This is an elec onic ep in o he o iginal a icle.
This ep in may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ail.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Please ci e he o iginal e sion:
All ma e ial supplied ia JYX is p o ec ed by copy igh and o he in ellec ual p ope y igh s, and
duplica ion o sale o all o pa o any o he eposi o y collec ions is no pe mi ed, excep ha
ma e ial may be duplica ed by you o you esea ch use o educa ional pu poses in elec onic o
p in o m. You mus ob ain pe mission o any o he use. Elec onic o p in copies may no be
o e ed, whe he o sale o o he wise o anyone who is no an au ho ised use .
Deb ecen (suomen kielen yliopis o-ope ukses a Unka issa ja lähialueilla)
Laihonen, Pe e i
Laihonen, P. (2008). Deb ecen (suomen kielen yliopis o-ope ukses a Unka issa ja
lähialueilla). Folia U alica Deb eceniencia, 15(1), 160-165.
2008
SUOMEN KIELEN YLIOPISTO-OPETUKSESTA UNKARISSA JA LÄHIALUEILLA
160
Suomi on Pécsissä hy ässä maineessa ja a sin unne u maa. Jo aikoi-
naan ku an eis äjä Y jö Liipola ja si emmin ai eilija Aino Hakulinen-Szabó
asui a uosia Pécsissä. Pécsin ja Lahden i allise suh ee o a ys ä yyskau-
punkisuh eis a kaikkein anhimma , jo uodel a 1956. Pécsin Unka i-Suomi
seu a on pe us e u uonna 1974. Nykyaikaa edus a a 1995 Pécsissä oimin-
ansa alkanu Nokian ehdas, myöhemmin Elco eq läänin suu impana eolli-
sena yönan ajana sekä Suomen ainoa Unka issa sijai se a kunniakonsulaa i
uodes a 2004 läh ien.
Kaikki edellä maini u ja opiskelijoiden saa u ukse puol aisi a suomen
kielen ope uksen ja kamis a Pécsissä edelleenkin. Vali e a as i ule aisuus on
hiukan epä a ma, koska CIMO:n aloudellinen uki ny pää yy ja oisaal a yli-
opis o on sii yny Bolognan-sopimuksen mukaiseen ope ukseen, jossa sekä
suomen kielen e ä suomalais-ug ilaisen kieli ie een asema heiken yy. Joka a-
pauksessa suomen kielen ope us, Suomen unne uksi ekeminen e i a oin, yli-
opis ossa ja muualla kaupungissa, on ollu odella mielenkiin ois a, monipuo-
lis a ja palki se aa yö ä. Vaikka ulokse ei ä aina näkyisikään he i, yö ei ole
u haa, ajoi ain sil i u hau a aa, mu a suomalaisella sisulla jaksaa.
ANJA HAAPARANTA
DEBRECEN
Teaching o Finnish a he Uni e si y o Deb ecen has, a leas so a , suc-
cess ully aken pa in he Bologna P ocess. In he new cu iculum,
Finnish s udies is a 50 ECTS module in Bachelo ’s deg ee and has an own
MA p og amme. In language eaching, abo e all, communica i e skills a e
aimed a . S uden heses a e w i en mainly in he ield o linguis ics.
In he su ounding socie y, Finnish language and cul u e a e equen ly
p esen ed and alued highly. Deb ecen has excellen exchange p og-
ammes o Finland and especially o Jy äskylä, i s win ci y and uni e -
si y. Ca ee oppo uni ies o g adua es a e a ious. Typically, s uden s
a ain jobs acco ding o hei main subjec . Howe e , a he same ime,
hey make use o hei skills in Finnish. The u u e o Finnish S udies in
Deb ecen seems solid.
Suomen kiel ä on u ki u ja ope e u Deb ecenin yliopis ossa sen pe us a-
mises a (1914) läh ien. Ins i u ionaalisena kehyksenä on oiminu unka in
kieli iede, ennoug is iikka ja iime ajois a (1992) läh ien myös ennis iikka.
P o esso i László Ke esz esin yhjen ä ä lai oshis o iikki on lue a issa eng-
FINNISH STUDIES IN AND AROUND HUNGARY
161
lanniksi käsillä ole an sa jan kymmenennessä ni eessä (2003) ja unka iksi
yhdeksännessä oluumissa (2002). Yksi äis en uosien oimin ake omukse
löy y ä uosiki jojen lopus a. Tässä ki joi uksessa keski yn nykypäi ään
suomen kielen ja kul uu in näkökulmas a äl ellen päällekkäisyyksiä edellä-
maini ujen läh eiden kanssa.
