K is a Pokkinen, Sami El Geneidy, Maiju Peu a,
Vee a Vainio & Janne S. Ko iaho
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
YLIOPPILASKUNNAN HIILI- JA
LUONTOJALANJÄLKI
JYU REPORTS 19
JYU REPORTS 19
K is a Pokkinen, Sami El Geneidy, Maiju Peu a,
Vee a Vainio & Janne S. Ko iaho
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
YLIOPPILASKUNNAN
HIILI- JA LUONTOJALANJÄLKI
JYVÄSKYLÄ 2023
2
Copy igh © 2023, by Uni e si y o Jy äskylä and au ho s
Pe manen link o his publica ion: h p://u n. i/URN:ISBN: 978-951-39-9500-3
ISBN 978-951-39-9500-3 (PDF)
URN:ISBN:978-951-39-9500-3
ISSN 2737-0046
DOI: 10.17011/jyu epo s/2023/19
This wo k is licensed unde a C ea i e Commons A ibu ion 4.0 In e na ional license
(CC BY 4.0).
3
Sisällyslue elo
Tii is elmä .................................................................................................................... 4
Abs ac ......................................................................................................................... 5
Sanas o .......................................................................................................................... 6
1 Johdan o ............................................................................................................. 8
2 Mene elmä ....................................................................................................... 10
Läh ö iedo ja ajaukse ....................................................................... 10
Hiili – ja luon ojalanjäljen lasken amene elmä ................................ 11
Ki janpidon alin a ja a kkuus aso.................................................... 12
Mene elmä alin a.................................................................................. 12
Luon ohai an aju i ................................................................................ 12
Luon ohai a ........................................................................................... 14
Ki janpidon ka ego ioiden ja hin ojen ha monisoin i ..................... 16
3 Tulokse ............................................................................................................ 17
Hiilijalanjälki ..................................................................................................... 17
Elin a ikkee ......................................................................................... 19
Ene gia ja esi ........................................................................................ 21
Jä ehuol o ............................................................................................... 22
Työma ka ............................................................................................... 23
Luon ojalanjälki ................................................................................................ 24
Elin a ikkee ......................................................................................... 27
Ene gia ja esi ........................................................................................ 29
Jä ehuol o ............................................................................................... 31
4 Jalanjälkien pienen äminen ........................................................................... 32
5 Kompensaa io ................................................................................................. 37
Läh ee ........................................................................................................................ 41
Rahoi aja .................................................................................................................. 46
Ki joi aja ................................................................................................................... 47
4
Tii is elmä
Tässä hankkeessa laske iin Jy äskylän yliopis on ylioppilaskunnan (JYY) me -
ki ä impien oimin ojen uoden 2021 hiili- ja luon ojalanjälki eli ilmas o- ja
luon ohai a . Mene elmä pe us uu pääosin muun muassa EXIOBASE ja LC-
IMPACT- ie okan oihin, joiden a ulla pys y ään alouski janpi oon pe us uen
sel i ämään e i uo eiden ja pal eluiden aiheu ama ilmas o- ja luon ohai a
sekä niiden maan ie eellise sijainni . JYY:n uoden 2021 hiilijalanjälki oli
2017 CO2e, maaekosys eemeihin kohdis u a luon ojalanjälki oli 8,30E-09
PDF (globaali osuus lajeis a, jo ka o a iskissä kuolla sukupuu oon), makean
eden ekosys eemeihin kohdis u a luon ojalanjälki oli 1,42E-09 PDF ja me-
iekosys eemeihin kohdis u a luon ojalanjälki oli 1,05E-08 PDF. Vuonna
2021 aken aminen aiheu i suu imman hiili- ja luon ojalanjäljen. Raken ami-
nen aiheu i 25 % JYY:n hiilijalanjäljes ä, 22 % maaekosys eemeihin kohdis u-
as a luon ojalanjäljes ä ja 20 % makean eden ekosys eemeihin kohdis u-
as a luon ojalanjäljes ä. Mui a suu ia hiilijalanjäljen aiheu ajia oli a aken-
nus en huol o- ja ko jaus (11 %), sii ous– ja puh aanapi opal elu (11 %) sekä
elin a ikkee (10 %). Elin a ikkee aiheu i a 85 % me iekosys eemeihin
kohdis u as a luon ojalanjäljes ä. Elin a ikkeis a kala uo ee ja punaisen li-
han uo ee aiheu i a suu imman hiili- ja luon ojalanjäljen. Sähkön ja läm-
mön kulu us aiheu i a yh eensä 10 % JYY:n hiilijalanjäljes ä sekä 15–19 %
maaekosys eemeihin ja makean eden ekosys eemeihin kohdis u as a luon-
ojalanjäljes ä. Jä ehuollossa eni en hai aa aiheu i sekajä een pol aminen.
Hankkeessa laske iin myös skenaa ioi a, kuinka paljon JYY oisi pienen ää
hiili- ja luon ojalanjälkiään ähen ämällä ene giankulu us a ja aken amisen
ma e iaalien käy öä, edis ämällä kie ä ys ä sekä ko aamalla liha uo ei a
kas ipe äisillä aih oehdoilla.

5
Abs ac
In his p ojec , he ca bon and biodi e si y oo p in , i.e. clima e and biodi e -
si y impac s, o he mos impo an ac i i ies o The S uden Union o he
Uni e si y o Jy äskylä (JYY) in 2021 we e calcula ed. The me hod is mos ly
based on EXIOBASE and LC-IMPACT da abases, which can be used o calcu-
la e he ca bon and biodi e si y oo p in s o di e en p oduc s and se ices,
om inancial accoun ing. The ca bon oo p in in 2021 was 2017 CO2e.
The biodi e si y oo p in o land ecosys ems was 8,30E-09 PDF (po en ially
disappea ed ac ion o species globally), 1,42E-09 PDF o eshwa e eco-
sys ems and 1,05E-08 PDF ma ine ecosys ems. In 2021, cons uc ion ac i i-
ies caused he bigges ca bon and biodi e si y oo p in s. Cons uc ion ac-
i i ies caused 25% o he o al ca bon oo p in , 22% o he biodi e si y oo -
p in o land ecosys ems and 20% o he biodi e si y oo p in o eshwa e
ecosys ems. O he majo causes o he ca bon oo p in we e main enance
and epai o buildings (11%), cleaning and sani a ion se ices (11%) and ood
p oduc s (10%). Food p oduc s caused 85% o he biodi e si y oo p in o
ma ine ecosys ems. Fish p oduc s and p oduc s o ed mea had he highes
con ibu ion o he ca bon and biodi e si y oo p in s o ood consump ion.
Elec ici y and hea consump ion caused 10 % o he o al ca bon oo p in
o JYY and 15-19 % o he biodi e si y oo p in s in e es ial and eshwa e
ecosys ems. The bu ning o mixed was e had he highes con ibu ion o he
oo p in s in was e managemen . The p ojec also calcula ed scena ios on
how The S uden Union could educe i s ca bon and biodi e si y oo p in ,
o example by educing ene gy consump ion and he use o cons uc ion ma-
e ials, enhancing ecycling, and eplacing mea p oduc s wi h plan -based al-
e na i es.
6
Sanas o
Aju i | Luon ohai an suo a aiheu aja ku en maan- ja edenkäy ö, luonnon-
a ojen suo a hyödyn äminen, ilmas onmuu os, saas ee ai hai allise ie as-
laji .
