Inno aa io yöpaja oppimisen ja koulunkäynnin uen hy is ä käy än eis ä
P o g adu - u kielma
Je e Häyhä
0431792
Miisa Ma inen
0446897
Kas a us ie eiden iedekun a
Lapin yliopis o
Ke ä 2020
Lapin yliopis o, kas a us ie eiden iedekun a
Työn nimi: Inno aa io yöpaja oppimisen ja koulunkäynnin uen hy is ä käy än eis ä
Tekijä: Je e Häyhä & Miisa Ma inen
Koulu usohjelma/oppiaine: Luokanope ajakoulu us & Yleinen kas a us iede
Työn laji: P o g adu - yö x Lauda u yö__ Lisensiaa in yö__
Si umää ä: 75 + 3 lii e ä
Vuosi: 2020
TIIVISTELMÄ
Tämän p o g adu - u kielman oimeksian aja on Lapin #pa askoulu -hanke. Olemme
ehnee ii is ä yh eis yö ä Lapin #pa askoulu -hankkeen kanssa ja olemme huomioinee
hankkeen näkökulma u kimuksen a oi ees a. Tu kimuksen a oi e on kaksiosainen.
Yh ääl ä a oi eena on u kia oppimisen ja koulunkäynnin uen hy iä käy än ei ä inno-
aa io yöpajan a ulla ja oisaal a u kia, mi en inno aa io yöpaja koe aan yösken ely-
mene elmänä. Aineis onke uu apah ui ke äällä 2020 ja aineis omme koos uu yhdes ä
haas a elus a, inno aa io yöpajassa ääni e yis ä kolmes a esi ykses ä, inno aa io yöpa-
jassa yhmä öinä uo e uis a läppi auluis a ja Web opol -kyselys ä. Tu kimusmene elmä
on laadullinen apaus u kimus ja analyysimene elmänä käy imme sisällönanalyysia.
Saimme unsaas i aineis oa molempiin u kimuskysymyksiimme. Oppimisen ja koulun-
käynnin ukeen lii y iä hy iä käy än ei ä uli u kimus uloksissa esiin paljon ja ne oi-
daan jakaa ka keas i eemoil aan ilojen hyödyn ämiseen ope us ilan eissa, yh eis yöhön,
ope uskäy än eisiin ja hy in oin iin. Inno aa io yöpajaan osallis unee ope usalan hen-
kilös ö ja opiskelija oli a si ä miel ä, e ä hy iä käy än ei ä yhdis ää muun muassa yh-
eis yö, amma i ai o, esu ssien a e ja jous a a oimin a. Yli puole inno aa io yöpa-
jaan osallis uneis a pi i inno aa io yöpajaa an oisampana mene elmänä kuin pe in ei-
sempiä yö apoja ja suu in osa osallis ujis a koki, e ä oma amma illinen osaaminen ke-
hi yi inno aa io yöpajassa.
A ainsana : dialogisuus, hy ä käy än ee , oppimisen ja koulunkäynnin uki, inno aa io-
yöpaja, yh eis yö, apaus u kimus
SISÄLTÖ
JOHDANTO ........................................................................................................................................... 4
1. PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN ................................................................................ 7
1.1 Viimeaikaise muu okse pe usope uksessa ....................................................................................... 7
1.2 #Pa askoulu -hanke.................................................................................................................................... 9
2. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ......................................................................13
2.1 Tukimuodo jokaiselle yksilölle .......................................................................................................... 13
2.2 Yh eis yö ja oppimisympä is ö ope uksen ukena ........................................................................ 17
2.2.1 Yh eis yö ................................................................................................................................................. 18
2.2.2 Toimi a oppimisympä is ö ................................................................................................................ 20
3. OSALLISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN INNOVAATIOTYÖPAJASSA ...........22
3.1 Hy ien käy än eiden dialogi ................................................................................................................ 22
3.2 Inno aa io yöpaja ..................................................................................................................................... 25
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ..................................................................................................27
4.1 Tu kimuksen a oi e ja u kimuskysymykse .................................................................................. 27
4.2 He meneu iikka ie een iloso isena läh ökoh ana .......................................................................... 27
4.3 Laadullinen apaus u kimus .................................................................................................................. 28
4.4 Tu kimuksen aineis o ja kon eks i ...................................................................................................... 29
4.5 Sisällönanalyysi ........................................................................................................................................ 33
4.6 Luo e a uus ja ee isyys ........................................................................................................................ 34
5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN HYVÄT KÄYTÄNTEET ..................37
5.1 Ope usalan henkilös ön esi elemä hy ä käy än ee ................................................................... 37
5.2 Aja uksia hy is ä käy än eis ä .............................................................................................................. 46
6. INNOVAATIOTYÖPAJA TYÖSKENTELYMENETELMÄNÄ ..................................51
6.1 Palau e inno aa io yöpajas a ................................................................................................................ 51
6.2 Aja uksia inno aa io yöpajas a ............................................................................................................ 55
7. POHDINTA ......................................................................................................................................60
7.1 Tulos en pohdin a ..................................................................................................................................... 60
7.2 Tu kimusp osessin pohdin a ................................................................................................................. 65
LÄHTEET .............................................................................................................................................67
LIITTEET
JOHDANTO
Päädyimme ekemään p o g adu - u kielmamme Lapin #pa askoulu -hankkeelle, kun
saimme kuulla mahdollisuudes a ehdä u kimus lii yen e i yispedagogiikkaan. E i yis-
pedagogiikan opinno o a ollee meille yksi opin oja yhdis ä ä ekijä, sillä oinen meis-
ä opiskelee luokanope ajaksi ja oinen yleis ä kas a us iede ä. Kas a us ie een alueis a
e i yispedagogiikka kiinnos aakin mei ä eni en.
Teimme yh eis yö ä Lapin #pa askoulu -hankkeen kanssa. Hankkeen a oi ee pe us u-
a pe uskoulu oo umin laa imiin linjauksiin. Lapin #pa askoulu on ope ushalli uksen
ahoi ama hanke ja sen a koi uksena on laa ia kunnallinen, alueellinen ja maakunnalli-
nen oimin asuunni elma sii ä, mi en pe uskoulu oo umin ja asa-a oisen pe uskoulun
a oi ee saadaan o eu e uksi. Lapin #pa askoulun a oi eena on muun muassa oppi-
misen ukeen lii y ien käy än eiden kehi äminen, jonka myö ä myös meidän p o g adu
- u kielmamme sai aiheensa. (Lapin #pa askoulu 2020.) P o g adu - u kielmamme aihe
on ä keä, koska oppiminen ja uen saaminen o a ä keimpiä asioi a koulunkäynnissä.
Koemme myös, e ä on ä keää, e ä ope usalan henkilös ö ulee kuulluksi, koska he
o a juu i nii ä amma ilaisia, jo ka un e a ja ie ä ä koulumaailman.
P o g adu - u kielmamme koos uu kahdes a e ilaises a u kimuskysymykses ä. Ensim-
mäisellä py imme sel i ämään hy iä käy än ei ä ja oisella si ä minkälaiseksi inno aa-
io yöpaja, jossa hyödynne ään hy ien käy än eiden dialogisuu a, koe aan yösken ely-
mene elmänä. Vas aa ia aiempia u kimuksia emme löy änee , mu a hy ien käy än ei-
den dialogisuu a on hyödynne y u kimuksissa aiemminkin.
Teo iaosuudessa esi elemme ensin pe usope uksen kehi ämis ä, muu oksia sekä esi e-
lemme hankkeen. Teo iaan kuuluu myös oppimisen ja koulunkäynnin uki, jossa käsi -
elemme uen e i muo oja, ope uksen käy än ei ä, yh eis yön me ki ys ä ja oppimisym-
pä is öä. Lisäksi käsi elemme hy ien käy än eiden dialogia ja ke omme inno aa io-
yöpajas a.
5
Hy ien käy än öjen dialogeja on käy e y ja kehi e y jo uodes a 2003 Ro aniemellä
(E as 2020). Hy ien käy än öjen dialogia on u ki u mones a e i näkökulmas a. Pää-
osa löy ämis ämme u kimuksis a lii yi hy ien käy än öjen dialogeihin ja joh amiseen.
Koemme, e ä p o g adu - u kielmallemme on oma paikka u kimus en ken ällä, koska
u kimuksia, joissa hy ien käy än öjen dialogia olisi hyödynne y ope usalan henkilös-
ön kesken, ei löy yny . Toki ä ä on oi u ehdä, mu a u kimus uloksia sii ä ei ole.
Hy ien käy än öjen dialogeissa pääpaino on kuun elussa ja oppimisessa. Ta koi uksena
on oppia, mu a myös muu aa omaa aja elua ai saada jo akin uu a omien aja uksien
innalle. (E as 2020.)
Kouluun lii yy hy in mon a asiaa, jo ka ulee o aa huomioon. Koulu on ins i uu io,
jonka sisällä apah uu paljon. Moninaisiin pal elun a peisiin on a jolla niin aken eelli-
sia kuin pedagogisiakin aih oeh oja (Rön y & Rön y 2012, 66). Hy is ä käy än eis ä
luokan ai koulun sisällä ei äl ämä ä keskus ella. Myös aikaa ällaiselle keskus elulle
ja aja us en aihdolle ei äl ämä ä ole. Tä keää olisi kui enkin niin yöyh eisön hy in-
oinnin, kuin oman yön kehi ämisenkin kannal a kuunnella muil a hy iä käy än ei ä.
Käy änne oi olla u u, mu a si ä oidaankin so el aa yllä ä issäkin ilan eissa.
Ope usalan henkilös öllä a koi amme inno aa io yöpajaan osallis unei a henkilöi ä.
Inno aa io yöpajaan osallis ui Lapin e i kunnis a yön ekijöi ä, jo ka yösken ele ä
koulumaailmassa. Lisäksi inno aa io yöpajaan osallis ui e i yisope ajaopiskelijoi a.
Inno aa io yöpajan a koi uksena on esi ellä hy äksi koe uja käy än ei ä. Ensin on esi -
elypuheen uo o , jo ka sisäl ä ä esi elijöiden omia hy äksi ha ai uja käy än ei ä.
Tämän jälkeen esi elijöi ä haas a ellaan dialogisella a alla ja yleisö saa esi ää kysy-
myksiä. Esi ys en ja haas a elun jälkeen käydään pohdin aa sii ä, mi en i se oisi hyö-
dyn ää hy ää käy änne ä. (E as 2020.)
Käy imme aineis onke uuna Web opol -kyselyä, esi yksiä hy is ä käy än eis ä ja läppi-
auluille ki joi e uja ma e iaaleja. Web opol -kyselyllä sel i imme, mi ä miel ä osallis-
uja oli a inno aa io yöpajas a yösken elymene elmänä. Esi yksis ä ja läppi auluille
ki ja uis a ma e iaaleis a saimme as auksia oppimisen ja koulunkäynnin uen hy iin
käy än eisiin. P o g adumme on laadullinen apaus u kimus, jossa ie een iloso isena
läh ökoh ana oimii he meneu iikka. Aineis on analysoimme sisällönanalyysillä. Tämän
u kimuksen oi omme ki ey ä än Ki ilässä jä jes e yn Oppimisen uen inno aa io yö-

6
paja: Oppimisen ja koulunkäynnin uen hy ä käy än ee - apah uman. Lisäksi koemme,
e ä ä ä u kimus a kokonaisuudessaan oi hyödyn ää ope usalanhenkilös ö sekä ope a-
jaopiskelija .
7
1. PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN
1.1 Viimeaikaise muu okse pe usope uksessa
Pe usope us on ollu edellise uosikymmene muu os en koh eena. Vuonna 1998 ul-
leen pe usope uslain myö ä as ei ain alkanu muu os en sa jan yksi me ki ä immis ä
muu oksis a on aiemman kaksijakoisen jä jes elmän muu uminen oppimisen ja koulun-
käynnin uen jä jes ämiseksi. Vuonna 2011 ullee pe usope uslain muu okse ja si ä
edellisenä uonna ehdy al ionosuuslainmuu okse sai a siis aikaan sen, e ä kaksija-
koises a e i yis- ja yleisope ukses a luo u iin. (Janhukainen 2015, 7.) Vuonna 2011
ukijä jes elmää ale iin ku sua myös nimellä oppimisen ja koulunkäynnin uen jä jes-
elmä (Lin u uo i, Hau amäki & Janhukainen 2017, 4). Vuosi uhannen aih umisen
jälkeen e i yisope us on lisään yny huoma a as i, jonka uoksi myös lakia päädy iin
muu amaan. Suomi on maa, jossa koulu usjä jes elmä ja sen uudis ukse pe us u a
muun muassa asa-a oisuu een, luo amukseen amma ilaisiin ja yh eis yöhön. Nämä
pe iaa ee näkyi ä myös e i yisope uksen uudis amisessa. (Pulkkinen 2019, 12 & 14.)
Lakimuu oksen a oi eena oli nimenomaan lisä ä mahdollisuu a a haiseen ukeen,
pa an aa uen saamis a ja jous a uu a sekä lisä ä moniamma illis a yh eis yö ä (Lin u-
uo i, Hau amäki & Janhukainen 2017, 4).
Lakimuu os en keskeisenä a oi eena oli ah is aa oppilaiden oikeu a saada ukea ii -
ä äs i ja ii ä än a hain. Lisäksi a oi eena oli se, e ä oppilas saisi ukea jous a as i
ope uksen yh eydessä. (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2014, 9-10.) Lakimuu okse o a
a oi eellises i ja suunni elmallises i laajen anee uen a jon aa si en, e ä ukea on a -
jo u yhä useammalle pe usope uksen oppilaalle. (Lin u uo i, Hau amäki & Janhukai-
nen 2017, 14). Lakimuu okse o a joh anee myös siihen, e ä pe usope uksessa on käy-
össä yleinen, ehos e u ja e i yinen uki (Janhukainen, 2015, 7).
Uudis uksen kehi ämiseen aiku i se, e ä e i yisope uksessa ka so iin ole an ongel-
mia. Yh enä ongelmana oli kun ien aih ele a käy ännö e i yisope ukseen o amises a,
sii ämises ä sekä sen jä jes ämises ä. E i yisope ukseen o on ai sii on pe us eena oli
yleensä lääke ie eellinen diagnoosi ai lausun o e i yisope uksen a peellisuudes a. Sii ä
eki ongelman se, e ä e i yisen uen ulkopuolelle jäi sellaisia oppilai a, jo ka olisi a
a innee ukea pedagogisis a läh ökohdis a. E i yisen uen ulkopuolelle saa oi jäädä
8
paljon oppilai a, joilla oli selkei ä oppimis aikeuksia. (Ki ja ainen & Pulkkinen 2013,
13-14.) Tukijä jes elmässä näkyy ke os unees i e i aikakausille yypillise uen muodo .
His o ian aiku us nykyiseen ukijä jes elmään on aiku a a ja uen e i muodo näky-
ä ämän he kisessä oppimisen ja koulunkäynnin uen jä jes elmässä. (Lin u uo i, Hau-
amäki & Janhukainen 2017, 5.)
