This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Työelämä digimu oksessa : ja ku aa oppimis a ai eknos essiä?
© 2022 Ki joi aja
Published e sion
Rikala, Pauliina; So ali, Jesse; Sil ennoinen, Kaisa; Pel oniemi, Aa on J.; Lämsä,
Joni; Niilo-Rämä, Mikko; Hämäläinen, Raija
Rikala, P., So ali, J., Sil ennoinen, K., Pel oniemi, A. J., Lämsä, J., Niilo-Rämä, M., & Hämäläinen,
R. (2022). Työelämä digimu oksessa : ja ku aa oppimis a ai eknos essiä?. In S. Lemme y, &
K. Collin (Eds.), Ja ku a oppiminen ja aikuispedagogiikka yössä (pp. 331-357). Jy äskylän
yliopis o. Sophi, 150. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-9443-3
2022
331
12.
Työelämä digimu oksessa: Ja ku aa
oppimis a ai eknos essiä?
Pauliina Rikala, Jesse So ali, Kaisa Sil ennoinen,
Aa on J. Pel oniemi, Joni Lämsä, Mikko Niilo-Rämä
& Raija Hämäläinen
Tii is elmä
Tässä lu ussa a kas elemme eknos essin ilmiö ä suomalaisessa yö-
elämässä. Tu kimusaineis o (N=1032), johon ämä luku pohjau uu,
ke ä iin s uk u oidulla e kkokyselyllä uoden 2020 alussa. Mää-
ällinen aineis o analysoi iin hyödyn ämällä yksi- ja kaksisuun ais a
a ianssianalyysiä sekä lineaa is a eg essio a. A oin en as aus en
analysoin iin so elsimme eo iaohjaa aa sisällönanalyysiä. Tulok-
se osoi a a , e ä yöpaikoilla koe aan eknos essiä. Teknos es-
sin kokemukseen oli a yön ekijän omien asen eiden ja osaami-
sen lisäksi yh eydessä o ganisaa ion oimin aympä is ö oppimisen ja
kehi ymisen mahdollisuuksineen. Tule aisuudessa on syy ä kiinni -
ää huomio a e i yises i yöelämän digi ai ojen kohen amiseen. Digi-
alisoi u assa yöelämässä a i aan ennen kaikkea a e- ja ilanne-
332
koh aises i adap oi u ia oppimisen ja kehi ymisen mahdollisuuksia.
Esi elemme u kimus ulos en pohjal a neljä pää eemaa, joi a ah is-
amalla oidaan lie en ää eknos essiä ja si en lisä ä yöhy in oin-
ia: 1) ja ku an oppimisen ja kehi ymisen mahdollisuude , 2) yh ei-
söllisyys, 3) iedon jakaminen sekä 4) suju ien pui eiden luominen
yön eolle. Ku aamamme u kimuksen käy ännöllinen ja yh eiskun-
nallinen kon ibuu io ky key y ä o ganisaa ioiden yöhy in oinnin
kehi ämiseen. Vaiku a uu a oidaan a ioida po en iaalis en yöhy-
in oinnin aiku us en alossa. Teo ee isena kon ibuu iona syn yi
eknos essin, ja ku an oppimisen ja yöhy in oinnin kysymys en
yh een kie ou umis a ku aa a malli. Tu kimus a on ahoi anu yösuo-
jelu ahas o (190154).
A ainsana : eknos essi, ja ku a oppiminen, yöhy in oin i, mää ällinen
u kimus
Johdan o
Käynnissä on aiku uksil aan ennennäkemä ön digi alisoi umisen
aikakausi (Nei aanmäki ym. 2021). Digimu os yö yy e i aloille
muo a en niin oimin aympä is öjä, yö eh ä iä kuin osaamis aa imuk-
sia. Hek inen yöelämä, pi s aloi u a yöpäi ä , kiih y ä iedonkulku ja
monimu kais u a eknologia kuo mi a a yön ekijöi ä (Ayyaga i ym.
2011; Bo di & Okkonen 2018; Bo di ym. 2018; Fuglse h & Sø ebø
2014; Key iläinen & Su ela 2018; Manka & Manka 2016). Yhä useam-
paa yön ekijää ai aakin eknologian käy öön ky key y ä eknos essi
(Cali & B ooks 2020; Ragu-Na han ym. 2008; Salo & Pi kkalainen
2019; Ta a da ym. 2007).
Teknos essin me ki ys ä yön ekijän hy in oinnille on a kas el u
1980-lu ul a läh ien (A onsson 1989; Clu e 1998). C aig B od mää i -
eli uonna 1982 eknologian käy öön lii y ä nega ii ise aiku ukse
mode nin elämän sai audeksi (Salo & Pi kkalainen 2019). Teknos essiin
lii yykin monenlaisia hai a aiku uksia. Ensinnäkin se ähen ää yö e-
hoa (Ta a da ym. 2007). Lisäksi se oi pi ki yessään joh aa uupumuk-
333
seen ja masennukseen (K i z 2014; Ragu-Na han ym. 2008). OECD:n
uoden 2018 apo in (Heal h a a glance: Eu ope 2018) mukaan e i-
lais en mielen e eyden häi iöiden, ku en masennuksen ja ahdis uk-
sen, kus annukse o a Suomessa uosi ain noin 11 milja dia eu oa
(OECD/EU 2018). Mielen e eyssyis ä Suomessa mene e ään uosi-
asolla jopa 17 miljoonaa yöpäi ää (Työ e eyslai os 2019). Teknos es-
sinhallin aan ja yöhy in oinnin kehi ämiseen kanna aa panos aa.
Teknos essin u kimus läh i liikkeelle ie o yön kon eks eis a ja aa-
imuksis a, mu a ie o yön yleis y yä u kimus on laajen unu lähes
kaikille yöelämän osa-alueille (Ta a da , Coope & S ich 2019). Moni
yö eh ä ä nykypäi änä edelly ää yön ekijöil ä ja ku aa oppimis a
sekä in o maa io i an käsi elemis ä e ilais en lai eiden, ohjelmis o-
jen ja so ellus en äli yksellä. Viime aikoina onkin ha ahdu u siihen,
e ä yön ekijöiden oima a a ei ä ii ä halli semaan ala i muu u ia
eknologioi a ja e i kana is a ule aa in o maa io a (Bo di & Okko-
nen 2018; Bo di ym. 2017). Ta oi eenamme on esi ää eknos essin
kokonaisuuden näkökulma sekä keskeisimmä keino eknos essin-
hallin aan. Ta kas elun koh eena o a e i yises i eknos essiin yh ey-
dessä ole a yksilöllise ja yöhön lii y ä ekijä . Laadullisen osion
kau a py i ään saamaan yön ekijöiden ääni kuulu iin sekä sy yy ä
ilas ollisiin uloksiin. Ta koi us on empi ian ja eo ian uo opuhelulla
ni oa yh een eknos essin, yöhy in oinnin ja ja ku an oppimisen
kysymyksiä.
