Wal e Isaacson: Leona do da Vinci
PM/31 ADMIN
Viiden uosisadan jälkeen – MARJATTA RIPSALUOMA (6.5.2019)
Wal e Isaacsonin Leona do-elämänke a on yksi lisää pi kään Leona do-ki jalis aan. Kyse on I alian
enessanssis a, 1400-1500-lu us a ja aikakauden e i yisen ihmisen, uomo uni e sale, elämäs ä. Uni e saali
ihminen elää Eu oopan muu os a, jos a kas aa hi aas i nykyaika. Leona do da Vinci on muu oksen ekijöis ä
hy ä esime kki, mu a ei hän – sen pa emmin kuin muu kaan ihmise – eläny yhjiössä.
Ny ki joi usu akkaan upesi ame ikkalainen elämänke aki jailija. Hän on ki joi anu monien kuuluisien
ihmis en elämänke oja. Ki jassa esiin yy S e e Jobs, Apple- ie okoneiden ma kkinoija ja liikemies, ny jo
kyllä kuollu . Isaacson ki joi i muun muassa hänen elämänke ansa, jo a en ole lukenu . Jobsia ei oikein oi
ku a a uni e saali-ihmiseksi, sellaiseksi joka muu aa kokonais a kul uu ia. Mu a myös oinen
ie okonemyyjä esiin yy ki jan si uilla, Bill Ga es. Ei henkilönä, pai si Leona don öiden omis ajana, nimi äin
a kis on Codex Leices e , jonka hän os i. Isaacson käy ää uon Codexin ma e iaalia ki jassaan.
Isaacsonin Leona do-ki jassa on 33 lukua. Ne ei ä ole ko in pi kiä ja seu aa a uskollises i Leona don
henkilöhis o iaa, ä keä päi ämää ä o a mukana. Leona do eli mesenaa iensa suojaamana e i
paikkakunnilla. I alia koos ui kaupunki al iois a ja nois a kaupungeis a on ie oa kaikissa his o ianki joissa.
Eu oopan his o iaan ne an a a lisänsä ie enkin, onhan Va ikaanikin Roomassa. Leona do (1452-1519) syn yi
Toscanan Vincin pikkukaupungissa, asui si en Fi enzessä, Milanossa, uudes aan Fi enzessä ja aas Milanossa,
si en Roomassa ja iimeksi Ranskassa.
Renessanssi a koi aa an iikin el y ämis ä, suunnilleen. Paikallise ikkaa ihmise , joi a ku su aan
mesenaa eiksi, pi i ä ä keänä suosia ie een- ja ai eenha joi ajia ja an aa heille mahdollisuude amma insa
ha joi amiseen. Va sinkin aide-elämän kukois us näkyy edelleen. Ei a i se kuin mennä Fi enzeen. Kaupunki
on enessanssin ulkomuseo. Ilman si ä ei S endhalin mukaan olisi nime y ie yä synd oomaa S endhalin
nimen mukaan. Kaupunki ekee he i paikalla mahdolliseksi hulluuden ai lyhy aikaisemman mielenhäi iön.
A oin mieli on ainu mi ä a i aan. Jos kaupunki ei aiku a, se joh uu ie ailijan o ju as a
pe soonallisuudes a, mikä ei ole hänelle hy äksi. Voi olla e ä sellainen henkilö ei Fi enzeen py ikään.
Lahjakkuus
Leona do on ihminen. Isaacson keho aa luopumaan ne ouden aja ukses a. Esime kiksi: Leona don pi i saada
ie ää miksi ja minkälainen on ikan kieli. Isaacson palaa ikan kieli-asiaan ki jan lopulla. Tie ys i Leona do
ku i eli ja mie i paljon. Tä keä ä oli e ei hän ollu yksin, aan opiskelu uosinaan ule a ku a ai eilija,
insinöö i ja ie een ekijä Ve occhion yöhuoneessa apasi paljon lahjakkai a ihmisiä.
Aikakausi oli i eä ja aja elu salli iin. Jos akin syys ä ki kko ei ase unu nuo en mies en (naisia ei
yöhuoneissa ollu , ensimmäinen his o ianki joihin jääny naisku a ai eilija I aliassa oli A emisia Gen ileschi)
ielle. Fi enzessä ai ei a ja ie ei ä suosi a Medici , Milanossa S o za , Roomassa Va ikaani ja paa i ja
ka dinaali , mu a myös a akkaa kauppiaa ja aa elis o.
