Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 253
TIINA QVIST
Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Aka eeminen äi öski ja,
joka Lapin yliopis on yh eiskun a ie eiden iedekunnan suos umuksella
esi e ään julkises i a kas e a aksi Lapin yliopis on Esko ja Asko -salissa
kesäkuun 1. päi änä 2019 klo 12
Ro aniemi 2019
Lapin yliopis o
Yh eiskun a ie eiden iedekun a
Väi öski jan ohjaaja :
Me ja Kinnunen
Ki s i Lempiäinen
Su i Ronkainen
Väi öski jan esi a kas aja :
Päi i Honka ukia
Ma i a Husso
Vas a äi äjä :
Ma i a Husso
Leo Nyq is
Tai o: Tai o alo P in One
Kansi: Minna Ku ila Suunni elu oimis o Tammikuu Oy.
E ukannen ku a: Ellan Räisänen, Venuksen aa e (2016).
Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 253
ISBN 978-952-337-138-5
ISSN 1796-6310
elek onisen äi öski jan pysy ä osoi e:
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-337-138-5
Tii is elmä
Tiina Q is
Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Ro aniemi: Lapin yliopis o, 2019, 280 si ua
Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 253
ISBN 978-952-337-138-5
ISSN 1796-6310
Tu kimuksessa on kyse pa isuhde äki al ailmiön so i elukäy ännöis ä. Hahmo an
pa isuhde äki al a ikos en so i elumene elyä käy ännön oimin ana ja oikeuden
ins i uu iona sen yh eiskunnallisessa kon eks issa. Ta kas elen so i elukäy än öjä
empii ises i e i yises i uh inäkökulmas a. Suomessa al aosa so i eluun ohjau u is a
lähisuhde äki al a ikoksis a on pa isuhde äki al aa, jossa uh i on nainen ja epäil y
ekijä hänen nykyinen ai en inen kumppaninsa. Pa isuhde äki allan so i elume-
ne ely on ky ke y ikosoikeusjä jes elmään, mu a sillä on yh eys myös sosiaalipal-
eluihin. Mene elyssä on kyse so i elulain mahdollis amas a oimin a a as a, jossa
kon lik i palau e aan asianosais en sel i e ä äksi, jo a he oi a käsi ellä ikokses a
sen uh ille aiheu uneis a henkisis ä ja aineellisis a hai ois a sekä py kiä oma oimises i
sopimaan niiden hy i ämises ä. Pa isuhde äki al a ikoksissa so i elu ja sopimuk-
seen suos uminen joh a a yypillises i syy äjän syy ämä äjä ämispää ökseen eli
oimenpi eis ä luopumiseen ikosp osessissa. Paikannan pa isuhde äki allan so i -
elua k ii ises i lähes y än u kimukseni äki allan käy än öjä ja a un a peiden
unnis amis a pal elujä jes elmässä koske ien u kimus en joukkoon.
Analyysi on aineis oläh öis ä, mu a myös eo iasidonnais a si en, e ä aineis o
ja eo ia o a keskenään ja ku assa uo o aiku uksessa. Aineis ois a ehdy ha ain-
no o a u kimusp osessin ede essä sido u eo iaan. Teo ee isena ii ekehyksenä
lähes yn pa isuhde äki allan so i elua yh eiskunnallisen hallinnoinnin, sukupuo-
lis uneen äki allan, mo aalis en jä jes ys en, oimijuu a sekä haa oi u uu a
koske an käsi eis ön näkökulmia yhdis ellen. Hallinnan analy iikas a käsin ym-
mä än so i elun uuslibe aalina hallinnan ai käy äy ymisen ohjailun muo ona,
joka ko os aa sopimuksellisuu a. So i eluins i uu io on hallin a allan käy äjä
sekä
käy än öjä luo a oimija, joka mää i ää koh ei aan eli äki allan osapuolia;
subjek in asemaa ja oimijuu a. Samalla se mene elyssään osallis uu e enkin uh in
haa oi u uuden
mää i elyyn. Hallin a allan käsi ein oidaan analysoida sekä
yleises i subjek iin kohdis u ia käy än öjä e ä yksilö asoisia subjek in oimi-
juu een aiku a ia i sen muo aamisen käy än öjä. Sopimukse o a hallinnan ä-
linei ä, jo ka uo a a asiain iloja ja ie ynlais a ymmä ys ä; ne o a apaaeh ois-
3
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
4
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
a, mu a ah as i ohjau u aa si ou umis a so i eluins i uu ion ideologian mää i ä-
mien suun a ii ojen mukaises i. Ta kas elen so i elua myös ins i u ionalisoi uneena
puhe apana, joka hallinnoijana ja ie ämisen e o iikkana aken aa mo aalijä jes ys ä
koskien pa isuhde äki al aa, sukupuol a, uh iu a ja ekijyy ä. Mo aalisen jä jes yk-
sen e millä ii aan niihin oikeuksiin, as uisiin, el ollisuuksiin ja syyllisyyksiin,
joi a puhe eoissa äki al aa sekä uh in ja epäillyn ekijän asemia koskien akenne aan.
Tu kimuksessa kysy ään: 1) Mi en pa isuhde äki al a ikos me ki yksellis yy osa-
na so i elumene elyn käy än öjä? ja 2) Millais a oimijuu a so i elumene elyssä
luodaan pa isuhde äki allan uh ille ja epäillylle ekijälle? Tu kimus on empii isil ä
aineis oil aan ja lähes ymis a oil aan moninainen. Aineis o koos uu seu aa is a
oisiaan äyden ä is ä kokonaisuuksis a: 1) Kaikille Suomen so i elu oimis oille ja
kolmelle äki al a yö ä eke älle jä jes ölle osoi e u kysely , lisäksi kaksi Suomen
So i elu oo umi y:n julkaiseman opaski jan a ikkelia, 2) 146:n e i pa isuhde ä-
ki al a apauksen sopimusasiaki ja , 3) kaksi so i elu oimis ossa eh yä asian un i-
jahaas a elua, 4) pa isuhde äki allan so i elun uh i eemaisessa yö yhmässä käy y
asian un ijakeskus elu sekä 5) pa isuhde äki allan so i elumene elyyn osallis uneen
uh in haas a elu. Aineis ojen e ilaisuus on johda anu u kimus a monimene elmäl-
liseksi. Analyysimene elmien osal a kysely as aus en, a ikkeli eks ien, asian un ija-
haas a elujen sekä pa isuhde äki allan uh in haas a elua analysoin sisällönanalyy -
ises i. Sopimusasiaki joja a kas elen a inallisen a gumen aa ioanalyysin a ulla ja
asian un ijoiden keskus elua e i elen sekä a gumen aa io- e ä e o isen analyysin
keinoin, lisäksi käy än ke y ä ka ego ia-analyy is ä o e a.
Analyysin uloksena esi än, e ä sopimuksellisuuden myö ä pa isuhde äki al a i-
kos häi y yy. Sen seu auksena sekä uh in e ä epäillyn ekijän oimijuudel a ka oaa
kä ki. Väki al a ikos mää i yy sopijaosapuol en kahden älisenä is i ii ana, jonka
eskaloi uminen näy äy yy yksi äisenä, lie änä ja aha omana ahinkona. Uh iuden
me ki ys eli sen olemassaolo ja äki allan ahingoi a a seu aukse ka oa a . Esi än,
e ä so i elumene elyn ins i uu ionaalisissa nykykäy ännöissä uh i samalla as uu-
e aan äki allas a ja jä e ään aille suojelua. Uh in oikeus u an, oikeuksien, e ujen,
a peiden ja uh iu umisen p osessuaalisuuden kannal a nämä yhdessä saa a a a -
koi aa moninke ais a uh iu umis a. Nykyinen pa isuhde äki allan so i elumene -
ely ole oimi a osa pal elujä jes elmän äki al a yö ä, aan osa ikosoikeusp osessia.
Ehdo an, e ä äki allan ennal aehkäisemiseksi, ka kaisemiseksi ja jälkihoi amiseksi
ulee kehi ää so i eluun ohjaamisen sijaan osapuol en au amis- ja ukipal elui a.
Pal eluohjauksen kau a uh i ja ekijä saa a apua äki al a- ja muihin ongelmiin
sekä ukea niis ä sel iy ymiseen. Pa isuhde äki al a apauksissa so i elun ei ule mis-
sään ilan eessa ko a a ikosoikeusp ossia.
A ainsana : pa isuhde äki al a, ikos, ikosasioiden ja e äiden ii a-asioiden so i elu, so-
pimus, hallin a al a, sukupuolis unu äki al a, oimijuus, haa oi u uus, uh iu uminen,
mo aalijä jes ys, oikeus u a, sosiaalinen ongelma, uh ien ja ekijöiden au amispal elu

Abs ac
Tiina Q is
Media ing cases o iolence in in ima e ela ionships in Finland
Ro aniemi: Uni e si y o Lapland, 2019, 280 pages
Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 253
ISBN 978-952-337-138-5
ISSN 1796-6310
This s udy examines media ion p ac ices in cases o iolence c imes in in ima e
ela ionships. In his s udy, media ion is seen as a p ac ical p ocedu e and an
ins i u ion o he c iminal jus ice sys em in he con ex o Finnish socie y. The
pu pose o he s udy is o con ibu e empi ical knowledge abou media ion
p ac ices, especially om he ic im’s poin o iew. In Finland, he majo i y o
cases o domes ic iolence c imes ha lead o media ion a e cases o iolence in
an in ima e ela ionship whe e he ic im is a woman and he o ende is a cu en
o o me male pa ne . The media ion o in ima e pa ne iolence is a ached o
he c iminal jus ice sys em, bu i also has a loose connec ion wi h social se ices.
The mos impo an law is he Ac on Concilia ion in C iminal and Ce ain Ci il
Cases. Based on he law, media ion is a olun a y me hod o con lic managemen
in which he media o , h ough a pa icula media ion p ocess, helps hose in ol ed
each an ag eemen ha sa is ies he a guing pa ies. The aim o media ion is o
ag ee independen ly on how o compensa e he ic im o he ha m caused by an
o ence. In cases o iolence c imes in in ima e ela ionships, consen ing o sign he
media ion ag eemen ypically means ha he p osecu o d ops he cha ges.
The s udy is based on quali a i e da a. Howe e , he in e ac ion be ween da a and
heo y is cons an . The obse a ions om he da a a e bounded o he heo y du ing
he esea ch p ocess. Media ing cases o in ima e pa ne iolence is examined in
he amewo k o combining he concep s o go e nmen ali y, gende ed iolence,
mo al o de s, agency and ulne abili y. Media ion is seen as a neo-libe alis ic
o m o adminis a ion o go e nmen ali y ha emphasizes he econcilia ion
be ween he pa ies. Media ion as an ins i u ion o he c iminal jus ice sys em is
an adminis a o and an ac o c ea ing he p ac ices ha de ine he pa ies o he
iolence; he posi ion and he agency o he subjec . A he same ime media ion
p ocedu es de ine especially he ulne abili y o he ic im. Go e nmen ali y as a
concep e e s bo h o he p ac ices ha a e di ec ed owa d a subjec om abo e
and he indi idual p ac ices ha shape he agency o he subjec as a a ge o sel -
5
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
6
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
managemen . Media ion ag eemen s a e he ins umen s o adminis a ion and hey
c ea e ce ain ac s and unde s anding. The ag eemen s a e olun a y bu a s ongly
di ec ed commi men o he guidelines o he ins i u ionalized media ion ideology.
As a he o ic o knowing, he ins i u ionalized p ac ices o media ion in he wo k o
di e en ac o s who encoun e media ion o in ima e pa ne iolence, such as he
police, p osecu o s, o icials and media o s, a e building he mo al o de conce ning
in ima e pa ne iolence, gende , he ic im and he o ende . The e m mo al o de
e e s o hose igh s, esponsibili ies, obliga ions and guil iness ha a e cons uc ed
in he ins i u ionalized he o ic dealing wi h he posi ions o he ic im and he
o ende .
The s udy pu sues i s aims h ough he ollowing ques ions: 1) How he meaning
o iolence o he c ime in in ima e ela ionship akes on as a pa o he media ion
p ac ices and 2) How a e he agencies o he ic im and he o ende cons uc ed in
media ion p ac ices? The di e se da a consis o i e complemen a y se s: 1) inqui ies
o all Finnish media ion o ices and h ee o ganiza ions ha encoun e media ion o
in ima e pa ne iolence, and he Finnish Fo um o Media ion guidebook ex s
ha deal wi h he media ion o in ima e pa ne iolence, 2) media ion documen s
in 146 cases o in ima e pa ne iolence, 3) in e iews wi h wo media ion o ice
expe s, 4) discussion wi h expe s in he wo kshop o media ing in ima e pa ne ship
iolence om he ic im’s poin o iew and 5) in e iew wi h one ic im o in ima e
pa ne ship iolence who has pa icipa ed in media ion. The analysis is da a d i en,
wi h con en analysis being he me hod applied in inqui ies, guidebook ex s, and
in e iews wi h media ion o ice expe s and wi h he ic im. Media ion documen s
a e analysed using na a i e a gumen analysis and discussion wi h bo h a gumen
and he o ical analyses and a sligh ouch o ca ego y analysis.
The s udy a gues ha in in ima e pa ne ship iolence media ion p ac ices, he
iolence c ime i sel ades in he p ocedu e o eaching a media ion ag eemen . In
he con ex o media ion, he iolence c ime is displayed as a single, non-se e e,
unin ended and acciden ally escala ed con lic be ween wo equal pa ies. As a
consequence, he eal agency o bo h he ic im and he o ende anishes. In
pa icula , he meaning o being a ic im, i s exis ence and i s damaging consequences
disappea . The ic im is no ecognized and in e p e ed as a ic im. On he con a y,
he s udy a gues ha in he cu en media ion p ac ices, he ic im o in ima e pa ne
iolence is equally esponsible o he con lic ha has led o iolence c ime. A he
same ime, one expe iences iolence and is le wi hou p o ec ion. Toge he , all hese
p ocesses can cause mul iple and se e e ic imiza ion. The s udy calls o a en ion
o in ima e pa ne iolence media ion p ac ices, which a e no a unc ional pa o
he se ices p o ided by social wo k and heal h-ca e p o essionals o o ganiza ions
ha ha e expe ise in iolence and ha a e used o encoun e ing and wo king wi h
ic ims and o ende s subjec ed o close ela ionship iolence. Ins ead o media ion,
he s udy emphasizes he need o co-ope a ion be ween di e en p o essionals
7
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
and se ices ha use p e en ion, in e en ion and moni o ing o in ima e pa ne
iolence and help and suppo people subjec ed o p oblems conce ning iolence,
alcohol and men al heal h in o de o cope in e e yday li e. Media ion in cases o
iolence in in ima e ela ionships mus ne e eplace c iminal jus ice p oceedings.
Keywo ds: in ima e ela ionship iolence, c ime, Ac on Concilia ion in C iminal
and Ce ain Ci il Cases, media ion, ag eemen , go e nmen ali y, gende ed iolence,
agency, ulne abili y, ic imiza ion, mo al o de , legal p o ec ion, social p oblem,
helping ic ims and o ende s
Kii okse
”Mua kiinnos aa kyllä melkein kaikki mahdollinen, e ä on aikea sanoa aan
muu amaa ju ua”, o esin e äässä mais e iopin ojen alku aiheen illan ie ossa, kun
silloinen sosiologian p o esso i Asko Suikkanen iedus eli opiskelijoil a, mi kä
aihealuee ja si uainee ke äkin kiinnos i a . To a osiaan asianlai a oli juu i niin,
sillä minulla ei ielä uolloin ollu suunni elmia opiskelujen suh een, mu a olin
u elias ja kiinnos unu iedos a ja sen uo amises a. Tu kijanu aani o a ämän
u eliaisuuden lisäksi kulje anee sekä onnekas sa uma e ä ennen kaikkea usea
hieno ihmise , yh eisö ja koh aamise . Seppo Raiski, sinul a olen saanu pe uso-
pin ojen alku aihees a läh ien kannus us a, ukea ja uskoa i seeni ja ai oihini. En
ikinä unohda sinua ai sanojasi! Kii os myös sii ä, e ä johda i minu p o g adu
- u kielma aiheessa Su i Ronkaisen puheille, sille ielle jäin. Su i Ronkaisen u -
kimusapulaisena ö mäsin ensimmäisen ke an pa isuhde äki allan so i eluaihee-
seen ja kiinnos ukseni he äsi oi is. Su in ansios a, myö ä aiku ukses a ja esime kis-
ä ja koin äi öski ja u kijaksi. Kii os myös Juha Ka hu sekä Jukka Mäkelä, loi e
uskoa siihen, e ä u kijan u a alkoi un ua minulle ei ain mahdollisel a, aan juu i
sopi al a polul a.
Suu in ja sy in kii os ohjaajilleni Me ja Kinnuselle, Ki s i Lempiäiselle sekä
Su i Ronkaiselle. Onneni on ollu saada ohjaaja , jois a jokainen on uonu u ki-
mukseeni omaa ah aa osaamis aan. Me jan ie o ja näkemys o a jalos anee
e enkin u kimukseni aken eellis a jäsennys ä. Me ja on myös se lämpö ja si -
keys, joka löy ää ah uu eni u kijana ja uskoo minuun myös silloin, kun minä
i se en si ä ee. Ki s i uli ohjaajakseni u kimuksen puoli älissä. Ki s in ai o in-
nos aa ja näy ää suun aa ennen kaikkea u kimukseni eo ee isissa kysymyksissä
on ieny yö äni me ki ä äs i e eenpäin. Ki s in ie o a an o on huikean laaja ja
se on ohjannu minua olennais en asioiden ää een. Su i, koko u kimusp osessin
ajan sinä ole ollu minun ohjaukseni ja u kimus yöni pe uskallio, se jol a aukeaa
a a uudellinen näkymä u kimukseni kulkuun. Sinun apuusi ja ukeesi olen oinu
luo aa kaikissa p osessin aiheissa, e i yises i loppu aiheen pa annusehdo uksiin
suh auduin jokseenkin pyhäs i. Sinä ole myös ala i haas anu poh imaan u ki-
mus ie oa ja jakanu u kijuuden haas ee äki al a u kimuksen sa alla. Me jan,
Ki s in ja Su in kanssa käydyissä keskus eluissa olen saanu ensia oisen oi al a ia,
a kkanäköisiä ja k ii isen aken a ia aja uksia, huomioi a ja kommen eja. Ihai-
len ei ä inspi oi ia, ai a ia ja iisai a naisia äydes ä sydämes äni! Ohjaaja ion
innalla on kulkenu Mi a Lohini an asian un emus laillisissa kysymyksissä so i -
eluaiheeseen lii yen, kii os sinulle! Koen, e ä Lapin yliopis on oikeus ie eiden
8
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
I Johdan o
Kun puhuin meis ä ulkopuolisille, öissä aamukah eilla ai eenien jälkeen saunassa,
puhuin unelmas ani, sii ä joka olisi oinu olla o a, mu a joka ei kui enkaan koskaan
odeksi ullu . Puhuin ainoas aan hy is ä he kis ä, ja niillä sanoilla minä akensin sellais-
a odellisuu a, jonka meille halusin. Minulla oli kaksi elämää: se jos a puhuin ja se jos a
en puhunu . En kokenu a sinaises i aleh ele ani. Minä ain jä in jo ain ke oma a.
Edellinen eks ika kelma on Lau a Mannisen osi ain omaelämäke allises a omaa-
nis a Kaikki an eeksi (2018, 230). O e ku aa pa isuhde äki allan dynamiikkaa. Se
ke oo sekä su us a e ä äki al aan lii y äs ä häpeäs ä, joka saa aa aien aa äki-
al aa kokeneen. Väki allan kokemus en myö ä uh in suh eellisuuden aju hämä yy
ja epäno maalis a ulee uusi no maali (Husso 2003; Lundg en 2012). Samalla o e
ke oo, kuinka sy ä unneside, läheisyys ja lojaalius ekijää koh aan sekä si keä oi o
muu oksen uo as a huomises a si o a uh in äki al aiseen suh eeseen, ai hidas-
a a sii ä i o au umis a. Toi ee ja odo ukse äki alla omas a ule aisuudes a
lii y ä keskeises i pa isuhde äki allan dynamiikkaan huolima a niiden ealis-
isuudes a. Romaanin minäke oja maini see sana , joiden a ulla hän ke oo a-
ken aneensa oi eidensa pa isuhde a, sen olemus a mää i ä ää ihanne a äki-
al aisen pa isuh een odellisuuden sijaan.
Väki allan koh eeksi jou uminen on kokemus, jo a on usein aikea i se käsi ää,
saa i seli ää muille. Usein uh i eh ii kohda a paljon aikei a ja uskallisia un ei a,
apah umia ja ilan ei a ennen kuin synkäksi si ujuoneksi ai äis y äksi häi iöksi
mielle y äki al a hahmo uu kokijaa i seään ja ihmissuhde a uhkaa aksi pääjuo-
neksi, jonka pois umiseen ei oi enää uskoa (Haa ind 1982). Tässä u kimuksessa
kielen keinoin uo e u ja ah is e u as uu, syyllisyys, a inallisuu een sido u
ideaali , sana , puhe a a sekä hallinnan konk ee ise muodo laajemmassa ins i u-
ionaalisessa mi akaa assa o a keskeisiä.
Tu kimuksessani a kas elen pa isuhde äki allan so i elumene elyä ins i u-
ionaalisena ilmiönä Suomessa. Ta kemmin sanoen u kin pa isuhde äki allan
so i elukäy än öjä ja niiden seu auksia sekä äki al a ikoksen e ä uh in ja ekijän
kannal a. E enkin pa isuhde äki allan uh iin aiku a a so i elukon eks issa am-
bi alen is i samalla äki allan ekijän ja ins i uu ion allankäy öllise ja hallinnallise
oime , mu a uh in odo e aan myös sää ele än i se i seään ja a pei aan. Lähes yn
so i elumene elyä e i yises i pa isuhde äki al a ikoksen uh il a edelly e yn oimi-
juuden, hänelle ase e un aseman ja siihen lii e yjen oikeuksien ja as uiden näkö-
kulmas a. Lyhyemmin ilmais una kyse on e äänlaises a uh in oimijuuden ohjailun
15
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa

a kas elus a so i elukon eks issa. Pa isuhde äki allalla a koi an nykyiseen ai
en iseen puolisoon kohdis u aa henkis ä, yysis ä ja seksuaalis a äki al aa.1
Kansain älises i mi a una Suomi on ko kean pa isuhde äki allan maa. Edelleen
kansain älises i ka soen Suomessa lähisuhde äki al a apaus en so i elumene ely
on käy össä poikkeuksellisen laaja-alaisena (Honka ukia 2011, 64, 138; Honka ukia
2015a; Honka ukia 2015b).2 Vuonna 2017 So i eluun ohja uissa lähisuhde äki al-
a ikoksissa ikokses a epäil yjä miehiä oli 1 657 (72 %) ja naisia 639 (28 %) ja suu in
osa so i eluun ohja us a lähisuhde äki allas a oli pa isuhde äki al aa (88%). Suu-
immassa osassa apauksis a (80%) oli yksi ikokses a epäil y ja yksi asianomis aja.
Vuonna 2017 yypillisin so i eluun ohja u ikosnimike oli pahoinpi ely (72%),
mu a mukana oli joi akin ö kei ä pahoinpi elyjä sekä apauksia, joissa oli kyse
myös seksuaali ikokses a. Rikosnimike ei kaikissa apauksissa ke onu äki allan
aka uudes a, sillä pahoinpi ely sisälsi ä myös ku is amis apauksia. (Rikos-ja ii-
a-asioiden so i elu 2017.) Sukupuoli mää i ää pa isuhde äki allan kokemis a ja
ekemis ä sekä ilmiön ymmä ämis ä. Tu kimukseni kohdis uu äki allan uh eihin,
pa isuhde äki allan koh eeksi jou uneisiin naisiin.
Tilas ojen alossa äki allan seu auksena Suomessa kuolee äkilukuun suh eu e -
una enemmän naisia kuin muissa länsimaissa, pois lukien Yhdys alla (Leh i 2010;
Piispa ym. 2006; Salmi ym. 2009, 4). Naisiin kohdis u a äki al a on Suomen
me ki ä in ihmisoikeusloukkaus. Lähes joka kolmas suomalaisnainen on ollu ä-
ki al aisessa pa isuh eessa. Vuonna 2005 naisis a 43,5 p osen ia (18-74- uo iaa )
oli kokenu ähin ään ke an miehen ekemää yysis ä ai seksuaalis a äki al aa ai
äki allalla uhkailua 15 uo a äy e yään. Suomalaisis a naisis a 18 % on kokenu
yysis ä äki al aa nykyisessä pa isuh eessaan ja 45% en isessä pa isuh eessaan. (Piis-
pa ym. 2006.) Suomessa kuolee uosi ain keskimää in 20 nais a pa isuhde äki allan
uh ina (esim. Niemi-Kiesiläinen 2004, 35-36; Leh i ym. 2012) ja pa isuhde äki allan
seu auksena yysisiä ammoja aiheu uu noin puolelle pa isuhde äki allan koh eeksi
jou uneis a (Piispa 2008, 106). Vain pieni osa pa isuhde äki al aa ehneis ä miehis ä
hakee apua. Poliisin ie oon heis ä ulee ain osa, joka koos uu lähes yksinomaan
aka aa yysis ä äki al aa ehneis ä. (Holma & Nyq is 2017, 120.) Ta kas el aessa
suomalais a henki ikollisuu a, o a lähisuhde äki allan seu auksena kuollee naise
oiseksi suu in uh i yhmä sy jäy yneiden ja alkoholisoi uneiden mies en keskinäis-
en ikos en jälkeen (Leh i 2014; Leh i & Ki i uo i 2014). Henki ikollisuusseu an-
nan mukaan henki ikoksen ekijä on pahoinpidelly uh ia aiemmin lähes puolessa
naisiin kohdis uneis a pa isuhde apois a (Salmi ym. 2009, 3).
1 Rikoslaissa lähisuhde äki allaksi ka so aan äki al aa sisäl ä ä ikos, joka on kohdis unu ekijän
a iopuolisoon ai en iseen a iopuolisoon, sisa ukseen ai sukulaiseen suo aan ylene ässä ai alene assa
pol essa aikka henkilöön, joka asuu ai on asunu ekijän kanssa yh eis aloudessa ai on ai on ollu muu-
en näihin innas e a an henkilökoh aisen suh een akia hänelle läheinen (Rikoslaki 20 luku, 16 §).
2 Eu oopassa Suomen lisäksi ainakin I ä allassa, K eikassa ja Romaniassa so i ellaan ko. apauksia.
Ranskassa ja Luxembu gissa aas lähisuhde äki allan so i elu on kokonaan kielle y.
16
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
17
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Suomi on lukuisin kansain älisin sopimuksin si ou unu kunnioi amaan, suo-
jelemaan ja o eu amaan ihmisoikeuksia, joihin kuulu a myös nais en oikeus elä-
mään ja asa-a oon sekä suoja äki al aa as aan. Suomi haluaa näy äy yä nais en
oikeuksien edelläkä ijänä ja ehkä sen uoksi meillä on pi kään aja el u, e ei naisiin
kohdis u a äki al a ole aka a ongelma. Tämän lisäksi pa isuhde äki al a on yk-
si yisen pii iin jää ää piilo ikollisuu a, jos a ain pieni p osen iosuus ilmoi e aan
poliisille. Nais en pa isuh eissa kokema äki al a ulee i anomais en käsi elyyn
yypillises i as a, kun äki al a on ja kunu pi kään (Piispa 2004). Tällöin äki al-
a ikos en ilmoi amisen syynä on yleensä a un hakeminen ai halu saada äki al a
loppumaan (Heiskanen & Roi ainen 2005, 141-143). Väki al a on kokijalleen
pi käkes oinen psyykkinen asi e. Ja ku a äki allan uhka ai sen pelko sekä lie äkin
yysinen äki al a pa isuh eessa pi ä ä yllä kodin nega ii is a jänni e ä ja uh in
s essi ilaa ja oi a muodos aa uh ille auman (Husso 2003; Ko anen & Smolej
2014, 17), sillä auman sie okyky on e i ihmisillä e ilainen.
Väki al a on ilmiönä sukupuolis unu ja e i yises i äki allan seu aukse eke ä
näky äksi sukupuoli aken een al ae on (Ronkainen 2008, 396). Huomioimalla
nais- ja miesyksilöiden yli ä ä sukupuolie o, oidaan poh ia yh eiskunnallis en al-
asuh eiden ja asen eiden sukupuolis uneisuu a sekä niiden aiku uksia äki allan
koh eiden ja käy äjien elämään. Kun huomioidaan äki allan ajallinen kehi ys eli
sen aipumus muu ua aka ammaksi ja aaemmaksi, ko os uu nais en osuus äki-
allan kokijoina, äki allan seu auksis a kä si inä ja apua a i se ina. Uh iasioiden
pa issa yösken ele ä suomalaise asian un ija o a uonee esiin sukupuol en
e i ys a pee ikos en uh eina (Honka ukia 2011, 34; Mäkeläinen & Husso & Män-
ysaa i & No ko & Vi kki 2012), sillä miehe ja naise (ja myös lapse ) uh iu u a
e i a oin. Väki allan ja sukupuolen saama ulkinna aiku a a polii isiin a -
kaisuihin, lainsäädän öön ja siihen, mi en au amispal elu jä jes e ään (Hau anen
2010) sekä siihen, minkälaisia oimin a apoja uh in suojelemiseksi akiinnu e aan.
Väki allan pi käaikais en seu aus en uoksi uh i myös a i se a e i yiskoh elua ja
suojelua äki allan ja kumisel a (Honka ukia 2011, 35; Noponen 2007, 18). Si en
osapuol en au amiseksi ja äki al aan puu umiseksi on äki allan sukupuolis umi-
seen lii y ä ymmä ys äl ämä ön ä.
Rikos- ja ii a-asioiden so i elu oimin a käynnis yi Suomessa 1980-lu ulla. Ny-
kyisin se on akiin unu a ja lailla säädel yä oimin aa, jo a on kehi e y ja u ki u
useiden uosikymmen en ajan.3 So i elu oimin aa ohjaa laki ikosasioiden ja e äiden
ii a-asioiden so i elus a (1015/2005). Suomessa so i elumene ely on alun pe in
a koi e u so elle a aksi lie iin, ähäisiin ja lähinnä aineellisia hai oja aiheu a iin
ikoksiin. So i elumene elyä on menes yksekkääs i so elle u esime kiksi a kauk-
siin, ahingon ekoihin ja moniin nuo en ekemiin ikoksiin. Se, sopiiko so i elume-
3 Res o a ii isen oikeuden pe iaa ei a läh ökoh anaan pi ä ä u kimus adi io on Suomessa suh eelli-
sen ah a (mm. u kimusyksiköi ä sekä ie eellisiä leh iä).
18
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ne elyn käy ö lähisuhde äki al a ikoksiin, e i yises i pa isuhde äki al aan, on mo-
nin a oin kyseenalainen ja kompleksinen asia. Tu kimukseni käsi elee nimenomaan
pa isuhde äki allan so i elua, jo a al aosa so i el a as a lähisuhde äki allas a on.
Tu kimus ei o a kan aa muunkal ais en pahoinpi ely ikos en so i eluun.
Samaan aikaan lähisuhde äki allan so i elua on k i isoi u 1990-lu ul a alkaen
e i yises i sukupuolis uneen äki allan u kimuksen pii issä. E i yises i pa isuhde-
äki allan so i elus a on 2000-lu ulla käy y julkis a keskus elua puoles a ja as aan.
Pa isuhde äki allan so i elun k i iikissä sen on ka so u sisäl ä än huoma a ia
ee isiä haas ei a ja sen on näh y ole an käy än önä läh ökoh aises i is i iidassa
pa isuhde äki allan ilmenemismuo oja ja sen seu auksia koske an u kimus iedon
kanssa. Viime uosina kiis ely so i elun so el u uudes a pa isuhde äki al aan
on ollu Suomessa kii ain a ja kah iajakau unein a e i yises i uh ijä jes öjen ja so-
i eluins i uu ion älillä (esim. Hen onen 2012, 44-45; Honka ukia 2015a, 55;
Q is 2012). Joidenkin uh ijä jes öjen mukaan so i elu on paino unu ekijän
näkökulmaan ja ekijän hyö yyn, kun aas so i eluins i uu ion pii issä uh in asemaa
koske a näkemykse o a moninaisia (Honka ukia 2015a, 61).
Vaikka so i elu u kimus a on eh y Suomessa mää ällises i paljon, on a sinaisia
so i elukäy än öjä koske a u kimus edelleen ähäis ä, e enkin pa isuhde äki allan
ollessa eemana. Tu kimus in iimisuh eissa käy e yn äki allan so i elus a on Suo-
messa keski yny siihen, mi en so i elua ulisi o eu aa es o a ii isen oikeuden
eo iaan pohjau u an idean mukaan ja kuinka se oisi ideaali apauksessa a kais a ä-
ki al aongelman. So i elun oimi uu a a ioi aessa sen eo ee is en pe iaa eiden
ko os aminen on ieny huomio a sii ä osiseikas a, e ä u kimus ie oon pe us u a
näy ö so i elun so el u uudes a ja käy ännön oimi uudes a pa isuhde äki allan
yh eydessä on puu eellis a ja is i ii ais a. Tu ki u ie o so i elun so el u uudes a
pa isuhde äki al aan pe us uu lähinnä so i elun asianosais en kokemuksiin äli -
äen mene elys ä is i ii aisen ku an. Pa isuhde äki allan kompleksiseen luon ee-
seen lii yen e enkin uh ien so i elukokemukse ja un ee so i elup osessis a o a
ollee nega ii isia ja as akoh aisuuksien ä i ämiä (esim. Flinck & Ii a i 2004,
96-127; Ii a i 2010a, 124-126; Honka ukia 2015a, 63, 89).
Ta kas el aessa so i elup osessin uh ikokemuksia on ha ai u, e ä ilas ollinen
analyysi an aa laadullis a u kimus a, ku en haas a elua posi ii isemman ku an
uh ikokemukses a. Esime kiksi haas a eluissa uo e ua moninais a, is i ii ais a
ja as akoh aisuuksia esiin uo aa uh ikokemus a so i elumene elys ä ei ule a -
kas ella ainoas aan nume aalisena ie ona aan si ä ulisi analysoida sellaisenaan,
laadullisena ku auksena, joka paljas aa jo akin olennais a so i elukokemus en
kompleksisuudes a. (Honka ukia 2015a, 64, 67, 90.)
Tässä u kimuksessa a kas ellaan so i eluideologian pe us ei a suh eessa käy-
ännön mene elyyn si en, e ä paino us on käy än öjen u kimisessa. Ta koi uksena
on hahmo aa so i eluideologisia läh ökoh ia, jo a myös pa isuhde äki allan hah-
mo aminen ilmiönä so i elukon eks issa ulee mahdolliseksi. On ä keää poh ia
19
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
si ä, mi en so i elussa unnis e aan pa isuhde äki allan e i yisiä pii ei ä, sillä
ilanne on kaksijakoinen. Yh ääl ä so i elu eo ia unnis aa aka an äki allan seu-
aus en mahdollisuuden ja huomioi maininnoin e i yisen haa oi u assa asemassa
ole a uh i , ku en pa isuhde äki allan uh i . Toisaal a sä ky yys ja auma isoi u-
minen ei ä ule keskeisinä käsi eellis e yiksi so i elun mallinnuksissa. On ä keää
ie ää, mi en so i elumallinnuksiin pohjaa issa so i elukäy ännöissä kohda aan ja
e lek oidaan oimijoiden e ilaisia ilan ei a sekä e oja sä ky yyden ja haa oi u uu-
den kannal a, sillä äki allan uh eis a puhu aessa kyse ei ole ma ginaali yhmäs ä.
Kiinnos us pa isuhde äki allan so i eluun ämän u kimuksen koh eena pe us-
uu sekä äki al aongelman yleisyy een ja aka uu een suomalaisessa yh eiskunnassa
e ä kehi yskulkuun, jonka myö ä so i eluun ohja ujen lähisuhde äki al a ikos en
mää ä on THL:n ilas oinnin mukaan kas anu maassamme me ki ä äs i iimei-
sen uosikymmenen aikana. So i eluun ohja ujen lähisuhde äki al a ikos en
mää ä oli uonna 2009 1017 apaus a (Rikos- ja ii a-asioiden so i elu 2009) ja
se on ja kanu uosi ais a kas uaan si en, e ä uonna 2017 so i eluun ohja uissa
aloi eissa oli 2482 lähisuh eessa apah unu a äki al a ikos a, jois a so i elusopi-
mus eh iin 1409 apauksessa (Rikos-ja ii a-asioiden so i elu 2017).4
Suomessa pa isuhde äki allan so i elu yleis yi koko 1990- lu un ja e i yises i uo-
den 2004 jälkeen, kun ikoslakiuudis uksessa niin sano u uh in akaa a ah oa kos-
ke a lakipykälä pois e iin. Pykälä mahdollis i pahoinpi elyn syy ämä ä jä ämisen
asianomis ajan pyynnös ä. (Niemi-Kiesiläinen 2005b, 273.) Uh in pää ös al a ekijän
angais a aksi saa amisen suh een sii yi siis pe iaa eessa ikosoikeusjä jes elmälle
ja sen oimijoille, joiden angais us as uu ko os ui. Uh in aseman pa an amiseen
lii yen uonna 2011 läheiseen kohdis e u lie ä pahoinpi ely sääde iin i allisen
syy een alaisiksi ikoksiksi (Ko anen & Smolej 2014, 7), jolloin poliisi oi u kia ja
syy äjä syy ää lähisuh een lie is ä pahoinpi ely ikoksis a ilman asianomis ajan suos-
umus a ai pyyn öä. Rikoslain ( ikoslaki 19.12.1889/39, 21 luku 16.2§) muu os en
myö ä yhä useampi pa isuhde äki al a apaus ohjau ui so i eluun.5 Samalla lisään yi
a e a ioida so i elumene elyn me ki ys ä äki allan ka kaisemisessa. So i elun
edelly yksiä ja apauksen so el u uu a a ioi aessa ko os e aan e i yisen ha kinnan
käy öä silloin, kun apauksiin lii yy osapuol en moniongelmaisuu a ai monimu -
kaisia ongelmia, ku en päihde- ja mielen e eysongelmia (Flinck 2013, 141).
4 Ve ailun uoksi uonna 2015 Rikos- ja ii a-asioiden so i eluun ohja uissa aloi eissa oli noin 2 200
lähisuh eessa apah unu a henkeen ja e ey een kohdis unu a ikos a. So i elup osessi käynnis yi 68
p osen issa näis ä so i eluun ohja uis a ikosasiois a. Sopimus syn yi 80 p osen issa käynnis yneis ä so-
i elup osesseis a. (Rikos- ja ii a-asioiden so i elu 2015.)Vuonna 2016 Rikos- ja ii a-asioiden so i e-
luun ohja uissa aloi eissa oli noin 2 300 lähisuh eessa apah unu a henkeen ja e ey een kohdis unu a
ikos a. So i elup osessi käynnis yi 68 p osen issa näis ä so i eluun ohja uis a ikosasiois a. Sopimus
syn yi 77 p osen issa käynnis yneis ä ikosasioiden so i elup osesseis a. (Rikos- ja ii a-asioiden so i elu
2016.)
5 Lisäksi so i eluun ohjau umisen kas ukehi ykseen on aiku anu yleisen ilmoi uskynnyksen madal-
uminen.
20
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Käy än äki al a ikoksen koh eeksi jou unees a henkilös ä uh i -käsi e ä si ä
a o ama a. Kuka ahansa oi olla äki allan uh i, mu a sil i uh iu umisen näkö-
kulma ins i u ionaalisissa käy ännöissä on yhä ma ginaalissa ja suu i osa äki al aa
käsi ele is ä akiin uneis a disku sseis a kan aa mukanaan implisii is ä ekijän
näkökulmaa. Kuka ahansa oi olla myös äki allan ekijä. Kyky ja mahdollisuus
äki al aan o a uni e saaleja, aina läsnäole ia ja lii y ä ihmisenä olemiseen. Vä-
ki allassa on kyse ihmis en älisis ä suh eis a, sii ä mi en ihmise oimi a suh eessa
oisiin ihmisiin ja laajemmin kaikkeen elä ään ja ole aan, sillä al a uo aa ja ajoi -
aa subjek eja, on subjek iuden eh o. Val a, ku en äki al a syn yy monimu kaisissa
p osesseissa ei ä kä al asuh ee ole yksisuun aisia ai kausaalimallein ymmä e ä-
iä. (Foucaul 1975.)
Väki allan aken eellis uminen eli apa, jolla si ä ha joi e aan, a os e aan, a -
o e aan ai uomi aan, on kul uu is a ja sukupuolis unu a (Ronkainen & Nä e
2008, 12, 14). Yh eiskunnallis en käy än öjen kau a ihmisiä sopeu e aan hy äksy-
mään e ia oisuu a ylläpi ä iä oimin a apoja ai alin oja sekä uusinne aan muun
muassa sukupuol en älis ä epä asa-a oa. Ja sil i kun jokin apah uma ai ilmiö ni-
me ään äki allaksi, mää i yy se samalla paheksu a aksi, koskema omuu a louk-
kaa aksi ja ää äksi eoksi. Väki al a pakenee käsi eellis yksiä ja si ä kau a myös
sen unnis aminen on aikeaa, aikka samanaikaises i äki allan uh ien ja ekijöiden
kokemuksissa äki al a on e i yisen läsnä. Käy ännöissään äki allan so i elu me -
ki yksellis ää ja mää i elee ja ku as i si ä, mikä ymmä e ään pa isuhde äki allaksi.
Ta kas elen so i elua ensisijaises i mene elynä, joka on ky ke y ikosoikeusjä -
jes elmään, mu a sillä on yh eys myös sosiaalipal eluihin. Tu kimukseni yhdis ää
elemen ejä sosiologias a, sosiaalipoli iikas a sekä oikeus ie ees ä. Tu kimuksessa
analysoidaan oikeudellisia ins i uu ioi a sekä niiden käy än öjä yh eiskunnallisessa
kon eks issa. Ta kemmin mää i ellen u kimus edus aa oikeussosiologis a suun a-
us a, sillä oikeussosiologiselle kysymyksenase elulle yypillises i oimassa ole aa
oikeu a ei ässä pide ä anne una ilmiönä, aan olen kiinnos unu sii ä, mi en
oikeu a uusinne aan oikeusjä jes elmään kuulu an ins i u ionalisoi uneen so i e-
lujä jes elmän käy ännöissä.
Ymmä än ins i u ionaalis en käy än öjen a kas elun ulo u an so i elujä -
jes elmän p osessuaalisis a mene elyis ä so i elun asian un ijoiden puheeseen ja
so i elun osapuol en oimijuu een saakka. Tu kimukseni yleisenä näkökulmana on
kysymys julkisen ja yksi yisen, oikeuden ja sosiaalisen sekoi umises a. Paikannan
u kimukseni äki allan ins i u ionaalisia käy än öjä ja a un a peiden unnis amis-
a pal elujä jes elmässä koske ien u kimus en joukkoon. Väki allan käy än öjä ja
a un a pei a o a Suomessa 2000- lu ulla a kas ellee muun muassa Su i Keskinen
(2005), joka on sosiaali yön alaan kuulu assa äi öski jassaan u kinu pe heam-
ma ilais en äki al a yössään uo amia käsi yksiä äki allas a, pa isuh ees a ja
anhemmuudes a. (ks. myös Nyq is 2001; Lah i 2001; O anen 2001; Husso
2003; Nikunen 2005; Oju i 2004; Piispa 2004; Ruuskanen 2005; Lindholm 2008;

