Koronapandemian vaikutukset jatko-opintoihin: Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan keväällä 2020 ja 2021 toteuttaman kyselyn tulokset

Taina Tammelin-Laine, Jari Ojala & Heli Niskanen KORONAPANDEMIAN VAIKUTUKSET JATKO-OPINTOIHIN Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan keväällä 2020 ja 2021 toteuttaman kyselyn tulokset JYU REPORTS 12 JYU REPORTS 12 Taina Tammelin-Laine, Jari Ojala & Heli Niskanen KORONAPANDEMIAN VAIKUTUKSET JATKO-OPINTOIHIN Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan keväällä 2020 ja 2021 toteuttaman kyselyn tulokset JYVÄSKYLÄ 2021 Copyright © 2021, by University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN: ISBN 978-951-39-8969-9 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-8969-9 ISSN 2737-0046 DOI: 10.17011/jyureports/2021/12 This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license (CC BY 4.0). 3 Tiivistelmä Taina Tammelin-Laine, Jari Ojala ja Heli Niskanen. Koronapandemian vaikutukset jatko-opintoihin. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan keväällä 2020 ja 2021 toteuttaman kyselyn tulokset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2021, 76 s. (JYU Reports, ISSN 2737-0046; 12) ISBN 978-951-39-8969-9 (PDF) DOI: 10.17011/jyureports/2021/12 Covid-19-pandemian vaikutuksia elämän eri osa-alueille on jo tutkittu ympäri maailman. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa haluttiin saada parempi käsitys pandemian ja siitä aiheutuneiden poikkeusolojen vaikutuksista jatko-opintoihin ja niiden suorittamiseen. Niinpä tiedekunnassa päätettiin toteuttaa keväällä 2020 jatko-opiskelijoille suunnattu kysely, jossa selvitettiin esimerkiksi poikkeusolojen vaikutuksia opintojen edistämiseen ja vastaajien poikkeusolojen aikana kohtaamia haasteita jatko-opintojen eri osa-alueilla. Kyselyyn vastasi 164 jatko-opiskelijaa tiedekunnan eri laitoksilta. Koska poikkeusolot pitkittyivät, tiedekunnassa päätettiin toistaa kyselytutkimus vuotta myöhemmin, keväällä 2021. Tähän kyselyyn vastasi 78 jatko-opiskelijaa. Tässä raportissa esitellään kootusti kummankin kyselyn tulokset ja niiden pohjalta koostetut ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. Kyselyvastausten perusteella voidaan sanoa, että pandemian ja sen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutus jatko-opintoihin polarisoituu: Toisten opintoihin poikkeusolot ovat vaikuttaneet merkittävästi, kun taas toisten mielestä vaikutuksia on ollut vain vähän tai ei lainkaan. Myös vaikutusten koettu laatu vaihtelee vastaajittain: Jotkut vastaajista kokivat pandemian vaikuttaneen positiivisesti esimerkiksi niin, että tutkimukseen keskittyminen on mahdollista aiempaa paremmin. Toisille poikkeusoloista on ollut huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä, ja pandemian takia on voinut joutua esimerkiksi keskeyttämään aineistonkeruun tai ulkomaille suuntautuneen tutkimusvierailun. Keskeisimmäksi pandemian haittavaikutukseksi jatko-opintojen kannalta nousi niin paikallisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin 4 verkostoitumisen mutkistuminen. Lisäksi poikkeusolojen pitkittyminen on lisännyt verkostoitumiseen liittyviä haasteita. Kyselyiden tulosten perusteella näyttää siltä, että olisi hyvä tarttua kehittämismielessä ainakin seuraaviin kysymyksiin: 1. Pandemiasta riippumatta jatko-opintojaan etäyhteyksien kautta edistävien opiskelijoiden lisätuen tarve ja yliopistoyhteisöön sitoutuminen 2. Tarvittaessa tarjottava matalan kynnyksen etäohjaus, jossa keskiössä jatko-opiskelijan hyvinvointi 3. Yliopistoyhteisöön kuulumisen kokemuksen lisääminen vertaistuella 4. Poikkeusolojen aikana hyväksi havaittujen käytäntöjen säilyttäminen jatkossakin. 5 Abstract Taina Tammelin-Laine, Jari Ojala ja Heli Niskanen. Effects of Covid-19 pandemic for postgraduate studies. Results of a survey conducted by the Faculty of Humanities and Social Sciences in spring 2020 and 2021. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2021, 76 pages (JYU Reports, ISSN 2737-0046; 12) ISBN 978-951-39-8969-9 (PDF) DOI: 10.17011/jyureports/2021/12 The effects of the Covid-19 pandemic on various aspects of life have already been studied around the world. In the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, a better understanding of the effects of the pandemic on post-graduate studies was sought. In the spring of 2020, it was decided to implement a survey aimed at post-graduate students, for example, examining the effects of exceptional conditions on the promotion of studies and the challenges faced by respondents during exceptional conditions. 164 post-graduate students from different departments of the faculty responded to the survey. As the exceptional conditions were extended to more than a year, the faculty decided to repeat the survey a year later, in the spring 2021. 78 graduate students responded to this survey. This report presents the summary of the results of both surveys and the proposals for developing actions. Based on the survey responses, it can be said that the impact of the pandemic and its induced exceptional conditions on post-graduate studies is polarized: exceptional conditions have had a significant impact on studies of some post-graduate students, while others believe there have been little or no impact. The way of the effects also varies from respondent to respondent: Some respondents felt the pandemic had a positive effect, for example, so that focusing on research is more possible than before. For others, exceptional conditions have done significantly more harm than good and because of the pandemic, data collection or foreign research visits have been suspended. The main pandemic adverse effect for post-graduate studies was the difficulties in local, national and international networking. In addition, the 6 prolongation of exceptional conditions has added to the challenges of networking. Based on the survey findings, it seems that it would be good to grasp, in the development sense, at least the following questions: 1. The need for additional support and commitment to the academic community of students who promote their post-graduate studies remotely regardless of the pandemic 2. If necessary, providing low-threshold remote supervision, with the focus on the post-graduate student's well-being 3. Increasing the experience of belonging to a academic community by peer support 4. Continue to maintain good practices that have been identified during exceptional conditions 7 Sisällys Tiivistelmä Abstract Sisällys 1 Johdanto ................................................................................................................ 8 2 Kyselyiden toteutus ......................................................................................... 11 2.1 Kyselyiden sisältö ja rakenne .................................................................. 11 2.2 Vastaajien taustatiedot ............................................................................ 12 3 Kyselyiden tulokset .......................................................................................... 14 3.1 Jatko-opintojen edistäminen pandemian aikana ................................ 14 3.1.1 Poikkeusolojen myönteiset vaikutukset jatko-opintojen edistämiseen ............................................................................................ 16 3.1.2 Poikkeusolojen kielteiset vaikutukset jatko-opintojen edistämiseen ............................................................................................ 19 3.2 Poikkeusolojen vaikutukset työrauhaan .............................................. 25 3.3 Poikkeusolojen vaikutukset jatko-opintojen eri osa-alueisiin ......... 25 3.3.1 Tutkimusaineiston kerääminen, kirjallisuuden saavutettavuus ja ohjelmistojen käyttö............................................. 25 3.3.2 Kurssit ja opintosuoritukset sekä ohjauksen saaminen ...... 29 3.3.3 Tutkimusrahoitus ......................................................................... 31 3.3.4 Verkostoituminen ........................................................................ 31 3.3.5 Muut vaikutukset ......................................................................... 32 3.4 Poikkeusolojen vaikutus väitöskirjan valmistumiseen ...................... 40 3.5 Poikkeusolojen vaikutukset elämään yleisesti .................................... 41 3.6 Vinkkejä jatko-opintoihin pandemian aikana ...................................... 43 3.7 Poikkeusolojen aikana saatu tuki ........................................................... 47 3.8 Lisätuen tarve poikkeusolojen aikana ................................................... 50 3.9 Muita kommentteja ................................................................................... 54 4 Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset ...................................................... 57 Lähteet .......................................................................................................................... 59 Kirjoittajat ..................................................................................................................... 61 Liitteet ........................................................................................................................... 62 8 Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta teki vuonna 2020 kaikkien aikojen ennätyksensä tohtorintutkinnoissa: yliopiston tilastojen mukaan (https://www.jyu.fi/tilastot/fi/koulutus/tutkinnot) tiedekunnasta valmistui tuolloin yhteensä 63 tohtoria. Todennäköisin syy tähän on jatko-opetussuunnitelmakauden muutoksessa, jonka vuoksi monet jatkoopiskelijat kiiruhtivat saamaan väitöskirjansa valmiiksi, jotta heidän ei tarvinnut suorittaa uuden opetussuunnitelman mukaisia mahdollisia lisäopintoja. Ennätyksellinen tohtoritulos on merkillinen erityisesti siksi, että se saavutettiin pandemiavuonna. Covid-19 (korona) -pandemian vuoksi suuri määrä keväälle 2020 suunniteltuja väitöksiä jouduttiin kuitenkin siirtämään syksyyn. Lisäksi etäväitökset yleistyivät vuoden aikana ja kaikkien väitöstilaisuuksien suoratoisto lisäsi huomattavasti niitä seuranneen yleisön määrää. Väitösten suoratoistokäytännön jatkamista pandemian jälkeen onkin syytä harkita vakavasti. Vuodessa 2020 erityistä oli myös se, että keväällä ja syksyllä toteutettuihin jatko-opintohakuihin saatiin yhteensä 107 hakemusta, mikä on ennätysmäärä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan historiassa, joka alkoi vuonna 2017 kahden tiedekunnan yhdistyttyä. Myös vuonna 2021 hakemuksia saatiin paljon, vain yhtä vähemmän kuin ennätysvuonna. Hakemusten määrän kasvu saattaa ainakin osin selittyä muutoksilla, joita pandemia on aiheuttanut työmarkkinoilla. Covid-19-pandemian aikana keväällä 2020 yliopistot kautta maailman joutuivat sulkemaan ovensa ja niin henkilökunta, perustutkinto-opiskelijat kuin jatko-opiskelijatkin siirtyivät etätyöhön ja -opiskeluun (European University Association 2020). Samalla jatko-opintojen suorittamista ja tutkimuksen tekemistä kotoa käsin alettiin tutkia maailmalla (esim. Álvarez, Dennis & 1 J OHDANTO 15 Kuvio 1. Poikkeusolojen työskentelypaikka keväällä 2020 ja 2021. Kuviosta 2 käy selville, että keväällä 2020 yli puolet vastaajista koki pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vaikuttavan jatko-opintojen edistämiseen paljon tai melko paljon. Neljäsosa vastaajista taas oli sitä mieltä, että pandemia ei vaikuta lainkaan tai juuri lainkaan heidän jatko-opintoihinsa. Pandemian ja poikkeusolojen pitkittyminen näyttäisi vaikuttaneen kokemukseen jatko-opintojen edistämisestä hieman yllättävällä tavalla: Kevään 2021 vastaajista 36 prosenttia oli sitä mieltä, että pandemia ei ole vaikuttanut heidän jatko-opintoihinsa lainkaan tai juuri lainkaan, ja 45 prosenttia koki, että vaikutusta on ollut paljon tai melko paljon. Vaikka vastaajat eivät välttämättä ole samoja molemmissa kyselyissä, vastausten muuttuminen positiivisempaan suuntaan pandemian pitkittyessä viittaa siihen, että alkujärkytyksen jälkeen uuteen tilanteeseen sopeutuminen on ollut mahdollista. Kyselytulosten perusteella jatko-opintojen vaiheella ei ole merkitystä kokemukseen pandemian vaikutuksista. Kuvio 2. Poikkeusolojen vaikutus jatko-opintojen edistämiseen. 