Ekologinen kompensaa io | Hy i e ään yh äällä apah u a luon oa ojen hei-
kennys ennallis amalla ja/ ai suojelemalla luon oa oisaalla.
Hankin a | Hankin a ku aa o ganisaa ion uo eiden ja pal elujen os oja.
Hiilidioksidiek i alen i (CO2e) | Hiilijalanjäljen mi aamisessa käy e y yk-
sikkö, joka ku aa kas ihuonekaasujen (esime kiksi hiilidioksidin, me aanin ja
di yppioksidin) yh eenlaske ua ilmas oa lämmi ä ää aiku us a.
Hiilijalanjälki | Ku aa ie yn aja a issa ole an kokonaisuuden (esim. o gani-
saa io ai yksilö) aiheu amia hai oja eli nega ii isia aiku uksia ilmas olle. Sy-
nonyymi ilmas ohai alle.
Hiilikompensaa io | Keino, jolla py i ään kompensoimaan eli hy i ämään ai-
heu e un oiminnan hiilijalanjälki ahoi amalla, usein jo o eu e uja, pysy iä
pääs ö ähennyksiä ai hiilinieluja.
Hiilineu aali | Hiilineu aalisuus saa u e aan, kun ne opääs ö o a nolla eli
pääs ö ja niiden kompensaa io o a yh ä suu e . V . luonnon kokonaishei-
ken ymä ömyys.
Hy i ys | Hy i ysalueella o eu e a as a oimenpi ees ä syn y ä hyö y luon-
nolle.
Ilmas ohai a | Synonyymi hiilijalanjäljelle.
Lie en ämishie a kia | Ihmisen oiminnalla aiheu e u hai a luonnolle ulisi
ensisijaises i äl ää, oissijaises i minimoida ja iimesijaises i joko hy i ää ne
ekologisella kompensaa iolla ai ennallis aa ne paikan päällä.
Luonnon kokonaisheiken ymä ömyys | Luonnon ilan ei salli a heike ä suh-
eessa nyky ilan eeseen. Jo a luonnon kokonaisheiken ymä ömyys
7
saa u e aan, kompensaa ion uo aman hyödyn luonnolle on ol a a yh ä suu i
kuin luon oa ojen heikennyksen. V . hiilineu aali.
Luon ohai a | Synonyymi luon ojalanjäljelle. Ihmisen oiminnan, ku en maan-
käy ön, aiheu ama nega ii inen aiku us eli hai a luonnolle.
Luon ojalanjälki | Ku aa ie yn aja a issa ole an kokonaisuuden (esim. o -
ganisaa io ai yksilö) aiheu amia hai oja eli nega ii isia aiku uksia luonnolle
ja luonnon monimuo oisuudelle. Synonyymi luon ohai alle.
PDF (po en ially disappea ed ac ion o species) | Luon ojalanjäljen yksikkö,
joka ku aa po en iaalis a osuu a lajeis a, jo ka o a iskissä kuolla sukupuu -
oon luon ohai aa aiheu a ien suo ien aju eiden, ku en maankäy ön seu-
auksena.
Pääs ö | Synonyymi hiilijalanjäljelle ja ilmas ohai oille.
Sisäinen kompensaa io | O ganisaa ion sisäinen kompensaa ion kal ainen a-
loudellinen ohjaus aiku us, jolla py i ään hiili- ja luon ojalanjäljen e o uksen
kau a sekä ähen ämään o ganisaa ion ilmas o- ja luon ohai oja e ä in es-
oimaan o ganisaa ion kädenjälkeen eli sen oimin ojen posi ii is en aiku us-
en ah is amiseen.
Ulkoinen / pe in einen kompensaa io | (Hiili)kompensaa iomalli, jossa os e-
aan ahalla ulkoisel a pal elun a joajal a pääs ö ähennysyksiköi ä.
8
Luonnon monimuo oisuus a koi aa elämää sen kaikissa e i muodoissa ja
luon oka o a koi aa luonnon a aisen elämän hiipumis a maapallol a (Luon-
opaneeli 2022). Viisi ä kein ä syy ä maailmanlaajuiseen luon oka oon o a ,
e ä ihmiskun ana olemme o anee muiden lajien a i sema elinympä is ö
omaan käy öömme muu aen nii ä oimakkaas i, käy ämme luonnon a aisia
lajeja suo aan hy äksemme a in ona ai hyödykkeinä, olemme aiheu anee
e olu ii isen sopeu umisen näkökulmas a liian nopean ilmas onmuu oksen,
olemme pilannee ja saas u anee ympä is öä sekä sii änee lajeja alueille,
joille ne ei ä luonnos aan kuulu (IPBES 2019, Luon opaneeli 2022). Luon o-
kadossa ei ole kyse ain ympä is ös ä. Kyse on kes ä äs ä kehi ykses ä, a-
loudes a, äes ön hy in oinnis a ja e eydes ä, kansain älises ä u allisuu-
des a sekä e iikas a ja mo aalis a. Luon oka o ja elinympä is öjen heiken ämi-
nen on ny nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan his o iassa
(IPBES 2018).
Ihmis oiminnan aiheu ama kas ihuonekaasu o a uosien saa ossa
lämmi änee maapalloamme. Tällä he kellä ilmas on lämpeneminen on no-
pein a 2000 uo een ja keskilämpö ila on noussu noin 1,1 °C esi eolliseen
aikaan e a una (IPCC 2021). Luon okadon ja ilmas onmuu oksen o junnan
epäonnis uminen on nos e u aiku uksil aan kolmen aka imman ihmiskun-
aa uhkaa an iskin joukkoon (WEF 2022). Lisäksi kansain älinen iedeyh eisö
on odennu , e ä Ilmas onmuu oksen ajoi aminen suo uisan ilmas on säi-
ly ämiseksi ja luon okadon pysäy äminen o a oisiaan uke ia a oi ei a ja
ne on a kais a a samanaikaises i (Pö ne ym., 2021).
Ilmas onmuu oksen ja luon okadon pysäy äminen aa i a oimia kai-
killa yh eiskunnan sek o eilla. Jo a ilmas o- ja luon ohai oja oidaan äl ää
ja ähen ää, a i aan ie oa oimin ojen ja hankin ojen aiheu amis a hai-
ois a. Ilmas ohai ojen eli hiilijalanjäljen lasken a ja apo oin i on jo saanu
1
JOHDANTO
15
aju in mää ä ja sen jakau uminen e i maihin (LC-IMPACT:ssa on a kempi
maakoh ainen jao elu kuin EXIOBASE:ssa), maakoh aise aju i (esim. muo-
oa m2/€) ke o aan maakoh aisilla luon ohai ake oimilla (esim. muo oa
PDF/m2) (Ku a 4). Tulokseksi saadaan maakoh aise PDF/€ -ke oime , joiden
summa on lopul a uo eka ego ian luon ohai ake oin PDF/€ ie ylle luon o-
kadon aju ille (Ku a 4). Kun ämä on eh y kaikille e i luon ohai an aju eille,
samaan ekosys eemiin aiku a a luon ohai ake oime summa aan yh een
ja ulokseksi saadaan lopul a luon ohai ake oime maaekosys eemeille, ma-
kean eden ekosys eemeille ja me iekosys eemeille muodossa PDF/€
(Ku a 2).
