This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Radikaalisuuden ila ja paika julkisen sek o in sosiaali yössä
© Ki joi aja 2023
Published e sion
Ran amäki, Niina; Kokkonen, Tuomo
Ran amäki, N., & Kokkonen, T. (2023). Radikaalisuuden ila ja paika julkisen sek o in
sosiaali yössä. In K. Nä hi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Ran amäki, & S. Ruonakangas (Eds.),
Raken eellisen sosiaali yön ila ja ule aisuus Suomessa (pp. 254-268). Jy äskylän yliopis o.
Sophi, 154. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-9712-0
2023
254
15.
Radikaalisuuden ila ja paika
julkisen sek o in sosiaali yössä
Niina Ran amäki & Tuomo Kokkonen
Raken eellis a sosiaali yö ä ku a aan yleises i kaksoissidoksena, jossa
yksilöllinen ja yh eiskunnallinen o a kiin eässä uo o aiku uk-
sessa keskenään (Pohjola 2014; Mullaly & Dup é 2019). Yksilö ason
muu oksen a oi elun aus alla oidaan unnis aa ei eläinen käsi ys,
jonka mukaises i yh eiskunnassa alli se a sy jin ä ja so o es ä ä ihmisiä
o amas a käy öön kaikkea si ä po en iaalia ja osaamis a, jo a heillä on
(F ei e 1970). Tässä ilan eessa sosiaali yön e i yinen eh ä ä on ukea
asiakkaidensa oimaan umis a ja al ais umis a (empowe men ) si en, e ä
he ule a ie oisiksi sosiaalis en ongelmien aus alla aiku a is a aken-
eellisis a syis ä ja ak i oi u a sen myö ä oimimaan asioiden muu a-
miseksi niin omassa elämässään, yh eisön jäseninä kuin yh eiskunnan
muodos a ina kansalaisina (Mullaly & Dup é 2019, 306–315; Mo eau
1990). Toinen, eminismis ä omaksu u käsi ys, paino aa henkilökoh ai-
sen ja polii isen yh eenkie ou uneisuu a sekä edelleen yh eiskunnan
asolla apah u aa muu os a. Jos sosiaali yö keski yy a kaisemaan sosi-
aalisia ongelmia ja niiden seu auksia yksilö asoon keski yen aa ana on,
255
e ä se samalla ies ii olemassa ole an asioiden ilan hy äksymises ä. Ai o
asioiden muu aminen edelly ää yksilö ason yli ämis ä ja sii ymis ä
oimimaan suo aan aken eiden asolla. (Mullaly & Dup é 2019, 297.)
Edellisiä yhdis äen aken eellinen sosiaali yö mää i yy oiminnaksi,
jolle on leimallis a py kimys niin yksilö- kuin yh eiskun a asoilla ilme-
ne ien aken eellis en epäkoh ien adikaaliin – juu iin pu eu u aan ja
pe us eisiin mene ään – muu okseen. Se ko os aa henkilökoh aisen ja
sosiaalisen dialek is a suhde a: a oi e oikeudenmukaisemmas a, asa-
a oisemmas a ja demok aa isemmas a yh eiskunnas a oidaan saa u -
aa ain silloin, kun yössä o e aan samanaikaises i huomioon yksilölli-
sen ja yh eiskunnallisen muu oksen a e (Nä hi, luku 2 ässä eoksessa).
Sosiaali yöl ä i sel ään adikaali näkökulma pe äänkuulu aa yön polii -
isen luon een unnis amis a: kaikki se, mi ä ehdään ai jä e ään eke-
mä ä, on läpeensä polii is a. (Mullaly & Dup é 2019, 5–7; 296–297;
Geo ge & Ma lowe 2008.) Ymmä ys polii isuuden läsnäolos a on läh-
ökoh aises i edelly ys nyky ilan kyseenalaisemiselle, ja samalla se oimii
pe us ana aih oeh ois en ule aisuuden isioiden luomiselle. (Kokko-
nen, luku 3 ässä eoksessa.)