16 Likert-asteikollista kysymystä täydentäneen avokysymyksen vastauksissa osallistujat jakoivat myönteisiä ja kielteisiä kokemuksiaan siitä, miten pandemia on vaikuttanut heidän jatko-opintojensa edistämiseen. Keväällä 2020 vastauksia saatiin yhteensä 149 ja vuotta myöhemmin 73. Vastauksissa korostuu selvästi negatiivisten vaikutusten osuus. Seuraavaksi tarkastelemme näitä vastauksia yksityiskohtaisemmin. 3.1.1 Poikkeusolojen myönteiset vaikutukset jatko-opintojen edistämiseen Mahdollisuus keskittyä varsinaiseen työhön. Kevään 2020 kyselyssä pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen myönteisimpänä vaikutuksena korostui se, että esimerkiksi konferenssien, tapahtumien ja matkustamisen loppumisen myötä vastaajat kokivat saavansa keskittyä tutkimuksen tekemiseen: peräti 28 vastaajaa mainitsi tämän hyödyn. Kolme vastaajaa taas piti kotona olevaa työympäristöä rauhallisempana kuin yliopistolla sijaitsevaa työhuonetta ja siksi he kokivat, että poikkeusaikana heillä on ollut enemmän aikaa työskennellä rauhassa. Vuotta myöhemmin toteutetussa kyselyssä 14 vastaajaa mainitsi, että poikkeusolojen myötä heillä on enemmän työrauhaa, ja seitsemän vastaajan mielestä poikkeusolot toivat lisää aikaa tutkimukselle. Seitsemän vastaajaa piti myönteisenä myös sitä, että työmatkaan ei kulu aikaa. Lainauksia vastauksista: Vähemmän turhaa draamaa ja negatiivisuutta. Saa keskittyä omaan tekemiseen. Paine sosiaalisuuteen ja työyhteisössä verkostoitumiseen on sellaista mistä en nauti. Sitä on yliopistolla nykyään korostuneen paljon. Koronan ansiosta minun ei sitä tarvitse tehdä. Working from home saves a lot of time and is very practical. Etäyhteyksien mukanaan tuomat positiiviset asiat. Kummassakin kyselyssä nousi selvästi esiin se, että tapahtumien ja kurssien siirtyminen etätoteutuksiksi koettiin erittäin positiivisena muutoksena: Kevään 2020 kyselyssä 14 vastaajaa piti myönteisenä verkko-opintojen lisääntymistä, mikä mahdollistaa osallistumisen ilman matkustamista ja lisää yliopistoyhteisöön kuulumisen tunnetta etenkin niillä, jotka tekevät tutkimustaan muun työn ohella, käytännössä kokonaan kotoa käsin. Vastauksissa toivottiinkin, että tämä käytäntö jatkuisi myös myöhemmin. Lisäksi kuusi vastaajaa nosti esiin myönteisenä asiana sen, että joitakin aineistoja, kirjallisuutta ja kirjaston palveluja on 17 mahdollista käyttää myös verkossa ja neljä vastaajaa kehui etäohjauksen toimivuutta. Vuotta myöhemmässä kyselyssä peräti 21 vastaajaa nosti esiin etäyhteyksien mukanaan tuomat mahdollisuudet osallistua erilaisiin tapahtumiin huomattavasti helpommin kuin aiemmin. Lainauksia vastauksista: Participated in conferences, workshops and meetings remotely. Save commuting and travelling time and money. Etätyöskentely on monilta osin ollut toimivaa. Esim. erilaiset tapahtumat, seminaarit ym. saattavat toimia yllättävänkin hyvin etänä, ja samoin nyt on mahdollista osallistua myös kansainvälisiin tapahtumiin entistä paremmin. Mahdollisuus säädellä omaa työrytmiä. Myös etätyöskentelyn tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työskentelyrytmiin ja omiin työskentelytapoihin nousi esiin kummassakin kyselyssä positiivisena asiana. Kevään 2020 vastaajista kymmenen piti siitä, että työajan voi etätyöskentelyssä muokata haluamakseen helpommin kuin lähityöskentelyssä, mikä helpottaa esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamista. Työskentelyn voi vaikkapa aloittaa aikaisemmin tai myöhemmin kuin toimistotyössä yleensä on tapana ja voi pitää taukoja ja liikkua välillä ilman, että kukaan ihmettelee moista käyttäytymistä. Lisäksi etätyöskentelyn myötä voi olla helpompi työskennellä halutessaan myös iltaisin. Kevään 2021 vastaajista viiden mielestä jatko-opintojen edistäminen kotoa käsin on lisännyt omaan työskentelyyn joustavuutta. Vaikka yliopistojen opetusja tutkimushenkilöstö noudattaa kokonaistyöaikaa ja työaikojen luullaan usein olevan hyvinkin joustavat, jatko-opiskelijoiden näkemykset etätyöskentelyn lisäämästä joustavuudesta ehkä osoittavat sen, että suomalainen käsitys toimistotyöajasta on kuitenkin sellainen, että se sijoittuu aamukahdeksan ja iltapäiväviiden välille. Tästä poikkeaminen vaatii ajattelutavan muutosta, joka taas voi olla itsenäisessä mutta joskus myös yksinäisessä etätyöskentelyssä helpompi käynnistää kuin ryhmäpaineisessa työyhteisössä. Lainauksia vastauksista: Työrauha on ollut hyvä viime syksystä alkaen, työn ja perheen yhteensovittaminen on ollut helpompaa. Keskittyminen työhön on ollut helpompaa, jos on saanut olla yksin kotona. On ollut vähemmän painetta jakaa työaikaa esim. erilaisiin seminaareihin osallistumiseen. Käytettävissä oleva aika on ollut helpompi suunnata väitöstutkimukseen. 18 Positiivisia: etätöissä parempi työrauha ja stressittömämmät aamut. Ajanhallinta on vapaampaa ja työskentely joustavampaa. Positiivisina puolina täytyy ehdottomasti mainita töiden ja yhteiskunnan lipeäminen vakaasta aamuihmisten maailmasta, jossa kunnollista kansalaista mitataan sillä, että hän on aamulla aikaisin työpisteellä. Koronan tuoma jousto helpottaa iltarytmisen ihmisen elämää huomattavasti. Uudet mahdollisuudet. Sekä kevään 2020 että kevään 2021 kyselyn vastauksissa oli nähtävissä pandemian ja poikkeusolojen tarjoamat uudenlaiset mahdollisuudet. Keväällä 2020 viisi vastaajaa piti myönteisenä sitä, että on saanut oppia työskentelemään uudella tavalla, ja neljä vastaajaa mainitsi esimerkiksi Zoomin ja muiden entuudestaan tuntemattomien ohjelmistojen käytön oppimisen. Lisäksi kolme vastaajaa kertoi oppineensa etätyöskentelyn myötä tehokkaammaksi ja keskittymään olennaiseen aiempaa paremmin. Kaksi vastaajaa piti hyvänä sitä, että on ehtinyt perehtyä kirjallisuuteen syvällisemmin ja toiset kaksi olivat alkaneet kokea tutkimustyönsä erittäin merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös poikkeusolojen opettaneen armollisuutta itseä kohtaan sekä tuoneen lisää itsevarmuutta ja varmuutta tutkimukseen liittyvien päätösten tekemiseen. Kevään 2021 kyselyn yksittäisissä vastauksissa nousi esiin samantapaisia asioita: ylipäätään uusien asioiden oppiminen, olennaiseen keskittymisen ja priorisoinnin taitojen kehittyminen ja itsevarmuuden lisääntyminen. Lisäksi kaksi jatko-opiskelijaa oli muuttanut tutkimussuunnitelmaansa niin, että pandemiasta tuli osa tutkimusta. Lainauksia vastauksista: Opportunities to learn new things. Luettu on ja paljon. Itsetuntemus on kasvanut. Sain koronaan liittyen kerättyä kiinnostavan aineiston ja pandemiasta tuli osa väitöskirjaa, lisäten kenties sen kiinnostavuutta ja ajankohtaisuutta. Positiivisena asiana voi nähdä, että olen osannut priorisoida ja sen takia toimia. Jatko-opintojen ja tutkimuksen eteneminen. Jotkut kummankin kyselyn vastaajista olivat tyytyväisiä siihen, että heidän tutkimuksensa on edennyt poikkeusolojen aikana. Kevään 2020 vastauksissa nousi esiin positiivisena 19 esimerkiksi se, että aineisto oli jo kerätty ja keskeinen kirjallisuus omassa kirjahyllyssä, joten tutkimusta saattoi edistää vaivattomasti. Lisäksi mainittiin etäyhteyksien ja muun teknologian hyvä toimiminen sekä tutkimusrahoitus, jonka turvin voi työskennellä. Myös eri tahojen tarjoama henkinen tuki nostettiin esiin yksittäisissä vastauksissa. Keväällä 2021 annetuissa vastauksissa toistuivat samantapaiset asiat. Yksi vastaaja jopa kertoi olevan pandemian ansiota, että hänen väitöskirjansa valmistui. Lainauksia vastauksista: A positive work-related experience was that I was able to get salary from the university, which wouldn't have been possible if the pandemic didn't happen. Sain pari rahoitusta yliopistolta luultavasti sen vuoksi, että koronan vuoksi ei tullut matkakuluja laitokselle. Minulle siis koronasta oli hyötyä. Toisaalta koronavirus on ollut perusteluna kaukolainojen saamiselle paikalliseen toimipisteeseen, mikä on auttanut työtä valtavasti. Koska kulkemiseen, eikä ihmisten kohtaamiseen ole kulunut aikaa, oli mahdollisuus keskittyä rauhassa kirjoittamiseen. Työ valmistui pandemian ansiosta. 3.1.2 Poikkeusolojen kielteiset vaikutukset jatko-opintojen edistämiseen Keskittymisvaikeudet sekä työn ja vapaa-ajan sekä muun arjen sekoittuminen. Kevään 2020 kyselyyn vastanneista peräti 37 nosti esiin ongelman kotija työarjen sekoittumisessa. Vastauksissa kerrottiin esimerkiksi lapsen tai muun perheenjäsenen jatkuvasti aiheuttamista keskeytyksistä työhön, mikä haittaa keskittymistä ja vaikuttaa tehokkaan työajan määrään työpäivän aikana. Lisäksi 16 vastaajaa kertoi työja kotiarjen sekoittuvan toisiinsa, koska ollaan koko ajan kotona. Työja kotiarjen sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen nousi esiin myös kevään 2021 kyselyn vastauksissa mutta huomattavasti vähemmässä määrin: nämä haasteet mainittiin vain viidessä vastauksessa. Lisäksi neljä vastaajaa mainitsi eri syistä johtuvista vaikeuksista keskittyä työskentelyyn. Lainauksia vastauksista: Työhön ollut vaikea keskittyä pandemian takia yleensä. Työtä ja vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan. Toisaalta kaiken muun elämän ollessa hyvin rajoitettua onpahan voinut keskittyä töihin. 