1
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997
Tu kimusa ikkeli
h ps://doi.o g/10.14214/ma.6997
h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i
Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0
ISSN 1455-2515
Suomen Me sä ie eellinen Seu a
Ha i Hänninen1, Hanna Kumela2, Teppo Hujala3 ja Mikko Ku ila4
Me sänomis ajien näkemys me sän uok aukses a
me säomaisuuden hoidon kokonaispal eluna
Hänninen H., Kumela H., Hujala T., Ku ila M. (2017). Me sänomis ajien näkemys me sän-
uok aukses a me säomaisuuden hoidon kokonaispal eluna. Me sä ie een aikakauski ja 2017-
6997. Tu kimusa ikkeli. 24 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.6997
Tii is elmä
Me säpal eluiden oimin aympä is ö ja pal eluiden a jon a o a iime uosina muu unee me ki -
ä äs i. Tässä u kimuksessa a kas el iin päijä hämäläis en ja pohjoiska jalais en me sänomis ajien
a pei a ja aa imuksia me säomaisuuden hoidon kokonaispal elulle. Ta kas elun koh eena oli
e i yises i me sän uok aus, jo a e a iin me säomaisuuden hoi osopimuspal eluun. Tu kimus
pe us ui me sänomis ajille helmi-maaliskuussa 2016 eh yyn kyselyyn, johon saa iin as auksia
663 me sänomis ajal a. O os oli 2575, jo en as ausp osen i oli 25,7. Kiinnos us me sän uok aus a
koh aan oli me sänomis ajien keskuudessa a sin ähäis ä, sillä ain iisi p osen ia me sän-
omis ajis a oli halukas uok aamaan me siään. Tulos ei ole yllä ä ä, sillä me sän uok auksessa
on kyse uudes a pal elumallis a, jos a ei ole uo ei a kokemuksia mu a jolla on his o ian aakkaa
ja kiel eis ä a ola aus a. Tulokse osoi a a kui enkin ie yn me sänomis ajasegmen in kiinnos-
us a uu a pal elua koh aan. Omis aja , jo ka ei ä i se ee me sänhoi o öi ä, eke ä puukauppaa
ha oin, o a ko keas i koulu e uja ja asu a kaukana ilas aan o a mui a kiinnos uneempia
me säomaisuuden hoidon kokonaispal elus a. Luo e a an pal elun a joajan uo amille, ai a -
omille ja uusia a olupauksia sisäl ä ille me säomaisuuden kokonais al aisille hoi opal eluille
oidaan ule aisuudessa a ioida ole an kas a aa a e a. Me sän uok aus me säomaisuuden
hoidon kokonaispal elumallina edelly ää kui enkin selkei ä sopimusmalleja ja konk ee isia
esime kkejä odellisis a apauksis a, joissa me sän uok aus on ollu onnis unu a kaisu.
Asiasana kysely u kimus; me sän uok aus; pal eluliike oimin a; pal elu a pee ; yksi yis-
me sä alous
Yh eys iedo 1Luonnon a akeskus (Luke), Talous- ja yh eiskun a, Helsinki; 2Luonnon a akeskus
(Luke), Uude liike oimin amahdollisuude , Mikkeli; 3I ä-Suomen yliopis o, Me sä ie eiden osas o,
Joensuu; 4Luonnon a akeskus (Luke), Uude liike oimin amahdollisuude , Joensuu
Sähköpos i [email p o ec ed]
Hy äksy y 15.3.2017
2
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
1 Johdan o
Me sänomis ajakunnan aken een muu uminen – kaupunkilais uminen, e äme sänomis ajuu-
den, eläkeläis en ja nais en osuuden lisään yminen sekä a oi eiden monipuolis uminen – o a
ähen änee me sänomis ajien oma oimises i o eu amia me sä öi ä (Ka ppinen ym. 2002; Koho
ym. 2004; Hänninen ym. 2011). Me sien hoi oon lii y iä eh ä iä ei enää äl ämä ä osa a, halu a,
jakse a ai ehdi ä hoi aa i se siinä mää in kuin aiempina uosikymmeninä (Hallikainen ym. 1997;
Koskela ja Ka ppinen 2005; Ka ppinen ja Be ghäll 2015). Nämä muu okse o a osal aan joh anee
me sien hoi o äs ien lisään ymiseen (Ko honen ym. 2013), jo ka puoles aan aiku a a ule ai-
suuden hakkuumahdollisuuksiin. Osa me sänomis ajis a kokee myös puukaupan eon hankalaksi,
minkä uoksi he o a ulkois anee sen al aki jalla kolmannelle osapuolelle, esime kiksi me sän-
hoi oyhdis ykselle ai jollekin muulle oimijalle (Ruohola ym. 2004; Hy önen 2010; Hänninen ym.
2011). Ennus ee me sänomis ajakunnan akennemuu oksen kehi ymises ä (Ka ppinen ja Ahlbe g
2008; Rämö ym. 2009) ii aa a me säpal eluiden a peen lisään ymiseen. Me sänomis ajien
pää öksen ekoa ja asiakasa onmuodos us a koske a u kimus puoles aan ke oo me säpal elujen
a peiden monipuolis umises a (Hujala ym. 2013; Häy inen ym. 2014).
Toinen me sänomis ajille suunna ujen pal elujen käy öön ja pal eluma kkinoiden
muo au u miseen aiku a a ekijä on Suomen me säsek o in sään elyn pu kaminen ja sen seu auk-
sena kehi ymässä ole a me säpal elusek o i. Julkisilla a oilla o eu e a ia pal elui a on ka si u
ja yhä suu empi osa pal eluis a o eu e aan ma kkinaeh oises i. Me säkeskuksen eh ä ä o a
muu unee me ki ä äs i: pal elun a jon a me sänomis ajille on supis unu , sillä esime kiksi ila-
koh ainen me säsuunni elu, me sä ien akennus ja oji us o a pois unee sen pal elu alikoimas a.
Myös me sänhoi oyhdis ysken ä on muu oksessa: omis ajien jäsenyys yhdis yksissä pe us uu ny
apaaeh oisuu een, ja kukin me sänomis aja a ioi jäsenyy ään sen uo amien hyö yjen kau a.
Samalla me sänhoi oyhdis yksen a joama me säpal elu o a samassa asemassa muiden me sä-
pal eluy i äjien ja me säyh iöiden pal elu a jonnan kanssa.
Me säomaisuuden hoi opal elui a oidaan jäsen ää ja a kas ella e i a oin esime kiksi pal e-
luiden pii issä ole an kokonaisuuden ( ila, yksi äinen oimenpideku io), yölajien sekä pal elun
käy ön aikajän een ja in ensi ee in suh een. Omis ajan me säpal eluiden käy ö oi olla sa unnais a
ja se oi lii yä ain yhdellä me sikköku iolla o eu e a aan oimenpi eeseen, esime kiksi aimikon-
hoi oon. Tois a ää ipää ä edus aa koko me sä ilan hoidon ulkois aminen esime kiksi ois aiseksi
oimassa ole an hoi osopimuksen pe us eella.
Me sänomis ajis a eilu 60 p osen ia ekee puukauppaa iiden uoden aikana (Ka ppinen
ym. 2002; Ruohola ym. 2004; Hy önen 2010; Hänninen ym. 2011; Rämö ym. 2016). Hännisen
ym. (2011) mukaan 54 p osen ia puukaupan iiden uoden aikana ehneis ä oli ehny ain yhden
puukaupan, jo en noin 70 p osen ille me sänomis ajis a puukauppa o eu uu enin ään iiden
uoden älein. Ha oin ois uessaan puukauppa oi olla hy in haas eellinen pai si monille pien en
me sä ilojen omis ajille myös uusille me sänomis ajille ähäisen kokemuksen ja ie opohjan uoksi
(Hy önen ja Ko honen 2011). Puukaupan oi nykyään o eu aa e ilaisia puukauppapal elui a
hyödyn äen, jolloin esime kiksi puukaupan suunni elu, a jous en pyy äminen ja a jous e ailu,
sopimuksen ekeminen sekä ko juun ja mi auksen al on a oidaan ulkois aa. Me sänomis aja oi
os aa pal eluna kaikki kyseise kaupan eon aihee ai ain osan niis ä (Kä hä ym. 2000). Tällaisia
pal elui a o a a jonnee kauan me sänhoi oyhdis ykse (Kä hä ja Aa nio 2001) ja nykyään myös
me säpal eluy i ykse .
