1
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687
Tie een o i
h ps://doi.o g/10.14214/ma.7687
h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i
Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0
ISSN 1455-2515
Suomen Me sä ie eellinen Seu a
Mika Mus onen1, Ja i Vii anen 2, Rii a Hänninen1, Ma ja Knuu ila 3 ja Csaba
Jansik1
Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden näkymä
I äme en alueella
Mus onen M., Vii anen J., Hänninen R., Knuu ila M., Jansik C. (2017). Puun a jon a ja puun
käy ön ule aisuuden näkymä I äme en alueella. Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687. Tie een
o i. 8 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.7687
Yh eys iedo 1 Luonnon a akeskus (Luke), Talous- ja yh eiskun a, Helsinki; 2 Luonnon a akeskus
(Luke), Talous- ja yh eiskun a, Joensuu; 3 Luonnon a akeskus (Luke), Talous- ja yh eiskun a,
Mikkeli
Sähköpos i [email p o ec ed]
Hy äksy y 30.3.2017
Johdan o
I äme en alueen ympä ysmais a Suomi, Ruo si, Tanska, Vi o, Lie ua, La ia, Puola ja Saksan
pohjoisosa muodos a a noin 85 miljoonan asukkaan me sä eollisuus uo eiden kulu us- ja uo-
an oalueen. Suomen, Ruo sin ja Saksan lisäksi myös Luo eis-Venäjä kuuluu maailman suu impiin
me sä eollisuuden uo aja-alueisiin. I äme en alue on me sä eollisuus uo eiden ne o iejä ja
kansallis en me säsek o eiden kehi ys on oimakkaas i ky key yny Länsi-Eu oopan ja Eu oopan
ulkopuolis en ma kkina-alueiden kysyn öjen muu oksiin.
Me säsek o in me ki ys kansan alouksissa aih elee I äme en alueen maissa. Saksan
me säsek o i on omaa kokoluokkaansa, sillä sen a onlisäys b u okansan uo eeseen oli 19,8
milja dia eu oa uonna 2014, kun seu aa aksi suu imman Ruo sin oli ain puole äs ä. Saksan
me säsek o in a onlisäyksen osuus b u okansan uo een a onlisäykses ä oli kui enkin ain 0,8
p osen ia. Suomessa me säsek o in osuus b u okansan uo een a onlisäykses ä oli 4,2 p osen ia
ja Ruo sissa 2,6 p osen ia. Me säsek o in a onlisäys on pienin ä Tanskassa, La iassa, Lie uassa
ja Vi ossa. Me sä alouden ja jalos uksen älisessä a kas elussa me sä alouden osuus me säsek o-
is a on suu in a Suomessa (45%) ja as aa as i jalos uksen osuus (55%) pienin ä. Kaikissa muissa
I äme en maissa jalos uksen osuus on sel äs i suu empi kuin me sä alouden.
Vaikka e oja I äme en ympä ys al ioiden älillä on muun muassa alouden, kul uu in ja
ympä is ön osal a, yh eisiin ekijöihin kuulu a me sien aloudellinen hyödyn äminen ja keskinäise
iippu uude aakapuun kaupassa. Kysynnän ja a jonnan muu okse yhden maan aakapuuma k-
kinoilla oi a si en heijas ua nopeas i muiden maiden aakapuun hakkuisiin ja hin oihin. Muu-
okse I äme en alueella aiku a a uonnin, iennin, y i ys en kansain älis ymisen, kilpailun ja
2
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
kilpailuky yn kehi ymisen kau a Suomeen, ja as aa as i Suomen ma kkina aiku ukse äli y ä
muihin I äme en alueen maihin.
Maailmanlaajuise mega endi , ilmas onmuu os, niukkene a esu ssi ja aaka-aine a a
sekä ympä is ö ie oisuuden lisään yminen o a muu anee ja muu a a kulu us o umuksia ja
poli iikkaa Eu oopassa. Sii yminen koh i bio alou a me ki see me sien käy ön monipuolis umis a
ja samaan aikaan myös puun käy ön kas ua. Ajankoh ainen kysymys on, mi en uusiu u ia luon-
non a oja oidaan hyödyn ää esu ssi ehokkaas i ja ähähiilises i yhdessä bio alouden o eu u ien
sekä suunni el ujen in es oin ien kanssa.
