u
2013
METSÄVISIO
Taneli Kols öm
E kki Kauhanen
Ja kko Han ula
Jussi Leppänen
© Me la ja Me säkus annus Oy
Kus an aja: Me säkus annus Oy
Kansi: Tuomo Pa ikka
Tai o: DTPage Oy
ISBN 978-952-6612-20-1
Paino: O a an Ki japaino Oy 2013
p
3
Laulu puus a
1
1 ©Wa ne /Chappell Music Finland Oy
T yck med ills ånd a No ab iken Music Publishing AB/
Fabe Music L d.
Esi äjä: Reino Helismaa ja Pi eä Pelimanni
Sä ellys: Toi o Kä ki
Sana : Eino Ke unen.
Enemmän kuin missään maassa Suomessa on puu a.
Si ä iemme ulkomaille enemmän kuin muu a.
Sii ä lai a lai amme ja enee eis elemme.
Sii ä eemme alomme ja uuniin hei elemme.
Puus a saamme aha , joilla ela pei elemme.
A okkaampi Suomen ma kkaa ny on puu.
Me siemme leh ipuu me eemme ane iksi,
kalus oiksi ko eihin ai ulos ie ä iksi.
Loimu- sekä isakoi u o a ien ipuu a,
jois a eemme aidokkai a ko uja ja muu a.
Oksis a on ispilä ja ih a sekä luu a.
A okkaampi Suomen ma kkaa ny on puu.
Puus a eki soke ia p o esso i Komppa;
puus a jä kän puse o ja ukkipomon pomppa;
puus a hii a, aakuna ja myöskin pöy ä iina,
yijy , ma o , e hokankaa , lakana ja liina .
Silla, jo a keh äile ä Maija sekä Miina .
A okkaampi Suomen ma kkaa ny on puu.
p
4
Puus a wc-pape i ja i allinen a kki.
Puuhun nojaa enimmäkseen myöskin Suomen Pankki.
Puus a meille sodan jälkeen eh iin se elei ä,
jo ka ei ä liian kauan iihdy änee mei ä.
Rauhanajan aha on ny muis oesinei ä.
A okkaampi Suomen ma kkaa ny on puu.
Puu se meillä so a-ajan mone puu ee ko as.
Puise kuusenkyn ilä kin suomalainen so as.
Puus a oli ohjasnuo a , puo ina u ja nauha ,
uli iku , las enlelu , lusika ja kauha.
Puulla maksoi Suomen kansa soda sekä auha .
A okkaampi Suomen ma kkaa ny on puu.
Vien i alo, insulii i, ensopah i, ilkkee ,
sukse , jalka- ukki ee ja hiile sekä pilkkee ,
lehmiemme selluloosa, p oksi , lauda , lanku .
Kai os- sekä a apölky ja pyl ähä ja pa u
o a kaikkein uke imma in laa ion ja u .
A okkaampi Suomen ma kkaa ny on puu.
p
5
Ki joi ajis a
MMT, HTK Taneli Kols öm on Me sän u kimuslai-
oksen u kimusjoh aja. FT Ja kko Han ula on Me sän-
u kimuslai oksen p o esso i. MMM Jussi Leppänen on
Me sän u kimuslai oksen a unu u kija. VTT E kki
Kauhanen on Me sän u kimuslai oksen ies in äpääl-
likkö.

p
6
Alkusana
Tämä ki ja on syn yny a pees a sanoa pa i sanaa
me sän puoles a ilan eessa, jossa Suomi almis-
au uu o amaan hypyn koh i uudenlais a alou a, bio-
alou a. Bio alous on mää i el y e i läh eissä hy inkin
e i a oin, emmekä halua o aa ässä kan aa joidenkin
mää i elmien puoles a ai oisia as aan. Tämän ki jan
a peisiin ii ää, e ä kaikki ymmä ämme bio alouden
a koi a an yleises i sellais a uo annollisen oiminnan
apaa, jossa mahdollisimman suu i osa kaikes a uo an-
nos a pe us uu kes ä äs i käy e yihin uudis u iin luon-
non a oihin. Eli se on alou a, jossa ei syödä kuo mas a,
ei kulu e a ule ien sukupol ien pääomaa, aan luonnon
esu sseja aali aan ja jos mahdollis a jopa lisä ään niin,
e ä alous olisi ekologises i mahdollisimman kes ä ä.
Me olemme akuu unei a sii ä, e ä sellainen
muu os on pai si mahdollinen myös äl ämä ön. Il-
mas onmuu os, monien luonnon a ojen uhkaa a hu-
peneminen, uudis u ienkin luonnon a ojen mones i
huono hoi o ja mone muu ekijä pako a a meidä
o amaan lusikan kauniis i kä een ja mie imään pe us-
asioi a uudes aan. Jos onnis umme siinä, uloksena on
uudenlainen yh eiskun a, joka oi ka soa ule aisuu-
een paljon luo a aisemmin kuin ny , kun pai si kan-
sallise aloude myös maapallon luonnon alous uhkaa
koko ajan k iisiy yä. Bio alous on suu i mahdollisuus.
p
7
Olemme akuu unei a sii ä, e ä Suomessa bio a-
lous äis ämä ä pe us uu isol a osal a me sän a aan.
Se on ihmis en iedon ja osaamisen ohella ainoa ii ä-
än suu essa mää in käy e ä issä ole a esu ssi, jonka
a aan me oimme aken aa. On hy ä, jos se ymmä -
e ään ii ä än a haisessa aiheessa. Se on Taneli Kol-
s ömin ja E kki Kauhasen a ikkelin ies i.
Suomessa me sän hoi o osa aan kansain älises-
i ka so una a sin hy in. Si ä osoi aa muun muassa
me sien sisäl ämän puumää än jo uosikymmeniä ja -
kunu kas u, aikka puun käy ö samalla on lisään y-
ny . Toisaal a, me sä ei ole i ses äänsel yys. Si ä on suo-
jel a a ja aali a a. Vain sillä a oin si ä ii ää kaikkiin
niihin a peisiin, joi a meillä on ja joi a bio alouden
myö ä löy yy ielä lisää. Ja kko Han ula ke oo a ik-
kelissaan, e ä Suomi on me sien puulajikoos umuksen
uoksi monia mui a mai a a emmassa asemassa, kun
mone me sä uholaise le i ä ä alue aan maailmassa
muun muassa kansain älisen kas ikaupan seu auksena.
Hänellä on ehdo us sii ä, mi en me oisimme olennai-
ses i ähen ää sellaisen ka as o in iskiä.
Me sien uo o on iippu ainen luonnonolosuh-
eiden lisäksi myös yh eiskunnallisis a ekijöis ä. Niis-
ä ähäisimpiä ei ä ole me sänomis uksen akenne a
muu ele a poli iikka oime . Jussi Leppänen poh ii
ki joi uksessaan si ä, mi en me sien nykyinen omis us-
akenne on syn yny ja oi aisiinko si ä ken ies kehi ää
niin, e ä se nykyis ä pa emmin ukisi me sien hoi oa ja
ehokas a käy öä.
p
8
Tämä ki ja ei edus a Me sän u kimuslai oksen i-
allis a kan aa aan se on ki joi ajiensa näkemys asias a.
Me sän u kimuslai os on u kimusyh eisö, jossa käy-
dään keskus elua me säalaan lii y is ä kysymyksis ä, ja
on asioi a, jois a meidän joukossamme on pe us ellus i
mon a mielipide ä. Kaikki lienemme kui enkin yksi-
mielisiä sii ä, e ä me sä on Suomelle ä keä asia, ja sii ä
kanna aa keskus ella.
Ki joi aja
Helsingissä 31.10.2013
p
9
Sisäl ö
Ki joi ajis a ................................................... 5
Alkusana ...................................................... 6
Ma kalla ule aisuu een ..................................... 11
Heikkoja signaaleja ule as a ai jo ain muu a? ........ 16
Kehi yksen kuudes aal o ................................... 18
Mi ä iedämme uodes a 2050? ........................... 21
Suomi uonna 2050 ........................................ 29
Mi ä pi äisi ehdä, jo a isio o eu uisi? ................. 35
Kuinka me sä suoja aan kansain älisen
kas ikaupan iskeil ä? ....................................... 45
Kuinka odennäköinen mus anpuhu a skenaa io on? ... 50
Kuinka mus anpuhu a skenaa io äl e ään? ............ 56
Me sänomis uksen kehi ys endi – si ä saa mi ä ilaa . 63
Ennus aako koko äes ö myös me sänomis ajakun aa? 68
Ilmiöiden unnis aminen ................................... 69
Talouspolii is en pää ös en unnis aminen .............. 71
Ilmiöiden ja alouspoli iikan yhdis äminen ............... 73
Tule aisuuden me sänomis aja ja alouspoli iikka ..... 76
p
16
P o esso i Gus a Komppa oli 1900-lu un alus-
sa kansain älises i unne u suomalainen biokemis i,
joka mm. kehi i kam e in ja bensiinin syn eesiä. Sa-
mas a ko keas a biokemian osaamises a bio alouden
ensimmäisen aallon aikana ke oo se, e ä Suomen
ainoa ie een nobelis i ois aiseksi on A u i Ilma i
Vi anen.
Heikkoja signaaleja ule as a
ai jo ain muu a?
Loppukesäs ä 2013 oli Suomen iedo us älineissä pie-
ni uu inen, jossa e äs maailman unne uimmis a b än-
deis ä, Coca-Cola, iedo i sii y änsä Suomessa käy -
ämään i oi usjuomapullojen aaka-aineena osin
kas ibiomassas a eh yä öljyä. Sii yminen apah uu
as ei ain, mu a jo lähi ule aisuuden a oi eena on
käy ää pulloissa pelkäs ään biomuo ia ja kie ä ysma-
e iaalia. Biomuo in aaka-aineena käy e ään soke i-
uokoa B asilias a. Myös suomalaisia u kimuslai oksia
on ässä kehi ys yössä mukana. Mielenkiin ois a on
ha ai a, e ä yksi maailman unne uimmis a b ändeis ä,
joka on ähän mennessä aina osunu oikeaan endejä
hais ellessaan, pi ää ä ä Plan Bo leTM:ää keskeinä osana
ule aisuuden s a e giaansa.
Toinen mielenkiin oinen uu inen uli hieman
myöhemmin VTT:n iedo eessa. Se apo oi u ki-
mukses a, jonka ensimmäis en ulos en mukaan puun
selluloosa ib illejä oidaan keh ä ä ah aksi langak-
si. Kehi e yn uuden eollisen p osessin myö ä sel-
luloosakuidu oidaan yhdis ää langaksi jopa ilman

p
17
keh uup osessia. Valmis uksen yö aiheiden mää ä
ähenee olennaises i. Tu kijoiden mukaan muun a-
malla Suomen nykyinen hakkuuylijäämä näin kui-
duksi oi aisiin pe iaa eessa ko a a 20 % maailman
puu illas a. Melkein liian hy ää ollakseen o a? Ehkä
ai si en ei.