Me säyh iö , me sänhoi oyhdis ykse ja me säpal eluy i ykse a joa a me sänomis ajille
ominaisuuksil aan e ilaisia me säomaisuuden hoi osopimuksia. Niiden pui eissa me sälle laadi aan
uo uinen yösuunni elma me sässä eh ä is ä hakkuis a ja me sänhoi o öis ä. Me sänomis aja oi
an aa kaikki ai osan hakkuis a ja myös me sän hoi o yö sopimuskumppanin eh ä äksi. Jokai-
3
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
ses a yö ilaukses a ja puukaupas a ehdään yleensä e illinen sopimus, jo en pää ös al a on kai-
kissa aiheissa me sänomis ajalla. Ajankoh ais en yö ilaus en ja hakkuusopimus en eko oidaan
pa haimmillaan hoi aa yhdellä apaamisella uoden ai kahden älein, mikä lisää ai a omuu a
me sänomis ajan näkökulmas a ja pienen ää myös pal elun ansak iokus annuksia. Lisäksi puukau-
pan ja yö ilauksen oi nykyään useissa apauksissa ehdä kokonaan sähköises i, jo en kas okkain
apaamis a ei äl ämä ä a i a.
Me säyh iö paino a a asiakkuussopimuksissaan puukaupallisia pal elui a. Niinpä me sä-
yh iöiden a joamiin me säomaisuuden hoi osopimuksiin lii yy usein lupaus os aa suunni ellu
leimiko . Niihin oi sisäl yä myös iskien jakamiseen sisäl y iä ominaisuuksia, esime kiksi
hin a akuu ennen kesää myydylle puulle, jos hinna sa uisi a nousemaan syksyllä, sekä e ilai-
sia bonuksia, joilla kannus e aan me sänomis ajaa asioimaan puukaupoissa ja nii ä seu aa issa
me sänhoi o öissä saman os aja ahon kanssa. Me sänhoi oyhdis ys en ja me säpal eluy i ys en
a joamiin me säomaisuuden hoi osopimuksiin puukauppapal elu lii y ä al aki jakauppojen
muodossa. Sopimukse o a yleensä oimassa ois aiseksi ja i isano a issa milloin ahansa. Täl-
laise me säomaisuuden hoi osopimukse o a iime uosina yleis ynee , joskaan a kkaa ie oa
niiden mää is ä ei liikesalaisuuden uoksi ole saa a illa. 2000-lu un lopulla noin 15–20 p osen illa
me sänomis ajis a oli joko äyden pal elun hoi osopimus ai si ä ke yempi e uasiakkuussopimus
ainakin yhden oimija ahon kanssa (Hänninen ym. 2011; Hy önen 2010). Tällä he kellä ( uonna
2017) osuus on odennäköises i ko keampi.
Nykyise me säomaisuuden hoi osopimukse ei ä kui enkaan mahdollis a me sien käsi e-
lyiden pää öksen eon, as uiden ja iskien kokonais al ais a ulkois amis a pidemmällä aika älillä.
Yh eisme sä on aja uksellises i lähellä ällais a, mu a siinä omis aja luo u aa me siensä hal-
lin aoikeuden – käy ännössä omis usoikeuden – pysy äs i yh eisme sän osakkaille, joiden joukossa
hänelle oi yh eisme sän koos a iippuen jäädä ain ähäinen osuus ääni allas a (Ha ia 2012).
Maa- ja me sä alousminis e iön me sä ilakoon ja - aken een kehi ämis yö yhmässä (Maa- ja
me sä alousminis e iö 2011, 2012) esi e iin uu a pal elumallia, jossa omis aja uok aisi me sänsä
pal elun uo ajalle eli uok alaiselle. Ta oi eena oli mi akaa ae ujen saaminen pienme sälö al ai-
seen puunhankin aan, kus annus ason lasku, me sien suunni elmallisen käy ön ja hoidon lisääminen
sekä me säy i äjyyden edelly ys en pa an aminen. Aja uksena oli siis kokonais al ainen me sä-
omaisuuden hoi opal elu, jossa omis usoikeus säilyisi nykyisellä omis ajalla.
Me sän uok auksessa me sänomis aja käy ännössä luo u aisi yhdellä pää öksellä me siensä
hakkuiden ja hoidon o eu amisen mää äajaksi (esim. 10 uodeksi) uok alaisen hoide a aksi
me sänomis ajalle makse a aa ( uo uis a) ko aus a as aan. Vuok alainen ekisi i se ai ee äisi
kolmansilla osapuolilla me sien hoi o yö ja hakkuu me sänomis ajan puoles a nouda aen yhdessä
so i uja pe iaa ei a ja me sänhoi omene elmiä. Vuok alainen as aisi öiden o eu ukses a, yksi äi-
sis ä me sänkäsi elypää öksis ä, hallinnos a sekä ulois a ja menois a. Sopimuksessa oidaan aja a
uok aus kohdis umaan ain me sä alouden ha joi amiseen, jolloin esime kiksi me säs ysoikeude
ja muu maankäy ö säilyisi ä edelleen me sänomis ajan hallinnassa. Ko aus me sien käy ös ä
oi aisiin maksaa ennakoi uun ai o eu uneeseen kassa i aan ai me sien uo oon pe us uen.
Pää ös al a me sä alou a koske issa ai sopimuksessa a kemmin mää i el ä issä muissa asi-
oissa sii yisi uok alaiselle. Vuok alainen oisi olla esime kiksi me säyh iö, me säpal eluy i ys,
me sänhoi oyhdis ys ai esime kiksi me sänomis ajay i äjä.
Suomessa ei nykyisin so elle a me sän uok aus a me sä alouden ha joi amiseen. Me sän-
uok aus pää yi i senäis ymisen aikoihin, kun me säyh iö luopui a uok aukses a ai pa em-
minkin pi käkes oisis a hakkuusopimuksis a (Pel onen 2004; Ki iniemi 2006). Me sä alouden maa a
uok a aan kui enkin nykyään u e uo an oon sekä pienessä mi akaa assa sähkölinjojen, mas-
ojen ja uuli oimaloiden sijoi amiseen. Huoma a a osa yksi yisme sis ä on kui enkin uok a u
me säs ysmaiksi, joissa heh aa ikoh ais a ahallis a uok aa makse aan lähinnä ain joidenkin
4
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
suu en me sänomis ajien maiden me säs ysoikeudes a. Sen sijaan maa aloudessa pel ojen uok aus
on yleis ä, ja kolmannes uo annossa ole is a pellois a on uok alla (Luonnon a akeskus 2016).
Muualla maailmassa me sän uok aus ei ole ha inais a ja si ä ha joi e aan e i muodoissa
kaikilla man e eilla. Vuok asopimuksen sisällös ä, laajuudes a ja pi uudes a iippuen me sän-
uok aukses a käy e ään e i e mejä ( o es lease, consession) ja sopimuskäy ännö aih ele a e i
maissa (Jalasaho 2013; Koi umäki 2016). Venäjällä ja Kanadassa, joissa me sien yksi yisomis us
on olema on a, me sien uok aus me sä alouden ha joi amiseen on a anomais a ja sillä on akiin-
unee käy ännö . Yhdys alloissa me sän uok aus a on julkishallinnon ja jossain mää in yksi-
yis en omis amissa me sissä (Jalasaho 2013; Koi umäki 2016). Eu oopassa me sien uok aus on
ähäis ä. Keski-Eu oopassa me sien uok aus a on ainakin Saksassa, mu a sielläkin se on hy in
ha inais a (Ku ila ym. 2017).
Tämän u kimuksen mo ii ina oli Suomessa muu unu me sä alouden oimin aympä is ö,
jossa sekä me sänomis ajakun a e ä yksi yisme sä alouden ins i uu io o a oleellises i muu unee .
Me säpal eluma kkinoilla oidaan ole aa ole an ilaa uusille ja aiempaa kokonais al aisemmille
me säpal eluille. Tu kimuksen yöhypo eeseina oli a unnis e a issa seu aa a me sänomis ajien
pal elu a peisiin aiku a a ekijä : i) me sien hyödyn ämisak ii isuus (mi ä useammin ja ak ii-
isemmin omis aja me siään hyödyn ää, si ä pa empi ie ämys ja kokemus hänellä on me säasiois a
ja si ä epä odennäköisemmin hän a i see me säomaisuuden hoidon kokonaispal elua); ii) oma-
oimisuus (mi ä oma oimisempi me sänomis aja on, si ä ähemmän hänellä on halua ja a e a
u au ua os opal eluihin); sekä iii) koulu us aso (mi ä koulu e umpi omis aja on, si ä ähemmän
hänellä on aikaa me sänhoi oon – suu i ajan aih oeh oiskus annus –, jolloin hän mieluummin
käy ää pal elui a). Vaikka nämä ole ukse o a loogises i usko a ia ja johdonmukaisia, ne ei ä
ke o pal elu a peiden ja kysynnän nyky ilas a ja muu os auhdis a. Me säpal elujen kehi ämisen
ueksi a i aan empii is ä analyysiä, jo a oidaan a ioida muu osp osessin ämänhe kis ä aihe a
ja ennakoida pal elu a peiden kehi ymis ä.
