LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
LUT School o Ene gy Sys ems
LUT Sähkö ekniikka
Olli Haakana
PAIKKATIETOAINEISTOJEN JA AVOIMIEN TIETOLÄHTEIDEN
HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖVERKKOJEN PITKÄN AIKAVÄLIN
SUUNNITTELUSSA
Työn a kas aja : P o esso i Ja mo Pa anen
TkT Jukka Lassila
Työn ohjaaja : TkT Jukka Lassila
DI Ville Tikka
TIIVISTELMÄ
Lappeen annan eknillinen yliopis o
LUT Ene giajä jes elmä
LUT Sähkö ekniikka
Olli Haakana
Paikka ie oaineis ojen ja a oimien ie oläh eiden hyödyn äminen sähkö e kkojen pi kän
aika älin suunni elussa
Diplomi yö
2018
63 si ua, 32 ku aa, 2 aulukkoa ja 3 lii e ä
Ta kas aja : P o esso i Ja mo Pa anen
TkT Jukka Lassila
Ohjaaja : TkT Jukka Lassila.
DI Ville Tikka.
Hakusana : A oime aineis o , Sähkö e kkojen suunni elu, Sähkö e ko , Paikka ie oaineis o
Eu oopan Unionin (EU) Inspi e-di ek ii in ja sen pohjal a ki joi e un paikka ie oin as uk uu i-
lain johdos a In e ne is ä on nykyään saa a illa paljon a oimia paikka ie oaineis oja. Laki
el oi aa i anomais aho julkaisemaan siellä mää i elly ie oaineis o a oimina. Näi ä
aineis oja on monen muo oisia ja kokoisia eikä niiden yh eiskäy ö äl ämä ä ole yksiseli eis ä
ja helppoa.
Tämän diplomi yön a koi uksena oli sel ää mi ä a oimia aineis oja ja paikka ie oaineis oja on
saa a illa, ja kuinka ne saadaan o e ua käy öön osaksi sähkö e kkojen suunni elup osessia.
Aineis oja on e si y In e ne is ä pal eluis a, jo ka oi a olla aineis ojen uo ajien omia ai
Maanmi auslai oksen (MML) pal elus a. Aineis ojen käy e ä yy ä u ki iin ekemällä niiden
ja e kko ie oyh iöil ä saaduilla aineis oilla analyyseja.
Työ ä eh äessä löyde iin usei a suunni elun ueksi käy ökelpoisia paikka ie oaineis oja, jois a
mone oli a al ion e i i as ojen julkaisemia. Työssä esi ellään joi ain aineis oja sekä niiden
ajapin oja. Työssä näy e ään esime kinomaises i, kuinka aineis oja pys y ään hyödyn ämään
analyyseihin sähkö e kkojen suunni elun ukena.
ABSTRACT
Lappeen an a Uni e si y o Technology
LUT School o Ene gy Sys ems
LUT Elec ical Enginee ing
Olli Haakana
U ilisa ion o spa ial da a and open da a in planning o dis ibu ion ne wo ks
Mas e ’s hesis
2018
63 pages, 32 igu es, 2 ables ja 3 appendices
Examine s: P o esso Ja mo Pa anen
D. Sc.(Tech.) Jukka Lassila
Supe iso s: D. Sc(Tech.) Jukka Lassila
Ms. Sc.(Tech) Ville Tikka
Keywo ds: Open da a, Planning o ne wo ks, Elec ici y ne wo ks, Dis ibu ion ne wo ks
A e Eu opean Union’s (EU) Inspi e-di ec i e had been published and a law abou geog aphic
in o ma ion in as uc u e was issued in Finland a lo o spa ial da a has been published on he
In e ne . The law obliges au ho i ies and public agencies o publish many spa ial da a se s as
open da a. These da a se s a y a lo and hey a e no gua an eed o be easy o use.
This hesis analyses wha kind o open da a se s ha e been published and i hey could be use ul
in he planning o dis ibu ion ne wo ks. Mos o he da a se s a e published on he agencies’
own in o ma ion se ice o Maanmi auslai os (MML) main ained se ice.
Many use ul da a se s we e ound and mos o hem we e published by na ional agencies. This
hesis in oduces some da a se s and hei in e aces. The e a e also examples o how o u ilise
he da a se s in planning o dis ibu ion ne wo ks.
ALKUSANAT
Tämä diplomi yö eh iin Lappeen annan eknillisen yliopis on sähköma kkinalabo a o iolle
osaksi Haja-asu usalueiden sähkö e kko ja sähköasiakas 2030 -p ojek ia. P ojek i on
yh eis yöhanke neljän suu en jakelu e kkoyh iön, Jä i-Suomen Ene gia Oy:n, Kymenlaakson
Sähkö e kko Oy:n, PKS Sähkönsii o Oy:n ja Sa on Voima Ve kko Oy:n kanssa. Olen kii ollinen
mahdollisuudes a saada ehdä diplomi yö äs ä mielenkiin oises a sel i ykses ä.
Haluan kii ää ohjaajiani Jukka Lassilaa ja Ville Tikkaa sekä muu a Sähköma kkinalabo a o ion
äkeä hy is ä neu ois a ja ideois a yön loppuunsaa amiseksi. Lisäksi haluan kii ää
y öys ä ääni sekä ys ä iäni kil a-ak ii iajal ani Sähkö eekka eiden yhdis ys y:ssä. Sä ky on
a jonnu seu aa ja mielekkäi ä kokemuksia koko opiskeluideni ajan.
Olli Haakana
Lappeen annassa 29.8.2018
5
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ
ABSTRACT
ALKUSANAT
SISÄLLYSLUETTELO
SANASTO
1 JOHDANTO ...................................... 8
1.1 Inspi e-di ek ii i.................................. 8
1.2 Diplomi yön a oi ee ............................... 9
1.3 Diplomi yön o eu us ............................... 11
2 JAKELUVERKKOJEN SUUNNITTELU JA TOIMIALAN TRENDIT . . . . . 12
2.1 Jakelu e kkojen suunni elup osessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.2 Sähkö e konelinkaa i............................... 14
2.3 Ve kkoliike oiminnan kehi ys endi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
2.3.1 Sähkönlaa u................................ 14
2.3.2 Sähkönjakelu e kkoliike oiminnan al on a . . . . . . . . . . . . . . . 15
2.3.3 Maakaapeloin i .............................. 16
2.3.4 Muu sähkön a peen muu os ekijä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
2.3.5 A oime aineis o kehi ys endien näkökulmas a . . . . . . . . . . . . . 18
2.4 Paikka ie ojä jes elmä sähkö e kkojen suunni elussa . . . . . . . . . . . . . . 19
2.5 Ve kko ie ojä jes elmien ule aisuuden a pei a . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
3 SÄHKÖVERKKOJEN SUUNNITTELUA JA OMAISUUDEN HALLINTAA
TUKEVATAINEISTOT ............................... 21
3.1 Aineis ojen käy öoikeude ja lisenssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
3.1.1 CCBY4.0-lisenssi............................ 22
3.1.2 GNUGPL-lisenssi............................ 22
3.1.3 Väes ö ekis e ikeskuksen lisenssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
3.2 Henkilö ie olaki.................................. 23
3.3 Aineis ojenjulkaisija ............................... 24
3.3.1 Maanmi auslai os............................. 24
3.3.2 Väes ö ekis e ikeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
3.3.3 Tilas okeskus ............................... 26
3.3.4 Suomen ympä is ökeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
3.3.5 Ilma ie eenlai os ............................. 27

6
3.3.6 T a i.................................... 27
3.3.7 Luonnon a akeskus............................ 27
3.3.8 Ene gia i as o............................... 27
3.3.9 Geologian u kimuskeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
3.3.10Asemakaa a ............................... 28
3.3.11Ve kkoyh iö aja ............................. 28
3.3.12 Yh een e o aineis ojen julkaisijois a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
3.4 Diplomi yön esime keissä käy e y aineis o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
3.5 Suunni elup osessin kehi ysmahdollisuude ja a oime aineis o . . . . . . . . 30
4 AINEISTOJEN RAJAPINNAT JA HYÖDYNTÄMINEN . . . . . . . . . . . . . 31
4.1 QGIS ....................................... 33
4.1.1 QGIS:n oimin a ............................. 33
4.1.2 Rapo i .................................. 35
4.2 Tie okan a aineis ojen yh eiskäy ön helpo amisessa . . . . . . . . . . . . . . . 36
4.3 Maanmi auslai oksen maas o ie okan a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
4.4 Aineis ojen ongelmakoh ia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
4.5 Muu yökalu ................................... 40
5 ANALYYSEJÄ..................................... 41
5.1 Uusien ja pu e ujen lii ymien u kiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
5.2 Rakennus en ka o ja au inkoene gian asen amispo en iaali . . . . . . . . . . . 43
5.3 Sähköjoh ojen sijain i suh eessa Geologian u kimuskeskuksen maape äaineis oon 47
5.3.1 Tie suh eessa maape äaineis oon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
5.4 Teho ja ene giakäy ä QGIS-ympä is össä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
5.5 Suunni elmaesime kki............................... 54
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
6.1 Aineis ojen saa a uus, ka a uus ja muo o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
6.2 Tulos enhyödyn äminen ............................. 57
6.3 A oin en paikka ie oaineis ojen käy ööno o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
6.4 Ja ko u kimuskysymykse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
6.5 Koo dinaa ijä jes elmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
LIITTEET
Lii e I Val on amene elmä sähkönjakelu
Lii e II C ea i e Commons -lisenssin alin ap osessi
Lii e III Nimeä 4.0 Kansain älinen (CC BY 4.0)
7
Sanas o
AMR Au oma ed Me e Reading, au omaa inen mi a in luen a
CC BY 4.0 C ea i e Commons Nimeä 4.0 -käy ölupa
CLC Co ine Land Co e , maanpei eaineis o
COP Lämpöke oin, Coe icien O Pe o mance
ETRS-TM35FIN Eu opean Te es ial Re e ence Sys em -TM35FIN
EU Eu oopan Unioni
EV Sähköajoneu o
FIAS F ank u Ins i u e o Ad anced S udies
GIS Geog aphic in o ma ion sys em, paikka ie ojä jes elmä
GNU GPL GNU Gene al Public License
GTK Geologian u kimuskeskus
Inspi e-di ek ii i In as uc u e o Spa ial In o ma ion in Eu ope
JSE Jä i-Suomen Ene gia Oy
Juh a Julkisen hallinnon ie ohallinnon neu o elukun a
KKJ Ka as okoo dinaa ijä jes elmä
KSOY-V Kymenlaakson Sähkö e kko Oy
LUKE Luonnon a akeskus
METLA Me sän u kimuslai os
MML Maanmi auslai os
MVMI Moniläh einen al akunnan me sien in en oin i
OSGeo Open Sou ce Geospa ial Founda ion
PHEV Plug-in hyb id, Lada a a hyb idisähköajoneu o
PKSS PKS Sähkönsii o Oy
PyPSA Py hon o Powe Sys em Analysis
SVV Sa on Voima Ve kko Oy
SYKE Suomen ympä is ökeskus
VRK Väes ö ekis e ikeskus
VTJ Väes ö ie ojä jes elmä
WFS Web Fea u e Se ice
WMS Web Map Se ice
YKJ Yh enäiskoo dinaa ijä jes elmä
YKR Yhdyskun a akenne
8
1 JOHDANTO
Sähkö e kkojen suunni elu Suomessa on ullu 2000-lu ulla suu een mu okseen aiemmis a
uosikymmenis ä. So ien jälkeen akenne u jakelu e ko o a ullee käy öikänsä päähän
ja e kon sanee aus a e on suu i. Samalla maaseu u au ioi uu ja suu e ikäluoka ule a
anhusikään. Maaseu ua sähköis e äessä e ko akenne iin suo iksi linjoiksi lyhyin ä
mahdollis a ei iä, aikka keskelle me sää. Nykyaikana yh eyskun a on iippu aisempi
keskey ymä ömäs ä sähkönsaannis a ja au ioi unee sähköjohdo saa a a olla kaukana
eis ä, minkä uoksi ko jausaja oi a enyä. Tämä aiheu aa ongelmia e i yises i suu en
my sky uhojen jälkeen ja samaan aikaan sähköma kkinalain ase ama aa imukse pisimmäs ä
salli us a sähkönjakelun keskey ykses ä ulee äy ää.