Suomalainen sosiaali yö on ah as i julkisen sek o in oimin a aken-
eisiin ja käy än öihin si ou unu a (Pohjola 2014; myös Nä hi, luku 2
ässä eoksessa). Tä ä oi aken eellisen sosiaali yön pe in eeseen sisäl-
y än adikaalin muu oksen a oi elun kannal a pi ää sekä mahdolli-
suu ena e ä ongelmana. Hy in oin ipoli iikan ins i u ionalisoi uneen
kokonaisuuden osana sosiaali yö on jo almiiksi osa muu oksen koh-
eena ole aa jä jes elmää ja legi iimi oimija sen sisällä. Asemansa kau a
se oi aiku aa moniin niis ä asiois a, jo ka aken eellisen sosiaali yön
kannal a o a keskeisiä. Kansain älisessä e ailussa suomalaisen sosiaa-
lidemok a ian idealle pohjau u an hy in oin i al ion onkin ka so u jo
saa u aneen mone aken eellisen sosiaali yön a oi eis a. Sen oimin-
aa ohjaa a a o , uskomukse ja pe iaa ee sekä apa, jolla näi ä oi-
meenpannaan, o a a sin yh ene äise sosiaali yön ee is en pe iaa -
eiden kanssa. Samoin hy in oin i al ion a joama u a ja uo ama
pal elu edis ä ä monin a oin yh eiskunnallis a asa-a oa ja oikeu-
denmukaisuu a sekä luo a hy ä läh ökohda yksilöiden elämälle.
Demok aa inen hallin ajä jes elmä puoles aan a mis aa sen, e ä e i-
lais en ihmis yhmien a pee ule a unnis e uiksi ja huomioon o e-
256
uiksi sekä epäoikeudenmukaisuu a aiheu a iin oimin a aken eisiin ja
käy än öihin puu u aan – ai ähin äänkin älle on olemassa oimi a
äylä . (Mullaly & Dup é 2019, 27.)
Ongelmaksi alli se assa ilan eessa muodos uu kui enkin asapainon
löy äminen suh eessa siihen, missä mää in sosiaali yö oi kyseenalais aa
sille i selleen sen nykyisen aseman ja oikeu uksen an anu a jä jes elmää
ai ase ua as akkain suh eessa siihen (Mullaly & Dup é 2019, 326–
337). Muiden hy in oin i al ioon kiin eäs i ky key y ien amma ien
a oin myös sosiaali yössä läh ökohdan muodos aa Suomen pe us uslain
(1999/731) 19 pykälän ki jaus, jonka mukaises i hy in oin i al ion eh-
ä ä on u a a jokaiselle yksilölle hänen a i semansa ii ä ä pal elu
ja sosiaalinen u a. Sosiaali yön eh ä änä on näin ollen u a a kaikkia
kansalaisia ja kaikil a keskeisil ä sosiaalisil a iskeil ä (Sipilä & An onen
2016). Käy ännössä yösken ely ämän o eu amiseksi on niin a oi -
eidensa kuin sisäl öjensä puoles a ah as i lainsäädännön ohjaamaa.
Hy in oin i al iollisena oimijana sosiaali yös ä on ullu julkisen sek-
o in kumppani sekä kulloisena aikana allalla ole an sosiaalipoli iikan
äli äjä ja oimeenpanija (esim. Kananoja 2009; Pohjola 2014, 28–29).
Sosiaali yön kannal a ah a ky kös uni e salismin pe iaa eeseen ei
ole kui enkaan äysin is i iida on. Ki si Juhila (2002, 11) pe us elee
ä ä kahdes a näkökulmas a. Ensinnäkin sosiaali yön kohde yhmä ja
amma illinen missio – yh eiskunnassa ma ginaaliin asemaan jou unei-
den ihmis en puolelle ase uminen ja heidän asemansa pa an aminen
– ei ole yleinen, aan a sin aja u ja e i yinen. Toinen pe us e lii yy
sosiaali yön ooliin iimesijaisena au amisjä jes elmänä sekä u a e k-
kona niille, jo ka o a pudonnee ”no maalien” ai ”yleis en” pal elui-
den ja ukien ulkopuolelle. Voidaankin äi ää, e ä sosiaali yön eh ä ä
osana hy in oin i al ion jä jes elmää ii aa i se asiassa uni e salismille
as akkaiseen, esiduaaliseen, käsi ykseen sosiaalipoli iikas a, jossa julki-
sen allan uen ja in e en ion koh eena on ain osa kansalaisis a (Sipilä
& An onen 2016). Raken eellisen sosiaali yön kannal a pa adoksaalis a
on lisäksi se, e ä myös hy in oin i al io ja sosiaali yö sen osana o a i se
uo amassa iimesijaisen u an a e a. Näin e enkin niiden ihmis en
kohdalla, jo ka ei ä mahdu uni e salismin ka amaan ”keskimää äisen
samanlaisuuden” pii iin. (Juhila 2002.)