Tämän u kimuksen a koi uksena oli me sänomis ajien näkemyksiin pe us uen a ioida i)
me säpal elujen nykyis ä a e a sekä ii) kokonais al ais en me säomaisuuden hoidon kokonais-
pal eluiden, e i yises i me sän uok auksen, kehi ämisedelly yksiä. Tu kimuksen yksi yiskoh ais-
emma a oi ee oli a :
1. Sel i ää, missä mää in ja minkälaise me sänomis aja o a kiinnos unei a me säomaisuu-
den hoidon kokonaispal eluis a, jois a ässä u kimuksessa a kas ellaan lähemmin
me sän uok aus a;
2. Ku a a, missä asioissa me sänomis aja koke a a i se ansa pal elui a;
3. Ku a a, millaisia ominaisuuksia me sänomis aja odo a a me säomaisuuden hoidon
kokonaispal eluil a ja ke kä oisi a ulla kyseeseen pal elun uo ajina; sekä
4. Luoda a, millaisia oi ei a me sänomis ajilla on me sän uok auksen uok a ulojen mak-
sa usaika aulun ja pal elumaksujen mää äy ymisen osal a.
2 Tu kimusaineis o ja -mene elmä
2.1 O os ja aineis on hankin a
Tu kimuksen o os poimi iin Suomen me säkeskuksen me sä ie ojä jes elmäs ä Pohjois-Ka jalan
ja Päijä -Hämeen maakun ien alueella sijai se is a me sä ilois a, jo ka oli a yksi yishenkilöiden
(pe hee , kuolinpesä ja yh ymä ) omis uksessa. Pohjois-Ka jala ja Päijä -Häme ali iin edus amaan
kah a yleisil ä ominaispii eil ään e ilais a alue a: me sä al ainen, jossa on paljon e äme sän-
omis ajia ja maa alous- ja me sä al ainen kaupunkikeskus en läheinen alue. Me sä ilalla a koi e aan
5
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
ässä saman henkilön ai henkilöiden ko. maakunnan alueella samalla omis usmuodolla (yksin s.
yh eisomis us) omis amia me säkiin eis öjä. Koska henkilö oi omis aa me sää useamman kunnan
ja maakunnan alueella, Päijä -Hämeen ai Pohjois-Ka jalan maakunnassa me sää omis a illa
henkilöillä a koi e aan ässä sellaisia me sänomis ajia, joiden me säomaisuudes a suu in osa oli
kyseisen maakunnan alueella.
Tu kimuksen o os oli 2600 me sä ilaa, jois a puole oli Päijä -Hämeen ja puole Pohjois-
Ka jalan maakunnas a. Poimi a ien me sä ilojen minimipin a-ala oli 10 heh aa ia me sä alouden
maa a. O os poimi iin kummassakin maakunnassa e ikseen si en, e ä kaikki kyseisen maakunnan
me sä ila Me säkeskuksen me sä ie ojä jes elmässä ( ämä muodos i pe usjoukon) jä jes e iin ensin
me säpin a-alan mukaan pienimmäs ä suu impaan ja sen jälkeen poimi iin joka k’s ila (k = N/n,
jossa N = pe usjoukon ilamää ä, n = o oskoko) kunnes 1300 me sä ilan o os maakunnassa oli
äynnä. Lopullinen o oskoko oli 2575, koska osassa apauksia me sä ilan omis aja oli juu i kuollu
ai omis ajan yh eys iedo oli a jä jes elmässä i heellise eikä oikei a saa u hanki ua.
Kysely eh iin sekä lomake- e ä e kkokyselynä helmi-maaliskuussa 2016. Lomakkeen
kansilehdellä anne iin kyselyn e kko unnus ja salasana sekä ke o iin kyselyn koske an ain
omis ajan nii ä me sä iloja, jo ka sijai se a kansilehdellä maini un maakunnan alueella. Ensim-
mäinen kysely lähe e iin si en, e ä se oli as aajilla ammikuun lopussa ja oinen kysely as aama -
omille helmikuun puoli älissä ja muis u usko i helmikuun lopulla. Kysely ja muis u usko i
ajoi e iin niin, e ä ne oli a as aajilla loppu iikos a, jolloin me säomis ajilla oli mahdollisuus
äy ää lomake iikonloppuna. Vas ausaika pää yi maaliskuun puoli älissä, mu a kaikki lomak-
kee , jo ka saapui a huh ikuun loppuun mennessä, allenne iin.
Kyselylomake jakau ui kah een osaan. Lomakkeen a-osassa kysy iin me sänomis ajaa ja
ilaa koske ia aus a ie oja, puukauppaa ja oma oimis a me sä yö ä koske ia ie oja sekä me sien
ä key ä omis ajalle. Lomakkeen b-osa keski yi me säpal eluihin, e i yises i me säomaisuuden
hoi osopimukseen ja me sän uok aukseen, niiden ominaisuuksiin ja ko. pal elui a mahdollises i
a joa il a oimijoil a edelly e ä iin ominaisuuksiin. Kyselylomakkeen alussa ke o iin mi ä
me sän uok aamisella ja me säomaisuuden hoi osopimuksella a koi e aan, johon pyyde iin
u us umaan ennen b-osuu een as aamis a. Ohjeessa pyyde iin myös, e ä lomakkeen äy äisi
me sänomis ajis a se, joka pääasiassa hoi aa ilan me säasioi a.
2.2 Ka oanalyysi ja aineis on edus a uus
Kyselyyn as asi kaikkiaan 671 me sänomis ajaa, mu a lomakkeis a kahdeksan palau e iin yhjänä.
Käy ökelpoinen as ausmää ä oli 663, joka on 25,7 p osen ia o okses a. Val aosa (84%) as an-
neis a äy i pape ilomakkeen, sähköises i kyselyyn as asi 16 p osen ia.
Tu kimuksessa ei eh y a sinais a ka ohaas a elua, mu a kiel äy ymisen syi ä saa iin sel ille
me sänomis ajien o aessa i se yh ey ä u kijoihin. Kiel äy ymis ä pe us el iin sillä, e ei me sien
uok aaminen kiinnos a, ai ei ule kysymykseenkään heidän ilan eessaan sekä kylläs ymisellä
kyselyihin. Pe us eellisempi ka oanalyysi o eu e iin Me säkeskuksen me sä ie ojä jes elmäs ä
saa ujen ie ojen pe us ella. Jä jes elmäs ä saa iin me sänomis ajien yh eys ie ojen lisäksi omis ajan
kyseisen maakunnan alueella omis amien me sä ilojen me sä alousmaan pin a-ala, ilakokonaisuu-
een kuulu ien ekis e i ilojen lukumää ä, omis ajan asuinpaikan ja ilan sijain ikunna , omis ajan
sukupuoli (pai si yh eisomis us ilois a) ja yh eisomis us ilois a niiden hallin a apa (kuolinpesä,
yh ymä).
Kyselyyn as annee ja as aama oma (ka o) ei ä e onnee ilas ollises i me ki se äs i
me sä alousmaan pin a-alan ja ilakokonaisuu een kuulu ien ekis e i ilojen lukumää än suh een
( aulukko 1). Tilan sijain ikunnan ai -maakunnan ulkopuolella asu a as asi a kyselyyn ak ii-
isemmin kuin sijain ikunnassa ai sijain imaakunnassa asu a . Yh eisomis us ilojen omis ajis a

6
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
yh ymän osakkaa as asi a kyselyyn kuolinpesän osakkai a ak ii isemmin ( aulukko 2). Mies en
ja nais en älillä as aamisak ii isuudessa ei ollu e oja. Myöskään sillä, sijai siko me sä ila Päijä -
Hämeen ai Pohjois-Ka jalan maakunnassa, ei ollu e oja as aamisak ii isuudessa.
Tu kimusaineis on edus a uuden sel i ämiseksi me sänomis ajia koske ia ie oja e a -
iin Luonnon a akeskuksen Suomalainen me sänomis aja 2010 - u kimusaineis os a laske uihin
uloksiin (Hänninen ym. 2011). Ve ailukelpoisuuden uoksi kyseises ä aineis os a o e iin mukaan
ain ne me sänomis aja , joilla pääosa me sä ilois a oli samalla maan ie eellisellä alueella, jo a
ämä u kimus koski. Lisäksi mukaan o e iin ain ähin ään 10 heh aa ia me sää kaikkiaan
u kimusalueella ja muualla omis anee henkilö . Aineis ois a laske ujen jakaumien e ailu on
esi e y aulukossa 3. Tuloksis a käy ilmi, e ä uok auskyselyn aineis o poikkeaa ilas ollises i
me ki se äs i ainoas aan ilan hallin a a an suh een e ailuaineis os a: yh ymiä oli as anneissa
noin iisi p osen iyksikköä enemmän kuin e ailuaineis ossa. Muil a osin jakaumien e o ei ä
ollee ilas ollises i me ki se iä.
Taulukko 2. Kyselyyn as anneiden ja as aama omien (ka o) aus apii eiden e ailu. Tie-
do pe us u a Suomen me säkeskuksen me sä ie ojä jes elmän ie oihin.