Aluksi ku aamme u kimuksen eo ee isen ii ekehyksen käsi ellen
aiemman u kimuksen pohjal a yöhy in oinnin, eknos essin ja ja -
ku an oppimisen keskinäisiä suh ei a. Tu kimuskysymykse , aineis o ja
mene elmä sekä ulokse johda a a poh imaan keinoja eknos essin
lie en ämiseksi ja si ä kau a yöhy in oinnin lisäämiseksi.
Aiempi u kimus ja eo ee inen ii ekehys
Teo ee inen ii ekehys (Ku a 1) ky key yy 1) yöhy in oin iin (Haka-
nen 2011; Manka & Manka 2016), 2) yön ekijän yksilöllisiin oima-
a oihin (Sala ym. 2020; Özgü 2020) sekä 3) o ganisaa iokul uu is a
kumpua iin yön aa imuksiin ja oima a oihin (Hakanen 2011; Ha ch
2018; Wang ym. 2008).
334
Ku io 1. Teo ee inen ii ekehys
Teo ee isen ii ekehyksen kan a a pohja on yöhy in oin i, joka
oidaan laajas i ymmä ää yön sujumisena a jessa. Kun yö sujuu, yön-
ekijä kokee yön eon mielekkääksi ja halli a aksi, eikä yön aa imus-
en ja yön ekijän edelly ys en älillä ole suu empaa is i ii aa (Dodge
ym. 2012; Hakanen 2011; Manka & Manka 2016). Digi alisoi u an yö-
ympä is ön aa ee ja ku as a ie ojen käsi elys ä ja uuden oppimi-
ses a oi a i i ää eknos essiä (Colligan & Higgins 2006; Dodge ym.
2012; Ge lande & Launis 2007; Hakanen 2009; Koh akangas ym. 2021;
K i z 2014). Teknos essi oidaan yksinke aisimmillaan mää i ellä yksi-
lön eak ioiksi o ganisaa ios a kumpua iin eknologisiin muu oksiin ja
haas eisiin eli eknos essi ekijöihin. (Al-Fudail & Melle 2008; Sellbe g
& Susi 2014; Syynimaa ym., 2020; Ta a da ym., 2020). Näiden yksilöl-
lis en eak ioiden ja kokemus en kau a eknos essi heijas uu myös yö-
hy in oin iin (Al-Fudail & Melle 2008; Cali & B ooks 2020; Haka-
335
nen 2011; La To e ym. 2019; Ragu-Na han ym. 2008; Sellbe g & Susi
2014; Ta a da ym. 2007; Wand ym. 2008). Pieni paine eli posi ii inen
eknos essi oi saada ihmisen oimimaan ja pääsemään hy iin ulok-
siin. Nega ii inen eknos essi puoles aan kuo mi aa hai allises i sekä
kehoa e ä miel ä ja oi pi ki yessään joh aa yöuupumukseen (Cali
ym. 2015; Colligan & Higgins 2006; K i z 2014; La To e ym. 2019;
Maslach ym. 2001; Nisa ani ym. 2020; Ragu-Na han ym. 2008; Ta a da
ym. 2007; Wajcman & Rose, 2011). Työuupumus on pai si uhka yksi-
lön hy in oinnille, myös me ki ä ä haas e yönan ajille ja yh eiskun-
nalle sai aspoissaolojen kau a syn y ien kus annus en akia (K i z 2014;
Su ela ym. 2019). Teknos essin nega ii ise aiku ukse näky ä ulok-
sellisuuden ja uo a uuden laskuna (Ta a da ym. 2007). Hy in oi a
henkilös ö on yöpaikan ä kein oima a a, ja siksi eknos essinhallin-
aan kanna aa panos aa.
Vii ekehyksen oinen me ki ä ä osa ekijä o a yksilöllise oima-
a a . Työn ekijän yksilöllise oima a a o a yh eydessä eknos es-
sin kokemukseen (Chou & Chou 2021; Hakanen 2011; Ko zynski ym.
2021; Nisa ani ym. 2020; Salano a ym. 2013; Salo ym. 2022). Demog a-
i s en ekijöiden osal a aiemma u kimus ulokse o a is i ii aisia (De
Gio anni & Ca ania 2018; La To e ym. 2020; Ragu-Na han ym. 2008;
Ta a da ym. 2011; Yene ym. 2020; Özgü 2020). Ha ain ojen mukaan
miehe koke a naisia useammin eknos essiä (Ta a da ym. 2011; De
Gio anni & Ca ania 2018). Toisaal a eknologia oi aiheu aa ekno-
s essiä myös sukupuoles a iippuma a (Yene ym. 2020; Özgü 2020).
Ikään yneiden eknos essin on ha ai u ole an ko keampi kuin nuo-
empien (Ma chio i ym. 2019; Sy änen ym. 2016; Vi anen ym. 2019).
Toisen suun aise ha ainno ke o a eknos essin ähene än iän, kou-
lu uksen, eknologiaosaamisen ja minäpys y yyden lisään yessä (Chou
& Chou 2021; Ko zynski ym. 2021; McCoy, 2010; Ragu-Na han ym.
2008; Shephe d, 2004; Özgu , 2020). Myös mone pe soonallisuuden
ulo u uude o a yh eydessä eknos essin kokemukseen (Ko zynski
ym. 2021). Jokaisella yksilöllä on e ilaise edelly ykse säädellä s essiä ja
sie ää muu okseen lii y ää epä a muu a (Koh akangas ym. 2021; Salo
ym. 2022). Se mikä oiselle aiheu aa nega ii is a s essiä, oi oiselle
an aa ene giaa (K i z 2014). Työn ekijä oi esime kiksi o aa digi aali-
sen yöympä is ön muu okse posi ii isena haas eena ja mahdollisuu-
336
ena oppia uusia ai oja. Tällä a oin eknos essi oi jopa lisä ä yön-
ekijän uo a uu a ja inno aa io a (Bo di & Okkonen 2018; Ta a da
ym. 2019). Teknologia saa aa lisä ä yön ekijän aakkaa, aiheu aa u -
hau umis a, ahdis us a ja si ä kau a heiken ää yön hallin aa, yy y äi-
syy ä, yh eis yö ä ja oppimis a (Bo di & Okkonen 2018; Bo di ym.
2018; Cali ym. 2015; Tuomi aa a ym. 2019; Wajcman & Rose 2011).