21
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Pa anen 2008; Ronkainen 2008; No ko 2011; Hu ig 2013a; sosiaalises a oikeu-
denmukaisuudes a Ko anen 2013; äki al akul uu in his o ias a Lidman 2015,
nais en ekemäs ä äki allas a La u 2016.) Helena Jokila (2010) on puoles aan
oikeus ie eiden alaan kuulu assa äi ös u kimuksessaan pe eh yny seksuaali ikos-
en odis us eo ee isiin näy öongelmiin uomiois uinkeskus eluissa sekä Teija
Hau anen (2010) on sosiaalipoli iikan alan äi öski jassaan u kinu huol o ii ojen
i anomaiskäsi yksiä pe hesuh eiden äki allas a.
Tu kimuksellani osallis un e i yises i lähisuhde äki al aa ja siihen puu umis a
käsi ele iin aiempiin u kimuskeskus eluihin. Au amisen amma ikäy än öjen
u kimisen myö ä u kimuksellisia in essejä o a 2000-lu ulla yhdis änee uh-
iu umisen ja sä ky yyden seu aus en huomioiminen sekä niiden ohi amiseen
lii y ä ambi alenssi pal elujä jes elmässä. Väki allan seu aukse ja sä ky yys o a
a allisia aihei a naisiin kohdis u an äki allan ja auma isoi umisen eo ee isissa
keskus eluissa. Sen sijaan ne ei ä ole yypillisiä äki allan käsi eellis ämis apoja
hy in oin i al ion käy ännöissä. (Ronkainen 2008, 392, 397.) Tu kimukseni a aa
moninaisen näkymän siihen, mi en uh iu umiseen suh audu aan e ilaisissa kon eks-
eissa. Samalla u kimusaineis o a aa a myös äki allan a kis a puhe apaa.
Tu kimukseni oi nähdä e äänlaisena allankäy ön analyysina, sillä a kas elen
so i elumene elyn p osessuaalisia aihei a k ii ises i. Ka son, e ä so i eluins i-
uu ion käy ännö ei ä ole a o apai a ko os aessaan kon lik ia yksilöiden älisenä
omaisuu ena, aan käy ännö o a suu essa mää in polii isia ja sosiaalises i kon eks-
uaalisia. Tuon esiin pa isuhde äki al aa koske an so i elumene elyn allankäy-
öllisiä ai al asuh eisia ky köksiä oikeudellisen lisäksi sosiaaliseen; e enkin yksi-
löön, e i yises i äki allan uh iin ja hänen oimin amahdollisuuksiinsa. Aja elen,
e ä sekä äki al a kokemuksellisena e ä so i eluins i uu ion al a aken a a ja
muo oile a ja ku as i mene elyn osapuolia. Val asuh ee ja iippu uus uo a a
käy än öjen subjek in, jo en huomio a on kiinni e ä ä siihen, mi en al a oimii
sekä millaisia käy än öjä, suh ei a ja subjek eja se ekee mahdolliseksi. Toisin sanoen
keskeinen kysymys kuuluu, mi en so i eluins i uu ion käy ännö osallis u a äki-
allan osapuol en, e i yises i uh ien, oimijuuden ohjailuun?
Aiheena pa isuhde äki allan so i elu on ajankoh ainen, sillä juu i so i elukäy-
än öjen ja niiden seu aus en u kimus a on Suomessa pi kään pe äänkuulu e u.
Tu kimuksen yleisenä eh ä änä on uo aa uu a ie oa pa isuhde äki allan so i e-
lukäy ännöis ä sekä niihin lii y is ä haas ei a ja is i iidois a. Tu kimus uloksia oi-
daan käy ää a ioi aessa pa isuhde äki allan so i elumene elyn ee is ä pe us aa;
so i elupe iaa eiden ja –käy än öjen älisiä ongelmia. Tu kimukseni kau a oin
osal ani aiku aa ins i u ionalisoi uneiden ja yh eiskunnallis en so i elukäy än-
öjen kehi ykseen as aamaan nykyis ä pa emmin äki allan osapuol en e uja ja
pal elu a pei a. Ta oi eenani on myös edis ää pa isuhde äki allan unnis amis a ja
siihen puu umis a äki allan osapuol en ja i allis ahojen koh aamisissa. Tu kimus
on kon ibuu io äki al a yön sekä pal elujä jes elmän ja lainsäädännön kehi ä-
22
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
miseen lii y ään keskus eluun. Tu kimus uloksia oidaan käy ää monialaises i
äki allan au amiskäy än öjen kehi ämisessä äki al a yön amma ilais en, so i -
elujä jes elmän sekä ikosoikeusjä jes elmän keskuudessa. Tu kimuksen ulos en
a ulla löyde ään sekä ko jaa ia e ä ennal aehkäise iä keinoja lähisuh eissa käy e yn
äki allan ähen ämiseksi ja saadaan yleis ä ie oa äki allan mekanismeis a.
23
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
II Tu kimuksen o eu us
Tu kimuksen läh ökohda
Aineis ojeni analyysissä pää elyn logiikka on abduk ii inen eli eo iaohjaa a. Mää-
i elen pää elyn logiikan kui enkin osu ammin eo iasidonnaiseksi, sillä analyysini
on edenny aineis ojen ehdoilla, niiden läh ökohdis a käsin. Tu kimusp osessini on
edenny ja sy en yny u kimusha ain ojen, ki jallisuuden sekä eo ia iedon uo-
opuhelussa. Empii is en aineis ojen ha ainnois a on p osessin a ulla muodos e u
käsi eellinen näkemys u ki a as a ilmiös ä. Tä ä käsi eellis ys ä on u kimuksen
ede essä edelleen a kenne u ja sido u eo ee isiin näkökulmiin. Tu kimukseni
eo ee inen ii ekehys on sekä hallinnan analy iikassa e ä oimijuudessa ja näke-
mykseni mukaan ie o uo aa hallin aa, jolla on aiku uksia subjek in oimijuu-
een. Voidaan siis aja ella, e ä myös ie eellinen u kimus on allankäy öä, sillä
u kimuksen a oi eena on uo aa ie oa. Tu kimus alin oja ehdessäni olen i se
u kijana mi ä suu immissa mää in allankäy äjä.
Tu kija o aa aina kan aa ehdessään u kimus a, on siis si en jo lähes ymis a-
al aan läh ökoh aises i k ii inen (Hau anen 2010, 71). Tämän pe usase elman
lisäksi u kimus ani oi luonneh ia k ii iseksi kolmella apaa. Ensimmäiseksi, a-
oi eeni on ollu u kia si ä, minkälais a odellisuu a so i elukäy ännö uo a a
ja minkälaisia seu auksia ällä odellisuudella ikokselle ja äki allan osapuolille on.
Ta kas elen so i elua nimenomaan käy ännöis ä käsin, enkä niiden ideaaliku ien
pe us eella, joi a so i eluliike ja usea so i elun eo ee isia pe us ei a ko os a a
u kimukse uo a esiin. Tu kimuksen lähes ymis apaa oi luonneh ia k ii iseksi
suh eessa pa isuhde äki allan so i eluun siksi, e ä u kimuksen a koi us ei ole
uusin aa so i elun ideologis a käsi ys ä sii ä, mi ä pa isuhde äki allan so i elun
ulisi ideaali apauksessa olla ai mi en mene elyn ulisi ihanne apauksessa ede ä.
Läpi u kimuksen olen kiinni äny huomioni so i eluideaalien ja -käy än öjen
koh aamispis eisiin ja e oihin y i äen yksinke ais aen hahmo aa si ä, missä kulke-
a ideaaliaja elun ja käy än öjen aja . Tiedos an sen, e ä so i eluideaali i sessään
sisäl ää usei a sisäisiä is i ii oja, joi a olisi aiheellis a a kas ella lähemmin, mu a
joiden analysoiminen ajau uu ämän u kimuksen ulkopuolelle. Jossain mää in on
myös aikea hahmo aa a sinais en sisäis en is i ii aisuuksien ja niiden käy än öön
heijas umien alkupe ää ja syy-seu aus -suh ei a, kyse on enemmänkin e äänlaises a
asioiden ja kumos a samalla janalla. On kui enkin ode a a, e ä so i eluideaalin
sisäise epäjohdonmukaisuude a a a a ulkin amahdollisuuksia ja uo a si en
äli ömiä ongelmia käy än öön so elle aessa.
24
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Kaikkiaan u kimuksessa käy e y eo ee inen käsi eis ö a joaa näkökulman
a kas ella so i elua empii ises i uh inäkökulmas a. Analyysi on läh ökohdal aan
aineis oläh öis ä ja pe us uu aineis ois a u kimuskysymys en pohjal a ekemiini ha-
ain oihin ja ulkin oihin. Kui enkin analyysi on myös eo iasidonnais a moninais-
en eo ee is en näkökulma-a aus en kau a. Paino ukse o a muu unee si en,
e ä e i yises i u kimuksen loppu aiheessa eo e isoin i on a ken anu aineis on
analyysissä esiin noussei a asioi a. Teo ee inen hallinnan analy iikan näkökulma kä-
si eellis yksineen on suunnannu huomio a ja ollu unsas yökalupakki näiden em-
pi ias a esiin nos amieni ha ain ojen jäsen ämisessä ja ymmä e ä iksi ekemisessä.
Empii ise ha ainno uo opuhelussa eo ee isen, so i elua hallin ana ku aa an
al akäsi yksen ja käsi eis ön kanssa o a au anee a kas elemaan pa isuhde äki-
allan so i elua k ii ises i sekä näkemään selkeämmin moniaineksisia aineis ojani
kokonaisuu ena yhdis ä ä seika . Läh ökoh ana on ollu kysymys, miksi ällais a
aka aa ja yleis ä sosiaalis a ongelmaa so i ellaan Suomessa niin laajas i? Kysymys
on he ä äny poh imaan ins i uu ioiden al aa, niiden oimia ja käy än öjä suh ees-
sa ihmis en elämänongelmiin, ku en äki al aan. Hallinnan käsi eis ön ohjaamana
olen a ken anu u kijan ka se ani sekä so i elun eo ee isiin läh ökoh iin e ä
niihin empi ias a nouse iin as akkaisiin käsi yksiin ja näkemyksiin, joi a ikosasioi-
den so i elua koh aa illa oimijoilla so i elumene elys ä ja pa isuhde äki allan
luon ees a on kon lik uaalisena ai alis a ana allankäy önä. Tu kimukseni keskei-
sin ä aineis oa o a sopimusasiaki ja , joiden a kas elulle kon lik i -ja allankäy -
önäkemykse o a an anee pui eensa. Aja elen, e ä ins i uu ion mene elyssään
a oi elema sopimukse o a hallinnan konk ee isimpia älinei ä, ne ohjaa a
äki allan osapuolia e enkin ylhääl ä käsin, mu a jossakin mää in myös heidän
i seohjau u uu aan luoden. Empii ise ha ainno o a puoles aan äsmen änee
u kimuksen käsi eis öä si en, e ä so i elun eo ee inen läh ökoh a kon lik ikes-
keisenä a kaisumene elmänä on saanu suu en osan huomios ani. Mielenkiin oani
on ah is anu edelleen se lakeihin pe us u a, u kimuski jallisuudes a nouse a sekä
empi ian ah is ama ha ain o, e ä so i elu yypillises i joh aa syy ämä äjä ämis-
pää ökseen pa isuhde äki al a apauksissa. Yksinke aises i ki ey äen ha ainno
o a he ä änee minussa ihme ys ä: aka a äki al a on mahdollis a so i aa Suo-
messa an eeksipyynnöllä, jos asia menee so i eluun, ja jos äki al aa on käy e y
pa isuh een kon eks issa. Olen poh inu , mi ä ämä a koi aa e i yises i äki al a i-
koksen uh in kannal a, joka koh aa kyseisessä ilan eessa moninke ais a, yksi yis ä
ja ins i u ionaalis a allankäy öllis ä oimin aa. Kysymykse uh in äänen, kokemuk-
sen ja näkemyksen kuulumises a ai kuuluma omuudes a sekä uh in oikeuksis a ai
mene elyn yleises ä oikeudenmukaisuudes a o a sy en änee ja monipuolis anee
eo ee is a käsi eis öni si en, e ä olen a ken anu ka seeni uh iin oimijuuden ja
haa oi u uuden käsi eiden kau a. Mo aalijä jes ys en ja sukupuolis uneen äki-
allan käsi eellis ykse o a au anee pa isuhde äki allalle yypillisen naisuh in
asemoinnissa yh eiskunnallisiin ja kul uu isiin jänni eisiin jäsennyksiin.
31
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
epä ie oisuu a sii ä, mikä THL:n ooli on eli kuinka paljon STM oi delegoida
ohjaus a ja al on aa THL:lle ja mi ä se käy ännössä a koi aa.
Elokuussa 2011 sain THL:n suunni elijal a ies in, e ä THL ei oimi kaikkien
u kimuslupahakemuksessani maini ujen asiaki jojen lupa i anomaisena, sillä
syy äjä i anomais en ai uomiois uin en asiaki ja ei ä kuulu THL:n oimi al-
lan pii iin. Tu kimus a koske a asiaki ja uli saa aa i eille so i elu oiminnan
asiaki joja koskien sosiaali- ja e eysminis e iöön, joka oimii so i elu oiminnan
asiaki jojen lupa i anomaisena, kun kyse on useamman kuin yhden AVI:n asiaki -
jois a. Syy äjä i anomais en ja uomiois uin en (kä äjäoikeude ) asiaki joja koskien
u kimuslupahakemus osoi e iin oikeusminis e iöön, sillä ielä ässä aiheessa aja-
uksenani oli, e ä seu aan joidenkin so i elu apaus en p osessuaalis a e enemis ä
so i elus a syy äjän syy eha kinnan kau a (syy äjän syy ämä äjä ämispää ös ai
nos e u syy e) mahdolliseen oikeuskäsi elyyn (oikeudenis un ojen asiaki ja ) saak-
ka. THL sii si ys ä ällises i u kimusasiaki jani oikean i anomais ahon käsi elyyn.
Oikeusminis e iön pyynnös ä a kensin sekä so i eludokumen ien ke äämisen
ajallis a ajaus a uosille 2011-2012 e ä oikeusas een suh een ajasin u kimukseni
koskemaan kä äjäoikeuden oikeudenis un ojen pää öksiä. Myöhemmin kui enkin
luo uin aikees a ke ä ä kyseisiä asiaki joja, koska o esin niiden in o maa ioa on
ole an ähäinen. Syy äjä ki jaa a pää ös en pe us elu hy in lyhyes i, usein yhdel-
lä i kkeellä, jos apaus jä e ään syy ämä ä so innon pe us eella (myös Honka ukia
2011, 113).
Sain 20.4.2012 sosiaali- ja e eysminis e iöl ä i allisen lu an (Pää ös
STM/2871/2011) koskien salassa pide ä ien ie ojen luo u amises a u kimus a -
koi ukseen. Myönne y lupa koski i anomaisen julkisuudes a anne un lain 5§:ssä
a koi e uja i anomaisen asiaki joja. Tu kimuksessani a sinais en sopimus en
ohella i anomais en asiaki joja o a ne muu ama asiaki ja , joissa so i elu kes-
key e ään ai si ä ei käynnis e ä, sekä so i elijoiden ki jallise ku aukse osapuol-
en e illis apaamisis a ja yh eisis ä so i eluis unnois a. Tu kimuslupapää öksessä
ode iin, e ä ha ainnoin ia ja haas a elua a en ii äisi u kijan so i elijal a ja
so i elun osapuolil a pyy ämä ki jallinen suos umus.
Syyskuussa 2012 lähes yin Suomen so i elu oimis oja oisen ke an STM:n
u kimuslu an ke a. Tällä kie oksella sain iiden so i elu oimis on dokumen eja
sekä kolme kaupunkikoh ais a u kimuslupahakemus a, joiden käsi elyn jälkeen
sain ko. kaupunkien so i elu oimis on pa isuhde äki al aju ujen dokumen eja.
So i eludokumen ien lisäksi esi in edelleen pyynnön saada ha ainnoida a sinai-
sia so i eluis un oja, mikäli apaaeh oisia asianosaisia ja so i elijoi a löy yy.
Kolmannen aineis opyyn ökie oksen ein ammikuussa 2013 kaikkiin niihin
so i elu oimis oihin, jo ka ei ä ollee lähe änee so i eludokumen eja. Lisäksi
luo uin ha ainnoin iaja ukses a ja pyysin so i elu oimis oja kyselemään asiakkail-
aan, olisi a ko he halukkai a osallis umaan u kimushaas a eluun so i elup oses-
sia koskien. Haas a elupyynnön äli in kaikkiin Suomen so i elu oimis oihin pää-

32
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
asiassa pos i se ki jeellä. Sähköpos in äli yksellä lähes yin pyynnölläni muu amia
oimis oja, joihin olin saanu hy än kommunikaa ioyh eyden jo aiemmin.
Huh ikuussa 2013 lähes yin so i elu oimis oja ielä neljännen ke an. Tuolloin
olin keskus ellu u kimukses ani ja aineis onke uun haas eis a so i elua käsi ele-
ässä seminaa issa, jossa luennoin so i elupal elun i anomaisille. So i elun am-
ma ihenkilös ön keho ukses a selkey in ja lyhensin so i elu oimis ojen asiakkaille
suunna ua in oki je ä u kimukses a. Lähe in in oki jeen sähköpos i se kaikille
Suomen so i elu oimis oille lukuun o ama a Ah enanmaa a, joka jo aiemmin
al ella ilmoi i, e ä pa isuhde äki allan asianosais en haas a elujen o eu us on
mil ei mahdo on a, sillä kyseisiä apauksia on ko. oimis ossa so i el a ina e i äin
ha oin, keskimää in yksi apaus uodessa. So i elu oimis o ei ä lähes ynee mi-
nua in oki jeen lähe ämisen jälkeen yh ä so i elu oimis oa lukuun o ama a. Ky-
seinen so i elu oimis o ku sui minu syksyllä 2014 esi elemään paikkakunnallaan
u kimus ani apaaeh ois en so i elijoiden koulu us ilaisuudessa. Pyysin koulu us-
ilaisuuden esi elyssäni sekä apaeh oisia so i elijoi a e ä so i elun amma ihen-
kilös öä osallis umaan u kimukseeni an amalla suos umuksensa haas a eluun sekä
äli ämällä so i elun asiakkaille ku sua osallis ua u kimukseen. Lisäksi pyysin
jälleen so i elu oimis oil a so i eluasiaki joja a kas el a akseni.
Tilaisuuden jälkeen sain syksyllä 2014 haas a ella yh ä so i elu oiminnan am-
ma ihenkilöä sekä yh ä apaaeh ois a so i elijaa. Haas a elu kes i ä noin unnin
ja ne käsi eli ä haas a el a ien kokemuksia so i elumene elyn so el u uudes a
pa isuhde äki al a ikoksiin. Viimein, e i äylien kau a esi ämieni lukuis en pyyn-
öjen jälkeen, sain ke ä yä Suomen so i elu oimis ois a myös ii ä än mää än do-
kumen iaineis oa u kimuskäy öön. Tässä aiheessa luo uin aikees ani haas a ella
pa isuhde äki allan asianosaisia.
Tu kimusee ise kysymykse ja u kijan asemoi uminen
Tu kijalla i sellään on as uu yön e iikas a. Tu kimusp osessi on äynnä ja ku ia
alin oja ja yö aihei a, jo ka sisäl ä ä ee isiä pohdin oja. Ee ise ja me odologise
kysymykse kie ou u a oisiinsa, ee isyys on keskeinen asia u kimuskoh een ja
-mene elmien alinnassa, aineis on ke uussa, ilmiö ä koske assa lähes ymis- sekä
käsi ely a assa, iedon luo e a uuden pohdinnassa sekä ulos en apo oinnissa
ja niiden aiku a uu a mää i e äessä. Kyse on yksinke aises i sii ä, millaise
a kaisu ja millaisissa ilan eissa o a u kimuksessa salli uja ja mi kä ei ä , mikä
u kijan yössä on oikein ja mikä ää in (Hau anen 2010, 69). Tu kimuksen ee ise
ja me odologise kysymykse o a osa ihmisen mo aalis a oimin aa ja mo aalinen
pohdin a on keskeisessä osassa u kimuksessa eh ä issä alinnoissa ja niihin lii y-
ässä as uullisuudessa (ks. Edwa ds & Mau hne 2002, 14). Mo aali ilmen ää u -
kijan a omaailmaa, sensi ii isyy ä ja si oumuksia. Tu kijan mo aalinen oimin a,
33
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ku en luo amuksellisuus, oikeudenmukaisuuden aaliminen ja ihmis en kunnioi -
aminen, o a ee isen oiminnan, iedon sekä alin ojen pe us a u kimusp osessin
aikana.
Pa i- ja lähisuhde äki al a on ilmiö, jo a pide ään yleises i aikeas i lähes y ä-
änä, kiis analaisena ja sensi ii isenä u kimusaiheena. Ilmiö on piilossa, sillä äki-
allan kokemuksis a helpos i aie aan. Se he ä ää ah oja ja is i ii aisia un ei a;
hämmennys ä, o jun aa, ohipuhumis a, ennakkoluuloja, ähä elyä, su ua, pelkoa,
inhoa ja suu umus a. Aihe saa e aan kokea niin ikä äksi ja as enmieliseksi, e ei sii-
hen halu a a ua ai si ä ja sen luonne a kiel äydy ään näkemäs ä. Minna Nikunen
(2008) sanoo, e ä äki allan u kija ase uu u kimuksensa myö ä ah oma aan-
kin osaksi äki al a u kimukseen kohdis u ia yh eiskunnallisia kiis oja (Nikunen
2008). Aiheena pa isuhde äki al a on sukupuolipolii is en kiis ojen keskiössä,
jo en äki al aan ja sukupuoleen lii y ä jänni ee o a u kimuksen eossa odella
läsnä.
Tu kimukseni uo äki allan ja sukupuolen suh eeseen ielä kolmannen aikeus-
as e a lisää än ekijän, so i elun. Tu kimusaiheena pa isuhde äki allan so i elu
on sekä yksi yises i e ä yh eiskunnallises i a kaluon oinen, jo en olen kiinni äny
e i yis ä huomio a u kimuksessa mukana olleiden yksi yisyyden u aamiseen.
Tu kimukseni nouda aa salassapi osäännöksiä kaikkiin saa uihin ie oihin (kysely ,
sopimusasiaki ja , asian un ijakeskus elu sekä haas a elu ) nähden. Tu kimukseen
lii y äs ä henkilö ie ojen käsi elys ä on oimi e u asianmukaises i u kimus ekis-
e iä koske a ie eellisen u kimuksen ekis e iselos e henkilö ie olain (523/1999)
36 ja 37 §:ssä a koi e una ilmoi uksena ie osuoja al uu e ulle. Tu kimus on jo
suunni elma aiheessa läpikäyny Lapin yliopis on ee isen ennakkoa ioinnin. Tu -
kimus ja sen ulokse ei ä ase a uhkaa äki allan uh ien ai epäil yjen ekijöiden ai
muiden u kimukseen osallis uneiden hy in oinnille. Ke ä y u kimusaineis o on
ollu ain u kijan henkilökoh aisessa käy össä.
Kaikki u kimusaineis o on anonymisoi u ennen analyysi aihe a. So i elija
ja jä jes öjen äki al a yön ekijä as asi a ekemiini kyselyihin anonyymis i
ins i uu ioidensa edus ajina, jo en niiden osal a henkilöihin lii e ä iä unnis e-
ie oja ei syn yny . Asian un ijakeskus elun, kahden so i elu oimis oa edus a an
asian un ijan sekä Sannin haas a elun anonymisoin li e oiduiksi eks eiksi
äli ömäs i kunkin aineis onke uu aiheen jälkeen, e o in siis ääne henkilöis ä
ja hä i in alkupe äise haas a elunauha . Asian un ijakeskus elun osallis uja
sekä so i elu oimis oa edus a a asian un ija me ki sin li e oi uihin eks eihin
omilla unnis eillani. Sopimusasiaki jojen osal a ein u kijana e illisen salassa-
pi osi oumuksen koskien i anomais en oiminnan julkisuudes a anne un lain
(621/1999) säädös ä so i elu oimis on hallussa ole ien asiaki jojen julkisuu-
des a ai muun so i eluasioiden käsi elyyn osallis u an henkilön ai iolo el ol-
lisuudes a. Kaikki sopimusasiaki jojen mahdollises i sisäl ämä henkilöllisyy ä
ai unnis e a uu a ku aa a iedo pois e iin ennen aineis on analyysia, eikä
ke ään u kimukseen osallis unu a henkilöä oida unnis aa. Kyselyis ä, sopi-
musasiaki jao eis a, haas a eluis a sekä u kimuksen apauslue elon ii is el-
mäs ä olen pois anu kaikki yksi yiskohda , jo ka epäsuo as i ku aa a ihmis en
elämän ilan ei a, ominaisuuksia, lähipii iä, paikkoja ai mui a unnis e a uu a
lisää iä seikkoja. Aineis ojen esime kkika kelma sekä apauslue elo ii is elmä
o a pii eil ään lyhyi ä ja yleisiä, niiden sisällönku aukse lii y ä äki allan
seli ämiseen. Asian un ijakeskus elun jo ku osallis uja saa a a olla unnis e -
a ia niille, jo ka un e a pa isuhde äki allan so i elus a käy ä ää keskus elua.
Toisaal a aja elen, e ä he o a an anee lupansa keskus elun nauhoi amiseksi
u kimuskäy öön ja heidä ulee nähdä oimijoina ja osallisina, joilla on ollu al-
a ohja a ke omaansa ai jä ää halu essaan jo akin sanoma a ja kon olloida
si en keskus elu ilanne a.
Tiedon uo amisen a peen u aamiseksi säily än anonyymiä aineis oa salasa-
nalla u a una iedos ona (li e aa io ) sekä luki ussa kaapissa (sopimusasiaki ja )
kaksi uo a äi öski jan a kas amisen jälkeen. Sen jälkeen hä i än aineis on.
Tu kijan un eis a
Tu kimusee inen pohdin a on myös osa si ä emo ionaalis a yö ä, jo a äki allan
u kija jou uu ekemään suh eessa aiheeseensa ja aineis oihinsa (Hau anen 2010,
71). Tu ki aessa in iimisuh een äki al aa, ei u kijassa i sessään oi olla koskaan
liikaa ie ynlais a sensi ii isyy ä. Olen ie oises i yös äny si ä, e ä säily än u ki-
mus a ehdessäni sellaisen nöy yyden, joka pi ää mielen ja sydämen a oimena. Yh ä
kaikki ulkoa ja oman i sen sisäl ä ule a palau e, kaikki koh aamise ja keskus elu
olen miel äny henkilökoh aises i posi ii isena oima a ana ja aja ellu , e ä annan
omille käsi yksilleni ja maailmanku alleni mahdollisuuden a a ua u kimusma -
kani a ella. Tu kimus a ehdessäni olen kuulos ellu un ei ani ja jaksamis ani,
a ioinu si ä mi en un eeni aiku a a u kimusp osessin alin oihin ja aiheisiin,
ai mi en un ee au a a minua iedon ja ie ämisen ää elle, i i ä ä ka somaan
a kemmin, analyy isemmin.
Esi äessäni u kimukseni aiheen u kijayh eisön ulkopuolisille henkilöille, olen
usein ensimmäiseksi kuullu kommen in: ”Myös naise o a äki al aisia”, ai minulle
on ke o u kokemuksia ja näkemyksiä nais en käy ämäs ä henkises ä äki allas a,
johon mies on ikään kuin ”pako e u” as aamaan yysisellä äki allalla. Minul a on
myös iedus el u uosien mi aan useampaankin o eeseen, olenko minä pa isuh-
eessani pahoinpidel y nainen, koska aiheeni on ämä. Yh ä usein olen as annu ,
e ä uskin pys yisin u kimaan aihe a, jos olisin. Se ei sil i a koi a, e enkö oi sa-
mais ua äki allan uh in ai ekijän un eisiin, aja uksiin ja kokemusmaailmaan, jo -
a iedän mis ä puhu aan, kun puhu aan lähi- ja pa isuhde äki allas a. Tu ki aessa
ollaan aina henkilökoh aisessa suh eessa u kimusaiheeseen. Tu kija on aina, a alla
ai oisella, enemmän ai ähemmän osa si ä maailmaa, jo a u kii, hän ei ha ainnoi
kohde aan e ääl ä, ei ylä- ai ulkopuolel a.
34
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
35
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Suomessa so i eluins i uu ion asema on melko ah a ja so i elu u kimus a
o a ehnee lähinnä ins i uu ion pii issä oimi a henkilö , jolloin näkökulma
on ollu pi käl i so i elun ah uuksissa ja kehi ämis yössä osana i allis a oike-
usjä jes elmää. So i elun eo ee isen pe us an ko os uminen ja sen a opohja
heijas u a pa i- ja lähisuhde äki allan so i eluun ja sen u kimukseen niin, e ä
so i elu nähdään ennen kaikkea mahdollisuu ena apaaeh oisuu een pe us u an
luon eensa uoksi. Tämä joh aa helpos i suh au umis apaan, jossa iedos e uille ja
unnus e uille olemassa ole ille iskeille anne u painoa o pienenee. Tu kimus yön
ekeminen ah as i so i elumyön eisessä maas ossa ja oisaal a julkisessa keskus e-
lussa kiis analaises a aihees a on ollu haas a aa ja he ä äny is i ii aisia un ei a.
Olen huomannu , e ä so i elun kehi ämis yö myös lähisuhde äki allan osal a
on niin päämää ä ie ois a ja sel yy enä pide yä, e ä k ii isiin puheen uo oihin,
keskus eluy i yksiin ja ie eellisen iedon uo amiseen saa e aan suh au ua so i e-
luins i uu ion pii issä he käs i o ju as i ja ähä ellen. Tu kijan mo ii eja saa e aan
epäillä, jolloin edo aan siihen, e ä u kijan halu u kia kyseis ä aihe a on jollakin
apaa a koi ushakuis a.
Tu kimukseni kannal a kysymykse iedos a ja sen uo amises a o a siis samalla
kysymyksiä allas a, niis ä lainalaisuuksis a, joilla u kimuskohde a oi e aan ai
siihen käsiksi pääsemis ä ajoi e aan. Tiedon sosiologia on suu essa mää in allan
sosiologiaa, jossa keskeis ä on u kimusaiheeseen sisään pääsy ai sii ä ulossulkemi-
nen. Tiedon uo amisen kannal a on olennais a se, e ä u kijalla on mahdollisuus
saa u aa u kimuskoh eensa, hänen salli aan ehdä u kimus a ja uo aa uu a
ie oa, eikä hänen u kimus aan ohi e a ai ajoi e a. Vas a analysoi uani u kimus-
aineis oni kokonaisuudessaan, olen ymmä äny , miksi lukuisa y i ykseni a oi aa
uh ien ja epäil yjen ekijöiden kokemus ois u illa so i elu oimis oihin suunna-
uilla ha ainnoin i- ja haas a elupyynnöillä jäi ä ulokse omiksi. Uh iu umisen
kokemuksen ins i u ionaalinen aien aminen heijas uu aineis oihini, juu i uh i
o a henkilökoh aisine kokemuksineen kadonnee so i eluins i uu ios a a oi a-
ma omiin, lähes olema omiin.
Vi allis en u kimuslupien saamisen jälkeen u kimukseni haas eeksi nousi ie-
ynlaisen luo amuksen saa u aminen so i eluken än oimijoiden silmissä. Koin
aineis onke uu aiheessa, e ä u kimusken än a oi aminen ja ken älle pääsy oli
minul a ajoi e u. Kaikkiaan u kimusaineis on ke uu oli haas a a, u hau a a ja
aikaa ie ä p osessi, jonka aikana u kimusaihe äis ämä ä kapeu ui ja u kimuksen
eko ii äs yi. Koen, e ä omalla kohdallani u kimuksen ekoa on hankaloi anu
ennen kaikkea so i eluins i uu ios a iippuma on aus ani. Minulla ei ole min-
käänlais a aiempaa suhde a so i elu oimin aan, olen ullu u kimusaiheen pii iin
äysin ”ken än” ulkopuolel a, en ole koskaan oiminu esime kiksi apaaeh oisso i -
elijana. Tä ä joukkoon kuuluma oman, ulkopuolisen asemaa ku aa osu as i e ään
apaaeh oisen so i elijan kanssa uosia si en, u kimus aipaleeni alussa, käymäni
lyhy dialogi. Maini sin hänelle oi ees ani pääs ä ha ainnoimaan so i elun osa-
36
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
puol en e illis- ai yh eis apaamisia, johon so i elija nyökkäsi ja esi i kysymyksen:
”Ole ko koskaan ha kinnu apaaeh oiseksi so i elijaksi koulu au umis a?” Vas-
asin kiel ä äs i ja pe us elin pidä äy ymis äni oi eella pysy ellä mahdollisimman
objek ii isena so i elu u kijana. Keskus elu y eh yi kommen iini. Lisäksi koen,
e ä hankaluuksia on aiheu anu myös se, e ä minu on joissakin yh eyksissä mää-
i el y so i eluins i uu ion pii issä niin sano un eminis isen äki al a u kimuksen
edus ajaksi huolima a sii ä, e ä olen i se ko os anu ole ani kiinnos unu ensisijassa
äki allan uh iudes a ja ekijyydes ä. Vah a ennakkoasennoi uminen u kijuu eeni
on en ises ään aikeu anu empii isen aineis on ke äämis ä.
Lisäksi u kimus yölle on ase anu oman haas eensa se, e ä u kimuksen e ene-
misen myö ä k ii inen suh au umiseni pa i- ja lähisuhde äki allan so i eluun on
ah is unu samalla kun uh inäkökulma on a ken unu . Tie o on apauksessani
lisänny henkilökoh aises i kokemaani uskaa. Tu kimus a ehdessä olo on un unu
usein askaal a, olen kokenu ahdis uksen, su un, epäoikeudenmukaisuuden sekä
oima omuuden un ei a. Väki allan läsnäolo sekä samalla sen piilo aminen, sii ä
aikeneminen, sen seli äminen e ilaisilla syillä ja ohi aminen seu aus en osal a o a
nos anee pin aan nega ii isia un ei a. Näi ä un ei a olen ope ellu koh aamaan,
sie ämään ja sää elemään. Sil i ja juu i edellä maini uis a syis ä olen a kas ellu
aineis oani sys emaa ises i ja a kas i, mi ään sensu oima a, äheksymä ä ai
yliko os amas a. Osal aan u kimus yö äni on helpo anu , e ä olen aika ajoin ie-
oises i o anu , ja ku en maini u, myös jou unu o amaan aiheeseeni konk ee is a
e äisyy ä. Jokaisen auon ja aiheen jälkeen olen oinu e lek oida aiempia ulkin-
ojani ja un ei ani niin sano us i uusin analyy isin silmin. Aiheen jänni eisyys, si ä
koske a kiis a sekä oma is i ii aise un eeni o a kaikki kas a anee sisua ja si en
mo i oinee minua yösken elyssäni. Olen aja ellu , e ä een ä ä u kimus a syys ä,
ja myös kuullu lukuisis a suis a uosien a ella, e ä u kimukseni on ä keä ja sillä
on yh eiskunnallis a me ki ys ä. Aja elen, e ä u kimukseni on me ki yksellinen,
koska se uo esiin pa isuhde äki allan so i elumene elyn epäkoh ia ja puu ei a.
Si en ekemilläni ulkinnoilla oi olla me ki ys ä ins i u ionaalis en käy än öjen
kehi ämiselle.
Tu kimuksen akenne
Tu kimus jakau uu johdannon lisäksi kymmeneen lukuun. Tu kimuksen ensim-
mäise neljä lukua ku aa a yleisemmin pa isuhde äki al aa, so i elua ja käy e yä
eo ee is a käsi eis öä. Aineis on analyysiä käsi ele iä lukuja on iisi kappale a,
ne koos u a lu uis a 5-9. Johdannossa nos an esiin u kimukseni läh ökoh ia ja
pe us ei a. Lu ussa kaksi käsi elen u kimuksen o eu us a ja ee isiä haas ei a.
Lu ussa kolme esi elen u kimuksen eo ee isia läh ökoh ia. Neljännessä lu ussa
kiinni än pa isuhde äki allan so i elumene elyn sen oikeudelliseen kon eks iin-

37
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
sa. Lu ussa iisi e i elen so i elukyselyä ja äki al a yön ekijöiden näkemyksiä
pa isuhde äki allan so i elus a sekä kah a opaski jan a ikkelia. Lu ussa kuusi
analysoin sopimusasiaki jojen a inallisuu a sekä so i elu oimis ossa ekemiäni
haas a eluja. Lu ussa sei semän a kas elen sopimus en eknis ä ja käsi eellis ä
luonne a sekä uh iu umisen p osessuaalisuu a. Kahdeksannessa lu ussa e i elen
so i elumene elyn asian un ijoiden keskus elua, jonka aiheena on uh in asema ja
oikeude pa isuhde äki allan so i elussa. Lu ussa yhdeksän a kas elen pa isuhde-
äki allan uh in, Sannin, apauksen kau a uh in haa oi u uu a sekä yysisen ja
seksuaalisen pa isuhde äki allan so i elun ongelmallisuu a. Lu ussa kymmenen
esi elen aineis on analyysiin pohjau u ana oimenpide-ehdo uksena mallin äki-
allan ka kaisemiseksi, jo a hyödyn äen oidaan poliisin ie oon ule a pa i- ja lä-
hisuhde äki al a ikokse ohja a suo aan pal elujä jes elmän pii iin. Tu kimukseni
lopuksi pohdin keskeisiä uloksia, joh opää öksiä sekä aineis ojen kau a esille
noussei a kysymyksiä.
Pa isuhde äki al a yh eiskunnallisena ja sosiaalisena ongelmana
Asian nimeäminen sosiaaliseksi ongelmaksi on kul uu inen, mo aalinen, ulkin-
nallinen ja a ola au unu p osessi, jossa on keskeis ä, e ä jokin yh eiskunnallises i
ä keä asian ila ja sen seu aukse koe aan ongelmallisiksi ja sen uoksi niihin äy yy
puu ua (Loseke & Bes 2003). Pa isuhde äki al a lähisuhde äki allan muo ona
on sosiaalinen ja yh eiskunnan aken eissa ole a ihmisoikeusongelma, ikosoike-
usjä jes elmää koske a ongelma, asa-a okysymys sekä sy jin ää (Pehkonen 2003;
Nousiainen & Pen ikäinen 2017, 65). Läh ökoh a ja yhä ajankoh ainen kysymys
ehokkaille kansallisille oimille on naisiin kohdis u an äki allan6 unnus ami-
nen me ki ä äksi ihmisoikeusongelmaksi Suomessa. Samalla naisiin kohdis u a
äki al a on globaalis i laaja ongelma. Pa isuhde äki al a seu auksineen aiku aa
kokonais al aises i ihmis en e ey een ja hy in oin iin ja yöllis ää pai si poliisia
ja oikeuslai os a, myös sosiaali- ja e eysalan e i sek o ei a. Väki allan kokijoiden
ja ekijöiden au amisen lisäksi pa isuhde äki allassa on kyse muun muassa las en
huol oon, apaamiseen, ela usmaksuihin ja osapuol en asumisjä jes elyihin lii y is-
ä kysymyksis ä. (Husso 2003, 13.) Pa isuhde äki al a ulee yh eiskunnalle kalliiksi.
On laske u, e ä noin 60 000 asukkaan kunnassa ko ona apah u an äki allan
kus annukse o a yli 100 000 eu oa kuukaudessa, uosi asolla lähes 1,2 miljoonaa
eu oa (Ensi- ja u ako ien lii o 2017).
6 Naisiin kohdis u a äki al a on muun muassa lähi- ja pa isuhde äki al aa, mu a ei ainoas aan si ä.
Kaikki naisiin kohdis u a äki al a ei apahdu lähisuh eissa eikä lähisuhde äki al a kohdis u ainoas aan
naisiin. Naisiin kohdis u a äki al a on mää i elmällises i äki al aa, joka kohdis uu naisiin siksi, e ä he
o a naisia.
38
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Polii inen ha ah uminen äki al aan sosiaalisena ongelmana, johon hy in-
oin i al ion on eagoi a a, on apah unu Suomessa eu ooppalaisi ain myöhään.
Suomessa pe heessä ja pa isuh eessa apah u an äki allan unnis aminen ja un-
nus aminen oimenpi ei ä aa i aksi ongelmaksi käynnis i 90-lu ulla äki al a yön
k iisi yönä. Vas a uonna 1997 äki al a- eema ky ke iin ensimmäisen ke an
al akunnalliseen suunni elmaan sosiaali- ja e eydenhuollon jä jes ämises ä.
Suunni elmassa maini iin kun ien el ollisuudes a ehdä naisiin ja lapsiin kohdis-
u aa äki allan ehkäisy yö ä. Vuonna 1999 käynnis yi ensimmäinen laaja al akun-
nallinen sosiaali yön p ojek i, jonka a oi eena oli naisiin kohdis u an äki allan
ehkäisy. P ojek i kehi i pe he-, pa isuhde- ja lähisuhde äki al aan ehkäisy- ja hoi o-
käy än öjä lapsille, naisille ja miehille. (Naisiin kohdis u an…2003.) Ensimmäinen
kansallinen ohjelma äki allan ähen ämiseksi almis ui uonna 2005 (Kansallinen
ohjelma.. 2005).
Niin sano un uh ipe spek ii in uleminen osaksi äki allas a käy yjä keskus e-
luja ja ha ah uminen uh ien a i semaan ukeen on myös ollu hidas a. Samalla
kun ikosuh i yö ja ylipää ään ikoksen uh eille a jo u pal elu uli a Suomeen,
ale iin äki allan kokemukse ja seu aukse ymmä ää ah emmin auman käsi -
eis ön a ulla amma illisena jäsennys apana. (Ronkainen 2008, 390-391, 392, 395.)
Leo Nyq is in (2001) mukaan huolima a si ä, e ä äki al a pe heissä on mi a a
sosiaalipolii inen ongelma, o a pal elujä jes elmän oimenpi ee sen ehkäisemi-
seksi ollee ähäisiä. Uh in asemaa on iime uosikymmenen aikana pa anne u
ukipal eluja kehi ämällä, aikka ne yhä edelleen o a pi käl i paikkakunni ain
aih ele ia ja osin sa uman a aisia. Tämä koskee e enkin pi empiaikais a ukemis-
a, jonka julkinen ahoi us on Suomessa ähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
(Honka ukia 2011, 2.) Tämänkal aises a jä jes elmäs ä äki allan uh i o a al ii a
ipah amaan pois ja jäämään yksin. Edelleen Suomes a puu u a al akunnallise
uh ien ja ekijöiden hoidon oimin amalli . Suomalaisessa angais usjä jes elmässä
ei myöskään ole ollu hoidon ja angais uksen yh eenso i amis a. Val ion ensisijai-
sen as uun ohella on Suomessa suu i osa äki al aan lii y äs ä sosiaalises a yös ä
ollu käy ännössä konk ee is a äki al a yö ä äki allan kokijoiden ja ekijöiden
kanssa eke ien oimijoiden, pi käl i p ojek i ahoi eis en jä jes öjen as uulla. Suo-
messa naisiin kohdis u an äki allan ehkäisemisessä ja siihen puu umisessa on ollu
me ki ä ä ooli Ensi- ja u ako ien lii olla.
Suomalainen hy in oin i al io on ollu e i yisen ole an i suh eessa äki allan
yleisyy een. Yh eiskunnan suh au uminen naisiin kohdis u aan äki al aan ilmen ää
ja ah is aa al a- ja sukupuoli aken ei a, jo ka puoles aan aiku a a muun muassa
ikos- ja p osessioikeudellisissa jä jes elmissä (Ande sson 2011). Lainsäädännössäm-
me näkyy pohjoismaisi ain ii e sellais en lakien sää ämisessä, jo ka k iminalisoi a
pa isuh eessa ja pe heessä apah u aa äki al aa ja seksuaalis a äki al aa suoja en
ällaisen äki allan uh ia. Suomessa puu uma omuus on joh anu ko keisiin kuol-
leisuuslukuihin sekä pi kään ja kuneisiin äki al akie eisiin (Niemi-Kiesiläinen
39
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
2004; 2005a). Kui enkin yleinen asenneilmapii i on iime uosikymmenen kuluessa
ki is yny lähisuh eissa käy e yä äki al aa as us a aksi ja julkinen keskus elu ai-
hees a lisään yny . Samalla lainsäädän ö on alkanu huomioida uh in u allisuuden
aiempaa pa emmin. (esim. Honka ukia 2011; Ko anen 2013.)
Pa isuhde äki al a ikkoo ja ajoi aa uh in i semää äämisoikeuden sekä pe us- ja
ihmisoikeuksien o eu amis a (oikeus u alliseen elämään Suomen pe us uslaissa
11.6.1999/731). E enkin ihmisoikeudellises a näkökulmas a pa isuhde äki al a
uh iu aa ja ajoi aa yksilön apau a moninais en oimijuu een aiku a ien p o-
sessien kau a. Mi ä haa oi u ampi uh i on, si ä heikommin hän pys yy oimimaan
a ionaalises i myös asiansa i anomaiskäsi elyssä ilman ukea. Voidaan puhua uh i-
poli iikas a, eli sii ä, mi en ikos en uh ien asema ymmä e ään ja jä jes e ään yh eis-
kunnassa. Tällöin pohdi a aksi ulee se, ke kä nähdään legi iimeinä uh eina sekä
mi en uh ien asema huomioidaan k iminaalipoli iikassa, i anomais oiminnassa ja
ukipal elujen esu soinnissa. (Honka ukia 2011, 9, 73, 55.) Ihmisoikeusnäkökul-
ma on olennainen ah is e aessa naisiin kohdis u an äki allan k iminalisoin ia,
sillä se pa an aa uh in asemaa ja suojaa (Ko anen 2013).
Kansain älise sopimukse ja el oi ee naisiin kohdis u an äki allan o junnassa
Suomi on ollu as en ah oinen äki allan ongelman kons uoinnissa ja kokijoiden
sä ky yyden unnis amisessa (Ronkainen 2008, 397). Suomessa 90-lu un lopussa
esiin noussu hy in oin i al ion polii isia oimijoi a si ou a a huoli äki allas a
syn yi as auksena kansain älisen polii isen ken än sopimuksiin ja oimenpideoh-
jelmiin, jois a ä keimmä o a YK:n CEDAW –sopimuksen a i ioin i ja Pekingin
julis us (Pehkonen 2003). Kansain älise ihmisoikeussopimukse , julis ukse sekä
maakoh aise ikoslai o a keskeisiä naisiin kohdis u an äki allan ähen ämisessä.
Ihmisoikeussopimuksiin pe us uen al ion el ollisuus on puu ua naisiin kohdis u-
aan äki al aan, jo ei se eoillaan ai ekemä ä jä ämisellään syyllis yisi ihmisoi-
keuksien loukkaamiseen. Suomen saama huomau ukse YK:n Nais en oikeuksien
sopimuksen komi eal a (CEDAW), Pekingin julis us ja oimin aohjelma (1996)
nais en oikeuksien edis ämises ä sekä Eu oopan Unionin s a egia sukupuoli u-
neen äki allan ähen ämiseksi o a kansain älisiä sopimuksia ja julis uksia, jo ka
el oi a a Suomea oimimaan suunni elmallises i naisiin kohdis u an äki allan
ähen ämiseksi. (Naisiin kohdis u an äki allan… 2010, 9–10.) CEDAW-komi ea
on uonna 2014 esi äny huolensa lähisuhde äki allan so i elun laajuudes a Suo-
messa sekä so i elun iskeis ä uh ille.
Eu oopan neu os on yleissopimus naisiin kohdis u an äki allan ja pe he äki-
allan ehkäisemises ä ja o jumises a eli Is anbulin sopimus as ui oimaan Suomessa
elokuussa 2015. Is anbulin sopimus on ensimmäinen nimenomaan naisiin kohdis u-
aa äki al aa ja pe he äki al aa sään ele ä Eu oopassa so elle a a kansain älinen
sopimus, jonka a koi uksena on ehkäis ä ja pois aa naisiin kohdis u aa äki al aa,
suoja a äki allan uh eja ja saa aa ekijä as uuseen eois aan. His o iallinen
sopimus laajen aa al ioiden oikeudellises i si o ia el oi ei a äki allan ehkäise-
mises ä, äki allan as aisen yön koo dinoinnis a ja uh ien au amises a. Sopimus
o eaa naisiin kohdis u an äki allan ole an nais en sy jin ää ja yksi aka immis a
sukupuoleen pe us u is a ihmisoikeusloukkauksis a. Sopimus el oi aa al ioi a
au amaan kaikkia pe he äki allan uh eja sukupuoles a iippuma a, mu a ko os aa
si ä, e ä naise ja y ö o a e i yisasemassa.
Is anbulin sopimus edelly ää Suomel a poikkihallinnollisia oimin aohjelmia
sekä el oi aa Suomea koo dinoimaan naisiin kohdis u an äki allan ja pe he äki-
allan ehkäisemis ä ja o jumis a laaja-alaises i. Sopimuksessa ko os e aan äki allan
uh in a e a ukeen ja suojeluun, mikä el oi aa u ako ien, uh eille a koi e un
päi ys ä än puhelimen ja muiden ukipal elujen jä jes ämiseen. Is anbulin sopi-
muksessa ko os e aan lähisuhde äki allan angais usa oa, mi ä oi pi ää jossakin
mää in as akkaisena Suomen a ionaalisen ja humaanin k iminaalipoli iikan läh-
ökoh iin nähden. Suomessa pi käaikaisena a oi eena on ollu lie en ää angais-
usjä jes elmää, jo en keskus elua angais us en ko en amisen a pees a ei juu i ole
syn yny . (Kainulainen & Niemi 2017, 141.)
Edelleen Is anbulin sopimus edelly ää, e ei lähisuhde äki allan uh ia pako e a
so i elunkal aisiin aih oeh oisiin a kaisu- ai uomi semismene elyihin (a ikla
48). Sopimuksen seli ysmuis iossa7 ko os e aan, e ä lähisuhde äki allan dynamii-
kan uoksi äki al aa kokenu ei koskaan oi olla so i elu ilan eessa asa e aisessa
asemassa ekijän kanssa ja siksi ämän yyppisen äki allan so i elua ulisi äl ää
(koh a 252). Lähisuhde äki allan uh i ei ole pelkäs ään yysisen ai seksuaalisen ä-
ki allan uh i, aan usein kyse on i semää äämisoikeuden laajami aises a ja ja ku as-
a loukkaamises a. Sopimuksen seli ysmuis iossa ode aan myös, e ä al ion ulee
huoleh ia sii ä, e ei ä so i elukäy ännö johda lähisuh eessa apah u ien ikos en
palau umiseen yksi yisasioiksi, aan uh eilla ulee olla so i eluun osallis umises a
huolima a asa e ainen mahdollisuus oikeudenkäyn iin. Is anbulin sopimuksen
mukaan angais us a anka oi a ina pe us eina ulisi huomioida monia lähisuh-
de äki allan e i yispii eisiin lii y iä ekijöi ä, ku en se e ä eko on kohdis anu
en iseen ai nykyiseen puolisoon, seu us elukumppaniin ai pe heenjäseneen (a ik-
la 46). Myös lapsen läsnäolo äki al a ilan eessa ka so aan askau a aksi seikaksi,
aikka lapsi ei olisi i se äki allan kohde. Edelleen pe us eina maini aan esime kiksi
äki allan ois u uus sekä uh in e i yinen haa oi u uus, ku en ko kea ikä ai am-
maisuus. (Eu oopan neu os on yleissopimus…2011.)
Eu oopan unionissa 25.10.2012 oimaan as unu uh idi ek ii i ase aa jäsen-
maille usei a el oi ei a uh in aseman pa an amiseksi ja se oli pan a a kansallises i
äy än öön kolmen uoden kuluessa oimaan ulos a eli Suomessa aka aja oli syksy
2015. Di ek ii issä ko os u a lähisuhde äki allan uh in oikeude so i eluedelly-
7 Is anbulin sopimuksen seli ysmuis io: h ps:// m.coe.in /16800d383a, pa a. 251–253.
40
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
47
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
elämän neu o el a uu ena. (Giddens 1991, 215.) Tällöin ehkäise än ja edis ä än
sosiaalipoli iikan sopimus suojaa in iimin pii iä eli kansalais en i se as uullisuu a,
omaa oimijuu a ja si ou umis a hy iin alin oihin oman e eyden, hy in oinnin
ja u allisuuden edis ämiseksi. Vaiku a uus e o iikka sisäl ää aja uksen suunni-
elmas a, ahdos a ja alinnois a, sanalla sanoen oimijuudes a, johon lii yy a e
oman minuuden ajojen ylläpi ämiseen ja a jeluun. Toimijuus edelly ää ennen
kaikkea selkeäs i ajansa unnis a aa, yksilöllis ä ie oisuu a omas a ainu laa uises-
a ja aidos a minuudes a. (Sulkunen 2006b, 35, 36.) Myös Su i Ronkainen ja Sa i
Nä e (2008) o a odennee , e ä pos mode nin aja o a hämä ynee , yksi yinen
ja julkinen huokois unu sekä no maaliuden ja poikkea uuden aja häl ennee .
Elämänkulussa o uu a ja alhe a, oikeaa ja ää ää on aikea e o aa oisis aan.
Tämä edelly ää yksilöl ä i sel ään ja ku aa iskien a ioin ia. (Ronkainen & Nä e
2008, 9.)
Yksilöllisen apauden henkilökoh aisen alinnan kieli pönki ää polii isen
ken än ohjelmia. ”Uusi” julkishallin o pe us uu kus annus ehokkaaseen y i ykseen
löy ää mahdollisimman a hain ja a kas i po en iaalise iski yhmä esime kiksi e i-
lais en sosiaalis en indikaa o ien a ulla (E äsaa i 2009, 82). Teija Hau asen (2010)
mukaan keskeiseksi osaksi nykyis ä sosiaalipoli iikkaa ja sosiaali yö ä on a peiden
a ioinnin sijaan muodos unu juu i iskejä a ioi a yösken elyo e (Hau anen
2010, 166). Tie yjen asioiden käydessä ongelmalliseksi ai ahingolliseksi niihin
puu u aan ja ne kehys e ään yh eisellä polii isella kielellä. Ta koi uksenmukaisilla
ekniikoilla ja oimenpi eillä ongelmaan oidaan puu ua, aiku aa ja esi ää oimia
sen ko jaamiseksi. Ongelmien ja a kaisujen e illisyys ja aja liuden u a ja ongel-
maksi muodos uminen on sisäisessä yh eydessä pa annuskeinojen e simiseen, niiden
yh eensopi aksi ekemiseen. (Rose 1999, 61-97; Mille & Rose 2010, 51, 74, 213.)
Muu os a koh i jälkimode nia yh eiskun aa ajoi a a kui enkin e ia oisuus-
kysymykse . Baumanin (2007) mukaan indi idualismin sisällä alli see yh eiskun-
nallinen ke os uneisuus ja hie a kia e i äes ö yhmien aloudellisissa ja sosiaalisissa
asemissa. Lakeihin pe us u a hallinnollisen allan käy ö on as aus siihen, kuinka
kommunika ii inen mielipi een- ja ahdonmuodos us oidaan ins i u ionalisoida
(Habe mas 1997, 296-302). Sil i lakeihin ki ja u oikeude ei ä akaa oikeuksia
käy ännössä ja monil a puu u a sosiaalise ja aloudellise esu ssi oikeuksiensa
o eu amiseen (Bauman 2007, 58).
Sopiminen ja so i elu
Sopiminen yh enä sosiaalisen oiminnan muo ona ko os aa myös ähäosais en
oimijuu a si ou amalla osapuolia apaaeh oisin lupauksin. So i elumene elyn
a oi eena on, e ä sosiaalipolii inen oimin aohjelma kompensoi, äyden ää sekä
au aa ikollisuuden aiheu amien ongelmien koh aamisessa. (So i elun mahdol-
lisuuksis a sosiaalihuollon… 1988, 32.) Alkupe äisessä me ki yksessä sopimus on
a koi e u so i a aksi ahdol aan apaiden, asa-a ois en ja sopimuksen seu auk-