Taus a ekijä Vas asi Ka o χ2 (d ) p-a o 1)
Tilan sijain imaakun a
Päijä -Häme 49,5% 50,5% 0,207 0,649
Pohjois-Ka jala 50,5% 49,5% (1)
n 661 1913
Asuu ilan sijain imaakunnassa
Asuu 74,6% 79,1% 5,711 0,017
Ei asu 25,4% 20,9% (1) *
n 661 1913
Asuu ilan sijain ikunnassa
Asuu 57,6% 64,1% 8,853 0,003
Ei asu 42,3% 35,9% (1) **
n 661 1913
Sukupuoli
Mies 75,8% 77,2% 0,487 0,485
Nainen 24,2% 22,8% (1)
n 566 1673
Tila yh eisomis uksessa
Kuolinpesä 49,2% 59,5% 4,164 0,041
Yh ymä 50,8% 40,5% (1) *
n 128 395
1) Me ki se yys aso *< 5%, **< 1%, ***< 0,1%
Taulukko 1. Kyselyyn as anneiden ja as aama omien (ka o) me sä alousmaan alan ja ekis-
e i ilojen lukumää än e ailu.
Ominaisuus Vas asi Ka o -a o p-a o
Me sä alousmaan ala, ha 51,8 50,5 0,314 0,576
Kiin eis öjen lukumää ä, kpl 2,6 2,6 0,300 0,584
n 661 1913
7
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Taulukko 3. Tu kimuksen as ausjakaumien e ailu Suomalainen me sänomis aja 2010 - u kimuksen
aineis os a as aa ille alueille laske uihin jakaumiin. Vähin ään 10 heh aa ia me sää omis a a me sän-
omis aja .
Jakauma Me sän uok aus-kysely
2016
Suomalainen me sänomis aja
2010
χ2-a o (d )
p-a o 1)
Sukupuoli
Mies 75,3% 76,4% 0,302 (1)
Nainen 24,7% 23,4% 0,582
n 643 776
Ikäluokka
Alle 40 uo a 6,3% 6,3% 3,502 (2)
40–59 uo a 34,2% 39,0% 0,174
60 uo a ja yli 59,5% 54,7%
n 637 727
Amma iasema
Palkansaaja 26,9% 28,0% 6,340 (4)
Maa alousy i äjä 17,1% 20,1% 0,175
Muu y i äjä 5,6% 7,3%
Eläkeläinen 46,6% 41,8%
Muu ( yö ön, opisk. ym.) 3,9% 2,9%
n 644 764
Tilan hallin a apa
Pe heomis us 72,4% 76,5% 7,838 (2)
Yh ymä 17,9% 12,6% 0,020*
Kuolinpesä 9,8% 10,9%
n 633 798
Omis aja asuu
Tilalla 42,5% 45,6% 5,096 (2)
Tilan sijain ikunnassa 16,9% 19,7% 0,078
Kunnan ulkopuolella 40,5% 34,8%
n 602 765
1) Me ki se yys aso *< 5%, **< 1%, ***< 0,1%
Taulukossa 4 on e a u me sänomis ajan iän ja ilan me säpin a-alan keskia oja. Me sän-
uok auskyselyyn as annee oli a uoden anhempia, mu a e o ei ollu ilas ollises i me ki se ä.
Sen sijaan me sän uok auskyselyyn as anneilla me sää oli lähes kymmenen heh aa ia enemmän
Suomalainen me sänomis aja 2010 - u kimuksen me sänomis ajiin e a una. E o oli ilas ollises i
me ki se ä.
Aineis on oidaan sanoa edus a an a sin hy in pohjoiska jalaisia ja päijä hämäläisiä
me sänomis ajia, aikkakin ämän kyselyn ila o a keskimää in hieman suu empia.
2.3 Tu kimusmene elmä
Me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun a e iippuu ole e a as i sii ä, kuinka ak ii ises i
me sänomis aja on hyödyn äny me siään mu a myös sii ä, missä mää in hänellä on kykyjä,
haluja ja aikaa ehdä i se e ilaisia me sä öi ä. Ole us on, e ä mi ä ak ii isempaa me sä alouden
ha joi aminen on ollu ja mi ä oma oimisempi me sänomis aja on, si ä epä odennäköisemmin hän
a i see me säomaisuuden hoidon kokonaispal elua. Kyse on osaamises a jo a ak ii isuus indikoi.
Me sän omis ajan ak ii isuu a py i iin mi aamaan iimeisen iiden uoden aikana ehdyillä
puukaupoilla ja oma oimisilla me sänhoi o öillä. Mi ä useampana uo ena a kas elluis a iides ä
8
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Taulukko 4. Tu kimusaineis on keskia ojen e ailu Suomalainen me sänomis aja 2010 - u -
kimuksen aineis os a as aa ille alueille laske uihin keskia oihin. Vähin ään 10 heh aa ia
me sää omis a a me sänomis aja .
Keskia o Me sän uok aus-kysely
2016
Suomalainen me sänomis aja
2010
-a o
d
p-a o1)
Me säala, ha
Keskia o 57,43 46,52 2,214
Hajon a 66,02 82,53 1431
n 635 798 0,05 *
Ikä, uo a
Keskia o 61,5 60,2 1,836
Hajon a 13,54 12,61 1363
n 638 727 -
1) Me ki se yys aso *< 5%, **< 1%, ***< 0,1%
Taulukko 5. Me sänomis ajan puukauppa-ak ii isuu a ja oma oimisuu a e ilai-
sissa me sä öissä uosina 2011–2015 ku aa a muu uja .
Toimin o % me säomis ajis a
Tehny puukaupan (n = 640) 77
Kauppa a oi ain
- pys ykauppa 69
- hankin akauppa 33
- kauppa suo aan os ajalle 41
- al aki jakauppa 1) 30
- kauppa sopimusasiakkaana 2) 16
Tehny i se me sänhoi o- ai hakkuu yö ä (n = 646) 86
Työlajei ain
- me sänuudis aminen (is u us ai kyl ö) 45
- aimikon ai nuo en me sän hoi o 72
- pol opuun ko juu 68
- ensi- ai ha ennushakkuu 21
- uudis ushakkuu 4
1) Val aki jakaupalla a koi e iin kyselyssä kauppaa, jossa al uu e u (usein me sänhoi o-
yhdis ys) hoi aa kaupan a jouspyynnö , niiden e ailun ja puukaupan eon, usein myös
puunko juun al onnan.
2) Me säyh iön sopimusasiakkuudella a koi e iin kyselylyssä jonkin me säyh iön kanssa
eh yä pi empiaikais a sopimus a, joka oi olla nimel ään esime kiksi me säpal elu-,
yh eis yö- ai e usopimus.
uodes a me sänomis aja oli ehny puukaupan, si ä ak ii isempi hän on, ja mi ä useampia yölajeja
(ks. aulukko 5) hän oli ehny i se, si ä oma oimisempi hän on. Näiden muu ujien jakauma on
esi e y ku assa 1. Nii ä käy e iin mallissa seli e äessä me sän uok aushalukkuu a. Puukauppaa
ja me sä öi ä ku aa is a iedois a muodos e iin myös diko omise ( ehny – ei ehny puukauppaa
ai ie yä yölajia) muu uja , jo ka on koo u aulukkoon 5. Näi ä muu ujia käy e iin a kas el-
aessa is iin aulukoinnein me säomaisuuden hoi osopimuksen ehnei ä ja me sän uok aukseen
halukkai a me sänomis ajia.
9
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun a e on odennäköises i yh eydessä myös
me sänomis ajan koulu us asoon: mi ä ko keampi koulu us, si ä odennäköisemmin henkilö a -
i see kokonaispal elua, koska oman ajan aih oeh oiskus annus kas aa koulu uksen lisään yessä.
Aineis ossa ain pe uskoulun suo i aneiden osuus oli 26 p osen ia, lukion, amma ikoulun ai
as aa an 28 p osen ia sekä amma iko keakoulun, ko keakoulun ai yliopis on 46 p osen ia.
Me säpal eluiden a e a ja niil ä edelly e yjä ominaisuuksia a kas el iin aus amuu uji -
ain is iin aulukoimalla ja keskia oina sekä es aamalla jakaumien e o χ2- es illä ja keskia ojen
e o - es illä. E o apo oi iin, mikäli ne oli a ilas ollises i me ki se iä ähin ään iiden p osen-
in iski asolla (p < 0,05). A oin en kysymys en as aukse jao el iin unnis e uihin luokkiin ja
yhmi el iin luoka laajemmiksi eemoiksi. Teemoja hyödynne iin ilas ollisen analyysin ulos en
ulkinnassa.
Halukkuu a uok a a me sää a kas el iin logis isella eg essiomallilla (logi -malli), jossa
seli e ä ä muu uja on kaksiluokkainen: halukas uok aamaan, ei halukas uok aamaan (Ag es i
2007). Ta oi eena oli unnis aa ne ekijä , jo ka pa hai en seli äisi ä uok aamishalukkuu a.