Me säpohjaisen bio alouden ensimmäinen, ny
pää ymässä ollu aihe on aken unu me säs ä saa a-
an puu aaka-aineen monipuoliselle hyödyn ämiselle.
Se oli 1960–70-lu uilla niin oimakas a, e ä uo ui-
nen hakkuupois uma yli i me sien uo uisen kas un
usea na uonna. Sen seu auksena al io al a ei läpi
usei a me säohjelmia (HKLN 1961, MERA I, II, III
1965–1975), joiden keskeisenä a oi eena oli saada
Suomen me sien kas u nousuun ja si en ehdä mah-
dolliseksi lisään y ä puu aaka-aineen käy ö. Jokainen
un ee sanonnan, e ä me sämiehen k a aali on 25
uo a. Niin se ain on maassa, jossa puus on kie o-
aja o a usein lähempänä sa aa uo a. Puoli uosisa aa
si en käynnis e yjen pi käjän eis en oimien ansios a
me sämme kas a a ny eilus i enemmän kuin nii ä
hyödynne ään. Tule aisuu a aja ellen olennais a onkin
huoma a nämä aika ii ee : ämän päi än me sä alou-
den a kaisu näky ä ule aisuudessa as a kymmenien
uosien pääs ä. Jos ule aisuuden bio alous-Suomessa
halu aan hyödyn ää keskeis ä uusiu u aa luonnon a-
aamme nykyis ä enemmän, on jo NYT a mis e a a,
e ä me sis ä ja niiden laadus a ja kas ukunnos a pide-
ään hy ää huol a. Muu en akennamme bio alou a
ha a alle pohjalle.
p
18
Kehi yksen kuudes aal o
Maailman alouden his o iallinen kehi ys ähän päi ään
as i esi e ään usein sykleisssä, jois a ensimmäinen läh-
i liikkeelle höy ykonees a. Ny olemme sukel amassa
kuuden een aal oon, In elligen echnologies (älykkää ek-
nologia ). Sen ä keimpänä eknologisena, aloudellisena
ja sosiaalisena muu osaju ina oimii esu ssi ehokkuus.
Sen unnusme kkejä ai a ainsanoja o a mm. ma e i-
aali- ja ene gia ehokkuus, bioene gia, ympä is ö ekno-
logia, nano eknologia sekä ih eä kemia. ICT- ekno-
logiassa suun a ie koh i ns. ubiikkiyh eiskun aa, jossa
mik op osesso i ohjaa a a keamme kaikkialla.
Globaalis i unnis e aan isoja oimin aympä is öä
muu a ia mega endejä. Väes ön kas u, kaupungis-
uminen ja elin ason nousu muu a a alouden kes-
kuksia ja kulu us o umuksia. Väes ön kas ulla ja siihen
lii y illä muu oksilla on ah a linkki maailman uo-
an uo an oon. Ennus eiden mukaan maa alousmaan
a e kas aa ule aisuudessa ajus i. Väes ön kas u,
kaupungis uminen ja elin aso nousu me ki se ä myös
lisään y ää ene gian a e a. Ene gian käy ö kas aa
eni en Kiinassa ja In iassa eli siellä, missä äes ön ja
alouksien kas u on nopeaa. Luonnon a ojen niukke-
neminen, luonnon monimuo oisuuden äheneminen
ja ilmas onmuu os o a ympä is öön suo aan lii y iä
kehi yskulkuja, jo ka lisää ä kilpailua luonnon a ois a
ja nos a a hin oja. Esime kiksi puhdas esi on laajoilla
alueilla ylellisyyshyödyke ja monilla maailmanpoli ii-
kan k iiseillä on poli iikan u kijoiden mukaan aus an-
sa alueiden esi alouden ongelmissa. Globaalis i ja Eu-
p
19
oopan mi akaa assa me sä o a ainoa biokapasi ee i,
jossa kulu us jää sel äs i pienemmäksi kuin kapasi ee i
on. Muiden luonnon a ojen osalla kulu us on kapasi-
ee in asolla, osin jo yli yny kin.
Tässä ilan eessa olemme kansakun ana isojen a -
kaisujen edessä. Asukas a kohden laske una Suomen
biokapasi ee i on Eu oopan suu in. Jos haluamme,
Suomes a oi ulla kes ä än bio alouden kä kimaa
maailman mi akaa assa, mu a meis ä ei ule enää mo-
biili eknologian kä kimaa a, aikka mi ä ekisimme. Jos
ä ä ei ielä joku ymmä ä, on syy ä mennä i seensä.
I sepe oksella, mieluisallakaan, ei pääse pi källe pahassa
maailmassa.
Mi kä siis o a ne ule aisuuden iso asia , jo ka oi-
a ylläpi ää Suomi-nimisen yh eiskunnan hy in oinnin
myös ja kossa? Osaammeko unnis aa ne? Oi allamme-
ko mi kä o a meidän odellise mahdollisuu emme? Il-
man i sepe os a.
Viime päi inä on puhu u paljon peli eollisuudes a,
iimeisimpänä Supe celliin lii y is ä milja dikaupois a.
Se on hy ä ja lupaa a ala, ja kaikki oi omme sille il-
pi ömäs i menes ys ä. Uskomme, e ä sen kansan uo-
eosuus kas aa ja e ä se pys yy ule aisuudessa yöllis ä-
mään paljon isomman joukon ihmisiä kuin ny . Mu a
pohjimmil aan siihen lii y ä sama ongelma , jo ka
oli a näh ä issä myös Nokian ake imaisessa nousussa
alus a pi äen. Suu in ongelma on se, e ä meidän äes-
öpohjamme on niin pieni, e ä aikka meillä kuinka
on e e iä osaajia jokaisella sellaisella alalla, joka odella
uo aa ahallis a ulos a, maailman suu e alla pys y-
ä lopul a mobilisoimaan suu emma esu ssi . Ja ne
p
20
eke ä sen. Niinpä jos pieni maa e ilais en onnekkaiden
ekijöiden hy än kombinaa ion ansios a saa u aakin
jollain uuden eknologian alalla eknologiajoh ajuuden,
se oi pi ää sen ain he ken, kunnes äki ikkaamma
maa ule a ma kkinoille ja o a a e uaseman silkalla
oimalla. Ko kean koulu us ason u in Suomi pys yy
a sas amaan monella eknologia-aallolla niiden alku ai-
heessa, mu a aina lopul a niiden kanssa käy niin, e ä
kun aal o nousee odella kanna a aksi, se kiinni ää suu-
empien oimijoiden huomion ja kilpailu ki is yy. Lo-
pul a kä kiasema mene e ään. Jos Suomi onnis uu hy in
u kimus-, eknologia- ja koulu uspoli iikassaan, näi ä
menes yssyklejä ulee aika ajoin, mu a ei niiden a aan
oi laskea pi käjän eises i. Niiden älillä a i aan sellais a
uo an oa, joka ei ole samalla a alla kiinni maailman a-
louden eknologia endeis ä ja jo a ei oi sii ää maas a
pois globalisaa ion uoksi. Siksi me emme oi aken aa
ule aisuu amme kes ä äs i noiden uusien ja houku e-
le ien so a i mojen a aan. Ne o a kyllä hy ä palanen
alouden kokonaispale issa, mu a ei muu a.
Paljon puhu aan myös sii ymises ä pal eluyh-
eiskun aan eli sii ä, e ä Suomi oisi elää myymällä
muille pal elui a. Se on a mas ikin mahdollis a, mu -
a myös pal elujen a jon aan pä e ä sama globali-
saa iolainalaisuude : jos jokin pal elu uo annon haa a
nousee odella kanna a aksi kansain älisessä mi assa,
iso kansain älise oimija o a a sen hal uunsa ja ä-
hi ellen uo an o sii yy ma kkinoiden ja kus annus-
ekijöiden ohjaamana sinne, missä uo o on suu in
ja kulu pienimmä . Siksi meillä a i aan alouden
kes ä äksi pohjaksi sellais a uo an oa, joka ei oi sii -
p
21
yä, joka on jollain a alla sido u paikkaan. Va een-
o e a ia ehdokkai a sellaisiksi uo annonaloiksi ei
oikeas aan ole mui a kuin me sä esu ssin ympä ille
aken u a bio alous. Siihen oi kuulua sekä eollis a
uo an oa e ä osaamisen myyn iä mu a myös hy in
monenlaisia pal eluja.
Tämän a ikkelin ki joi ajien keskeinen äi e on,
e ä me sään pe us u a bio alous on luul a as i ainoa
ule aisuus isio, jonka o eu aminen on pai si ealis-
is a myös ain ja ainoas aan meidän omissa käsissäm-
me. Jos meillä on iisau a nähdä ämä ja mal ia a ua
oimeen sekä oimia pi käjän eises i ja sys emaa ises i,
me olemme ielä uonna 2050 aka as i o e a a kan-
sakun a maailman kansakun ien joukossa. Mu a jos
hukkaamme ämän mahdollisuuden, olemme uonna
2050 luul a as i huoma a as i köyhempiä kuin ny , a-
kanamme lois a a ule aisuus.
Mi ä iedämme uodes a 2050?
Vuosisadan puoli äliin on ma kaa 37 uo a. Mi ä me
iedämme uoden 2050 eknologias a? Toisaal a 37
uo a on lyhy aika. Sen huomaa, kun aja elee, e ä
ai an as ahan oli uosi 1976. Suomi oli silloin pal-
jol i samanlainen kuin ny kin. Toisaal a uoden 1976
jälkeen on käy ännössä ullu iso osa sii ä eknologias a,
jonka pe us eella me unnis amme iime uode e i-
yisiksi: pöy ä ie okone, in e ne ja kännykkä. Jos sa u-
aan elämään aikaa, jolloin eknologia on mu oksessa,
37 uo a oi olla hy in pi kä aika. Ja me elämme juu i
sellais a aikaa.

p
22
Muu os on nykyisin niin nopeaa, e ä usein sano-
aan, e ä jos haluamme ennakoida seu aa an 10 uoden
kehi yksen mi akaa aa, on ka so a a 20 uo a aak-
sepäin. Tällä aja elumallilla meidän olisi men ä ä uo-
een 1939 ymmä ääksemme mi en e ilainen maailma
oi olla uonna 2050. Kui enkin jo puol a lyhyempi
his o iallinen pe spek ii i ke oo, e ä muu os oi olla
aju. Molemma ämän a ikkelin ki joi aja ö mäsi-
ä pöy ä ie okoneisiin ensimmäisissä yöpaikoissaan.
Ennen si ä ke kesimme elää sen ajan, jolloin ki jas os a
e si iin ki joja käsiko is on a ulla ja u kielmia a -
en eh iin muis iinpanoja ihkoon ai pah iko eille.