Bio alous lisää puu aaka-aineen kysyn ää I äme en alueella
Suomessa ja useissa muissa I äme en alueen maissa on suunni elmia, pää öksiä ja aken eilla ole ia
in es oin eja e i yises i ka ongin ja ha usellun uo an okapasi ee in lisäämiseksi. Me ki ä ää
on ha usellun uo annon kas u ien iin ma kkinaselluksi sekä käy e ä äksi ka onkiin, pehmo-
pape eihin ja uusiin sellupohjaisiin uo eisiin. Puun käy ö ulee I äme en alueella kas amaan,
mu a oisaal a puun kysyn äpainei a ähen ää sanoma- ja aikakausleh ipape eiden uo annon
äheneminen sähköisen ies innän ko a essa paine ua ies in ää.
To eu uessaan uude in es oinni lisää ä me ki ä äs i puun käy öä I äme en alueella.
Suomessa Me sä G oupin Äänekoskella uonna 2017 käynnis y ä bio uo e ehdas lisää yksis ään
puun käy öä noin 4 miljoonalla kuu iome illä, jos a suu in osa on ha ukui upuu a. Uusia bio-
uo e eh ai a suunni ellaan lisäksi Kemijä elle, Kemiin, Pal amoon ja Kuopioon. To eu uessaan
näissä puun kokonais a e olisi yli 10 miljoonaa kuu iome iä. Ruo sissa suu impia menneillään
ole ia in es oin eja on Vä össä, Mö umissa ja Ös andissa, ja siellä kui upuun käy ön on a ioi u
uo een 2020 mennessä kas a an noin 5 miljoonaa kuu iome iä. Vi oon on suunni eilla 700 000
onnia sellua uo a a bio uo e ehdas. Kapasi ee in lisäyssuunni elmia on myös Luo eis-Venäjällä,
esime kiksi Vologdaan suunni el a a sellu ehdas olisi kapasi ee il aan noin miljoona onnia.
Myös ene giasek o i on ollu enenemässä mää in kiinnos unu puu aaka-aineen hyödyn ämi-
ses ä. Eu oopan unionilla on me ki ä iä uusiu u an ene gian käy ön lisäämis a oi ei a, jo ka oi a
joh aa biomassan kaupan kas uun laajemmin I äme en alueella. Uusia in es oin eja suunni ellaan
e enkin Suomeen, mikä lisännee me sähakkeen sekä me sä eollisuuden si u uo eiden kysyn ää
ule aisuudessa. Eu oopassa me sä eollisuuden si u uo eis a kilpailee ene giakäy ön kanssa osin
myös puule y eollisuus.
I äme en alueen maiden puu a a o a kaksi kolmannes a koko Eu oopan puun uo an-
oon käy e ä issä ole an alan puu a ois a, mu a niiden suu uus ja käy öas ee aih ele a e i
maissa samoin kuin e i maiden iippu uus puun uonnis a ja iennis ä. Puun kysynnän kas aessa
ajankoh ainen kysymys I äme en alueella on puun saa a uus ma kkinoille ja sen kansain älinen
kauppa.
I äme en alueen maissa suu e e o me sä a oissa
Puun saa a uu een e i maissa aiku aa me sä a ojen suu uus, niiden aloudellinen hyödyn-
ne ä yys, me sämaan omis us aken ee sekä e ilaise me sien käy öön ja hoi oon lii y ä suosi uk-
se ja ajoi ukse , ku en hiilen sidon a, biodi e si ee in suojelu, kaa oi us ja i kis yskäy ö. Puun
a jon aan käy e ä issä ole aa me sämaa a on I äme en maiden alueella yh eensä noin 140 mil-
joonaa heh aa ia, jos a puole (48%) on Luo eis-Venäjän alueella. Ruo sin ja Suomen osuus on
yh eensä noin neljännes (28%).