Ku a 4. Kaa ioku a EXIOBASEn ja LC-IMPACTin yhdis ämises ä luon ohai ake -
oimen laskemiseksi. Esime kissä uo eka ego ia (200 uo eka ego iaa) ai-
heu aa luon okadon aiheu ajaa eli aju ia (15 aju ia) ie yn mää än, ku an
esime kissä muodossa m2/€. Aju i kohdenne aan Pym ion a ulla e i mai-
hin ( ai alueisiin) (49 maa a). Maakoh ase aju i (m2/€) ke o aan maa-
koh aisilla luon ohai ake oimilla (PDF/m2) ja ulojen summa on aju in
luon ohai ake oin uo eka ego ialle muodossa PDF/€.
E i ekosys eemi sisäl ä ä e i laji yhmiä. Maaekosys eemiin ja makean eden
ekosys eemiin kohdis u a luon ohai a sisäl ä ä seu aa a laji yhmä : nisäk-
kää , linnu , sammakkoeläime , ma elija , pu kilokas i . Maaekosys eemeihin
kohdis u an luon ohai an aus alla on u kimus ie oa esime kiksi sii ä, mi en
e ilaise maankäy ömuodo muu a a elinympä is öjä, mi en ilmas onmuu-
os muu aa elinympä is öjen le inneisyyksiä ja mi en maan happamoi umi-
nen aiku aa kas ien lajimää iin. Makean eden ekosys eemeihin kohdis u-
an luon ohai an aus alla on ie oa esime kiksi sii ä, mi en edenkäy ö pie-
nen ää kos eikkojen pin a-alaa, mi en ilmas onmuu os muu aa jokien
i aus a ja os o i aiheu aa ehe öi ymis ä esis öissä. Me iekosys eemeihin
kohdis u a luon ohai a sisäl ää laji yhmä : humme i , luukala , us okala ja
me iku ku . Luon ohai a pe us uu u kimus ie oon ypen ehe öi ä is ä ai-
ku uksis a me issä. E i ekosys eemien luon ohai oja ei suosi ella

16
yhdis e ä än, sillä e i ekosys eemi saisi a odennäköises i e i painoa oja,
ja näi ä ei ole ois aiseksi u kimuski jallisuudessa ielä saa a illa (Ve ones ym.
2020).
Mi a in yksikkö PDF uo aa usein hy in pieniä a oja (PDF saa a on 0
ja 1 älillä), jolloin luon ohai an me ki ä yys oi olla haas a aa hahmo aa.
Mi a i kui enkin mahdollis aa o ganisaa ion sisällä hai allisimpien uo eka e-
go ioiden unnis amisen ja e i uo eiden älisen e ailun.
Ki janpidon ka ego ioiden ja hin ojen ha monisoin i
JYY:n ki janpidon jokaiselle uo eka ego ialle ali iin sopi a EXIOBASE:n
uo eka ego ia 200 aih oehdos a. Joissain apauksissa oli a peen käy ää
keskia oa kahdes a ai useammas a e i EXIOBASE:n uo eka ego ias a.
JYY:n aineis o oli a uodel a 2021. EXIOBASE:n iedo o a uodel a
2019, jo en JYY:n ki janpidon eu o oli muu e a a as aamaan uoden 2019
hin oja. Muunnos eh iin ähen ämällä 2021 hinnois a in laa ion aiku us
(keskimää äisen kulu ajahin aindeksin mukainen), ässä apauksessa 2,8 %
(Tilas okeskus 2022a). JYY:n ki janpidon eu o o a myös ns. os ajanhin oja
(mää i elmä: Tilas okeskus 2022b), mu a EXIOBASE:n eu o o a pe ushin-
oja (mää i elmä: Tilas okeskus 2022c). JYY:n ki janpidon hinna muu e iin
pe ushinnoiksi o amalla huomioon uo e e o , uo e ue , kaupan ja kulje uk-
sen lisä ja a onlisä e o. Muunnos eh iin uo eka ego iakoh aisella hin a-
ko jauske oimella (El Geneidy ym., julkaisema on). Käy ännössä nämä muun-
nokse pienen ä ä laskennassa käy e ä iä eu omää iä suh eessa ki janpidon
hin oihin (Kaa a 1).
𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾 𝑒𝑒𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒 𝐾𝐾𝑒𝑒𝐾𝐾𝑒𝑒𝑝𝑝ℎ𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒𝐾𝐾 =𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾 𝑒𝑒𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒 −(𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾 𝑒𝑒𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒 ×
𝐼𝐼𝐾𝐾𝐼𝐼𝐼𝐼𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝐼𝐼𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾)−(𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾 𝑒𝑒𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒 ×𝐻𝐻𝐾𝐾𝐾𝐾𝑒𝑒𝐾𝐾𝐻𝐻𝑒𝑒𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝑝𝑝𝐼𝐼𝑒𝑒𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾)
Kaa a 1 Hin amuunnoksen lasken a
Kun JYY:n ki janpidon aineis o oli ha monisoi u as aamaan EXIOBASE:n
uo eiden hin oja, saa iin laske ua o ganisaa ion hiilijalanjälki ke omalla ki -
janpidon eu o pääs öke oimilla (kg CO2e/€) ja luon ojalanjälki ke omalla
ki janpidon eu o luon ohai ake oimilla (PDF/€ e ikseen e i ekosys ee-
meille). Loppu uloksena saa iin o ganisaa ion hiilijalanjälki ja luon ojalanjälki
e ikseen e i ekosys eemeille.
17
Hankinna (ilman elin a ikkei a) aiheu i a suu imman osan JYY:n uoden
2021 hiilijalanjäljes ä (69 %) sekä maaekosys eemeihin (62 %) ja makean e-
den ekosys eemeihin (61 %) kohdis u is a luon ojalanjäljis ä (Taulukko 1).
Hankin oihin kulu e iin myös eni en eu oja (75 %). Elin a ikkee aiheu i a
suu imman osan me iekosys eemeihin kohdis u as a luon ojalanjäljes ä
(85 %). E i ka ego ioiden uloksia esi ellään a kemmin seu aa issa kappa-
leissa.
Taulukko 1. Yh een e o uloksis a, osuude jalanjäljis ä ja eu ois a (%).
Hiilijalanjälki
JYY:n kokonaishiilijalanjälki uonna 2021 oli 2018 onnia hiilidioksidiek i a-
len ia ( CO2e), jos a 79 % (1600 CO2e) koos ui hankinnois a, 8 % (168
CO2e) jä ehuollos a, 5 % lämmös ä (100 CO2e) ja sähkös ä (96 CO2e) sekä
3 % (53 CO2e) edenkulu ukses a (Ku a 5). Työma kojen osuus hiilijalanjäl-
jes ä oli 0,01 % (0,13 CO2e).
Hiilijalanjälki
(%)
Luon ojalanjälki
maaekosys eemi (%)
Luon ojalanjälki
makean eden
ekosys eemi (%)
Luon ojalanjälki
me iekosys eemi
(%)
Eu o (%)
Hankinna (ei sis. elin a ikkei a) 69 62 61 14 75
Elin a ikkee 10 14 10 85 3
Lämpö 5 8 9 1 8
Sähkö 5 7 10 0 7
Vesi 3 3 3 0 5
Jä ehuol o 8 6 7 0 2
Työma ka 0 - - - 0
3
TULOKSET
18
Ku a 5. JYY:n hiilijalanjäljen jakauma (2018 CO2e).
