1
Me sä ie een aikakauski ja 2018-9999
Tu kimusselos e
h ps://doi.o g/10.14214/ma.9999
h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i
Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0
ISSN 2489-3188
Suomen Me sä ie eellinen Seu a
Pe u An ila1, Vesa Ni ala 2, Olli Salminen 3, Ma kus Hu skainen 4, Janne Kä ki4,
Tomi J. Lind oos 5 ja An i Asikainen1
Alueellinen me sähake ase uonna 2030
An ila P., Ni ala V., Salminen O., Hu skainen M., Kä ki J., Lind oos T.J., Asikainen A. (2018).
Alueellinen me sähake ase uonna 2030. Me sä ie een aikakauski ja 2018-9999. Tu kimusselos e.
3 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.9999
Yh eys iedo 1Luonnon a akeskus (Luke), Tuo an ojä jes elmä , Joensuu; 2 Luonnon a akeskus
(Luke), Bio alous ja ympä is ö, Ro aniemi; 3 Luonnon a akeskus (Luke), Bio alous ja ympä is ö,
Helsinki; 4 Teknologian u kimuskeskus VTT Oy, Luonnon a a- ja ympä is ö a kaisu , Jy äskylä;
5 Teknologian u kimuskeskus VTT Oy, Älykäs eollisuus ja ene giajä jes elmä , Espoo
Sähköpos i [email p o ec ed]
Hy äksy y 04.05.2018
Selos e a ikkelis a An ila P., Ni ala V., Salminen O., Hu skainen M., Kä ki J., Lind oos T.J.,
Asikainen A. (2018). Regional balance o o es chip supply and demand in Finland in 2030. Sil a
Fennica ol. 52 no. 2 a icle id 9902. h ps://doi.o g/10.14214/s .9902
Vuonna 2016 laadi un Suomen ene gia- ja ilmas os a egian o eu aminen edelly ää puuene gian
uo annon huoma a aa lisäämis ä. E i yises i me sähakkeen käy ön ulisi noin kaksinke ais ua
nyky asol a. Koko maan asolla me sähakkeen ekninen hankin apo en iaali eli me sänhoidon
suosi us en sekä ene giapuun ko juusuosi us en mukainen suu in hankin amahdollisuus on ii ä ä
ennakoidun kysynnän kas un yydy ämiseen. Sekä hankin apo en iaali e ä kysyn ä jakau u a
kui enkin alueellises i epä asaises i. Tämän u kimuksen a oi eena oli a kas ella me sähakkeen
alueellis a ii ä yy ä uonna 2030 ns. me sähake aseiden a ulla. Me sähake aseella a koi e aan
ässä me sähakkeen eknisen hankin apo en iaalin ja kysynnän e o us a, joka laske aan paikka-
ie oanalyysinä.
Me sähakkeen eknise hankin apo en iaali laske iin nuo is a me sis ä saa a alle pienpuulle
sekä uudis ushakkuis a ke y älle la usmassalle ja kannoille iidelle ois a yhden ai kaksi maakun-
aa käsi ä älle lasken a-alueelle. Po en iaali laske iin Luonnon a akeskuksen MELA-mallilla 11.
al akunnan me sien in en oinnin aineis oon pe us uen. Toimenpide aih oeh oina nuo issa me sissä
oli ainespuun ko juu sekä ene giapuun ko juu ankana, kokopuuna ai in eg oi una ainespuun ko -
juun kanssa. La usmassan ja kan ojen eknise hankin apo en iaali pe us ui a ole ukseen, e ä
ainespuun hakkuuke ymä olisi suu immalla kes ä ällä asolla.
Seu aa aksi maakunni aise po en iaali le i e iin ka amuo oon puun uo annon me sä-
maalle. La usmassa- ja kan opo en iaali jae iin neliökilome in hila uu uihin paino aen
moniläh eisen al akunnan me sien in en oinnin as aa illa biomassoilla. Esime kiksi kuusen
la usmassapo en iaali jae iin hilaan suh eessa kuusen elä ien oksien biomassaan. Pienpuu-
2
Me sä ie een aikakauski ja 2018-9999 · Tu kimusselos e · An ila ym. · Alueellinen me sähake ase uonna 2030
po en iaalin jakamis a a en ali iin ensin hila uudu , joiden ka so iin edus a an pienpuun
ko juukoh ei a.
