Ku a ie oki jan isuaalise keino
lapsen iedekas a uksessa
Ku a ke o a enemmän kuin uha sanaa. Ne muun muassa
ha ainnollis a a , selkey ä ä ies iä, dokumen oi a , mielly -
ä ä es e iikallaan ja luo a elämyksiä. Ku a ja muu isuaalisuus
o a ies innällises i näky ässä oolissa las en ku a ie oki joissa.
Mu a millaisiin isuaalisen ies innän osa-alueisiin ku i ajan ja
suunni elijan ulee kiinni ää huomio a ku a ie oki jan suunni -
elu- ja uo an op osessissa? Mi ä keinoja isuaalisen ies innän
suunni elijalla on aiku aa lapsen iedekas a ukseen ja mi kä omi-
naisuude ajoi a a nii ä? Näihin kysymyksiin e sin as aus a p o
g adu - u kilmassani.
Ta kas elen Tiedeseikkailu-ku a ie oki jasa jan suuni elu- ja uo-
an op osessia isuaalisen ies innän suunni elijan näkökulmas a.
Tu kielman a oi eena on lisä ä käsi ys ä isuaalisen ies innän
suunni elijan kas a uksellisis a aiku usmahdollisuuksis a, kun
uo eena on ku a ie oki ja ja kohdeyleisönä lapsi.
Jenni Hau amäki
P o g adu - u kielma
Lapin yliopis o / Tai eiden iedekun a
G aa isen suunni elun koulu usohjelma
Ro aniemi 2020
Jenni Hau amäki
Ku a ie oki jan isuaalise keino lapsen
iedekas a uksessa
P o g adu - u kielma
Lapin yliopis o / Tai eiden iedekun a
G aa isen suunni elun koulu usohjelma
Ro aniemi 2020
Tu kielman ai eellinen osio o eu e u yh eis yössä
Sanoma P o Oppi&Ilon ja Kide Science Oy:n kanssa
© Jenni Hau amäki
Ohjaaja : Ma i Mäki an a ja Silja Nikula
Lapin yliopis o / Tai eiden iedekun a
G aa isen suunni elun koulu usohjelma
86 si ua
Lapin yliopis opaino
Ro aniemi 2020
Tii is elmä
Tu kielmassa a kas ellaan isuaalisen ies innän suunni elijan isuaalisia
keinoja, joilla ue aan lapsen iedekas a us a. Tu kielman ai eellisena osiona
on o eu e u kolme 4–8- uo iaille lapsille suunna ua Tiedeseikkailu-ki jasa -
jan ku a ie oki jaa. Tu kimuksen koh eena o a isuaalisen ep esen aa ion
semioo ise esu ssi ja e illisinä ep esen aa ioina ki joihin o eu e u ku i-
ukse . Tu kielman a oi eena on lisä ä käsi ys ä isuaalisen ies innän suun-
ni elijan kas a uksellisis a aiku usmahdollisuuksis a lapsille kohdenne uissa
ku a ie oki joissa. Tu kielma on laadullinen u kimus ja sen a koi uksena on
uo aa ie o isuaalisen ies in suunni elijan keinois a p ac ice-based-mene-
elmän a ulla.
Tu kielman pe us eella ku a ie oki jojen isuaalisuudella on sekä kogni-
ii isia e ä a ek ii isia aiku usominaisuuksia. Tiedeseikkailu-ki jojen suun-
ni elu- ja uo an op osessin aikana on e o el a issa neljä isuaalisen ep esen-
aa ion keinoa ukea lapsen iedekas a us a: Lapsen asen eisiin ja oimin aan
aiku aminen posi ii isuu a ja leikillisyy ä ilmaise ien semioo is en esu s-
sien kau a, jolla mo i oidaan oppimaan. Samais u a ien hahmojen käy ö
ki joissa oimi a lapsille oolimalleina oiminnassa ja ylläpi ä ä emo ionaa-
lis a si ou umis a. Tasapaino elu sa umaailman ja odellisuuden ku allis ami-
sessa luo ilaa mieliku i ukselle ja helpo aa iedon so el amis a a kielämään.
Luonnon ie eellis en ilmiöiden ha ainnollis aminen ja selkey äminen isu-
aalisin keinoin helpo aa niiden ymmä ämis ä.
Visuaalisen ies innän suunni elija pys yy aiku amaan isuaalisen e-
p esen aa ion kas a ukselliseen o eeseen ali semillaan semioo isilla e-
su sseilla ja niillä aken amillaan sommi elullisilla kokonaisuuksilla. Lisäksi
suunni elija aiku aa siihen, mi en asioi a ku a aan, mis ä näkökulmas a
sekä mi ä elemen ejä esi ellään ai ko os e aan. Visuaalisen ies innän suun-
ni elijan aiku usmahdollisuuksiin kui enkin aiku a a ulkoise ekijä , ku-
en aika aulu , yö yhmä, säädökse , esu ssi sekä eks in ja ku an suhde.
A ainsana : p ac ice-based - u kimus, ku a ie oki ja, ku i us, isuaalinen ies in ä
Lisä ie oja: Suos un u kielman luo u amiseen ki jas ossa käy e ä äksi [X]
Suos un u kielman luo u amiseen Lapin maakun aki jas ossa käy e ä äksi [X]
Sisällyslue elo
1. Johdan o 6
2. Tu kimusase elma 9
2.1. Oppiki jan ja ope a an ku an u kimus 9
2.2. Las en ku a ie oki ja uo eena 11
2.3. Tiedeseikkailu-ki jojen oimeksian o 12
2.4. Tiedekas a usmalli 14
2.5. Tu kimusongelma ja -kysymykse 15
2.6. Tekemällä u kiminen 16
3. Tu kimuksen eo iape us a 18
3.1. Visuaalisen ies innän u kimus 18
3.2. Rep esen aa io 20
3.2.1. Rep esen aa ion akenne 21
3.2.2. Rep esen aa io ope uksessa 21
3.2.3. Rep esen aa ion o eu us apa ja sen aiku us ulkin aan 22
3.3. Tie oku i aminen 23
3.4. Ku an me ki ys lapsen oppimisessa 24
4. Tiedeseikkailu-ki jojen o eu usp osessi 27
4.1. Suunni elunkulku 27
4.2. Tiedeseikkailu-ki jojen konsep i 29
4.2.1. Ki jojen akenne ja ilan käy ö 30
4.2.2. Typog a ise alinna 32
4.2.3. G aa ise elemen i 33
4.2.4. Ku i usmene elmän ja - yylin alin a 34
4.2.5. Ta inoissa kulke a hahmo 36
4.2.6. Tu kimisen aido -symboli 38
4.2.7. Vä imaailma 39
4.3. Tiedeseikkailu: Vesi ja Tiedeseikkailu: Ene gia -ki ja 41
4.3.1. Ku i usp osessi a inoihin 41
4.3.2. Tu kimus eh ä ien ha ainnollis aminen ja selkey äminen 45
4.3.3. Kannen isuaalisuus 50
4.4. Tiedeseikkailu: Oma u kimukseni -puuhaki ja 53
4.4.1. Ku i ajan ja ai ajan yh eis yö 53
4.4.2. Puuhaki jan monimuo ois en eh ä ien ku i us 55
4.4.3. Puuhaki jan kansiku i us 58
4.5. Ku asuunni eluun ja isuaalisuu een aiku a ia ekijöi ä 59
4.5.1. Aika- ja kus annus ehokas ku i us 59
4.5.2. Työ yhmä ja - ooli 61
4.5.3. Ku aki jan aken een ja ku ien nopea muu okse 62
4.5.4. Ku an ja sanan suhde 63
4.5.5. Fyysinen paino uo e painos a 64
5. Joh opää ökse isuaalisis a keinois a 66
5.1. Lapsen asen eisiin ja oimin aan aiku aminen 66
5.2. Samais u a a hahmo innos amassa oppimaan 68
5.3. Linki ys mieliku i uksellises a sa umaailmas a odellisuu een 70
5.4. Tu ki a ien ilmiöiden ha ainnollis aminen ja selkey äminen 71
6. Pohdin a 74
6.1. Yh een e o joh opää öksis ä 74
6.2. Tiedeseikkailu-ki jojen suunni elun ja uo annon jälkipuin i 77
6.3. Ku a u kimuksen haas ei a 79
6.4. Lopuksi 80
Läh ee 82
6 7
Ku aki ja ei ä ole pelkäs ään iih eellisiä uo ei a, aan niillä on aina kas a-
uksellinen luonne. Näin ki joi aa Ma ia Laukka a ikkelissaan Ku aki ja on
ka e i, sil a, ma ka ai sukellus un ema omaan, jossa hän ku ailee las enku-
aki jaa sillaksi, jonka kau a lapselle kulje e aan e ilaisia ies ejä. Lapsi op-
pii ku aki jan kau a elämän malleja, käsi ei ä, ihmis- ja luonnonku aa sekä
paljon muu a. Lisäksi ku aki jassa esi e y ku a jää ä lapsella pa emmin
mieleen, koska ne o a nimenomaan lapsille suunna uja, oisin kuin suu in
osa muus a ku as os a heidän ympä illään. (Laukka 1996, 65.) Ku aki joilla
ja niiden ku illa on siis ä keä pedagoginen me ki ys, mu a ope uksellisen ku-
an ai muun oppima e iaalin isuaalisuuden u kimus a on olemassa niukas-
i. Va sinkin jos puhu aan ajankoh aises a u kimukses a ai kohde yhmänä
lapsis a. Visuaalisuuden mää ä kul uu issa ja ies innässä on ollu kas ussa
iimeis en uosikymmenien aikana isuaalisen allankumouksen myö ä, jos a
Gu he K esskin (K ess 2003, 1) ki joi aa. Mieles äni he ääkin a e sel i ää
ku a iedeki jojen ja ku ien me ki ys ä lapsen oppimiseen. Suunni elijana mi-
nua ässä aiheessa alkoi kiinnos aa ku an akana ole an ekijän eli isuaalisen
suunni elijan ooli ope uksellisen ku an ja lopul a ku aki ja kokonaisuuden
luomisessa. Anja Ha a (2018, 153) o eaakin, e ä ku an ekemisen näkökul-
ma on ähemmän u ki ua kuin ku an as aano aminen. Jo en näenkin äl-
laisella näkökulmalla ole an a e a isuaalisen ies innän u kimusken ässä.
Ulkoasu ja ku i us aiku a a sekä ku a ie oki jojen os opää ökseen e ä
oppimiskokemukseen. Tiedeseikkailu-ki jasa jaa uo e aan e ikois yhmälle,
lapsille, jo ka ei ä omaa samoja almiuksia ymmä ää ku ien e i me ki yksiä
ja asoja ku en aikuinen. Ku i uksen kulu ajina oidaan oisaal a nähdä myös
las en anhemma ai muu lapsen a keen aiku a a aikuise , jo ka luke a
ja o eu a a ki jojen eh ä iä lapsen kanssa. Aikuinen on loppujen lopuksi
se henkilö, joka pää ää maksajana uo een os os a, jo en ku a ie oki jan u-
lisi mielly ää niin sisällöllises i kuin isuaalises i myös heidän aa imuksiaan.
Tämä kah alainen kohde yhmä ase aa isuaalisen ies innän suunni elijalle
omanlaisen haas eensa.
Tu kielmani on isuaalisen ies innän u kimus ja yöni sijoi uu g aa isen
suunni elun oppiaineen yh ey een. Tu kielmassani a kas elen, mi kä o a
isuaalisen ies innän suunni elijan ku allise keino ukea lapsen luonnon-
ie eiden oppimis a ku a ie oki jojen a ulla. Mi kä ulkoise ekijä aiku a a
ope uksellisen ma e iaalin luon iin ja mi ä mahdollisuuksia isuaalisen ies-
innän suunni elijalla on an aa sen uo an op osessissa? Näkökulmani u -
kielmaan on ekijäläh öinen. Ta koi uksenani on u kia nii ä yökaluja, joi a
ku aki jojen isuaalisen ies innän suunni elija käy ää ep esen aa iossa eli
esi yksessä (ks. Luku 3.2.), sekä nii ä mahdollisuuksia ja ajoi ei a, jo ka ku-
aki jan yö yhmä, oimeksian o ja ma kkinoinnillise aa imukse ase a a
suunni elu- ja uo an op osessissa.
Muo oilun u kimuksessa u ki a aa aihe a oidaan lähes yä oiminnal-
lises a lähes ymis a as a, jossa suunni elu- ja uo an op osessin kau a hae-
aan kokemuksellis a ie oa aihees a. Si en g aa isen suunni elun u kielmaan
oidaan sisälly ää ai eellinen osio, jossa u kimuskysymyksiin e si ään as-
auksia oman suunni elu uo een yöp osessin kau a. Käy in kyseis ä u ki-
musmene elmää u kielmassani, sillä olin kiinnos unu lähes ymään aihe a
nimenomaan isuaalisen suunni elijan näkökulmas a. Tai eellisena osiona
u kielmassani o eu in kaksi luonnon ie eellis ä las enku a ie oki jaa ja yh-
den ku allisen luonnon ie eellisen puuhaki jan Tiedeseikkailu-nimiselle uu-
delle ki jasa jalle. Työhön kuului lisäksi uuden ki jasa jan konsep in suunni -
elu, eli ki joissa aloi e iin oisin sanoen puh aal a pöydäl ä. To eu e u eokse
o a Tiedeseikkailu: Vesi ja Tiedeseikkailu: Ene gia -ku a ie oki ja sekä Tiede-
seikkailu: Oma u kimukseni -puuhaki ja, jo ka o a julkais u ma kkinoille
uonna 2019 maaliskuussa.
Kiinnos ukseni ku an ja ku aki jan ope ukselliseen me ki ykseen juon-
aa kaukaa, sillä olen aina ollu kiinnos unu oppimises a ja koen i se ole ani
isuaalinen oppija. Olen opiskellu e illise ope ajan pedagogise opinno ,
jo en olen u us unu opin ojen kau a ope ukseen ja kas a ukseen lii y iin
u kimuksiin. Visuaalises a suunni elus a olen aas lukenu paljon oman alani
ki jallisuu a ja saanu käy ännön kokemus a e ilaisissa g aa isen suunni eli-
jan ja ku i ajan eh ä is ä. Ennen näi ä Tiedeseikkailu-ki joja olen o eu anu
ope uksellisia ku ama e iaaleja muun muassa Kide Science Oy:lle, joka uo -
aa luonnon ie eisiin pe us u ia iedeke hoja lapsille. Nämä kaksi pedagogise
ja isuaalisen suunni elun läh ökohda ei ä ole kui enkaan päässee aikai-
1. Johdan o

8 9
semmin yhdis ymään kunnolla käy ännön yössäni ja se he ä ikin minussa
kiinnos uksen sii ä, mi ä lisäa oa niiden yhdis äminen isuaalisen suunni -
elijan yöpanoksessa a joaisi. Tu kielma as aa ai eelliseen, pedagogiseen
ja ies innälliseen a peeseen, sillä on ielä ähän u kimuksia ope uksellis a
ku as a isuaalisen ies innän suunni elijan näkökulmas a. Koen ä keäksi,
e ä isuaalisen ies innän suunni elija o e aisiin ak ii isemmin mukaan
pedagogiseen kehi ys yöhön, sillä hänellä on ie o ai o isuaalisen ies innän
o eu ukses a.
Ku aki jan uo annossa al a jakaan uu monelle aholle. Työp ojek in
käynnis ää kus an amo ja suunni elu yö ä o eu e aan yö yhmissä, jossa
yh enä yhmän jäsenenä oimii isuaalisen ies innän suunni elija. Fou-
caul ’laisi ain oidaan puhua allan jakau umises a useiden e i oimijoiden
älille (Foucaul 1998, 70–72). Työp ojek in oimija jaka a yh eisen ision,
mu a jokaisen oimijan e ikoisosaaminen ulisi ulla näky iin lopullises-
sa loppu uo eessa. Usein ope uksellis en ma e iaalien ki jailijoina oimi a
ope aja , joilla on käy ännön kokemus a oppima e iaalin oimi uudes a ope-
us ilan eessa. Visuaalisen ies innän muo oilus a as aa ku i aja ja ai aja,
jo ka py ki ä kuun elemaan kus an ajan ja ki jailijoiden oi ei a. Useimmi en
ku i ajana ja ai ajana oimii e i henkilö , mu a joissakin apauksissa ne oi-
a olla yksi ja sama henkilö. Yh enä hyö ynä siihen, e ä ku i ajana ja ai a-
jana oimii sama henkilö, on koe u ole an ki jan yh enäisempi kokonaisuus.
Näissä Tiedeseikkailu-ki joissa oimin i se sekä ku i ajana e ä ai ajana.
Visuaalisen ies in suunni elija ai suunni elija uo a a oimeksiannos a
omannäköisen syn eesin, jolloin oidaan sanoa isuaalisen suunni elija ole-
an yksi allankäy äjis ä.