48
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
se ymmä ä ien osapuol en älillä. Kui enkin yksi yisoikeudellisissa yh eyksissä
sopijaosapuol en al a ja ymmä ys oi a olla epäsuh aisia. Hy in oin i al iollisissa
suh eissa, joissa oinen osapuoli on i anomainen ai julkinen o ganisaa io, oi a
sopimuksen apaeh oisuus ja sopijaosapuol en asa e aisuus olla ielä kyseenalai-
sempia, myös silloin kun sisällös ä on neu o el u. (Julkunen 2006, 215.)
Asianosais en so i eluun osallis amisen yleisenä a oi eena on ah is aa kansa-
laisyh eiskun aa, koska osallis uminen ja kuulluksi uleminen edis ä ä mo aalis a
oppimis a ja as uuno oa, ja samalla myös yh eisön no mien ja a ojen ole e aan
selkiin y än, akiin u an ja ah is u an. Val aa ei ä edus a ain auk o i ee i , aan
yksilön oma ympä is ö. Sano un kon olli sijoi uu suh eisiin ja samalla kaikkialle,
ii is yy yksilön a keen ja mieleen. (Hu ig 2013b, 127.)
Johanna Hu ig (2013b) on u kinu les adiolais en uskonnollis en yh eisöjen
oimin aa äki al a ilan eissa. Hu igin u kimuksessa äki al aa pa isuh eessa
sel i e iin ja so i el iin uskon oa edus a ien oimijoiden äliin ulolla. Analyysissä
nousee keskeiseksi yh eises i koe ujen un eiden, yh eis un eiden ja oimijuuden
älinen suhde. Yh eis un ee o a ie yyn ee okseen lii y iä un ei a, joi a yh ei-
siin päämää iin, a oihin, no meihin ja uskomuksiin si ou unee yksilö koke a .
Yh eis un ee au a a yh eisöön iden i ioi umisessa, jolloin yh eisö odo aa jäsenil-
ään yyn ä oimijuu a. Tyyni oimijuus on sopeu u aa sekä alli se aa kul uu ia
kanna ele aa ja uusin a aa. (Hu ig 2013b, 127.) Pa isuhde äki allan so i eluee-
oksessa ämänkal ais en yh eis un eiden ole e aan aiku a an osapuol en oimi-
juu een suo uisalla a alla. Vas uuno on, ka umuksen ja hy i yksen odo e aan ah-
is a an epäillyn ekijän i sehillin ää ja ähen ä än uusin a ikollisuu a. Vas aa as i
kuulluksi ulemisen ole e aan ah is a an uh in ihmisa oa, i semää äämisoikeu a
ja oimin akykyä. (Flinck & Elonheimo 2010, 119.)
So i elumene ely uusin aa uuslibe aaleja hallinnan muo oja, sillä sopimuksen
solmimisella äki allan osapuole ah is a a as aa ansa i se i ses ään, e i yises i
epäil y ekijä lupaa pa an aa apansa. So i elumene elyn ja sopimuksen myö ä
yksilön as uu ja el ollisuus on käy ää al aa i seensä. Yksilön odo e aan neu-
o ele an a ionaalises i asias aan, a peis aan, aiheu uneis a ahingois a ja niiden
hy i yksis ä, mu a samalla näy ä än ikoksella louka uja un ei aan. Hänen
odo e aan pyy ä än ja saa an an eeksi, oppi an kokemukses aan sekä kon ol-
loi an muu os a äki alla omaan ule aisuu een. Sekä so i elu ilan eessa e ä
sopimuksin yksilö ohja aan kanssa oimijoina sekä sopimaan äki al a e ä sää e-
lemään i se sen ilmenemis ä ja seu auksia, muu amaan oimin a apoja ja yleisem-
min muo oilemaan omaa elämäänsä. Tähän yksilöllis ymiseen lii yy mo aalisen
oppimisen ulo u uus: i sen hallin a oikei a alin oja ekemällä on jokaisen ee -
inen el ollisuus i seä, oisia ja koko yh eiskun aa koh aan (Skeggs 2014, 56-57).
Lup on (1995) o eaa yh eiskunnan mo aalisen sään elyn keski y än ee isiin ja
mo alisiin minän käy än öihin ihmis oimijan ka ego isoimisessa ja aken amisessa
(Lup on 1995, 149). Sopimus e o iikalla kansalaisia puhu ellaan au onomisina ja
49
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
as uullisina subjek eina (Julkunen 2006, 216), jo ka si ou u a so i elup osessiin
ja solmi uun sopimukseen.
Sukupuolis unu pa isuhde äki al a
Väki al a – e millä a koi an yysis ä oimankäy öä, joka ahingoi aa ois a ihmis-
ä yysises i ja psyykkises i (Hau anen 2010, 14; Hea n 1998, 16). Väki al a sisäl ää
yysisen oimankäy ön lisäksi laajemmin uhkauksia, pelo elua ja allan käy ämis ä
oisen halli semiseksi. Väki allan dynamiikassa oleellisia o a sen seu aukse ; se
mi ä apah uu äki al aisen eon ai ilan een jälkeen. Väki allalla ehdään jakoja
ihmis en äliin, muu e aan uo o aiku ussuh ei a ja al a-asemia sekä muoka aan
ihmis en oimijuuksia. Väki al a muu aa ekijöi ä, koh ei a, heidän suh ei aan ja
koe ua sosiaalis a ilaa. (Ronkainen 2017, 22.)
Käy än pääasiallises i e mejä pa isuhde äki al a sekä in iimisuh eissa käy e y
äki al a a koi aessani nykyiseen ai en iseen puolisoon kohdis u aa yysis ä,
psyykkis ä ja seksuaalis a äki al aa ai niiden uhkaa. Valinnalla ko os an myös äki-
allan in imi ee iin ja sukupuolis uneisuu een kie ou u aa allankäy öllis ä dyna-
miikkaa (Husso 2003; in ohimo ikokses a Liukkonen 1994). Usein äki allan pu-
he a oissa ko os e aan yksilöä ai hyödynne ään sukupuolen pei ä iä ka ego ioi a,
ku en pe he ä ai äki allan ekijöi ä. I se aja elen, e ä pa isuhde äki allan e mi
a oi aa pa hai en u kimani ilmiön neu aloima a sukupuol a ai al aa. Samas a
syys ä ässä u kimuksessa in iimisuh een äki al aa ei käsi ellä yleis ä än pe he äki-
al a – e min kau a. Käsi ys pe he äki allas a pe heen sisäisenä ongelmana alli si
Suomessa pi kään ennen kuin huomio a ale iin kiinni ää pe hekokonaisuuden
sisäisiin al asuh eisiin. Pe heen sisällä ihmise o a e i asemissa ekijöinä, uh eina,
miehinä, naisina, lapsina ja anhempina ja asemien e i elyn kau a oidaan myös
pa emmin au aa äki allan uh eja ja ekijöi ä. (esim. Husso 2003, 95-99; Keskinen
2005, 172-173.)
Tie yissä yh eyksissä käy än innakkain pa isuhde äki allan ja lähisuhde äki-
allan e mejä. Lähisuhde äki allan e miä käy än silloin, kun ii aan läh eisiin,
joissa käy e ään laajempaa lähisuhde äki allan käsi e ä. Tällöin kyseeseen ule a
lähinnä so i eluun lii y ä ma e iaali, ku en oikeudellise asiaki ja , ie eellinen
u kimuski jallisuus ai asian un ijakeskus elu . So i elussa lähisuh eeksi ka so aan
nykyise ja en ise pa isuh ee , läheise sukulaisuus- ja pe hesuh ee (sisa uus, suku-
laisuus suo aan ylene ässä ai alene assa pol essa) sekä as aa a läheise ihmissuh-
ee (Flinck 2013, 140; Flinck & Elonheimo 2010, 110-111).
Rikosuh i- ja uh i u kimus en mukaan suu in osa lähisuhde äki allaksi luo-
ki ellus a äki allas a on pa isuhde äki al aa ja se on ehkä a allisin äki allan
muo o. Tu kimus ulos en alossa pa isuhde äki al a ei ole symme is ä sukupuol-
en älillä, sillä pa isuhde äki al a on yypillises i nais en kokemaa äki al aa ja se
poikkeaa mies en kokemas a niin laadul aan, kes ol aan kuin aka uudel aankin.
(Niemi-Kiesiläinen 2005b, 232-233; Heiskanen 2002.) Suomalaisen miesuh i u -
kimuksen mukaan nais en äki allan kokemuksia mää i ä ä seksuaalisen äki al-
lan mahdollisuus ja ekijän läheinen suhde uh iin. Leo Nyq is in (2008) mukaan
nais en pa isuhde äki al aku auksia halli see ja ku a psyykkisen äki allan läsnäolo
seu auksineen. Väki allan psyykkinen ulo u uus on yypillises i äki allalla uhkaa-
mis a ja siihen lii yen uh in un emaa pelkoa. (Nyq is 2008, 152.) Sukupuolella
on me ki ys ä auma isoi umisen al iuden ja sen yypillisyyden suh een. Nais en ja
mies en äki al akokemukse e oa a äki allan muodon ja ekijöiden ohella myös
äki allas a aiheu uneiden seu aus en osal a. Naisille äki al akokemuksis a aiheu-
uu useammin sekä psyykkisiä seu auksia e ä yysisiä ammoja ja naisilla myös pa-
isuhde äki allan apah umake oja on ollu useammin. (Niemi-Kiesiläinen 2005a,
232-233; Heiskanen 2002; Heiskanen & Ruuskanen 2010; Piispa & Heiskane
n
2017, 80-81.) Nais en iski auma isoi ua kokemas aan äki allas a on suu emp i
kuin mies en, mikä joh uu odennäköises i sii ä, e ä äki allan ilan ee ja niide n
oiminnan mahdollisuude o a naisilla e ilaise kuin miehillä (Ronkainen 2001a ;
2008, 14, 15). Suomalaisen uh ien pal elup osesseja a kas elleen u kimukse n
mukaan apua ja ukea a joa iin pal eluihin o a a yleensä yh ey ä aka aa pa i-
suhde äki al aa kokenee naise (Honka ukia 2011). Sil i on sel ää, e ä molemma
sukupuole oi a olla äki allan ekijöi ä ja uh eja ja pa isuhde äki al aa esiin yy
myös samaa sukupuol a ole ien pa isuh eissa.
Sukupuoli on pe us a anlaa uinen ihmisiä mää i ä ä ka ego ia, joka aken-
uu kul uu isessa ja yh eiskunnallisessa kon eks issa iden i ee ien ja as uiden
mää i elyn kau a. Sukupuoli aiku aa asen eiden, käsi ys en ja uskomus en
kau a siihen, mi en äki al a me ki yksellis e ään sekä sen seli ämisen ja siihen
puu umisen käy än öihin.9 Todellisuudessa sukupuol a koske a mää i ely o a
monin a oin ky köksissä allan jakau umiseen ja sen käy öön e ilaisissa yh eis-
kunnallisissa, sosiaalisissa ja oikeudellisissa aken ei a uo a issa ja ylläpi ä issä
sekä äki al aa e ia ois a issa näky issä ai näkymä ömissä ins i u ionaalisissa
käy ännöissä. (mm. Ronkainen & Nä e 2008, 21-25; Keskinen 2010, 243–244.)
Val a oidaan nähdä yh eiskunnallisena aken eena, jolloin sen sukupuolijä jes-
elmää uusinne aan muun muassa polii isessa pää öksen eossa sekä esime kiksi
ie yjen äki al aa koske ien näkemys en kyseenalais ama omana al a-asemana
kansalaiskeskus eluissa ai mediassa (Niemi & Kainulainen & Honka ukia 2017,
13). Sukupuole on sukupuoli muodos uu sukupuoli uneen odellisuuden, seksu-
alisoi uneen kul uu isen ku as on ja ääneen lausuma omien sukupuoli uneiden
odo us en, sukupuolineu aalin puheen ja i anomaiskäy än öjen is i iidas a
(Ronkainen 2001a; 2001b; 2008, 396). Samalla sukupuolen ka ego ioiden sisällö
9
Vuonna 2017 ain muu amassa Suomen kunnassa oli oimin aohjelma naisiin kohdis u an äki allan
as aiselle yölle (Lidman 2017a).
50
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
51
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
muo ou u a ja muu u a kul uu ises i ja his o iallises i (Niemi & Kainulainen
& Honka ukia 2017, 12).10
Tu kin pa isuhde äki al ailmiö ä so i elumene elyn kon eks issa. Rajaudun
a kas elemaan pa isuhde äki al aa, jo a on al aosa so i elun pii iin ule is a
lähisuhde äki al a apauksis a. Edelleen a allisia so i el a ia pa isuhde äki al a i-
koksia o a pahoinpi ely , joiden uh ina on nainen ja epäil ynä ekijänä on mies.
Väki al a ei synny yhjäs ä eikä se apahdu yhjiössä. Se ei myöskään ois u ja uu-
siudu i ses ään, aan si ä ylläpide ään, ue aan ja sen ja kuminen mahdollis e aan
ie yssä ajassa, ilan eessa ja asenneilmapii issä. (Nenola 1986, 192.) Raken eellise
allan ja hallinnan ulo u uude ulo u a yksilöiden elämään uo aen ja ylläpi äen
sukupuolis unu a äki al aa yksi yisessä pa isuh eessa. Pa isuhde on he e osek-
suaalisuuden ja yh eiskunnallisen sukupuolijä jes elmän ydin, johon kohdis u a
odo ukse muo aa a iippu uuksia ja al asuh ei a (Ronkainen 2017, 32). Väki al-
a mää i yy sukupuolis uneeksi myös oimijuuden asolla, sillä he e oseksuaalisessa
pa isuh eessa ylläpide ään kul uu isidonnaisia käsi yksiä akkaudes a, seksuaali-
suudes a, pa isuh ees a, pe hees ä sekä mies en ja nais en, aimon ja miehen, äidin
ja isän ooleis a. Näillä no ma ii isilla käsi yksillä on aiku us a sekä äki allan
syn yyn e ä äki allas a sel iy ymiseen. (Husso 2003; Nyq is 2008; Hea n 1998.)
Juu i pa isuhde muodos aa kon eks in henkiselle, yysiselle ja seksuaaliselle
äki allalle ja e o aa lähisuhde äki allan muus a äki allas a. Pa isuhde äki al a
on si ä sukupuolis uneempi ilmiö, mi ä aka ammas a äki allas a on kyse (Piispa
2011). Pa isuhde äki al aa koke ille naisille ko i on yypillises i aa allisin paikka
ja äki allan ekijä on usein oma kumppani (Husso 2003, 16). Myös nais en kokema
seksuaalinen äki al a lii yy usein pa i- ja seu us elusuh eisiin (Si en & Honka ukia
2005; Piispa ym. 2006; Heiskanen & Ruuskanen 2010; Danielsson & Salmi 2015).
Suh eessa muuhun äki al aan on pa isuhde äki allalla e i yinen luonne ikoksena,
äki allan muo ona ja kokemuksena, sillä se kie ou uu in iimiin läheisyy een yy-
siseen ja/ ai seksuaaliseen koskema omuu een kahden älisen unne- ja luo amus-
suh een alueelle (mm. Giddens 1992, 61–62; Husso 2003, 13; Honka ukia 2011,
24). Uh in haa oi u uus syn yy juu i luo amussuh een sisäises ä äki allas a, joka
ko os aa uh in pelon ja ahdis uksen un ei a ja joi a äki allan yysinen kon eks i
edelleen ah is aa (esim. Husso 2003).
Pa isuhde äki allassa kyse on ennen kaikkea allas a; se on puolisoon kohdis-
u aa alis a aa allankäy öä ja kon olloin ia. Fyysinen äki al a on luon eel aan
pako a aa kon ollia. Kyse on al asuh eiden ilmen ämises ä äki allan ja sen
10 Suomessa julkisessa puhe a assa sekä lainsäädännössä näkyy äki allan sukupuolineu aali puhe apa,
jossa sukupuoli uo e aan sukupuole omana. Myös suomalainen äki al a u kimus oli ennen 2000- lu-
un ai e a ähäis ä, kapea-alais a ja sukupuolineu aalia. Si emmin äki al a u kimuksemme on li-
sään y äs i alkanu a kas ella allankäy ön, äki allan ja sukupuolen kysymyksiä ja e i yises i yysisen ja
seksuaalisen äki allan kokemuksia in iimisuh eessa ja pe heessä.
52
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
uhan a ulla. Pa isuhde äki allan ka kaisup ojek in asiakkai a u kinu Leo Nyq is
o eaa u kimus uloksissaan, e ä pa isuh een äki allan dynamiikassa keskeis ä on
usein oimakas kumppanin kon ollipy kimys, johon muu äki allan muodo o a
sidoksissa ja jossa sukupuolen me ki ys ai sukupuolis umisen dynamiikka on me -
ki yksellis ä (Nyq is 2001, 122) äki allan ekijän ai uh in biologisen sukupuolen
sijaan.
Pa isuhde äki al a on p osessi, jolle on ominais a ekijän yhä dominoi ampi o e
uh is aan (Husso 2003). Uh in a jessa äki al a yypillises i no malisoi uu äki-
allan syklisyyden eli lämpimän, uhkaa an ja äki al aisen käy öksen uo o elun
myö ä. Uh i oppii sel iy ymään syklissä eikä äl ämä ä unnis a ilanne aan.
(esim. Husso 2003, 72-74, 324; Lung en 2012; Piispa 2011, 23.) Kehämäinen jän-
ni eiden kas u sekä äki al a ja an eeksipyyn ö seu aa a oisiaan. Kahden älisessä
unnesuh eessa uh iin kohdis u a äki al a ekee sen kokijas a e i yisen haa oi -
u an, jolloin äki allan aiku ukse uh in oimijuu een o a keskeinen ongelma.
Kaa a ois uu samana. Väki allan ja kuessa pi kään uh in elin ila pienenee ja usko
i seen, omiin kykyihin, mahdollisuuksiin ja oima a oihin alen uu sel äs i. Kun
uh in omana on unne on alen unu , on ekijän helpompi halli a hän ä. Jo äki-
allan uhka oi lamaannu aa oimin aky y ömäksi (Kainulainen 2017), jo en on
sel ää, e ä kokonais al ainen kon olli ekee äki allan kokijois a kykenemä ömiä
hakemaan apua omin oimin (Honka ukia 2011, 37). Tu kimus en mukaan nais en
kokemaa pa isuhde äki al aa ei ä seli ä uh iin aan ekijään lii y ä pii ee ( .
Piispa 2004; 2008), mu a uh in kanne a aksi äki al a helpos i kään yy. Väki al-
lan kokemukse uo a a juu i uh ille häpeää ja syyllisyy ä.
Pa isuhde äki al a on moni ahoinen ilmiö, se sisäl ää muun muassa yysisiä, hen-
kisiä, seksuaalisia, sosiaalisia, aloudellisia ja hengellisiä äki allan muo oja. Minna
Piispa (2002; 2008) on laajaan nais en as auksis a muodos u aan kyselyaineis oon
pe us uen jäsen äny pa isuhde äki allan e ilaisia ilmenemis yyppejä lyhyen äki-
allan his o iaksi, pa isuhde e o iksi, henkiseksi piinaksi sekä episodiksi mennei-
syydessä. Piispan a oi eena oli sel i ää, e oa a ko äki allan ku aukse oisis aan
puolisoiden elämän ilan een mukaan ja aih eleeko miehen kon olli ja allankäy ö
suh eessa äki allan luon eeseen.
Sukupuolis uneen äki allan u kimus on kiinni äny huomio a äki allan
seu auksiin ja siksi e i yises i uh in asema on unnis e u ja si ä on oi u analy-
soida. Väki al a ikoksen uh iksi jou uminen oi olla apah uma, joka kie ou uu
sy älle ihmisen elämänhis o iaan ja ihmissuh eisiin. Uh ille äki allan kokeminen
läheisessä ihmissuh eessa on k iisi ilanne, joka auma isoi. Väki allan p osessi
aiku a a uh iin ja haa oi a a uh ia monin a oin ja kauaskan oises i. (esim.
Campbell 2002.) Fyysisen ja seksuaalisen pa isuhde äki allan psyykkisinä, yysisinä
ja sosiaalisina seu auksina naisille uh iu umisen p osesseissa aiheu uu muun muassa
ja ku ia pelko iloja, ahdis us a, masennus a, häpeää, i se unnon omah amis a, oi-
ma omuu a, alen unu a s essinsie okykyä, psyko yysisiä ai oja sekä kohonnu

53
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
i semu ha iski (Heiskanen & Piispa 1998, 25-28; Husso 2003). Seu auksiin aiku -
a a ainakin ikoksen aka uus ja laa u sekä uh in henkilökoh aise ominaisuude ,
elämän ilanne ja aiemma kokemukse .
Sukupuolis uneella äki allalla ei ii a a yksioikoises i miehiin äki allan e-
kijöinä ja naisiin uh eina. Sen sijaan sukupuol a lähes y ään pi käl i sukupuolen
uo amisen näkökulmas a, jolloin sukupuoli akenne aan ja aken uu sosiaalisissa
suh eissa. Sukupuoleen lii y ien kul uu is en me ki ys en sekä a kis en kokemus-
en aja ellaan muo ou u an dynaamises i ideologioissa ja käy ännöissä ja suh eessa
muihin e oihin ku en ikään, luokkaan, seksuaaliseen suun au umiseen ai e nisyy-
een. Väki allan u kimisen kannal a ämä a koi aa si ä, e ä kiinnos us suun au-
uu niihin me ki yksiin, joilla yh eiskun a ja sen ins i u ionalisoidu oimin a a a
lii ä ä äki allan, sukupuolen ja seksuaalisuuden oisiinsa. (ks. myös Ronkainen
1998; Keskinen 2005; Keskinen 2010.) E ojen näkökulmas a allan ja äki allan
suhde ei ole s aa inen ai aina ennal a luki u, aan äki al a ilan eissa ja äki al aa
sisäl ä issä ihmissuh eissa oi olla al a-asemien ja allankäy ön ilmen ymien aih-
elua. Tällöin äki allassa i sessään on e oja myös äki allan aka uuden, koh een,
ois u uuden ja seu aus en suh een. Esime kiksi mies en ja nais en äki allan ekoja
käsi ele än u kimuksen ulee huomioida äki allan e ilaise kon eks i sekä apah-
umien ja me ki ys en e o ja samankal aisuude . (Keskinen 2005, 60-91.) Voidaan
myös kysyä, mi en nämä yh eiskunnallise äki allan ja sukupuolen mää i elyp oses-
si aiku a a ihmis en elämässä. Sukupuolis uneen äki allan kehykses ä ka soen
äki al a ei näy äydy yksilöllisenä ongelmana, aan se on monin a oin sidoksissa
e ilaisiin allan muo oihin pa isuh eessa, pe heessä sekä ins i uu ioissa. Väki allan
sukupuolis uneisuuden a ulla oidaan a oi aa ja ku a kamppailu ja neu o elu
sukupuolen me ki yksis ä äki al a ilan eissa, au amisen ja oikeuden käy ännöissä
sekä julkisessa keskus elussa (Niemi& Kainulainen & Honka ukia 2017, 12).
Tu kimukseni aineis o ke o a ilan eis a, joissa yleensä nainen on äki allan
koh eena ja mies ekijänä. Tämä ei mahdollis a äki allan sukupuolis uneisuuden
laajaa e lek oin ia – siis sen kysymis ä, millaisia e oja nais en ja mies en kokemuk-
sissa ja aja elu a oissa äki allan ekijöinä ja uh eina esiin yy. Mies en ja nais en
e oja uh eina ai ekijöinä ei myöskään so i elus a keskus el aessa ai aineis on
dokumen eissa juu ikaan käsi ellä. Väki allan sukupuolis uneisuus näy äy yy
u kimuksessani pohdin oina pa isuh een asa-a os a, uh iudes a ja ekijyydes ä,
kahden älises ä kommunikaa ios a sekä niihin lii yen äki allan syi ä, seu auksia
ja sukupuoli ooleja koske is a a ois a, asen eis a, uskomuksis a ja a kisis a käy än-
nöis ä. Nämä o a kaikki aluei a, joiden me ki yksiä oi hahmo aa sukupuolis u-
neiksi. Pi käl i kyse on he e oseksuaalises a oimin akul uu is a ja aja elus a.
54
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Toimijuuden a auksia
Tu kimuksessani oimijuuden käsi e on keskeinen. Pa isuhde äki allan uh in ja
ekijän subjek iasemien sekä oimijuuden a kas elu mahdollis aa so i elukäy än-
öjen sy ällisen analyysin. Hahmo an si ä, millais a oimijuu a pa isuhde äki allan
so i elukäy ännöissä osapuolille akenne aan, mi ä heil ä edelly e ään ja kuinka
äki allan kokemus ymmä e ään. Väki al a ajoi aa, kahli see ja halli see koh een-
sa oimijuu a ja siksi sen analyysi on aina myös allan analyysia (Ronkainen 2002;
2008; Keskinen 2005). Ymmä än oimijuuden eo ee isella idealla al ajakojen
kau a analysoidun suh een oiminnan mahdollisuuksien, esu ssien ja eh ojen ä-
lillä. Toimijuus mahdollis uu, jos oimijalla on al aa ehdä alin oja ja pää öksiä,
jo en al a nähdään oimijuuden esu ssina. Toimijuu een lii yy yksilön ymmä ys
alin ojen ja ekojen seu auksis a sekä mahdollisuus aiku aa niihin. Pe uskysymys
on se, onko ihmisellä e i ilan eissa aih oeh oisia apoja ja mahdollisuuksia oimia.
Teko ilmen ää oimijuu a ain, jos oimijalla on apaus ja al a oimia ai jä ää
oimima a. (esim. Giddens 1984, 9, 14; Bou dieu 1987, 128.) Au onominen ja
ak ii inen yksilö nähdään helpos i oimijana, mu a myös asioihin ja olosuh eisiin
sopeu u a yksilö on oimija (Meye & Jeppe son 2000, 106).
Su i Ronkaisen (1999, 85; 2006; 2008) mukaan oimijuus on mielekäs käsi e
silloin, kun yksilöllä on olemassa mahdollisuus oimia, neu o ella me ki yksis ä
anne uissa kehyksissä ai ehdä alin oja. Pakko, alis aminen ai aih oehdo omuus
ka en a a oimijuuden ilaa. Samalla kun oimijaksi nimeäminen on subjek iuden
unnus amis a, ei ä oimijuuden odo ukse e a una henkilöiden mahdollisuuk-
siin, oimin a ilaan ai esu sseihin ole äl ämä ä suh eessa oisiinsa. (Ronkainen
2006; 2008, 388.) Jy ki Jy kämän (2008) mukaan oimijuu a ja al aa ulee a -
kas ella koh eellisena ja kon eks iin lii y änä. Jy kämä on so el anu oimijuuden
käsi e ä ikään ymisen u kimiseen, jonka yh eydessä hän mää i elee oimijuu a
myös yleisemmin. Toimijuu een lii y ässä keskus elussa pohdi aan yksilön,
yh eiskunnallis en aken eiden ja lainalaisuuksien älisiä suh ei a. On oleellis a
kysyä, missä mää in yksilö ohjaa oimin aansa alinnoillaan ai ohjaa a ko yksilön
oimin aa aken ee ja e i asoise lainalaisuude . Jy kämä uo esiin An hony Gid-
densin a an ymmä ää oimijuuden ja allan älise yh eyde , jossa aken ee o a
ekijöi ä, jo ka sekä ajoi a a ja mää ää ä e ä mahdollis a a ja ohjaa a ihmis en
oimin aa. Samalla kun aken ee oi a es ää ja ajoi aa oimijuu a, ne oi a myös
luoda oimin amahdollisuuksia. Toimijuus mahdollis uu aken eisiin kie ou u ien
mahdollisuuksien, yh eiskunnallis en ilmiöiden ja yksilön a oi eellisen oiminnan
dynamiikan kau a. Raken ee muodos u a sekä uusiu u a ” ässä ja ny ” ihmis en
käy ännöissä ja a ionaalisessa oiminnassa. Ihminen on oimijana aken eiden
omaksuja, kan aja, uusin aja sekä niiden hy äksikäy äjä. Sekä oiminnalla e ä eki-
jyydellä on muu os oimaa ja molemmissa apauksissa oimija oisi ehdä oisinkin,
oimijana subjek i ie ää nämä asia ja poh ii alin ojaan, ekijänä ei. Subjek illa on
55
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
sekä oimijana e ä ekijänä al aa, koska hänen olemisellaan on kausaalisia aiku-
uksia ympä is öön, mu a ain oimijana subjek i käy ää al aa. Val a o aa ekijä
hallin aansa ja kulkee heidän lä i seen. (Jy kämä 2008, 190–192; Jy kämä 2007,
203; Heiskala 2000, 189; Giddens 1984, 9, 14.)
Max Webe in mukaan käy äy yminen, e i o en sosiaalinen oimin a on sosiolo-
gian a sinainen u kimuskohde. Webe in mukaan inhimillises ä käy äy ymises ä
oidaan e o aa omiksi alueikseen oimin a ja sosiaalinen oimin a, jois a oimin a
e oaa sosiaalises a oiminnas a si en, e ä sii ä puu uu oimijan suun au uneisuus
ois en ihmis en subjek ii iseen me ki yksenan oon. Käy äy ymisessä puoles aan
on samoja elemen ejä kuin oiminnassa, mu a sii ä puu uu käy äy yjän kyky
iedos aa ekemisensä luonne. Webe in aja elussa oiminnan p o o yyppi on pää-
mää ä a ionaalinen oimin a, joka on muun muassa päämää ää a oi ele aa sekä
oimijan apaas i ali semaa. (Heiskala 2000, 50, 51, 52, 53.) Ihmise ulki se a
sosiaalises i uo e ua odellisuu a ali semalla i selleen, me ki yksellisiä apoja
oimia sen sijaan e ä he passii ises i ois a a olemassa ole ia, sosiaalisia ja kul uu-
isia jä jes yksiä (Vaa o aa a 2015, 76). Kui enkin oimijuuden muo ou umis a
mää i ele ä monenlaise kul uu ise , sosiaalise ja his o iallise ehdo sekä näihin
kie ou u a al a. Vain sellaise yh eiskunnallise ja kul uu ise käy ännö , joi a ois-
e aan yhä uudelleen, oi a säily ää asemansa ja luo eensa (Heiskala 2000, 197).
Do o hy Smi hin (2002; 2005; 2006) kehi ämän ins i u ionaalisen e nog a ian
hallinnan suh ei a käsi ele iin aja uksiin pohjau uen ymmä än so i elujä jes el-
män ins i u ionaalisena oimijana, jolloin on keskeis ä a kas ella subjek in oimi-
juuden mahdollisuuksien lisäksi e i yises i nii ä ins i u ionaalisia ekijöi ä, jo ka pa-
ko a a , el oi a a , aa i a ja ajoi a a yksilön oimijuu a. Hallinnan suh ei a
koske a kaikki so i elumene elyyn lii y ä i anomaiskäy ännö oikeusjä jes el-
mäs ä ja lainsäädännös ä sosiaali yöhön sekä pe he ä, pa isuhde a ja sukupuol a
koske iin kul uu isiin jä jes yksiin saakka. Ins i uu io o a osa subjek in i sensä
ulkopuolis a odellisuu a ja pi ä ä i sepin aises i kiinni äs ä odellisuudes aan,
halusipa henkilö si ä ai ei. Ins i uu io kohdis a a subjek iin pako a aa oimaa,
jo a hänen on aikea muu aa ai äl ellä. Ne kohdis a a pako a aa oimaa sekä
i sessään, pelkäs ään oman osiasiallisuu ensa kau a e ä kon ollimekanismiensa
äli yksellä. Ins i uu ioiden maailman objek ii isuus on ihmisen uo amaa ja a-
ken amaa, objek i oi unu a inhimillis ä oimin aa, eikä si ä ähennä se, e ei yk-
silö ken ies ymmä ä ins i uu ioiden a koi us a ai oimin ape iaa ei a. Sosiaalis a
maailmaa luonneh i alla objek ii isuudella ei siis ole muu a on ologis a s a us a kuin
se inhimillinen oimin a, jonka se on uo anu . Ihmisen ja sosiaalisen maailman,
hänen uo oksensa, älinen suhde on ja pysyy dialek isena. (Be ge & Luckmann
1995, 73-74.)
Väki al a synny ää ihmis en älisiin suh eisiin kaaos a, epäjä jes ys ä ja uo uhkaa
sekä aikei a mo aalisia is i ii oja. Toimijuu ensa kau a ihminen on koske uksissa
un eisiinsa ja kaikkeen siihen, mi ä hänessä i sessään apah uu. Väki al a uo aa
56
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
usein kokemuksen oimijuuden ka en umises a, sillä äki al a muse aa, hajo aa
ja ka en aa ihmis ä kapeu aen a ioin ikykyä ja oimin amahdollisuuksia. Myös
äki al aa käy ä ä mää i ää äki allan koh een oiminnallisia aih oeh oja. (esim.
Ronkainen 2001.) Väki allan suhdedynamiikan ilmiössä on samaan aikaan mo-
aalisen oimijuuden laajen amis a, poikkeamis a ja ikkomis a. Esime kiksi pe he
on sys eeminen kokonaisuus, jonka jäsen en oimin alogiikka aken uu suh eiden
ja ilan eiden e ilais en eunaeh ojen limi ymisis ä. Val asuh ee oi a mi ä öidä
u allisuuden, asa-a on ja oikeudenmukaisuuden. (Hu ig 2013b, 122, 138.) On
muis e a a, e ä e enkin äki allan uh i on ak ii isilla ja i senäisillä oimillaan ja
oimijuudellaan mu au unu ulos in iimiin yksi yisyy een kie ou u as a pa isuhde-
äki allas a hakiessaan apua ja hakeu uessaan i allisjä jes elmän pii iin. Suomalais a
äki al a yö ä u kinu Su i Keskinen (2005) a os elee si ä, e ä äki al aa kokenee-
seen naiseen kohdis e aan askai a au onomisen ja ah an oimijuuden odo uksia ja
samalla sulje aan pois uh ikokemuksis a puhuminen (Keskinen 2005, 361).
Ka son Su i Ronkaisen (2006; 2008, myös Johanna Niemi-Kiesiläinen 2005b)
apaan, e ä mene elynä juu i pa isuhde äki allan so i elu kie ou uu konk ee -
isimmin kysymyksiin äki allan kokijan oimijuudes a, apaas a ahdos a ja sen
ah uuden as ees a sekä mahdollisuuksis a oimia ai ehdä alin oja omaa asiaansa
koskien, oisin sanoen al aan ja apau een pää ää asiois a ja suunna a omaa oi-
min aansa. Läh ökoh a on jo sinänsä pa adoksaalinen, sillä so i elussa uh il a,
jonka odellisuu a yysinen ja henkinen äki al a o a mu anee ja jo a äki al a
on haa oi anu , odo e aan oimijuu a, jonkinlaisen posi ion o amis a suh eessa
epäil yyn ekijään sekä kokemaansa äki al aan ja sen hy i ämiseen. So i elume-
ne elyyn osallis uminen ja sen o eu uminen jo i sessään aa i a uh il a ie yn
mää än ak ii isuu a ja ah uu a eli oimijuu a. Voidaan sanoa, e ä so i eluins i-
uu io oleellises i mää i ää e enkin äki allan uh in subjek iasemaa ja oimin a ilaa
ja sopeu aa hän ä omiin pui eisiin käy än öjensä kau a.
So i elussa sopimisen koh eena o a si en aina henkis en ja aineellis en ahinko-
jen lisäksi myös äki allan osapuol en oimin a ja eo , e enkin äki allan koh een
oimijuuden mahdollisuude ja oiminnan luonne, oisin sanoen näkemys uh iudes-
a ja uh iu umisen as ees a. Subjek i i ee i eli minuus (e i yinen apa, jolla henkilö
aja elee, un ee ja oimii) ja oimijuus o a läheisessä suh eessa oisiinsa. Kokemus
ulla asemoiduksi ie yllä a alla suh eessa ie yihin subjek iposi ioihin a aa myös
e ilaisia oimijuuksia. (Ronkainen 1999, 31, 95.) So i elukon eks issa on keskeis ä
a kas ella si ä, mi ä oimijuuden ehdois a, mää i yksis ä ja mää äy ymises ä; oi-
mijuu een el oi amises a, sen ajoi amises a ai sii ä apau amises a seu aa ä-
ki al a ikokselle, uh ille ai epäillylle ekijälle. Toimijuuden ymmä äminen ennen
kaikkea mahdollisuuksina, ajoina ja ajoi eina kykyjen ai alin ojen sijaan ohjaa
analyysin painopis een yksilön ilan eeseen sekä sen uo o aiku uksessa aken u iin
yh eisiin me ki yksiin (Ojala ym. 2009, 14-14, 22-23; Tuomaala 2011, 13: Jäppinen
2013, 152).
63
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
IV So i elumene ely
So i elu es o a ii isen oikeuden ilmiönä
Rikos en so i elus a eh iin Suomessa akinais a ja al akunnallis a uonna 2006.
So i elu pe us uu ja si ä ohjaa laki ikosasioiden ja e äiden ii a-asioiden so i elus-
a (1015/2005).13 Laki as ui oimaan 1.1.2006 ja sen so el aminen alkoi 1.6.2006.
Lainsäädännöllises i so i elu on puoluee on, ai iolo el ollisuu een, apaaeh oi-
suu een sekä u allisuu een pe us u a maksu on pal elu, jo a on saa a illa kaikkial-
la Suomessa. Toiminnan lakisää eis ämises ä huolima a so i eluun alikoi umisen
k i ee i aih ele a yhä pi käl i paikallis en i anomais en ha kinnan ja asen eiden
mukaan (Sambou & Uo ila 2010, 167; Lähisuhde äki al a ikos en so i elu...2019,
16), jo en lähisuhde äki al a apaus en so i elukäy ännö o a epäyh enäisiä maan
e i osissa. Sys emaa isia yö älinei ä äki allan iskina ioin iin, eli äki al a ilan-
eiden aka uuden sekä niihin lii y än kuoleman aa an ja äki allan ois umisen
aa an a ioin iin ei ole kansallises i ka a as i käy össä so i eluun ohjaa illa
ahoilla ja so i elu oimis oilla so i elun edelly ys en a ioinnissa (Lähisuhde äki-
al a ikos en so i elu...2019, 1, 16, 30-31).
So i elumene elyn aus a eo ia on es o a ii inen eli ko jaa a oikeus. Kyse on
so i elulain mahdollis amas a oimin a a as a, jossa ikokse nähdään osapuol en
kon lik eina, jo ka palau e aan asianosais en sel i e ä äksi ikosoikeudelle aih oeh-
13 Laki ikosasioiden ja e äiden ii a-asioiden so i elus a (1015/15) mää i elee so i elun a koi uk-
sen, oiminnan pe iaa ee , yleise edelly ykse , so i elussa käsi el ä ä asia , so i elu oimis on, so i e-
lijan, so i elun ohjaajan sekä so i elu oiminnan as uuhenkilön a koi uksen ja eh ä ä . Laki mää i -
elee sen, millainen asia so el uu o e a aksi so i eluun, kenellä on mahdollisuus ehdä so i elualoi e,
kenelle ie o so i elu mahdollisuudes a ulee kulloinkin an aa sekä so i elupaikan eli so i elu oimis-
on. Edelleen laki mää i elee so i elupal elun jä jes ämis el ollisuudes a, uo amises a, so i elu oi-
min aan osallis u ien henkilöiden kelpoisuus aa imuksis a sekä äydennyskoulu ukses a. Lain mukaan
so i elu oiminnan yleinen joh o, ohjaus ja al on a kuulu a sosiaali- ja e eysminis e iölle. Vuosina
2006—2015 so i elupal eluiden jä jes ämis as uu kuului aluehallin o i as oille. So i elulain muu ok-
sen myö ä 1.1.2016 alkaen so i elupal eluiden jä jes ämis as uu sii yi Te eyden ja hy in oinnin lai-
okselle (THL). Te eyden ja hy in oinnin lai os as aa so i elu oimin aan lii y is ä eh ä is ä, kokoaa
ikos- ja ii a-asioiden so i elua koske aa ilas o ie oa, seu aa ja u kii so i elu oimin aa sekä koo dinoi
sen kehi ämis ä. Samalla so i elupal eluiden jä jes ämisen al onnan as uu sii yi Sosiaali- ja e eys-
alan lupa- ja al on a i as o Val i alle. (HE 329/2014.) Sosiaali- ja e eysminis e iön yh eydessä oimii
so i elu oiminnan ohjaus a, kehi ämis ä sekä seu an aa a en ase ama ikosasioiden so i elun al a-
kunnallinen neu o elukun a. Val ioneu os o ase aa sen kolmeksi uodeksi ke allaan. So i elupal e-
luja uo a a Suomessa kunna , jä jes ö ai yhdis ykse oimeksian osopimus en pe us eella. So i elun
o ganisoi ja al oo useimmi en kun ien sosiaali oimi (esim. Honka ukia 2015a, 58).