Käsiki joi uksen pi i olla ensimmäisellä ki joi amisella
melko almis, sillä muu os en ekeminen ki joi usko-
neella oli yöläs ä. Vies i u kijoille muualla maailmas-
sa meni ä ki jepos issa ja e ipainos en ai as aus en
saamiseen saa oi kulua iikkoja ai kuukausia. Si ä on
aikea edes ku i ella sen, joka on opiskellu ja ehny
yö ä ain in e ne in aikakaudella. Mu a sil i meillä on
paljon syy ä ole aa, e ä ie o ekniikan allankumous
on as a ke äämässä auh ia. Ei ole kyse ain pa is a
uudes a keksinnös ä, aan on apah unu eknologi-
sen pa adigman muu os, ja muu oksen ensimmäis en
pa in uosikymmenen aikana paljon esu ssia on ku-
lunu anhan eollisen pohjan pu kamiseen, anhojen
oimin amallien poisoppimiseen ja uuden synny ämi-
seen. Siihen kuuluu muun muassa lukuisien uusien y i-
ys en syn yminen, koko e kkoin as uk uu i, jonka
ansios a on olemassa ai an uudenlaise maailmanlaajui-
se ma kkina , uudenlaisia sosiaalisia aken ei a, uuden-
lais a yö oimaa ja sen ai an uudenlais a liikku uu a.
p
23
Me olemme as a saa u anee ämän in as uk uu in
kypsyys aiheen ja suu in osa sen so elluksis a on as-
a ulossa. Va sinkin mobiilisuus ja ubiikki eknologia
osana ie o eknis ä in as uk uu ia ule a seu aa ien
20–30 uoden kuluessa muu amaan maailmaa al a-
as i enemmän kuin osaamme ku i ellakaan.
Tämä ois aiseksi ielä lyhy PC:n, in e ne in ja
mobiili eknologian aika on jo osoi anu myös sen, e ä
nykyään ei suu en eknologioiden le iämisen a i -
se iedä kymmeniä uosia niin kuin esime kiksi pol -
omoo o in le iäminen ai maailman sähköis äminen
ei ä . Val a an suu ia eknologialiikkei ä oi apah ua
uuden uo een kaupallis amisen jälkeen jopa kuukau-
sissa. Tämä nopea uo esykli on yksi ämän ajan e i yi-
nen pii e. Ja aikka si ä ei ole ielä näh y esime kiksi
ene gia eknologian alueella, jossa on aina ol u iippu-
aisia uosikymmeniä kes ä is ä in as uk uu ien ku en
jakelu e kkojen aken amisis a, ei ole lainkaan mahdo-
on a, e ä myös ene giapuolella nähdään ule aisuudessa
paljon ähänas is a nopeampaa liike ä. Se saa aa esime -
kiksi olla mahdollis a, jos syn yy apaas i skaalau u ia
hajau e un ene gian uo annon eknologioi a. Sellais en
ennus aminen on mahdo on a, mu a esime kiksi bio-
kemiallisen u kimuksen alueella on lukuisia kehi ys-
suun ia, jois a saa aa poikia jo ain. Niin monia ja niin
ah oja u kimuslai oksia on liikkeellä ässä niin ah oin
esu ssein, e ä olisi ihme, jos jokin niis ä ei saisi uloksia
seu aa ien uosikymmen en kuluessa. Mone labo a o-
io u ki a esime kiksi ene gian uo an oa biomassois a
mik obien a ulla, oise sel i ele ä e ilais en ka alyy -
i eak ioiden käy öä ene gian uo annossa biologisis a
p
24
läh öaineis a ai au ingon alos a, ai molemmis a, jne. Jos
jokin näis ä eknologiois a ekee läpimu on seu aa ina
uosikymmeninä, oimakkaas i hajau e un ene gian-
uo annon eknologia saa a a le i ä hy inkin nopeas i.
Tällais en eknologiahyppäys en ennus aminen on
a a oman aikeaa, i se asiassa mahdo on a. E i yises-
i on hy ä huoma a muu ama seikka, jo ka a oi a a
ennus amas a ule aisuu a aikaisemman eknologiake-
hi yksen ”lainalaisuuksien” kau a.
yTu kimuksen olyymi on ny suu empi kuin
koskaan aikaisemmin. Tu kijoi a ja eknologian
kehi äjiä on ällä he kellä luul a as i enemmän
kuin kaikkina aikaisempina his o ian kausina
yh eensä, ja heidän osaamisensa ja ie o asonsa
on ko keampi kuin koskaan ennen;
yTu kimus a nopeu a a mone uudenlaise ä-
linee ku en ie okoneiden huimas i suu empi
lasken a eho, mone uuden yyppise algo i mi
ja niiden mahdollis ama en is ä pa empi mal-
lin aminen ja laajojen ie okan ojen hallin a,
e i äin nopea p o o yyppaaminen mm. 3D-
ulos uksen a ulla, uudenlaise uo an op osessi ,
joissa uo ekehi ely ja almis us e ene ä koko
ajan sauma omas i innan so apuolel a u un
e sio-aja elun mukaises i, ympä i maapallon
hajau e u 24 unnin oimin amalli esime kik-
si so a uo annossa, co e-business-aja elu, joka
ekee uuden eknologian y i ykselle mahdol-
liseksi keski yä ain ai an ydinosaamisensa
hyödyn ämiseen ja os aa kaikki muu pal elu
siihen e ikois uneil a oimijoil a, jne. Näis ä asi-
p
25
ois a mone o a ähän as i lii ynee a sinkin
so a uo an oon, mu a ne ei ä ole genee ises i
siihen sido uja, aan kyse on uudenlaisis a oi-
min amalleis a, joi a oi ai an hy in so el aa
myös muille aloille;
yIn e ne -business on synny äny salamannopea
globaalima kkina ja sellais a ma kkinaosaamis-
a, joka kykenee le i ämään uuden inno aa ion
ympä i maailman päi issä, iikoissa ai kuukau-
sissa uosien ai uosikymmen en sijaan;
yNykyajan suu immilla y i ys oimijoilla on suu-
emma kehi ys esu ssi kuin pienillä al ioilla;
yIlmas onmuu okses a ja monis a muis a ekijöis ä
joh u a k iisiy ymiskehi ys pako aa suun aamaan
seu aa ina uosikymmeninä u kimukseen paljon
suu empia kehi ys esu sseja kuin muu en eh äi-
siin.
On mui akin suu ia eknologia-aju ei a, aikka meillä
ei niis ä niin al a as i puhu a. Ma e iaali ekniikan ke-
hi ys on ällä he kellä ai an huimaa. Länsimaiden ohella
ällä sa alla nousee ake in a oin Kiina, jonka panos
muu enkin eknologiakehi yksessä on suu i ja osin
a aama on. Ma e iaali eknise inno aa io oisaal a
aikaansaa a muu oksia nykyisissä eknologioissa, oi-
saal a synny ä ä kokonaan uusia eknologioi a. Tä ä
ki joi aessamme luimme uu isen, e ä Ricen yliopis-
on u kija o a kehi änee uuden nanoma e iaalin,
ka byynin, joka on lankamainen, iman ia jäykempi ja
g a eenia ja hiilinanopu kia si keämpi, ja se saa ie yjä
sähköisiä ominaisuuksia, kun si ä ai u aa pi uusakse-
p
32
gisen jalanjäljen kus annukse , jo ka yli ä ä puu- ja
le äselluloosapohjais en uo eiden hinnan. Pa en ien
lisäksi meillä on omaa uo an oa, esime kiksi lääkeai-
nei a, i amiineja ja unk ionaalisia elin a ikkei a, joi a
joko uo e aan bio eknologises i me säbiomassas a ai
syn e isoidaan ja myydään uha ke aiseen kilohin aan
e a una esime kiksi selluun ai pape iin.
Kun yhä suu empi osa me säbiomassaan pe us u-
as a uo annos a ei ole bulkki a a aa aan ko keam-
man jalos usas een uo ei a, me säs ä saa a a ulo on
kas anu samaan aikaan kun me sän biodi e si ee in,
maiseman ja ekosys eemipal elujen suojelu on ah-
is unu . Se ekee mahdolliseksi suu en mää än ai an
uudenlaisia ja uudessa mi akaa assa a jo a ia me -
säluon oon ukeu u ia i kis yspal elui a: Suomi on
yksi maailman luon oma kailun mekois a. Ilmas on
muu oksen uoksi ahdis a an kui aksi ja lämpimäksi
muu unees a E elä- ja Keski-Eu oopas a ullaan änne
nau imaan i kis ä än iileäs ä bo eaalisen ha ume sä-
yöhykkeen ilmas os a, jä iseudus a ja pohjoismaises a
kul uu is a. Miljoona aasialaise ma kaa a Suomeen
joka uosi nau imaan me säympä is össä a jo a is a
e eydenhoi opal eluis a. Va sinkin ikkai a japanilai-
sia, kiinalaisia, in ialaisia, indonesialaisia ja ie nami-
laisia eläkeläisiä ie ää Suomessa ison osan uodes a
yksi yisissä hoi okodeissa, joissa ko kea asoinen e ey-
denhoi o yhdis yy me säluonnon e eys aiku us en ja
e eellisen luon oliikunnan yhdis ämiseen. Hoi ohen-
kilökun a on sekä suomalais a e ä aasialais a, kieli ai-
ois a ja hy in koulu e ua, ja se ymmä ää asiakkaiden
kul uu ia.

p
33
Asiakkais a on ai an uskoma on a, e ä ihminen oi
u allises i ja lu alla mennä me sään ja poimia siel ä
ma joja ja sieniä ja almis aa niis ä e eellis ä uokaa,
onkia kaloja pannulle i se. Tämä jokamiehenoikeuksiin
pe us u a e eellisen hyö yliikunnan konsep i on lyö-
ny läpi maailman luon oma kailussa ja si ä jälji ellään
e i puolilla maailmaa, mu a Suomella ja muilla poh-
joismailla on his o iallisen ja ju idisen aus an uoksi
ah a e ulyön iasema näiden pal elujen kehi ämisessä.
Siksi ämä uusi ma kailu ahkoaa Pohjoismaihin ennen
näkemä ön ä au au a. Ekosys eemipal eluihin lii y-
ää ulonjakomallia on meillä kehi e y ennakkoluu-
lo omas i, ja jokamiehenoikeuksien, maanomis uksen
ja me sän i kis yskäy ön älinen is i ii a ei enää nos a
pää ään. Maanomis ajan on kanna a aa an aa me sään-
sä i kis ys- ja ma kailupal elujen käy öön. Myös se
on osal aan ah is anu me säluonnon suojelun asemaa
aa an ama a me sän ehokas a alouskäy öä. Käy-
ännössä me sien käy ö on pola isoi unu , me sä on
jae u yöhykkeisiin, joissa käy ön e i muodo ja as ee
paino u a alueelle pa hai en sopi alla a alla. Me sän-
omis us ei ole muu unu aan edelleen suu i osa me -
säs ä on yksi yisessä omis uksessa, mu a e ilaise uude
yh iömuodo ja apaaeh oise hoi oyh eenlii ymä
hallinnoi a suu ia pin a-aloja. Me sä alouden kanna -
a uus on ehos unu huoma a as i näiden a kaisujen
myö ä, kun ny hieman unohde u suu uuden ekono-
mia on palannu käy ännön oimin aan.
