1
Ruoho a is en ko is ekas ien le iämiska oi us ja -
ennus e olemassa ole ien ha ain ojen pe us eella
Si kka Juhanoja, Ee a-Ma ia Tuhkanen ja Timo Kauko an a
Kanadan uokko on le i äy yny muiden lajien yli is u us yhmässä (yllä as.). Isohi enjuu i ja uusumal a
o a le innee siemen aimis a (yllä oik.). Valkokukkainen sa ja-as e i on le inny muiden as e ien sekaan
(alinna).
2
1. Johdan o
Suomeen puu a hakas eiksi uoduis a ie aslajeis a ois aiseksi hai allisimmiksi o a osoi au unee
muu ama ko is ekas i : jä ipalsami, japanin a a , jä ipu ke ja komealupiini. Ko is ekas eil a yleensä
oi o aan nopeaa kas ua, kilpailukykyä muiden lajien kanssa, kui uuden ja al en kes ä yy ä ja usein myös
isoa kokoa. Tehokas lisään yminen siemenes ä ai kas ullises i sekä säilyminen moni uo ises i kas a aa
ielä iskiä lajin muodos umises a hai alliseksi ie aslajiksi. Runsas i ä ien siemen en uo o oi olla oi o u
ominaisuus ai si ä ei ak ii ises i py i ä jalos uksessa pois amaan.
A ioimme ko is epe ennojen lisään ymiskykyä siemen en kau a ja kas ullises i. A ioin i pe us uu
puis oissa, ken ällä ja kas ihuoneessa eh yihin kokeisiin. Tulokse ku aa a lisään ymisen onnis umis a ja
unsau a, mu a ei ä ku aa siemen en ai kas ullis en lisään ymiselin en le iämis ä.
2. Aineis o ja mene elmä
Aineis o pe us uu u kimushankkeen ”Julkis en alueiden pe ennakas us ojen pe us amis- ja hoi o ekniika
sekä kes ä ien pe ennojen alin a” 2005-2011 aineis oihin. Hankkeen kokee o eu e iin koeken ällä
pel o-olosuh eissa Piikkiössä ja kaupunkien ja seu akun ien ihe aken amiskoh eissa käy ökokeina.
Aineis ona käy e iin hankkeen Piikkiön koeken än koe uuduis a eh yjä ha ain oja sekä Helsingin seudun,
Kuopion, Oulun, Tampe een ja Tu un käy ökoekoh eis a eh yjä ha ain oja siemen aimien ja önsyjen
esiin ymises ä. Koejä jes ely on ku a u lii eenä ole assa käsiki joi uksessa (Kauko an a e al.,
julkaisema on) ja julkais uissa a ikkeleissa (Juhanoja ja Tuhkanen 2013; Juhanoja ja Tuhkanen 2010;
Juhanoja ja Lukkala 2008; Tuhkanen ja Juhanoja 2013; Tuhkanen ja Juhanoja 2010). Idä yskokeissa
käy e iin siemeniä, jo ka ke ä iin Piikkiön koeken än uuduis a kesällä 2012. Siemene kui a iin,
puhdis e iin ja a as oi iin kui assa ilassa huoneenlämmössä kyl öön saakka. Siemen en esikäsi ely
eh iin kunkin lajin aa imus en mukaises i, ja käsi ely aloi e iin he i kyl ämisen jälkeen. Esikäsi ely
pe us ui a ki jallisuudes a saa uun ie oon (Jeli o 2009). I ämiskyky es a iin kas ihuoneessa al ella
2012-2013. Esikäsi ely on ku a u käsiki joi uksessa (Kauko an a ja muu ).
A io lajien lisään ymispo en iaalis a eh iin jä jes ämällä laji siemen aimien ja önsy aimien koepaikoilla
eh yjen ha ain ojen mukaan.
