioi a yön ekijöiden as aa iin ha ainnollis a an suhdelu un julki-
suuden ulisi lai aa y i ykse osissaan aja elemaan palki semisen epäsuh ai-
suu a, sekä si ä, millä nämä suu e palki semispake i oikeu e aan.
Säädös suhdelu un apo oimises a a koi aa luonnollises i myös si ä, e ä
se on apaas i e i sidos yhmien, ku en sijoi ajien, yön ekijöiden, kuin myös ku-
lu ajienkin näh ä illä. Pan ym. (2022) ha ai si a , e ä kun y i yksen osakkeen-
omis aja ka a a epä asa-a oa lisää iä seikkoja, on ma kkinoiden eak io kiel-
einen ko kean suhdelu un julkis amiseen, ja ämä aiku aa nega ii ises i y i-
yksen a oon. Vaiku uksen suu uus on kui enkin iippu ainen y i yksen osak-
keenomis ajien suh au umises a epä asa-a okysymyksiin. Palkka asa-a os a ja
uloe ois a ie ois en sijoi ajien osuus kas aa ja ku as i, ja osal aan ämän yh-
män sijoi uspää ökse oi a pi källä aika älillä aiku aa y i yskul uu iin ja oi-
min a apoihin e oja ka en aen. (Pan ym., 2022.) Myös Cheng ym. (2017) nos a a
esille ko kean suhdelu un julkaisemisen mahdollise aiku ukse y i yksen a -
oon, mu a sii ä näkökulmas a, e ä a onlasku joh uisi yön ekijöiden koke-
mas a epä eiluudes a ja sen myö ä aiempaa pienemmäs ä yöpanokses a, ai jopa
i isanou umisis a.
Tulokse kui enkin osoi a a , e ä mi ä ko keampi suhdeluku oimi usjoh-
ajien ja yön ekijöiden palkkioiden älissä on, si ä suu empi on y i yksen ma k-
kina-a o, ja aikka yön ekijöiden mo aali äs ä olisikin kä siny , niin sillä ei
näy ä ole an ii ä än suu a aiku us a näkyäkseen y i yksen a ossa ai ai-
ku amaan muu en aloudellises i hai allises i (Cheng ym., 2017). Tä ä osal aan
ukee Faleye ym. (2013), joiden mukaan ähempi, mu a hy in in o moi u
19
yön ekijäjoukko nos aa uo a uu a. Voidaankin poh ia, e ä suu emma kin u-
loe o ai iso palka saa a a olla yön ekijöidenkin silmissä helpommin hy äk-
sy ä issä, kunhan niis ä iedo e aan a oimes i ja läpinäky äs i, ja pe us ee o a
iedossa. On myös huomiona ois a, e ä aikka ko kean suhdelu un julkaise-
minen saa aakin laskea yön ekijöiden mo aalia, niin Ca e , LaVie s, Sand ik ja
Zu (2023) huomasi a ie ojen julkaisemisen oisaal a joh a an lisään yneeseen
palkka yy y äisyy een, e enkin, jos palkka ie o on aiemmin ollu ki en alla.
Tämä joh uu sii ä, e ä kun y i yksen yön ekijöiden mediaanipalkka on kaikkien
iedossa, oi oma palkka uu een e ailukoh aan peila una näy ääkin aiemmin
ku i el ua pa emmal a. Ve ailukohdan mää i äminen on si en aiempaa luo e -
a ampaa ja kaikki o a enemmän samalla ii alla. (Ca e ym., 2023.)
Monen y i yksen menes ymisen kannal a k ii isen ä keä ekijä on luonnol-
lises i myös kulu aja , eli ne, jo ka ahaa y i yksen kassaan uo a . Benede in ja
Chenin (2018) mukaan kulu aja suosi a ennemmin y i yksiä, joissa oimi us-
joh ajan ja yön ekijöiden palkkojen älinen suhdeluku on pienempi. Ko kea
suhdeluku aiku aa nega ii ises i ihmis en halukkuu een os aa y i yksen uo -
ei a ai pal elui a ja ähen ää myös kiinnos us a yöskennellä ällaisessa y i yk-
sessä heiken äen sen yönan ajamieliku aa (Benede i & Chen, 2018). Samoilla
linjoilla o a myös Mohan, Schlage , Deshpandé ja No on (2018), jo ka ha ai si-
a huoma a an ko kean suhdelu un aiku a an y i yksen myyn iin laske-
as i. E i yisen hai allis a y i ykselle on ilanne, jossa julkais u suhdeluku e oaa
me ki ä äs i samalla oimialalla oimi ien kilpailijoiden as aa ien lukujen
kanssa. Tämä oi saada kulu aja ka amaan kyseis ä y i ys ä e a una alalla
oimi iin kilpaile iin y i yksiin. (Mohan ym., 2018.)
Toimi usjoh ajille makse a a suu e palkkio yön ekijöihin e a una ja
aa imus äs ä ke o an suhdelu un julkaisemises a aiku a a useiden sidos-
yhmien käsi yksiin y i ykses ä. Tämä nos aa esille myös kysymyksiä oikeuden-
mukaisuudes a, po en iaalises i ko kei a suhdelukuja apo oi ien y i ys en
imagoja heiken äen. Tässä alossa onkin huomiona ois a, e ä y i ys en suo iu-
umiseen suhdelu ulla ei kui enkaan ole hai allis a aiku us a, sillä Cheng ym.
(2017) ha ai si a ko keamman suhdelu un joh a an jopa pa empaan suo iu u-
miseen ja suu empaan odennäköisyy een ehdä y i yskauppoja, joilla saadaan
nos e ua y i yksen ma kkina-a oa.
2.4 Palkkasuhdelu us a apo oiminen
Toimi usjoh ajan ja mediaani yön ekijän älises ä palkkae os a ke o an suhde-
lu un julkis amispakon myö ä on myös luonnollis a, e ä y i ykse odennäköi-
ses i halua a aus oi aa pe us ei a a sinkin mahdollises i ko keiden suhdelu-
kujen akana, ja ikään kuin py kiä oikeu amaan ämän lu un ja oimi usjoh ajien
ko kea palka yleisölle. Yksi a oi e lainsää äjillä onkin ollu uoda näi ä y i yk-
sen sisäisiä palkkae oja yön ekijöille näky ämmiksi, ja a jo a heille ie oja, e ä
missä mää in y i yksen joh o o aa osaa uh auksiin, joi a yön ekijöil ä aadi aan
(Boone ym., 2023).
20
Suu es a palkkae os a ke o an suhdelu un julkaiseminen he ä ää hel-
pos i kiel eis ä mediahuomio a, sekä ähen ää yö oiman uo a uu a ja lisää
e imielisyyksiä osakkeenomis ajien älillä johdon palki semis a käsi ele issä
neu o elupöydissä. Yleiseen asoon e a una ai oman oimialansa sisällä ko -
kean suhdelu un julkaise ien y i ys en palki semiske omukse o a kin yypil-
lises i pidempiä ja monisanaisempia, ja suhdelu un akenne a py i ään aus oi -
amaan enemmän ja ikään kuin kaunis elemaan asioi a lu un akana. (Boone,
S a kwea he & Whi e, 2021.) Y i ykse , joiden julkaisema suhdelu u o a ai-
kaisemmin ollee suu ia e a una kilpailijoihin, o a aipu aisia py kimään
me ki ä äs i laskemaan omaa suhdelukuaan ja kossa, mu a as aa as i myös
nos amaan, mikäli suhdelu u o a aikaisemmin ollee kilpailijoi a alemmalla a-
solla (Cheng & Zhang, 2023). Myös C ombie (2015) o eaa y i ys en palki semis-
aliokun ien ole an he kkiä nouda elemaan palki semisessaan kilpailijoiden
keskuudessa alli se ia yleisiä käy än ei ä.
Laajami aisemman, seli ele ämmän ja kaunis ele amman ke onnan li-
säksi ko kean suhdelu un julkaise a y i ykse py ki ä äyden ämään palki se-
mis apo ejaan aih oeh oisilla suhdelu uilla, sekä a aamalla enemmän syi ä ja
kon eks ia lu un aus alla. Näin y i yksen joh o y i ää ikään kuin ähä ellä ko -
kean suhdelu un me ki ys ä ja kään ää lukijoiden mielenkiin oa muihin ekijöi-
hin. Pienemmän suhdelu un julkaise a y i ykse sen sijaan u au u a ällai-
siin mene elyihin ähemmissä mää in. (Boone ym., 2023.) On myös huomiona -
ois a, e ä kun aiemmin ko kean suhdelu un julkaissu y i ys alen aa suhdelu-
kuaan, aiku aa ämän laskun oimakkuu een me ki ä äs i yön ekijöiden
neu o elu oiman aso, yh eisöjen sosiaalinen pääoma, sekä lainsäädännön i-
lanne yön ekijöiden minimipalkan suh een (Cheng & Zhang, 2023).
Boone ym. (2021) ha ai si a lisäksi, e ä usein ko keamman suhdelu un
julkaise a y i ykse o a a apo oinnissaan ja suhdelu un mää i ämisessä
enemmän apauksia, ja esime kiksi ulkomaise yön ekijä saa e aan jä ää medi-
aani yön ekijää mää i el äessä pois laskuis a ai mediaani yön ekijän palkka oi-
daan mää i ää jonkin muun päi ämää än kuin kalen e i uoden lopun ilan een
pe us eella. Tällaisilla a kaisuilla y i ykse saa a yleensä mediaani yön ekijän
palkan näy ämään ko keammal a, ja pys y ä si en apo oimaan oimi usjoh a-
jien ja yön ekijöiden älisen palkkae on ole an odellis a pienempi. (Boone ym.,
2021.) Toisin sanoen oidaan poh ia y i ys en saa a an py kiä lukujen ää is e-
lyyn ja palkkae ojen pei elyyn, e enkin jos y i ys iedos aa kuilun oimi usjoh a-
jan ja yön ekijöiden palkkojen älillä ole an suu i. Suhdeluku onkin jo i sessään
sen e an silmiinpis ä ä, e ä apo oinnin yh eydessä käy e yllä kielellisellä il-
maisulla oidaan lopul a aiku aa a sin ajallises i esime kiksi yön ekijöiden
mielipi eisiin, sillä ake uessaan i se lukuun ihmise ei ä ole jä in kiinnos u-
nei a y i yksen e i yispii eis ä lu un akana (Boone ym., 2023).
Joh aja saa a kin osakseen paljon k i iikkiä palkkioidensa suu uudes a, ei-
ä kä k i iikil ä äl y myöskään palki semis aliokunna , jo ka nämä palkkio
joh ajille myön ä ä . Vas auksena k i iikkiin palki semis aliokunna o a luo-
nee en is ä monimu kaisempia palki semispake eja ja oikeu a a pää öksiään
e ilaisiin palki semispe iaa eisiin edo en. Kun joh ajien palki seminen
21
pe us uu ah as i y i yksen suo iu umiseen, on sen kyseenalais aminen myös
haas a ampaa. (C ombie, 2015.) Mishel ja Wol e (2019) näke ä kin oimi usjoh-
ajien ylisuu e palkkio yh enä me ki ä änä ekijänä e ia oisuuden lisään y-
misessä. Toimi usjoh ajien ja yön ekijöiden älisis ä palkkae ois a ke o a suh-
deluku on yleises i käy e y mi a i palkkae ia oisuu a a ioi aessa (Ko nik &
Sakinç, 2023) ja Cheng ym. (2017) nos a a kin suhdelu un kas un keskeiseksi
ekijäksi palkkae ia oisuudes a käy ä ässä keskus elussa. Toisaal a suhdelu-
un julkaisemispakon oidaan odo aa myös aiku a an y i ys en palki semis-
käy än eisiin, kun lu un julkaisemisen myö ä näky ämmäksi ule a palkkae o
sy y ä ä sidos yhmissä halun puu ua ko keisiin suhdelukuihin ja ajaa oimen-
pi ei ä niiden laskemiseksi (Cheng & Zhang, 2023). Myös kulu ajien y i yksiin
kohdis ama paine ko keiden suhdelukujen julkis amis en myö ä oi osal aan
olla uloe oja laske a ekijä (Mohan ym., 2018).
2.5 Palki semisen suunni elemisessa huomioi a ia seikkoja
Toimi usjoh ajan palki seminen he ä ää e i lailla kiinnos us a yh iöiden muihin
a anomaisiin pää öksiin e a una, ja siksi sen suunni elun ulisi olla minkä
ahansa y i yksen asialis alla ko kealla. Se oi aiku aa pai si yön ekijöiden
mo i aa ioon ja y i yksen maineeseen asiakkaiden silmissä, myös yleiseen käsi-
ykseen kapi alismis a. Tä ä a en y i ys en halli ukse o a kin muodos anee
e illisiä palki semis aliokun ia ja sijoi ajillakin on sanansa sano a ana. (Ed-
mans ym., 2023.) Myös Lee ja Chen (2011) nos a a oimi usjoh ajan palki semis-
sopimuksen yhdeksi jokaisen y i yksen ä keimmis ä pää öksis ä. Ennen kuin
y i ys oi pää ää sen palki semiskokonaisuuden aken ees a, äy yy sen kui en-
kin mää i ää se, mi ä palki semisella halu aan saa u aa. Tyypillises i a oi -
eena on osakkeenomis ajien a on maksimoin i, mu a ähän saa aa olla e i y i-
yksillä e ilaisia lähes ymis apoja, joihin oimi usjoh ajaa oidaan palkkio aken-
een suunni elulla kannus aa. (Balsam, 2002, s. 293.) Palki seminen onkin kes-
keisessä oolissa pai si nykyisen oimi usjoh ajan pi ämisessä ja mo i oimisessa,
myös uuden oimi usjoh ajan houku elemisessa (Edmans ym., 2023).