Teknos essin – sekä nega ii ise e ä posi ii ise – aiku ukse lä is ä-
ä kin kaikki yön ekijän yksilöllis en oima a ojen osa-aluee . Aiem-
pien u kimus en mukaan e i yises i heikko eknologinen osaaminen
sekä nega ii ise asen ee eknologiaa koh aan heijas u a eknologian
käy öön (Hämäläinen ym. 2021; Rikala ym. 2014; Sy änen ym. 2016).
Työn ekijä oi py kiä halli semaan omaa eknos essin kokemus aan
kehi ämällä omaa eknologis a osaamis aan sekä poh imalla asennoi u-
mis aan eknologiaa koh aan. Vii ekehyksessä (Ku a 1) puu ku as aakin
yksilön ja ku aa oman osaamisen kehi ämis ä, jo a e i yises i digi ali-
saa ion aikakaudella a i aan (Sala ym. 2020).
Teo ee isen ii ekehyksen kolmas osa ekijä on o ganisaa iokul uu i
eli oimin aympä is ö. O ganisaa ion eknologinen, kul uu inen, sosi-
aalinen ja yysinen ympä is ö o a yh eydessä siihen, oimiiko eknolo-
gia yön oima a ana ai s essiä aiheu a ana aa imuksena (Bo di &
Okkonen 2018; Da 2009; Fische & Riedl 2015; Ha ch 2018; Jones
ym. 2019; Manka & Manka 2016; Wang ym. 2008). Useas i esime -
kiksi uude jä jes elmä ja ohjelmis o uodaan o ganisaa ioon almiina
pake eina ilman oppimiseen kohdenne uja esu sseja, jolloin muu os
oi kuo mi aa ja e o aa yön ekijän mo i aa io a (Bo di & Okkonen
2018; Haepp 2021; Lemme y 2020; Tuomi aa a & Eskelinen 2012).
Teknologioiden käy ööno oon, koulu ukseen ja ukeen on syy ä a a a
ii ä äs i esu sseja (Ta a da ym. 2011; Tuomi aa a ym. 2019; Val a ym.
2021), sillä oppiminen aa ii aikaa. Jos ä ä ei o e a huomioon aika-
aulu uksessa ja esu ssien suunni elussa, oi seu auksena olla kuo mi-
us ila, joka saa aa laskea yön ekijän oppimismo i aa io a (Lemme y
2020). Jous a a koulu usmahdollisuude , ku en monimuo o o eu uk-
se , o a yksi keino lisä ä yön ekijöiden mahdollisuuksia koulu au ua
(Helminen 2021). Oppiminen on myös yksilöllinen p osessi. Työn eki-
jöiden osaamis aso ja -puu ee sekä yksilöllise oppimis a a ja - a pee
on syy ä unnis aa (Ja is 2004). Useas i luon e in apa on ope ella käy -
337
ämään yhdessä kollegoiden kanssa nii ä digi aalisia yö älinei ä, joi a
alalla muu enkin hyödynne ään (Helminen 2021; Lakkala 2018; Lep-
pisaa i 2020; Tuomi aa a ym. 2019). Aiemma u kimukse osoi a a ,
e ä yh eis yö on e inomainen keino lisä ä samanaikaises i sekä eknolo-
gian käy öä e ä yöhy in oin ia o ganisaa iossa (Mäkiniemi ym. 2017).
Kilpailuilmapii i oi lisä ä yön ekijöiden kokemaa eknos essiä (Tu el
& Gaudioso 2018). Siksi kollegoiden empa ia, ymmä ys ja apu oi a
ähen ää kuo mi uksen kokemus a (Pennanen 2015; Val a ym. 2020;
Weine ym. 2021). Myös johdon uki ja e i yises i muu osjoh aminen
o a yh eydessä koe uun eknos essiin (Salano a ym. 2013).
Suju an yön ja si ä kau a yöhy in oinnin pe usedelly ys o a kui-
enkin yöhön so el u a ja oimi a eknologia (Ayyaga i ym. 2011;
Tuomi aa a ym. 2019). Usea epäsel ä , päällekkäise , jähmeä ja yön
luon eeseen sopima oma eknologia oi a aiheu aa muu os as a-
in aa ja kuo mi us a (Bo di & Okkonen 2018; Cali & B ooks 2020;
Fuglse h & Sø ebø 2014; Heponiemi ym. 2017; Koh akangas ym.
2021). O amalla loppukäy äjä mukaan eknologioiden suunni elu-
ja käy ööno op osesseihin oidaan lisä ä eknologioiden käy äjäys-
ä ällisyy ä (Haepp 2021; Ta a da ym. 2011; Val a ym. 2021). Lisäksi
iedo amalla eknologioiden käy ööno os a ja niiden aiku uksis a
yönkulkuun hy issä ajoin, oidaan ähen ää kuo mi us a ja muu os-
as a in aa (Tuomi aa a ym. 2019; Val a ym. 2021; Zi o ym. 2021).
Myös yö ila a kaisuilla on oma me ki yksensä yöhy in oinnin
näkökulmas a. Niiden ulisi mukau ua sekä yö eh ä iin e ä yö a pei-
siin (Koh akangas ym. 2021). Työympä is ön in o maa io ul aa, melua
ja mui a ä sykkei ä oidaan py kiä halli semaan laa imalla yh eise peli-
säännö yöyh eisö ies in ään (Koh akangas ym. 2021; Val a ym. 2021).
Myös yöympä is ön u a omuus ja e gonomiahaas ee oi a olla
yh eydessä koe uun eknos essiin (Vi one ym. 2021). E ilaise apu ä-
linee , ku en anne ue u hii ima o ja näppäimis ö , is iselän ue ja jal-
ka ue , oi a pa an aa yösken elyn e gonomiaa ja si en ähen ää ek-
nologian aiheu amaa kokonaiskuo mi us a (Isiakpona & Oye onke
2011).
Yh een e ona oidaan ode a, e ä koe u yöhy in oin i on usean
e i ekijän summa. Aiempien u kimus en alossa yön suju uu a ja si ä
kau a myös yönhy in oin ia oidaan pa an aa lisäämällä ukea, ja ku-
338
aa osaamisen kehi ämis ä, yh eis yö ä, osallis amis a sekä a joamalla
suju a pui ee yön eolle (Ayyaga i ym. 2011; Chou & Chou 2021;
Koh akangas ym. 2021; Ta a da ym. 2011).
