Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa : näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen

15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 1/9 (https://www.kieliverkosto.fi/fi) Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen The novel coronaviruspandemicforced schools toimplementremote instruction during spring 2020.I studied teachers’ perceptions of the implementation of newcomer and Finnish as asecondlanguage instruction during the remote period.Surveyrespondentsconsideredremote instruction a burden on both students and teachers andthoughtstudents’ unfamiliarity with educational technologypresentedchallenges. Benefits of remote instruction includedstudents’increased self-directednessinlearning,the use of technologies for differentiation, and an increase in collaboration with colleagues and families. Julkaistu: 9. syyskuuta 2020 | Kirjoittanut: Johanna Tigert Suoritin ensimmäisen opettajantutkintoni (venäjäjasuomi) Suomessa, mutta olen tehnyt urani Yhdysvalloissa, ensinmaahanmuuttajienenglanti toisena kielenä -opettajana ja viimeiset vuodet kielipedagogiikkaan keskittyvänä kasvatustieteen apulaisprofessorina Massachusettsin yliopistossa.Saan useinkuullatäkäläisiltä kollegoiltaniihailevia kommentteja suomalaisista kouluista. TiedetäänhäntäälläSuomen koululaisten menestys PISA-arvioinneissaja perusopetuksenkorkealaatuja tasa-arvoisuus (Salmela-Aro &Chmielewski, 2019). Maahanmuuttajien opetuksentuloksetovat harvoinsamalla tasolla kuin valtakieltä puhuvilla oppilailla.Haasteitaaiheuttavatmm. opettajien puutteellinen valmius opettaa maahanmuuttajia, opetusmetodien, arvioinnin ja opetussuunnitelmien sopimattomuus valtakieltä vasta opetteleville, maahanmuuttajaperheidensosioekonominen tilannesekä maahanmuuttajien keskittyminen tietyille alueille, mikä aiheuttaa resurssipulaa kouluissa. Nämä haasteet osaltaan vaikuttavat mm. siihen,että maahanmuuttajaoppilaat menestyvät muita heikommin oppimistulosten arvioinneissa, osallistuvat vähemmän varhaiskasvatukseen ja yliopistoon valmistavaan koulutukseen ja keskeyttävät muita useammin koulunkäynnin (Euroopan maiden maahanmuuttajien koulutustilanteesta lisää:Volanteym., 2018). 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 2/9 Suomessakin maahanmuuttajien arviointitulokset ja arvosanat ovat sekä epätasaisia että keskimäärin muita oppilaita huonompia (Harju-Luukkainen &McElvany, 2018; Kirjavainen & Pulkkinen, 2015).Pisimpäänmaassa olleetmaahanmuuttajaoppilaat pärjäävätmelko hyvin suomen kielen arvioinneissa, mutta tuloksissa on eroja kieliryhmienja tuloluokkien välillä (Kuukka & Metsämuuronen, 2016). Sekä tutkijat (mm.Sinkkonen & Kyttälä, 2014; Suni & Latomaa, 2012) ettäOpettajien ammattijärjestö(OAJ, 2019)ovatesittäneet,että maahanmuuttajienperusopetukseen valmistavassa jasuomi toisena kielenä (S2)-opetuksessa olisi parantamisen varaa.Ratkaisuiksi on esitetty mm. opettajankoulutuksen, opetussisältöjenjaopettajien tiimityön kehittämistäsekä monikielisyyden ja monilukutaidon hyödyntämistä opetuksessa (Kycklingym., 2019). Kysely koronaviruspandemian vaikutuksista Koronaviruspandemiansuljettua koulut ympäri maailmaakuulinuseilta englanti toisena kielenä- opettajilta Yhdysvalloissa,että heidän opetuksensa määrä ja taso laskivat huomattavasti heti etäopetukseen siirryttyä. Se sai minut miettimään, miten vastaavalle S2-opetukselle oli käynyt Suomessa. Saadakseni käsityksenasiastateetin