2.1. Oppiki jan ja ope a an ku an u kimus
Va sinaisia u kimuksia ku a ie oki jois a ei ole saa a illa, mu a ku aki jois a
ja oppiki jois a on olemassa jonkin e an u kimuksia. Tie eellisen ii eke-
hykseni aken amisessa hyödynnän enemmän oppiki joja käsi ele iä u ki-
muksia, sillä ne keski y ä ku aki ja u kimus a enemmän ki jojen ja ku ien
pedagogiseen eh ä ään. Heinonen mää i elee oppiki jaksi eokse , jo ka o a
o eu e u nimenomaan oppimis a koi ukseen ja jo ka sisäl ä ä oppiaineksia.
Tämä he ä ääkin kysymyksen sii ä, oidaanko Tiedeseikkailu-ki ja luoki ella
jopa oppiki joiksi, sillä ne sisäl ä ä ope e a an aihealueen, luonnon ie ee , ja
niiden aus alla on pedagoginen malli, jonka mukaan kokonaisuus on luo u.
Heinonen ja kaa, e ä laji yyppinä oppiki jan ideaalina on olla mahdollisim-
man neu aali ja objek ii inen, eli ki joi ajan ään ä ei uoda esille ja ak a
ode aan neu aalis i. Oppiki jojen eh ä änä on lisäksi ope aa oppimis a,
sillä eks ien, ku ien ja eh ä ien ominaisuude an a a oppijalle ihjei ä sii ä,
mi en asia ole e aan oppi an. (Heinonen 2005, 29; Mikkilä-E dmann, Olki-
nuo a & Ma ila 1999, 436–437.) Tämä jälkimmäinenkin osio o eu uu Tiede-
seikkailu-ki joissa, sillä ki joihin on muun muassa me ka u eh ä ien yh ey-
een niiden aihealueiden u kimisen ai oja, ku en ha ainnoin i, joi a a i aan
kyseisen eh ä än o eu uksessa. Heinonen ko os aa, e ä ie o- ja oppiki jojen
älinen aja on häily ä ja e ä ie oki jojen käy ö ope uksessa on lisään yny
ope usmene elmien monipuolis uessa. E ona ie oki jan ja oppiki jan älillä
on kui enkin se, e ä oppiki ja on ope ajan apu äline ja oppiki jan laa imis a
ohjaa ope ajien ase ama aa imukse (Heinonen 2005, 31).
Oppiki joilla on ka so u ole an me ki ä ä ooli oppimisp osessissa, min-
kä uoksi niis ä on eh y paljon u kimuksia. Vii i (2000, 47–53) jakaa op-
piki ja u kimuksen kolmeen ken ään, joi a o a lue a uus u kimus (kuinka
helpos i asiasisäl ö ymmä e ä issä), pedagoginen u kimus ja asiasisällön
u kimus. Nämä u kimusken ä kui enkin ohi a a kokonaan isuaalisen
2. Tu kimusase elma
Ku a 1.1. Tiedeseikkailu-ki jasa jan ensilehden ku i usku a.
Pii, Kel in ja Hoseli- obo i almiina uu een iedeseikkailuun.
10 11
ies innän u kimusken än. Oppiki ja u kimus a nimenomaan isuaalises a
näkökulmas a on saa a issa niukas i ja u kimukse keski y ä lähinnä e i
aihealueiden oppiki jojen u kimukseen. Tu kija o a kin kiinni änee huo-
mio a ku ien kas a aan käy öön oppima e iaaleissa ja he o a a kas ellee
e i aineiden oppiki jojen sisäl öjen laa ua eks ien ja ku ien osal a (Hannus &
Hyönä 1999; Mikkilä-E dmann, Olkinuo a ja Ma ila 1999).
Visuaalisen ies innän u kimusken ällä ku i us ai een u kimus a on eh-
y muun muassa sa u- ja an asiaku i uksis a (esim. Ylima imo 1998 & 2012).
Oppiki ja o a kui enkin ku a u kimuksessa ois aiseksi ähemmis öä. Ope-
us a koi uksellisis a ku i uksis a löy yy kui enkin useampi julkaisu Anja Ha -
al a (1987, 1992, 1993, 1997, 2006, 2009 & 2018), jonka g aa isen suunni e-
lun lisensiaa i yö Ilmaisullise keino aapiski jojen ku i uksessa (1992) on yksi
keskeisis ä suomalaisis a oppiki ja u kimuksis a isuaalisen ies innän alalla.
Tu kimuksissaan Ha a on luonu analyysimallin ku a eh ä ien ja niiden ä-
lis en yh eyksien sekä ku ien emo ionaalis en asojen a kas elulle.
Ku an hyödyllisyys oppima e iaalissa jakaa mielipi ei ä jo siinä, onko ku-
i us hai aa ai hyö yä. Esime kiksi Hannus (Hannus 1996) on äi öski jas-
saan u kinu kymmen uo iaiden ka se a oja oppima e iaaliin u us u aessa
ja odennu sen pe us eella, e ä oppilaa käy i ä ain 6% ajas a ku ien a -
kas eluun ja 94% e baaliseen aineis oon. Tällä pe us eella hän o eaa oppi-
ki jan ku i uksien ole an oppimis aiku uksil aan ähäisiä. Mikkilä-E dmann
(2002, 27) puoles aan eki omassa u kimuksessaan es in, jossa lapse luki a
kah a biologian eks iä joko ilman ku ia ai ku ien kanssa. Hänen loppupää-
elmänä on, e ei u kimuksessa ha ai u ku alla ole an e i yis ä hyö yä oppi-
misessa. Ha a uokin esiin, e ä u kimuksissa ulisi nos aa esiin, minkälais a
oppimis a a koi e aan (Ha a 2006, 53).
Hannuksen u kimuksessa on ilmenny myös ku an uo amia posi ii isia
ominaisuuksia. Hän o eaa u kimuksessaan, e ä ku ia muis e aan ja unnis-
e aan sanoja pa emmin kaikilla ikä asoilla, ku a ehos a a e baalisen ai-
neis on oppimis a e i yises i nuo illa lapsilla ja e ä ku a houku ele a ka so-
ja-lukijaa aken amaan sisäisiä malleja ehokkaammin kuin ku i ama oma
eks i . Ne myös ak i oi a aikaisempaan ie oon lii y iä skeemoja eli mielen
sisäisiä malleja osimaailmas a, jonka a ulla ie oa on helpompaa jäsen ää.
(Hannus 1996, 61, 63 & 71.) Ha a on u kinu paljon ku an ope uksellis a
me ki ys ä ja mieles äni hy in ki ey äny ku i uksen pää eh ä ä , joi a o a
paino us, es ee isen aiku elman luominen, dokumen oin i, o ien oin i ja
symbolina oimiminen. Kaksi ensimmäis ä eh ä ää o eu uu osi ain jo ie-
dos ama a ka sojalla, mu a kolme iimeis ä mää äy y ä suh eessa eks isi-
säl öön. Nämä ku an eh ä ä myös ko os a a , e ä ku alla on ä keä asema
ja si en se on hyödyllinen oppiki jakokonaisuudessa.
Ha a on u kinu omissa julkaisuissaan ku an laadun aiku us a oppimi-
seen ja hän o eaa äi öski ja u kimuksessaan (2009, 257–260), e ä ku ien
ep esen aa io aiku aa paljon ku an hyödyllisyy een oppimisessa. Osa Ha -
an u kimuksessa käy e yis ä ku is a uo i u ki a ille henkilöille i heelli-
siä muis iku ia ja osa ku is a unohde iin kokonaan. Vi heellisyy ä uli, kun
ku a sisälsi enemmän in o maa io a kuin eks i ja piene mus a alkoise ku a
jäi ä unohduksiin. Mielly ä immiksi koe uja ku ia ka so iin pidemmän ai-
kaa kuin epämielly ä iä. Käy ölii ymä u kimuksen yh eydessä ollaan ode -
u, e ä lai eiden ja käy ölii ymien es ee isyys aiku i a me ki ä äs i nii-
den helppokäy öisyy een (Koponen, Hildén & Vapaasalo 2016, 77). Ha an
mukaan ku an laa uun aiku aa usei a ekijöi ä, ku en muun muassa mi en
kokonaisuu a akenne aan suh eessa asiasisäl öön, mikä on eoksen kohde-
yleisö, millaisia esu sseja on eoksen uo annossa ja kuka isuaalisen ies in-
nän o eu aa. Olennaisin a on ku an eh ä ä ja se, e ä o eu us on a kas i
ha ki ua ja e ä se pal elee iedon äli yksen a koi us a. On huomioi a aa,
e ei ie oki jan ku i us ole i senäis ä ai eellis a ilmaisua, aan alis e u hel-
po amaan sisällön uo ajan päämää iä. Tä kein ä isuaalisessa ies innässä
Ha an mukaan on ie oises i mie iä ku an eh ä iä ja ilmaisu apoja ie o- ai
oppiki jan kokonaisuuden osana. (Ha a 2006, 66.)
2.2. Las en ku a ie oki ja uo eena
Yksimielis ä käsi eenmä i elyä ku aki jalle ei ole, mu a yksinke aisimmil-
laan ku aki jan oi mää i ellä lapsiläh öiseksi ki jallisuudeksi, joka sisäl ää
ku ia ja sanoja (Oi inen 2004, 24). Ba ba a Bade in mää i elmän mukaan ku-
aki ja on sekä ku ia ja sanoja yhdis ele ä kaupallinen uo e, e ä sosiaalinen,
kul uu inen ja his o iallinen dokumen i. Ku aki ja o a aidemuo o, joka
on iippu ainen ku an ja sanan suh ees a ja si un kään ämisen d aamas a.
(Bade 1976: 1.) Ulla Rhedin jao eli omassa äi öski jassaan ku i e u ki ja
kolmeen yhmään, jo ka o a eeppinen ku aki ja, laajenne u ku aki ja ja al-
kupe äinen ku aki ja. Eeppisessä ku aki jassa ku an eh ä änä on sel en ää
eks iä ja ku a a a inan olennaisimma kohda . Laajenne un ku aki jan ku a
uo a eks iin jo ain lisäin o maa io a laajen aen a inaa silloin, kun eks iä
on ähän. Alkupe äisessä ku aki jassa ku an ja eks in älillä on kiin eä uo-
o aiku us, jolloin eks iä ei oida aja ella ilman ku aa. (Rhedin 1992, 86–126.)
12 13
Tu kielmassani ki joi an ku a ie oki jas a, jo a Heinimaa (2001, 148) on käy -
äny käsi eenä omassa u kimuksessaan. Käy än ä ä käsi e ä, koska u kiel-
mani ai eellisena osiona on o eu e u ie oki jape he, jonka sisäl ö pe us uu
u ki uun ie oon (Kai ola &Löy önen 2006, 85), mu a jossa ku an ooli on
me ki ä ässä osassa, niin painopinnallises i kuin sisällöllises i.
Las en ie oki ja kehi yi ä oimakkaas i Ruo sissa ja Suomessa 1970-lu-
ulla pe uskoulun a i essa oheisma e iaalia. Tie oki joja julkais aan a al-
lises i sa joina, ku en ässäkin apauksessa, ja ne käsi ele ä e ilaisia aihei a
muun muassa luonnos a, biologias a ja a a uudes a. Hy änä ku a ie oki jana
oidaan maini a esime kiksi Mau i Kunnaksen ku aki ja Koi amäen alos-
sa (1980) ja Koi amäen lapse kaupungissa (1982). Ki ja ke o a elämäs ä
1800-lu un Suomessa, maaseudulla ja kaupungissa. Nämä eokse o a eks-
illises i ja isuaalises i kansan ie eellisen a kkoja ja his o iallises i luo e a ia
sii äkin huolima a, e ä o a iihdy ä iä eoksia. Niissä ak a ja ik io yhdis-
y ä luon e as i oisiinsa niin eks illises i kuin ku allises ikin. (Heinimaa
2001, 151.)
Heinimaan mukaan ku aki ja oimi a lisäksi es ee isinä kas a ajina,
ja hän ku suukin ku aki jaa lapsen ensimmäiseksi käynniksi aidegalle iassa.
Ku aki jan ku ien a ulla lapsi u us uu ku alliseen kieleen ä ien, muo ojen
ja ii ojen kau a. Ne e oa a lapsen ais eihin ja niiden kau a lapse oppi a
ha ainnoin i- ja eläy ymiskykyä. (Heinimaa 2001, 155.)
2.3. Tiedeseikkailu–ki jojen oimeksian o
Tu kielmaani kuulu a suunni elu yö , eli kolme Tiedeseikkailu-ki jaa, on
o eu e u Sanoma P o Oy:n Oppi&ilo- uo eme kille yh eis yössä Kide Scien-
ce Oy:n kanssa uonna 2018. Sanoma P o Oy on Suomen suu in oppima-
e iaalikus an aja, joka kus an aa paine uja ja digi aalisia oppima e iaaleja
pe usope ukseen, lukioon ja amma illiseen ope ukseen sekä puuha uo ei a
lapsille ja pe heille, Oppi&ilo- uo eme kin alla (Sanoma P o Oy 2020.) Op-
pi&ilo- uo eina on puuhaki joja, -ko eja ja e ilaisia pelejä, joiden a koi-
uksena on uo aa lapselle onnis umisen iloa oppimisen ja oi alluksen kau a.
Oppiminen nähdään pe us u an ekemiseen, leikkiin, kokeiluun, u kimiseen
ja ihme elyyn, minkä akia Oppi&ilo- uo ee suunni ellaan äy ämään näi-
ä ominaisuuksia. Tuo eme kin uo ee pohjau u a ah aan pedagogiseen
osaamiseen ja niiden sisällön suunni elussa ollaan käy e y suomalais en op-
pimiseen ja lapsuu een e ikois uneiden asian un ijoiden osaamis a. (Oppi&ilo
2020.)
Ki joi ajina Tiedesaikkailu-ki joissa oimi a Jenni Va iainen ja Su i Tuomi-
nen, jo ka molemma oimi a Kide Science Oy:ssä. Kide Science Oy uo aa
a haiskas a uksen ken ällä a inallisia iedeke hoja, jo ka paino u a iede-
kas a uksessaan leikilliseen oppimiseen, a inoihin ja d aamaan. A jen luon-
non ie eellisiin ilmiöihin, ku en eden ominaisuuksiin, lapse pääse ä iede-
ke hoissa u us umaan i se u kien, kokeillen ja ha ainnoiden. Kide Science
- iedeke hon iedekas a usmalli e oaa muis a käy ämällä mieliku i uksellis a
iedeympä is öä pedagogiikan pohjana. Tiedeke hon unni pohjau u a yh-
een yh eiseen a inaan, jossa mieliku i usmaailmassa Sup alaaksossa elää
Hoseli-niminen obo i, jolle sa uu ja apah uu kaikenlais a ja joka pyy ää
apua iedeke hon pienil ä u kijoil a. Sel i ääkseen Hoseli- obo in esi ämiä
ongelman a kaisu eh ä iä, lapse eke ä ke hoissa kokeellisia u kimuksia,
joiden a ulla ha jaannu e aan las en u kimuksellisia ai oja ja sana a as oa.
(Kide Sicence 2020.) Va iainen on yksi Kide Science Oy:n pe us ajis a. Hän
on äi elly a haises a iedekas a ukses a ja u kii leikillis ä iedekas a us a
Helsingin yliopis ossa. Va iainen (2016) äi eli aihees a Kehi ämis u kimus:
pien en las en u kimuksellinen luonnon ie eiden opiskelun edis äminen iede-
ke ho-oppimisympä is össä, jonka pohjal a on akenne u Kide Science - iede-
ke hojen pedagoginen malli.
Päädyin osaksi Tiedeseikkailu-ki jasa jap ojek ia Kide Sicencen kau a,
koska olen o eu anu heille aikaisemmin iedeke hoihin ope uksellisia ku ia,
ja y i ys suosi eli minua ku i ajaksi ja g aa ikoksi p ojek iin. Ku i usp oses-
sin aluksi Sanoma P o halusi minul a yönäy eenä mallisi uja aakile eks iin
Tiedeseikkailu: Vesi -ki jaan. Tämä sii ä syys ä, e ä Sanoma P o halusi näh-
dä amma illisen jälkeni ja a mis ua sen laadukkuudes a Oppi&ilo- uo ei-
den konsep iin. Samalla yönäy eiden laa iminen oimi minulle esime kkinä
ule as a uo an op osessis a. Tämän jälkeen Helsingissä pidimme yh eisen
uo an opala e in, jossa yhdessä kä imme läpi uo epe he ä, yös öön ule ia
ki joja ja aika aulu us a. Tässä aiheessa jokaisen ki jan eks ien ki joi ami-
nen oli jo aloi e u, jois a Tiedeseikkailu: Vesi -ki ja oli pisimmällä. Pala e iin
osallis ui edellä maini ujen ahojen lisäksi Tiedonjulkaisemisen neu o elu-
kunnas a oikolukija, joka oikoluki nämä kolme Tiedeseikkailu-ki jaa.
