This is an elec onic ep in o he o iginal a icle.
This ep in may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ail.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Please ci e he o iginal e sion:
All ma e ial supplied ia JYX is p o ec ed by copy igh and o he in ellec ual p ope y igh s, and
duplica ion o sale o all o pa o any o he eposi o y collec ions is no pe mi ed, excep ha
ma e ial may be duplica ed by you o you esea ch use o educa ional pu poses in elec onic o
p in o m. You mus ob ain pe mission o any o he use. Elec onic o p in copies may no be
o e ed, whe he o sale o o he wise o anyone who is no an au ho ised use .
Ki ja-a io: Jaana Kuusipalo (2010), Sukupuoli unu polii inen edus us Suomessa.
Ac a Uni e si as Tampe ensis, 1614
Ke änen, Ma ja
Ke änen, M. (2011). Ki ja-a io: Jaana Kuusipalo (2010), Sukupuoli unu polii inen
edus us Suomessa. Ac a Uni e si as Tampe ensis, 1614. Kansalaisyh eiskun a, Vol 2
(No 1), 125-131. Re ie ed om h p://www.kans.jyu. i/leh i/2011-1
2011
125
Kuusipalo, Jaana (2010). Sukupuoli unu polii inen edus us Suo-
messa. Ac a Uni e si as Tampe ensis, 1614. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess.
Ma ja Ke änen*
Onko polii isella edus amisella me ki ys ä? Onko me ki ys ä sillä,
kuka sinua edus aa, mies ai nainen? Onko edus ajalle me ki ys ä sillä,
ke ä hän edus aa – kokeeko hän edus a ansa myös sukupuol aan? Jaana
Kuusipalon yö ke oo sii ä, mi en 1900-lu un kuluessa nais en nume-
oissa laske u polii inen aliedus us ähi ellen äis yi, – ja samalla ie-
enkin äis yi mies en yliedus us. Kysymys edus ukses a ei kui enkaan
ole yksinke ais a nume ologiaa, aan eo ee ises i hy in monisyi-
nen ja monimu kainen kysymys, jonka a aaminen aa ii mie in ää sii ä
mi en polii ise subjek i i ee i muodos u a ja mis ä niiden edus ami-
sessa oi olla kysymys.
Jaana Kuusipalon äi öski ja on sekä empii isel ä ka a uudel aan
e ä eo ee is en keskus elujen hallinnal aan hy in massii inen ja ka -
a a yö. Sen empii inen pei o on koko 1900-lu un mi ainen. Me odo-
logises i se seu aa ja päi i ää nais en edus us a koske an u kimuksen
kielellisen kään een jälkeisiin näkökulmiin, jossa kysymys polii ises a
edus ukses a ase uu myös kysymyksenä edus e a ien ka ego ian
uo amises a. Jaana Kuusipalon kon ibuu io on ah as i kiinni yny
edus uksen ulo u uuksien pa adoksiin Suomessa: e illisen naiskan-
san kons uoiminen on ollu sekä ah uus e ä heikkous. Tämä kon i-
buu io muu aa ah as i ku aa asa-a on käsi een hegemonisuudes a
suomalaisen jä jes elmän ku aajana.
Työ on a ikkeli äi öski ja. Se koos uu kymmenes ä a ikkelis a jois a
ensimmäinen on johdan oa ikkeli (130 si ua). Muu yhdeksän o a ki -
joi ajan uosina 1989- 2007 julkaisemia a ikkelei a. Re e oin ensin
empii isiä a ikkeleja ja palaan si en johdan oon.
* Ma ja Ke änen on al io-opin p o esso i Jy äskylän yliopis ossa. Email: ma ja.