Tullessani leh o iksi Deb ecenin yliopis oon syksyllä 2006 uusi, Bolognan
p osessin mukainen u kin ojä jes elmä käynnis yi. Vanhan jä jes elmän opis-
kelija saa a suo i aa ennoug is iikkaa sekä suomen kiel ä ja ki jallisuu a
anhojen u kin o aa imuksien mukaan uo een 2012. Heidän mää änsä on äl-
lä he kellä 24, yh eensä opiskelijoi a ennoug is iikan lai oksella on 53. En
opin ojen osal a käsi ele anhan, pois u an jä jes elmän ominaispii ei ä ässä
ki joi uksessa, olkoonkin, e ä sii ymä aihe ei ole ielä läheskään ohi.
Bolognan p osessin myö ä ennis iikka on BA- u kinnossa 50 ECTS pis-
een si uaine ja MA- u kinnossa 120 ECTS pis een pääaine. BA- asolla suo-
men kielen ja kul uu in opin okokonaisuu een oi saada opin o-oikeuden
as a oisella luku uodella hakemuksien pe us eella. Ensimmäisellä luku uo-
della opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella suomen kiel ä yleisopin ojen
osana. Näis ä opiskelijois a alikoi u a ne, jo ka suo i a a 50 pis een koko-
naisuuden. MA- asolla ” ennoug is iikan suomen kielen ja kul uu in e ikois-
umis aih oehdon” opin okokonaisuus on 120 opin opis e ä. Mais e iopin-
oihin ei kuulu mui a ainei a. Mais e iopinno käynnis y ä syksyllä 2009,
jo en niis ä ei ole ielä kokemuksia. Alus a an a ion mukaan noin iisi
opiskelijaa oi ne uosi ain aloi aa.
Vaikka Bolognan p osessia ei ole Unka issa ai pien en oppiaineiden
edus ajien pii issä apana kehua, mieles äni suomen asema on Deb ecenissä
pa an unu sen myö ä. Aluksi Deb ecenissäkin koe iin uhkana se, e ä suomi
ei ole enää aine, jolla oi ulla yliopis oon. Tämä seikka on kokemuksemme
mukaan kui enkin kään yny oppiaineen eduksi: kun opiskelija alin a eh-
dään niiden yliopis o-opiskelijoiden pa is a, jo ka o a opiskellee jo uoden
yleisopin ojen osana suomea, saadaan mo i oi uneempia ja ahke ampia opis-
kelijoi a. Kuluneena kah ena uo ena hei ä on ullu uosi ain 15. Aiemmin
opiskelijoilla ei äl ämä ä ollu mi ään ku aa suomen kieles ä ja kul uu is a
ennen opiskelijaksi hakemis a. Suomi oli myös osalle opiskelijois a ”helppo”
aine pääs ä yliopis oon, osa opiskelijois a ei myöskään almis unu . Nyky i-
lanne on päin as ainen: opiskelijamme o a myös pääaineidensa uosiku s-
sien pa hai a eikä opin ojen keskey ämisiä ole juu i ollu .
Yleinen ’Suomi-innos us’ aiku aa kas aneen opiskelijoiden pa issa. Yh-
ä selkeää syy ä on aikea uoda esille, mu a uusilla opiskelijoilla un uu ole-
an laajal i kiinnos us a opiskeluun ja yön ekoon Suomessa. Tähän lii yen
SUOMEN KIELEN YLIOPISTO-OPETUKSESTA UNKARISSA JA LÄHIALUEILLA
162
al inamme o a oiminee e inomaise s ipendimahdollisuude . Bologna-p o-
sessin myö ä yhä ha emma almis u a ope ajiksi, ämä seikka on lisänny
kieli-aineiden suosio a, koska niis ä koe aan ole an myös käy ännön hyö yä
yöma kkinoilla eo ee isina pide yihin aineihin e a una.
Ensisijainen pääaine, jos a ullaan suomea opiskeleman, on pe in eises i un-
ka i. Unka in opin oihin lii yy myös pakollisia ja alinnaisia ennoug is iikan
ja suomen kielen ku sseja. Viime uosina opiskelijoi a on ullu lisäksi an-
haan apaan muis a kieliaineis a (englan i, saksa, enäjä) ja kansa ie ees ä, his-
o ias a sekä iloso ias a. Myös muiden iedekun ien opiskelija o a kiinnos u-
nee suomes a, mu a ali e a as i he ei ä oi o aa si ä si uaineeksi.