Tu kimuksen a oi e ja u kimuskysymykse
Ta oi eenamme on esi ää eknos essin kokonaisuuden näkökulma
sekä keskeisimmä keino eknos essinhallin aan. Ta kas elun koh eena
on myös eknos essin, yöhy in oinnin ja ja ku an oppimisen kysy-
mys en yh een ni ou uminen. Tyypillises i eknos essiä a kas ellaan
iiden eknos essi ekijän suh een (Ta a da ym. 2007; Ragu-Na han
ym. 2008; Cali & B ooks 2020). Näiden iiden eknos essi ekijän
lisäksi on u ki u joko henkilökoh ais en ekijöiden ai oimin aym-
pä is öön lii y ien ekijöiden yh ey ä eknos essiin (Chou & Chou
2021; Nisa ani ym. 2020). Pääosin mää ällisiin kyselyihin pe us u a ek-
nos essi u kimus on kui enkin ähän as i melko kapea-alaises i keski -
yny ain ie yihin ekijöihin ja olosuh eisiin (Schellhamme 2013).
Empi iaan ja eo iaan pohjaa a kokonaisuuden näkökulma puu uu.
Myös yöelämän oppimismahdollisuuksien ja yön ekijöiden yöhy-
in oinnin yh eyksis ä on ois aiseksi melko ähän u kimus a (Laine
2015). Näihin ha ain oihin pohjau uen, ensimmäinen osa a oi eemme
on sel i ää eknos essin kokemukseen yh eydessä ole ia yksilöllisiä ja
yöhön lii y iä ekijöi ä ja as aamme u kimuskysymykseen:
1) Mi kä ekijä o a yh eydessä eknos essin kokemukseen?
Toisena osa a oi eenamme on ymmä ää eknos essiin yh eydessä
ole ia ekijöi ä yön ekijöiden i sensä ku ailemina sekä uo aa ie oa
esu sseis a, jo ka uke a sekä eknologia ai ojen ylläpi ämis ä e ä yö-
hy in oin ia. Vas aamme u kimuskysymykseen:
2) Mi en yön ekijä ku aile a eknologis en ai ojen ylläpi ämis ä
ja yöhy in oin ia?
345
Taulukko 3. Digi aaliseen yöhön, yöhy in oin iin, eknologian
käy ön kuo mi a uu een lii y ä nos o
Teema Esime ki
Kul uu inen ympä is ö
Johdon uki
”Meillä ali e a as i joh o on sangen muu os as a in ainen uuden
eknologian käy ööno ossa.”
“Esimiehel ä ei saa ukea koulu ukseen ai ylikuo mi umiseen kyseisessä
asiassa eikä ylikuo mi umis a äl ämä ä ymmä e ä.”
Aika esu ssi ”Usei a asioi a ja ohjelmia ulisi sisäis ää ja oppia yhdellä ke alla, un uu
e ei ole aikaa pe eh yä kunnolla mihinkään.”
IT- uki ”IT- uen ulkois aminen ei mones ikaan helpo a yösken elyä ja ikojen
sel i ys ä.”
Osaamisen kehi äminen ”Meidän iäkkäämpien oppimis a ja a e a ulisi ka oi aa pa emmin ja
au aa nopeammin / he kemmin.”
Sisäinen ies in ä ”Ko os aisin iedo amis a.”
Roolijako ”Tilas o iedon ke ääminen ei myöskään kuulu mieles äni hoi ajan keskeisiin
yö eh ä iin, aikka onkin ä keää kokonaisuuden kannal a.”
Muu oksen hallin a ”Välillä un uu, e ä muu oksia ehdään ain muu os en ilos a. Läheskään
kaikki muu okse ei ä ole ollee onnis unei a.”
Toimin a a a ”Ohjelmien käy äjien pi ää aina olla mukana kehi ämässä uusia jä jes elmiä,
muu en helpos i oiminnallisuus on heikko.”
Teknologinen ympä is ö
Ajan asaise ja oimi a
yö älinee
”Liian moni jä jes elmä ei keskus ele keskenään, ai an äly ömäs i ulee eh yä
kaksi- ja moninke ais a ki jaamis a ihan liian moneen paikkaan.”
Digi u a ”Teknologian hyödyn ämiseen e eydenhuollossa lii yy oleellises i
kysymykse ie o u as a ja iedon käy ös ä ee ises i.”
Sosiaalinen ympä is ö
Ve ais uki ja yh eis yö ”Kollegoiden uki on ä keää.”
Vuo o aiku us ”Digi aalise yö älinee ei ä koskaan ko aa lähikon ak ia. Ei ole ai an sama
asia olla yh eydessä digi aalisin yö älinein kuin esim. yh eise wo kshopi .”
Fyysinen ympä is ö
E gonomia ”Pää e yö asi aa niskaa ja ha ioi a, on jänne upen ulehdus a ym. Näy ön
alo asi aa silmiä.”
Työsken ely ila
”Työsken ely huonoissa oimima omassa ja likaisissa iloissa ei ole ko in
miel äylen ä ää.”
Yksilöllise oima a a
Asennoi uminen ”Kokemukseni mukaan nega ii inen suh au uminen uuden asian ope eluun
on mones i sen iellä, e ä uusi eknologian saadaan käy öön.”
Ajanhallin a ”Teknologia on hy ä o ja mu a huono isän ä; meidän jokaisen äy yy
huoleh ia i se omas a ajankäy ös ämme ja huomion kohdis amises a.”
Oma osaaminen ”Vaa ii pe eh ymis ä ja ku as i.”
Hy in oinnis a
huoleh iminen ”Vas apaino digi yössä ä keää, esim. ulkoilun muodossa”
Vies ien ja ä sykkeiden
ajaaminen
”Ja ku a saa a illa oleminen kuo mi aa usein hy in huomaama a. Toisaal a
myös kouku aa nopeas i olemaan saa a illa ai ie oinen asioiden kulus a.”
“Vies i- ja yh eydeno omää ä e i kana ia pi kin on iimeisen kahden uoden
aikana lisään yny al a as i eikä yöaikaa niihin eagoimiseen ole enempää
kuin ennen. Käy ännössä ämä a koi aa si ä, e ä al aosa ies i ul as a jää
huomioima a. Joskus kannoin äs ä syyllisyy ä, ny olen hy äksyny asian.”
346
sekä yksilöllis en oppimis apojen ja - a peiden unnis amisen ä keys.
Iäkkäämmä yön ekijä koki a , e ei heidän a pei aan huomioida yö-
elämän a joamissa oppimisen ja kehi ymisen mahdollisuuksissa. Lisäksi
as aaja koki a , e ä jä jes elmien ja so ellus en suunni elussa pi äisi
osallis aa loppukäy äjiä enemmän, jo a ne as aisi a pa emmin käy -
äjien a peisiin. Teknologian käy ön osal a yöpaikoille kai a iin myös
selkeämpiä yh eisiä pelisään öjä, oimin a apoja ja as uun jakamis a.