20 Tasapaino työn ja arjen välillä on huonontunut ja tuntuu, että elämäni sisältö ei ole kuin väitöskirjaa. Karanteenit ovat vaikeuttaneet työskentelyä, kun koko perhe on samaan aikaan kotona. Lisäksi työpäivän päättäminen ei tapahdu nyt yhtä yksiselitteisesti kuin aiemmin, kun työt jäi yo:lle. Haasteet muun työn ja jatko-opintojen yhdistämisessä. Kuten taustatiedoista käy ilmi (ks. Taulukko 2), suurin osa kyselyihin vastanneista jatko-opiskelijoista rahoittaa opintojaan jollakin muulla tavoin kuin väitöskirjatutkijan työsuhteessa tai apurahatutkijana, mikä useimmissa tapauksissa tarkoittaa opintojen suorittamista muun työn ohella tai ilman rahoitusta. Pandemian aikana työtilanteet muissa tehtävissä ovat voineet muuttua aiempaa kuormittavammiksi ja vähentäneet jatko-opintoihin käytettävissä olevaa aikaa. Tällaisista haasteista kertoi kevään 2020 kyselyssä 13 ja kevään 2021 kyselyssä seitsemän vastaajaa. Lainauksia vastauksista: Opiskelemaan ei ehtinyt, koska opetustyön valmisteluun meni varsinkin aluksi valtavasti aikaa. Olen kokopäivätyössä, ja työn määrä on lisääntynyt paljon, joten aikaa jatkoopintojen edistämiseen on vähemmän. Ei ole apurahaa, joten joudun tekemään muuta työtä: muu työ on koronan takia todella ruuhkassa ja tutkimukselle ei ole aikaa. Haasteet kirjallisuuden, tutkimusaineistojen yms. saavutettavuudessa. Kevään 2020 kyselyn vastauksissa korostuivat myös poikkeusolojen vaikutukset tutkimuksen tekemiseen: 16 vastauksessa mainittiin tutkimuskirjallisuuden saavutettavuuteen liittyvät haasteet ja 15 vastauksessa nostettiin esiin aineistonkeruun hankaluudet. Lisäksi viidessä vastauksessa kommentointiin arkistojen sulkemisesta johtuvia ongelmia. Keväällä 2021 aineistonkeruun haasteista kerrottiin yhdeksässä vastauksessa; lähdekirjallisuuden saavutettavuuden ja kirjastojen kiinni olemisen taas nosti esiin kuusi vastaajaa. Lainauksia vastauksista: Jos lähdekirjallisuutta ei ole saatavissa sähköisesti, mutta minulla on se kuitenkin olemassa vakituisessa asuinpaikassani, minulla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta käyttää sitä. Tutkimuksen teko on täysin yksin ja ilman aineistoja hankalaa. 21 Arkistot ja ulkomaat menneet kiinni, joten aineistojen kerääminen estynyt. Kirjaston rajoitukset! Sosiaalisten kontaktien puuttumiseen liittyvät haasteet. Niin yliopistoyhteisön puuttuminen kuin muidenkin sosiaalisten kontaktien väheneminen tai puuttuminen ovat kuormittaneet sekä kevään 2020 että kevään 2021 kyselyyn vastanneita jatko-opiskelijoita. Yliopistoyhteisöön liittyviä kommentteja oli kevään 2020 kyselyssä yhteensä 17 ja muiden sosiaalisten suhteiden puuttuminen mainittiin viidessä vastauksessa. Vuotta myöhemmin yliopistoyhteisöön ja kollegiaaliseen tukeen liittyviä kommentteja oli 19 ja sosiaalisten kontaktien väheneminen mainittiin viidessä kommentissa. Lisäksi yksinäisyydestä tai eristyneisyydestä kerrottiin kymmenessä vastauksessa; keväällä 2020 samantapaiset kommentit olivat yksittäisiä. Pitkittyneet poikkeusolot ovat siis lisänneet jatko-opiskelijoiden yksinäisyyttä. Lainauksia vastauksista: Yhteisön ja yhteisöllisyyden puute. Keskustelujen puute työkavereiden kanssa. Työyhteisön tuki korona-aikana on jäänyt vähäiseksi, kun ei ole voinut olla työpaikalla eikä nähdä kasvokkain. Isolation, loosing sense of community and meaning in work place. Lähinnä negatiivisesti omaan jaksamiseen, kun tuntuu, että on ihan yksin tutkimukseni kanssa eikä ole ketään kenen kanssa juttelisi edes niitä näitä (saati sitten tutkimukseen liittyvää). Eristäytyneisyys kuormittaa. Eristäytyneisyys ja yksinäisyys ovat aiheuttaneet masennusta, ahdistuneisuutta, rytmihäiriöitä, univaikeuksia, painonnousua ja kunnon laskua. Rahoitukseen ja työmahdollisuuksiin liittyvät asiat. Jotkut kyselyihin vastanneista kantoivat huolta myös taloudelliseen pärjäämiseen sekä jatko-opintojen aikana että niiden jälkeen liittyvistä asioista. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneista viisi pohti toimeentuloa ja neljä rahoituksen loppumista kesken väitöstyön sen viivästymisen takia. Vuotta myöhemmin kerätyissä vastauksissa oli vain yksittäisiä mainintoja taloudellisista haasteista. Vaikka niistä ei tämän kysymyksen vastauksissa juuri kerrottukaan, luvusta 3.3.3 käy ilmi, että 41 prosenttia vastanneista oli kohdannut poikkeusolojen aikana jonkinlaisia rahoitukseen liittyviä haasteita. 22 Lainauksia vastauksista: Pandemia on lisännyt taloudellista epävarmuutta perheessäni puolison työtilanteen vuoksi, tämä kuormitti erityisesti viime vuoden puolella. En ole saanut apurahoja, koska ne menevät koronan takia tärkeämpiin kohteisiin. Benefits agencies cannot be visited in person so phone and email explanations have had to happen and so no money for 3 months. Henkisiin ja fyysisiin voimavaroihin liittyvät asiat. Kummankin kyselyn vastauksissa nousi esiin monenlaisia henkisiin ja fyysisiin voimavaroihin sekä jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Pandemiaan tai tulevaisuuteen yleensä liittyvä epävarmuus aiheutti stressiä kymmenelle keväällä 2020 kyselyyn vastanneelle. Lisäksi neljä vastaajaa mainitsi poikkeusolojen henkisen kuormittavuuden. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös esimerkiksi työtyytyväisyyden väheneminen ja huoli läheisistä. Kevään 2021 vastauksissa keskeiseksi nousi tilanteen kuormittavuus ja stressin lisääntyminen; näistä kertoi neljä vastaajaa. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös esimerkiksi huoli läheisistä sekä poikkeusolojen ja pandemian aiheuttama epävarmuus. Lainauksia vastauksista: Yksin kotona työskentely on vähentänyt motivaatiota. Läheisistä ja omasta terveydestä huolehtiminen on tuottanut ylimääräistä stressiä. Työstä saa vähemmän iloa, kun ei näe ketään kasvokkain tai jaa lounashetkeä ym. Kaikki tuntuu samalta vellovalta massalta ja positiivinen palaute ja signaalit ovat vähissä. Jaksamiseni väitöskirjan kanssa on aika nollissa, kun päivätyötäkin täytyy tehdä yksin 8h päivässä läppärin näyttöä tihrustaen. Myös huoli tilanteesta on vaikuttanut negatiivisesti jaksamiseen ja mielialaan. Epävarmuus ja rajoitukset ovat kuormittaneet henkisesti, myös pelko sairastumisesta, yksi karanteeni perheessä koettukin. Aikatauluttamiseen liittyvät haasteet. Jatko-opintojen aikatauluttamiseen liittyvistä erilaisista haasteista kerrottiin kummankin kyselyn vastauksissa. Keväällä 2020, kun tilanne oli vielä uusi, seitsemän vastaajaa kertoi uusien työskentelytapojen ja käytäntöjen opettelun vievän paljon aikaa, mikä taas tuntui vähentävän varsinaiseen työskentelyyn käytettävissä olevaa aikaa. Neljä vastaajaa oli joutunut muuttamaan tutkimussuunnitelmaansa joko tutkimuksen 23 toteuttamisen tai aikataulun osoittauduttua poikkeusoloissa haasteelliseksi. Lisäksi neljässä vastauksessa kerrottiin työskentelyn aikatauluttamiseen liittyvistä haasteista ja kahdessa työn tavoitteellisen organisoinnin vaikeuksista kotioloissa. Keväällä 2021 kyselyyn vastanneista kaksi kertoi tutkimuksen peruuntumisesta tai suunnitelmien merkittävästä muuttumisesta. Muita haasteita esimerkiksi työskentelyn rytmittämisessä tai yleisessä arjen hallinnassa mainittiin yksittäisissä vastauksissa. Lainauksia vastauksista: Negatiivisia sen verran että ihan suoraa aikataulullista myöhästymistä tuli erit. viime kevään takia noin 4 kk. Ei se nyt mitään tässä vaiheessa kun taas ollaan työn päällä ja hyvässä flowssa, mutta tässä välissä oli kyllä tuskaista. A force for changing my PhD topic substantially which give worry about my future carrier and wether I can squeeze some of my original plans into my last year so that I would still reach my PhD goals to some extend. Moreover I had to change my PhD topic completely because it was not possible to collect data from human subjects safely. Vuorokausirytmi heittelee, kun ei ole mitään kunnollista kodin ulkopuolista rutiinia kuten töihin meneminen. Lasten hoitoja kouluoloihin tulleet muutokset tekevät sen että on enemmän tilanteita jolloin lapset ovat kotona. Pienikin nuha, niin leikki-ikäinen on vähintään sen kolme neljä päivää kotona testiaikaa ja sitten tuloksia odotellessa, kouluikäinen kotikoulussa saman ajan. Omat suunnitelmat eivät näin ollen pidä, ja paikoin on tuntunut turhauttavalta edes suunnitella tulevaa kun aina jokin tuntuu menevän pieleen. Myös ruokailut ja arjen hallinta on ollut vaikeampaa korona-aikana. Työskentelyoloihin liittyvät haasteet. Kummankin kyselyn vastaajilla oli jonkinlaisia haasteita, jotka liittyvät työskentelyoloihin. Kevään 2020 vastauksissa eniten kommentoitiin huonoa työergonomiaa; se mainittiin kymmenessä vastauksessa. Myös työpisteen puuttuminen ja erityyppiset laitteisiin tai ohjelmistojen käyttöön liittyvät ongelmat olivat esillä yksittäisissä vastauksissa. Tämän lisäksi yksittäisissä vastauksissa kommentoitiin hieman eri näkökulmista etäyhteyksien epävakautta ja omien digitaalisten taitojen puutteita. Keväällä 2021 toteutetussa kyselyssä työskentelyoloihin liittyviä haasteita kommentoitiin vain yksittäisissä vastauksissa, jotka liittyivät työergonomiaan, työskentelytilojen puutteeseen ja erityyppisiin ohjelmistoja laiteongelmiin. 24 Lainauksia vastauksista: Negatiivisena keskittymiskyvyn ja kunnollisten työtilojen puute on pahinta. Vaikeuksia päästä skannaamaan yliopistolle. Työergonomia, tilojen puute (esim. erityisjärjestelyt kotona, että voi toteuttaa haastatteluita). Matkustamiseen ja verkostoitumiseen liittyvät haasteet. Kuten myös myöhemmin tässä raportissa käy ilmi (ks. 3.3.4 Verkostoituminen), matkustuksen rajoittaminen vaikutti merkittävästi jatko-opiskelijoiden elämään. Kevään 2020 vastaajista kymmenen kertoi konferenssien peruuntumisen ja kolme tutkijavaihdon keskeytymisen aiheuttamista hankaluuksista. Samat haasteet näkyivät myös vuotta myöhemmin toteutetun kyselyn vastauksissa mutta vain yksittäisinä mainintoina. Lainauksia vastauksista: En ole tavannut fyysisesti ohjaajiani enkä muita jatko-opiskelijoita, enkä ole voinut käydä konferensseissa, seminaareissa ym. ja se on jossain määrin synnyttänyt "eristyksissä olemisen" ja "irrallisuuden" tuntemuksia. Matkojen ja yhteistyökuvioiden peruuntuminen. Jatko-opintoihin ja väitökseen liittyvät asiat. Poikkeusolot vaikuttivat myös jatko-opintoihin kuuluvien kurssien järjestämiseen ja väitöskirjaprosessin etenemiseen. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneista jatko-opiskelijoista kolme kertoi väitöstilaisuuden siirtymisestä tai esitarkastuksen viivästymisestä pandemian takia. Lisäksi kolme vastaajaa koki stressaavaksi sen, että väitös todennäköisesti viivästyy. Keväällä 2021 samoja haasteita näkyi yksittäisissä vastauksissa mutta esiin nostettiin myös jatko-opintoihin kuuluvien kurssien järjestämiseen ja suorittamiseen liittyviä kysymyksiä. Lainauksia vastauksista: Jatko-opintoihin vaadittuja kursseja järjestetty vähemmän. En pysty löytämään vertaistukea, en ymmärrä mitä pitäisi tehdä opintojen edistämisessä (siis muut kuin itse väitöskirja). Jotain kursseja pitäisi käydä, mutta niiden käyminen etäopintoina on minulle todella vaikeaa. Negative experiences were, in my opinion, that the remote teaching had significantly reduced quality, compared to contact teaching. Väitös ja karonkka toteutuivat pienimuotoisina. 