Me sähakkeen käy ömää ä pe us ui a kolmeen e i skenaa ioon: WEM (pe usskenaa io),
WAM (poli iikkaskenaa io) ja TEM ( yö- ja elinkeinominis e iös ä syyskuussa 2016 saa u käy ö-
mää äa io). WEM- ja WAM-skenaa ioiden käy ömää ä saa iin VTT:n TIMES-malli a kas elujen
uloksis a, ja ne e i eli ä me sähakkeen kokonaiskäy ön lämmön- ja sähkön uo an oon ja liiken-
een biopol ones eiden uo an oon sekä uon ihakkeen mää än. TIMES-mallin ulos en mukaan
me sä hakkeen käy ö uonna 2030 olisi WEM-skenaa iossa 13,4 milj. m3/ ja WAM-skenaa iossa
14,9 milj. m3/ . WEM-skenaa iossa kokonaiskäy ös ä lämmön ja sähkön uo an oon ohjau uisi
12,1 milj. m3/ ja biopol ones eiden uo an oon 1,3 milj. m3/ . WAM-skenaa iossa as aa a lu u
o a 11,1 milj. m3/ ja 3,8 milj. m3/ . Kokonaiskäy ömää äs ä ulkomais a alkupe ää olisi WEM-
skenaa iossa 1,0 milj. m3/ ja WAM-skenaa iossa 1,1 milj. m3/ . TEM-skenaa iossa käy ömää ä
oli 13,4 milj. m3/ , mikä ole e iin ole an ko imais a alkupe ää ja käy e ä än kokonaisuudessaan
lämmön ja sähkön uo an oon.
Jo a käy ömää iä oi iin a kas ella paikkaan sido una, jae iin kokonaiskäy ömää ä ensin
lämmön, sähkön ja biopol ones eiden uo an olai oksille. Lämmön ja sähkön uo an o me sähak-
keella ole e iin lai oksille, jo ka oli a Luken ilas ojen mukaan käy änee me sähake a uonna
2015 sekä lai oksille, jois a oli eh y in es oin ipää ös lokakuussa 2016. Lopuksi lai oskoh ainen
kysyn ä le i e iin hankin amallin a ulla lai oksen ympä is öön.
Pienpuun ekniseksi hankin apo en iaaliksi saa iin 6,6 milj. m3, mu a jos ain alle 10,5-sen -
ise puu laske iin mukaan, oli po en iaali 3,8 milj. m3. La usmassan po en iaali oli 10,8 milj. m3
ja kan ojen 11,0 milj. m3. Alueellises i la usmassan ja kan ojen po en iaali paino ui E elä- ja I ä-
Suomeen. Pienpuupo en iaali oli suu in Länsi-Lapissa ja Kemijä en pohjoispuolella.
Mikäli ainespuun mi a äy ä ä puu jä e äisiin pääosin po en iaalin ulkopuolelle (pienpuu-
po en iaalissa läpimi a < 10,5 cm), olisi pienpuu ase al akunnan asolla TEM-skenaa iossa
2,7 milj. m3/ , WEM-skenaa iossa 2,4 milj. m3/ ja WAM-skenaa iossa 3,1 milj. m3/ alijäämäinen,
ja maakun a asolla ainoas aan Pohjois-Ka jalassa, Kainuussa ja Lapissa ylijäämäinen (WAM-ske-
naa iossa myös Lappi alijäämäinen) (ku a 1). Jos pienpuun kysyn ä siis nousee ässä ennakoidulle
Ku a 1. Pienpuun, la usmassan ja kan ojen ase skenaa iossa WEM (Ene gia- ja ilmas os a egian pe usskenaa io).
3
Me sä ie een aikakauski ja 2018-9999 · Tu kimusselos e · An ila ym. · Alueellinen me sähake ase uonna 2030
asolle, ko au uu puu u a mää ä kui upuumi aisen puun käy öllä ai uonnilla. Toisaal a jakeiden
suh ee pe us u a menneisiin käy ömää iin, jo en myös jakeiden älillä oi apah ua sii ymää.
TEM-skenaa iossa la usmassa ase oli nega ii inen Uudellamaalla, kun aas WEM- ja
WAM-skenaa ioissa ase oli posi ii inen maakun a asolla koko maassa. Suu e käy öpis ee E elä-
Suomessa ja Pe äme en annikolla e o u a ka oilla sinisinä.
Kan ojen ekninen hankin apo en iaali suh eessa ennakoi uun käy öön oli huoma a an suu i
joh uen osi ain männyn kan ojen lukemises a mukaan. Tämän uoksi asee oli a koko maassa
ja aluei ain posi ii ise kaikissa skenaa ioissa.
Yllä ole ien me sähake aseka ojen pe us eella alueellinen kilpailu ilanne e i jakeissa näy -
äisi ole an skenaa ios a iippuma a samansuun ainen: pienpuun käy ön lisäämismahdollisuude
paino u a I ä- ja Pohjois-Suomeen, kun aas la usmassan ja e enkin kan ojen ko juumahdol-
lisuuksia olisi lähes koko maassa, jos ainespuun hakkuumää ä nousisi a suu immalle kes ä älle
asolle. Koska me sähakkeen po en iaalin ja kysynnän kas un painopis ee sijai se a e äällä
oisis aan, kas aa ehokkaiden logis is en a kaisujen a e ule aisuudessa.