JYY:n hiilijalanjäljes ä 27 % (546 CO2e) uli aken amises a (Ku a 6). Toiseksi
suu in hiilijalanjälki (11 %) syn yi akennus en huollois a ja ko jauksis a (221
CO2e). Tämä sisäl ää esime kiksi asun ojen ko jauksia ja maalauksia. Sii ous
ja puh aanapi o sisäl ää sii ous- ja pesupal elui a sekä sii oukseen a i a ia
a ikkei a ja ne aiheu i a 10 % (210 CO2e) hankin ojen hiilijalanjäljes ä.
Elin a ikkee sisäl ä ä Iloki en lounas a in olan uoka- sekä juomaos oja ja
aiheu i a 10 % (196 CO2e) hankin ojen hiilijalanjäljes ä. Elin a ikkeiden
aiheu aman hiilijalanjäljen a kempi a kas elu esi e ään si ulla 18.
Työma ka
0 %
Vesi
3 %
Sähkö
5 %
Lämpö
5 %
Jä ehuol o
8 %
Hankinna
79 %
19
Ku a 6. Hiilijalanjäljen ( CO2e) ja aloudellisen kulu uksen (€) p osen iosuude
jalanjälkien kokonaismää äs ään sekä keskimää äise pääs öke oime (kg
CO2e/€) ka ego ioi ain.
Raken amisen aiheu amaa suu a hiilijalanjälkeä ohjasi osal aan siihen käy-
e yjen hankin ojen ahallinen mää ä. Raken amiseen lii y ien hankin ojen
ahallinen osuus oli 27 % alouski janpidossa ole ien hankin ojen mää äs ä.
Elin a ikkeiden ja jä ehuollon kohdalla hiilijalanjälki on suu i, aikka niihin
eh yjen hankin ojen mää ä ahallises i oli pieni. Elin a ikkeilla ja jä ehuollolla
on yhde suu immis a keskimää äisis ä pääs öke oimis a (kg CO2e/€), jonka
uoksi suh eellises i a kas el una niiden hiilijalanjälje o a kin lähes kolmin-
ke aise e a una niiden aloudellisiin jalanjälkiin (Ku a 6).
Elin a ikkee
Elin a ikkeiden aiheu ama hiilijalanjälki oli 196 CO2e. Elin a ikkeiden ai-
heu amia hai oja laske iin Iloki en lounas a in olan ekemis ä hankinnois a.
Elin a ikkeiden selkeäs i suu imma hiilijalanjälje aiheu i a kala uo ee ja
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
0
5
10
15
20
25
30
Raken aminen
Rakennnus en huol o ja ko jaus
Sii ous ja puh aanapi o
Elin a ikkee
Jä ehuol o
Lai ee ja kalus o
Muu pal elu
Lämpö
Sähkö
Telepal elu ja ie oliikenne, pos i
Vesi
Pien a ikkee ja kalus ee
Muu
Vakuu us- ja pankkipal elu
Pape i uo ee ja ma kkinoin i
Työma ka
Tu kimus, kehi äminen ja koulu us
Majoi us
kg CO2e/€
Jalanjälki (%)
CO2e EUR Pääs öke oin
20
punaisen lihan uo ee (Ku a 7). Kala uo ee ja punaisen lihan uo ee ai-
heu i a molemma yli 20 % elin a ikkeiden hiilijalanjäljes ä, aiheu aen yh-
eensä 43 % Iloki en elin a ikkeiden hiilijalanjäljes ä. Punaisen lihan uo ee
sisäl ä ä naudan- ja po saanlihas a eh yjä uo ei a ja kala uo ee kalas a
sekä muis a me enelä is ä ehdy uo ee . Punaisen lihan uo eilla on eu oa
kohden noin kaksinke ainen pääs öke oin e a una kala uo eisiin. Kala-
uo eiden hankin ojen mää ä eu oissa oli kui enkin yli kaksinke ainen e -
a una liha uo eisiin, minkä akia sen kokonaishiilijalanjälki on liha uo ei a
isompi. Lisäksi on huomioi a a, e ä kala uo eiden osal a ei pys y y a kas-
elemaan e ilais en kala aih oeh ojen e oja. Esime kiksi ko imainen jä ikala
oi olla hiilijalanjäljel ään huoma a as i pa empi aih oeh o kuin no jalainen
ki jolohi. Mai o uo ee aiheu i a kolmanneksi eni en (15 %) hiilijalanjälkeä.
Ka ego iois a ihanneksia os e iin eu omää äises i eni en (20 %). Vihannek-
silla on kui enkin yksi pienimmis ä pääs öke oimis a, minkä uoksi niiden ai-
heu ama hiilijalanjälki oli selkeäs i kala uo ei a ja punaisen lihan uo ei a
pienempi.
Ku a 7 Elin a ikkeiden hiilijalanjäljen ( CO2e) ja aloudellisen kulu uksen (€)
p osen iosuude jalanjälkien kokonaismää äs ään sekä keskimää äise
pääs öke oime (kg CO2e/€) ka ego ioi ain.
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
0
5
10
15
20
25
Kala uo ee
Punaisen lihan uo ee
Mai o uo ee
Vihannekse
Pe una- ja iisi uo ee
Kas is uoka uo ee
Muu
Vilja uo ee
Juoma
Siipika ja uo ee
Hedelmä- ja ma ja uo ee
Y i ja maus ee
Makeise ja lei onnaise
Kah i ja ee
Öljy ja as a
kg CO2e/€
Jalanjälki (%)
CO2e EUR Pääs öke oin

21
Tuuli
24 %
Vesi
14 %
Bio
62 %
Ene gia ja esi
JYY:n ja Soihdun kaikkiin koh eisiin os e aan kaukolämpöä Al al a (ns. ”Vih eä
lämpö”). Kaukolämpö uo e aan Rauhalahden ja Keljonlahden oimalai oksilla
puupol oainees a (99,6 %) sekä Mus anko kean biokaasus a (0,4 %) (Al a
2022a). Vuonna 2021 JYY:n lämmönkulu us oli 9122 MWh.
Sähkön JYY ja Soih u os a a Vä eel ä. Os e u sähkö on uusiu u illa
ene gialäh eillä uo e ua sähköä. Sähkö on uo e u bio-, esi- ja uuli oi-
malla (Vä e 2022). Reilu 60 % Vä een sähkös ä on uo e u bioene gialla
(Ku a 8). Sähkön kulu us uonna 2021 oli 4976 MWh ja e ä kulu e iin
76178 m3 (Soih u 2022c). Sähkön, lämmön ja eden kohdalla hiilijalanjäljen
laskemisessa ei käy e y EXIOBASE:n ke oimia, aan pääs öke oimina käy-
e iin lämmön sekä sähkön bioene gian osal a B i annian ympä is ö i an-
omaisen julkaisemia ke oimia, joissa puupol oaineille laske aan hiilijalanjälki
pol ossa apau u ien kas ihuonekaasujen mukaises i, pois lukien hiilidioksidi
(Depa men o Business, Ene gy & Indus ial S a egy, 2022). Lisäksi esi- ja
uulisähkön hiilijalanjäljen laskennassa käy e iin koko elinkaa en huomioon
o a ia pääs öke oimia (Uni ed Na ions Economic Comission o Eu ope,
2021). Veden pääs öke oin on pe äisin Suomen yliopis okiin eis ö Oy:l ä,
joka on ehny omis amilleen Jy äskylän yliopis on kampus en kiin eis öille
hiilijalanjäljen lasken aa. Näin pys y iin laskemaan hiilijalanjälki yysisen ku-
lu uksen pe us eella. Lämmön aiheu ama hiilijalanjälki oli noin 100 CO2e ja
sähkön noin 96 CO2e (Taulukko 2). Vedenkulu uksen aiheu ama hiilijalan-
jälki oli uonna 2021 noin 52,6 CO2e.