3
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
Suu imma puu a anno o a Luo eis-Venäjällä, Saksassa, Ruo sissa ja Suomessa. Luo eis-
Venäjällä 68 miljoonas a puun uo an oon käy e ä issä ole as a me säheh aa is a ja isos a puu a an-
nos a suu i osa on kui enkin aloudellises i heikos i hyödynne ä issä ko keiden ko juukus annus en
uoksi. Pienimmä käy e ä issä ole a heh aa imää ä ja puu a anno o a Bal ian maissa. Ylei-
simmä puulaji I äme en alueella o a män y ja kuusi, jo ka Suomessa ja Ruo sissa muodos a a
suu imman osan puu a annos a. Saksassa on myös paljon leh ime siä ja Puolassa yleisin ha upuu
on män y.
Me sien ko kea uo uinen laskennallinen kas u heh aa ia kohden an aa mahdollisuuksia
puun a jon amää ien me ki ä äänkin kas a amiseen, mikäli puu a an o on suu i ja me sien hyö-
dyn ämisas e a on mahdollis a nos aa kes ä yy ä ja mui a me sien käy ölle ase e uja a oi ei a
aa an ama a. E eläisessä osassa I äme en alue a eli Tanskassa, Saksassa ja Puolassa puus on
uo uinen kas u heh aa ia kohden on 7,7–11,3 kuu iome iä ( aulukko 1). No jassa, Suomessa ja
Ruo sissa me sien uo uinen kas u heh aa illa on huoma a as i e eläisempiä mai a pienempää.
Ruo sissa ja Saksassa me sien käy ön hyödyn ämisas e on I äme en alueen mais a ko kein.
Saksassa hakkuiden osuus uo uises a puu a ojen lisäykses ä on 80 ja Puolassa 75 p osen ia,
mikä an aisi Puolalle hieman Saksaa enemmän mahdollisuuksia puun a jonnan kas a amiseen.
Ruo sissa me sien ko kea laskennallinen hyödyn ämisas e aikeu aa a jonnan lisäämis ä, mu a
Suomessa me sien 73 p osen in hyödyn ämisas een pe us eella on mahdollis a lisä ä puun käy öä.
Hyödyn ämisas e on alhainen myös Bal ian mais a a sinkin Vi ossa ja La iassa. Alueen maiden
alhaisin me sien käy öas e on Venäjällä ja No jassa, noin 50 p osen ia.
Kansallisissa puuma kkinoissa on e oja
Vaikka me sä a a ja me sien kas u an a a pe us an puun saa a uudelle ja a jonnan lisäämismah-
dollisuuksille, puun uloon ma kkinoille a i aan oimi ia puuma kkinoi a ja puuma kkinaosa-
puolien o eu amia puukauppoja. Myyjille puun hin a ja hin aodo ukse o a puukauppapää ös en
syn ymisessä ä keimpiä ekijöi ä, ja hin a aiku aa iime kädessä siihen, mi en paljon puu a
lopul a ulee kunakin aikana ma kkinoille.
Taulukko 1. Tunnuslukuja I äme en alueen maiden me sis ä.
Puus o
milj. m3
Kas u
m3/ha/
Hakkuupois uma
milj. m3/
Hakkuupois uma
kas us a %
Tanska 116 11,3 3,9 63
Vi o 426 5,7 7,3 64
Suomi 2099 4,8 68,2 73
Saksa 3493 10,9 95,2 80
La ia 616 6,2 12,8 65
Lie ua 418 6 8,6 78
No ja 1033 3,1 12,9 50
Puola 2190 7,7 46,6 75
Luo eis-Venäjä 17780 1,5 51,9 252
Ruo si 2390 4 80,8 102 3
1 puun uo annon maan ala: Kansallinen asian un ija-a io; 2 hakkuuke ymä ilman me sähukkapuu a; 3Ruo sin edelliseen,
uoden 2011 Fo es Eu ope -p osessiin apo oima as aa a luku oli 84 p osen ia, mikä joh ui huoma a as i ko keam-
mas a puus on kas un a ios a kuin uoden 2015 apo issa. Lähde: Fo es Eu ope 2015: S a e o Eu ope’s Fo es s 2015.