Teknologioiden esime kiksi koe iin ähen ä än pe us eh ä ään käy-
e ä ää aikaa. Teknologiaan lii y ä haas ee lii yi ä päällekkäis en,
yh eensopima omien ja hi aiden eknologioiden aiheu amaan lisä yö-
hön ja kuo mi ukseen sekä huoleen ii ä äs ä digi u as a. Sosiaalisen
alueen osal a esiin uo iin yh eis yön ja e ais uen me ki ys ä esime -
kiksi (digi)osaamisen ja yön kehi ämisen näkökulmas a. Lisäksi nousi
esiin huoli sii ä, e ä eknologia ei saa ko a a ihmiskon ak eja. A oi-
missa as auksissa nousi esiin myös yysiseen yöympä is öön ja e go-
nomiaan lii y iä haas ei a. Yksilöllisiin oima a oihin lii y ä ekijä
koski a yön ekijöiden omia asen ei a, omaa osaamis a, ajanhallin aa,
ajojen ase amis a ies eille ja ä sykkeille sekä omas a kokonaishy in-
oinnis a huoleh imis a. Nega ii inen suh au uminen koe iin ekno-
logian käy ööno on es eeksi. Posi ii isen asen een omaa a sen sijaan
un ui a mukau u an eknologisiin muu oksiin helpommin ja koki a
eknologian pääosin yö ä helpo a ana asiana. Asennoi uminen heijas-
ui myös oman osaamisen kehi ämiseen. Teknologioiden ope elu aa ii
aikaa, mu a ain ope elemalla oi hahmo aa eknologioiden uoma
hyödy . Digi yöhön lii yen uo iin esiin myös ajanhallinnan haas ee sekä
ja ku an ä syke-, in o maa io- ja ies i ul an aiheu ama kuo mi us.
Pohdin a
Vaikka eknologialla ominaisuuksineen on ulos en pe us eella huo-
ma a a ooli eknos essin aken umisessa, on ilmeis ä, e ei eknologia
yksinään seli ä yössä koe ua eknos essiä. Tämän u kimuksen ulok-
se uki a käsi ys ä sekä yksilöllis en e ä yön aa imus en ja oima-
a a ekijöiden me ki ykses ä sekä eknos essin e ä yöhy in oinnin
kannal a. Teknos essiin o a yh eydessä yön ekijän oma asen ee ja
347
osaaminen sekä o ganisaa ion oimin aympä is ö oppimisen ja kehi y-
misen mahdollisuuksineen. Digimu os on ja ku aa oppimis a. Digi aa-
lise ohjelma ja so ellu ukse kehi y ä ja muu u a ja ku as i, jo en
myös digiosaamisen ulee kehi yä. Puu (Ku a 5) ku as aakin yksi-
lön ja ku aa oman osaamisen kehi ämis ä, jo a e i yises i digi alisaa-
ion aikakaudella a i aan (Sala ym. 2020). Kas aakseen puu a i see
au ingon aloa (ja ku an oppimisen ja kehi ymisen mahdollisuude ),
e ä (suju a pui ee , iedon jakaminen ja yh eisöllisyys) sekä a in ei a
(muu o ganisaa ios a kumpua a oima a a ).
Ku io 5. Keskeise keino eknos essin lie en ämiseksi
Tu kimus ulos en pe us eella eknos essin mää ä oli keskimää-
in ko keampaa iäkkäämmillä ja kokeneemmilla yön ekijöillä sekä
niillä yön ekijöillä, jo ka koki a puu ei a eknologisessa osaamises-
saan (Tu kimuskysymys 1). Iäkkäämmä yön ekijä myös koki a , e ei
348
heidän a pei aan huomioida yöelämän a joamissa oppimisen ja kehi -
ymisen mahdollisuuksissa (Tu kimuskysymys 2). Saamiemme ulos en
pohjal a he ää kysymys, kehi y ä kö digi aido ii ä äs i yössä. Tuomi-
aa an ja Alasoinin (2020) mukaan Suomessa alli see isoja digi aalisia
kuiluja kansalais en kesken sekä yöelämässä e ä yöelämän ulkopuo-
lella. Tyypillinen käy ökuilussa ole a on yön ekijäasemassa ole a nuo i
ai iäkäs mies, joka yösken elee sellaisissa yö eh ä issä, joissa digi äli-
nei ä ei a i a (Tuomi aa a & Alasoini 2020). Digi aalis en yö älinei-
den ja so ellus en käy ö on yhä ii iimpi osa yö ä. Jo a eknologia-
ai ojen kehi ämiseen ja ylläpi ämiseen suunna u uki olisi ehokas a,
ulisi e i ikäis en, e i aiheessa yöu aa ole ien ja e i eh ä issä oimi ien
yön ekijöiden osaamis aso ja -puu ee sekä oppimis a a ja - a pee
unnis aa nykyis ä pa emmin. Digi alisoi u assa yöelämässä a i aan-
kin ennen muu a a e- ja ilannekoh aises i adap oi u ia oppimisen ja
kehi ymisen mahdollisuuksia. Teknologioiden käy ööno oon, koulu-
ukseen ja ukeen on myös a a a a ii ä äs i esu sseja, ku en aikaa ja
ukea (Ta a da ym. 2011; Tuomi aa a ym. 2019; Val a ym. 2021). Hy ä
oppimismahdollisuude o a keskeisessä asemassa yön mielekkyyden
kannal a (Laine 2015). Kan apään kau a ope elu aiheu aa i hei ä ja
si ä kau a sekä kus annuksia e ä u hau umis a. Teknologioiden eho-
kas ja mielekäs käy ö aa ii koulu us a ja oman osaamisen kehi ämis ä.
Nos ammekin yhdeksi keskeiseksi eknos essin lie en ämiskeinoksi
ja yöhy in oinnin pa an amismahdollisuudeksi ja ku an oppimisen
ja kehi ymisen mahdollisuude , jo ka an a a almiuksia muu u aan
digi yöhön (Ku a 5).