touko-kesäkuussa2020kyselynperuskouluissa opettavillemaahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen sekä S2opettajille.LähetinkyselynS2-opetuksen Facebook-ryhmiinsekäLinkedInsuoraviestinäuseilleopettajille.Kyselyssä tiedustelin mm.sitä,miten etäopetus erosi lähiopetuksesta, mitkä olivat etäopetuksen edut ja haasteetsekämillaista opetusteknologiaaopettajat käyttivät. Sain kyselyyn 12 vastausta, joistapuoletUudeltamaalta japuoleteri alueilta ympäriSuomea.Osallistujien joukossa oli 7 alakoulunja2yläkoulun opettajaasekä3 opettajaa,jotka toimivat sekäyläettä alakoulussa. Kyselyyn vastanneista 3 oliperusopetukseenvalmistavanluokanopettajaa ja loput S2-opettajia.Vastaajien lukumääränvuoksi kyselyn tulokset eivät ole laajemmin yleistettävissä, muttaneantavat kuitenkin alustavan kuvan pandemian mahdollisista vaikutuksista.Alla kuvailen vastauksissa ilmenneitä teemoja. Haaste 1: Opettajien ja oppilaitten teknologinen valmius Kaikkein polttavin kysymys etäopetuksen alkaessamaaliskuussa 2020oli tietenkinse, mitä laitteita, verkkoympäristöjä ja sovelluksia opetuksessakäytettäisiin.Yleisimmätkyselyssä mainitutteknologiamuodot olivat WhatsApp-pikaviestisovellus, MicrosoftTeams- yhteistyöalustaja perinteiset puhelinsoitot. Suomalaiset koulut ovattavallisestiinvestoineet hyvin teknologiaan, mutta sekäkoulujenvarustetasossaettäopettajienjaoppilaitten taidoissa on tasoeroja (Niemiym., 2013). Tämätuli ilmi myös kyselyssäni. Opettajien mukaan oppilaita piti alussa ohjata joidenkin 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 3/9 teknologioiden käytössä, eivätkä kaikkien oppilaiden taidot ehtineet kehittyä riittävästi kahden kuukauden etäopetuksen aikana: ”Kokonaisuutena etäopiskelu oli monelle S2-oppilaalle raskas kokemus, koska tehtäviä tuli paljon ja moneen paikkaan. Niitä oli vaikea löytää,eikä palautus aina onnistunut.” Opettajien kommentit heijastelevatehkäsitä, etteivät kaikki käyttöön otetut teknologiat olleet aiemmin olleet osa normaaliopetusta. Pandemia pakotti opettajat löytämään ratkaisuja etäopetukseen hyvin nopeasti, minkä tuloksena saattoisyntyäsuunnittelematon teknologiaviidakko, jossa eri opettajat latasivat tehtäviä eri paikkoihin. Maahanmuuttajaoppilailletällainentilanne oli erityisen kiperä,koska sovellusten ja verkkoympäristöjen käyttöohjeet vaativat usein hyvää kielitaitoa ja luetun ymmärrystä.Lisäksi maahanmuuttajaperheet kuuluvat kantaväestöä useammin alempaan sosioekonomiseen luokkaan, eikä perheissävälttämättäole vahvaa teknologiaosaamista. Opettajienvastuullaolisi tietenkin ollut ohjata oppilaat ymmärtämään tehtävät ja niiden toteuttaminen etäympäristössä.Yhdenopettajan vastauksesta kuulsi kuitenkin vastuun vierittäminenoppilaille: ”Oppilaat eivät ymmärtäneet tehtäviä. Tehtävien tekeminen oli heikkoa. Oppilaat eivät halunneet tai osanneet avata videoyhteyttä.” Vastaajan kommentin voi tulkitamyösturhautumisena yllättävään ja raskaaseen tilanteeseen, jossa opettajan omat taidotkaan eivät kenties riittäneet teknologian tehokkaaseen käyttöönottoon nimenomaan maahanmuuttajien opetuksessa, jossa on aina otettava huomioon sekä opetussisältö että oppilaan kielitaito ja sen kehittäminen. Kukaan opettajista ei myöntänyt suoraan,ettäheidänomassa osaamisessaanolisi ollut parantamisen varaa.Eräsvastaaja totesiyleisesti,että ”rajallisilla resursseilla, välineillä ja digiosaamisella on vaikutuksensa siihen, millä mahdollisuuksilla opetusta voi