Isaacson lis aa ominaisuuksia, joihin Leona don elämä olisi oinu kompas ua ai jopa uhou ua: hän oli
a io on lapsi, homo, kas issyöjä, asenkä inen, hän kä si heikos a keski ymisky ys ä ja ajau ui älillä
ha haoppiseksi. A io omuus, homoseksuaalisuus, egaanisuus, asenkä isyys oli a o a. Mu a heikko
keski ymiskyky ja ajoi ainen ha haoppisuus kai o a näkökulmakysymys. Riippuu sii ä kuka puhuu.
Leona do ei saanu muodollis a koulu us a, koska oli a io on lapsi. Mu a sellainen oli pakollinen ilmeises i
ai ko keammissa amma eissa. Isä, no aa i Pie o da Vinci oli käyny koulu . Isä oli läsnä Leona don
is iäisissä. Amma i mää i el iin kil ojen jäsen aa imuksissa. Mu a ihminen ie ys i eki yö ä, mihin pys yi,
sanoi kil a mi ä ah oo.
F eudin Leona doa käsi ele ä haa ahaukka-episodi on myös äällä. Si aa i Leona don yöpäi äki jas a:
”Älyllinen in ohimo ka ko aa ais illisuuden”, lin uepisodi ei ollu homoseksuaalinen impulssi eikä ei edes
auma. Leona do halusi mie iä syi ä e ilaisiin asioihin ja ilmiöihin koko ajan. Hänellä uskin oli aikaa
aumoihin.
Leona do löysi ke an luolas a alaan ossiilin. Ja upesi mie imään edenpaisumus a. Tässä ki jassa
edenpaisumukseen pala aan ai an ki jan loppupuolella. Jos joku mie ii alaan ossiilia nuo ena, niin upeaa
mie imään anhempana eden liikkeen käy ämis ä ene giana. Siinä on yksi oleellinen osa aja elua jo
ilmais u, sel äs i näky ä juonne.
Mesenaa eja
B unelleschi ja Dona ello kä i ä Medicien ahoilla Roomassa u kimassa an iikin a kki eh uu ia.
Mesenaa iksi Cosimon jälkeen Lo enzo Medici. Vi u iuksen De A chi ec u aa lue iin ja Duomon kupoliin
suunni el iin nos olai ee . Leona do opiskeli geome iaa, mu a se ei ollu ma ema iikkaa. Hän u ki
kappeleiden hahmoja pii ämällä, maisemissa aas pe spek ii iä. Lo enzon ea e in Leona do suunni eli
len ä iä hahmoja nos olai eilla ja ek isii aa niiden a ulla myös. Tea e i a i iin kaiken kansan iih eeksi ja
se pe us uu spek aakkeleihin.
Leona do pääsi Ve occhion e s aaseen eli yöhuoneelle oppipojaksi isänsä ansios a. Leon Ba is a Albe in
ki ja Della Pi u a ope i Leona dolle kolme ä keää asiaa: kä eleminen, a sas us (he osella), puhuminen.
Niiden on suju a a odella hy in.
Peiliki joi us – le e a mancina – Leona don käy ämä ki joi us apa joh ui asenkä isyydes ä. Va jos us ii a
useimmilla ai eilijoilla: /// mu a Leona dolla , syy on yksinke aises i se e ei kynänjälki uh iu uisi.
Va jos us ii an suun a iippuu kä isyydes ä.
Leona do uli oppipojaksi 14- uo iaaana ja oppi nopeas i. Ve occhio odennäköises i käy i hän ä mallina
ehdessään Daa id- eis oksen. Leona do puoles aan eki omaku an eokseensa Kuninkaiden
kuma us. Työhuoneessa ei laisko el u.
Vasa i ko os aa lahjakkuu a puhuessaan Ve occhios a: ”Hänen eis os ensa ja maalaus ensa yyli oli usein
ko a ja ka kea, sillä se oli saa u e u he keämä ömällä opiskelulla, ei luon aisella lahjakkuudella.” Tässä on
ou o käsi ys opiskelus a ja yös ä. Ehkä Vasa ille lahjakkuus oli ai een mi a.