4
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
Ma kkinoiden oimi uu a edis ä iä ai hidas a ia ekijöi ä e i maissa oi a olla e ilaise
me sänomis usolo , me sänomis ajien e ilaise a oi ee me sien käy ölle sekä puukauppaan lii -
y ä kansallise säädökse . Eu oopan unioniin kuulu issa I äme en ympä ys al ioissa myös EU-
säännökse aiku a a me säsek o eihin, aikka a sinais a yh eis ä me säpoli iikkaa ei EU:lla
olekaan.
Me sien omis us ja ilakoko aiku a a hakkuumahdollisuuksien käy öön ja si ä kau a
puukauppaan. Suomessa me sä ila akenne on pi s aloi unu . Me sänomis ajia on 632 000, me sä-
ilakokonaisuuksia 376 000 ja ila o a kool aan keskimää in 30 heh aa ia. Pien en ilojen suu i
mää ä lisää os ajien kus annuksia puunko juussa ja puukaupassa. Suomessa a oi eena onkin
puun ma kkinoille ulon lisäämiseksi aiku aa ilakokoon poli iikan keinoin. Ruo sissa me sän-
omis ajia on 321 000, ilakoko on keskimää in 47 heh aa ia, ja al io on ehkäissy pi s ou umis a
maapolii isella sään elyllä. Saksassa ja Bal ian maissa yksi yisme sänomis us on ielä Suomea
hajanaisempaa. Bal ian maissa yksi yisme sä o a yypillises i muu aman heh aa in kokoisia keski-
kokoon jäädessä alle 10 heh aa in, ja al io on myös me ki ä ä me sien omis aja ja puun myyjä.
Yksi yisme sien puun a jon a iippuu puun hin a ason lisäksi hinnan aih eluis a, kun aas
al ion a jon apoli iikka oi pe us ua esime kiksi asaisiin myyn imää iin, yöllisyys aiku uksiin
ai ase e un uloke ymän saamiseen. Suomessa ja Ruo sissa suu in osa puun a jonnas a ulee
yksi yisme sis ä. E oina maiden älillä on Ruo sin suu i (noin kolmannes me säpin a-alas a) y i-
ys en ja ins i uu ioiden osuus puun a jonnas a, jolloin suu i osa puus a ulee eollisuuden omis a
me sis ä asoi aen ma kkina aih elui a. Suomessa al ion me sien puun a jon aa ja puukauppaa
hoide aan nykyään liike aloudellisin pe iaa ein. Saksassa yksi yisme sien osuus me säpin a-alas a
on alle puole . La iassa ja Lie uassa noin puole puun a jonnas a ulee yksi yisil ä maiden sii -
y yä ma kkina alou een. Vi ossa as aa a osuus on noin 65 p osen ia. Venäjällä me sä o a
al ion omis uksessa, mu a puu a oja hyödynne ään me sien uok auksen ja hakkuuoikeuksien
kaupan a ulla. Puolassa al io omis aa 80 p osen ia me sis ä ja myös al ionme sien akenne on
pi s aleinen. Yksi yisme sien keskikoko on noin heh aa i.