Uude haja-asu usalueelle akenne a a e ko ulisi suunni ella as aamaan nykyiseen
ja ule aan a peeseen kansan aloudellises a näkökulmas a mahdollisimman hy in.
Tule aisuuden sähkön käy öä yksi äisissä apauksissa on hy in aikeaa ai mahdo on a
ennus aa. Huomioon o e a ia asioi a o a mm. uusien eknologioiden kehi yminen ja
yleis yminen. Keskeisiä ene gian a peeseen aiku a ia eknologia endejä o a au inkopaneeli ,
lämmi ys apamuu okse , sähköau o ja sähkön a as oin i. Esime kiksi e äisen jä en annalla oi
olla apaa-ajan asun oalue, missä sähkön käy ö on kausi ais a ja paino uu kesään. Vuosiene gia
jää pieneksi, mu a sähköau o pi äisi saada lyhyelläkin mökki eissulla lada ua. Tällöin
sähkö e kko oidaan jou ua mi oi amaan sähköau ojen la aus ehojen mukaan. Ra kaisuna
askaaseen ylimi oi amiseen oisi olla paikallinen ene gia a as o, jolla oidaan saada pide yä
e kos a a i a a he kellinen eho pienempänä.
1.1 Inspi e-di ek ii i
Tässä yössä keski y ään a oimena julkais uihin paikka ie oaineis oihin. Taus alla a oimena
saa a ien paikka ie oaineis ojen mää än kas uun on uonna 2007 anne u Inspi e-di ek ii i
(In as uc u e o Spa ial In o ma ion in Eu ope). Inspi e-di ek ii i on Eu oopan Unionin (EU)
di ek ii i, jonka a koi uksena on yh enäis ää EU:n jäsenmaiden paikka ie oin as uk uu i.
Mui a a oi ei a o a mm. aineis ojen yh een oimi uus, i anomais en yh eis yön
lisääminen ja uusien pal eluiden syn yminen. EU-komissio on an anu ase uksia
paikka ie oin as uk uu in o eu amiseen aihei ain uo een 2020 mennessä. Di ek ii in
mukaises i paikka ie oin as uk uu iin kuuluu i se paikka iedo ja pal elu niiden käy ämiseen,
9
ku en haku-, ka selu- ja la auspal elu . (MML 2018a)
Suomessa on sääde y laki paikka ie oin as uk uu is a. Lain a koi uksena on pa an aa
i anomais en hallussa ole ien aineis ojen saa a uu a ja käy öä, eli ukea Inspi e-di ek ii in
o eu umis a. Lain pii iin kuuluu kymmeniä e i paikka ie oaineis oja, joi a e i i as o uo a a .
Laki el oi aa i anomaise laa imaan ja pi ämään ajan asalla yh eiskäy öön so el u an e sion
aineis os aan. (Laki paikka ie oin as uk uu is a 421/2009 1§,3§,6§)
Ve kos osuunni elun kannal a kiinnos a ia lain pii iin kuulu ia paikka ie oja o a mm.
kiin eis ö , maanpei e, geologia, akennukse , äes öjakauma jne. Yh eensä lain 3 §:ssä maini aan
34 eemaa. Teema on jae u kolmeen ie o yhmään, jois a iimeise kin uo ee on a jo a a
julkises i iimeis ään 21.10.2020. (MML 2018i)
Laki el oi aa i anomaise huoleh imaan aineis on saa a uudes a ie o e kossa.
Maanmi auslai os (MML) on el oi e u uo amaan aineis ojen hakuun ja a kas eluun pal elun
(Paikka ie oikkuna). Paikka iedon hallinnoijan on huolehdi a a aineis on ajan asaisuudes a.
Laissa el oi e aan i anomaise uo amaan aineis ojen hakupal elu ja aineis ojen ku aukse
maksu omana. (Laki paikka ie oin as uk uu is a 421/2009 7 §, 8 §, 12 §, 13 §)
1.2 Diplomi yön a oi ee
Tämä diplomi yö lii yy LUT Sähkö ekniikan Sähköma kkinalabo a o ion ja R4-
Sähkönjakeluyh iöiden u kimusp ojek iin Haja-asu usalueiden sähkö e kko ja sähköasiakas
2030. R4-yh iö käsi ä ä Jä i-Suomen Ene gia Oy:n (JSE), Kymenlaakson Sähkö e kko Oy:n
(KSOY-V), PKS Sähkönsii o Oy:n (PKSS) ja Sa on Voima Ve kko Oy:n (SVV). Työssä käy e y
kuo mi us- ja sähkö e kko iedo o a näil ä yh iöil ä.
Työn a oi eena on sel i ää minkälaisia a oimia ja mui a aineis oja on saa a illa, ja kuinka nii ä
oidaan hyödyn ää sähkö e kkojen suunni elussa. Työssä sel i e ään, kuinka aineis o saadaan
käy öön ja jalos e ua hyödylliseen muo oon, ja kuinka ämä ie o saadaan esi e yä e kon
suunni elua uke alla a alla. Aineis ojen käy ö- ja julkaisuehdo eli lisenssi o a oleellisia
käsi el äessä a oimia aineis oja ja ielä ä keämpiä maksullis en aineis ojen kanssa.
16
2.3.3 Maakaapeloin i
2010-lu un alun ajuilmojen jälkeen julkisessa keskus elussa ko os ui maakaapeloinnin me ki ys
sähkö e kkojen oimi us a muu a pa an a ana ekijänä. Tämä yhdessä sähköma kkinalain
588/2013 kanssa alkoi ohja a e konhal ijoi a lisäämään maakaapeloin ias e a oimakkaas i.
Ene gia i as on ennus een (ku a 2.4) mukaan maakaapeloin ias e on nousemassa koko Suomen
keskijänni e e kossa (1-70 kV) uoden 2014 16,4 %:s a 28 %:iin uo een 2019 mennessä ja
47 %:iin uo een 2028 mennessä. Pienjänni e e kon maakaapeloin ias een ennus e aan mil ei
kaksinke ais u an. (Ene gia i as o 2015c, s. 43)
Ku a 2.4. Jakelu e konhal ijoiden keskijänni e e kon (1-70 kV) ja pienjänni e e kon (0,4 kV)
maakaapeloin ias een kehi ys. (Ene gia i as o 2015c, s. 43)
Sähkö e kkojen sanee aaminen maakaapeli e koksi on a ojoh o e kon aken amis a kalliimpi
in es oin i. Suomen sähkö e ko o a hy ässä iässä e kko a kaisujen muu os en suh een. Suu i
osa haja-asu usalueiden e kois a on lähellä eknisen käy öikänsä loppua ai menny sii ä jo yli.
Vaih oeh oisia apoja pa an aa sähkön oimi us a muu a o a mm. a ojoh o e kkojen
sii äminen eiden a siin ja joh oka ujen le en äminen, jolloin puu ei ä pääse kaa umaan
linjojen päälle. Yksi apa pa an aa oimi us a muu a on ennakoi a kunnossapi o. Nämä
oimenpi ee o a hal empia kuin maakaapeloiminen ja ne o a siksi kiinnos a ia e i yises i
kun aomis eisissa maaseu uyh iöissä. (Ene gia i as o 2015c, s. 44)

17
2.3.4 Muu sähkön a peen muu os ekijä
Lain ase amien aa imus en lisäksi sähkö e kolle ase aa aa imuksia sen kuo mi us. Noin
60 % Suomen kunnis a on nykyisin aan u ia, eli niiden asukasluku on pienen yny 1990
lu ul a läh ien. Ku is a 2.5 ja 2.6 nähdään, e ä äkilu un pienenemises ä huolima a aan u ien
kun ien ene gian kulu us ei ole ähen yny . Mikäli äes ö ei olisi ähen yny , oisi ole aa
ene giankulu uksen kas aneen ielä oimakkaammin, ku en ku an 2.6 käy ä an a a ymmä ää.
Ku a 2.5. Väkilu un kehi ys kas a issa ja aan u issa kunnissa. ©Tilas okeskus, koonnu O o
Räisänen.
Ku a 2.6. Lämmi ys a eluku ko ja u al akunnallinen sähköene giankulu us ko i- ja
maa aloussek o eilla. ©Ene gia eollisuus, koonnu O o Räisänen.
18
Yksi äisissä apauksissa ene gian käy öä lisää eni en yleensä uuden eknologian käy ööno o.
Esime kiksi öljylämmi yksen aih aminen sähkölämmi ykseen ai maalämpöön nos aa ene gian
kulu us a. Suo an sähkölämmi yksen aih aminen lämpöpumppuihin ähen ää sähköene gian
kokonaiskulu us a, sillä lämpöpumpuilla on pa empi lämpöke oin (COP).