Vasa i ki joi aa Leona dos a: ”Yksi Ve occhion alia os e uis a ky yis ä oli nimenomaan ai o ku a a
liikkeen hienouksia pa saassa ai maalauksessa, ja ä ä ai oa Leona do opiskeli pää yen maalauksissaan lopul a
monin e oin ope ajaansa ai a ammaksi.” Olen lukenu Vasa in ki jan, jossa on paljon mielipi ei ä. Ki ja on
sil i hyödyllinen, koska hän käsi elee kaikki unne u i alialaise ai eilija .
Fi enzen Duomoon asenne iin kuula B unelleschin kupolin päälle, hi saamisen asemes a kupa ia juo e iin
peilisä eillä. Leona do oli silloin 19- uo ias ja seu asi yö ä. Si en 40 uo a myöhemmin Roomassa Leona do
akensi käy iä peilejä aseiksi, siis au ingon aloa käy äen: ”Muis a ko kuinka San a Ma ia del Fio en kuula
juo e iin kokoon?”, Leona do kysyy yöpäi äki jassaan. Tuomioki kon nimi on San a Ma ia del Fio e.
Si en maini aan Ve occhion ko in kaupallinen kilpailija, An onio del Pollaiuolo. Vasa i: ”Ensimmäinen
mes a i, joka nylki usei a uumii a u kiakseen lihaksia ja ymmä ääkseen alas onku aa nykyaikaisemmin.” En
iedä mi ä a koi aa nykyaikaisemmin, ehkä ealis isemmin? Keskiajan ihmisku a oli enessanssiin e a una
jäykkä. Vasa in ai eilijaelämänke a on ilmes yny myös suomeksi.
”Pii us ukse o a synny änee ilkkaan aka eemisen u kimuksen, jossa a koi uksena on sel i ää, mi kä
niis ä o a Ve occhion, Ghi landaion ai heidän yö o e eidensa ekemiä. Tekijöiden mää i ämisen aikeus
ku as aa Ve occhion pajan kollegiaalisuu a.” Tässä Isaacson ki joi aa sii ä, e ä e i yöhuoneiden assis en i
ja oppipoja pii si ä ja maalasi a öi ä yhdessä. Sen uoksi eoksis a saa e aan sanoa, e ä Leona don
aikalaisen ekemä. Samassa eoksessa oi olla monen ihmisen kädenjälki, yön ekeminen oli kollek ii is a.
Kollegiaalisuus ii aa amma illiseen si eeseen.
Leona don öiden e o aminen on helppoa, koska hän oli asenkä inen ja maalasi myös so millaan. Sil i
ieläkin on olemassa u kijoi a, jo ka kinaa a ekijöis ä. On sel ää ai een un ijoille, mi kä eokse o a
enessanssin ajal a ja mi kä ei ä . Työhuonee ei ä ollee ainoas aan pajoja, pa haimmillaan ne oli a
oppimis e s ai a. Töi ä ei signee a u, ai o oli aulussa ä keämpi kuin nimi. Renessanssin aikaan ai een
apaus lisään yi ei ä kä ki kko ai uh inaa juu i sensu oinee .
Leona do oli unne u ea e ispek aakkelien nos u eiden suunni elijana, mu a myös musisoijana ja puhujana.
Hänes ä uli nopeas i suosi u hahmo. Niccolo Macchia elli ki joi aa Fi enzen his o iikissaan kuinka
spek aakkeli uo a ihmisiä yh een. Epäilemä ä spek aakkeli o a siksi myös uh inaille ä kei ä.
Valohämyn mes a i
Valohämyn kaksi i alialais a nimeä: chia oscu a ja a sinkin Leona don käy ämä s uma o. Leona don
maalaus yyli alkoi ulla unne uksi. Ki jassa Leona don yömuis iinpano on käydään läpi, ässä maalausohje:
”Maalaa niin e ä loppu uloksena on u uinen euna, älä pii ä ilmisel iä ja ka kei a ää i ii oja. Kun maalaa
a joja ja niiden eunoja, älä ee niis ä e ä iä ai a kka ajaisia, koska sii ä seu aa puise a loppu ulos.”
O san Michelessä, kil aki kossa, on Pollaiuolon maalaus aihees a ”Enkeli Ra ael ja Tobias” (pojan pyy ämä
kala oli halu u, koska sen sisälmykse pa ansi a au eja). O san Michele on Fi enzen kil ojen yh einen ki kko
ja se ie ys i ah oi i enzeläis en ai eilijoiden öi ä.