3. Tulokse
3.1. Siemen aimien esiin yminen ken äkokeissa
Tuloksissa ei ole a ioi u lajeja, jo ka a a aan Suomessa luonnon a aisina, mu a on o e u
ko is ekas ikäy öön. Puu a hakas eina käy e ä is ä, alkupe äl ään ulkomaisis a lajeis a mone uo i a
unsaas i siemen aimia kaupunkien puis oissa koko koealueella Ouluun as i. Runsaimmin siemen aimia
3
ha ai iin lajeilla au ingon äh i Telekia speciosa, leh osal ia Sal ia nemo osa 'Os iesland', ellima Tellima
g andi lo a, myskimal a Mal a moscha a, ähkä e bena Ve bena has a a 'Rosea', iisoppi Hyssopus
o icinalis, jä ipoimuleh i Alchemilla mollis, laa a öyhy a a Aconogonon wey ichii ja sipe ianampiaisy i
D acocephalum sibi icum. Kul a y äkki Eupho bia polych oma ja kaukasianku jenpol i Ge anium
pla ype alum uo i a unsaas i siemen aimia Oulussa. Kul a y äkin siemen aimia ei ha ai u muualla, ja
kaukasianku jenpol i oli ain Oulussa. Tunne us i hai allises i le iä ä laji, kanadanpiisku Solidago
canandensis uo i siemen aimia melko hy in Helsingissä ja Tu ussa, mu a ei muissa kaupungeissa.
Japanin a a , Fallopia japonica, on luoki el u maailmanlaajuises i hai alliseksi ie aslajiksi. Tässä
u kimuksessa oli mukana saman lajin ma alakas uinen a iaa io, a . compac a. Tämä ei uo anu i ä ää
siemen ä Oulussa. Muissa kaupungeissa lajia ei ollu .
Piikkiön koeken ällä unsaimmin siemen aimia ha ai iin seu aa il a lajeil a: kanadanpiisku, päi änsilmä
Heliopsis helian hoides a . scab a, punala a Eupa o ium sp., iso öyh öa ge o A uncus dioicus (2-
ko inen; is ey yy pikku öyh öange on kanssa), kulle o T ollius sp., isohi enjuu i Inula helenium,
au ingon äh i, helminukkajäkkä ä Anaphalis ma ga i acea, iisoppi, mal a Mal a sp., jä ipoimuleh i,
i ginian ädyke Ve onica i ginica, lois o ädyke V. aus iaca ssp. euc ium, pallo-ohdake Echinops sp.,
ko eahohdekukka Helenium hoopesii, önsy ia ella Tia ella co di olia, kul a y äkki, sipe ianampiaisy i,
kel apeippi Lamium galeobdolon ja hopea äpläpeippi Lamium macula um. Näis ä peipi ja
sipe ianampiaisy i kas a i a myös unsaas i önsyjä, eikä siemen aimen ja önsyn e o aminen oisis aan
ollu aina sel ä.
3.2. Rönsyjen esiin yminen ken äkokeissa
Runsaas i siemen aimia puis oissa uo anee laji ei ä yleensä uo anee hy in önsy aimia.
Poikkeuksena kui enkin jo maini u sipe ianampiaisy i ja peipi . Eni en önsyjä ha ai iin lajeilla
sipe ianampiaisy i, isokonnan a a Bis o a o icinalis, sipe ianpallo-ohdake Echinops i o,
p ee iamesiange o Filipendula ub a ’Venus a’, laa a öyhy a a , uoksuku jenpol i Ge anium
mac o hizum, kel apeippi Lamium galeobdolon 'Flo en inum', ke ä kaihonkukka Omphalodes e na,
önsyansikka Walds einia e na a, a ha a johiippa Epimedium ub um ja hopeahä kki Ce as ium
Tomen osum - yhmä 'Silbe eppich'. Näis ä me ki ä ää le i äy ymis ä önsyjen a ulla ha ai iin kokeen
aikana lähinnä isokonnan a a ella, p ee iamesiange olla ja kel apeipillä. Tuloksis a puu u a kokonaan
önsyha ainno kanadan uokol a Anemonidium canadense, jonka le iäminen önsyillä oli a kas el a is a
lajeis a oimakkain a. Kanadan uokko pei i muu amilla kaupunkien koepaikoilla mui a lajeja äysin alleen.