Puun hin a muodos uu ma kkina aloudessa, jossa yh enä ä keänä edelly yksenä on os ajien
ja myyjien suu i lukumää ä. Suomessa ja Ruo sissa os ajapuoli on keski yny me sä eollisuusy i-
ys en koon kas e ua y i ys uusioiden ja in eg aa ion seu auksena. Suomessa ukkima kkinoiden
a ioidaan ole an kui upuuma kkinoi a kilpailullisemma , kun ukkien os ajia on lukumää äises i
enemmän. Saksassa me sänomis ajien yhdis yksillä on keskeinen me ki ys puukaupassa. Puun
hin a asoon alen a as i aiku anu ekijä Saksassa ja Ruo sissa on ollu my skyjen aiheu ama
puun a jonnan kas u. Länsi-Eu oopassa uoden 1999 Lo ha -my sky aiku i me ki ä äs i
Saksan puuma kkinoihin. E elä-Ruo sissa uoden 2005 Gud un-my sky kaa oi puu a lähes uoden
hakkuuke ymän e an ja aiku i puuma kkinoille usean uoden ajan. Myös uoden 2007 Pe -
my sky sai aikaan uhoa.
Raakapuun hin a ilas ojen ka a uus aih elee e i maissa
Raakapuuma kkinoiden hin akehi yksen e ailu I äme en alueella ei ole yksiseli eis ä, sillä
aakapuun hin a ilas o ei ä ole äysin e ailukelpoisia keskenään muun muassa e ilais en mi -
aus apojen, mi a- ja laa u aa imus en ja e ilais en me sien omis us aken eiden uoksi. Ka a uuden
lisäksi e ailua aikeu aa se, ilas oidaanko myy y puu kuo en kanssa ai ilman kuo a ja onko
puukaupa eh y pys y- ai ien a sikauppoina. I äme en alueella kaupa ehdään pääsään öises i
ien a sikauppoina, kun aas Suomessa noin 80 p osen ia puukaupois a ehdään pys ykauppoina.
Suomen iikoi ain julkais a a hin a ilas o on nopeudel aan, ka a uudel aan ja a kkuudel aan
omaa luokkaansa muihin I äme en maihin e a una.
5
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
Ku assa 1 esi e ään Suomen, Vi on ja Lie uan puu a a alajien eu omää äis en ien a si-
hin ojen kehi ys ä ilman kuo a kuukausi asolla. Ruo sis a as aa a hinna esi e ään neljännes-
uosi asolla. Suomen hinna ku aa a yksi yisme sien hankin ahin oja. Vi on ja Lie uan hinna
o a al ion me sis ä myydyn puun ien a sihin oja, kun aas Ruo sis a saa a issa ole a hinna
o a ien a sihin oja, jo ka ka a a ainoas aan 15–20 p osen ia koko puukaupan olyymis a ja
ku aa a si en ain suun aa-an a as i Ruo sin ma kkinahin ojen kehi ys ä.
Ku ien mukaan hin ojen muu okse o a ajoi unee hy in samalla lailla e i I äme en maissa,
mikä ii aisi iippu uuksiin e i maiden aakapuuma kkinoiden älillä. Bal ian maissa aakapuun
hinna o a aihdellee hy in oimakkaas i ja e i yises i kui upuiden osal a. Suomessa hin ojen
aih elu on ollu suu empaa ukkipuulajeissa kui upuun hin akehi yksen ollessa asaisempaa. Viime
uosina hin a aso on pysyny kaikissa maissa e a ain asaisena ai laskenu hieman.
Ku a 1. Raakapuun nimellisiä ien a sihin oja (€/m3) I äme en alueella 2005:1– 2016:11. Lähde: Venäjän ja I äisen
Eu oopan me sä ie opal elu.
6
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
I äme en alueella käydään ilkas a aakapuun kauppaa
Useissa I äme en alueen maissa aakapuun uon i naapu imais a on ollu jo uosikymmen en
ajan ä keä osa eollisuuden puuhuol oa, ja bio alouden lisä essä puun käy öä uonnin ja iennin
maiden älillä oidaan odo aa kas a an ule aisuudessa. Raakapuun kauppaa käydään asoi -
amaan puun saa a uu a. Suu impia puun uojia I äme en ympä ysmais a o a Saksa, Ruo si ja
Suomi, mu a myös Puolan ja La ian me sä eollisuus uo suu ia mää iä aakapuu a. Esime kiksi
Suomessa koi ukui upuu a ei ole aloudellisessa mielessä ii ä äs i saa a illa ja si ä äyden-
ne ään uonnilla Venäjäl ä. Bal ian maissa kui upuulle ei ene giakäy ön lisäksi ole ko imais a
kysyn ää ja si ä iedään unsaas i. Ko imais a puu a ko aa assa käy össä uon ipuun hin a on
myös ä keä ekijä. Puu a os e aan siel ä, mis ä kulje uskus annus en jälkeinen ehdashin a on
edullisin. Myös s a egise syy ko imaan hin a ason pi ämiseksi ku issa oi a olla yksi ä keä
syy puun uonnille.