Leona do lii yi jä jes öön nimel ä Compagnia di San Luca, i enzeläis ai eilijoiden ke ho, ei kil a. Hän ki joi i
nimensä uolloin Leona do di Se Pie o da Vinci. Jäseniä uonna 1472: Bo icelli, Pie o Pe ugino,
Ghi landaio, Pollaiuolo, Filippo Lippi ja Ve occhio.
Tai eilija ah oi a i senäisen aseman, killoissa hei ä ei mieles ään huoma u a peeksi. Käy ännössä ai eilija ,
käsi yöläise , a kki ehdi , silkinku oja ja muu oli a ie enkin iippu aisia paikallis en uh inaiden ja ikkaiden
kauppiaiden hy än ah oisuudes a.
Ki jassa on elämänke a eks in ohessa ku ia, joiden his o ia on oi u sel i ää, kaikis a ei ole sil i a muu a ja
paljon on kadonnu . Milanon uh inas S o za kä i kylässä Fi enzessä ja kaduille jä jes e iin kulkuei a.
Leona do oli paikalla, lois a a pii os, so ilaan ku a. E enkin se o us so ilaan in a a us uksen päällä ja
mieliku i uksellinen kypä ä. Leona do u us ui johonkin S o zan seu ueen ihmiseen ja alkoi aja ella Milanoa.
So ilaiden ku a puoles aan ennakoi a g o eskeja, joi a Leona do myöhemmin pii si paljon.
Maisemamaalauksen ku aus y i ää löy ää e ausku allisuu a maiseman elemen eis ä: ”Lopul a se [siis esi]
hy äilee Jeesuksen jalkoja ja lipla aa ku an eunalle, ulee meidän luoksemme ja ekee meis äkin osan i aa.”
(K is uksen kas aminen) Si en maini aan esipu ous. Maisemassa on e ausku allisia elemen ejä. Kankaiden
laskoksissa (engl. d ape y), siis mi en ne on maala u ai pii e y, on sään önsä, niin on myös eden
i auksissa.
Isaacson on ke änny ma e iaalia huoma a as a mää äs ä ki jallisuu a, lopussa on lii ei ä ja ii enume o
ke o a mis ä on o e u mi äkin ma e iaalia. Tuossa eden lipla uksessa on kui enkin jo aha on a koomisuu a.
Runollisella kielellä on ajansa.
Isaacson kehuu sekä Leona don apaa ko os aa uskonnollisia aihei a a peen mukaan e ä a elee myös
Leona don mää i ele än uudelleen aidemaala in yö ä. An oiko Leona do ohjei a nuo emmille opiskelijoille?
Jään mie imään si ä, onko enessanssin ai eessa lupa kaikkeen ai mi ä ku aelemen ien uudelleenjä jes ely
a koi i? Oliko Ve occhion e s aassa käynnissä kilpalaulan a ai oimi a ko yöhuoneen maala i oisiaan
ukien? Oliko ai eilijoilla auhaa u kia ku a-aihei a ja mie iä suhde aan niihin?
Anamo oosi: maalauksen yksi yiskoh a oi näy ää ää äl ä, mu a se näy ää äsmällisel ä kun si ä ka soo
oises a kulmas a. Te min googlaaminen an aa paljon esime kkejä silmänkään ö empuis a. Leona don Ma ian

ilmes ys ys ä U izzin oppaa keho a a ka somaan kä elemällä ohi oikealle ja si en kään ymään ja
ka somaan yö ä uudes aan.
Ve occhion e s as myi öi ä, mm. Ma ia ja Jeesus-lapsi –maalauksia joulun aikoihin. Leona don nimiin on
me ki y Madonna ja neilikka (sijai see Münchenissä) ja E emi aasin Madonna Benois (ke äilijän nimen
mukaan). Tässä ke o aan alojen ja a jojen a ulla ehdys ä lapsen muo oku as a, lapsen ihopoimuis a, koska
lapse o a pullei a. Leona don malli o a ehkä ollee elipuole An onio (s. 1475) ja Giuliano (s. 1479), joi a
Leona do pii si.
Kangaspoimu ja ihopoimu on maala u samalla a alla. Toisaal a: mi ä muu a oi olla kuin aloja ja a joja?