Tiedeseikkailu-ki ja o a ku a ie oki joja, joi a on höys e y a inoilla.
Ta inoissa kulke a iedeke hois a u u hahmo , päähenkilöinä Pii ja Kel in
sekä si uhahmona Hoseli- obo i. Ta inoiden halu iin ki joissa pe us u an
eaalimaailmaan, koska u ki a a ilmiö pe us u a luonnon ie eellisiin il-
miöihin. Ki joissa halu iin myös uoda esiin ii eellises i skandinaa isuu a,
koska ki ja uo e aan Suomessa, mu a samalla halu iin ilmeen ole an mah-
14 15
dollisimman uni e saali, joka mahdollis aisi ki jojen käännöksen e i kielil-
le ja niiden mahdollisen myymisen e i maihin. Ki jojen sisällön aus alla on
käy e y Kide Science - iedeke hojen pedagogis a mallia. Jokaisella ki jalla on
oma luonnon ie eellinen pää eemansa: Tiedeseikkailu: Vesi -ki jassa u ki aan
eden e ilaisia ilmiöi ä ja Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jassa ene gian e i muo-
oja. Nämä molemma ki ja sisäl ä ä iisi pää eemaan lii y ää aihealue a,
ja jokaisella aihealueella on oma johdan o a inansa ja oma u kimus eh ä-
änsä. Tiedeseikkailu: Oma u kimukseni -puuhaki ja hieman poikkeaa kah-
des a muus a ki jas a, sillä se sisäl ää pelkäs ään hauskoja u kimus eh ä iä.
Ta kemmin ki jojen suunni elu- ja uo an op osesseis a ki joi an lu ussa 4.
2.4. Tiedekas a usmalli
Tiedeseikkailu-ki jojen aus alla oimii Va iaisen (2016) äi öski jassa kehi-
e y iedekas a usmalli, jo a käy e ään muun muassa Kide Science - iedeke -
hojen un isuunni elussa. Va iaisen (2016, 145–146) iedekas a usmallien
keskeisimmiksi pii eiksi on nos e u seu aa a kohda :
1) Lapsen aiempien kokemuksien ja kysymyksien huomioiminen
ak i i ee eissa.
2) Tu kimus ai oja ha joi a ien ak i i ee ien aiheiden lii äminen
ajankoh aisiin lapsen a jessa ilmene iin ilmiöihin.
3) Leikillinen lähes ymis apa a inoiden ja d aaman kau a an aen
lapselle kon eks in sanoi aa u kimisen ai oja ja lie en ää
uu uus ekijöi ä.
4) Vuo o aiku amisen ä keys lapselle e ais en ja ko keammalla ie-
dollisella asolla ole ien kanssa u kimuksellises a luonnon ie een
opiskelus a, .
5) Ohjaajan oolina mallin aa lapselle u kimisen ai oja ja u kia ja ih-
me ellä yhdessä lapsen kanssa.
6) Tu kimuksellisen opiskelun aloi aminen ha ainnoinnin ha joi e-
lulla, joka luo osal aan pohjaa muiden u kimus ai ojen kehi ykselle.
7) Yh eis yö iedeke hon e äjien ja lapsen huol ajien älillä, jo a lap-
sen aiempaa kokemusmaailmaa oidaan hyödyn ää iedeke hon ak-
i i ee eissa.
8) Ohjaajan uen a e u kimuksellisen opiskelun o eu amiseen lap-
sen kanssa.
Tiedekas a usmallissa yhdis e ään leikki ja iedekas a us, sillä ka so aan, e ä
lapsi oppii pa hai en leikin kau a. Käy e ä ä iedekas a usmalli on leikillinen
ilmiöläh öinen malli, jossa ensin esi e ään lapselle jokin luonnon ie eellinen
ilmiö, jo a ihme ellään. Esime kiksi mihin ka osi esilä äkkö päi än aikana
ai mi en pyö än alogene aa o i oikein oimii. Tä ä ilmiö ä lähde ään a -
kemmin u kimaan aiheeseen lii y ien kokeellis en u kimus eh ä ien a ulla.
Va iainen uo esille, e ä lapsen ikä ei äl ämä ä oimi mää i ä änä eki-
jänä siihen, mihin lapsi pys yy, aan ennemminkin ympä öi än yh eisön odo-
ukse lapsel a ja se, mi ä ämä yh eisö ope aa lapselle. Lapsella on kui enkin
luon ainen aipumus a kkailla ja u kia ympä is öään, ja mikäli lapsella ei ole
seli ys ä ie ylle apah umalle ai ilmiölle, hän keksii sellaisen i se. Jo a siis lap-
sen ensimmäise käsi ykse ympä is ön oiminnas a olisi a oikean suun aisia,
ulisi lapselle mahdollis aa sosiaalinen uo o aiku us sekä e ais en e ä ko -
keammalla iedollisella asolla ole ien kanssa luonnon ie eellis en aiheiden
ympä illä jo a haisessa aiheessa. (Va iainen 2016, 19–20.)
2.5. Tu kimusongelma ja -kysymykse
Ku a ie oki jan ku i ukse o a pedagogises i paino unei a käy öku ia, jo ka
o a osana ki jan muu a isuaalisuu a. Ku illa on ku a ie oki joissa e ilaisia
eh ä iä, ku en ohja a huomio a olennaisiin asioihin, uo aa elämyskokemuk-
sia ja iedollisia ominaisuuksia (Ha a 1992, 20; 2018, 98). Kui enkin ku an
ja muun ki jan isuaalisuuden ope uksellisis a keinois a iede ään ähän.
Tä ä aihe a si uaa muun muassa Ty i Tuunanen (Tuunanen 1990, 146), joka
ja kaa, e ä ähän aihealueeseen as aaminen edelly äisi ki jallisuuden, ai-
dehis o ian, kas a us ie een e ä ha ain opsykologian u kimis a. Olen äs ä
samaa miel ä ja monipuolisimmin ähän kysymykseen saa aisiin as auksia
nimenomaan poikki ie eellisellä u kimuksella. Muu aisin edellä maini ussa
lis auksessa kui enkin aidehis o ian yleises i isuaalisuuden u kimiseen ja li-
säisin ähän isuaalisena suunni elijana ku an lisäksi ki jan muun isuaalisen
puolen, ku en ypog a ian ja g aa ise elemen i , a kas elun. Lisäksi haluan
nos aa esille, e ä oppima e iaalien ja ie oki jallisuuden eks iä uo a a niin
ope aja kuin u kija , jo ka ie ä ä a kkaan, mi en sisällöllises i eks iä ulisi
uo aa, jo a se olisi as aano ajalle mahdollisimman ope a ais a. Ku i a-
jilla ja isuaalisilla suunni elijoilla ei ole pääsään öises i as aa aa ie o ai oa
käy e ä issä luodessaan isuaalis a ies in ää eokseen. Lisäksi isuaalisen
suunni elijan yöhön aiku a a ulkoise ekijä . Tu kielmani käsi elee juu i
isuaalisen suunni elijan ja ku i ajan näkökulmas a nii ä isuaalisia ominai-
28 29
suuden suh een on ä keää o aa isuaalisen ies innän suunni elija osaksi
pohja yösken elyn aihe a. Sisällön asian un ija o eu a a eokselle ai eos-
sa jalle kon eks in, a koi uksen ja pui ee . Visuaalisen ies innän suunni e-
lija uo aa isuaalisen ideoinnin, ai eellisen ilmaisun ja eknisen o eu uksen.
Molempien osapuolien on hy ä olla mukana p osessissa koko ajan. Tämän
yh eis yön suhde a oisi ku as a nelikulmiona, jossa sisällön asian un ijan
ooli on suu immillaan ka en uen sii ä koh i isuaalis a o eu us a, jossa aas
isuaalisen ies in suunni elijan ooli on suu immillaan. Sisällönasian un ija
kehi ä ä ku ille ensin seman isen ason eli mää i ä ä , mi ä ku a ule a
sisäl ää. Tämän jälkeen isuaalisen ies innän suunni elija o eu aa isuaali-
suuden syn ak isen ason eli luo muodon halu ulle ep esen aa iolle. Visuaa-
lisen ies innän suunni elija ali see eokselle lopullisen ilmaisun ja yylin.
Hänen amma i ai onsa ja käsialansa ule a osaksi isuaalis a loppu ulos a.
Visuaalisen ies innän suunni elija a kas u aa omaa yö ään säännöllises i
kus an ajalla ja sisällön uo ajalla, jo ka kokonaisena yö yhmänä hy äksy ä
loppu uloksen. Joskus sisällön ku allis aminen aa ii useamman ko jauskie -
oksen, jo a loppu ulos as aisi mahdollisimman hy in yö yhmän ase amia
a oi ei a. (Ha a 2018, 156–157.)
Tiedeseikkailu-ki jasa jan suunni elu alkoi ensimmäisen ki jan, Tiede-
seikkailu: Vesi, o eu uksella eli esi-aiheisen ki jan isualisoinnissa akenne -
iin pohjaa koko ki jasa jan ilmeelle. Ki jojen malli ja muu yysise a kaisu ,
ku en e ä ki jasidon ana käy e ään wi e-o-sidon aa, uli a suo aan kus an-
ajal a, jo en ne ei ä kuulunee osaksi suunni elup osessia. Kaikki ki ja
nouda i a samanlais a e enemisp osessia, jossa ki jan suunni elu aloi e iin
s o yboa din eli ässä apauksessa akenne edoksen uo annolla. Rakenne e-
doksessa mää i el iin ki joille aaka jäsennysmalli, si ujen ase elu ja ku i-
uksien paika . Näiden a koi uksena oli ha ainnollis aa ja an aa käsi ys sii ä,
mikä on ki jojen akenne (kuinka lu u , a ina ja eh ä ä , jakau u a si uille)
ja kuinka mon a ku i usku aa a i aan ki jaa kohden (ks. ku a 4.1.). Raken-
ne edos a luo aessa a inoiden ja eh ä ien ensimmäise aakakäsiki joi ukse
oli a käy össä.
Rakenne edoksen hy äksynnän jälkeen o eu e iin jokaises a ki jas a
ensimmäisenä kanne ja näy esi u myyn iä a en. Näy esi u sisälsi ä a-
inasi u sekä eh ä äaukeman jokaisen ki jan yhdes ä lu us a. Nämä si u
oimi a kus an ajalla ha ainnollis a ina esime kkeinä jälleenmyyjille sii ä,
millaisia ki joja on ulossa ma kkinoille. Näi ä ma e iaaleja a i iin jo ennen
ki jojen paina us a, jo a jälleenmyyjil ä saa aisiin ennakko ilaukse ki jois a.
Näy esi ujen jälkeen loppuosa ki jois a o eu e iin lu u ain ja lopuksi eh iin
iimeis elyko jauksia.
Jokaiseen aiheeseen kuului a ko jauskie okse , joissa edoksia kie ä-
e iin yö yhmän sisällä. Ko jauskie oksien eh ä änä oli a ioida eh yjä
ku ia ja isualisoin eja: mi en isualisoinnin syn ak ise keino as aa a yh-
eis ä seman is a asoa, äy ääkö isuaalisuus muun yö yhmän es ee isiä
odo uksia sekä a ioi iin eks in ja ku an suhde a. Ko jauskie os en aikana
myös eks ejä ko ja iin suju immiksi, ii is e iin pi kiä kappalei a ja a oi el-
iin kokonaisuudessa johdonmukais a, suju aa e enemis ä. Kus an ajil a uli
enemmän kommen eja ku ien syn ak isiin keinoihin, ku en muo oon, ä iin
ja sommi eluun, kun aas sisällön uo ajil a eli ki joi ajil a uli enemmän
kommen ia lii yen ku ien sisäl öön ja niis ä saa a iin ulkin oihin.
4.2. Tiedeseikkailu–ki jojen konsep i
Konsep isuunni elussa luo iin pohjaa koko ki jasa jalle eli siinä mää i el iin
muun muassa ku i us yyli , käy e ä ä hahmo , ku ien muodo , ypog a ise
alinna , käy e ä ää a imaailmaa sekä yleisiä sommi eluun ja ilan käy öön
lii y iä a kaisuja. Konsep in a koi uksena oli luoda ki jasa jalle sille omin-
akeinen, unnis e a a isuaalisuus, joka pi ää ki jasa jan e illise eokse yh-
enäisenä kokonaisuu ena.
Ku a 4.1. O ei a Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan akenne edoskes a.

30 31
Ki jojen yysise ominaisuude eli g aa isen ep esen aa ion ilallise ominai-
suude uli a suo aan kus an ajal a, ku en o maa in koko ja muo o sekä se,
e ä ki joihin lii e ään blis e in alle lisä uo eina jo kin u kimus eh ä iin lii -
y ä objek i . Vesiaiheisessa ki jassa nämä o a kaksi pipe iä ja ene gia-ai-
heisessa kolme ilmapalloa, joi a a i aan osassa u kimus eh ä is ä. Nämä
e ukä een ehdy alinna oimi a läh ökoh ana kokonaisuuden isuaaliselle
suunni elulle, esime kiksi ali u sidon amuo o aiku i ma ginaaleihin.
4.2.1. Ki jojen akenne ja ilan käy ö
Tiedeseikkailu-ki jasa jan ki ja alka a aina hahmoesi elyllä, nimiölehdellä,
ki joi ajan e ehdyksellä, u kimisen aido -si ulla ja almis audu u ki-
maan -si ulla. Niiden sisällö ja sommi elu o a kaikissa ki jasa jan uo -
eissa sama , mu a ne e o e aan oisis aan ki jan eema ä i yksen ja ki jalle
suunni el ujen isuaalis en elemen ien a ulla. Tiedeseikkailu: Vesi ja Tiede-
seikkailu: Ene gia -ki ja sisäl ä ä iisi lukua, jo ka o a kyseisen ki jan pää-
aiheen ala-aihei a. Esime kiksi esi-aiheisessa ki jassa nämä ala-aihee o a
1) esi haih uu ja ii is yy, 2) eden pin ajänni ys, 3) kapillaa i-ilmiö, 4) kel-
luminen ja uppoaminen sekä 5) eden olomuodo . Jokaisella ala-aiheella on
oma johdan o a inansa ja oma u kimus eh ä änsä. Tiedeseikkailu: Oma u -
kimukseni -puuhaki ja ei sisällä ollenkaan johdan o a inoi a aan pelkäs ään
u kimus eh ä iä. Puuhaki ja jakaan uu kuu een osioon, joi a o a 1) johdan-
o, 2) iedeseikkailu ulos, 3) iedeseikkailu e een, 4) iedeseikkailu ä eihin, 5)
iedeseikkailu asapainoon ja maan e o oimaan ja 6) iedeseikkailu kei iöön.
Vesi- ja ene gia-aiheisissa ki joissa si uja on yh eensä 46 ja puuhaki jassa yh-
eensä 32.
Suhde johdan o a inoiden ja eh ä äsi ujen älillä oli suunni elup oses-
sissa paljon käsi el y aihe. Ai an alku aiheessa jokaiselle johdan o a inalle an-
ne iin ain yksi aukeama eli kaksi si ua ja jokaiselle u kimus eh ä älle, joi a
on kolme u kimus eh ä ää lukua kohden, oma aukeama. P osessin aikana o-
de iin yö yhmän ja es i yhmän kommen ien pe us eella, e ä nimenomaan
johdan o a ina a i se a enemmän ilaa. Tämä pe us el iin sillä, e ä ne
sisäl ä ä hauskoja koh auksia, jo ka johda a a las a poh imaan käsi el ä ää
ilmiö ä ja houku ele a kokeilemaan u kimus eh ä iä. Lisäksi an amalla li-
sää ilaa johdan o a inoille saa iin enemmän ku ia ja eks iä jao el ua äljem-
min. Tällöin saa u e aan enemmän ku aki jamainen aiku elma, jossa ku a
o a eks iä paino uneempia. Tämän keskus elun loppu uloksena jokaiselle
johdan o a inalle anne iin kolme–neljä si ua iippuen a inan pi uudes a ja
ku i e a is a koh auksis a. Tämä a koi i aas eh ä äku i us en osal a ank-
kaa ku allis a ii is ämis ä. Alunpe in oli a koi us o eu aa ku allinen lis a
u kimus eh ä issä käy e ä is ä a ikkeis a, joka nopeas i ha ainnollis aisi
lapselle, mi ä a ikkei a hänen äy yy hakea ä ä kyseis ä eh ä ää a en.
Täs ä ali e a as i joudu iin luopumaan ja a i a a a ikkee esi e iin
ki joi e una lis ana. Tässä ei näh y ole an kui enkaan mi ään ongelmaa, sillä
eh ä ässä käy e ä ä a ikkee esi e ään eh ä ien askel-askeleel a-ku issa.