Mui a eknologioi a, jo ka aiku a a asiakkaan ene gian- ja ehon a peeseen o a esime kiksi
yleis y ä pienau inko oimala sekä sähköajoneu o . Sähköau on la aaminen iippuen
la ausajankohdas a ja kuo manohjaukses a oi aiheu aa suu en ehon a peen lisäyksen ene gian
kulu uksen lisäämisen lisäksi. Au inkopaneeli ei ä yleensä aiheu a e kolle ongelmia, ellei
e kko ole liian heikko suh eessa asenne uun uo an oon.
Uude eknologia ja niiden op imoima on käy ö sähkö e kon kuo mi uksen kannal a
oi a aiheu aa e kolle ennenaikais a ah is amis a e a. Uusien paljon ehoa a i se ien
eknologioiden huomioiminen sähkö e kkojen mi oi amisessa on ä keää. Asiakkaiden
alis aminen uusien eknologioiden aiku uksis a sähkö e kkoon, ja si ä kau a esime kiksi
e konsanee aus a peen kas amiseen ja sähkönsii omaksun nousuun olisi niin asiakkaille,
sähkönjakeluyh iöille ja kansan aloudelle pi källä ajalla hyödyksi.
2.3.5 A oime aineis o kehi ys endien näkökulmas a
A oime aineis o , ku en äes ö iedo ja maape än akenne o a helpos i ky ke ä issä
e kkoliike oiminnan ha joi ajan a peisiin. Väes ön his o ia ie oja ulee ulki a huolellises i,
jo a niis ä saadaan eh yä luo e a ia ennus ei a.
Maape än koos umus -aineis oilla oi aisiin äl yä esime kiksi pe us ee omil a kalliil a
e kko a kaisuil a. Regulaa o in olisi mahdollis a a kkailla a oin en aineis ojen a ulla minne
uude akenne u e ko on sijoi e u. Väes ö ie ojen pe us eella oi aisiin a ioida haja-
asu usalueiden ule aa sähkön a e a ja mi oi aa e kko pa emmin ule aisuuden a peisiin.
Väes ö ie oja käsi el äessä ulee o aa huomioon muu sähkönkäy äjä , ku en kausiluon oise
apaa-ajan asumukse . Pi kän aika älin sähkö e kkojen suunni elussa oidaan o aa huomioon
ikään y ä äes ö ja siihen lii y ä sähkön a peen muu okse ku en pal eluko iin sii yminen.
19
2.4 Paikka ie ojä jes elmä sähkö e kkojen suunni elussa
Paikka ie ojä jes elmiä (GIS) käy e ään mm. paikka ie ojen esi ämiseen, analysoin iin
ja uo amiseen. Esime kiksi e kko ie ojä jes elmä ja a anomaise ka aohjelmis o ,
ku en Google Maps, o a paikka ie ojä jes elmiä. Ve kko ie okannoissa sähkö e kkojen
komponen ien koo dinaa i o a keskeisessä asemassa. Näkymä ömissä ole an
maakaapeli e kon sijain i iedo ja paikannus o a en is ä ä keämpiä ikojen
ennal aehkäisemiseksi ja ko jaamiseksi.
Nykyaikaisella e kko ie ojä jes elmällä sähkö e kkojen suunni elu on paikka ie oaineis on
luomis a olemassa ole ia paikka ie oja (esime kiksi maas oka a, akennukse , ies ö)
hyödyn äen. Ve kko ie ojä jes elmissä on usein monia paikka ie o asoja e kon suunni elun
ukemiseksi, ku en mahdollisuus näy ää kaa oi usaluei a ai maape änkoos umus a. Näiden
aineis ojen läpikäyminen nykyisillä jä jes elmillä on usein suunni elijan as uulla sen sijaan, e ä
jä jes elmä ekisi mi ään au omaa ises i. Täy yy muis aa, e ä as uu on edelleen suunni elijalla
aikka p osessissa hyödynne äisiin au omaa io a.
Lukuis en aus a-aineis ojen hyödyn ämiseksi pa emmin suunni elup osessissa ulisi
e kko ie ojä jes elmien kehi yä siihen suun aan, e ä ne esi ä ä hyödynne ä issä ole ia
ie oja helppokäy öisemmin. Esime kiksi keskijänni ekaapelin suunni eleminen aikeisiin ai
kalliisiin kai uolosuh eisiin oi aisiin äl ää helpommin, mikäli suunni elu yökalu ak ii ises i
ke oisi käy äjälleen suunni el a an komponen in hin a-a ion. Mi ä aikaisemmassa aiheessa
saadaan äl e yä mahdollise sudenkuopa , si ä edullisemmaksi loppu o eu us ulee.
Ve kko ie ojä jes elmissä on mahdollis a laskea p ojek ille kus annusa io ennal a mää i el yjen
yksikköhin ojen pohjal a. Kui enkin nykyisissä jä jes elmissä esime kiksi kai uolosuh ee
ulee mää i ää ohjelmis olle käsin sen sijaan, e ä ohjelmis o hyödyn äisi käy e ä issä
ole ia ie oja esime kiksi maape äs ä, ihmis en pihois a eli kiin eis ö ajois a, akennuksis a,
isois a ki is ä jne. Kä jis e ynä esime kiksi uonna 1994 Mic op osen julkaisema ideopeli
T anspo Tycoon osasi ke oa pelaajalle, kuinka paljon jokin ie y osuus ie ä ai au a ie ä
ulee maksamaan. Nykyaikais en e kko ie ojä jes elmien pi äisi pys yä ähin ään samaan, eli
an amaan eaaliaikaises i ka kea a io suunni elijalle, mikä joh o ei i odennäköises i ulisi
edullisimmaksi.
20
2.5 Ve kko ie ojä jes elmien ule aisuuden a pei a
Tule aisuuden e kko ie ojä jes elmän ulee pys yä näy ämään ja analysoimaan ulkopuolis en
o ganisaa ioiden uo amaa aineis oa sähkö e kkojen suunni elun kannal a hyödyllisellä asolla.
Ve kko ie ojä jes elmään on saa a a ka a a iedo oman e kkoalueen geog a ias a maape ä-
ja ko keus ie oineen si en, e ä se pys yy käy ämään nii ä pohjana kus annuslaskelmille.
Ve kko ie ojä jes elmiin ulee pys yä syö ämään e ilaisia ule aisuuden sähkönkulu us- ja
uo an oskenaa ioi a nykyis ä monimuo oisemmin. Esime kiksi uude eknologia , ku en
sähköajoneu ojen (EV) la aus ja pien uo annon huomioin i ehonjakolaskennassa ei oi
pe us ua ain uosiene gioihin. Tehonjakolasken a ulisi o eu aa ähin ään unnin esoluu iolla.
Tehonjakolasken aa a en ulisi kehi ää uude eknologia huomioon o a ia yyppikäy iä,
ai niiden muu oske oimia. Ta kemmalla esoluu iolla saa aisiin en is ä jä ke ämpi ku a
e kon kuo mi ukses a ja pys y äisiin op imoimaan ky ken ä ila pa emmin ja ennen kaikkea
suunni elemaan sähkö e kko as aamaan ule aisuuden näkymiä pa emmin.
Esime kkiskenaa io oisi olla aikka, e ä kaksi ko i alou a iides ä hankkii seu aa an iiden
uoden aikana sähköau on ja 5 kWp au inkopaneeleja. Kuinka hy in sähkö e kko kes ää nämä
muu okse ? Tämän skenaa ion simuloin iin oi aisiin hyödyn ää olemassa ole aa ie oa ihmis en
sähköau ojen la auskäy ännöis ä ja au ingon sä eily ie oja. Mui a pa ame eja simuloinnissa
oisi a olla esime kiksi asiakkaiden alis uneisuus la aamisajankohdan alinnassa, mahdollise
ene gia a as o ja la u eiden älykkyys esime kiksi sähkön pö ssihinnan, aajuuden ai
jänni eenaleneman suh een.
Ve kko ie ojä jes elmän ulisi pys yä ulki semaan äes ö ie oja ja ennus ei a. Jä jes elmän
pi äisi uo aa sähkö e kkojen suunni elijalle jä ke ä ilanneka saus suunni elualueen ja
sen ympä is ön äes ö ie eellises ä ilan ees a. Jä jes elmän ulisi ke oa esime kiksi, mi kä
haja-asu usaluee o a pysynee lähihis o iassa e o oimaisina ja missä apah uu oimakas a
muu o appio a.
21
3 SÄHKÖVERKKOJEN SUUNNITTELUA JA OMAISUUDEN HALLINTAA
TUKEVAT AINEISTOT
Laadukkaa paikka ie oaineis o o a e kkosuunni elun pohja, oli kyseessä si en sähkö-,
kaukolämpö-, esi-, ai aikkapa ele e kko. Ilman ajan asalla ole ia ie oja ympä is ös ä, on
mahdo on a luoda laadukas a suunni elmaa in as uk uu in aken amiseksi ja ylläpi ää si ä.
Rakenne aessa maan alle paikka ie ojen paikkansapi ä yyden me ki ys ko os uu. On ä keää
ie ää, onko maahan jo kai e u esime kiksi esipu ki, jolloin osa aan käy ää ilan een mukais a
a o aisuu a maa a muoka aessa.
A oimia paikka ie oaineis oja on saa a illa nykyisin monis a paikois a. MML:n
Paikka ie oikkuna on hy in ka a a pal elu, jos a löy yy monien i anomais en ja muu amien
kunnallis oimijoiden aineis oja (MML 2018h). Mui a aineis opal eluja o a mm. VRK:n
A oinda a, Kapsin ka a ja aineis ojen julkaisijoiden oma aineis opal elu sekä Ve kko ie opis e
(VRK 2018a) (Kapsi 2018) (Vies in ä i as o 2018).
Aineis o o a yleensä julkais u joko suo aan omalle alus alle lada a issa ole ina iedos oina ai
eaaliaikaises i pal elimel a paikka ie o-ohjelmis oon päi i y änä Web Map Se ice (WMS)
ai Web Fea u e Se ice (WFS) pal eluna. WMS ajapin a la aa ka an ku a iedos oina.
WFS- ajapin a la aa aineis on ek o imuodossa, jolloin si ä käy ämällä paikka ie oja oidaan
paikallises i muoka a omiin a peisiin.
Vies in ä i as o on pe us anu oman paikka ie ojä jes elmänsä, Ve kko ie opis een.