Leona do alkoi äis ämä ä mie iä mi en silmä oimii, mi ä on op iikka.
Fi enze-Milano
Vasa i aja elee, e ä Fi enzessäkin on jo ain ikaa: ”Fi enze nimi äin koh elee amma ilaisiaan samalla a alla
kuin aika uo oksiaan, jo ka se almiiksi saa uaan uhoaa ja ahmii.” Tai eilijoiden ko ipaikoissa on ajois a ja
paikois a iippuma a samaa ikaa.
Leona do oli 30- uo ias . 1482, ie i Milanossa seu aa a 17 uo a, muu okumppanina A alan e
Miglio o i, ule a muusikko, ins umen ina lyy a. Ma kalla Leona do keksi pyö än liikkeeseen pe us u an
mi aus a an ja laski, e ä Milanoon oli ma kaa 290 km, mikä on suunnilleen oikein. Mi aus älineenä oli
kä ynpyö ä. Lahja Milanon he ualle oli li a da b aggio, käsi a si iulu, osin hopeaa ja Leona do muo oili sen
he osen kallon muo oon.
”Toisin sanoen Milanon linna a josi Leona dolle äydellisen ympä is ön, hän pi i ah ois a joh ajis a, nau i
suu es i heidän houku ele as a moninaises a lahjakkuudes a ja py ki pääsemään mielly ä ille
ansioille.” Miksi Leona do pi i ah ois a joh ajis a? Missä se näkyy? Onko joh ajilla houku ele aa
moninais a lahjakkuu a, siis ominaisuu ena? En ymmä ä mi ä ässä sano aan. Kun ke an Lo enzo Medici
ki joi i suosi uski jeen Ludo ico S o zalle, niin kai Fi enzen mesenaa i aja eli e ä Milanon S o zalla on
enemmän käy öä Leona don yölle?
Tähän on ki ja u Leona don yönhaku-ki je Milanon he ualle. Suu in osa Leona don ky yis ä koskee
linnoi uslai ei a, sil oja, ikapui a, muu inmu ajia, kanuunoi a, kojei a hyökkäykseen ja puolus ukseen,
ykkejä jne. Mu a hän ke oo myös halli se ansa a kki eh uu in, esilai os en oiminnan ja eis o- ja
maalaus ai een. Hän ei maini se yh ään ainoa a olemassa ole aa aide eos a. Leona do a jou uu ekemään
Milanoon p onssihe osen.
Leona do puhuu i ses ään lähinnä insinöö inä. Ta koi us on edo a uh inas Ludo icoon, joka oli kaapannu
allan ja siis pelkäsi hyökkäyksiä. Jos aikka anskalaise ule a (ja nehän uli a , mu a ei ä juu i silloin
he i), olisi syy ä ehdä jo ain jo e ukä een.
Ja niin Leona dos a uli ase- ja so asuunni elija. Leona do ei ä kä useimma hänen aikalaisensa ehnee ässä
ko in paljon mi ään e oa. Jos oi ehdä ski sin ule as a maalaukses a, oi yh ä hy in ehdä samanlaisen
bluep in in so akonees a. Ta koi us oli ain keksiä uusia asioi a ja esi ellä nii ä sellaiselle jolla oisi olla a aa
aken aa nii ä.
Melkein ensimmäiseksi Leona do suunni eli Milanon kaupungin uudes aan. 1480-lu ulla kaupungissa oli
puhjennu u oepidemia. Leona don mieles ä oli saa a a pa empi esilai os, oli akenne a a iemä i ja ennen
kaikkea ihmis en asumiseen oli saa a a äljyy ä. He ua ei ollu kiinnos unu kaupunkilais en e eydes ä niin
e ä suunni elma ei o eu unu .
Milano-Fi enze-Rooma
Ranskalaise hyökkäsi ä si en Milanoon ja Leona do jäi ielä kaupunkiin ka somaan mi ä apah uu.
Ranskalaise uhosi a Leona don aken aman sa es a muo aillun he osen, jonka hän oli aja ellu alaa
p onssiin ja jä ää Milanoon. S o za jou ui a pakenemaan, Leona do lii ou ui Cesa e Bo gian kanssa, joka oli
puoles aan lii ou unu anskalais en kanssa. Löy yi anskalainen mesenaa i Cha les d’Amboise, Milanon
maahe a, mu a hän o i ja kuoli 1511. Leona do asui oppilaansa F ancesco Melzin isän hu ilassa 30 km
päässä Milanos a. Mukana oli myös aina mahdo on Salai, Leona don pi käaikainen kumppani.