[email p o ec ed]
126
Empii inen ke omus nais en aliedus uksen äis ymises ä
Ensimmäinen a ikkeli Naisena poli iikan huippupaikoille esi elee Miina
Sillanpää ä seu annee kolme naisminis e ien sukupol ea. Sen käsi e-
lemä ajanjakso on 1900-lu un alus a, mu a e enkin so a uosis a uo-
een 1986 ja aineis ona o a minis e ien haas a elu . Tällä ajanjaksolla
oi ha ai a ähi äisen naisminis e ikiin iön suu enemisen yhdes ä
muu amaan. Kiin iös ä oi ässä yh eydessä puhua ”maan apana” ai
yleisenä kul uu isena odo uksena sii ä, kuinka mon a nais a al io-
neu os oon on syy ä o aa. Kun aikaisemma sukupol e ek y oi ui a
minis e eiksi naisjä jes öjen edus ajina, myöhemmä koki a ulleensa
ali uiksi puolueen mies en oimes a ja yleisen kul uu isen paineen
johdos a.
Seu aa a a ikkeli esi elee a haisis a naisminis e eis ä kaksi, sodan-
jälkeise minis e i , Vieno Simosen ja Tyyne Lei o-La ssonin. He oli a ah-
oja kansalaisjä jes öjä edus anu a minis e isukupol ea ja hy in oin-
i al ion kas un kauden minis e ejä, joiden naispolii isena oolina
oli uni e saalien e uuksien (kansaneläke, sai aus akuu us) ajaminen.
A ikkeli Suomalaise naise poli iikassa on puoles aan pi kä his o iallinen
ka saus julkisen poli iikan sukupuoli uneisuuden his o iaan. Sen ka -
ama ajanjakso on uosisadan mi ainen ja sen kau a oi nähdä poli-
iikan sukupuoli uneisuuden ähi äisen pu kau umisen p osessin.
Vaikka kehi yslinja onkin selkeä, ei ennus e ole sä ö ömän op imis-
inen. Vaikka a ikkelin lopussa aa is ellu naisp esiden in ja naispää-
minis e in paika ny on saa u e u, eks issä a ellaan pää öksen eon
myös ka anneen muille oo umeille.
A ikkeli Keskus elu las enhoi opoli iikas a laajen aa o een e aile-
aksi. Se käsi elee Ruo sia, Suomea ja Islan ia ja on ki joi e u yhdessä
Ch is ina Be gq is in ja Audu S y ká sdo i in kanssa. A ikkelis a
ede ä iä joh opää öksiä o a , e ä naispolii iko o a ah as i oimi-
nee las enhoi opoli iikkojen edis ämiseksi ja e ä polii is a jakolinjaa
saa oi löy ää oikeis olaisen miespe heenelä äjyysmallin ja asemmis-
on julkises i ahoi e un päi ähoidon p e e ensseis ä. Seu aa a a ik-
keli e ailee nais- ja miesjoh ajien a kipäi än käy än öjä Pohjois- ja
E elä-Eu oopassa. Kun E elä-Eu oopan maa o a edus anee mieselä -
äjyyden mallia ja Pohjoismaa kahden u an pe hemallia, oi joh aji-
127
enkin osal a löy ää sopeu umis a näihin olosuh eisiin. E eläeu ooppa-
lais a naisjoh ajaa (mikäli hän oli pää yny a iolii oon ja/ ai saanu
lapsiakin) uli a ukemaan pal elijamalli, Pohjoismais a aas julkise
pal elu . Tämä a ikkeli on myös ki joi e u yh eis yössä ja julkais u
elii ejä koske assa kansain älisessä an ologiassa.