Ku a 8. Vä een uo aman uusiu u an sähkön jakauma ene gialäh ei äin (Vä e
2022)
22
Taulukko 2. Lämmön, sähkön, ja eden kulu us sekä niiden pääs ö .
Mikäli lämmön ja sähkön pääs öjen lasken aa eh äisiin lämmön ja sähkön uo -
ajien ilmoi amilla ke oimilla, olisi niiden aiheu ama hiilijalanjälki 0 CO2e.
Tällä a alla laske una sähkön ja lämmön käy e y pääs öke oime ei ä o a
huomioon uo e un sähkön ja lämmön koko elinkaa enaikaisia pääs öjä. Lisäksi
puun pol os a syn yy hiilidioksidin lisäksi mui akin kas ihuonekaasuja, jo ka ei-
ä si oudu puun kas aessa akaisin biomassaan. Lyhyen aika älin hiilijalanjälki
puun pol olla oi olla me ki ä ä (No on ym., 2019), luon ojalanjäljes ä puhu-
ma akaan (El Geneidy ym., 2021; Vainio & El Geneidy, 2021; Vainio ym., jul-
kaisema on). Tule issa hiilijalanjälkilaskelmissa suosi ellaan huomioimaan myös
uusiu u an ene gian uo annon koko elinkaa enaikase hai a sekä muiden kas-
ihuonekaasujen kuin hiilidioksidin pääs ö , jolloin hiilijalanjäljen lasken a olisi
linjassa myös luon ojalanjäljen laskennan kanssa.
Jä ehuol o
Jä ehuollon hiilijalanjälki oli uonna 2021 yh eensä noin 168 CO2e, jois a suu in
osa aiheu ui sekajä een pol amises a (Taulukko 3). JYY:n ja Soihdun kiin eis-
öis ä ke ä iin uonna 2021 jä e ä yh eensä 758 onnia. Jä ehuollon hai ojen
lasken a o eu e iin sel i ämällä jokaisen jä ejakeen osuus kokonaisjä emää-
äs ä ja sen a ulla a ioi iin kyseisen jä ejakeen osuus alouski janpidon aha-
mää äises ä kulu ukses a. Jä emää ien lu uissa o a mukana JYY:n asuin aken-
nukse sekä ylioppilas alo. Vuonna 2021 jä eis ä eni en ke ä iin sekajä e ä,
jo a oli eilu 60 % JYY:n kokonaisjä emää äs ä (Taulukko 2). E i jä elajien käsi -
ely apa sel i e iin Mus anko keal a. Lasi, me alli, pape i, muo i sekä ka onki
mene ä kie ä ykseen, biojä e hyödynne ään biokaasun uo annossa ja lopu
käy e ään mul ana (Mus anko kea 2022). Sekajä e menee pol oon. Muo ijä-
e ä on ale u e illiske äämään 1.7.2021 alkaen (Soih u 2022d). Sekajä eelle ei
ole EXIOBASE:ssa saa a illa omaa ka ego iaa, jo en sen hai ojen laskemisessa
käy e iin pol oon mene än bio-, muo i ja pape ijä een hai ake oimien kes-
kia oja. EXIOBASE:ssa ei ole saa a illa kie ä e ä ien jä ejakeiden pääs öke -
oimia Suomelle. Kie ä ys kui enkin aiheu aa pääs öjä, joi a syn yy muissa elin-
kaa en aiheissa, esime kiksi ma e iaalien kulje ukses a sekä ma e iaalien p o-
sessoimisessa uudeksi uo eeksi. Näi ä ei laskennassa ole huomioi u.
Kulu us
Pääs ö ( CO
2
e)
Lämpö (MWh) 9122 91,1
Sähkö (MWh) 4976 100
Vesi (m3) 76178 52,6
23
Taulukko 3. JYY:n asuin akennuksis a sekä ylioppilas alos a ke ä yjen jä ejakei-
den mää ä onneina (1 = 1000 kg), jä ejakeiden suh eellinen osuus
kokonaisjä emää äs ä, jä eiden käsi ely apa sekä pääs ö ( CO2e).
Kie ä e ä illä jä ejakeilla ei laskennallisia pääs öke oimia. (Soih u
2022d & Mus anko kea 2022)
Työma ka
Työma kojen hiilijalanjäljen laskennassa on hyödynne y uoden 2022 syys-
kuun loppuun mennessä eh yjä ma koja, sillä uodel a 2021 ei ollu saa a illa
ma kus us ie oja. Lopu kolme kuukau a a ioi iin yhdeksän kuukauden o-
eu uneen kuukausikoh aisen kilome ikeskia on pe us eella. A oi u uo-
den 2022 kulkeminen junalla on 1350 km ja au olla 1518,75 km (Soih u
2022e). Len oja ei eh y uonna 2022.
Au olla kulje ujen kilome ien pääs öjä laske aessa on ole e u, e ä
au olla on kulkenu yksi henkilö ke allaan. Ma kus amisen uplalaskennan
äl ämiseksi hankin ojen laskennoissa ei o e u huomioon alouski janpidon
Kilome iko aus- iliä. Lisäksi Ma kus us- ja majoi us - ilis ä a ioi iin, e ä
puole kus annuksis a ulisi junalla ma kus amises a ja puole majoi ukses a.
Tällöin puole Majoi us- ja ma kus us - ilis ä on pois e u uplalaskennan äl -
ämiseksi ja oinen puolisko on o e u huomioon hankin ojen hai ojen laske-
misessa.
Työma kojen aiheu ama pääs ö oli a yh eensä 0,127 CO2e ( au-
lukko 4) eli niiden osuus kokonaishiilijalanjäljes ä on pieni (0,01 %). Au oma -
kus us aiheu i 88 % yöma kojen kokonaishiilijalanjäljes ä.
Taulukko 4. Vuoden 2022 kulje u kilome i , pääs öke oin (Jenu ym. 2021) ja
pääs ö e i kulkuneu oille.
Laji Jä een mää ä ( ) %Käsi ely Pääs ö ( CO
2
e)
Seka 463,9 61,20 Pol o 140
Bio 156,9 20,70 Biome aanin ja mullan uo an o 28
Lasi 51,1 6,74 Kie ä ys -
Me alli 33,9 4,47 Kie ä ys -
Pape i 00,00 Kie ä ys -
Muo i 38,9 5,13 Kie ä ys -
Ka onki 13,3 1,75 Kie ä ys -
Kulkuneu o km Pääs öke oin (g CO2-eq pkm) Pääs ö ( CO2e)
In e ci y-juna 1350
11,39
0,015
Au o 1518,75 73,92 0,112
24
Luon ojalanjälki
JYY:n hankin ojen aiheu ama kokonaisluon ojalanjälki maaekosys eemeille
oli uonna 2021 8,51E-09 (kymmenen po enssiin miinus yhdeksän) PDF (po-
en ially disappea ed ac ion o species globally), makean eden ekosys ee-
meille 1,45E-09 PDF ja me iekosys eemeille 1,06E-08 PDF. Tämä a koi aa,
e ä 0,00000085 % maaekosys eemien, 0,00000014 % makean eden
ekosys eemien lajeis a ja 0,000001 % me iekosys eemien lajeis a o a is-
kissä kuolla sukupuu oon, jos luon ohai a ja kuu samanlaisena. Hankinna
aiheu i a suu imman osan JYY:n luon ojalanjäljes ä kaikissa ekosys ee-
meissä (Ku a 9). Maaekosys eemeissä sekä makean eden ekosys eemeissä
hankin ojen osuus niihin kohdis u as a luon ojalanjäljes ä oli eilu 70 %. Me-
iekosys eemeissä hankinna aiheu i a jopa 98 % siihen kohdis u as a luon-
ojalanjäljes ä.