Suomessa pö ssiyh iön oimi usjoh ajien palki semisen ulee osakeyh iö-
lain mukaan pe us ua yh iökokoukselle esi e yyn palki semispoli iikkaan, ja esi-
ys palki semispoli iikas a on eh ä ä ähin ään neljän uoden älein. (OYL 5:3
a § ja 6:20 a §). A opape ima kkinalain mukaan palki semispoli iikassa on a a -
a a oimi usjoh ajan palki semiseen so elle u pe iaa ee ja yh iön on pide ä ä
se näh ä illä in e ne si uillaan (AML 8:5 a §). Palki semispoli iikan on ol a a sel-
keäs i ja ymmä e ä äs i esi e y, ja sen nouda amisen ulee oimia pohjana oi-
mi usjoh ajan palki semiselle. Tämän uoksi on keskeis ä huoleh ia sii ä, e ä
nouda e a a palki semispoli iikka mahdollis aa yh iön e uja edis ä än palki se-
misen o eu amisen. (A opape ima kkinayhdis ys, 2020.) Y i yksen o eu ama
palki semispoli iikka luo myös ä kei ä suun a ii oja sen menes ykselle ja ule-
alle kehi ykselle (Jensen & Mu phy, 1990; Zandi ym., 2019). Palki semisjä jes el-
män suunni elu ulisikin nähdä osana y i yksen liike oimin as a egiaa, ollen

22
yksi keskeisimpiä ekijöi ä menes yksen, mu a myös kilpailuky yn saa u ami-
sessa sekä ylläpi ämisessä, ja sen pi ää osal aan ukea y i yksen ali semaa s a-
egis a suun aa (Gi oux, 2014, s. 21; Ma o ić, 2019). Suomalais en pö ssiyh iöiden
uosi ain julkais a a palki semis apo i ke ookin sijoi ajille oimassa ole an
palki semispoli iikan nouda amises a, sekä sii ä, kuinka palki seminen ukee
yh iön menes ys ä pi källä äh äimellä (A opape ima kkinayhdis ys, 2020).
Ihanne ilan eessa oimi usjoh ajan palki semissopimuksen ulisi olla a -
peeksi houku ele a, sisäl ää a koi uksenmukaise kannus ime , si ou aa oimi-
usjoh aja y i ykseen, sekä olla y i ykselle kus annuksil aan mahdollisimman
edullinen. Sopimus myös huomioi niin oimi usjoh ajan, kuin y i yksenkin yksi-
löllise ominaispii ee , ja osapuol en e ujen yh enäis äminen, sekä iskin jakami-
nen o a asapainossa. (Balsam, 2002, s. 289–311.) Toimi usjoh ajan odo e aan
kan a an osansa sijoi ajien ja muiden sidos yhmien kokemas a iskis ä ja odo -
ama omis a apah umis a, mu a hy is ä suo i uksis a on samalla palki a a,
jo ei ämän mo i aa io laskisi epä eiluksi koe un koh elun uoksi (Edmans ym.,
2023). Toimi a palki semisjä jes elmä o aakin uloksellisuu a a ioi aessa huo-
mioon e i pi uise a kas elujakso , sekä yksilöllise suo i ukse ja ky y , ja on
myös mää äl ään mo i aa io a kas a a a (Sis onen, 2011, s. 72–73). Tä keä ekijä
palki semisjä jes elmää suunni el aessa on myös sen kilpailuky yn a mis ami-
nen. Sen äy yy kes ää e ailu ma kkinoilla. Mones i y i ys en palki semis alio-
kunna pi ä ä kin palkkion kilpailukykyisyy ä sen ä keimpänä k i ee inä, jo a
pys y ään a mis amaan osaa an johdon säily äminen (C ombie, 2015). Tyypil-
lises i y i yksen halli us suo i aakin osana oimi usjoh ajan ek y oin ip osessia
e ailun ma kkinoilla ole iin as aa iin y i yksiin, ja ha ain oja käy e ään
apuna palkkio aken een mää i ämiseen. Tilan een ka oi amises a saa aa usein
muodos ua uosi ainen käy än ö, aikka oimi usjoh aja onkin jo eh ä äänsä
palka u. (Yang ym., 2020.) Palkkio a oidaan pi ää kilpailukykyisenä, kun se a-
sol aan asemoi uu sopi as i jonnekin huonoi en ja pa hai en maksa ien kilpaile-
ien e okkiy i ys en äliin (Ma o ić, 2019).
Toimi usjoh ajan palki semisjä jes elmää suunni el aessa äy yy o aa huo-
mioon myös se, e ä se kannus aisi uo amaan hyö yjä osakkeenomis ajille ja si-
en y i yksen a on kas a amiseen. Tämä on y i ys en halli uksille ensia oinen
a oi e, sillä ilman osapuol en edu yhdis ä iä kannus imia oimi usjoh aja oi-
mii loppujen lopuksi henkilökoh ainen e u edellä (Jensen & Mu phy, 1990). E i-
yises i suu emmissa y i yksissä oimi usjoh ajille saa aa ulla houku uksia hyö-
yä y i yksen a allisuudes a, ja ällais en e ilais en a oi eiden uoksi syn y-
ien e imielisyyksien äl ämiseksi palki semisjä jes elmä pi äisi suunni ella
ase amaan osapuol en edu samalle ii alle (Lee & Chen, 2011). Palki seminen
ulisikin si oa ah as i y i yksen suo iu umiseen, sillä pohjimmil aan y i ys oi-
minnan a koi uksena on oi on uo aminen osakkeenomis ajille (Zandi ym.,
2019). Toimi usjoh ajan palki semisen ja y i yksen suo iu umisen älillä onkin
ha ai u ole an posi ii inen yh eys, eli oisin sanoen y i yksen menes ys nos aa
myös oimi usjoh ajan palkkio a (Elsayed & Elba dan, 2018; Abdalk im, 2019;
Blanes, Fuen es & Po cuna, 2020).
23
Tämä joh uu pi käl i osakepohjaises a palki semises a, sillä mones i y i yk-
sen menes ymises ä ja a onnousus a huolima a oimi usjoh ajille makse a ien
kä eispalkkioiden, ku en pe uspalkan ja bonus en, mää ä pysy ä jokseenkin
muu uma omina (Hall & Liebman, 1998; Yang ym., 2020). Osakeku ssin muu-
okse mää i ele ä kin Mäkisen (2007) mukaan ah as i kokonaispalkkioiden
mää än. Enemmän y i yksen suo iu umiseen ky ke y, osakepohjainen palki se-
minen oi myös kannus aa suu empia palkkioi a halua aa oimi usjoh ajaa o a-
maan enemmän iskejä, ja si en ekemään ohkeampia pää öksiä ja in es oin eja,
jo ka oi a nos aa y i yksen ma kkina-a oa, joka puoles aan pal elee osak-
keenomis ajia (Tang & Chang, 2024). Tyypillises i y i yksen suo iu umis a peila-
aan oimi usjoh ajan palki semiseen juu i ma kkina-a on kehi ymisen kau a
(Ko nik & Sakinç, 2023) ja ko keamman ma kkina-a on onkin ha ai u ole an
posi ii ises i ko eloi unu oimi usjoh ajan kokonaispalkkion ason kanssa (Hall
& Liebman, 1998; Lee & Chen, 2011; Beck, F iedl & Schä e , 2020).
Palki semisjä jes elmää suunni ellessaan y i yksen ulee pi ää mielessään
myös sen kokoluokka. On a allis a, e ä oimi usjoh ajille makse aan paljon,
mu a oisaal a eh ä ä on myös haas a a ja as uullinen, ja ämä ase elma ain
ah is uu y i yksen ollessa suu empi. Toimi usjoh aja pää ää, mihin asioihin
y i ys haluaa in es oida, sekä as aa sen ope a ii is a oimin aedelly yksis ä, ja
y i yksen koon kas aessa myös as uulla ole a a a kas a a (Lee & Chen,
2011). Hallinnoi a an y i ys a allisuuden mää ä aiku aa posi ii ises i myös
oimi usjoh ajan saaman ko auksen suu uu een (Hall & Liebman, 1998). Ko ke-
ampi kokonaispalkkio onkin Fische in ja Linde moye in (2020) mukaan jopa
odo e a aa, kun o aa huomioon oimi usjoh ajan poikkeuksellisen suu en as-
uuaseman sekä koe un paineen. Lee ja Chen (2011) ha ai si a kin oimi usjoh-
ajan kokonaispalkkion kas a an y i yksen koon mukana, ja Blanes ym., (2020),
sekä Yang ym. (2020) mää i eli ä y i yksen koon ä keimmäksi seli ä äksi
muu ujaksi, kun mie i ään kokonaispalkkion suu uu een aiku a ia ekijöi ä.
Myös Mäkinen (2007) unnis i palki semisen iippu an me ki ä äs i y i yksen
koos a.
Yksi asia ämän aus alla saa aa olla se, e ä mones i suu emma y i ykse
o a ominaisuuksil aan aikeaselkoisempia, ja oiminnan laajen amiselle on
enemmän mahdollisuuksia, jolloin myös joh ajien odo e aan ole an e i äin ha -
jaan unei a ja ai a ia, mikä aas puoles aan maksaa (Lee & Chen, 2011). Myös
Ma o ić (2019) näkee, e ä suu e y i ykse a i se a poikkeuksellisen ky yk-
käi ä joh ajia, ja laadus a äy yy maksaa enemmän, mikä osal aan seli ää koko-
naispalkkioiden ja y i yksen koon älillä alli se aa posi ii is a yh ey ä. Toi-
saal a suu empien y i ys en palkkio o a isompia, sillä ne myös o a maksuky-
kyisempiä, ja enemmän maksaessaan ne odo a a kin joh ajil aan ko keampaa
osaamis a (Jeppson, Smi h & S one, 2009). Oma aiku uksensa asiassa on myös
ma kkina ilan eella. Ma kkinoilla on pulaa pä e is ä oimi usjoh ajis a ja ko a
kilpailu ilanne joh aa siihen, e ä ky ykkäille joh ajille äy yy myös maksaa.
Tämä myös osal aan seli ää oimi usjoh ajien ja mediaani yön ekijöiden älisiä
suu ia ja kas a ia palkkae oja. (Cheng ym., 2017.) Myös Fische ja Linde moye
(2020) nos a a esille, e ä aikka mone koke a oimi usjoh ajien ja
24
yön ekijöiden älisen palkkakuilun kas aneen jo liian suu eksi, niin mone oi-
saal a näke ä ky ykkääseen joh ajaan panos amisen in es oin ina ule aisuu-
een ja pa empaan uo a uu een, ja si en maksa an i sensä akaisin. Sen sijaan
Mishel ja Wol e (2019) ei ä näe oimi usjoh ajien ko keiden palkkojen joh u an
niinkään heidän ko as a e ikoisosaamises aan ai po en iaalis a pa an aa y i yk-
sen uo a uu a, aan pikemminkin oimi usjoh ajien kas anees a allas a ja i-
pu a es a sanella oma palkkansa.
Pä e impien osaajien kiinni ämiseksi a i aan siis läh ökoh aises i ahaa,
mu a a kaise ampaa osakkeenomis ajien e ujen ajamisen näkökulmas a on se,
kuinka oimi usjoh ajan palki semispake in osa ekijä on suunni el u ä ä a koi-
us a ukemaan. Y i yksen suo iu umiseen pe us u an palki semisen nähdään li-
sää än joh ajien mo i aa io a yöskennellä ko emmin y i yksen e een. (Jensen &
Mu phy, 1990.) Edmansin ym. (2023) mukaan niin y i ys en halli ukse , kuin si-
joi aja kin kyllä alleki joi a a a peen si oa oimi usjoh ajan palkkio y i yksen
suo iu umiseen, mu a aloudellisia kannus imia me ki ä ämpänä nähdään
kui enkin ämän sisäinen mo i aa io. Pa haimmillaan hy in suunni el u palki -
semisjä jes elmä uo aakin a oa sekä joh ajille, e ä osakkeenomis ajille, mu a
as aa as i epäonnis unu sellainen oi joh aa älinpi ämä ömään joh ajaan ja
si en esu ssien hukkaamiseen (Balsam, 2002, s. 3).
2.6 Palki semisen pe us elemiseen käy e ä iä keinoja
Toimi usjoh ajille mää i elly palki semispake i mahdollis a a usein ko kean
ansio ason, ja y i yksillä onkin painei a py kiä jo enkin ä ä suu elle yleisölle pe-
us elemaan, sillä mones i kokonaispalkkio saa e aan nähdä jopa koh uu o-
mina. Kana ia pe us elulle o a esime kiksi palki semis apo i , yh iökokoukse
ja lehdis ö iedo ee (C ombie ym., 2010). Palki semis a suunni ellessaan ja pal-
ki semispää ös en ukena y i ykse hyödyn ä ä e ilaisia palki semispe iaa ei a,
jo ka pai si ohjaa a eh ä iä a kaisuja, y i ä ä myös oimia apuna pää ös en
oikeu amiseen. Palki semispe iaa ee o a ulkinnan a aisia, mu a luo a aa-
mi sille, mi en ja millä pe us ein johdon palki semiseen lii y iä pää öksiä ulisi
ehdä. C ombie (2015) löy ää yh eensä 14 ällais a pe iaa e a; joh ajapalkkojen
ma kkina ilanne a kis e aan, huomioidaan henkilökoh aise odo ukse ja miel-
ymykse , sido aan palki seminen y i yksen s a egiaan, kuin myös suo iu umi-
seen, aloudellise ja ei aloudellise mi a i o a asapainossa, palki aan yli odo-
us en suo iu umises a, yh enäis e ään johdon ja osakkeenomis ajien a oi ee ,
käy e ään muu u aa palki semis a joh ajien mo i oimiseen, huomioidaan y i-
yksen maksukyky, a mis e aan e i sidos yhmien aa imus en äy yminen,
aa aan palki semis aliokunnan i senäisyys, iedo e aan palki semises a lä-
pinäky äs i, pää öksissä kuunnellaan myös palki semiskonsul eja, sekä palki -
seminen on muuhun o ganisaa ioon suh eu e una eilua. (C ombie, 2015.) Toi-
mi usjoh ajien mo i aa ion kannal a palki semisen kokeminen niin asol aan
kuin aken eel aan eiluksi onkin e i yisen ä keää (Bosse & Phillips, 2016; Ed-
mans ym., 2023).