Lisäksi ul iin loppu ulokseen, e ä jokais a u kimus eh ä än aihe a ei ku i-
e a ilan puu een uoksi, ain eh ä än pääkohda .
Edellä maini ussa asiayh eydessä nos e iin esille myös ä keys saada sel-
keää e o u uu a johdan o a inoiden ja eh ä äsi ujen älille. Tähän hae iin
a kaisua ilan käy öllä. Tuo an op osessin aiheessa eh iin pää ös, e ä joh-
dan o a inoiden ku i ukse o eu e aan kokosi un ku ina, jolloin si uille jä e-
ään mahdollisimman ähän alkois a pin aa. Tällöin ku a o a myös paljon
suu empia ja yksi yiskoh aisempia. Teh ä äsi u o a alkoisella aus alla ja
ku a pieniä ja mon a samalla si ulla. Teh ä äsi uilla si ujen eunoilla käy-
e ään kyseisen lu un eema ä illä o eu e uja kehyksiä (ks. Luku 4.2.7. Vä-
imaailma), joiden a koi uksena on lisä ä e oa aisuu a johdan o a inoiden
ja eh ä äsi ujen älillä sekä aami aa ja an aa aikkau a kokonaisuudelle.
Ki jojen aken eeseen hae iin ja ku uu a ja jäsennel ä yy ä muun
muassa lukujen eema ä i yksellä (Ks. Luku 4.2.7. Vä imaailma), ois u illa
si un sommi eluilla ja g aa isilla pe uselemen eillä (ks. Luku 4.2.3. G aa i-
Ku a 4.2. Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan johdan o a ina ja u kimus eh ä ä aukeama.
32 33
se elemen i ). Ja ku uuden säily äminen ku a ie oki jassa on ä keää, koska
se ke en ää yömuis in kuo mi us a. Tämä pe us uu siihen, e ä kun ki jan
ai o on opi u, ei ka soja-lukijan a i se analysoida enää kaikkia elemen ejä
seu aa il a si uil a ai aukeamil a. (Ha a 1993, 52.) Jäsennel ä yydellä aas
pa anne aan ki jan kokonaisuuden selkey ä sekä nopeu e aan iedon hakua.
On esime kiksi helpompaa e siä ie y u kimus eh ä ä, kun aihealuee on
kooda u omilla eema ä eillä.
4.2.2. Typog a ise alinna
Kielen isualisoin ia ku su aan ypog a iaksi, jolla uodaan näky äksi puhu-
un kielen olemus. Teks in isuaalinen ilme on useimmi en hieno a ais a ja
onkin sano u, e ä hy än ypog a ian ie ää sii ä, e ä se ei kiinni ä liikaa huo-
mio a. Se kui enkin huokuu jo ain ie yä unnelmaa ja sen a ulla oidaan
luoda assosiaa ioi a käsi el ä äs ä aihees a. (Huuskonen 2003, 30.)
Typog a isissa alinnoissa hae iin leikillis ä, helpos i lähes y ä ää mie-
liku aa. Ensimmäis en edoskie os en ypog a is a alin aa ku ail iin sän-
illiseksi ja liian o maaliksi, jo en näkökulmaa ypog a iaan hae iin lopul a
Sanoma P o:n omas a isuaalisuuden yö yhmäs ä, jos a Sini Nih ilä o eu i
ypog a ise yyli alinna . Ta alliseksi leipä eks iksi halu iin ali a jo ain leik-
kisää, mu a ei liian huomio a he ä ä ää ki jain yyppiä. Sen a koi uksena on
uoda kokonaisuu een las enki jamais a kepey ä ja ie oki jallisuudelle yy-
pillis ä selkey ä. O sikoinneissa hae iin leikillisyy ä pyö eillä muodoilla ja
eks in hassulla ase elulla. Muun muassa lukujen o sikoissa eks in ase elu on
o eu e u käsi yönä ki jaimia käännellen ehden o sikon ase elus a hupsun ja
inksallaan ole an. Tällä ase elulla ollaan uo u si ulle lisäksi mielenkiin oa
kas a a aa oimin aa. Yleises i o aen leikillisyys oli a ainsanana Tiedeseik-
kailu-ki jojen ypog a isissa alinnoissa.
Kannen o sikoinnissa halu iin käy ää oimakkaas i ilmaise aa ku i e ua
ypog a iaa, jo a Phinney ja Colabucci (2010, 21) ku su a ilmaisulliseksi ypo-
g a iaksi. Ilmaisullisessa ypog a iassa ki joi e un eks in muo o on selkeäs i
osana a inanke on aa. Siinä ilmenne ään ah as i a inassa käsi el ä ää ee-
maa ja sillä ah is e aan eks in ies iä. Ku i e a a ypog a ia siis yhdis ää
ilmaisussaan eks in ja ku an ominaisuuksia. Mikko Hil unen o eu i Tiede-
seikkailu-ki jojen o sikoihin eemaa ku as a an ku i e un o sikon (ks. ku a
4.3.). Esime kiksi esiaiheisessa ki jassa o sikon inspi aa iona oimi a eden
e i olomuodo . O sikossa on ha ai a issa jää, nes emäinen esi ja esihöy y.
4.2.3. G aa ise elemen i
Tiedeseikkailu-ki joissa esiin yy muu ama g aa inen elemen i, jo ka luo a
ja ku uuden ja unnis e a uuden unne a ki jasa jan ilmeeseen. Näi ä g aa-
isia elemen ejä o a lukujen Tiesi kö? -osioiden muis ilappu ja lamppu sym-
boli sekä u kimus eh ä ien Mi ä apah ui? -osioiden Hoseli- obo i symboli.
Lisäksi jokaisessa ki jassa käy e ään ii ä eema ä iä (Ks. Luku 4.2.7. Vä i-
maailma), jo ka e o a a ki jan e i lu u oisis aan. Jokaisen lu un johdan o-
a inassa on ulko eunan yläkulmassa lu un eema ä in mukainen ä ipalkki,
joka oimii samalla g aa isena elemen inä ki jasa jassa. Vä ipalkkeihin on
lisäksi suunni el u jokaisessa ki jassa pää eemaa ku as a a symboli, ku en
edessä esipisa a ja ene giassa salama, jo ka uo a ki joihin pien ä yksilölli-
syy ä, jo a ki jasa jan ki ja e oaisi a a a uina ielä oisis aan.
Jokais a ki jasa jan ki jaa kohden on o eu e u kannen ku i e un o sikon
pohjal a ilme ä yhdis ä ä g a iikka. Esime kiksi esi-aiheisessa ki jassa g a-
iikka koos uu esihöy ypallois a, esipisa ois a ja aallokko ku is a. Kyseisiä
g a iikoi a käy e ään ki jojen kannessa blis e in alla, akasisäkannessa, eh ä-
äsi uilla ja alun johdan osi uilla. Jokaisessa ki jassa käy e ään e ilais a, ki -
jaan eemaan so el u aa g a iikkaa, mu a g a iikan käy ö apah uu samalla
a alla jokaisen ki jan kohdalla.
Ku a 4.3. Tiedeseikkailu: Vesi ja Tiedeseikkailu: Ene gia-ki jojen
kansien ku i e u o sikko. Tekijä Mikko Hil unen.
34 35
4.2.4. Ku i usmene elmän ja - yylin alin a
Ha an mukaan ku i usmene elmän ja - yylin alinnalla, eli sillä kuinka ku-
ia o eu e aan, oidaan aiku aa ku an unnis amiseen, ymmä ämiseen ja
muis isuo i ukseen. Näi ä alin oja eh äessä ku i ajan ulisi aja ella kohde-
yleisönsä ikää ja siihen lii y iä ominaisuuksia, ku en ha ainnoin ikykyä. Me-
ne elmää ja yyliä ali aessa on myös iede ä ä ku ien seman inen aso ja
sille ase e u ies innällinen a oi e. (Ha a 1993, 52–53.) Lisäksi mene elmän
alin aan aiku a a ku alle kohdis e u aa imukse , ku en se e ä se olisi
helpos i skaala a issa, muoka a issa ja lähe e ä issä e eenpäin sekä ku i -
ajan mene elmällise esu ssi , ku en ekninen osaaminen ja saa a illa ole a
älinee .
Ku i usmene elmäs ä ja - yylis ä puhu aessa on hy ä puhua myös ku ien
laadus a. Ha an mukaan ku an laadus a oidaan puhua sekä eknises ä e ä
sisällöllises ä näkökulmas a. Teknisellä laadulla a koi e aan muun muassa
ku an painolaadullisia ominaisuuksia eli onko ku a esoluu iol aan ii ä ä
paina e a aksi ja oisaal a a peeksi ke y , jo ei painoaineis o ole liian askas.
Teknisellä laadukkuudella oidaan a koi aa lisäksi ku i ajan ku i usmene-
elmän hallin aa, esime kiksi esi ä iku i uksissa oi aisiin a ioida esi ä i-
en käy ö ekniikkaa. Sisällöllisellä laadulla aas a koi e aan si ä, e ä as aako
ku as a saa a a ulkin a a oi e aan. (Ha a 2006, 49.) Huo inen o eaa, e ä
huonos i o eu e u ku i us oi pila a muu en hy än a inan ja as aa as i hy ä
ku i us saa aa pelas aa muu en aisun kokonaisuuden. (Huo inen 2003, 19.)
Jo mallisi ujen uo annon yh eydessä mää i el iin ku i uksen mene el-
mällise ja yylillise alinna . Olen aikaisemmin o eu anu ku i uksia Kide
Science - iedeke hoille ja näissä ku issa olen käy äny me odina ää i ii a on-
a ek o ig a iikkaa, jossa on paljon asaisia ä ipin oja ja ku i e a a koh ee
o a pelkis e yjä. Ihmishahmoissa on hae u sa jaku amais a yyli elyä, jol-
loin hahmojen pää o a muun muassa suh eellisen suu e e a una muuhun
uumiin aken eeseen. Tyyli elyä on ha ai a issa myös muun muassa a assa
pii ää pui a ja pensai a sa jaku amaisella a alla, jolloin ei olla edes y i e y
ois aa äysin o uudellis a ku aa, mu a säily e y ku a un aiheen unnis e a-
uus. Eloisuu a ku iin on lisä y ä ipin ojen hieno a aisella liuku ä jäyksel-
lä, esime kiksi hahmojen aa eissa ja hiuksissa, ja muo ojen o gaanisuudel-
la. Ku i uksissa ollaan halu u äl ää pi käl i e ä iä eunoja, jolla on hae u
u allis a ja helpos i lähes y ä ää unnelmaa. Koska on halu u säily ää
samaa ku amaailmaa, mi ä Kide Science - iedeke hoissa on käy e y, nämä
ominaisuude uli a osaksi myös Tiedeseikkailu-ki jojen ku i usmene elmää
ja yyliä. Poikkeuksena kui enkin halu iin lisä ä ku i uksiin ää i ii a , joi-
den a koi uksena on lisä ä ku iin sa jaku amaisuu a samalla an aen ku iin
lisää yh iä ja helpo aen e i elemen ien unnis a uu a. Ää i ii aksi ali sin
lyijykynämäisen ii an, joka lisää ku aan kädellä eh yä aiku elmaa, joka
lisää ku an eloisuu a ja si ä kau a ekee ku as a helpos i lähes y ä ämmän.
Ää i ii an o gaanisuus myös oi ku aan lisää oiminnallis a aiku elmaa. Ta-
sapaksu ää i ii a aas eki ku i ukses a hy in eknisen, liian siis in ja s aa -
isen, jolloin aiku elma on o gaaniseen ii aan nähden kliininen ja si en
pe soona on (Nal en & Ja is 2005, 350).
Tie okoneelle eh ä än ek o ig a iikan käy ö ka so iin e i äin ä -
keäksi ominaisuudeksi, sillä kus an aja esi i oi een mahdollisimman kus-
annus ehokkaas a ku i ukses a. Ku i uksen uli näin ollen olla helpos i ja
nopeas i muoka a issa sekä mahdollises i ois e a issa. Myös skaala a uus
nousi ä keäksi elemen iksi, sillä ki jas oja a en o eu e iin oma e sio
Tiedeseikkailu: Vesi ja Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jois a, jo ka oli a myyn-
iin ule ia ki joja isompia o maa eja. Jos ku a ol aisiin o eu e u käsin,
esime kiksi esi ä i ekniikalla, ja ku a ol aisiin o eu e u myyn iin ule-
ien ki jojen o maa ikokoon, niiden laa u ei olisi säilyny enää ki jas o e -
sioissa. Lisäksi o maa in mi asuh ee e oa a myy ä is ä ki jois a, jolloin
kaikkia kokosi un ku ia uli muoka a uudelleen, jo a kokonaisuus saa aisiin
oimimaan. Suu in ekijä ku i usmene elmän alinnassa oli kus an ajan nä-
kökulmas a aika, sillä ku ia uli uo aa odella nopealla ahdilla ja ku iin
eh iin ku i usp osessin aikana paljon e ilaisia muokkauksia, mikä ei olisi
ollu mahdollis a suo i aa niin lyhyessä ajassa, mikäli käy össä olisi ollu
pe in eisempi ku i usmene elmä.
Ku i uksissa ku a iin odellisuu a ja halu iin ie oises i äl ää mah-
dollisimman paljon sa uki jamais a sa umaan ku aamis a, koska käsi el ä-
inä aiheina on luonnon ie ee ja odellisuus. Sa umaailman isuaalise e-
p esen aa io py ki ä nimi äin ainakin jossakin mää in ukahdu amaan
ealismin aiku elman, koska muu oin sa umaailma ei olisi mahdollinen.
Sa umaailman ep esen aa ion keinoja o a muun muassa yksi yiskoh ien
liioi elu, yllä ä ä ä i , deko a ii ise eli ko is eellise elemen i , sa uhah-
mojen käy ö, is i ii ais en elemen ien sekoi amine sekä mi asuh eiden,
muo ojen ja pe spek ii ien ää is äminen (Ylima imo 1998, 43; Ylima -
imo 2012, 41). Tiedeseikkailu-ki jojen ku i uksien sa umaisuus uodaan
enemmänkin hahmojen yyli el ynä esi ys apana sekä sa uhahmomaisen
Hoseli- obo in käy öllä, mu a muu en ku issa on a oi el u odellisuuden
36 37
ku aamis a ja oikeiden mi asuh eiden esi ämis ä, jo a lapsen olisi mahdol-
lisimman helppoa samais ua a inoihin ja linki ää ki jan a ina ja eh ä ä o-
delliseen maailmaan. Ku a ussa maailmassa halu iin uoda esille skandinaa-
isia pii ei ä, koska ki ja o eu e iin Suomessa, mu a esi e ä än maailman
uli olla sellainen, jo a on mahdollis a käy ää kansain älisillä ma kkinoilla.
Skandinaa isuuden aiku elmaa ollaan hieno a aises i uo u esille ku a a as-
sa luonnossa, jossa näky än muun muassa koi u ja kuusipuu .
Ku ien pelkis yneisyys oli yylillinen alin a, joka pe us uu sa jaku a-
maiseen aiku elmaan, mu a myös ies innällinen alin a, sillä sen a ulla
py i iin o eu amaan häi i se ien a ibuu ien eo iaa eli äl ämään u haa
in o maa io a ku issa, jo a olennainen ulisi mahdollisimman selkeäs i esille.
Pelkis ämisessä halu iin kui enkin äl ää liian yksinke aisia muo oja, jo a ei
syyllis y äisi las en isuaalisen luku aidon alia ioin iin (Huo inen 2003, 21).
4.2.5. Ta inoissa kulke a hahmo
Tiedeseikkailu-ki jojen hahmoilla, Pii, Kel in, Es e i ja Hoseli- obo i, on ä -
keä ooli ki jasa jassa. Niiden a ulla ke o aan a inaa e eenpäin ja ne oimi a
samais umisen koh eina lapsille. Näillä hahmoilla ku iin luodaan na a ii isia
me ki ys aken ei a ja oimin aa. (Seppänen 2001, 13.) Hahmo o a lapsille
u uja Kide Science - iedeke hois a, joissa Hoseli- obo i oimii a inoiden
päähahmona, jolle sa uu ja apah uu, ja ihmislapse o a u kimassa Hoselin
kanssa sa umuksissa ilmennei ä ilmiöi ä. Esime kiksi, miksi jääkaappimag-
nee i a uu Hoselin me allikuo een.