Ve kko ie opis een a koi uksena on koo a yh een paikkaan e kko iedo ja
e kkojen aken amishankkee yh eis aken amisen helpo amiseksi. Yh eis aken amis a on
ies in ä-, ene gia-, liikenne- ja esihuol o e kkojen aken aminen yh äaikaises i, jolloin
kokonaiskus annukse laske a . (Vies in ä i as o 2017)
Ve kko ie opis een pe us amisen aus alla on laki e kkoin as uk uu in yh eis aken amises a
ja -käy ös ä. Lakia so elle aan ain, kun oisena osapuolena on ies in ä e kko. Laki el oi aa
e i e kko oimija ekemään yh eis yö ä. (Laki e kkoin as uk uu in yh eis aken amises a ja
-käy ös ä 1 §, 5§)

22
3.1 Aineis ojen käy öoikeude ja lisenssi
Lisenssi eli käy ölupa mää i elee mi ä oikeuksia käy äjällä on hyödyn ää uo e a. Lisenssi oi
olla ohjelmis o-, ai muu imma e iaalioikeuslisenssi. Lisensseissä on usei a e i asoja oikeuksien
luo u amiseen. Hy än ku an e i asojen oikeuksien luo u amises a an aa lii e II, joka on ohje
pa haan lisenssin alin aan aineis olle.
Mone ilmaisia käy öoikeuksia aineis oihinsa myön ä ä aho käy ä ä almii a, muiden
kehi ämiä, lisenssejä, mu a yksinke aisen lisenssin oi kehi ää myös i se o ganisaa ionsa
käy öön. Käy ämällä laajal i käy össä ole ia lisenssejä, ku en seu aa aksi esi el y, unnis aa
käy äjä helpommin oikeu ensa aineis oon käy ämä ä ko in paljoa aikaa lisenssin laajuuden
ymmä ämiseen.
3.1.1 CC BY 4.0 -lisenssi
Julkisen hallinnon ie ohallinnon neu o elukun a (Juh a) an oi ma askuussa 2014 suosi uksen,
e ä Suomen julkishallinnon a oime ie oaineis o ulisi lisensoida a oimella käy ölu alla,
C ea i e Commons Nimeä 4.0 Kansain älinen (CC BY 4.0) -lisenssillä (Juh a 2014). Lyhyes i
CC BY 4.0 -lisenssillä julkais ua aineis oa saa muoka a, jakaa, käy ää kaupallises i ja muoka un
aineis on saa jakaa apaas i, kunhan maini see alkupe äisen aineis on alkupe äisen julkaisijan
(Toikkanen 2014). Lii eessä II on selos e u yksiseli eises i, mikä lisenssi millekin julkaisulle
sopii. Julkaisijoilla saa aa olla joi ain a kennuksia, kuinka heidä ulee ja kojalos e ussa
aineis ossa maini a. CC BY 4.0 -lisenssin ii is elmä on lii eessä III.
3.1.2 GNU GPL -lisenssi
GNU Gene al Public License (GNU GPL) -lisenssi on ilmainen apaiden ohjelmis ojen julkaisu
lisenssi. GNU GPL an aa käy äjälle lu an apaas i käy ää ja muoka a ohjelmia ja niiden
lähdekoodia. Lisenssin aus alla on aja us säily ää käy äjän oikeude apaaseen ohjelmis on
käy öön. Lisenssi suojaa sekä ohjelmis on käy äjien, e ä kehi äjien oikeuksia. Kehi äjien
oikeuksia lisenssi suojaa si en, e ä se ei anna akuu a ilmaiseen ohjelmis oon. (F ee So wa e
Founda ion 2007)
3.1.3 Väes ö ekis e ikeskuksen lisenssi
Väes ö ekis e ikeskuksen (VRK) äes ö ie ojä jes elmäs ä ila ujen aineis ojen käy ölupa ulee
aineis on mukana. äes ö ie ojä jes elmäs ä luo u e uja ie oja ei saa käy ää muihin
a koi uksiin, kuin lu assa maini uihin. Tässä yössä käy e yn aineis on ie olu an mukaan
23
akennus ie oja käy e ään sähkö e kkoyh iöiden kanssa o eu e a assa u kimushankkeessa.
Tu kimushankkeessa py i ään mallin amaan mm. sähkönkäy öä ule aisuudessa. Tämä
diplomi yö on osa kyseis ä u kimushanke a. (VRK 2017)
3.2 Henkilö ie olaki
Henkilö iedoiksi mää i ellään henkilö ie olain mukaan kaikki luonnollis a henkilöä, hänen
ominaisuuksiaan ai elinolosuh ei aan ku aa a me kinnä , jo ka oidaan unnis aa hän ä,
hänen pe he ä ai yh eisessä aloudessa elä iä koske iksi (Henkilö ie olaki 523/1999 3 §).
Henkilö ekis e i on lain mukaan käy ö a koiksensa uoksi yh eenkuulu is a me kinnöis ä
muodos u a henkilö ie oja sisäl ä ä ie ojoukko, joka on jä jes e y (Henkilö ie olaki 523/1999
3 §).
Henkilö ie olaissa mää i ellään asia , mihin henkilö ie ojen käsi ely on salli ua. Yksiseli eisin
on 8 § koh a 1, jossa sano aan, e ei henkilö ie oja saa käsi ellä ilman ekis e öidyn yksiseli eis ä
suos umus a (Henkilö ie olaki 523/1999 8 §). Sähkö e kkoyh iön kannal a e kko ie ojen
käy äminen on salli ua 8 § kohdan 5 pe us eella, eli ekis e öidyllä on asiakas- ai pal elusuh een
uoksi asiallinen yh eys ekis e in pi äjän oimin aan (Henkilö ie olaki 523/1999 8 §).
Henkilö ie olaki käsi elee e ikseen u kimukseen lii y ää henkilö ie ojen käsi elyä, eli ämän
yön kannal a olennaises a näkökulmas a. Henkilö ie olain 14 § sano aan, e ä henkilö ie oja saa
käsi ellä, mikäli u kimus a ei oida suo i aa ilman nii ä, ja jos suu en ie omää än ai ie ojen
iän ai muun as aan syyn akia 8 § kohdan 1 suos umus a ei ole mahdollis a hankkia.
24
3.3 Aineis ojen julkaisija
Suu in osa ässä yössä käy e yjen aineis ojen julkaisijois a on julkishallinnollisia
oimijoi a. Suu in osa näis ä oimijois a on lailla el oi e u Inspi e-di ek ii in mukaises i
julkaisemaan aineis onsa. Tässä kappaleessa esi ellään e inäisiä aineis oja ja pohdi aan niiden
hyödynne ä yy ä sähkö e kkojen suunni elun kannal a.
Tässä lu ussa esi el yjen aineis ojen päi i ys äli on useimmi en yksi uosi, ku en esime kiksi
Tilas okeskuksen äes ö uu uaineis o, jos a julkais aan joka uosi uusi e sio. Joi ain
aineis oja, ku en glsgenmml maas o ie okan aa, päi i e ään osin ja ku as i ja osin ha emmin
(MML 2018e). Ta kemma iedo aineis ojen ajan asaisuudes a löy yy kunkin aineis on
uo eku aukses a niiden la auspaikas a.
3.3.1 Maanmi auslai os
MML:n uo ama paikka iedo o a maan ie eellisen suunni elun pe us a. MML:l a on
saa a issa monenlaisia ka a asoja, sekä ie oa kiin eis öis ä ja niiden ajois a. MML:n
maas o ie okan a on ka ojen pe us a ja siel ä löy y ä pe uska a ie ojen lisäksi mm. ilmaku a ,
lase keilausaineis o sekä ko keusmalli . (MML 2018 )
Sähkö e kkojen suunni elun kannal a mone maas o ie okannan paikka iedo o a hy in
kiinnos a ia. Sähkönjakelu e kon suunni elussa e i yises i ies ö, maanpei e ja maankuo en
akenne o a hyödyllisiä ie oja. Kiin eis öjen aja au a a sijoi amaan e kkoja si en,
e ä ne ei ä leikkaa ihmis en on eja. Lase keilausaineis ojen hyödyn äminen on ielä
yöläs ä, mu a si ä oi aisiin käy ää esime kiksi akennus en ka ojen ja pihojen a kempaan
a kas eluun asiakaskoh eiden au inkoene giapo en iaalia silmällä pi äen, sekä joh oka ujen
kunnon al on aan.
MML on julkaissu aineis onsa omassa iedos opal elussaan (MML 2018g). Lisäksi MML:n
aineis oa on saa a illa esime kiksi Kapsin si us olla (Kapsi 2018). MML:n aineis o on lisensoi u
CC BY 4.0 -lisenssillä (MML 2018b).
25
3.3.2 Väes ö ekis e ikeskus
VRK:n aineis ois a äes ö ie ojä jes elmän akennus iedo ke oo ie ojoukkona alueen
ene giankulu ukses a ja - a pees a. Rakennus iedois a sel iää mm. akennus en
käy ö a koi ukse ja käy össäolo ilanne, akennus uode ja lämmi ysmuodo (VRK 2018d).
Käy össolo ilanne on sii ä e i yisen hyödyllinen ie o, e ä se ke oo onko asuin akennus ai
apaa-ajan asun o asu u. Rakennus iedo ei ä ole ällä a kkuudella a oimes i saa a illa, mu a
ne o a ila a issa VRK:n pal elun kau a. Puhelus a VRK:lle sel isi, e ä jo ku yksi äise
sähkö e kkoyh iö o a hyödyn änee VRK:n äes ö ie ojä jes elmää, mu a se ei ole ollu
yleis ä.
VRK:n käy ölu an mukaan äes ö ie ojä jes elmän akennus- ja kiin eis ö ie ojen laaduissa on
aih elua (VRK 2017). Käy ölu assa sano aan ie ojen ka a uuden ja paikkansapi ä yyden
aih ele an kunni ain (VRK 2017). VRK saa iedo uusis a akennuksis a ja niihin lii y is ä
asiois a kunnil a. Uusis a akennuksis a iedo ule a äes ö ie ojä jes elmään sys emaa ises i,
mu a päi i yksiä ja ko jauksia ain sa unnaises i (VRK 2017). Täs ä joh uen esime kiksi
lämmi ysmuo o saa aa ekis e issä olla i heellinen.
Sähköasiakas 2030 -p ojek in asiakaskyselyn pohjal a on sel inny , e ä monen esime kiksi
maalämpöä käy ämään sii yneen lämmi ys iedo ei ä as aa VRK:n ekis e issä ole aa.