25
Huomiona ois a on myös se, e ä y i ys en halli ukse koke a , e ei ä
osakkeenomis aja äl ämä ä äysin ymmä ä nii ä haas ei a, mi ä oimi usjoh-
ajien houku elemisessa y i yksen pal elukseen, saa i näiden mo i aa ion yllä
pi ämisessä on, mu a sii ä huolima a palki semispää öksille halu aan saada
myös osakkeenomis ajien hy äksyn ä ja uki (Edmans ym., 2023). Halli us en
palki semis aliokunna halua a kin palki semispe iaa eisiin ukeu umalla
ikään kuin osoi aa, e ei ä ali u palki semiskäy ännö pe us u pelkkään mie-
li al aan ja o a e i sidos yhmien aa imus en mukaisia. Usea y i ykse myös
o a a a ukseen palki semiskonsul eja, joiden äli yksellä palki semispe iaa -
ee le iä ä en is ä laajempaan käy öön. (C ombie, 2015.) Osakkeenomis aja
suh au u a kin myön eises i palki semiskonsul ien neu oihin, mu a luo amus
niihin kä sii, jos sama aho a joaa y i ykselle samaan aikaan mui akin pal elui a
(Mu phy & Sandino, 2020). Tyypillises i palki semiskonsul i o a myös nii ä,
jo ka a joa a y i yksille ma kkina ie oa as aa issa eh ä issä oimi ien joh a-
jien palki semises a (Bosse & Phillips, 2016). Läh ökoh aises i konsul eja käy ä-
ien y i ys en oimi usjoh aja o a kin pa emmin palka uja, ja oisaal a aas y i-
ykse , joiden palki semisjä jes elmä o a monimu kaisempia ja jo ka maksa a
oimi usjoh ajilleen enemmän, ule a odennäköisemmin palki semiskonsul in
palkkaamaan (Mu phy & Sandino, 2020).
Palki semispe iaa ee o a siis e äänlaisia ohjenuo ia, joiden a ulla y i ys
py kii ekemään johdon palki semiseen lii y iä pää öksiä. Palki semislogiika
sen sijaan o a näis ä pe iaa eis a johde uja keinoja pe us ella palki semis a,
joi a lopul a käy e ään esime kiksi palki semis apo ien ai muiden iedo eiden
yh eydessä (C ombie ym., 2010). Näiden logiikoiden käy ämis ä suu immissa
suomalaisissa pö ssiyh iöissä ullaan myös ässä u kimuksessa a kas elemaan.
Pohjana oimii C ombien ym. (2010) muodos ama 13 e ilais a palki semislogiik-
kaa, jo ka o a esi e yinä alla aulukossa 1. Palki semislogiikoiden a koi uksena
on akuu aa y i yksen sidos yhmä palki semiskäy än öjen asianmukaisuu-
des a, ja samalla aiku aa myös julkisen yleisön mielipi eisiin. Y i ykse y i ä-
ä näin oikeu aa palki semiskäy än önsä pai si muille, myös i selleen. Tämä
juon aa juu ensa legi imi ee i eo iaan, eli oisin sanoen y i ykse py ki ä ah-
is amaan legi imi ee iään. (C ombie ym., 2010.)
Y i ys en käy ämä palki semislogiika , ja si en ha joi e u palki semispo-
li iika , o a enene issä mää in yhdenmukais unee , eikä oimialallakaan juu i
ole ähän me ki ys ä (C ombie ym., 2010). Osansa asiassa saa aa olla ulkois en
sidos yhmien kohdis amalla a os elulla. Y i ykse apo oi a johdon palki se-
mises a jäsennellyllä a alla, ja oisaal a suu emma y i ykse saa a a näky-
ämpinä oimijoina kokea ko empaa paine a julkais a enemmän ie oja ja oi-
keu aa käy än öjään. Myös oimi usjoh ajan kokonaispalkkion aso oi aiku -
aa ali ujen palki semislogiikoiden mää ään. (C ombie ym., 2010.)
32
kes ää. Näin ollen lisäeläkejä jes elyillä oidaan myös py kiä si ou amaan joh-
ajia. (Sis onen, 2011, s. 119–120.)
3.6 E o aha
Osaksi oimi usjoh ajan kokonaispalki semis a oidaan lukea lisäksi e o aha, eli
niin sano u kul ainen kädenpu is us (Goe gen & Renneboog, 2011). E o ahassa
on kyse huoma a as a ke aluon eises a ko aukses a, joka makse aan joh ajalle,
jos ämä apau e aan eh ä is ään y i yksen aloi ees a (Bonne on ym., 2014). E i-
yises i suu y i ys en oimi usjoh ajille ällaisessa ilan eessa myönne ä ä i i-
sanomispake i oi a olla suu uusluokal aan e i äin me ki ä iä (Gi oux, 2014,
s. 19). Teh ä is ä apau amisen aus alla on yypillises i y i yksen heikko suo-
iu uminen ja oimi usjoh ajan e imielisyyde halli uksen kanssa, mu a syynä
oi olla myös esime kiksi y i yksen sulau uminen oiseen y i ykseen (Bonne on
ym., 2014; Gi oux, 2014, s. 19).
Yleensä e o aha makse aan nimenomaan halli uksen e o aessa oimi us-
joh ajan, eikä ko aus a läh ökoh aises i suo i e a ämän jä äessä eh ä änsä
oma-aloi eises i. Mones i i isanomisajan pi uudeksi on so i u 6 kuukau a ja
e o ahan suu uudeksi 12 kuukauden palkan asoinen summa. Toimi usjoh ajan
i isanomispake is a sopiminen on e i yises i pö ssiyh iöissä yleinen käy än ö.
(Sis onen, 2011, s. 106–107.) I isanomisko auksis a sopimisen a oi eena on
aa a joh ajille yö auha keski yä osakkeenomis ajien a on maksimoimiseen il-
man, e ä ämän a i sisi ja ku as i huoleh ia eh ä ien pää ymisen mahdolli-
suudes a. Y i yksen näkökulmas a i isanomisko auksen maksamisessa on
kyse puh aas i a ojen ke aluon eises a ähenemises ä, sillä ko auksen mää ää
ei ole yleensä sido u y i yksen menneeseen ai ule aan suo iu umiseen. (Goe -
gen & Renneboog, 2011.)
Toimi usjoh ajan aih umisen oidaan myös nähdä ke o an ongelmis a
y i yksen oiminnassa, jolloin ma kkinoiden eak io e o ahan myön ämiseen
saa aa olla kiel einen. Toisaal a e o ahas a sopimis a oidaan pi ää myös ehok-
kaana kannus imena hoi aa oimi usjoh ajan aih aminen siis is i aus alla, jo a
äl y ään nega ii isel a julkisuudel a ja mahdollisil a y i yssalaisuuksien uo a-
misel a. (Goe gen & Renneboog, 2011.) Y i ykse oi a myös kokea ko empaa
paine a apo oida i isanomisko auksis a a anomais a ha ki ummin uosi-
ke omuksissaan (Liu & Taylo , 2008).

33
4 AINEISTO JA MENETELMÄ
4.1 Aineis o
Tämän u kimuksen kannal a a peellinen aineis o ke ä ään y i ys en e kkosi-
uil a, ja koos uu y i ys en julkaisemis a palki semis apo eis a, uosike omuk-
sis a ja palki semispoli iikois a. Sch eie (2012, s. 2–3) o eaa laadullisen sisäl-
lönanalyysin sopi an lukuisien e ilais en ma e iaali yyppien, ku en esime kiksi
haas a elumuis ioiden, sopimus en, ne isi ujen ai uu isa ikkeleiden analy-
soin iin. Eskolan ja Suo annan (1998) mukaan pe iaa eessa mi ä ahansa eks iä
sisäl ä ää aineis oa oidaankin pi ää laadullisena. Tuomen ja Sa ajä en (2018, s.
83) mukaan yksi a allisimpia laadullisen u kimuksen aineis onhankin amene-
elmiä on hyödyn ää almii a dokumen eja. Esime kkinä almiis a dokumen-
eis a Eskola ja Suo an a (1998) maini se a e ilaise o ganisaa ioiden asiaki ja .
Tässä u kielmassa u ki a a y i ykse koos u a 22:s a u kimuksen eko-
he kellä Helsingin pö ssin La ge Cap -kokoluokkaan lis a us a suomalaises a
pö ssiyh iös ä, joiden julkaisemiin palki semisdokumen eihin u kimuksessa
pe ehdy ään. La ge Cap -lis a käsi ää ma kkina-a oil aan Suomen suu imma
pö ssiyh iö (Pö ssisää iö, 2016). Aineis o on hanki u uodel a 2023, sen ollessa
iimeisin ilikausi, jol a y i ykse o a u kimuksen kannal a aadi a a doku-
men i julkaissee . Vuoden o an a on u kimuksen kannal a ii ä ä, sillä a koi-
uksena ei ole a kas ella palki semisessa ja sen pe us eluissa ajan saa ossa apah-
unei a muu oksia. Y i ys en oimin aympä is ö, sekä niille ase e u aa imukse
ja sään ely myös muu u a ja ku as i. Si en on ka so u a koi uksenmukaiseksi
kohdis aa mielenkiin o oimi usjoh ajien palki semisen osal a ällä he kellä al-
li se iin mahdollisimman ajankoh aisiin käy än öihin ja käsi yksiin.
Aineis oon on o e u mukaan ainoas aan suomalaisia y i yksiä, ja niiden on
ullu olla lis a uina Helsingin pö ssin päälis alla koko uoden 2023 ajan. Tu ki-
muksen painopis e on yksi yisomis eisissa y i yksissä, jo en aineis oon ei ole
o e u mukaan al ion enemmis öomis eisia y i yksiä ai al ion suo aan Val io-
neu os on kanslian omis ajaohjausosas on kau a omis amia y i yksiä, joissa
34
al iolla on lakisää einen omis uksen ala aja (Val ioneu os o, 2024). Myös i-
nanssialan y i ykse on aja u aineis on ulkopuolelle, sillä ne oimi a a an-
omais a iukemman sään elyn pii issä. Lisäksi aineis on alikoinnissa on pide y
asianmukaisena, e ei y i yksen oimi usjoh aja ole aih unu kesken uo a.
Tämä uo a kas eluun selkey ä. Ta i a ien dokumen ien uli myös olla näh-
ä issä y i ys en e kkosi ujen kau a. Ase e u ehdo äy äneis ä y i yksis ä a-
likoi ui si en u ki a aksi yh eensä 22 y i ys ä.
4.2 Mene elmä
Tämä u kimus on o eu us a al aan laadullinen, ja as auksia ase e uihin u ki-
muskysymyksiin py i ään löy ämään a kas elemalla ke ä yä aineis oa sisäl-
lönanalyysin a ulla. Eskolan ja Suo annan (1998) mukaan laadulliselle u kimuk-
selle on ominais a aineis on a koi uksenmukainen hankin a, ja ässä u kimuk-
sessa a kas elun koh eena onkin ali u joukko ie y edelly ykse äy ä ien
pö ssiyh iöiden julkaisemia palki semis apo eja, -poli iikkoja ja uosike o-
muksia. Koska laadullinen aineis o koos uu usein suu es a mää äs ä ma e iaalia,
on sen analysoinnilla a oi eena luoda pi s aleises a kokonaisuudes a selkeäm-
pää, aja umpaa, ja sil i in o ma ii is a ie oa, johon on mielekkäämpää pu eu ua
(Eskola & Suo an a, 1998). Laadullisen sisällönanalyysin a ulla oidaankin kiin-
ni ää huomio ain ma e iaalin ali uihin osa-alueisiin ja si en pienen ää analy-
soi a aa mää ää (Sch eie , 2012, s. 8–9). Myös Alasuu a in (2012) mukaan u ki-
muskysymys mää i elee aami sille, mikä aineis ossa on keskeis ä ja mihin seik-
koihin mielenkiin o si ä analysoi aessa kohdis e aan. Tässä u kimuksessa se
kohdis e aan si en y i ys en käy ämiin e ilaisiin palki semis apoihin, sekä oimi-
usjoh ajan palki semis a pe us ele iin ja seli ä iin seikkoihin.