Tässä u kimuksessa ei a kas el u Piikkiön koeken ällä eh yjä önsyha ain oja. Runsaimmin, hai allises i
önsyis ä le isi ä Piikkiön koeken ällä kanadan uokko, silkkima una A emisia pon ica, hopeama una A.
ludo iciana, sipe ianampiaisy i, mesisilkkiy i Asclepias sy iaca, uohoselja Sambucus ebulus, sa ja-as e i
4
As e umbella us (myös siemenes ä), huisku-unikko Sinacalia angu ica ja p ee iakaunosilmä Co eopsis
ip e is.
Osa lajeis a, jo ka kas a i a ensimmäisinä pe ennahankkeen koe uosina unsaas i siemen aimia ai
önsyjä, ei ä kui enkaan menes ynee kokeissa, aan meneh yi ä hankkeen alku aiheessa al en aikana.
Näillä lajeilla ei ällä he kellä ole suu a iskiä le i ä hai allises i, mu a oimakkaan le iämis aipumuksensa
uoksi ko. laji oi a ilmas on muu uessa ulla iskilajeiksi. Tällaisia lajeja o a in ianiiso Agas ache 'Blue
Fo une', ki ikkosuopay i Sapona ia ocymoides ja ähkä e bena Ve bena has a a.
3.3. Siemen en uo amiseen a i a a lämpösumma
Puis okokeiden ja Piikkiön ken äkokeen pe us eella a ioi iin kas ukauden lämpösumma, jonka ie aa
pe enna a i si a i ä ien siemen en uo amiseen. Ta kkaa lämpösummaa ei puis oissa ja ken ällä oi u
ie ää, koska siemen en kas u uo a ei iede y. Voi iin kui enkin laskea suu in lämpösumma
siemen aimien kas ua edel ä inä koe uosina. Kas ihuonekokeessa iede iin uoden 2012 Piikkiön
lämpösumma, joka oli 1380 °C- k. Lajeille, jo ka uo i a unsaas i siemen aimia puis oissa ai Piikkiön
ken ällä, lämpösumma oli a älillä 1350 – 1730 °C- k. Täs ä poike en leh osal ia, ellima, iisoppi,
kul a y äkki ja jä ipoimuleh i uo i a i ä iä siemeniä Oulussa lämpösummalla 1220 °C- k.
Ha ai un lämpösumman pe us eella kaikki unsaas i siemeniä uo a a laji pys y ä uo amaan siemene
ähin ään joka oinen uosi Joensuu–Kuopio–Tampe e–Vaasa-linjan e eläpuolella. Laji , joiden
siemen uo oon ii i 1220 °C- k, oi a uo aa siemeniä Kokkola–Iisalmi-linjan e eläpuolella ja Oulun
seudulla.
4. Tulos en a kas elu
Suu in osa es a uis a pe ennois a oi uo aa jonkun e an i ä iä siemeniä Suomen nykyisessä ilmas ossa.
Muu aman kymmenen lajin kä kijoukko uo aa unsaas i siemen aimia ja osa niis ä Keski-Pohjanmaalle –
Pohjois-Sa oon as i sekä Pohjanlahden annikolla pohjoisempana.
Ennes ään hy in hai allisena pide y ie aslaji japanin a a ei uo a siemeniä Suomessa, ku en ei yleensä
muuallakaan. Sen iede ään lisään y än ehokkaas i a en ja juu en palasis a, jolloin iski le i ä
maanmuokkauksen yh eydessä ja puu a hajä een mukana on suu i. Kokeissa, joissa maa a ei muoka u
oimakkaas i, japanin a a en pienileh inen, ain noin me in ko kuinen a iaa io uo i ain ähän önsyjä.
Kanadanpiiskua pide ään mahdollises i hai allisena Suomen alkupe äisille eliöyh eisöille, koska sen on
ode u le iä än he käs i ja ole an ehokas kilpailija. Kokeissa käy e y kan a pys yi uo amaan siemeniä
5
ain Tu ussa ja Helsingissä. Lajeja, jo ka ei ä ole alkupe äisiä Suomessa ja jo ka siemen aimien uo on
pe us eella oisi a le i ä oimakkaas i o a au ingon äh i, leh osal ia, ellima, myskimal a, ähkä e bena,
iisoppi, kul a y äkki, kaukasianku jenpol i, jä ipoimuleh i, laa a öyhy a a ja sipe ianampiaisy i.