Suomessa jokaisella lapsella ja nuo ella on ihmisoikeuksien mukaan oikeus koulu uk-
seen ilman sosiaalisia ai aloudellisia e ia ois uksia. Toisaal a opiskelijoiden luoki elu
on aina ollu osa koulu usjä jes elmää. E i yisope us a saaneiden opiskelijoiden mää i-
elmä o a ollee e ilaisia pi kin his o iaa. Nykyään e i yisope us a saa a kaikki oppi-
laa , joilla siihen on a e. Esime kiksi minkäänlaisia diagnooseja ei a i se, jo a oi
saada e i yisope us a. (Pulkkinen 2019, 15.) Melkein kaikissa maissa, joissa koulu uk-
sen jä jes äminen on kehi yny ä, on men y koh i inklusii is a koulua. Tämä a koi aa
si ä, e ä oppilaan aus alla, ominaisuuksilla, kul uu illa ai aidoilla ei ole me ki ys ä,
aan jokainen saa samanlais a ope us a. (Wes wood 2013.) In eg aa ioaja elun aus alla
on aja us sii ä, e ä ammais en ja muiden e i yis ä ukea a i se ien kouluympä is ön
ja koulukokemus en ulee olla mahdollisuuksien mukaan samanlaisia kuin muillakin
ihmisillä. Taus alla o a a o , joilla py i ään asa-a oon. (Mobe g, Hau amäki, Ki i-
auma, Lah inen, Sa olainen & Vehmas 2015, 79.)
Inkluusio on käsi eenä ja ilmiönä moninainen. Läh ökoh aises i inkluusion aus alla on
a oja, ku en asa-a o, yh äläise oikeude ja yhden e aisuus. Kas a uksellises a nä-
kökulmas a ä kei ä a oja o a myös osallisuus ja yh eisöllisyys. Inkluusion aus alla
on aja usmalli, jonka aja uksena on aa a kaikille oppilaille yh äläise oikeude ja asa-
a o. Inkluusion a o o a in eg aa ion akana. In eg aa io on ikään kuin inkluusion
äli aihe. (Vii ala 2018.) Tämä a koi aa käy ännössä si ä, e ä e i yis ä ukea a i se-
a oppilaa sijoi e aan muiden oppilaiden kanssa samaan luokkaan (Wes wood 2013).
Inkluusiossa läh ökoh a on kui enkin e i, nimi äin siinä ope us on kaikille yh eis ä, mu -
a kunkin lapsen a i sema uki oime o a yksilöllise . (Vii ala 2018.)
9
In eg aa io käsi eenä a koi aa sanamukaises i kahden e illisen osan yhdis ämis ä si en,
e ä uudessa kokonaisuudessa alkupe äise osa ei ä enää ole samanlaise . In eg aa io
a koi aa py kimys ä o eu aa e i yiskas a us yleis en kas a us- ja koulu uspal eluiden
yh eydessä. Ta oi eena on yksi yh einen koulujä jes elmä kaikille si en, e ä jokainen
saa samankal ais a ope us a. (Mobe g ym. 2015.)
1.2 #Pa askoulu -hanke
#Pa askoulu hanke on ope ushalli uksen hanke, joka pe us uu ope us- ja kul uu iminis-
e iön pe uskoulu oo umin linjaamiin a oi eisiin ja oimiin. Vuonna 2016 ope us- ja
kul uu iminis e iö ase i pe uskoulu oo umin kehi ämään suomalais a pe uskoulua.
Näin ollen pe uskoulu oo umi kokosi pe usope uksen oimija ja yh eis yö aho poh i-
maan yhdessä ule aisuuden pe uskoulua. Kehi ämis yöhön ku su iin mukaan keskei-
se oimija ja sidos yhmä , joi a o a ope aja , eh o i , anhemma , u kija , asian un i-
ja , pää äjä , y i ykse , yh eisö sekä muu yh eis yö aho . Yh eisen keskus elun kau a
pe uskoululle laadi iin yh eise a oi ee ja mää i el iin ne keino , ja oimenpi ee , joi-
denka a ulla a oi ee saa u e aan. (Ope us- ja kul uu iminis e iön ja ope ushalli uksen
julkaisu asa-a oisen pe uskoulun ule aisuudes a 2018.)
Pe uskoulu oo umi ja asian un ija o a laa inee kansallisen, ope uksen jä jes äjän,
ope ajan ja oppilaan sekä kas uyh eisön näkökulmien yhdis ä än linjauksen asa-
a oisen koulun edis ämiseksi. Pe uskoulu oo umi on laa inu näkökulmien pohjal a
linjauksen, jonka a oi eisiin kaikki yössä mukana ole a aho si ou u a . Si ou u a
aho pää ä ä i se o eu us a ois a, ä keysjä jes ykses ä, e i as uu eh ä is ä sekä aika-
aulus a. Linjauksien a koi uksena on ukea ope ussuunni elman pe us eiden o eu u-
mis a, edis ää oppimis a sekä ah is aa hy in oin ia. Pe uskoulu oo umin asian un ijoi-
den ja u kijoiden linjauksiin kuulu a selkeä a ope us a pe uskoulun kehi ämisen
läh ökoh ana, yh eisöllinen oimin akul uu i, ope ajien ukeminen muu oksessa ja asi-
an un ijoiden yh eis yö, yksilöllise oppimispolu sekä ah a osaaminen pe us ana ule-
aisuuden aidoille. Asian un ijoiden ja u kijoiden linjauksiin kuulu a myös hy in-
oinnin u aaminen, hy ä joh aminen, u kimuksiin pe us u a kehi äminen, yhden e -
aisuuden ah is aminen a ioinnilla ja pe usope uksen ii ä ä esu soiminen. (Ope us-
16
käsi ellään maniamma illisessa yh eis yössä oppilashuol oon kuulu ien henkilöiden
kanssa ja oppilashuollon oimija pää ä ä ehos e u uen aloi amises a sekä jä jes ä-
mises ä. (Sandbe g 2018, 88-89.)
Lain mukaan ehos e un uen oppilaalle ulee laa ia oppimissuunni elma (Pe usope usla-
ki 21.8.1998/628 16 a §). Oppimissuunni elma ehdään yhdessä oppilaan ja huol ajan
kanssa (Sandbe g 2018, 89). Oppimissuunni elmaan ki ja aan lapsen kas un ja kehi yk-
sen a oi ee , a ioin ah uuksis a ja uen a pees a (Takala 2016, 23). Oppimissuunni-
elman a ulla oppilaalle pys y ään pa emmin a joamaan oikeanlais a ukea ja uen a -
e a pys y ään myös a ioimaan. Oppimissuunni elma on myös hyödyksi huol ajille,
sillä suunni elmas a huol aja saa a ie oa ja oi a si en myös i se ukea las a pa em-
min. (Ope ushalli us 2014, 64.)
Kolmas uen muo o on e i yinen uki, jo a anne aan oppilaalle, jos hänen kas un, kehi-
yksen ai oppimisen a oi eiden saa u aminen ei o eudu ehos e un uen ja muiden
uki oimien a ulla. (Vi ka 2018, 28.) E i yisen uen a koi uksena on an aa oppilaalle
kokonais al ais a ja suunni elmallis a ukea. E i yiseen ukeen kuuluu e i yisope us sekä
muu oppilaan a i sema ukimuodo . E i yinen uki jä jes e ään yleisen ai pidenne yn
oppi el ollisuuden pii issä. E i yis ä ukea oidaan jä jes ää niin, e ä oppilas opiskelee
joko oppiainei ain ai oimin a-aluei ain. Mikäli oppilaalle ehdään e i yisen uen pää-
ös, anne aan e i yisope us a henkilökoh aisen ope uksen jä jes ämis ä koske an suunni-
elman mukaises i. (Ope ushalli us 2014, 65-66.) Mikäli oppilas a i see e i yis ä ukea,
ulee oppilaalle ehdä pedagoginen sel i ys, jonka jälkeen oidaan ehdä e i yisen uen
pää ös (Vi ka 2018, 28-29).
Pedagogisessa sel i yksessä ku a aan uki oimia, joi a on käy e y ehos e un uen aika-
na ja miksi ne ei ä ole enää ii ä ä uki oime . Pedagogisessa sel i yksessä konsul oi-
daan myös oppilashuol o yhmää ja ehdään psykologin ja e i yisope ajan es i , ellei
nii ä ole ielä eh y. Sel i yksessä ku a aan oppilaan ah uude sekä haas ee . Lisäksi
a ioidaan, minkälaises a uen a pees a on kyse. (Takala 2016. 27.)

17
E i yisen uen aloi aminen aa ii aina e i yisen uen pää öksen. E i yisen uen pää ök-
sen ekee i kamies esime kiksi kunnan si is ys oimenjoh aja, ope uspäällikkö ai eh o-
i. E i yisen uen pää öksen lisäksi pää e ään ope ussuunni elman nouda amises a ja
oppiaineiden yksilöllis ämisessä. Lisäksi suunni ellaan muu a i a a uki oime ja
pal elu e ko lapsen ja nuo en ii ä än uen saamiseksi. (Sandbe g 2018, 89.)
E i yis ä ukea a en oppilaalle on eh ä ä HOJKS eli henkilökoh ainen ope uksen jä -
jes ämis ä koske a suunni elma. HOJKS ehdään, kun e i yisen uen pää ös on eh y.
HOJKS ehdään yh eis yössä ainakin oppilaan ja huol ajan kanssa. (Sandbe g 2018, 91.)
HOJKS:in ekoon osallis uu myös mahdollisuuksien mukaan kaikki las a ope a a ope -
aja . HOJKS:iin ki ja aa kaikki yksilöllis e yjen oppiaineiden a oi ee . Ta oi ee
ase e aan ope ussuunni elman pohjal a. HOJKS:iin ki ja aan myös oppilaan oppimisen
oden aminen sekä oppimis aikeude ja oppimisen ah uude . Suunni elmaan ki ja aan
sekä lyhyen, e ä pi känajan a oi ei a. Ta oi ei a seu a aan ja a oi eiden saa u ami-
seksi keksi ään e ilaisia keinoja. HOJKS:in a koi us on olla niin sano us i elä ä asiaki -
ja, jo a päi i e ään a i aessa. (Takala 2016, 28.) Lain mukaan HOJKS a kis e aan
a i aessa, mu a kui enkin ähin ään ke an uodessa (Pe usope uslaki 21.8.1998/628
§ 17 a).
2.2 Yh eis yö ja oppimisympä is ö ope uksen ukena
Ope uksen eo ian ydinkysymyksiä oidaan a kas ella pedagogisen ja didak isen suh-
een a ulla. Osapuolina näissä suh eissa o a ope aja, opiskeli-
ja ja ope uksen sisällö . Didak ises i aja el una opiskelijoiden suhde sisäl öihin ja ope -
ajan as aa a eli aineenhallin a o a keskiössä. Pedagoginen suhde on moni ahois a,
johon aiku aa mone ekijä . Pedagoginen suhde pe us uu pa haimmillaan apaaeh oi-
suu een ja siihen, e ä sen ilmapii i on myön einen. Ope ajan yö on näiden suh eiden
a ulla pa haansa mukaan au aa yksilön kehi yksessä ja oppimisessa. (Jylhä 2007, 198-
200.)
18
Ope ajan yö koos uu hy in paljon uo o aiku us ilan eis a. Tilan ee oi a aa ia no-
peaa eagoin ia ai pi käaikais a ha kin aa ja suunni elua. (No ena 2015, 87.) Lapsen ja
nuo en kehi ys edelly ää aikuisen osallis umis a sen edis ämiseen (Jylhä 2007,
200). Ope ajalla on iso ooli lapsen ja nuo en oppimisessa. Ope ajan oimin a ohjaa
lapsen ja nuo en oppimis a. Ope uksen käy än ee aiku a a myös lapsen ja nuo en
oppimiseen. Ope uksen käy än ee o a sanomis a, ekemis ä ai sosiaalisiin suh eisiin
lii y iä oimin oja. Käy än ee yleensä uppoa a ope uksen olosuh eisiin ja kul uu isiin
ekijöihin ja o a ja ku as i käy össä a jessa. (No ena 2015, 87.)
2.2.1 Yh eis yö
Yksinke aisimmillaan yh eis yö on ideoiden ja aja us en aih oa, jo ka ei ä el oi a
a kikäy än eiden u kimiseen ai muu amiseen. Ope ajuudessa sauma on yh eis yö
edelly ää almiuden jakaa omaan yöhön lii y iä pe usole amuksia ja kehi -
ää ope uskäy än öjään ymmä yksen kehi yksen mukaises i. (Willman 2012,
165.) Koulujen henkilökunnal a löy yy suu i mää ä e i alojen osaamis a, ja ope ajien
e ilaise ah uude aih ele a keskenään. Pa haimmassa apauksessa ope aja oi uoda
oman osaamisensa yh eis yön a ulla koulun oimin akul uu in edis ämiseen. (Jan u-
nen & Haapaniemi 2013, 288.) Yh eis yön kehi äminen kui enkin edelly ää monia asi-
oi a, ku en sen, e ä oppilaiden kanssa yösken ele ä ope aja , koulunhenkilökun a sekä
muu oimija , esime kiksi kouluku aa o i ymmä ä ä ope us- ja koulu yön luon een
eli a jen ealismin. Ku summe näi ä edellä maini uja ahoja ope usalan henkilös ök-
si. Yh eis yön kehi äminen a i see myös mo i aa o in, joka oi olla esime kiksi käy-
ännön hyö y ai onnis umisen kokemukse . Yh eis yön kehi äminen aa ii ongelman-
a kaisukykyä, pi käjän eis ä aja elua, jous a uu a, asiakeskeisyy ä ja suunni elmalli-
suu a. Näiden lisäksi yh eisöllisyys ja a os us yöyh eisössä o a oimi an yh eis yön
kehi ymisen pohjana. (Willman 2012, 165-166.)
Koulumaailmassa yksi näky ä yh eis yön muo o on samanaikaisope us. Samanai-
kaisope aja oi a luokanope aja ai aineen ope aja yhdessä e i yisope ajan kanssa
ai kaksi luokanope ajaa ai aineen ope ajaa keskenään. (Pulkkinen & Ry i aa-
a 2015, 5.) Samanaikaisope us ei ole uki oimi aan yö apa, jonka a ulla oi-
daan esime kiksi o eu aa ehos e un ja e i yisen uen uki oimia luokassa (Malinen &
19
Palmu 2017, 40). Samanaikaisope ajilla on yh eise a oi ee oppi unnilla, mu a he
oi a lähes yä nii ä e ilaisis a näkökulmis a. Samanaikaisope uksessa molemma ai
kaikki siihen osallis u a pedagogiikan amma ilaise o a asa e aisia yhmän ope a-
jia. Tämä aa ii samanaikaisope ajil a paljon yh eis yö ä ja suunni elua, jo a äl y ään
ilan eel a, joissa oinen ope ajis a on myö äile ä ope aja, ai e i yisope aja
on luokassa ain a us amassa. (Sandbe g 2018, 160-161.)
Samanaikaisope us mahdollis aa mukau umisen monenlaisiin oimin a apoihin a peen
mukaan. Samanaikaisope uksen oimin a apoja on muun muassa 1. Toisella ope ajalla
on pää as uu ope ukses a ja oinen a kkailee ja kie ää luokassa a jo en apua. 2. Pis e-
yösken ely, jossa kahdella pis eellä on ope aja ja yksi on oma oimipis e. Tämä mah-
dollis aa ope ajan ja oppilaan älisen koh aamisen. 3. Rinnakkaisope us, jossa kummal-
lakin ope ajalla on saman e an oppilai a. Ope aja ope a a saman aiheen a oi ee-
naan edis ää ope uksen e iy ämis ä ja oppilaiden osallis umis a. 4. Toinen ope ajis a
ope aa suu emmalle yhmälle aiheen ja oinen ope aa sen pienemmässä yhmässä, jos-
sa on uen a i sijoi a. 5. Molemma ope aja o a yh eises i as uussa ope ukses a ja
äyden ä ä e ilaisilla näkökulmilla aihe a. 6. Toisella ope ajalla on pää as uu ope uk-
ses a ja oinen ope aja kie ää ja au aa nii ä oppilai a, joilla on ennakol a uen a e a.