Digi alisaa ion aikakaudella yh eisöllisyyden me ki ys nousee kes-
keiseen asemaan yössä (Tuomi aa a & Alasoini 2020). Yh eisöllisyyden
unne on yh eydessä niin si ou umiseen, yö yy y äisyy een kuin yöhy-
in oin iin (Lampinen ym. 2013). Tulos en pe us eella näy ää sil ä, e ä
kollegoiden uen puu e on yh eydessä koe uun eknos essiin (Tu ki-
muskysymys 1). Yh eis yö ja sosiaalinen uki o a e inomainen keino
lisä ä samanaikaises i pai si eknologian käy öä myös yöhy in oin ia
(Mäkiniemi ym. 2017; Val a ym. 2020; Weine ym. 2021). Pennasen
(2015) mukaan yöhy in oinnin ylläpi ämisen ja kehi ämisen näkö-
kulmas a muu u assa yöelämässä ja e ilaisissa yöyh eisöissä on ä keää
hahmo aa myös yöyh eisöön kuulumisen, yh eis yön ja aiku amisen
349
me ki ys. Tulos en mukaan as aaja koki a , e ä jä jes elmien ja so el-
lus en kehi ämisessä pi äisi osallis aa loppukäy äjiä enemmän (Tu ki-
muskysymys 2). Osallis amalla yön ekijöi ä eknologioiden suunni -
elussa ja käy ööno ossa oidaan a mis aa, e ä eknologia as aa a
pa emmin käy äjiensä a peisiin (Haepp 2021; Ta a da ym. 2011; Val a
ym. 2021). Kehi ämis oimin aan osallis uminen ah is aa myös oppi-
mis a ja osaamis a (Helminen 2021). Koska al aosa yöpaikoilla apah-
u as a oppimises a apah uu muualla kuin o maaleissa koulu uksissa,
yksi a eeno e a a keino edis ää yön ekijöiden digiosaamis a muu -
u issa yöympä is öissä on digimen o oin i (Leppisaa i 2020; Vähäsan-
anen & Hämäläinen 2019). Digimen o oinnin a ulla oidaan myös
samanaikaises i lisä ä sekä yh eis yö ä e ä hy ien käy än eiden le i ä-
mis ä o ganisaa ioiden sisällä. Tulos emme pe us eella nos amme yh ei-
söllisyyden ah is amisen yhdeksi keskeiseksi keinoksi lie en ää ekno-
s essiä ja si ä kau a pa an aa yöhy in oin ia (Ku a 5).
Tulokse osoi i a myös, e ä iedon jakaminen on yksi keskeinen
eknos essiä lie en ä ä keino. Vas aaja oi oi a selkeämpää ies in ää
käy e ä is ä ja uloillaan ole is a eknologisis a älineis ä sekä niiden
hyödyn ämismahdollisuuksis a (Tu kimuskysymys 2). Toisinaan ie o
kulki ain suus a suuhun. Tiedonsaannin haas ee ja käsi eiden epäsel-
yys oli a myös yh eydessä koe uun eknos essiin (Tu kimuskysymys
1). Tiedo amalla eknologioiden käy ööno os a ja niiden aiku uksis a
yönkulkuun hy issä ajoin, oidaan ähen ää kuo mi us a ja muu os-
as a in aa (Tuomi aa a ym. 2019; Val a ym. 2021). Sisäiseen ies in ään
kanna aa panos aa, sillä se on me ki ä ä osa yöhy in oin ia. Pa haim-
millaan sisäinen ies in ä oi lie en ää s essin kokemus a sekä au aa
koh aamaan muu oksen helpommin (Zi o ym. 2021). Siksi kolmas kes-
keinen keino lie en ää eknos essiä on iedon jakaminen (Ku a 5).
Neljäs selkeä eema, joka uloksis amme nousi esiin, on suju ien
pui eiden luominen sekä yön eolle e ä oman osaamisen kehi ämi-
selle (Ku a 5). Ohjelmis ojen yh eensopi uuden puu ee ja yö a koi-
ukseen sopima on eknologia oli a yh eydessä koe uun eknos es-
siin (Tu kimuskysymys 1). Päällekkäis en ja kankeiden eknologioiden
koe iin aiheu a an ylimää äis ä yö ä ja kuo mi us a (Tu kimuskysy-
mys 2). Suju an yön ja si ä kau a yöhy in oinnin pe usedelly ys o a
yöhön so el u a ja oimi a eknologia (Ayyaga i ym. 2011; Tuomi-
350
aa a ym. 2019), mu a myös yöympä is ö a kaisu on syy ä huomi-
oida. Aineis ossa esiin nousi a e gonomise haas ee (Tu kimuskysymys
2). Pää e yö oi aiheu aa hai allis a yysis ä kuo mi us a, ku en niskan,
ha ioiden, selän ja silmien asi us a. Myös ies ien ja ä sykkeiden ajaa-
minen koe iin haas eelliseksi (Tu kimuskysymys 2). Työympä is ön
in o maa io ul aa ja ä sykkei ä oidaan py kiä halli semaan laa imalla
yh eise pelisäännö yöyh eisö ies in ään (Koh akangas ym. 2021; Val a
ym. 2021). Suju a pui ee luodaan siis ennen kaikkea ajan asaisilla ja
oimi illa eknologioilla, mu a myös yöympä is ö a kaisuilla ja yh ei-
sillä pelisäännöillä.
Tässä lu ussa ku aamamme u kimuksen luo e a uu a lisää aikai-
semmin käy e y ja es a u mi a i (Ragu-Na han ym. 2008), jois a
ämän u kimuksen eknos essiä ka oi a a kysymykse mukau e iin.
Lisäksi eknos essin mi a in sisäisen johdonmukaisuuden a ioin iin
käy e iin summamuu ujan C onbachin al a -ke oin a, joka oli hy ä
(0,80). Tu kimuksen aikana hyödynne iin myös u kija iangulaa io a.
Aineis on hankin aan ja analyysiin on osallis unu useampi u kija. Tu -
kimuksen osallis ujien mää ä oli myös a sin ko kea (N=1032). Tämä
oi ke oa sii ä, e ä as aaja koki a u kimusaiheen ajankoh aisena ja
ä keänä. Vas aajis a yli puole (68 %) oli naisia, mu a ämä seli yy sillä,
e ä u kimuksen yh enä koh eena oli nais al ainen e eydenhuol o-
sek o i. Tu kimuksen ah uu ena oidaan myös pi ää si ä, e ä saadu
ulokse o a yh ene äisiä aiempien u kimus ulos en kanssa. Samalla
ulokse kui enkin a josi a myös uusia näkökulmia eknos essin ilmi-
ös ä, sillä u kimusaineis on ulkinnassa hyödynne iin usei a eo ee i-
sia näkökulmia (o ganisaa io eo ia, ja ku a oppiminen, yöhy in oin i).