Lämpösumman pe us eella nämä laji pys y ä uo amaan i ä iä siemeniä ähin ään joka oinen uosi
Joensuu–Kuopio–Tampe e–Vaasa-linjan e eläpuolella. Leh osal ia, ellima, iisoppi, kul a y äkki ja
jä ipoimuleh i jopa Kokkola–Iisalmi-linjan e eläpuolella ja Oulun ympä is össä.
Jois akin lajeis a on olemassa siemen- ai önsyn uo oky yl ään poikkea ia kan oja ai jalos e uja
lajikkei a. Laa a öyhy a a es a oli kaupunkien kokeissa iljelykan a, joka uo i unsaas i i ä ää siemen ä.
Samas a lajis a unne aan kui enkin myös niukas i ai ei lainkaan nykyisessä ilmas ossa siemen ä uo a ia
kan oja (Tuhkanen 2011). Samoin kanadanpiisku ja sen lajike Goldkind uo i a i ä ää siemen ä, kun aas
lajikkee Golden Mosa ja Le a ei ä uo anu . Lajikkeiden ja kan ojen älis en e ojen un eminen on
ie aslajien o junnan kannal a ä keää. Riskilajien kanna ja lajikkee , jo ka ei ä nykyisessä ilmas ossa
lisäänny siemenes ä, saa a a olla u allisia myös ilmas on muu uessa. Vähäinen ai puu u a
siemen uo o nykyilmas ossa oi olla osoi us heiken ynees ä su ullises a lisään ymisky ys ä.
Pe ennahankkeen laji , joihin a io pe us u a , alikoi ui a kokeisiin pääasiassa kas ien uo ajien ja
käy äjien oi omus en ja ehdo us en pe us eella. Valikoima edus aa kui enkin ain pien ä osaa a jolla
ole as a pe enna alikoimas a. Tämän uoksi ulokse ei ä anna kokonaisku aa uoho a is en
ko is ekas ien iskis ä le i ä hai allises i. Tuloksis a saa aa puu ua oleellisia hai allisia lajeja ai oisaal a
hy iä, ma alan iskin lajeja. Nämä ulokse uo a esiin ain ie yn alikoiman ominaisuude . Lisäksi
muu aman uoden seu an a-aika on liian lyhy .
I ä yyskokeiden uloksiin o a oinee aiku aa myös olosuh ee : kesän 2012 sääolosuh ee o a
aiku anee pöly ykseen, siemen en kehi ymiseen ja kypsymiseen. I ä yyskokeiden ois aminen jonkin
oisen uoden siemenillä oisi lisää luo e a uu a uloksiin.
Pe ennahankkeessa monen lajin siemen aimia ei löy yny is u usalueil a lainkaan. Kui enkin iede ään, e ä
näis äkin lajeis a usei a on ha ai u le inneinä yksi äin ai suu empina joukkoina paikkoihin, joihin nii ä ei
ole is u e u. Ha ain ojen puu uminen saa aa joh ua useis a muis akin syis ä kuin i ä än siemenen
puu umises a. Siemen en kehi ymiseen, i ä yy een, aime umiseen ja aimien kas uun aiku a a
mone seika . Kas us ojen ollessa nuo ia siemen aimien ja önsyjen kehi yminen on onnis unu pa hai en,
koska aloa on ollu ii ä äs i. Kas us ojen sulkeudu ua a jos us osal aan es ää siemen aimien kas ua.
Toisaal a muu aman uoden ikäinen kas us o on kypsempi uo amaan siemen ä ja önsyjä kuin ai an
nuo i kas us o. Vi he ä uloksiin o a oinee aiheu aa myös puis oissa ehdy hoi o oimenpi ee , ku en

6
ki ken ä, jo ka ei ä ole u kijoiden iedossa. Pe enna u kimuksen koepaikoilla ha ainno eh iin ai an
is u usalueen sisäl ä ja lähi un umas a, eikä mahdollises i kauemmas le inneis ä siemenis ä ole ha ain oja.