Suomen kielen oppiaineeseen kuuluu kieliopin ojen (suomi, i o ja piene
suomalais-ug ilaise kiele ) lisäksi pakollisina oppiaineina laajas i kieli iede ä
ja ki jallisuu a. Näiden lisäksi kul uu in e i aluee ja lähi ie ee (esim. his o ia,
kansa iede) o a edus e uina alinnaisilla ku sseilla. Ki jallisuuden ope uk-
sessa käydään BA- asolla läpi Suomen ki jallisuuden his o ia ja kieli ie eessä
pe in eise kieliopin aluee (’opi ’), sekä kielihis o ia. Mais e iopinnoissa sy en-
ny ään ajankoh aisiin u kimuskysymyksiin ja u kimuksen eon ongelmiin.
Leh o in ja ie aile ien p o esso eiden lisäksi ki jallisuu a ope aa Suomen
ki jallisuudes a äi elly Ágnes Pasz e csák, joka on palka u un iope ajaksi
lai okselle. Kieli ie een ope us on lai oksen joh ajan, Sándo Ma icsákin ha -
eilla. Assis en i, d . Judi Takács on as annu e i yises i unka in oppiaineen
ope ukses a. Yleisopin oihin lii y ä suomen ku ssi o a lankennee ja ko-
opiskelijoiden pide ä iksi. Deb ecenissä i on leh o i osallis uu pe in eises i
myös suomen kielen ope ukseen. Syksyllä 2008 yössä aloi aneella Kai Tiislä-
illä on u kin o myös suomes a ja hän ja kaa ai a as i ä ä pe inne ä. Toinen
assis en imme, Ge gely Dusnoki on i kapaalla unka in leh o ina Jy äskylän
yliopis ossa. Ja ko-opinnois a as aa eme i usp o esso i László Ke esz es.
Suomen kielen opinnoissa on Bologna p osessin myö ä paino e u en is ä
enemmän käy ännön kieli aidon hankin aa. Tässä yh eydessä olemme py ki-
nee kehi ämään ja a ioimaan kielenkäy ö ai oja Eu ooppalaisen ii eke-
hyksen ai o asojen mukaan. Opin oma e iaaleina on käy e y Kieli käy öön
-sa jaa. Se on kui enkin lähi ule aisuudessa a koi us aih aa uudenpaan, pa-
emmin kommunika ii iseen ope ukseen so el u aan. Kahden uoden BA-
opin ojen a oi eena on saa u aa Eu ooppalaisen ii ekehyksen ai o aso
B2, joka on myös pääsy aa imus suomen mais e iopin oihin. Tä keä osa kie-
li aidon hankkimisessa on CIMO:n kesäku sseilla ja pidemmillä s ipendikau-
silla Suomessa. Vuonna 2008 kesäku sseille pääsi iisi deb eceniläis ä opis-
kelijaa, hakijoi a oli kahdeksan.
FINNISH STUDIES IN AND AROUND HUNGARY
163
Kulu ana luku uonna uu ena pii eenä on ollu , e ä leh o i on osallis unu
myös alkeisku ssin ope ukseen. Sii ä e una on ollu , e ä olen oinu he i alus a
alkaen iedä ope us a kommunika ii isempaan suun aan. Toisaal a uusi haas-
e on ollu käy ää suomea ope uskielenä (mahdollisimman paljon) sellaiselle
yhmälle, joka si ä ei ole ielä juu i opiskellu . Leh o in lisäksi äidinkielisinä
ope ajina o a oiminee CIMO:n ha joi elija ja aih oon ullee suomen
opiskelija Jy äskyläs ä, jo ka o a si en suo i anee suomi ie aana kielenä
ha joi elunsa. Deb ecenissä ei ali e a as i ole suomalais a yh eisöä, jonka
pa issa opiskelija oisi a kiel ä ha joi ella.
Opiskelijoiden u kielmien aihee o a pe in eises i paino unee kieli ie-
eeseen. Vanhassa jä jes elmässä öi ä on almis unu noin iisi uodessa.
Kahden edel ä än luku uoden (2006-2008) aikana esime kiksi seu aa is a
aiheis a: ’Pseudo ie eellisis ä e aile is a u kimuksis a’, ’Suomalais-ug ilai-
ses a sijajä jes elmäs ä’, ’Vie assanojen ko ou uminen suomen kieleen’ ja
’Slangin käy ö Rosa Liksomin no elleissa kielimuo ojen näkökulmas a’.