(F iend, Cook, Hu ley-Chambe lain & Shambe ge 2010.)
Samanaikaisope uksen hyödy koske a yksi äisen ukea a i se an oppilaan lisäksi
koko luokkaa. E iy äminen ylöspäin ja alaspäin mahdollis u a hy in samanaikaisope-
uksessa. Oppilas yhmässä on mones i e i yis ä ukea a i se ia oppilai a, jo ka kaipaa-
a esime kiksi henkilökoh ais a ohjeis us a ai oiminnanohjauksen ja keski ymisen
ohjaus a ekemiseensä. (Sandbe g 2018, 160.) Samanaikaisope uksessa ope ajien käy -
ämä ope usmene elmä o a mones i monipuolisempia ja sen lisäksi ope ajilla on a -
jo a enemmän aikaa yksi äisille oppilaille (Pulkkinen & Ry i aa a 2015,
7). Samanaikaisope uksella on myös ode u ole an posi ii inen yh eys yö auhaan, joka
mahdollis aa pa emman oppimisen (Sandbe g 2018, 161). Monipuolise oimin a a a
samanaikaisope uksessa mahdollis a a myös oppilaiden oppimisen seu aamisen. Lisäk-
si samanaikaisope us an aa pa haimmillaan oikeudenmukaise oppimismahdollisuude
kaikille oppilaille. (G aziano & Na a e e 2012, 109.)
20
Koulumaailmassa on ale u hyödyn ämään e ilais a amma illis a osaamis a moniamma-
illisen yh eis yön a ulla. Moniamma illisella yh eis yöllä a koi e aan e i amma i yh-
mien yösken elys ä yhdessä jakaen osaamisensa, ie onsa ja allan. Moniamma illisessa
yh eis yössä asian un ijuuden jakaminen ko os uu. (Kon io 2010, 6.) Läh ökoh ana mo-
niamma illisessa yh eis yössä on py kimys edis ää sellais en lapsien ai nuo en, jo ka
a i se a ukea ai ohjaus a mahdollisuuksia äysipainoiseen elämään. Moniamma illi-
nen yh eis yö py kii löy ämään as auksia ja a kaisuja ongelmiin ja kysymyksiin, joi a
yksilöillä on. Pa haimmillaan moniamma illinen yh eis yö oi pa an aa yksilön ja hä-
nen läheis ensä elämänlaa ua me ki ä äs i ja se oi au aa ongelmien a kaisussa. (Ny-
känen, Risku & Puuka i 2017, 309.)
Onnis unu moniamma illinen yh eis yö edelly ää, e ä kaikki osapuole , jo ka osallis-
u a yh eis yöhön si ou u a aja elemaan yksilön ja hänen läheis ensä näkökulmas a,
jo a pa haaseen ulokseen pääs äisiin. (Nykänen, Risku & Puuka i 2017, 310.) E i am-
ma ien ha joi ajien älinen a oin uo o aiku us, yhdessä so i u mene ely a a ja
yh eise pelisäännö o a onnis uneen yh eis yön keskiössä (Kon io 2010,
19). Moniamma illisessa yh eis yössä oimi aan siis yksilön ja hänen läheis ensä näkö-
kulmas a kunnioi a alla ja kuun ele alla asen eella. Moniamma illinen yh eis yö aa ii
myös iedos amis a, selkei ä a oi ei a, oimin ape iaa ei a sekä selkeän yön-
ja as uun jaon. (Nykänen, Risku & Puuka i 2017, 310.)
2.2.2 Toimi a oppimisympä is ö
Suomessa pe uskoulun oppilailla on oikeus u alliseen oppimisympä is öön (Pe usope-
uslaki 21.8.1998/628 § 29). Oppimisympä is ön me ki ä inä pii ei-
nä pide ään yysisen ai i uaalisen paikan ai ilan lisäksi myös ihmis en muodos amia
yh eisöjä. Ihmise muodos a a uo o aiku eisen oppimis a uke an yh ei-
sön. (Kuusko pi 2012, 63.) Kaikilla oppilailla ulee olla mahdollisuus oppimiseen. Ope-
uksen jä jes äjän ulee huoleh ia ope uksen ja oppimisen saa u e a uudes a si en, e ä
ila , älinee , ilmapii i ja ope usmene elmä sopi a kaikille oppilail-
le. Oppimisympä is öjen saa u e a uus edesau aa kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia
käy ää omia ah uuksiaan ja oppimispo en iaaliaan sekä ede ä opiskelupolullaan pa -
haalla mahdollisella a alla. (Lignell 2013, 20.)
21
Koulun oimin akul uu i on aina yh eydessä koulu akennuksen a kki eh uu iin eli käy-
össä ole iin iloihin (Jan unen ja Haapaniemi 2013, 168). Koulumaailmassa on men y
e eenpäin kehi y ien oppimisympä is öjen suh een. Kehi ynee lai e- ja media a kaisu
mahdollis a a eknologise oppimisympä is ö . (Kuusko pi 2012, 63.) Ennen oppi-
misympä is öksi mielle iin luokkahuone suo ine pulpe i i eineen ja yksi ope aja. Ny-
kypäi änä ope uksessa on ale u hyödyn ämään e ilaisia iloja ja oppimisympä is öjä
oppimisen ueksi. Nykyään aja ellaan, e ä oppimis a oi apah ua luokkahuoneen lisäk-
si esime kiksi koulun käy ä illä, koulun pihalla, luonnossa ai apaa-ajalla eli käy än-
nössä, missä ahansa yysisessä ai i uaalisessa ympä is össä aikaa ja paikkaa ka so-
ma a. (Ka ilakoski 2018, 20-21.)
Fyysisen oppimisympä is ön muun au umiskyky yksilön edun saa u amiseksi
on oppimisen kannal a ä keää (Pynnönen & Uusinoka 2013, 59). Oppilaan e u sekä
mahdollisuude oppimiseen mää i y ä mones i ope ajan käy än eiden kau -
a. (No ena 2015, 87). Oppimisympä is öissä oidaan käy ää e ilaisia apu älinei ä
esime kiksi isuaalis en ja audi ii is en ä sykkeiden ähen ämiseksi. Tällaisia apu äli-
nei ä oi a olla esime kiksi liiku el a a äliseinä . Ope ajan amma i ai o, kekseliäi-
syys, luo uus ja oppilaan un emus o a a ainasemassa oimi an ja laadukkaan oppi-
misympä is ön luomisessa. (Pynnönen & Uusinoka 2013, 59.)

22
3. OSALLISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN INNOVAATIOTYÖPAJASSA
3.1 Hy ien käy än eiden dialogi
Sana dialogi ulee k eikan sanas a dialogos. Suomeksi dialogi oidaan kään ää sanoiksi
kaksinpuhelu, uo opuhelu ai keskus elu. (Hannula 2012, 28.) Dialogisuuden ä keys
ko os uu ois en ihmis en ymmä ämisessä. Dialogiin ja dialogisuu-
een lii yy as a uo oisuus, koska ilman ois a ihmis ä dialogia ei oida käydä. (Leiman
2015, 60.) Dialogilla eli uo opuhelulla ii a aan myös ah as i asa-a oon, koska sii-
nä kaikkien ääni ja mielipi ee ule a kuulluksi, eikä ain yksi ääni ja mielipide (Le -
s ein 2006:2010, 2). Dialogin yh enä a oi eena oidaan pi ää uuden ymmä yksen saa-
u amis a. Tämä ei kui enkaan a koi a si ä, e ä pi äisi saa u aa yh eisymmä ys, aan
enemmänkin si ä, e ä ymmä e ään, mi en muu aja ele a . (A nkil & E iksson 2012,
37.) Dialogisuudessa ei siis ole kyse ain keskus elus a, jossa jokainen koe aa a gu-
men oida omaa mielipide ään mahdollisimman ah as i, aan kyse on sii ä, e ä mah-
dollises i muu e aan omaa asenne a ja ullaan ois a koh i. Tällöin saa e aan oppia oi-
sel a jo akin uu a. Tä ä oidaan pi ää pe usdialogisuuden läh ökoh a. (E as 2020.)
Hy än käy än een mää i eleminen on puoles aan hankalampi, koska siihen lii yy niin
paljon henkilökoh aisia mielipi ei ä sii ä, mikä koe aan hy äksi käy än eeksi. Hy älle
käy än eelle oidaan kui enkin ase aa joi akin unnuspii ei ä. Hy ä käy än ö oi olla
suppea ai laaja kokonaisuus. Hy ä käy än ö oi olla lukuis en käy än öjen ulos. Hy ä
käy änne oi olla a kipäi äinen ai huomaama on asia, joka on o e u huomaama a
käy öön. Useas i hy ä käy änne oi olla juu i se käy änne, mi ä pide ään i ses äänsel-
yy enä, eikä nos e a ollenkaan esille. (A o, Kuoppala & Män yne a 2004, 17.)
Hy ien käy än eiden ideana on jakaa asioi a, oppia ja kehi ää puheen sekä kuun elun
a ulla. Käy ännössä ämä a koi aa si ä, e ä ollaan uo o aiku uksessa ois en kanssa,
mu a muis e aan kuunnella myös ois en aja ukse . Hy ien käy än öjen dialogeja pide-
ään yh enä yö älineenä. Hy ien käy än öjen dialogeja oi-
daan jä jes ää esime kiksi yöyh eisöjen ja saman alan yön ekijöi-
den kanssa. Hy ien käy än eiden dialogeilla oidaan jakaa ja kehi ää hy iä käy än öjä
muiden ihmis en kanssa. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 7.)
23
Mikäli hy ien käy än eiden dialogia halu aan käy ää yösken elymene elmänä hy ien
käy än eiden jakamisessa, ulee e äjän huomioida kolme ä keää asiaa, joi a o a en-
sinnäkin as uu jä jes ää ilaisuus, johon ihmisillä on mahdollisuus osallis ua ja keskus-
ella a oimes i ja ehellises i jakaen kokemuksia yös ä ja sen kehi ämises ä, oisena
huoleh ia, e ä ihmisillä on mahdollisuus si ou ua yön kehi ämiseen sekä kokeilla uusia
oimin a apoja, sekä kolman ena o e a a käsi el ä äksi osallis ujien esiin nos ama huo-
le ja kehi ämis a pee . Hy ien käy än eiden dialogien e äjän eh ä änä on huoleh ia
konk ee is en ehdo uksien oimeenpanos a. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 13.)
Hy ien käy än eiden dialogeissa py i ään jakamisen ja kehi ämisen lisäksi myös oppi-
miseen. Myös dialogiin käsi eenä ja ilmiönä lii yy uo o aiku uksen lisäksi oppiminen
(Hannula 2012, 28). Oppimiseen puoles aan lii yy uo o aiku us, osallis uminen sekä
si ou uminen. Vuo o aiku us ja oppiminen si ou u a ah as i oisiinsa, kos-
ka uo o aiku uksessa syn yy ie oa, jo a oidaan käy ää hyödyksi kehi ämisessä ja
uuden oppimisessa. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 10-11.) Vuo o aiku uk-
seen puoles aan lii yy kolme sään öä, joi a o a apaaeh oisuus, si ou uminen ja as a-
uo oisuus. Vuo o aiku uksen ulee siis olla a oin a, ja ku aa ja ois a ihmis ä kunnioi -
a aa. (Le s ein 2006:2010, 4.) Vas a uo oisuu een kuuluu läsnä oleminen, joka aa ii
kehon ja mielen keski ymis ä he keen. Läsnäolo ja kiinnos us oisen puhe a koh aan
ilmenee oiselle ihmiselle puheen kuun elemisena ja siihen as aamisena. (A nkil 2019,
63.) Vuo o aiku uksen ansios a oidaan aih aa kokemuksia ja ha ain oja, jo ka uo a
keskus eluihin ilan eellise me ki ykse . Käy än öjen ja ha ain ojen jakaminen muille
mahdollis aa sen, e ä ois en hy iä ja huonoja kokemuksia käy ännös ä ai ha ainnois a
oidaan joko käy ää ai olla käy ämä ä. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 10-
11.)
Hy ien käy än öjen dialogeilla oidaan myös juu u aa ja le i ää hy iä käy än öjä.
Juu u aminen ja le i äminen aa i a kui enkin monen e i ason yösken elyä sekä
yh eis yö ä. Todellisuudessa käy ännö ja hy äksi ha ai u a a sii y ä heikos i yksi-
löl ä oiselle ain pape is a lukemalla. Yleensä juu u aminen aa ii ihmis en älis ä
kanssakäymis ä. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 14-15.) Juu u amis a oidaan
ku sua kaksisuun aiseksi uo o aiku usp osessiksi. Siinä ensin unnis e aan hy ä käy-
änne, jonka jälkeen juu u e aan hy ä käy änne osaksi no maalia oimin aa. (A o,
24
Kuoppala & Män yne a 2004, 21.) Täy yy myös muis aa, e ä hy ä käy än ö oi oimia
jossakin ilan eessa, mu a oisessa si ä äy yy muoka a ja so el aa siihen ilan eeseen
so el u aksi. I sessään hy ä käy än ökin oi olla haas eellinen sii ä syys ä, e ä hy ä
käy än ö oi olla aikea mää i ellä. Hy ien käy än eiden läh ökoh ana oidaan kui en-
kin pi ää ennemmin ee is ä hy äksy ä yy ä ja sosiaalis a kes ä yy ä kuin ehokkuu -
a. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 14-15.)
Hy ä käy ännö ei ä le iä i sessään, aan ne äy yy niin sano us i luoda uusissa yh e-
yksissä. Uusien yh eyksien luomisessa a i aan monipuolis a yh eis yö ä e i oimijoi-
den kanssa. (A nkil & Seikkula 2014.) Hy ien käy än öjen le i ämisessä ja juu u a-
misessa aiku a a mone e i seika . Esime kiksi yöyh eisön kii e ja esu ssipula ai-
ku a a hy ien käy än öjen juu u amiseen ja le i ämiseen. Juu u aminen ja le i ä-
minen aa i a esimiehen ja joh o ason si ou umis a sekä aken eiden muu amis a. Jo a
saa aisiin käy än öä ja oimin aa uke ia muu oksia, aa ii se koko yh eisön oimin aa.
(Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 15.)
Ja ku a kehi äminen ja muu os oidaan kokea askaaksi sellaisenaan. Aikaa ei äl ä-
mä ä jää uo opuhelulle eikä asioiden käsi elylle. Täs ä syys ä aikaa a i aisiin ko-
kemus en aihdolle ja uo opuhelulle sekä myös kuun elemiselle ja kuulluksi ulemisel-
le. Uuden syn yminen aa ii e i näkökulmis a ka somis a ja edelly ää myös almiu a
hankkia uu a osaamis a. (A nkil, Ihanainen, Jokinen, Rinne & Spanga 2010, 10.) Hy-
ien käy än eiden dialogilla py i ään siihen, e ä hiljainen ie o, mu a myös hy äksi
ha ai u keino ulisi jae ua muille. Ope aja ja koulun henkilökun a eke ä niin sano-
us i ken ällä öi ä ja kan a a sisällään odennäköises i suu ia mää iä ie oja ja ai oja,
joi a oisi myös joku oinen hyödyn ää. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 9-
10.) Hiljainen ie o on subjek ii is a ja se muu uu ihmisen omien kokemuksien, usko-
muksien ja a ojen myö ä. Tämän uoksi hiljainen ie o ei ole suo anaises i sii e ä is-
sä oisel a ihmisel ä oiselle, muu a kuin käsi eellisenä ie ona. Tiedos a puu uu kui-
enkin kokemus. (Kolkka & Ka jalainen 2013, 62.)