Pe ennojen iskiä muodos ua hai allises i le iä iksi ie aslajeiksi ei oida a ioida pelkäs ään ämän
u kimuksen ulos en pe us eella. Ne laji , joiden siemen uo okyky ja siemen en i ä yys o a hy ä ja jois a
on eh y unsaas i siemen aimiha ain oja puis okoh eis a ja koeken äl ä, oidaan kui enkin a ioida
koh alaisen ai suu en le iämis iskin lajeiksi. Pelkäs ään i ä än siemenen uo aminen ai siemen en mää ä
ei ielä ole osoi us lajin iskis ä muodos ua hai alliseksi ie aslajiksi. Riskiin aiku a a myös siemen en
akenne ja le iämiskyky sekä i ä yyden säilymisaika. Raskaa sii e ömä ai hai ene oma siemene jää ä
yleensä lähelle emokas us oa, jossa niiden kehi ymis ä sää ele ä mm. alo-olosuh ee ja ila. Ke ye
sii ellise ai hai enellise ja eläin en kulje ama siemene oi a le i ä pi kien ma kojen päähän. Kahden
e ilaisen iljelykannan esiin yminen samalla alueella oi joillakin lajeilla is ipöly yksen uoksi lisä ä
huoma a as i siemen uo oa.
Tämän u kimuksen pe us eella ei myöskään pys y ä a ioimaan, millaisia hai oja le iämiskykyisis ä lajeis a
ulisi olemaan. Hai alliseksi laji muodos uu le i essään, sy jäy äessään luon aisia lajeja ai muu aessaan
elinympä is öjä luon aisille lajeille sopima omiksi. Vie aslaji oi aiheu aa hai aa myös iljelykas eille,
me sä aloudelle ai muulle elinkeinolle, ai laskea kiin eis öjen a oa. Ne oi a aiheu aa hai aa ihmis en,
eläin en ai kas ien e eydelle. Hai a oi a olla myös sosiaalisia ai es ee isiä.
Pe enna u kimushankkeessa oli mukana ko is ea ol aan hy iä, lupaa ia lajeja, joi a ei ielä käy e ä
Suomessa ko is ekas eina. Hankkeessa eh yjen ha ain ojen pe us eella näis ä neljä lajia osoi au ui
oimakkaas i le iä iksi. Tämän iedon pe us eella ko. lajien uo an oa ei Suomessa suosi ella aloi e a aksi.
Tämän apo in lopussa on pe ennahankkeessa mukana olleiden lajien lue elo. Siinä on yhmi el y laji
u kimuksen ulos en pe us eella e ilaisiin yhmiin. Ensimmäisessä yhmässä o a kokonaan äl e ä ä
laji , joi a on kuusi ja jois a kah a on as a kokeil u ko is ekas eina Suomessa. Toisen yhmän lajeilla on
oimakas kas ullinen ai su ullinen lisään ymiskyky. Näiden käy ö on mahdollis a aja uissa ja a kas i
kon olloiduissa paikoissa, jois a le iäminen ympä is öön ei ole mahdollis a. Kolmannessa yhmässä on
yleises i käy e yjä pe uslajeja, joilla on hy ä lisään ymiskyky, mu a joiden le iämis aipumus on hilli y.
Neljännessä yhmässä ole ien lajien iski le i ä hai allises i on hy in pieni. Lisäksi on esi el y muu amas a
oimakkaas i le iä äs ä lajis a niukas i le iä iä iljelykan oja ja lajikkei a. Viimeisenä lue elossa on kolme
lajia, joilla on ode u hy ä lisään ymiskyky, mu a jo ka ei ä al ehdi kunnolla nykyisessä ilmas ossa.