Mahdollis en seli äjien ko eloi uneisuu a a kas el iin nominaalias eikollisilla muu ujilla asso-
siaa ioke oimia ja jä jes ysas eikollisilla muu ujilla Spea mannin jä jes ysko elaa ioke oimia
käy äen. Puukauppa-ak ii isuu a ja me sä öiden oma oimisuu a ku aa a muu uja ko eloi a
melko oimakkaas i keskenään (Spea man ho = 0,472, T = 13,478, p = <0,001), jo en ne ei ä oi
Ku a 1. Me sänomis ajien puukauppa-ak ii isuu a (n = 640) ja oma oi-
misuu a (n = 646) ku aa a jakauma .
16
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Me sänomis ajis a lähes neljälle iides ä sopi me säomaisuuden hoi osopimus, jossa omis aja oi
i isanoa sopimuksen milloin ahansa, kun aas ain iidesosalle sopi me sän uok auksen malli,
jonka omis aja oi i isanoa sopimuksen uok akaudella ain esime kiksi yhden uoden uok an
suu uis a ko aus a as aan (ku a 4).
Me säomaisuuden hoi osopimusmallin mukainen mene ely, jossa me sien hakkuis a ja
hoi o öis ä so i aan yhdessä oimijan kanssa yleensä ke an uodessa, sai laajemman kanna uksen
kuin me sän uok auksen mukainen mene ely, jossa uok alainen pää äisi ja ajoi aisi hakkuu
ja hoi o oimenpi ee i senäises i uok akauden aikana nouda aen kui enkin me säsuunni elman
ehdo uksia. Sopimuksen kes ona ois aiseksi oimassa ole a me säomaisuuden hoi osopimus sopi
yli puolelle as aajis a, kun aas mää äaikainen, 10–20 uoden me sän uok aussopimus sopi ain
ajaalle kolmasosalle as aajis a. Tulojen ajoi uksen, ulojen mää än ennus e a uuden ja ulon
mää äy ymis a an suh een me sän uok asopimusmallin ja me sänhoi osopimusmallin älillä ei
ollu maini a ia e oja (ku a 4).
Me säomaisuuden hoidon kokonaispal elussa me sänomis ajille oli ä keää, e ä pal eluun
lii yisi ilmoi us hakkuiden aloi amises a sekä ilmoi us me sänhoi o öiden almis umises a ja e ä
maanomis ajalla olisi mahdollisuus henkilökoh aises i a a a oimija halu essaan. Yli neljä iides-
osaa me sänomis ajis a pi i näi ä ä keinä pal elun ominaisuuksina. Kolmelle neljäs ä oli ä keää,
e ä puoluee on laadun al oja a kas aisi ehdyn yön laadun ja e ä he saisi a uok alaisel a
uosi ain yösuunni elman ja oimin a apo in.
3.3 Mahdollise pal elun uo aja
Me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun uo ajan ä keimpinä ominaisuuksina as aaja pi i ä
me sänomis ajan edun huomioimis a, amma i ai oa ja asian un emus a sekä kykyä hoi aa asia
so i us i ja ajoissa. Noin puole as aajis a a os i nämä ominaisuude ä keimmiksi (ku a 5).
Ku a 5. Me sänomis ajien näkemys me säomaisuuden hoidon kokonaispal e-
lun uo ajan ominaisuuksien ä keydes ä (n = 581–588).

17
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Toiminnan luo amuksellisuus eli se, e ei pal elun uo aja ke o me sänomis ajan asioi a ulko-
puolisille, ei ollu as aajille ä keysjä jes yksessä ko kealla, ku en ei myöskään pal elun uo ajan
aka a aisuus. Tilas ollises i me ki se iä alueellisia e oja ominaisuuksien a ioinneissa ei ollu .
Suh au umis a me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun a joajiin ka oi e iin kysy-
myksellä, jossa as aajia pyyde iin ke omaan, o a ko he asioinee me säasioissa ie yjen oimi-
joiden kanssa, luo a a ko he kyseisiin oimijoihin me säasioissa ja oisi a ko he os aa näil ä
me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun. Ole uksena oli, e ä oimija ahoon, jonka kanssa
on asioi u aiemmin, luo e aan ja ollaan almiimpia os amaan pal elu kuin un ema omimmil a.
Me sänhoi oyhdis ys oli odo e us i selkeäs i yleisin asioin i aho (80%) ja se oli myös luo e u
yh eis yökumppani me säasioissa lähes kahdelle kolmes a me sänomis ajas a (ku a 6). Vaikka
me sänhoi oyhdis yksiä pide iin luo e a ina kumppaneina, ain iidennes ka soi oi ansa os aa
heil ä me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun.
Suu en me säyh iöiden, joiden kyselyssä mää i el iin ole an Me sä G oup, S o a Enso ja
UPM, kanssa oli asioinu hieman ajaa kaksi kolmasosaa me sänomis ajis a ja noin iidesosa
pi i nii ä luo e a ina oimijoina. Hieman unsas kymmenesosa oli almis os amaan näil ä me sä-
omaisuuden hoidon kokonaispal elun.
Tu un me sänomis ajay i äjän kanssa oli asioinu kolmannes me säomis ajis a, heihin luo i
me säasioissa joka neljäs me säomis aja ja eilu kymmenesosa oisi os aa heil ä me sänomai-
suuden hoidon kokonaispal elun. Tu u me sänomis ajay i äjä mää i el iin kyselyssä esime kiksi
sellaiseksi as aajan un emaksi me sänomis ajaksi, joka ekee me sänhoi o- ja ko juu öi ä myös
muille me sänomis ajille.
I senäisen sahan ai puunhankin ayh iön (kohdealueilla esim. Ve sowood ja Ha es ia),
kanssa oli asioinu ajaa kolmannes me sänomis ajis a ja niihin luo i joka kymmenes me sän-
Ku a 6. Me sänomis ajien suh au uminen ie yihin oimijoihin me säpal e luiden uo -
ajina. Mukana ain kyllä- as aukse (n = 485–599).
18
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
omis aja. I senäisen me säpal eluy i yksen, jolla kyselyssä a koi e iin me säpal elujen uo -
amiseen e ikois unei a pieniä ja keskisuu ia y i yksiä ai isompia oimijoi a (esim. kohdealueilla
oimi a Mikon Me säpal elu, Me säpal elu Tu unen, jne.) ja jo ka ei ä ole me säyh iöiden ai
me sänhoi oyhdis ys en pe us amia y ä yh iöi ä, kanssa oli asioinu lähes joka iides me sän-
omis aja. Me säomaisuuden hoidon kokonaispal elun ain pieni osa me sänomis ajis a oli almis
os amaan i senäisel ä sahal a ai puunhankin ay i yksel ä ai i senäisel ä me säpal eluy i äjäl ä.
OTSO Me säpal elun kanssa oli asioinu yksi kuudesosa me sänomis ajis a, mu a lähes
neljännes me sänomis ajis a pi i si ä me säasioissa luo e a ana oimijana. Sen sijaan mil ei
un ema omia me säomis ajille oli a me sä ahas oyh iö (UB No dic Fo es Managemen , OP-
Me sä ahas o ai Taale i ehdas).
3.4 Me sän uok auksen e i yispii ei ä
Me sän uok auksen a oi eena on uo aa hyö yä sekä me sänomis ajalle ( asainen ulo i a,
me sien amma imainen hoi o, helppous ja ai a omuus) e ä uok alaiselle (y i äjän ko aus
ehdys ä yös ä). Vuok an suu uus sekä maksun aika aulu o a me sänomis ajille keskeisiä asioi a
uok asopimuksessa. Y i yksille keskeis ä on heidän saamansa ko aus ai muu hyö y uok aus-
oiminnas a.
Me sänomis ajia pyyde iin a ioimaan me sän uok an maksuaika aulua ja kokonais uok a-
ulon suu uu a. Koska me sän uok auksen oimin amallia ei unne a, uok a ilanne a a a iin
esi ämällä seu aa a ku i eellinen mu a anne ujen lukujen a ulla ealis iseksi kehys e y ilanne:
”Ole e aan, e ä me sä ilanne on 30 heh aa in kokoinen ja ole e uok aamassa si ä seu aa aksi 10
uodeksi. Vuok aksi on a jo u 200 eu oa uodessa heh aa il a eli yh eensä 6000 eu oa uodessa.
Maksuaika aulun oi e kui enkin sopia uok alaisen kanssa omaa ahan a e anne as aa aksi.
Ku en pankki alle uksissa, ko ko aiku aa saamaanne kokonaissummaan.” Tämän jälkeen as aajia
pyyde iin ase amaan maksuaika aulua ja uok an mää ää koske a iisi aih oeh oa mieluisuus-
jä jes ykseen si en, e ä 1 oli mieluisin ja 5 ähi en mieluinen. Vaikka esi e y uok amää ä oli
äysin hypo ee inen, kysymyksellä py i iin saamaan sel ille, mi en me sänomis aja haluaisi a
saada uok a ulon: asae inä uosi ain ai ke ae änä joko e upaino eises i ai akapaino ei-
ses i uok akauden aikana. Maksuaika aulu aiku aa luonnollises i kokonais uok asummaan ja
uok alaisen oimin aedelly yksiin.