25
Hy ien käy än öjen dialogi o a äline osaamisen, mu a myös joh amisen kehi ämi-
seen. Hy ien käy än öjen dialogeilla anne aan mahdollisuus osallis ua sekä uuden ie-
don luomiseen, omaksumiseen, mu a myös jakamiseen. Ta oi eena on kehi äminen ja
mahdollises i uuden oimin akul uu in luominen sekä yömene elmien kehi äminen.
(Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 11-13.)
3.2 Inno aa io yöpaja
Inno aa io sanana a koi aa uu uu a, uu uus uo e a ai keksin öä. Inno aa io syn y ä
oiminnas a, a jen käy ännöis ä ja iedois a. Läh ökoh aises i suu i osa niis ä aa ii pi -
kään yösken elyä. Inno aa io a oidaan mää i ellä myös yksilön aidoiksi unnis aa
omaa e i yisosaamis aan ja kehi ämis a pei aan. (Me i i a 2018, 6.) Tässä p o g adu -
u kielmassamme inno aa io käsi eenä a koi aa kehi ämis ä. Inno aa io yöpajassa on
a koi uksena jakaa ja luoda hy iä käy än ei ä lii yen oppimiseen ja koulunkäynnin
ukeen, sekä luoda yh enäisiä oimin a apoja asa-a oisen pe uskoulun a oi amiseksi.
Inno aa io yöpajalla py i ään siis kehi ämään Lapin alueen pe uskouluja.
Inno aa io yöpajalla on yh eys hy ien käy än eiden dialogeihin. Inno aa io yöpaja i -
sessään ei ole akiin unu e mi, aan se on Lapin #pa askoulu -hankkeen oimin amuo-
oon kehi e y käsi e. Hy ien käy än eiden dialogi o a dialogisissa yösken ely a oissa
yksi yökalu. Näi ä dialogisia yösken elymene elmiä on kehi e y Ro aniemellä uo-
des a 2003. Nii ä on kehi e y myös Te eyden ja hy in oinninlai oksen e kos odialo-
gis en yömene elmien yö yhmän kanssa. (E as 2020.)
E as in (2020) mukaan hy ien käy än eiden dialogi o a yksi yö apa jakaa hy iä käy-
än ei ä dialogises i oisille. Hy ien käy än eiden dialogi oidaan mää i ellä asili-
oiduksi ilaisuudeksi. Toisin sanoen siinä on e äjä eli ju u aja. Ju u ajan eh ä änä on
haas a ella ja huoleh ia sii ä, e ä jokainen saa puheen uo on. Lisäksi ju u aja pi ää pu-
heen uo ojä jes ykses ä huol a si en, e ä keskus elu ei ole niin sano ua a allis a kes-
kus elua, jossa oi esime kiksi nopeas i kommen oida oisen aja uksia. Dialogien pää-
paino on kuun elussa sekä oppimisessa. Ta koi uksena on oppia sii ä, mis ä oinen pu-
huu, ei äl ämä ä omaksua si ä mi ä oinen sanoo, aan aja ella yhdessä ja ikas u aa
oisen idealla ja aja uksella omaa aja elua. Täs ä syys ä asili aa o in eh ä änä on huo-
leh ia sii ä, e ä jokainen saa uo onsa puhua. (E as 2020.)
32
Esi ys en jälkeen Lapin yliopis on ha joi elukoulun eh o i pi i pienen ju u us uokion ja
haas a eli esi ys en pi äjiä muu amilla kysymyksillä lii yen esi yksiin. Esi ys en oli
a koi us kes ää 20 minuu ia ja ju u us uokion 10 minuu ia, mu a esi ys en pi uude
aih eli a . Nauhoi e ua ma e iaalia aineis oksi saa iin esi yksis ä yh eensä 1 un i, 30
minuu ia.
Esi ys en jälkeen inno aa io yöpajassa oli yöpaja aihe, jossa oli pien yhmä yösken e-
lyä. Pien yhmiin jakaminen apah ui Lapin yliopis on ha joi elukoulun eh o in ja La-
pin #pa askoulu -hankkeen p ojek ipäällikön oimes a. Ohjeena oli muodos aa pien yh-
mä , jossa on mahdollisimman paljon i selle ie ai a ihmisiä. Pien yhmille anne iin
läppi aulu ja ussi ki joi amis a a en.
Ensimmäinen pien yhmä yösken elyn keskus elunaihe oli ”mi ä aja uksia äsken esi elly
käy än ee he ä i ä ?”. Aikaa keskus elulle anne iin noin 15 minuu ia. Tämän jälkeen
ohjeena oli, e ä puole yhmäs ä aih a a oiseen yhmään. Näin sekoi e iin yhmiä ja
aja uksia pääs iin aih amaan mahdollisimman monen kanssa. Toisena keskus elunai-
heeksi anne iin kysymys ”Mikä on leimallis a hy älle käy än eelle? Mi ä yh eisiä pii -
ei ä näissä oli?”. Aikaa anne iin noin 15 minuu ia, jonka jälkeen puole yhmäs ä
aih oi aas paikkaa oiseen yhmään. Viimeisenä keskus elunaiheeksi anne iin kysy-
mys ”Poh ikaa jokin koululla a peellinen uusi hy ä käy änne. Mi en oisen aiheen
hy än käy än een eunaehdo saa aisiin ässä uudessa o eu umaan?”.
Tapah umaan osallis uja äy i ä lopussa Web opol -kyselyn, jolla py i iin sel i ä-
mään si ä, mi en inno aa io yöpaja koe aan yösken elymene elmänä. Kysely oimi
myös palau eena apah uman jä jes äjille. Kyselyyn as asi yh eensä 41 as aajaa, jois-
a kaksi ei an anu lupaa käy ää as auksia u kimus a koi uksiin. Lupaa kysy iin Web-
opol -kyselyn iimeisessä kohdassa kysymyksellä ”Saako as auksiasi käy ää u ki-
musaineis ona?”. Näin ollen kyselyssä oli mukana 39 as aajaa. Kyselyn ii een en-
simmäiseen kysymykseen as a iin like -as eikon a ulla ja kyselyn kolme iimeis ä
kysymys ä oli a oimia kysymyksiä.

33
Ääni e yjä ma e iaaleja esi yksis ä saimme yh eensä 90 minuu ia 7 sekun ia. Haas a e-
lu, joka myös ääni e iin ja li e oi iin, kes i 18 minuu ia. Li e oi ua aineis oa uli yh-
eensä 24 si ua sisäl äen esi yksien li e oinni ja haas a elun li e oinnin. Fläppi auluja
saimme ma e iaaliksi yh eensä 21 läppi aulua. Näis ä kaikki ki ja u asia ki jasimme
wo d - iedos oon helpo amaan aineis on analysoin ia. Web opol -kyselys ä eimme
apo in pois e uamme siel ä kaksi lomake a, joissa u kimuslupaa ei ol u anne u.
4.5 Sisällönanalyysi
Aineis onke uun jälkeen lähe imme aineis o li e oi a aksi Tu kimus ielle. Sillä älin,
kun aineis o oli li e oi a ana, pe ehdyimme läppi auluihin ja kokosimme wo d -
iedos oon läppi aulujen sisällö . Li e oinnin jälkeen pys yimme alkamaan analysoi-
maan esi yksiä ja haas a elua. Keski yimme ensin analysoimaan haas a elua ja Web o-
pol -kyselyn as auksia. Tämän jälkeen analysoimme esi ykse ja läppi auluille ki ja u
sisällö .
Aineis on analyysimene elmänä käy imme sisällönanalyysia. Sisällönanalyysissä do-
kumen eja oidaan a kas ella sys emaa ises i ja objek ii ises i. Sisällönanalyysissä,
ku en muissakin laadullisissa analyyseissä aikaisemmilla ha ainnoilla, iedoilla ai eo-
ioilla ei pi äisi olla yh ey ä analyysin o eu amisen ai loppu uloksen kanssa, sillä ana-
lyysin ole e aan ole an aineis oläh eis ä. (Tuomi & Sa ajä i 2018, 108 & 117.)
Aloi imme aineis onanalysoinnin Web opol -kyselys ä. Käy imme hy äksi Web opol -
kyselyn so elluksen omia ilas oja aineis os a. Tilas ois a näimme, mi en as aukse
oli a jakau unee like -as eikolla. Ki jasimme ulokse wo d - iedos oon aluksi niin,
e ä ki joi imme kuinka mon a p osen ia as aajis a, oli mi äkin miel ä. Tämän jälkeen
sii yimme Web opol -kyselyn a oimiin as auksiin. A oimien kysymys en as auksien
analysoinnissa hyödynsimme aineis oläh öis ä sisällönanalyysiä. Ensin ulos imme
Web opol -kyselyn as aukse . Tämän jälkeen aloi imme analysoinnin ensin pelkis ämi-
sellä. Pelkis ämisellä py i ään siihen, e ä aineis os a ka si aan kaikki u kimukselle epä-
olennainen pois (Tuomi & Sa ajä i 2018, 123). Käy imme pelkis ämisessä apuna
me kkejä ja ä ejä. Tämä a koi i käy ännössä si ä, e ä e simme lauseis a samankal ai-
suuksia ja e oa aisuuksia, jonka jälkeen yhmi elimme pelkis e y lausee ja sana yh-
34
dis ä äksi luokaksi. Annoimme näille luokille oma nimi ykse ai yläkäsi ee , jo ka
ii asi a ja ku asi a pa hai en lausei a.
Teimme samalla a alla pelkis ämisen, yhmi elyn ja luoki elun myös läppi auluille
ki ja uis a lauseis a ja sanois a. Haas a elun pelkis imme si en, e ä ulos imme haas a -
elun pape iseksi. Käy imme ä ejä eks in pelkis ämisessä. Maalasimme ussilla ne
olennaise sana ja lausee , jo ka ii asi a olennaises i inno aa io yöpajaan ja hy ien
käy än eiden dialogeihin. Haas a elulle emme ehny luoki elua, koska se oimi enem-
mänkin suullisena iedoksian ona u kielmassamme.
Esi ykse analysoimme si en, e ä ulos imme esi ys en li e oidu aineis o . Ensimmäi-
nen aihe oli löy ää eks is ä hy ä käy än ee . Tu us u uamme aineis oon, huomasim-
me esi yksissä yh äläisyyksiä. Esi yksissä ois ui samankal aisia hy iä käy än ei ä.
Me kkasimme ie yn ä in ai koodin ii aamaan ie yä asiaa ai aihe a. Tämän jälkeen
kokosimme sama ä i ja koodi yh een ja muodos imme lauseis a ja aiheis a yhden
kokonaisen pääluokan.
4.6 Luo e a uus ja ee isyys
Tu kimuksen luo e a uus iippuu mones a e i ekijäs ä. Laadullisessa u kimuksessa
u kimuksen ka so aan ole an luo e a a, kun u kimuksen u kimuskohde ja ulki u
ma e iaali o a yh eensopi ia, ei ä kä epäolennaise ai sa unnaise ekijä ole aiku a-
nee eo ian muodos umiseen. Toisin sanoen u kijan käsi eellis äminen ja ulkinna
as aa a u ki a an käsi yksiä. (Vilkka 2015, 196.)
Tie eellisen u kimuksen luo e a uu een ja ee isyy een aiku a a hy ä ie eellise
käy ännö (Tu kimusee inen neu o elukun a 2013, 6). Olemme u kimuksen eossa
py kinee huolellisuu een ja a kkuu een koko u kimus yö ä ehdessä. Hy iä ie eellisiä
käy än öjä on myös ie eellisen iedon luon eeseen lii y ä a oimuuden nouda aminen
sekä muiden u kijoiden öiden huomioon o aminen (Tu kimusee inen neu o elukun a
2013, 6). Tu kimuksessamme kunnioi imme ois en eoksia ja öi ä asianmukaisilla ii -
auksilla sekä o imme u kimus a ehdessä huomioon hy ä ie eellise käy ännö , jo ka
Vilkan (2015, 41) mukaan a koi aa käy ännössä si ä, e ä u kija käy ää u kimukses-
35
saan iedonhankin a- ja u kimusmene elmiä, jo ka o a iedeyh eisön hy äksymiä
(Vilkka 2015, 41). Tämän koemme myös lisää än u kimuksemme luo e a uu a.
Laadullisen u kimusmene elmän uloksia ei oida yleensä yleis ää, mu a sen a ulla
oidaan ku a a ilmiöi ä ai apah umia sekä ymmä ää oimin aa ai an aa eo ee inen
ulkin a ilmiölle (Tuomi & Sa ajä i 2018, 74). Laadulliselle u kimukselle on yypillis-
ä se, e ä a oi eena on u kimisen aikana löy ää ja ulki a esime kiksi ihmis en oimin-
nois a sellaisia me ki yksellisiä asioi a, joi a ei oida muu oin oden aa, nähdä ai ie ää
(Vilkka 2015, 120).
Vilkan (2015, 194) mukaan u kimuksen luo e a uu a oi heiken ää u kimuksen ai-
neis on ulkinnallisuus (Vilkka 2015, 194). Pohdimme si ä, e ä ulos en luo e a uu een
oi aiku aa osi ain se, e ä pien yhmä ki joi i a läppi auluille sanoja ja lyhyi ä lau-
sei a. Jo ku sana ja lausee jäi ä meidän u kijoiden ulki a aksi, mi ä juu i sanalla ai
lauseella a koi e aan ai mihin sillä py i ään ii aamaan. Toisaal a nämä yksi äise
lausee ja sana py imme ulososiossa seli ämään kahdes a e i näkökulmas a.
Ee isyy een lii yy myös u kimuslupaan lii y ä asia . Ta i a a u kimuslu a ulee
olla hanki una ennen u kimuksen o eu amis a. (Tu kimusee inen neu o elukun a
2013 6.) Meidän p o g adu - u kielmassamme aineis o ke ä iin ihmisil ä, jonka uoksi
u kimuslupien hankkiminen ja si en e iikka oli a ä kei ä asioi a. Py imme p o g adu -
u kielmaamme ehdessä kiinni ämään huomio a e i yises i ee isiin pe iaa eisiin, ku en
kunnioi amaan u ki a ien henkilöiden ihmisa oa sekä i semää äämisoikeu a. Ihmis-
en ollessa u kimuksessa keskiössä, ulee myös o aa huomioon se, e ä u kimukses a ei
saa aiheu ua u ki a ina ole ille ihmisille iskejä, ahinkoa ai hai aa. (Tu kimusee i-
nen neu o elukun a 2019, 7).
Luo amus u ki a ien ja u kijan älillä lii yy myös e iikkaan. Tu kijan ulee kunnioi -
aa u ki a ien ihmisa oa ja oikeuksia. Yksi oikeus on u kimukseen osallis umisen
oikeus. Suos umus u kimuksen osallis umiseen ulee aina pyy ää. Tu ki a alla on oi-
keus osallis ua u kimukseen, mu a myös oikeus kiel äy yä osallis umas a u kimuk-
seen. Tu ki a ien apaaeh oisuuden a kis aminen oidaan ehdä esime kiksi suullises-
i, ki jallises i ai sähköises i. (Tu kimusee inen neu o elukun a 2019, 8.)
36
P o g adu - u kielmassamme ke äsimme u kimuslu a esi ys en esi elijöil ä ki jallises-
i. Tu kimuslu an kysyminen o eu e iin si en, e ä p ojek ipäällikkö Sanna Hy ä inen
lähe i sähköpos i se meidän u kijoiden ekemän u kimuslupapyynnön (LIITE 1) esi-
yksien esi äjille. Tu kimuslu a saa iin melkein kaikil a ennen inno aa io yöpajaa.