Mahdollisuude puun uon iin ja ien iin aih ele a puu a ojen ja puu a hyödyn ä än
eollisuuden kapasi ee in ja uo an o aken een kehi yksen mukaan e i maissa. Myös säädökse
aiku a a kansain äliseen aakapuun kauppaan, ku en esime kiksi EU:n ase us lii yen lai o-
mas i haka uun puuhun ja WTO:n säädökse lii yen aakapuun ien i ulleihin Venäjän lii y yä
WTO:n jäseneksi. Tuon ipuulla on ollu keskeinen me ki ys e i yises i Suomen puuhuollossa, mu a
iime uosina sen osuus puun kokonaiskäy ös ä on ähen yny ja puun hankin a on keski yny
ko imaahan. Pää e yjen ja suunni el ujen bio alousin es oin ien o eu uessa uon ipuun kysyn ä
myös Suomessa saa aa jälleen kas aa.
I äme en alueen puukauppa on ak ii is a myös koko maailman asolla. Vuonna 2015
alueelle uo iin aakapuu a 23,5 miljoonaa kuu iome iä eli lähes 20 p osen ia koko maailman
uonnis a. Suu in osa uonnis a uli Venäjäl ä, joka halli see maailman aakapuukauppaa suu illa
ien imää illään. Ennä ys uosina 2005–2006 Venäjän ien i nousi 50 miljoonaan kuu iome iin,
jos a osin suu i osa kohden ui Aasiaan. Vuonna 2007 Venäjä ajoi i puun ien iä ko keilla ulleilla,
minkä seu auksena ien i pu osi 20 miljoonan kuu iome in asolle. Vien i ullien oli mää ä nous a
80 p osen iin kaikille puu a a alajeille, mu a ko o us a ei o eu e u. Venäjän lii y yä Maailman
kauppajä jes öön (WTO) uonna 2012 puun ien i ulleja laske iin ja ha upuulle ase e iin alen-
ne un ien i ullin kiin iö. Alle 15 cm läpimi aisella koi ulla ei ällä he kellä ole ien i ullia.
Eni en kysyn ää on kui upuus a
Val aosa puun kauppa i ois a I äme en alueella koos uu kui upuus a, jos a ha ukui upuu a on
yli puole . Suu impia ha ukui upuun uojia o a Ruo si ja Saksa (ku a 2). Nämä maa kuulu a
myös alueen suu impiin pape in ja ka ongin uo ajiin. No jan sellukapasi ee in sulkemis en myö ä
suu in yksi äinen ha ukui upuun i a on syn yny No jas a Ruo siin (1,6 milj. m³ uonna 2015).
Samalla kun No jan ien i Ruo siin on kas anu iime uosina yli miljoonalla kuu iome illä, on
Bal ian maiden ien i Ruo siin laskenu 0,6 miljoonalla kuu iome iä. Tä keä kui upuun kauppaa
I äme en alueella mahdollis anu ekijä on sellun uo annon puu uminen Bal ian mais a lähes
kokonaan, jolloin kui upuu a ii ää ien iin. Suomi sekä uo e ä ie pieniä mää iä ha ukui upuu a.