Ja kossa eknos essiä ulisi u kia monimene elmäises i yhdis äen u ki-
mukseen sekä objek ii isia ysiologisia mi auksia (esim. syke- ja syke-
älin aih elun mi aus) e ä subjek ii isia mi ausmene elmiä (e ilaise
kyselylomakkee ja haas a elu ). Ylikuo mi us ilojen ka oi amisessa
myös s essin pi käkes oinen seu an a olisi ä keää. Työhy in oin iin
kun oisaal a on yh eydessä myös apaa-ajalla koe u s essi ja palau u-
minen (K i z 2014). Vai aako eknos essi myös apaa-ajalla? Olisi myös
mielenkiin ois a sel i ää, mi en näihin uloksiin on aiku anu ko o-
nak iisi, e ä yösken ely sekä muu uneisiin yöolosuh eisiin sopeu umi-
sen a e.
351
Tu kimuksemme käy ännöllinen ja yh eiskunnallinen kon ibuu io
ky key y ä o ganisaa ioiden yöhy in oinnin kehi ämiseen. Tekno-
s essin nega ii ise aiku ukse näky ä uloksellisuuden ja uo a uu-
den laskuna (Ta a da ym. 2007). Pi ki yessään eknos essi oi aiheu -
aa yöuupumus a, jonka hin a niin yön ekijälle i selleen, yönan ajalle
kuin yh eiskunnalle on ko kea (K i z 2014; OECD/EU2018; Su ela
ym. 2019; Työ e eyslai os 2019). Hy in oi a henkilös ö on yöpaikan
ä kein oima a a. Siksi eknos essinhallin aan sekä ja ku an oppimisen
ja kehi ymisen mahdollisuuksiin kanna aa panos aa. Tu kimuksen ai-
ku a uu a oidaankin a ioida po en iaalis en yöhy in oinnin aiku-
us en alossa. Teo ian ja empi ian uo opuhelulla löyde iin keskeisim-
mä keino eknos essin lie en ämiseksi ja si ä kau a yöhy in oinnin
lisäämiseksi. Tu kimuksen eo ee isena kon ibuu iona syn yi ekno-
s essin, ja ku an oppimisen ja yöhy in oinnin kysymys en yh een kie-
ou umis a ku aa a malli (Ku a 5).
Kii okse
Tässä lu ussa ku aamamme u kimus on o eu e u osana Työsuojelu a-
has on ahoi amaa Digi aalise yöympä is ö : Pa empaa yh eisöllis ä ongel-
man a kaisua ja hy in oin ia (Well@DigiWo k) -hanke a. Kii ämme kaik-
kia yh eis yökumppanei amme ja hankkeen oimin aan osallis unei a.
Lähdelue elo
Al-Fudail, Mohammed & Mella , Ha ey (2008) In es iga ing eache s ess
when using echnology. Compu e s & Educa ion, 51 (3), 1103–1110.
A onsson, Gunna (1988) S ess, skill demands and heal h in compu e -medi-
a ed wo k. Displays. Technology and Applica ions, 9, 14–16.
Ayyaga i, Ramak ishna, G o e , Va un & Pu is, Russel (2011) Technos ess:
Technological an eceden s and implica ions. MIS qua e ly, 35(4), 831–
858.
Bo di, Lau a, Okkonen, Jussi, Mäkiniemi, Jaana-Piia & Heikkilä-Tammi, Ki si
(2017) Employee-de eloped ways o enhance in o ma ion e gonomics.
Teoksessa Tu unen, Ma kku & Vää äjä, Heli, Paa ilainen, Janne & Olsson,
352
Thomas. P oceedings o he 21s In e na ional Academic Mind ek Con-
e ence (AcademicMind ek ‘17). New Yo k: Associa ion o Compu ing
Machine y, 90–96.
Bo di, Lau a, Okkonen, Jussi, Mäkiniemi, Jaana-Piia & Heikkilä-Tammi, Ki si
(2018) Communica ion in he Digi al Wo k En i onmen : Implica ions
o Wellbeing a Wo k. No dic Jou nal o Wo king Li e S udies, 8(S3).
Bo di, Lau a & Okkonen, Jussi (2018) In o maa ioe gonomian näkökulmia
ie o yöhön. Impulsseja 3. h ps://so sa ounda ion. i /lau a-bo di-jussi-
okkonen-in o maa ioe gonomian-nakokulma- ie o yohon/
Cali , Ch is ophe B., Sa ke , Saonee, Sa ke , Sup a eek & Fi zge ald, Cyn hia
(2015) The B igh and Da k Sides o Technos ess: An Empi ical S udy o
Heal hca e Wo ke s. Teoksessa Ca e, T aci A., Heinzl, A min & U quha ,
Ca hy. P oceedings o he 36 h In e na ional Con e ence on In o ma ion
Sys ems (ICIS). Texas: Associa ion o In o ma ion Sys ems.
Cali , Chi ophe B. & B ooks, S oney (2020) An empi ical s udy o ech-
no-s esso s, li e acy acili a ion, bu nou , and u no e in en ion as expe-
ienced by K-12 eache s. Compu e s & Educa ion, 157, 103971.
Chou, Hui-Lien & Chou, Chien (2021) A mul ig oup analysis o ac o s
unde lying eache s’ echnos ess and hei con inuance in en ion owa d
online eaching, Compu e s & Educa ion, 175, 104335.
Clu e, Robin (1998) TechnoS ess: A Con en Analysis. Ken : Ken S a e Uni-
e si y. h ps:// i les.e ic.ed.go / ull ex /ED423911.pd
Colligan, Thomas W. & Higgins, Eileen M. (2006) Wo kplace S ess. Jou nal o
Wo kplace Beha io al Heal h, 21(2), 89–97.
Da , Richa d L. (2009) O ganiza ion Theo y and Design 10. p. Sou h-Wes -
e n: Sou h-Wes e n Cengage Lea ning.
De Gio anni, Ka ya & Ca ania, Go ied (2018) The impac o echnos ess on
pe sonal well-being - an analysis o indi idual and g oup di e ences. Sym-
posia Meli ensia, 14, 211–223.
Dodge, Rachel, Daly, Anne e, Huy on, Jan & Sande s, Lalage (2012) The chal-
lenge o de i ning wellbeing. In e na ional Jou nal o Wellbeing, 2(3), 222–
235.
Fische , Thomas & Riedl, René (2015) Theo izing echnos ess in o gani-
za ions: A cybe ne ic app oach. Teoksessa Thomas, Oli e & Teu ebe g,
F ank. P oceedings o he 12 h In e na ional Con e ence on Wi scha s-
in o ma ik, 1453–1467.
Fuglse h, Anna M. & Sø ebø, Øys ein (2014) The e ec s o echnos ess wi hin
he con ex o employee use o ICT. Compu e s in Human Beha io , 40,
161–170.
Ge lande , Eija-Ma ia & Launis, Ki s i (2007) Työhy in oinnin a kas eluikku-
353
na . Työelämän u kimus 5(3), 202–212.