Laadullisen sisällönanalyysin keinoin aineis oa oidaan ku ailla sys e-
maa isella a alla koodaamalla u kimuksen kannal a a koi uksenmukainen
kehikko, joka koos uu e ilaisis a ka ego iois a. Muodos e u kehikko on analyy-
sin ydin, jonka alossa aineis oa a kas ellaan ja ehdään sii ä ulkin oja. (Sch eie ,
2012, s. 1.) Laadullinen sisällönanalyysi mahdollis aakin melkein minkä ain ki -
jallisen aineis on sys emaa isen ja objek ii isen a kas elun, ollen e äänlainen
pe usmene elmä analyysiä eh äessä (Tuomi & Sa ajä i, 2018, 103–117). Koo-
da u kehikko ja muodos e u ka ego ia mää i ä ä ungon sille, mi kä asia ai-
neis ossa nähdään olennaisina ja kiinnos a ina. Raken eel aan sen ulisi olla sel-
lainen, e ä sen a ulla oidaan löy ää as aukse ase e uihin u kimuskysymyk-
siin. Laadukkaan kehikon a ulla pys y ään käsi elemään suu iakin mää iä ma-
e iaalia, kun mielenkiin o kohdis uu ain ie yihin osiin aineis oa. (Sch eie ,
2012, s. 63.) Aineis on oi kooda a alus a alkaen joko i se aineis oläh öises i, ai
si en oidaan aih oeh oises i hyödyn ää jo akin almis a eo iaa ja näkökulmaa,
jos a aineis oa lähde ään a kas elemaan (Eskola & Suo an a, 1998). Tässä u ki-
muksessa hyödynne ään jälkimmäis ä apaa. Tällöin lähes ymis apa aineis oon
ja kooda u kehikko ka ego ioineen oi ulla anne una olemassa ole as a eo i-
as a, aikaisemmas a u kimukses a, yleis iedos a ai aikkapa
35
haas a eluoppaas a. Valmiis a mallis a muodos u aa lähes ymis apaa käy e ä-
essä ungon aineis on analysoin ia a en ulisi olla jo aken eel aan almis.
(Sch eie , 2012, s. 94.)
Tässä u kimuksessa oimi usjoh ajien palki semisen pe us elui a ja käy e -
yjä palki semislogiikoi a u ki aessa hyödynne ään C ombien ym. (2010) luo-
maa almis a mallia koodauskehikos a. He u ki a y i ys en julkaisemia apo -
eja ja käy i ä sisällönanalyysiä palki semislogiikoiden koodaukseen. Rapo -
eissa esiin y iä e ilaisia lause aken ei a ja sanamuo oja analysoimalla ie yn-
yyppise pe us elu a a pys y iin k an i ioimaan ja sijoi elemaan mää i el y-
jen ka ego ioiden, logiikoiden, alle. Tällaisia palki semislogiikoi a unnis e iin
yh eensä 13 e ilais a (ks. luku 2.5.1), joiden pohjal a aineis oa lähde iin ulki se-
maan. (C ombie ym., 2010.) Aineis on k an i ioin i a koi aa sen luoki elua ie -
yjen ominaisuuksien pe us eella e ilaisiin yhmiin, ja ha ain ojen numee is a
esi ämis ä (Eskola & Suo an a, 1998).
Tu kimuksessa halu aan sel i ää myös, millaisis a komponen eis a oimi-
usjoh ajien kokonaispalki seminen muodos uu, ja kuinka suu ia palkkioi a oi-
mi usjoh ajille makse aan suh eessa keskimää äisiin yön ekijöihin. Ke ä yn ai-
neis on jä jes ämiseen on useampia keinoja, mu a yksinke aisin apa sen yh-
mi elyyn on luoki elu, ja ässä myös ha ain ojen aulukoin i on hy ä apu äline
(Tuomi & Sa ajä i, 2018, s. 105). Taulukoin i mahdollis aa aineis os a eh yjen
ha ain ojen näy ämisen lukuina, ollen si en hy ä keino esi ellä analyysin pe us-
ana ole aa aineis oa, mu a samalla se on myös osoi us aineis on sys emaa i-
ses a käy ämises ä (Alasuu a i, 2012; Eskola & Suo an a, 1998). Luoki elu on
yksinke ainen muo o mää ällises ä analyysis ä, joka myös laadullis a aineis oa
u ki aessa oi olla a koi uksenmukais a (Eskola & Suo an a, 1998). Myös Ala-
suu a in (2012) mukaan laadullis akin aineis oa oidaan ku ailla mää ällisillä
suh eilla, jolloin esime kiksi e ilaise p osen iosuude ule a mones i kysymyk-
seen.
Laadullisessa analyysissä jo pelkkä aineis on ka ego ioihin luoki elu luo
he käs i pohjan e ilais en lukujen laskemiselle. Aineis os a oidaan laskea esi-
me kiksi u ki a ien seikkojen esiin ymiske oja, ek enssejä, ja onkin jopa ha -
inais a, e ei laadullisen sisällönanalyysin ulokse johda jonkinnäköisiin ek-
enssi aulukoihin. Tyypillises i u kimuksen ulososio sisäl ääkin ainakin jossa-
kin muodossa ulos en mää ällisiä esi ys apoja. (Eskola & Suo an a, 1998;
Sch eie , 2012, s. 231.) Palki semis aken eiden a kas eluun ja e ailuun luoki -
elu sopii ässä u kimuksessa hy in, ja ha ai u e ilaise palki semis a a oi-
daan jä jes ää omiksi ka ego ioikseen, jolloin niiden sys emaa inen a kas elu on
helpompaa. Myös aulukoin i on ässä yh eydessä a koi uksenmukais a, sekä
ulos en ulkin aa selkey ä ää. Toimi usjoh ajien palki semisen pe us elui a ja
palki semislogiikoi a C ombien ym. (2010) mallin mukaises i u ki aessa myös
e ilais en ek enssi aulukoiden muodos aminen ka so aan jä ke äksi.
Laadullinen sisällönanalyysi mahdollis aa aineis on pilkkomisen mää i el-
yihin ka ego ioihin, ja ämä kehikko luo pui ee aineis on a kas elulle. Näin
oidaan keski yä u kimuksen kannal a olennais en seikkojen sys emaa iseen
ulkin aan, ilman e ä eksyy ma e iaalimää ään. (Sch eie , 2012, s. 58–59.)
36
Aineis on ka ego ioihin jakamis a oidaan Alasuu a in (2012) ku aamalla a-
alla pi ää ha ain ojen pelkis ämisenä ja sen ulkin aa a oi uksen a kaisemi-
sena; aiheina, joiden päälle laadullinen analyysi aken uu. Eskolan ja Suo an-
nan (1998) mukaan aineis on a koi us onkin iime kädessä oimia ukena u ki -
a an ilmiön käsi eellisen ymmä yksen kas a amisessa. Aineis o i sessään ei
ielä ke o mi ään, aan me ki ys muodos uu as a u kijan ekemis ä ulkin-
nois a (Sch eie , 2012, s. 2).
37
5 TUTKIMUKSEN TULOKSET
5.1 Yleis ä
Kaikki u kimukseen ali u y i ykse oli a julkaissee u kimuksen kannal a
a peellise dokumen i ne isi uillaan, ja si en a i a a da a saa iin onnis u-
nees i ke ä yä. Suu in osa y i yksis ä oli julkaissu e illisen oimielin en palki -
semises a ke o an palki semis apo in, mu a osalla y i yksis ä palki semis a-
po i oli sisälly e y uosike omukseen. Lisäksi oimi usjoh ajien palki semisen
u kimiseksi a i iin ie oa y i ys en palki semispoli iikois a. Osa y i yksis ä
a asi palki semispoli iikkaansa lyhyes i osana palki semis apo ejaan, mu a
kaikki oli a julkaissee palki semispoli iikan myös e illisenä dokumen ina.
Useampi y i ys oli päi i äny palki semispoli iikkaansa uodelle 2024, jolloin ä-
män u kimuksen a peisiin e si iin uonna 2023 oimassa ollee palki semispo-
li iika . Suu in osa y i yksis ä oli ah is anu a kas elujaksolla oimassa olleen
palki semispoli iikkansa uonna 2020.
Toimi usjoh ajan ja yön ekijöiden palkkae oa ku aa an suhdelu un laske-
miseksi äy yi sel i ää iedo pai si oimi usjoh ajan, myös yön ekijöiden palki -
semises a. Pääosin iedo oli a selkeäs i saa a illa y i ys en palki semis apo -
eissa. Muu aman y i yksen osal a iedo yön ekijöiden keskimää äises ä palki -
semises a oli esi e y ain p osen uaalisena kehi yksenä ai muu en sellaisessa
muodossa, e ei ie oja saanu suo aan palki semis apo eis a. Näissä apauksissa
keskimää äis en palkkioiden laskemiseen hyödynne iin joko e illisinä doku-
men eina, ai uosike omus en yh eydessä julkais uja ilinpää ös ie oja. Vali-
uis a y i yksis ä ainoas aan yksi, Konec anes, oli laskenu suhdelu un i se auki
palki semis apo issaan. Pi uudel aan palki semis apo i oli a 5–14-si uisia,
keskimää äisen pi uuden ollessa 8,91 si ua.
Tu ki a is a y i yksis ä kaikki maksoi a oimi usjoh ajilleen useammas a
komponen is a muodos u aa kokonaispalkkio a. Palki semisessa myös ko os uu
suo i uspe us eisuus ja s a egian edis ämises ä palki seminen, sekä omis aja-a -
on luominen. Lisäksi jokainen u ki a is a y i yksis ä on muodos anu e illisen

38
aliokunnan oimi usjoh ajan palki semisen almis eluun. Valiokun ia nimi e-
ään palki semis aliokunnaksi, nimi ys- ja palki semis aliokunnaksi, henkilös-
ö aliokunnaksi, palki semis- ja henkilös ö aliokunnaksi, palki semis-, nimi ys-
ja hallinnoin i aliokunnaksi, nimi ys- ja HR- aliokunnaksi, sekä henkilös ö- ja
as uullisuus aliokunnaksi.
Seu aa aksi pe ehdy ään a kemmin siihen, millaisia palki semis apoja u -
kimukseen ali uilla y i yksillä on käy össään, sekä oimi usjoh ajan yypilliseen
palkkio aken eeseen. Lisäksi esi e ään u ki a ien y i ys en palki semisen pe-
us elemiseen käy ämä palki semislogiika , sekä oimi usjoh ajan ja keskimää-
äisen yön ekijän älises ä palkkasuhdelu us a saa uja uloksia. Tuloksia ha-
ainnollis e aan e ilaisin ku ioin ja aulukoin. Yksi yiskoh aisempi y i yskoh ai-
nen da a on löyde ä issä u kielman lii e iedois a.
5.2 Toimi usjoh ajien palkkio akenne
Y i ys en julkaisemia palki semis apo eja ja -poli iikkoja analysoimalla löyde -
iin ne palki semis a a , jois a suu impien suomalais en pö ssiyh iöiden oimi-
usjoh ajien kokonaispalki seminen muodos uu. Taulukossa 2 on esi e y e ik-
seen uonna 2023 y i ys en käy össä ollee palki semis a a , sekä uonna 2023
makse u palkkio .
Palki semisen
muo o
Ollu käy össä uonna 2023
Makse u uonna 2023
Pe uspalkka
22/22
22/22
Edu
22/22
21/22
Lyhyen aika älin
ulospalkkio
22/22
19/22
Pi kän aika älin
osakepalkkio
22/22
18/22
Op io-ohjelma
1/22
0/22
Lisäeläke
15/22
15/22
E o aha
21/22
0/22
Taulukko 2. Palki semis a a uonna 2023
Taulukos a oidaan nähdä, e ä u ki a is a y i yksis ä kaikkien 22:n palki se-
mis alikoimassa oli kiin eä pe uspalkka, edu , lyhyen aika älin ulospalkkio,
sekä pi kän aika älin osakepalkkio. Lisäksi yh ä y i ys ä lukuun o ama a kaikki
oli a uonee esille e illises ä e oko aukses a sopimisen a peen aa iessa.
39
Ainoas aan Re enio G oup ei ole maininnu e i yisis ä e oko auksis a, aan
ke oo so el a ansa a anomaisia i isanomiseh oja. Sen sijaan op io-ohjelmia ei
ollu käy össä kuin ain yhdessä y i yksessä, Ci yconissa. Lisäeläkkei ä oimi us-
joh ajiensa palki semiseen käy ää noin kaksi kolmes a y i ykses ä. Lopuilla ei
ole e illis ä yh iön puoles a a jo a aa lisäeläkejä jes elyä, aan eläke mää äy yy
lakisää eises i.
Makse uissa palkkioissa on näh ä issä hieman enemmän hajon aa e i pal-
ki semis apojen älillä. Palki semiseen käy e yis ä keinois a ainoas aan pe us-
palkkaa on makse u jokaisen y i yksen oimi usjoh ajalle uonna 2023. Myös
e ilaisia pe uspalkan päälle ule ia e uja on Ci yconin oimi usjoh ajaa lukuun
o ama a makse u kaikille. Lyhyen aika älin ulospalkkio jä i maksama a
kolme y i ys ä. Wä silän ja Fiska sin oimi usjoh aja ei ä päässee ase e uihin
a oi eisiin ja Konec anesin oimi usjoh ajalle ei ollu eh iny ke yä ulospalk-
kioi a makse a aksi ielä uodelle 2023, koska ämä aloi i eh ä ässään syk-
syllä 2022. Pi kän aika älin osakepalkkioi a makse iin lähes kaikissa y i yksissä.