Uudessa jä jes elmässä BA- u kielma on n. 20 si uinen seminaa i yö. Opis-
kelija jo ka halua a ki joi aa yön suomen kieleen ai kul uu iin lii yen
ali se a aiheensa pääaineensa mukaises i. Unka in opiskelijoille yypillisik-
si muodos une a kon as ii ise yö . Muis a aiheis a maini akoon esime -
kiksi ’Näkki suomalais en muinaisuskossa ja nykypäi änä’ ( iloso ia-suomi)
ai ’Keskiaikaise linna Suomessa’ (his o ia-suomi).
Deb ecenin yliopis ossa ja kaupungissa yleensäkin on pi kä pe in ee suo-
men kielen ja kul uu in ha as ukseen. Omana leh o ikau enanikin kiinnos-
us Suomea koh aan yliopis ossa, ja ympä öi ässä yh eiskunnassa (oppilai-
okse , kansalaisjä jes ö , kaupunki, kul uu i-ins i uu io , y i ykse , media
jne.) on ollu laajaa. Ys ä yyskaupunki oimin a ja yliopis ojen älinen yh eis-
yö Jy äskylän kanssa on e i äin ilkas a, sen ansios a mm. 6 opiskelijaa
(jois a 4 lai oksen opiskelijaa) pääsee uosi ain lukukaudeksi Jy äskylän yli-
opis oon ja kaksi (jois a 1 yliopis o-opiskelija) opiskelijaa kaupungien äli-
sessä aihdossa kesäyliopis oon. Näis ä paikois a käydään ko aa kamppai-
lua. Esime kiksi ke ään 2009 kahdes a lai oksen paikas a Jy äskylään kilpai-
li sei semän opiskelijaa.
E ilais en apah umien, yh eis yön, media julkisuuden jne. kau a lai os on
saanu ja ku as i laajaa huomio a. Suomi on useas i oiminu esime kkinä mm.
pien en kiel en opiskeluun kannus a issa ohjelmissa; se on ollu esime kiksi
ki jamessujen pää ie aana (2007). Tänä syksynä (2008) Deb ecenissä jä jes e -
iin ’suomen kielen iikko’, joka on saanu unsaas i julkisuu a. Deb eceni
Dispu a kul uu ileh i julkaisi puoles aan Suomi-nume on (2008/9) (ks.
www.deol.hu/dispu a/2008/Dispu a_08-09.pd ). Siinä julkais iin myös opiske-
SUOMEN KIELEN YLIOPISTO-OPETUKSESTA UNKARISSA JA LÄHIALUEILLA
164
lijoiden kaunoki jallisia käännöksiä. Viime aikoina e i yises i mahdollisuude
yöskennellä Suomessa o a kiinnos anee deb eceniläisiä. Muis a oppilai ok-
sis a maini akoon, e ä Deb ecenissä ope e aan suomea Csokonai lukiossa
( uodes a 1992), jossa on mahdollis a ehdä myös ope usha joi elu ja suo i aa
ylioppilaskoe ainoana koko Unka issa. Lukiossa suomea opiskelleis a ulee
uosi ain opiskelijoi a myös oppiaineeseen.
Mihin opiskelija pää y ä opin ojen jälkeen? Deb ecenin yliopis ossa suun-
ni ellaan u aseu an aa, mu a ois aiseksi ällais a ie oa ei ole uo e u. Käsi e-
lenkin kysymys ä sen pe us eella mi ä olen i se kuullu iime aikoina almis u-
neil a ai mi ä olen huomannu esime kiksi unka ilaisen ”naamaki ja” jä jes el-
män kau a:
Tu kijan amma iin (ja ko-opiskelijaksi) sijoi uu n. 1-2 almis unu a
uosi ain. Väi elleille a jou uu myös yleensä pidempi u a yliopis os a. Kos-
ka yypillisin aineyhdis elmä on unka i-suomi, mone ja ko-opiskelijois am-
me o a oiminee jossain aiheessa myös unka in kielen leh o eina Suomes-
sa (ja Vi ossa). Tälläkin he kellä lähi uosina almis unee deb eceniläise
mais e i oimi a Jy äskylän ja Ta on yliopis on unka in leh o eina. Deb e-
cenin kesäyliopis o oimii e inomaisena ha joi elupaikkana/si u oimena niil-
le, jo ka pää y ä ope amaan unka ia suomalaisille.