Maassa on nykyis ä paljon hajau e umpi ene gia-
in as uk uu i, johon kuuluu nykyis ä enemmän au-
inko- ja uuliene giaa, biokemiallis a ene gian uo an-
p
34
oa kaupunginosa- ja kylä asolla ja biopol oaineiden
uo an oa sekä maailmanma kkinoille e ä paikalliseen
kulu ukseen. Paikallises i me säene gian uo annolla
on suu i ooli, mu a al akunnallises i puubiomassalla
on niin paljon mui akin käy äjiä, e ä sii ä on ullu lii-
an a okas a suo aan pol e a aksi muu a kuin akassa,
hy än elämän juhlahe kinä.
Maassa on kehi ymässä uudenlainen kaupunki-
kul uu i, jossa me sän ja kaupungin ajaa on ie oises i
hämä e y. Kaupungeissa kas aa paljon nykyis ä enem-
män pui a, koska niillä on myön einen mik oilmas o-
aiku us ja koska ne monin u ki uin a oin pa an a a
ihmis en hy in oin ia ja e ey ä. Me sän ja puuma-
e iaalin e eys aiku us en u kimus onkin yksi niis ä
u kimuksen alueis a, joissa Suomi on maailman kä ki-
luokkaa. Kaupungeissa puis ojen lisäksi ka opuu a ha
o a yleis ynee ja niissä kas a e aan myös me ki ä iä
mää iä elin a ikkei a. Kaupunkien ilmansaas eongelma
on menneisyy ä osi ain kaupunkime sien ansios a, osi -
ain pol omoo o iajoneu ojen ähen ymisen uoksi.
Kul uu ises i suomalaise o a palannee juu il-
leen, oi al anee , e ä me säläisyys mode nissa mieles-
sä on kansallisen b ändin a okkain elemen i. Reino
Helismaan ”Laulu puus a” on saanu seu aajan, uuden
laulun, jossa ke o aan uusis a uo eis a ja uudenlai-
ses a me säkul uu is a, jos a suomalaise o a ylpei ä.
Yhdis yessään ko kealaa uiseen huippu eknologiaan ja
isioon ekologises a aloudenpidos a ämä b ändi on
ehny Suomes a yhden maailman in ellek uaalisis a
joh o ähdis ä, jonka an amaa esime kkiä ullaan ihaile-
maan joka puolel a.
p
35
Mi ä pi äisi ehdä, jo a isio o eu uisi?
Olemme ässä a ikkelissa esi änee yhden mahdollisen
ision sii ä, millainen Suomi oisi olla uonna 2050.
Pohdiskelu ei ole a koi e u ennus eeksi, sillä sellaisen
ekemiseen meillä ei ole älinei ä. Vaikka monenlaisia
ennus ei a ehdäänkin koko ajan, useimma niis ä pe-
us u a olemassa ole ien endien p ojisoimiseen u-
le aisuu een jokseenkin sellaisenaan. Se ei luul a as i
oimi ko in hy in useiden samanaikais en eknologia-
mu os en mylle yksessä. Monia ah oja eknologi-
oi a on yh ä aikaa kypsymis aiheessa sillä a oin, e ä
ne hy in odennäköises i ule a yllä ämään meidä ,
aikka emme ie enkään oi ie ää mi en. Samaan ai-
kaan kaikkialla länsimaissa muhii suu ia yh eiskunnal-
lisia painei a, jo ka lii y ä sellaisiin seikkoihin kuin
esime kiksi ilmas onmuu os kaikkine seu auksineen,
joihin saa a a kuulua massii ise äes önliikkee .
Edessä on myös julkisen alouden näköjään k ooninen
k iisiy yminen, äes ön ikään yminen ja huol osuh een
epäsuo uisa kehi ys ja Aasian alouksien ah a nousu.
Työelämää mullis a a suu e aken eellise muu okse
uhkaa a sii ää ison osan äes ös ä yöllisen yö oiman
ulkopuolelle, jos ei yön- ja ulonjaossa löyde ä ai an
uusia keinoja.
Nämä yh eiskunnallise ja eknologise liikkee
synny ä ä jo ain sellais a, joka so ahis o iassa ja i-
deopeleissä unne aan nimellä ” og o wa ”. Wikipedia
mää i elee ämän näönsamennuksen niin, e ä se on
” he unce ain y in si ua ional awa eness expe ienced
by pa icipan s in mili a y ope a ions”. Sodan sumun
p
36
uoksi emme näe pi källe emmekä a kas i. Saa amme
olla näke inämme asioi a, jo ka odellisuudessa o a
ain sumun liikahduksia, ja oisaal a isojakin asioi a
kä key yy sumuun kokonaan niin, e ä emme huomaa
nii ä. Tässä ilan eessa eknologian his o ia ja aloushis-
o ia oi a ope aa meille ain hy in ähän, emmekä
me iedä, mi ä menneisyyden ope uksis a meidän kan-
na aisi kuunnella ja mi kä ei ä pidä paikkaansa enää
lainkaan.
Emme siis pys y ennus amaan ule aisuu a nykyi-
sellään ko in hy in, mu a me pys ymme luomaan isi-
oi a. Visio e oa a ennus eis a siinä, e ä ne ei ä ilmai-
se uskoa johonkin apah umakulkuun aan oi e a ai
ah o ilaa. Ennus ee o eu u a ai ei ä o eudu meis ä
iippuma a, mu a isio me i se eemme osiksi - ai
jä ämme ekemä ä.
Olemme ki joi anee ämän ki jasen siinä oi os-
sa, e ä Suomessa kansallinen keskus elu ällä k ii isellä
he kellä unnis aisi me sien a joaman mahdollisuuden
hy in oin iin ule aisuudessa, jo a sukupol en ai pa in
äh äimellä luul a as i luonneh i a muun muassa seu-
aa a ominaisuude :
yLuonnon ekologinen kan okyky on monel a
osin yli e y ja sii ä seu aa a ekologispe äise
k iisi a is ele a maailman alou a ja a sinkin
nii ä mai a, joissa on mui a huonommin pys-
y y as aamaan uuden ilan een aa imuksiin.
Monella alalla uo an oa hai aa a ekologinen
niukkuus ja nykyis ä iukemma mää äykse ,
jo ka ajoi a a uusiu uma omien luonnon a-
ojen käy öä;
p
37
yEkologise seika ja ekologise ase aiku ukse
paina a aloudessa paljon enemmän kuin ny
sekä ideologisis a e ä käy ännön syis ä. Luon-
non a ojen käy ön ekologinen hin a on yhä
useammin ja yhä ah emmin mukana uo ei-
den hinnoi elussa a kaise ana kilpailukyky e-
kijänä ja myös esime kiksi ekosys eemipal elu
saa a a hy inkin uo aa uloja uusiu u ien
luonnon a ojen omis ajille.
yKes ä äs i kas a e uihin uusiu u iin biomas-
soihin pe us u a p osessi ko aa a ähi ellen
kaikki sellaise p osessi , joissa aaka-aineena on
jokin uusiu uma on luonnon a a ja jo ka yli-
päänsä on mahdollis a ko a a;
yTu kimus ja eknologiakehi ys o a uo anee
suu en mää än uusia eknologioi a, jois a yhä
suu empi osa hyödyn ää e ilaisia biologispohjai-
sia p osesseja;
yE elän ja idän nouse issa alouksissa on al a a
os o oima ja niis ä kohdis uu muualle maail-
maan hyödykkeiden ja pal elujen kysyn ää. Ne
jo ka kykene ä as aamaan ähän kysyn ään, e-
ke ä sillä kunnon iliä.
Näille monille ule aisuuden olosuh eille on yh eis-
ä, e ä ne suosi a sellais a oimin amallia, joka osaa
aken aa hy in oin ia paikallisis a biologispohjaisis a
aaka-aineis a. Jos ilmas onmuu os e enee IPCC:n ske-
naa ioiden mukaan, on mahdollis a, e ä jopa elin a i-
ke uo annossa pohjois en alueiden kilpailukyky kas aa
esime kiksi E elä- ja Keski-Eu ooppaan e a una,

p
38
mu a e i yises i me säluonnon a a nousee a oon a -
aama omaan. Se joh uu sii ä, e ä si ä on meillä pal-
jon, ja sii ä, e ä puubiomassa a joaa lopu omas i hy-
iä läh öainei a ja mahdollisuuksia uusille uo eille ja
a kaisuille.
Uskomme, e ä liikennepol oaineiden ja ene -
gian uo an o puubiomassas a saa aa olla paikallises i
me ki ä ää ule aisuudessa, mu a emme usko, e ä
puubiomassan käy ö ene gian uo annossa ulee kan-
sa alouden ai maailman alouden asolla ko in suu i-
mi aises i ko aamaan esime kiksi nykyisiä liikenne-
pol oainei a. Siihen puubiomassa ei pi kän päälle edes
ii ä. Siihen a i aan mui a ene gia a kaisuja. Tule ai-
suudessa puukui umassa ulee olemaan yksinke aises i
liian a okas a käy e ä äksi ene giaksi. Hajau e ussa
ene gian uo annossa me säene gialla ulee kui enkin
olemaan monilla alueilla keskeinen ooli.
Uskomme, e ä puubiomassa ulee ko aamaan
monia uo ei a, joiden aaka-aine nykyisin on aaka-
öljy. Ta koi amme ällä e ilaisia muo eja ja komposii -
eja, joissa sellukui u e i a oin käsi el ynä oi olla kes-
keinen aaka-aine. Ha upuu (män y ja e enkin kuusi)
o a pi käkui uisia, ja sii ä syys ä ha usellu on halu u
aaka-aine myös ule aisuudessa. Esime kiksi pape-
in uo annossa ha ukuidun a ulla ehdään pape ille
kes ä yysominaisuude . Tule aisuuden bio aloudessa
juu i ha upuiden kui uominaisuude ja siihen lii y ä
e o elu ekniika o a yksi pohjoisen maan kilpailu-
eduis a. Tällä he kellä ämä kilpailue u konk e isoi uu
ha usellun muodossa, mu a ule aisuudessa nämä edu
on hyödynne ä issä esime kiksi biomuo eissa. Jo a
p
39
emme mene ä ä ä kilpailue ua ule aisuudessa, meidän
ulee seu a a, mi en uuden me sälain myö ä uudis a-
mis el oi e oimii e enkin ha upuilla ja ol a a a i a-
essa almii a ekemään ko jaa ia oimenpi ei ä.
Myös puun käy ö akennusma e iaalina oi o -
a as i kas aa nykyises ä me ki ä äs i. E ilaise sellu-
loosas a ai muis a puukemiallisis a läh öaineis a ehdy
ko kean jalos usas een uo ee älyka ongeis a lääke-
aineisiin ule a a mas i olemaan uo an oagendalla.