Taulukko 7. Me sän uok an maksuaika aulun ja uok an yhdis elmien mieluisuus. Vas aajien uli ase -
aa aih oehdo jä jes ykseen 1–5. P osen iosuude ke o a , kuinka moni as aajis a ase i aih oeh-
don ensimmäiselle ai iimeiselle sijalle, jonka uoksi osuude ei ä summaudu sa aan (n = 491–500).
Kuinka houku ele ia o a seu aa a uok anmaksun aika au-
lun ja uok asumman yhdis elmä ?
Mieluisin Vähi en mieluinen
Ke an uodessa makse aan 6000 eu oa 10 uoden
ajan (yh . 60 000€)
64% 8%
He i sopimuksen alleki joi uksen jälkeen makse aan
30 000€ ja sen jälkeen ke an uodessa 2500€ 10
uoden ajan (yh . 55 000€)
14% 6%
He i sopimuksen alleki joi uksen jälkeen makse aan
30 000€ ja kauden puoli älissä (5 uoden kulu ua)
25 000 eu oa (yh . 55 000€)
6% 8%
He i sopimuksen alleki joi uksen jälkeen makse aan
50 000€ (yh . 50 000€)
11% 41%
Sopimuksen pää yessä 10 uoden pääs ä makse aan
70 000€ (yh . 70 000€)
6% 49%
19
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Houku ele impana aih oeh ona me sänomis aja pi i ä asaises i ke an uodessa saa a aa
ko aus a kymmenen uoden aikana, jolloin me sänomis aja saisi yh eensä 60 000 eu oa ( au-
lukko 7). Lähes kaksi kolmasosaa me sänomis ajis a pi i ä ä ykkös aih oeh ona. Mui a esi e yis ä
aih oehdois a ei pide y yh ä houku ele ina. Vähi en mieluisia oli a ne yhdis elmä , joissa koko
sopimuskauden uok a makse aisiin joko uok akauden alussa he i sopimuksen alleki joi uksen
jälkeen ai as a uok akauden lopuksi. Lähes puole me sänomis ajis a pi i näi ä esi e yis ä aih o-
ehdois a huonoimpina.
Myös uok alaiselle makse a an ko auksen suu uu a kysy iin ku i eellisen, edelliseen
apaukseen lii ymä ömän, esime kin a ulla seu aa as i: ”Aja ellaan, e ä omis a e me sää, jo a
i se hoi amalla oisi e 10 uoden aikana saada 100 eu on uo uisen ne o ulon (puunmyyn i ulo
miinus me sän hoidon kus annukse ) heh aa ia koh i. Ole e aan, e ä sii ä e omis amanne me sän
hallinnoinnin, me sänhoidon oimenpi eiden suunni elun, o eu uksen ja al onnan sekä yksi äis en
puukauppojen eon luo amallenne pal elun a joajalle kymmeneksi uodeksi. Pal elun a joaja
saa amma i ai onsa a ulla nos e ua me sänne ne o ulo 110 eu oon/ha/ uosi. – Kuinka paljon
olisi e almis maksamaan uos a 110 eu on uo uises a heh aa ikoh aises a ne o ulos a pal e-
lun a joajalle?" Kysymyksellä py i iin ka oi amaan si ä, kuinka paljon me sänomis aja olisi a
almii inkimään omin oimin saamis aan me sä ulois a, oisin sanoen maksamaan ko aus a sii ä
ai a omuudes a, jolla he saisi a akaan me sä ulon ja me sänsä hoide ua.
Kysymys oli ilmeisen hankala, sillä kolmasosa jä i as aama a siihen. Vas auksissa oli myös
suu a hajon aa: 15 p osen ia as anneis a ei olisi halunnu maksaa mi ään ja oinen ää ipää (3%)
olisi maksanu uok alaiselle ko auksena yli puole ne o ulos a. Me sän omis aja olisi a ollee
almii a maksamaan uok alaiselle ko aus a 110 eu on uo uises a heh aa i koh aises a ne o ulos a
keskimää in 14,1 eu oa, eli hieman ajaa 13 p osen ia ne o ulois a. Ne me sänomis aja , joilla oli
halukkuu a uok a a me sänsä, oli a almii a maksamaan lähes puol a enemmän eli 20 p osen ia
uo uises a ne o ulos a kuin ne, jo ka ei ä ollee uok aukses a lainkaan kiinnos unei a (ku a 7).
Vuok auksen suh een epä öi ä oli a halukkai a maksamaan likimain saman e an kuin halukkaa .
Vaikka halukkaiden ja epä öi ien ilmoi amien ko ausmää ien keski i hee oli a suu ia, ne e o-
si a ilas ollises i me ki se äs i me sän uok aukseen halu omien ilmoi amas a ko ausmää äs ä.
Ku a 7. Osuus heh aa ikoh aises a uo uises a ne o ulos a, jonka me sän-
omis aja olisi almis maksamaan ko auksena uok alaiselle, osuuden keski-
a o ja sen keski i he (95%:n luo amus äli). EOS = en osaa sanoa.
20
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
4 Tulos en a kas elu ja joh opää ökse
Tu kimuksen ensisijaisena a oi eena oli sel i ää me sänomis ajien suh au umis a me sän-
uok aukseen me säomaisuuden kokonaishoidon pal elumuo ona Päijä -Hämeen ja Pohjois-
Ka jalan maakun ien alueilla. Tu kimukses a iedo e iin aineis on ke uun käynnis yessä ja pa iin
o eeseen kyselyn aikana an amalla leh iin ja adioon haas a elui a. Palau usseu annan mukaan
muis u uksilla ja leh iju uilla oli myön einen aiku us palau usmää iin, mu a äs ä huolima a
as ausmää ä jäi pieneksi, sillä kyselyyn as asi ain neljäsosa o oksen me sänomis ajis a. Vas aus-
osuuden lasku aiku aa ole an yleinen endi niin maailmalla kuin Suomessa (Hänninen 2017;
Hal ia ja Rämö 2017). Kyselyyn as annee ei ä poikennee aus apii eil ään as aama omis a,
eikä u kimusaineis o e onnu ilas ollises i me ki se äs i myöskään Suomalainen me säomis aja
2010 -aineis os a lukuun o ama a omis usmuo oa (yh ymien osuus suu empi) ja me säpin a-
alaa ( u kimusaineis ossa keskimää in 10 ha suu empi kuin e ailuaineis ossa). Näis ä aineis on
puu eis a huolima a, ulos en oidaan ka soa koh uullisen hy in ku aa an päijä hämäläis en ja
pohjoiska jalais en me sänomis ajien me säomaisuuden hoi opal eluihin lii ämiä asen ei a ja
a pei a, ja an a an al akunnallises ikin os ii aa pal eluiden kehi ämiselle.
Me säomaisuuden hoi osopimuksen ehneiden mää ä – noin joka kymmenes me sän omis aja –
ku aa me säomaisuuden hoidon kokonaispal elujen ämänhe kisiä ma kkinoi a. Tulos on sopusoin-
nussa aiemman ie ämyksen kanssa e i asoisia puukauppasopimuksia ehneiden me sän omis ajien
osuudes a (mm. Hy önen 2010; Hänninen ym. 2011). Kiinnos us me sän uok aus a, me säomaisuu-
den hoidon kokonais al ais a pal elumallia koh aan oli me sänomis ajien keskuudessa ähäis ä;
ajaa iisi p osen ia me sänomis ajis a oli halukas uok aamaan me siään. Tulos ei ole yllä ä ä,
sillä kyse on uudes a pal elumallis a, jos a omis ajilla ei ole kokemuksia. Mikäli ulokse olisi a
samansuun aisia koko maassa, a koi aisi iiden p osen in osuus lähes 25 000 me sän uok aukses a
kiinnos unu a ähin ään 10 heh aa in me sä ilan omis ajaa. Lisäksi me sän uok aus a koh aan
kiinnos unei a mu a kan aansa epä öi iä oli joka kymmenes me sänomis ajis a. Jos näis ä puole
kallis uisi uok auksen kannalle, olisi mahdollinen me sän uok aukses a kiinnos uneiden joukko
jo noin 50 000 me sä ilaa.
Voimassa ole alla me säomaisuuden hoi osopimuksella ja puukauppa-ak ii isuudella oli
ennakkohypo eesin mukaises i posi ii inen yh eys, joskaan ei ko in ah a. Tulos ei kui enkaan
ke o, oliko omis ajan puukauppa-ak ii isuus joh anu sopimuksen solmimiseen, ai oliko sopi-
mus ak i oinu ilan puukauppoja. Todennäköises i yh eys on oiminu molemmin päin. Me sän-
uok aus aas kiinnos i e i yises i sellaisia me sänomis ajia, jo ka ei ä ollee ehnee iimeisen
iiden uoden aikana puukauppoja. Tämä saa aa ii a a siihen, e ä puukauppa koe aan hankalana
ai se on uo anu aiemmin pe ymyksiä ja si ä sen uoksi äl e ään (Kä hä ja Tammi uusu 2003).