Ihmishahmois a Pii ja Kel in nos e iin ki jasa jassa a inoiden päähah-
moiksi, koska aja el iin, e ä y ö-poikapa in käy ö uo ki joihin asa-a oi-
suuden näkökulmaa. Lisäksi heidän näh iin edus a an pa hai en monikul -
uu isuu a. Monikul uu isuus ulee ilmi niin sano uilla s e eo yyppis en
ole us en sekoi uksella. Esime kiksi Kel inillä, joka on poika, on kiha a uk-
ka, kapeahko kas o ja aaleanpunaise housu . Piillä, joka on y ö, on um-
mahko iho ja sinise silmä . Vaikka Pii ja Kel in on unnis e a issa hahmoi-
na y öksi ja pojaksi, heidän sukupuol aan ei olla ko os e u, esime kiksi Pii
on pukeu unu housuihin hameen sijas a. Ta inan ihmishahmois a Es e i on
suunni el u edus amaan and ogyynis a, sukupuolineu aalia hahmoa. Hä-
nen ulkomuo onsa ei ole a koi us an aa selkeää ku aa sii ä, onko kyseessä
y ö- ai poikahahmo. Kolme ihmishahmoa edus a a lisäksi e i ikä yhmiä,
jois a Es e i edus aa pienimpänä nuo in a ja Pii pisimpänä anhin a las a.
Hahmo ollaan suunni el u si en, e ä ne ku as a a mahdollisimman hy in
hahmojen ie eellisiä kiinnos uksen koh ei a. Pii on kiinnos unu ma ema ii-
kas a ja geome isis a muodois a, jolloin hänellä on askussaan aina muka-
na pape ia ja kynää uusien lasku oimi us en a alle. Kel in on kiinnos unu
sääs ä ja luonnonilmiöis ä. Siksi hänellä onkin aina ku aise saappaa jalassa
ja -paidassa ku a una puolipil is ä-sääme kki. Es e i on kiinnos unu kas-
eis a ja e ilaisis a ais eis a, ku en hajuais in kokemuksis a, jo en hän kan aa
Ku a 4.4. O e Tiedeseikkailu -ki jasa jan ku i ukses a.
Ku a 4.5. Tiedeseikkailu -ki jasa jassa kulke a hahmo 1) Pii, 2) Es e i,
3) Kel in ja 4) Hoseli- obo i.
38 39
ma kassaan laukkua, jonne hän pis ää ke äämänsä kas i al een. Vali e a as i
Es e i-hahmo ei ullu käy öön Tiedeseikkailu: Vesi, Tiedeseikkailu: Ene gia
eikä Tiedeseikkailu: Oma u kimukseni -ki joihin, mu a hahmo on ulossa
käy öön ki jasa jan muissa uo eissa, esime kiksi 2020 syksyllä julkais a as-
sa Tiedeseikkailu: Ihminen -ki jassa.
Ki jasa joissa kulkee iedeke hois a u u Hoseli- obo i, joka oimii a i-
noissa niin sa umaisena kuin masko isena hahmona. Vaikka ku i uksissa ol-
laan hae u odellisuu een pe us u aa ku aus a, näh iin ä keäksi uoda Hoseli
osaksi ki jojen a inaa, sillä se on suu essa oolissa iedeke hojen a inoissa.
Nodelman (1988, 113–117) puhuu sii ä, e ä las en aja elua pide ään animis-
isena, miksi las enki jallisuudessa inhimillis e y eläime ja esinee o a hy-
in yypillisiä. Hoseli- obo i on sielullis e u esine, jolla on oma pe soonansa.
Nimenomaan Hoselin kömpelyys ja hupsu luonne o a ehnee sii ä las en
keskuudessa akas e a an hahmon. Se on myös hahmo, joka ie ää paljon ja
lopul a au aa lapsia löy ämään oikei a a kaisuja u kimus eh ä issä.
Ki jan ku i uksissa esiin yy lisäksi aus oilla paljon e ilaisia eläimiä ja ö ö-
köi ä, ku en kissa, lin u, o a a, jänis ja leppäke u. Eläime ei ä ole suu essa
oolissa näiden ki jojen a inoissa, mu a ne uo a lapselle mielenkiin oisia
yksi yiskoh ia ja luonnonmukais a unnelmaa.
4.2.6. Tu kimisen aido -symboli
Va iainen (2016, 26–30) on mää i elly iedekas a usmallissaan pe us ason
u kimisen aido , joi a o a ha ainnoin i, ulki seminen, kommunikoin i,
mi aaminen, luoki elu, ennus een ekeminen ja kysymyksien esi äminen.
Nämä u kimisen aido esi ellään jokaisen ki jan alussa ja niille on luo u nii ä
pa hai en ku as a a yksinke aise symboli . Symbolei a käy e ään ki jojen
u kimus eh ä ien yh eydessä ja niillä ke o aan u kimus eh ä i äin, millai-
sia u kimisen ai oja a i aan, jo a saadaan kyseiseen ongelmaan a kaisu.
Nämä u kimisen aido -symboli o a ideog ammeja eli ku ame kkejä,
jo ka ku as a a ie yä oimin aa. Ideog ammi käsi e ä käy e ään suh eelli-
sen ähän. Käy ännössä pik og ammikäsi e ä käy e ään ku as amaan sekä
ideog ammeja e ä pik og ammeja. Pik og ammi kui enkin a koi aa ku-
ame kkiä, joka yyli ellys i esi ää aineellis a kohde a, miksi koin ä keäk-
si nos aa ässä ideog ammikäsi een esille. Pik og ammeja ja ideog ammeja
käy e ään monissa e ilaisissa ma e iaaleissa, ku en käy öohjeissa ja ie oka -
oissa, ja nii ä oidaan käy ää yksi äisinä ie oku ina. Pik og ammien (eli
ässä apauksessa pik og ammi ja ideog ammi ) ulee olla helpos i ja nopeas i
unnis e a issa niin pienessä kuin isossa koossa. Ideog ammi ei ä yleensä
esiinny yksin aan ne o a osa pik og ammijä jes elmää. Samaan jä jes el-
mään kuulu ien me kkien ulee olla kokonaisuu ena yylillises i yh enäinen,
jo a ne ymmä e äisiin oisiinsa lii y iksi ja isuaalises i samana oisiksi.
(Koponen ym. 2017, 133–132.)
Tu kimisen aido symbolien a oi eena oli, e ä ne olisi a mahdollisim-
man yksinke aisia ja e ä ne ku as aisi a mahdollisimman hy in käsi el ä ää
aihe a. Osa symboleis a o eu e iin pa iin ke aan uudelleen, sillä e i yises i
luoki elun ja ennus een ekemisen -symboleiden o eu uksessa koin suu ia
haas ei a. Oli odella haas a aa ku a a ennus een ekemis ä yksinke aisella
ku alla ja alunpe in ennus een ekemisen ku a muis u i pi käl i lopullis a
luoki elun ku aa. Näiden symbolien yyli elyssä halu iin nouda aa ki jan
muun isuaalisuuden yyliä yh enäisyyden uoksi, miksi symboli o a enem-
män ku i uksellisia ku ia kuin yksi ä isiä ikoniku ia.
4.2.7. Vä imaailma
Vä i on ku i usku assa aloa ja ä i kuulu a olennaises i näkemiseen ja
ais imiseen. Vä imaailmalla oidaan muoka a ku i uksen ja koko eoksen
luonne a ja ilme ä sekä uoda esiin sa umaailman olemuksen. Vaikkei Tiede-
seikkailu-ki jasa jassa hae a an asiamais a sa umaailmaa aan odellisuu a,
ä inkäy öllä oimme kui enkin esi ää odellisuu a enemmän lapsen näkö-
kulmas a an aen ki joille ku aki jamaisen aiku elman. (Ylima imo 2012,
53–54.) Nodelmanin mukaan ä eillä oidaan ilmais a ku aki jan luonne a,
esime kiksi ummanpunaisilla, - ih eillä ja o ansseilla ä ikylläisillä ä eillä
ki jaan saadaan näy ä yy ä ja ah aa ilme ä, ummilla aus oilla eleganssia
sekä aalea ai ke eäs i ä i e y ku a uke a aja us a onnellisuudes a (No-
Ku a 4.6. Tiedeseikkailu -ki jasa jan u kimisen aido -symboli : 1) ha ainnoin i,
2) ulkin a, 3) mi aaminen, 4) luoki elu ja 5) ennus een ekeminen.

40 41
delman 1988, 67). Vä imaailmalla on siis a koi us ukea ki jan ai ki jasa -
jan yleis ä eemaa ja asenne a käsi el ä ään aiheeseen sekä sillä aiku e aan
ku i uksis a syn y iin mieliku iin. Koska ki jasa jassa käsi ellään luonnon-
ie een eemoja, halusin ä ienkäy öllä uoda aiku elman luonnonmukai-
suudes a. Täs ä syys ä käy in ä ipale issa aa is uksen mu e uja ä isä y-
jä. Yleises i ä imaailmassa a oi el iin aikas a ja ki kas a aiku elmaa, joka
aas oisi ku i uksiin pi ey ä ja iloisuu a. Vä ejä aikas e iin uo an op o-
sessin aiheessa useaan ke aan halu un loppu uloksen saa u amiseksi (ks.
ku a 4.7.). Vä iensä yä halu iin pi ää ki jasa jan ku issa yleises i o aen
lämpöisen sä yisinä ja ki kkaina, joka luo posi ii is a mieliku aa ja leikilli-
syy ä. Ku iin halu iin kui enkin lisä ä aa is uksen oimakkai a, e o u ia
ä ejä, jo ka oimi a yksi yiskoh ina ku issa. Esime kiksi esi-aiheisessa
ki jassa on käy e y pa issa ku assa uima-allas a, joka on ki kkaan punai-
nen, sininen ja kel ainen. Tähän ä iyhdis elmään ykäs y iin niin paljon
yö yhmässä, e ä se halu iin o aa myös osaksi kansiku an ku aa.
Vä iä oidaan käy ää pedagogises i an amalla sille symbolinen me ki-
ys, jo a ois e aan koko ies innän ajan. Tällä a koi e aan, e ä samaa ä iä
käy e ään me ki semään jo akin ie yä ominaisuu a. (Ha a 1987, 40.) Tie-
deseikkailu-ki joissa pedagogises i ä iä on käy e y e i lukujen eema ä ien
alinnassa, joiden a ulla helpo e aan ki jassa na igoin ia ja e i aihekokonai-
suuksien e o elua.
4.3. Tiedeseikkailu: Vesi ja Tiedeseikkailu: Ene gia -ki ja
Tässä lu ussa käsi elen sekä Tiedeseikkailu: Vesi e ä Tiedeseikkailu: Ene gia
-ki jojen suunni elu- ja uo an op osesseja. Käsi elen molempia ki joja sa-
massa kappaleessa, koska niissä on aus alla samanlaise suunni elu- ja uo-
an op osessi sekä o maa i ois a a samoja aken ei a. Molemmissa ki -
joissa on olemassa luonnon ie eellinen pääaihealue, esi ja ene gia, jo ka on
laji el u ki joissa ii een omaan ala-aihealueeseen. Ku i us a pee on ki jassa
laji el u neljään e i ku a yyppiin niiden käy ö a koi uksen mukaan: 1) kan-
siku i us, 2) johdan o a inoiden koh auksia ha ainnollis a a ku a , 3) u ki-
mus eh ä ien aihe aiheel a o ien oi a ku a ja 4) äy eku a . Näi ä iimeisiä
ku ia ei o eu e u paljoa ki joihin, mu a ki jan iimeis ely aiheessa ode iin
alkupään aukeamien ole an liian eks ipaino eisia, jolloin uli a e lisä ä näi-
hin ielä jo akin ku i us a. Esime kiksi ki joi ajan e ehdyksen yh ey een
eh iin e ikseen ku i usku a Piis ä, joka pi ää kädessään suu ennuslasia. Ku i-
uksen eh ä ä ällä si ulla on he ä ää jo alku aiheessa lapsissa innos umis a
u kimuksen ekemises ä, aikka se alunpe in lisä iikin si ulle äy eku ana.
Muu maini u ku a yypi on käsi el yinä seu aa issa lu uissa.
4.3.1. Ku i usp osessi a inoihin
Ku i usp osessi jokaiseen johdan o a inaan alkoi käsiki joi uksen analysoin-
nilla, ku asuunni elman ideoinnilla ja lyijykynäluonnos en o eu uksella. Oli
ä keää löy ää jokaises a a inas a ne pääkohda , jo ka ku i e aisiin esille.
P osessissa uli myös o aa huomioon, e ä odennäköises i ki jaa ka so a
lapsi ei osaa ielä lukea, jo en ku i us en ulisi oimia jo i senään a peeksi
in o ma ii isina kokonaisuuksina, jo a lapse oisi a käydä a inaa läpi jopa
ilman eks iä. Ta inoiden ali uis a koh auksis a ki joi in ensin ku auksen
ku i e a as a ku as a aken amaani ki jan akenne edokseen ku ien sijoi-
uskoh iin ja hy äksy in nämä idea yö yhmällä. Kun idea oli hy äksy y,
ein ensimmäise lyijykynä edokse , joihin lisä iin a inan elemen ien lisäksi
mui a elemen ejä, ku en yksi yiskoh ia luonnos a ja sisä ilois a. Täs ä ede iin
lopullis en ku i usku ien uo an oon, joi a kie ä e iin a kas uksessa eni en.
Tässä aiheessa ku i ukse oli a lähes almii a, jolloin muu yö yhmä pys yi
a ioimaan nii ä paljon a kemmin ja saa oi ulla hieman isompiakin ko -
jaus oi ei a, ku en hahmon asennon muu aminen ai ilmeen aih aminen
enemmän a inan koh aukseen sopi aksi.
Ku a 4.7. O e ku ien ä ien aikas amises a.
42 43
Ku ien uo an op osessia hankaloi i se, e ä ki jan eks i sai a iimeisen
muo onsa ku i usp osessin aikana, jolloin joihinkin koh auksiin uli uusia
yksi yiskoh ia p osessin ede essä. Esime kiksi Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jassa
Magnee i -lu un (ks. ku a5.1.) a inaa ol iin loppu aiheessa muoka u si en,
e ä sen sijaan e ä Kel in ja Hoseli- obo i olisi a pöydän ää essä, he olisi-
a kin la ialla u kimassa ka aa. Tämä ko jaus kui enkin muu e iin akaisin
alkupe äiseen pöy ä a kaisuun, sillä kaikki lu un ku i ukse ol iin siinä ai-
heessa jo ku i e u lähes loppuun, mikä olisi käy ännössä a koi anu ku ien
uudelleen o eu us a ai an alus a.
Ku ien koo ja muodo ki jan ai ossa muu ui a adikaalis i esi-aihei-
sen ki jan o eu uksen aikana, kun uli ensin pää ös, e ä johdan o a inoille
anne aan enemmän ilaa ja si en pää ös, e ä a inoiden ja eh ä äsi ujen
mahdollisimman hy än e o u uuden uoksi, johdan o a inan ku a ulisi o-
eu aa koko si un ku ina. Alkupe äisessä suunni elmassa a inan eks ille py-
i iin jä ämään aina alkois a aus aa, mahdollisimman hy än lue a uuden
saa u amiseksi, mu a ämän muu oksen myö ä ku ia uli mie iä uudelleen
si en, e ä ne olisi a koko si un ku ia, mu a eks eille olisi a a u ii ä äs i
yhjää ilaa, jo ei ne so keu uisi ku an yksi yiskoh iin. Onneksi nämä muu-
okse uli a a haisessa aiheessa ki jan uo annossa, mu a sii ä huolima a
esiaiheisen ki jan Vesi haih uu ja ii is yy -lu un ku a joudu iin ekemään
uudelleen o maa iin sopi aksi ja Veden pin ajänni ys -lu un ku a uli suun-
ni ella uudelleen (ks. ku a 4.8.). Nämä muu okse kui enkin kanna i a , sil-
lä ku a sai a isomman oolin näiden muu os en myö ä ja se an oi ki joille
enemmän ku aki jamaisen aiku elman. Koska johdan o a inoiden ku a
sai a isomman osan ki jojen ai ossa, niihin halu iin sisälly ää enemmän
mielenkiin ois a ka so a aa, jolloin lapsi iih yisi ki jan pa issa pidemmän
aikaa. Tällaisia elemen ejä o a muun muassa aus oilla ole a eläinhahmo ,
Hoseli- aulu ja sisä ilojen sisus ukse . Tällä myös as a iin Huo isen (2003,
21) esi ämään ku aki jan iihdy ämisa oon. Viihdy e ä yy ä ollaan o-
eu e u ku issa myös hahmojen ilmeillä ja eleillä. Esime kiksi esi-aiheisen
ki jan Vesi haih uu ja ii is yy -lu un ensimmäisessä ku assa Kel in ku kis aa
ku a uudun akaa ja ka soo Piin ouhua ihmeissään.
Kus an ajan oi eena oli, e ä samoja ku i uksia pys y äisiin hyödyn ä-
mään muissa ku issa, jolloin ku i usp osessi olisi mahdollisimman ähän
aikaa ie ää. Tämä ei kui enkaan onnis unu e i yises i johdan o a inoiden
osal a, joissa paika , uoden- ja uo okauden aja aih eli a si en, e ä lähes
mi ään ku aa ai ku an osaa ei pysy y hyödyn ämään äysin uudelleen. Esi-
me kiksi Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jassa Piin ja Kel inin aa ee aih u a
neljässä iides ä lu ussa (ks. ku a 4.9.). Myös ilmee ja ka sekon ak i muu -
ui a a inan mukaan. Ilmee ja elee o a isuaalisessa ep esen aa iossa
in e ak ii isia me ki ys esu sseja, sillä ne o a sana omia kommunikaa ion
muo oja, jo ka nojaa a isuaaliseen unnis amiseen.