Edellä esi e y ohjaa äis ämä ä poh imaan, onko suomalaisessa jul-
kisen sek o in sosiaali yössä ylipää ään sijaa ai a e a aken eelliseen
257
sosiaali yöhön sisäl y älle adikaalin muu oksen a oi elulle. Julki-
sella sek o illa yösken ele ien sosiaali yön ekijöiden okus yhmähaas-
a elujen analyysiin pohjau uen ä ä aja us a lähes y ään ässä lu ussa
kysymällä: 1) Mi kä o a aken eellisen sosiaali yön o eu us a ohjaa-
a läh ökohda ? 2) Mikä on aken eellisessa sosiaali yössä a oi el a an
muu oksen suun a? Py kimyksenä on lisä ä ymmä ys ä aken eellisen
sosiaali yön nyky ilas a ja -käy än eis ä sekä sii ä, millaisin ehdoin adi-
kaalia muu os a a oi ele an pe in een näkökulma olisi so elle a issa
osaksi julkisella sek o illa o eu e a aa aken eellis a sosiaali yö ä.
15.1 Raken eellisen sosiaali yön läh ökohda
ja eunaehdo
Poh iessaan, kuinka aken eellinen sosiaali yö ulisi mää i ellä, haas-
a eluun osallis unee sosiaali yön ekijä o a a läh ökohdakseen alan
amma iee ise pe iaa ee . Näihin nojau uen he luonneh i a aken-
eellis a sosiaali yö ä oiminnaksi, jonka oikeu us pe us uu sosiaali yön
aus alla aiku a iin humanismin ja demok a ian ihan eisiin ja as aa-
as i el oi e si oumukseen edis ää sosiaali yön ekijänä kaikessa oimin-
nassaan näi ä ilmen ä iä a oja (Raunio 2009).
Se [ aken eellinen sosiaali yö] on ähän amma iin kuulu a el ol-
lisuus, joka koskee kaikkia sosiaali yön eh ä iä. Myös i anomais-
yössä o eu e a aa moni asois a asiakkaiden asioiden ajamis a, ja
nii en sosiaalis en ongelmien, jo ka koske a a minun asiakkai ani,
niihin jollain a alla aiku amis a joko sen yksi äisen asiakkaan ai
si en meidän yöyksikön alinnoilla, a kaisuilla, a o alinnoilla. (…)
Elikkä se on semmoinen minun mieles ä el ollisuus (…) kuuluu
amma iee isiin aa imuksiin. (STV5/A/2)
Amma iee isyyden ase amis a aken eellisen sosiaali yön ensisijai-
seksi läh ökohdaksi oisi äl ä pohjal a ulki a e äänlaiseksi as a oimaksi
alli se alle uuslibe alismin aja uksia heijas ele alle yh eiskunnalliselle
ilmapii ille, joka ko os aa asian un ijuuden objek ii isuu a sekä ”lain-
ki jaimen” nouda amis a (ks. Julkunen 2017). Neu aalisuuden sekä
258
halli ujen pal elup osessien sijaan amma ie iikkaan nojau u a lähes y-
mis apa haas aa sosiaali yön ekijöi ä ali semaan puolensa sekä a kas e-
lemaan asioi a kokonais al aises i: ”Sosiaalialan amma ilaisilla on el olli-
suus ase ua yh eiskunnallisel a asemal aan heikompien yhmien puolelle, ukea
ihmisiä aikeissa elämän ilan eissa ja uoda ie oa koh uu omis a ilan eis a ja
sy ji is ä aken eis a polii iseen pää öksen ekoon.” (Talen ia, ei päi ämää ää).