31 3.3.3 Tutkimusrahoitus Poikkeusolot eivät kyselyihin vastanneiden mukaan vaikuttaneet merkittävästi tutkimusrahoituksen hankkimiseen, mikä käy ilmi kuviosta 11. Kummassakin kyselyssä kuitenkin lähes 20 prosenttia vastaajista koki, että poikkeusolot vaikeuttivat tutkimusrahoitusta joko paljon tai melko paljon. Kuvio 11. Poikkeusolojen aiheuttamat vaikeudet tutkimusrahoitukseen. 3.3.4 Verkostoituminen Kuten kuviosta 12 näkyy, etätyöskentely, matkustusrajoitukset ja konferenssien siirtyminen tuonnemmaksi, peruuntuminen tai vaihtuminen verkkovälitteisiksi tapahtumiksi vaikutti merkittävästi kyselyihin vastanneiden jatkoopiskelijoiden mahdollisuuksiin verkostoitua sekä yliopistoyhteisön sisällä että kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi verkostoitumiseen liittyvät haasteet koettiin vuoden 2021 kyselyssä huomattavasti suuremmiksi kuin vuotta aiemmin: Vastaajista yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että poikkeusolot vaikeuttivat verkostoitumista paljon tai melko paljon, kun kevään 2020 kyselyn vastaajista samaa mieltä oli noin 58 prosenttia vastaajista. Tätä vahvistaa se, että niiden vastaajien prosenttiosuus, joiden mielestä poikkeusolot eivät vaikeuttaneet verkostoitumista lainkaan, oli vuonna 2020 noin 15, mikä on kolminkertainen vuotta myöhempään, noin viiteen prosenttiin, verrattuna. Pandemian pitkittyminen on siis vaikuttanut etenkin verkostoitumiseen. 32 Kuvio 12. Poikkeusolojen aiheuttamat vaikeudet verkostoitumiseen. Verkostoitumisen haasteissa oli keväällä 2020 myös suuria laitoskohtaisia eroja, mikä käy ilmi kuviosta 13. Eniten haasteita oli yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen ja vähiten historian ja etnologian laitoksen jatko-opiskelijoilla. Kuvio 13. Poikkeusolojen aiheuttamat vaikeudet verkostoitumiseen keväällä 2020 laitoksittain (prosenttiosuudet vastauksista). 3.3.5 Muut vaikutukset Edellä käsiteltyjen osa-alueiden lisäksi kyselyissä tiedusteltiin muita jatkoopintoihin liittyviä seikkoja, joihin poikkeusolot ovat vaikuttaneet. Kevään 2020 osallistujista vain 97 eli noin 60 prosenttia vastasi tähän kysymykseen, kun vuotta myöhemmin vastausprosentti oli sata. Yli puolet vuoden 2021 33 vastaajista oli sitä mieltä, että poikkeusolot eivät vaikeuttaneet muita jatkoopintoihin liittyviä seikkoja lainkaan. Vuotta aiemmin vastanneista samaa mieltä oli 33 prosenttia. Suurta haittaa keväällä 2021 vastanneista oli kokenut noin 13 prosenttia, kun vastaava prosenttiosuus keväällä 2020 oli noin 24. Nämä erot käyvät ilmi kuviosta 14. Kuvio 14. Muut poikkeusolojen aiheuttamat vaikeudet. Likert-asteikollista kysymystä täydentäneessä avoimessa kysymyksessä vastaajia pyydettiin kertomaan haasteista tarkemmin. Keväällä 2020 siihen vastasi 108 ja vuotta myöhemmin 51 osallistujaa. Vastaajat sekä kommentoivat edellisessä kysymyksessä nimettyjä osa-alueita että kertoivat tarkemmin, mitä olivat tarkoittaneet arvioidessaan jokin muu -osa-alueen haasteita. Vastauksissa korostuvat esimerkiksi henkiset paineet sekä työyhteisön ja sosiaalisten kontaktien kaipuu. Tarkastelemme seuraavaksi näitä vastauksia tarkemmin, vastauksista nousseisiin kategorioihin ryhmiteltyinä. Kirjallisuus ja tutkimusaineistot. Kuten jo alaluvussa 3.3.1 kävi ilmi, tutkimukseen liittyvän kirjallisuuden saavutettavuudessa ja tutkimusaineistojen keräämisessä oli joillakin jatko-opiskelijoilla suuria haasteita. Kevään 2020 kyselyssä peräti 32 vastaajaa nosti esiin kirjallisuuden saavutettavuuteen liittyvät haasteet; aineistonkeruussa taas oli erityyppisiä haasteita 26 vastaajalla. Vastauksissa nousi esiin esimerkiksi arkistojen sulkemisesta johtuva aineistonkeruun estyminen tai keskeytyminen ja ulkomaisten aineistojen saavutettavuuteen liittyneet ongelmat. Moni jatko-opiskelija joutui muuttamaan aineistonkeruusuunnitelmiaan, koska esimerkiksi osallistujien tavoittaminen ja motivointi aineistonkeruun siirryttyä muuttui hankalammaksi tai laboratoriotyöskentely ei ollut mahdollista suunnitellusti. Aineistonkeruumenetelmien 34 muuttumisen myötä jotkut kokivat, että tutkimuksen luonne saattaa muuttua merkittävästi ja että tutkimusta varten jo aiemmin tehty työ on ainakin osittain ollut siitä syystä turhaa. Keväällä 2021 kyselyyn vastanneista jatko-opiskelijoista seitsemän kertoi kirjallisuuden saavutettavuuteen liittyneistä hankaluuksista, jotka liittyivät esimerkiksi kirjastojen sulkemiseen ja digitaalisten lähdeaineistojen puutteellisuuteen. Aineistonkeruun haasteet taas mainittiin yhdeksässä vastauksessa, ja ne keskittyivät aineistonkeruusuunnitelmien muuttamiseen. Lainauksia vastauksista: Koska kirjastot ovat kiinni, painetut lähteet eivät juurikaan ole saatavissa. Lähdekirjallisuuden saavutettavuudessa on ongelmia. Kirjallisuuden osalta etenkin kevään kirjastosulku oli hankala. Kirjastoon meno ei ole ollut helppoa, vaikka palvelut saatiin sitten pahimpaan aikaan tilauksin toimimaan. Kirjojen haku on hankalaa kirjastosta kun on etänä muualla, ja siten olen huomannut, kuinka paljon kirjoja loppupeleissä onkaan fyysisinä muttei e-kirjoina. Being able to collect data is now less certain as I'm doing observation. Yksi tutkimusaineisto kokonaan jäissä, vaatii kontaktia tutkittaviin. Tutkimusaineiston keruu oli täysin seis maalis-elokuu, sen jälkeen joulukuuhun asti 50%, sen jälkeen 40% työajasta, helmikuun taukoa lukuun ottamatta. Arkistotyö ollut täysin seis (kiitos Uudenmaan koronatilanteen). Teen haastattelututkimusta ja olen siirtänyt aineistonkeruumatkoja. En ole aloittanut aineistonkeruun haastatteluvaihetta koronan takia, sillä en usko sen onnistuvan riittävän hyvin etäyhteyksillä. Konferenssit, matkustus ja verkostoituminen. Matkustusrajoitukset estivät tai keskeyttivät jatko-opiskelijoiden kansainvälisiä tutkimusvierailuja; lisäksi suuri osa kansainvälisistä konferensseista joko peruttiin kokonaan, siirrettiin myöhempään ajankohtaan tai muutettiin etäyhteyden kautta toteutetuiksi tapahtumiksi. Vaikka virtuaaliset konferenssit toisaalta tarjosivat mahdollisuuden osallistua edullisesti kansainvälisiin tieteellisiin tapahtumiin, niissä koettiin olevan hankalampaa verkostoitua kuin kasvokkaisissa konferensseissa. 35 Verkostoitumisen mahdollisuuksiin vaikuttavista haasteista mainittiin vain kahdessa kevään 2020 vastauksessa. Vuotta myöhemmin nämä haasteet nousivat esiin 20 vastauksessa. Pandemian pitkittyminen näkyy siis myös näissä vastauksissa. Lainauksia vastauksista: Tämän vuoden konffissa olisin päässyt esittelemään jo jotain tuloksia ja tapaamaan muita uudehkoja aloittajia, mutta ne siirtyivät ensi vuoteen, joka on työni kannalta jo melko myöhäinen. Tutkijaliikkuvuusjakso keskeytyi. Konferensseja ja seminaareja peruuntunut tai siirtynyt, etäkonfissa uudehkolle tutkijalle verkostoituminen hankalampaa. Konferenssit ja seminaarit (ja muut tapahtumat) kun ovat verkossa, ei pysty juttelemaan ja tutustumaan ihmisiin ja verkostoitumaan. Verkostoituminen on monella tavalla hankalampaa, kun jokaisella e-tapaamisella on aina funktio. Tämä poistaa spontaanin keskustelun lähes kokonaan, joka taas haittaa luontaisten verkostojen ja sitä kautta ideoiden kehittelyn mahdollisuutta. Verkostoituminen on jäänyt täysin minimiin konferenssien ja seminaarien siirtyessä verkkoon ja tutkimusvierailujen jäädessä kokonaan pois. Etäkonferenssit ja seminaarit eivät mitenkään korvaa sitä, että pääsee oikeasti kasvokkain höpisemään ja tutustumaan oman alan muihin tutkijoihin. Toki etänä esittäminen on kustannustehokkaampaa, kun ei tarvitse matkustaa vaikkapa ulkomaille… mutta siinäpä se verkostoitumisen suola onkin, että pääsee näkemään ja kokemaan eri kulttuureja. Yliopistoyhteisö ja sosiaaliset suhteet. Monet vastaajista kokivat, että etätyöskentely vaikutti sosiaalisiin suhteisiin ja akateemiseen yhteisöllisyyteen. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneista seitsemän kertoi, että keskustelisi mieluummin kasvokkain kuin etäyhteyden kautta, sillä kasvokkain esimerkiksi kysymysten esittäminen ja verkostoituminen on helpompaa. Neljä vastaajaa mainitsi kaipaavansa vertaistukea, ja lisäksi vastauksissa nousi esiin vuorovaikutuksen ja työyhteisön puute sekä ylipäätään vähäinen sosiaalisten kontaktien määrä. Vuotta myöhemmin vastanneista 11 kertoi tuntevansa olevan erillään työyhteisöstä. Lainauksia vastauksista: Yhteisöllisyyttä ei ole, en tunne kuuluvani yliopistoyhteisöön millään tavalla. Tunnen olevani täysin ulkopuolinen ja tämä vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon. 36 Siitä huolimatta, että väitöskirjatutkimuksen tekeminen on melko itsenäistä, kollegoiden ja erityisesti muiden jatko-opiskelijoiden kanssa käytävä informaali keskustelu on kokonaan poistunut. Myös muu kuin ohjaajien antama ohjaus, eli laitoksella käydyt keskustelut yms. ovat jääneet pois. Sosiaalinen tuki on jäänyt vähemmälle. Viestintäkanavia toki on, mutta mikään ei korvaa keskusteluja kasvotusten. Rönsyilevämpi, tutkimuksen kannalta hyödyllinen keskustelu, jää usein videolla pois. Verkostoituminen sekä konferensseissa että laitoksella mahdotonta. Aikataulut ja ajanhallinta. Joillakin vastaajista oli kertomansa mukaan haasteita myös erilaisissa ajanhallintaan liittyvissä asioissa. Kevään 2020 vastauksissa korostui läheisistä kuten lapsista huolehtiminen, mikä vei aikaa tutkimustyöltä. Sen mainitsi seitsemän vastaajaa. Muun työn ohessa tehtävän tutkimuksen edistämisen haasteet taas nousivat esiin neljässä vastauksessa, ja työrauhan puutteesta sekä keskittymisvaikeuksista kertoi viisi vastaajaa. Kaksi vastaajaa oli joutunut siirtämään väitöstilaisuuttaan poikkeusolojen takia. Lisäksi mainittiin työn ja vapaa-ajan sekoittuminen toisiinsa ja tutkimustyölle liikenevän ajan vähyys. Keväällä 2021 vastanneilla oli hyvin samankaltaisia haasteita, mutta niistä kerrottiin vain yksittäisissä vastauksissa: Työympäristön rauhattomuus vaikeutti keskittymistä ja sairastavat lapset vaativat huolenpitoa. Myös päätyöhön liittyneet haasteet vaikuttivat siihen, kuinka paljon oli käytettävissä aikaa tutkimustyölle. Lainauksia vastauksista: Teen tutkimusta työn ohella, ja olen alalla, jossa koronatilanne on aiheuttanut erittäin paljon töitä. Tätä en tietenkään voinut ennakoida omien resurssien kannalta, kun aloitin tutkimuksen. Kotona työskenteleminen on kieltämättä varsin haastavaa, kun saman katon alla elää pieniä lapsia - -. Keskittymistä tukevien olosuhteiden luominen: rauhallinen työympäristö, jatkuvan infotulvan rajoittaminen jne. Kotona keskittyminen vaikeaa, normaalisti menisin aina kirjastolle tai kampuksen itseopiskelutiloihin. Ohjaukseen liittyvät asiat. Kevään 2020 vastauksissa nousi vahvasti esiin ohjaussuhteeseen liittyvät haasteet, vaikka Likert-asteikolla arvioitavan kysymyksen perusteella ohjauksessa