A ikkeli Nainen polii ikkona ja polii ikko naisena, Poli iikan sukupuoli -
uminen Suomessa on Nais en äänioikeuden sa a uo isjuhlajulkaisuun
ki joi e u alaise a a ikkeli poli iikan sukupuoli uneisuudes a. Myös
ämä a ikkeli pe us uu ki joi ajan ekemiin polii ikkojen haas a elui-
hin, ja sen keskeisenä eemana on ep esen aa io, edus aminen: edus-
a a ko naispolii iko naisia (ja miespolii iko miehiä) ja mi en nais-
polii ikon odo e aan oimi an. Ajankoh a näy äy yy mu oskau ena,
jossa naispolii ikkous edelleen esiin yy ma ginaalisena ja poikkea ana,
mu a myös kykene änä haas amaan anhaa sek o ipoli iikkaa: kun
pe in eises i alous ja ulkopoli iikka ase u a hie a kkises i ylempään
asemaan, haas a eluissa esiin yy kan a jonka mukaan ne ase u a
kaikkien asioiden aspek eiksi ei ä kä sek o eiksi. Ja kyllä, naise koki-
a edelleen edus a ansa naisia, aikkei ä naisjä jes ö enää ollee -
kaan heidän ek y oin i äyliään. Myös sukupuolen me ki yksenannon
ambi alen ius ulee a ikkelissa hy in esiin.
Seu aa a kolme a ikkelia käsi ele ä p esiden in aaleja. A ik-
keli Elisabe h Rehn – k innan som k ossade glas ake ke oo sii ä, mi en
naispuolisen p esiden in alin a uli Suomessa mahdolliseksi, aikkei
ielä uoden 1994 aaleissa o eu unu kaan. Ta ina Elisabe h Rehnis ä
ke oo nais ihamielisyyden äis ymises ä ja muu umises a jopa polii -
iseksi iskiksi; mediassa esi e y misogynia alkoikin kas a aa Rehnin
suosio a eikä ali sijakun a enää hy äksyny hal eksun aa. Näissä aa-
leissa oli myös keskeises i esillä kysymys sii ä, onko puoluekan a ai
sukupuoli ä keämmäksi koe u edus amisen k i ee i.
A ikkeli 9 on kampanja-analyysi uoden 2000 p esiden in aaleis a,
joissa sekä nais- e ä mieskandidaa eja oli ensimmäisellä kie oksella
usei a. Ol iin sel äs i ul u ilan eeseen, jossa mikään aho ei oinu
jä ää naisehdokkai a huomio a. Vaalijulkisuuden sukupuoli uminen
oli ilmeis ä ja hy in pinnalla. Tuloksena myös ali iin Suomeen ensim-
mäinen naisp esiden i. A ikkeli 10 on myös kampanja-analyysi, ällä
ke aa uoden 2006 p esiden in aaleis a. Vaaleihin lii yneen julkisuu-
den sukupuoli uneisuu a ei enää leimaa sama naismyön eisyys kuin
128
edellä. Pääkandidaa ien, Halosen ja Niinis ön, kanna us näy i selke-
äs i ule an nais en ja mies en lei eis ä; ämä kampanjoinnilla py i -
iin mu amaan. Naisp esiden i uli ali uksi, mu a naismyön eisyy-
den osal a oi aa is ella suhdan een myös kään yneen.
Mone a ikkeleis a o a syn ynee a peeseen esi ellä Suomea ja
Suomen oloja ko imaiselle, pohjoismaiselle ai kansain äliselle ylei-
sölle. Yh een e ona a ikkeleja oisi yhmi ellä esime kiksi seu aa as i.
A ikkeli esi ä ä ka a an ja ha ainnollisen kehi yslinjan 1900-lu un
aikana Suomessa apah unees a nais en aliedus uksen äis ymises ä.
Naise o a ullee eduskun aan ja al ioneu os on jäseniksi. Kansan-
edus ajien mää ässä on apah unu ähi äinen sukupuoliedus uksen
asoi uminen. Nais en kul uu inen ”minis e ikiin iö” on ähi ellen
kas anu yhdes ä useaan. Vuosisadan lopussa sääde iin kiin iölakikin.
Naisminis e iys esiin yy uosisadan lopussa ”no maalina” eikä enää
ajoi u muu amaan paikkaan ”ama öö ialoilla”. Kun naispolii ikkojen
ek y oin i äylänä alun pe in oli a naisjä jes ö , näiden me ki ys on
kui enkin äis yny . Samalla käsi ys sii ä, e ä naise edus a a naisia,
on saa anu hämä yä. Tämän kehi yskulun ki joi aja on ku annu ja
esi äny selkeäs i ja pä e äs i; hän on ämän alueen pa as asian un ija
Suomessa. A ikkeleiden aineis oja o a ekijän laaja polii ikkohaas-
a elu sekä muu dokumen iaineis o.