toteuttaa.” Haaste 2: Työtaakan lisääntyminen Monet vastaajista kertoivat työmääränsälisääntyneen varsinkinetäopetuksenalussa,jolloin”töitä tehtiin yöhön”.Työmäärän lisääntyminen oli jossain määrin suhteessa opettajan vastuualueen laajuuteen. Esimerkiksi yksi ryhmämuotoisesta maahanmuuttajienS2-opetuksesta vastannut opettaja kertoi: ”Jokainen opettaja joutui uuden eteen niin äkkiä poikkeusolojen alkaessa, joten opetuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä sai olla melkolailla oman onnensa nojassa. Lyhyessä ajassa tuli valmistella toimiva systeemi, joka kantaisi tulevaan. Työmäärä oli valtava.” 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 4/9 Lisääntynyt työtaakka ei ollutominaistavain maahanmuuttajien opettajille, mutta tämän oppilasryhmän erityistarpeetsaattoivat korostaa opettajien tarvettatarjota yhtä aikaa opetusta, teknistä tukea, kääntämispalvelujajne.Vastaajat olivatkuitenkin enemmän huolissaan oppilaittenjaksamisestakuin omastaan. Eräs opettaja kertoi: ”Osa pärjäsi hyvin ja osasi keskittyä paremmin kuin lähiopetuksessa, mutta moni oli uupunut. Apua tarjottiin paljon, mutta harva osasi tai uskalsi sitä itse pyytää.” Maahanmuuttajaoppilailla kielitaidon puute, kulttuurierot tai epävarmuus siitä,mitä opettajalta voi kysyä,vaikuttivat todennäköisesti osaltaan siihen, että nämä oppilaatkokivatetäopetuksenhaastavana.Oppilaitten uupuminensaattoiilmetäesimerkiksikäytöshäiriöinä. Eräsalakoulun valmistavan opetuksenopettaja kuvailiasiaa näin: ”Osa oppilaista käyttäytyi tavalla, joka lähiopetuksessa ei ollut tyypillistä. Tunneilta poistumista, vastaamatta jättämistä, tehtävien tekemättömyyttä ja ns. kiukuttelua ilmeni joillain oppilailla.” Opettajien mukaanmonilta oppilailtamenivät aikataulut sekaisin,jahe saattoivat nukkua ohi livetuntien.Etäopetuksen alettua Suomessa todettiinkin,ettei kaikille oppilaille koti ole paras tai edes turvallisin paikka oppia(MTV:n uutiset, 28.4.2020), jamaahanmuuttajillaesim. pakolaistausta saattaa altistaa taloudellisillejasosiaalisilleongelmille, jotka korostuivat,kun oppiminen siirtyi koteihin. Etu 1: Oppilaitten vastuunotto omasta oppimisestaan Opettajien vastauksistakävi ilmimyös monia etäopetuksen etuja. Eräs useimmin mainituista oli se, että etäopetus sopi hyvin joillekin oppilaille,jotkainnostuivat ottamaanuudella tavalla vastuuta opiskelustaan. Opettajat kommentoivatesimerkiksi: ”Ne oppilaat,jotka olivat odottaneet ns. valmista luokassa, joutuivat nyt töihin, että pysyivät matkassa.” ”Vastauksia taululta suoraan kopioivat oppilaat hyötyivät etäopiskelusta, kun he joutuivat aidosti tekemään töitä.” Tällaiset kommentit kuvaavat ehkä tutkimuksissa todettua maahanmuuttajille sopivien opetusmetodien tai -materiaalien puutettalähiopetuksessa. Etäopiskelunerilainenvapaus ja vastuu saattoivataktivoida oppilaita,jotka olivat lähiopetuksessapassivoituneet. Opettajien mukaan oppilaitten suomen kielija teknologinen osaaminen kehittyivät nopeasti, kun oppilaitten piti lukea ohjeita, kysyä itsenäisesti apua, käyttää erilaisia sovelluksia javerkkosivuja sekä opetella palauttamaan tehtävät.Tämä heijasti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiinkin kirjattua tavoitetta lisätä oppimisen itseohjautuvuutta (OPH, 2014). 