Poikkeuksen eki ä Kone, Wä silä, Konec anes ja Q G oup, sillä niiden käyn-
nissä ole issa osakepalkkiojä jes elmissä oli ansain ajakso kesken, eikä makse -
a aa uonna 2023 näin ollen ollu . Tu ki a issa y i yksissä on ollu sama oimi-
usjoh aja koko a kas elu uoden 2023 ajan, eikä e oko auksia si en makse u
yhdessäkään y i yksessä. Samoin op io-ohjelmien pe us eella myönne ä iä
palkkioi a ei makse u yhdellekään oimi usjoh ajalle. Lisäeläkkei ä sen sijaan
maksoi kaikki 15 y i ys ä, joissa ällainen jä jes ely oli käy össä. Huomiona -
ois a on, e ä y i yksis ä jokainen maksoi ähin ään kah een e i palki semis a-
paan pe us u ia palkkioi a, ja kaikkiaan 12 y i yksen maksama kokonaispalk-
kio sisälsi ä kiin eän pe uspalkan e uineen, lyhyen aika älin ulospalkkion,
pi kän aika älin osakepalkkion, sekä lisäeläkkeen.
Lyhyen ja pi kän aika älin kannus inpalkkioiden a oi ee lii yi ä e ilai-
siin aloudellisiin, ope a ii isiin ja s a egisiin mi a eihin. Myös as uullisuus-
mi a ei a käy e iin laajas i. Y i yksis ä 13:lla oli käy össään jonkinlainen as-
uullisuu a paino a a ESG-mi a i (en i onmen , social and go e nance), jonka
uloksiin osa uonna 2023 makse uis a palkkiois a pe us ui. Sei semällä y i yk-
sellä ällainen mi a i oli o e u käy öön osaksi ule ien uosien palki semisk i-
ee ei ä, ja kahdella y i yksellä as uullisuusmi a ia ei ollu käy össä lainkaan.
Sel äs i yleisin ansain ajakso pi kän aika älin osakepalkkioihin oli 3 uo a,
mu a myös 1–2 uoden ansain ajaksoja esiin yi. Suu immalla osalla y i yksiä
on oimi usjoh ajilleen myös jonkin asoinen osakeomis us aa imus/ -suosi us.
Tyypillinen osakeomis uksen mää ä as aa 1 uoden pe us uosipalkkaa, mu a
mää ä aih elee 0,5–5-ke aisen pe us uosipalkan älillä. Kahdella y i yksellä
ällainen aa imus on, mu a mää ää ei ole ke o u, ja kolme y i ys ä ei ole äl-
laises a aa imukses a maininnu lainkaan.
Koska on ilmeis ä, e ä oimi usjoh ajien palki semiseen käy e ään läh ö-
koh aises i useampia e i keinoja, on a koi uksenmukais a sel i ää myös e i pal-
ki semis apojen paino amis a. Ku iossa 1 ha ainnollis e aan e i palki semis a-
pojen keskimää äis ä osuu a oimi usjoh ajan kokonaispalkkios a. Palkkio a-
ken eiden suh eellinen jakau uminen e i palkanosiin on laske u kunkin
40
y i yksen osal a e ikseen, ja si en on saa u jokaisen palki semis a an suh eellise
painoa o keskimää in. Y i yskoh aise iedo on esi e y u kielman lii e ie-
doissa.
Ku io 1. Kokonaispalkkion keskimää äinen muodos uminen
Ku ios a nähdään, e ä oimi usjoh ajien kokonaispalkkio jakau uu keskimää in
hy in asaises i kiin eiden (pe uspalkka e uineen + lisäeläke) ja muu u ien (ly-
hyen aika älin ulospalkkio + pi kän aika älin osakepalkkio) palkanosien älille.
Kiin eiden palkkioiden suh eellinen osuus kokonaispalkkios a on 51 % ja muu -
u ien palkkioiden osuus 49 %. Käy e yin yksi äinen palki semisen muo o on
pe uspalkka e uineen, sen osuuden ollessa keskimää in 44 % kokonaispalkkios a.
Seu aa aksi suu in painoa o on pi kän aika älin osakepalkkioilla, joiden osuus
on keskimää in 30 %. Vajaa iidennes kokonaispalkkios a makse aan lyhyen ai-
ka älin ulospalkkioina osuuden ollessa keskimää in 19 %, ja lopu 7 % suo i e-
aan lisäeläkemaksuina. Jos eläke aja ellaan e illisenä oimisuh een pää ymisen
jälkeisenä e uu ena, olisi edu sisäl ä än kiin eän pe uspalkan osuus kokonais-
palkkios a keskimää in 47 % ja muu u ien palkkioiden osuus 53 %.
Mää äl ään oimi usjoh ajille makse u kokonaispalkkio aih eli a
524 430,00 eu on ja 6 447 024,00 eu on älillä, kokonaispalkkion keskia on ol-
lessa 2 315 563,23 eu oa. Edu sisäl ä ä pe uspalkka oli pienimmillään 255 042,00
eu oa ja suu immillaan 1 418 506,00 eu oa, ja keskia o pe uspalkalle oli yh-
eensä 768 089,68 eu oa. Vas aa a lu u lyhyen aika älin ulospalkkiolle oli a
0,00–1 473 000,00 eu oa, keskia o 476 755,09 eu oa, pi kän aika älin osakepalk-
kiolle 0,00–2 902 000,00 eu oa, keskia o 882 333,00 eu oa, ja lisäeläkkeelle 0,00–
911 000,00 eu oa, keskia o 188 385,45 eu oa. Y i yksis ä iiden oimi usjoh ajil-
leen maksama palkkio oli a kokonaismää äl ään alle miljoona eu oa, kuuden
1–2 miljoonaa eu oa, iiden 2–3 miljoonaa eu oa ja kuuden yli 3 miljoonaa eu oa.
44 %
19 %
30 %
7 %
Pe uspalkka e uineen Lyhyen aika älin ulospalkkio Pi kän aika älin osakepalkkio Lisäeläke
41
Kiin eiden ja muu u ien palkanosien jakau uminen e i kokonaispalkkioluokissa
on esi e y ku iossa 2.
Ku io 2. E i palkanosien suh eellise osuude kokonaispalkkioluoki ain
Suu imma kokonaispalkkio koos ui a suu il a osin muu u is a palkanosis a.
Yli 3 miljoonaa eu oa oimi usjoh ajilleen uonna 2023 maksaneiden y i ys en
kokonaispalkkiois a keskimää in 66 % oli muu u ia ja 34 % kiin ei ä palkanosia,
ja as aa a lu u 2–3 miljoonan eu on palkkioluokassa oli a 63 % ja 37 %. Sen
sijaan alemmissa palkkioluokissa ko os uu kiin eiden palkanosien paino ami-
nen, kun 1–2 miljoonaa ansainneiden oimi usjoh ajien kokonaispalkkiois a kes-
kimää in 59 % oli kiin ei ä ja 41 % muu u ia palkanosia, ja as aa as i alle mil-
joona eu oa ansainneilla kiin eiden palkanosien osuus oli keskimää in 75 % ja
muu u ien 25 %.
Ku ios a nähdään myös kunkin yksi äisen palkanosan keskimää äinen
osuus kokonaispalkkios a palkkaluoki ain jao el una. Pe uspalkan painoa o
laskee jy käs i kokonaispalkkion ollessa suu empi. Alle miljoonan eu on koko-
naispalkkaluokassa keskimää in 70 % palkkios a koos ui edu sisäl ä äs ä pe us-
palkas a, 1–2 miljoonan luokassa osuus oli 52 %, 2–3 miljoonan luokassa 30 % ja
yli 3 miljoonan luokassa 25 %. Lyhyen aika älin ulospalkkion me ki ys koko-
naispalki semisessa sen sijaan oli hieman asaisempi iippuma a sii ä, kuinka
suu i oimi usjoh ajan kokonaispalkkio on ollu . Alimmassa palkkaluokassa
osuus kokonaispalkkios a oli 14 %, 1–2 miljoonan luokassa 19 %, ja kahdessa suu-
immassa luokassa 22 %. Ku ios a kui enkin nähdään, e ä lyhyen aika älin u-
lospalkkion paino us keskimää in oli jonkin e an suu empi niissä y i yksissä,
joissa myös kokonaispalkkio oli suu empi. Pi kän aika älin osakepalkkio aas
aiku aa keskimää in seli ä än suu en osan suu immis a oimi usjoh ajien ko-
konaispalkkiois a. Sen osuus kokonaispalkkios a keskimää in oli yli 3 miljoonaa
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
>1 Me 1–2 Me 2–3 Me 3 Me <
Pe uspalkka e uineen Lyhyen aika älin ulospalkkio Pi kän aika älin osakepalkkio Lisäeläke
48
Ku io 6. Suhdelu un ja käy e yjen logiikoiden mää än älinen yh eys
Ku ios a nähdään, e ä käy e yjen suhdelukujen mää ää ku aa a pis ee o a
melko laajas i hajau unee suhdelu un suu uu a ku aa ien pis eiden ympä ille,
eli oisin sanoen y i ys en käy ämien logiikoiden mää ä oi aihdella paljonkin
iippuma a sii ä, kuinka suu i ai pieni suhdeluku on. Ku ios a oidaan ode a,
e ä jo kin y i ykse käy i ä suu empaa mää ää e i palki semislogiikoi a, aikka
niiden suhdeluku oli suh eellisen alhainen, mu a oisaal a nähdään myös, e ä
niissä y i yksissä, joissa suhdelu u oli a kaikkein ko keimpia, oli myös e i lo-
giikoi a käy e y mui a enemmän. Vaikka käy e yjen logiikoiden mää ässä on-
kin ha ai a issa hajon aa, osoi a a suhdelu un suu uuden ja käy e yjen logii-
koiden mää än kehi yssuun ia ilmaise a käy ä , e ä kun suhdelu un suu uus
kas aa, myös käy e yjen logiikoiden mää ä kas aa, joskaan ei yh ä jy käs i.
Tämä myös osal aan ukee jo edellä ku ios a 5 saa uja uloksia, joiden pe us eella
näy ää sil ä, e ä mää ällises i eni en logiikoi a käy ä ä sellaise y i ykse ,
joissa oimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön ekijän palkkae oa ku aa a suh-
delu u o a suu impia.
5.4 Yksi äis en palki semislogiikoiden ominaispii ei ä
Edellisessä lu ussa esi el iin yleisiä oimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön eki-
jän palkkasuhdelukuun, sekä käy e yjen palki semislogiikoiden mää ään lii y-
iä uloksia. Tässä lu ussa mielenkiin o kohdis e aan yksi äisiin palki semislo-
giikoihin. Jokaisen logiikan osal a on u ki u e ikseen, kuinka suu i kyseis ä lo-
giikkaa käy äneiden y i ys en keskimää äinen suhdeluku ja oimi usjoh ajan ko-
konaispalkkio on ollu , mikä on ollu ku akin logiikkaa käy äneiden y i ys en
7
8
9
10
11
12
13
0,00
10,00
20,00
30,00
40,00
50,00
60,00
70,00
80,00
90,00
100,00
110,00
0 5 10 15 20 25
KÄYTETYT LOGIIKAT
SUHDELUKU
Suhdeluku Käy e y logiika Kehi ys (Suhdeluku) Kehi ys (Logiika )

49
keskimää äinen ma kkina-a o ja liike aih o, sekä millaisin paino uksin e i pal-
kanosia on keskimää in kyseis ä logiikkaa käy äneissä y i yksissä makse u.
Taulukkoon 5 on koo u e ikseen kaikki 13 palki semislogiikkaa sekä niihin lii -
y ä keskimää äise suhdelu u , kokonaispalkkio , ma kkina-a o ja liike aih-
do .
Logiikka
Y i .
TJ/TT
KP (1000e)
MA (Me)
LV (Me)
Saa u aminen
22
40,36
2316
5696
4583
Ta koi uksenmukaisuus
22
40,36
2316
5696
4583
Suo i uspe us eisuus
22
40,36
2316
5696
4583
Yh enäise in essi
21
40,29
2302
5881
4470
HR
21
41,22
2347
5901
4775
Ma kkina
21
39,62
2253
5857
4665
Mo i aa io
19
41,09
2335
6063
4764
Suo i usmi a i
17
47,49
2716
6271
5240
Oikeudenmukaisuus
15
37,53
2273
5805
3976
Myö ä aiku us
12
40,46
2384
7143
5906
Konsul i
11
51,80
2900
6464
5544
Kokemus
11
43,22
2640
8360
6292
Vas uu
9
47,24
2898
6507
5447
Taulukko 5. Yksi äis en palki semislogiikoiden keskimää äisiä unnuslukuja
Ku en jo aiemmin aulukossa 3 ha ai iin, o a saa u aminen, a koi uksenmu-
kaisuus ja suo i uspe us eisuus ollee käy össä jokaisessa u ki a assa y i yk-
sessä, ja näiden logiikoiden kohdalla unnuslu u edus a a si en luonnollises i
kaikkien y i ys en keskimää äisiä lukuja. Näin ollen oimi usjoh ajan ja keski-
mää äisen yön ekijän palkkasuhde (TJ/TT) oli keskimää in 40,36 ja oimi usjoh-
ajalle makse u kokonaispalkkio (KP) 2 316 000 eu oa. Vas aa a luku y i yksen
ma kkina-a olle (MA) oli 5696 miljoonaa eu oa ja liike aihdolle (LV) 4583 mil-
joonaa eu oa. Yh enäise in essi -logiikan osal a lu u o a saman kal aisia, eikä
me ki ä iä e oa aisuuksia ole. HR -logiikkaa käy äneiden y i ys en suhdeluku
sen sijaan oli hieman keskimää äis ä suu empi (41,22) ja myös ma kkina-a o ja
liike aih o oli a ko keampia. Ma kkina-a o näissä y i yksissä oli keskimää in
205 miljoonaa eu oa suu empi ja liike aih o 192 miljoonaa eu oa suu empi. E o
on kui enkin suh eellisen pieni, ja seli yy käy ännössä yhdellä y i yksellä. Ma k-
kina -logiikkaa käy äneiden y i ys enkään lu u ei ä juu i poikkea kaikkien
y i ys en keskia ois a, joskin suhdeluku on hieman alhaisempi, lu un ollessa
39,62. Myöskään mo i aa io -logiikkaa palki semispe us eenaan käy äneiden
y i ys en lu uissa ei ole ha ai a issa suu empia poikkeamia, lukuun o ama a
ma kkina-a oa, joka näissä y i yksissä oli keskimää in 367 miljoonaa eu oa suu-
empi (6063 Me). Liike aihdon osal a e o oli melko ähäinen, 181 miljoonaa eu-
oa (4764 Me).