T enholm ja Jensen (1996, 59) luoki ele a ihmisen kuusi uni e saalia
ilme ä, jo ka ilmene ä ja unnis e aan samalla a alla iippuma a kul uu i-
aus as a. Ne o a : onnellisuus, su ullisuus, pelko, yllä yneisyys, iha ja inho.
Ilme on oimakas ies innällinen elemen i ja aiku aa ies innän unnel-
maan. Siksi juu i sanon a ”hymy on a u aa” on ä keää muis aa jo a ki-
ies innässä. Lisäksi mieleeni ämän yh eydessä ulee Huo isen (2003, 21)
Ku a 4.8. Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan ku an koon muu os. Ku a 4.9. O e Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan johdan o a inois a. Piin aa eiden
aih uminen ki jan lukujen a inoissa.
44 45
kommen i sii ä, e ä lapse o a mes a ei a ma kimaan ja kopioimaan ja e ä
suu in osa pii ämisen oppimis a apah uu nimenomaan almiiden ku ien
jäljen ämises ä. Tämä sama ilmiö oi ois ua odennäköises i myös asen eissa.
Ta koi an ällä si ä, e ä kun ilmeiden a ulla osoi e aan ki jan hahmojen posi-
ii is a asenne a u ki a ia ilmiöi ä koh aan, niin lapse oi a kopioida näi ä
samoja asen ei a omaan elämäänsä ja si en ylläpi ää kiinnos us aan u kimuk-
seen ja luonnon ie eisiin. Kiinnos us ja mo i aa io o a ä kei ä elemen ejä
oppimisp osessissa. Täs ä syys ä hahmojen ku i uksissa kiinni e iin e i yis ä
huomio a ihmishahmojen ilmehdin ään. Hahmojen ilmehdinnän y i in kui-
enkin pi ää mahdollisimman luonnollisena, jo a äl y äisiin päälle liima un
un eel a. Lapsia ei so i alia ioida, hei ä saa aa suu u aa, mikäli ku a o a
liian mielis ele iä (Huo inen 2003, 21).
K essin ja an Leeuwenin (1996, 123) mieles ä ka seen suunnalla on suu i
me ki ys. Ka sekon ak in luominen on e äs uo o aiku uksen syn ymisen ä -
keimmis ä elemen eis ä, se ehdo aa ie ynlais a suh au umis a i se ku aan ja
ohjaa ka se a. Aja elen äs ä, e ä myös se, mihin ku assa hahmojen ka see
kohdis u a johda elee samalla ka sojan ka seen suun aa. On luonnollis a ka -
soa suun aan mihin oise ka soo, jo en kohdis amalla hahmojen ka sekon ak-
in ku assa olennaiseen ilmiöön, johda ellaan myös ka sojan ka seen suun aa
ähän samaiseen ku an osaan. Tämän apais a ka seen koh een mää i elyä
apah uu jo luonnos aan ku i amisen aiheessa, mu a pohdin pi kään ä ä
kyseis ä asiaa hahmoja ku i aessani. Hy in ähän eh iin ku ia, joissa ka -
sekon ak i kohdis e aisiin suo aan ka sojaan, mu a yh enä esime kkinä on
Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan kansi, jossa Pii ka soo ka sojaa kohden innos-
unees i. Ilmeisiin lii yen uli joi akin ulkinnallisia ko jaus a pei a p osessin
aikana, ku en ” oisi ko ehdä Kel inin ilmees ä esiaiheisen ki jan si ulla sei -
semän ielä ällis yneemmän?”.
Ku issa olen mie iny myös e äisyyksiä. Ku i uksien e äisyydellä a koi e-
aan si ä, kuinka paljon ku assa näkyy ilaa ja mihin ku i uksen hahmo siinä
ilassa sijoi u a . Ku akoon aih elu on siis konk ee ises i ka sojan ja ku an
e äisyyden aih elua. Ku akoo jae aan ka keas i laajaku aan, puoliku aan ja
lähiku aan. Esime kiksi laajaku alla oidaan ii a a objek ii isuu een ja e äi-
syy een suh eessa ympä is öön, puoliku assa oidaan uoda a kemmin esille
hahmojen älisiä suh ei a ja lähiku assa oidaan esi ää yhden hahmon sisäi-
siä unne iloja. (K ess & an Leeuwen 1996, 130-135.) Tiedeseikkailu-ki jojen
johdan o a inoissa käy e iin pääasiassa laajaku ia. Pe us eluna älle on se,
e ä halu iin luoda mieliku aa sii ä, e ä ihminen on osa ympä is öä ja ympä-
is össä ilmenee näi ä ihmeellisiä ilmiöi ä, joi a halu aan ki jan u kimus eh-
ä issä u kia. Nodelmankin ulki see laajaku ien suu en käy ön ku aki joissa
ilmaise an si ä, e ä niissä keski y ään enemmän oiminnan ku aamiseen kuin
ilmaisemaan un ei a. (Nodelman 1988, 151-152.) Ku iin halusin luoda sellai-
sen aiku elman, e ä ka soja oisi olla osana ku an oimin aa eli Piin ja Kel-
inin ouhuja, miksi sijoi in aina hahmo mahdollisimman e ualalle ku assa.
4.3.2. Tu kimus eh ä ien ha ainnollis aminen ja selkey äminen
Tu kimus eh ä ien ku i amis a a en o eu in suu imman osan eh ä is ä
ensin i se anne ujen ohjeiden mukaises i. Tämän a koi uksena oli selkey ää
i selleni u kimus eh ä ien apah umien kulkua ja konk e isoida minulle ku-
i ajana isio sii ä, mi en eh ä iä ulisi ymmä e ä äs i ku i aa. A ukseni
sain myös ki jojen ki joi ajil a osaan eh ä is ä ha ainnollis a ia aloku ia.
Tu kimus eh ä ien ku i uksille ol iin ai an aluksi anne u paljon enem-
män ilaa, jokaiselle eh ä älle oma aukeamansa. Johdan o a inoiden laajen-
nuksen uoksi ilaa joudu iin pienen ämään ja osa eh ä is ä sai ain yhden
si un. Jako sii ä, kuinka paljon ilaa jokin ie y eh ä ä sai iippui sii ä, kuinka
paljon eks iä eh ä ä a i si, kuinka moneen osioon u kimus eh ä ä jakaan-
ui ja sii ä, kuinka hy in ki jan muu si u jakaan ui a kokonaisuudessa. Ta-
oi eena oli, e ä jokainen johdan o a ina alkaisi omal a aukeamal a. Näissä
ki joissa ainoas aan esiaiheisen ki jan iimeinen luku, Veden olomuodo ,
Ku a 4.10. Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan Ene gian e i muodo -lu un ensimmäinen
aukeama, jossa lapse lähellä ka sojaa.
46 47
alkaa aukeaman oikeal a si ul a. Tu kimus eh ä ien ase elu aa i näin ollen
paljon ha ki ua ase elua, jo a saa u e iin ehy loppu ulos ilman suu ia si un
ilanpuu een ongelmia. Suu ia haas ei a ilan kanssa esiin yi muun muassa
ene gia-aiheisen ki jan E iikas a i aa - u kimus eh ä ässä, jossa on suh eel-
lisen suu i eks imää ä (ks. ku a 4.11.).
Koska ku a oli a sisällöllises i yksinke aisia (ha ainnollis i a u ki-
muksen yh ä osio a) ja koska näissä ku i uksissa pys yin jonkin e an hyö-
dyn ämään jo eh yjen u kimus eh ä ien aiheku ien osia, en kokenu a -
peelliseksi ehdä näis ä e illisiä lyijykynäluonnoksia aan ein näi ä suo aan
ek o inkäsi elyohjelmassa muoka en aina jo olemassa ole aa sisäl öä. Tähän
a kaisuun aiku i lisäksi kii eellinen aika aulu ja koska se osoi au ui oi-
mi aksi, niin ein u kimus eh ä ien ku a ällä a alla. Luonnos elu apah ui
enemmänkin ällöin omana aja usp osessina sii ä, kuinka ie y osio olisi a
mahdollisimman yksiseli eises i ku a a issa. Lähes almiis a aiheku is a
lai oin aina edokse yö yhmälle, joil a sain a i a ia ko jauksia iimeis-
elyihin ku i uksiin. Teh ä äku ien uo annon ä keäksi osaksi muodos ui
myös ku akoon ja paikan e ukä einen mää i ely si ulla, sillä osassa u kimus-
eh ä is ä oli paljon e i osioi a, paljon eks iä ja si en si ulla ahdas a. Ku ien
koo ja muodo mää i elin si en, e ä ai opohjassa ase elin ku ien paikoilla
palloja ja soikioi a ku ien mahdollisille paikoille ase ellen si un ensin loogi-
ses i jäsen y ään muo oon, minkä jälkeen o in mi a näis ä pallois a ja käy in
nii ä pii opohjan mi oina.
Ku i uksissa aihdel iin u kimuksessa mukana ole aa hahmoa si en, e ä
Pii ja Kel in ule a yh ä usein ki jassa esille. Tällä halu iin uoda asa-a oi-
suuden näkökulmaa. Osassa eh ä issä Piia ja Kel in o a molemma eke-
mässä u kimus a, jolla aas ollaan y i e y ies iä yh eisöllisyydes ä ja yhdessä
ekemisen iemus a. Työ yhmän kanssa ol iin myös ul u siihen loppupää ök-
seen, e ä jo a oisimme uoda ki jaa luke an lapsen selkeäs i mukaan u ki-
mukselliseen unnelmaan, Pii ja Kel in o a u kimus eh ä issä pukeu unee
u kimus akkeihin (ks. ku a 4.12.). Tällä a alla saa iin myös lisää e oa aisuu -
a johdan o a inoiden ja u kimus eh ä ien älille.
Ku a 4.11. Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan E iikas a i aa - u kimus eh ä än si u.
Ku a 4.12. Pii ja Kel in yhdessä Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan Kellukei o-
u kimus eh ä ässä.
60 61
4.5.2. Työ yhmä ja - ooli
Ki jaa o eu amassa on yö yhmä, joka koos uu e i ies innän alan e ikois-
osaajis a: kus annus oimi ajas a, ki joi ajis a ja isuaalisen ies innän am-
ma ilaisis a. E i osaaja uo a oman panos uksensa käsi el ä ään uo okseen.
Työ yhmän liimana oimii kus annus oimi aja, jonka kau a kaikki ies in ä
apah uu ja joka on sel illä yön kaikis a aiheis a. Ku i aja esime kiksi on
ha oin i se suo aan yh eydessä ki joi ajiin. Kus annus oimi aja oi ohjailla
isuaalisen ies ijän ja ki joi ajan ideoi a, al oa aika aulussa pysymis ä ja
hän pi ää huol a sii ä, e ä kus annukse pysy ä ku issa. (Makkonen 2004,
247.) Ku en kui enkin Tiedeseikkailu: Oma u kimukseni -ki jan p osessissa
ke oin (ks. Luku 4.4.1. Ku i ajan ja ai ajan yh eis yö), ämä ase elma uo
mukanaan myös osi ain omia haas ei aan, kun muun muassa ai aja ja ku-
i aja ei ä ole suo assa yh eis yössä keskenään ei ä kä si en pääse jakamaan
aja uksia yh eises ä ilmees ä.
Ku ien ulkinnallise e oa aisuude uo i a ie ynlaisia haas ei a ku i us-
ku ien ko jaus aiheissa. Esime kiksi kommen i ” ehdään Kel inin ilmees ä
ällis yneempi” ja ”Piin hiukse ei ä ole a peeksi hassu ” o a luon eel aan
hy in ulkinnan a aisia. Mi ä a koi aa ”hassu ” hiukse ? Millainen on ”ällis-
yny ” ilme? Näille adjek ii eille ei ole yh ä yksi äis ä ku aus apaa, jo en oli
älillä hankalaa o eu aa yö yhmäs ä ullei a oi ei a. Myös yö yhmän laa-
juus aiku i paljon saa a ien kommen ien mää ään. Tiedeseikkailu-ki joissa
kus annus oimi ajan, ki joi ajien ja oikolukijan lisäksi mielipide ä kysy iin
Sanoma P o:n sekä ma kkinoinnin e ä isualisoinnin yksiköis ä. Suu essa
kommen oijien mää ässä on hy ää se, e ä sen a ulla saadaan monipuolises i
näkemyksiä suunni elu uo een oimi uudes a, mu a hankaluu ena as aa-
as i monen e i näkemyksen yh eenso i aminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tiedeseikkailu-ki joissa yh enä me ki ä änä haas eena oli se, e ä ki jojen
isuaaliseen uo an oon o e iin mui a g aa ikoi a lennos a mukaan ilman mi-
ään keskus elua minun kanssani. Se loi epä a muuden unne a ekijänä, kun
kesken p osessin pää e iinkin oisen g aa ikon eke än ki jojen ypog a ise
alinna ja oisen g aa ikon ki jojen kannen isualisoidun o sikoinnin. Monen
e i isuaalisen ekijän yylin yh eenso i aminen yh enäiseksi ilmeeksi on osin
haas a aa sii ä syys ä, e ä e i ekijä käy ä ä e ilaisia muo oja ja ilmaise a
aihei a e i a alla. Yh eis yössä on ä keää yh eisen ision äy äminen, jossa
a i aisiin ekijöiden älis ä uo o aiku us a.
Toisaal a yöp osessiin aiku i me ki ä äs i oma kokemuksen aso sekä
i se ku i amises a e ä ki ja ai onp osesseis a. Ku i amis a olen aiemmin jo
mahdollis a ies in ää, koska ällöin ku an ekemisen helpo us menisi sisällön
ku auksen edelle. E i yises i asennoissa ja käden liikkeissä en kokenu ku ien
suo aa monis amis a pa haaksi mahdolliseksi a kaisuksi, sillä loppu ulok-
ses a uli helpos i luonno oman ja kömpelön näköinen, jos asen oja ei ol u
suunni el u juu i kyseis ä ilanne a aja ellen. Esime kiksi käden o ee aih e-
le a me ki ä äs i kiinnio e a an objek in mukaises i. Ihminen esime kiksi
pi ää e i a alla kiinni kynäs ä ja puu ikus a. Hyödynsin ä ä monis amisme-
ne elmää kui enkin osassa Piin ja Kel inin ilmeis ä, u kimus eh ä ien käsien
asennoissa ja ku a uissa objek eissa, ku en esime kiksi esikannussa.
Ku ien monis amiseen ja muokkaukseen lii yen huomasin uo annon
aiheessa, e ä ka so iin eduksi, mikäli ku ia pys y iin kään ämään helpos i
peiliku iksi (ks. ku a 4.25.). Tämä oli haas a a ilmiö e i yises i suunni el ujen
hahmoku i uksien osal a, koska olin o eu anu hahmoihin epäsymme isiä
yksi yiskoh ia, ku en hius en jakauksen suun a ja paidan p in i. Hoseli- obo-
illa esime kiksi on innassa HCl- eks i, joka hankaloi i peiliku ien ekemis-
ä. Koin i se näiden epäsymme is en yksi yiskoh ien ois amisen ä keäksi,
sillä ne loi a kokonaisuudessa yhdenmukaisuu a ja halli ua aiku elmaa.
Kiinni in huomio a siihen, e ä ku an kään äminen peiliku aksi aiheu i sen,
e ä käänne ys ä ku as a huomasi he i, e ä jokin on e ilailla. Ka soja-lukija
nimi äin on eh iny oppia ka somaan hahmoa näiden ie yjen isuaalis en
elemen ien kau a ja mikäli asapaino muu uu, siinä ha ai aan he i ole an
jo akin ää in.
Ku a 4.25. Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan kannen kään äminen peiliku aksi.

62 63
käy össä, kun hae iin ki jasa jalle sen ominais a ilme ä. Ku en lu ussa 4.3.1.
Ku i usp osessi a inoihin maini sin, johdan o a inoiden ku a muu ui a
aja uis a ku is a kokosi un ku iksi, mikä a koi i ku an aus ojen uusimis a
ja ku i uksen sommi elun muokkaus a si en, e ä ne oimisi a muu uneessa
ilallisessa asemassaan. Ki jojen akennemuu okse aiku i a myös ku ien
uudelleen y mi ämiseen ja a inoiden ku asuunni elmien uudelleen ki joi -
amiseen. Muu oksia eh iin iukassa aika aulussa, eikä ollu yh ään a a on a,
e ä ko jauksia pyyde iin pa in päi än sisällä almiiksi.