Ku a 9. Hankin ojen, eden, jä ehuollon, lämmön ja sähkön aiheu aman luon o-
jalanjäljen (PDF) p osen iosuude kokonaisluon ojalanjäljes ä e i ekosys-
eemeissä.
Maaekosys eemeihin kohdis u as a luon ojalanjäljes ä suu imman osan (51 %)
aiheu i ilmas onmuu os (Ku a 10). Maankäy ö aiheu i 44 % jalanjäljes ä ja
saas ee lopu 5 %. Makean eden ekosys eemeihin kohdis u as a luon oja-
lanjäljes ä ilmas onmuu oksen osuus oli 93 %. Me iekosys eemeihin
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Maaekosys eemi Makean eden
ekosys eemi
Me iekosys eemi
Luon ojalanjälki (%)
Hankinna Lämpö Sähkö Jä ehuol o Vesi
31
Jä ehuol o
Jä ehuollon aiheu ama luon ojalanjälki maaekosys eemeihin oli 4,98E-10
PDF, makean eden ekosys eemeihin 1,02E-10 PDF ja me iekosys eemeihin
8,99E-12 PDF. Jä ehuollon maaekosys eemeihin kohdis u a luon ojalanjälki
on selkeäs i suu in (Taulukko 5). Sekajä een luon ojalanjäljen laskemisessa
käy e iin samaa me odia kuin hiilijalanjäljen laskemisessakin. Jä emää ien pe-
us eella a ioi iin jokaisen jä ejakeen osuus alouski janpidon ahamää äi-
ses ä kulu ukses a. Kie ä e yille jä ejakeille ei ole EXIOBASE:ssa saa a illa
luon ohai ake oimia, jo en luon ojalanjälki laske iin ain seka-, ja biojä een
osal a. Suu imman osan jä ehuollon luon ojalanjäljes ä aiheu i sekajä een
pol aminen. Sekä sekajä een pol olla e ä biome aanin ja mullan uo annolla
on suu in luon ojalanjälki maaekosys eemeissä.
Taulukko 5. Jä ehuollon luon ojalanjälki jä ejakei ain (PDF) e i ekosys eemeissä.
Kie ä e ä illä jä ejakeilla ei laskennallisia hai ake oimia.

32
Hai ojen hallinnassa ä keää on ensisijaises i äl ää hai an aiheu amis a ko-
konaan. Hai an äl äminen ei ole kui enkaan aina mahdollis a, jolloin hai aa
on py i ä ä minimoimaan, hy i ämään ja ennallis amaan. Tä ä ku su aan lie-
ennyshie a kiaksi. Lie ennyshie a kia on luonnon monimuo oisuuden u -
aamiseksi kehi e y pe iaa e, jonka mukaan ihmisen oiminnalla aiheu e u
hai a luonnolle ulisi ensisijaises i py kiä äl ämään, oissijaises i minimoi-
maan ja iimesijaises i joko hy i ämällä ne ekologisella kompensaa iolla ai
ko jaamaan ne paikan päällä (Ku a 15) (Moilanen & Ko iaho 2021, Si a 2022).
Lie ennyshie a kian kolme ensimmäis ä askel a so el u a myös ilmas ohai -
ojen hallin aan.
Ku a 15. Lie ennyshie a kian e i aso (Moilanen & Ko iaho 2021)
4
JALANJÄLKIEN PIENENTÄMINEN
33
JYY:n apauksessa lie ennyshie a kian o eu aminen oidaan aloi aa äl ä-
mällä hai oja ja minimoimalla aiheu u ien hai ojen mää ää. Tä ä oidaan o-
eu aa esime kiksi äl ämällä a pee on a kulu us a sekä ali semalla sellai-
sia uo ei a ja hyödykkei ä, jo ka aiheu aisi a mahdollisimman ähän luon-
ohai oja. Esime kiksi sen sijaan, e ä akenne aisiin uu a, oi aisiin ko ja a
anhoja akennuksia, sillä ko jaamisen hiili- ja luon ojalanjälki o a odennä-
köises i pienempiä e a una uusio aken amisen jalanjälkiin. Hai ojen ä-
hen äminen oidaan aloi aa esime kiksi ähen ämällä suu impia hai oja ai-
heu a ia läh ei ä ja ko aamalla nii ä pienempää luon ojalanjälkeä aiheu a-
illa aih oeh oisilla uo eilla ja hyödykkeillä. Mui a aih oeh oja on
esime kiksi uuden os amisen sijaan hyödyn ää a a oiden uok aamis a ai
lainaamis a. Yllä ole a oimenpi ee ja pe iaa ee on ä keää in eg oida
osaksi o ganisaa ion hankin ape iaa ei a ja oimin akul uu ia. Mallia edis yk-
sellises ä ympä is öohjelmas a oi o aa esime kiksi Jy äskylän yliopis on pla-
ne aa isen hy in oinnin ieka as a (Jy äskylän yliopis o, 2022).
Raken amisen hai oja oidaan pienen ää esime kiksi ähen ämällä nei -
seellis en aaka-aineiden osuu a. Mikäli nei seellis en aaka-aineiden mää ää
ähenne äisiin 50 % olisi po en iaalinen pääs ö ähennys 273 CO2e (Tau-
lukko 6). Tällä a oin oi aisiin ähen ää akennus en aiheu amia ilmas ohai -
oja 50 % (ole uksella, e ä hai ojen äheneminen menisi näin suo a ii ai-
ses i). Tällä a oin oi aisiin ähen ää 14 % JYY:n kokonaishiilijalanjäljes ä.
Elin a ikkeis a syn y iä pääs öjä pys y ään pienen ämään esime kiksi
ähen ämällä punaisen lihan ja kala uo eiden mää ää hankinnoissa. Mikäli
esime kiksi punais a lihaa hanki aisiin 80 % ähemmän ja ne ko a aisiin
as aa alla ahamää ällä kas i uoka uo ei a (ole uksena, e ä ahamää ä py-
syisi ä samana), ähenisi elin a ikkeiden pääs ö noin 24 CO2e, joka a -
koi aa noin 12 % elin a ikkeiden hiilijalanjäljes ä (Taulukko 6). Jos 80 % ka-
la uo eis a ko a aisiin kas i uoka uo eilla, ähenisi ä pääs ö yh eensä
14 CO2e. Näillä muu oksilla oi aisiin ähen ää noin 19 % elin a ikkeiden
kokonaishiilijalanjäljes ä.
34
Taulukko 6. Ehdo uksia hiilijalanjäljen pienen ämiseen ja ehdo us en a ioi u pääs ö-
ähennyspo en iaali.