Mi en suu ia menes ys uo ei a äl ä alueel a löy yy,
emme ie enkään oi ie ää, mu a on ai an mahdol-
lis a, e ä sellaisia löy yy. Tai sano aan niin, e ä a mas i
löy yy, jos u kimukseen ja uo ekehi elyyn panos e-
aan ii ä äs i. Emme me ule aisuudessakaan pä jää
kokonaan ilman pape ia, jo en a allisen painopape in
ja e ikoispape ienkin uo an o ja kuu. Ei niiden ky-
syn ä ole loppumassa aikka e i uo elajien paino -
umisessa ja mää issä ie ys i apah uukin muu oksia.
Me säluonnon i kis ys- ja e eyskäy öön pe us u ia
pal elui a ja ma kailua me pys ymme myös kehi ä-
mään, jos olemme ii ä än inno a ii isia ja osaamme
ja uskallamme nähdä ämän sek o in kehi ämisen uu-
dessa alossa.
Palaamme ielä a ikkelin alkuosassa esillä ollee-
seen VTT:n iedo eeseen puukui ujen käy ämises-
ä langaksi ja eks iilien uo amiseen. Tällä he kellä
puu illa eks iili ka a a noin 40 % maailman eks ii-
lima kkinois a ja öljypohjainen polyes e i lähes koko-
naan lopu . Selluloosamuun okui ujen osuus on ain
noin 6 %. Puu illan kas a usala maailmassa as aa lähes
Suomen pin a-alaa. Puu illa on kes ä ää ja mielly ä-
p
40
ää, mu a siihen lii yy e äi ä ongelmia. Yksi niis ä on,
e ä unsaan ja hy älaa uisen sadon saaminen aa ii
suu ia esimää iä ja usein myös keinolannoi us a ja
kemiallisia o jun a-ainei a. Vesi on jo ny ja ulee lähi-
uosikymmeninä olemaan ielä suu emmassa mää in
ongelma monilla ä keillä puu illan uo an oalueilla.
Lisäksi puu illan uo an o kilpailee maas a suo aan
uoan uo annon kanssa. Aja usleikkinä mie i äköön,
e ä muun amalla Suomen nykyinen hakkuuylijää-
mä kuiduksi pys y äisiin ko aamaan 20 % maailman
puu illas a. Suomen nykyises ä hakkuuylijäämäs ä
(25–30 miljoonaa kuu iopuume iä/ uosi) oi aisiin
almis aa 5–6 miljoona onnia kui ua. Jos puu illakui-
dun uo an o pienenisi as aa as i, hiilidioksidipääs ö
ähenisi ä 120–150 milja dia onnia ja pel oalaa a-
pau uisi 18–25 miljoonan ihmisen uoan uo annolle.
Lisäksi aa ikoi uminen ähenisi noin 10 %:lla. Tämä ei
ole ehdo us selluun pohjau u an kui u eks iilin mas-
sii isen almis uksen käynnis ämiseksi Suomessa, sillä
sellaise asia o a eollisuus oimijoiden mie i ä iä ja
aa i a paljon sellais a ymmä ys ä ja asian un emus a,
joi a meillä ei ole, mu a onhan se aja usleikkinä kiin-
nos a a.
Maailma on äynnä mahdollisuuksia sille, joka ei
he i ensi koh aamalla o ju nii ä pois mieles ään. Tu-
le aisuuden bio aloudessa me joka apauksessa a i -
semme monia ai an uusia uo ei a ja uo e yhmiä, ja
mone asia ulee aja ella ja ehdä oisin kuin ennen
anhaan. EU:n B idge PPP (Public-P i a e Pa ne -
ship be ween he EU and he Bio-based indus ies
Conso ium BIC) ennakoi, e ä jo uonna 2030 50 %
p
41
Eu oopassa uo e uis a polymee eis ä on biopohjais a.
Miksi ei meilläkin oisi olla osamme siinä bisneksessä?
Kaikkein ä kein asia odella kunnianhimoisen
bio alous ision o eu amiseksi on se, e ä ny on un-
nis e a a me sän a joama mahdollisuus ja a u a a
siihen, nos e a a poli iikkaohjelmissa bio alous ja e i-
yises i me sään pe us u ien uo eiden ja elinkeinojen
kehi äminen siihen asemaan, joka niille kuuluu, ja ä ä
poli iikkaa on seu a a a johdonmukaises i ymmä ä-
en, e ä aluksi a i aan in es oin eja. E i yises i oikein
suunna u u kimus ei ole kulu aan in es oin i ule-
aisuu een.
Viime uosikymmen en aikana, kun IT-huuma
kulki Suomen läpi, osaan kansas a ja moniin polii i-
siin pää äjiinkin pääsi pesiin ymään sellainen asenne,
e ä koska me sä lii yy alku uo an oon, se olisi jollain
a alla ou , jo ain anhanaikais a, jo ain jos a on pääs ä-
ä i i, ähän niin kuin höy ykonees a ai lankapuheli-
mes a ai eneen pe ässä puksu a as a yksinke aises a
kaksi ah imoo o is a. Mikään ei ole lyhy näköisempi
kan a. Jo a edellä isioi u ule aisuus oisi o eu ua,
meidän pi ää apau ua ällaises a aja elus a. Me sä-
ala on ie o ekniikkaa oimakkaas i hyödyn ä ä high
ech -ala niin kuin mikä ahansa muukin, ja suoma-
lais en pe in einen kul uu inen ky ken ä me sään ei
ole heikkou a aan ikkaus, jo a ulee aalia. Jos me
olemme me säläisiä, niin olemme si ä sanan myön ei-
sessä me ki yksessä. Olkaamme si ä as akin, ylpeäs i.
Mu a meidän on panos e a a ii ä äs i u kimuk-
seen. Jos ä ä ei ymmä e ä, haa ee bio alouden au-
audes a oi unoh aa alkuunsa. Me sän kas a aminen
p
48
nakoidulla a alla, me sä uho lisään y ä jonkin e -
an muun muassa en is ä ajumpien my skyjen uoksi,
mu a niin suu e uho , e ä suomalainen puun uo-
an o omah aisi, o a e i äin epä odennäköisiä. Sen
sijaan oisen me siimme kohdis u an uhan eli ie as-
pe äis en me sän uhoojien ilmaan umisen seu aukse
o a a aama oma , koska suomalaise puu ei ä ole
e oluu ion myö ä oinee sopeu ua muual a pe äisin
ole iin uhonaiheu ajiin. Si en niille ei ole kehi yny
puolus usmekanismeja näi ä uusia ulokkai a as aan.
Sen uoksi jopa me sien joukkokuolema o a mah-
dollisia.
Esimakua ie aspe äis en uhonaiheu ajien ai-
ku ukses a puulajien menes ykseen Suomessa on saa-
u 2000-lu un alku uosina ensin Ah enanmaalle ja
si en Manne -Suomeen saapunees a i ä-aasialaises a
saa nensu mas a, jonka akia mone E elä-Suomen
saa nime sä o a kä sinee pahoin. Meillä epidemian
loppu ulos on ielä näkemä ä, sillä saa nen ja sienen
älinen ais elu ja kuu useiden uosien ajan, mu a
esime kiksi Lie uassa se on aunioi anu noin 90 %
saa nime siköis ä. Saa nime sien laaja uhou uminen
on näiden me sien aiku uspii issä elä ien ihmis en ja
ympä is ön kannal a ikä ä muu os, mu a sen aiku us
Suomen me sä alou een on onneksi ähäinen. Tässä
suh eessa paljon aa allisempia uhkia o a esime kik-
si Pohjois-Ame ikas a pe äisin ole a EU:n alueella
jo Po ugaliin le inny män yanke oinen, Suomen
pin a-alan e an Kanadan män yme siä uhonnu
uo is onilu i, Ame ikan länsi annikolla monia puu-
lajeja laho a a Phellinus wei ii sekä lähes koko Pohjois-

p
49
Ame ikan alueella e i män ylajeja au ioi a a ja ap-
pa a lännenpahka uos e.
Näis ä esime kiksi iimeksi maini un iede ään
ole an e i äin ag essii inen me sämännyille, joi a
kas aa Eu oopas a ie yinä jonkin e an myös Poh-
jois-Ame ikassa. Tuuli le i ää lännenpahka uos e a
e i äin ehokkaas i ja pi kiä ma koja, jo en sen saapu-
minen Suomeen joh aisi käy ännössä kaikkien suoma-
lais en män yjen lähes yh äaikaiseen al is umiseen a -
unnalle. Silloin syn yisi lyhyen ajan kuluessa ainakin
useiden kymmenien ja pahimmassa apauksessa jopa
sa ojen miljoonien kuu iome ien män yme sä uho –
siis kymmen- ai sa ake aise me säkuolema e a u-
na pahimpien meillä koe ujen my skyjen seu auksiin.
Niin suu en äkillisen ka as o in jäljil ä kuollei a pui a
uskin pys y äisiin ko jaamaan ii ä än nopeas i, jo-
en e ilaise kuolleella puulla elä ä hyön eise , ku en
pys ynä e äjä, pääsisi ä lisään ymään me sään jää issä
männyn ungoissa. Ne käynnis äisi ä seu annaisepide-
mian, joka appaisi audin sääs ämiä pui a ai ainakin
hidas aisi me ki ä äs i niiden kas ua. Tällaisella uholla
olisi me ki ä ä aloudellise , e eydellise , yh eisölli-
se ja sosiaalise seu aukse .
Me sä uhojen pahimmillaan uo amis a yh eisöl-
lisis ä ja sosiaalisis a ongelmis a an aa jonkinlaisen kä-
si yksen lähes Suomen me säpin a-alan e an kanada-
lais a män yme sää hä i äny uo is onilu i uho. Sen
seu auksena yksin B i iläises ä Kolumbias a on pää-
e y lope aa uo een 2018 mennessä mm. 16 suu -
a sahaa. Niiden ympä ille aken uneiden aajamien
ja kaupunkien alous jou uu lähes ylipääsemä ömien
p
50
aikeuksien e een, kun paikkakunnan ä kein ulonläh-
de ka oaa. Sen seu auksena näissä yh eisöissä elä ien
ihmis en elämäl ä hä iä ä oimeen ulon edelly ykse .
Puukuolemilla oi olla aiku uksia myös ihmis en
e ey een. Niis ä saadaan käsi ys a kas elemalla e ään
aasialaispe äisen hyön eisen, saa nenjalosoukon Yhdys-
alloissa aiheu amia uhoja. Ihmis en e eys ie ojen
e ailun a ulla on oi u osoi aa, e ä puu uhoalueil-
la on ollu yli 6 000 ilas ollises i ylimää äis ä alempiin
hengi ys eihin ja yli 15 000 ylimää äis ä sydän- ja e-
enkie oelimiin lii y ää kuolemaa. Ne ei ä ie en-
kään lii y suo aan me sä uhoihin aan o a seu aus a
me sien ekosys eemipal eluiden ka oamises a ku en
ilman laadun heikkenemises ä sekä me sien hä iämisen
ihmisille aiheu amas a s essis ä. Nämä pohjoisame ik-
kalaise esime ki o a ää i ilan eis a, jollaisen oden-
näköisyy ä ja ennal aehkäisyä Suomessa a kas elen
ja kossa.