Ollessaan ah as i amma iee isiin pe iaa eisiin si ou u aa aken-
eellinen yö on haas a el a ien mukaan ikään kuin au omaa inen osa
sosiaali yön ekijöiden a keen kuulu ia el oi ei a. Samalla se kui enkin
jää monil a osin iedos ama omaksi ai ähin äänkin näkymä ömäksi:
aken eellinen sosiaali yö on ikään kuin kaikkialla ja samanaikaises i se
ei näy missään.
Se aken eellinen sosiaali yö [on] ässä yössä jo enkin ähän, aikka
se on a allaan piilossa ja se ei ole niin iedos e ua, mu a kyllä mää
jo enkin koen, e ä me si ä sil i ehdään. Tai jo enkin a allaan py i-
ään aiku amaan laajemminkin niihin aken eisiin ja iedään jus
nii ä yössä ullei a epäkoh ia kui enkin ja semmoisia kehi ämiside-
oi a si en e eenpäin. Mu a se ei ole ehkä niin jo enkin iedos e ua
(…) aina aja elee, e ä ny minä een ässä jo enkin semmois a aken-
eellis a yö ä. Mu a kyllä se jo enkin siinä a jessa jollain a alla kui-
enkin on mukana. (STV3/A/2)
Tunnis e us a ja unnus e us a me ki ykses ä ja ä keydes ä huoli-
ma a aken eellisen sosiaali yön käy ännön o eu us osana sosiaali yön-
ekijöiden amma illisia eh ä iä e sii ielä monin a oin paikkaansa.
Raken eellises a yös ä ei puhu a e ikseen, eikä si ä löydy käsi eenä
yö ä ohjaa is a s a egiois a, oimin asuunni elmis a ai eh ä äku is a.
Tämä joh aa äis ämä ä siihen, e ä aken eellisen yön o eu umis a ja
aiku a uu a on e i äin aikea a ioida. Ja edellis ä ja kaen: kun o ga-
nisaa io asolla ai edes amma ikunnan sisällä ei ole yh eis ä ymmä -
ys ä sii ä, mi kä o a aken eellisen sosiaali yön päämää ä , a oi ee ja
mene elmä , käy sen suunni elmallinen o eu us ja kehi äminen – jollei
mahdo omaksi – niin ähin äänkin haas eelliseksi.
Se, millä a oin aja uksellisen ason si ou uminen amma ie iikkaan
ja edelleen aken eelliseen aiku amiseen muu uu ak ii iseksi oi-
259
minnaksi, on oinen kysymys. Raken eellinen sosiaali yö on päämää-
ä ie ois a ase au umis a niiden puolelle, jo ka syys ä ai oises a o a
jou unee yh eiskunnassa haa oi a aan asemaan: ie ois a e ia oisuuk-
sien paikallis amis a ja sys emaa is a oimin aa niiden pois amiseksi ( .
F ei e 1970). Haas a el a ien ke omuksissa nämä py kimykse saa a
ah immin sijaa yksilökoh aisen asiakas yön päi i äisissä koh aamisissa.