E oa aisuuksia alkaa ilme ä, kun u ki a aa logiikkaa käy äneiden y i ys-
en joukko käy pienemmäksi. Suo i usmi a i -logiikan osal a e o o a jo
50
selkeämpiä. Toimi usjoh ajan kokonaispalkkio oli keskimää in 47,49 ke aa kes-
kimää äisen yön ekijän uosipalkan suu uinen, poikkeaman ollessa 7,13 yksik-
köä keskimää äiseen suhdelukuun e a una. Vas aa as i myös oimi usjoh a-
jan saama kokonaispalkkio oli 400 000 eu oa suu empi, eli 2 716 000 eu oa. Huo-
mioi a ia e oja on myös ma kkina-a ossa, joka oli 575 miljoonaa eu oa suu-
empi (6271 Me), sekä liike aihdossa, joka oli suo i usmi a ei a palki semispe-
us eena käy ä issä y i yksissä 657 miljoonaa eu oa suu empi (5240 Me). Niissä
y i yksissä, joissa käy e ä iin palki semislogiikoihin kuului oikeudenmukai-
suus, oli keskimää in kaikis a alhaisin oimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön-
ekijän palkkasuhdeluku sen ollessa 37,53. Myös oimi usjoh ajan kokonais-
palkka oli ma kkina -logiikan ohella pienin, joskaan e o kaikkien y i ys en kes-
kimää äiseen kokonaispalkkaan ei ollu ko inkaan me ki ä ä, 43 000 eu oa.
Ma kkina-a on osal a ei ollu maini a aa e oa, mu a liike aih o oikeudenmu-
kaisuus -logiikkaa käy ä issä y i yksissä oli keskimää in 607 miljoonaa eu oa
pienempi (3976 Me), keskimää äisen liike aihdon ollessa samalla yksi äisis ä lo-
giikois a pienin.
Myö ä aiku us -logiikkaa käy äneissä y i yksissä ei ollu me ki ä iä poik-
keamia palkkasuhdelu un ja oimi usjoh ajan kokonaispalkkion osal a, lukujen
ollessa melko lähellä kaikkien y i ys en keskia oja. Sen sijaan sekä ma kkina-
a o, e ä liike aih o e osi a kaikkien y i ys en keskimää äisis ä lukemis a.
Ma kkina-a o oli näissä y i yksissä keskimää in 7143 miljoonaa eu oa, e on ol-
len si en 1447 miljoonaa eu oa, ja as aa as i liike aih o oli keskimää in 5906
miljoonaa eu oa, e on ollen 1323 miljoonaa eu oa. Konsul i -logiikkaa käy i
puole u ki a is a y i yksis ä, ja niissä keskimää äinen suhdeluku 51,80 oli sel-
äs i ko kein, e on kaikkien y i ys en keskimää äiseen suhdelukuun ollessa
11,44 yksikköä. Tämä näkyi myös oimi usjoh ajalle makse ussa kokonaispalkki-
ossa, joka sekin oli yksi äisiä logiikoi a u ki aessa keskimää in suu in, eli
2 900 000 eu oa. Si en e o kaikkien y i ys en keskimää äiseen kokonaispalkkioon
oli 584 000 eu oa. Samoin ma kkina-a o (6464 Me) ja liike aih o (5544 Me) oli a
kaikkien y i ys en keskimää äisiä as aa ia lukemia suu emma . Näin ollen kon-
sul i -logiikkaa käy äneiden y i ys en keskimää äinen ma kkina-a o oli 768
miljoonaa eu oa ko keampi, ja liike aih oa eh iin keskimää in 961 miljoonaa eu-
oa enemmän.
Viimeise kaksi logiikkaa oli a kokemus ja as uu, joiden kummankin
osal a kaikki unnuslu u yli i ä kaikkien y i ys en keskimää äise lu u selke-
äs i. Toimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön ekijän älise palkkasuhdelu u
oli a kyseisiä logiikoi a käy äneissä y i yksissä keskimää in 43,22 (e o 2,86) ja
47,24 (e o 6,88), maini ussa jä jes yksessä. Molemma ulokse o a si en yksi -
äis en logiikoiden lukuja a kas el aessa suu impien joukossa. Vas aa as i koke-
mus -logiikkaa käy äneiden y i ys en oimi usjoh ajilleen maksama kokonais-
palkkio oli a keskimää in 2 640 000 eu oa (e o 324 000 eu oa) ja as uu -logii-
kan osal a 2 898 000 eu oa (e o 582 000 eu oa). Huomiona ois a on, e ä niissä
y i yksissä, jo ka käy i ä oimi usjoh ajansa palki semisen pe us eena koke-
mus a, oli a sekä ma kkina-a o (8360 Me), e ä liike aih o (6292 Me) keskimää-
in suu imma , kun a kas ellaan y i ys en käy ämiä palki semislogiikoi a
51
jokais a e ikseen. E o kaikkien y i ys en keskimää äiseen ma kkina-a oon oli
2664 miljoonaa eu oa ja liike aih oon 1709 miljoonaa eu oa. Myös as uu -logiik-
kaa käy äneiden y i ys en lukema poikkesi a keskimää äisis ä sel äs i ylös-
päin, joskaan ei ä ai an yh ä paljoa. Vas aa a lu u oli a ma kkina-a on
osal a 6507 miljoonaa eu oa (e o 811 miljoonaa eu oa) ja liike aihdon osal a 5447
miljoonaa eu oa (e o 864 miljoonaa eu oa).
Edellä pu e iin logiikkakoh aise ulokse e i unnuslukuihin lii yen. Tau-
lukossa 6 esi e ään e i palki semis apojen paino aminen oimi usjoh ajan koko-
naispalki semisessa keskimää in samaan apaan jokais a palki semislogiikkaa
käy ä ien y i ys en osal a e ikseen. On siis laske u, e ä mikä on ollu yksi äis ä
logiikkaa käy äneiden y i ys en joukossa kunkin palkanosan keskimää äinen
suh eellinen painoa o.
Logiikka
Y i .
PP %
LTP %
POP %
LE %
K/M (%)
Saa u aminen
22
44
19
30
7
51/49
Ta koi uksenmukaisuus
22
44
19
30
7
51/49
Suo i uspe us eisuus
22
44
19
30
7
51/49
Yh enäise in essi
21
44
18
30
8
52/48
HR
21
44
20
29
7
51/49
Ma kkina
21
45
19
29
7
52/48
Mo i aa io
19
44
18
30
8
52/48
Suo i usmi a i
17
36
23
35
6
42/58
Oikeudenmukaisuus
15
44
20
28
8
52/48
Myö ä aiku us
12
45
20
28
7
52/48
Konsul i
11
38
22
34
6
44/56
Kokemus
11
44
18
29
9
53/47
Vas uu
9
39
20
32
9
48/52
Taulukko 6. Keskimää äise palkkio aken ee palki semislogiikoi ain
Keskimää in e i palki semislogiikoiden käy äminen ei näy äisi aiku aneen
palkkio aken eisiin me ki ä äs i. Taulukos a nähdään, e ä suu immil a osin
palkkio aken ee nouda a a jo aiemmin ku iossa 1 ha ainnollis e ua kaikkien
u ki a ien y i ys en keskimää äis ä palkkio akenne a, eli edu sisäl ä än pe-
uspalkan (PP) osuus on 44 %, lyhyen aika älin ulospalkkion (LTP) 19 %, pi kän
aika älin osakepalkkion (POP) 30 % ja lisäeläkkeen (LE) osuus 7 % kokonaispal-
ki semises a iippuma a sii ä, mi ä logiikkaa on käy e y. Palki semislogiikois a
7 oli sellaisia, joi a käy äneiden y i ys en maksama palkanosa jakau ui a kes-
kimää in äsmällises i maini ulla a alla, ai poikkeama yksi äisen palkanosan
kohdalla oli ko kein aan yhden p osen iyksikön e an. Tällaisia logiikoi a oli-
a saa u aminen, a koi uksenmukaisuus, suo i uspe us eisuus, yh enäise in-
essi , HR, ma kkina ja mo i aa io. Näiden logiikoiden osal a myös keskimää-
äinen kiin eän ja muu u an palki semisen suhde nouda i kaikkien u ki a ien
y i ys en keskimää äis ä suhde a ko kein aan yhden p osen iyksikön poikkea-
malla, jakauman ollessa 51/49 ai 52/48 kiin eän palki semisen hy äksi.
52
Lisäksi oikeudenmukaisuus ja myö ä aiku us -logiikoi a käy äneiden y i-
ys en paino ukse oli a as aa a , kuin edellä maini uilla, mu a pi kän aika ä-
lin osakepalkkioissa paino us oli kaksi p osen iyksikköä kaikkien y i ys en kes-
kimää äis ä osuu a alhaisempi, osuuden ollessa 28 % kummankin logiikan koh-
dalla. Kiin eiden ja muu u ien palkanosien suh ee oli a kui enkin sama , eli
52/48 kiin eän palki semisen hy äksi. Kokemus -logiikkaa palki semisen pe us-
eena käy i puole u ki a is a y i yksis ä, mu a keskimää äise paino ukse e i
palkanosille ei ä poikennee kaikkien y i ys en as aa is a paino uksis a, lu-
kuun o ama a lisäeläke ä, jonka painoa o e i logiikoi a a kas el aessa oli jae-
ulla ko keimmalla sijalla, osuuden ollessa 9 %. Tämä myös käänsi kokemuksen
yksi äisis ä logiikois a eni en kiin eää palki semis a paino a aksi painoa on
ollessa 53 %. Muu u an palki semisen osuus näissä y i yksissä oli si en 47 %.
Sen sijaan kolmen logiikan kohdalla oli näh ä issä suu empia e oja kaik-
kien y i ys en keskimää äisiin paino uksiin nähden. Kyseise logiika oli a suo-
i usmi a i , konsul i ja as uu. Nämä oli a myös logiikois a ainoa , joissa kiin-
eän ja muu u an palki semisen suh ee oli a muu u ien eduksi. Suu in pai-
noa o muu u alla palki semisella oli suo i usmi a i -logiikkaa käy äneiden
y i ys en keskuudessa, osuuden kokonaispalkkios a ollen 58 %. Si en kiin eän
palki semisen osuus oli 42 %. Yksi äis en palkanosien osal a edu sisäl ä än pe-
uspalkan osuus oli kaikis a logiikois a pienin (36 %), lyhyen aika älin ulospalk-
kion osuus suu in (23 %), pi kän aika älin osakepalkkion osuus suu in (35 %) ja
lisäeläkkeen osuus jae us i pienin (6 %). Myös konsul i -logiikkaa käy äneissä
y i yksissä painopis e oli sel äs i muu u assa palki semisessa, jakauman ollessa
56/44 muu u an palki semisen hy äksi. Yksi äis en palkanosien osuude oli a
edu sisäl ä älle pe uspalkalle 38 %, lyhyen aika älin ulospalkkiolle 22 % ja pi -
kän aika älin osakepalkkiolle 34 %. Lisäeläkkeen osuus oli yhdessä suo i usmi -
a i -logiikan kanssa jae us i pienin, eli 6 %. Vas uu -logiikkaa käy i pienin
mää ä y i yksiä, ja niiden kokonaispalkkiois a keskimää in 52 % oli muu u aa
palki semis a ja 48 % kiin eää palki semis a. Pe uspalkka e uineen muodos i oi-
mi usjoh ajalle makse us a palkkios a keskimää in 39 %, lyhyen aika älin ulos-
palkkio 20 % ja pi kän aika älin osakepalkkio 32 %. Lisäeläkkeen osuus oli yh-
dessä kokemus -logiikan kanssa suu in, eli 9 %.
53
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Ta oi eena ässä u kimuksessa oli sel i ää suu impien suomalais en pö ssiyh-
iöiden oimi usjoh ajien kokonaispalkkioiden muodos umis a, eli millaisia kom-
ponen eja ne yypillises i pi ä ä sisällään ja mi en e i palkanosia paino e aan.
Lisäksi py i iin u kimaan y i ys en palki semisen pe us elemiseen käy ämiä
palki semislogiikoi a, sekä oimi usjoh ajan ja keskimää äisen yön ekijän äli-
sen palkkae on yh ey ä näihin logiikoihin.
Ensimmäisen u kimuskysymyksen a koi uksena oli löy ää ne palki semis-
a a , joi a suu imma suomalaise pö ssiyh iö hyödyn ä ä oimi usjoh ajiaan
palki essaan, sekä mi en näi ä palki semis apoja paino e aan. Tu kimuksessa ha-
ai iin, e ä oimi usjoh ajien kokonaispalki seminen u ki uissa y i yksissä
koos uu a allises i kiin eäs ä pe uspalkas a ja sen päälle ule is a eduis a, ly-
hyen aika älin ulospalkkios a, pi kän aika älin osakepalkkios a, sekä lisäeläk-
kees ä. Näis ä lisäeläke oli ainoa, joka ei ollu uoden 2023 aikana osana jokaisen
y i yksen palki semis alikoimaa. Lisäksi yh ä lukuun o ama a kaikki y i ykse
oli a sopinee oimi usjoh ajalle makse a as a e illises ä i isanomisko auk-
ses a a peen niin aa iessa. Toimi usjoh ajien palki semiseen käy e ä ä kom-
ponen i o a si en samoja, mis ä C ombie (2015), Gi oux (2014, s. 3) ja Ma o ić
(2019) o a ha ainnee yypillisen palki semispake in aken u an. Sen sijaan op-
ioi a käy i ainoas aan yksi y i ys ja ulos onkin yhdenmukainen Ko nikin ja Sa-
kinçin (2023), sekä Mishelin ja Wol en (2019) ha ai seman suun auksen kanssa,
jonka mukaan op ioiden suosio on nykyään suo aa osakepalki semis a ähäi-
sempi.