64
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
oisella ai innakkaisella so i elumene elyllä. So i eluideologia pe us uu ihmis en
mahdollisuu een osallis ua keskinäisen ii ansa a kaisuun sekä ikokseen lii y ien
apah umien sel i ämiseen. So i elulain 1§:ssä ikosasioiden so i elulla a koi e-
aan ”maksu on a pal elua, jossa ikokses a epäilylle ja ikoksen uh ille jä jes e ään
mahdollisuus puoluee oman so i elijan äli yksellä kohda a oisensa luo amuk-
sellises i, käsi ellä ikokses a sen uh ille aiheu unei a henkisiä ja aineellisia hai oja
sekä py kiä oma oimises i sopimaan oimenpi eis ä niiden hy i ämiseksi.” Rikos- ja
ii a-asian käsi elyn läh ökoh ana o a osapuol en näkökulma , a pee , oi ee ja
a oi ee (Flinck 2013, 22, 24). Enemmän kuin angais us a, es o a ii inen oikeus
ko os aa sen ä key ä, e ä osapuolia au e aan ja heidän a peisiinsa as a aan (esim.
Elonheimo 2010). Yksi so i elun päämää ä on käsi ellä ulkopuolisen ja apaaeh-
oisen so i elijan a ulla uh ille aiheu unei a hai oja sekä si ä, mi en ikoksen ekijä
oi hy i ää ekonsa uh ille. Res o a ii isen oikeuden ydin ä on ikosseu aamuksen
so i elu ak ii isena, henkilökoh aisena, omaeh oisena ja keskus ele ana mene e-
ly apana. Ida Mieli yinen (1999) esi ää es o a ii isuuden a ojen näky än si en,
e ä ikos a ei mää i ellä ensisijaises i lakien ikkomisena aan kon lik uaalisena,
ekona yksi yis ä ihmis ä as aan, ihmis en älis en suh eiden loukkaamisena. Näin
seu aamuksen ulee ensisijaises i olla uh in aineellis en ahinkojen hy i äminen ja
henkis en hai ojen ko jaaminen sekä ikoksen ekijän ja uh in sel iy ymisen uke-
minen. Aja elu apaan lii y ä ikoksen aus alla ole ien syiden ymmä äminen, i-
koksen uh in aseman pa an aminen, ihmis en käy äy ymiseen aiku aminen sekä
yh eiskunnan a ojen ah is aminen. (Mieli yinen 1999, 3; Ii a i 2010, 59,60-61;
S akes 2011, 22–23; Flinck 2013, 15, 16, 17.) Oikeudenkäy össä ko os uu oikeuden
koh een aseman muu uminen objek is a subjek iksi (Ii a i 2010, 61). So i elu on
osa in o maalia oikeu a, joka a koi aa i allises a oikeudenkäy ös ä poikkea aa,
oikeuden ulkopuolis a ikos en ja ii ojen a kaisumene elmää (Ma hews, 1988, 2).
Yh eisen neu o elun aikana py i ään aken a alla keskus elulla sel i ämään
apah unu a asiaa, sekä sopimaan mahdollis en ahinkojen ko aamises a. Jos
osapuole saa u a a yh eisessä neu o elussa yh eisymmä yksen, asias a laadi aan
sopimus. So i elu eo ian mukaan sopimuksen solmiminen ei kui enkaan ole so i -
elun i se a koi us, aan olennais a on i se p osessi ja dialogi. So i elussa laadi u
sopimus on osapuolia si o a, ja se oimi e aan iedoksi myös syy äjälle sekä poliisil-
le. (Flinck & Elonheimo 2010, 122). Syy äjällä säilyy aina i allisen syy een alai-
sissa ikoksissa lopullinen ha kin a al a syy een nos amises a, aikka asianomis aja
luopuisi angais us aa imukses a. So i elun jälkeen syy äjä siis a ioi apauksen
aka uu a ja pää ää, ekeekö hän syy ämä äjä ämispää öksen ai iekö hän a-
pauksen oikeu een. So i elun loppu ulos oi aiku aa syy eha kin aan, sillä so in-
o on yksi pe us e seu aamusluon eiselle syy ämä äjä ämiselle koh uuspe us eella.
So i elun paikka julkisessa pal elujä jes elmässä on jäsen ymä ön, sillä laissa so-
i elun paikkaan ei o e a kan aa. Jänni e ikosoikeudellis en ja sosiaalipal elullis en
a oi eiden älillä on edelleen olemassa. So i elu ase uu kolmen e i ins i u ionaa-
65
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
lisen ja no mien mää i ämän osa-alueen is eyskoh aan. Se on kiin eä osa ikos en-
ja ii a-asioiden oikeusp osessia ja seu aamusjä jes elmää ikosoikeusjä jes elmässä.
So i elun ja ikosoikeusjä jes elmän keskinäis ä suhde a on pohdi u sen suh een,
uleeko so i elujä jes elmän äyden ää ikosoikeusjä jes elmää ai muodos aa oma
ins i uu ionsa, joka oimii i allisen ikosoikeusjä jes elmän ulkopuolella (mm.
Johns one & an Ness 2007, 557-558). Lisäksi so i elulla nähdään ole an yh eys
sosiaalihuol oon ja sosiaalipal eluihin sosiaalis a kon ollia ha joi a ana ahona,
sekä apaaeh ois yöluon eensa uoksi yh ymäkoh a myös kansalaisyh eiskunnan
apaaeh ois oimin aan. Oikeusjä jes elmä seu aamusjä jes elmän osana, sosiaali-
huol o sosiaalis a kon ollia ha joi a ana ahona sekä kansalaisjä jes ö asianosais-
en i seään koske ien osallis umismahdollisuuksien sekä maallikkoso i elijoiden
myö ä luo a kon eks in sen sisälle sijoi u ien äki allan osapuol en oiminnalle.
Ins i uu ioiden leikkauspis eessä e ilaise aja elu a a koh aa a .
So i elun sään eleminen on mää i äny sen asemaa suh eessa ikosoikeusjä jes-
elmään kahdessa suunnassa. Yh ääl ä so i elulle on e si y selkeäs i oikeuskäsi -
elyä ko aa aa oolia, oisaal a oikeuskäsi elyä äyden ä ää eh ä ää. Silloin kun
so i elua a jo aan aih oeh ona oikeuskäsi elylle, ko os uu sen ins i u ionaalinen
luonne. Ins i u ionalisoi una oimin a apana so i elulle y i e ään luoda edelly yk-
se i senäisenä oikeuden ai sosiaalihuollon osajä jes elmänä, jolloin uomiois ui-
mella olisi enää ähän al aa so i elun ulokseen. Se, e ä so i elun asemaa halu aan
i senäis ää, ei kui enkaan me ki se si ä, e ä se oisi e iy yä ikosoikeusjä jes elmäs ä
äysin omalakiseksi oimijaksi. So i eluo ganisaa io ja i allinen oikeusjä jes elmä
o a oisis aan iippu aisia so i eluun ohjaamisen, sopimuksen äy än öönpanon,
syy eha kinnan sekä mahdollisen angais usseu aamuksen kau a. (Ii a i 2001, 473,
476-477.)
So i elu ei ole osa sosiaalihuol oa, aikka so i elupal elu oimi a sosiaali-
pal eluo ganisaa ioissa ja si ä a jo aan al aosin kunnallis en sosiaalipal elujen
yh eydessä14 ja oimin aa hallinnoidaan sosiaali- ja e eysminis e iön alaisuudessa.
Jussi Vesikansa (2012) ku aakin so i elua jonkinlaisena sosiaalipal elujen ulkoisena
ja keena, muus a i allisena al io ahoi eisena lisä esu ssina, joka oimii i senäisenä
pal eluna. So i elun ky kös sosiaali yöhön on löyhä ja ohjauksellinen Sosiaalihuol-
olain (1301/2014) kau a. Se, e ä so i eluideologiassa ko os e un asianosais en
a peen mukaisiin ukipal eluihin ohjaamisen käy ännö o a yhä poliisin ja so i e-
lu oimis ojen käy ännön so i elu oiminnassa kehi ymä ömiä ja puu eellisia (Lä-
hisuhde äki al a ikos en so i elu...2019,1, 31-32), osoi aa osal aan, e ä so i e-
lun ooli kansalaisyh eiskunnan epä i allisena kon lik in a kaisijana on ko os unu .
Tämä on ongelmallis a e i yises i pa isuhde äki al a ikoksissa, koska se ah is aa
pa isuhde äki al ailmiön yksi yisyy een, a sinaises i i allisen oikeusjä jes elmän
14 So i elupa l elu näy ä ä ole an e iy ynei ä sosiaalihuollos a lukuun o ama a alaikäisiä ikokses a
epäil yjä, jo ka o a yhdis ä ä kohde yhmä.
66
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ulo uma omiin, kie ou u aa luonne a. Aiemmin on esi e y, e ei nykyinen so-
i elumene ely ole pa isuhde äki al a apauksissa oimi a osa pal elujä jes elmää,
aan osa ikosseu aamusjä jes elmää, se on sopimuksellisuu ensa kau a keskeises i
e äs oikeuden käy ämä esu ssi. Väki allan ka kaisemiseksi ja ennal aehkäisemisek-
si ulee kehi ää mui a äki allan osapuol en au amisjä jes elmiä ja ukipal elui a
(esim. Niemi-Kiesiläinen 2004; 2005b; Q is 2010; 2012).
Lähisuhde äki allan so i elun käy än öjä ohjaa a so i elulain ja sen esi öiden
lisäksi lähisuhde äki allan so i elun hy än käy ännön mallinnus, jo a THL on
päi i äny iimeksi uonna 2013 (Flinck 2013, 140). Suomessa äki al a ei ole
unnis e una ilmiönä so i elua ohjaa assa lainsäädännössä, jo en laki mahdollis aa
äki al a ikos en, myös lähisuhde äki al a ikos en so i elun poliisin ai syy äjän
so i elualoi ees a. Suomessa ikos- ja ii a-asioiden so i elu suh eu uu i alliseen
ikosoikeusjä jes elmään si en, e ä so i elu on oikeuskäsi elylle ko aa a ai sille
innakkainen mene ely. Jos poliisi sii ää so i elussa olleen i allisen syy een alai-
sen ikoksen syy äjälle syy eha kin aan, syy äjä oi joko nos aa syy een ai ehdä
syy ämä äjä ämispää öksen. Vi allisen syy een alaisissa ikoksissa oikeus i an-
omaise pää ä ä , edelly ääkö niin sano u yleinen e u mahdollises a so innos a
huolima a asian käsi elyn ja kamis a ikosoikeusp osessissa. Kukin i anomainen
ha ki see asiakokonaisuu a apauskoh aises i ja pää ää i senäises i, minkä me ki-
yksen an aa so innolle ikosp osessissa. Syy äjien näkemyksiä lähisuhde äki allan
so i elus a käsi ele äs ä u kimukses a (2010) käy ilmi, e ä lähisuhde äki allan
so i eluun a auksella suh au u a syy äjä kiinni i ä so i elukelpoisuu a kos-
ke assa apauskoh aisessa ha kinnassaan huomio a e i yises i aiheu uneiden am-
mojen laa uun, eko apaan ja äki allan ois u uu een. Teon aka uus oli ällöin
keskeinen a ioin ik i ee i. (Sambou & Uo ila 2010, 170.)
Usea lainkohda i allisen ikosseu aamusjä jes elmän pii issä oidaan huomioi-
da so i elun syy eha kinnan ja angais usseu aamuksen suh een. Tällöin so i elu
oi aiku aa monin a oin osapuol en oikeusasemaan ikosp osessin e i aiheissa.
Osapuol en älillä saa u e u so in o oi oimia esi u kinnan ajoi amisen, syy -
ämä ä jä ämisen, angais uksen lie en ämisen ai uomi sema a jä ämisen
pe us eena. Käy ännössä so i elu oi joh aa oimenpi eis ä luopumiseen ikosp o-
sessissa ai se aiku aa hy in usein uomiois uimessa angais us a lie en ä änä ai
angais ukseen kokonaan uomi sema a jä ämisen pe us eena. (esim. Takala &
Mieli yinen 2001; Niemi-Kiesiläinen 2004; Elonheimo & Flinck 2010, 12; Hon-
ka ukia 2015a, 57.)
Laki oikeudenkäynnis ä ikosasioissa (689/1997) sää ää ”saa u e un so innon”
syy ämä ä jä ämisen pe us eeksi e äissä apauksissa, ellei ä keä yleinen ai yksi yi-
nen e u muu a aadi. Tähän lakiin pe us uen syy äjä saa jä ää syy een nos ama a
muun muassa silloin, kun oikeudenkäyn iä ja angais us a olisi pide ä ä koh uu o-
mana ai a koi ukse omana o aen huomioon ikokses a epäillyn ja asianomis ajan
älillä saa u e u so in o. Lisäksi oidaan o aa huomioon epäillyn muu oimin a
67
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ekonsa aiku us en es ämiseksi ai pois amiseksi, hänen henkilökoh ainen ilan-
eensa, eos a hänelle aiheu u a muu seu aukse , sosiaali- ja e eydenhuollon
oime ai muu seika . So i elussa aikaansaa u so in o on sääde y angais us a
lie en ä äksi pe us eeksi (Laki ikoslain muu amises a 515/2003). Sopimiseen
lii yy siis ikoksen ekijän hyö y, sillä jos sopimus syn yy, niin epäil y ekijä ei yleen-
sä joudu ikosoikeudelliseen as uuseen. Mikäli apaus e enee uomiois uimeen,
syy äjä uo a aina oikeuskäsi elyssä esiin sen, e ä osapuole o a ehnee kes-
kinäisen sopimuksen. Käy ännössä pelkäs ään so i eluun osallis uminen oi olla
pe us e syy ämä ä jä ämiselle, aikka sopimus a ei olisikaan syn yny (Ahls ed
2005, 17; Honka ukia 2015a, 92) Rikoslain (ROL 1;6 1;7-8) pe us eella. Lisäksi,
jos ikoksen ka so aan ole an ilmeisen ähäinen, eikä asianomis aja esi ä so i elun
jälkeen angais us aa imus a, oidaan esi u kin a lope aa myös i allisen syy een
alaisissa ikoksissa (Esi u kin alaki 805/2011, 3 luku 9 § 1). Tu kinnanjoh aja oi
ehdä myös esi u kinnan ajoi amisesi yksen syy äjälle, minkä jälkeen syy äjä oi
lope aa esi u kinnan jos pe us ee ajoi amiselle o a olemassa (Esi u kin alaki 3
luku 10 § 1). THL:n sel i yksessä poliisi oi a esiin, e ä so i elun aih oeh ona
on käy ännössä usein se, e ei lähisuhde äki al a ikos a käsi ellä ollenkaan esi u -
kinnassa (Lähisuhde äki al a ikos en so i elu...2019, lii e 3, 24).
Suomessa so i elu julkilausuu suh au u ansa uh iin ja ekijään asa-a oises i
(Kinnunen 2012, 23-25). Käy ännössä ämä a koi aa uh in ja ekijän neu aalin
koh elun ihanne a so i elun yh eis apaamisissa. Puoluee omuuden ja oikeuden-
mukaisuuden pe iaa eiden mukaan osapuolia on so i elussa kuul a a ja kohdel a a
asa e aises i ja oikeudenmukaises i sekä suh audu a a heidän a peisiin, e uihin
ja a oi eisiin asapuolises i. So i elussa ei a kais a ikosoikeudellis a as uu a,
eli syyllisyy ä ai angais usseu aamus a. Syy äjä eke ä syy eha kinnan eon
aka uuden pe us eella ja kokonaisha kin aa käy äen. Kui enkin u kimus, joka
a kas eli syy äjien ja so i elijoiden näkemyksiä lähisuhde äki allan so el u uu-
des a so i eluun, o eaa e ä keskimää in 90 % so i eluun menneis ä apauksis a
pää yy syy ämä äjä ämispää öksen ekemiseen lähisuhde äki al a apauksissa.
Haas a ellu syy äjä jä i ä syy ee pääsään öises i nos ama a ö keää lie emmis-
sä lähisuhde äki al a ikoksissa, joissa oli eh y sopimus. (Sambou & Uo ila 2010,
174.) Myös muiden u kimus en mukaan so i elu aiku aa syy ämä ä jä ämi-
seen so i elusopimuksen pe us eella aka an pa isuhde äki allan kohdalla (esim.
Lai inen 2012; Niemi-Kiesiläinen 2004; Honka ukia 2011, 112–113). Edelleen
myös lähisuhde äki al a ikos en so i elua sel i ä än yö yhmän apo in mukaan
osa syy äjis ä lähe i so i eluun pääsään öises i ikoksia, joissa so in o oi mah-
dollis aa syy ämä äjä ämispää öksen. Syy äjis ä 71 p osen ia a ioi so i eluun
lähe ämis ä sillä pe us eella, e ä sillä oi olla aiku us a syy eha kin aan. (Lähisuh-
de äki al a ikos en so i elu...2019, 1.)
So i eluideologiassa lähisuhde äki allan so i elu nähdään nimenomaan uh in
e ua aja ana mene elynä ja ma alan kynnyksen pal eluna aka issa ikoksissa (So i -
elu…2010, 127; S ang & B ai hwai e 2002). Toisella apaa aja el una e enkin pa-
isuhde äki allan uh in e u, asema, oikeus u a ja sen me ki ys ko os u a , kun hän
so i elussa yypillises i luopuu ko aus- ja angais us aa imuksis aan. Silloin kun
so i elun hy ä oimin a a a o eu u a , on so i elun osapuolilla mahdollisuus
saada ie oa so i elusopimuksen koh uullisuudes a ja sopimuksen me ki ykses ä
(Flinck 2013, 39) asemaansa ja oikeus u aansa lii yen. So i elusopimus solmi-
aan aina osana i allis a ikosseu aamusjä jes elmää, jo en si ä eh äessä osapuol en
älille syn yy oikeussuhde ja so i elun myö ä asianosais en oikeus u assa apah uu
muu oksia. So i elussa eh y yksi yisoikeudellinen sopimus on ensisijainen oikeus-
oimi eli se on osapuolia si o a (Flinck 2013, 112). Laillises i si o aa sopimus a ei
oida pu kaa kuin e i yisin pe us ein.
Res o a ii isen oikeuden yksi suu immis a ongelmis a ja haas eis a on juu i uh in
e ujen ja a peiden kokonais al ainen huomioiminen. Suomessa lähisuhde äki allan
so i elu on saanu osakseen paljon k i iikkiä. Jo so i elulakia almis el aessa laki a-
liokunnan mie innössä nos e iin esiin k i ee ejä, jolloin lähisuhde äki al a ikoksia
ei ule o aa so i el a iksi, muun muassa äki allan ois u uu een ja uh in painos-
amiseen lii yen. Asiaa käsi el äessä laki aliokun a (LaVM 13/2005 p) ilmaisi
kan ansa, jonka mukaan lähisuhde äki allan osapuol en ohjaus a so i eluun ulee
aja a ja e enkään ois u aa lähisuhde äki al aa ei ule so i ella. Lähisuhde äki allan
e i yispii eiksi nime iin äki allan ois u uus ja pi käkes oisuus, äki allan aka-
oi uminen ajan kuluessa sekä kon eks i; unnepe äiseen kiin ymykseen pe us u a
ihmissuhde, jonka yh enä ulo u uu ena on luo amuksellisuus (Laki aliokunnan
mie in ö 13/2005 p). Lähisuhde äki al a on ollu mukana halli usohjelmissa
1980-lu ul a läh ien. Pe us eenaan uh in oikeus u an aa an uminen, ki ja iin
lähisuhde äki allan so i elun ajaaminen a oi eeksi Jy ki Ka aisen halli usohjel-
maan. Lähisuh eissa apah u a äki al a ja sen so i elu on huomioi u pääminis e i
Sipilän halli uksen asa-a o-ohjelmassa uosille 2016–2019. Ohjelmassa ode aan
lähisuhde äki allan ole an yksi suu immis a sukupuol en asa-a oon lii y is ä
ongelmis a. Tasa-a o-ohjelmaan ki ja iin, e ä naisiin kohdis u aa äki al aa ja
lähisuhde äki al aa so i ellaan ha ki en, kansain älis en sopimus en ja el oi eiden
mukaises i. Halli uskauden a oi eeksi ase e iin äsmen ää so i eluun ohjaamis a
ja so i elun ajaamis a näissä apauksissa. (Lähisuhde äki al a ikos en so i e-
lu...2019, 8, 21.) Tasa-a o-ohjelmaan ki ja iin, e ä naisiin kohdis u aa äki al aa ja
lähisuhde äki al aa so i ellaan ha ki en, kansain älis en sopimus en ja el oi eiden
mukaises i. Halli uskauden a oi eeksi ase e iin äsmen ää so i eluun ohjaamis a
ja so i elun ajaamis a näissä apauksissa. (Lähisuhde äki al a ikos en so i elu…
2019, 8.) So i eluohjaus a eke illä i anomaisilla on myös sisäisiä ohjei a so el u ien
apaus en ajaamiseen. Poliisihalli uksen ohjeessa ikosasioiden so i elus a (02.12.2013
2020/2013/4355) ode aan: ”Läh ökoh aises i ö keiden ikos en ja ois u an
lähisuhde äki allan so i eluun ohjaamiseen ulee suh au ua pidä y äs i.” Val akun-
nansyy äjän i as on ase aman so i elu yö yhmän mie innön (31.1.2006) mukaan
68
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa

69
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
lähisuhde äki al aa sisäl ä iä apauksia ei pidä so i ella, jos äki al a on kyseisessä
suh eessa ois u aa ai kun osapuole o a jo aikaisemmin osallis unee so i eluun
lähisuhde äki allan uoksi ai jos ekijän suh au uminen apah uneeseen ikokseen
ai ekijän ja uh in älinen suhde muu oin osoi aa ekijän pi ä än äki allan käy öä
hy äksy ä änä keinona is i ii ojen a kaisemiseksi. Tois u a äki al a ka so aan
so i elun es eeksi ain silloin, kun se on jo aiemmin saa e u i anomaisen ie oon.
Suu en yleisön so i eluun kohdis u a k i iikki on nousu pi käl i sii ä, e ä se ei
ole akuu unu so i elun ky ys ä palau aa ikoksella louka ujen no mien a oa.
Uh in hy i ämiseen sekä ekijän as uu amiseen lii y ä elemen i on so i elu-
mene elyä koske assa julkisessa keskus elussa koe u usein ähäisiksi ai ka ee o-
miksi. Suomessa usea jä jes ö o a jo uosia aa inee , e ä lähisuhde äki allan so-
i elus a luo u aan aih oeh ona ikosp osessille. Tuo eimmissa kannano oissaan
jä jes ö o esi a , e ä lähisuhde äki allan so i eluun sisäl yy aka ia iskejä uh in
kannal a, ei ä kä so i elup osessi uo muu os a uh ien ilan eeseen.15
Rikoksen uh ia pide ään suomalaisessa oikeudenkäynnissä ah ana oimijana.
Syy äjän eh ä änä on syy een ajaminen, mu a ikoksen uh illa on oikeus esi ää
syy äjän innalla omia aa imuksiaan (ROL 1:14), ku en uu a odis elua, aa ia
syy e ylle oisenlais a angais us a kuin syy äjä ai oikeudenkäynnissä oidaan kä-
si ellä myös uh in esi ämä ahingonko ausoikeudellise aa imukse . Rikoksen
uh illa on oikeus ajaa asiassaan i se syy e ä kä äjäoikeudessa16, aikka poliisi ai
syy äjä olisi a ioinu asiaa oisin. Syy ämä äjä ämispää ökses ä oi myös kan-
nella al akunnansyy äjälle. (Kainulainen & Niemi 2017, 149.) Kun huomioidaan
pa i- ja lähisuhde äki al a apaus en dynamiikka, he ää kui enkin kysymys sii ä,
onko ikoksen uh illa esu sseja oimia ah an ja ak ii isen oimijan a oin asiansa
ajamiseksi. On aiheellis a kysyä, minkälais a oimijuu a ja minkälais a uh iu a on
ylipäänsä mahdollis a yh eenso i aa osapuol en yh eisessä so i elu ilan eessa?
Viime uosikymmenen aikana on eh y lukuisia lakimuu oksia, joilla lähi- ja pa i-
suh eessa apah u ien äki al a ikoksiin syyllis yneiden ikos as uu a on ki kas e -
15 Kannano oissaan 5.12.2018 Naisjä jes öjen Keskuslii o yh eis yössä jäsenjä jes öjensä Monika-Nai-
se lii on, Nais en Linjan ja Ruse i – Vammais en nais en al akunnallinen yhdis yksen kanssa aa i a
lähisuhde äki allan so i elus a luopumis a (www.naisja jes o . i/ aiku aminen/kannano o -ja julkai-
su /kannano o ). Edelleen 12.12.2018 yhdeksän jä jes öä (kannano on o a alleki joi anee Amnes y
In e na ional Suomen osas o y,Ensi- ja u ako ien lii o y,Lyömä ön Linja Espoossa y,Monika-Nai-
se lii o y,Naisasialii o Unioni y,Nicehea s y,Se a y,Se lemen i Tampe e y, Tukikeskus Va jo sekä
Viola y) jä i ä kannano on lähisuhde äki allan so i elus a pe he- ja pe uspal eluminis e i Annika
Saa ikolle. Kannano ossa jä jes ö esi i ä , e ä lähisuhde äki allan so i elus a nykyisessä muodossaan
ulisi luopua. (www.amnes y. i/lahisuhde aki allan-so i elussa- aka ia- iskeja-uh in-kannal a-ja jes-
o -ja i a -kannano on-saa ikolle/.)
16 Vuonna 2006 ale iin so el aa säännös ä, jonka mukaan myös pa isuhde äki al a apaus oidaan
äysimi aisen oikeudenkäynnin jä jes ämisen sijaan a kais a asiaki jojen pohjal a kä äjäoikeudessa ki -
jallisessa mene elyssä ilman pääkäsi elyä, mikäli syy e y ja asianomis aja ähän suos u a (Honka ukia
2011, 77). Kä äjäoikeuksissa yksi äises ä pahoinpi elys ä uomi aan a allises i sakko angais us, keski-
mää in noin 40 päi äsakkoa ja joskus myös lyhy ehdollinen ankeus angais us.
70
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
u. Suomessa ikokse jae aan kah een yhmään: i allisen syy een alaisiin ikoksiin
ja asianomis aja ikoksiin. Vi allisen syy een alaisissa ikoksissa syy äjä oi nos aa
syy epyynnön asianomis ajan ahdos a iippuma a, kun aas asianomis aja ikok-
sissa syy äjä ei oi oimia ilman asianomis ajan esi ämää syy ämispyyn öä. (Vuo-
enpää 1999, 86-87.) Lähisuhde äki al a ikokse jae aan aka uusas eensa mukaan
ö keään pahoinpi elyyn, pahoinpi elyyn sekä lie ään pahoinpi elyyn. Kaikki edellä
maini u o a nykyisin i allisen syy een alaisia ikoksia, samoin kuin lähes kaikki
seksuaali ikokse . Rikoslain syy eoikeuksia on muu e u si en, e ä ikosp osessin
käynnis ämis ä ai ja kamis a ei enää jä e ä uh in pää e ä äksi (luo u u niin sa-
no us a akaan ahdon pykäläs ä) pahoinpi elyjen ja seksuaali ikos en osal a, koska
se al is aa esime kiksi painos ukselle ja kos olle (Kainulainen & Niemi 2017, 140).
Muu oksia on pe us el u kansain älisillä ihmisoikeussopimuksilla, joiden el oi -
eisiin Suomi on si ou unu : yypillises i naisiin kohdis u a ikokse ulee u kia,
syy ää ja angais a samalla a oin kuin muu kin äki al a ikokse .17
Yleises i ka soen lain asolla uh in oikeude o a Suomessa hy ä , mu a käy än-
nössä ne ei ä äl ämä ä o eudu. Rikosoikeusjä jes elmissä on pe in eises i kiinni-
e y enemmän huomio a ikokses a epäil yjen kuin uh ien oikeuksiin. Kainulaisen
ja Niemen (2017) mukaan Suomessa ikoslaki on ekijäkeskeinen, sillä sen ikos un-
nusme kis öissä ei e ikseen kiinni e ä huomio a äki allan osapuol en keskinäiseen
suh eeseen, äki allan ois u uu een ai uh in e i yiseen haa oi u uu een. He o ea-
a , e ä Suomen lainsäädännössä ei edes ole lähisuhde äki allan ai lähisuh een mää-
i elmää. Kaikkea äki al aa kohdellaan läh ökoh aises i samalla a oin, osapuol en
keskinäises ä suh ees a iippuma a. Lainsäädännössä lähisuhde äki al aa ei ole muu-
enkaan sys emaa ises i huomioi u ai unnis e u aka uuden ja pi käkes ois en ä-
ki al akie eiden unnuspii eiden osal a. Rangais us a mää ä äessä ikos en ekijän
ja uh in älinen läheinen suhde ai äki allan ois uminen ei ä ole askau a ia pe-
us ei a. Pi kään ja kunu a lähisuhde äki al aa ei siis pide ä Suomessa angais us a
anka oi a ana seikkana. (Kainulainen & Niemi 2017, 152, 155.)
Rikoslaissa on keski y y yysiseen äki al aan, joka on aina ikos. Ta allises i
kyseessä on pahoinpi ely (RL 21:5). Lähisuh eessa äki allan ekijä oi syyllis yä
pahoinpi elemisen lisäksi yypillises i ahingon ekoihin ikkoessaan omaisuu a,
ko i auhan häi i semiseen, apauden iis oon, lai omaan uhkaukseen, seksuaali-
ikoksiin sekä henki ikokseen ai sen y i ykseen. Kyseise ikollisiksi mää i elly
eo oi a olla ain osa ekijän kon ollia, eikä sen kaikkia muo oja ole sääde y
angais a iksi. Yksi äisiin ekoihin pohjau u a angais us saa aa aiku aa äki al-
lan ekoihin ai niiden ois umiseen nähden lie äl ä ja syy e on myös oi u jä ää nos-
ama a, aikka äki al a ja uhkaukse olisi a uh ille aka ia. Jo nykyisiä säännöksiä
ulki aessa usei a ikollisia ekoja ulisi olla mahdollis a u kia ja käsi ellä samalla
17 Edelleen iime uosina ikoksen uh in u allisuuden sekä i anomais en unnis amis almiuksien
pa an umisen yh enä konk ee isena esime kkinä oidaan maini a lähes ymiskiel o.
71
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ke aa iippuma a sii ä, o a ko ne apah unee osana yh ä äki al ais a ilanne a
ai pidemmän ajanjakson kuluessa.18 Esime kiksi ois u a e illise pahoinpi ely pi-
äisi o aa huomioon, kun a ioidaan pahoinpi elyn unnusme kis ön äy ymis ä.
Myös yksi äis en lie ien pahoinpi elyjen sijas a kyseessä pi äisi olla pe usme kis ön
mukainen pahoinpi ely. (Kainulainen & Niemi 2017, 142-143, 144-145, 152, 155.)
Lisäksi on u ki u, e ä kaikkia lähisuh eissa apah unei a lie iä pahoinpi elyjä ei
edes poliisin esi u kin ap osessissa käsi ellä lain edelly ämällä a alla. Poliisi saa -
aa mää i ää esi u kinnassa i allisen syy een alaisen lähisuhde äki al a ikoksen
” a alliseksi”, ei-lähisuh eessa ehdyksi lie äksi pahoinpi elyksi, joka on asianomis-
aja ikos. Tällöin u kin a helpos i keskey yy ai pää yy he i alkuunsa. (Ko anen &
Smolej 2014, 25.)
Implisii inen ekijän näkökulma sisäl yy jo läh ökohdil aan es o a ii isuuden
eo iaan. Res o a ii isen liikkeen juu e sisäl ä ä k ii isen suh au umisen ankaise-
mis a koh aan. Ko jaa a oikeus nähdäänkin läh ökohdil aan poikkea ana länsimai-
sen e ibu ii iseen eli ankaisukeskeiseen oikeusjä jes elmään e a una (Jokinen
2012, 14-15), jossa angais us on yh eiskunnan eak io ikokseen ja oikeusp osessin
nimenomaisena a koi uksena on aiheu aa ekijälle eli uomi ulle ahinkoa (B u-
nila 2010, 31). Ta oi e ehdä oikeudenkäy ös ä inhimillisempää o a edesau anee
so i elun kehi ys ä. On aja el u, e ä ko jaa a oikeus o eu aa aja us a kes ä äm-
mäs ä a kaisus a e a una oikeuden pää ökseen (Flinck 2013, 15), kun se ko os aa
osapuol en au amis a ja heidän a peisiinsa as aamis a enemmän kuin angais us-
a. Suomessa ja yleisemmin Pohjoismaissa so i elu oiminnan muo ou uminen on
ollu seu aus a juu i a ionaalises a ja humaanis a k iminaalipolii ises a aja elus a.
Täs ä näkökulmas a on ymmä e ä ää se, miksi myös lähisuhde äki allan so i elua
on meillä halu u kehi ää. Kun angais uksen sisäl öä ja a oi ei a on iimeis en
uosikymmen en aikana osin ulki u uudelleen, on e i yises ä yyden aa imuksen
painopis e sii yny ikoksen ekijän ei- ankaise an yksilölliseen kas a uksen ja kun-
ou uksen suun aan. Aja elu a al aan so i elu edus aakin suomalaisen k iminaa-
lipoli iikan ihan ei a. Suomalaisessa k iminaalipoli iikassa ikosoikeusjä jes elmä
nähdään ikoksen ehkäisyn iimeisenä saa ekkeena. Rikollisuus nähdään sosiaalisen
sy jäy ymisen seu auksena, jolloin sen ehkäisyyn on käy e ä ä ensisijaises i sosiaali-
poli iikan keinoja ko ien uomioiden sijaan. (Honka ukia 2015a, 55.) Rikosoikeus-
jä jes elmään lii y änä a oi eena pide ään u hien oikeudenkäyn ien äl ämis ä
lie issä ja e i yises i nuo en ekemissä ikoksissa. (Ii a i 2001, 474; Ii a i 2010b,
58.) Mone so i elun ideologi ka so a , e ä so i eluun lii yy i sessään pe iaa -
eellinen angais us iloso inen kannano o (Takala 1998, 8; Ii a i 2001).
18 Myös ikosuh i u kimuksissa äki allan ekoa lähes y ään yksi äisenä ekona, jolloin äki allan kie -
eessä elä än oi olla aikea e o ella kaikes a kokemas aan ain yh ä ekoa. Naisiin kohdis u aa äki al aa
ka oi a issa kyselyissä äki al aa lähes y ään puoles aan uh in ja äki allan ekijän älises ä suh ees a kä-
sin ja kysy ään e ikseen nykyisen ai en isen puolison äki al aisuudes a. (Piispa & Heiskanen 2017, 77.)
Yh eisöllisyyden sekä sosiaalis en ja yh eiskunnallis en no mien ah is aminen
o a ko jaa an oikeuden a oi ei a. Kinnusen (2012, 23–25) mukaan es o a ii i-
nen oikeus nähdään sosiaalisena pääomana, joka aiku aa yh eisöä ah is a as i.19
Yleises ä yyden pelo us a koi us onkin muun unu yleisen jä jes yksen ja oikeuspe-
iaa eiden ylläpi ämiseksi. Yleises ä yyden ka so aan oimi an silloin kun yleinen
jä jes ys kye ään u aamaan ja yh eiskunnan jäsene saadaan akuu uneiksi sii ä,
e ä oikeuspe iaa ei a kunnioi e aan. Jo a oikeuspe iaa ee ode aan kanna e -
a iksi, on esime kiksi ikos en osapuol en koh eluun lii y ien no mien ul a a
yh eiskun apolii ises i pe us elluiksi. (Ii a i 2010a; Ii a i 2010b.)
So i elup osessi
So i elun läh ökoh ana on apah unu ikos. So i elu käynnis yy so i elualoi -
ees a, jonka ikosasioiden ja e äiden ii a-asioiden so i elus a anne un lain 3. lu un
13. §:n mukaan ain poliisi- ai syy äjä i anomaisella on oikeus ehdä so i eluun
yh ymises ä, jos kyseessä on äki al aa sisäl ä ä ikos, joka on kohdis unu epäillyn
puolisoon, lapseen, anhempaan ai muuhun heihin innas e a aan läheiseen (Laki
ikos- ja e äiden ii a-asioiden so i elus a 1015/2005). Suomessa al aosa so i el-
a is a ju uis a ulee so i eluun syy äjän syy eha kinnan ai poliisin esi u kinnan
yh eydessä. Syy äjän pää ös ohja a pa isuhde äki al a ikos so i eluun pohjau uu
asiaki joihin ja syy äjän jä jes elmäs ä ule aan ie oon. Syy äjällä ei yleensä ole
henkilökoh ais a yh ey ä osapuoliin. Suomessa alueiden älillä on ode u aih elua
siinä, missä aiheessa u kin aa lähisuhde äki al a apauksen so i elualoi e ohjau-
uu so i elu oimis oille (Lähisuhde äki al a ikos en so i elu...2019, 1).
19 Ihmis en älis ä oimin aa muo aa a käy ännöillä on omanlainen sosiaalinen his o iansa. So i elu-
oiminnan pe iaa ee oidaan unnis aa e ilaisis a heimoyh eisöis ä. Esime kiksi mao ien, inuii ien sekä
Ame ikan in iaanien keskuudessa on a ko u ihmis en älisiä ii oja ja ikoksia so i elemalla. Myös k is-
illinen e iikka ko os aa so innon eon ä key ä ja ihmisen elämis ä so innossa lähimmäis en kanssa sekä
so i us a, auhaa ja an eeksian oa. Se ko os aa myös so innon ä key ä oikeuden käsi eellä, jossa ko os u-
a ihmisen eläminen so innossa lähimmäis en kanssa sekä so i uksen me ki ys. Juhani Ii a in (2004) mu-
kaan heimoyh eisöllinen so i elu mu ui länsimaisen ma kkina aloudellis umisen myö ä 1900- lu ulla,
kun e nise elaa io hä isi ä u baanin kul uu in nousun sekä indi idualismin kas un myö ä. So i elun
synnyinmaassa 1970-lu un Yhdys alloissa halu iin so i elulla suojella ja ah is aa huono-osais en yh-
mien oikeuksien o eu umis a, asianosais en lisään y ää osallis umisoikeu a sekä oikeuden by ok a ian
ähen ämis ä lakijä jes elmän al aa hajau amalla. So i elun mene elmiä sulau e iin yhä enemmän oike-
usjä jes elmään. (Ii a i 2004, 178–179; Ii a i 2010, 47-48; Ma hews 1988, 4-6.) Res o a ii isen oikeuden
kehi yksen oidaan sanoa alkaneen Eu oopassa 1980- sekä 1990- lu ulla. No ja oli ensimmäinen es o-
a ii isen oiminnan aloi a a maa, jonka alkupe äisenä so ellusalana oli nuo iso ikollisuus. Suomi, I ä-
al a, Englan i, Wales sekä Saksa aloi i a so i elua kehi ä än oiminnan 1980- lu ulla. Suomessa oi-
min a alkoi Van aalla 1983 ki kon k iminaali yönä. Van aan kaupunki akinais i so i elu oiminnan uon-
na 1986 osaksi sosiaali i anomais en yö ä. Tämän jälkeen oimin a laajeni sekä ja akiin ui muilla paikka-
kunnilla. (Kinnunen 2012, 23.) So i elua on myöhemmin so elle u muun muassa myös yöyh eisö- ja
akennus ii oihin, koululais en ja naapu eiden ii oihin sekä pe heasioiden a kaisuun.
72
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
79
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
le ä pa isuhde äki al aa ja sen so i elua. Ta kas elin si ä, millais en puhe apojen
a assa e i ins i uu ioiden oimija ulki se a pa isuhde äki allan so i elua.
Pa isuhde äki allan so i elu oiminnan ja
ohjeis uksen näkökulmis a
So i eluideaalissa ikos käsi e ään yksi äisenä apah umana, jo en myös so i elu
nähdään ke aluon eisena. So i elijakyselys ä käy ilmi, e ä so i elija oli a pää-
osin yy y äisiä lakiin pe us u aan käy än öön so i elualoi een ekemisessä. He
näki ä uhkana sen, e ä äki allan ekijä oi painos aa uh ia so i eluun ilman so-
i elulaissa mää i el yä syy äjän ja poliisin aloi eoikeu a. So i elijoiden mukaan
e i yises i ikoksen ke aluon eisuu a koske a aja ukse o a ongelmallisia in iimi-
suh eissa käy e yn äki allan suh een.
So i elussa on mahdollis a käsi ellä ain yksi äisiä apah umia. So i elu ei so ellu
pi käkes oisen äki allan käsi elyyn. (Vas aaja/ S2)
So i elu oo umin mukaan so i elun ah uus on se, e ä se on nopea ja konk-
ee inen in e en io, jossa asianosaisia au e aan silloin kun äki al aa ilmenee ensi
ke an, ei ä kä ongelma ole ielä aikeu unee (So i elu…119). So i elun e u
ma alan kynnyksen pal eluna ei nykyisellään oo umin mieles ä kui enkaan äysin
o eudu, koska so i elulain 13 §:n mukaan ain poliisi- ai syy äjä i anomaisella
on oikeus ehdä so i elualoi e, jos kyseessä on äki al a ikos, joka on kohdis unu
puolisoon, lapseen, anhempaan ai heihin innas e a aan läheiseen. (So i elu…
2010, 127).
Väki al a yön ekijä ja heidän lisäksi muu ama kyselyyn as annu so i elija
ko os i a , e ä lähes kaikkien pa isuhde äki al a apaus en aus al a löy yy jo aiem-
min apah unu a henkis ä ja yysis ä äki al aa ai sillä uhkailua, mu a niis ä ei
ole eh y ikosilmoi us a. Väki al a u kimus en mukaan äki allan ekojen aus alla
on usein ollu pi kään ja kunu a henkis ä äki al aa, e ilais a alis amis a ja kon -
olloin ia sen ullessa i allis en ahojen ie oon (mm. Mo is & Gels ho pe 2000;
Niemi-Kiesiläinen 2005a, 228; Oju i 2001, 9; Piispa 2004). Myös So i elu oo umi
unnis aa sen, e ei ä yksi äise ja lyhy kes oise äliin ulo äl ämä ä ii ä a -
kaisemaan pa isuhde äki allan p oblema iikkaa, sillä apauksiin lii yy usein uh in
auma isoi uminen. Tällöin oi olla a peellis a jä jes ää usei a so i eluis un oja.
(So i elu…2010, 122.)
So i eluideaalin mukaan on oleellis a, e ä ohjaaja a kis a a ju un apaus-
koh ais a so i el a uu a a ioidessaan, onko kyseessä osapuol en ensimmäinen
so i eluke a (So i elu…2010, 116-126). Tiedus ellessani so i elijakyselyssä si ä,
so i ele a ko alueellise so i elu oimis o uusiu unei a pa isuhde äki al a ikoksia

80
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
(sekä samojen kumppaneiden älillä ois u aa, e ä saman ekijän uu een kumppa-
niin kohdis amaa äki al aa), yli kaksi kolmasosaa as aajis a ilmoi i, e ei ois u aa
pa isuhde äki al aa so i ella ai si ä so i ellaan e i äin ha oin. So i elijakyselyn
as auksis a käy kui enkin myös ilmi, e ä i allis a aus ama e iaalia äki al ahis-
o ias a ei esi u kinnassa ole yleensä saa a illa. Väki al a yön ekijöiden näkemyksen
mukaan poliisilla ei useinkaan ole ii ä äs i ie oa suh een aus ois a ja ilan ees a
so i elualoi een ekemiseen.
Nykyisen lain ulkinnan mukaan ois u aa äki al aa ei oi so i ella – mu a mikä on
ois u aa? Vain ne eo , jo ka o a ullee poliisin ie oon? Tie ääkö poliisi ilan ees a
ii ä äs i siinä aiheessa, kun ke oo asianomis ajalle so i elun mahdollisuudes a?
(Vas aaja/Nais en linja 14)
So i eluliikkeen pii issä on äki allan so i elumene elys ä muo oil u hy än
käy ännön mallinnus, johon sisäl yy moni aiheinen ja moniamma illinen apauksen
so el u uusa ioin i. Ta oi eena on, e ä poliisi, syy äjä ja so i elun amma ihen-
kilös ö a ioi a so i elun edelly yksiä apauskoh aises i. A io so i elun es eis ä
ja edelly yksis ä syn yy asiaki jojen sekä asianosais en e illis- ja yh eis apaamisissa
koo un iedon pohjal a. (Elonheimo & Flinck 2010,12; Flinck & Ii a i 2004, So i -
elu… 2010, 120-121, 126.) Väki allan ois u uus so i eluk i ee inä on kui enkin
käy ännössä me ki ykse ön. Tämä joh uu sii ä, e ä muilla kuin oikeus i anomaisil-
la ei ole mahdollisuu a saada ois u uu a osoi a aa aus ama e iaalia yksi äises ä
äki al a apaukses a. Pa isuhde äki allan so i elun asian un ija iedos a a ämän
a sin hy in (ks. esim. Ii a i 2010a, 43-47).
So i elijakyselyn pe us eella näy ää sil ä, e ä käy ännössä yhden pa isuhde äki-
al aju un so el u uudena ioin i pe us uu keskimää in yhdelle e illis apaamiselle
kummankin osapuolen kanssa sekä yhdelle yh eis apaamiselle. So i elijakyselyssä
paino ui e illis apaamis en me ki ys so i elun edelly ys en a ioinnin kannal a
mm. uh in kokeman uhkan suh een. Väki al a yön ekijä uo a esiin, e ä nykykäy-
ännössä apauskoh aisen iskina ioinnin sijaan so i eluun ohjaus pe us uu usein
pelkäs ään asiaki joihin.
So i elu oimis o sano a apaa ansa osapuole ensin e ikseen ja sel i ä änsä e ä uh ia
ei painos e a ai iskiä äki allan uusimiseen ei ole, mu a käy ännössä si ä ei kaikissa
oimis oissa ja apauksissa nouda e a. Väki allan iskina ioin i ( ähän on mene elmiä
ja mi a ei a) pi äisi ehdä aina ha ki aessa so i elua. (Vas aaja/ Rikosuh ipäi ys ys 15)
Rikosuh ipäi ys ys ko os aa si ä, e ä osapuole ulee a a a e ikseen ennen so i -
elua. Käy ännössä ä ä suosi us a ei aina so i elu oimis oissa kui enkaan nouda e a.
Suosi uksen mukaan myös syy äjän pi äisi aina a a a osapuole ennen so i elua.
So i elumene elyä edel ä ä apauksen so el u uuden moninainen a ioin i ei siis
81
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
useinkaan o eudu käy ännön p osessissa hy is ä mallinnuksis a huolima a. So i -
eluun ohjauksen selkeiden k i ee eiden ja mene elyn puu umisen myö ä ju un
so el u uus so i eluun a ioidaan usein as a so i eluis unnossa, jonka o eu u-
misen a kaisee lopul a asianosais en myön y yys (myös Niemi-Kiesiläinen 2005b).
Väki al a yön ekijöiden as auksissa ko os ui e i yises i äki allan uh in oikeuk-
sien puu eellinen huomioiminen so i elup osessissa. Myös äki allan so i elume-
ne elyn mallinnukseen sisäl yy osapuol en ii ä ä in o moin i so i elus a sekä sen
me ki ykses ä oikeusp osessissa (So i elu…2010, 120).
Rikosuh ipäi ys ys ko os aa, e ä uh in ulee saada ii ä äs i ie oa ikosp oses-
sin aiheis a kokonaisuudessaan ja mahdollisuuksis aan ahingonko auksiin sekä
ymmä ää oikeus u assaan so i elun myö ä apah u a muu okse .
Vaikka so i elussa oikeuksis a ke o aan, so i elija usein ko os a a puoluee on a
asemaansa ja siihen edo en ei ä ko os a kummankaan puolen e i yisiä oikeuksia.
So i elijan in essissä on myös onnis unu so i elu ja mahdollinen sopimus, jolloin
asioi a jo ka saisi a osapuole poh imaan so i elun miel ä ai iskejä ei äl ämä ä
ko os e a. (Vas aaja/ Rikosuh ipäi ys ys 15)
Kokemukseni mukaan so i elus a saa u ie o esim. ju un mahdollises a ja kos a kä äjä-
oikeudessa on ollu hy in puu eellis a. (Vas aaja/Rikosuh ipäi ys ys 17)
So i elun ei pi äisi iedä asianomis ajal a oikeuksia, jos ju u e enee uomiois uimeen
ai ainakin sopimuksen pu ku pi äisi olla helpompaa. ”Onnis uneen” so i elun me -
ki ys lie en ä änä uomiois uimessa ei pi äisi olla au omaa io. (Vas aaja/Rikosuh ipäi-
ys ys 16)
Ideaalin mukaan so i elu on apaaeh oinen mene ely, joka oidaan keskey ää,
ellei edelly yksiä so in oon ole (So i elu...2010,120). Sopimus solmi aan aina osa-
na i allis a ikosseu aamusjä jes elmää (Ii a i 2010a, 24), jo en so i elu aiku aa
asianosais en oikeus u aan. Lähisuhde äki allan so i elua Suomessa käsi ele äs ä
apo is a käy ilmi, e ä silloin kun syy äjä jä i syy ämä ä so i ellussa apauksessa,
niin pääasiallisin pe us elu oli so i elussa syn yny sopimus, ei apauksen aka uus-
as e (Flinck & Ii a i 2004).
So i eluideaalin mukaan sopimukseen pääsy ei saa olla so i elun i se a koi us,
aan olennais a on asianosais en asa e aiseen dialogiin pohjaa a p osessi, muu ok-
sen mahdollisuus sekä uh in kä simien hai ojen hy i äminen oikean angais uksen,
hoidon ai ko aussumman sijaan (Elonheimo 2004, 183, 187; So i elu… 2010,
118,122). So i elijakyselys ä käy ilmi, e ä lähes kaikissa uonna 2008 so i elluissa
pa isuhde äki al aa koske issa ju uissa solmi iin sopimus. Epäilly ekijä si ou ui-
a yleisimmin sopimuksissa ainee omiin ko ausmuo oihin. Tällöin hy i ykse
oli a pääasiassa pahoi elu ja an eeksipyyn ö sekä si oumus a un pii iin hakeu u-
82
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
mises a. Rikosuh ipäi ys ys nos aa as auksissaan esiin sen, e ä koska solmi u so-
pimukse o a läh ökoh aises i laillises i si o ia, ei nii ä oida pu kaa kuin e i yisin
pe us ein. E i yises i ko ausmuo oihin lii yen solmi u sopimus heiken ää uh in
oikeus u aa, mikäli ju u e enee uomiois uimeen.
So i elun pe usaja uksena on uh in hy i äminen, mu a se un uu unoh uneen
monissa so i elun käy ännöissä, joissa a mis e aan he kemmin se, e ä uh i ei esim.
” ahas a” ja aadi liian isoja ko auksia ekijäl ä (se e ä uh i yy yy sel äs i pienempiin
ko auksiin kuin mihin hän olisi oikeu e u, ei unnu ole an niin iso ongelma so i eli-
joille). (Vas aaja/ Rikosuh ipäi ys ys 15)
Uh i on ohja a a saamaan ukea ja neu oja omas a näkökulmas aan esim. ko aus- ja
angais us aa imuksis a ja niis ä luopumisen me ki ykses ä hänen oikeus u aansa.
(Vas aaja/ Rikosuh ipäi ys ys 16)
E i yisen seu an a aiheen ai ja ku an seu annan lii ämis ä so i eluun pide ään
a peellisena lähisuhde äki al a apauksissa hy än so i elun hy än käy ännön
mallinnuksen ai ongelmien pi käkes oisuu a mää i ele ien k i ee ien mukaan
(So i elu 2010…122; Flinck & Ii a i 2004, 192; Elonheimo & Flinck 2010, 12).
So i elu oo umi suosi aa ja ku aa seu an aa e enkin lähisuhde äki allan uh in
u allisuuden a mis amiseksi (So i elu… 2010, 122). Tämän johdos a iedus e-
lin so i elijoil a si ä, millä a alla sopimus en seu an a o eu e aan ja kuinka kauan
se kes ää. Vas aus en mukaan seu annan o eu us aih elee sopimuskoh aises i.
So i elu oimis o seu aa sopimuksen o eu umis a joko puhelinsoi oin ai asiakas-
apaamisin. So i elijakyselyn mukaan seu an a-aika kes ää keskimää in neljäs ä
kuu een kuukau een. Usein ain ahako aus en o eu umis a uh ille seu a aan
maksuaika aulun loppuun saakka. Rahako auksia ei pa isuhde äki al a apauksissa
kui enkaan juu i käy e ä. Mikäli osapuole eke ä käy äy ymissopimuksen, oi-
daan siihen mää i ellä seu an a-aika.
So i elijakyselys ä kä i ilmi, e ä so i elu oimis ojen iedossa ei yleensä uonna
2008 ollu , kuinka mon a so i el ua pa isuhde äki al aju ua jä e iin syy ämä ä
syy eha kinnassa. Tie o on ä keä, mikäli a koi uksena on seu a a äki allan muu-
os yösken elyä. So i elijakyselyn as aus en pe us eella oidaan sanoa, e ä nyky-
käy ännöis ä näy ää puu u an sys emaa inen ja pi käkes oinen jälkiseu an a, joka
koskisi äki allan uusimis iskiä, osapuol en sel iy ymis ä ai si ou umis a äki allan
ka kaisemis a edis ä iin pal eluihin. Vas auksissa uo iin esiin se, e ä ja kopal eluja
ei monilla alueilla ole aina edes a jolla. Ch is a Pelikanin (2000) mukaan so i elus-
sa ikokses a epäillyn käy äy yminen muu uu pysy äs i ain ha oin, ai äki al a
loppuu ilman si o as i so i uja el oi ei a. Yleises i so i elu u kimuksessa Suo-
messa ei ole sel i e y ja seu a u ekijöiden a sinais a hakeu umis a ja ko oimenpi-
eenä pal elujen pii iin so i eluidean ja -sopimuksen mukaises i.
83
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
So i elija ja äki al a yön ekijä ko os i a as auksissaan yksimielises i pal-
elujä jes elmän kehi ämis ä si en, e ä äki allan osapuole saa a asian un e aa
sekä a pei aan as aa aa apua ja ukea i anomais ahoil a, ku en es o a ii isen
oikeuden ideaali ko os aa ( . Mieli yinen 1999, 2-7). So i elija paino i a , e ä
so i elun a koi uksena on käynnis ää äki al aongelman yös äminen pal eluoh-
jauksen a ulla.
So i elussa on mahdollis a ehdä asiakasohjaus a muiden pal elujen pii iin. So i elu
ei ole e apia. So i elussa on usein ongelmana asianosais en ai oisen päihdeongelma
ja siihen lii y ä e i yiskysymykse . (Vas aaja/ S 2)
Moninaisissa ongelmissa, joi a on ja kunu pi kään, ei äl ämä ä oi a kais a so-
i elussa. So i elu ei ole hoi omene elmä, asianosaise pi äisi saada asianmukaiseen
hoi oon. (Vas aaja/ S 10)
So i eluideaalissa so i elun a oi eena nähdään sen kyky ka kais a äki al aa
pysy äs i a joamalla pal eluohjaus a osapuol en ongelmiin (So i elu…2010, 119).
So i eluideaalin mukaan so i elumene elyssä halu aan mieluummin ukea uh in
sel iy ymis ä kuin angais a äki allan ekijää, jo en so i elun eh ä ä on hoi oon
mo i oiminen (Flinck & Ii a i 2004). Aineis on pe us eella ei pal eluohjauksen
suh een ole kui enkaan pa isuhde äki allan so i elussa akiin unu a, saa i yh-
enäis ä käy än öä. Väki al a yön ekijöiden oi a esiin, e ä pa isuhde äki allan
uh i ja epäilly ekijä ulisi so i elun sijaan ohja a äki al a-, mielen e eys- ja
päihde yöpal eluiden pii iin.
Lähisuhde äki allan so i elua on pe us el u sillä, e ä se mahdollis aa osapuol en
ohjaamisen a un pii iin saamaan apua äki al aongelmaan. Tähän ei mieles äni a i a
so i elua, ohjaus a oi ehdä myös suo aan oikeisiin au aja ahoihin. Riski siihen, e ä
so i elu pahen aa ilanne a ja mahdollis aa äki allan ja kumisen, on paina a pe us e
olla a o ainen. (Vas aaja/Rikosuh ipäi ys ys 15)
Väki al a yön ekijä kyseenalais i a so i elujä jes elmän ky yn ka kais a
pa isuhde äki al aa. He puolsi a oimakkaas i näkemys ä, jonka mukaan henki-
lökoh ainen au amisp osessi pi äisi oida e o aa kokonaan ikosoikeudellises a
p osessis a. Myös so i elijakyselyyn as anneis a kaksi kolmasosaa oli si ä miel ä,
e ä so i elua ei ule käy ää seu aamus en sijaan. Tällöin so i elua pohdi iin suh-
eessa oikeusp osessiin yyliin:
So i elu on oikeuden ulkopuolinen apa käsi ellä asiaa, ei oikeuden ko ike. (Vas aa-
ja/S 4)
84
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
So i elu ei myöskään oi aina joh aa syy ämä äjä ämiseen. So i elu ei äl ämä ä
ko aa oikeu a, aan ikosoikeudellinen as uu pi ää myös kan aa. (Vas aaja/S 10)
Osallise saa a a si ou ua so i elusopimukseen, koska o a i se pää ämässä sopimuk-
sen sisällös ä. (Rikosp osessi on e illinen asia). (Vas aaja/ S12)
Reilun 15 uoden yökokemuksella äki al aa käy äneiden mies en pa issa niin apau-
dessa kuin ankilassa, en näe mi ään pe us ei a sille, e ä yh eiskunnallinen oikeusjä jes-
elmämme ukisi lähisuhde- ja pe he äki allan osal a so i elun kal ais a jä jes elmää.
Oikeusjä jes elmän ja pal elujen (jä jes öjen ja muiden oimijoiden) älis ä yh eis yö ä
ulisi kehi ää niin, e ä ne huomioi a jokaisen äki allan osallisen yksilöllise a un-
a pee . Oikeusjä jes elmässä ulisi huomioida, e ä ko ona pa isuh eessa ai pe heessä
apah u a äki al a on aina ikos, jos a seu aa angais us. (Vas aaja/ Lyömä ön Linja 13)
Toi oisin lakimuu os a, joka ajaisi nämä [pa isuhde äki allan] ikoksen so i elun
ulkopuolelle. (Vas aaja/ Nais en linja 14)
Pa isuhde äki allan osapuol en neu o eluasema
Pa isuhde äki allan so i elussa kysymykse as uus a ja sen paikan umises a o a
e i äin olennaisia. So i elumene elyn pe iaa eisiin sisäl yy aja us, jonka mukaan
ikos uomi aan mo aalises i ja ihmis ä kohdellaan apaana yksilönä. Teon so i us a
esim. ahingonko aus en maksamisella pide ään ii ä änä muodollisena an eeksi-
pyyn önä. (Du 2001, 110-111.) So i elumene elyä koske issa eks eissä ko os e-
aan ikoksen ekijän as uu amis a eos aan (esim. Mieli yinen 1999, 2-7; Pelikan
2000). So i elun ee ise pe iaa ee kui enkin o ea a , e ä so i elussa ei e si ä
syyllisiä ja angais us a, aan käy äy ymisen muu os a edis ä iä keinoja oppimisen
kau a (Flinck & Ii a i 2004, 33; So i elu… 2010, 119). Suomessa so i eluideaalin
ja –käy ännön älinen e o näkyy siinä, e ä so i elun julkilausu una edelly yksenä
on as uuno o, mu a sil i meillä oidaan so i ella pa isuhde äki al a apauksia,
joissa epäil y ekijä neu aloi ai kiis ää as uunsa (esim. Flinck & Ii a i 2004, 120,
189). Useissa ulkomaisissa so i eluohjelmissa ain myönne yjä ekoja oidaan so-
i ella (Niemi-Kiesiläinen 2005b, 277). Vas uukysymykse o a oleellisia äki allan
ka kaisemisen suh een (ks. Keskinen 2005).
Ilman ekijän as uuno amis a ei muu os a äki allan ka kaisemiseksi oi apah ua.
(Vas aaja/Lyömä ön Linja 13)
E i äin ongelmallisena suomalaisessa so i elukäy ännössä näy äy yy äki allan
koh een, uh in asema oimijana. Joidenkin u kimus en mukaan so i elu oimii