Kuinka odennäköinen mus anpuhu a
skenaa io on?
Edellä ku a u pahimma skenaa io un u a sopi an
sa jaan ”uude maailmanlopun ennus ee ”, joi a ei a -
i se o aa sen aka ammin kuin mui akaan as aa ia.
Vali e a as i iime aikoina ke ä y u kimus ie o kui-
enkin ukee käsi ys ä, e ä ie aspe äise uholaise
oi a odella aiheu aa suu en iskin. Tähän ii aa a
EU:n laajuise u kimusohjelma , FORTHREATS ja
DAISIE, jo ka o a osoi anee muual a pe äisin ole i-
en uhoeläin en ja kas i au ien aiheu ajasien en lisään-
p
51
yneen Eu oopassa eksponen iaalises i. Niiden uo a-
man uuden iedon ja ymmä yksen pe us eella näy ää
sel äl ä, e ä jopa ”business as usual” -skenaa iossa myös
Suomen me siin kohdis uu ennemmin ai myöhem-
min samanlainen mi a a me sä uho kuin aiemmin on
kohdis unu esime kiksi Suomenlahden e eläpuolisiin
jala ame siin ai Pohjois-Ame ikan jalopähkinä- ja kas-
anjame siin. Kaikki nämä ie aspe äis en uholais en
aiheu ama audi o a hä i änee isän äpuulajinsa su-
kupuu on pa aalle. Samanlainen kehi ys on jo menos-
sa Eu oopan saa nime sissä. Tässä yh eydessä on myös
huoma a a, e ä Suomessa kuusen, männyn ai koi un
uholla olisi paljon aka amma seu aukse kuin ehkä
missään muussa maailman me ki ä ässä me sämaassa
joh uen aloudellises i ä keiden puulajiemme ähäi-
ses ä mää äs ä ja me säsek o in poikkeuksellisen suu-
es a me ki ykses ä Suomen aloudelle.
Yksi e i yinen ongelma-alue, joka lii yy ähän kes-
kus eluun, on kansain älinen kas ikauppa. Jo yli sadan
uoden ajan on kehi e y jä jes elmiä, joiden a koi-
uksena on es ää uhonaiheu ajien le iäminen kaup-
pakas ien mukana maas a ja maanosas a oiseen. Vaik-
ka ne o a epäilemä ä hidas anee me sä uholais en ja
audinaiheu ajien le iämis ä, ne ei ä kui enkaan ole
pys ynee es ämään uhoja. Päin as oin, e i yises i elä-
ien kas ien kauppa äli ää yhä kiih y ällä ahdilla u-
honaiheu ajia maas a ja maanosas a oiseen.
Esime kiksi uonna 1995 apo oi iin Pohjois-
Ame ikan länsi annikol a odennäköises i alppi uusu-
kaupan mukana saapunu myöhemmin ie aspe äiseksi
osoi au unu Phy oph ho a amo um -munasieni, joka
p
52
on osoi au unu uhoisaksi annikon ammime sille.
Kun se ke an on saapunu maahan, sen i iöi ä le i ä ä
hy in ehokkaas i aimikauppa, au on ai polkupyö än
enkaisiin a unu mu a ja esis ö . Sama mik obi il-
maan ui B i ein saa ille pian Yhdys al ain apah umien
alkamisen jälkeen uonna 2002. Siellä se ei ensin aihe-
u anu juu i minkäänlais a uhoa ammille eikä muil-
lekaan puulajeille yksi äisiä sai as unei a pui a lukuun
o ama a. Mu a si en apah ui jo ain, sillä P. amo um
yh yi ennal a a oi ama a uhoamaan maan japanin-
leh ikuusime siä. Kukaan ei iedä, miksi uho alkoi as a
ii eellä, eikä he i munasienen le iämisen jälkeen. Il-
meis ä kui enkin on, e ä sieni muun ui jollain a alla
e ilaiseksi B i anniaan saapuessaan. Todennäköisimmin
siinä apah ui mu aa io, joka muu i si ä sil ä osin, mi ä
lajeja se oi käy ää isän änään. Kaikkiaan ämän mik o-
bin akia oli uoden 2011 loppuun mennessä Iso-B i-
anniassa kaade u noin kolme miljoonaa leh ikuus a, ja
uho on ja kunu sen jälkeenkin.
Aus alia sijai see muus a maailmas a e illään kes-
kellä al ame a ja ha joi aa maailman iukin a uon i-
ka an eenia. Jokainen Aus aliaan uo u kas i pide ään
piile ien uhonaiheu ajien a al a kaksi uo a ka an-
eenissa. Maanosan luonnolle syn yi ai an uudenlainen
uhka uonna 1912, kun E elä-Ame ikassa ha ai iin
e ään uos esienen sii yneen eukalyp usplan aaseil-
le. Se le isi 1970-lu ulla edelleen Flo idaan, jossa se
aiheu i uhoa e i yises i Aus alias a uodulla kaa na-
my ipuulla. Vuosien mi aan uos e sii yi yhä uusille
isän äkas eille Flo idassa ja on nykyisin suu i ongel-
ma. Uuden askeleen uos e o i uonna 2005, kun se
p
53
ois aiseksi un ema omalla a alla kulkeu ui Ha aijil-
le. Tällöin aus alialaise he äsi ä ja o esi a uos een
mahdollisen le iämisen siel ä Aus aliaan saa a an
uhanalaiseksi koko maan ainu laa uisen kas ilajis on
eukalyp uksineen ja kaa namy ipuineen. Tähän uh-
kaan he a au ui a ajoi amalla kas ikauppaa Ha ai-
jin kanssa sekä ekemällä almiussuunni elman, jonka
mukaises i uos e oli a koi us hä i ää, mikäli se a o-
oimis a huolima a le iäisi maahan. Kaikes a äs ä huo-
lima a eukalyp uksen uos e saapui Aus aliaan ain
iisi uo a myöhemmin ja aloi i kehi yskulun jo a on
ku a u ekologiseksi holokaus iksi. Tänä uonna 2013
on ullu ie o, e ä eukalyp us uos e on edenny E elä-
A ikan eukalyp usplan aaseille ja luonnonme siin.
Myös Suomi ha joi aa kansain älis ä kas ikaup-
paa. Me sä aimia uodaan käy ännössä ain lähialueil a,
mu a ko is ekas eja kau a maailman. Kaupunkipui-
a mik obeja kuhise ine juu ipaakkuineen uodaan
Tanskas a. Näin sii ä huolima a, e ä iedämme keski-
eu ooppalais en aimi a hojen ole an lähes äysin saas-
unei a Phy oph ho a-mik obeilla, eikä siel ä ole käy än-
nössä saa a issa juu i lainkaan näis ä mik obeis a apai a
aimia. To jun a oimien akia nämä mik obi esiin y ä
aimi a hoilla piile inä, eikä no maali kas in a kas us
si en löydä nii ä aan ne saa a kaupankäynnin edel-
ly ämän kas ipassin helpos i. In ek oi uneiden aimien
sii y yä luon oon nämä mik obi i kis y ä ja aihe-
u a a isän äkas eille audin, joka is u us a seu aa ien
uosien aikana joko appaa puu ai ainakin aiheu aa
niiden unkoihin ummia uo a ia laikkuja. Saksalai-
nen u kija Thomas Jung onkin ennus anu , e ä pyö-

p
54
kin ule aisuus aloudellises i me ki ä änä puulajina
on aka as i uha una. Ruo salainen me säpa ologi
Rim ys Vasai is puoles aan on odennu , e ä ule ai-
suudessa ammi unne aan puuna, joka yleensä näy ää
jo enkin änsis yneel ä.
Eu oopan unionissa nykyinen kas in uhoojien o -
jun a pe us uu e i yisen aa allisiksi uhonaiheu ajiksi
epäil yjen ns. ka an eenilajien lis oihin. Näissä lis oissa
maini ujen lajien esiin ymis ä kauppakas eissa al oo
kussakin maassa i anomainen, Suomessa Elin a ike-
i as o E i a. Mikäli a kas e us a kas ima e iaalis a ei
löydy uhonaiheu ajaa, kas ie ä saa niin sano un kas-
ipassin, jossa se ode aan e eeksi eikä sen kauppaa-
miselle al akunnan ajojen yli ole es ei ä. Koska kaikki
uhonaiheu aja ei ä aina näy, nykyinen jä jes elmä
uo aa kuin seula iippuma a sii ä, kuinka huolellises i
i anomaise hoi a ansa eh ä änsä. E i yisen ongel-
mallisia ässä suh eessa o a laji , joilla on pi kä la en -
i eli oi ee on aihe sekä laji , joiden kas a uksessa on
käy e y o jun a-aine a, joka on ehkäissy oi ee , mu -
a ei appanu niiden aiheu ajaa.
Vielä aka amman ongelman nykyiselle kas in a -
kas ukselle aiheu a a sellaise kas i au ien aiheu aja ,
jo ka ei ä läh ömaassaan aiheu a luonnolliselle isän-
äkas illeen me ki ä iä oi ei a, mu a o a aa allisia
jollekin kohdemaassa kas a alle kas ilajille. Vaka ien
uhojen puu uessa näi ä lajeja ei osa a ki ja a ka an ee-
nilis oihin, eikä nii ä si en huomioida e si äessä aa al-
lisia audinaiheu ajia kauppakas ien joukos a. Näin ne
oi a apaas i kulkea kansain älisen kaupan mukana,
kunhan kas ien yleiskun o on hy ä.
p
55
Tällais en un ema omien audinaiheu ajien iski
on aikojen kuluessa osoi au unu jopa me ki ä äm-
mäksi kuin ka an eenilis oille me ki yjen kas i au-
dinaiheu ajien aiheu ama iski . Suu in osa his o ian
me ki ä immis ä me sä uhois a on ollu seu aus a ie-
eelle aiemmin un ema omien audinaiheu ajien il-
maan umises a uudelle maan ie eelliselle alueelle. Esi-
me kiksi 1900-lu un alkupuolella ame ikankas anjan
hä i äny I ä-Aasias a pe äisin ollu kas anjansu ma
sekä 1900-lu ulla Eu oopassa ja Pohjois-Ame ikassa
hollanninjala a audin aiheu anee i ä-aasialaispe äi-
se siene oli a ie eelle un ema omia ennen laaja-
mi ais en uhojen ilmaan umis a. Samoin useimma
pa haillaan menossa ole ien sieni uhojen aiheu aja ,
ku en i äisen Välime en annikoiden pla aaneja jou-
koi ain uhoa a Ce a ocys is pla ani, USA:n länsi an-
nikon me siä un ele a jo maini semani ammen äk-
kikuolema ja Eu oopassa kokonaisia me siä uhonnu
saa nensu ma o a aiemmin un ema omien lajien
aiheu amia.