Haepp, Tobias (2021) New echnologies and employee well-being: he ole o
aining p o ision. Applied Economics Le e s. h ps://doi.o g/10.1080/
13504851.2021.1922579
Hakanen, Ja i (2009) Työn imun a ioin imene elmä. Helsinki: Työ e eyslai-
os.
Hakanen, Ja i (2011) Työn imu. Helsinki: Työ e eyslai os.
Ha ch, Ma y J. (2018) O ganiza ion heo y. 4. p. New Yo k: Ox o d Uni e -
si y P ess.
Helminen, Ja i (2021) Ja ku an oppimisen koulu ukse ja osaamisen kehi ä-
mis a pee sosiaalialalla. Diak Työelämä 23. Helsinki: Diakonia-amma i-
ko keakoulu.
Heponiemi, Ta ja, Hyppönen, Hannele, Vehko, Tuulikki, Aal o, Anna-Ma i,
Vänskä, Jukka & Elo ainio, Ma ko (2017) Finnish physicians’ s ess ela ed
o in o ma ion sys ems keeps inc easing: a longi udinal h ee-wa e su ey
s udy. BMC Medical In o ma ics and Decision Making, 17.
Hämäläinen, Raija, Nissinen, Ka i, Mannonen, Joonas, Lämsä, Joni, Leino,
Kaisa & Taajamo, Ma i (2021) Unde s anding eaching p o essionals’ dig-
i al compe ence: Wha do PIAAC and TALIS e eal abou echnology- e-
la ed skills, a i udes, and knowledge? Compu e s in Human Beha io ,
117, 106672.
Isiakpona, Chidi & Adebayu, Oye onke (2011) The Impac o Technos ess
on Lib a ians: A Su ey o Co enan Uni e si y Lib a y. The In o ma ion
Manage , 11(1 & 2), 56–61.
Ja is, Pe e (2004) Adul educa ion and li elong lea ning: Theo y and p ac ice.
3. p. London: Rou ledge.
Jones, Ca he ine, Hadley, Fay, Waniganayake, Manjula & Johns one, Melissa
(2019) Find you ibe! Ea ly childhood educa o s de i ning and iden i y-
ing key ac o s ha suppo hei wo kplace wellbeing. Aus alasian Jou -
nal o Ea ly Childhood, 44(4), 326–338.
Key iläinen, Ma ianne & Su ela, Hanna (2018) Suomalais en palkansaajien
kokemuksia yön digi alisaa ios a, Työelämän u kimus – A be sli s o sk-
ning, 16(4), 275–288.
Koh akangas, K is a, Koski alo, Inga & Vanhala, Anna (2021) Digiajan yöhy-
in oinnin yöki ja. Lapin yliopis on yh eiskun a ie eellisiä julkaisuja C,
Työpape ei a. Ro aniemi: Lapin yliopis o.
Ko zynski, Pawel, Rook, Ca oline, T eacy, Elizabe h F. & Ke s de V ies, Man ed
(2021) The impac o sel -es eem, conscien iousness and pseudo-pe sona-
li y on echnos ess. In e ne Resea ch, 31(1), 59–79.
K i z, Rosa (2014) Työpe äinen s essi ja sen hallin a. Tampe e: Tampe een ek-
354
nillinen yliopis o.
Laine, Pe i (2015) Oppimismahdollisuude , osaaminen ja yöhy in oin i.
Aikuiskas a us, 35(1), 30–46.
Lakkala, Minna (2018) Yh eisöllinen oppiminen ja digi aalise oppimisympä-
is ö . Val iohallinnon kehi ämisen ajankoh aisleh i 1. h ps:// e kkojul-
kaisu . m. i /zine/137/a icle-19191
Lampinen, Mai-S ina, Vii anen, Elina & Konu, Anne (2013) Sys emaa inen
ki jallisuuska saus yh eisöllisyydes ä yöelämässä. Sosiaalilääke ie eellinen
Aikakausleh i, 50(1).
La To e, Giuseppe, Esposi o, Alessia, Scia a, Iliana & Chiappe a, Ma a (2019)
De i ni ion, symp oms and isk o echnos ess: a sys ema ic e iew. In e -
na ional a chi es o occupa ional and en i onmen al heal h, 92(1), 13–35.
La To e, Giuseppe, De Leona dis, Ve onica & Chiappe a, Ma a (2020) Tech-
nos ess: how does i a ec he p oduc i i y and li e o an indi idual?
Resul s o an obse a ional s udy. Public Heal h, 189, 60–65.
Lemme y, Soila (2020) I seohjau u an yössä oppimisen ihanuus ja ongelmal-
lisuus: Koh i sosiokul uu is a näkökulmaa. Aikuiskas a us, 40(4), 328–332.
Leppisaa i, I ja (2020) Digimen o oin i osana yöelämäläheis ä ja ku an oppi-
misen ekosys eemiä. Aikuiskas a us, 40(1), 22–35.
Manka, Ma ja-Liisa & Manka, Ma ju (2016) Työhy in oin i. Helsinki: Talen-
um P o.
Ma chio i, Danilo M., Maina des, Eme son W. & Rod igues Rica do G.
(2019) Do Indi idual Cha ac e is ics In l uence he Types o Technos ess
Repo ed by Wo ke s? In e na ional Jou nal o Human–Compu e In e -
ac ion, 35(3), 218–230.
Maslach, Ch is ina, Schau eli, Wilma . B. & Lei e , Michael. P. (2001) Job bu n-
ou . Annual Re iew Psychology, 52, 397–422.
McCoy, Cindy (2010) Pe cei ed sel -e i cacy and echnology p o i ciency in
unde g adua e college s uden s. Compu e s & Educa ion, 55(4), 1614–
1617.
Mäkiniemi, Jaana-Piia, Ahola, Salla, Sy änen, An i, Heikkilä-Tammi, Ki si &
Vi eli, Ja mo (2017) Digi alisoi u a koulu - hy in oi a ope aja ? Mi en
edis ää digi alisoi umis a ja yöhy in oin ia. TRIM Resea ch Repo s, No.
24. Tampe e: Tampe een yliopis o.
Nei aanmäki, Pekka, Leh o, Ma i & Sa onen, Ma i (2021) Yh eiskunnan
digimu os. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis on IT- iedekun a.
Nisa ani, Amna Shi i a, Kiely, Gaye & Mahony, Ca olanne (2020) Wo ke s’
echnos ess: a e iew o i s causes, s ains, inhibi o s, and impac s. Jou nal
o Decision Sys ems. h ps://doi.o g/10.1080/12460125.2020.1796286
OECD/EU (2018) Heal h a a Glance: Eu ope 2018: S a e o Heal h in he