85
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
e i yisen hy in äki al a ikoksissa, koska kyseisissä kon lik eissa on ii ä äs i ene -
giaa in ensii isen osallis umisen ja dialogin mahdollis amiseksi e enkin uh in edun
nimissä (esim. B ai hwai e 2002). So i eluideaali odo aa osapuol en ak ii is a
osallis umis a p osessiin, jo a si ou uminen muu okseen mahdollis uisi keskus-
elun ja un eiden ilmaisemisen a ulla (Elonheimo 2004; So i elu… 2010, 118).
Tämä kui enkin edelly äisi äki allan ekijän ah aa si ou umis a oman oimin an-
sa muu amiseen.
Kaikki äki al a yön ekijä ilmaisi a as auksissaan huolensa e i yises i pa isuh-
de äki allan so i elun uh in alis eises a asemas a ja u allisuudes a. Heidän mu-
kaansa on huomioi a a, e ä äki allan uh i kokee henkisen auman, joka aiku aa
hänen minuu eensa ja lisää iskiä siihen, e ä uh i myön yy sopimukseen, joka ei ole
hänen e unsa mukainen. Väki al a yön ekijöiden mukaan uh i kokee myös syyl-
lisyy ä sekä yleensä aina jonkinas eis a äki allan pelkoa ja uhkaa. Näin on usein
niissäkin apauksissa, joissa yysinen äki al a on molemminpuolis a. Väki al a yön
näkökulmas a so i eluideaalin mukainen niin sano u uh isensi ii inen lähes y-
mis apa ase uu so i elumene elyssä ähin äänkin kyseenalaiseksi.
Jos uh illa oli pelkoja, keho e iin ha ki semaan kanna aako so i eluun suos ua. (Vas-
aaja/ S 10)
Henkinen ja yysinen allankäy ö aiku aa sy äs i koh eeksi jou u an minuu een.
Kyse ei ole asa-a oises a ase elmas a, kun ällaisen äki allan auma isoima uh i
lai e aan koh aamaan äki allan ekijän ( mikäli uh i ja ekijä o a aina edes yksiseli ei-
ses i iden i ioi a issa). Uh in i se un o, aja ukse ja un ee o a kie ou unee ah as i
äki allan ekijän mielenliikkeisiin, uhka ja pelko pi ä ä uh in ali ajuises i a uillaan –
ällaisessa ilan eessa uh in on aikea a oi aa omia un ei aan, aja uksiaan ja ah oaan,
mikä so i elu ilan eessa olisi mieles äni pe usedelly ys asa e oiselle koh aamiselle.
Riski siihen, e ä uh i lamaan uu so i elu ilan eessa ja myön yy asioihin (sopimukseen,
ko auksiin ym.), jo ka ei ä ole hänen e unsa mukaisia, on iso. Uh i ei usein osaa nime-
ä kokemuksiaan pi kään aikaan edes äki allaksi. So i elussakin uh i kokee helpos i,
e ä hän ä epäillään ja syy e ään osasyylliseksi apah umiin, ja sii ä läh ökohdas a hänen
on esim. hy in hankala aa ia hy i ys ä ja ko auksia. (Vas aaja/Rikosuh ipäi ys ys 15)
So i elulain äy än öönpanon a ioin i u kimus ah is aa, e ä lähisuhde äki-
allan so i elu ei edis äny as apuolen ymmä ys ä ai henkis en hai ojen käsi e-
lyä, saa i helpo anu oloa so i elun jälkeen (Ii a i 2010a, 104, 125-126). Su i Ron-
kainen (2006) puhuu oimijuuden aa ees a a koi aessaan nii ä yh eiskunnallisia
käy än öjä, joiden kau a as uu äki allas a ase e aan uh ille. So i elumene elyssä
äki allan aiheu amien un eiden ja mahdollisen auma isoi umisen me ki ys
pienenee ja uh illa ole e aan ole an oima a oja ilan ees a keskus elemiseen ja
myö ä aiku amiseen äki allan loppumiseksi. (Ronkainen 2006, 532-538.)
86
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Väki allan ekijän as uullisuus ja äki allan lope amiseen äh ää ä yösken ely ei oi
olla uh in as uulla ai siinä, e ä uh i suos uu saman pöydän ää een ekijän kanssa.
(Vas aaja/ Lyömä ön Linja 13)
So i elussa pi ää olla ilaa myös uh in ka ke ille, louka uille ja ai okkaille un eille,
uh ia ei oida aa ia he i ymmä ämään ekijää ja an amaan älle an eeksi. (Vas aaja/
Rikosuh ipäi ys ys 15)
So i eluideaaliin sisäl yy aja us, e ä ikokseksi mää i el y äki allan eko on seu-
aus a pa isuh eessa apah unees a kon lik is a. Näin aja el una molemma osapuo-
le o a el ollisia a kaisemaan yhdessä ikoksen ja si ä edel äneen ongelman. Va-
ka is akin yysisis ä ammois a huolima a äki allan apah uma nähdään helpos i
ilanne ekijöis ä ai olosuh eis a joh u aksi keskinäiseksi ii elyksi enemmän kuin
ikokseksi ai äki allaksi. So i elu oo umi pi ää ongelmallisena si ä, e ä ekijää
angais aessa huomio kiinni e ään ikokseksi mää i y ään ekoon, jolloin ympä öi-
ä odellisuus eli äki allan mo ii i , kon eks i ja me ki ykse jää ä a kas elussa
oissijaisiksi (So i elu… 2010, 17).
Edelliseen lii yen Suomessa on iime aikoina nos e u esiin kon lik iläh öisen
pa isuhde äki allan u kimuspe inne, jossa molemma osapuole nähdään as a-
uo oises i sekä äki allan koh eina e ä ekijöinä (Flinck 2009, 445; Salmi 2009,
123-133). Sen aja elu apa on samansuun ainen uo o aiku us eo ioiden kanssa,
joiden mukaan suh een kommunikaa io-ongelma o a me ki ä iä äki allan syi ä
ja seli äjiä. Mikäli äki al a ymmä e ään pa isuhdedynamiikas a joh u ana kak-
sin ais eluna, niin aja e baalisen iidan ja yysis ä koskema omuu a loukkaa an
ikoksen älillä muodos uu häily äksi. Kon lik in kehyksessä äki allan ” äki al ai-
suus”, osallis en e ilainen as uu ja oimin amahdollisuude sekä äki allan aka uu-
den e o ja seu aukse ka oa a (Ronkainen 2009, 460-461). E i yises i jälkihoidon
kannal a äki allan uo o aiku usmalli on ongelmallinen, sillä se aikeu aa mah-
dollis en psyykkis en oi eiden ulkin aa uh iu umisen seu auksiksi (Niemi-Kiesiläi-
nen 2005a, 229).
Kon lik i as aan allankäy ö ai joku muu?
Väki al a yö ä eke is ä ahois a niin Nais en linja, Lyömä ön Linja kuin Rikosuh-
ipäi ys yskin ko os i a as auksissaan pa isuhde äki al aa allankäy ön muo ona.
Näkemykseen äki allas a allankäy önä sisäl yy se, e ä epäillyn ekijän halu aan
o a an as uun äki al aises a käy äy ymises ään. Nais en linjan ja Rikosuh ipäi-
ys yksen as auksissa ko os ui sy ä huoli uh in haa oi u as a ja epä asa-a oises a
asemas a so i elussa suh eessa äki allan ekijään. Lyömä ömän Linjan as auksis-
sa paino ui ase elma miehes ä äki allan ekijänä ja naises a uh ina. Väki al a yön-
87
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ekijä kyseenalais i a sen, e ä pa isuhde äki allan so i elu hyödy äisi uh ia sekä
ko os i a äki allan ikosluon een aka uu a.
Väki al a on ihmisoikeuskysymys. (Vas aaja/Lyömä ön Linja 13)
Kyselyyn as anneis a so i elijois a ajaa kolmasosa ulki si äki allan allan-
käy önä, kun yli kaksi kolmasosaa so i elijois a oli omaksunu kon lik iläh öisen
näkemyksen äki allas a. So i elijoiden as auksis a saa oi ha ai a ja ku aa ajan-
käyn iä sille, milloin äki al a ymmä e iin allankäy önä ja milloin kon lik ina.
Toisaal a epäillyn ekijän as uu äki allan eos a ko os ui, mu a samalla paino ui
myös äki allan as a uo oisuus ja äki allan ekoa ympä öi ä olosuh ee , joiden
kau a as uu jae iin molempia osapuolia koske aksi. So i elijakyselyn as auksis a
kä i ilmi myös sukupuolis uneen allankäy ön näkökulma, sillä muu ama so i elija
oi esiin e illisen nais- ja mies yön a peen äki al akie een ka kaise ana ja ko oi-
menpi eenä. Vaikka ekijän ja uh in sukupuol a ei mää i el y so i elijakyselyssä,
yksilöi iin äki allan kohde niissä as auksissa, joissa sukupuoli ylipäänsä nos e iin
esiin yleensä naiseksi, jonka u allisuuden akaa ia keinoja e i el iin.
Anne iin [so i elussa] inkkejä yh eis yöhankkees a, joka äh ää nais en u allisuu-
den lisäämiseen. (Tukipal elu naisille, jo ka o a ollee yysisen, psyykkisen ai seksuaa-
lisen äki allan koh eina. (Vas aaja/ S1)
Jo ku as aaja maini si a kui enkin, e ä äki al a on ilmiönä monimuo oinen
ja k i isoi a äki allan ekijän ja uh in s e eo yyppisiä ase elmia.
Kaikki ei ole pi kään ja kunu a, alis a aa äki al aa aan ihmise o a hy in e ilaisissa
elämän ilan eissa. (Vas aaja/ S 7)
Ei ole aina niin, e ä miehe lyö ä ja naise alis u a . (Vas aaja/S 8)
So i elu oo umin eks eissä uo e aan pa isuhde äki allan so i elus a sekä
kon lik iläh öis ä disku ssia e ä sukupuolineu aalia aja elu apaa. Toisaal a sen
edus aja unnis i a pa isuhde äki allan e i yisluon eeseen lii y än pi käkes oi-
suuden, mu a oisaal a pa isuhde äki allan so i elu näh iin kahden asa-a oisen
osapuolen älisenä lyhy kes oisena mene elynä. Michael Johnsonin ja Ka hleen
Fe a on (2000) u kimuksen mukaan osa pa isuhde äki allas a, johon sisäl yy
yysis ä äki al aa, on luon eel aan molemminpuolis a kon ollia ja al a ais elua,
aikka nais en ja mies en käy ämän äki allan muodo aih ele a . Vas a uo oinen
äki al a on kyseisen u kimuksen mukaan kui enkin suh eellisen ha inais a. Ai-
neis on pe us eella oi sanoa, e ä uh in ja epäillyn ekijän sukupuolis unee ase el-
ma näky ä kon lik iläh öisen ja sukupuolineu aalin as aus a an mu uessa.
88
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Uusin akysely
Tein oisen lyhyen mielipidekyselyn äki al aa ja so i elukäy än öjä koskien ouko-
kuussa 2013 Nais en linjalle, Rikosuh ipäi ys ykselle sekä Lyömä ömälle Linjalle.
Julkinen keskus elu lähi- ja pa isuhde äki allan so i elus a oli uolloin pola isoi u-
nu a, kii as a ja oisinaan ihamielis ä. Valli se assa yh eiskunnallisessa ilmapii issä
koin a peelliseksi päi i ää u kimus ani a en jä jes öjen näkemyksiä pa isuhde-
äki allan so i elus a.
Nais en linja suh au ui 29.4.2013 yhä kiel eises i pa isuhde äki allan so i e-
luun, eikä sen mieles ä pa isuhde äki al aa ule so i ella. Myöskään Rikosuh i-
päi ys yksen kannano on 6.5.2013 sekä Lyömä ön Linja Espoossa kannano on
13.5.2013 mukaan suh au uminen pa isuhde äki allan so i eluun ei ollu juu i
muu unu uoden 2008 jälkeen. Sekä Rikosuh ipäi ys ys e ä Lyömä ön Linja
Espoossa suh au ui a lähisuhde äki allan so i eluun yhä e i äin a auksellises i
ja ie yjä eunaeh oja paino aen. Molemma jä jes ö ko os i a si ä, e ä ois u aa
ja aka aa lähisuhde äki al aa ei pidä so i ella. Lisäksi niiden mukaan uh i ja ekijä
ulisi ohja a aina ak ii ises i ja kopal elujen pii iin saamaan apua niin uh i- kuin
ekijäläh öises i. Rikosuh ipäi ys ys paino i e i yises i uh in ahdon ja oikeuksien
huomioimis a so i elup osessissa, sekä uh ille suunna ujen pal elujen me ki ys ä
äki allan aiheu aman auman käsi elyssä. Lyömä ön Linja Espoossa kannan-
o ossa uo iin esiin so i elup osessin edelly yksenä äki allan ekijän halukkuus ja
mo i aa io si ou ua pal eluun, jossa hän oi käsi ellä äki al aa ja sen aus alla ole ia
ekijöi ä. (Henkilökoh ainen iedonan o sähköpos i se jä jes öil ä; Lyömä ön Linja
Espoossa 13.5.2013; Nais en Linja 29.4.2013; Rikosuh ipäi ys ys 6.5.2013.)
Yh een e o
Ta kas elin edellä so i elukäy än öjen sekä so i eluideaalien älis ä suhde a.
Kyselyjen pe us eella aiku aa sil ä, e ä yleise so i elupe iaa ee ei ä kykene
as aamaan pa isuhde äki allan e i yisluon een ase amiin haas eisiin. Väki allan
myö ä suh ees a ulee allankäy öl ään epä asapainoinen. Tällöin on kysy ä ä,
mene ääkö so i eluideaalin pe usedelly ys kahden so i elu ilan eessa asa e -
aisena neu o ele an kumppanin älillä me ki yksensä. Aineis on pe us eella
suu imma e oa aisuude pa isuhde äki allan so i elussa koski a so i elumene -
elyä, osapuol en al a-asemaa so i elukeskus eluissa sekä äki allan ois u uu a.
Alla ku aamani yypi ely ii is ää so i eluideaalin ja – käy ännön älillä ole an
kuilun, joka on huomioi a a pa isuhde äki allan uh in oikeus u an o eu umisen
kannal a:
95
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
so i elumene elys ä mil ään ie yl ä ajanjaksol a. Lukumää ien käy ö ässä yh ey-
dessä lii yy aineis on yypillisyyden a ioin iin, sen sisäis en elemen ien e ailuun
esime kiksi äki allan luonne a, uh iu a ja ekijyy ä koskien.
Taulukko 2: Sopimus en luonne
Sopimuksen
ekohe ki
Väki allan
asianosaise
Väki allan eo Väki allan syy Sopimus en sisäl ö
nykyinen/
pää yny
pa isuhde
(mahdollise
yh eise lapse )
yysinen äki-
al a: lyöminen,
ku is aminen,
kaa aminen,
kiinni pi äminen,
es äminen,
e äaseen käy ö
ai sillä uhkailu
kommunikaa ion/
luo amuksen puu e,
alkoholi,
mielen e eysongelma ,
mus asukkaisuus,
s essi, äsymys,
yö ömyys,
yökii ee
aloudellise huole
an eeksipyyn ö,
pahoi elu, lupaus pa-
an aa käy äy ymis ä,
lupaus ähen ää
alkoholia, lupaus
luo amukses a, lupaus
kommunikaa ios a,
yh einen oppiminen,
oisen ymmä äminen,
oisen kunnioi ami-
nen, ahallinen ko aus
So i elukon eks issa läheisessä suh eessa käy e yn äki allan yh eydessä aja us
symbolises a ko jaamises a ko os uu. Val aosaan sopimuksia on ki ja u lähinnä ai-
nee omia unnepuoleen ja käy äy ymiseen lii y iä asioi a. Sopimuksissa yleisim-
mä sopimukseen ki ja u hy i ämise o a an eeksipyyn ö ja an eeksian o, mikäli
sellainen on lausu u, sekä ekijän pahoi elu ja ka umus. Sopimuksissa ei uh eilla ole
yleensä ahingonko aus aa imuksia ekijälle. Aiheu uneiden ahinkojen ahako -
auksis a so i iin ha oin ja ko aussumma oli a pieniä. Rahallisia ahingonko -
auksia on ki ja u kuu een ois a sopimukseen. Ko aukse käsi ä ä omaisuudelle
aiheu e uja pienehköjä ahinkoja ku en silmälaseja, kännyköi ä, o ia, kosme iik-
ka uo ei a ai mui a ikkou unei a esinei ä. Ko aus aa imuksia saa e aan esi ää
myös lääkä i- ja sai aalakuluis a, e apiakuluis a, lääkekuluis a, mene e ys ä yö u-
los a, kosmee ises a hai as a sekä aiheu unees a yysises ä ja psyykkises ä ki us a ja
sä ys ä. Yhdessä ois a sopimuksessa ko auksille on mää i el y a kka eu omää ä.
Vahingonko aussumma näissä yhdessä ois a apauksessa o a aa ima omia. Pie-
nin ko aussumma käsi ää uh in koi an hoi oa eloi ukse a, a ol aan 15 eu oa
pe päi ä. Suu in yksi äinen ko aussumma on 1000 eu oa. Yhden ois a apauksen
ko aussummien keskia o on 419,18 eu oa.
So i elijoilla ei ole al uuksia pää ää ko aus en suu uudes a ei ä kä he saa
painos aa osapuolia ko aus a kaisuihin. Ko auksen mää ää a ioi aessa mi aa-
miseen ei saa sisäl yä angais us a koi us a, aan huomioon o e aan ain ahingon
suu uus. Ko aus a kaisujen ulee olla koh uullisia ja oikeassa suh eessa ahingon
suu uu een, ekijän as uuseen ja ekijän kykyyn ko a a aiheu amansa ahingo .
Kumpikaan osapuoli ei saa hyö yä aloudellises i asiassa. (Flinck 2013, 102-104.)

96
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Ko aus- ja angais us aa imus en ensisijainen sopimuksellisuus käy ilmi apaukses-
a, jossa osapuole ei ä ehnee sopimus a.
Mies oli almis ko aamaan aiheu amas aan ki us a ja sä ys ä 300 €. Nainen oli al-
mis luopumaan ko aus- ja angais us aa imuksis a 650€:lla. Osapuole ei ä päässee
asiassa sopuun. So i elussa ei syn yny sopimus a. (So i elu apaus 28/ Pahoinpi ely/
Mies-Nainen)
Sopimuksiin on ki joi e u yleisinä a oi eina se, mi en osapuole aiko a ja kos-
sa ehkäis ä äki al aa. Käy äy ymissopimuksina epäilly ekijä lupasi a muu aa
omia oimin a apojaan, ku en ähen ää alkoholin käy öä, hakeu ua pal elujä jes-
elmän pii iin saamaan apua henkilökoh aisiin ongelmiinsa, alkaa keskus ella kuo -
mi a is a asiois a sekä ope ella luo amus a ja uo o aiku us ai oja. Esime kiksi
e ilaise e apiaohjelma on ki ja u mainin oina suu impaan osaan sopimuksia.
Vas aa as i myös äki allan uh i lupasi a muu aa ja kossa käy äy ymis ään ku en
ope ella uo o aiku us ai oja ja ähen ää alkoholinkäy öä. Väki allan syis ä alko-
holi on ki ja u sopimuksiin yksi äisenä ja me ki ä impänä seli yksenä. Mui a ylei-
siä syi ä o a muun muassa s essi, äsyminen, kommunikaa ion ai luo amuksen
puu e, yö ömyys ai yökii ee sekä aloudellise huole .
Sopimuksissa asianomis aja eli uh i pää ää, luopuuko hän angais us aa imuk-
ses a ai ahingonko aus aa imuksis a ai ei. Kah a sopimus a lukuun o ama a
kaikissa muissa aineis oni solmi uissa sopimuksissa asianomis aja eli uh i on as inu
sopimuskohdan: ”Asianomis aja luopuu angais us aa imukses a sopimuksen äy -
ymisen jälkeen”. Lisäksi yhdessä sopimuksessa ei ole me kin ää angais us aa imuk-
sis a luopumisen osal a. Kaikis a aineis on sopimuksis a kahdessa ei ole me kin ää
ko aus aa imuksis a ja lopuissa sopimuksissa uh i on as inu sopimuskohdan:
”Asianomis ajalla ei ole mui a ko aus aa imuksia”. Tämä a koi aa, e ä asianomis-
ajalla ei ole mui a aa ei a so i elussa apaamuo oises i so i ujen asioiden lisäksi.
Lu ussa IV käy in äki al a yön ekijöille suunna ua kyselyaineis oa, jossa Rikos-
uh ipäi ys ys nos i esiin seu aa an apausesime kin. Tämän so i elun läpikäyneen
apauksen alossa oidaan ha ai a, kuinka suu i me ki ys sopimuksella on koko
so i elup osessin kannal a.
Poliisi ohjaa so i eluun lähisuhde äki al aju un, jo a on esi u kinnassa u ki u joko
ö keänä pahoinpi elynä ai apon y i yksenä. So i elussa ehdään sopimus ja uh i luo-
puu kaikis a angais us- ja ahingonko aus aa imuksis a. Syy äjä ka soo kyseessä ol-
leen ö keä pahoinpi ely ja nos aa syy een. Ju u e enee uomiois uinkäsi elyyn. Uh i
muu aa mielensä ko aus en suh een, on yh eydessä so i elu oimis oon, syy äjään ja
uoma iin ja pyy ää so i elusopimuksen pu kua. Oikeus i anomaise ehdo a a , e ä
uh i pyy äisi sopimuksen pu kua he i oikeusis unnon aluksi, mu a uh i pelkää ekijää
eikä uskalla esi ää aa imus aan is unnossa julkises i. Tekijä uomi aan pahoinpi elys ä
4 kk:n ehdolliseen ankeus angais ukseen eikä hän ä mää ä ä suo i amaan uh ille lain-
kaan ahingonko auksia. So i elusopimus ka so aan uomio a lie en ä änä.
(Tapausesime kki/Rikosuh ipäi ys ys)
Laillises i si o aa sopimus a ei oida pu kaa kuin e i yisin pe us ein. Kyseisessä
esime kki apauksessa, jossa uh in oikeus u aa louka iin, olisi oinu edo a lähin-
nä sopimuksen pä emä ömyy een, koska se solmi iin painos uksen alla.
Taulukko 3: Sopimus en seu aukse
Sopimuksen
seu aukse
Rikosoikeuden
pii iin kuulu a
eo
Pa isuh een nyky ila
mää i ää äki allan
luonne a
Syynä ei esi e ä
äki al aa
i sessään
Rangais us aa imuksis a
luopuminen
Väki allan osapuol en oimijuuden uo aminen
Analyysini on aineis oläh öis ä ja me odina so elsin a gumen aa ioanalyysia. Jäsen-
sin a gumen aa ioanalyysissä e ojen ja yh äläisyyksien kau a pa isuhde äki allan
uh in ja epäillyn ekijän oimijuu a mää i ele iä ja uo a ia seli ysmalleja. Hyö-
dynsin a kas elussani myös a inallisen a kas elun elemen ejä, sillä sopimuksilla
on k onologises i e ene ä juoni, oma e i yinen apansa esi ää, luoda ja ylläpi ää
me ki yksiä äki al a ikos a ja sen oimijuu a koskien. En kui enkaan ehny pe in-
eis ä na a ii is a u kimus a. Ta inallisuus on u kimuksessani pikemminkin loogi-
nen keino hahmo aa so i elua sekä si ä apaa, jolla odellis a äki allan ekoa ja
kokemus a käsi ellään.
Ta inallisuus oimi analyysissani yleisenä näkökulmana sekä ii ekehyksenä, ei
a sinaisen analyysin yökaluna. E i elin aineis os ani sen me ki yksis ä ii ii ä
ihei ä koh ia (Hy ä inen 1998, 319), jo ka oi nime ä myös ydinkohdiksi. Ydin-
kohda o a keskeisiä ilmaisuja ai a ioin eja äki allan osapuol en oimijuuden
me ki yksellis ymisen ai oimijuuden e i as eisen mää i ymisen kannal a. Kiinni-
in huomioni sopimusasiaki jojen sisällön lisäksi niihin apoihin, joilla äki al aa
seli e ään. Käy än sopimusasiaki jojen lisäksi myös kahden so i elu oimis ossa
yösken ele än henkilön, so i elun amma ihenkilön sekä apaaeh oisen so i eli-
jan haas a eluja. Haas a eluja a kas elin sisällönanalyy ises i. Olen ii is äny nii-
den olennaisen in o maa ion ja a kas ellu haas a elujen keskinäisiä yh äläisyyksiä
ja e oja suh eessa dokumen eihin. Puolis uk u oidu eemahaas a elu oimi a
sekä aus ama e iaalina e ä asian un ija ie ona, jonka olen ase anu uo opuhe-
lunomaiseen yh ey een sopimus en kanssa. Tällä keskinäisellä yh eydellä a koi an
97
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
si ä, e ä asiaki jojen ja haas a elujen ka kelma yhdessä e au u a oisiinsa, ja
monipuolis a a sekä sy en ä ä ki joi amaani uomalla esiin pa isuhde äki allan
so i elun jänni ei ä ja is i ii oja.
Ta inallisen a kas elun a ulla a oi an sen p osessuaalisen käsi elylogiikan, jolla
so i eluun ohja ua äki al a ikos a ja si en myös äki allan oimijuu a seli e ään
sopimusasiaki joissa. Keskeis ä on äki allalle anne ujen me ki ys en muu os
menneen, nykyisen ja ennakoidun ule aisuuden älillä, sillä kielenkäy ö on al-
lan käy än ö, joka muokkaa sosiaalis a odellisuu a. Ta ina on maailmaa jäsen ä ä
ajallinen kokonaisuus, joka e enee apah umakulkuna ai sa jana. Ta inalla on alku,
keskikoh a ja loppu. Ajallises i kehi y inä a inoilla hae aan jä jes ys ä elämänkul-
kuun. Ta ina kiinni y ä aina esi ämisyh ey eensä ja niillä ehdään ilan eises i
e ilaisia asioi a. Ihmis en minuude ja iden i ee i aken u a pi käl i a inoina ja
näin ne suun aa a oimijoi a ja heidän ie ämis ään myös ule aisuu een. Vaikka
a ina o a yksi yisiä ja yksilökoh aisia, o a ne myös yh eisiä, sillä niiden apah u-
ma uo a samalla esiin jo ain yleis ä inhimillises ä kokemukses a. Ne osallis u a
polii is en p ojek ien muodos umiseen, ymmä ämiseen, niiden halli semiseen
ja aken amiseen. Ta ina jäsen ä ä ihmisen ee is ä paikkaa maailmassa ja niiden
a ulla jae aan kokemuksia, luodaan luo amus a ja ylläpide ään yhmiä. ( a inalli-
suudes a esim. Alasuu a i 2011; Hänninen 2002, 107-108; Hy ä inen 2006.)
Aja elen, e ä osapuol en yh eisessä so i elukeskus elussa a ina muo ou uu i-
lan eises i, sosiaalises i ja ennen kaikkea ins i uu ion kon eks issa. Lähes yin a inaa
Da id He manin (2009) apaan p o o yypin jäsennyksen kau a. P o o yyppi ko-
os aa si ä, e ä aineis o oi olla ain osi ain ja ie yil ä pii eil ään a ina. He man
esi ää neljä elemen iä p o o yyppiä koske alle mallilleen. i) Ta ina on ilan eellinen
ep esen aa io eli se luodaan ja esi e ään aina uo o aiku uksellises i. ii) Kyseinen
ep esen aa io kannus aa ulki sijoi a ekemään pää elmiä e illis en apah umien
ajallises a jä jes ykses ä. iii) Nämä apah uma johda a a jonkinlaiseen epäjä jes-
ykseen ai häi iöön ja i ) ämä ep esen aa io äli ää kokemuksen sii ä, millais a
on elää apah umien epäjä jes yksen läpi, jolloin p o o yyppiseen a inaan sisäl yy
myös apah umia koske a ie oisuus. (He man 2009, 14.)
Ta ina o a me ki ys en ajaamia sekä mo aalises i ja emo ionaalises i jänni eisiä
ja niissä akenne aan syy-seu aus -suh ei a asioiden älille. So i elussa osapuol en yh-
eisissä keskus eluissa yh eises i ke o u a ina sijoi uu siis ilan eeseen ja sillä on jokin
a koi us. Ta ina on syys ä ai oises a aina jollekin yleisölle ke o u. Ta inoissa a i-
oidaan ja ku as i yksilön oimijuu a ja ekoja, a inanke on aa i sessään muokkaa a
sekä so i elun puhe apa, e ä so i elumene elyn a oi e eli sopimus. Ymmä ykseni
mukaan kyse on pa isuhde äki allan kokemises a ja si ä koske as a muu okses a, a-
inan loppu eli osapuol en yh einen so i elu ilanne an aa me ki yksen ja ulkinnan
sekä aikaisemmin apah uneelle e ä ule aisuudessa apah u alle (Ricœu 1984).
Käy ämäni aineis o, sopimusasiaki ja , ei ä olen a anomais a ke onnallisen ja
na a ii isen u kimuksen aineis oa. Sopimusasiaki jojen laadin a on ohjeis e ua ja
98
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
niiden ulisi pe us ua osiasioihin. Juu i sen akia kiinni än huomioni siihen, mi kä
asia käsi e ään niin me ki yksellisiksi, e ä ne on dokumen oi u sopimusku auksiin.
En äi ä, e ä na a ii isella analyysillä oisi a oi aa au en isen näkemyksen sii ä,
mikä on ollu pa isuhde äki al a apaus en eaalinen apah umainkulku, mi ä odel-
lisuudessa on apah unu . Olennaisia ei ä ole esi e y ak a eli odellisia apah umia
jälji ele ä esi ys. Kaikkiaan au en is en apah umien a oi aminen ällä u kimuk-
sella olisi mahdo on a. Sen sijaan kiinnos ukseni koh eena on se, millä a oin a ina
aken aa sosiaalis a odellisuu a (Hänninen 2002). So i elumene ely on kiin eä
osa oikeuden seu aamusjä jes elmää, jo en al aky ken änsä ja no ma ii isuu ensa
uoksi se äis ämä ä muokkaa sekä nii ä jäsennyksiä, joiden kau a ulki semme
ikosoikeudellis en seu aamus en odellisuu a, ku en uomioi a ai uomi sema a
jä ämis ä, e ä konk ee is a odellisuu a seu auksineen ( . Niemi-Kiesiläinen
2002, 340). Lisäksi a kas elen a inoi a ylhääl ä alaspäin kul uu ises i, sosiaalises i
ja yh eiskunnallises i aken u ina esi yksinä ja puhe apoina. So i elu apah uu
ie yssä yh eiskunnallisessa kon eks issa, jossa äis ämä ä me ki yksellis e ään pa i-
suhde a, sen no ma ii isia eh oja ja ajoja sekä suh een osapuol en käy äy ymis ä.
Ylipäänsä kaikkea si ä, millais a hy äksy ä än ja oimi an, niin sano us i ”no maa-
lin” pa isuh een ulee olla. Michel Foucaul nimi ää ä ä no maalin ja ei-no maalin
älis ä jao elua ja pa emmuusjä jes ykseen ase amis a no malisoi aksi hallinnaksi
(Alhanen 2007, 139–150).
Ydinmallis a seli ysmalliin
Seu aa aksi a kas elen sopimuksia. Ydinmallin pe uslogiikka mukailee aineis ossa
ku a ujen apah umien juonellis a kulkua, niiden päälinjaa, on ikään kuin seli ys-
mallien ke onnallinen kaa a. Se on aineis on ka a a ku aus kaikis a seli ysmalleis a
sisäl äen sekä yksi äisiä ainu ke aisia sopimuskoh aisia apah umia ja apah uma-
kulkuja, e ä sellaisia osia, jo ka ähin ään olemuksellises i löy y ä myös muis a
malleis a. Ydinmallin me a o ana oimii aja us a inallisuudes a, mu a se jäsen yy
enemmän äki allan a gumen oin i apoina kuin pe in eisenä a inana.
Analyysini kohdis ui sopimus eks ien juoneen ja aken eeseen hahmo aen sen,
millaisen ydinmallin ne yhdessä muodos a a . Juoni keskeisenä elemen inä yhdis ää
yksi äise apah uma oisiinsa kohe en iksi ja me ki ykselliseksi kokonaisuudeksi,
se ko os aa apah umien aiku us a a inan kehi ymiseen ja loppu ulokseen ( a i-
nallisuudes a Hy ä inen 1998, 319–323; 2004). Aja elen, e ä juonessa apah uma
suh eu e aan nii ä edel ä iin ja niiden jälkeen ke o uihin apah umiin ja yhdessä
ne luo a usko a an ku an muu okses a.
Se, e ä juoni ii is elmän luominen aineis os a on ylipää ään mahdollis a, a koi -
aa si ä, e ä so i elun kon eks issa pa isuhde äki allas a ke o aan kohe en illa a-
alla. E ilaisuude koske a lähinnä äki allan syiden paino use oja. Ta ina pa isuh-
99
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
100
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
de äki allas a on a ola au unu ja äki al a ikos a seli e ään ie yyn jä jes ykseen
ase e uilla apah umilla. Ydinmalli ki ey ää pa isuhde äki allan so i eluaja elun
so innollisen luon een eli kausaalise syy-seu aus -suh ee ja yh eyde apah umien
älillä, sekä ky kökse laajempaan ins i u ionaaliseen ja kul uu iseen jä jes ykseen.
Ydinmalli on minun i se luomani ja si en keino ekoinen esime kki, jonka so i elus-
opimukse k onologisessa ke onnassaan yhdessä aken a a . Kielellises i ydinmalli
aken uu aineis on eni en käy e yis ä sanois a ja ilmauksis a.
Ydinmalli:
Osapuole keskus eli a apah umis a hy ässä hengessä. Heillä on samansuun ainen nä-
kemys apah umis a ja siihen joh aneis a syis ä. Tilanne kehi yi keskinäises ä ii elys ä,
jonka johdos a mies mene i mal iaan. So i iin, e ä alkoholin liiallis a käy öä ajoi-
e aan, joka on suu in syy is i ii oihin. Nainen ke oi, e ä suh eessa on ollu jonkin
e an mus asukkaisuu a. Ris i iida on aiemmin sel i e y yh eisymmä yksessä.
Miehen käsi saa oi o aa nais a kas oihin käsi ysyn yh eydessä. Hän myön ää, e ä on
oinu ilanne a auhoi ellessaan önäis ä nais a, jolloin nainen on kaa unu . Miehen
ei ollu a koi us ahingoi aa nais a ja hän pahoi elee oimankäy öään.
Mies ja nainen sopi a , e ä hakeu u a ensi ilassa yh eiseen pa isuhde e apiaan. Me-
ne elyllä he py ki ä löy ämään aja ukse keskinäiselle luo amukselleen ja suh een
ja kolle. Mies ja nainen o a mie inee ii elemisen apoja; asiois a ulee keskus ella
enemmän ja a oimemmin, jo a ilan een ki is ymisel ä äl y äisiin. Mahdollise e i-
mielisyy ensä he käsi ele ä ja kossa puhumalla.
Mies o aa yh ey ä Jussi- yöhön ja hakee apua myös muil a ahoil a, ku en mielen e -
eys oimis os a ai A-klinikal a, johon hänellä on jo kon ak i olemassa. Mies ke oi o -
aneensa opiksi apah unees a ja akuu i, e ei yysis ä äki al aa enää hänen ahol aan
apahdu. Ei myöskään uhkaa aa käy ös ä. Mies o esi ekonsa olleen ää in ja pyy ää
si ä an eeksi. Nainen hy äksyi miehen an eeksipyynnön. Tapah uman aka uus on ie-
dos e u molempien osapuol en ahol a. Molemma si ou u a siihen, e ei ä ja kossa
loukkaa oisiaan henkises i ai yysises i.
Nainen myön ää osallisuu ensa apah umiin ja lupaa kiinni ää huomio a käy äy ymi-
seensä. Nainen ke oi aiko ansa o aa yh ey ä k iisipäi ys ykseen apah uman läpikäy-
miseksi sekä mahdollises i muihin au a iin ahoihin.
(Pahoinpi ely / Mies-Nainen)

101
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Ta inallisina esi yksinä sopimuksissa on äki al aan ja asianosaisiin lii yen mo-
nenlais a oimin aa, oimin oja ja oimijoi a. Näissä a inoissa äki allan osapuol en
elämänhallin aan lii yy monia haas ei a ja ongelmia. Väki allan syy ja seu aukse
aken u a pääasiassa kolmen seli ysmallin kau a ja näiden seli ysmallien pe us a-
kenne ois uu samankal aisena kaikissa sopimuksissa. Tunnis amani kolme näky-
in ä äki allan seli ysmallia o a uo o aiku uksen häi iin yminen -seli ysmalli,
oimijaläh öinen seli ysmalli sekä yh eiskunnallinen seli ysmalli. Ha ainnollis an
näi ä malleja aineis oka kelmien a ulla. Aineis oka kelmien kau a uon esiin, mi en
ie y ins i u ionaalinen äki allan seli ysmalli elää yksi äisessä so i elu apaukses-
sa. Aineis oesime ki olen alinnu niin, e ä ne ku aa a aineis on moninaisuu a,
jolloin aineis os a aken amani ku a muodos uisi mahdollisimman ka a aksi.
Seli ysmallien a ulla luon kokonaisku aa aineis os a ja sen ki jos a. Lisäksi
nos an esiin keskeisiä ongelmia äki al a ikoksen sekä äki allan osapuol en oi-
mijuuden kannal a. Huomioni kiinni yy siihen, millaises a asias a so i el a assa
pa isuhde äki al a ikoksessa nähdään so i eluins i uu ionaalisissa käy ännöissä
ole an kyse. Haen siis si ä, mis ä äki allan ole e aan joh u an. Edelleen kiinni än
huomioni siihen, millä a alla so i elussa akenne u äki allan seli ysmalli jä-
sen ä ä uh in ja ekijän oimijuu a sekä si ä, minkälaisia seu auksia seli ämisellä
on i se äki al a ikokselle. Mene elyn a oi e on sopimuksen solmiminen sii äkin
huolima a, e ä osapuol en näkemyse o äki al a ikokses a oi a olla pe us a-
anlaa uises i suu e .
Nainen ke oo, e ä mies kehollaan painanu hän ä kei iön kaappeja as en ja ku is-
anu ku kus a. Naisen sanojen mukaan mies oli kaa anu häne , jolloin hän oli lyöny
silmäkulmansa kei iönkaappiin ja silmäkulmaan ullu mus elma. Mies kiis ää ku is a-
neensa aimoaan. Hän ke oo, e ä naisella ollu käde pään molemmin puolin kaulalla,
jois a hän on o anu kiinni. Miehen mieles ä nainen on kaa unu omia aikojaan, jolloin
lyöny silmäkulmansa kaappiin. (So i elu apaus 33/ Pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
Kaikki kolme seli ysmallia löy y ä usein yhdes ä so i elu apaukses a. Jokainen
aineis oni apaus sisäl ää pii ei ä ähin ään kahdes a e i seli ysmallis a, jo en eke-
mässäni jäsen elyssä on äis ämä ä pelkis yksiä sekä oisaal a myös aineis oesime k-
kien päällekkäisyyksiä. Ase elman an amas a mahdollisuudes a huolima a en ole
aken anu aineis os a a sinaisia yyppike omuksia ( . Hänninen 2002) si en,
e ä olisin sijoi anu aineis oni a ina kyseisiin kolmeen yyppiin ja jäsen äny
jokaises a yhden yypillisen esime kki a inan. Pe us elen alin aani sillä, e ä ällöin
kaikki yksilöllise a ina olisi a hukkunee kolmen keino ekoisen a inan alle.
Sen sijaan olen pi äny ä keänä si ä, e ä sopimuksiin dokumen oi u apah umien
ki jo (kaikessa keskinäisessä samankal aisuudessaankaan) sekä niissä käy e y kieli
ei ä pei y aan ule a esi e yksi sellaisena kuin so i elun amma ihenkilös ö ja
apaaeh oise so i elija o a ne sopimuksiin ki jannee . Olen alinnu muu aman
102
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
aineis oka kelman, jossa esi än a gumen aa io apojen kiinni ymisen kuhunkin
malliin. Lopu seli ysmallien esime ki löy y ä kokonaisuudessaan lii ees ä 1.
Hahmo amani äki allan seli ysmalli ei ä ole ainoas aan jo ain, jolla pa isuh-
de äki al aa jälkikä een seli e ään, aan ne myös ohjaa a ja sanallis a a ulkin aa
äki allas a, pa isuh ees a ja suh een osapuolis a. Seli ysmalli oimi a moneen
suun aan ja aiku a a siihen, mi en ja mi ä in iimisuh eissa ja –suh eis a aja ellaan.
(myös Husso 2003.) Aineis on kau a aken amani seli ysmalli nimeän seu aa as i:
uo o aiku uksen häi iin yminen, oimijaläh öisyys ja äki allan hä iäminen sekä
yh eiskunnallinen seli ysmalli.
Pa isuhde äki allan seli ysmalli : uo o aiku us,
oimija ja yh eiskun a
a. Vuo o aiku uksen häi iin yminen
Yhdeksi yleisimmis ä äki allan syis ä sopimuksiin on nime y pa isuh een osa-
puol en keskinäiseen uo o aiku ukseen lii y iä ongelmia, ku en kommunikaa ion
ai luo amuksen puu e ai epäonnis unu kommunikaa io. Tällöin seli ysmallissa
pa isuhde äki al a nähdään osoi uksena pe heenjäsen en uo o aiku uksen häi-
iin ymises ä. Siinä myös i se äki al a nähdään yh enä uo o aiku uksen muo ona.
Vuo o aiku us a ko os a a puhe apa juon aa 1990-lu ulle saakka allinneeseen
apaan puhua pa isuhde äki allas a. Sen eo ee inen kehys pe us uu pe he e api-
as a pe äisin ole alle pe hedynaamiselle eo ialle. Pe hedynaaminen eo ia ko os i
aja us a, jonka mukaan suh een molempien osapuol en näh iin aiku aneen äki-
allan syn yyn. (Niemi-Kiesiläinen 2004, 66-67.)
Sosiaalipal elujä jes elmässä e i yises i pe heessä apah u an äki allan ka so aan
ky key y än pe heen uo o aiku ussuh eiden ongelmallisuu een ai hy in oin iky-
symykseen, ja syyllis ämisen suh een ollaan a o aisia (Lah i 2001; Husso 2003;
Keskinen 2005; Honka ukia 2011, 35). Aineis oni so i eluku aukses a käy hy in
ilmi, e ä myös so i elu oimis on amma ihenkilö poh i a äki allan ja kon lik in
älis ä e oa uh in kanssa käydyn puhelinkeskus elun jälkeen, ennen äki allan osa-
puol en e illis apaamis a:
Nainen ähäpuheinen puhelimessa oimis on henkilökunnan kanssa. E illis apaa-
misissa pi äisi saada akenne ua luo amus, e ä hän uskal aa puhua apah umas a ja
a oi ees a. Pelkääkö hän mies ä? Miksi pakeni poikansa luo yöllä? Mikä on ii a ja
mikä on äki al a? Ta e saada ulkopuolis a apua? Miehen kanssa oisi keskus ella
kommunikaa ios a, apa iidellä, alkoholin osuus elämässä, e apia? (So i elu apaus
76/ Pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
103
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
So i elussa näkemys pa isuhde äki al a ikokses a pii yy kon lik ikeskeisenä.
Epäillyn ekijän uh iin kohdis ama pahoinpi ely ymmä e ään as a uo oisena
äki al ana, jolloin kyseessä on is i ii a osapuol en älillä. Myös Flinck (2013) in-
nas aa kon lik in, iidan ja ikoksen käsi ee seu aa as i: Kon lik illa a koi e aan
selkkaus a, is i ii aa ai kiis aa, joka on syn yny kahden ai useamman osapuolen
älille esime kiksi silloin, jos heidän a onsa, a oi eensa ai e unsa o a as akkai-
sia. Kon lik i oi joh aa ikollisiin ai äki al aisiin ekoihin ja so i elulla oidaan
es ää niiden kehi yminen ikoksiksi. Rikoksiin lii yy usein e ilaisia kon lik eja ja
sellaisia mo aalises i ää iä ekoja, jo ka ei ä äy ä ikoksen unnusme kis öjä. Rii-
a- ja kon lik i käsi ei ä käy e ään usein innakkain. Käsi e alinnalla on a koi us
ku as aa ikoksen ai iidan aus alla ja sen johdos a syn yny ä ihmis en älis ä is i-
ii a ilanne a, jo a so i elussa käsi ellään ja a ko aan. So i elu on ennen kaikkea
kon lik in a kaisumene elmä. (Flinck 2013, 20–21.)
Väki al a häi y yy me ki ä äs i, kun se ymmä e ään ilan eises i, osana pa-
iskunnan apaa a kais a keskinäisiä e imielisyyksiään. Minna Nikusen (2001,
43) mukaan ekijän as uullisuu a ähenne ään, kun osa sii ä osoi e aan uh ille.
Vas uu sii yy, kun äki allan mo ii i nähdään yh eisenä. Tämän jä keilyn mukaan
suh een osapuol en pi äisi yhdessä a kais a yh einen ongelmansa oisella apaa.
Pa isuhde äki allan so i elumene ely sisäl ää ämänkal aisen näkemyksen, sillä
osallise jäsenne ään ie ynlaisen suh een, ihmissuh een ja si ä kau a mää ä yllä
äki allan mo ii ikons uk iolla oisiinsa. (Nikunen 2001, 43.) Tällaisessa aja e-
lussa osapuol en iidan ka so aan edenneen yysiseksi äki allan eoksi, eikä e oa
ekijän ja uh in älille oida oikeas aan ehdä. So i elukon eks issa ajaa yysisen
ja henkisen äki allan eon älillä ei aina ole olemassa, aan yysinen äki al a on
ikään kuin apah unu ilman a sinaisia ekijöi ä iidan yh eydessä, sen ei- oi o a-
ana si u uo eena. Pa isuh een kon eks issa äki allan osallise sekä e ilaise eo ja
ilan ee ka ego isoidaan usein samoiksi, jolloin äki allan syy ja sisällö kado a a
me ki yksensä ( . Dobash & Dobash 1998). Huomion kiinni yessä eon ohella ja
sijas a osapuol en keskinäiseen uo o aiku ukseen ja eon aus asyihin, nähdään ä-
ki allan sijaan kahden älille syn yny kiis a ai selkkaus. Tällöin jo läh ökoh aises i
ohjaudu aan ka somaan äki al aa molemminpuolisena ii elynä, johon oidaan
löy ää syy jos akin ikos a edel änees ä ä sykkees ä, ongelmas a ai mo ii is a.
E äänä pe us a ana esime kkinä so i eluideaalin sisäises ä is i iidas a oi
maini a sen, e ä so i elussa ei e si ä syyllisiä, mu a kui enkin ekijää halu aan
angais a. Kon lik in kehyksessä edellä maini un kal ainen is i ii a joh aa so i elu-
neu o elussa as uun jakau umiseen äki allan osapuol en älillä, jolloin kysymys
syyllisyydes ä mene ää me ki ys ään. Sopimusku auksissa epäil y ekijä yleensä
as uu e aan käy ämäs ään äki allas a, mu a oisaal a myös äki allan as a uo-
oisuus ja ilannekoh aisuus ule a oimakkaas i esille. Tällöin sopimuksiin on
ki ja u yleensä se, mi ä uh i on sanonu ai jä äny sanoma a, ehny ai jä äny
ekemä ä ennen äki allan koh eeksi jou umis aan, mi en hänen ak ii inen ai pas-
104
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
sii inen käy öksensä on ollu ä syke äki allan ekijälle. Aja uskulun mukaan uh i
on käy äy ymisellään ai eagoinnillaan ilan eessa aiheu anu ai edesau anu
häneen i seensä kohdis uneen pahoinpi elyn. Tämän näkemyksen alossa epäillyn
ekijän ja uh in asema liuden u a , jopa ka oa a , ja äki al a on ääjäämä ä mo-
lemminpuolis a sekä uh i osasyyllinen kokemaansa yysiseen äki al aan. (ks. myös
Vi kki & Leh ikangas 2015; Vi kki & Jäppinen 2017.) Vaikka ekoa ei mene elyssä
oikeu e a, uh in as uullis amisen kau a häne el oi e aan sopimaan ikosju unsa.
Molemma osapuole siis as uullis e aan omas a osuudes aan äki allassa, osapuo-
lis a ulee kanssa as uullisia. Samalla äki al a ikos no malisoi uu ei- äki al ana ja
osana ii aisaa pa isuhde a. Rii aisa suhde jakaa as uun lisäksi myös oimijuu a
si en, e ä uh i ei mää i y ensisijaises i uh iksi eikä epäil y ekijä a sinaiseksi eki-
jäksi. Väki allan olemassaolo samaan aikaan ikään kuin kielle ään nimeämällä sille
lukuisia e i syi ä ja äki al a i sessään on näiden syiden seu aus.
Teija Hau asen (2010) u kimuksen uo o aiku usdisku ssia koske a ulokse
o a yhdenmukaisia u kimukseni uo o aiku uksen häi iin yminen -seli ysmallin
kanssa. Hau anen unnis aa huol o ii ojen oikeudenkäyn iasiaki jois a uo o aiku-
usdisku ssin, jossa äki al a nähdään ii ana ja aikean pa isuh een ilmen ymänä.
Väki allan olemassaolo ja sen me ki ys huol o ii aa koske assa a kaisussa kielle ään
ai si ä ähä ellään usein juu i uo o aiku usdisku ssiin e oamalla. (Hau anen
2010, 161-164; Hau anen 2017, 133.)
Sopimus en ikosnimikkeissä äki al a on ikoksen unnusme ki äy ä ä eko
ai ekoja, jolle on nime y epäil y ekijä ja uh i, mu a sopimuksen ku ausosiossa
ase elma muu uu ja epäil y ekijä, uh i sekä äki al a ikos häipy ä aus alle ja
niiden älise aja ka oa a . Väki allan näkeminen pe heen uo o aiku uksen on-
gelmana joh aa siihen, e ä si ä ei nähdä ikosoikeudellis a puu umis a a i se ana
ilmiönä (Niemi & Kainulainen & Honka ukia 2017, 13).
Molemma asianosaise o esi a , e ä ” ämänlaisen” asian akia so i elu ilan eeseen
uleminen oli jo ko in hankalaa ja lai oi aja elemaan asiaa ja omaa oimin aa ilan-
eissa, joissa ii oja uhkaa syn yä. Molemma asianosaise oli a yh ä miel ä sii ä, e ä
ämän kal aise iida ko ona o a odella ha inaisia. Tämä nimenomainen poliisin
u kima pahoinpi ely oli molempien osapuolien mukaan poikkeus apaus, jossa ”mopo
ka kasi käsis ä”. Mies ja nainen o a jo ennen so i elua keskus ellee asias a ja lu annee
oisilleen, e ei ämän kal aisia ii elyjä enää käydä. (So i elu apaus 93/ Pahoinpi ely/
Mies-Nainen)
V: Ei se yleensä ole ain se, mi ä pape issa lukee, jos aja ellaan kuulus elupöy äki joja,
jo ka on eh y he i apah uman jälkeen ja joissa käsi ellään ain si ä juu i apah unu a,
niin kun lähde ään käymään si ä sii ä ympä il ä läpi, mi ä on apah unu muu ama päi ä
ennen, ai onko se ilanne läh eny kehkey ymään jo jos akin aikaisemmas a, niin kyllä
siellä hy in usein on semmosia ennakkome kkejä, syyllis ämä ä ny uh ia millään a al-
111
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Molemma asianosaise koke a keskus elun jälkeen ymmä ä änsä oisiaan pa emmin
sekä syi ä, mi kä o a aiku anee apah uneeseen. (So i elu apaus 125/ Lie ä pa-
hoinpi ely, lie ä ahingon eko, lai on uhkaus, kunnianloukkaus, ies in äsalaisuuden
loukkaus/ Mies-Nainen, Nainen-Mies)
Silloin kun molemma osapuole o a sekä asianomis ajia e ä epäil yjä ekijöi ä,
ei so i eluun so el u uus ole läh ökoh aises i sen pe us ellumpaa kuin apauksissa,
joissa uh i ja epäil y ekijä o a e i henkilöi ä. Myös molemminpuolinen äki al a i-
kos saa aa häi y ää äki allan ekemisen ja kokemisen. Myös molemminpuolinen
äki al a jäsen yy kon lik ina, jolloin äki allan aka uus ja sen seu aukse osapuo-
lille ka oa a .
Naiselle ei ollu jääny pahoinpi elys ä suu emmin jänni ei ä ja un ui, e ä hän osaa
pi ää puoliaan. (So i elu apaus 70/ Pahoinpi ely (Mies), lie ä pahoinpi ely (Nainen)
Keskus eluapua on saa u e apias a ja yh eisil ä ys ä il ä. Miehellä ja naisella on a oi -
eena ja py kimyksenä ha moninen ule aisuus, jossa olisi mahdollisimman ähän ii o-
ja. Mikäli syn yy ä ymys ä, oinen pois uu ulos ai oiseen huoneeseen jo ennen iidan
syn ymis ä. Asias a keskus ellaan, kun molemma o a auhoi unee . (So i elu apaus
121/ Pahoinpi ely/ Molemma u/ )
Molemma o a si ä miel ä, e ä ihmisinä he ei ä oikein sopinee oisilleen. Mies ym-
mä ää ny , mi en hänen käy äy ymisensä p o osoi naisen mus asukkaisuu a. Nainen
mene i i sehillin änsä, koska mies un ui ole an äysin älinpi ämä ön. Mies myön ää
p o osoineensa näin nais a ja on sii ä pahoillaan. Tilanne ajau ui molemminpuoliseen
önimiseen, jossa mies koki oimineensa i sepuolus ukseksi. Nainen myös sol asi. (So-
i elu apaus 122/ Pahoinpi ely/ Molemma u/ )
Kyseisenä ajankoh ana osapuol en älille syn yi mökillä ii a aikeaan e o ilan eeseen
lii yen. Riidan seu auksena syn yny oimankäy ö ei ollu a koi uksellis a kum-
mankaan puolel a. (So i elu apaus 141/ Pahoinpi ely ja lai on uhkaus (Mies), lie ä
pahoinpi ely (Nainen)
Väki allan nimeäminen kon lik ina joh aa helpos i ilan eeseen, jolloin äki al a
ie ynlaisena oimin ana, jolla on seu auksia, hä iää. Uh in uh ius häi y yy me ki -
ä äs i ja epäillyn ekijän oimijuus ähenee. Vas uu äki allas a jakau uu sopijaosa-
puol en kesken. Kyse on ak ii ises a äki allan poiske omises a, äki al a, jolla on
uh i ja epäil y ekijä sulje aan ilan eises i ulos so i elukeskus elus a. Kon lik in ke-
hyksessä uh i ja ekijä ka oa a ja samalla äki al aongelma jää aus alle, se esi äy yy
ähäisenä ja ilapäisenä uo o aiku uksen ulo u uu ena ( . Ronkainen 2008, 15).