Puhelinkeskus elus a VRK:n i kailijan kanssa sel isi, e ä ämä joh uu sii ä, e ä VRK saa iedon
lämmi ys a as a akennuslu as a. Mikäli akennuksen omis aja muu aa lämmi ysjä jes elmää,
ekee hän usein sii ä oimenpideilmoi uksen kunnan akennus al on a oimis oon, jolla ei
ole el ollisuu a ilmoi aa ie oa VRK:lle. Puhelin mukaan VRK on jopa ha kinnu
lämmi ys apa iedon pois amis a äes ö ie ojä jes elmäs ä. (VRK 2018c)
VRK:n a oimis a aineis ois a akennus en osoi e iedo o a kiinnos a ia, sillä niiden a ulla
oidaan ase aa ka uosoi ei a ka alle koo dinaa ien pe us eella. Tä ä oidaan hyödyn ää
an amaan jollekin oiselle aineis olle koo dinaa i , mikäli siinä sijain i iedo on ilmoi e u
osoi eena. VRK on julkaissu a oime aineis onsa omassa pal elussaan (VRK 2018a). A oimia
aineis oja on julkais u myös esime kiksi Suomen kunnis a. VRK:n a oin aineis o on julkais u
CC BY 4.0 -lisenssillä (VRK 2018b).
32
Ha ainnollis usku assa 4.1 nuole ja niiden suunna ku as a a ie o i oja. Suo aan QGIS:iin
mene ä sellaise aineis o , jo ka o a almiiksi sen ulki semassa muodossa, ku en
ek o imuo oise .shp - iedos o , WFS- ja WMS-pal elu . Aineis ojen lisääminen ie okan aan ja
ie okannan akennus apah uu QGIS:s ä iippuma omas i Py hon-sk ip eilla. QGIS:n sisällä on
oma Py hon asennus, jo a oidaan hyödyn ää analyysien ekemiseen ja aineis ojen käsi elyyn.
Nume oidu ie o i a ku assa 4.1 ku as a a mi ä apah uu, kun käy äjä an aa ohjelmalle
komennon luoda analyysi esime kiksi äes ömuu okses a.
Mone a oime aineis o o a jo i sessään hy in in o ma ii isia, ku en Tilas okeskuksen
äes ö iedo . Usein on a e a ioida esime kiksi ie yn alueen ene gian käy ön
kehi ymis ä. Apuna a ioinnissa oidaan käy ää oisiinsa yhdis e yjä paikka ie oaineis oja.
Esime kkiku assa 4.2 on yhdis e y Tilas okeskuksen ja MML:n aineis oja. Ku assa suh eellinen
äes ömuu os on ku a u ä i aih eluilla ja uudun keskellä uudun äes ö uonna 2016.
Ku a 4.2. Puumalan kunnan äes önkehi ys uosien 2005 ja 2016 älillä. Taus aka a ja
kun a aja ©MML, Väes ö iedo ©Tilas okeskus. Ku akaappaus QGIS-ohjelmas a.
Paikka ie oaineis ojen pohjal a on mahdollis a u kia moninaisia ilmiöi ä. Ku assa 4.3
on esi e y p osessi ku an 4.2 muodos amisen akana. Ta kas elualueen ajaamisessa on
hyödynne y MML:n kun ajakoaineis oa, joka on saa a issa MML:n iedos opal elus a (MML
2018d.) Tilas okeskuksen uu ujaollisessa aineis ossa jokainen uu u on allokoi u jollekin
kunnalle, ja MML ku en muu kin al ion i as o , käy ää samaa nume oin ijä jes elmää
(Tilas okeskus 2013). Tällainen ie ojen s anda dinomainen allen aminen pa an aa aineis ojen
yh eiskäy e ä yy ä me ki ä äs i.

33
Ku a 4.3. Ku an 4.2 muodos amisen aus alla ole a me odiikka.
4.1 QGIS
QGIS on a oin GNU GPL julkais u paikka ie o-ohjelmis o. QGIS-ohjelmis oa kehi e ään Open
Sou ce Geospa ial Founda ionin (OSGeo) sekä muiden ahojen uella (QGIS 2018). OSGeo:n
eh ä änä on ukea ja aalia ilmais en paikka ie ojä jes elmien kehi ämis ä ja ylläpi oa (OSGeo
2018).
QGIS:n ominaisuuksiin kuuluu mm. aineis ojen ja da an ka selu, u kiminen ja luominen. QGIS
pys yy käsi elemään sekä ek o i-, e ä as e ipohjaisia aineis oja. QGIS mahdollis aa e ilais en
analyysien ekemisen aineis oille. Ohjelmis on ominaisuuksia saa laajenne ua en ises ään
ulkoisilla lii ännäisillä, plugineilla. Ohjelmis oon oi kehi ää i se lii ännäisiä Py hon ai C++
-ohjelmoin ikielillä. (QGIS 2018)
4.1.1 QGIS:n oimin a
QGIS-ohjelmis o käy ää paikka ie ojen käsi elemiseen asoja (laye ). Taso pii e ään
ohjelmis olle anne ujen ohjeiden mukaises i jä jes yksessä ka apohjalle (Map can as). Tasoja
oi luoda ja uoda ohjelmaan monin a oin, ku en e ämällä .shp- iedos o suo aan iedos ojen
hallin ajä jes elmäs ä ohjelmaikkunaan, jäsen ämällä .cs iedos os a QGIS:n sisään akenne ulla
yökalulla, hakemalla WFS ai WMS pal elimel a jne. Suu en aineis o-joukkojen uominen
jä jes elmään manuaalises i ei ole nopeaa ja ehokas a, eikä a koi uksen mukais a lukuun
34
o ama a joi ain pohja-aineis oja. Diplomi yö ä ehdessä aineis ojen uomis a ohjelmis oon
au oma isoi iin helppokäy öisyyden lisäämiseksi.
Tässä diplomi yössä QGIS-ohjelmis oympä is öön on kehi e y Py hon-ohjelmoin ikielellä
aineis ojen isualisoin ia helpo a ia sk ip ejä. Sk ip i on koo u yh een lii ännäiseksi, jonka
käy ämisen ulisi olla mahdollisimman yksiseli eis ä ja helppoa. QGIS:n lii ännäis en
käy ölii ymä oidaan luoda käy ämällä Q : a, joka on g aa is en käy ölii ymien luon i
ympä is ö.
Tällais en ää älöi yjen yökalujen heikkou ena on se, e ä jos sille syö e yn aineis on muo o
poikkeaa alkupe äises ä, se ei odennäköises i oimi. Au omaa ise a us aja pe us u a
siihen, e ä ohjelma e sii jo ain u ua ai ennal a mää i el yä johdonmukaisuu a aineis os a.
Johdonmukaisuudes a poikkeaminen aiheu aa ohjelman oimima omuuden. Esime kiksi
kun alii okse aiheu a a ongelma ilan een e a aessa e i uosien äkiluku ilas oja, sillä
aineis o ei o a kan aa kuin sen julkaisuhe kellä ole iin kun iin. Ohjelmalle ulee ällöin e ikseen
ke oa, mikäli kun alii oksia on apah unu ja milloin. Käy äjän as uulle jää ässä koh aa
a mis aa aineis onsa yh eensopi uus, ja a i aessa muoka a a lii ännäis ä.
35
4.1.2 Rapo i
Py honilla ja QGIS-ohjelmis olla on mahdollis a ehdä ha ainnollis a ia apo eja
paikka ie oaineis ois a. Rapo i koon u a au omaa ises i käy äjän mää i ämis ä
paikka ie o asois a. Rapo iin on mahdollis a sisälly ää monenlaisia elemen ejä, ja pienellä
käsi yöllä niis ä saa iila ua hy in yksi yiskoh aisia.
Ku assa 4.4 on näkymä apo i - yökalulla luodus a apo is a. Ku an akennus- ja
käy öpaikka iedo o a ku i eellisia käy öeh ojen ja henkilö ie osuojalain uoksi. Näkymän
asemmassa alakulmassa näkyy pienemmässä mi akaa assa mis ä näkymä on, ja oikealla
laajenne una 1 km äes ö uu u lähenne ynä. Näkymän asemmassa eunassa ole a
summa iedo on laske u lähenne yn uudun alueel a. Täs ä näkymäs ä oidaan ehdä mm.
seu aa ia ha ain oja:
•Ruudulla on kaksi asuin akennus a, jois a molemmissa on akinais a asu us a.
•Vapaa-ajan asunnossa ei asu a akinaises i.
•Ruudun asuin akennukse o a anhoja, ja apaa-ajan asun o suh eessa uusi.
•Ruudun käy öpaikkojen sähkönkulu us on kas anu iime uosina.
Ku a 4.4. QGIS- apo i yökalulla luo u näkymä. Taus aka a ©MML, äes ö iedo
©Tilas okeskus. Rakennus iedo ja kulu us iedo ku i eellisia.
36
Rapo ia on mahdollis a kehi ää esime kiksi näy ämään nykyinen sähkö e kko, muun amo ja
niiden käy öas ee , ja aikka maape än kai uolosuh ee eli maape ä. Esime kki apo in aineis o
on luo u QGIS-ohjelmis olla ajamalla Py hon-sk ip i, joka laskee äes ömuu okse ja koos aa
käy öpaikkojen uosiene gia ym. ali ujen ilas okeskuksen 5 km:n äes ö ie o uu ujen
pe us eella. Tuo amalla ällaisen apo in esime kiksi suunni el a as a aluees a, kunnas a ai
sen osas a oidaan saada hy in yksi yiskoh ainen ie opake i ämän he kises ä ja lähihis o ian
ilan ees a. Rapo iin oi lii ää myös esime kiksi iedo maape äs ä, kallioisuudes a sekä
kaa oi ukses a.
4.2 Tie okan a aineis ojen yh eiskäy ön helpo amisessa
Tie ojen yh ene äisyyden ja johdonmukaisuuden uoksi sähkö e kos a saa a a iedo ,
VRK:n iedo akennuksis a, MML:n iedo akennuksis a sekä mui a ie oja allenne iin
ä ä yö ä ehdessä samaan ie okan aan. Tie okannan käy äminen ja iedon indeksoin i
nopeu a a suu en ie omää ien käsi elyä huoma a as i. Tie okan a o eu e iin Pos g eSQL
- ie okan ajä jes elmällä ja se äy e iin jäsen ämällä alkupe äisis ä aineis ois a ie oa Py hon-
ohjelmoin ikielellä. Paikka ie oja julkais aan yleises i mm. MS Excel aulukkolasken aohjelman
.xlsx - iedos oina, .cs - iedos oina ja ESRI-Shape ile (.shp) - iedos oina. Tä kein kaikkia
ie oja yhdis ä ä ekijä on koo dinaa i ie o. Juh a suosi elee käy ämään ETRS-TM35FIN-
e ausjä jes elmää paikka ie ojen koodinaa eina (Juh a 2016).