Muu oksia eh iin paljon myös yksi äis en ku ien sisällössä, esime kiksi
esiaiheisessa ki jassa Kapillaa i-ilmiö-lu un ensimmäisen aukeaman ku aa
kommen oi iin liian yhjäksi ja sinne uli ehdä lisää kiinnos us a he ä ä iä
yksi yiskoh ia, ku en uima-allas, o a a ja sammakko (ks. ku a 4.26.). Nopea
aika aulu kui enkin joh i a siihen, e ei ku iin eh iny hi eäs i mie imään
e ilaisia kiinnos a ia yksi yiskoh ia, ku en syllepsejä, jo ka ke oisi a omaa
a inaa pää a inan aus alla. Yleisinä ko jauksina kaikissa ku i uksissa oli ä-
imaailman aikas aminen. Joi akin u kimus eh ä äku ia uli pii ää uudel-
leen i he ulkin ojen uoksi.
4.5.4. Ku an ja sanan suhde
Ki joi e u kieli on säännöllis e ys i e iy yny me kkijä jes elmä, jossa sen
ku allise jä jes elmä o a yh enäisiä ja si en niiden a ulla on helpompaa
saa u aa yksiseli eis ä ulkin aa. Ku alla ei ole mi ään as aa aa pe usyksik-
köä, miksi pelkän ku an a ulla on aikeaa muodos aa yksiseli eis ä globaalia
me ki ys ä. Täs ä syys ä ku a o a kielel ään ki joi us a ulkinnan a aisempia
ja siksi ne a i se a innalleen a ken a aa in o maa io a. (Ha a 1993: 29,
Ha a 2009: 44.) Ku ien ha ainnoin ip osessi poikkeaa ki joi e us a eks is ä
si en, e ä ki joi e ussa eks issä käsi el ä ä asia hahmo u a lukijan ie oi-
suudessa lukemisp osessin aikana, kun aas ku assa ne o a olemassa jo i se
ku assa ja ies i on ymmä e ä issä silmän äpäyksessä (Mikkonen 2005: 26,
Koponen, Hildén & Vapasalo 2016: 39). Ku assa ei ole lineaa is a luku apaa
samalla a alla kuin eks issä, aan se aken uu ilallises i semioo is en e-
su ssien suh ees a oisiinsa. Tällöin ku an lukemisen oi aloi aa e i kohdis-
a ja lukijan ka se a oidaan johda ella e ilaisilla ko os uksilla, ku en koolla,
kon as illa ä illä ai liikkeellä. (K ess, ym. 2001, 218; Mikkonen 2005, 28.)
Tiedeseikkailu-ki joissa ku an suhde eks iin on u kimus eh ä issä enem-
mänkin dokumen oi aa ja johdan o a inoissa o ien oi aa. Tu kimus eh ä issä
o eu anu jonkin e an, mu a loppujen lopuksi käy öku i uksien uo a-
minen on jääny ähäiseksi, mikä näkyy muun muassa ku i us ekniikoiden
hidas empoisessa p osessoinnissa. Kokemus a ja hiljais a ie oa nopean käy -
öku i uksen uo amiseen ei ole eh iny ielä ässä aiheessa ka umaan eli
ei ole ielä i senäisiä johdonmukaisia ekniikoi a o eu aa nopeas i ku ia. Täl-
löin menee paljon aikaa jopa u hiin kikkailuihin ja kokeiluihin, kun ielä ha-
kee i selle ominaisin a uo an o apaa. Myös kokema omuus ki ja uo annon
yö yhmä yösken elys ä aiku aa isuaalisen ies innän suunni eluun, kun
aluksi jou uu ope elemaan yö yhmässä p osessin kulkua ja ope elemaan
olemaan osa uo a yö yhmää.
4.5.3. Ku aki jan aken een ja ku ien nopea
muu okse p osessin aiheessa
Visuaalisen ies innän alalla ei ole mi enkään epä a anomais a, e ä suunni -
elijan uo ama isuaalise ep esen aa io käy ä niin sano ua ko jauskie -
os umbaa. Tällä a koi an si ä, e ä edokse mene ä asiakkaalle, yö- ai
es i yhmälle, jo ka an a a kommen eja ja ko jausehdo uksia. Vaihe on o-
della ä keä, sillä sen a ulla ep esen aa ios a ka so aan pois kaikki i heellise
in o maa io , esime kiksi ki joi ukses a ai ku an sisällös ä, ja muoka aan ul-
koasua, si en e ä syn ak inen aso as aa halu ua seman is a asoa. Jälkim-
mäisellä a koi e aan, e ä yön isuaalisia elemen ejä muoka aan si en, e ä
niillä ohja aan a oi el uun ulkin aa.
Koska Tiedeseikkailu-ku a ie oki ja alkoi a yhjäs ä, ne koki a alku-
aiheessa suu iakin aken eellisia muu oksia, esime kiksi ku ien ilallisessa
Ku a 4.26. Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan Kapillaa i-ilmiö -lu un aukeamaku an
ko jaus, jossa lisä y aus alle las a kiinnos a ia elemen ejä.
64 65
ku an ä kein eh ä ä on ha ainnollis aa eh ä än ohjei a mahdollisimman
hy in. Ne siis o a eks in ukena. Johdan o a inoissa aas ollaan ku a u mah-
dollisimman paljon eks in koh auksia, mu a myös uo u sellaisia asioi a esil-
le, joi a eks issä ei olla maini u, ku en miljöön akenne a, aus alla ole ia
hahmoja ja mui a oheiselemen ejä. Tällöin ku a an a a ielä joi akin uusia
elemen ejä ke o uun a inaan. Tiedeseikkailu-ku a ie oki joissa ku a on si-
doksissa anne uun eks iin ja loppujen lopuksi ku i ajalle jäi hy in ähän
ilaa luo uudelle sisällöllises ä näkökulmas a. Teks issä on pi källe mää i el y
hahmojen ilmee , elee ja asenno sekä pääpii ei äin koh auspaikkojen mil-
jöö . Tällöin ku i ajan ha eille jäi a sinaises i yksi yiskoh ien o eu ukse ,
ku en, mi ä aa ei a lapsilla on päällä ja mil ä muun muassa ene gia-aiheisen
ki jan S aa inen sähkö -lu ussa aus an olohuone oisi näy ää juhlako is e-
luiden yh eydessä (ks. ku a 4.27).
4.5.5. Fyysinen paino uo e painos a
G aa ises a ep esen aa ios a saa a aan ulkin aan aiku a a sekä ku a ie o-
ki jan ulkomuo o e ä sen yysise ominaisuude , ku en koko, eks uu i, si u-
mää ä ja suun a (ks. Luku 3.2.1. Rep esen aa ion akenne). Koska kus an ajal a
uli almiina ki jojen yysis en alin ojen a kaisu , en suunni elijana päässy
muun muassa aiku amaan käy e ä ään painoma e iaaliin. Ki jan yysise
a kaissu oli eh y jo ennen ulkoasun suunni elua, mikä oisaal a helpo i
suunni elun aloi amis a si ukokojen ja mää ien ollessa almiina iedossa.
Kus an aja oli i se suo aan yh eydessä painoon, jo en en päässy osallisek-
si painojäljen a kas ukseen, enkä saanu ä i edoksia ki jan paina ukses a.
Ki ja paina e iin Kiinassa, jo en edos en saan i olisi ollu muu enkin e i-
yisen haas eellis a. Viimeis ellyn loppu uloksen saamiseksi on kui enkin e i -
äin ä keää a kas aa, e ä painoma e iaali ja -jälki as aa a niille ase e uja
odo uksia sekä uke a osal aan ilme ä ja käsi el ä ää sisäl öä. Paine ujen
ki jojen ä in ois o on suunni el ua paljon la eampi, ä i ei ä ole yh ä oi-
makkai a ja kylläisiä kuin mi ä oli alun pe in a koi us. Toki ähän aiku aa
paljol i se, e ä a kas eleeko ku aa ie okoneen näy öl ä ai paine us a ma e i-
aalis a. Nämä e i media ois a a ä ejä e i a alla ja ie okoneennäy ön aus-
a alo aiheu aa sen, e ä ku an ä i esiin y ä au omaa ises i ki kkaampina.
Omien es i ulos eiden mukaan ä ikylläisyyden ei kui enkaan olisi pi äny
laskea niin paljoa alas ja syynä oi olla esime kiksi suunni elija ja painon
käy ämä e i ä ip o iili.
Ku a 4.27. Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan S aa inen sähkö -lu un aukeama.
66 67
ää kiinnos us a käsi el ä ää aihe a koh aan ja äli ää oppimiselle hyödyllis ä
unnesisäl öä, posi ii is a mieliku aa (Ha a 1993, 51). Iloisuuden uo ami-
nen lapselle on jo a oi a sinänsä (Ha a 1997, 29).
Leikillisyyden e mi esiin yi useamman ke an ki jojen uo an op osessin
isuaalisuuden ja ku i usku ien ko jauskie oksissa. Myös Kide Science - ie-
deke ho mainos aa, e ä iede on las en leikkiä ja ope usmallissa ko os e aan
leikillis ä oppimis a. Myös Lonkka maini see, e ä joidenkin kehi ys eo ioiden
mukaan leikkiä oidaan pi ää yh enä ä keimmis ä oppimisen mo i aa ion
synny äjis ä ja e ä usein leikin läh ökoh ana on jokin ennal a mää ä y juoni
(Lonkka 2015, 114–116). Kallialan (1999, 39) o eamuksen mukaan lapsi ei
leiki oppiakseen, aan oppii leikin yh eydessä. Tällöin lapselle suunna ussa
ope usma e iaalissa ulisi ope e a a ies i pukea leikin aa eisiin. Tiedeseik-
kailu-ki joissa ollaan halu u luoda mieliku aa sii ä, e ä oppiminen on haus-
kaa, se on osa leikkiä. Tällä aja usmallilla on py i y innos amaan las a mukaan
a inoihin ja a inoihin lii y iin u kimus eh ä iin. Leikillisyys ie myös ki -
jas a pois ie eelliselle aineis olle s e eo ypisoiden yypillisen kui akkuuden
ja o maalin luon een. Ki jojen ulkoasu haluaakin uoda esiin näkökulman,
e ei iede ole niin aka aa ja pelo a aa ja e ä se ulisi kuulua kaikille. Tähän
aja usmalliin on hae u isuaalisuudes a a kaisuja muun muassa sillä, kuinka
a inan hahmoja ollaan ku a u ja mi en uo o aiku us on esi e y. Ke on
a kemmin hahmojen luomis a aspek eis a seu aa assa lu ussa.
5.1. Lapsen asen eisiin ja oimin aan aiku aminen
Va iainen ki joi aa äi öski jassaan sii ä, e ä on olemassa e i yinen huoli
sii ä, e ei nuo ia hakeudu a peeksi ie een ja eknologian aloille äh ää iin
opin oihin sekä sii ä, e ä nuo e koke a ie een ja eknologian aiheena epä-
kiinnos a aksi. Hän nos aa esiin, e ä ulisi kehi ää uusia lähes ymis apoja
luonnon ie een opiskeluun ja jo a oi aisiin aiku aa aiheisiin lii y iin asen-
eisiin mahdollisimman ehokkaas i, ulisi a hais a iedekas a us a a jo a jo
ennen kouluikää. (Va iainen 2016, 1.) Näihin aja uksiin on pohjau unu Kide
Sciencen - iedeke ho ja näihin aja uksiin pohjaa myös Tiedeseikkailu-ki ja-
sa ja. Ki jojen olennaisina eh ä inä on u us u aa las a luonnon ie eeseen,
mu a myös luoda posi ii is a asenne a iede ä ja u kimus a koh aan.
Asen eisiin oidaan aiku aa muun muassa ki jan unnelmalla, joka äli -
yy g aa isen ep esen aa ion semioo isis a esu ssei a. Vä i o a esime kiksi
yksi ä keimmis ä ominaisuuksis a luomassa assosiaa ioi a ku a un maiseman
unnelmas a. Iloisuu a ja posi ii isuu a ku a aan aa’as i yleis äen ki kkail-
la ja aikkailla ä eillä. Myös käy e y muo okieli o a osana luomassa ku an
unnelmaa. Pyö eiden linjojen käy ön oidaan ka soa edus a an u allis a
ympä is öä, koska se uo ku iin pehmey ä. Ko a linja ja e ä ä kulma aas
oisi ka soa uo an ku iin uhkaa uu a ja aa allisuuden unne a. Muodon
ii a , ii ojen paksuus sekä ä ipin ojen ja eks uu ien alinna ep esen aa-
iokokonaisuudessa an aa ka soja-lukijalle aiku elmia sisällön a sinaises a
luon ees a ja nii ä isuaalisia esu sseja edukseen käy ämällä oidaan ka so-
ja-lukijan mieliku ia ohja a siihen mielen ilaan, e ä käsi el ä ä asia on in-
nos a aa, mielenkiin ois a ja siihen lii yy paljon posi ii isia unne-elämyksiä.
Tiedeseikkailu-ki joissa a oi e oli ku ien ulkoisella kiinnos a uudella he ä -
5. Joh opää ökse
isuaalisis a keinois a
Ku a 5.1. Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan Magnee i -lu un johdan o a inan
aukeamaku i us, jossa kehyksen aal oisuu a.
68 69
Leikillisyyden mieliku aa ollaan oi u aken aa myös muilla isuaalisilla ele-
men eillä, ku en ypog a ialla ja aukeaman sommi elullisilla alinnoilla. Ku-
ien kehyksien ei a i se olla jäykän neliömäisiä aan ne oi a olla solju ia,
o gaanisia muodoil aan, jolloin ne ikko a pe in eikkyyden ajoja ja oi a
lukeu ua leikilliseksi isuaaliseksi alinnoiksi (ks. ku a 5.1.). Leikillisyy ä
oidaan myös ukea ku ien a alla esi ää maailmaa. Esime kiksi kuinka pel-
kis e ys i ku issa pii ää kukkia ja pensai a. Leikillisyys ässä ulee enemmän-
kin siinä, e ei maailmaa esi e ä äysin odellisuu a dokumen oi ana, aan
kuinka esi e ä iä asioi a on yyli el y unnis e a alla asolla. Leikkisyy een
oi helpos i yhdis ää assosiaa ion lapsenomaisuudes a, jolloin py i äessä
uo amaan lapselle suunna ua ku amaailmaa, oidaan asioi a esi ää myös
leikillises ä näkökulmas a.
Ku a luo a asen ei a ja unne iloja: niiden a ulla oidaan ope aa ha ain-
noimalla hy iä käy än ei ä. Esime kiksi se, e ä u kimus eh ä issä käy e ään
suojalaseja, nouda e aan ohjei a ja käy e ään pyö äil äessä pyö äilykypä ää.
Ku alla oidaan ope aa myös hy äksy yjä uo o aiku amiseen lii y iä
asioi a, ku en se, e ei osoi ella ois a ai ahallises i uo e a oiselle mielipahaa.
Vesiaiheisessa ki jassa i se asiassa muu imme yh ä koh aus a Veden pin ajän-
ni ys -lu ussa, jossa Pii ja Kel in o a aloi amassa aah osodan. Alun pe in
a inassa Kel in näkee Piin sno kkelin ja ipau aa ilkan e ä sinne si en, e ä
Pii nos aa yskien päänsä eden al a. Koska ei halu u ope aa lapsille, e ä äl-
lainen apa on hy äksy ä ää, koe iin ä keäksi muoka a kyseinen apah uma
uudelleen. Toinen as aa a ku anko jaus uli yhdessä aiheessa esi-aiheisen
kannen ku i uksessa, jossa Kel in uisku aa pipe illä e ä Piin päälle. Ku is-
sa ollaan halu u esi ää lapselle niin sano us i oikeanlais a käy äy ymis ä ja
posi ii is a asennoi umis a maailmaan.
5.2. Samais u a a hahmo innos amassa oppimaan
Huo inen (2003, 21) on odennu , e ä lapse o a ma kimisen mes a ei a ja
ai a ia kopioimaan. Vaikka hän puhuu pääasiassa pii ämisen oppimises a,
oidaan myös aja ella, e ä lapse kopioi a ku a ie oki jojen hahmois a asen-
ne a, un ei a ja aja usmalleja, joi a ois a a omassa elämässään. Pii ja Kel in
hahmoina oimi a lapselle samais umisen koh eena, jo a lapsi oisi olla osa
a inaa. Samalla Pii ja Kel in oimi a u kimus eh ä issä niin sano us i u -
kimuska e eina, jo ka samaan aikaan lapsen kanssa e si ä as auksia u ki-
muskysymyksiin. Ta inan hahmo kulje a a ka soja-lukijaa läpi a inan ja
mielenkiin oisina a kkailun koh eina oimi a eoksessa mo i oinnin nos a -
ajana, kun lapse halua a seu a a hahmojen oimin aa. Luodessaan läheis ä
suhde a lapseen a inan hahmo kannus a a las a osallis umaan oimin aan
sekä ekemään ha ain oja ja u kimuksia heidän kanssa. Tiedeseikkailu-ki -
joissa hahmo luo a posi ii isuu a hymyilyllä ja nau ulla, mu a myös hu i -
amalla ka sojaansa. Las a hu i e aessa aiku e aan hänen un eisiinsa (Hei-
nimaa 2001, 152). Hu i aminen apah uu niin hahmojen liioi elluilla ilmeillä
kuin hauskoilla eleillä (ks. ku a 5.2.).