Puukaupan ulkois aminen aikkapa me sän uok auksen kau a saa aisi olla a kaisu ällaiseen
ongelmaan.
Ennakkohypo eesin mukaises i me sänomis ajan ähäisellä oma oimisuudella oli yh eys
hoi osopimuksen solmimiseen. On ymmä e ä ää, e ä hoi osopimus iloilla omis aja o a ähem-
män oma oimisia, sillä pal elu hanki aan pi käl i me sänhoi o öiden ulkois amis a aja ellen. Myös
me sän uok aukses a oli a kiinnos unei a e i yises i ne me sänomis aja , jo ka ei ä ollee ko in
oma oimisia me sä öissä. Tulokse me sän uok aushalukkuu a seli ä is ä logi -malleis a ii -
aa a siihen, e ä ainakaan puukauppaa ak ii ises i ha joi a a ei ä ole me sän uok aukses a
kiinnos unee , ku en ei ä myöskään me siään oma oimises i hoi a a .
Omis ajan koulu us asolla näy ää ole an yh eys halukkuu een ehdä me sän uok aussopi-
mus, mikä oli ennakkohypo eesin mukais a. Me säomaisuuden hoidon kokonais al ainen ulkois-
aminen oi sopia pa emmin ko keammin koulu e ujen omis ajien elämän yyliin: palkka aso on
ko keampi, jo en oman ajan aih oeh oiskus annus on suu empi kuin ähemmän koulu e uilla.
21
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Pohjois-Ka jalassa me sänsä omis a issa oli enemmän me sän uok aukses a kiinnos unei a kuin
Päijä -Hämeessä, mikä oi seli yä sillä, e ä aikkakaan Pohjois-Ka jalassa e äme sänomis ajia
(me sä ilan sijain ikunnan ulkopuolella asu ia; 43%) ei ollu ilas ollises i me ki se äs i enempää
kuin Päijä -Hämeessä (40%), pohjoiska jalais en älima ka asuinpaikal a ilalle (282 km) oli yli
kaksinke ainen päijä hämäläisiin nähden (119 km; = –8,009, d = 269, p = <0,001), mikä aikeu aa
me sä ilan hoi amis a.
Tulos en pe us eella me säomaisuuden hoidon kokonaispal elu, esime kiksi me sän uok aus
oisi olla sopi a aih oeh o e i yises i sellaisille e äme sänomis ajille, jo ka ei ä halua ai joilla ei
ole mahdollisuuksia i se ehdä me sänhoi o öi ä mu a joille me säs ä saa a illa uloilla on kui enkin
me ki ys ä. Tässä me sänomis ajajoukossa oi kui enkin olla myös nii ä, joille myös muu kuin
aloudellise a oi ee o a ä kei ä. Myös nämä a oi ee olisi huomioi a a kokonais al aisessa
pal elumallissa, jossa asiakkaan a peiden ja mo ii ien unnis aminen on keskeis ä pal eluliike oi-
minnan menes ymiselle.
Ta kas el ujen kahden me säomaisuuden hoi osopimusmallin älillä on selkei ä e oja sekä
pal elu uo ajan e ä me sänomis ajan näkökulmas a. Me säomaisuuden hoi osopimus aa ii
me sänomis ajal a säännöllisiä pää öksiä ja puuma kkinoiden ak ii is a seu aamis a, kun aas
me sien uok aaminen aa ii ain yhden pää öksen, jolla me sien käsi elyjen o eu us anne aan
oiselle osapuolelle. Molemmissa me sien omis usoikeus säilyy me sänomis ajalla. Yh eis ä mal-
leille on myös se, e ä ne kumpikin, mu a e i yises i me sän uok aus, edelly ä ä ah aa luo -
amus a oimijaa koh aan. Me sän uok aus a joaa me sänomis ajalle enemmän ai a omuu a
mu a as aa as i si oo häne iukemmin pal elun uo ajaan kuin a anomainen me säomaisuuden
hoi osopimus. Me sän uok auksessa oidaan myös sopia iskien, esime kiksi ma kkina iskin,
jakamises a osapuol en kesken. Molemmissa malleissa on ä keää sopia, mi en me sää hoide aan
ja haka aan. Lisäksi oidaan sopia, e ä kolmas osapuoli a kas aa yön jäljen.
Me säomaisuuden hoidon kokonaispal elua me sänomis aja oisi a os aa sellaisil a oimi-
joil a, joiden kanssa he oli a aiemmin asioinee ja joihin he luo i a me säasioissa. Tällaisia oimi-
joi a oli a me sänhoi oyhdis ykse , suu e me säyh iö ja u u me sänomis ajay i äjä . Tulokse
o a linjassa Hy ösen (2010) pal elun a joajien ä key ä koske ien ulos en kanssa. Tässä saadu
ulokse ii aa a siihen, e ä uusien, un ema omien oimijoiden on aikea nous a me säpal elu-
ma kkinoille.
Me sän uok auksen kan a a aja us on kokonais al ainen ja pi käkes oinen omaisuuden-
hoi opal elu, jolla omis aja hankkii ai a omuu a, asaisia uloja ja hy ää me sänhoidon laa ua.
Ne jo ka ällaises a pal elus a oli a kiinnos unee , oli a myös almii a ko aamaan saamansa
pal elun maksamalla iidesosan ne o ulos a uok alaiselle. Sopimuksen pi kä kes oaika koe iin
kui enkin kiel eisenä, mikä aikeu aa uuden pal elun yleis ymis ä. Omis aja ei ä halua si ou ua
pi käksi aikaa, kun aas uok alaiselle pi kä sopimuskausi on kanna a an liike oiminnan edelly ys,
koska se mahdollis aa puukaupan ja me sänhoi o öiden pa emman suunni elun ja ajoi amisen
suhdan eiden mukaan. E äs a kaisu oisi olla pi käaikaisiin uok asopimuksiin sisälly e ä ä
a kas elupis ee , joissa esime kiksi me sien käsi elyjä ja ko auksen suu uu a oidaan a ioida
sopimuskauden aikana. Epäluulojen lie en ämiseksi me sän uok aukses a a i aisiin selkei ä
sopimusmalleja ja konk ee isia esime kkejä odellisis a apauksis a, joissa uok aus on osoi -
au unu onnis uneeksi a kaisuksi.
Me sän uok auksen sisäl ämiä asiakasa oja on mahdollis a a jo a me sänomis ajille
myös nykyis en hoi osopimus en pui eissa, niis ä jalos e uina uusina pal eluina sekä myös
no maalia pidempien ( iiden uoden) puukauppasopimus en kau a. Me sän uok aus kokonais-
al aisena me säomaisuuden hoi opal eluna on a eeno e a a pal elukehi yslinja, joskin me sän-
uok auksen kiel einen mainepe in ö saa aa olla es eenä. Kyselyyn saadun palau een pe us eella
me sän uok aus- e min sijaan ulisi käy ää jo ain muu a pal elua ku aa aa nimeä. Luo e a an

22
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
pal elun a joajan uo amille, ai a omille ja uusia a olupauksia sisäl ä ille puukauppa- ja
me sänhoi opal eluille on joka apauksessa näh ä issä a e a.
Me säomaisuuden hoi osopimuksen ehnei ä ja me sän uok auskiinnos us a koske a ulokse
ies i ä , e ä me sänomis ajien joukos a löy yy sellaisia ma kkinasegmen ejä, joille suunna ujen
kokonais al ais en me säpal elujen muo oileminen ja a joaminen aiku a a a koi uksenmukai-
sel a. Lähi uosien kehi ys näy ää, millaiseen suun aan pal elun a joaja e kos o ja -kokonaisuude
kehi y ä me sänomis ajien oma oimisuuden ähen yessä. Me säpal eluma kkinoiden muo ou-
umiseen ulee aiku amaan myös sähköis en pal elujen ja pal elualus ojen (esim. uusi sähköinen
puukauppapaikka kuu io. i ja me sään. i) kehi ys, joihin on suunna u unsaas i julkis a ahoi us a.
Kohdenne ujen pal elujen kehi ämisen kannal a ilanne on sikäli hy ä, e ä me säalan sähköis en
pal elujen nopea kehi yminen mahdollis aa e ilais en kohde yhmien unnis amisen, me sänomis-
ajien jous a an a oi amisen ja asiakassuh een hoi amisen e kkopal elujen äli yksellä.
Kii okse
Tu kimus on osa Luonnon a akeskuksen ja I ä-Suomen yliopis on hanke a ”Me sä ilojen uok aukses a
uusi me säomaisuuden hoidon kokonaispal elu”, johon saa iin ahoi us Tekesin Eu oopan aluekehi-
ys ahas on (EAKR) osa ahoi uksella o eu e a as a INKA – Inno a ii ise kaupungi -ohjelmas a
( ahoi uspää ös Luke 3747/31/2014 ja UEF 4587/31/2014). Kii ämme ahoi ajaa, Kai Blaube gia
ja Suomen me säkeskus a me sänomis ajao oksen poiminnas a ja yh eys ie ojen oimi amises a,
me sänomis ajia kyselyyn as aamises a ja a ikkelin kah a a kas ajaa aken a is a kommen eis a.