ei näyttäisikään olleen suuria ongelmia. Eniten kaivattiin kasvokkaisia ohjaustapaamisia ja toivottiin ohjaajalla olevan enemmän aikaa ohjaamiseen: Viisi vastaajaa arveli ohjaajien olevan kiireisiä, 37 koska he reagoivat sähköpostiviesteihin tavallista hitaammin eivätkä ehtineet lukea ja kommentoida käsikirjoituksia toivotussa ajassa. Tästä voitaneen päätellä, että pandemia-aika on uuvuttanut myös ohjaajat. Kaksi vastaajaa myös nosti esiin, että ohjaajat eivät ole ohjanneet heitä. Lisäksi mainittiin, että mahdollisuudet saada ohjausta muunmaalaiselta asiantuntijalta olivat huonontuneet ja että poikkeusoloissa ei haluttu tai uskallettu kuormittaa ohjaajaa ylimääräisillä kysymyksillä. Keväällä 2021 kyselyyn vastanneista jatko-opiskelijoista kuusi nosti esiin ohjaukseen liittyvät haasteet, ja ne olivat hyvin samanlaisia kuin vuotta aiemmin vastanneilla: vastauksissa valitettiin ohjaajien kiireisyyttä ja kasvokkaisten tapaamisten vähyyttä. Lainauksia vastauksista: My supervisors have been supportive when possible, but are often very busy with their own families. Ohjaajia ei näe spontaanisti tai mukavissa merkeissä yliopistolla. Kynnys kysyä ohjausta ja vertaistukea on etänä korkeampi kuin arjen kohtaamisten seurauksena. Ohjaaja on tosi vaikea tavoittaa sähköisesti, korona lisäsi kiireitä. Ohjausta saa yleisesti ihan hyvin ja tarvittaessa, mutta myös ohjaajista näkee, että heillä on paljon muutakin meneillään. Rahoitus ja toimeentulo. Kumpaankin kyselyyn osallistuneet jatko-opiskelijat kertoivat toimeentuloon liittyvistä haasteista. Kevään 2020 vastauksissa pelättiin eniten sitä, että rahoitus ei riitä työn valmistumiseen sen viivästymisen takia ja että yliopiston myöntämää rahoitusta ei ole poikkeusolojen takia tarjolla ollenkaan. Päätyön väheneminen tai menettäminen aiheutti toimeentulovaikeuksia kolmelle vastaajalle – kaksi vastaajaa taas ei pystynyt tekemään tutkimuksen ohella toista työtä, mikä vaikutti heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Lisäksi kaksi vastaajaa oli joutunut muuttamaan pois asunnostaan heikentyneen taloudellisen tilanteen takia. Vastauksissa mainittiin myös tutkinnon viivästyminen ja sen vaikutukset väitöksen jälkeisiin rahoitushakuihin sekä yleinen huoli rahoituksen saamisesta ja sovitun matkan peruuntumisesta aiheutuneet lisäkustannukset. Kevään 2021 kyselyyn vastanneista kolme nosti esiin haasteellisen taloudellisen tilanteen. Haasteet liittyivät tutkimusrahoituksen puuttumiseen tai loppumiseen ja päätyön vähenemisestä aiheutuneeseen tulotason pienentymiseen. 38 Lainauksia vastauksista: Isompi ongelma on ollut rahoituksen puuttuminen. Rahoitusongelmat haittaavat suuresti. Säätiö, josta sain edellisen, vuoden kestävän rahoituksen, ja joka usein jakaa ensimmäisen vuoden jälkeen "jatkovuosia" jakoi viime syksynä huomattavasti vähemmän apurahoja, kuin aikaisempina vuosina ja itsekin jäin ilman jatkorahaa. Tällä hetkellä rahoitukseni loppuu huhtikuun loppuun eli vajaan viikon päästä. Henkinen jaksaminen. Sekä kevään 2020 että kevään 2021 vastauksissa mainittiin satunnaisesti henkiseen jaksamiseen liittyviä asioita. Esiin nostettiin esimerkiksi työskentelymotivaation ylläpidon ja työn rytmittämisen vaikeudet sekä keskittymisvaikeudet ja oman työn johtamisen haasteet. Lisäksi yleinen ja läheisiin liittyvä huoli vaikeutti työskentelyä ja sekä henkinen että fyysinen terveys oli kärsinyt esimerkiksi harrastustoimintojen keskeytymisen takia. Lainauksia vastauksista: Koronatilanne on aiheuttanut myös sen, että väitöskirjaani liittyvä oheistoiminta, jossa kohtaan ja ohjaan kasvokkain ihmisiä harrastusryhmässä, on keskeytynyt. Oheistoiminta on erittäin tärkeää oman jaksamiseni kannalta. Mutta lisänä vielä aiempien sosiaalisten liikkumisharrastusten valtava henkinen voima on jäänyt saamatta, sillä tanssiharrastusta ei ole voinut toteuttaa (ennen 46 iltaa viikossa tanssin). Väitöskirjatyön jatkaminen näillä reunaehdoilla ei kerta kaikkiaan enää onnistu ilman että oma hyvinvointi ja tyytyväisyys kärsisi merkittävästi. Vuosi etätyötä riitti ja enempään en taivu. Kurssit ja opintosuoritukset. Myös kurssit ja opintosuoritukset aiheuttivat haasteita joillekin vastaajille: Kevään 2020 vastaajista viisi kertoi seminaarien perumisesta aiheutuneista ongelmista. Lisäksi kaksi vastaajaa kertoi, että joitakin kursseja oli peruttu ja he eivät olleet saaneet tietoa korvaavista suoritusmahdollisuuksista. Yksittäisissä vastauksissa nostettiin esiin myös haasteet saada kursseja suoritettua ja kurssille osallistumisen peruminen siitä syystä, että vastaaja ei kokenut kurssia hyödylliseksi etäopiskeluna suoritettuna. Keväällä 2021 vastaavista haasteista kertoi neljä vastaajaa. Lainauksia vastauksista: Jatko-opintoihin järjestettävien kurssien määrä vähentynyt, etenkin omalla laitoksella, mitkä olisivat niitä kaikkein hyödyllisimpiä. 39 Kursseja, joita olisin tarvinnut aineistoni analyysiin (esim. SPSS) on peruutettu. Erittäin positiivisena pidän sitä, että kursseja on voinut tehdä paljon etänä. Toivoisin kuitenkin, että tarjolla olisi enemmän muitakin kuin valinnaisiin opintoihin kuuluvia kieliopintoja ja että netissä omaan tahtiin suoritettavat kurssit voisi aloittaa paljon nykyistä vapaammin. Sometimes I am confused what courses to take/available because of the change of schedule. Kurssit ovat olleet mielenkiintoisia, mutta reflektion määrä vain rajoitettua, kun se tapahtuu yksin. Näin ollen todella tärkeä osa ymmärryksen rakentumista jää osittain saavuttamatta. Kurssien suorittaminen on kuitenkin vaikeaa etänä. Työskentelyvälineet. Etätyöskentely ilman kunnon välineitä aiheuttaa luonnollisestikin monenlaisia harmeja. Keväällä 2020 jatko-opiskelijat raportoivat Zoomin, Teamsin tai muiden ohjelmistojen ongelmista, hitaista tai toimimattomista verkkoyhteyksistä, huonosta työergonomiasta ja tulostamiseen liittyneistä ongelmista. Vuotta myöhemmin vastanneet kertoivat samanlaisista haasteista mutta myös vaikeuksista saada teknistä tukea silloin, kun sitä olisi tarvinnut. Lainauksia vastauksista: When working at home, perhaps I am using the proxy services incorrectly, but I cannot always access papers I need. There is no support for technical, software issues. Tulostimen käyttö on vaikeaa. Työskentelyolosuhteet esim. tietokone on kotona huonommat, ei isoa näyttöä, ei suoraa pääsyä tiedostoihin yms. jos VPN pätkii. Ohjeiden ja neuvojen puuttuminen. Poikkeusoloissa, jotka aiheuttavat monenlaista epävarmuutta, on tärkeää saada tarvittaessa neuvoja ja ohjeita. Keväällä 2020 yksittäisissä vastauksissa nostettiin esiin jatko-opintoihin liittyvien prosessien etenemisen kuten esitarkastuksen epävarmuus. Lisäksi kaivattiin neuvoja verkostoitumisen ja aineistonkeruun haasteisiin sekä siihen, minkä jatko-opintosuunnitelman mukaan opintoja tulisi jatkaa. Kevään 2021 vastauksissa kerrottiin myös siitä, että ei ole tietoa, mistä tukea voi pyytää milloinkin. 40 Lainauksia vastauksista: En tiedä mitä minulta vaaditaan. En tiedä mitä tukea tai apua minun kuuluisi saada tai mitä voisin itse vaatia. I am sometimes unsure where to get guidance. 3.4 Poikkeusolojen vaikutus väitöskirjan valmistumiseen Vaikka kummankin kyselyn vastaajista suuri osa oli sitä mieltä, että pandemialla ei ole ollut suoria vaikutuksia omaan tutkimustyöhön, silti enemmistön mielestä väitöskirjan valmistuminen viivästyy pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Tämä näkyy selvästi kuviosta 15: Hyvin tai melko todennäköisesti väitöskirjan arvelee viivästyvän kevään 2020 vastaajista noin 61 ja kevään 2021 vastaajista noin 59 prosenttia. Hyvin epätodennäköisenä viivästymistä sen sijaan pitää keväällä 2020 vastanneista noin 13 prosenttia ja vuotta myöhemmin vastanneista lähes neljännes. Kuvio 15. Väitöskirjan viivästymisen todennäköisyys poikkeusolojen takia. Valtaosa vastaajista kuitenkin arveli, että väitöskirjan valmistuminen viivästyy korkeintaan muutamia kuukausia: Kuviosta 16 käy ilmi, että kevään 2020 vastaajista 80 prosenttia arvioi viivästyksen jäävän alle puoleen vuoteen. Vuotta myöhemmin kyselyyn osallistuneilla vastaava prosenttiosuus on huomattavasti pienempi, 55. Heistä yli 40 prosenttia arvioi viivästyksen pituudeksi puolesta vuodesta vuoteen ja 14 prosenttia arveli, että väitöskirja viivästyy yli vuodella. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneet arvioivat tilanteensa paremmaksi, sillä heistä vain 11 prosenttia piti todennäköisenä viivästyksen 47 Oltaisiin lempeitä itseämme kohtaan. Väitöskirjaprosessi on jo sellaisenaan vaikea, puhumattakaan väitöskirjan tekemisestä keskellä globaalia pandemiaa. 15 minuuttia väitöskirjaa päivässä on jo eteenpäin, vaikkei muuta ehtisi tai jaksaisi tehdä. Se on parempi kuin ei mitään. On ihan ok ottaa välillä vähän laiskemmin, jos homma ei naposta. Muuta. Edellä esitettyjen vinkkien lisäksi vastaajat kehottivat pitämään mielessä sellaiset niin tutut kuin uudetkin asiat, jotka saavat aikaan hyvää mieltä ja kehoon hyvää oloa. Ne tuovat tarpeellista vastapainoa opinnoille. Myös etäyhteyksin toteutettujen henkilöstökoulutusten ja opintojaksojen tarjontaa kannattaa seurata, sillä niitä on lisätty huomattavasti. Lisäksi vastaajat ehdottivat seuraavia kehittämisideoita: Laitokset voisivat järjestää esimerkiksi Zoomissa sellaisia jatko-opiskelijoiden tapaamisia, joissa ei kommentoida töitä vaan keskitytään henkiseen hyvinvointiin. Jossakin olisi hyvä olla jokin julkinen opiskelupaikka, jossa voisi opiskella turvavälien etäisyydellä. 3.7 Poikkeusolojen aikana saatu tuki Kyselyiden perusteella jatko-opiskelijat saivat poikkeusolojen aikana tukea opintoihinsa ennen kaikkea omilta ohjaajiltaan mutta myös oppiaineestaan ja laitokseltaan. Tuen saannin lähteitä selvittäneessä kysymyksessä oli seitsemän vaihtoehtoa, joista vastaajat saivat valita niin monta, kuin katsoivat tarpeelliseksi. Kevään 2020 vastaajat valitsivat yhteensä 244 ja kevään 2021vastaajat 165 vaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 1,5 vaihtoehtoa per kevään 2020 vastaaja, kun vuotta myöhemmin vastanneet valitsivat keskimäärin 2,1 vastausvaihtoehtoa. Kuvio 18 esittää saadun tuen ja avun lähteitä. Ohjaajien rooli näyttää korostuvan entisestään pitkittyneissä poikkeusoloissa, sillä peräti 65 prosenttia keväällä 2021 vastanneista jatko-opiskelijoista valitsi annetuista vaihtoehdoista omat ohjaajat. Ohjaajien merkitys siis korostuu, vaikka luvussa 3.3.5 esitellyissä avokysymysten vastauksissa nousikin esiin esimerkiksi poikkeuksellisen hidas sähköpostiviesteihin vastaaminen ja ohjauksen puute. Lisäksi keväällä 2021 vastanneilla korostuu tuen saaminen joltakin muulta taholta. Myös muut prosenttiosuudet ovat heillä suuremmat kuin vuotta aiemmin kyselyyn vastanneilla, mikä selittyy sillä, että he valitsivat useampia vaihtoehtoja kuin kevään 2020 vastaajat. 