Työssä käy e yn ie okannan e ään kehi ys aiheen akenne on esi e y ku assa 4.5. Tie okannan
akenne a suunni el aessa on mukail u olemassa ole ia e kko ie ojä jes elmiä. Taulujen mää ä
on y i e y pi ää kompak ina, ja ie okan aan on y i e y ali a käsi el ä iksi ain ämän yön
kannal a olennaisimpia asioi a, jo a ie omää ä pysyy helpommin halli a issa.
37
Ku a 4.5. Diplomi yössä käy e yn ie okannan e äs kehi ys e sio.
Ku assa 4.5 auluja on yhmi el y ä ien mukaan aken een ymmä ämisen helpo amiseksi
osin jänni e asoi ain ja käy ö a koi uksi ain. Kel aise (a) - aulu o a aineis o auluja,
jo ka oi a olla esime kiksi jonkin u kimusskenaa ion ulos. Esime kiksi e _a- auluun
on allenne u muun ajakoh aises i e i sähköajoneu o-skenaa ioi a esi e ä äksi ka alla.
Pienjänni ekomponen i aulu o a ku assa ih ei ä, keskijänni ekomponen i sinisiä ja
suu jänni ekomponen i pu ppu oi a. Tu kooseja o a aulu , jo ka ei ä lii y ain yh een
jänni e asoon. Ruskealla pohjalla o a akennus ie oihin lii y ä aulu . Tois u ia pa ame eja on
allenne u (s) - auluihin ja ämän yön pui eissa käy ännössä muu uma on ie o ( ) - auluihin.
Tämä jao elu ei ole millään a alla si o a ai mää i ele aulujen oimin aa, aan se on eh y
jä jes elmän oimi uuden ymmä ämisen helpo amiseksi.
Kaikkia aineis oja, ku en ek o imuo oisia .shp iedos oja ei yössä käy ö a koi ukses a iippuen
ole allenne u ie okan aan. QGIS-ohjelmis o kykenee käy ämään .shp iedos oja sellaisenaan ja
Py hon-ohjelmoin ikieleen on olemassa lukuisia moduuleja niiden ulki semiseen, ku en Shapely
(PyPi 2018). Kui enkin esime kiksi MML:n akennusmonikulmio Shape ileis ä koos e iin
ie okan a, sillä akennuksia on kymmeniä uhansia, ja ie okan a nopeu aa niiden ie ojen
käsi elyä huoma a an paljon.

38
4.3 Maanmi auslai oksen maas o ie okan a
MML:n maas o ie okan a sisäl ää ek o ipohjaisena aineis ona lähes kaikki, mi ä ka oissa
on näh ä issä. Maas o ie okan a sisäl ää mm. liikenne e kon, akennukse , ki e , me sä ,
suojelualuee , ma aliko , kun a-aluee jne. E i yisen hyödyllisen ämä alkupe äisaineis o
ekee e a una almiiksi yös e yyn ka aan se, e ä sen ek o iaineis ois a oidaan
ie okoneen a ulla ehdä au oma isoidus i analyysejä ja u kimus a. Maas o ie okannassa ei ole
akennus en ikä ie oja suo aan, eikä esime kiksi akennus en sijain ikiin eis öjä. Rakennus en
sijain ikiin eis ön pys yy a ioimaan e aamalla akennus-monikulmion keskipis e ä MML:n
kiin eis ö ekis e iin koo dinaa ien a ulla. Rakennus en luoki elu ja iedo o a aja aisempia,
kuin VRK:n aineis ossa.
Maas o ie okan aa hyödyn ämällä e kkoyh iö oisi a ehdä jopa omia ää älöi yjä digi aalisia
ka apohjia omien käy ö a koi uksiensa mukaises i. Maas o ie okannan kaikki elemen i
on a us e u Luokka- iedolla, jonka pe us eella niiden ulos umiseen oidaan aiku aa.
Maas o ie okannan luokka iedo on lis a una esime kiksi OpenS ee Map-wikissä ja koko
kohdemalli MML:n si uil a lada a assa aulukossa (OpenS ee Map 2018) (MML 2018c.)
Käy ämällä maas o ie okan aa oman ka an ekemiseen oi aisiin esime kiksi as e oida
kiin eä , muu uma oma , elemen i almiiksi, jo a ka an käy äminen olisi mahdollisimman
ke y ä, ja jä ää analysoi a a elemen i ek o imuo oon, jo a ie okone oi käy ää nii ä
lasken aan. Op imi ilanne on, e ä lasken a eho ii ää kaiken da an ulos amiseen näy ölle
ek o imuodossa. Tällöin esime kiksi ka an mi akaa a ei epä a kennu lähenne äessä ai
loi onne aessa, eikä as e imuo oisia ka oja a i se ulos aa usei a. Tä keää ällaisen oman
ka an uo amisessa on ase aa e i mi akaa oilla e ilaise ulos usase ukse e i elemen eille, ja
e ä kaikkia elemen ejä ei y i e ä ulos aa näy ölle pienemmillä mi akaa oilla.
39
4.4 Aineis ojen ongelmakoh ia
A oime aineis o o a e i o ganisaa ioiden kokoamia, ei ä kä si en kaikki nouda a äysin
samoja logiikoi a. Tä en aineis oja yhdis el äessä ulee uloksia a kas ella k ii ises i ja
a kis aa, e ei ylilyön ejä ai ha hoja ole apah unu . Visuaalinen a kas elu esime kiksi QGIS-
ohjelmis olla on hy ä apa a mis aa ulos en oikeellisuu a. Esime kiksi SYKE käy ää
yhdyskun a akenne (YKR)-aineis ossaan yleis ä pohjoismais a aajama ajaus a ( ähin ään 200
asukas a ja akennus en älinen e äisyys alle 200 m) iukempaa ajaus a (Me a ie opal elu
2018). Pienkylän mää i elmä SYKE:llä on 20-39 asukas a käsi ä ä asu us ihen ymä, ja
lisäksi a kas ellaan asuin akennus en ihey ä (Me a ie opal elu 2018). Loppu uloksena ei ole
äl ämä ä jä ke än oloisia aluei a. Esime kkiku as a 4.6 nähdään, e ä kyläalueen sisään on
aja u uu uja, joissa ei VRK:n mukaan edes ole asuin akennuksia ja jo kin alueen äli ömässä
läheisyydessä ole a uudu on jä e y ajaukses a pois. Tämä joh uu aineis on mää i elyis ä ja
lähdeaineis ois a (Me a ie opal elu 2018).
Ku a 4.6. Ha u aa an kylä. Asuin akennukse me ki y sinisellä, pienkylä ino ii oi e u.
Asuin akennukse ©VRK, YKR (pienkylä) ©SYKE, Taus aka a ©MML, Väes ö iedo
©Tilas okeskus.
40
4.5 Muu yökalu
A oin en aineis ojen lisäämisen lisäksi QGIS-ohjelmaan oidaan lii ää myös a oimia
analysoin i yökaluja. Mikäli yökalu ai ohjelma on o eu e u Py hon ai C++ -
ohjelmoin ikielillä, on se muoka a issa käy öeh ojensa pui eissa suo aan QGIS:n
lii ännäiseksi.
F ank u Ins i u e o Ad anced S udies (FIAS) on kehi äny Py honilla sähköjä jes elmien
analysoin iohjelman, Py hon o Powe Sys em Analysis:n (PyPSA). PyPSA kehi e iin
alun pe in ajapinnaksi sähköjä jes elmien analysoin iohjelmis ojen ja ene giajä jes elmien
mallinnus yökalujen älille. PyPSA kykenee mallin amaan sähkö e kon pe in eise
gene aa o i , ene gia a as o , aih o- ja asa e ko yhdessä ja e ikseen sekä mui a
ene giasek o ei a. PyPSA on julkais u GNU GPL -lisenssillä. (B own, Hö sch ja Schlach be ge
2018, s. 1)
Tässä yössä ei paneudu u sy emmin PyPSA:n käy öön, mu a se a joaa ilmaisen
mallinnus yökalun ehonjakolasken aan, joka ei ole iippu ainen kaupallisis a oimijois a.
A oimen lähdekoodinsa ansios a se olisi e kkoyh iöiden muoka a issa omien skenaa ioiden
u kimis a a en. Koska PyPSA on o eu e u Py honilla, on se lii e ä issä ämän
yön lii ännäiski jas oon ilman suu empaa so i amis a, kunhan ain ymmä ää sen
oimin ape iaa ee .
41
5 ANALYYSEJÄ
Tässä lu ussa esi ellään diplomi yössä eh yjä analyysejä, joissa on hyödynne y
paikka ie oaineis oja, QGIS-ohjelmis oa ja Py hon-ohjelmoin ikiel ä. Analyysien a koi uksena
on he ä ää aja uksia, mi ä kaikkea paikka ie oaineis oilla oi aisiin u kia ja mi en nii ä
oidaan hyödyn ää sähkö e kkojen suunni elun ukemiseksi. Lu un lopussa ha ainnollis e aan
pelkis e yllä suunni eluesime killä, kuinka aineis ojen hyödyn äminen oi aiku aa
sähkö e kon suunni eluun.
5.1 Uusien ja pu e ujen lii ymien u kiminen
Jakelu e kkoyh iö ylläpi ä ä ilas oja uusis a ja pu e uis a lii ymis ä. Diplomi yössä pää e iin
sel i ää kuinka oimakkaas i uude ja pu e u lii ymä ko eloi a äes ö ie ojen muu os en
kanssa, ja minkälaises a akennuskannas a uusien ja pu e ujen lii ymien lähellä on kyse.
Analyysin a koi uksena on au aa ennakoimaan ehon a peen muu oksia e kkoalueella.
Ta kas el a aksi yh iöksi ali iin PKSS, jonka alueel a oli käy e ä issä uusien ja pu e ujen
sähkölii ymien iedo ajal a 1.1.2014 - 1.5.2017. Osa aineis on lii ymien koo dinaa eis a ei
ollu kel ollisia, jo en ne jäi ä a kas elus a ulkopuolelle. Ta kas elua a en e a iin PKSS:n
alueen äes ömuu os a uosil a 2013-2017. Alkukoh ana käy e iin uo a 2013 sen uoksi, e ä
äes ö ilas ojen henkilölu u o a joulukuun iimeisel ä päi äl ä.