Palki semis apojen paino amisessa mielenkiin oinen ha ain o oli, e ä
siinä missä keskimää äiselle eu ooppalaiselle oimi usjoh ajalle makse aan 49 %
kokonaispalkkios a osakepohjaisina palkkioina (Ko nik & Sakinç, 2023), oli as-
aa a lukema ässä u kimuksessa 30 %. Tämä oi ii a a esime kiksi siihen, e ä
Suomessa oimi usjoh aja py ki ä ka amaan eu ooppalais a kollegaansa
enemmän iskiä, ai siihen, e ä suomalaise pö ssiyh iö ase a a mahdollis en
osakepalkkioiden enimmäis aso pienemmiksi. Sen sijaan lyhyen aika älin ulos-
palkkioiden ja pi kän aika älin osakepalkkioiden älises ä suh ees a saadu

54
ulokse o a linjassa Beckin ym. (2020) ha ain ojen kanssa, joiden pe us eella
painopis e on sii yny en is ä enemmän pi kän aika älin osakepalki semiseen,
aikka lyhyen aika älin ulospalkkio edelleen laajassa käy össä o a kin. Ku en
ode ua, paino us oli 30 % pi kän aika älin osakepalkkioissa ja 19 % lyhyen ai-
ka älin ulospalkkioissa.
Edu sisäl ä än pe uspalkan osuus kokonaispalkkios a oli keskimää in 44 %
ja paino uksen ha ai iin ole an sel äs i suu empi, mi ä pienempi oimi usjoh a-
jan kokonaispalkkio oli. Tämä oi seli yä osi ain esime kiksi sillä, e ä ähi en
maksaneissa y i yksissä oimi usjoh aja joko i se haluaa äl ää iskino oa, ai
si en y i ys haluaa a mis aa, e ei oimi usjoh ajalla ole liikaa kannus imia yli-
mää äiseen iskino oon. Tulkin aa ukee Bonne on ym. (2014), joiden mukaan
ällaisessa ilan eessa pe uspalkkaa oidaan pi ää hy inkin me ki ä änä osana
palki semis a. Sen sijaan eni en oimi usjoh ajilleen maksaneiden y i ys en koh-
dalla palki seminen paino ui sel äs i enemmän muu u aan palki semiseen, e i-
yises i pi kän aika älin osakepalkkioihin. Voidaan poh ia, e ä näissä y i yksissä
on ymmä e y osakepohjaisen palki semisen keskeinen me ki ys osakkeenomis-
ajien a on kas a amiseen, mikä olisikin johdonmukais a Fische in ja Linde -
moye in (2020) ha ain ojen kanssa. Si en oidaan pää ellä, e ä oimi usjoh ajaa
saa e aan py kiä mo i oimaan omis aja-a on luomiseen a joamalla iskisem-
pää, mu a po en iaalises i suu empaa palkkio asoa, kun aas pe uspalkka halu-
aan pi ää ain jonkin asoisena pohjana.
Toinen u kimuskysymys a kas eli si ä, mi en suu imma suomalaise
pö ssiyh iö käy ä ä e ilaisia palki semislogiikoi a oimi usjoh ajilleen maksa-
miensa palkkioiden pe us elemiseen. Kaikkia 13 logiikkaa käy e iin, mu a käy-
e yjen logiikoiden mää ä, sekä yksi äis en logiikoiden esiin y yys aih eli jon-
kin e an. Keskimää in u ki a issa y i yksissä käy e iin 10,14 logiikkaa ja ä-
himmilläänkin 7 logiikkaa. Yleisimmin käy e y mää ä oli 9 logiikkaa. Tu ki a-
ina y i yksinä oli a suu imma suomalaise pö ssiyh iö , ja C ombien ym.
(2010) mukaan suu en y i ys en laajempi näky yys ja niihin kohdis u a huomio
saa a a kin aiheu aa paine a pe us ella palki semiskäy än öjä mui a enemmän.
Tämä oikin osal aan seli ää ässä u kimuksessa a kas el ujen y i ys en e a -
ain suu ia käy e yjen logiikoiden mää iä. Tä ä pää elmää ukee myös se, e ä
edellä maini u lu u oli a suomalaisia pö ssiyh iöi ä sel äs i suu empien yh-
dys al alaisyh iöiden joukossa ieläkin ko keampia, joissa C ombie ym. (2010)
ha ai si a logiikoi a käy e yn keskimää in 10,64 ja ähimmilläänkin 8, kun aas
yleisin mää ä oli 11. Mielenkiin oinen ulos oli myös se, e ä aikka sekä Edmans
ym. (2023), e ä Bosse ja Phillips (2016) uo a esiin palki semisen eiluuden me -
ki ys ä oimi usjoh ajalle, oli oikeudenmukaisuus as a 9. käy e yin palki semis-
logiikka suomalais en pö ssiyh iöiden keskuudessa, si ä käy änei ä y i yksiä ol-
len 15/22. Toisaal a ulos on yhdenmukainen C ombien ym. (2010) kanssa, jo ka
ha ai si a oikeudenmukaisuuden olleen yksi ähi en käy e yis ä logiikois a.
Tässä u kimuksessa u ki a ien y i ys en käy ämissä palki semislogii-
koissa oli myös näh ä issä melko paljon yh äläisyyksiä oimi an palki semisjä -
jes elmän elemen eihin. Palki semisen yksi ä keimpiä eh ä iä on aa a nykyi-
sen oimi usjoh ajan mo i oiminen ja pi äminen pal eluksessa, mu a myös
55
pys yä houku elemaan uusi a peen aa iessa (Edmans ym., 2023). Tämä seikka
ko os ui ah as i lähes jokaisen u kimuksessa mukana olleen y i yksen palki -
semisdokumen eissa, ja HR-logiikkaa käy ikin yh ä lukuun o ama a kaikki y i-
ykse . Ma o ić (2019) näkee, e ä palki semisjä jes elmällä on suu i aiku us y i-
yksen kilpailukykyyn ja sen ulee ukea s a egian o eu amis a, ja myös C om-
bie (2015) nos aa esille, e ä mones i palki semisen kilpailukykyisyys on yksi kes-
keisimpiä ekijöi ä osaa an johdon säily ämiseksi. Näi ä asioi a pide ään myös
suomalaisissa pö ssiyh iöissä ä keinä, johon ii aa se, e ä a koi uksenmukai-
suus -logiikkaa käy i jokainen y i ys, ja ma kkina -logiikkaakin 21/22 y i yk-
ses ä. Täs ä oidaan pää ellä, e ä ainakin suu immissa suomalaissa pö ssiyh i-
öissä oimi usjoh ajan halu aan edis ä än yh iön s a egiaa ja sii ä myös palki-
aan, ja as aa as i yh iö aiku a a myös paino a an si ä, e ä heidän oimi-
usjoh ajansa palki seminen on ma kkinoihin nähden kilpailukykyis ä.
Jokainen y i ys myös käy i palki semisen pe us eena suo i uspe us ei-
suu a ja yh ä lukuun o ama a kaikki y i ykse yh enäisiä in essejä. Tulokse
o a johdonmukaisia mm. Zandin ym. (2019) kanssa, jo ka huomau a a oi on
uo amisen osakkeenomis ajille ole an y i yksen pe us eh ä ä, ja siksi palki se-
misen pi äisi olla ah as i iippu ais a y i yksen suo iu umises a. Tämä aja elu
nousi palki semisdokumen eja a kas el aessa sel äs i esiin. Palki semisdoku-
men eissa ko os e iin myös omis aja-a on luomisen me ki ys ä ja oimi usjoh-
ajan palki semis a si en, e ä se si oo oimi usjoh ajan ja osakkeenomis ajien edu
oisiinsa. Palki semisen halu aan mo i oida osakkeenomis ajien a on kas a a-
miseen pi källä äh äimellä. Mo i aa io olikin myös yksi eni en käy e yis ä logii-
kois a, ja si ä hyödynsi 19 y i ys ä. Voidaankin poh ia, e ä y i ykse halua a
uoda palki semis apo eissaan esille e i yises i si ä, e ä palki semisella halu aan
mo i oida oimi usjoh ajaa nimenomaan osakkeenomis ajien e ujen maksi-
moimiseen, ja e ä lopul a makse uissa palkkioissa on kyse y i yksen menes yk-
ses ä. Maini ujen logiikoiden ah an esiin y yyden oidaan osal aan myös
nähdä ke o an agen i eo ian aiku eis a. Teo ian mukaan oimi usjoh aja oi-
mii pää öksissään läh ökoh aises i oma e u edellä, ellei palki semisjä jes elmää
akenne a si en, e ä oimi usjoh ajaa palki aan osakkeenomis ajien e ujen ajami-
ses a (Bosse & Phillips, 2016; Zandi ym., 2019). Esime kiksi osakepohjaisella pal-
ki semisella saadaan luo ua kannus in edis ää osakeku ssin kas a amis a, ja si-
en osakkeenomis ajien a oa, ja samalla ämä aiku aa suo aan myös oimi us-
joh ajan palkkion a oon (Yang ym., 2020). Osakepalkkiojä jes elmiä olikin käy-
össä kaikissa ässä u kimuksessa olleissa y i yksissä.
Edellä ku a uja uloksia palki semislogiikoiden käy ämises ä oidaan ul-
ki a si en, e ä y i yksissä on käsi ys ä oimi an palki semisjä jes elmän aken a-
mises a ja palki semisen yh eydes ä oimi usjoh ajan mo i aa ioon, sekä sii ä,
kuinka palki semisella oidaan ohja a yh iön s a egian edis ämiseen. Lisäksi
oidaan poh ia, e ä y i yksissä iedos e aan kilpailukykyisen palki semisen me -
ki ys oimi usjoh ajan si ou amiseen. Voidaan myös poh ia, e ä agen i eo ian
aiku ukse näky ä y i ys en palki semis aliokun ien pää öksen eossa, mihin
ii aa suo i uspe us eisen palki semisen paino aminen ja omis aja-a on
56
luomisen ko os aminen. Toisin sanoen, oimi usjoh ajien palki semis a py i ään
pe us elemaan ah as i y i yksen, ja si en osakkeenomis ajien, e ujen kau a.
Kolmannen u kimuskysymyksen a koi uksena oli as a a siihen, onko oi-
mi usjoh ajan kokonaispalkkion suu uudella suh eessa keskimää äiseen yön e-
kijään yh ey ä y i yksen käy ämiin palki semislogiikoihin. Tuloksis a näh iin,
e ä kyseinen suhdeluku oli ässä u kimuksessa mukana olleissa y i yksissä kes-
kimää in 40,36, eli suu immissa suomalaisissa pö ssiyh iöissä oimi usjoh aja an-
sai si 40,36 ke aa keskimää äisen yön ekijän uosipalkan e an. Yhdys al oi-
hin ja Eu ooppaan nähden keskimää äinen palkkae o on si en alhaisemmalla a-
solla, sillä yhdys al alaisy i yksissä as aa a suhdeluku uonna 2018 oli 278
(Mishel & Wol e, 2019) ja Eu oopassa 92,58 uonna 2015 (Ko nik & Sakinç, 2023).
Osal aan ämä seli ynee sillä, e ä Eu oopassa, ja e enkin Yhdys alloissa, myös
y i ys en kokoluoka ja esu ssi keskimää in o a Suomeen e a una suu em-
pia. Toisaal a oidaan myös poh ia, e ä oi a ko ulokse ke oa osi ain sii ä,
e ä Suomessa johdon ja yön ekijöiden älisen kuilun ei halu a kas a an liian
suu eksi mahdollis en yh eiskunnallis en ongelmien ja e ia oisuuden lisään y-
misen äl ämiseksi. Tä ä aja us a ukee esime kiksi Benede in ja Chenin (2018)
ha ainno sii ä, e ä pienempi suhdeluku pa an aa y i yksen yönan ajamieliku-
aa, sekä aiku aa kulu ajien mielipi eisiin posi ii ises i.
Mones i suu emman suhdelu un julkaise ien y i ys en palki semisdoku-
men i o a ka a ampia ja asiois a ke o aan moniulo eisemmin. Lu ulle py i-
ään esi ämään laajemmin aus a ie oa. (Boone ym., 2021.) Tu kimuksen ulokse
o a ässä suh eessa saman suun aisia, sillä kun y i ykse jae iin suhdelukujensa
pe us eella luokkiin, oi iin ha ai a, e ä keskimää in ne y i ykse , joissa suhde-
luku oli kaikis a suu in, myös pe us eli a palki semis aan eni en käy ämällä
laajin a alikoimaa e i palki semislogiikoi a. Täs ä oi ulki a, e ä niissä y i yk-
sissä, joissa oimi usjoh ajan ja yön ekijöiden älise palkkae o o a kaikkein
suu impia, koe aan myös eni en a e a py kiä pe us elemaan oimi usjoh ajille
makse uja palkkioi a hieman mui a enemmän. Toisaal a Boonen ym. (2021) mu-
kaan ko kea suhdeluku joh aa he käs i kiel eiseen mediahuomioon, jo en enem-
män pe us elui a a joamalla saa e aan osal aan py kiä myös mediahuomion
kon olloimiseen, ja si en suu en yleisön mielipi eisiin aiku amiseen.