48 Kuvio 18. Poikkeusolojen aikana saadun tuen lähteet. Monivalintakysymystä täydentäneessä avokysymyksessä vastaajat kertoivat muista tahoista tarkemmin. Vastauksia kertyi 48 keväältä 2020 ja 28 keväältä 2021. Avovastausten perusteella monet jatko-opiskelijat saivat tukea myös laajemmin kotimaiselta ja kansainväliseltä tiedeyhteisöltään sekä läheisiltään. Toisaalta on myös syytä nostaa esiin, että seitsemän kevään 2021 kyselyyn vastanneista kertoi, että he eivät ole omasta mielestään saaneet mistään tukea jatko-opintoihinsa; suurin osa vastaajista kuitenkin mainitsi vastauksissaan useampia tuen lähteitä. Seuraavaksi esittelemme tuen lähteitä tarkemmin, vastauksista nousseisiin luokkiin ryhmiteltyinä. Toiset jatko-opiskelijat ja kollegat. Kummankin kyselyn vastauksissa nousi useimmin esiin toisilta jatko-opiskelijoilta ja kollegoilta saatu tuki: kevään 2020 vastauksissa se mainittiin 15 ja kevään 2021 vastauksissa kymmenen kertaa. Lainauksia vastauksista: Toiset jatko-opiskelijat. Muilta väitöskirjatutkijoilta, tutkimushankkeelta. Jokin muu taho: laitoksen tutkijayhdistys. Perheenjäsenet ja ystävät. Myös jatko-opiskelijoiden läheiset ovat olleet opintojen tukemisessa merkittävässä roolissa. Kevään 2020 vastauksissa mainittiin kaverit tai ystävät seitsemän kertaa sekä perhe ja muut läheiset kaksi kertaa. Vuotta myöhemmän kyselyn vastauksissa nousi esiin ystävät neljä kertaa ja perheenjäsenet viisi kertaa. 49 Lainauksia vastauksista: Kumppani joutuu kantamaan kohtuutonta taakkaa. Ystävät ja perhe jaksavat tukea puhelimitse, sähköpostitse. Tutkimukseen liittyvät muut tahot. Erilaisia tutkimukseen liittyviä muita tahoja mainittiin satunnaisesti. Esille nousi esimerkiksi tutkimukseen liittyvät Jyväskylän yliopiston ulkopuoliset yhteydet, kansalliset ja kansainväliset tutkijaverkostot, tutkijana työskentelevät tuttavat, mentorit ja toisen yliopiston kirjastopalvelut. Lainauksia vastauksista: Colleagues outside of JYU. Kansainväliset Zoom-seminaarit. Tiedekunnan sisäiset tahot. Joissakin vastauksissa mainittiin tuen lähteenä myös oman laitoksen kokoukset ja ylipäätään oma työympäristö sekä toisesta oppiaineesta tai toiselta laitokselta saatu tuki. Lisäksi joitakin avuksi olleita henkilöitä mainittiin nimeltä. Lainauksia vastauksista: Jokin muu taho: esim. laitoksen tutkijayhdistys. Tiedekunnan jatko-opiskelijoille suunnattu työssä jaksamisen ja oman työn johtamisen työpaja (tarkkaa kurssin nimeä en muista, mutta järjestettiin syksyllä 2020). Jyväskylän yliopiston sisäiset tahot. Jotkut vastaajista kokivat saaneensa tukea myös muilta Jyväskylän yliopiston sisäisiltä tahoilta kuten kirjastolta, toisessa tiedekunnassa työskentelevältä henkilöltä, yliopiston sähköpostitiedotteista, julkaisuyksiköltä, rehtorin infoista ja erilaisista henkilöstölle suunnatuista ohjeista. Lisäksi mainittiin yliopiston järjestämä mentorointikurssi. Lainauksia vastauksista: En oikein koe saaneeni mitään erityistä jatko-opintoihin liittyvää apua. Jossain määrin kirjasto. Sähköpostin kautta tulevat yliopiston tiedotteet. 50 Digipalvelut, HelpJYU. Yliopiston mentorointikurssi, joka oli tosin liian lyhyt ja jäi pinnalliseksi. Muut tahot. Muutama vastaaja mainitsi myös yliopiston ulkopuolisia tahoja, jotka ovat tukeneet heitä poikkeusoloissa jollakin tavoin. Vastauksissa nousi esiin MELA, oman kotimaan hallitus, edellisen työpaikan kollega, väitöstutkimuksen rahoittajataho ja THL. Lainaus vastauksista: Finnish Institute for Health and Welfare (THL). 3.8 Lisätuen tarve poikkeusolojen aikana Kummassakin kyselyssä jatko-opiskelijoille annettiin mahdollisuus kommentoida myös sitä, millaisissa jatko-opintoihin liittyvissä asioissa he kaipaavat lisää apua tai neuvoja. Keväällä 2020 tähän kysymykseen saatiin vastaus 54:ltä kyselyyn vastanneelta ja vuotta myöhemmin kysymykseen vastanneiden määrä oli 33. Kukin vastaaja on voinut mainita yhden tai useamman asian. Seuraavaksi esittelemme tarpeita tarkemmin, vastauksista nousseisiin luokkiin ryhmiteltyinä. Rahoitus. Sekä kevään 2020 että kevään 2021 kyselyyn vastanneet jatkoopiskelijat kertoivat tarvitsevansa apua rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Eniten vastaajia huolestutti rahoituksen saaminen yleensä mutta myös silloin, jos väitöskirjan valmistuminen viivästyy ja tarvitaan lisärahoitusta. Lainauksia vastauksista: Mahdollisuus lisärahoitukseen, kun kuitenkin tästä on tulossa myös säätiöille aikamoinen rahoituspommi. Rahoituksen hankkiminen. En jaksa tehdä enää tutkimusta opettajan töiden ohella. Tutkimuksen eri vaiheet. Kumpaankin kyselyyn vastanneet kaipasivat lisää tukea väitöstutkimuksen eri vaiheisiin: vastauksissa nousi esiin aineistonkeruu, lähdekirjallisuuden löytäminen, tutkimussuunnitelman muokkaaminen, artikkelien ja väitöskirjan yhteenvedon kirjoittaminen sekä artikkelien julkaiseminen. Aineistonkeruussa mietitytti esimerkiksi aineistonkeruusuunnitelman 51 työstäminen ja muuttaminen sekä aineistonkeruun toteuttaminen poikkeusoloissa, kun osallistujien kanssa toimiminen on haastavaa. Lisäksi esiin nostettiin aineiston analysointiin käytettävän menetelmän valinta ja soveltaminen. Lähdekirjallisuuteen liittyneet kommentit kertoivat haasteista kirjallisuuden saavutettavuudessa, mikä tulee ilmi myös tämän raportin aiemmissa kohdissa 3.3.1 ja 3.3.5. Tutkimussuunnitelmaan liittyneissä kommenteissa korostui suunnitelman muuttaminen pandemian aiheuttamien haasteiden takia mutta esiin nousivat myös tutkimusetiikkaa ja tietosuojaa koskevat kysymykset. Jotkut vastaajat kokivat tarvitsevansa lisätukea myös sekä artikkelien että väitöskirjan yhteenvedon kirjoittamiseen. Lisäksi kaivattiin neuvoja sopivan julkaisukanavan löytämisessä artikkelille. Lainauksia vastauksista: It would be nice to know much better when and under which rules I can collect data from participants. Seems like this has stopped in our department and I feel lost whether I can do my original research plan at all. Väitöskirjan yhteenvedon kirjoittamisessa. Vieraalla kielellä kirjoittamisessa. Olen niin alkuvaiheessa, että lähes kaikkeen tutkimuksen tekemiseen liittyvään tarvitsen apua ja neuvoja. Tarvitsen tekstikommentteja, apua refereearvioiden käsittelyssä, koulutusta tekstin jäsentämisessä mikrotasolla. Ohjaus. Vaikka aiemmin esiteltyjen kysymysten vastauksissa ohjauksen saamisessa ei näyttäisi olleen suuria haasteita, kumpaankin kyselyyn vastanneet kuitenkin ilmaisivat tarvitsevansa lisää tukea ja kannustusta nimenomaan ohjaajiltaan. Lainauksia vastauksista: Kaipaisin enemmän välitöntä yhteydenpitoa esim. ohjaajien kautta (mitä kuuluu jne.). Tällä hetkellä tarvitsisin varmasti tiiviimpää ohjaussuhdetta, mutta se johtuu täysin itsestäni, ei ole ohjaajan vika. Välttelen yhteydenottoa, koska hävettää niin paljon se oma edistymättömyys... Tarvitsen osallistuvan kakkosohjaajan. 52 Kurssit ja opinnot. Kummankin kyselyn vastauksissa nousi esiin tarve saada tukea jatko-opintoihin kuuluviin kursseihin liittyvissä asioissa. Vastaajat kaipasivat neuvoja esimerkiksi siihen, miten kursseja voi suorittaa itsenäisesti ja mitä kursseja tarvitaan jatkotutkintoon. Lisäksi huolta aiheutti se, että joillekin kursseille on vaikea päästä tiukasti rajatun osallistujamäärän tai lyhyen ilmoittautumisajan takia, ja tällaisiin tilanteisiin kaivattiin jonkinlaisia toimintaohjeita. Lainauksia vastauksista: Movin kurssit ovat olleet ihan hyviä, mutta liian yleisiä, jotta olisivat antaneet käytännön apuja. Esim. tilastollisen analyysin tekoon ei ole mitään tukea tai apua (oma lähtötaso on nolla). Kursseille on vaikea ilmoittautua. Systeemi on tosi sekava. Että ymmärtäisin, miten käytetään mitäkin järjestelmää, mistä löydän kursseja. Sosiaaliset kontaktit ja verkostoituminen. Kyselyihin vastanneet jatko-opiskelijat nostivat esiin verkostoitumisen ja sosiaalisten kontaktien tarpeen eri yhteisöissä. Yksittäisiä mainintoja oli esimerkiksi vertaistuen tarpeesta sekä esiintymiskokemuksen hankkimisen ja verkostoitumisen tavoista. Lainauksia vastauksista: Koska teen väitöskirjaani palkkatyön ohessa toisessa kaupungissa, niin käytännössä en näe ketään enkä koe olevani kovin olennainen osa tiedeyhteisöä. Monet tilaisuudet ovat keskellä työpäivää jne. Miksei jotain pienryhmää tms. juuri meille jatko-opiskelijoille, jotka olemme kärsineet koronapandemiasta eniten, vertaistuki on todella tarpeen. Perusopinnoissa oli tutorointia, ehkä jotain sen suuntaista? Ohjeet. Vastaajat toivoivat myös yleisiä ohjeita ja tiedotusta sellaisista päätöksistä, jotka liittyvät pandemiaan ja siihen, miten se vaikuttaa jatko-opintoihin. Lisäksi kaivattiin tukea erityyppisiin hallinnollisiin ja teknisiin kysymyksiin sekä digitaalisten taitojen kehittämiseen. Lainauksia vastauksista: Tietoteknisiin taitoihin kaipaan apua henkilökohtaisesti, lähiohjauksessa. Olen sen ikäinen, etten ole missään vaiheessa saanut perustaitoja tietokoneella työskentelyyn. Jos kysyn neuvoa, on ohjaajan puhe tietoteknistä erityiskieltä, joka ei tavoita. Esim. excel, spss, word-ominaisuudet. 53 Että ymmärtäisin, missä tapaan ihmisiä, mistä tiedän kuulunko johonkin ryhmään, yksikköön, tiimiin? Yliopiston sähköpostiakaan ei ole saatu toimimaan vaikka olen soittanut tukeen jo kolme kertaa. Taustarakenteiden ymmärtäminen, esim. mikä on converis tai voinko pyytää sähköpostiosoitteeni muuttamista student.jyu.fi muodosta jyu.fi -muotoon. Sisuun opintosuunnitelman luonti - jotain videoita on kai jossain, että pitää itse yrittää säätää. Henkinen jaksaminen. Jotkut vastaajista mainitsivat erilaisia henkiseen jaksamiseen liittyviä tarpeitaan. Vastauksissa nostettiin esiin esimerkiksi elämän rytmittäminen pandemian aikana, eri tahojen odotukset, jotka kohdistuvat väitöskirjan etenemiseen, motivaation löytäminen tutkimustyöhön ja ylipäätään henkinen jaksaminen muutenkin kuormittavassa ja epävarmassa tilanteessa. Lainauksia vastauksista: Korona-ajan henkiseen jaksamiseen; armollisuuteen siihen, ettei väikkärin viivästykset johdu täysin minusta. Kognitiivinen ergonomia, yleisesti jaksaminen. Muut. Edellä esitettyjen selkeästi luokiteltavien tuen tarpeiden lisäksi vastauksissa mainittiin joitakin sellaisia tarpeita, joita on hankala luokitella. Vastauksissa oli yksittäisiä mainintoja esimerkiksi työtilan tarpeesta, kirjastolle esitetystä täsmäavunpyynnöstä ja vastaajan statukseen liittyvistä epäselvyyksistä. Lisäksi toivottiin esimerkiksi jatko-opintojen loppuvaihetta koskevien verkkosivujen kehittämistä ja joustoa jatko-opintojen suorittamisaikaan. Lainauksia vastauksista: Ehkä kaipaisin jonkinlaista tsemppiluentoa tai "exit-strategiaa". Onko mahdollista saada pidennystä 4 vuoden määräaikaan koronan vuoksi. Loppuvaiheen ohjeistukseen liittyvät nettisivut pitäisi päivittää, yhdenmukaistaa ja tehdä helposti löydettäviksi. Nyt nettisivut ja ohjeet löytää helpommin googlettamalla kuin loogisten polkujen mukaan etsimällä. Ohjeita on tiedekunnan, kirjaston ja yliopiston alla. Kaikkeen ei ollenkaan. Software for qualitative analysis. 