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 5/9 Etu 2: Opettajien kielipedagoginen kekseliäisyys Etäopetus johti myös siihen,että jotkut opettajistaryhtyivät kokeilemaan entistä monipuolisempia tapoja opettaa kieltä. Etenkin erään valmistavan luokan opettajan lista etäopetusmetodeista oli vaikuttava: saneluja, kirjoitustehtäviä ja kuuntelujaMicrosoftTeams-tunneilla, Whiteboardverkkovalkotauluaapuna käyttäen suomen kielen tehtäviäpelimäisessäMoominLanguage School-sovelluksessa äidinkielen ja matematiikan tehtäviäverkko-oppimisympäristöissäVille jaOtavan Opepalvelu sanaston ja verbien harjoitteluaQuizlet-sanakorteilla elokuvia,lauluja, jumppavideoita, askarteluohjeitaja erikielisiä videoita mm. mittayksiköiden opetteluunYouTubestaja Yle Areenasta äänikirjoja kotikielelläLukulumo-sovelluksesta Tämän opettajan luettelemat teknologiat ovat hyvä apuoppimiseen hyödyntäenmm.monilukutaidon työkaluja ja oppilaiden omaa monikielisyyttä(Mustapartaym., 2015).Etäopetustarjosi siismahdollisuudenkorostaa entisestään näitä uudessa opetussuunnitelmassa(OPH, 2014)painotettujaseikkoja. Yleisemmin opettajien vastauksissa näkyilisääntynyt yksilöllisen tuen antaminen oppilaille. Opetuksen eriyttäminen onmyös uuteen opetussuunnitelmaan(OPH, 2014)kirjattu periaate. Etäopetukseen siirtyminen saattoikin kannustaa opettajia eriyttämään opetusta entistä enemmän, kun uusia materiaaleja ja metodeja oli joka tapauksessa löydettävä. Etu 3: Lisääntynyt yhteistyö kollegojen ja kotien kanssa Useimmat vastaajista mainitsivat,että yhteistyö kollegoiden kanssa oli tiivistynyt etäopetusjakson aikana. Joillekin opettajista tämä oli jatkoa lähiopetuksen normaalille yhteistyölle: esimerkiksivalmistavan opetuksen opettajat neuvottelivatluokanopettajien kanssa yleisimmin matematiikan integrointitunneista. Myös laajemmat koulun sisäiset yhteistyökanavat toimivat hyvin: “Pidimme säännöllisiä palavereja erityisopettajien, opojen ja rehtoreiden kesken. Sieltä sai tukea.” Muutamat löysivät uusia yhteistyökumppaneita koulun ulkopuolelta.Valmistavan luokan opettaja kertoi: ”Suuri voimavara oli se,että tein yhteistyötä kunnan toisen alakoulun valmistavan luokan opettajan kanssa. Jaoimme ideoita ja pystyimme ottamaan suoraan linkkejä ja ohjeenantoja, koska liitimme toisemme omiin tiimeihimme.” 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 6/9 Opettajista osa oli positiivisesti yllättynyt siitä,kuinka paljon yhteydenpito koteihin lisääntyi etäopetukseen siirryttyä. Eräs opettaja kommentoi: ”Yhteistyö kotien kanssaoliyllättäen luontevaa; vanhemmat saattoivat olla mukana tunneilla ja rohkaistuivat kysymään ja juttelemaan.” Vastaus kuvaa yleisempää tarvetta madaltaa kynnystä opettajien ja kotien väliselle yhteistyölle. Kommentissa mainittu yhteistyö vaikutti syntyneen luonnostaan, kun taas toisissa tapauksissaseoli suunnitelmallista: ”Minulleannettiin tehtäväksi pitää huolta S2-oppilaista ja sain sitä varten työpuhelimen. Aineenopettajat ja luokanopettajat välittivät minulle huoliaan ja yhteydenpito S2-oppilaisiin oli jatkuvaa. Seurasin heidän Wilma-merkintöjään ja tein soittokierroksia.” Vastauksista ilmeni siis, että maahanmuuttajien opettajien yhteistyö sekä kotien että kollegojen kanssa oli entisestään tiivistynytja ettäjotkut heistätoimivat päälinkkinä koulun ja kotien välillä muissakin kuin S2-opetusta koskevissa asioissa.Jälkimmäinen seikka saattoi myös vaikuttaa aiemmin mainittuun työtaakan lisääntymiseen. Etäopetusjakson opit – miten tästä eteenpäin? Mitä opettajien kokemuksista on sitten opittavissa laajemmin? Monet kyselyssä esiin tulleista asioista heijastavat ratkaisuja, joita