Nämä laji oi a muu u assa ilmas ossa kehi yä hai allises i le iä iksi. Käy ännön kokemuksen ja
7
ie ämyksen pe us eella eni en ko is ekas ien hai alliseen le iämiseen on syynä puu a hajä een ja maa-
aineksen huolima on käsi ely ja sii o luonnonalueille.
Ko is ekas ien ie aslaji iskin hallin aan a i aan ja ku aa seu an aa, iedonke uu a ja ka oi us a.
Ta kkailu, iedon ke uu ja iedon äli ys on jokaisen oimijan as uulla.
5. Ki jallisuu a
Jeli o 209. Pe ennial Seeds. S audensamen. www.jeli o.com.
Juhanoja, S., Lukkala, R. 2008. Julkis en alueiden pe enna : Väli apo i hankkees a "Julkis en alueiden
pe ennakas us ojen pe us amis- ja hoi o ekniika sekä kes ä ien pe ennojen alin a" uosil a 2005-2007.
MTT:n sel i yksiä 157: 123 s.
Juhanoja, S., Tuhkanen, E.-M. 2013. Imp o ing he quali y o landscaping plan s in Finland : he combina ion
o ield and landscape ials. In: P oceedings o he in e na ional ials con e ence / K. E. Cockshull, J. C.
Da id, C. M. Whi ehouse (edi o s). Ac a Ho icul u ae 980: 87-94. [u l]
Juhanoja, S., Tuhkanen, E.-M. 2010. He bceous pe ennials o u ban landscaping in Finland. In: P oceedings
o he second in e na ional con e ence on landscaping and u ban ho icul u e: olume 1, Bologna, I aly,
June 9-13, 2009 / Edi o s G. P osdocimi Gianquin o, F. O sini. Ac a Ho icul u ae 881: 263-269.
Kauko an a, T., Juhanoja, S. ja Tuhkanen, E.-M. In ade candida es among he baceous pe ennial
o namen als in he no h. Käsiki joi us.
Tuhkanen, E.-M., Juhanoja, S. 2013. Obse a ion me hods in he clonal selec ion o he baceous pe ennials.
In: P oceedings o he in e na ional ials con e ence / K. E. Cockshull, J. C. Da id, C. M. Whi ehouse
(edi o s). Ac a Ho icul u ae 980: 79-85. [u l]
Tuhkanen, E.-M., Juhanoja, S. 2010. Clonal selec ion o he baceous pe ennials o no he n u ban a eas. In:
P oceedings o he second in e na ional con e ence on landscape and u ban ho icul u e: olume 1,
Bologna, I aly, June 9-13, 2009 / Edi o s G. P osdocimi Gianquin o, F. O sini. Ac a Ho icul u ae 881: 251-
255.
Tuhkanen, E. (2011) Näy ä ä a a e . Puu a ha&kauppa 14, 9/2011: 24-25.
Kii os Taimis o iljelijä y:n jäsenille Magnus Bjö k all, Ja i Sä kkä ja Sinikka Wegelius, jo ka o a an anee
a okas a ie oa lajien le iämis iskien a ioinnissa.
Lii ee :
lajilis a
suosi ukse
käsiki joi uksen ii is elmä (eng.)
8
RUOHOVARTISTEN KORISTEKASVIEN LEVIÄMISRISKI OLEMASSA OLEVIEN HAVAINTOJEN
PERUSTEELLA
Lajilis a pe us u a MTT:n hankkeessa ”Julkis en alueiden pe ennakas us ojen pe us amis- ja
hoi o ekniika sekä kes ä ien pe ennojen alin a” eh yihin ha ain oihin
KOKONAAN VÄLTETTÄVÄT LAJIT:
Laji Suomeksi
As e × salignus pajuas e i
As e umbella us sa ja-as e i Ei uo annossa
Co eopsis ip e is p ee iakaunosilmä Ei uo annossa
Fallopia japonica japanin a a
Fallopia sachalinensis jä i a a
Solidago canadensis kanadanpiisku
LAJIT, JOILLA TODETTU HYVIN VOIMAKAS LEVIÄMISKYKY KASVULLISESTI TAI SIEMENESTÄ
Kas ullises i le iä ien käy ö ain aja uissa kas ualus oissa ja kon olloiduilla paikoilla. Le iämis ä
a kkail a a. Kas us ojä een hä i ys kon olloidus i.