Muu ama a ikkeleis a laajen a a näkökulmaa kansain älisiin e -
ailuihin, aikka se ei ole ollu yön ensisijainen a koi us. Jälkimmäise
a ikkeli aas o a p esiden in aalien kampanja-aineis ojen ja media-
aineis ojen pohjal a eh yjä analyysejä, joissa poli iikan sukupuoli -
uneisuus on hy in ilmeis ä. Kun ki joi aja älläkin alalla on Suomen
pa as mu a ehkä myös ainoa ekspe i, oi ihme ellä, miksei poli iikan
sukupuoli uneisuus ole useamman aali u kijan kiinnos uksen koh-
eena.
Teo ee inen pohdin a edus amisen sukupuoli uneisuudes a
Väi öski jan johdan oa ikkeli esi ää empii is en a ikkelien eo ee -
isen pe us elun ja aus an. Johdan oa ikkelissa ekijä myös e lek-
oi sen eo ee isen keskus elun aihei a, joissa hän on i sekin ollu
129
mukana. Johdannossa esi ellään yön u kimuskysymys, aineis o ja
mene elmä . Työn aiheeksi johdannossa mää i yy polii isen edus uk-
sen sukupuoli uminen ( oisen sukupuolen enemmis öasema ja oisen
aliedus us) sekä sukupuolen mukainen yönjako poli iikassa. Tekijän
eesi on e ä sukupuoli uneisuus oli selkeä ä jo Suomen kansanedus uslai-
os a pe us e aessa; äs ä koi ui naisedus ukselle sekä oima e ä heikkous.
Suomessa naisedus us pe us uessaan sukupuoli uneisiin läh ökoh iin
oli jo a hain e a ain ah aa, mu a samalla sekundää is ä suh eessa
miesedus ukseen.
Johdan o a joaa ekijän alus a an ka sauksen kansanedus uslai os a
pe us e aessa läsnäolleisiin is i ii aisiinkin puhun oihin edus amisen
pe iaa eis a ja niiden eo ee isis a adi iois a, edus uksen subjek in
aken uneisuudes a. Edelleen kappale johda aa nais en aliedus uksen
e ailuun ajassa ja paikassa sekä uo a aliedus us a koskeneeseen u -
kimukseen Suomessa. Työ esi elee nais en aliedus us a legi imoinei a
eo iape in ei ä sekä niiden eminis isen k i iikin. Käydessään läpi
eminis is en eo iaposi ioiden e oja eks i ky kee nuo e o empii is en
a ikkelien eo ee isiin ole uksiin ja py kimyksiin. Näin eks i p oble-
ma isoi käsi yksiä sii ä, mis ä nais en aliedus uksessa on kysymys. E ik-
seen pohdi aan kan oja, joiden mukaan naisedus us oisi käsi eellis yä
in esseinä ai iden i ee einä.
Suomessa suosio a sai a e i yises i hegeliläis-snellmanilainen ja
libe aali polii inen disku ssi. Tekijä kysyy, mi en naispolii is a sub-
jek ia uo e iin juu i suh eessa uohon jakolinjaan ja mi en eminis i-
se keskus elu akensi a polii isen edus uksen subjek in. Lukija oi
mie iä, miksi ulkin a pe us uu niin ah as i hegeliläis-snellmanilai-
sen pe in een a kas eluun ja kansakunnan aken amis aiheisiin kun
aas empii isissä a ikkeleissa käsi elyajanjakso ulo ui nykypäi ään
as i. Onko ulki a a niin, e ä nais en polii isen edus uksen muo ou-
uminen myöhempinäkin aikoina on de e minoi unu jo edellisen uo-
sisadan aih eessa? Vai onko, ja missä mielessä, sukupuoli uneisuus
sii yny oisiin paikkoihin ai pu kau unu kin? Tapah uiko 1900-lu un
kuluessa naisedus uksessa ai sen aja elussa aihdoksia ai mu umia-
kin (esim. 1960-lu un asa-a oliikkeen kohdalla)?