Vielä aikeammin ennakoi a ia o a hyb idilaji ,
joi a syn yy e i maan ie eellisel ä alueel a pe äisin ole-
ien lähisukuis en lajien kohda essa oisensa. Tällaisis a
audinaiheu ajis a unne uin on Keski-Eu oopan joen-
an alepikoi a uhoa a Phy oph ho a alni, joka syn yi
muu amia uosikymmeniä si en keskieu ooppalaisilla
aimi a hoilla kahden oisiinsa koske uksiin jou uneen
lajin is ey yessä. Samankal ainen on pohjoisame ikka-
laisen ja eu ooppalaisen juu ikää än is eymä, joka pa -
haillaan aiheu aa aka aa uhoa I alian länsi annikon
männiköissä.
p
56
Edellä ki ja uis a syis ä on sel ää, e ä i anomais-
en al on aan pe us u a nykyisenkal ainen kas i-
kaupassa kulke ien uhonaiheu ajien al on a ei es ä
edellä hahmo elemani mus anpuhu an skenaa ion o-
eu umis a, aan se apah uu meilläkin ennemmin ai
myöhemmin.
Kuinka mus anpuhu a skenaa io
äl e ään?
Yhdessä Me lan anhemman u kijan Michael Mülle-
in ja p o esso i Jussi Uusi uo en kanssa olemme poh-
inee , mi en edellä ku a u pelo a a skenaa io oi-
aisiin äl ää. Läh ökoh ana olemme odennee , e ä
iimeis ään Aus alian eukalyp us uos e-esime kki on
osoi anu , e ei ä edes i anomaiskon olloinnin kan-
nal a edullinen maan ie eellinen sijain i, ää immilleen
i i e y o jun a oime ja ie oisuus uhas a es ä kas in-
uhoojien kulkeu umis a kansain älisen kas ikaupan
mukana. Tässä alossa aja us, e ä Eu oopan kal aisella
a oimella niemimaalla oi aisiin es ää laajami aise u-
ho pelkän al onnan ja i anomais oiminnan a ulla, ei
ole usko a a. Se on pään pis ämis ä pensaaseen aka-
an uhkan edessä.
Kansain älisessä kas ikaupassa oimijoina o a kas-
eja kulje a a y i ykse ja niissä oimi a ihmise . Ny-
kyisessä jä jes elmässä heidän ainoana kas in e ey een
lii y änä eh ä änään on huoleh ia sii ä, e ä kauppa a-
a alla on kas ipassi. Sen lisäksi heille muodos aa kau-
pallisen iskin sa unnainen aja al on a, joka aa allisia
ka an eenilajeja löy äessään saa aa pysäy ää kas ie än.
p
57
Kaikkiaan kauppiaan iski on kui enkin olema on
suh eessa ahingollis en eliöiden mahdollises i aiheu -
amiin uhoihin. Näin hänellä ei ole mi ään odellis a
kannus e a olla kiinnos unu kauppaamiensa kas ien
mukana kulkeu u is a uhoeliöis ä.
Koska edellä ki joi e un mukaises i pelkkä i an-
omais al on a ei ilmisel äs i ii ä es ämään uhoeliöi-
den kulkemis a kas ikaupan mukana, olisi alalla oimi-
a y i ykse a alla ai oisella saa a a kiinnos umaan
oimi amansa a a an mukana liikku ien uhonaihe-
u ajien pysäy ämises ä. Toisin sanoen kas in e eyden
aalimises a ulisi ehdä kansain älisen kas ikauppiaan
kannal a a ionaalis a oimin aa osoi amalla sii ä suo-
aan y i yksen uloksessa näky ä aloudellinen hyö y
joko po kkanan, kepin ai niiden yhdis elmän a ulla.
Yh eiskunnan kannal a kas in e eyden aali-
mises a koi u a hyö y pe us uu aiheu u ien uhojen
äl ämiseen. Kansain älisen kas ikaupan aiheu ama
uho ja niiden o jun a o a aloudellises i e i äin
me ki ä iä. Esime kiksi Go lannin saa elle le isi joi-
ain uosia si en hollanninjala a au i, jonka aiheu a-
mien uhojen on lasken ape us eis a iippuen a ioi u
aiheu a an uosi ain 8–215 miljoonan eu on kus an-
nukse . Kanadassa on puoles aan laske u, e ä neljän
me ki ä immän ie aspe äisen uholaisen aiheu ama
kus annukse o a uosi ain noin 165 miljoonaa eu-
oa. Yhdys alloissa muual a ko oisin ole ien uhonai-
heu ajien on laske u aiheu a an 2,1 milja din dolla-
in uo uise appio me sä aloudelle.
Myös uhon jälkien ko jaaminen on kallis a:
1900-lu ulla Yhdys alloissa e i iin maas a alkomän-

p
65
Suomen me sänomis us akenne a on iime uosi-
na ja ku as i ali e u epä a koi uksenmukaiseksi.
Tila o a liian pieniä, hakkuukoh ee hajallaan. Se lisää
ko juun ja hoidon logis iikkakus annuksia. Ei kui en-
kaan ole sa umaa, millainen Suomen me sänomis us-
akenne on ällä he kellä, aan siihen o a aiku anee
ko imaise ja maailmanlaajuise aloudellise ekijä sekä
maassa ha joi e u alouspoli iikka. Niin on myös ule-
aisuudessa. Si ä saa mi ä ilaa. Me sänomis ajia on ällä
he kellä 630 000 henkeä, mikä on 12 p osen ia Suo-
men äes ös ä. Mihin suun aan me sänomis ajakun a
on kehi ymässä? Millaisin poli iikka oimin kehi ys ä
saa aisiin ohja ua halu uun suun aan?
Suomessa me sä o a suu el a osin yksi yishenki-
löiden omis uksessa. Se un uu meis ä luonnollisel a,
mu a ei ole lainkaan i ses ään sel ää, kun ka so aan
ilanne a muualla maailmassa. Niin ei äl ämä ä oli-
si meilläkään, jos kaksi suu a a allis en yksi yishen-
kilöiden – alonpoikien ja - y ä ien – maanomis us a
iepo ellu a ismiä, eodalismi ja sosialismi olisi a juu -
unee his o ian saa ossa Suomeen. Sil i molemmilla
on ollu ja on edelleen aiku uksensa. Suomen ilanne
juon aa juu ensa maan asu ushis o ias a.
Feodalismi joh i esime kiksi Keski-Eu oopassa sii-
hen, e ä maa oli a aikoinaan pääosin k uunun, aa-
p
66
elissukujen, ki kon ja luos a ien hallussa. Feodalismi
uo i Suomeenkin aikanaan suu maanomis ajia, mu a
iimeis ään 1700-lu un puoli älin jälkeen alonpoi-
kien asema alkoi oleellises i ah is ua. Si ä ah is i
muun muassa isojako, joka yhdis i alojen pel osa a
yh enäisiksi pel okokonaisuuksiksi.
1757 Ruo si-Suomessa al iopäi illä hy äksy yä
isojakoa pe us el iin nimenomaan äes önkas un lisää-
misellä ja elinkeinojen edis ämisellä. Si ä ennen ilojen
jakaminen oli ollu hy in hankalaa, pel oja oli iljel y
hankalan sa kajaon mukaises i, eikä kylien ähäa oi-
sia me siä ollu i allises i edes jae u e i aloille. Pel o-
jen käy ö oli siksi a sin eho on a ja me siä saa e iin
käy ää jopa ah imman oikeudella.
Isojaossa pel ojen sa kajaos a luo u iin ja ilojen
aja me ki iin myös me siin sekä pii e iin ka oille.
Näin me sien omis usoikeus pe us ui ja kossa i allisiin
asiaki joihin. Uusia iloja muodos e iinkin ahke as i
seu aa a uosikymmene . Lisäksi a allisillekin aloille
ale iin muodos aa uok a iloja, o ppia. Isojaon lisäksi
kuningas Kus aa III:n yhdis ys- ja akuuski jaa uodel-
a 1789 oidaan pi ää alonpoikien yksi yisomis usoi-
keuksien sine inä.
Kuohu alla 1900-lu ulla pien ila al aisuuden kas-
ua aiheu i pai si so ien jälkeinen asu us oimin a myös
sosialismin paine. Vuonna 1918 hy äksy y ns. o ppa-
ilaki an oi o ppa eille ja mäki upalaisille oikeuden
lunas aa uok a-alueensa. Lunas usoikeu aan käy i
46 645 o ppa ia ai lampuo ia ja 45 580 mäki upalais-
p
67
a. Maa a lunas e iin 910 000 heh aa ia, jo en uusien
ilojen keskikoko oli ain kymmenen heh aa in luok-
kaa. Alas a unsas neljäsosa oli iljel yä.
Koska maanomis us, kauppa ja y i ys oimin a o a
Suomessa pe in eises i pe us unee yksi yisomis uk-
seen, kolmas ismi, kapi alismi on oiminu enemmän
ai ähemmän muiden ismien aus alla, jopa älillä pii-
lou uen, mää i ämässä uo eiden, pal elujen sekä uo-
an opanos en eli maan, yön ja pääoman kysyn ää ja
a jon aa.
Me sänomis ajakunnan kehi ys ä on u ki u Suo-
messa e i yises i 1970-lu ul a alkaen. Tuolloin eknolo-
ginen muu os oli jo muu anu niin kuin on edelleen-
kin muu amassa adikaalis i maaseudun elinkeinojen
asemaa ja pe in eisen maa alous yön kysyn ää. Samaan
aikaan julkise meno oli a kas ussa ja myös muu a-
massa yön a jon aa koulu uksen kau a.
Uusimman Me sän u kimuslai oksessa ehdyn
me sänomis aja u kimuksen Suomalainen me sän-
omis aja 2010 mukaan me sä o a sii ynee omis a-
jal a oiselle useimmi en pe in önä (45 p osen ia) ai
sukulaiskaupoin (40 p osen ia). Lopuilla kuudesosalla
me sis ä omis aja on aih unu ei-lähisukulais en äli-
sin kaupoin. Si en aikka neljällä ilalla iides ä ei enää
ha joi e akaan maa alou a ja kolmasosa me sänomis-
ajis a asuu e äällä me sis ään, me sien omis uksessa on
yhä unsaas i Eino Ju ikkalan aikoinaan ku aamia a-
lonpoikaisen maanomis uksen pii ei ä.
p
68
Ennus aako koko äes ö myös
me sänomis ajakun aa?
Kun me sänomis uksen kehi ys endi o a ollee
u kijoiden a kassa seu annassa jo 40 uoden ajal a,
endejä on myös py i y ennus amaan e eenpäin. Vii-
meisimmän ällaisen ennus een o a ehnee Heimo
Ka ppinen ja Magnus Ahlbe g, jo ka ennus i a uon-
na 2008 ilmes yneessä Me sä ie een aikakauski jan a -
ikkelissaan me sänomis us aken een kehi ys ä käy ä-
mällä seli äjinä yleisiä äes ön kehi yskulkuja ja näis ä
eh yjä ennus ei a. Tulos en mukaan me sänomis ajissa
on koko äes öä enemmän iäkkäi ä, miehiä, eläkeläisiä
ja maa alousy i äjiä ja heidän koulu us asonsa on koko
äes öä heikompi. Näis ä e ois a huolima a e ilaise
muu os endi oi a olla yh eisiä koko äes ön kanssa.