k: pääasiassa kas ullises i le iä ä; s= pääasiassa siemenes ä le iä ä
Laji Suomeksi
Anaphalis ma ga i acea 'Neuschnee' helminukkajäkkä ä k,s
Anemonidium canadense kanadan uokko k
A emisia ludo iciana hopeama una k
A emisia pon ica silkkima una k
Asclepias sy iaca mesisilkkiy i k; ei uo annossa
Inula helenium isohi enjuu i s
Mal a alcea uusumal a s
Sambucus ebulus uohoselja k; ei uo annossa
Sinacalia angu ica huiskunauhus k
Telekia speciosa au ingon äh i s
Tellima g andi lo a ellima k
9
LAJIT, JOILLA HYVÄ LISÄÄNTYMISKYKY, MUTTA LEVIÄMINEN HILLITTYÄ
Yleises i käy össä ole ia pe uskas eja, joiden ei ole ha ai u le iä än liian oimakkaas i. Le iämis ä on
kui enkin syy ä a kkailla.
Laji Suomeksi
Achillea mille olium 'Ce ise Queen' punakä sämö k
Alchemilla mollis jä ipoimuleh i k,s
A uncus dioicus iso öyh öange o k,s
As an ia majo ja lajikkee iso äh ipu ki s
Bis o a o icinalis isokonnan a a k
Ce as ium omen osum hopeahä kki k
D acocephalum sibi icum sipe ianampiaisy i k
Echinops sp. pallo-ohdakkee s
Eupa o ium macula um 'A opu pu eum' äpläpunala a s
Eupa o ium pu pu eum pu ppu apunala a s
Eupho bia polych oma kul a y äkki s
Fallopia japonica a . compac a neidon a a k
Filipendula ub a ja lajikkee p ee ia-mesiange o k
Ge anium mac o hizum uoksuku jenpol i k
Ge anium pla ype alum kaukasianku jenpol i s
Heliopsis helian hoides a . scab a päi änsilmä s
Hyssopus o icinalis iisoppi s
I is se osa kaunoku jenmiekka k,s
Lamium galeobdolon kel apeippi k
Lamium macula um hopea äpläpeippi k
La a e a hu ingiaca ha maamal ikki s
Lysimachia punc a a a ha-alpi k
Mal a moscha a myskimal a s
Mona da didyma puna ä imin u k
16
Po en ially in asi e in oduced he baceous pe ennial o namen als
Kauko an a,T., Juhanoja, S. & Tuhkanen, E-.M.
Abs ac
128 species o o namen al pe ennials we e analyzed o hei seedling and hizome p oduc ion capaci y in
expe imen s in ci y pa ks and ield expe imen wi h h ee mois u e ea men s in Finland be ween la i udes
60 and 65°N. Plan s we e plan ed in 96 si es wi h 1373 obse a ion plo s in he pa ks and in 380 plo s in
ield in Piikkiö. Seeds collec ed om Piikkiö plo s we e es ed in g eenhouse o seedling eme gence speed.
In pa ks 47 species did no p oduce seedlings a all. A subg oup o hese, 12 species p oduced no hizomes.
Same g oup o species eme ged consis en ly highes in he pa ks bu no in he ield ial. A g oup o 20 o
40 alien o namen al pe ennials p oduce abundan ly iable seed in sou he n Finland up o 62 o 63 °N and
u he in no h by he Bal ic Sea coas . In sou he n Finland wi h ETS a highes 1350 – 1730 dd, a ound
80% o he es ed species could p oduce seedlings and 75% p oduced iable seed a e 1385 dd. Highes
o e all seedling p oduce in he pa ks was Telekia speciosa. Known in asi e species Fallopia japonica a .
compac a did no p oduce seedling bu sp ead wi h hizomes a 65°N. Solidago canadensis p oduced
abundan ly seedlings in all mois u e ea men s and iable seed du ing 1385 deg ee-day summe .