Yksi u kimuslupa pyyde iin henkilökoh aises i inno aa io yöpajan aikana. Tu kimus-
lu assa ke oimme oikeudes a osallis ua apaaeh oises i u kimukseen ja oikeudes a
kiel äy yä osallis umises a. Lisäksi u kimuslu assa anne iin meidän yh eys ie omme ja
ke o iin, e ä meihin oi olla yh eydessä, mikäli ulee kysy ä ää lii yen aiheeseen.
Tu kimuslu an a koi uksena oli, e ä u kimukseen osallis u a saa a ii ä ä iedo
sii ä, mi ä u kimukseen osallis uminen konk ee ises i a koi aa.
Tu kimuslu an käy ää läppi auluille ki joi e uja sisäl öjä u kimuksessamme pyysim-
me Ki ilän inno aa io yöpajan alussa. Alussa Miisa ke oi u kimuksen a oi ees a ja
a koi ukses a, jonka jälkeen ke oi aineis onke uus a. Tämän jälkeen Miisa ke oi, e ä
u kimukseen osallis uminen ja lu an an aminen käy ää läppi aululle ki ja uja sisäl ö-
jä on äysin apaaeh ois a. Tässä aiheessa pyyde iin, e ä jos joku ei halua osallis ua
u kimukseen ai anna suos umus a käy ää läppi aululle ki ja uja sisäl öjä aineis ona
u kimuksessa, ke oisi sii ä Miisalle ai p ojek ipäällikkö Sanna Hy ä iselle. Web opol
-kyselyn u kimuslupa pyyde iin lomakkeen iimeisessä kysymyksessä, jossa kysy iin
lupaa käy ää as auksia u kimus a koi ukseen.
Tu kimusaineis oa käsi ellessä ulee muis a myös hy ä ie eellise käy ännö ja e iikka.
Tu kimusaineis oa ulee käsi ellä niin, e ä sii ä ei aiheudu hai aa u ki a ille. (Tu ki-
musee inen neu o elukun a 2019, 13.) Tu kimuksessamme emme kysynee a kkoja
henkilö ie oja ku en nimeä, ikää ai amma ia.
37
5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN HYVÄT KÄYTÄNTEET
5.1 Ope usalan henkilös ön esi elemä hy ä käy än ee
Hy ille käy än eille ei ole yksiseli eis ä mää i elmää, koska hy än käy ännön julis a-
minen hy äksi on suh eellis a. Jokin käy änne oi jossakin ilan eessa olla oimi a ja
sen käy äjä kokee sen hy äksi. Toisaal a sama käy änne oi muussa ilan eessa olla
epä oimi a, mahdo on o eu aa ai se oi olla jo u iinia. (A nkil, Spanga & Jokinen
2007, 22.)
Kolmessa e i esi yksessä ope usalan henkilös ö jakoi oppimisen ja uen hy iä käy än ei-
ä. Hy ä käy än ee oli a koe u hy äksi omassa yössä ja nii ä halu iin jakaa myös
muille. Hy issä käy än eissä oli samankal aisuu a sekä e oa aisuuksia. Lisäksi ne aih-
eli a pienis ä yksi yiskohdis a suu empiin kokonaisuuksiin.
Tilojen hyödyn äminen ope us ilan eissa
Esi yksissä uli esille, e ä me ki ä ä asia ope uksessa ja oppimisessa o a käy össä
ole a ila . Tiloihin oi kuulua esime kiksi luokkahuone, käy ä ä ja yhmä yösken e-
lyyn käy e ä ä pienemmä ila . Oppimis a uke ia elemen ejä iloissa o a muun mu-
assa kalus ee , lai ee , uoli ja pöydä . Nämä kaikki yhdessä muodos a a e ilaise
yösken elymahdollisuude . E ilaisia iloja ja elemen ejä oidaan käy ää hyödyksi ope-
uksessa. Tila ja elemen i oi a mahdollis aa pa emman keski ymisen ja sen kau a
pa an aa oppimisen ehokkuu a. (Ka ilakoski 2018, 21-22 & 28.)
”Meidän luokassamme osiaan ne haas ee o a siellä lukemisen, ki joi amisen,
hahmo amisen ja sosiaalis en ilan eiden hallinnan ai hoi amisen puolella, eli
sekä luokassa e ä luokan ulkopuolella a i aan kyllä ukea oppilai emme
kanssa. Meillä käy ännössä uo sys eemi oimii sillä lailla, e ä meillä on yksi iso
luokkahuone, jos a läh ee si en kaksi e illis ä ilaa, jo ka o a myös meillä e i-
yis ilana. Hy in luon e as i oppilaa o a kyllä käy änee nii ä pieniäkin iloja
yhmä yösken elyyn ja pa i yösken elyyn, yksilö yösken elyyn, eli o a o unee
siihen, e ä läh e ä i sekin hakemaan auhallis a paikkaa yöskennellä. E i yis-
ope ajan ila on myös meillä siinä samalla käy ä ällä.”

38
E ilais en ilojen hyödyn ämiseen lii yy mones i myös e i yisope ajan oimin a sekä
samanaikaisope us. Vaikka oppi unnilla olisi käy ännössä kaksi ope ajaa, oi oinen
ope ajis a o aa esime kiksi yhden ai useamman oppilaan ie yksi ajaksi oiseen ilaan
ja a jo a ope us a, jossa läsnäolo ja uo o aiku us ko os u a . Yksilön huomioiminen
on e i äin ä keää koulumaailmassa. Ope ajan ai e i yisope ajan ja oppilaan älinen
kahdenkeskinen uo o aiku us on ä keää oppilaan oppimisen kannal a, a sinkin, jos
oppilaalla on oppisen uen a e a.
”Mu a osiaan aikka ollaan samanaikaisope uksessa lukka i eknises i, niin ei
a koi a, e ä siellä ol aisiin koko un ia äl ämä ä siinä kaikki yhdessä po u-
kassa. Ope us a pien yhmä ilassa, jos sellainen sa uu lähel ä löy ymään ai jo-
kin apaa ila. Jos ei löydy, käy ä il ä. Jos ei siel ä löydy, niin luokan akaa jo-
kin pien yhmä ila, jossa on mahdollisuus aas sille, e ä mennään siihen ie een
ja oikeas i sa sa aan siihen uo o aiku ukseen ja siihen un eeseen, e ä minä
saan ny apua, enkä ole yksi niis ä 20:s ä, joka is ua pöjö ää siellä luokassa.”
Ope ajan ja oppilaan uo o aiku uksella oidaan saa u aa hy iä uloksia myös käy -
äy ymisen haas eissa. Oppimisen, kehi yksen ja ope amisen y imessä o a uo o aiku-
ussuh ee . Kannus a a uo o aiku us sisäl ää oppilaan ainu ke aisuuden unnus ami-
sen. Jos oppilas saa myön eisen hy äksy yyden, oppii hän luo amaan aikuiseen. Täl-
löin oppilaan ja ope ajan älinen uo o aiku us pa anee, joka oi näy äy yä posi ii i-
ses i käy öksessä. (Rön y & Rön y 2012, 71-73.)
Oppilaan käy äy ymisen haas ee oi a olla yh eydessä oppimiseen sekä oppimis u-
loksiin. Oppilaa ja heidän haas eensa o a yksilöllisiä, jo en ope ajan on käy e ä ä
e ilaisia uo o aiku uksen keinoja ulos en saa u amiseksi. Tämä aa ii ope ajal a
uskallus a ja almiu a kokeilla e ilaisia keinoja ja käy än ei ä sekä almiu a muu aa
oimin a apojaan. Tällaisia keinoja oi a olla esime kiksi ko os e un posi ii isen pa-
lau een an aminen. Jo a sellaisia ilan ei a syn yy, e ä ope aja oi an aa aidos i posi-
ii is a palau e a, oidaan esime kiksi eh ä ien aikeusas e a helpo aa huoma a as i.
Si ä kau a oppilas saa onnis umisen kokemuksen ja posi ii isen palau een. Vah uuksi-
en unnis aminen sekä ko os aminen oi edis ää oppilaan myön eis ä minäku aa ja ai-
ku aa oppilaan käsi ykseen i ses ään (Vi a, Asan i, Jun ila, Koi usil a, Koski & Vi a
2012, 129).
39
Yksi hy ä käy änne, joissakin ilan eissa, on jä ää häi iökäy äy yminen kokonaan
huomioima a. Voidaan puoles aan kehua mui a oppilai a ääneen hy is ä suo i uksis a.
Tä en oppilas, joka käy äy yy häi i se äs i huomaa, e ä huomion saa helpommin posi-
ii ises a käy äy ymises ä, kuin häi iökäy äy ymises ä ja hän saa aa muu aa omaa
oimin a apaansa. Vaka aan ai äki al aiseen häi iökäy äy ymiseen ulee puu ua äli -
ömäs i, jolloin ällainen oimin a ei ole mahdollis a.
”Lähdin aken amaan hänen kanssaan si ä hommaa niin, e ä ensimmäinen kuu-
kausi oli sellainen, e ä eh ä ien aa imus aso ei ollu ihan kauhean ko kealla,
mu a kui enkin hän on siis iksu oppilas, niin ekemis ä pi ää olla. Hän sai pal-
jon aikaan onnis umisen kokemuksia, jolloin hän sai myös minul a ai an hi i -
ä än mää än posi ii is a palau e a. Samalla kun hän sai sen posi ii isen pa-
lau een näin julkises i, niin hänen oolinsa myös muiden silmissä muu ui. Tä ä
ein siis odella ie oises i.”
”Hän kun mene ää mal insa, hän huu aa aikka mi ä siellä omassa pulpe is-
saan ja a a a len ä ä . Ei ä kenenkään päälle kui enkaan. Ihan pokkana ii-
meksikin kä elin siihen lähellä ole an oppilaan ie een, ” oi kun sinä ole eh-
ny hy in, mi en sinä ole noin paljon saanu ki joi e ua” ja ihan niin kuin en
olisi nähny kään si ä hänen ju uaan, ja menin ain jollekin oiselle an amaan
posi ii is a palau e a. Tällä oimin a a alla hän minuu in pääs ä oli siellä au-
hoi unu , ”ope, ule ko au amaan”. Si en minä menin ie een au amaan ja
au oin niin pi kään, e ä hän sai, aikka siis sanon ne as aukse , mu a e ä hän
saa sen kynän ai ie okoneen liikkeelle ja pääsee e eenpäin siinä asiassa ja saa-
kin sen jonkun myön eisen kokemuksen.”
Häi iökäy äy ymis ä py i ään ähen ämään myös muilla keinoilla. Yksi esi yksissä esil-
le ullu käy änne oli ihon käy äminen käy äy ymisen ja i sesää elyn ukena. Vihkoon
me ki ään ennal a so i ujen me ki semis apojen a ulla ie oa oppilaan koulupäi än
sujumises a. Me kinnä oi a olla esime kiksi hymynaamoja ai ä ejä, jo ka ke o a
oppilaalle sekä hänen huol ajilleen, mi en koulupäi ä on sujunu . Näin ollen myös ko o-
na oidaan keskus ella koulupäi äs ä. Joissakin apauksissa ko ona oidaan ase aa a-
oi ei a ie yyn ulokseen pääsemiseksi ja palki a niis ä. Tämä käy änne aa ii kodin ja
koulun yh eis yö ä sekä kaikkien ope ajien si ou umis a, jo ka ope a a kyseis ä oppi-
40
las a. Kannus a aan uo o aiku ukseen ope aja a i see muu oinkin huol ajien apua.
Esime kiksi, jos ko ona puhu aan koulus a ai ope ajas a myön eisessä sä yssä ja oppi-
mises a posi ii isena asiana, kannus aa se oppilas a sekä ope ajaa keskinäisessä uo o-
aiku uksessa. (Rön y & Rön y 2012, 73.)
Tilan eissa, jossa oppilas käy äy yy haas a as i oppi unnilla ja häi i see muiden yös-
ken elyä, oidaan käy ää käy änne ä, jossa esime kiksi e i yisope aja o aa huolehdi -
a akseen häi i se äs i käy äy y än oppilaan, jo a oidaan ku sua ”ankku ioppilaaksi.”
Tällä käy än eellä py i ään luokan yö auhan ja oiminnan pa an amiseen. Käy ännössä
ankku ioppilaan huoleh iminen a koi aa si ä, e ä oppilas kulkee e i yisope ajan mu-
kana koko oppi unnin ai pi emmän so i un ajan. E i yisope ajan yöskennellessä hän
pi ää huolen myös ankku ioppilaansa yösken elys ä, aikka ol aisiinkin e i luokassa,
luokka asolla ai e i aineen oppi unnilla.
Yh eis yö
Ku en kahdessa edellisessä käy än eessä uli ilmi, yh eis yön me ki ys ko os uu koulu-
maailmassa. Yh eis yö näkyy kouluissa esime kiksi a oimuu ena sekä jous a uu ena.
Yh eis yö edelly ää kaikkien osapuol en osallis umis a. Yh eis yö apah uu ihmis en
älisessä uo o aiku uksessa ja se mää i ellään me ki ys en luomiseksi, jakamiseksi,
aih amiseksi ja neu o elemiseksi. Ihmis en älinen uo o aiku us ylläpi ää yh eis yö-
ä. (Ai a 2012, 45.) Käy än ei ä, joihin lii yy ah as i myös yh eis yö o a yhdysluok-
ka oimin a, yh eisope ajuus, samanaikaisope ajuus ja yöpa i oimin a. Yhdysluokka-
oiminnassa luokanope ajien lisäksi oi esime kiksi olla e i yisope aja ja esu ssiope -
aja. Yhdysluokan hy ä puoli on se, e ä ope us a oidaan jous a as i e iy ää kahden
luokan älillä ja esu ssia oidaan jous a as i jakaa. Työpa i oimin a yhdessä oimimis-
a sekä nopeidenkin pää öksien ekemis ä.
”Me olemme kokenee sen, e ä asioihin a u aan ja pys y ään saamaan a kai-
suja, kun on yöpa i.”
E i yisope ajan, luokanope ajan ja esu ssiope ajan älinen yh eis yö ko os uu myös
käy än eessä, jossa luokan oppilaa o a jae u asonsa mukaan e iy ä iin luki yhmiin.
Näi ä un eja oidaan pi ää esime kiksi ke an iikossa. Yh eis yö ä ja samanaikaisope-
us a on hyödynne y myös jako un ien suunni elussa. Tämä oimii esime kiksi si en,
41
e ä oinen jako yhmis ä on pienempi ja suu emman yhmän oppi unnilla e i yisope aja
on mukana.
”Si en meillä on luki yhmiä useammassa e i luokassa, joissa ope us a e iy e-
ään jous a as i niin sano uissa aso yhmissä. Eli kun ne oppilaa ule a ykkö-
sellekin, ja siellä on nii ä, jo ka ei ä muis a oman nimensä ki jaimia, ja si en
on nii ä Ha y Po e in lukijoi a, niin si en on koe u a peelliseksi ainakin siinä
alussa ähän e iy ää ainakin ke an iikossa. Ei kaikkia un eja. Ja si en iip-
puen sii ä luokas a, e ä uossa yhdysluokassa oi olla kaksikin luokanope ajaa,
mu a no mis i yksi luokanope aja ja si en minä ja (nimi) siinä mukana. Me
pys ymme ekemään sen mukaan joko kolme ai jopa neljäkin luki yhmää. Si en
jako un eja hyödynne ään aika paljon eli näi ä puolen luokan un eja, missä on
lai e u sillä lailla, e ä se oinen yhmä saa aa olla aikka pikkuisen isompi,
mu a siellä oi olla enemmän nii ä uen a i sijoi a, ja si en minä olen niillä
jako unneilla mukana luokanope ajan ukena.”