Ta kas el u aineis o näkyy ku assa 5.1. Aineis os a nähdään, e ä suu in osa uusis a lii ymis ä
keski yy Joensuun ympä is öön, ja suu in osa pu e uis a lii ymis ä on ollu ympä öi ien kun ien
aajamakeskuksis a. Tämä kuulos aa jä ke äl ä, sillä Joensuun ympä is össä äes ö on kas anu ,
ja ympä is ön aan u issa aajamissa äes ö on ähen yny .
Iloman sin kunnan a kemmas a ku as a ha ai aan, e ä aikka jo kin uudu o a yhjen ynee
äes ös ä yys in, ei lii ymiä ole kui enkaan alueel a äl ämä ä pu e u. Lii ymien pu kama a
jä äminen asuinalueilla oi ke oa sii ä, e ä aikka alueel a muu e aan pois, oi suunni elmissa
olla ielä pala a sinne, pi ää aloa kesäpaikkana ai myydä alo pois. PKSS:n lii ymismaksu
o a alkaen 3060 €, jo en lii ymien i isanomiskynnys on ymmä e ä issä (PKSS 2018).
48
Ku as a 5.8 ja jakaumas a 5.9 nähdään, e ä suu i osa e kos a on nykyisellään kalliomaalla.
Kalliomaa a on a okallio, ja maa, jossa kallio ulee as aan alle me in sy yydessä (GTK
2005). Sähkö e kon sanee aus a aja ellen kanna aa kalliomaalle aken amis a mahdollisuuksien
mukaan äl ää. Maakaapelin asen aminen kalliomaahan on kallis a ja a ojoh o e kon pyl äiden
asen aminen kalliomaahan on ai alloisempaa, sillä pyl äi ä ei saada jun a ua yh ä sy älle kuin
esime kiksi sa imaahan.
Ku a 5.8. KSOY-V:n jakelu e kon haa a, jo a käy e iin maape äka an hyödynne ä yyden
o eamiseen. Vasemmalla MML:n aus aka a ja oikealla GTK:n maape äka a.
Maape äka a ©GTK, aus aka a ©MML, e kko iedo ©KSOY-V.

49
Ku a 5.9. Ta kas ellun keskijänni e e kon haa an jakaan uminen e i maalajien päälle.
Sähkö e kon maape ä a kas elu eh iin 5 me in esoluu iolla. Ta kas elua eh äessä
ode iin näin a kan analyysin ekeminenn laskennallises i ie okoneelle hi aaksi suo i aa.
GTK:n maape äaineis o koos uu mil ei miljoonas a osa-aluees a, joiden läpikäyn iin kuluu
unsaas i aikaa e a aessa sähköjohdon pis ei ä siihen. Ve ailualgo i mia op imoimalla ja
suu emmalla lasken a eholla a kas elu nopeu uisi. Sähkö e kkoja suunni ellessa olisi hy ä,
jos suunni elu yökalu peilaa suunni el a aa e kkoa eaaliaikaises i maape ään, ja ke oo
suunni elijalle, mikäli sähkö e kkoja suunni ellaan aha omas i aikeisiin asennusolosuh eisiin.
Ve ailun nopeu amiseksi oi GTK:n aineis os a jä ää jopa pois kaiken muun pai si kalliomaan,
sillä muu maape ä ei ä ole e i yisen kiinnos a ia.
50
5.3.1 Tie suh eessa maape äaineis oon
MML:n Maas o ie okannassa on Suomen ie 12 km:n uu ujaolla. Yhdis ämällä ies ö uudu
yhdeksi ka a asoksi, oidaan ies ölle ehdä sama analyysi maape äaineis on suh een kuin
sähkö e kolle. Jos sähkö e kon suunni elualueen iepohjien pin amaalaji sel i e ää e ukä een,
oidaan kalliomaalla ole a iepohja me ki ä ka alle e i a oin kuin muu . Täs ä olisi hyö yä
suunni elijalle joh o ei iä ali aessa, sillä uude sähkö e ko asenne aan usein eiden a een.
Ku assa 5.10 näkyy edellä u ki un Ko kan luo eiskulman keskijänni e e kon ja siinä ole ien
pienjänni e e kkojen alueiden ies ö peila una maape äaineis oon. Ku assa on ko os e u
kalliomaalla kulke a ie ha maalla. Tällä a alla ku aamalla kalliomaalla kulke a ie
ka apohjaan, oi sähkö e kkojen suunni elija nopeas i a ioida ien a en so el u uu a
maakaapeloin i ympä is öksi, ai kanna aako ennemmin iedä esime kiksi unko e kko jo ain
ois a ei iä.
Ku a 5.10. Ta kas ellun keskijänni e e kon haa an ympä is ön ies ön jakaan uminen e i
maalajien päälle. Taus aka a ja ies ö ©MML, maape ä iedo ©GTK, e kko iedo ©KSOY-V.
51
5.4 Teho ja ene giakäy ä QGIS-ympä is össä
QGIS-ohjelmis o mahdollis aa analyysien ekemisen aja uille alueille helpos i. Alueina oidaan
käy ää joko almii a ajauksia, ku en SYKE:n YKR-aineis oa ai muun opii ejä. Lii ännäiseen
kehi e iin oimin o, jolle oidaan an aa monikulmion muo oisia aluei a ai käy öpaikka
alin oja, jois a ehdään AMR-aineis o analyysi.
Työssä pää e iin sel i ää SYKE:n YKR-aineis on käy e ä yy ä sähkönkulu ajien ajaamiseen.
Taus alla oli aja us sel i ää, minkälaisia ko aus ehoja näin aja uille alueille aadi aan
häi iö ilan eessa ja minkälaisia aluee o a kulu usp o iilil aan, ja kuinka hy in ällaisia yhmiä
ai aluei a oi ajaa saa ekkeena. Tu ki a aksi ali iin Iloman sin kunnassa ole ia kyliä, ku en
pienkyläluoki ukseen mene ä Ha u aa a. SYKE:n mää i elmä pienkylälle on 20-39 asukkaan
asukas ihen ymä ja kylä o a suu empia, kui enkin alle 200 asukkaan ihen ymiä (SYKE 2018b).
YKR-aineis o osoi au ui helppokäy öiseksi alueiden ajaamiseen aineis ojen yh enäis ämisen
jälkeen. Alueiden au omaa iseen ajaukseen oi käy ää mi ä ahansa monikulmiomuo ois a
aineis oa, mu a YKR-aineis o on almiiksi jalos e ua demog a ia ie oa ja siksi si ä kanna aa
hyödyn ää. Työkalu ke ää ali ujen kyläalueiden käy öpaika ja niiden AMR- iedo yh een, ja
ulos aa niis ä ku aajan.
Ku assa 5.11 on esi e y koko joh olähdön keski un i eho . Ku assa 5.12 on esi e yn
Iloman sin sähköaseman Ha u aa a-joh olähdön, alueelle osu ien kylien uo okausikoh aise
keski un i eho uodel a 2016. Ku ia e aamalla nähdään, e ä kylien alueilla ole a
käy öpaika kulu a a uodenajas a iippuen 30 - 50 % koko joh olähdön ene gias a.
52
Ku a 5.11. Iloman sin sähköaseman Ha u aa a-joh olähdön uo okauden un ikeskia o eho
uodel a 2016. AMR- iedo ©PKSS.
Ku a 5.12. Iloman sin sähköaseman Ha u aa a-joh olähdön kyläkeski ymien uo okauden
un ikeskia o eho uodel a 2016. Kylä aja ©SYKE, AMR- iedo ©PKSS.
Ku as a 5.12 nähdään, e ä Malah in ja Pu kelan, kahden Iloman sin keskus aa lähellä ole an
kylän, keski eho ei ä me ki ä äs i nouse al ikuukausina ku en muiden kylien. Täs ä oidaan
pää ellä, e ä käy e ään kaukolämpöä, öljy- ai puulämmi ys ä ai as aa aa. Ku aajas a 5.13
sel iää, e ä Malah issa käy e ään suu immaksi osaksi kaukolämpöä ja Pu kelassa kaasu- ja
pol oöljylämmi ys ä.
53
Ku a 5.13. Malah in ja Pu kelan kylien lämmi ysmuodo . Kylä aja ©SYKE,
lämmi ysmuo o iedo ©VRK.
Ku an 5.12 mukais en ku aajien pii äminen on hy ä apu sähkö e kkojen suunni elijalle,
käy e iin alueen ajaamiseen mi ä ahansa aineis oa ai manuaalis a käy öpaikkojen alin aa.
Suunni elija pys yy pää elemään e kon kuo mi umises a enemmän aikasa jaku aajas a, kuin
uosiene giasummis a, mi ä e kko ie ojä jes elmä yksi äisis ä asiakkais a usein näy ä ä .
Ve kko ie ojä jes elmässä saa aa olla muun aja asolla yksi äis en uosien AMR- ie oja, mu a
siellä pi äisi olla saa a illa käy öpaikkakoh aise iedo , jolloin esime kiksi mahdollinen
muun opii ien ajojen uudelleen jä jes äminen on helpompaa, kun uude muun aja kuo mi ukse
saadaan a ioi ua aikasa joina.
Jos kulu uskäy ä so i e aan AMR- iedois a, oi analyysiin o aa mukaan uusia eknologioi a ja
niiden käy öennus ei a. Esime kiksi yleis y iä au inkopaneelei a ja ule aisuuden sähköau ojen
la aamisen aiheu amaa kuo mi us a oidaan o aa huomioon sähkö e kkoja suunni el aessa
yksi yiskoh aises i. Näiden eknologioiden aiku uksia ei u ki a ässä yössä.

54
5.5 Suunni elmaesime kki
Työssä esi el yjen aineis ojen hyödynne ä yyden ha ainnollis amiseksi ässä alalu ussa
esi e ään esime kki e kon suunni elu eh ä ä. Suunni elualueena on pieni asuinalue, jonka läpi
kulkee ie, ja jossa on muu ama alo sekä si u ien a essa jä i. Ta koi uksena on sanee a a
sähkö e kko. Teh ä änä on suunni ella uusi e kko alueelle. Ku assa 5.14 näkyy e kon
alku ilanne ja ensimmäinen luonnos suunni elmas a. Keskijänni e e kko ja jakelumuun aja on
päädy y sii ämään pää ien a een.
Ku a 5.14. Esime kki e kon sanee aussuunni elman ensimmäinen luonnos.
55
Suunni elija on saanu kunnal a iedon, e ä jä en an aan on kaa oi e u apaa-ajan asun oalue.
Lisäksi suunni elija on saanu iedon akennus al on a i anomaisil a, e ä yksi on eis a on
jo myy y, ja sinne on odennäköises i ulossa pian apaa-ajan asunnon akennus yömaa.