112
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
b. Toimijaläh öisyys ja äki allan hä iäminen
Ku sun ois a seli ysmallia oimijaläh öiseksi. Tällöin sopimuksissa ku a u ongelma
o a ensisijaises i henkilöön eli oimijaan lii y iä. Mallissa ko os u a yksilöpsyko-
logia ja henkilöhis o ia, sillä pa isuhde äki al a ni o aan osaksi osapuol en e ilais a
oimin akykyä ai henkilökoh aisen elämän haas ei a ja ongelmia. Sopimusku a-
uksissa ihmisen käsi elemä ömä ai koh aama oma ongelma saa a a joh aa
pa isuh eessa äki allan ekijän ja uh in älisiin ase elmiin ja ooleihin. Väki al a
saa e aan käsi ää myös uh in ongelmaksi, jos hänen ei ka so a oimi an ongelman
pois amiseksi. Au amisen näkökulmas a sopimus en ku auksissa kyse on usein sii ä,
millaisia pal eluja osapuole , yleensä epäilly ekijä , a i se a oimijaläh öises i.
Tu kimus en mukaan unsas alkoholinkäy ö oi lisä ä lähisuhde äki allan iskiä
sekä aiku aa äki allan uusiu umiseen, aka uu een ja seu auksiin. Seu aukse
o a aka ampia silloin, kun äki allan ekijä ai suh een molemma osapuole o a
päih ynei ä. Väki allas a myös ilmoi e aan useammin poliisille kun ekijä on päih y-
ny . Uh in oma päih ymys sen sijaan ähensi äki allan ilmoi amis a poliisille jopa
neljännekseen. (Piispa & Heiskanen 2009.)
Suomessa pa isuhde äki allan so i elussa ei ole pal eluohjaukses a olemassa a-
kiin unu a käy än öä. Pääosin pal eluohjaus aiku aa ole an asianosais en i sensä
as uulla. Moninaise oisen ai molempien äki allan osapuolen henkilökoh aiseen
elämänhallin aan ai ominaisuuksiin lii y ä aikeude ja ongelma o a sopimuk-
sissa yleisiä, e enkin äki allan epäillyn ekijän päihdeongelma on odella yleinen
(myös Sää älä ym. 2006, 54-55). Alkoholi on ki ja u sopimuksiin me ki ä im-
pänä yksi äisenä seli yksenä äki allan käy ölle. Sopimusku auksissa päih eiden
käy öön lii y ä mielen liikkeiden a aama omuus ja käy öksen sää elyky yn
ongelma . Päihdeongelmien on ode u uo a an uusia ongelmia (Hulkko 2011,
99-100), sillä ne heiken ä ä impulssikon ollia ja yleises i elämänhallin aa.
Mies ie ää oman ilan eensa ”mi ä iina ekee lääkkeiden kanssa yhdessä”. Kumpikin on
si ä miel ä, e ä alkoholin käy öä on ähenne ä ä ja niin on eh ykin. (So i elu apaus
25/ Pahoinpi ely /Mies-Nainen)
Sekä mies e ä nainen uo a esille halun si ou ua iinan käy ön ähen ämiseen: aih-
oeh ona on, e ä alkoholin käy öä on ain yh enä päi änä iikossa lauan aisin. Mikäli
edellinen ei onnis u, seu aa ana aih oeh ona on a un hakeminen AA:s a. Hieman
molempia emmi y ää, mu a u a ia AA:ssa on, jo ka oisi a ukea. (So i elu apaus
26/ Pahoinpi ely /Nainen-Mies)
Nämä kyseise pahoinpi ely [kaksi pahoinpi elyä] o a ensimmäise äki allan eo
miehen ahol a nais a koh aan. Mies lupaa naiselle, e ä ja kossa hän py kii kaikin kei-
noin äl ämään äki al aa nais a koh aan. Tällä he kellä mies asus elee naisen luona,
113
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
mu a py kii hankkimaan oman asunnon lähiaikoina. Miehellä on uosien mi ainen
päihdeongelma ja apah umia edelsi pa in iikon ankka juominen. Osapuol en mie-
les ä sillä on ollu aiku us a apah umien kulkuun. (So i elu apaus 86/ Pahoinpi ely,
kaksi e i ke aa /Mies-Nainen)
Myös lähisuhde äki al aan syyllis ynee miehe i se yypillises i nimeä ä alko-
holin seli yksenä äki al aiselle käy ökselleen (Pa anen 2008, 20). On huoma a a,
e ä aikka alkoholi ja sen liikakäy ö on nime y sopimuksissa yleisimmäksi pi kä-
kes ois en ja me ki ä ien ongelmien aiheu ajaksi pa isuh eissa, niin sil i so i el a a
äki al a ikos on ki ja u poikkeuksellisena ja yksi äisenä alkoholin aiku uksen
alaisena eh ynä ekona. Huomiona ois a on se, e ä alkoholi on kul uu isena
äki allan seli äjänä niin ah a, e ä myös uh in alkoholiongelma oi olla sopimuk-
sessa syy ja seu aus hänen kokemalleen äki allalle. Seu aa as a sopimusku aukses a
käy ilmi, e ä epäillyn ekijän ois u is a äki allan eois a sekä hänen käy ämäs ään
e äasees a ja sillä uhkailus a huolima a huomio saa e aan kiinni ää lähinnä uh in
henkilöhis o iaan, käy äy ymiseen sekä alkoholin ongelmakäy öön.
Mies myön ää, e ei hänellä ole oikeu a uha a ke ään sanoin, oin eikä millään aseilla.
Aikaisemma kahnaukse o a ollee sanallisia ja ne on yh eises i so i u. Naisen e illis-
apaamis a edel ä än päi änä on hänen käsi a eensa ullu ei sen iil oja. Mies ke oi
kuo ineensa hedelmää ja nainen oli ullu hänen ie eensä humal uneena. Mies oli
pyy äny nais a menemään nukkumaan o aen sidon ao een. Tässä yh eydessä ei si
osui nais a käsi a een ja poskeen uli naa mu. Kumpikin osapuoli sanoi alkoholin ol-
leen syynä apah umaan. Nainen o eaa en isellä elämällään olleen suu en aiku uksen
käy äy ymiseensä. Hän ke oo käy änsä edelleen säännöllises i e apiassa psykia isella
klinikalla, koska hän ä on aiemmin uha u aseella. He o a yhdessä pää änee jä ää
äke ä alkoholi pois elämäs ään. Mies ke oo, e ä naisen edellä maini u pää ökse
ah is a a lii oa ja uo a posi ii is a muu os a elämään. Mies on pahoillaan apah-
unees a eikä usko sen koskaan ois u an. (So i elu apaus 99/ Pahoinpi ely, lai on
uhkaus/ Mies-Nainen)
Alkoholismin seli äminen pa anne a aksi sai audeksi ja unsaas i päih ei ä
käy ä ien ikään kuin syyn akee omaksi miel äminen osal aan kiel ä ä äki allan
ja pi ki ä ä äki allan ekijän ja uh in kä simys ä (Husso 2003).
Sopimuksissa yleisimmä oimijaläh öise ongelma koske a päih eiden ohella
laajemmin mielen e eysongelmia sekä mui a sosiaalisia ongelmia, ha oin a si-
nais a äki allan käy öä (myös Sambou & Uo ila 2010, 172). Mielen e eydellisinä
ongelmina agg essii isuus, ihan hallin aan ai i sehillin ään lii y ä kysymykse
ko os u a . Sopimusku auksissa maini aan usein psyykkise , diagnosoidu häi iö
ai sai aude , joihin lii yy ainakin implisii isenä sanallis amisena epäillyn ekijän
käy öksen häi iö ja a aama omuus sekä henkinen kuo mi uminen ja s essi, jo ka
114
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
al is a a äki allan käy ölle. Mielen e eysongelma o a myös e o e a issa päih-
deongelmien ohella omaksi keskeiseksi ka ego iakseen osapuol en pal eluohjaus a
aja ellen. Myös joko oisen ai molempien suh een osapuol en mus asukkaisuus
pe soonallisuuden pii eenä maini aan sopimus eks eissä keskeisenä yysisen äki-
allan laukaisijana, joko päih eiden ongelmakäy öön lii yen ai yksinään. Mus a-
sukkaisuus joh aa sopimuksissa e enkin uh in kon olloin iin ja ajoi amiseen, ja
niiden kau a yysiseen ahingoi amiseen. Toisaal a mus asukkaisuu a saa e aan
käy ää seli yksenä myös osapuol en älillä allinneessa kommunikaa iohäi iössä ai
epäluo amuksessa esime kiksi ”ei ä ja kossa uoki ois ensa mus asukkaisuu a”
-ilmaisulla. Väki allan jäsen äminen mus asukkaisuuden kau a oidaan ymmä ää
e äänlaisena s e eo yyppinä ai myy inä, nimeämisen apana, joka asen eiden ja
ulkinnan asolla luonnollis aa ja yksinke ais aa pa isuh eiden ongelmia ja suku-
puol en älisiä al asuh ei a (Husso 2003, 68, 94-95, 132).
Osapuole o a aken a as i oinee pu kaa ongelman syi ä ja yh eisymmä yksessä un-
nis anee sen aiheu aja : a) Miehen iikonloppujen aju alkoholin käy ö as apainona
pi kille yöajoille. b) Miehen aumaa ise kokemukse edellises ä a iolii os a, joka
pu kau uu alkoholin käy ön yh eydessä oimakkaana mus asukkaisuu ena. Epäil y
mies myön ää apah unee äki al aisuude nais a koh aan, ka uu nii ä aidos i ja myön-
ää a oimes i a i se ansa amma iapua. (So i elu apaus 17/ Pahoinpi ely, kaksi e i
ke aa/Mies-Nainen)
Edelleen sopimuksissa ja haas a eluissa esiin nouse a äki al aisen pa isuh een
oisen ai molempien osapuol en a haisen lapsuusiän lähisuh een äki allan uh i-
kokemukse . On ode u, e ä lapsuusajan suhde hoi a ien aikuis en kanssa saa aa
aiku aa äki al aisuu een aikuisiällä yksilökoh aises i (Sää älä ym. 2006, 40).
Muun muassa koe un äki allan aka uus, muodo ja aih elu sen ois u uudessa
aiku a a siihen, mi ä äki allalle al is umises a seu aa (Hol ym. 2008). Hulkko
ja Oju i esi ä ä , e ä aus alla oi olla sekä äki al a ilan eessa eagoin i pe soonal-
lisuushäi iönä e ä mallioppiminen äki al aises a käy äy ymises ä, millä seli e ään
äki allan pe iy y yy ä sukupol el a oiselle (Hulkko 2011, 81-82; Oju i 2004, 23-
24). Esime kiksi lapsuuden kokemus en kau a omaksu u oimin amalli malliop-
pimisena sekä agg essioiden syn yminen saa a a sii yä myöhempiin pa isuh eisiin
henkilön ha joi amana yysisenä äki al ana ja uh iu umisena. Sekä uh ien e ä
ekijäksi epäil yjen elämänhis o iassa oi olla paljon kä simys ä; aumaa isia koke-
muksia, hylkäämis ä ja u a omuu a. Häpeään sido u a o omuuden kokemus
saa aa heijas aa aiku uksensa käy äy ymis- ja unnemalleina henkilön sosiaalisiin
suh eisiin. Kui enkaan so i elumene ely ei ole äki al aisen käy äy ymisen ai
muiden ongelmien, saa i niiden henkilökoh ais en aus ojen käsi elyyn keski y ä
hoi omene elmä, e apia ai ohjelma.
115
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
V: Joissakin apauksissa se on puhdas a allankäy öä ekijän suunnal a, hi een usein
siellä on aus alla molempien paha olo sillä a alla, e ä muissa aikaisemmissa suh eissa
on ollu kykenemä ömyy ä keskus ellen hoi aa ilan ei a ai jos on e i miel ä asiois a.
On hi een paljon sellas a, e ä lapsuudessa on koulukiusaamis aus aa aika monella
ekijällä, pe heessä on alkoholiongelmaa, e i yises i aika monella naisuh illa on päih-
depe he aus aa, jossa mahollises i isä on käy äy yny äki al aises i eli a allaan se on
u u, o u u malli. Jo ku naise on sanonu kin, e ä pää in, e en koskaan o ais isäni
kal ais a mies ä ja ny huomaan, e ä olen semmosen kanssa ja anhemmissa pa iskun-
nissa on yleensä mui a pa isuh ei a akana, joissa on myös ollu hankaluuksia, kyllä ne
hy in pi källe on sel i ämä ömiä, myös i se unnon kysymyksiä. Ja kun suomalaiselle
iina ei so i, kyllä a maan se yh einen nimi äjä, mi ä siellä aus alla on, on semmonen
molemminpuolinen pahaolo his o ias a, menneisyydes ä.
A: Nää päihdeongelma , mielen e eysongelma ja mones i osapuol en aus a , jo ihan
siel ä lapsuudes a ja nuo uudes a läh ien, siel ä paljas uu aika mones i, e ä ämä uh i on
saa anu olla jo lapsuudessa ja nuo uudessa äki allan uh i ko ona ja si en oi paljas ua,
e ä ekijä, ikokses a epäil y on o unu siihen jo lapsuudessa ja nuo uudessa, e ä se on
ihan hy äksy y apa oimia, e ä yysises i ahingoi aa ois a, ja kaikki yö ömyys,
sy jäy yminen. Va sinkin uh iu uneen uh in kannal a, joka aja elee, e ä minä oon
ämmönen ja minä ansai sen saada u paan, niin oi olla, e ä on mahollisuus ka kais a
uh in kie e. Aika ähän meillä on semmosia ju uja missä osapuole olis sel inpäin,
e ä a sinkin ikokses a epäil y olis sel inpäin, yleensä sekä ekijä e ä uh i on jonkun
päih een aiku uksen alaisena, oisaal a ko keas i koulu e u , heidän älisissä ju uissa ei
äl ämä ä alkoholi ai päih ee oo ku ioissa mukana. Näissä a sinkin ne äki allan e-
kijä on aika na sis isia yyppejä ja uh i sellaisia, e ä jo enkin äy yy se kulissi ylläpi ää.
Mies ke oi e apiasuh eensa ja ku an, jo en oi käsi ellä apah umia omal a osal aan.
E illis apaamisessa naiselle anne iin in o maa io a Rikosuh ipäi ys ykses ä. Alkoholin
käy öä u e aan selkeäs i ähen ämään ja mies on odo uslis alla yksilö e apiaan. Li-
säksi hän o aa yh ey ä Lyömä ömään linjaan ai as aa aan, jossa oi puhua mies en
aja usmaailmaan lii y is ä asiois a ja si en oppia ymmä ämään omassa menneisyydessä
apah unei a asioi a ja niiden aiku us a ähän päi ään. (So i elu apaus 119/ Pahoin-
pi ely/ Mies-Nainen)
Nais en äki al akokemuksia sel i äneessä uh i u kimuksessa sel isi, e ä 41
p osen ia miehis ä, joiden isä oli ollu äki al ainen pe he ään koh aan, oli ollu
äki al ainen omaa puolisoaan koh aan. Jos isä ei ollu äki al ainen pe he ään
koh aan, oli 14 p osen ia miehis ä joskus ollu äki al ainen puolisoaan koh aan.
(Heiskanen & Piispa 1998, 61.) K iisikeskus Mobileen ulleis a pa isuh eessaan
äki al aisis a miehis ä yli puole apo oi nähneensä omien anhempiensa ä-
lis ä äki al aa ja yh ä moni ke oi, e ä lapsuudessa hei ä i seään koh aan oli ol u
116
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
äki al aisia. Yli kolmasosalla miehis ä ainakin oisella anhemmalla oli ollu
alkoholiongelma. (Holma & Nyq is 2017, 117.) On huoma a a, e ä äki al ai-
suuden seli äminen yksinomaan ekijän omilla lapsuudenkokemuksilla neu aloi
ja oikeu aa äki al aa ja sii ää sen syyn ekijän i sensä ulkopuolelle (ks. äki allan
seli ysmalleis a myös Nyq is 2001, 22-23; Holma & Pa anen 2008). Samalla se
pe aa äki allan ylisukupol isuuden kie e ä.
Te hi Pa asen (2008) u kimuksessa lähisuhde äki al aa käy äneiden mies en
yhmä e apiassa äki allan ekijä akensi a uh ipuhe aan monin a oin. He ase-
moi a i sensä uh in posi ioon muun muassa uo amalla puhe a i ses ään oman
a u omuu eensa ai oima omuu eensa uh eina (helplessness), (nais)puolison
sanallisen ai unne-elämää koske an äki allan (nagging) uh eina, oman lapsuu-
ensa äki al ais en kokemus en (pa en ’s o signi ican o he s’ iolence, i.e. social
he i age) uh eina sekä e oamalla biologiaansa (gene ic he i age o iolence) ai
yös essiinsä (wo k s ess). Vah immillaan mies en uh ipuhe oli silloin, kun he ase-
moi a i sensä oman lapsuu ensa uh iksi. Te apiakon eks issa miehe i se seli i ä
äki al ais a käy äy ymis ään lapsuudessa koe un äki allan aiheu amalla aumal-
la. (Pa anen 2008, 142.)
So i elussa äki alla oman ule aisuuden kannal a on olennais a, osallis uuko
epäil y ekijä e apiaohjelmiin, ai jää ä kö ne ain sopimuslomakkeeseen ki ja uiksi
lupauksiksi niin sano uina käy äy ymissopimuksina. Sopimuksissa asianosaise
ilmaise a halunsa ja a peensa o aa apua as aan. Lisäksi sopimuksis a käy ilmi, e ä
suhde johonkin pal elu ahoon saa aa jo olla olemassa so i eluun ul aessa. So i -
elumene elyn keskeiseksi a oi eeksi nime ään sen äki allan osapuolille a joama
pal eluohjaus, mu a ässä yh eydessä ohjaus aiku aa liian ah al a ilmaisul a. Usein
kyse on sii ä, e ä so i elu oimis o iedo aa osapuolia paikkakunnalla a jolla ole is-
a pal eluis a lähe ämällä ki jallis a ma e iaalia. Va sinainen ohjau uminen ja kopal-
eluihin jää osapuol en oman ak ii isuuden ja mo i aa ion a aan. Haas a elemani
so i elun amma ihenkilö näkee pal eluohjauksen ole an osa so i elupal elua.
A: Mahdollisuus on asiakkaa saa aa jonnekin, e ä he saa a apua ai ainakin a jo a
heille aih oeh oja, heillä on jonkunlainen ie o mis ä löy ää. Uh i saa iedon sii ä, e ä
ei a i kes ää sellais a elämää missä äki al a on läsnä a alla ai oisella, e ä hänellä
on mahdollisuus pääs ä pois sii ä ja mis ä hän oi hakea apua aikka ulis äkillinen
ilanne, koska mones i ihmise ei iiä, ei ä kä keh aa mennä ys ä ien, sukulais en luo
ilanne a pakoon. En oikein näe, e ä so i elulla on semmos a hokkus-pokkus kons ia
näin lyhyessä p osessissa siihen, e ä oi aisiin sa ap osen ises i u a a se äki alla on
ule aisuus.
Sopimuksissa osapuol en älinen pa isuhde- ai pe he e apia sekä äki allan
ekijän ja uh in yksilö e apia e o u a oisis aan si en, e ä lupauksella pa isuhde-
e apiaan hakeu umises a halu aan sel i ää suh een ja kumisen edelly ykse . Yksi-

117
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
lö e apian kau a epäil y ekijä ja/ ai uh i puoles aan hakee apua henkilökoh aisiin
ongelmiinsa ai suh ees a i o au umiseen.
H: Mi en äki al aa koske ia as uukysymyksiä o e aan so i elussa puheeksi ja millä
a allaan nii ä yös e ään?
V: Kyllähän se on niin apauskoh ais a, joissakin apauksissa asia on sel i e y jo ennen
kuin he ule a änne, he on keskus ellee sii ä, joissakin apauksissa he on käynee jo e-
apeu illa ai k iisi yössä yhessä keskus elemassa apah umaa läpi, joissakin apauksissa
aas pa iskun a on eläny sen jälkeen niin kuin mi ään ei ois apah unu ja sii ä asias a ei
oo puhu u sanaakaan, silloin ne as uukysymykse on ie ys i hy in e ilaisia, asiakkaa
puhuu niis ä aika e ilailla.
V: Py i ään saamaan uh i mie imään uh in oolia ja omaa hy in oin ia suh eessa, e ä
mi kä on ne aja , minkä yli ei ole enää suos u ainen menemään ja ähän semmos a
mi ä si en jos, mi en hän oimis, kei ä on u a e kon ihmise siinä ympä illä, keneen
ois o aa yh ey ä, kuka ois au aa mahollises i e op osessissa ai mi ä on ne aho ,
mihin oi mennä iukassa ilan eessa, ehdään semmos a u aka oi us a. Väki allan
ekijän kanssa samalla a alla käydään läpi hänen as uu eos a ja mahollises i si ä, mi ä
hän i e aa elee, miks on käy äy yny sillä a alla ja mis ä se ulee, uleeko se jos akin
anhois a kokemuksis a, joi a hänellä ois syy ä mennä käymään läpi ja oki aina ekijöil-
lekin pal eluohjauspaikkoja käydään läpi.
Seu aa a apaaeh oisen so i elijan haas a elupä kä ku as aa kul uu ises i jae ua
käsi ys ä äki allan uh in oimijuudes a. Uh iu uminen unnis e aan, mu a samalla
sen luonne kyseenalais e aan, sillä juu i uh il a odo e aan ak ii is a oimijuu a e i-
yises i a un hakemisen suh een. Aja uskulun mukaan on olemassa jokin muu syy
kuin uh iu uminen i sessään, mikäli uh i jää äki al aiseen suh eeseen ai ei hae
apua kokemaansa äki al aan. Sen sijaan, e ä huomio kiinni yisi äki allan ekijän
ekoon, syyllis e ään uh i kokemas aan äki allas a ja kyseenalais e aan uh in uh ius
poh imalla hänen mo ii ejaan. Väki allan ka so aan ole an ennen kaikkea uh in on-
gelma, koska hän ei oimi ja lähde pois äki al aises a suh ees a. Samalla ei myöskään
unnis e a si ä, e ä juu i suh ees a läh eminen oi olla uh ille pai si hy in aikeaa
niin suo anaises i hengen aa allis a. Edelleen äki allan ekijän as uu äki allas a
saa aa jäädä oissijaiseksi. Vapaaeh oinen so i elija unnis aa puu eellises i pa i-
suhde äki allan luonne a ja dynamiikkaa edellä maini ujen pii eiden osal a sekä
niiden aiku uksis a uh in oimijuu een.
V: Onhan siellä syy sille, e ä ihminen on pa isuh eessa, jossa hän on uh i, missä käy e-
ään äki al aa, eikä se ekijäkään koskaan oi mi enkään hy in, eikä hän ole onnellinen
sii ä ilan ees a, e ä hakkaa aimoansa ai mies änsä, aan hän oi siellä al a an huo-
118
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
nos i ja pa isuhde ei oimi, se ei ole millään a alla onnellinen ai asapainoinen. Se on
kui enkin monen oi e ja haa e, e ä semmoinen olis. Joku syy siinä on, miksi siinä on ja
pysyy, läh emä ä sii ä pois, hakema a siihen apua.
Yksilön as uulla ole a pa isuhde ja siihen lii y ä el oi ee ja odo ukse
ää is y ä eikä uh in haa oi u uu a ja sen seu auksia unnis e a (ks. myös Husso
ym. 2013). Voi aja ella, e ä apaaeh oisen so i elijan näkemys pa isuh een is i-
ii aises a luon ees a es ää hän ä nimeämäs ä äki al aa äki al ana ja si en uh ius
jää näkymä ömäksi. Myös äki allan ja ei- äki allan syklisyys osana pa isuhde ä-
ki allan luonne a sy en ää ilmiön epämää äisyy ä ja aikeu aa en ises ään sen
a oi e a uu a. So i elujä jes elmän pui eissa ei ulisi koskaan käy ää hy äksi
uh in in iimisuh eeseen lii ämiä oi ei a, joiden odellisuuspohja oi olla ää is y-
ny . So i elumene ely oi osal aan edesau aa uh in häpeän, i sesyy ös en ja a o -
omuuden un eiden pysy yy ä e simällä seli yksiä epäillyn ekijän äki al aiselle
käy äy ymiselle osapuol en pa isuh ees a ai uh in käy äy ymises ä.
Pää yneen suh een so i elussa as uukysymykse e iy y ä äki allan osapuol en
henkilökoh ais a oimijuu a ko os a aan suun aan. Mikäli osapuole o a e onnee
ikoksen jälkeen, niin usein sopimus en ku auksissa paino uu se, kuinka e i yises i
epäil y ekijä, mu a usein myös uh i punni se a ja kossa käy äy ymis ään, jo ei
as aa ia äki allan ekoja apah uisi ule aisuudessa. Näin on myös niissä apauksis-
sa, kun äki al a on molemminpuolis a, mu a suhde on pää yny .
Mies on pahoi ellu ja pyydelly an eeksi käy äy ymis ään naisel a ja o esi so i -
elussakin, e ei hänen käy äy ymiselle ole mi ään oikeu a. Molemma oi oi a
oisilleen pelkkää hy ää ja kossa. (So i elu apaus 115/ Pahoinpi ely, kaksi e i ke aa/
Mies-Nainen)
He o a a i se äs ä as uun. Mies lupaa, e ei hän ole enää ekemisissä naisen kanssa,
samoin nainen lupaa, e ei ole ekemisissä miehen kanssa. (So i elu apaus 117/ Pa-
hoinpi ely, lai on uhkaus/ Nainen-Mies)
Molemma o a so i elussa myös ymmä änee oisen osapuolen näkökulman ja pe us-
elu käy äy ymiselleen. (So i elu apaus 122/ Pahoinpi ely/ Molemma u/ )
Väki al a ikoksen jälkeen e onnee suh een osapuole oi a käsi ellä so i elussa
äki al aa ja ehdä so innon niin, e ä molemma osapuole oisi a jä ää äki al-
a apah uman aakseen. Suh eessa elä ille kumppaneille pa isuhde äki allas a on
puoles aan oinu ulla ääneen lausu u uhka osapuol en hy in oinnille.
Miehen ja naisen suhde on pää yny eikä kummallakaan ole halua ja kaa pa isuhde a.
Nainen oi oo, e ä mies ymmä ää ekonsa me ki yksen eikä uusi si ä enää koskaan
119
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ule aisuudessa. Nainen oi oo, e ei hänen enää a i se pelä ä miehen koh aamis a.
Mies ka soo, e ä pelkoon ei ole aihe a eikä hän py i naisen ju usille. (So i elusopi-
mus 82/ Pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
Mies mie ii ja kossa omaa käy äy ymis ään, jo a as aa aa ei apahdu myöhemmin.
Osapuole koke a käydyn keskus elun puhdis aneen ilmapii iä. Mies ja nainen ja ka a
elämää e illään ja lupaa a olla häi i semä ä ja ahingoi ama a oisiaan. (So i elu a-
paus 88/ Pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
Mikäli äki al a ilanne uusiu uu, aih oeh ona on e illeen muu o. (So i elu apaus
26/ Pahoinpi ely/ Nainen-Mies)
Nainen sanoi, e ä hän ie ää äki allan aais u an, jos äki al aisuuksia ulee lisää.
(So i elu apaus 39/ Lie ä pahoinpi ely /Mies-Nainen)
Väki allan aiku ukse lapsiin o a u ki us i aka ia, jo en äki al a lapsipe heessä
on aina las ensuojeluasia. Pa isuh een äki al a aiku aa aina äli ömäs i ai älil-
lises i las en kokemuksiin, anhempana oimimiseen sekä pe he-elämään kokonai-
suudessaan (esim. Holden 2003). Kyse on yypillises i pi ki ynees ä ilan ees a, jossa
äki al a on no malisoi unu osaksi pe heen elämää. Osapuol en yh eise lapse nos-
e aan myös sopimuksissa esiin, sillä anhempien huoli ja syyllisyys lapsen oinnis a
äki allan kokijana on keskeinen. Tunnis e aan, e ä lapsen odis ama äki al a ilan-
ee anhempien älillä o a ahingollisia lapselle, aikka häneen ei suo aan kohdis uisi
sanoja ai ekoja. Ku auksissa oimijuus huol ajana ja anhempana mo i oi äki allan
osapuolia yh eis yöhön lii yen juu i lapsen hy in oinnin u aamiseen. Taus alla
on ah a lapsen pa as a koske a aja elu, joka on myös ie ynlainen anhemmuu a
koske a mo aalinen aade. Vanhempina osapuole halua a lapsen uoksi säily ää
mahdollisimman asiallise keskinäise äli ja suos ua so i eluun lapsen hy in oin-
nin uoksi, aikka keskinäinen pa isuhde oli pää yny ai pää ymässä. Sopiminen
näy äy yy so i ujen käy äy ymissään öjen u aamisena ja si en py kimyksenä
äki allan ja muiden ongelmien minimoimiseen e enkin lapsen apaamiskäy än öjä
koske issa a jen jä jes elyissä. Sopimusku auksiin on oi u ki ja a sellais en elinolo-
suh eiden edesau aminen, joissa uh in ei a i se kohda a äki al aa käy ä ää ai
yh eisen lapsen ai las en ei a i se ja kossa al is ua älillises i äki allalle.
Mies on saanu apua elämän ilan eensa sel i elyyn psykia ias a. Keskus elussa uli
esille las en apaamise ja hy in oin i. Isä haluaa olla mukana las en elämässä. Mies ja
nainen sopi a yhdessä, e ä las en apaamise so i aan ennakkoon ja niis ä pide ään
kiinni. Las en ollessa anhemman kanssa, yh ey ä o e aan ai lapsia koske issa asioissa
sekä epäasiallisia ja uhkaile ia ies ejä ei lai ella oisille. Mies lupasi olla soi elema a
eikä ule naisen ja las en luokse lu a a. Nainen un ee i sensä äsyneeksi a jessa elä-
120
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
män ilan een ii aisuuden akia. (So i elu apaus 23/ Lie ä pahoinpi ely, ies in äsalai-
suuden loukkaus, näpis ys/ Mies-Nainen)
Heillä on ollu ii aa jo pahoinpi elyepäilyä edel äneenä iikonloppuna, jolloin lapse
ollee paikalla. Silloin nainen ke oo ensimmäisen ke an pelänneensä mies ään. Nai-
nen ehdo anu anhimmalle lapselle, e ä hän oi apaas i puhua pe heen ilan ees a
esim. koulu e eydenhoi ajalle, koska nähny , e ä apah uma ai aa a las a. Alku-
iikos a ii ä kä jis yny , kun nainen ollu lai amassa lapsille aamupalaa. Mies ke oo,
e ä hän oli uolloin suu unu , koska luullu naisen manipuloi an lapsia hän ä as aan
äi ämällä miehen lyö än nais a. (So i elu apaus 33/ Pahoinpi ely/Mies-Nainen)
Nainen on apah uman jälkeen muu anu pois ko oa, lapse asu a hänen luonaan, hän
ei aio ja kaa suhde a miehen kanssa. Las en huol ajuus hänellä, miehellä on apaamis-
oikeus. Las ensuojelu on ak ii ises i mukana. On pyö i äny pe heen a kea ennen ja
ja kaa si ä ny samalla a alla mu a ilman mies ä. Oma lähipii i ukena, sekä a jessa ja
a sinkin las en ” apaamisjä jes elyissä” (= miehen koh aaminen). (So i elu apaus 77/
Pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
Toisaal a käsi ys pe heen yh enäisyydes ä oi olla niin ah a, e ä sopimuksissa saa e-
aan puhua pa isuh ees a ai pe hees ä, jos osapuolilla on yh eisiä lapsia, aikka heidän
keskinäinen suh eensa olisi pää yny ennen so i elua. Uh in au amisen näkökulmas-
a on me ki yksellis ä, mi en pa isuhde äki al a ymmä e ään osana pe hesuh ei a.
c. Yh eiskun a äki allan seli äjänä
Yh eiskunnallinen seli ysmalli kon eks oi äki al aan olosuh ei a, elämän ilan ei a
sekä kul uu isia ekijöi ä. Mallissa ekijän äki allan syyksi nime ään yypillises i
jokin ulkoinen aloudellisen ilan een halli sema omuu een lii y ä olosuhde.
Mallissa äki allan seli yksinä yleisiä o a yö ömyys ja sen aiheu ama osa omuus
ai oisaal a öis ä ja opinnois a aiheu unu s essi. Vaikea elämän ilanne ai aa i a
elinolo aiheu a a painei a, huol a ja u hau umis a epäillylle ekijälle, joka pu kaa
kuo mi us aan äki allalla. Hahmo elemis ani kolmes a mallis a kyseis ä mallia
käy e ään so i elun kon eks issa ähi en. Aja elen mallin ähäisen käy ön ole an
osal aan yh eydessä siihen, e ä mikäli pa isuhde äki allan syy ulki aan ensisijai-
ses i kahden älises ä suh ees a ai yksilös ä i ses ään joh u iksi, on kul uu is a ai
aken eellis a näkemys ä aikea hy äksyä.
Miehellä on ollu huoli jaksamises aan, ahan ii ä yydes ä ja aloudellises a ilan ees-
aan ja ämä on aiheu anu painei a sekä pinnan palamis a. (So i elu apaus 23/ Lie ä
pahoinpi ely /Mies-Nainen)
VII Väki allan me ki ys enanno ja sopimuksellisuuden
mää i yminen
Sopimus en eks uaalinen a kas elu
Seu aa aksi sii yn aineis on yleises ä na a ii ises a analyysis ä sopimus en eks-
uaaliseen analyysiin. Hallinnan pe spek ii is ä ka son, mi en sopimukse on ki joi-
e u, mi en asiois a ke o aan by ok aa isen ”koneis on” uo amissa hallinnan ja
ohjailun älineissä eli sopimuksissa. Käy än aineis ona edelleen sopimusasiaki joja
sekä kah a asian un ijahaas a elua. Tässä lu ussa asian un ijahaas a elu o a e i
oolissa kuin edellisessä lu ussa, ny ne o a e äänlaisia aineis os a nouse ien ha ain-
ojeni kommen aa o ei a. Ta kas elen sopimus eks ejä osana oikeuden p osesseja ja
akiin unei a käy än öjä, joissa ne on eh y. On sel ää, e ä lainsäädännön pe uspe i-
aa ee aiku a a keskeises i siihen, millaiseksi yksi yisoikeudellis en sopimusasia-
ki jojen ymmä ys pa isuhde äki allas a muodos uu.
Ta kas elen, millaisilla käsi eellisillä ja eknisillä ilmaisuilla äki al a ikokses a
akenne aan sopimuksissa eks uaalis a ” o uu a” eli millaisia me ki yksiä äki al a
ja sen oimijuus saa a . Analyysissa oin sopimus en asiasisällön ( apah umainku-
aukse ) lisäksi esiin sopimusku auksille ominaisia eknisiä pii ei ä, lähinnä si ä
mi en a ina esi e ään sanas o-, lause- ja yyli alin ojen osal a (Lieblich ym. 1998,
12-18). Se, mi en kiel ä käy e ään ja mi en asiois a ke o aan aiku aa ah as
i
siihen, mi en asia mielle ään ja mihin pe us uen käy än öjä luodaan. Me ki ykse-
nan oja analysoiden uon esiin muun muassa so i elukon eks issa äki al ailmiöö n
lii y iä asen ei a, asemia ja ooleja: mi en äki al a esi e ään; onko sillä as uull isia
oimijoi a ai oiminnan koh ei a. Kielellise alinna ja me ki yksenanno aiku -
a a ajan myö ä aken u iin symbolisiin me ki yksiin, yh eiskunnallisiin ilmiöihi n
ja kul uu in muu umiseen (Leiwo & Pie ikäinen 1996, 104-105). Edelleen a kas-
elen so i elukon eks issa äki allan ois u uuden ja aka uuden huomioimis a ,
henkis ä äki al aa ja uh iu umisen p osessuaalisuu a sekä yleisemmin si ä, mis sä
mää in so i elu on ikosoikeudellinen ja missä mää in sosiaalinen mene ely. Sa-
malla pohdin, mi ä so i elun asema ikosoikeuden ja ja sosiaali yön älissä me ki -
see uh in oikeus u an kannal a.
Kieli mää ää sen, millais a poli iikkaa äki allan ympä ille aken uu ja akenne-
aan. Tiedos an sen, e ä so i eluasiaki joihin äli yy ain ähän ja alikoidus i
ie oa osapuol en ja so i elijoiden keskinäisis ä suullisis a uo o aiku us ilan eis a.
Juu i siksi se, mi ä uo o aiku us ilan eiden puhees a nos e aan selkeäs i sopimuk-
sissa esiin, on me ki yksellis ä. Ei ole koskaan sa umaa, mi ä odellisuudes a pue-
aan sanoiksi, alikoidaan esi e ä äksi ja mi ä piilo e aan hiljaisuu een; mi kä o a
127
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa

nii ä asioi a, jo ka jää ä sanoi ama a ja ke oma a, jois a aie aan. Kieli ei ain
ku aa, aan luo odellisuu a. Kieli on sekä sosiaalises i akenne un odellisuuden
ä kein sisäl ö e ä myös sen ä kein äline yh eis en kokemus en ja iedon ke äämi-
sessä ja uudelleen ulkinnassa. Kielen myö ä ja kielen a ulla e ilaise mo i aa io- ja
ulkin askeema sisäis e ään ins i u ionaalises i mää i ellyissä muodoissaan. (Be ge
& Luckmann 1995, 152, 153-154.)
Näen, e ä so i elujä jes elmän hallinnan ha joi aja eli so i elun amma i-
henkilös ö sekä apaaeh oise so i elija sopimus eks ien uo ajina sanoi a a ja
ulki se a äki al aisen pa isuh een odellisuu a omalla kielellään, joka on a koi-
uksenmukainen ennen kaikkea sopimuksellisuuden näkökulmas a. Sopimus en
a kas elun kau a oidaan as a a kysymyksiin ”kuinka halli aan” ai ”kuinka
olemme halli uja” (Kais o 2010, 55). Mi chell Deanin (1999) hallinnan analy ii-
kan ha joi amisen ulo u uuksis a kiinni in huomioni kah een seikkaan. Ensiksi
e i
elin si ä, millaisin eknisin keinoin hallin a apah uu. Toiseksi a kas elin si ä,
millaisia äki allan oimijuuksia hallin a muo aa. Näin hallin a on oimin aa, jossa
aina joihinkin a ionaalisuuksiin ukeu u a hallin a ekniika py ki ä muo aamaan
koh eidensa oimijuuksia ai iden i ee ejä sellaisiksi, jo ka mahdollis a a i sen
hallinnan. Hallin a on menes yksekäs ä ain, mikäli hallinnan koh ee koke a ja
unnis a a i sensä halu ulla a alla sekä käy äy y ä odo us en mukaises i. (Dean
1999, 30-33.)
Sopimuksis a oidaan ehdä ulkin oja samalla sekä sii ä, kuinka yksilöä ase e-
aan so i elukon eks issa johonkin asemaan e ä niis ä a ois a, joilla yksilö i seään
ase elee ja ase uu kyseenomaisessa kon eks issa suh eessa äki al aan. Tulkinna
äki allas a saa a a kummu a uskomuksis a ja ole uksis a, sii ä miksi ja millaisia
äki al aisia ekoja ehdään missäkin ilan eessa. Ennakko-ole uksia ah is a a ie-
o ah is aa uskomuksen ins i uu ion sekä yksilön i sensä silmissä. Ennen kaikkea
kyse on hallin a ekniikkojen ja i sen muo aamisen käy än öjen älisis ä suh eis a ja
sopimuksellises a syn eesis ä. Subjek i i se on näiden hallin a ekniikoiden ja i sen
muo aamisen käy än öjen koos e, hyb idi, jonka oimijuuden keskus oidaan sel-
i ää ilan eisella analyysillä (Kais o 2010, 70). E i asia on se, onko ja missä mää in
so i elusopimuksilla on konk ee ises i sopijaosapuolia as aisuudessa el oi a aa
al aa esime kiksi pal elujä jes elmään hakeu umisen ai äki alla oman elämän
kannal a. Joka apauksessa se, minkälainen ymmä ys pa isuhde äki allas a so i e-
lussa akenne aan, aiku aa äis ämä ä pai si yksilöiden ja pa isuh een osapuol en
elämään, niin myös yleisempään käsi ykseen in iimisuh eiden äki allas a.
Sopimuksen laa imisen suh een so i elijoi a muis u e aan sii ä, e ä sopimuksen
kielen ja käsi eiden ulee olla selkei ä (Flinck 2013, 114). So i elusopimus en asia-
sisäl ö on ki ja u objek ii is a sekä neu aalia ku aus apaa a oi ellen, usein eks in
subjek i on ko a u passii imuo oisella luonnehdinnalla ekemis ä ilmaise issa
lauseissa, esime kiksi ” apah uman aka uus on iedos e u”, ” apah uma sai aja e-
lemaan ilan ei a, joissa ii oja uhkaa syn yä” ai ” apah umas a on o e u opiksi”.
128
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
129
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Myös sekä epäillyn ekijän e ä uh in näkemyksis ä on luonnehdin a, yleensä äki-
allan ekijän näkemys apah umainkulus a esi e ään jonkinlaisena pääjuon eena,
johon äki allan uh in näkemys so i e aan ai joka kommen oi pää a inaa.
So i elumene elyä puolle aan sillä, e ä se mahdollis aa yksilöllise a kaisu
sekä osapuol en a pei a as aa an sopimisen (Flinck 2013). Kui enkin sopimus-
eks ien sisällöissä nämä yksilöllise mahdollisuude o a näennäisiä, sillä a pei a
as aa a sopiminen käsi ää al aosissa sopimuksia yhdenmukaisena ainee omana
hy i yksenä lähinnä pahoi elun ja käy äy ymis ä koskien lupauksen ja kopal-
eluun hakeu umises a ai hoidon pii issä ja kamises a. Sopimukse nouda a a
samankal ais a ins i u ionaalis a ja mekaanis a kaa aa sekä sisällöllis en seikkojensa
e ä eknisen muo okielensä puoles a. Kaa alla a koi an si ä, e ä sopimuksissa
käy e ään yh ene äis ä ja u iininomais a e o is a kiel ä, jolla hae aan myös yh ei-
nen näkemys sisällös ä eli ie ynkal aises a apah umake jus a sekä uodaan esiin
osapuol en oimijuuden me ki ys suh eessa äki al aan. Sopimuksen solmimiseen
äh ää än kielen ilmaisu a a ja sisällö o a asiaki joissa niin yh ene äise , e ei
niiden käy ö ole sa uman a ais a.
Me killepan a aa on se, e ä sopimuksissa äki al a esi e ään sen aka uudes a ja/
ai ongelmien moninaisuudes a huolima a ilannesidonnaisena, ii a ilan eisiin lii -
y änä ja niissä ke aluon eisena esiin y änä. Osallisuus on sana, joka lii yy läheises-
i äki al a ilan eeseen ja siihen lii y iin as uukysymyksiin sekä yksi- e ä molem-
minpuolisen yysisen äki allan apauksissa. Sopimuksiin on pääsään öises i ki ja u
sana : uh i myön ää osallisuu ensa apah umiin. Ku auksissa osapuole o a hy ässä
hengessä/ ja samaa miel ä apah umien kulus a ja siihen joh aneis a syis ä/ ekijöis ä/
ja osapuolilla on yh ene ä ai samansuun ainen näkemys apah umis a ja osapuole
si ou u a ymmä ämään ois a osapuol a sekä keskus elemaan ja kunnioi amaan
ja kossa oisen yysisiä ajoja ai yysis ä koskema omuu a. Osapuole ei ä ja kossa
loukkaa oisiaan henkises i ai yysises i. Usein kysymykse koskien luo amus a ai
luo amuspulaa maini aan ongelmien aiheu ajiksi. Res o a ii isen eo ian ideaali
ko os u a sopimus eks ien sanamuodoissa. Näi ä yleisimmin ois u ia sanoja o a :
keskus eleminen, koh aaminen, kommunikoin i, kas aminen, oppiminen, ii a, is-
i ii a ilanne, e imielisyys, iedos aminen, uo o aiku us ja ymmä äminen.
Analysoimissani pa isuhde äki allan sopimuksissa e mi luo amus maini aan
odella usein. Sopimuksissa yleises i esi e yn aja uskulun mukaan osapuol en epä-
onnis unu keskinäinen kommunikaa io ja luo amus muodos a a ongelman, jos a
seu aa äki allan eko ai ekoja. Sopimuksissa kommunikaa ion ja luo amuksen
käsi epa i oimii kah een suun aan suh eessa osapuol en äliseen pa isuh eeseen. Se
on olennainen sekä pa isuh een ja kumisen e ä sen pää ymisen kannal a. Ku auk-
sissa nos e aan esiin, e ä pa isuh een ja kuessa äki allan molemma osapuole o a
alkanee keskus ella yh eisis ä asiois a aiempaa pe us eellisemmin. Sopimus eks eihin
on yleensä ki ja u, e ä suh een ja kuessa osapuol en älinen luo amus on kas anu
ai he o a oppinee / ope ele a luo amuksen me ki ykses ä pa isuh eessa so i e-
130
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
lun ja/ ai a sinais a äki allan ekoa koske an ”pysäh ymisen” myö ä. Sopimuksissa
uo e aan käsi ys ä, jonka mukaan äki al a ei ois u enää osapuol en yh eisen so i -
eluis unnon jälkeen, koska sekä uh in e ä epäillyn ekijän luo amus suh een oiseen
osapuoleen ah is uu. Tällöin olennaisina asioina pide ään sekä osapuol en a oin a
keskinäis ä uo o aiku us a ennen so i elua, so i elussa ja so i elun jälkeen e ä
epäillyn ekijän ja uh in henkilökoh aisia oimenpi ei ä äki allan uusiu umisen
ehkäisemiseksi. Suh een pää y yä sopimuksissa puoles aan saa e aan uoda esiin
luo amuksen kään öpuoli epäluo amus, joka on äki al aan ja muihin ongelmiin
lii yen aiheu anu osapuol en e on ai epäsel yy ä suh een ja kos a.
Luo amuksen käsi een esille nos aminen juu i pa isuhde äki allan so i e-
lun yh eydessä oi aja ella a koi uksenmukaisena ja luon e ana alin ana, kun
huomioidaan se, mi en keskeinen käsi e luo amus on sekä niin sano un hy än ja
asa-a oisen pa isuh een kuin es o a ii isen oikeuden a ojen kannal a. Res o a-
ii inen oikeus py kii ideaalises i sosiaaliseen ja oiminnalliseen ko jaamiseen. Sil i
au amis yön näkökulmas a u allinen ja luo amukseen pe us u a pa isuhde ei
yleensä ko jaannu osapuol en keskinäisen kommunikaa ion a assa ilman ekijän
henkilökoh ais a yösken elyä a sinaisen äki al aongelman pois amiseksi (Hy-
ä inen & Hau amäki 2013). Väki al a kokemuksena sä kee jo ain hy in keskeis ä
nimenomaan luo amukseen pe us u assa unnesuh eessa.
Sanojen lisäksi aikenemisella ai ää is ä ällä ja ähä ele ällä puheella oi
ikkoa ja sa u aa äki allan uh ia. Kun ulkopuolinen ke oja jä ää maini sema a
muiden kuin ekijän mielenliiku ukse , apah umien haa oi a uus muiden osal a
jää unnus ama a (Ronkainen & Nä e 2008, 12–16). Vailla yh eises i ke o ua ja
jae ua odellisuu a uh i jää i alliseksi omas a kokemukses aan. Uh ille äki allas a
oipumisen ja sel iy ymisen kannal a on ä keää, e ä koe u odellisuus äki allas a
on yhdenmukainen ke o un odellisuuden kanssa. Sen myö ä ulee mahdolliseksi
käsi ellä, jäsen ää ja ymmä ää omaa kokemus aan.
Sopimuksissa käsi ellään eks uaalisen mekaanisen kaa an a ulla enemmän so i-
el a aa apaus a kuin äki allan osapuolia, ihmisiä i seään. Niukkojen, neu aaliu -
a a oi ele ien ja passii ia ilmaise ien sanamuo oilujen ja eks uaalis en alin ojen
kau a uh i esineellis y ä ja äki al a eknis yy. Väki allan eknis yessä sen me -
ki ykses ä on aikea kiis ellä. Sopimus en maininna koske a uh ille aiheu unei-
den aineellis en ahinkojen ohella ähäisiä ja lie iä yysisiä ammoja. Ku auksissa
uh iin esime kiksi saa aa ulla ni hauma ai mus elma, uh in ei ke o a kä sineen,
haa oi uneen ai ammau uneen. Uh iin e äaseella eh yjä haa oja ai iil oja
saa e aan nimi ää myös naa muiksi. Te äase a koske ien mainin ojen yh eydessä
uh in kokemukseen lii yen on sopimuksiin saa e u ki ja a, e ei uh i kokenu a-
pah uma ilan eessa uhkaa ai pelänny . Uh in kokema pelko lii yy menneeseen ja
ke aluon eiseen äki allan ekoon, joka myöhemmin pois e aan so i elulla. Mi ä
näky ämpiä uumiin ammoja ai uhjei a epäil y ekijä on uh ille ikoksella aiheu -
anu ai mikäli ekoon on lii yny e äaseen käy ö ai sillä uhkaaminen, si ä yksi-
131
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
yiskoh aisemmin ja monisanaisemmin on sopimusku auksiin ki ja u molempien
osapuol en näkemykse apah umis a ja ajankohdan olosuh eis a.
Mikäli uh in un ei a sopimuksissa si u aan, ne esi e ään suh eessa äki allan e-
kijään, jolloin maininna koske a pääosin si ä, e ä uh i kokee helpo us a so i elun
myö ä ja an aa an eeksi epäillylle ekijälle. Sopimuksissa saa e aan e ikseen maini a
myös se, e ei uh i nyky ilan eessa pelkää epäil yä ekijää ai hän ei halua jou ua ä ä
ule aisuudessa pelkäämään. Vielä e illis apaamis en ku auksissa uh ien un ei a ja
un emuksia saa e aan oisinaan lyhyes i käsi ellä. Ainoas aan yhdessä aineis oni
apauksessa, jossa so i elu ei käynnis yny , maini aan uh in epäil yä ekijää koh-
aan kokema pelko pe us eena. Mahdollinen puolus a a a gumen i ässä koh aa
oisi edo a siihen, e ä so i elus a ka siu u a pois ne apaukse , joissa uh i pelkää
äki allan ekijää ja kokee painos us a. Pa isuhde äki allan dynamiikka kui enkin
kä kee sisäänsä pelon kokemuksen ja ekijän suojelun seu auksil a, eikä minkään
apauksen suh een oida a muudella ie ää, mikä on o uus uh in epäil yä ekijää
koh aan un emas a pelos a.27
Toisaal a epäillyn ekijän ekijyys e äänny e ään äki allas a. Sopimusku auksissa
pahoinpi elyn ai lie än pahoinpi elyn ikosnimikkeen äy ä ä yysinen äki al a
saa e aan sanallis aa önimiseksi, uuppimiseksi, hui aisuksi, läpsäisyksi, käden o a-
miseksi poskeen, kiinnipi ämiseksi, liikkumisen es ämiseksi, oimankäy öksi, ilan een
auhoi amiseksi ai muuksi yksi äiseksi eoksi, joka implikoi ei- yysis ä äki al aa,
pe soona on a passii isuu a, sa unnaisuu a, aha omuu a, ahinkoa, ää i-
nymmä ys ä ja jopa i sepuolus us a. So i elukon eks issa pahoinpi ely saa e aan
seli ää mal in mene ämiseksi, kunnianloukkaus nimi elyksi ja haukkumiseksi ja
lai on uhkaus asia omiksi yh eydeno oiksi ai asia omaksi käy äy ymiseksi sekä
maininnoiksi epäillyn ekijän hallussa ai lähe y illä ole as a e äasees a äki allan-
ekoon lii yen. Käsi ysy on sana, jo a käy e ään ah is amaan ku aus a äki allan
molemminpuolisuudes a, ii ely ikään kuin äis ämä ä ajau uu ja e enee yysiseksi,
jolloin pahoinpi ely ikoksella ei ole enää a sinais a ekijää. Ilmaisua käy e ään sa-
malla a alla ja samassa me ki yksessä sekä silloin kun oinen osapuoli on uh i ja
oinen epäil y ekijä e ä silloin kun molemma osapuole o a uh eja ja epäil yjä
ekijöi ä. Ki joi amalla ku aus a e äänny ä äs i, eks i oi ulla helpos i ulki uksi
ekijä ömäksi kokonaisuudeksi, e äänlaiseksi absoluu iseksi eks iksi, jolloin sen
o uudellisuu a ai ulkinnallisuu a on aikeaa a ioida (Ricoeu 2000, 61).
Epäillyn ekijän ja uh in un eiden osal a sopimusku auksissa on e oja sen suh-
een, e ä ikoksella aiheu e un ahingon hy i ämis- ja ko aus as uussa ole an
ekijän ka umus, lupaukse ja pahoi elu nos e aan ku auksissa esiin. Osin äs ä
saa aa joh ua se, e ä myös epäillyn ekijän un ei a ikoksen ympä illä käsi ellään
27 Tähän lii yen uh i i se on a ainasemassa ä keiden odis eiden säily ämisessä ja siksi e ilaisen näy-
ön ja odis eiden hankkiminen äki allas a oi olla aikeaa. Näy ön puu uessa sana sanaa as aan - ilan-
ne on äki allan uh in kannal a e i yisen hankala.
132
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
uh ia yksi yiskoh aisemmin. Sopimuksissa nos e aan usein esiin äki allan ekijän
ahdis uksen, masennuksen sekä syyllisyyden un ee . Fyysis ä pa isuhde äki al aa ei
so i eluasiaki joissa esiinny ilman henkis ä äki al aa. Sil i sopimukse ei ä juu i
käsi ele äki allan psyykkisiä aiku uksia uh iin, si ä mi en yysinen ja psyykkinen
äki al a o a aiku anee uh in mielen e ey een ai henkiseen hy in oin iin.
Uh in nega ii isia un ei a ei juu i käsi ellä, puhuma akaan mahdollisis a auma-
kokemuksis a, aikka pa isuhde äki allan iede ään jä ä än uh iinsa pi käaikaise
jälje ja e ilaise psyykkise au io ja amma o a enemmän kuin odennäköisiä.
Mahdollis en psyykkis en aiku us en käsi ely sopimuksissa ulisi huomioida, sillä
uh in kokeman henkisen äki allan jä jes elmällisellä ki jaamisella oi edesau aa
syy-yh eyden odis amis a aiheu uneisiin psyykkisiin au ioihin, esime kiksi mie-
len e eyden häi iöihin nähden. Tällöin henkisen äki allan innas us esime kiksi
pahoinpi elyn ikosnimikkeeseen mahdollis uu.
Mää i ely al a asuu kielessä ja se paikallis uu ulkin a apoihin. (Husso 2003). So-
i elujä jes elmän, ku en muidenkin ins i uu ioiden, al a on sen kyky pi ää yllä ja
synny ää me ki yksiä kan a aa p agmaa is a kiel ä. So i elumene elyn oi sanoa
edus a an i ualis is a ja pe o ma ii is a jä jes elmän ylläpi ämis ä, joka pe us uu
siihen, e ä se ensin sys emaa ises i luo ku aa pa isuhde äki allas a ii elynä ja sen
jälkeen edelly ää so i elussa apah u aa so in oa. Ensin anne aan ii elyn apah ua,
si en anne aan so i elun apah ua. Kun äki al a ikokses a so i aan ins i u ionaa-
lisen mene elyn kau a, sillä on äis ämä ä aiku uksia uh in ja äki allan ekijän
oimijuu een. Uh in pää ös al a ekijän angais a aksi saa amisen suh een kas aa
eos a, joka mene elyssä me ki yksellis yy ilapäisenä ii elynä. So i elup osessissa
sekä uh in e ä epäillyn ekijän oimijuudel a hä iää kä ki ja äki al a ikos muu uu
yh eiseksi hy äksy ä ää käy ös ä koske aksi ongelma a inaksi.
Yh eisessä so i elukeskus elussa oi olla kyse ilannekoh aisen mo aalisen jä jes-
yksen aken amises a Lau en Thé eno ’n eo e isoinnin apaan. Thé eno ’n aja -
elussa ihmis en oimin a ja asema oisiinsa nähden muu u a ilan een ja kulloi-
senkin oiminnan k i ee ien mukaan (Thé eno 2007, 410). Ta kas elun keskiöön
nouse a ällöin oiminnan k iisiy ymisen he ke , jolloin oimijoiden on suh eu e -
a a oimin aansa uu een ilan eeseen kogni ii is en kykyjensä a assa. Nämä he ke
a aa a mahdollisuuden a kas ella ”no maalin” oiminnan pe us ei a. (Bol anski &
Thé eno Lau en 1991.) Aja elen, e ä so i eluneu o elussa äki allan osapuole
o a ilan eessa, jossa heidän on nimenomaises i suh eu e a a oimin aansa uudel-
la a alla äki allan ullessa julkiseksi i allisen ahon pii issä. So i elussa ei näin
ehkä ensisijaises i ole kyse niinkään sii ä, onko so i elulle ja so innolle edelly yksiä,
joi a so i eluneu o eluissa (osapuol en e illis- sekä yh eis apaamisissa) ikään kuin
sel i e äisiin. Kyse oi olla pikemmin sii ä, e ä so i elu apaamis en kon eks issa,
ie yssä apaamisajassa ja -paikassa sekä so i elija e ä osapuole i se aken a a
in ui ii is a ymmä ys ä, jossa uh i, epäil y ekijä ja so i elija lähes y ä oisiaan
luo amuksen kon eks issa, e äänlaisessa yh eisessä ahdossa. So i elussa me ki yk-

133
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
senan oja ehdään sidoksissa so i elukon eks iin, sen oimin a- ja aja elu apoihin
sekä sidoksissa osapuol en äliseen suh eeseen, ja myös yleisemmin kul uu iseen
käsi ykseen pe hees ä. So in o on ie yllä apaa ole us ja odo us, koska pa isuh een,
äki allan ja so i elu ilan een koko kon eks i on kahden älisen suh een läpäisemä.
Thé eno (2011) nos aa esiin yh eiselämää aken a an kieliopin, joka aken uu
kahden oisiaan seu aa an ope aa ion, kommunikoimisen ja so i elun a ulla. So i -
elun a oi eena on muodos aa yh eisyys so i elemalla e ilaise ja e imielise ääne
yhdeksi kokonaisuudeksi. Thé eno o eaa, e ä so i elun mahdollis amiseksi on
oimin aympä is öä muoka a a si en, e ä ulee ie oiseksi ois en alin amahdolli-
suuksis a (eli äy yy un ea panokse ) sekä ilmaisee oma mielipi eensä häpeilemä ä
(eli on p oak ii inen, puu uu apah umiin, ekee sii on ja o aa ilaa). Va sinainen
so i elu apah uu neu o elemalla e ilais en mielipi eiksi ja a oi eiksi pue ujen
hy ien älillä, mu a kaikilla in essi yhmillä ei kui enkaan ole samanlais a mahdol-
lisuu a saada ään änsä kuulu iin. (Thé eno 2011, 9-10, 13.)
So i elu ilanne hyödyn ää luo amus a mo aalisella a alla a elu a as i
ole aessaan, e ä äki allan haa oi amalla uh illa on esu sseja oimia i seään ja
asiaansa käsi ele ässä ju ussa. Uh i- ekijä –ka ego iapa in sijaan so i elu ilan eessa
he ä e ään henkiin ka ego iapa i sopijaosapuoli-sopijaosapuoli, jolloin al asuhde
heidän älil ään ka oaa. Tasa e aisiksi sopijaosapuoliksi mää i yneiden odo e aan
ule an ois a osapuol a as aan, hake an ak ii ises i yh eisymmä ys ä ja suos u an
lopul a so innon solmimiseen. Väki allan osapuole sekä so i elija aken a a
älilleen ”sil aa” ai jae ua ymmä ys ä yksilöllisis ä kokemuksis a, oi eis a ja nä-
kemyksis ään yh eisen ins i u ionaalisessa kielessä apah u an me ki yksenannon
a ulla. Ke o ulle hae u me ki yksenan o näy äy yy so innollisena yh eis yönä.
Sosiaalinen odellisuus aiku aa ihmisen minäkäsi ykseen, jo en on luonnollis a,
e ä osapuole halua a näy äy yä myön eisessä alossa omissa ja ois en kanssa-
keskus elijoiden silmissä ällaisessa ins i u ionaalisessa koh aamisessa. Sosiaalisessa
uo o aiku uksessa minuuden me ki ys ko os uu silloin, kun siihen lii yy ah as i
nega ii isia, leimaa ia mieliku ia. Sopimukses a oi muodos ua äki allan osa-
puolille e äänlainen onnis umisen mi a i, jonka solmima a jä äminen me ki see
nega ii is en me ki ys en ah is umis a asianosais en iden i ee issä. Väki al akoke-
mukses a e äänny ä ää ja äki alla omaan ule aisuu een suun aa aa yh eis yö ä
asianosais en älillä oi olla lopul a aikea jäsen ää so i elu ilan eessa muuna kuin
sopimuksen solmimisena.
Vanhoillisles adiolaisen uskonyh eisön pe he ii ojen so i elua u kineen Johan-
na Hu igin mukaan so i elujä jes elmä äli ää osapuol en yh eiseen keskus eluun
sen ins i u ionaalis a ” o uu a” sekä näkemyksiä, joi a so i elujä jes elmä i sessään
edus aa. Ymmä ä ä ja sopeu u a oimija ka soo aken eellis en, ee is en ai mo aa-
lis en ongelmien ohi ja ulki see epäkohda sa uman a aisuuden ai inhimillisen
heikkouden kau a. Näin yh eisön mo aalisidos enyy ja as uuno amisen näkökul-
ma ohi uu. (Hu ig 2013b, 128, 129.)
134
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Väki allan ois u uuden huomioiminen sopimuksissa
So i elulain läh ökoh ana on, e ä ois u an äki allan so i eluun so el u uu a
ulee ha ki a e i yisen huolellises i. So i elu oimis o oimii po in a ijana so el-
u uusa ioinnin ekijänä. So i el a a apaus käy läpi kaksi so el u uusha kin aa;
ensin i anomainen ha ki see, jonka jälkeen so i elu oimis o ha ki see omal a
osal aan. Ensimmäisenä i anomaisaloi een eke ä poliisi ai syy äjä käy ää i an-
omaisen amma illis a ha kin a al aa siinä, oiko ju un ohja a so i el a aksi ja esi ää
so i elua ju un osapuolille. Sen jälkeen so i elu oimis ossa ensin so i eluohjaaja
ja si en apaaeh oise so i elija käy ä ä ha kin aansa a ioiden, oiko kyseis ä
apaus a so i ella ” ikoksen laa u ja eko apa, ikokses a epäillyn ja uh in keskinäi-
nen suhde sekä muu ikokseen lii y ä seika kokonaisuu ena” huomioiden. (So-
i elulaki 1015/2005, 3§; Ala-Ku ikka & Elonheimo 2015, 40-41.)
Ala-Ku ikka ja Elonheimo (2015) innas a a kin allankäy össään so i elu-
mene elyn ja i anomais en ha kin a allan oisiinsa. So i elup osessissa usea
i allise aho käy ä ä subjek ii is a ha kin a al aansa eli a ioi a , ulki se a ,
mää i ä ä ja suh eu a a ikokseen lii yen pa isuh een ilan ei a ja odellisuu a,
nojaa a ennen kaikkea käsi yksiin, asen eisiin ja a oihinsa ju un so el u uu a
a ioidessaan. Tällöin jokaisen ahon e illinen ja kaikkien ahojen yh einen ulkin-
nan a a apauksen so el u uu a koskien on suu i. So i elulain k i ee i apauksen
so el u uusa ioin iin o a hy in yleise , jo en laki sallii poliisin, syy äjän, so i e-
lu oimis ojen ja apaaeh ois en so i elijoiden me ki ä än allankäy ön k i ee ien
a ioinnissa. (Ala-Ku ikka & Elonheimo 2015.)
E enkin apaaeh oisia so i elijoi a koskien on huomioi a a, e ä he ei ä ole
asian un ijoi a ai amma ilaisia äki al a yön suh een. Si en uh in alis amisen,
painos uksen, manipuloinnin, oima a ojen ai so i eluhalukkuuden ai ouden
unnis aminen ja unnus aminen on jo eo iassa haas a aa. So i elijoi a ei oi näh-
dä myöskään puoluee omina kolmansina osapuolina, sillä he eke ä monia so i -
elukelpoisuu a koske ia mää i elyjä, ulkin oja ja pää öksiä muun muassa sii ä,
millä k i ee eillä ju u e enee e illis apaamisis a yh eis apaamiseen ai keskey yy
so i elup osessissa. Vapaaeh oise so i elija joh a a keskus elua yh eis apaami-
sessa ja si en mahdollis a a so i elua sen suh een, minkä so i elukeskus eluissa
ka so aan ole an asiaankuulu aa ja minkä oisa ois a. Heidän ymmä yksensä
suoda amana akenne aan ja ku as i me ki yksiä äki al a ikos a edel ä ien ja sen
jälkeis en ilan eiden, apah umien, ekojen sekä osapuol en oimijuuden suh een.
Vapaaeh oise so i elija eke ä ak ii isia alin oja sen suh een, ke ä kuullaan ja
missä mää in sekä minkälaisia a kaisuja, oimin a apoja ja pe us eluja muu oksen
edelly yksiksi ja mahdollis ajiksi nos e aan esiin. Kaikki nämä alinna ja sano-
un uudelleenmuo oilu äis ämä ä suun aa a so i elua. Lisäksi on sel ää, e ä
ulkin aan ja pää öksiin aiku a a so i elijoiden oma aja usmalli , maailman-
ku a , ihmiskäsi ykse , elämänka somus ja a o , sekä yleisemmin koko ko jaa an
135
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
oikeuden heijas ama a o . Dingwall ja G ea ba ch huomioi a jo 1990-lu un
Englannissa ekemässään u kimuksessa, e ä asianosais en oma pää öksen eko ja
oman no mijä jes elmän käy ö ei ä äl ämä ä o eudu so i elup osessissa, aan
so i elijan näkemykse oikeas a a kaisus a aiku a a loppu ulokseen (Dingwall
& G ea ba ch 1991, 293-297). Suh eessa subjek ii iseen ha kin aan ja a ioon,
o a olemassaole a iski esime kiksi äki allan ois u uuden ja so i elun apaa-
eh oisuuden suh een osia ja suu ia.
A: So el u uus on hy in apauskoh ais a ja so i eluedelly ykse pi ää sel i ää odella
hy in, e ä asia oidaan o aa so i el a aksi ja on ihan hy ä, e ä asiakkaa on aika a oi-
mia ja ehellisiä kun heidän kanssaan keskus elee ja ke oo, e ä edelly yksiä sel i e ään
ja ke on p osessis a, e ä edelly yksiä a kkaillaan ja so i elija kysy ä samoja asioi a
mi ä minä. Asiakkaal a me kysy ään ai ainakin minä kysyn aina, e ä onko eillä aika-
semmin ollu ämmös ä yysis ä äki al aa.
V: Sen näkee ju us a ja senhän a mis aa jo läh ökoh aises i so i elunohjaaja, onko
siinä si ä ois u uu a ai uleeko niissä alkusel i yskeskus eluissa ilmi, oki oihan ulla
p osessin aikana ilmi jo akin muu akin.
H: Mi en amma ihenkilös ö sekä apaaeh oise so i elija saa a a muuden sii ä, e ä
so i elu on uh ille äysin apaaeh ois a?
A: Ei oikeas aan oi muu en saada sel ille kuin kysymällä ja näissä kinkkisimmissä
ju uissa, missä on e illis apaamise jä jes e y ja yh eisneu o elu, niin on joudu u p o-
sessia piden ämään asianomis ajan ilan een uoksi, jos esime kiksi asumisjä jes ely
on ei sen e ällä, e ä asu aan ielä yhdessä ja ollaan hakemassa asun oa ai oinen on
muu amassa pois. Niissä pi ää olla aika hieno a ainen ja kuulos ella, e ei hankaloi a
asianomis ajan elämää.
Käy ännössä luo e a aa ie oa pa isuh een äki al ahis o ias a on aikea saada,
sillä sel i äminen edelly äisi so i elun osapuol en älisen dialogin aikaansaamis a
(Sambou & Tu unen 2012, 7-9; Umb ei 2001). Tun eis a, ku en pelos a keskus ele-
minen äki al aan lii yen on so i elussa yleensä ähäis ä. Lisäksi lähisuhde äki al-
lan uh eille yypillises i un ei a on aikea ku a a, sillä uh in s a egia on usein juu i
un eiden u u aminen, jo a hän kes äisi äki al aa. Vihan un eiden kiel äminen
on puoles aan oinu edelleen pahen aa äki allalle al is umis a, sillä kiel äminen
aiheu aa puolus usky y ömyy ä. (Väänänen 2011, 115-116.)
On syy ä kysyä, mi en uh in oma ah o so i eluun oidaan ka oi aa aidos i ja
sensi ii ises i niin, e ei uh ille ole aa aa epäillys ä ekijäs ä, jos hän sii ä kiel äy yy?
Mi en uh in oma subjek ii inen kokemus oidaan a muudella so i elu ilan eissa
e o aa äki allan ekijän kokemukses a? On aikea a ioida, oiko so i elu olla
136
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
uh in edun mukais a ja mi en so i elun me ki ys a au uu uh ille, jonka asema ai
alis eisuus nykyisessä ai en isessä pa isuh eessa ei ole i anomais en iedossa. Uh ille
ymmä ys so i elussa eh ä ien a kaisujen me ki ykses ä asiansa ja oikeus u ansa
kannal a ei a koi a äl ämä ä samaa kuin mi ä se lainsää äjälle a koi aa. Uh in
suos umuksen aidon apaaeh oisuuden suh een ei oida ie ää, millaisia muo oja
esime kiksi uhkaamisella ja painos amisella oi olla. Tekijän as us aminen oi uh-
ille a koi aa en is ä aka ampia seu auksia (Kainulainen 2017).
So i elun edelly yksiä sel i e ään asianomis ajal a kuulus elu ilan eessa ie-
dus el uun ie oon pohjaa ien asiaki jojen ohella äki allan osapuol en kanssa
käy ä issä puhelinkeskus eluissa sekä myöhemmin e illis- ja yh eis apaamisissa.
Esi u kin ama e iaalin ohella so i elun amma ihenkilön apaus- ja ilannekoh-
ainen a io, sekä e enkin osapuol en suos umus o a a ainasemassa so i elun
aloi amisessa. Moninais en a ioin i aiheiden pe us eella oisi aja ella, e ä apa-
ukse , joissa so i elu jä jes e ään, alikoidaan a kas i ja edelly ykse a ioidaan
huolellises i. Kui enkaan sys emaa isia yö älinei ä äki allan iskina ioin iin
ei ole ka a as i käy össä sen pa emmin so i eluun ohjaa illa i anomaisilla kuin
so i elu oimis oillakaan (Sambou & Uo ila 2010; Lähisuhde äki al a ikos en
so i elu...2019, 1, 16, 30-31). Aineis oni sopimusku auksissa uodaan ilmi, e ä
äki allan osapuole o a saa anee kokea elämänsä k iisiy yneeksi jo ennen ä-
ki al a ikos a. Ku auksissa on jonkin e an suo ia mainin oja yysisen äki allan
ois u uudes a, mu a epäsuo as i ne ii aa a pi käaikais en ja monien elämän
e i osa-alueiden ongelmien sekä yysisen äki allan läsnäoloon. Samansuun aiseen
ulokseen on pää yny huol o ii ojen oikeudenkäyn iasiaki joja u kinu Teija
Hau anen (2010). Hänen mukaan äki allan painoa o ka oaa epäsuo as i si en,
e ä sen olemassaolo ei ole lue a issa suo aan eks is ä aan äki al a hä iää ois en
pe heongelmien joukkoon (ks. Hau anen 2010, 192; myös Keskinen 2005, 231).
Aineis oni äki allan osapuole ilmaise a sopimuksissa pai si aikeensa niin ennen
kaikkea halunsa, a peensa ja almiu ensa o aa apua as aan. Sil i yhä änäkin päi-
änä asianosais en ohjaamisessa a peen mukaisiin ukipal eluihin on me ki ä iä
puu ei a poliisissa ja so i elu oimis oissa (Lähisuhde äki al a ikos en so i e-
lu...2019, 1). Aineis os ani käy ilmi, e ä jo poliisin esi u kinnan aikana on oinu
ulla esiin, e ä on olemassa aiempi pa isuh een äki al ahis o ia, jos a ei ole eh y
ilmoi us a poliisille, eikä si ä si en myöskään ole pide y es eenä so i elulle (Sam-
bou & Uo ila 2010, 170). THL:n Lähisuhde äki al a ikos en so i elu -sel i yk-
sen (2019) mukaan so i elun edelly ys en a ioimisessa so i eluun ohjaa a aho
ja so i elu oimis o koke a ois u an äki allan mää i elmän aikeaksi. Samas a
sel i ykses ä käy ilmi, e ä aiemman osapuol en älisen äki allan ei yleensä ka so a
ole an es eenä so i elulle, mikäli sen ei unnis e a äy ä än pa isuhde e o in
unnuspii ei ä, eikä äki al a ole aikaisemmin ullu poliisin ai so i elu oimis-
on ie oon. (Lähisuhde äki al a ikos en so i elu...2019, 1, 31.)
143
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
A: Ju uis a saa aa mones i paljas ua e illis apaamisissa ja ielä siellä yh eisissä neu o -
eluissa, e ä oi olla si ä sellais a allankäy öäkin ja uh i ähän niinku aja elee, e ä ei
hän halua sille oiselle äs ä mi ään ikos ekis e iä, näinhän he yleensä sano a , e ä he
on sopinee jo ko ona ja halua a saada pää ökseen sen ju un.
So i eluun suos u a uh i un ee as uu a pai si koh aamas aan äki allas a, niin
myös ekijäs ä ja hänen ule aisuudes aan. Usein uh in so i elumo ii ina oi olla
lähinnä äki allan ekijän e u eikä niinkään hänen oma e unsa. Yleensä äki allas a
huolima a suhde on ai on ollu me ki yksellinen uh ille ja unnesuhde ekijään
saa aa ja kua silloinkin, kun pa isuhde on jo pää yny . On ongelmallis a, jos so-
i elujä jes elmä hy äksyy pa isuhde äki allan dynamiikkaan sisäl y än aja uksen
sii ä, e ei uh i i se ja hänen e unsa ole e usijalla, aan uh in ulee huomioida ennen
kaikkea ikos ekoon ja so in oon, suh eeseen ja jopa epäillyn ekijän hy in oin iin
lii y ä syy . Mi en so i elumene ely oi u a a uh in aseman ja oikeude , jos
myös uh i i se aja elee so i elumene elyyn suos uessaan lähinnä äki allan ekijää
ja hänen e uaan? Onko so i elujä jes elmä senkal ainen sulje u sys eemi, jonka
suojissa ää inkäy öksiä siede ään ai ne jopa oikeu e aan?
So i elumene ely näy äy yy uh in oikeu ena, kun si ä ak ii ises i a jo aan
lähisuhde äki al a apaus en yh eydessä a ionaalisena ja uh in e ua ko os a ana
a kaisuna asiaan. Analyysini pe us eella oi sanoa, e ä so i elu nime ään uh in
oikeudeksi e enkin silloin, kun uh in ja epäillyn ekijän pa isuhde ja kuu so i e-
luhe kellä. So i elupe iaa eissa pa isuhde äki allan uh i ase uu neu o eluun
kykene äksi ideaaliuh iksi ai ah aksi oimijaksi, joka puolus aa oikeuksiaan, mu -
a samalla so i elumene ely ajaa uh iksi nime yn oimin a ilaa. Aineis oni pe us-
eella so i elussa ei käy ännössä ole kyse pa isuhde äki allan uh in oikeudes a ja
mahdollisuudes a saada a sinais a hy i ys ä asiassaan ai ulla kuulluksi a peidensa
osal a. Myös Honka ukian u kimuksessa (2015) so i elun läpikäyneiden uh ien
haas a elus a käy ilmi, e ä yh eisessä so i eluneu o elussa keskus el iin eni en
ikokses a ja uh in ahallises a hy i ämises ä, kun aas ikoksen seu auksis a uh ille
keskus el iin ha emmin (Honka ukia 2015a, 79). On luonnollis a, e ä pa isuhde-
äki allan uh i poh ii omaa käy ös ään, jolloin hänellä on a e sel i ää nykyisen
ai en isen suh eensa ongelmakoh ia. Su i Ronkaisen (1999) mukaan kyse on e-
lek oi as a oimijuudes a, kun mieleen painunee he ke koe uina ja muis e uina
mahdollis a a minää a ioi an oimijuuden (Ronkainen 1999, 215-216). So i e-
lussa ongelman ydin on se, e ä jä jes elmä ekee keskinäiseen uo o aiku ukseen
edo en mahdolliseksi pa isuhde äki allan dynamiikassa as uuseen, häpeään ja
syyllisyy een keskeises i sisäl y ien ase elmien pysy yyden ja uusin amisen.
On aa a, e ä so i elu ilan eessa ois u as a uh iu umises a saa aa ulla ikään
kuin e een i sekkyyden as akoh a i allisen jä jes elmän pui eissa, sillä so i e-
lussa uh i lai e aan asemaan, jossa hän oimii epäi sekkääs i edis äessään suos umuk-
sellaan hy äksi ja oi o a aksi mää i el yä asiaa eli ikosasian a kaisua ja sopimuk-

144
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
sen syn ymis ä. Epäi sekäs uh i on hy ä uh i ennen kaikkea sopimukseen äh ää än
jä jes elmän näkökulmas a. Uh in kokemaa kä simys ä ei saa ähä ellä, eikä uh in
as uulle ja suos umuksen a aan ule ase aa ikosasian a kaisemis a sopimuksella.
Rikoslain pykälä , jo ka ajau u a as aamaan ie ynlaisia ekoja, o a kiis ämä ö-
miä u a essaan yksilön koskema omuu a, mu a so i elussa ämän koskema o-
muuden u aamises a luo u aan yksi yisoikeudellisen sopimuksen kus annuksella.
Pa isuhde äki allan so i eluneu o elu ei oi olla aidos i a kaisukeskeinen niin
kauan kuin epäil y ekijä ja uh i saa e aan yh eiseen keskus eluun ja uh in huomi-
oiminen on alis eis a ikoksen ekijän huomioimiselle ja ongelma o a alis eisia
sopimuksen solmimiselle. Uh in ulee saada oikeu us omille henkilökoh aisille
un eilleen ja kokemuksilleen ja ulla kuulluksi ennen kaikkea yksilönä, jolloin myös
henkilökoh ainen oimaan uminen ja ehey ä ä i se un emus kas a a . Pa isuh-
de äki allan so i elu ei ole äki al a yö ä, aan mene elyn oi sanoa edus a an
äliaikais a äliin uloa, joka ei kui enkaan puu u a sinaisiin ongelmiin. Asiakas-
läh öisyyden myös so i elumene elyn pii issä ulee a koi aa si ä, e ä oimi aan
oikeas i asiakkaiden eikä jä jes elmän ehdoilla.
A: On mahdollisuus nii en ihmis en kanssa keskus ella ja an aa pal eluohjaus a, koska
aika useas i a sinkin ikoksen uh i on ai an yksin ja hänellä on miljoona kysymys ä ja
ko ei i ekkään osaa as a a kaikkeen, e ä mi en ikosp osessi a kalleen o aen menee
ja mi ä kä äjillä apah uu. Ja ie enkin henkinen puoli, ei pelkäs ään konk ee inen
p osessipuoli, mones i ne ihmise on jo enkin kauhean asiallisen jä ke iä ja aja ele a
kauhean loogises i asiois a, mu a kui enkin kuulee sen, e ä unnepuoli on jääny ko-
konaan pois, e ä sii ä ois hy ä puhua.
So i elu ikosoikeudellisen ja sosiaalisen älissä:
äki allan uh in oikeus u as a
So i elusopimuksissa äki al a ikoksen a sinaisina syinä esi e ään joko osapuol-
en keskinäisiin suh eisiin, heidän sisäisiin ominaisuuksiin ai heidän ulkopuolisiin
olosuh eisiin lii y iä ekijöi ä. Väki allan käy ö i sessään ei sopimuksissa oikeas-
aan koskaan ole sopimisen koh eena, aikka äki al a ikos on pe us e so i elu-
mene elyn aloi amiselle. So i elumene elyssä äki al a ikos ei ule käsi ellyksi
ikoksena, äki al a ei mää i y ikoksena aan seu auksena osapuol en yh eises ä ja/
ai pääasiassa oisen osapuolen yksi yises ä ongelmas a.
Rikos- ja ii a-asioiden laajaa ohjau umis a so i el a aksi puolle aan sillä, e ä so-
i elulla saa u e aan kus annussääs öjä kaikissa oikeusp osessin aiheissa. So i elu
sääs ää niin esi u kin a i anomais en, syy äjien kuin uomiois uin en esu sseja.
(HE 329/2014.) Vuonna 2017 yhden ikos- ai ii a-asian käsi ely so i elussa
maksoi yh eiskunnalle keskimää in 450 eu oa (Rikos- ja ii a-asioiden so i elu
145
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
2017). Mikäli mi a ina käy e ään aloudellisia näkökoh ia, kus annussääs ösyi ä, ja
pa isuhde äki allan so i elu nähdään yh eiskunnalle aloudellises i oikeuskäsi e-
lyä hyödyllisempänä apana a koa ikoksia, o a kysymykse juu i äki allan uh in
oikeus u as a sekä osapuol en ja koa us a enemmän kuin ele an eja.
Suomessa lähisuhde äki allan uosi ainen so i eluun ohjau u uus on niin laajaa
ja unsas a, e ä oidaan kysyä, missä mää in so i elu näissä apauksissa on aidos i
apaaeh oinen mene ely? Si ä a jo aan, suosi ellaan, siihen ak ii ises i ohja aan ja
suos u ellaan, sopimuksen ekemis ä kannus e aan, ue aan ja a oi ellaan kiin eänä
seu aamusjä jes elmän osana. Onko hy äksy ä ää, e ä so i elumene elyn oikeu-
us a pe us ellaan menemällä uh in selän aakse ja sano aan, e ä uh i saa apaas i
ali a haluaako hän so i ella asiassaan? Ja mikä ä kein ä, onko se apaas i ali se-
mis a, jos i allisjä jes elmän pui eissa akiin unu a ja sys emaa is a aih oeh oa
so i elumene elylle ei ole, eikä sellais a edes a oi ella pal elujä jes elmän pii iin
ohjauksessa? Onko nykyisessä pa isuhde äki allan so i elumene elyssä enemmän
kyse pako a as a alinnas a kuin apaas i ali a as a aih oehdos a?
A: Minä py in pää öksissä siihen, e ä jos asianomis aja sanoo, e ä hän ei halua so i elua,
sanon e ä okei ja muo oilen sen pää öksen sillä a alla, e ä siinä ei lue e ä asianomis aja
pe uu ai kiel äy yy so i elus a, aan e ä se py i ään muo oilemaan jollakin muulla a-
oin, esime kiksi e ä esi u kin ama e iaalin pe us eella asia ei so ellu ja siinä on ie enkin
maini u ämä laki ja laki aliokunnan mie in ö, mi ä siinä sano aan, aina se ei ie enkään
ole mahdollis a, mu a kyllä py i ään se apaaeh oisuus ja si ä ko os e aan meillä molem-
mille osapuolille. Tie enkin joskus joku saa aa sanoa, e ä eipä ässä ole aih oeh oja,
mu a oki me ehdään sel äksi, e ei ikosp osessi äl ämä ä pää y siihen, e ä aikka
he kä is äällä keskinäisen so innon ekemässä, niin ei me oida sanoa, e eikö asia e enis.
E enkin uh in kiel äydy yä, ulee he i ehdä se joh opää ös, e ä apaus ei so ellu
so i el a aksi. Seu aa as a so i eluohjaajan ekemäs ä ku aukses a pii yy esiin uh-
in aseman ja mene elyn apaaeh oisuuden älinen jänni eisyys.
Miehen ja naisen äli ny aikea . Tulossa huol ajuusoikeudenkäyn i yh eises ä lapses a.
Osapuole o a e onnee he i apah uman jälkeen. Mies suos uu kui enkin so i eluun,
koska mieluummin käsi elee asiaa äällä kuin kä äjillä. Nainen ke oo miehen syyllis-
yneen useisiin ko i auhan ikkomisiin ilan een jälkeen, poliisien jo keho e ua hän ä
paikal a pois umaan. Nainen ke oo aih aneensa luko ja asuneensa muualla, koska
pelänny mies ä. Nainen ke oo, e ei ole mies ä lyöny ai millään lailla ähän koskenu ,
aan e ä mies on käyny häneen käsiksi usei a ke oja ja a as anu asunnon a aime .
Ke on so i elus a ja sen suh ees a oikeusjä jes elmään. Ke on, e ä äällä a koi us on
käsi ellä pahoinpi elyasioi a ja osapuolille jä jes e ään mahdollisuus sopia asia heidän
näin halu essaan. Ke on, e ei lakimies ä oi mukaan o aa. Puhu aan oisen osapuolen
koh aamises a, joka olisi naisen mukaan hänelle aikeaa. Nainen olisi almis uleman
146
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
so i elu oimis oon sel i ämään asiaa, mu a ois a osapuol a ei halua p osessin aikana
nähdä. Puhu aan ielä so i elus a ja koh aamisen ä keydes ä p osessissa sekä apaaeh-
oisuudes a. Nainen ke oo, e ei kaiken henkisen ja yysisen äki allan jälkeen halua
miehen kanssa saman pöydän ää een. (So i elu apaus 146, so i elu ei käynnis yny /
Lie ä pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
Se, e ä yksilön äy yy ehdä jo akin, a koi aa äl ämä ön ä, pakon sanelemaa
alin aa. Klaus Holzkampin (1983) mukaan aja elun ohjaamiseksi al a aken een
pönki ämisen kannal a a koi uksenmukaise mahdollisuude ase e aan as akkain,
jolloin niiden mukaan oimiminen näy äy yy yksilön kannal a unk ionaalisena
ja samalla mahdollisuuksien yh eiskunnallinen pakkoluon eisuus pei yy. Yksilö
ali se a sen, mi ä a jo u subjek iposi io a aa a ali a aksi (Ronkainen 1999,
51-52). Vallankäy ön pe us ei a on syy ä a ioida pe us eellises i.
Aineis on analyysi an aa syyn kysyä, kumpi on ä keämpi, sopimuksen syn yminen
ai p osessi. So i eluideologian mukaan apah unu ikos on so i elun keskiössä,
mu a käy ännössä apah uu juu i päin as oin. Sopimus eks eissä ikos eko jää ois-
sijaiseksi, sillä epäillyn ekijän ja uh in asema hämä y ä . So i elukon eks issa ä-
ki al a ikos ke o aan muis a ongelmis a joh u aksi ilapäiseksi ii elyksi osapuol en
älillä, ja se pois uu ennen kaikkea pa emman keskinäisen kommunikaa ion a ulla.
Mikäli äki al a ikos ei ule käsi ellyksi ikoksena eikä a sinais a yysis ä äki al aa
ole apah unu aan sa unnaisia ” ii ely ahinkoja”, niin aja uskulus a seu aa, e ä äki-
allan uh eja ja ekijöi ä ei ole olemassa eikä kukaan oikeas aan edes a i se apua. Voi
siis sanoa, e ä so i elun kon lik ikeskeisessä aja usmallissa ei ole olemassa e enkään
äki allan seu auksia, aikka odellisuudessa äki al aan lii yy paljon inhimillis ä
kä simys ä, joka ei millään a oin ähene ai pois u sillä, e ä sen luonne a äheksy-
ään ai ää inymmä e ään i allisjä jes elmän pui eissa. Ohipuhumisella äki al a
ai muu ihmisen koh aama ongelma ei ä ka oa, aan ne sekoi a a ja kuo mi a a
miel ä, jolloin ihminen oi kado a i sel ään. Väki allan puu eellinen jälkiseu an a
so i elussa kau a maan on äs ä osu a esime kki. Mikäli a oi eena olisi aidos i
uh iu umisen seu aus en huomioiminen sekä äki allan ka kaisu ja ennal aehkäisy,
äki allan seu annan käy ännö p io isoi aisiin ko kealle. Sen sijaan so i elun ny-
kykäy ännöissä äki al aisuuden seu an a on olema on a (Honka ukia 2015a, 61;
Honka ukia 2015b; Pikka ainen 2013, 68; Ii a i 2010a; Lähisuhde äki al a ikos en
so i elu...2019,1). Pa isuhde äki allan so i elun ongelmallisia puolia oi mieles äni
ku a a osu as i Sa i Nä een (2000) jäsen ämällä näkymä ön ämisen käsi eellä, jolla
ii a aan iedos amisen äl elyn p osessiin. Teoilla ilmais ua äki al aa kiel äydy ään
näkemäs ä äki al ana, yypillises i uh iu uminen jä e ään unnis ama a ai uh ia
syyllis e ään, sillä näkemyksen mukaan uh illa i sellään olisi ollu odellinen mahdol-
lisuus ali a jou uuko äki allan koh eeksi ai ei. (Nä e 2000.)
So i elussa on kyse i anomais oiminnas a, e äänlaises a es o a ii isen oikeu-
den ” yökalus a” ja sen keskeisen eh ä än suo i ukses a. Tämänkal ainen so i e-
147
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
lun liian ii is suhde ikosoikeusjä jes elmään joh aa siihen, e ei uh in asemaan ja
hy in oin iin kiinni e ä ii ä äs i huomio a. Mikä ällöin on so i elun odellinen
hyö y uh ille? On sel ää, e ä uomiois uimella ei juu i ole mahdollisuuksia au aa
äki allan osapuolia, mu a ämä osiasia ei sil i ee so i elus a pa empaa, saa i oi-
mi aa a kaisua nimenomaan au amisjä jes elmänä, sillä so i elun eh ä ä ei sisällä
a sinais a äki al a yö ä, jois a huoleh i a amma ilaise , ku en sosiaali yön ekijä
ja psykologi .
Pa isuhde äki allan so i elumene elyn ei koskaan pidä ko a a ikosoikeusp o-
sessia ja pois aa angais us a, jo a uh in oikeus u a ei aa annu. Rikosoikeudella,
ankaisemisella ja angais usuhilla on aina älillinen aiku us ihmis en mo aalikäsi-
ys en luomiseen, ah is amiseen ja ylläpi ämiseen. Voi sanoa, e ä ikosoikeus muo-
dos aa luo amuksensuojan kon olloimalla ihmis en sosiaalis a uo o aiku us a.
(Tol anen 2006, 569.)
V: Toi on, e ä lähisuhde äki allan so i elus a ei ule koskaan syy ämä äjä ämispää-
ös ä, aan e ä niis ä syy e ään ja anne aan ainakin sakko angais us, koska äki al a on
apah unu ja se on ää in ja ekijä ansai see angais uksensa. Mä haluaisin, e so i elu
näh äis e illisenä osana, ai sama p osessihan se on, mu a se on yksi haa a, ehdo omas i se
uomio, ei syy ämä äjä ämispää ös ä ja so i elu on oma ju u. Näen ne ä keinä asioina.
A: Asiakkaille sano aan, e ei ikosp osessi äl ämä ä pää y, e ä ää oki oi aiku aa
siihen syy äjän ekemään a kaisuun, mu a ei me oida lu a a, e ä syy ämä äjä ä-
mispää ös ulee. Oon aina sanonu, oli mikä so i elualoi e hy änsä, jos on i allisen
syy een alainen, e ä ielä ei ole kuulunu , e ä nega ii ises i ois aiku anu osapuol en
saa u ama so in o ikosp osessiin, e ä päin as oin se oi aiku aa posi ii ises i. Oon
y i äny näissä lähisuhde äki al aju uissa osapuolille sanoa, e ä ää on eille mahdolli-
suus ulla keskus elemaan apah umas a ja ke on mi ä e illis apaamisissa keskus ellaan
ja so i elija siellä kysy ä , e ä mi en haluaisi ämän asian sopia, mi ä odo a sil ä
yh eisel ä so i eluneu o elul a.
Suomessa pa isuhde äki allan so i elun ha joi amiseen kohdis u a k i iik-
ki koh aa säännönmukaises i pe us elu , joissa ode aan, e ä ankaiseminen on
eho on aih oeh o äki allan ähen ämiseksi. Voi kysyä, onko ässä ilan eessa
aidos i kyse jonkinlaises a as akkainase elus a, aih oeh oina so i elukäsi ely
ai oikeusmene ely? Mieles äni so i elumene elyn ja ikosoikeusjä jes elmän
diko ominen ja a koi uksellinen as akkainase elu ei ole mielekäs ase elma. Se ei
ole edes ele an i kysymys pa i- ja lähisuhde äki allassa, jossa molemma mene e-
ly o a saman kolikon e i puolia. Oikeusmene elyn ja so i elun esime killises ä
pe äkkäisyydes ä nos an esiin al akunnallisen Vaka ien ikos en jälkiso i elu
-pilo ihankkeen (Kon ila 2015), jossa jälkiso i elu apah uu aina uomion saa-
misen jälkeen. Jälkiso i elussa keski y ään ikoksen osapuol en uo o aiku ukseen,
148
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
ei sopimukseen. Uh in a pee ja uh in ukeminen o a mene elyssä ensisijaise ja
osapuol en jälkihoidos a huolehdi aan. (Kon ila 2015.)
Sopimus en mukaan e enkin epäillyis ä ekijöis ä suu ella osalla on jo olemassa
jokin säännöllinen kon ak i pal elujä jes elmään heidän ullessaan ikosasian so-
i eluun. Mikä on ällöin so i elun unk io? Aineis on alossa näy ää sil ä, e ä
so i el a a pa isuhde äki al a on monella ulo u uudella sosiaalinen ongelma, sillä
aineis ossani joko oisen ai molempien osapuol en elämänhallin aan lii y ä hen-
kilökoh aise aikeude o a yleisiä. Väki al a yön amma ilaise o a unnis anee
äki allan yh eyden sen aus alla aiku a iin päihde- ja mielen e eysongelmiin
(esim. Hau amäki 2016). Sopimuksissa on maini u, e ä joko epäil y ekijä, uh i ai
molemma osapuole e ikseen ai yhdessä o a ollee ennen so i elua, sen aikana ai
aiko a ule aisuudessa olla yh eydessä lukuisiin pal elujä jes elmän ahoihin elä-
mänhallin aa koske ien ongelmiensa iimoil a. Maini uja pal elu ahoja on e i äin
unsaas i. Olen ke änny sopimuksis a kaikki nime y aho , ai ahoja, joihin ai-
nakin oisella asianosaisella on jokin sidos, koske a maininna aakkosjä jes yksessä
lue el uina seu aa as i:28
Taulukko 5. Sopimuksiin ki ja u pal elu aho
Sopimuksiin ki ja u pal elu aho
A-klinikka, AA- e ais uki yhmä, akuu i psykia inen klinikka, a ok iisihuol o, Jussi- yö, k iisikeskus,
koulupsykologi, las ensuojelu i anomaise , Lyömä ön Linja, lääkä i, mielen e eys oimis o, neu-
opsykologi, pa i e apia, pe heasiainneu o elukeskus, pe he- ja kas a usneu ola, psykia iakeskus,
psykologi, päihdeklinikka, päihde e apia, Rikosuh ipäi ys ys, yhmäkeskus elu, sosiaali oimi, e apeu i,
yö oima oimis o, ankila, yksilö e apia.
Pa isuhde äki al aa koh aa a naise ja miehe kaikissa sosioekonomisissa yh-
eiskun aluokissa. Voidaan poh ia, onko pa isuhde äki allan so i elumene elyyn
ohjau uminen paino unu huono-osaisiin ja sy jäy ymis aa assa ole iin, heihin,
joilla usei a elämää kuo mi a ia ekijöi ä osuu päällekkäin. Aineis oni ei anna ähän
kysymykseen suo aa as aus a. Kui enkin sosiaalisen osa omuuden huomioiminen
on oleellis a sen uoksi, e ä pal elujä jes elmän on aikea a oi aa juu i odellisia
a un a i sijoi a. Sosiaalis en ongelmien mahdollinen moninaisuus ei a koi a si ä,
28 Suomessa lähisuhde äki allan alueella, jonka pa issa sekä sosiaalipal elu e ä so i elu yösken ele ä , ei
ole ko in ah aa yh eis yö ä (Vesikansa 2012). Edelleen Suomessa so i elun ja uh ipal elujen älinen yh eis-
yö on ollu ja on edelleen ähäis ä paikallises i. Kansallisella asolla so i elulla on edus aja Rikosuh ipäi ys-
ykses ä, mu a ähän saakka ei millään muulla uh ijä jes öllä ei ole ollu edus ajaa so i elun joh o yhmässä.
Paikallis asolla so i elu oimis ojen ja oikeus i anomais en älillä on jonkin e an yh eis yö ä esime kiksi
säännöllis en apaamis en muodossa, joissa so i elun oolis a ja käy ännöis ä käydään keskus elua. (Honka-
ukia 2015a, 61.) Käy ännössä uh ipal elujen ai sosiaali yön edus aja ha oin osallis u a näihin apaami-
siin, aikka so i elun amma ihenkilö o a oi onee yh eis yön sy en ämis ä (Ii a i 2010a, 75-76).