Koko uosisadan muu os en ulki seminen yhdessä äi öski jassa on
ie enkin koh uu on aa imus. Yllä ä ää ei ole se, e ei ekijä ehkä joka
pa adigman aihdos a a kas ele, aan se, mi en pi källe hän pääsee
130
uon uosisadan ulkinnassa ja juu i luonnollis uneen asa-a oaja -
elun la en issa haas amisessa. Mielenkiin oisiksi ule a myös ekijän
ulkinna iime uosikymmen en muu oksis a: naisia on noussu edus-
uksellis en elin en ko keimmillekin paikoille ja ah an julkisen kes-
kus elun ja liikehdinnän myö ä aliedus us näy ää kiin iöiden myö ä
pu kau uneen.
Tekijä ke ää u kimuksensa ulokse seu aa as i:
1. Polii isen oiminnan ja edus uksen sukupuoli uminen mahdol-
lis i nais en polii ise oikeude ja unsaan edus uksen.
2. Sukupuoli e u yönjako poli iikassa kui enkin me ki si si ä e ä
nais en oli aikeampi pääs ä jä jes elmän ylimpiin asemiin.
3. Puolueiden naisjä jes öillä oli keskeinen asema nais en edus uk-
sen akaajina, samoin naisjä jes öjen yh eis oiminnalla ja al io-
eminismillä. Tämä oimin a on pa an anu nais en asemaa, mu a
myös ajoi anu nais en oimin amahdollisuuksia sekä ho ison-
aalises i e ä e ikaalises i. Nais en poissulkeminen on an a-
nu aiheen ”naiskansan ahdon” kons uoimiseen ja neu aalina
esiin y än ”kansan ahdon” ii au amiseen – mu a myös nais en
edus uksen ma ginalisoimiseen.
Vaikka nais en edus uksen alaa 1990-lu ulla onnis u iin laajen a-
maan sekä ho ison aalises i e ä e ikaalises i, on ekijän mukaan
apah unu mui akin muu oksia. Naisys ä ällinen hy in oin i al io
on sii ymässä his o ian aikaki joihin eikä kansallis al iollisella pää-
öksen eolla enää ole depoli isoidussa al iossa ah aa me ki ys ä.
Ny akenne aan yksilösubjek eja, jo ka ulki se a oman mukau umi-
sensa aloudellisen ja sukupuolijä jes yksen a peisiin oman yksilölli-
sen iden i ee insä aken amiseksi. Feminiinisyys esi e ään apau u-
misena, joka kui enkin koskee ain nuo ia ja hoikkia. Depoli isoidu
alinna paluus a ko ilieden ää een ja ma alapalkka-aloille nähdään
henkilökoh aisina alin oina. Tekijä näkee poli iikan liikkuma ilan
ka en uneen d amaa ises i. Siinä ilan eessa ei naiskansan kons u-
oinnille näy ä ole an a e a eikä mahdollisuuksia. Tai si en on e si -
ä ä mui a a eenoja.
Kuusipalon yö on sekä empii ises i e ä eo ee ises i hy in laaja,
131
ka a a ja ha ki se an iisas. Pai si e ä se empi iassaan ku aa oikeas-
aan koko 1900-lu un kehi ys ä, se myös e lek oi hy in pi kän aika-
jakson eo iakehi ys ä. Näin se yli ää eo iakeskus eluihin joskus lii -
yneen his o ia omuuden ja ”oikeassa olemisen” endenssin. Tällais a
yö ä ei ehdä nopeas i aan laajalla kokemuksella ja näkemyksellä. Täl-
laisen pe uspul in päälle ja a aan olisi ny hy ä u kimus a aken aa.