Suunni elija sii ää ämän uoksi suunni ellun jakelumuun ajan pää ien ja si u ien is eykseen,
jolloin samalla muun ajalla pys y ään syö ämään apaa-ajan asun oalueen mahdollise ule a
asiakkaa . Suunni elman oinen luonnos on esi e y ku assa 5.15.
Ku a 5.15. Esime kki e kon sanee aussuunni elman oinen luonnos.
56
Lopuksi suunni elija on ielä sel i äny suunni elualueen maape än pin amaalaji . Ku assa
5.16 nähdään, e ä aiemmin suunni el u keskijänni e e kon joh o ei i kulkee kalliomaan halki.
Suunni elija pää ää sii ää keskijänni e e kon kulkemaan si u ien a a pi kin, sillä kalliomaan
yli aken aminen ulee kalliimmaksi, kuin lyhyen me sä aipaleen läpäiseminen. Suunni el u
jakelumuun aja sii yy oiselle puolelle suunni elma-alue a.
Ku a 5.16. Esime kki e kon sanee aussuunni elman kolmas luonnos.
Tämän lu un suunni elmaesime kin a koi uksena on he ä ää aja uksia sii ä, kuinka
a oime ja muu paikka iedo oi a aiku aa suunni elman loppu ulokseen. Yh iön
suunni eluohjeis uksella on me ki ä ä aiku us suunni elmien loppu ulokseen, eikä nii ä saa
luki a liian iukkaan. Esime kiksi mää äämällä kaikki unkolinja kulkemaan ain ähin ään
ie yn ieluokan pää ei ä ei äl ämä ä saa u e a kes ä ää a kaisua. Suunni elijalle ulee an aa
apaus ja yökalu ehdä eknillis aloudellises i jä ke in a kaisu e kon o eu ukses a.
57
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO
Nykyään on saa a illa al a a mää ä a oimia aineis oja ja ohjelmis oja. Tässä yössä esi elly
ohjelmis o o a helpos i jakelu e kkoyh iöiden saa a illa, ja nii ä oidaan käy ää kaupallis en
e kko ie ojä jes elmien innalla. Esime kiksi suunni elualueiden analysoin i a oimia aineis oja
käy äen, ja muu e kkoalueen u kiminen ei ä äl ämä ä ole kaupallisen uo een ah uuksia.
QGIS:n apo i yökalulla e kkosuunni elmis a ja -alueis a oi luoda yksi yiskoh aisia ulos ei a
ää älöi ynä käy äjän a peisiin.
6.1 Aineis ojen saa a uus, ka a uus ja muo o
Mone yössä esi elly aineis o ja analyysi helpo a a sähkö e kkojen suunni elua mikäli ne
o e aan e kos osuunni elijoiden käy öön. Inspi e-di ek ii in ja paikka ie oin as uk uu i-lain
ansios a aineis o o a ka a ia ja nii ä on laajas i saa a illa. Suu in osa aineis ois a nouda aa
Juh an suosi uksia ie ojen muodos a. S anda din mukainen aineis ojen esi ämis apa helpo aa
ja nopeu aa aineis ojen käy öä ja käy ööno oa me ki ä äs i.
6.2 Tulos en hyödyn äminen
Pa hai en yön uloksia pääs äisiin hyödyn ämään, jos yössä esi e y analyysi ja
e kko ie ojä jes elmien kehi ysehdo ukse o eu e aisiin käy össä ole iin jä jes elmiin.
Ve kkoyh iöiden ulee kannus aa yön ekijöi ään o amaan a oime aineis o käy öön, kui enkin
niin, e ä ensin ulee mää i ellä a koin, kuinka a oimia aineis oja lähes y ään ja lähde ään
käy ämään. Huolima on oimin a apojen muu aminen oi joh aa siihen, e ä suunni elija
koke a muu oksen u haksi, ai alloiseksi ja aikaa ie äksi. A oime aineis o ulee o aa
käy öön helppokäy öises i ja puoliau omaa ises i, osaksi nykyisen p osessin oimin oja.
Lii e I, 1
VALVONTAMENETELMÄT
6 (
120
)
30.11.2015
1.1 YHTEENVETO VALVONTAMENETELMISTÄ
Ku a 1. Val on ajaksojen 2016 2019 ja 2020 - 2023 al on amene elmä
SÄHKÖVERKON OIKAISTU
JÄLLEENHANKINTA-ARVO
MUU OIKAISTU OMAISUUS
TASEARVOSSA
OIKAISTU SÄHKÖVERKKO-
OMAISUUS
SÄHKÖVERKKOTOIMINTAAN
SITOUTUNUT OIKAISTU
OMAISUUS
SÄHKÖVERKKOTOIMINTAAN
SITOUTUNUT OIKAISTU
OMA PÄÄOMA JA
KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA
KOHTUULLINEN
TUOTTOASTE
KOHTUULLINEN
TUOTTO
SÄHKÖVERKON OIKAISTU
NYKYKÄYTTÖARVO
e kkokomponen ien
pi oaja ja keski-iä
=
+
=
aseen as a a aa-puoli oikais aan
ja sen e o oikais uun omaisuu een
asa aan asause ällä
×
=
ERIYTETYN TULOSLASKELMAN
LIIKEVOITTO (LIIKETAPPIO)
MUUT TULOKSEN
KORJAUSERÄT
PALAUTETTAVAT ERIYTETYN
TULOSLASKELMAN ERÄT
INVESTOINTIKANNUSTIN
LAATUKANNUSTIN
TEHOSTAMISKANNUSTIN
INNOVAATIOKANNUSTIN
TOIMITUSVARMUUS-
KANNUSTIN
TOTEUTUNUT
OIKAISTU TULOS
+
=
ALIJÄÄMÄ TAI YLIJÄÄMÄ
+
T
A
S
E
E
N
O
I
K
A
I
S
U
E
L
I
K
O
H
T
U
U
L
L
I
S
E
N
T
U
O
T
O
T
O
N
L
A
S
K
E
N
T
A
T
U
L
O
S
L
A
S
K
E
L
M
A
N
O
I
K
A
I
S
U
E
L
I
T
O
T
E
U
T
U
N
E
E
N
O
I
K
A
I
S
T
U
N
T
U
L
O
K
S
E
N
L
A
S
K
E
N
T
A
=
Lähde: Ene gia eollisuus, 2014, [Vii a u 26.3.2018] Saa a issa: h ps://ene gia. i/ iles/881/
Sahkon oimi uksen_laa u_ja_ oimi us apa i heen_so ellusohje_2014.pd

Lii e II, 1
Aloi a äs ä
Saa a ko muu
nähdä sisällön?
Älä julkaise lainkaan, aan
pidä salassa.
Ei
Saa a ko muu
jakaa sisäl öä?
Saako muu okse
julkais a e i
lisenssillä?
Saa a ko muu
muoka a sisäl öä?
Saako sisäl öä
le i ää ja käy ää
kaupallises i?
Kyllä
Pidä i selläsi kaikki
oikeude All igh s ese ed
-me kinnällä
Ei
Kyllä
Ei
Saako sisäl öä
le i ää ja käy ää
kaupallises i?
Saako sisäl öä
le i ää ja käy ää
kaupallises i?
Käy ä CC BY-NC-ND
-lisenssiä (Nimeä-
EiKaupallinen-EiMuu oksia)
Käy ä CC BY-ND -lisenssiä
(Nimeä-EiMuu oksia)
Ei
Käy ä CC BY-NC-SA
-lisenssiä (Nimeä-
EiKaupallinen-JaaSamoin)
Käy ä CC BY-SA -lisenssiä
(Nimeä-JaaSamoin)
Käy ä CC BY-NC -lisenssiä
(Nimeä-EiKaupallinen)
Käy ä CC BY -lisenssiä
(Nimeä)
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Käy ä CC0
-luopumis a (CC
nolla)
Saako ekijän
nimen jä ää
maini sema a?
Kyllä
EiKyllä
© All igh s ese ed
C ea i e Commons -lisenssin alin ap osessi
Ta mo Toikkanen, 2014. Ei yli ä eoskynnys ä,
mu a CC0-lisenssillä a muuden uoksi.
Lähde: Ta mo Toikkanen, C ea i e Commons, 2014, [Vii a u 26.4.2018] Saa a issa:
h ps://c ea i ecommons. i/ ali se/
Lii e III, 1
4/5/2018 C ea i e Commons — Nimeä 4.0 Kansain älinen — CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/deed. i 1/2
Tämä on helppolukuinen ii is elmä lisenssis ä (eikä ko aa si ä).
Seu aa illa ehdoilla:
Huomau ukse :
C ea i e Commons License
Deed
Nimeä 4.0 Kansain älinen (CC BY 4.0)
Voi apaas i:
Jakaa — kopioida aineis oa ja le i ää si ä edelleen missä ahansa älineessä ja
muodossa
Muunnella — emiksa a ja muoka a aineis oa sekä luoda sen pohjal a uusia aineis oja
missä ahansa a koi uksessa, myös kaupallises i.
Lisenssinan aja ei oi pe uu aa näi ä oikeuksia niin kauan kuin nouda a lisenssin eh oja.
Nimeä — Sinun on maini a a lähde asianmukaises i, a jo a a linkki lisenssiin sekä
me ki ä ä, mikäli ole ehny muu oksia. Voi ehdä yllä ole an millä ahansa
koh uullisella a alla, mu a e si en, e ä anna ymmä ää lisenssinan ajan
suosi ele an sinua ai eoksen käy öäsi.
Ei mui a ajoi uksia — E oi ase aa sellaisia oikeudellisia eh oja ai eknisiä es oja,
jo ka es ä ä oikeudellises i mui a ekemäs ä mi ään sellais a, minkä lisenssi sallii.
Sinun ei a i se nouda aa lisenssin eh oja sellais en aineis on osien osal a, jo ka on
ase e u apaaseen yleiseen käy öön (
public domain
), ai silloin, kun käy ösi on
salli ua jonkin so el u an poikkeuksen ai ajoi uksen nojalla.
Mi ään akui a ei anne a. Lisenssi ei äl ämä ä anna sinulle kaikkia käy ösi
edelly ämiä oikeuksia. Esime kiksi henkilön oikeus mää ä ä nimensä, ku ansa ai
henkilönsä muun unnis e a an osan kaupallises a käy ös ä, yksi yisyyden suojaa
koske a oikeude aikka mo aalise oikeude oi a ajoi aa aineis on käy öäsi.
Lähde: C ea i e Commons, 2018, [Vii a u 5.4.2018] Saa a issa: h ps://c ea i ecommons.o g/
licenses/by/4.0/deed. i