Lämmön ja sähkön ollessa uusiu u aa, pe us u a ene gian ja eden pääs ö ä-
hennykse kulu uksen ähen ämiseen. Mikäli ene gian ja eden kulu us a ä-
henne äisiin 20 %, alenisi a niiden aiheu ama pääs ö po en iaalises i noin
50 CO2e, joka olisi noin 2,5 % JYY:n kokonaishiilijalanjäljes ä (Taulukko 6).
Jä ehuollon aiheu amaa hiilijalanjälkeä oi aisiin pienen ää ähen ä-
mällä seka- ja biojä een mää ää. Sekajä een mää ää oidaan pienen ää esi-
me kiksi kiinni ämällä huomio a pa empaan kie ä ykseen, sillä sekajä e
koos uu yleensä myös kie ä yskelpoisis a jä eis ä ku en muo i- ja lasipak-
kauksis a. Biojä een hiilijalanjälkeä oidaan puoles aan pienen ää ähen ä-
mällä uokahä ikkiä. Vähen ämällä sekajä een mää ää 50 %, pys y äisiin po-
en iaalises i ähen ämään pääs öjä noin 70 CO2e. Tällä a alla oi aisiin ä-
hen ää jopa 42 % jä ehuollon aiheu amas a hiilijalanjäljes ä. Biojä een
mää än ähen äminen 20 %:lla oisi po en iaalises i 6 CO2e pääs ö ähen-
nyksen. Näillä eoilla oi aisiin pienen ää JYY:n kokonaishiilijalanjälkeä noin
4 %.
Työma kojen po en iaalise pääs ö ähennykse lii y ä au oma kojen
ähen ämiseen ja niiden ko aamiseen junalla. Mikäli kaikki au oma ka eh-
äisiin junalla, olisi po en iaalinen pääs ö ähennys 0,1 CO2e. JYY:n kokonais-
hiilijalanjälkeen sen aiku us on pieni (0,01 %), mu a sillä pys y äisiin ähen-
ämään jopa 79 % yöma kojen hiilijalanjäljes ä.
Luon ojalanjäljen kohdalla aken amisessa nei seellis en aaka-aineiden
puoli aminen ähen äisi 12 % maaekosys eemeihin kohdis u as a luon oja-
lanjäljes ä, 11 % makean eden ekosys eemeihin kohdis u as a luon ojalan-
jäljes ä sekä 2 % me iekosys eemien luon ojalanjäljes ä (Taulukko 7).
35
Taulukko 7. Ehdo uksia luon ojalanjäljen pienen ämiseen ja ehdo us en a ioi u
hai a ähennyspo en iaali.
Punaisen liha uo eiden ähen äminen 80 % ja niiden ko aaminen kas is-
uoka uo eilla ähen äisi elin a ikkeiden maaekosys eemeihin kohdis u-
as a luon ojalanjäljes ä noin 13 % (Taulukko 7). Kala uo eiden ähen ämi-
sellä ei ole suu a aiku us a maaekosys eemeihin kohdis u aan luon ojalan-
jälkeen. Punaisen lihan ähen äminen ähen äisi elin a ikkeiden
aiheu amaa maaekosys eemeihin kohdis u aa luon ojalanjälkeä noin 18 %.
Me iekosys eemeissä punaisen lihan ähen ämisellä ei ole suu a aiku us a.
Kala uo eiden ähen äminen 80 % ja ko aaminen kas is uoka uo eilla las-
kisi elin a ikkeiden makean eden ekosys eemeihin kohdis u aa luon ojalan-
jälkeä 7 %. Me iekosys eemeissä kala uo eiden ähen äminen pienen äisi
po en iaalises i jopa 48 % siihen kohdis u as a luon ojalanjäljes ä. Kala uo -
eiden ähen ämisellä on myös suu i aiku us JYY:n kokonaisluon ojalanjäl-
keen me iekosys eemeissä, sillä se ähenisi po en iaalises i noin 41 %.
36
Ene gian- ja edenkulu uksen ähen ämisellä on suu imma aiku ukse
makean eden ekosys eemeissä, missä 20 % kulu uksen ähen äminen ai-
ku aisi JYY:n makean eden kokonaisluon ojalanjälkeen po en iaalises i noin
3 %. Myös maaekosys eemeihin kohdis u aan luon ojalanjälkeen ene gian- ja
edenkulu uksen ähen ämisellä olisi aiku us a 2,5 %. Me iekosys eemeissä
aiku us jäisi alle yhden p osen in.
Sekajä een ähen äminen 50 %, ähen äisi 37 % jä ehuollon maa-
ekosys eemeihin kohdis u as a luon ojalanjäljes ä, 41 % makean eden
ekosys eemeihin kohdis u as a luon ojalanjäljes ä ja 33 % me iekosys eemei-
hin kohdis u as a luon ojalanjäljes ä. Biojä een ähen ämisen aiku ukse
näkyisi ä suu immillaan me iekosys eemeihin kohdis u assa jä ehuollon
luon ojalanjäljessä (7 %). Jä een ähen ämisellä olisi suu imma aiku ukse
maaekosys eemeihin kohdis u aan luon ojalanjälkeen (2,4 %) sekä makean
eden ekosys eemeihin kohdis u aan luon ojalanjälkeen (3,3 %).

37
Hiilineu aaliuden ja luonnon kokonaisheiken ymä ömyyden saa u a-
miseksi ne ohai a pi ää saada nollaan. Tämä a koi aa si ä, e ä JYY:n ulisi
pienen ää hiili- ja luon ojalanjälkeään mahdollisimman paljon ja hy i ää eli
kompensoida jäljelle jäänee hai a . Jalanjäljen pienen ämis ä ja hai ojen
kompensoimis a oidaan o eu aa samaan aikaan. Hai ojen neu alisoimisen
lisäksi kompensaa io oi oimia ohjauskeinona pääs öjen ähen ämiseen.
Kompensaa io ase aa hinnan aiheu e uille hai oille, jolloin kus annus en ä-
hen ämiseksi on ähenne ä ä pääs öjä. Ohjaus aiku uksen aikaansaamiseksi
kompensaa iomaksun on ol a a ii ä än suu i.
Hiilikompensaa ion a koi uksena on oman oiminnan hiilijalanjäljen
kompensoiminen ähen ämällä ai si omalla kas ihuonekaasupääs öjä jossain
muualla (B oekho ym. 2019; Seppälä ym. 2019). Vapaaeh oisessa hiilikom-
pensaa iossa y i ykse ja o ganisaa io hy i ä ä aiheu amiaan pääs öjä os-
amalla ma kkinoilla ole ia e ilais en ahojen a joamia pal elui a hiilensidon-
aan ai pääs öjen ähennyksiin. Hiilikompensaa ion ulee olla lisäis ä, joka a -
koi aa si ä, e ä hiilikompensaa iolla saa u e ua pääs ö ähennys ä ei olisi
oi u o eu aa ilman hy i ys en os oa (Luke 2020, Val ioneu os o 2022).
Mui a hiilikompensaa ion k i ee ei ä o a esime kiksi se, e ä kompensaa io a
ei ole ylia ioi u, se on pysy ä, si ä ei ole käy e y oisen oimijan hy i yksenä
(kaksoislasken a) ja se ei aiheu a me ki ä iä hai oja ihmisille ai ympä is ölle
(B oekho ym. 2019).
WWF:n hallinnoimien Gold S anda d -kompensaa iop ojek ien hinna
o a 10–47 dolla ia pe hiilidioksidiek i alen i onni (Gold s anda d 2022).