Leona do sai auhassa mie iä asioi a uoden e an. Hän pii si eden i aus a. Hän äy i 60 uo a.
Ki jahyllys äni löy yi Se ge B amlyn ki ja nimel ä Leona do da Vinci. Isaacson si ee aa B amlya ja ki joi aa
Michelangelo Buona o in iis os a suh ees a anhempaan ai eilijaan: ”Kuinka hän olisi oinu olla
kadeh ima a ja hal eksima a Leona don en oa e o oimaa, yyliä, hienos uneisuu a, ys ä ällis ä lempey ä,
monialaisuu a ja ennen kaikkea skep isyy ä – edellisen sukupol en edus ajaa, jonka sano iin ole an
uskonno on ja jonka ympä illä kaiken aikaa pyö i kaunii a oppilai a, käy öksel ään mahdo on Salai
e unenässä?”
Leona do ei halunnu pala a Fi enzeen, jossa Anghio in ais elu-seinämaalaus oli keskey yny . Michelangelo
oli ehny omaa seinämaalaus aan samaan Palazzo Signo inaan ja jä i hänkin sen kesken. Näkyy olleen
iedossa, e ä kaksi ai eilijaa ei oikein sopinu yh een.
Isaacson uumoilee kaikenlaisia syi ä siihen miksi Leona do jä i isoja ilaus öi ä kesken. Hän ei ehkä ymmä ä
suu en seinämaalaus en ongelmia. Jos esime kiksi kylmä seinä pako i odo elemaan, jos ä in kui umis a pi i
odo aa kauan ai jos käy e y öljy ä issä oli ää ää (ehdo omas i olisi pi äny olla pella ansiemenöljy, eikä
ainakaan pähkinäpuuöljyä!), niin pi äisi a maan ka soa a kemmin mi ä ohjei a öljy ä imaalaukseen on
ylipäänsä anne u? Pohjus uksen pi äisi olla empe amaalia, si en as a päälle öljy ä i . Lisäksi: e i pigmen i
käy äy y ä e i a alla.
Seinämaalaus ekniikas a pi ää puhua. Tuskin on sa umaa, e ä iso seinämaalaukse niin kuin
Milanon Viimeinen eh oollinen ja Fi enzen Anghia in ais elu, suu ia seinämaalauksia kumpikin,
epäonnis ui a . Oliko Leona do ie oinen esime kiksi Ghi landaion a as a ehdä seinämaalauksia? Leona do ei
aiku a pikkumaisel a nipo ajal a, eli uo Fi enzen aika jää kyllä ässä epäsel äksi.
Si en: Vasa in maalaukse uli a 1500-lu ulla Leona don ja Michelangelon maalaus en päälle, noiden kahden
seinämaalaukse kalki iin umpeen. B u alismi ei ole uusi asia.
Isaacsonin käsi yksiä: ”Hän oli edelleen Leona do, mikä a koi i e ä hän suh au ui aina kuumeises i
u eliaisuu ensa kulloiseenkin koh eeseen, mu a ei ollu läheskään niin kiinnos unu iimeis elemään
keskene äisiä asioi a.” Mi ä a koi aa e ei hän ollu kiinnos unu ? Ei Leona do ollu kykenemä ön ie ämään
mi ä ah oi! Suomennos? Hankala ymmä ää.
Rooman Va ikaanissa on Ra aelin esko nimel ä A eenan koulu. Siinä keskellä äi ele ä iloso i Pla on ja
A is o eles. Pla onin mallina on ehkä ollu Leona do. Ainakin hän näy ää Leona don omaku al a, jo a
ku su aan To inolaiseksi, säily yspaikan mukaan. Ki jan ki joi aja ihme elee oliko Leona do odella ikäis ään
anhempi. Mu a ehkä Isaacson ei ole ullu aja elleeksi, e ä ihmise anhene a yksilöllises i?