Ope ajaksi almis unee o a yleensä sijoi unee kouluihin pääaineensa
kau a (esim. unka i, englan i, his o ia jne). Heille on kui enkin useas i a jo-
u unu mahdollisuus ope aa myös suomea. Viime aikoina almis uneis a
ope ajis a iedän a mas i, e ä neljä heis ä myös ope aa suomea lähialuei-
den lukioissa. Nekin ope aja , jo ka ei ä ällä he kellä ope a suomea, o a
jollakin a alla Suomen kanssa ekemisissä, esime kiksi suomalais en kou-
lujen kanssa eh ä än yh eis yön kau a. Kaksi opiskelijaamme on ope anu
suomea Deb eceniläisessä kielikoulussa, esime kiksi Suomeen palka a ille
sii oojille. Yksi yises i yllä ä än mone ope a a suomea jo opiskeluaikoi-
naan esim. lääkä eille, jo ka halua a öihin Suomeen. E i yises i iime aikoi-
na Deb ecenin seudun kansain älise y i ykse o a palkannee kieli ai oisia.
Uusia suomen kielen ai oisiakin yöllis ä iä aloja saa aa ilmes yä, ku en
pal elukeskukse ja yö oimaa suomeen äli ä ä y i ykse .
Vaikka esime kiksi Nokian ei iede ä palkkaa an ihmisiä suomen kielen
osaamisen pe us eella, siihen nähden yllä ä än moni en inen opiskelijamme
ilmoi aa yösken ele änsä suomalaisessa suu y i yksessä. Tämän lisäksi pie-
nemmä unka ilaise ja suomalaise y i ykse kin yöllis ä ä almis unei a
ulkkeina ja kään äjinä. Minunkin kau ani on useampaan o eeseen e si y
kään äjää ai ulkkia e ilaisille eks eille ja e ilaisiin ilaisuuksiin. Olen äli -
äny älläise pyynnö loppu aiheen opiskelijoille, koska iedossani ei ole
FINNISH STUDIES IN AND AROUND HUNGARY
165
yh äkään yö ömäksi jääny ä deb eceniläis ä suomen kielen ja kul uu in
mais e ia. Muu ama opiskelija on ilmoi anu hake ansa EU kään äjäksi esi-
me kiksi englan i, saksa ja suomi läh ökielinään. Osa almis uneis a yösken-
elee kul uu ialalla, paikallishallinnossa ai kansain älis en asioiden hoi aja-
na. Suomi on yleensä ah as i mukana heidän yössään. Osa almis uneis a
on pää yny Suomeen öihin ( ai a iopuolisoksi), yleensä e inäisiin yh eis yö-
hankkeisiin. Muu ama heis ä ope aa unka ia suomalaisissa kouluissa.
Syksys ä 2006, jolloin ulin Deb eceniin leh o iksi lai os on a ioi u kol-
meen ke aan. Humanis inen iedekun a, Unka in kansallinen ak edi aa iolau a-
kun a ja CIMO o a a ioinee lai oksen oiminnan e i näkökulmis a a ok-
kaaksi ja näy änee ih eää aloa sen ule aisuudelle. Pelä ys ä Bologna p o-
sessis akin suomen kielen ja kul uu in ope us näy ää jopa hyö y än ja opiske-
lijamää äkin on hienoisessa nousussa. Pi kä his o ia ei ole siis oiminu es eenä
uu een ilan eeseen sopeu umiselle. Uu ena haas eena ope e a a kieli ai o uli-
si saada mahdollisimman hy in as aamaan yöelämän a pei a ja mahdolli-
suuksia, jo ka olisi samalla hy ä sel i ää. Käynnis y iin uudenlaisiin mais e i-
opin oihin lii yy myös yleises i o aen en is ä suu empi yöllis ymisen haas e,
sillä opiskelijoilla ei ole enää ois a aine a ukenaan.
PETTERI LAIHONEN
KOLOZSVÁR
The Babeş-Bolyai Uni e si y in Cluj-Napoca is he only uni e si y in
Romania whe e Finnish language and li e a u e is augh as a subjec . Fo
he momen i can be chosen as mino subjec , in combina ion wi h any
language majo . The numbe o s uden s in Finnish is gene ally 10-15, bu
his numbe has inc eased du ing he las couple o yea s o 20-25/ yea o
s udies. Since 1975 he e ha e been con inuously Finnish lec u e s om
Finland a he Babeş-Bolyai Uni e si y, and, beside hem, one local ull-
ime associa e p o esso and wo assis an lec u e s a e eaching he
s uden s. Finnish has been augh in Cluj-Napoca since 1886, wi h some
in e up ions, he Finnish Lec o a e was ounded in 1975 and Finnish
gained he s a us o mino subjec in 1992.
Romániában egye len első okú ok a ási in ézményben lehe a inn nyel e
szakkén (B szakkén ) öl enni, és ez a kolozs á i Babeş-Bolyai Tudomány-