JYY:n uoden 2021 hiilipääs ö oli a 2017 CO2e, jolloin niiden hy i ämi-
nen maksaisi noin 18 100–82 700 eu oa (Gold S anda d 2022). Hiilikompen-
saa ioon on saa a illa globaalien aih oeh ojen lisäksi myös ko imaisia
5
KOMPENSAATIOT
38
aih oeh ojaesime kiksimaa‐ jame sä aloudessa,jolloinkompensaa ioi a
a joa a maanomis aja .
Usea hiilikompensaa iop ojek i ei ä  odellisuudessaolekui enkaanli‐
säisiä(B oekho ym.,2019;Camesym.,2016).Sel i ykse maailmankah‐
des asuu immas akompensaa io‐ohjelmas a–CleanDe elopmen Mecha‐
nism(CDM)jaJoin Implemen a ion(JI)–osoi a a ,e äjopa60–70%pääs‐
ö ähennysyksiköis äei ä johda odellisiinpääs ö ähennyksiin(B oekho 
ym.,2019).Kompensaa iop ojek ien iski asoaona ioi u aulukossa8.Ko ‐
kean iski asonp ojek eja ulisi äl ää,kun aasma alan iski asonp ojek‐
eillaonsuu empimahdollisuus o eu aaonnis unu jausko a akompen‐
saa io.
Taulukko8. E i iski asonkompensaa iop ojek i yyppejä(muoka uB oekho 
ym.,2019)


Samaan apaankuinilmas ohai ojenkohdalla,myösluon ohai ojenkompen‐
saa io a ulisi o eu aa as asi enkunkaikkimuu keino hai ojenminimoi‐
miseksion eh y(Pekkonenym.2020).Ekologisenkompensaa ion a koi uk‐
senaonlisä äluon oa oja aipa an aaekosys eemien ilaae ialueella,kuin
missähai a aiheikennysonaiheu e u.Ekologis akompensaa io a oi o‐
eu aaesime kiksiennallis amallaheiken ynei äelinympä is öjä aisuojele‐
mallahy ässäkunnossaole iaelinympä is öjäjanäines ämällähai an apah‐
umisen ule aisuudessa(Moilanen&Ko iaho2017,2018).KaikkiaJYY:n
hankin ojenaiheu amiahai ojaei oida äl ääjaminimoida,jo enluonnon
kokonaisheiken ymä ömyydensaa u amiseksi a i aanmyösekologis a
kompensaa io a.Suomessaekologis akompensaa io aon ielä ois aiseksi
o eu e u ähän(Pekkonenym.2020).Luo ojalanjäljenkompensaa ioilleei
Ma alan iski asonp ojek i yypi Koh alaisen iski asonp ojek i yypi Ko kean iski asonp ojek i yypi
CO
2
:nkäy ö Me aanin al eeno ojahyödyn äminen Maa alous
Me aanin uhoaminen(ilmansen
hyödyn ämis ä) Me aanin uo annon äl äminen Biomassaene gia
N
2
O:n äl äminen yppihapon
uo annossa
Ene gianjakelu Ene gia ehokkuus, eollisuus
N
2
0,adimiinihappo Ene gia ehokkuus,ko i aloude Ene gia ehokkuus, oimi us
O sonike os aheiken ä ienaineiden
uhoaminen
PFCs:njaSF
6
:n äl äminen/
uudelleenkäy ö Me sä alousjamaankäy ö
Uusiu u aene gia,pienessä
mi akaa assa Fossiilis enpol oaineden aih aminen
Kaasupääs öjen al eeno o ainiiden
uo annon äl äminen
Vähähiilinenkulje aminen
Uusiu u aene gia,isossami akaa assa
39
ielä ole olemassa samanlaisia ma kkinoi a y i yksille ja muille o ganisaa ioille
kuin hiilikompensaa ioille on. Haas een uo myös se, e ä iso osa JYY:n aiheu -
amas a luon ojalanjäljes ä kohdis uu Suomen ulkopuolelle ja ielä ei ole ai an
sel ää kuinka ulkomaise luon ohai a oidaan kompensoida esime kiksi Suo-
messa.
Sus ainabili y o JYU-hankkeessa (El Geneidy ym., 2021) kehi e iin
aih oeh ois a kompensaa iomallia, ns. sisäisen kompensaa ion mallia (Ku a
16). Sisäisen kompensaa ion a koi uksena on ohja a o ganisaa ion aiheu a-
mien hai ojen kompensaa iomaksuja esime kiksi kes ä än kehi yksen uke-
miseen ai hai ojen ähen ämiseen o ganisaa ion omissa oimissa. JYY oisi
esime kiksi ase aa omille oiminnoilleen sisäisellä pää öksellä hiili- ja luon o-
e on, jonka suu uus on mää i e ä ä esime kiksi keskimää äis en kompen-
saa iok edii ien ai pääs ökaupan hinnan mukaan. Jalanjälkilaskennan almis-
u ua oidaan ili ää jalanjäljen ja e on suu uuden mukaises i maksu o ga-
nisaa ion sisäiseen kes ä än kehi yksen ahas oon. Si en uo o ohja aisiin
ahas os a o ganisaa ion hiili- ja luon ojalanjäljen pienen ämiseen ai mahdol-
lises i posi ii is en aiku us en (kädenjälkien) lisäämiseen. Osan maksus a
oisi myös käy ää pe in eisiin kompensaa ioihin. Rahas on a koi us sekä a-
ojen ohjaus on syy ä suunni ella huolellises i ja ie eeseen pe us uen. Jä jes-
elmän iski on se, e ä on aikea ielä sanoa, oiko ä ä a sinaises i ku sua
kompensaa ioksi. Toisaal a, sisäinen kompensaa io oi olla jopa ympä is ön
kannal a hyödyllisempää oimin aa kuin näennäisen hiilineu aalisuus a oi -
een saa u aminen pe in eisillä kompensaa ioilla. Yalen yliopis o ja Second
Na u e o a koonnee in opake in ko keakouluille sisäises ä hiilen hinnoi e-
lus a, jo a myös muu o ganisaa io oi a hyödyn ää (Yale Uni e si y ja Se-
cond Na u e, 2022).
40
Ku a 16. Vaih oeh oiden kompensaa iomalli (El Geneidy ym. 2021).
47
Ki joi aja
K is a Pokkinen, DI, P ojek i u kija, Jy äskylän yliopis on esu ssi iisausyh-
eisö, Bio– ja ympä is ö ie eiden lai os, Jy äskylän yliopis o, ORCID ID:
0000-0001-5840-2705
Sami El Geneidy, KTM, Väi öski ja u kija, Jy äskylän yliopis on esu ssi ii-
sausyh eisö, Jy äskylän yliopis on kauppako keakoulu, Bio- ja ympä is-
ö ie eiden lai os, Jy äskylän yliopis o, ORCID ID: 0000-0003-4408-
5256
Maiju Peu a, FT Tu kija oh o i, Jy äskylän yliopis on esu ssi iisausyh eisö,
Bio– ja ympä is ö ie eiden lai os, ORCID ID: 0000-0002-8423-6349
Vee a Vainio, FM, P ojek isuunni elija, Jy äskylän yliopis on esu ssi iisaus-
yh eisö, Bio- ja ympä is ö ie eiden lai os, Jy äskylän yliopis o, ORCID
ID: 0000-0003-0272-0055
Janne Ko iaho, P o esso i, Jy äskylän yliopis on esu ssi iisausyh eisö, Bio –
ja ympä is ö ie eiden lai os, Jy äskylän yliopis o, ORCID ID: 0000-
0002-4732-784X