Joka apauksessa: en ole o anu ähän mukaan Leona don insinöö i- ja a kki eh i- öiden suunni elua. En ole
ki joi anu kaikenlaisis a so akoneis a, en edes len okoneis a ja sukelluspukuideas a. Ki jassa on ke o u
näis ä. Samoin on käy e y paljon si uja ku aamaan Leona do-löy öjen his o iaa, myös ai an iime uosien
Leona do-löydöis ä, kiis analaisis a ku en aina.
Leona do oli aikansa yksi ulkki. Hän ei olisi ullu ehneeksi öi ään, ellei ä kaupungi olisi kuhissee ihmisiä,
joilla oli aja uksia uudenlaises a ajas a ja mi ä se aa ii. Esime kiksi Ame ikka löyde iin ja sille an oi nimensä
i enzeläinen Ame igo Vespucci, Leona don ka e i. Ame igo muis iinpanoissaan ke oi, e ä siellä nykyisen
B asilian ie ämillä asu iin jo. Isaacson (ja muu uudisasukkaa ) ase ui a kahdelle man e eelle. Wal e
Isaacson on Pohjois-Ame ikan Yhdys alloissa asu a elämänke aki jailija.
Ki ja on käy ökelpoinen. Mu a ei ehkä uo uu a länsimaisen si ilisaa ion ämänhe kiseen muo oku aan.
Tuossa alla on oma enessanssia käsi ele ä ki jas oni. Tässäkin ki jassa on bibliog a iansa, jossa o a mukana
myös lukemani opukse , lukuun o ama a Me eško skin iiliski iä, jo ka o a ik io a. Fik io ja ak a
sekoi u a kyllä aina, a sinkin jos aja elee Fi enzeä ja Toscanaa. Tai jos aja elee aikka Rooman Pan heonia
ja Vi u ius a.
Mielipi eis ä ja suomennokses a
”Ve occhion aa ima on a palmua lukuun o ama a aus a on lumoa a sekoi us ealismia ja luo aa an asiaa.”
(Maalaus:Johannes Kas aja, eks i: Isaacson) Miksi palmua on ku su a a aa ima omaksi? Oliko
aa ima omuus Ve occhion ominaisuus?
En äs si en suomennos: ”E äisyyden kas aessa aus a sumenee pikkuhiljaa ihmissilmälle luon e as i, ja
ho ison in sini ai as sekoi uu kukkuloiden ylis en u ujen alkoiseen.” luon e as i p.o. luon u as i, siis e ä ei
asi a silmiä? Ja: ”kukkuloiden ylis en u ujen alkoisuu een”, a koi aa ylimpien? Ja mi ä o a udu ?
Ta oi eleeko suomen aja unollis a kiel ä? Siellä äällä hankalia sanoja/ sanon oja, jo ka saa a ämän lukijan
aina älillä kompas elemaan.
Toi on o ises i e ä suomen aja on oikonu pahimpia unollisuuden syö e ei ä. Isaacsonis a en iedä, koska en
ole lukenu alkupe äis ä eks iä. I se asia on sel ä: Leona do käy i maisemamaalauksessa s uma oa. Hän
semmoisen ekniikan ilmeises i keksi.
Omia läh ei äni, suosi elujen ke a:
Dmi i Me eško ski: K is us ja An ik is us. Osa 1 ja 2: Leona do ja Michelangelo, enäläinen omaanisa ja,
suomenne u 1920-lu ulla
Vasa i’s Li e’s o he A is s. Biog aphies o he mos eminen A chi ec s, Pain e s, and Sculp o s o I aly.
Ab idged and Edi ed by Be y Bu oughs (New Yo k 1946, 3 d Pape back 1964)
Se ge B amly: Leona do da Vinci, 1988/1990 suom. anskas a Ma ja I konen-Kaila
Pie o C. Ma ani: Leona do da Vinci. The Comple e Pain ings, 2000
F ank Zöllne : Leona do da Vinci. A is and Scien is . (Taschen 2015)
(Ki ja ilmes ymisjä jes yksessä. Vasa in ki jan ensimmäinen painos oli uonna 1550.)
Viimeksi ielä: olen käyny pa in kuukauden aikana paljon kii ai a keskus eluja ku a ai eilijamieheni
Leona din kanssa muun muassa I alian enessanssis a. Ma kalla hänen kanssaan ollu jo 50 uo a. Leona do
on yksi pysähdyspaikka eikä ämä ole ensimmäinen ke a. Leona do da Vinci kuoli Ranskassa 2.5.1519.