Tässä u kimuksessa u ki a a y i ykse koos u a kui enkin suu immis a
suomalaisis a pö ssiyh iöis ä, ja loppujen lopuksi kaikki y i ykse käy i ä use-
ampaa e i palki semislogiikkaa. Vaikka e oja suhdelu un kas aessa oli ha ai a-
issa, oli a ne kui enkin suh eellisen pieniä. Runsas palki semislogiikoiden
käy äminen oimi usjoh ajien palki semisen pe us elemiseen oi ii a a osal aan
myös siihen, e ä legi imi ee i eo ian aiku ee näky ä y i ys en pää öksen e-
ossa. Legi imi ee i eo ian mukaan y i yksen äy yy menes yäkseen äy ää sen
oimin aympä is ön sille kohdis ama odo ukse ja ansai a sen hy äksyn ä, eli le-
gi imi ee i. Legi iimiy ä pide ään ä keänä ja halu una esu ssina, ja iime kä-
dessä y i yksen oimin aympä is ö ase aa aami legi iiminä pide ylle oimin-
nalle. (Deegan, 2019.) Legi imi ee i eo ian alossa oidaankin si en poh ia, e ä
suu imma suomalaise pö ssiyh iö halua a palki semis apo oinnillaan ja pal-
ki semislogiikoi a käy ämällä näy ää oimi usjoh ajille makse u palkkio ja
57
niiden e o keskimää äisiin yön ekijöihin e a una oikeu e una si en, e ä se
mahdollisimman hy in edesau aa sidos yhmien hy äksynnän saamis a, ja y i-
yksiä oi aisiin si en palki semisen näkökulmas a pi ää legi iimeinä.
Tuloksis a ha ai a a suu impien pö ssiyh iöiden ka a a palki semislogii-
koiden käy äminen on linjassa myös Liun ja Taylo in (2008) näkemyksen kanssa,
jonka mukaan y i yksen kas aessa se al is uu en is ä suu emmalle julkiselle a -
kas elulle, jolloin legi iimiyden halli semiseen halu aan keski yä enemmän. Tä-
hän palki semis ie ojen julkaisemis a oidaankin pi ää yh enä yökaluna (Liu &
Taylo , 2008). Usein keskeisenä aja uksena e ilais en sidos yhmille kohdenne u-
jen dokumen ien julkaisemisessa on juu i oiminnan oikeu aminen ie yissä asi-
oissa (Deegan, 2002). Tämä mielessä pi äen u kimus ulos en oidaankin nähdä
ke o an osal aan sii ä, e ä e i yises i suu e y i ykse oi a py kiä osoi amaan
makse ujen palkkioiden pe us u an alideihin seikkoihin, ku en s a egian o-
eu amiseen, y i yksen hy ään uloskehi ykseen ai omis aja-a on luomiseen.
Näin oimiessa saa e aan a oi ella si ä, e ä suu emma kin palkkio olisi a mo-
nipuolises i pe us el uina sidos yhmien helpompi hy äksyä.
Toimi usjoh ajien kokonaispalkkiois a ja niiden suu uuksis a suh eessa
keskimää äis en yön ekijöiden palkkoihin eh iin mielenkiin oisia ha ain oja,
kun jokais a yksi äis ä logiikkaa käy äneiden y i ys en joukkoja a kas el iin
e ikseen. Joukos a e o ui a sel äs i konsul i -logiikkaa käy änee y i ykse ,
joissa sekä palkkasuhdeluku, e ä oimi usjoh ajan kokonaispalkkio oli a keski-
mää in kaikkein suu imma . Tulokse uke a Mu phyn ja Sandinon (2020) ha-
ain oja, joiden mukaan palki semiskonsul ien neu oja hyödyn ä ä y i ykse
maksa a oimi usjoh ajilleen enemmän. Toisaal a konsul i o a myös mones i
nii ä, joil a y i ykse saa a da aa kilpailijoiden palki semises a (Bosse & Phillips,
2016). Voidaankin poh ia, e ä y i ykse saa a a uskal aa palki a oimi usjoh a-
jiaan pa emmin, kun he oi a sii ää as uun osi ain aihealueeseen pe eh y-
neille asian un ijoille, ja muihin e a una suu emma palkkio pys y ään pe us-
elemaan asian un ijoiden analyyseihin edo en. Toisaal a uloksia oidaan ul-
ki a myös si en, e ä koska palki semiskonsul eilla on hallussaan kilpailijada aa
palki semises a, ja y i ykse käy ä ä luul a as i ainakin osi ain samoja konsul -
i aloja, niin jossain mää in ämä saa aa joh aa ikään kuin keino ekoiseen palk-
kio asojen ko o amiseen.
Samoin suo i usmi a i -, as uu- ja kokemus -logiikkaa käy äneiden y i-
ys en keskimää äise suhdelu u ja kokonaispalkkio oli a kaikkien y i ys en
as aa ia lukuja sel äs i ko keampia. Suo i usmi a i -logiikkaa käy ä ien y i-
ys en maksamien keskimää äis ä suu empien palkkioiden osal a ulokse o a
johdonmukaisia mm. Blanesin ym. (2020) kanssa, jo ka ha ai si a y i yksen hy-
än suo iu umisen aiku a an posi ii ises i, eli oisin sanoen nos a an, oimi-
usjoh ajan palkkio a. Leen ja Chenin (2011) mukaan y i ys en äy yy myös olla
almii a maksamaan sellaises a joh ajas a, jonka ky y ja kokemus ii ä ä o a-
maan as uulleen suu en y i yksen joh ajan aa i an eh ä än. Myös ämän u -
kimuksen ulos en alossa oidaan si en pää ellä, e ä ne y i ykse , jo ka pe us-
ele a palki semis aan oimi usjoh ajan kokemuksella ja eh ä än sisäl ämällä
as uulla, myös maksa a oimi usjoh ajilleen keskimää äis ä enemmän. Sen
64
LIITTEET
Alla ole iin aulukoihin on koo u iedo oimi usjoh ajien palki semises a, y i-
ys en käy ämis ä palki semislogiikois a, sekä y i ys en ma kkina-a ois a ja lii-
ke aihdois a jokaisen y i yksen osal a e ikseen. Taulukoissa esiin y ä lyhen ee
o a seli e yinä kunkin aulukon alla.
Y
MA (milj. eu oa)
LV (milj. eu oa)
KONE (Y1)
22 880
10 952
Nokia (Y2)
18 050
22 258
UPM-Kymmene (Y3)
16 860
10 460
Me so (Y4)
9 480
5 390
Wä silä (Y5)
8 900
6 015
Elisa (Y6)
7 010
2 180
Kesko (Y7)
6 820
11 784
Valme (Y8)
4 870
5 532
O ion (Y9)
4 630
1 190
Huh amäki (Y10)
4 040
4 169
Konec anes (Y11)
3 900
3 966
Me sä Boa d (Y12)
2 640
1 942
Kojamo (Y13)
2 620
442
Tie oe y (Y14)
2 320
2 851
Q G oup (Y15)
1 910
181
Ou okumpu (Y16)
1 800
6 961
Vaisala (Y17)
1 390
540
Fiska s G oup (Y18)
1 380
1 130
Nokian Renkaa (Y19)
1 300
1 174
Sanoma (Y20)
1 120
1 393
Ci ycon (Y21)
700
215
Re enio G oup (Y22)
690
97
Taulukko 7. Y i ys en ma kkina-a o ja liike aihdo
Y = Y i ys
MA = Ma kkina-a o
LV = Liike aih o

65
Y
PP
LTP
POP
LE
YHT
TT
TJ/TT
Y1
762 741 €
(62 %)
465 675 €
(38 %)
0 €
(0 %)
0 €
(0 %)
1 228 416 €
(100 %)
43 196 €
28,44
Y2
1 418 506 €
(38 %)
1 079 695 €
(29 %)
1 240 359 €
(33 %)
0 €
(0 %)
3 738 560 €
(100 %)
69 074 €
54,12
Y3
1 161 024 €
(18 %)
1 473 000 €
(23 %)
2 902 000 €
(45 %)
911 000 €
(14 %)
6 447 024 €
(100 %)
63 266 €
101,90
Y4
900 885 €
(19 %)
773 107 €
(16 %)
2 829 126 €
(60 %)
224 425 €
(5 %)
4 727 543 €
(100 %)
53 538 €
88,30
Y5
1 021 327 €
(77 %)
0 €
(0 %)
0 €
(0 %)
300 456 €
(23 %)
1 321 783 €
(100 %)
73 100 €
18,08
Y6
688 943 €
(27 %)
294 218 €
(12 %)
1 351 750 €
(53 %)
219 074 €
(9 %)
2 553 985 €
(100 %)
60 249 €
42,39
Y7
971 006 €
(24 %)
787 500 €
(19 %)
1 611 564 €
(39 %)
749 889 €
(18 %)
4 119 959 €
(100 %)
43 697 €
94,28
Y8
797 490 €
(37 %)
686 484 €
(32 %)
525 899 €
(24 %)
159 498 €
(7 %)
2 169 371 €
(100 %)
62 376 €
34,78
Y9
668 340 €
(82 %)
101 942 €
(12 %)
49 218 €
(6 %)
0 €
(0 %)
819 500 €
(100 %)
61 767 €
13,27
Y10
985 314 €
(29 %)
593 600 €
(18 %)
1 496 574 €
(44 %)
296 800 €
(9 %)
3 372 288 €
(100 %)
38 828 €
86,85
Y11
814 208 €
(84 %)
0 €
(0 %)
0 €
(0 %)
160 000 €
(16 %)
974 208 €
(100 %)
56 807 €
17,15
Y12
545 164 €
(20 %)
331 049 €
(12 %)
1 391 888 €
(50 %)
520 027 €
(19 %)
2 788 128 €
(100 %)
52 221 €
53,39
Y13
434 963 €
(63 %)
115 098 €
(17 %)
74 822 €
(11 %)
69 555 €
(10 %)
694 438 €
(100 %)
79 019 €
8,79
Y14
874 965 €
(24 %)
991 586 €
(27 %)
1 551 626 €
(43 %)
213 285 €
(6 %)
3 631 462 €
(100 %)
64 761 €
56,07
Y15
434 218 €
(83 %)
90 212 €
(17 %)
0 €
(0 %)
0 €
(0 %)
524 430 €
(100 %)
102 000 €
5,14
Y16
1 003 113 €
(39 %)
871 388 €
(33 %)
729 208 €
(28 %)
0 €
(0 %)
2 603 709 €
(100 %)
62 152 €
41,89
Y17
526 000 €
(32 %)
288 000 €
(17 %)
728 000 €
(44 %)
122 000 €
(7 %)
1 664 000 €
(100 %)
74 000 €
22,49
Y18
504 301 €
(40 %)
0 €
(0 %)
650 683 €
(52 %)
98 520 €
(8 %)
1 253 504 €
(100 %)
39 817 €
31,48
Y19
798 202 €
(56 %)
538 680 €
(38 %)
84 193 €
(6 %)
0 €
(0 %)
1 421 075 €
(100 %)
61 830 €
22,98
Y20
591 041 €
(43 %)
259 330 €
(19 %)
424 710 €
(31 %)
87 951 €
(6 %)
1 363 032 €
(100 %)
65 000 €
20,97
Y21
741 180 €
(26 %)
600 000 €
(21 %)
1 511 851 €
(53 %)
0 €
(0 %)
2 853 031 €
(100 %)
78 720 €
36,24
Y22
255 042 €
(38 %)
148 048 €
(22 %)
257 855 €
(38 %)
12 000 €
(2 %)
672 945 €
(100 %)
74 908 €
8,98
Taulukko 8. Y i yskoh aise iedo oimi usjoh ajien palki semises a
Y = Y i ys
PP = Edu sisäl ä ä pe uspalkka
LTP = Lyhyen aika älin ulospalkkio
POP = Pi kän aika älin osakepalkkio
66
LE = Lisäeläke
YHT = Yh eensä
TT = Keskimää äisen yön ekijän uosipalkka
TJ/TT = Toimi usjoh ajan kokonaispalkkion ja keskimää äisen yön ekijän uo-
sipalkan älinen suhde (CEO- o-wo ke pay a io)
Y
L1
L2
L3
L4
L5
L6
L7
L8
L9
L10
L11
L12
L13
YHT
Y1
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
11
Y2
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
12
Y3
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
13
Y4
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
12
Y5
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y6
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y7
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
10
Y8
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
11
Y9
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y10
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y11
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
11
Y12
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
10
Y13
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
11
Y14
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
12
Y15
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y16
x
x
x
x
x
x
x
7
Y17
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y18
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y19
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
10
Y20
x
x
x
x
x
x
x
x
x
9
Y21
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
10
Y22
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
11
Taulukko 9. Y i yskoh aise iedo käy e yis ä palki semislogiikois a
Y = Y i ys
YHT = Yh eensä
L1 = Saa u aminen, L2 = Yh enäise in essi , L3 = Ta koi uksenmukaisuus, L4
= Konsul i, L5 = Myö ä aiku us, L6 = Kokemus, L7 = Oikeudenmukaisuus, L8
= HR, L9 = Ma kkina, L10 = Mo i aa io, L11 = Suo i uspe us eisuus, L12 = Suo-
i usmi a i , L13 = Vas uu