54 Kumpaankin kyselyyn vastanneissa oli myös tyytyväisiä jatko-opiskelijoita, jotka eivät kokeneet tarvitsevansa lisätukea ainakaan vastaamishetkellä. Lainauksia vastauksista: For now I'm good. My department has supported me whenever I was unsure of something or needed help. Vallitsevaan tilanteeseen on jo aika hyvin sopeutunut, joten en usko että tässä vaiheessa enää tarvitsisin merkittävästi mitään apua. En kai vielä missään. Kaikki hyvin. Ohjaajalta voi aina kysyä jos joku mättää. Tykkään itseohjautuvuudesta. 3.9 Muita kommentteja Kummankin kyselyn viimeinen kysymys antoi vastaajille mahdollisuuden kertoa mitä tahansa, mitä he pitivät tärkeänä vastaamishetkellä. Kevään 2020 kyselyssä vastauksia tähän kysymykseen tuli 58 ja vuotta myöhemmin 26. Seuraavaksi esittelemme näitä kommentteja tarkemmin, vastauksista nousseisiin luokkiin ryhmiteltyinä. Rahoitukseen liittyvät asiat. Vastauksista käy ilmi, että poikkeusolot voivat ahdistaa merkittävästi, jos tutkimusrahoitus on loppumassa ja on joutunut muuttamaan väitössuunnitelmia pandemian takia. Jatkuva uuden rahoituksen hakeminen taas hidastaa tutkimuksen tekoa. Jotkut vastaajista kertoivat joutuvansa lopettamaan jatko-opinnot kesken rahoituksen puuttumisen takia ja etsimään muita töitä. Muutamassa vastauksessa nostettiin esiin myös sellainen haaste, että jatko-opiskelija, joka ei ole väitöskirjatutkijan työsuhteessa yliopistoon, jää helposti yksin; kaikilla jatko-opiskelijoilla pitäisi kuitenkin olla turvattu toimeentulo, ohjaus ja työtila. Joidenkin vastaajien mielestä kaikkien yliopistojen tulisikin ajaa määrätietoisesti jatko-opintojen tukemista yleisellä tuella: Tukijärjestelmä, joka tukee vain valikoituja jatko-opiskelijoita, on ontuva ja heikko. Jatko-opintojen rakenteellinen uudistaminen, joka yhdistettäisiin rahoitusjärjestelmän uudistamiseen, toisi vastaajien mukaan tutkimustyöhön myös järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta. Kyselyihin vastanneet jatko-opiskelijat pitivät hyvänä sitä, että laitokset ovat järjestäneet etäosallistumismahdollisuuksia erilaisiin tapahtumiin ja kursseille. Heidän mielestään olisi kuitenkin tärkeää, että myös työn ohessa ja apurahalla tutkimusta tekevillä sekä muualla kuin Jyväskylässä asuvilla jatko- 55 opiskelijoilla olisi mahdollisuus edes muutamaan lähityöskentelyjaksoon laitoksella. Tämä lisäisi yliopistoyhteisöön kuulumisen tunnetta ja auttaisi verkostoitumaan yliopiston muun henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Poikkeusolojen takia yliopiston olisi vastaajien mielestä myös toivottavaa harkita väitöskirjatutkijan työsuhteessa oleville jatko-opiskelijoille jatkoaikaa esimerkiksi erillisen hakemuksen perusteella tai väitöskirjan viimeistelyapurahahakua myös työsuhteessa olleille. Opetukseen/kursseihin liittyvät asiat. Joissakin vastauksissa toivottiin sitä, että Jyväskylän yliopisto järjestäisi väitöstilaisuuksia jatkossakin etäyhteyden kautta esimerkiksi Zoomissa. Myös jatko-opintoihin kuuluvia kursseja olisi vastaajien mukaan hyvä järjestää jatkossakin etäyhteyden kautta: esimerkiksi seminaareihin, avoimen tiedon keskuksen koulutuksiin, MoVin kursseille ja tutkimusetiikan kurssille osallistuminen olisi näin mahdollista myös niille jatko-opiskelijoille, joiden on vaikea päästä matkustamaan Jyväskylään. Muut opintoihin ja resursseihin liittyvät asiat. Joillakin tiedekunnan jatko-opiskelijoilla on ohjaussuhteessaan haasteita, jotka eivät liity pandemiaan mutta joihin olisi tärkeää löytää ratkaisu. Tämäkin nousi esiin muutamassa vastauksessa. Työtavat. Vaikka poikkeusolot ovat kyselyihin vastanneiden mukaan voineet vähentää työn tehokkuutta, ne ovat voineet vaikuttaa myös niin, että on ollut tavallista enemmän aikaa pohtia esimerkiksi joitakin jatkotutkimukseen liittyviä teoreettisia ongelmia. Jotkut vastaajista kritisoivat sitä, että hallinnollisiin asioihin, kuten opintosuunnitelman laatimiseen Sisussa, tuntuu kuluvan paljon aikaa. Lisäksi toivottiin, että tiedekunnan hallinto pyrkisi helpottamaan väittelyä entisestään. Vastausten perusteella kirjaston palvelujen puuttuminen poikkeusolojen aikana hidasti monen jatko-opiskelijan työtä merkittävästi. Muutamassa vastauksessa toivottiinkin, että yliopistolla mietittäisiin tarkasti, miten opintojen eteneminen voidaan turvata entistä paremmin vastaavanlaisissa poikkeusoloissa. Lisäksi kommentoitiin, että on erittäin tärkeää tiedostaa, että etätyöskentely ei sovi kaikille. Siksi toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota tuen tarjoamiseen niille jatko-opiskelijoille, joilla on ollut suuria haasteita etätyöskentelyn kanssa. Elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Joissakin vastauksissa kommentoitiin sitä, että poikkeusolojen aikana yliopistosta on annettu ymmärtää, että tämä 56 harvinaislaatuinen tilaisuus on hyvä käyttää tehokkaasti tutkimukseen. Kyselyvastausten perusteella se ei kuitenkaan ole ollut kaikille mahdollista: Esimerkiksi joidenkin jatko-opiskelijoiden lapset ovat olleet koulujen kiinni ollessa kotikoulussa. Myös mahdollisten karanteenien aikana tilanne on ollut sama. Tämä on luonnollisestikin aiheuttanut monenlaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen keskittymiselle. Joillekin tilanne on siis ollut edullinen ja tutkimustyötä on voinut tehdä tehokkaasti mutta joillekin muille se on voinut olla erittäin raskas ja haastava. Jotkut vastaajista kertoivat, että jos tutkimusta ei pysty olosuhteiden vuoksi edistämään niin tehokkaasti, kuin haluaisi, siitä voi seurata syyllisyyden tunteita. Tästä syystä yliopistolla toivottiinkin olevan tarpeeksi herkkyyttä jatko-opiskelijoiden erilaisten tilanteiden ymmärtämiseen – pandemia on vaikuttanut eri henkilöihin eri tavoin, ja jatko-opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Kyselyvastauksista näkyy, että työn edistymistä ajatellen suurimmat haasteet ovat varmasti olleet perheellisillä, mutta psyykkistä hyvinvointia ajatellen yksin elävillä on voinut olla erittäin raskasta. Etenkin kansainväliset jatko-opiskelijat ovat muutaman vastauksen mukaan olleet kuormittavassa tilanteessa, sillä he ovat saattaneet joutua olemaan lähes tai täysin vieraassa maassa ilman paikallisia verkostoja ja riittävää tukea eivätkä ole päässeet läheistensä luo hyvin pitkään aikaan. Lainauksia vastauksista: Toivon, että jonkinlainen hybridimalli jää olemaan ja elämään myös korona-ajan jälkeen yliopiston käytäntöihin. Toivon, että yliopistossa havahduttaisiin koronakriisin ja etätyöskentelyn seurauksena siihen, kuinka tärkeää yhteisö ja yhteisöllisyys on, esimerkiksi se, että välillä vaikka kysyttäisiin ohjattavien kuulumisia. Ihmisellä on kuitenkin perustarve kuulua johonkin. Työja opiskeluyhteisön kuuluisi olla nimenomaan yhteisö. Opiskeluiden aloittaminen korona-aikana vaati paljon perehtymistä ihan pelkästään tietoteknisiin ratkaisuihin. Olisi säästynyt useita päiviä, kun s-postin, Moodlen, Sisun, kirjaston ynnä muiden sähköisten järjestelmien käyttöön olisi ollut koostettu info-päivä tai edes puolikas päivä. Olisi mukavaa jos tiedekunnassakin osattaisiin hieman joustaa koronan takia. Työskentelen opettajana muualla kuin yliopistolla ja teen väitöskirjaa vapaa-ajallani. Koronatilanne ja etäopetus ovat lisänneet opetuksen valmisteluun kuluvaa aikaa, mikä on näkynyt väitöskirjaan käytettävissä olevassa ajassa. Keväällä en ole enää ehtinyt tekemään edes apurahahakemuksia. Olen tehnyt väitöskirjaa jo ennen koronaa etänä ja olen yrittänyt jo aiemmin tuoda esiin etätyöskentelyyn liittyviä vaikeuksia. Toivon, että yliopisto nyt puuttuisi niihin, kun niin moni muukin on ne kokenut. 2. Teetkö tällä hetkellä jatko-opintojasi // Are you currently doing your postgraduate studies 3. Missä vaiheessa jatko-opintosi ovat? // At what stage are your postgraduate studies? 4. Mikä on prosentuaalisesti arvioituna väitöskirjasi valmistumisaste (1-100 %)? // What is the percentage of completion of your dissertation (1-100%)? 5. Mikä seuraavista luonnehtii parhaiten poikkeusolojen työskentelypaikkaasi? // Which of the following best describes your work place during this coronavirus situation? Kielija viestintätieteiden laitos // Department of Languages and Communication Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos // Department of Music, Art and Culture Studies Soveltavan kielentutkimuksen keskus // Centre of Applied Language Studies Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos // Department of Social Sciences and Philosophy Tohtorikoulutettavan työsuhteessa // Employed as a doctoral student by the university Apurahalla // With a grant Jokin muu tilanne // Another situation Alkuvaiheessa // In the beginning Keskivaiheessa // Middle stage Loppuvaiheessa // Final stage 0-20 % 21-40 % 41-60 % 61-80 % 81-100 % Työhuone tai vastaava kodin ulkopuolella // Workroom or similar outside the home 6. Missä määrin koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa yleisesti jatko-opintojesi edistämiseen? Voit vastata asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa, että ei vaikuta lainkaan ja 5 tarkoittaa, että vaikuttaa paljon. // To what extent does the emergency situation caused by the coronavirus generally affect the promotion of your postgraduate studies? You can answer on a scale of 1-5, where 1 means not affected at all and 5 means much affected. 7. Kerro, mitä positiivisia ja mitä negatiivisia työhön liittyviä kokemuksia sinulla on koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta. // Please tell what positive and what negative work-related experiences you have of this exceptional situation caused by coronavirus. 8. Miten poikkeustilanne vaikuttaa mielestäsi työrauhaan? // How do you think this coronavirus situation affects your opportunity to work in privacy? 