Ope uskäy än ee
Samanaikaisope ajuudessa oidaan hyödyn ää myös pis e yösken elyä. Luokan oppilaa
oidaan jakaa esime kiksi kolmeen e i yhmään, jo ka käy ä kolmella e i pis eellä,
joissa kahdessa on ope aja ja yksi on oma oimipis e. Pis e yösken elyssä oidaan hyö-
dyn ää e i oppiainei a e ilaisin mene elmin. Nykypäi änä koulussa hyödynne ään paljon
eknologiaa. Teknologia oi mahdollis aa oimi an oma oimipis een ällaiseen pis e-
yösken elyyn. Oppilas oi ikä- ja kehi ys asonsa mukaises i esime kiksi pela a ope us-
älineeksi suunni el ua peliä ai ehdä e i asoisia eh ä iä muissa oppimisympä is öissä.
Tällaisia hy äksi koe uja oppimisympä is öjä o a esime kiksi Ekapeli, jossa ha joi el-
laan lukemis a ja ViLLE, jossa oidaan hyödyn ää e i asoisia eh ä iä oppilaan osaami-
sen mukaan useas a e i oppiainees a. Oppimispeli oi a a jo a mahdollisuuden pa an-
aa oppimis ulos a sekä lisä ä mo i aa io a. Oppimispeleille oidaan synny ää myös
onnis umisen kokemuksia. (Jä ileh o 2013, 59.)
48
Ku io 2.Wo d a . Hy ien käy än eiden yh eise pii ee .
Sanapil essä suu impana sanana on amma i ai o. Amma i ai o ke oo sii ä, e ä hy ä
käy än ee ei ä äl ämä ä so ellu sellaisenaan jokaiseen ilan eeseen, aan ope ajan
amma i aidolla nii ä oidaan so el aa ilan eeseen sopi aksi. Tulos en mukaan hy än
käy än een oimi uuden kannal a yh eis yön me ki ys ko os uu. Monissa hy issä käy-
än eissä yh eis yö on aken unu käy än een sisään, esime kiksi samanaikaisope us,
mu a oisaal a yh eis yön me ki ys ko os uu mones i siinä aiheessa, kun hy iä käy än-
ei ä halu aan jakaa muille e eenpäin. Koulussa kaikki päi ä o a e ilaisia ja koulupäi-
iin saa aa sisäl yä paljon odo ama omiakin ilan ei a. Hy ien käy än eiden onnis u-
misen kannal a ope ajan pi käjän einen yö, jous a uus, si ou uminen ja ja ku uus o a
me ki ä ässä asemassa.
Uusi a peellinen hy ä käy änne kouluun
Pien yhmä keksi ä myös uusia käy än ei ä, joi a he oisi a käy ää kouluissa. Osa
käy än eis ä oli jo jokseenkin käy össä ole ia, eikä äysin uusia käy än ei ä. Osa käy än-
eis ä oli seli e y lyhyes i, jonka uoksi käy än een ymmä äminen aa i ulkin aa. Kou-
lulla a peellisia uusia hy iä käy än ei ä saimme yh eensä sei semän.

49
1. Jokaiseen kouluun ulisi saada oma yh eisöpedagogi, sosionomi ai nuo iso yön ekijä,
jonka aiku us ko os uu ennal aehkäise änä yönä. Ta koi uksena olisi, e ä yön ekijä
olisi aki uisessa yösuh eessa, eikä esime kiksi ahoi uksella ai mää äaikaisella hank-
keella.
2. Tun ikehykseen pi äisi saada oma oppiaine unne- ja uo o aiku us ai oihin. Tun ien
o eu uksessa oi aisiin käy ää yh eis yö ä oppilaskunnan, ku aa o in, ope ajien ja
e eydenhoi ajan kanssa.
3. CICO-malli, joka ulee sanois a ”check in check ou ”. Käy ännössä CICO-mallia
hyödynne ään ilan eissa, jossa oppilaan käy ökselle oi o aan muu os a. Käy ännössä
oppilaalle anne aan koulupäi än alussa a oi e ai a oi ei a, joissa so i aan käy äy y-
mises ä. Il apäi ällä ka so aan, onko a oi eisiin pääs y. Koulupäi ä pis ey e ään ja
myös anhemmille anne aan iedoksi pis ee . Koulukoh aises i oidaan sopia palkkiojä -
jes elys ä, jo a myös oppilaan oma mo i aa io kas aisi ja oppilas pääsisi a oi eisiin.
CICO-mallin a ulla saadaan dokumen oi ua ie oa oppilaan edis ymises ä. Olennais a
CICO:ssa on äli ön posi ii inen palau e ja kiel ojen äl äminen. Onnis umises a anne-
aan pis ei ä, mu a epäonnis umisia ei laske a, aan muis u e aan ule aisuudessa a-
oi eiden mukainen käy ös. (Ka hu 2018, 22-24.) Lisäksi samassa as auksessa ku a -
iin yhmäy ämisen ä key ä. Ak ii inen yhmäy äminen ulisi saada osaksi koulua -
kea. Tähän lii yisi yhmäkoheesio eli yh eishenki, yh eisöllisyys, unne aido ja e ais-
uu o oin i. Kosken (2010, 184) mukaan e ais uu o oin i a koi aa käy ännössä si ä,
e ä apaaeh oise ukioppilaa , jo ka koulu e aan oimimaan nuo empien oppilaiden
kanssa, o a nuo empien oppilaiden ukena. Läh ökoh ana on ongelmien ennal aehkäi-
sy. (Koski 2010, 184.)
4. Kouluihin pi äisi saada jous a a pien yhmä, joka a koi aa si ä, e ä oppilas oi pääs-
ä pien yhmään omas a oi ees aan. Pien yhmä oimin aa oi aisiin hyödyn ää myös
äli unneilla. Pien yhmä o eu uisi aina samassa, oppilaille u ussa, muunnel a assa,
auhoi a assa, äänie is e yssä ja ais iminimaalisessa ilassa.
5. Roolien aih o oman koulun sisällä. Uusien oppisisäl öjen hallin a ja pois uminen
omal a muka uusalueel a. Tällöin myös ois en yön ymmä äminen oisi mahdollis ua.
Roolien aih amisella oi aisiin myös pa an aa yh eis yö ä.
50
6. Pien yhmä yleisluokan sisällä. Yh eis yö ä eh äisiin luokanope ajan, e i yisope ajan
ja psykia isen sai aanhoi ajan ai muun moniamma illisen e kos on yh eis yö ahon
kanssa. Kunnalla olisi oma jalkau u a psykia inen sai aanhoi aja ja e apiassa ha ai u
hy ä käy än ee uo aisiin kouluun sopi iksi.
7. Selkeä oimin amalli jous a as i, jossa myös yh eis yö apuna. Tä keää olisi saada
puhua ilan ei a auki ma alalla kynnyksellä.
Ope usalan henkilös ön ja opiskelijoiden kehi ämissä uusissa hy issä käy än eissä ko-
os ui yh eis yö sekä yksilön huomioiminen e ilaisin mene elmin, esime kiksi pien yh-
mä oimin ojen a ulla. Yh eis yö esiin yi koulun ope ajien älisenä yh eis yönä sekä
moniamma illisena yh eis yönä. Nämä käy än ee oli a osi ain almiiksi kehi e yjä,
mu a nii ä oidaan ilan een mukaan so el aa omaan yöhön sopi iksi.
51
6. INNOVAATIOTYÖPAJA TYÖSKENTELYMENETELMÄNÄ
6.1 Palau e inno aa io yöpajas a
Inno aa io yöpajassa hyödynne iin hy ien käy än eiden dialogisuu a, joka poikkeaa
a allises a yösken elymene elmäs ä. Heikki E as in (2020) mukaan inno aa io yöpaja
poikkeaa a allisis a yösken elymene elmis ä si en, e ä inno aa io yöpajassa saadaan
enemmän aja elua, keskus elua ja jakamis a aikaiseksi. Inno aa io yöpajan yksi hy ä
puoli on moninäköisyys eli näkökulmien laajuus. (E as 2020.) Kyselyyn as aajis a
yli puole koki a äysin (28%) ai jokseenkin (39%), e ä inno aa io yöpaja on mene-
elmänä an oisampi kuin pe in eisemmä yö a a , esime kiksi luenno , wo kshop ai
yhmä yö . Vas aajis a 7 (18%) ei ollu samaa eikä e i miel ä. E i miel ä oli a 15% as-
aajis a, jois a 2 (5%) oli äysin e i miel ä.
Ku io 3. Web opol. Inno aa io yöpaja oli mene elmänä an oisampi kuin pe in eisemmä yö a a (esim.
luenno , wo kshop, yhmä yö).
52
Inno aa io yöpajan a koi uksena on se, e ä osallis uja läh ee apah umas a pois si en,
e ä osallis ujan amma illisuus on kehi yny (E as 2020). Kyselyyn as aajis a suu in
osa (61%) oli jokseenkin saamaa miel ä sii ä, e ä inno aa io yöpaja oli hyödyllinen
amma illisen osaamisen kehi ymisen kannal a. Jokseenkin e i miel ä oli 18% as aajis-
a. Ei samaa eikä e i miel ä oli 13% as aajis a. 5% as aajis a oli äysin samaa miel ä
sii ä, e ä inno aa io yöpaja oli hyödyllinen amma illisen osaamisen kehi ymisen kan-
nal a. Vain yksi as aaja (3%) oli si ä miel ä, e ä inno aa io yöpaja ei ollu lainkaan
hyödyllinen amma illisen osaamisen kehi ymisen kannal a.
Ku io 4. Web opol. Inno aa io yöpaja oli hyödyllinen amma illisen osaamiseni kehi ymisen kannal a.
Hy ien käy än eiden dialogien hyödyllisyy ä on u ki u aikaisemminkin. THL:n e -
kos o yö ja dialogise mene elmä - iimin e ämä hy ien käy än eiden dialogien saama
palau e on samankal ainen, kuin meidän uloksemme. 75 p osen ia koki ilaisuuden
olleen e i äin hyödyllinen ai hyödyllinen. 22 p osen ia as aajis a koki ilaisuuden
hyödylliseksi ja ain kolme p osen ia melko hyödy ömäksi. Kukaan as aajis a ei ollu
kokenu ilaisuu a äysin hyödy ömäksi. (Koskimies, Pyhäjoki & A nkil 2012, 54.)
53
Inno aa io yöpajan ja hy ien käy än eiden dialogeissa keskeis ä on kuulluksi uleminen
ja ois en kuun eleminen. Hy ien käy än eiden dialogi o a yksi yö apa jakaa hy iä
käy än ei ä dialogises i oisille. Ju u ajan eh ä änä on pi ää puheen uo ojä jes ykses ä
huol a si en, e ä keskus elu ei ole niin sano ua a allis a keskus elua, jossa oi esime -
kiksi nopeas i kommen oida oisen aja uksia, aan pääpaino on kuun elussa sekä oppi-
misessa. Hy ien käy än eiden dialogeissa a koi uksena on oppia sii ä, mis ä oinen pu-
huu. Oman aja uksen muu aminen ai kehi äminen kuun elemalla ois en aja uksia on
yksi hy ien käy än eiden dialogien a koi us. Täs ä syys ä asili aa o in eh ä änä on
huoleh ia sii ä, e ä jokainen saa uo onsa puhua. (E as 2020.) Kuulluksi ulemis a
kysyimme like -as eikkoa hyödyn äen. Täysin samaa miel ä oli suu in osa (72%) as-
aajis a sii ä, e ä uli kuulluksi inno aa io yöpajassa. Vas aajis a kahdeksan (20%) oli
jokseenkin samaan miel ä kuulluksi ulemises a. Eli yh eensä 92% as aajis a koki ul-
leensa kuulluksi. Kaksi (5%) as aajis a ei ollu samaa eikä e i miel ä ja yksi (3%) oli
äysin e i miel ä sii ä, e ä uli kuulluksi inno aa io yöpajassa.
Ku io 5. Web opol. Koin ulleeni kuulluksi inno aa io yöpajassa.

54
Inno aa io yöpajan a koi uksena oli jakaa hy iä käy än ei ä ja saada aikaan pohdin aa
sii ä, mi en omalla koululla oisi hyödyn ää e ilaisia käy än ei ä ai löy ää joi ain sellai-
sia elemen ejä, joiden a ulla oi kehi ää omaa käy änne ä. Kyselyssä kysyimme oppi-
a ko apah umaan osallis unee uuden ai uusia käy än ei ä apah umassa ja aiko a ko
osallis unee o aa hy ä käy än ee käy öön omassa ai ule assa yössään. Yli puole
as aajis a oppi inno aa io yöpajassa uuden ai uusia hy iä käy än ei ä. Heis ä 46% oli
jokseenkin samaa miel ä ja 18% äysin samaa miel ä. Vas aajis a kahdeksan (20%) oli
jokseenkin e i miel ä sii ä, e ä sai uuden ai uusia käy än ei ä inno aa io yöpajassa. Ei
samaa eikä e i miel ä oli 13% as aajis a. Yksi as aajis a oli äysin e i miel ä sii ä, e ä
oppi uuden ai uusia hy iä käy än ei ä inno aa io yöpajassa.
Ku io 6. Web opol. Opin inno aa io yöpajassa uuden ai uusia hy iä käy än ei ä.
Vas aajis a 67% aikoi o aa saamansa hy ä käy än ee käy öön omassa yössään ai
ule assa yössään. Heis ä 18% oli äysin samaa miel ä. Ei samaa eikä e i miel ä oli
31% as aajis a. Yksi as aajis a ei aio o aa saamaansa hy ää käy änne ä käy öön
omassa yössään ai ule assa yössään.
55
Ku io 7. Web opol. Aion o aa saamani hy ä käy än ee käy öön omassa yössäni ai ule assa yössäni.
6.2 Aja uksia inno aa io yöpajas a
Pa hai a asioi a inno aa io yöpajassa kysy iin a oimella kysymyksellä. A oimia as a-
uksia saa iin yh eensä 32, joka on 82% Web opol -kyselyyn as anneis a. Näis ä as a-
uksis a osa sisälsi ä samoja asioi a ja osassa as auksissa oli useampi asia, jonka as-
aaja oli kokenu pa haaksi. Monessa as auksessa uli esille keskus elu. Pelkkä ”kes-
kus elu” oli sei semässä e i as auksessa. Keskus elulla ii a iin odennäköises i yöpa-
jaosuudessa käy ä iin pien yhmäkeskus eluihin. Keskus eluun lii y issä as auksissa
ois ui myös a kennus ai jokin muu pa haana koe u asia, esime kiksi ”yh einen kes-
kus elu” ai ”esi ely ja keskus elu”. Sana keskus elu uli esille yh eensä 11 ke aa. Sen
lisäksi keskus elu oli muo oil u useammassa as auksessa e i sanoin, esime kiksi aja us-
en aih o kollegoiden ai ihmis en kanssa. Ryhmä yö ja yöpaja koe iin iidessä e i
as auksessa pa haana asiana inno aa io yöpajassa. Yh eensä 22 as auksessa pa haana
asiana inno aa io yöpajassa koe iin uo o aiku us keskus elemalla.