Me py i ään edis ämään oikeudenmukaisuu a asiakkaiden kohdalla
ja au e aan hei ä ajamaan asiaansa. Jos he o a esime kiksi yy ymä -
ömiä pal eluihin, niin meidän el ollisuuksiinhan kuuluu ke oa,
e ä mi en oidaan ali aa. Ja ke o aan myös pal eluis a, mi kä ei ole
kunnan myön ämiä, ku en jä jes ö oiminnas a ai muus a, mis ä oi
apaaeh oises i saada si en e ais ukea ai ymmä ys ä siihen asiak-
kaana olemiseen ja oisaal a niihin ongelmiin, mihin hae aan muu-
os a. (STV5/A/2)
Keskeinen osa sosiaali yön ekijöiden a jen yö ä on a mis aa, e ä
asiakkaiden oikeude o eu u a suh eessa yh eiskunnan ja pal elujä -
jes elmän an amiin lupauksiin. Tässä py kimyksessä sosiaali yön ekijä
ke o a asiakkaille saa a illa ole is a uki- ja pal elumahdollisuuksis a
sekä neu o a ja au a a hei ä hakeu umaan näiden pii iin. Lisäksi he
in o moi a asiakkai a heidän oikeuksis aan ja opas a a , mi en oimia,
jos asiakas on yy ymä ön saamaansa pal eluun, pää ökseen ai koh e-
luun. Ta i aessa, asiakkaan oima a ojen ja osaamisen ollessa ähäis ä,
sosiaali yön ekijä oi a myös oimia asiakkaiden puoles a ai huoleh-
ia sii ä, e ä asiakkaa saa a a i semansa a un. Kui enkaan k ii ises i
a kas el una a assa, jolla aken eellis a yö ä asiakas yön koh aamisissa
ku a aan eh ä än, ei niinkään ole kyse oiminnas a, joka päämää ä ie-
oises i a oi elisi asiakkaiden al ais umis a kansalaisina ai alli se ien
aken eiden ja oimin akäy än öjen muu amis a. Sen sijaan sen oisi
ulki a a oi ele an asiakkaiden sopeu umis a olemassa ole iin yh eis-
kunnallisiin oimin akäy än öihin sekä näiden ylläpi ämis ä (Mullaly &
Dup é 2019, 4, 300–301; Pohjola 2014, 17).
Suomalaisen yksilökoh aisen yön paino uksen sijaan kansain älisissä
keskus eluissa aken eellisen sosiaali yön keskeisenä muo ona näy äy yy
yhmä- ja yh eisö asolla apah u a yö. Se nähdään keinona lisä ä asiak-
260
kaiden henkilökoh ais a ie oisuu a heidän ongelmiensa aken eellisis a
juu isyis ä, aken aa ymmä ys ä henkilökoh aisen polii ises a luon-
ees a sekä ukea hei ä epäkoh ien muu amiseksi lii ou umaan yh een
muiden samankal aisessa elämän ilan eessa ole ien kanssa. (Mullaly &
Dup é 2019, 301, 315–318; Ca niol 1992, 9–15). Haas a eluissa a e
kehi ää yö ä ähän suun aan unnis e aan ja jossain mää in ä ä on jo
eh ykin, mu a konk ee ise ulokse o a jäänee e a ain laihoiksi.
Tämä on ä ä yksilökoh ais a yö ä aika lailla meillä ässä [yksikössä].
(…) Monenlais a hy ää aja us a on, mi en yö ä oi kehi ää ja asiak-
kai a oimaannu aa ja minkälais a oimin aa ja yhmiä mahdollis a
pyö i ää ja ämmöis ä. Mu a jo enkin se ämä asiakas yön paine ja
imu ja asiakasmää ä es ää si ä meidän pe us yön ekijöiden läh emis ä
mukaan siinä mää in, kun a maan olisi ollu hy ä ja ehkä siellä si ä
halukkuu akin olisi. (…) Koen suu en is i iidan e ä, ne ulee jos a-
kin ne hanke aha ja upsah aa ihmisiä, mu a mi en se si en pe us-
yön ekijöiden a keen solah aa, e ei ne jäisi i allisiksi. Tämä on ässä
uosien a ella näh y. (STN2/A/1)
1980-lu un jälkeen ähi ellen hiipuneen yhdyskun a yön innos uk-
sen jälkeen yhmä- ja yh eisömuo ois a al ais amis- ja oimaannu a-
mis yön kehi äminen ja o eu us on ollu pi käl i e ilais en hankkeiden
a assa (ks. Tu unen 2008). Luodu oimin amalli o a kui enkin e -
a ain heikos i löy änee akiin unu a paikkaa julkisen sek o in sosiaa-
li yön käy ännöissä. Tä ä seli änee suu el a osin suomalaiselle julkiselle
sosiaali- ja e eydenhuol ojä jes elmälle luon eenomainen yksilökes-
keisyyden pe inne, jo a myös sosiaali yön amma ikunnan sisällä al-
li se a oimin akul uu i osal aan ylläpi ää: pal elujä jes elmän oimin a
on o ganisoi u e ikaalisin pal elup osessein ja as aa as i sosiaali yön-
ekijöiden ensisijainen kiinnos us suun au uu yksilöiden ja pe heiden
au amiseen. Näiden ohella yksilökoh aisen yön p io isoin ia pe us el-
laan asioiden kii eellisyysjä jes yksellä.