Koi ukui upuun ma kkinoilla suu in yksi äisen puu a a alajin kauppa i a on koi ukui u-
puun noin 4 miljoonan kuu iome in uon i Venäjäl ä Suomeen, mikä as aa yli kolmannes a
Suomessa käy e ys ä koi ukui upuus a. Koi ukuidun uon i Venäjäl ä on lisään yny uoden 2009
kuopas a (1,5 milj. m³), mu a jää jälkeen lamaa edel äneis ä yli 6 miljoonan kuu iome in uon i-
mää is ä. Vi on ja La ian koi ukui upuun ien i Suomeen on iime uosina hiipunu . Ruo si uo
unsaas i koi ukui upuu a Vi os a, La ias a ja Venäjäl ä.
7
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
Tukkipuu a käy ä än saha eollisuuden uo an oa on kaikissa I äme en maissa. Ha u ukki-
ma kkinoilla suu in uoja on Saksa, joka lisäsi me ki ä äs i ha usaha a a an uo an oaan
2000-lu ulla. Saksa uo noin 15 p osen ia käy ämäs ään ha u ukis a ja uonnis a al aosa ulee
Puolas a, No jas a ja Tanskas a. Saksan uon i näis ä mais a on noin kolminke ais unu 2,2 mil-
joonaan kuu io me iin iiden iime uoden aikana. Saksa myös ie me ki ä iä mää iä ha u ukkia,
ja ien i suun au uu muualle Keski-Eu ooppaan, e enkin I ä al aan. Ruo si on lisänny ha u-
saha a a an uo an oa iimeis en iiden uoden aikana ja uonna 2015 Ruo si oli oiseksi suu in
ha u ukin uoja I äme en alueella. Ruo siin ha u ukkia ulee kas a assa mää in e enkin No jas a.
La ia uo noin 10 p osen ia maassa käy e ä äs ä ha u ukis a Lie uas a. Ha u ukin uon i Suo-
meen on alle p osen in sen käy ös ä.
Koi u ukin käy ö ja kauppa i ojen olyymi o a ha u ukkiin e a una pieniä. Bal ian
maa o a ne o iejiä. Suomi on suu in ne o uoja, ja uo 10 p osen ia käy e ys ä koi u ukis a
Venäjäl ä. Me sä- ja ene gia eollisuus käy ää aaka-aineena pyö eän puun lisäksi myös hake a.
Suomi on me ki ä ä hakkeen uoja noin 2,5 miljoonalla kuu iome illä, jos a neljä iidesosaa
ulee Venäjäl ä.
Joh opää öksiä
Bio alouden a oi eiden o eu amisessa uusiu u an aaka-aineen saa a uus ja aaka-ainema kki-
noiden oimi uus o a a ainasemassa ja aiku a a suo aan jalos a an eollisuuden kansain-
äliseen kilpailukykyyn. I äme en alueella e enkin Suomi ja Ruo si o a suunni elemassa uusia
bio uo e eh ai a, jo ka o eu uessaan lisäisi ä puun käy öä me ki ä äs i. Suunni elmia on myös
Vi ossa ja Venäjällä.
Ku a 2. Ha ukui upuun ulkomaankauppa I äme en alueella 2015. Lähde: Eu os a .
8
Me sä ie een aikakauski ja 2017-7687· Tie een o i · Mus onen ym. · Puun a jon a ja puun käy ön ule aisuuden…
Vaikka in es oinni o eu uessaan lisäisi ä ien iä, pa an aisi a iennin kilpailukykyä
ja oisi a ien i uloja kansan alou een, eh aiden uo an omää ien kas u lisäisi myös kilpailua
uo an opanoksis a. Puun kysynnän kas ulla on odennäköises i aiku uksia aakapuun hin oihin
ja kauppa i oihin e i maiden älillä. Ajan asais a ja ule aisuu een äh ää ä u kimus a I äme en
alueen puuma kkinois a, niiden aih eluiden ajoi umises a ja uo o aiku uksis a e i maiden
älillä on kui enkin ähän, ja si ä pi äisi ah is aa. Puun kysynnän kas aessa lähialueiden puu-
ma kkinoiden hin a aih eluiden oidaan a ioida heijas u an lisään y ässä mää in kansain älisen
puukaupan kau a myös Suomeen, joka aiempien u kimus ulos en pe us eella on jossain mää in
oiminu hin ajoh ajana I äme en alueen puuma kkinoilla.