Ki jallisuuslue elo
Ag es i A. (2007). An in oduc ion o ca ego ial da a analysis. Second edi ion. Wiley Se ies in
P obabili y and S a is ics. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Je sey. 372 s.
Hallikainen V., Hyppönen M., Vai inen A. (1997). Me sänuudis amis öiden ii äs yminen Ro anie-
men me sänhoi oyhdis yksen alueella. Me sä ie een aikakauski ja 2/1997: 253–260. h ps://
doi.o g/10.14214/ma.6520.
Hal ia E., Rämö A.-K. (2017). Miksi me sien aloudellisia mahdollisuuksia jä e ään käy ämä ä?
– me sänomis ajakyselyn uloksia. PTT apo eja 256. 180 s.
Ha ia P. (2012). Yh eisme sä – pe us aminen, hallin o ja e o us. Me sä alouden kehi ämiskeskus
Tapio & Me säkus annus Oy. 94 s.
Hujala T., Ka ppinen H., Ku ila M. (2013). Cus ome segmen s among amily o es owne s:
combining owne ship objec i es and decision-making s yles. Small-scale Fo es y 12(3):
335–351. h ps://doi.o g/10.1007/s11842-012-9215-1.
Hy önen P. (2010). Me sänomis ajien puukaupan suunni eluun lii y ien pal eluiden käy ö.
Me lan yö apo eja 178. 53 s.
Hy önen P., Ko honen K. (2011). Tilakoko aiku aa puukauppapal eluiden a peeseen. Julkai-
sussa: Hänninen R., Se ola Y. ( oim.). Me säsek o in suhdanneka saus 2011–2012. Me sän-
u kimuslai os. s. 47–50.
Hänninen H. (2017). Rekis e iaineis ojen käy ö maanomis aja u kimuksissa. Julkaisussa: Ka p-
pinen H. ( oim.). Maan ja eden omis us – ongelmia, ie oa ja u kimus a pei a. Luonnon a a- ja
bio alouden u kimus 2/2017: 52–55.
Hänninen H., Ka ppinen H., Leppänen J. (2011). Suomalainen me sänomis aja 2010. Me lan
yö apo eja 208. 94 s.
23
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Häy inen L., Ma ila O., Be ghäll S., Toppinen A. (2014). Fo es owne s’ socio-demog aphic
cha ac e is ics as p edic o s o cus ome alue: e idence om Finland. Small-scale Fo es y
14(1): 19–37. h ps://doi.o g/10.1007/s11842-014-9271-9.
Jalasaho J. (2013). Me sän uok auksen oimin amallien so el u uuden a ioin i Suomen yksi-
yisme sä aloudessa. I ä-Suomen yliopis o, luonnon ie eiden ja me sä ie eiden iedekun a,
me sä ie een p o g adu. 51 s.
Ka ppinen H., Ahlbe g M. (2008). Me sänomis ajakunnan akenne 2020: yleiseen äes ömuu-
okseen pe us u a ennus emalli . Me sä ie een aikakauski ja 1/2008: 17–32. h ps://doi.
o g/10.14214/ma.6420.
Ka ppinen H., Be ghäll S. (2015). Fo es owne s’ s and imp o emen decisions: applying he heo y
o planned beha io . Fo es Policy and Economics 50: 275–284. h ps://doi.o g/10.1016/j.
o pol.2014.09.009.
Ka ppinen H., Hänninen H., Ripa i P. (2002). Suomalainen me sänomis aja 2000. Me sän u ki-
muslai oksen iedonan oja 852. 83 s.
Ki iniemi M. (2006). Puukauppa – almis elu, sopimus ja puu a a an mi aus. Me säkus annus.
539 s.
Koho R., Hänninen H., Ka ppinen H., O askainen V. (2004). Oma oimisuus me sä aloudessa.
Me sän u kimuslai oksen iedonan oja 912. 41 s.
Koi umäki E. (2016). On he o es lease schemes o selec ed coun ies unde IFRS. Uni e si y
o Eas e n Finland, Facul y o Science and Fo es y, Bachelo ’s Thesis o BSc (Fo ). 50 p.
Ko honen K.T., Ihalainen A., Vii i H., Heikkinen J., Hen onen H.M., Ho anen J.-P., Mäkelä H.,
Ne alainen S., Pi känen J. (2013). Suomen me sä 2004–2008 ja niiden kehi ys 1921–2008.
Me sä ie een aikakauski ja 3/2013: 269–608. h ps://doi.o g/10.14214/ma.6025.
Koskela T., Ka ppinen H. (2005). Me sänuudis umisen ii äs ymisen syy yksi yisme sälöillä.
Me sä ie een aikakauski ja 3/2000: 323–334. h ps://doi.o g/10.14214/ma.5779.
Ku ila M., Ah ikoski A., Hujala T., Hänninen H., Kon kanen E., Kumela H., Laakkonen A., Lep-
pänen J., Pykäläinen J., Tu iainen M., Uusi uo i J., Vii ala E.-J. (2017). Me sän uok aus – uusi
me säomaisuuden hoidon kokonaispal elu. Luonnon a akeskus. Käsiki joi us Luonnon a a- ja
bio alouden u kimus -sa jaan.
Kä hä K., Aa nio J. (2001). Me sänhoi oyhdis ys en puukaupallinen oimin a. Me sän u kimuslai-
oksen iedonan oja 797. 45 s.
Kä hä K., Tammi uusu V. (2003). Me sänomis ajien puukauppa yy y äisyys ja sii ä ies iminen.
Me sä ie een aikakauski ja 4/2003: 465–486. h ps://doi.o g/10.14214/ma.6111.
Kä hä K., Mäkinen P., Salo. E. (2000). Me säpal eluy i yksen menes yminen ja siihen aiku a a
ekijä . Me sän u kimuslai oksen iedonan oja 768.
Luonnon a akeskus (2015). Maa alous- ja puu a hay i ys en maankäy ölaji . Tilas o ie o-
kan a. [Ve kkodokumen i]. Saa a issa: h p://s a db.luke. i/PXWeb/pxweb/ i/LUKE/
LUKE__02%20Maa alous__02%20Rakenne__02%20Maa alous-%20ja%20puu-
a hay i ys en%20 akenne/07_Maa alous_ja_puu a hay i _maankay olaji .px/ able/
ableViewLayou 1/? xid=955783d4-1d7e-4260-a813-58b53a7edcb7. [Vii a u 31.10.2016]
Maa- ja me sä alousminis e iö (2011). Me sä ilakoon ja aken een kehi äminen – yö yhmän kan-
nano o . Työ yhmämuis io 2011:3, osa 1. 58 s.
Maa- ja me sä alousminis e iö (2012).Me sä ilakoon ja aken een kehi äminen – yö yhmän lop-
pu apo i. Työ yhmämuis io 2012:1. 25 s.
Pel onen M. (2004). Me sä alous maa ila alouden pe us ana ja u ana. Julkaisussa: Pel onen M.
( oim.). Suomen maa alouden his o ia. Osa 2. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. s. 108–125.
Rämö A.-K., Mäkijä i L., Toi onen R., Ho ne P.. (2009). Suomalaisen me sänomis ajan p o iili
uonna 2030. Pelle on aloudellisen u kimuslai oksen apo eja n:o 221. 47 s.
24
Me sä ie een aikakauski ja 2017-6997· Tu kimusa ikkeli · Hänninen ym. · Me sänomis ajien näkemys…
Rämö A.-K., Hie ala J., Hal ia E., Ho ne P., Knii ilä M. (2016). Maaseu u suomen bio alouss a e-
gian ukipila ina – aaka-aineiden a jonnan edis äminen me sissä. PTT apo eja 253. 93 s.
29 ii e ä.
Lii elue elo
Lii e 1. Kyselylomakkeen alussa ollu ku aus me sän uok aukses a ja me sänomaisuuden hoi-
osopimukses a.
Lii e aulukko 1. Me sän uok aushalukkuu a seli ä än logis isen eg essiomallin ulokse . Mukana
o a ain a ma apaukse : halukas ja halu on. Epä a ma apaukse (en osaa sanoa ja en halukas
enkä halu on) on pois e u mallis a.
Lii e aulukko 2. Kiinnos us ehdä i se ai ee ää me sänhoi oon lii y iä eh ä iä me sän uok aus-
halukkuuden suh een. Mukana ain ne, joilla oli ko. eh ä än a e a.
Lii e aulukko 3. Me säomaisuuden hoi osopimuksen ehneiden kiinnos us ehdä i se ai ee ää
me sänhoi oon lii y iä eh ä iä. Mukana ain ne, joilla oli ko. eh ä än a e a.
Saa a issa: h ps://doi.o g/10.14214/ma.6997