Muu os endien yh ene äisyysaja ukseen pe us u-
en Ka ppinen ja Ahlbe g ennus i a me sänomis aja-
kunnan akenne a uosille 2010 ja 2020 malli amalla
pe äkkäis en me sänomis aja u kimus en ha ain oja
suh eessa Tilas okeskuksen ke äämiin koko äes öä kos-
ke iin ha ain oihin ja äes ö aken ees a eh yihin en-
nus eisiin. Teh yjä ennus ei a pys y iin peilaamaan no-
peas i Suomalainen me sänomis aja 2010 - u kimuksen
uloksia as en, ja osoi au ui, e ä ennus ee oli a oi-
keasuun aisia, ja e i äin usein oikeaan osunei a. Toisi-
naan ennus ee oli a a o aisia odelliseen kehi ykseen
e a una: esime kiksi me sänomis ajien keski-ikä oli
noussu jo uonna 2009 noin 60 uo een ja ämän
iän yli äneiden osuus 56 p osen iin, kun ennus een
p
69
mukaan näin olisi pi äny käydä as a uonna 2020.
Samoin niiden me sänomis ajien osuus, joilla ei ollu
mi ään amma illis a koulu us a, oli ähen yny sel äs i
ennus e a nopeammin.
Olisiko ennus ei a oinu ielä pa an aa? Tehdyis-
sä ennus eissa me sänomis ajakunnan akennekehi ys
suh eessa muuhun äes öön o e iin anne una, eikä a-
kennekehi ykseen joh aneisiin aloudellisiin ai muihin
syihin kiinni e y juu i huomio a. Tä ä ko os aa myös
se, e ä ennus ee eh iin suo aan me sänomis ajien lu-
kumää äosuuksille eikä heidän ilojensa me säaloilla
paino e uille osuuksille. Kui enkin äes ön elinkeino-
akenne ja muu oliike iippu a suu es i aloudellisis-
a ekijöis ä ja me sä aloudessa ilan me säala on ai an
keskeinen aloudellinen ekijä.
Ilmiöiden unnis aminen
Monil a unoh uu usein, e ä as a me sä eollisuuden
nousu eilu sa a uo a si en lisäsi sel äs i me sien
a oa ja me sä alous yön kysyn ää. Samalla me sien
a onnousu muu i me sänomis ajakunnan kehi ys ä
ja Suomen alouspoli iikkaa. Viime uosisadan alku-
puoliskon pien ila al aisessa Suomessa ii i yö oimaa
me sä öihin ja me sä yö oli maaseudun asukkaille äl -
ämä ön osa elan oa. Pui a ei olisi saa u edes liikkeelle
ilman pien ilojen yö oimaa.
Va sinkin 1950-lu ul a alkaen eknologinen ke-
hi ys alkoi kui enkin oimakkaas i muu aa ilanne a.
Ensin hä isi ä pokasaha ja ki ee moo o isahojen

p
70
ilal a, si en he ose puunkulje ukses a ja nykyisin
puunko juus a o a hä innee lähes ulkoon moo o-
isaha kin. Näi ä ko aamaan uli a me sä ak o i
sekä hakkuukonee , joiden käy ö pe us ui ila ason ai
me sä ilan omis ajan ilauksen sijas a puun os ajan i-
laamaan u akoi sija yöhön. Näin pys ykauppojen osuus
kas oi ja hankin akauppojen äheni.
Maa- ja me sä alouden öis ä jäi uo ama omaksi
paljon maaseudun yö oimaa. Kysyn ää löy yi Ruo sin
eh ail a ja Suomen kaupungeis a. Maalais äki äheni,
mu a yllä äen samaan aikaan e i yises i 1970-lu ulla
Suomeen muodos e iin 60 000 uu a me sä ilaa. Tä-
män ilmiön syihin pala aan esi yksessä hieman uon-
nempana. Joka apauksessa ä ä oi suu uusluokka-
na e a a 1920-lukuun (110 000 ilan lisäys), jolloin
o ppa ilaki kas a i pien ilallis en joukkoa melkein
ke a ysäyksellä ai 1940- ja 1950-lukuihin (80 000
ilan lisäys), jolloin sii olaisia asu e iin so ien jäljil ä.
Kaikki nämä 1900-lu un kolme ilojen pi s ou umis-
jaksoa kes i ä 10–15 uo a, minkä jälkeen uusien i-
lojen muodos aminen mal illis ui.
1990-lu ul a alkoi uusi kehi ys. Maa alousy i äjä
ja maa alou a ha joi ama oma me sä ilanomis aja
oli a siihen as i ollee molemma keskimää in hieman
yli 50- uo iai a, mu a 1990-lu ulla kehi ys e iy yi.
Maa alou a ha joi ama oma me sä ilanomis aja oli-
a kin nykyis ä edel ä än, Suomalainen me sänomis a-
ja 2000 - u kimuksen pe us eella yh äkkiä keskimää in
63- uo iai a, kun maa alousy i äjien keski-ikä oli 49
uo a. Tämä sama e o on säilyny myös 2000-lu ulla
p
71
si en, e ä Suomalainen me sänomis aja 2010 - u ki-
muksessa me sä ilanomis aja oli a keskimää in 62- ja
maan iljelijä 53- uo iai a. Me sänomis ajien ikään y-
minen on ongelmallis a, sillä useiden u kimus en mu-
kaan se ähen ää me sä aloudellis a ak ii isuu a.
Talouspolii is en pää ös en
unnis aminen
1700-lu un puoli älissä Ruo si-Suomessa eh y iso-
jako ja saman uosisadan lopulla Kus aa III:n yhdis-
ys- ja akuuski ja ah is i a meillä nykyisin melkein
i ses ään sel äl ä un u an maan alonpoikaisen omis-
usoikeuden. Viimeise kin ilojen jakamis ajoi ukse
pois e iin Suomes a 1900-lu un alus a, mu a ajoi-
us en pu ku ei joh anu äli ömiin muu oksiin i-
lojen lukumää ässä. Me säyh iöiden maanhankin aa
ajoi e iin uonna 1915, mikä pysäy i niiden me -
sänomis uksen kas un. Myöhemmin apain kaupoin
eh ä ää maanhankin aa ielä ajoi e iin maa alous-
y i äjien eduksi, ja nämä mää äykse kumo iin as a
1990-lu un lopulla.
Maa e ois a luopumisen jälkeen me sä alouden e-
o us alkoi 1920-lu ulla pin a-alape us eisena. Silloin
myös luo u iin älssi ilojen aiemmas a e o apaudes a.
Ajan myö ä pin a-ala e o us monimu kais ui ja samaan
a iope us aan lii e iin myös a allisuus e o us ja pe-
in ö- ja lahja e o us. Oleellisin a on huoma a, e ä
uo een 1992 as i lähes kaikki me sä alouden e o oli a
p og essii isia odellisis a ulois a iippuma omia omaisuus-
p
72
e oja. Näin ollen ilan me säalan kas u lisäsi iimeisen me -
säheh aa in e o asi us a.
Vuonna 1993 sii y iin pin a-ala e o ukses a o-
dellis en ulojen e o ukseen. Puun myyn i ulo e-
o ukseen käy ööno ossa oli sii ymäkausi uosina
1993–2005. Siinä me sä alouden ulo käsi e iin pin a-
ala e o uksen apaa omaisuuden uo amiksi ja e o-
us mää i el iin pääoma ulo e o ukseksi uudis uksen
yhden keskeisen mallin, Ruo sin me sä e o uksessa
käy e yn elinkeino oiminnan sijas a. Puun myyn i u-
lo e o ukseen sisälly e iin kui enkin Ruo sin mallin
mukainen me sä ähennys, jo a laajenne iin uonna
2008. A onlisä e o uksen samoin kuin uude maa-
alouden ukijä jes elmä oi maa- ja me sä alou een
jäsenyys Eu oopan unionissa uonna 1995. E illises ä
a allisuus e o ukses a luo u iin uoden 2005 jälkeen.
Tilojen myynnin nykymuo oinen luo u us oi -
o e o us o e iin käy öön as a 1980-lu un lopulla.
Samaan aikaan sii y iin pe in ö- ja lahja e o uksessa
käypien a ojen eli odennäköis en luo u ushin ojen
käy öön aikaisempien e o usa oihin pe us uneiden
a ioiden sijas a. Vuodes a 1979 pe in ö- ja lahja e o-
uksen huojennukse o a koskenee ak ii imaa iloja
ja y i yksiä, mu a ei ä maa alou a ha joi ama omia
me sä iloja.
Me sä alouden ukijä jes elmä akenne iin
1960-lu ulla ukemaan me säpoli iikan muu os a eli
uusien eknologioiden ja uo an omene elmien käy -
ööno oa me sä aloudessa. Tukipoli iikka on ja kunu
suunnilleen samalla asolla nykypäi ään as i, mu a uen
p
73
kohdis uminen on muu unu ajan myö ä. Maa alous-
y i äjien eläke akuu ukse eli MYEL- akuu ukse
o e iin käy öön 1970-lu un alus a. MYEL- akuu-
ukse sisäl ä ä myös me sässä eh ä än yön, mu a
sil i me sä ilanomis ajilla ällaisia eläke akuu uksia on
hy in ähän.
Yh eisö e o ja pääoma ulo e oas ee e iy e iin
oisis aan uonna 2005, mis ä alkaen osakeyh iö o a
alkanee muu ua a allisillekin me sänomis ajille yhä
houku ele ammiksi. Myös yh eisme sien pe us amis a
ale iin kannus aa ulo e oeduin uodes a 2005 alkaen,
ensin epähuomiossa ja sen jälkeen pääoma ulo e oas-
e a alemmalla 28 p osen in kiin eällä yh eise uus e-
okannalla.
Ilmiöiden ja alouspoli iikan
yhdis äminen
Maailmanlaajuis en akenne ekijöiden oidaan ole aa
aiku a an e i maihin melko yh ene äs i, jo en a-
louspolii is en pää ös en aiku uksia oidaan a ioida
e aamalla näiden maiden me sänomis us aken ei a.
Suomelle luon e an e ailukumppanin muodos aa
Suomen a oin isojaossa kiin eis ö aken eensa saanu
Ruo si, jossa kui enkin maanomis us a säädellään ajoi-
uksin huoma a as i enemmän kuin Suomessa.
Ruo sissa maa- ja me sä alouden sään elyn a -
koi uksena on elinkeinon edis äminen säily ämällä
elinkelpoise maa- ja me sä ila . Täs ä syys ä esime -
kiksi ilojen jakaminen on e i äin hankalaa. Ruo sis-