on jo pitkään esitetty vastaukseksi maahanmuuttajien kielenopetuksen haasteisiin. Esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö kotien kanssa ja opetusyhteisön sisällä auttaisi räätälöimään opetusta oppilaitten tarpeisiin sekä vahvistamaan koulun ja kodin välistä monikulttuurista vuorovaikutusta (Sinkkonen & Kyttälä, 2014; Säävälä, 2013). Etäopetuksen myönteiset kokemukset saattavatkin kannustaa opettajia tiivistämään yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Etäopetuksessa käytetyt monet eri sovellukset,verkkosivut ja muuta teknologiaa hyödyntävätmenetelmätvoivat myös auttaa toteuttamaan monia uuden opetussuunnitelman(OPH, 2014)periaatteita, kuten monilukutaidonja monikielisyyden kehittämistä, eriyttämistä ja itseohjautuvuutta. Etäopetuksen”pakotettua”opettajat kokeilemaanmonipuolisestieri teknologioitaja menetelmiäon toivottavaa,että niitä käytettäisiinnäihin tarkoituksiinrohkeamminlähiopetuksessakin. Etäopetuksessa on tietenkin haasteita – tässä kyselyssä niistä suurimmiksi nousivat työtaakan kasvu ja varsinkin oppilailta puuttuva teknologinen valmius. Molempiin haasteisiin on kuitenkinlöydettävissä ainakin osaratkaisu:pedagogisesti perusteltujenopetusteknologioidenkäyttäminenjokapäiväisenä osanaopetusta. Kun sekä opettajat että oppilaat ovat harjaantuneet käyttämään erilaisia sovelluksia ja digiaineistoja luontevasti, ne eivät enää lisää työtaakkaa(Jalkanen & Taalas, 2015). 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 7/9 Koronakevät 2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen tilanne kouluissa, mutta opetuksen ammattilaisina tiedämme,että kaikesta oppii jotakin uutta.Koronakevään kokemuksia hyödynnetään toivottavasti maahanmuuttajien valmistavan ja suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämisessä tulevaisuudessa.  Johanna Tigert, Ph.D., on kasvatustieteen apulaisprofessori University of Massachusetts Lowell’ssa Yhdysvalloissa.  Lähteet Harju-Luukkainen, H. &McElvany, N. (2018).Immigrant student achievement and education policy in Finland.TeoksessaL. Volanteym. (toim.)Immigrant student achievement and education policy: Policy implications of research in education 9(s. 87–102).Cham:Springer. Jalkanen, J. & Taalas, P. (2015). Monimediaisen kielten opetuksen tutkimus: teknologian integroinnista pedagogiseen kehittämiseen. Teoksessa Jakonen, T., Jalkanen, J., Paakkinen, T. & Suni, M. (toim.)Kielen oppimisen virtauksia.Flowsoflanguagelearning.AFinLAnvuosikirja 2015. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisujan:o73(s. 172–186). Jyväskylä. Kirjavainen, T.& Pulkkinen, J. (2016).Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus. Tuloksellisuustarkastuskertomus 12:2015. Helsinki:Valtiontalouden tarkastusvirasto. Kuukka, K. & Metsämuuronen, J. (2016).Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015.Julkaisut 13:2016.Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Kyckling, E., Vaarala, H., Ennser-Kananen, J., Saarinen, T. & Suur-Askola, L.-M. (2019).Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa: Pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia.Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Saatavilla:https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdfjulkaisut/kielikoulutuksen-saavutettavuus-eurooppalaisessa-perusopetuksessa.pdf (https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/kielikoulutuksensaavutettavuus-eurooppalaisessa-perusopetuksessa.pdf) Köngäs, M.