E enkin Suomessa puu aaka-aineen ii ä yys ja sen kysynnän kas un ma kkina aiku ukse
o a noussee keskeisiksi kysymyksiksi in es oin ipää öksiä eh äessä. E u yhmis ä iippuma on a
u kimus ie oa a i aan, jo a yh eiskunnallis en a oi eiden ase aminen on ealis is a ja in es-
oin ien o eu aminen pe us uu analysoi uihin aiku usa ioin eihin.
Myös kansain älisen puukaupan oimi uus ko os uu puun kysynnän kas aessa I äme en
alueella. Tähän aiku aa olennaises i puuma kkinoiden oimi uus kussakin maassa. Tiedo e i
maiden me sänomis ukses a, puun kysynnän ja a jonnan osapuolis a, puuma kkinoiden oimin-
nas a ja puun hinnanmuodos ukses a o a puu eellisia. Ve ailukelpoisia ja luo e a ia ilas oja
aakapuun hinnois a ei ole saa a issa. Me sien omis us aken ee o a myös useissa maissa ollee
muu oksessa, kun al ion me ki ys puun a jonnassa on muu unu .
Ki jallisuu a
Danske Bank (2016). Skog & Ekonomi 2/juni 2016. [Ve kkojulkaisu]. Saa a issa: h ps://www.
danskebank.se/s -se/skog-och-lan b uk/nyhe e /skog-och-ekonomi/pages/de aul 2.aspx. [Vii-
a u 1.3.2017].
Fo es Eu ope (2015). S a e o Eu opes o es s 2015. [Ve kkojulkaisu]. Saa a issa: h p://www.
o es eu ope.o g/docs/ ullsoe 2015.pd . 225 s. [Vii a u 1.10.2016].
Hau amäki S., Mu anen A., Vii anen J. (2012). Subs i u ion in he Finnish o es indus y’s ound-
wood p ocu emen . Sil a Fennica 46(3): 425–440. h ps://doi.o g/10.14214/s .51.
Hänninen R., He emäki L., Hu mekoski E., Mu anen A., Näyhä A., Fo ss öm J., Vii anen J., Kol-
jonen T. (2014). Eu opean o es indus y and o es bioene gy ou look up o 2050: a syn hesis.
Cleen/Fibic Resea ch Repo no D 1.1.1. 173 s.
Ka ppinen H., Ho ne P., Hujala T., Leppänen J., Ma ilainen A., Talkka i A. (2015). Fo es land
owne ship change in Finland. COST Ac ion FP1201 FACESMAP coun y epo , Eu opean
Fo es Ins i u e Cen al-Eas and Sou h-Eas Eu opean Regional O ice, Vienna. [Ve kko-
julkaisu]. Saa a issa: h p:// acesmap.boku.ac.a /index.php/ac i i ies/coun y- epo s. 48 s.
[Vii a u 1.3.2017].
Lides a G., Lind T., Appels and M., Keski alo C., Wes in K., Wilhelmsson E. (2015). Fo es land
owne ship change in Sweden. COST Ac ion FP1201 FACESMAP coun y epo , Eu opean
Fo es Ins i u e Cen al-Eas and Sou h-Eas Eu opean Regional O ice, Vienna. [Ve kko-
julkaisu]. Saa a issa : h p:// acesmap.boku.ac.a /index.php/ac i i ies/coun y- epo s. 46 s.
[Vii a u 1.3.2017].
Mus onen M., Hänninen R., Jansik, C, Knuu ila M., Vii anen J. (2017). Bio alous I äme en alueen
maissa. Luonnon a akeskus (Luke), Luonnon a a- ja bio alouden u kimus 25/2017. 22 s.
Toppinen A., Vii anen J., Leskinen P., Toi onen R. (2005). Dynamics o oundwood p ices in
Es onia, Finland and Li huania. Bal ic Fo es y 11: 88–96.