Lii yy ihan siihen [ aken eellisen sosiaali yön] a os ukseenkin ja
esime kiksi p io i ee eihin, e ä asiakas yö ensin ja ne höpö ysasia
si en sen jälkeen. Ei se kyllä mi ään höpö ys ä ole, mu a kyllä se
261
ämmöinen aken eellis en asioiden esiin uominen pi ää a sinkin
kii e ilan eissa, jos on esu ssi aje a, niin kyllä si ä pi ää pe us ella.
(STV4/A/2)
Vaikka yh eisöjen ja yh eiskunnallis en aken eiden asolla yösken-
elyä pide ään sinällään ä keänä, sille on hek isessä a jessa aikea löy ää
luon e aa paikkaa. Tilan eessa, jo a leimaa ja ku a kamppailu esu ssien
ii ä yydes ä, niin julkinen pal elujä jes elmä kuin sosiaali yön ekijä
sen pui eissa yösken ele änä amma ikun ana ase a a e usijalle yksi -
äis en asiakkaiden äli ömän au amisen. Haas a el a ien mukaan oi-
senlaise paino ukse ai alinna olisi a – jollei a äysin epäee isiä –
niin ainakin ah as i kyseenalaisia. (V . Ka jalainen & Ki ipel o 2014.)
Melko jä jes elmäsi ou uneina näy äy y ien yökäy än öjen
innalla haas a el a a ke oi a hy in yksimielises i oi o ansa, e ä
sosiaali yön ekijä amma ikun ana oisi a yössään unnis amiaan
epäkoh ia ohkeammin esiin. Nykyisellään osallis uminen julkiseen
ja polii iseen keskus eluun jää hy in ma ginaaliseen ooliin ja
lähinnä yksi äis en sosiaali yön ekijöiden ”ha as ukseksi”. Koe un
henkilökoh aisen ohkeuden ja osaamisen puu eiden ohella ä ä
ajoi aa myös epä ie oisuus sii ä, kuinka hy äksy yä e enkään pal elu-
jä jes elmän oimin aan lii y ien ongelmien näky äksi ekeminen on.
Mones i on mielessä jo ain asiaa, mis ä haluaisi aikkapa ki joi aa ai
o aa oimi ajaan yh ey ä. Mu a si en, kun ie ää (…) e ä [o gani-
saa ion X] iedo uslinja on, e ä pi ää olla yönan ajaa koh aa lojaali,
eli yönan ajaa ei saa k i isoida mis ään. Niin aikka ei edes ki joi -
aisi, e ä [o ganisaa io X] ekee nämä ja nämä asia ää in pal elu-
jen suh een, aan jos akin ähän laajemmas a asias a, niin siinä sil i
samalla on semmoinen pieni pelko, e ä jos ämä ny ulki aan sem-
moiseksi, e ä k i isoin omaa yönan ajaani. Kyllä se a maan aien aa
aika paljon. (STV5/A/2)
Pohdinna sii ä, kuka oi puhua julkisuudessa sosiaali yön edus ajana,
mi ä asioi a on lupa nos aa esiin ja millä a oin niis ä saa keskus ella, o a
hy in konk ee isia aken eellisen sosiaali yön ajoi ei a. Pelkona on,
e ä asioiden esiin nos aja saa yöyh eisöissä helpos i ” ekkuloi sijan mai-
268
u a as ua yh eiskunnallisen aiku amisen a eenoille: ymmä ys ä sii ä,
e ä ” ä in näy äminen” – oimiminen sosiaali yön a opohjan ja ee -
is en pe iaa eiden mukaises i – on olennainen osa sosiaali yön asian-
un ijuu a ja amma illis a oimin aa. Pa hai en ämä onnis uu silloin,
kun sosiaali yön ekijä kollek ii isena yhmänä yli e ilais en eh ä ä-
alue ajojen lii ou u a oimimaan yh eiskunnallisen oikeudenmukai-
suuden ja asa-a on päämää ien o eu umiseksi.