&Noras, T. (2015).Eriyttämällä tehoa kielikasvatukseen – vieraan kielen jatoisen kielen näkökulma.Teoksessa Mustaparta, A. K. (toim.)Kieli koulun ytimessä–Näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus: oppaat ja käsikirjat, 15, (s. 72–82). Opetushallitus. Mustaparta, A., Nissilä, L. & Harmanen, M. (2015). Kielikasvatus–yhteinen tehtävä. Teoksessa Mustaparta, A. K. (toim.)Kieli koulun ytimessä–Näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus: oppaat ja käsikirjat, 15, (s. 7–24).Opetushallitus. 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 8/9 MTV:n uutiset (28.4.2020).Li Andersson huolissaan oppilaiden eriarvoisuudesta: Osaa lapsista ei ole lainkaan tavoitettu yli kuukauden jatkuneen etäopetusjakson aikana.Saatavilla:https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/li-andersson-huolissaan-oppilaideneriarvoisuudesta-osaa-lapsista-ei-ole-lainkaan-tavoitettu-yli-kuukauden-jatkuneenetaopetusjakson-aikana/7804866#gs.eir0l8 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/li-anderssonhuolissaan-oppilaiden-eriarvoisuudesta-osaa-lapsista-ei-ole-lainkaan-tavoitettu-yli-kuukaudenjatkuneen-etaopetusjakson-aikana/7804866#gs.eir0l8) Niemi, H.,Kynäslahti, H. & Vahtivuori-Hänninen, S. (2013).Towards ICT in everyday life in Finnish schools: seeking conditions for good practices. Learning, Media and Technology, 38(1), 57–71. OAJ (2019).Suomi on epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa – OAJ vaatii lisää kielenopetusta ja kilpailutuksista luopumista.Saatavilla:https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/suomi-onepaonnistunut-maahanmuuttajien-kotouttamisessa/ (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-jatiedotteet/2019/suomi-on-epaonnistunut-maahanmuuttajien-kotouttamisessa/) OPH = Opetushallitus (2014).Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.Helsinki: Opetushallitus. Salmela-Aro, K. &Chmielewski, A. K. (2019).Socioeconomicinequality andstudentoutcomes in Finnishschools.TeoksessaVolante,L., Schnepf,S.V., Jerrim,J., &Klinger,D.A. (toim.)Socioeconomic inequality and student outcomes:Cross-national trends, policies, and practices(s.153–168). Singapore:Springer. Sinkkonen, H. M. &Kyttälä, M. (2014). Experiences of Finnish teachers working with immigrant students. European Journal of Special Needs Education, 29(2), 167–183. Suni, M. & Latomaa, S. (2012). Dealing with increasing linguistic diversity in schools—the Finnish example.TeoksessaJ.Blommaert, S. Leppänen, P. Pahta, & T. Räisänen (toim.)DangerousMultilingualism(s.67–95). Lontoo:PalgraveMacmillan. Säävälä, M. (2013). Maahanmuuttajakoti ja koulu yhteistyössä. Teoksessa A. Alitolppa-Niitamo, S.Fågel& M. Säävälä (toim.)Olemme muuttaneet–Ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä(s. 117–133).Helsinki:Väestöliittory. Volante, L., Klinger, D. &Bilgili, O. (2018). Immigrant Student Achievement and Education Policy.Berlin:SpringerVerlag. Artikkeliin viittaaminen Tigert, J. (2020). Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-jayhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuuttajienetaopetukseen (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu2020/pandemianaikaista kielipedagogiikkaa nakokulmia maahanmuuttajien etaopetukseen) 15.9.2020 Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuutt… 9/9 2020/pandemianaikaista-kielipedagogiikkaa-nakokulmia-maahanmuuttajien-etaopetukseen)