1 Kyllä 2 Ei Koetko saavasi tehdä tutkimustasi riittävän rauhassa? // Do you feel you can do your research in privacy? // Kotona työhön varatussa huoneessa (esim. oma työhuone) // In a room reserved for work at home (e.g. own study) Kotona, omassa rauhallisessa työpisteessä (esim. makuuhuone) // At home, in your own quiet workplace (e.g. bedroom) Kotona, yhteisessä tilassa (esim. keittiön pöytä, olohuone) // At home, in a common space (e.g. kitchen table, living room) Jokin muu // Something else 1 Ei vaikuta lainkaan // Does not affect at all 2 3 4 5 Vaikuttaa paljon // Affects a lot 1 Kyllä 2 Ei Koetko saavasi tehdä tutkimustasi riittävästi päivässä? // Do you feel you can do enough of your research in a day? Keskeytyykö työ mielestäsi liian usein työskentelypaikastasi johtuen? // Do you think work is interrupted too often due to your place of work? 9. Missä määrin koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tuottaa vaikeuksia joko jatkoopintojesi/tutkimuksesi eri osa-alueille tai jatko-opintojen/tutkimuksen teon ympäristöön yleisemmin? Voit vastata asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa, että ei vaikeuta lainkaan ja 5 tarkoittaa, että vaikeuttaa paljon. // To what extent does the coronavirus emergency create difficulties either for different areas of your postgraduate studies or research or for the environment of postgraduate studies or research more generally? You can answer on a scale of 1-5, where 1 means not complicating at all and 5 means complicating a lot. 1 Ei vaikeuta lainkaan // Does not affect at all 2 3 4 5 Vaikeuttaa paljon // Complicates a lot Aineiston hankinta // Acquisition of material Kirjallisuuden hankinta // Acquisition of literature Ohjelmistojen käyttö // Use of Software Tutkimusrahoitus // Research funding Kurssien ja opintosuoritusten tekeminen // Taking courses and credits Ohjauksen saaminen // Getting guidance Verkostoituminen // Networking Jokin muu // Something else 10. Jos vastasit edelliseen kysymykseen, että koronatilanne on tuottanut joitakin vaikeuksia, kerro tähän tarkemmin, millaisista vaikeuksista on kyse. // If you answered the previous question that the corona situation has caused some difficulties, please describe in more detail what the difficulties are. 11. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että väitöskirjasi valmistuminen viivästyy koronaviruksen aiheuttamien poikkeustoimien vuoksi? // How likely do you think that the completion of your dissertation will be delayed due to the exceptional measures caused by the coronavirus? 12. Jos vastasit, että viivästyminen on melko tai hyvin todennäköistä, niin arvioi kuukausissa, miten paljon väitöskirja viivästyy. // If you answered that the delay is quite or very like, give an estimation in months, how much the delay will be. 13. Onko sinulla koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen liittyviä hyviä vinkkejä tai neuvoja, joista voisi olla hyötyä muille jatko-opiskelijoille? // Do you have any good tips or advice on the situation caused by the coronavirus that could be useful to other graduate students? 14. Miltä tahoilta olet saanut jatko-opintoihin liittyvää apua koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa? // In relation to postgraduate studies, from whom have you received help in this situation caused by the coronavirus? Hyvin epätodennäköistä // Very unlikely Melko epätodennäköistä // Quite unlikely Melko todennäköistä // Quite likely Hyvin todennäköistä // Very likely 1-3 kuukautta // 1-3 months 4-6 kuukautta // 4-6 months 6-12 kuukautta // 6-12 months Enemmän // More 15. Jos vastasit Jostain muualta, niin mistä/keneltä? // If you answered from Somewhere/someone else, then from whom? 16. Missä jatko-opintoihin liittyvissä asioissa tarvitsisit lisää apua tai neuvoja? // In what postgraduate studies related matters would you need more help or advice? 17. Mitä muuta haluat kertoa tai sanoa? // What else do you want to say? Omat ohjaajat // Your own supervisors Oma oppiaine // Your own discipline/subject Oma laitos // Your own department Tiedekunta // Faculty Kirjasto // Library IHME // IHME Methodology Centre for Human Sciences Jostain muualta // Somewhere or someone else Kysely koronatilanteen vaikutuksista jatko-opintoihin, kevät 2021 // Survey on the effects of the Covid-19 situation on doctoral studies, spring 2021 (below in English) Hyvä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (HYTK) väitöskirjatutkija. Tiedekunnassa selvitetään pitkittyneen Covid-19 -pandemian vaikutuksia jatko-opintoihin ja mahdollisuuksia tukea väitöskirjatutkijoita edelleen viruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Siksi olisi tärkeää ja toivottavaa, että saisimme tiedekuntaan tietoa siitä, miten poikkeustilanne on vaikuttanut jatkoopintoihisi. Kartoitamme tilannetta oheisella kyselyllä. Kirjoita vapaamuotoisesti vastauksesi anonyymiin Webropol-kyselyyn viimeistään 30.4.2021. Kyselyn vastauksista tehdään kooste, jota käsitellään tiedekunnan tutkimuksen johtoryhmässä. Opiskelijoiden henkilötietojen käsittelystä on kerrottu yliopiston tietosuojailmoituksessa: https://www.jyu.fi /fi/yliopisto/tietosuojailmoitus/opiskelijoiden-henkilotiedot. Tässä kyselyssä ei kerätä suoria tunnistetietoja kuten opiskelijan nimi tai yhteystiedot. Tiedot poistetaan 31.7.2021 mennessä, kun aineisto on analysoitu. Lisätietoja kyselystä antaa tutkijatohtori Taina Tammelin-Laine ([email protected]). ******* Dear doctoral researcher of the Faculty of Humanities and Social Sciences. The Faculty explores the effects of the prolonged Covid-19 pandemic on doctoral studies and possibilities to further support doctoral researchers in an exceptional situation caused by the virus. Therefore, it would be important and desirable for us at the Faculty to be informed how exactly the situation may have affected to your doctoral studies. Answering the questionnaire below will help us at the Faculty to better understand the situation. Write your free-form response to the anonymous Webropol questionnaire by April 30, 2021. A summary of the responses will be discussed by the Faculty's board of research. Liite 2 The processing of students' personal data is described in the University Privacy Statement: https://www.jyu.fi/en/company/information protections/students-personal information. This questionnaire does not collect any direct identifiers such as student name or contact information. The data will be deleted by July 31, 2021, after the data has been analyzed. For more information, please contact Postdoctoral researcher Taina Tammelin-Laine (taina.a.tammelin- [email protected]). 1. Millä laitoksella suoritat jatko-opintojasi? Valitse laitoksesi oheisesta listasta. // At which department are you doing your doctoral studies? Select your department from the list below. 2. Teetkö tällä hetkellä jatko-opintojasi // Are you currently doing your doctoral studies 3. Missä vaiheessa jatko-opintosi ovat? // At what stage are your doctoral studies? 4. Mikä on prosentuaalisesti arvioituna väitöskirjasi valmiusaste (1 - 100 %)? // What is the percentage of completion of your dissertation (1-100%)? Historian ja etnologian laitos // Department of History and Ethnology Kielija viestintätieteiden laitos // Department of Languages and Communication Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos // Department of Music, Art and Culture Studies Soveltavan kielentutkimuksen keskus // Centre of Applied Language Studies Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos // Department of Social Sciences and Philosophy Väitöskirjatutkijan työsuhteessa // Employed as a doctoral researcher by the university Apurahalla // With a grant Jokin muu tilanne // Another situation Alkuvaiheessa // In the beginning Keskivaiheessa // Middle stage Loppuvaiheessa // Final stage 0-20 % 5. Mikä seuraavista luonnehtii parhaiten poikkeusolojen työskentelypaikkaasi? // Which of the following best describes your work place during this Covid-19 situation? 6. Onko yli vuoden kestänyt korona-aika vaikuttanut elämääsi // Has Covid-19 period lasting more than a year affected your life 7. Kuvaile tarkemmin, miten korona-aika on vaikuttanut elämääsi. // Please describe in more detail how Covid-19 period has affected your life. 21-40 % 41-60 % 61-80 % 81-100 % Työhuone tai vastaava kodin ulkopuolella // Workroom or similar outside the home Kotona työhön varattu huone (esim. oma työhuone) // A room reserved for work at home (e.g. own study) Kotona oma rauhallinen työpiste (esim. makuuhuoneessa) // At home, your own quiet workplace (e.g. in the bedroom) Kotona yhteinen tila (esim. keittiön pöydän ääressä, olohuoneessa) // At home, a common space (e.g. at the kitchen table, in the living room) Jokin muu // Something else vain negatiivisesti // only negatively pääasiassa negatiivisesti, mutta osin myös positiivisesti // mostly negatively but also partly positively yhtä paljon positiivisesti kuin negatiivisesti // as much positively as negatively pääasiassa positiivisesti, mutta osin myös negatiivisesti // mostly positively but also partly negatively vain positiivisesti // only positively 8. Missä määrin koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut yleisesti jatkoopintojesi edistämiseen? Voit vastata asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa, että ei ole vaikuttanut lainkaan ja 5 tarkoittaa, että on vaikuttanut paljon. // To what extent has the emergency situation caused by Covid-19 generally affected the promotion of your doctoral studies? You can answer on a scale of 1-5, where 1 means has not affected at all and 5 means has affected a lot. 9. Kerro, mitä positiivisia ja mitä negatiivisia työhön liittyviä kokemuksia sinulla on ollut koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta. // Please tell what positive and what negative work-related experiences you have had of this exceptional situation caused by Covid-19 pandemic. 10. Miten poikkeustilanne on vaikuttanut mielestäsi työrauhaan? // How do you think this Covid-19 situation has affected your opportunity to work in quiet working conditions? 1 Ei ole vaikuttanut lainkaan // Has not affected at all 2 3 4 5 On vaikuttanut paljon // Has affected a lot 1 Kyllä // Yes 2 Ei // No Oletko kokenut saavasi tehdä tutkimustasi riittävän rauhassa? // Have you felt you can do your research in enough quiet working conditions? Oletko kokenut saavasi tehdä tutkimustasi riittävästi päivässä? // Have you felt you can do enough of your research in a day? Onko työ keskeytynyt mielestäsi liian usein työskentelypaikastasi johtuen? // Do you think work has been interrupted too often due to your place of work? 11. Missä määrin koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on tuottanut vaikeuksia joko jatkoopintojesi/tutkimuksesi eri osa-alueille tai jatko-opintojen/tutkimuksen teon ympäristöön yleisemmin? Voit vastata asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa, että ei ole vaikeuttanut lainkaan ja 5 tarkoittaa, että on vaikeuttanut paljon. // To what extent has the Covid-19 situation created difficulties either for different areas of your doctoral studies or research or for the environment of doctoral studies or research more generally? You can answer on a scale of 1-5, where 1 means has not complicated at all and 5 means has complicated a lot. 1 Ei ole vaikeuttanut lainkaan // Has not complicated at all 2 3 4 5 On vaikeuttanut paljon // Has complicated a lot Tutkimusaineiston kerääminen // Data collection Kirjallisuuden saavutettavuus // Access to literature Ohjelmistojen käyttö // Use of software Tutkimusrahoitus // Research funding Kurssit ja opintosuoritukset // Taking courses and credits Ohjauksen saaminen // Getting guidance/supervising Verkostoituminen // Networking Jokin muu // Something else