149
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
e ä sy jäy ymis aa assa ole a ihmise o a koh aloonsa uomi uja e i yis apauk-
sia, jo ka o a oisina ohi e a issa ja ma ginalisoi a issa uloksekkaan au amisen
sijaan. Toisaal a so i elun asema sosiaali yönä on linjassa seu aamusha kinnan
kanssa, jossa huomioidaan angais a an ja ahingonko aus el ollisen asema, ky y
ja henkilöön lii y ä ominaisuude , ku en esime kiksi a a omuus, päih eiden-
käy ö ai sosiaalisen suojelun a e (Ii a i 2010b, 61).
E enkin uh in ulee saada poliisil a ie oa ja ohjaus a ensisijaises i ikoksen uh in
ukipal eluihin sekä uh idi ek ii iin (8 a ikla) e ä esi u kin alakiin (805/2011) pe-
us uen. Uh idi ek ii i muu i esi u kin alakia uonna 2016 si en, e ä lain 4 lu un
18 §:n mukaan poliisilla on el ollisuus ilmoi aa uh ille ämän käy e ä issä ole is a
ukipal eluis a, uh in oikeuksis a ja käy e ä issä ole is a keinois a asianomis ajan
suojelemiseksi e ey een ai u allisuu een kohdis u al a uhal a. Halli uksen esi-
yksen (HE 66/2015 p)29 mukaan poliisin on ilmoi e a a uh ille minkälais a ukea
hän oi saada ja kenel ä. Kohdan nojalla ilmoi us el oi e koskee sekä i anomais en
e ä jä jes öjen a joamia pal eluja. Poliisilla on el ollisuus ohja a ikoksen uh i
ukipal eluihin iippuma a sii ä, ohjaako poliisi ikoksen so i eluun.
Poliisi i anomaisen ekemä suo a ja sys emaa inen ohjaus esi u kinnas a pal e-
lujä jes elmän pii iin olisi jo sinällään äki allan osapuolia mo i oi aa ja si ou a aa.
Lisäksi se on jä jes e ä issä koh uullisin esu ssein ja jä jes elyin ympä i maa a.
Väki allan asianosais en on luon e aa ja u allis a ohjau ua pal elujä jes elmän
pii iin, kun aloi een ekijänä on juu i i anomainen ja ikosp osessi o eu uu
pal eluohjaukses a huolima a. Res o a ii isen oikeuden uh in asemaa Suomes-
sa, Alankomaissa sekä I ä allassa a kas elleen u kimuksen (Boli a , Ae sen &
Van aechem 2015) mukaan suu i osa haas a elluis a uh eis a koki jääneensä ilman
a i semaansa pi käaikais a pal elujä jes elmän apua ja ukea.
So i elun amma ihenkilön haas a elus a käy ilmi, e ä e i yises i äki allan uh i-
en a unsaan ia o a pa an anee i anomais ahon konk ee ise oime , ku en hänen
yh eys ie ojensa äli äminen suo aan Rikosuh ipäi ys ykselle. Osapuol en iedo
oidaan äli ää so i elus a uki- ja ja kopal eluihin, jos osapuole si ä halua a ja an-
a a siihen suos umuksensa (Flinck 2013, 96). Oleellis a on se, e ä ja kopal elui a,
joihin äki allan osapuolia oidaan jo esi u kinnas a ohja a, on ylipäänsä a jolla ym-
pä i maan. Yhä pi käaikais a ukea a joa is a pal eluis a on Suomessa huoma a a
puu e. (Ii a i 2010a, 78-86; Honka ukia 2015a, 60-61; Honka ukia 2015b).
29 Halli uksen esi yksellä (66/2015 p) pa anne aan asianomis ajien asemaa ikosoikeudellisessa me-
ne elyssä. Ehdo e uilla säännöksillä pa anne aan asianomis ajan mahdollisuuksia saada ie oa oikeuksis-
aan sekä saa a illa ole as a ues a ja suojelus a. Ehdo uksella asianomis ajalle eh ä äs ä henkilökoh ai-
ses a a ioinnis a a koi uksena on asianomis ajan haa oi u uuden unnis aminen ja sen sel i äminen,
onko asianomis aja e i yisen suojelun a peessa asiaa esi u kinnassa ai oikeudenkäynnissä käsi el äessä
sekä asianomis ajan mahdollises i a i semien e i yis oimenpi eiden mää i äminen. Ehdo e uilla sään-
nöksillä ka so aan ole an myön eisiä sukupuoli aiku uksia e i yises i naisiin kohdis u an äki allan, ku-
en lähisuhde äki allan ja seksuaali ikos en, uh ien asemaan.
150
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
H: Mus a on hienoa, e ä e ee e yh eis yö ä Rikosuh ipäi ys yksen kanssa.
A: Kyllä.
H: Sehän on aika poikkeuksellis a ielä nykyäänkin Suomessa?
A: No kyllä, ja se on hankalaa, kun on ähäise esu ssi , niin ei oo mahdollis a kaikille
samalla lailla a jo a pal elua, mu a meillä kyllä oimii sauma omas i. Hi eäs i on
i eä helpo anu, koska ny on ollu haas eellisia ju uja, on nii ä ollu aikasemminkin,
on ollu helppo kun on uh in saanu sii e yä Rikosuh ipäi ys ykseen ihan sillä yylillä,
e ä on an anu asiakkaan nimen ja puhelinnume on ja asiakas on mones i lu annu, e ä
ke o koko ju u, niin hänellä on helpompi soi aa ai as a a puheluun kun hän ie ää,
e ä yön ekijä ie ää eikä a i aas aloi aa alus a.
V: Sillä a alla ehdään yh eis yö ä, e ä aina pal elua a i aan ja aina ainakin esi ee
anne aan ja käydään läpi, e ä ämmöisiä pal elui a on olemassa. Pääsään öises i asiak-
kaa i e o aa yh ey ä ahoihin, me puolle aan nii en käy öä.
***
H: Onko yleis ä so i elun yh eydessä, e ä ja kopal eluun on helppo mennä?
V: Ei se mi ä asiakkai en kanssa on puhunu, niin mihinkään pal eluun ei unnu ole an
kauhean helppo mennä, aika iso kynnys, a sinkin jos ei oo koskaan käy äny mi ään
pal elui a. Semmosilla jo ka on käy äny pal elui a sosiaalipuolella on ehkä helpompi,
k iisipuolella ai mielen e eys oimis on pal elui a.
Pikka aisen u kimuksessa (2013) äki al aa kokenee naisuh i koki a sosiaa-
li oimen so i elua pa empana au ajana. Tu ki aessa uh ien syi ä suos ua so i e-
luun, nime iin pääasiallisena pe us eena so i eluun osallis umiselle halu äl ää
kä äjäoikeuskäsi ely ai sakko angais us. Lisäksi nime iin muun muassa seu aa a
seika : so i elulla epämielly ä ä asia halu iin hoi aa al a pois epä i allises i, jo -
ku halusi a saada ah is uksen kokemalleen ää yydelle ei- i allisen jä jes elmän
pui eissa, oise suos ui a so i eluun, koska pelkäsi ä oikeusp osessia ai epäil yä
ekijää ai si ä e ä oikeuskäsi ely pahen aa suh een ilanne a. (Pikka ainen 2013,
28, 58.) Seu aa assa puhelinkeskus elussa ennen e illis apaamis a uh i pe us elee
lyhyes i suos umuksensa so i eluun.
Nainen sanoo, e ä mies on hänen ex-poikays ä ä. Haluaa so i ella asiaa, ei halua mie-
helle mi ään pahaa. (So i elu apaus 135/ Pahoinpi ely/ Mies-Nainen)
Ulkomaisessa u kimuksessa on ode u, e ä uh i halua a ulla kohdelluiksi
kunnioi uksella ikosoikeusjä jes elmässä (Walkla e 2000, 200). Honka ukian u -
151
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
kimuksis a käy ilmi, e ä äki allan uh i saa a a hakea ikosoikeuskäsi elys ä oi-
keu a, jo a ilman he o a kokenee so i elukäsi elyssä jääneensä. Uh i odo a a
ikosoikeudellis a käsi elyl ä yh eiskunnan unnus us a kokemalleen ää yydelle ja
kä simykselle, oikeuden pää ös ikään kuin lopullises i sine öi heidän asiansa. Oi-
keuskäsi elyn myö ä uh i saa aa saada kokemuksen sii ä, e ä hänen ke omus aan
apah umis a usko aan ja e ä häneen suh audu aan aka as i. E enkään aka issa
ikoksissa uh i ei ä halua jäädä unnis ama omiksi ” oisiksi”. Lisäksi uh ien kan-
nal a ä keää on se, e ä oikeuskäsi ely au aa hei ä loppu ulokses aan huolima a
sel iämään äki al akokemuksen aiheu amas a aumas a. (Honka ukia 2011, 76;
Honka ukia 2015a, 91.)
Voidaan aja ella, e ä uh i a i see uekseen ikosoikeusjä jes elmän i allisen
näkökannan kokemansa ikoksen mo aalises a ja ju idises a uomi a uudes a.
Tällöin uh in kokema henkinen ahinko oi ulla ko ja uksi ja äysimää äinen oi-
mijuus palau e uksi. Kysymykse oikeudenmukaisuudes a ja mo aalises i oikeas a ja
ää äs ä kie ou u a uh eilla si en läheises i kysymyksiin ihmisa on unnus amises-
a. Myös ainoa lähisuhde äki allan muo ona u kineen Me e in (2012) mukaan
uh i sie ä ä ainon kokemuksiaan pa emmin, kun ekijä as uullis e aan eois aan
ja aino nähdään yksiseli eises i oikeus ajun as aisena oimin ana (Me e i 2012,
53). Väki al aa kokenee naisuh i koki a e enkin ekijän saaman sakko angais-
uksen sopi aksi, sillä sen ka so iin lisää än ekijän ymmä ys ä oiminnas aan ja
ähen ä än äki al aa pa isuh eessa (Pikka ainen 2013, 58).
Suomessa pa i- ja lähisuhde äki allan so i elu oi ulla kyseeseen ain silloin,
jos si ä ehdään ikosoikeudellisen p osessin innalla, ei sille aih oeh oisena. Tämä
a koi aa, e ä ikosoikeudellisen p osessin pää y yä osapuolille oidaan a jo a
so i elumahdollisuus, jos äki allan uusiu umis iskiä ei ole. So i elu ei saa koskaan
ko a a esi u kin aa, syy een nos amis a, saa i muu a ikosp osessia. I se ikosp o-
sessia ulee kehi ää p osessuaalisen oikeudenmukaisuuden ja uh inäkökulman ah-
is amiseksi. Vaih oeh oises i lähisuhde äki allan so i elu oikeusp osessiin sido -
una oidaan aja a so i elulain ulkopuolelle. Kun ikos u ki aan ja syy e nos e aan
au omaa ises i pa i- ja lähisuhde äki al a apauksissa, pide ään yllä ja edis e ään
si ä lainsäädännölis ä, sekä e upäässä monien jä jes öjen ekemää yö ä, jo a lähi- ja
pa isuhde äki allan ki kemiseksi on Suomessa iimeise uosikymmene eh y.
Yh een e o
Tässä lu ussa a kas elin äki allalle anne uja me ki yksiä hallinnan analy iikas a
käsin. Hallin a so i eluins i uu ion kon eks issa on sekä oikeuden p osesseja e ä
akiin unu a käy ännön oimin aa. Tällöin so i elu oidaan ymmä ää e äänlai-
sena käy äy ymisen ohjailun muo ona, joka ko os aa sopimuksellisuu a. So i e-
lumene elyä puolle aan sillä, e ä se mahdollis aa osapuol en yksilöllise a kaisu
ja heidän a pei aan as aa an sopimisen. Kui enkin sopimus eks ien a inoissa
yksilöllisyyden aja us on näennäinen ja ka ee on.
152
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Aineis oina käy in sekä sopimusasiaki joja e ä kah a asian un ijahaas a elua.
Sopimusasiaki joja a kas elin a inallisen a gumen aa ioanalyysin a ulla ja asian-
un ijahaas a eluja sisällönanalyy ises i. Aluksi analysoin hallinnan pe spek ii-
is ä sopimus en eks uaalis a luonne a sekä sisäl öä koske ien käsi eellis en
apah umainku aus en e ä eknisen ilmaisun sana-, lause- ja yyli alin ojen osal a.
Yleisluonneh i ien asiasisäl öjen sekä eknis yneen muo okielen esi ämisen kau a
äki al a ikokses a uo e aan mekaanis a ja kaa amais a sopimuksellis a a inaa,
e äänlais a eks uaalis a ” o uu a”. Tällä a koi an si ä, e ä sopimus en samanlai-
sina ois u illa sisällöillä sekä yh ene ällä ja u iininomaisella e o isella kielellä a-
kenne aan yksijuonis a ins i u ionaalis a ie ämys ä koskien äki al aan joh anei a
apah umia sekä osapuol en oimijuuden me ki yksiä. So i elukon eks in mah-
dollis amin hallin a ekniikoin neu o ellaan ja muo a aan pa isuhde äki allas a,
koe us a ja ke o us a, yh eisiä me ki yksiä, yh eis ä näkemys ä ja yh eisymmä ys ä.
Osapuol en oimijuus näy äy yy i sen hallin ana kahden älis en is i ii a ilan ei-
den, henkilökoh ais en ongelmien ja äki alla oman ule aisuuden suh een.
So i eluun ohjau u a pa isuhde äki al a apaukse äy ä ä pahoinpi ely ikok-
sen unnusme kis ön, mu a mene elyssä ikoksen aja hämä e ään neu o elemal-
la sii ä iidan yksi yisoikeudellinen sopimus oimi. So i elu ilan eessa uh in uh ius
häi y yy me ki ä äs i, kun siinä he ä e ään henkiin uh i- ekijä -ka ego iapa in
sijaan sopijaosapuoli-sopijaosapuoli -pa i. Samalla uh i nime ään uudelleen kanssa-
as uullisena, jolla on pää ös al aa epäillyn ekijän angais a aksi saa amisen suh-
een. Vas aa as i epäillyn ekijän oimijuus ähenee ja as uu ikokses a häi y yy.
So i elup osessissa äki al a ikos muu uu yh eiseksi, kahde älis ä hy äksy ä ää
käy äy ymis ä ja as uullisuu a koske aksi (ongelma) a inaksi. Osallisuus onkin
sana, joka lii yy läheises i is i ii a ilan eiden as uukysymyksiin sekä yksi- e ä
molemminpuolisen yysisen äki allan apauksissa. Sopimuksiin on pääsään öises i
ki ja u sana : uh i myön ää osallisuu ensa apah umiin. Sopimuskielen myö ä ä-
ki al a eknis yy ja uh i e ään y ä ja esineellis y ä äki allan kokemisen suh een,
jolloin äki allan haa oi a a ja ahingoi a a yysise ja psyykkise seu aukse
ka oa a . Osapuol en jae uun ymmä ykseen pe us u a me ki yksenan o yh eisessä
ins i u ionaalisessa kielessä mahdollis aa sopimuksen syn ymisen.
So i elussa luo ujen äki al aa ja sen oimijuu a koske ien me ki yksenan ojen
näkökulmas a a kas elin edelleen si ä, mi en puu eelis a ja heikkoa so i elun ny-
kykäy ännöissä äki allan ois u uuden ja aka uuden unnis aminen on. Sopimus-
ku auksissa ei juu i ole suo ia mainin oja yysisen äki allan ois u uudes a, aikka
ne epäsuo as i ii aa a yysisen äki allan ja moninais en elämänhallin aongel-
mien läsnäoloon. E i elin myös oikeusjä jes elmän olema on a kykyä huomioida
pa isuh een henkis ä äki al aa ja sen seu auksia uh in suojaamisen ja uh iu umisen
sy enemisen es ämisen näkökulmis a. Haa oi a ien uh ikokemus en e i muo oja ei
unnis e a pa isuhde äki allan so i elussa.
255
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus 82 Pahoinpi ely Mies ko aa naiselle ki us a, sä ys ä, ikkou unees a ma e ias a ja
e eydenhuol okuluis a. Suhde pää yny eikä kumpikaan halua si ä
ja kaa. Miehes ä hy ä pyy ää an eeksi kas o us en, nainen a i see
aikaa an eeksipyynnön hy äksymiseen ja oi oo e ä mies ymmä ää
ekonsa me ki yksen eikä uusi si ä enää koskaan. Nainen oi oo, e ei
hänen a i se pelä ä miehen koh aamis a.
Sopimus, Mies-nainen Ko aus aa i-
seu an a muksia 290 €, ei
luo u angais us-
aa imukses a
Tapaus 83 Lie ä pahoin- O a mie inee keinoja äl ää ja a kais a is i ii a ilan ee auhallisin
keinoin inhimillises i. Pinnan iuken uessa oinen oi pois ua ilan ees a,
kunnes ilanne on jälleen auhoi unu . Väke iä iinoja ei pe heessä
enää käy e ä.
Sopimus, Mies-nainen Ei ko aus aa-
pi ely seu an a imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 78 Pahoinpi ely,
ko i auhan
ikkominen,
ahingon eko
E illis- ja yh eis apaaminen. Pahoinpi elysyy een kohdalla kysymys
molemminpuolises a ää inymmä ykses ä. Odo ukse illan suh een
oli a e ilaise . Nainen halusi pois ua ja mies es eli pi ämällä naises a
kiinni. Naisen mieles ä ilan eessa ei esiin yny äki al aa eikä siihen
lii yny uhkaa aa ilanne a. Nainen ka uu ikosilmoi uksen ekemis ä ja
mies si ou uu ähin ään puolen uoden ai iu een, las en läsnä ollessa
ei nau i a alkoholia. Mies ko annu ikkou uneen ma e ian. So i elu-
p osessi ja keskus elu o a lähen änee ja pa an anee pa isuhde a ja
keskinäis ä luo amus a.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 79 Pahoinpi ely E illis- ja yh eis apaaminen. Osapuole keskus ellu ko ona ja sopinee
asian. Kummallakaan ei is i ii aisia käsi yksiä apah unees a. Ta oi een
ja kaa no maalia a kis a elämää auhallises i yhdessä, mies ke oo, e ei
as aa a eo ule enää ois umaan. Lisäksi ke oo, e ei käy ä enää
alkoholia, nainen uskoo ja luo aa miehen sanoihin. Pahoinpi ely säilyy
hänen mielessään ope uksena i selleen.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei angais us-
aa imuksia, ei
ko aus aa i-
muksia
Tapaus 80 Pahoinpi ely E illis- ja yh eis apaaminen. Mies maksanu ko auksia naiselle ki us a,
sä ys ä ja e ennees ä aa ees a. Molemma si ä miel ä, e ä äki al a
ei ole hy äksy yä. Selkeäs i si ä miel ä molemma , e ä on pa as ja kaa
e i eillä.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei angais us-
aa imuksia,
ko aus aa i-
muksia 200 €
Tapaus 81 Pahoinpi ely Ja kossa molemma py ki ä panos amaan pe he-elämän a kis en
ongelmien a kaisemiseen asiallises i. Molemmille ulkopuolis a apua
esim. mielen e eys oimis os a. Huomio alkoholinkäy öön, e ei se olisi
humalahakuis a. Molemmille lapsen hy in oin i ä keää.
Sopimus,
seu an a 4 kk
Nainen-mies Ei angais us-
aa imuksia, ei
ko aus aa i-
muksia

256
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus 84 Tö keä
pahoinpi ely,
pahoinpi ely
E illis- ja yh eis apaamise , halukkai a ja kamaan yh eis ä elämää ja
muu amaan apojaan a kais a ii ojaan. Ris i ii a ilan eissa puhu aan
a oimes i ja ilmais aan asia selkeäs i ja sel in päin. Viikonlopuille
muu akin sisäl öä kuin alkoholin käy ö.
Sopimus,
seu an a, 5 kk
Mies-nainen
( ö keä),
Nainen-mies
(pahoinpi-
ely)
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 85 Pahoinpi ely Mies o anu opiksi eikä uusin aa ule. Ja ka a yh eiseloaan ja o a
mie inee ii elemisen apojaan; asiois a ulee keskus ella enemmän ja
o aa aja uksille aikalisää. Mies ke oo käyneensä mielen e eysasemalla
keskus elemassa apah umis a ja mielialas aan.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 86 Pahoinpi ely
(kaksi kappa-
le a)
E illis- ja yh eis apaamise , o a ensimmäise äki allan eo nais a
koh aan. O a ie änee aikaa yhdessä eikä äki al ais a käy ös ä ole
ollu . Mies lupaa naiselle, e ä ja kossa hän py kii kaikin keinoin äl ä-
mään äki al a nais a koh aan. Mies hankkii lähiaikoina oman asunnon.
Miehellä uosien mi ainen päihdeongelma ja apah umia edelsi ankka
juominen. Sillä ollu molempien mieles ä aiku us a apah umien
kulkuun.
Sopimus, seu-
an a, ki us a,
sä ys ä ja kos-
mee ises a
hai as a 200 €
naiselle
Mies-nainen Ko aus aa i-
muksia 200 €, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 87 Lie ä pahoin-
pi ely
E illis- ja yh eis apaaminen, ei ole ollu aiemmin äki al aa heidän
älillään, ja kossa molemma py ki ä siihen, e ä mahdollise iida
hoide aan puhumalla, ää i apauksessa oinen läh ee ilan ees a pois.
Naisella ei pelkoa ai kaunaa mies ä koh aan, aan pe he-elämä ja kuu
no maalis i ja äs ä apah umas a on o e u opiksi.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 88 Pahoinpi ely Mies mie ii ja kossa omaa käy äy ymis ään, jo a as aa aa ei apahdu
myöhemmin. Osapuole ja ka a elämää e illään ja lupaa a olla häi i -
semä ä ja ahingoi ama a oisiaan.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ko aus aa i-
muksia 750 €
lääkä ikuluis a
sekä yysisis ä
ja psyykkisis ä
ki uis a, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 89 Lie ä pahoin-
pi ely
Keskus elua yh eiselämäs ä; mies äl ää ja kossa yyppypu kia, jo ka
ongelmakoh ia, helli ää a kea, jo a ei s essaannu ja äsy, joka joh aa
usein yyppypu kiin. Nainen lupaa olla p o osoima a mies ä, mikäli
ämä on äsyny ja ä yny .
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
257
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus 90 Pahoinpi ely Naisen eon aus alla ollu ah a humala ila, apah uneen jälkeen hän
on onnis unees i py kiny äl ämään alkoholin käy öään. Osapuole
asu a e illään, las en kas a us- ja huol ajuusasia o a pys ynee
hoi amaan hy in, lapse o a säännöllises i ekemisissä molempien
anhempien kanssa. Jos ja kossa sa u a samoihin paikkoihin ja
sanaha kkaa syn yy, niin muis u e aan e ä asia so i aan sel inpäin ja
aina on lupa pois ua ilan ees a.
Sopimus Nainen-mies Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 91 Pahoinpi ely,
lai on uhkaus
Mies löi nais a ny killä päähän ja naisella ei si kädessään, ei ä
pelännee ja ja kossa sel i ä ä ilan ee puhumalla. Kumpikin käyny jo
aiemmin psykologin as aano olla. Ny halua a pa isuhde e apiaan.
Sopimus Mies-nainen,
nainen-mies
Ei ko aus-
aa imuksia,
ei angais us-
aa imuksia
kummallakaan
Tapaus 92 Pahoinpi ely Mies ään äny aimon käden eikä muis a si ä humala ilan uoksi. Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 93 Pahoinpi ely Poliisin esi u kin apöy äki jas a käy ilmi, e ä osapuole o a iidellee jo
apah umaa edel ä änä il ana. Vah a humala, mies lyöny nais a, mies
kiis ää pahoinpi elyn ja on uupannu naisen pois ämän lyö yä ensiksi
hän ä. So i elu ollu ”ko a paikka” ja lai anu mie imään ilan ei a,
joissa ii oja uhkaa syn yä. Väki al a- ii ely-ku aus
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 94 Pahoinpi ely,
ko i auhan
ikkominen
Mies ikkonu paikkoja ja unkeu unu asun oon humalassa, kaa anu
naisen, ku is anu ja selannu kännykän puhelu . Ei ahingoi amis a -
koi uksessa pu is anu ku kus a. Nainen oi oo, e ä mies jä ää pois al-
koholin ja u allis a pe he-elämää, myös mies oi oo, e ä pe he-elämä
saa aisiin kun oon, asu a molemma omissa asunnoissaan. Mies a aa
keskus eluajan ja ka so a psykologin kanssa mi ä muu a apua innalle.
Sopimus, seu-
an a koska
uh i soi aa
oimis oon
kuukauden
kulu ua ja
ilmoi aa
mi en asia on
edenny
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
258
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus 95 Pahoinpi ely E illis- ja yh eis apaaminen, Mies lyöny puolisoan usei a ke oja ny killä
päähän asunnossa. Nainen säikäh äny apah unu a ko as i, mies ä
hä e ää edelleen ko as i, ilanne pe heessä ja pa isuh eessa on paljon
pa empi kuin ennen apah unu a. Ja ka a alkanu a pa isuhde e apiaa
ja mies yksilö e apiaa, molemma hake a apua myös muual a, jos
a peen, as aisuudessa oimi aan si en, e ei äki al a enää ois u.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 96 Pahoinpi ely Lapsen yh eishuol ajuus, asumuse o jo ennen pahoinpi elyä ja a ioe on
ha kin a-aika menossa, mies pahoinpidelly naisen käymällä käsiksi, pi-
ämällä oimakkaas i kiinni ja kulje amalla äkisin ulos. Nainen aapinu
miehen kas oihin haa oja.
Sopimus Nainen-mies,
Mies-nainen
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 97 Pahoinpi ely Mies pahoinpidelly naisen, seu us ele a edelleen. Poliisi ke onu
apah unees a, miehellä ei muis iku aa päih ymis ilan uoksi, kui enkin
mies kokee, e ä kokemus ja jälkikäsi ely on henkises i kas a anu .
Keskus elua mahdollisis a ule is a ii a ilan eis a ja niis ä sel iy ymisis ä
ennen kuin ilanne ka kaa käsis ä.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 98 Pahoinpi ely E illis- ja yh eis apaaminen, mies käyny asiakkaana mielen e eys oi-
mis ossa ja AA- yhmässä. Näis ä jonkin e an apua. Alkoholin käy ö on
ähen yny eikä halli se koko aikaa miel ä. Valmis menemään hoi oon,
jos ilanne si ä aa ii ja jos siihen on mahdollisuus. Molemma oi o a
ilan een pa an u an, sopima on masennuslääki ys on lope e u. Mies
pahoillaan käy äy ymises ään ja uskoo pys y änsä halli semaan i sensä
si en, e ei äki al aisia koh auksia pääse ulemaan. Nainen hy illään
kehi ykses ä ja uskoo ilpi ömäs i miehen pys y än ähen ämään
alkoholin käy öä ja halli semaan äki al ais a käy äy ymis ään.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus 99 Pahoinpi ely,
lai on uhkaus
Mies myön ää, e ei hänellä ole oikeu a uha a ke ään sanoin, eoin
eikä millään aseilla. Miehen ei si osunu humalais a nais a kä een ja
poskeen ullu naa mu. Alkoholi syynä apah umaan. Naisen en isellä
elämällä suu i aiku us hänen käy äy ymiseensä, sillä hän käy edelleen
säännöllisessä e apiassa, koska aiempi kumppani käy äy yny äki al-
aises i. O a yhdessä pää änee jä ää äke ä alkoholi pois ja nainen
menossa yö oima oimis oon. Mies ke oo, e ä naisen pää ökse
ah is a a lii oa ja uo a posi ii is a muu os a elämään.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
100
Pahoinpi ely Useimmi en pys y ä sopimaan ii ansa, pöydällä ei si, almii a yksilö-
ja pa isuhde yhmiin
Sopimus Mies-nainen
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
259
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus
101
Pahoinpi ely Halua a ja kaa yh eis ä elämää apah unees a huolima a. Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
102
Pahoinpi ely Epäil y ekijä haluaisi so i ella, o a hänen mukaansa käynee yhdessä
e apiassa muu amia ke oja, o a yhdessä. Asianomis aja sanoo, e ei
usko äki allan loppu an. Mies on juonu pu keen ja ”seonnu ” edellise-
nä il ana ja ny pu kassa.
So i elu ei
käynnis yny ,
ei sopimus a,
asianomis-
aja ei halua
so i ella
Mies-nainen
Tapaus
103
Pahoinpi ely O a yhdessä, pahoinpi ely so i u Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
104
Pahoinpi ely Ja ka a yh eiselämää, o a akiinnu anee suhde aan ja mennee
kihloihin
Sopimus, seu-
an asoi o
Nainen-mies Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
105
Pahoinpi ely Halua a ja kaa yhdessä, lapse on sijoi e u las ensuojelun oimenpi ee-
nä. O a suu ennellee apah unu a, molemma osapuole syyllis ynee
yh äläises i omas a mieles ään ähäiseen äki al aan oisiaan koh aan.
O a ha ah unee ämän myö ä aikeaan ilan eeseensa ja hakenee
ulkopuolis a apua, jo a oisi a saada elämänsä, pa isuh eensa ja
pe heensä asia kun oon. Mies on muu anu pois yh eises ä asunnos a.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
106
Pahoinpi ely Pe heen ja las en näkökulmas a käy iin läpi apah unu a. Ei ole koskaan
aiemmin ollu yysis ä äki al aa eikä ule olemaan enää koskaan.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
107
Pahoinpi ely Molemma halua a ulkopuolis a ukea pa isuh eeseensa. O a a
yh ey ä pe heasiainneu o elukeskukseen.
Sopimus,
seu an a 5 kk
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
260
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus
108
Pahoinpi ely Kumpikin osapuoli on ahoillaan hakenu apua he i apah uman jälkeen.
Mies ois u aan äki al aiseen käy äy ymiseen ja nainen jä ky ä än
apah uman läpikäymiseen. So i elu oimis o pal eluohjaa edelleen
lisä uen saamiseen molempia. Seu an a, jolloin molemma ke o a
käy änsä e apiassa. So i elu pysäy i mie imään omaa elämää.
Sopimus, seu-
an asoi o
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
109
Pahoinpi ely Alkoholi ässäkin Pää ös
ikosasian
keskey ämi-
ses ä, koska
osapuole
jä i ä ois-
u as i
saapuma a
so i uihin
apaamisiin
sekä so i elu-
neu o eluun
ilman ennak-
koilmoi us a.
Nainen-mies
Tapaus
110
Pahoinpi ely So i elu
keskey e iin
osapuol en
me ki ä ien
näkemyse o-
jen uoksi
Mies-nainen
Tapaus
111
Pahoinpi ely Keskey e iin,
koska ei ä
saapuee
paikalle
Mies-nainen
Tapaus
112
Pahoinpi ely ja
kunnianlouk-
kaus
Pi ä ä ja kossa yh ey ä ain, jos on oikeaa ja äl ämä ön ä asiaa.
Keskinäinen nimi ely ja haukkuminen loppuu ähän neu o elu ilan-
eeseen.
Sopimus Mies-nainen Ko aus aade
500€, ei angais-
us aa imuksia

261
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus
113
Pahoinpi ely Pe he yhdessä edelleen, las ensuojelu ahojen kanssa a audu u
keskus elemaan, osapuole py ki ä sel i ämään keskinäise älinsä
seu an a-aikana, hakeu u a pa isuhde e apiaan, jo a löy äisi ä aja uk-
se sille, ja kuuko heidän suh eensa, mies o aa yh ey ä Jussi- yöhön ja
si ou uu käymään keskus eluissa, mies akuu aa, e ä henkis ä ai yy-
sis ä äki al aa eikä uhkaa aa käy ös ä enää apahdu hänen ahol aan.
Sopimus,
seu an a 6 kk
Mies-nainen Ko aus aade
869 € ki us a
ja sä ys ä ja
mene e ys ä
yö ulos a, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
114
Pahoinpi ely Yh eiselämää oi o a oi ansa ja kaa, alkoholin käy ö molemmilla
loppunu , miehellä an abus-kuu i ja säännöllinen kon ak i A-klinikalle,
mies on pää äny aloi aa mies en yksilö e apia yhmässä.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
115
Pahoinpi ely (2
ke aa)
Ei enää yhdessä, oi o i a oisilleen hy ää ja kossa, asiaa käsi el y mo-
nes i monessa apaamisessa, eikä enää halu a epiä haa oja ikki, mies
ja kaa e apeu isuhde aan ja naiselle in oa Rikosuh ipäi ys ykses ä.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
116
Pahoinpi ely Yhdessä ny , apah uman aikaan o a ollee noin uoden e ossa.
Halua a u a a lapsilleen u allisen ule aisuuden. E imielisyy ensä
halua a ja kossa sel i ää puhumalla.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
117
Pahoinpi ely,
lai on uhkaus
O a keskellä a ioe op osessia, ei ä aio olla enää ekemisissä ois ensa
kanssa. Tekijällä liiallis a alkoholinkäy öä.
Sopimus Nainen-mies Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
118
Pahoinpi ely Alkoholinkäy ön ähen äminen ns. koh uukäy öön ja si ä kau a
mahdollisuus no maalielämään, ei mainin aa suh een ilas a ai ja kos a,
mo i aa io yöelämään on suu i
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
119
Pahoinpi ely Puolin ja oisin on ollu keskinäis ä hankaluu a, jolla on ollu aiku us a
apah uneeseen. Oppinee luo amaan oisiinsa ja halua a ja kaa
yh eiseloa ule aisuudessa. Alkoholin käy öä aio aan ähen ää, mies
odo uslis alla yksilö e apiaan, lisäksi o aa yh ey ä Lyömä ömään
Linjaan.
Sopimus,
seu an a 2kk
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
262
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus
120
Pahoinpi ely,
lie ä pahoin-
pi ely
Osapuol en elämä ja kuu e illään, yh eiselämällä ei ole ule aisuu -
a, o a e onnee apah uneen jälkeen, kä jis yny ilanne joh ui
pa isuh een pu kau umiseen joh anees a k iisis ä. Miehelle liiallinen
alkoholinkäy ö ei ole hy äksi ja hän py kii äl ämään as aa anlais a.
Sopimus Mies-nainen
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
121
Pahoinpi ely Kommunikaa ion puu e ja emon is a joh u a paine mm. joh i a
ilan een kä jis ymiseen. Keskus eluapua e apias a ja py kimyksenä
ule aisuus yhdessä.
Sopimus Mies-nainen
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
122
Pahoinpi ely Osapuole si ä miel ä, e ä ihmisinä ei ä sopinee oisilleen, mus a-
sukkaisuu a ja siihen p o osoimis a, sol aamis a. Alkoholinkäy öä
mie i ä kumma kin, ymmä änee oisen osapuolen näkökulman ja
pe us elu käy äy ymiselleen, e onnee .
Sopimus Mies-nainen
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
123
Pahoinpi ely O a sopinee lapsen apaamiseen lii y is ä jä jes elyis ä eli ei ä
yhdessä, pe heneu olan apaamise ja ku a , nainen haluaa, e ä mies
käy apah unu a läpi myös lapsen kanssa
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ko aus-
aa imuksia
lääkä ikulu ja
lääkekulu , ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
124
Pahoinpi ely ja
lie ä pahoin-
pi ely, oisen
ahingoi a-
miseen so el-
u an esineen
hallussapi o,
hai an eko
i kamiehelle
Toi o a oi ansa ja kaa yh eiselämää, alkoholi suu in aiheu aja
pahoinpi elyihin, pää änee aloi aa pa isuhde e apian ja mies
yksilö e apian.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
263
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus
125
Lie ä pahoin-
pi ely, lie ä
ahingon eko,
lai on uhkaus,
kunnianloukka-
us, ies in ä-
salaisuuden
loukkaus
Ei mainin aa yh eiselos a ai ule aisuudes a, molemma ymmä ä ä
keskus elun jälkeen oisiaan pa emmin sekä syi ä, mi kä o a aiku a-
nee apah uneeseen. Pyysi ä an eeksi oisil aan omaa osuu aan.
Sopimus,
seu an a 2kk
Mies-nainen,
Nainen-mies
Mies ko aa
sykemi a in,
ikkou unee
kosme iikka uo -
ee ja huol aa
maas opyö än,
aih aa siihen
enka ja a joaa
illallisen, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
126
Lie ä pahoin-
pi ely
Asu a e illään, alkoholi on aiku anu pahoinpi elyyn ja si ä edel ä iin
is i ii a ilan eisiin, AA- apaaminen alkaa miehellä eikä nainen al is a
mies ä ilan eisiin, joissa käy e ään alkoholia. Molemma ope ele a
käsi elemään is i ii a ilan ei a ja aikei a asioi a puhumalla niis ä.
Sopimus,
seu an a 3 kk
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
127
Pahoinpi ely Alkoholin käy öä on ähenne y, keskus ele a keskene äisis ä molem-
pia osapuolia ai aa is a asiois a.
Sopimus Nainen-mies Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
128
Pahoinpi ely Pa isuhde on pää yny , ja ka a ka e eina. Naisen mukaan apah umiin
aiku i hänen poikkeuksellisen ah a humala ila. Hänellä on ny uki-
henkilö AA:ssa. Ollu myös aiempia kiis oja, jois a on sel i y puhumalla.
Nainen e sii omaa asun oa pa as a aikaa.
Sopimus Nainen-mies Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
129
Lie ä pahoin-
pi ely
O a ka e ei a, ei ä seu us ele, bilee iis äy ynee käsis ä ja mies
heilunu ei sen kanssa.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
130
Pahoinpi ely Alkoholi syynä apah umiin, molemma o a ollee päih eiden käy ön
uoksi A-klinikan asiakkaina, ”pimeä pullo” juo u kyseisenä il ana, asu a
e illisissä asunnoissa ja seu us ele a , käy y läpi yökaluja as aa ien
ilan eiden äl ämiseksi. Huu amisen sijaan ope ele a keskus elu ai-
oja.
Sopimus Mies-nainen
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
264
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
Tapaus
131
Pahoinpi ely Ei mainin aa suh een ja kos a, emon i alossa, naisen unsas
lääki ys ja läheisen sai as uminen osasyi ä pahoinpi elyyn. Naisen ei
ollu a koi us ahingoi aa mies ä, soi i i se poliisi paikalle. Miehen
osuu a ei käsi ellä ollenkaan.
Sopimus Mies-nainen,
Nainen-mies
Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
132
Pahoinpi ely Tekijän yksilökäynni psykologilla ja Lyömä ömässä Linjassa sekä yh eis-
psykologikäynni aken a amman kommunikaa io a an kehi ämiseksi,
pa isuhde ja kuu. Opin ojen s essi aiheu i ilan een kä jis ymisen.
Sopimus Mies-nainen Ko aussumma
277 eu oa
ki us a, sä ys ä
sekä e eyskes-
kusmaksus a, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
133
Pahoinpi ely Alkoholilla aiku us a asiaan, suhde ja kuu ja molemma luo a a , e ei
as aa aa apahdu, apah uma on ope anu näkemään ne asia , jo ka
o a aiheu anee ii aa.
Sopimus,
seu an a
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
134
Pahoinpi ely Rii a paisunu , aikalisäkäy än ö, suhde ja kuu, halua a kas a aa
luo amus a, so i elu oimis o soi anu ja kyselly kuulumisia, naisen ja
miehen mukaan sopimus o eu unu
Sopimus,
seu an apu-
helu 2 kk:n
kulu ua
Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
135
Pahoinpi ely Pa isuhde pää yny eikä kumpikaan halua apah unu a enää ja kossa
muis ella. Nainen haluaa so i ella sillä ”ei halua miehelle mi ään pahaa.”
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
Tapaus
136
Lie ä pahoin-
pi ely
So i elu ei o eu unu , koska epäil y ei halunnu , asu a e illään ja
seu us ele a , uh in mukaan yhdessä asuessa ahdis i, alkoholi ku ioissa
Rikosasian
so i elu ei
käynnis yny
Mies-nainen
Tapaus
137
Pahoinpi ely Pa iskun a edelleen, aka a aloushuole syynä, o i a alkoholia ja
naiselle uli puhelu, joka laukaisi ilan een. Puhelinkeskus elussa e illis a-
paamisaikaa so i aessa epäil y ” ähä eli apah unu a”.
Sopimus Mies-nainen Ei ko aus aa-
imuksia, ei
angais us aa i-
muksia
271
Q is : Pa isuhde äki allan so i elu Suomessa
LIITE 5 Ku su u kimukseen osallis umiseksi so i elu oimis on asiakkaille (kol-
mas pyyn ökie os)
A oisa so i elu oimis on asiakas,
YTM, u kija Tiina Q is almis elee äi ös u kimus a pa isuhde äki allan so i e-
lus a suomalaisen ikos- ja ii a-asioiden so i elukäsi elyn pii issä. Käynnis yneen
u kimushankkeen a oi eena on sel i ää oikeusjä jes elmän ja sosiaalipal elujen
koh aamis a. Tu kimuksen a koi uksena on kehi ää so i elumene elyn käy än-
öjä sekä pal elu e kos oa äki allas a aiheu u ien inhimillis en ahinkojen ko jaa-
misessa sekä niiden ennal aehkäisemisessä asianosais en edu ja a pee huomioiden.
Pa isuhde äki allan so i elumene elyn kehi ämisen kannal a on ää immäisen
ä keää saada u kimuskäy öön juu i Teidän kokemuksenne pa isuhde äki allas a
ja so i elun me ki ykses ä asianne käsi elyssä. Osallis umisenne u kimukseen ei
aiku a mi enkään asianne mahdolliseen oikeusp osessiin.
Tu kimuksen o eu amiseksi on a koi uksenani ke ä ä aineis ona
so i elu oimis oil a:
1) Pa isuhde äki allan so i eluun osallis uneiden asianosais en haas a eluja
(haas a elun nauhoi us ääni allen eeksi)
Toi on, e ä Te so i eluun osallis uneena oisi e suos ua noin unnin kes ä-
ään haas a eluun. Haas a elu oidaan o eu aa halu essanne myös puhelimi se.
Kyseeseen ulee lu allanne apah u a haas a elu, joka koskee kokemuksianne pa-
isuhde äki allan so i elup osessis a. Vapaamuo oisen haas a elun eema o a
seu aa anlaisia: so i eluju un aus a, so i elup osessin aihee , a sinaisen so i -
eluis unnon sisäl ö, kokemukse so i elus a ja sen loppu ulokses a sekä so i elun
me ki ykses ä elämäänne ja ule aisuu eenne.
Vapaaeh oise asianosaise alikoi u a sa unnaises i si en e ä saman so i elu-
ju un molempia osapuolia ei haas a ella u kimuksessa. Olen äysin ie oinen, e ä
apaukseenne ja sen käsi elyyn lii yy monia a kaluon oisia ja aikei a asioi a. Kaik-
ki haas a elussa an amanne iedo käsi ellään äysin luo amuksellises i. Teidän
nimenne ei ä kä muu kaan henkilö iedo ule koskaan kenenkään ulkopuolisen
ie oon. Tu kimusaineis o on ain as uullisen u kijan käy össä eikä ulos en esi -
ämisessä käy ilmi minkäänlaisia henkilö- ai unnis e ie oja. Tu kimukseen osal-
lis uminen on äysin apaaeh ois a. So i elijanne on yh eydessä u kijaan, mikäli
halua e osallis ua u kimukseen. Tu kimukseen osallis umisen oi pe uu aa missä
ahansa u kimuksen aiheessa.
Ys ä ällisin e eisin,
Tiina Q is
Tu kija, Lapin yliopis o, Yh eiskun a u kimuksen lai os
q is[email p o ec ed]
gsm x

[Document text truncated for crawler view.]