56
Lapin #pa askoulu -hankkeen a koi uksena on kehi ää koulu- ja kun a aja yli ä ää
yh eis yö ä. Yhdessä ekeminen on hankkeen pää unk io ja sii ä syys ä hankkeen eh ä-
änä on saa aa e i kouluil a ja e i kunnis a ihmise samaan paikkaan puhumaan asiois a,
jakamaan ideoi a ja kuun elemaan oisia. (E as 2020.) Yh eensä iisi as aajaa ke oi,
e ä pa as a inno aa io yöpajassa oli muiden ihmis en aja us en kuuleminen. Vas auksis-
sa maini iin nimenomaa uusien ihmis en, kokeneiden ope ajien, muiden kokemuksien
ja muiden ideoiden ja ulkin ojen kuun eleminen. Kuun eluun lii äisimme myös neljän
as aajan as aukse , joissa pa haana asiana maini iin esime kiksi ”hy ien käy än eiden
esi ely ”, ”uude käy än ee ” ja ”uusia aja uksia muil a”. Kolmessa as auksessa ois-
ui ”ideoiden jakaminen”, mu a as auksis a ei käyny ilmi, oliko as aaja ideoiden
jakaja ai kuun elija. Viidessä as auksessa uli esille myös e kos oi uminen, joka esi-
e iin e ilaisilla sanamuodoilla, esime kiksi ”konka iaope ajien koh aaminen”, ”uusi-
en ihmis en apaaminen” ja ”nähdä ou oja ihmisiä”.
Näiden lisäksi pa hai a asioi a inno aa io yöpajassa koe iin olleen ”ilmapii i”, ”puhe-
liaa yhmä ”, ”helpo eh ä änanno ” ja ”kun idealamppu uudes a käy än ees ä äläh-
i”. Nämä yksi äise as aukse osi ain lii yi ä joko yhmä yösken elyyn ai hy ien
käy än eiden jakamiseen.
Myös THL:n e kos o yö ja dialogise mene elmä - iimin e ämien hy ien käy än ei-
den dialogien as auksissa ko os uu myös hyödyllisimpänä asiana kollegoiden ai e -
ais en kanssa kokemus en aih o ja kuulluksi ulemisen mahdollisuus. Tilaisuus koe -
iin myös uonee ilan eeseen uusia näkökulmia ja sy yy ä. (Koskimies, Pyhäjoki &
A nkil 2012, 54.)
Amma illisen kehi ymisen hyö yihin as asi 32 as aajaa. Vas ausp osen i oli 82 %
koko kyselyyn as aajis a. Yhdeksän as aajaa as asi lyhyes i kokeneensa oman am-
ma illisen kehi ymisen kannal a hyödylliseksi uude näkökulma , inki , idea , inno aa-
io , yö a a ai käy än ee . Pidempiä as auksia samaan ka ego iaan uli yh eensä 19.
Nämä sisälsi ä samoja eemoja e i sanoin: ”saada ah is us a omille aja uksille”,
”muiden ideoiden kuun eleminen”, ”oikea kokemukse jo ken ällä ole il a ope ajil a”
ja ”hy ä esime ki oimi is a uenkäy än eis ä”.
57
Kolmessa as auksessa oli seli e y a kemmin mi ä hyö yä inno aa io yöpajas a oli
oman amma illisen kehi ymisen kannal a.
”haas a ien ilan eiden a aaminen kollegoille ja muiden koulujen käy än eiden
kuuleminen”
”pa i in e en io inkkiä, joskin ähän jäi kauaksi näis ä e ko-opinnois a. Mu a
ope ajan yön kannal a osi hy iä inkkejä”
”hy iä käy än ei ä, millä ukea pa emmin oppilai a”
Näissä as auksissa ko os ui se, e ä as aaja sai a inkkejä ja aja uksia omaan yö-
hönsä kuun elemalla mui a. Dialogin yksi edelly ys on luo amus. Käy ännössä ämä
a koi aa si ä, e ä osallis uja luo aa siihen, e ä oise oi a an aa jo akin a okas a
hänelle, esime kiksi hy än käy än een. Kuun elemalla ja ymmä ämällä ois en näke-
myksiä ihminen on mukana p osessissa ja kehi yy myös i se. (Holm, Pou anen & S åh-
le 2018.)
Kaksi as aajaa 32:s a pi i e kos oi umis a hyödyllisenä oman amma illisen kehi ymi-
sen kannal a. Ve kos oi uminen uo iin as auksissa esille sanoin: ” e kos oi uminen”
ja ” u us uminen kollegoihin”. Viisi as aajaa 32:s a as aajas a ei osannu sanoa mi ä
hyö yä inno aa io yöpajas a oli oman amma illisen kehi ymisen kannal a, muun muas-
sa sanoin ”en osaa sanoa”, ”en iedä” ja ”noooh”. Kolme as aajaa oli si ä miel ä, e ä
inno aa io yöpajas a ei ollu hyö yä oman amma illisen kehi ymisen kannal a. Tämä
uo iin ilmi as auksissa sanoin: ”eipä juu ikaan”, ”en mi ään” ja ”oli pääasiassa u -
uja ju uja, joi a käy än jo, eli ei uu a”. Neljää as aus a emme laji ellee näihin ee-
moihin, koska ne poikkesi a al aosan as auksis a. Nämä as aukse oli a :
”ju elu muual a ulleiden kanssa”
”muka aa keskus elua”
”jakaa aja uksia”
”aihee ei ä koske anee e ko-opin ojani”
64
aisimmillaan huumo i ja laajempana kokonaisuu ena esime kiksi kiusaamisen as ai-
nen yö. Näi ä hy iä käy än ei ä jokaisen koulun ulisi mie iä, koska hy in oin i on niin
isossa osassa koulumaailmaa.
Aja uksia hy is ä käy än eis ä
Ryhmä yösken elyssä osallis uja keskus eli a aja uksis a, joi a esi ykse he ä i ä . He
poh i a myös, mi kä asia o a yypillisiä pii ei ä hy ille käy än eille ja mi ä hy ien
käy än eiden o eu us aa ii. Pohdimme, e ä samalla, kun ope usalan henkilös ö ja opis-
kelija jakoi a aja uksiaan keskenään, he eki ä myös ä keää aja us yö ä sii ä, mi en
hy iä käy än ei ä oisi hyödyn ää heidän omassa yössään ja minkälaisia oimenpi ei ä
ne aa isi a . Koemme, e ä ämä oli yksi inno aa io yöpajan ä keimmis ä ja an oisim-
mis a yö aiheis a osallis ujille.
Pohdimme myös si ä, e ä yhmä yösken ely oli an oisa myös sen akia, e ä poh iessaan
esime kiksi yh eis yön me ki ys ä osallis uja saa oi a oi al aa ai nähdä asioi a oises-
a näkökulmas a. He saa oi a nähdä esime kiksi kollegoiden ekemän a okkaan yön
uudessa alossa, jo a ei ollu aiemmin aja ellu . Ryhmä yö a mas i laajensi a osallis-
ujien ymmä ys ä ja a a si a heidän näkemyksiään.
Pien yhmissä keskus elun aiheeksi nousi myös käy össä ole a esu ssi ai niiden ä-
hyys. Pohdimme, e ä esu ssikysymys ikään kuin a jos aa nega ii ises i osallis ujien
asenne a hy iä käy än ei ä koh aan. Taus alla oi olla aja us sii ä, e ä hy ä käy änne
o e aisiin käy öön, jos se olisi esu ssien puoles a mahdollis a. Toisaal a esu ssi o a
me ki ä ässä osassa hy iä käy än ei ä ja aina hy iä käy än ei ä ei pys y ä sellaisenaan
o eu amaan joh uen ähäisis ä esu sseis a.
Inno aa io yöpajan lopuksi osallis uja poh i a yhdessä uusia hy iä käy än ei ä. Uude
hy ä käy än ee oli a jokseenkin jo käy össä koulumaailmassa, mu a myös uusia hy-
iä käy än ei ä oli uo u esille. Pien yhmä yösken elyssä uusien hy ien käy än eiden
kehi ämiselle oli a a u ajallinen aika. Koimme, e ä uusien hy ien käy än eiden ke-
hi ämisen ä kein eh ä ä olikin se, e ä osallis uja alkaisi a poh imaan, mi en uusia
hy iä käy än ei ä oisi kehi ää ja hyödyn ää omassa yössään, eikä pelkäs ään se, e ä
lyhyessä ajassa kehi e ään nopeas i uusi ai uusia hy iä käy än ei ä. Päi ä oli kokonai-
suu ena uusien hy ien käy än eiden jakamis a, saamis a ja poh imis a. Tämän lisäksi

65
inno aa io yöpaja an oi osallis ujilleen ikään kuin pe us ukse hy ien käy än eiden
ideoimiseen ja kokeiluun omassa yössään.
Mikäli inno aa io yöpajan aiku a uudes a halu aisiin ie ää lisää, oi aisiin ehdä
ja ko u kimus. Siinä oi aisiin esime kiksi kyselyn a ulla sel i ää, o i a ko inno aa io-
yöpajaan osallis unee hy iä käy än ei ä käy öönsä ja kuinka paljon nii ä pi i so el aa.
Lisäksi olisi mielenkiin ois a ie ää syn yikö inno aa io yöpajan seu auksena oimi ia
äysin uusia hy iä käy än ei ä osallis ujien yöhön ai oimin aan.
7.2 Tu kimusp osessin pohdin a
Tu kimusp osessimme alkoi sii ä, kun saimme kuulla mahdollisuudes a ehdä p o g adu
- u kielma Lapin #pa askoulu -hankkeelle. Olimme jo aiemmin pää änee , e ä e-
kisimme p o g adu - u kielman yhdessä pa i yönä, mu a aiheemme oli ielä mie innäs-
sä. Mei ä molempia kiinnos aa e i yispedagogiikka, jo en olimme a moja sii ä, e ä
haluaisimme ehdä p o g adu - u kielmamme e i yispedagogiikkaan lii yen. Mahdolli-
suus ehdä p o g adu - u kielma Lapin #pa askoulu -hankkeelle uli oikeas aan juu i
oikeana he keä ja lähdimme innolla yös ämään p o g adu - u kielmaamme.
Koko u kimusp osessin aikana eimme yh eis yö ä Lapin #pa askoulu -hankkeen ja
ohjaa an ope ajamme kanssa. Koemme, e ä saamamme uki ja yh eis yö au oi mei ä
p o g adu - u kielman eossa. Py imme p o g adu - u kielmaa ehdessä o amaan huomi-
oon hankkeen oma näkökulma u kimukses a. Pidimme monia pala e ei a, joissa poh-
dimme yhdessä aineis onke uu a, kun olimme saanee kuulla aineis onke uupäi än oh-
jelman. Aineis onke uu apa muokkau ui ielä muu amaa iikkoa ennen apah umaa ja
koemmekin, e ä aineis onke uun mie iminen oli yksi haas a immis a aiheis a koko
p osessissa.
Mielekkäimmiksi aiheiksi u kimusp osessissa koimme uloksien ki joi amisen ja ana-
lysoinnin. Näissä aiheissa opimme myös i se uusia hy iä käy än ei ä sekä pe ehdyim-
me pa emmin käy än eisiin, joi a oimme hyödyn ää ule aisuudessa. Toisaal a koimme
uloksien analysoinnin myös haas a ana yö aiheena. Haas a aa uloksien analysoinnis-
a eki se, e ä esime kiksi läppi auluille ki joi e u sisällö oli a lyhyi ä ja niiden ul-
66
kin a oli älillä aikeaa. Py imme kui enkin a kkaan yösken elyyn koko p o g adu -
u kielman ekop osessin ajan, jo a ulokse olisi a luo e a ia.
Koemme, e ä pa i yösken ely sujui meillä hy ässä yh eis yössä. Pa i yösken ely oli
meille en uudes aan u ua, koska olimme aikaisemmin ehnee e i yispedagogiikan p o-
seminaa i yön sekä joi akin ku sseja yhdessä. Aiempien hy ien yh eis yökokemuksien
uoksi olimme pää änee ehdä myös p o g adu - u kielman yhdessä. Pa in yösken elyn
hy ä puoli oli se, e ä saimme koko u kimusp osessin ajan jakaa aja uksia ja sy en ää
nii ä si ä kau a. Lisäksi uimme oisiamme u kimusp osessin aikana, joka aiku i sii-
hen, e ä pääsimme yh eiseen a oi eeseen.
Taus amme aiku i p o g adu - u kielman ekoon si en, e ä oiselle meis ä hy ä käy-
än ee ja u kimuksessa esille noussee käsi ee oli a suh eellisen u uja ja oiselle ne
oli a puoles aan osi ain uusia asioi a. Koemme, e ä ämä näy äy yi posi ii isena asia-
na u kimuksessamme, koska osasimme huomioida p o g adu - u kielman sii ä näkö-
kulmas a, e ä lukijan ei a i se ennal a ie ää u kimuksessamme esiin noussei a käsi -
ei ä.
Vah uu ena p o g adu - u kielmaa ehdessä meillä oli se, e ä olemme molemma e ilai-
sia yösken elijöi ä. Toinen meis ä on hy in a kka ja oinen aas nopea ki joi amaan ja
e simää ie oa. Lisäksi oisella meis ä on kokemus a ope ajana yösken elys ä, joka au -
oi mei ä u kielmaa ehdessä. Ainoaksi haas eeksi koimme öiden ja p o g adu -
u kielman yh eenso i amisen. Koemme, e ä pysyimme kui enkin hy in aika aulussa
ja eimme p o g adu - u kielmamme suunni el ua aika auluamme nopeammin. Koemme,
e ä aikka ain oinen meis ä osallis ui aineis onke uu apah umaan, eimme sil i saman
e an öi ä p o g adu - u kielmassamme. P o g adu - u kielman eko oli e i äin an oisa
ja ope a ainen p osessi.
67
LÄHTEET
Ai a, A. 2012. Toimi a yh eis yö. Työelämän uo o aiku ussuh ee , iimi ja e kos o .
Jy äskylä: Jy äskylän Yliopis o. Vii a u: 11.4.2020, Saa a issa:
h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/37743/9789513947088.pd ?sequence=1&
isAllowed=y.
A nkil, M. 2019. “Mehän opimme enemmän kuin lapse ” Ope aja dialogisena auk o i-
ee ina. Tampe een Yliopis on äi öski ja 43. Tampe e. Vii a u: 8.4.2020, Saa a is-
sa: h ps:// epo. uni. i/bi s eam/handle/10024/105506/978-952-03-1024-
0.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
A nkil, R., Ihanainen, P., Jokinen, E., Rinne, T. & Spanga , T. 2010. Ma kaopas uudis-
umisen ielle - Puimalamene elmä e aisoppimisen ah is amiseen ja kehi ämis yön
ulos en le i ämiseen. Helsinki: Suomen kun alii o.
A nkil, R., Spanga , T. & Jokinen, E. 2007. Hy ä e aisoppiminen kun a yön a jessa.
Kun alii on e kkojulkaisu n o 196. Helsinki: Suomen kun alii o.
A nkil, T. & E iksson E. 2012. Huoli puheeksi – Opas a haisis a dialogeis a. S akes
oppai a 60. Tampe e: Tampe een Yliopis opaino Oy. Vii a u 8.4.2020, Saa a is-
sa: h ps://www.julka i. i/bi s eam/handle/10024/90845/URN_ISBN_978-951-33-
17928.pd ?sequence=1.
A nkil, T. & Seikkula, J. 2014. ”Nehän kuun eli mei ä!” Dialogeja monissa suh eissa.
Ve kkoaineis o. Helsinki: Te eyden ja hy in oinnin lai os.
A o, T., Kuoppala, M. & Män yne a, P. 2004. Hy äs ä pa as. Jae u kehi ämis as uu
ESR –p ojek eissa. Hy ä käy ännö -käsiki ja. Helsinki: Oy Edi a ab. Vii a u 8.4.2020,
Saa a is-
sa: h p://www. akenne ahas o . i/ anha _si u / akenne ahas o / iedos o /es _julkaisu _
2000_2006/esi ee _ja_oppaa /oppaa /03_hy a _kay anno -kasiki ja.pd .
68
E iksson, P & Kois inen, K. 2014. Monenlainen apaus u kimus. Kulu aja u kimuskes-
kuksen u kimuksia ja sel i yksiä 11. Helsinki. Vii a u 23.12.2019, Saa a issa:
h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/handle/10138/153032/Tu kimuksia%20ja%20sel i yk
si%c3%a4_11_2014_%20Monenlainen%20 apaus u kimus_E iksson_Kois inen.pd ?se
quence=1&isAllowed=y.
E as , H. 2020. Suullinen iedoksian o 23.1.2020.
Fadjuko , P. 2007. Oppima e iaali yksilöllis ämisen ukena. Teoksessa E ilainen oppija
– Yh eiseen kouluun. Toim. Ikonen, O. & Vi anen, P. Jy äskylä: PS-kus annus.
F iend, M., Cook, L., Hu ley-Chambe lain, D. & Shambe ge , C. 2010. Co- eaching:
An illus a ion o he complexi y o collabo a ion in special educa ion. Jou nal o Edu-
ca ional and Psychological Consul a ion, 20(1), 9–27. Vii a u: 10.4.2020, Saa a issa:
h ps://www. and online.com/doi/ ull/10.1080/10474410903535380.
G aziano, K. & Na a e e, L. 2012. Co-Teching in a Teache Educa ion Class oom:
Collabo a ion, Comp omise, and C ea i i y. (109-126) Vii a u: 10.4.2020, Saa a issa:
h ps:// iles.e ic.ed.go / ull ex /EJ986819.pd .
Hannula, M. 2012. Dialogia e simässä – pien yhmäkeskus eluja.
Jy äskylä s udies in educa ion, psychology and social esea ch 446. Vii a u 7.4.2020,
Saa a issa: h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/39932/978-951-39-4846-
7.pd ?sequence=2&isAllowed=y.
Heiskala, R. 2000. Toimin a, apa ja akenne. Koh i kons uk ionis is a syn eesiä yh eis-
kun a eo iassa. Ve kkoki ja. Helsinki: Gaudeamus.
Holm, R., Pou anen, P. & S åhle, P. 2018. Mikä ekee dialogin: Dialogisen uo o aiku-
uksen unnuspii ee ja edelly ykse . Si a 26.11.2018. Vii a u: 11.4.2020, Saa a issa:
h ps://www.si a. i/a ikkeli /mika- ekee-dialogin-dialogisen- uo o aiku uksen-
unnuspii ee -ja-edelly ykse /.
Janhukainen, M. 2015. Johdan o. Teoksessa E i yisope ukses a oppimisen ja koulun-
käynnin ukeen. Toim. Janhukainen, M., Kon u, E., Thunebe g, H. & Vainikainen, M-P.
Suomen kas a us ie eellinen seu a – Kas a usalan u kimuksia 67. Jy äskylä: Jy äsky-
69
län yliopis opaino. Vii a u: 7.4.2020, Saa a issa:
h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/59618/978-952-5401-85-
1_E i yisope ukses a.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Jan unen, T. & Haapaniemi, R. 2013. Iloa kouluun. A aimia koulu iih y yy een. Jy-
äskylä: PS-Kus annus.
Jylhä, I. 2007. Ohjaus- ja ope us aido : Oppilaiden e o huomioi a pedagogiikka ja di-
dak iikka. Teoksessa E ilainen oppija – Yh eiseen kouluun. Toim. Ikonen, O. & Vi a-
nen, P. Jy äskylä: PS kus annus.
Jä ileh o, L. 2013. Ope us eknologia, oppimispeli . Teoksessa Uusi oppiminen. Toim.
Eduskunnan ule aisuus aliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki: Eduskun a. Vii a u:
11.4.2020, Saa a issa:
h ps://www.eduskun a. i/FI/naineduskun a oimii/julkaisu /Documen s/ u j_8+2013.pd
Ka hu, A. 2018. Check in, check ou ! Käy äy ymisen ehos e ua ukea lähikoulus-
sa.Jy äskylä: Jy äskylän Yliopis o. Vii a u: 6.5.2020, Saa a issa:
h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/59198/978-951-39-7522-
7_ ai os24082018.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Ka ilakoski, R. 2018. Koulun oimin akul uu i a au u issa oppimis iloissa. E nog a i-
nen u kimus uu een koulu akennukseen muu amises a. Jy äskylä: Jy äskylän Yliopis-
o. Vii a u: 11.4.2020, Saa a issa:
h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/58031/978-951-39-7440-
4_ %c3%a4i %c3%b6s08062018%20.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Ki ja ainen, T. & Pulkkinen, J. 2013. Tuloksellisuus a kas uske omus. E i yisope us
pe usope uksessa. Helsinki: Edi a P ima Oy. Vii a u: 7.4.2020, Saa a issa:
h ps://www. . i/app/uploads/2018/06/26094308/e i yisope us-pe usope uksessa-8-
2013.pd .
Kolkka, M. & Ka jalainen, M-L. 2013. Maailman osaa in kansa – Koulu uksellinen
asa-a o on polii inen ja pedagoginen kysymys. Teoksessa Maailman osaa in kansa
2020 – Koulu uspoli iikan keino , mahdollisuude ja päämää ä . Toim. Mahlamäki-

70
Kul anen, S., Hämäläinen, T., Pohjonen, P. & Nyyssölä, K. Ope ushalli us apo i ja
sel i ykse 2013:8. Tampe e: Ju enes P in – Suomen Yliopis opaino Oy.
Kon io, M. 2010. Moniamma illinen yh eis yö. TUKEVA –hanke. Oulu. Vii a u:
11.4.2020, Saa a issa: h p://www.oulu.ouka. i/seu u/ uke a/Moniamma illinen-
julkaisu.pd .
Koski, A. 2010. Kouluikäis en ohja u e ais uki. Tampe e: Tampe een Yliopis o. Vii-
a u: 12.4.2020, Saa a issa:
h ps:// epo. uni. i/bi s eam/handle/10024/100770/kouluikais en_ohja u_ e ais uki.pd
?sequence=1&isAllowed=y.
Koskimies, M., Pyhäjoki, J. & A nkil, T. 2012. Hy ien käy än öjen dialogi – Opas dia-
logisen kehi ämisen ja kul uu isen muu oksen ueksi. Vii a u: 3.1.2020, Saa a issa:
h ps://www.julka i. i/bi s eam/handle/10024/90856/URN_ISBN_978-952-245-638-
0.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Kuo elah i, M., Lappalainen, K. & Puuka i, S. 2017. Suun a ii oja e i yisope uksen ja
ohjauksen yh eis yöhön. Teoksessa Ohjaus ja e i yisope us oppijoiden ukena. Toim.
Puuka i, S., Lappalainen, K. & Kuo elah i, M. Jy äskylä: PS-kus annus.
Kuusko pi, M. 2012. Tule aisuuden yysinen oppimisympä is ö. Käy äjäläh öinen
muunnel a a ja jous a a ope us ila. Tu ku: Tu un Yliopis o. Vii a u: 11.4.2020, Saa a-
issa:
h ps://www.u upub. i/bi s eam/handle/10024/76724/ ai oski ja2012Kuusko pi.pd ?seq
uence=1&isAllowed=y.
Laine, T. 2018. Mi en kokemus a oidaan u kia? Fenomeloginen näkökulma. Teokses-
sa Ikkunoi a u kimus- me odeihin 2. Näkökulmia aloi ele alle u kijalle u kimuksen
eo ee isiin läh ökoh iin ja analyysimene elmiin. Toim. Valli, R. Jy äskylä: PS-
kus annus.
71
Lapin #pa askoulu. 2020. Tu kimus ja hankkee . Vii a u 16.2.2020, Saa a issa:
h ps://www.ulapland. i/FI/Yksiko /Ha joi elukoulu/Tu kimus-ja-hankkee /Lapin-
pa askoulu.
Le s ein, A. 2006:2010. Mo e help ul as p oblem han solu ion:
some implica ions o si ua ing dialogue in class ooms. Ins i u e
o Educa ion Uni e si y o London. Vii a u 7.4.2020, Saa a issa:
h ps://www.google.com/sea ch?q=Le s ein+(2006%3B+2010)& lz=1C1CEU_ iFI865F
I865&oq=Le s ein+(2006%3B+2010)&aqs=ch ome..69i57.100j0j7&sou ceid=ch ome
&ie=UTF-8.
Leiman, M. 2015. Dialoginen ohjaus. Teoksessa Toimijuus, ohjaus ja elämäkul-
ku. Toim. Kauppila, P., Sil onen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. Helsinki: I ä-Suomen
Yliopis o. Vii a u 7.4.2020, Saa a issa: h ps://epublica ions.ue . i/pub/u n_isbn_978-
952-61-1747-8/u n_isbn_978-952-61-1747-8.pd .
Lignell, I. 2013. Es ee ömä ope usmene elmä , pedagogise malli ja oppimisympä is-
ö . Teoksessa E i yisen hy ää ope us a ja ohjaus a. Toim. Raudasoja, A. Hämeen am-
ma iko keakoulu. Tampe e: Tammae p in Oy. Vii a u. 11.4.2020, Saa a issa:
h ps://www. heseus. i/bi s eam/handle/10024/67129/HAMK_E i yisen_hy aa_ope us
a_2013_eki ja.pd ?sequence=3#page=62.
Lin u uo i, M., Hau amäki, J. & Janhukainen, M. 2017. Pe usope uksen uen a jonnan
muu okse 1970-2016 – e i yisope ukses a oppimisen ja koulunkäynnin ukeen. Kas a-
us & Aika, 11 (4), 4-21. Vii a u: 10.4.2020, Saa a issa:
h ps://jou nal. i/kas a usjaaika/issue/ iew/4809.
Malinen, O-P. & Palmu, I. 2017. Näkökulmia yh eisope ajuu een. Oppimisen ja oppi-
mis aikeuksien e i yisleh i, Vol 27, 3, 40-50. Vii a u 10.4.2020, Saa a issa:
h ps://bulle in.nmi. i/wp-con en /uploads/2018/02/malinen.pd .
Me i i a, M. 2018. Inno aa io-osaaminen nykypäi än yöelämä ai ona. Lapin amma -
iko keakoulun julkaisuja. Sa ja C. Oppima e iaali 3/2018. Vii a u: 22.12.2019, Saa a-
issa:h ps://www. heseus. i/bi s eam/handle/10024/143065/Inno aa io-
osaaminen%20nykypai an%20 yoelama ai ona.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
72
Mobe g, S., Hau amäki, J., Ki i auma, J., Lah inen U., Sa olainen, H. & Vehmas, S.
2015. E i yispedagogiikan pe us ee . Ve kkoaineis o. Jy äskylä: PS-kus annus.
No ena, J. 2015. Innos a a koulun muu os – Opas laaja-alaisen osaamisen ope ukseen.
Jy äskylä: PS-kus annus.
Nykänen, S., Risku, M. & Puuka i, S. 2017. Monialainen yh eis yö ukea ja ohjaus a
a i se ien oima a ana. Teoksessa Ohjaus ja e i yisope us oppijoiden ukena. Toim.
Puuka i, S., Lappalainen, K. & Kuo elah i. Jy äskylä: PS-kus annus.
Oja, S. 2012. Kaikille kelpo koulu – Kolmipo aisen uen o eu aminen ja kehi äminen.
Jy äskylä: PS-kus annus.
Ope ushalli us. 2014. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee 2014. Mää äykse
ja ohjee 2014: 96. Helsinki: Ope ushalli us.
Ope us- ja kul uu iminis e iön ja ope ushalli uksen julkaisu asa-a oisen pe uskoulun
ule aisuudes a. 2018. Vii a u: 30.10.2019, Saa a issa:
h p://julkaisu . al ioneu os o. i/bi s eam/handle/10024/160572/Tasa-
a oisen%20pe uskoulun%20 ule aisuus.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Ope us- ja kul uu iminis e iö. 2014. Oppimisen ja hy in oinnin uki. Sel i ys kolmi-
po aisen uen oimeenpanos a. Ope us- ja kul uu iminis e iön julkaisuja 2014:2. Vii a -
u 10.4.2020, Saa a issa:
h p://julkaisu . al ioneu os o. i/bi s eam/handle/10024/75235/okm02.pd ?sequence=1
&isAllowed=y.
Ope usminis e iö. 2005. Pe usope uksen ja oisen as een koulu uksen ni el aiheen ke-
hi ämis yö yhmän muis io. Ope usminis e iön yö yhmämuis ioi a ja sel i yksiä
2005:33. Helsinki: Yliopis opaino. Vii a u: 12.4.2020, Saa a issa:
h ps://julkaisu . al ioneu os o. i/bi s eam/handle/10024/80297/ 33.pd ?sequence=1&i
sAllowed=y.
Pe usope uslaki 21.8.1998/628.
73
Pe älä, M-L., Hie anen-Pel ola, M., Halme, N., Pelkonen, M., Pel onen, H., Huu e, T.,
Pihkala, J. & Heiliö, P-L. 2015. Monialainen opiskeluhuol o ja sen joh aminen. Tampe-
e: Te eyden ja hy in oinnin lai os.
Piekka i, R. & Welch, C. 2011. Tapaus u kimuksen e ilaise yypi . Teoksessa Mene-
elmä iidakon ai aaja - Pe us ei a laadullisen u kimuslähes ymis a an alin aan.
Toim. Puusa, A. & Juu i, P. Van aa: Hansabook.
Pulkkinen, J. 2019. Re o ming policy, changing p ac ices? Special educa ion in Finland
a e educa ional e o ms. Jy äskylä: Jy äskylä Uni e si y P ess. Vii a u 10.4.2020,
Saa a issa: h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/64018/978-951-39-7771-
9_ %c3%a4i %c3%b6s29052019.pd ?sequence=1&isAllowed=y.
Pulkkinen, J. & Ry i aa a, A. 2015.Yh eisope uksen käsiki ja. Helsinki: G ano Oy. Vii-
a u: 10.4.2020, Saa a issa:
h ps://jyx.jyu. i/bi s eam/handle/123456789/48450/Yh eisope uksen%20k%c3%83%c
2%a4siki ja.pd ?sequence=1.
Pynnönen, P. & Uusinoka, S. 2013. Kuinka ukea oppimisen in oa ja iloa. Teoksessa
E i yisen hy ää ope us a ja ohjaus a. Toim. Raudasoja, A. Hämeen amma iko keakou-
lu. Tampe e: Tammae p in Oy. Vii a u. 11.4.2020, Saa a issa:
h ps://www. heseus. i/bi s eam/handle/10024/67129/HAMK_E i yisen_hy aa_ope us
a_2013_eki ja.pd ?sequence=3#page=62.
Rön y, L-I. & Rön y, S. 2012. Pe usope us – a ois a käy än öihin. Teoksessa Kaikille
kelpo koulu. Kolmipo aisen uen o eu aminen ja kehi äminen. Toim. Oja, S. Tampe-
e: PS-kus annus.
Sandbe , E. 2018. Adhd ja oppimisen uki – Huomio yksilöllise a pee ja ah uude .
Ve kkoaineis o. Jy äskylä: PS-kus annus.
Takala, M. 2016. Tuen e i muodo pe usope uksessa. Teoksessa e i yispedagogiikka ja
kouluikä. Toim. Takala, M. Helsinki: Gaudeamus.
Tuomi, J. & Sa ajä i, A. 2018. Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
80

81