Hahmoilla on aih ele ia ominaisuuksia, jo a samais umisenkoh ei a on
helppo löy ää. Esime kiksi oisella hahmolla on suo a hiukse , oisella kiha a ,
oisella on pisamia, oisella on silmälasi sekä oisella on pyö eämmä ja oi-
sella kapeamma kas o . Ki jojen hahmoihin on halu u is u aa monenlaisia
pii ei ä, jois a ka soja-lukija oisi a löy ää i selleen samais umisenkoh ei a.
Lisäksi sukupuoli umis a ei olla a inassa lähde y ko os amaan maskuliini-
silla ai eminiinisillä ka ego isoinneilla, ku en aa e us alinnalla ai silmä ip-
sien pi uuden e oa aisuudella.
Ku a 5.2. Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan Vesi haih uu ja ii is yy -lu un aukeama, jossa
Kel in ku kkaa ku a uudun akaa.
70 71
5.3. Linki ys mieliku i uksellises a
sa umaailmas a odellisuu een
Lapsen maailma on äynnä uusia ja jänni ä iä asioi a, jo ka he ä ä ä ihme-
ys ä ja kysymyksiä. Tähän maailmaan lapsi saa as auksia a inoiden kau a.
Ta inas a luo ujen mieliku ien ja niis ä syn yneen pohdinnan a ulla lapsi op-
pii ymmä ämään ja käsi elemään a kipäi issään näkemiä ja kokemia asioi a.
Ta inoiden ja sen luomien sa umaailmojen ainu laa uisuus löy yy sen a joa-
mas a mahdollisuudes a kulje aa lapsen mieliku i us uudelle asolle, jolloin
a ina uokki a lapsen mieliku i us a ja luo uu a. Ta inoiden ah uu ena
on sen uoma unne-elämys, jonka lapsi kokee ku a ie oki joissa sy änä es-
ee isenä elämyksenä. (Ojanen,1980, 11–12.) Ku a ie oki jojen ku i usku-
ien eh ä änä onkin oimis aa ja konk e isoida a inan luomia mieliku ia,
jo ka aas a aa a näkymiä a inan ku alliseen maailmaan (Launis 2002, 60)
uokkien si en lapsen omaa mieliku i us a. Mieliku i us ja luo uus ka so aan
ole an ä kei ä elemen ejä lapsen oppimisessa. Lapsi a i see mieliku i us a,
jo a hän pys yisi so el amaan ie oa käy ännössä.
Tiedeseikkailu-ki ja o a ik ii isiä a inoi a, joissa käsi el ä ä aihealuee
pe us u a luonnon ie eellisiin ilmiöihin. Pe in eises i lapsille suunna u ku-
aki ja o a sa uki joja, jo ka aken a a i sessään omaa sa umaailmaansa,
mu a Tiedeseikkailu-ki joissa halu iin pidä yä odellisuuden ku auksessa
sen ie eellisen lähes ymis a an uoksi. Tämä ei kui enkaan a koi a, e eikö
a inassa olisi näh ä illä hi usen sa umaisia pii ei ä. Esime kiksi a inoissa
kulke a Hoseli- obo i on sa uhahmo, joka ei pe us u odellisuu een. Ku i-
us yylissä ollaan myös käy e y sa uki joille yypillis ä pelkis e yä yyli elyä,
joka luo ik ii iseen a inaan sa umaisen pii een ja lapselle helpos i lähes-
y ä än muodon. Tällöin sa umaisilla isuaalisilla pii eillä ollaan he ä el y
lapsen mieliku i us a. Sa umaisella o eella ollaan a inan ulkomuo oon lisä y
leikillisyy ä, uo u aiheeseen kepey ä ja iihdy ä yy ä, joiden a ulla lapsi
pysyy ki jan ja si ä kau a käsi el ä än aiheen ää ellä kauemmin. Ta innalli-
suus luo lapselle elämyksiä (Ha a 1997, 29), jo ka luo a hänelle posi ii isen
oppimisympä is ön.
Ta ina ollaan eh y odellisuu a heijas ele iksi, jo a lapsi oisi mahdol-
lisimman hy in yhdis ää Tiedeseikkailu-ki joissa esiin y iä luonnon ie eelli-
siä ilmen ymiä omaan maailmaansa. Tämä odellisuuden hejas elu aiku aa
muun muassa siihen, mikä on ku i e a ien aiheiden pelkis ämisen ja ealis i-
suuden as e. Esime kiksi Tiedeseikkailu-ki joissa koi upuun ungo pii e iin
ke aalleen uudelleen, jo a ungon ku ioin i as aisi pa emmin odellisuu -
a (ks. ku a 5.3.). Ku ien unnis e a uus on olennainen osa siinä, e ä lapsi
pys yisi linki ämään aihe a odellisuu een ja si en hyödyn ämään ie oa elä-
mässään. Oppimisessa on ä keää, e ä käsi el ä iä asioi a lii e ään jo opi uun
ie oon (K ok o s, Kangas, Kopis o, Rikabi-Sukka i, Salo & Ves e inen 2015,
8), jolloin a inassa odellisuuden ku auksella halu aan mahdollis aa lapsen
p agmaa isen ason syn yä.
5.4. Tu ki a ien ilmiöiden ha ainnollis aminen
ja selkey äminen
Ku a luo a konk ee isen ulkomuodon eks in sisällölle (Ha a 1997, 29),
joka helpo aa lapsen ymmä ys ä. Ku en lu ussa 3.4. Ku an me ki ys lapsen
oppimisessa maini sin, lapsen käsi eellinen muis i on ielä kehi ymä ön ä,
jo en lapsi a i see ku aa sanan ja mieliku i uksen ueksi. Tiedeseikkailu-ki -
joissa luonnon ie eellisiä ilmiöi ä on py i y ku allis amaan mahdollisimman
yksinke aises i, jo a lähes yminen käsi el ä iin aiheisiin apah uisi mahdol-
lisimman ma alalla kynnyksellä ja jo a aiheen käsi elyyn saa aisiin selkey ä.
Ku ien o u uksessa on keski y y siihen, e ä ku a u asia o a helpos i ha-
ai a issa ja unnis e a issa, joilla ue aan asioiden selkey ä ja selkeydellä
käsi el ä än aiheen ymmä ämis ä. Jo a ku an ies i olisi mahdollisimman
selkeää, on ku i ajan unne a a käsi el ä än aiheen sisäl ö. Vain selkeillä
Ku a 5.3. Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan Vesi haih uu ja ii is yy -lu un puun ungon
ko jaus o uudenmukaisemmaksi.

72 73
aja uksilla ku an uo annossa oidaan uo aa ku an a ulla ka soja-lukijalle
selkei ä mieliku ia ja ymmä ys ä.
Ku ien pelkis yksellä edesau e aan lapsen oppimis a keski ämällä huomio
käsi el ä ässä aiheessa olennaisiin elemen eihin ja ähen ämällä u han in o -
maa ion aiheu amaan kuo mi us a (Hannus 1996 69–71; Koponen, ym. 2016,
125). Muun muassa aus an ku i uksessa ulee a o aa, mihin elemen eihin
luodaan yksi yiskoh ia ja mi kä elemen i ku a aan ain ka keas i. Esime kik-
si Tiedeseikkailu-ki joissa aus an leh ipuu o a luomassa miljöö aiku elmaa,
mu a niiden yksi yiskoh aiselle o eu ukselle ei olisi ollu sisällöllis ä pe us-
e a. Pelkis yksessä ulee kui enkin o aa huomioon, e ei pelkis äminen syö
lopul a ep esen aa ion es ee is ä aiku us a ai ee ku as a kömpelön olois a
(Huo inen 2003, 21). Ilmiöiden ja asioiden huomioa oa oidaan lisäksi lisä ä
e ilaisilla a us a illa elemen eillä ku en ko os us ii oilla. Esime kiksi ene -
gia-aiheisessa ki jassa ämän apais a ko os amis a ollaan käy e y Ene giaa
ilmas a ja edes ä –lu ussa, jossa huomio ollaan halu u kiinni ää pyö än a-
logene aa o iin, joka olisi muu en odella huomaama on elemen i ku assa
(ks. ku a 5.4.).
Ku aki jan isuaalisuus ja ku a oimi a omalla a allaan aja elun ka -
oina, sillä ne jaka a ja jäsen ä ä eks ikappalei a jaksoiksi. Ku ien sijainnin
a ulla ka soja-lukija pys yy palau amaan mieleensä niiden sisällä ole an ies-
in. (Ha a 2018, 105.) Ku an ja eks in lisäksi oman me ki yksen ku aki jalle
an aa sen ai o. Si un kään äminen uo a inaan d aaman ja se on yksi keino
iihdy ää lukijaa sekä johda aa sy emmälle a inaan. Se myös ope aa lap-
selle ku ien logiikan ymmä ämis ä. Tai on a ulla mää i ellään niin sano -
ua lukupolkua eli si ä missä jä jes yksessä ka soja-lukija käy läpi aukeamalla
esi e y isuaalise elemen i . Lukupolkuun ja si ä kau a sisälly e yn iedon
jäsen ymiseen oidaan aiku aa si ulla ole ien elemen ien hie a kisella jä -
jes yksellä ja ie yjen elemen ien ko os uksella. (Koponen, ym. 2016, 66.)
Tiedeseikkailu-ki joissa ollaan halu u ukea länsimaiselle kul uu ille yy-
pillis ä lukusuun aa asemmal a oikealle ja ylhääl ä alas,, joka näkyy muun
muassa eks in ase elulla aukeamalle. Lineaa isella luku a alla ue aan aas
a inan johdonmukais a e enemis ä ja si en sisällä ole an iedon jäsen ymis ä
k onologisessa jä jes yksessä. Samalla se ukee luonnon ie eellis en ilmiöiden
kehi yksen kulun ai u kimus apah uman aiheiden ku aus a. Tai olla näin
ollen jäsennellään käsi el yä ie oa ja si en au e aan sisällön kokonais al aises-
sa ymmä ämisessä ja mieliku ien selkey ämisessä.
Ku a 5.4. Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan Ene giaan ilmas a ja edes ä -lu un a inan
si u, jossa huomio kiinni e ään alogene aa o iin.
74 75
Ku a o a e i yisessä asemassa ki jan ies innän kannal a, sillä ne konk e-
isoi a lapselle ki jan sisäl öä, jolloin a inaan on mahdollis a pääs ä sisälle.
Ku alla ha ainnollis e aan lapselle luonnon ie eellisiä ilmiöi ä, jo ka o a kä-
si eellises i hankalia ymmä ää. Ilmiöihin pe us u ia ilan ei a ku a aan a ki-
ilan ei a peila en, jolloin lapsen on myös helpompaa ha ai a kyseisiä ilan ei a
omassa elämässään ja si en so el aa opi ua ie oa odellisuudessa (ks. ku a
6.1.). Ku amaailman ulee ällöin nouda aa ie yjä unnis e a uuden pii -
ei ä, jo a ku a ua maailmaa ei lue a liian sa umaiseksi ja ealis isuuden ul-
kopuolelle kuulu aksi. Ku allis en elemen ien ko os aminen ohjaa huomio a
a inan ja ku a un ilmiön olennaisiin koh iin, joka ekee ies in sisällös ä y i-
mekkään ja helpos i muis e a an. Tai o jäsen ää a inan sisäl öä ja pi ää sen
ka soja-lukijalle johdonmukaisena, mikä edesau aa asioiden ymmä ämis ä.
Ku en johdannossa jo maini sin, isuaalisen ies innän suunni elija on
yksi ku aki jan uo annon allankäy äjis ä ollessaan p ojek issa isuaalisen
ep esen aa ion asian un ija. Ku i ajalla on käy össään ki jo e ilaisia se-
mioo isia esu sseja, joiden alinnoilla mää i ellään ki jojen ilmaisullis a
yyliä, unnis e a ia pii ei ä ja unnelmaa. Visuaalis en a kaisujen akana
aiku a a ne a oi ee , jo ka niin ki jojen yö yhmä kuin i se isuaalisen
ies innän suunni elija o a ase anee . Visuaalisen ies innän suunni elija
aiku aa siis ku aki jan isuaalisen ep esen aa ion kas a ukselliseen o ee-
seen ali aessaan käy e ä iä semioo isia esu sseja ja aken amalla niis ä
6.1. Yh een e o joh opää öksis ä
Visuaalisen ep esen aa ion kas a ukselliseen me ki ykseen Tiedeseikkai-
lu-ki jasa jan kal aisessa ku a ie oki jassa lii yy ku an kogni ii ise omi-
naisuude , joi a o a esime kiksi in o maa ion selkey äminen, ha ainnoin-
i, huomioa on lisääminen ja jäsen äminen. Kui enkin u kielmani aikana
huomasin, e ä a sinkin las enku aki joissa ep esen aa ion me ki yksessä
ko os u a nimenomaan isuaalisuuden a ek ii ise , eli kokemuksellise ja
emo ionaalise , ominaisuude . Tällaisia ominaisuuksia o a muun muassa
ku amaailman kohden aminen lapsille, käy e yjen hahmojen elee , ilmee ja
asen ee , unnelman ja elämyksen luominen sekä ku ien es e iikka. Posi ii i-
sen asen een luominen käsi el ä iä aihei a koh aan on yksi me ki yksellisim-
mis ä isuaalisen ep esen aa ion eh ä is ä las en ku a ie oki joissa, koska
sillä oidaan aiku aa lapsen kiinnos ukseen aihees a. Tiedeseikkailu-ki joissa
ollaan on py i y luomaan posi ii is a ilmapii iä luonnon ie een ja ylipää ään
ie een opiskelussa ali ujen semioo is en esu ssien a ulla py kien luomaan
posi ii is a asenne a lapsille. Asen eella kui enkin aiku e aan mo i aa ioon
ja mo i aa ion ylläpi äminen on ä keää siksi, e ä se ohjaa opiskelijan ko-
kemus a oppimis ilan ees a. Asen eisiin aiku e aan niin ki jan unnelman
luonnilla kuin ki jan hahmojen samais u a uudella ja oiminnalla. Lisäksi on
ä keää pukea niin sano u kui a ak a leikin aa eisiin, kun puhu aan koh-
deyleisönä lapsis a. Leikki kiinni ää lapsen huomion, ylläpi ää emo ionaalis a
si ou umis a ja osallis aa las a aiheen käsi elyssä, mi kä o a ä kei ä ominai-
suuksia ak i oi an ope uksen näkökulmas a. Ta inan sisäl ö saa leikin pii ee
isuaalises a lähes ymis a as a ja sii ä, kuinka a inan koh auksia ku i e aan.
Ki jan hahmo oimi a aas lapselle oolihahmoina ja opas ajina, jois a ka so-
aan niin asen eellisia kuin oiminnallisia malleja. Tähän lii yy aas sama kuin
edellisessä, asen eisiin aiku aa se, kuinka a inan hahmoja isualisoidaan.
6. Pohdin a
Ku a 6.1. Tiedeseikkailu: Vesi -ki jan Kelluminen ja uppoaminen -lu un aukeama,
jossa Pii ja Kel in ihme ele ä kellu ia ja uppoa ia esinei ä.
76 77
pääasiassa ku an eh ä änä ku aki joissa on ha ainnollis aa ki joi e ua a i-
naa. Ku i ajalle ei äl ämä ä edes jää ilaa omille ideoilleen ai isuaalisil-
le a inoille, mikäli eks i ku ailee a kas i, mi ä ku an ulisi sisäl ää. Myös
e ilaise säädökse ohjaa a ku a a aa ku aa, esime kiksi sään ö, e ei alle
8- uo ias lapsi saa puhal aa ilmapalloa aiku i Tiedeseikkailu: Ene gia -ki jan
ku i usku ien uo annossa.
Resu ssien aiku uksella ii aan käy össä ole iin lai eisiin, ma e iaalei-
hin ja ohjelmiin kuin myös loppu uo een ma e iaaleihin. On siis hy ä unnis-
aa, e ä ku i ajalla on paljon mahdollisuuksia uo aa lapsen iedekas a us a
uke aa isuaalis a ep esen aa io a, mu a käy ännössä niiden äy ymis ä
ajoi aa osi ain ekijä , joihin isuaalisen ies innän suunni elija ei oi ai-
ku aa.
6.2.Tiedeseikkailu –ki jojen suunni elun
ja uo annon jälkipuin i
Suunni elu- ja uo an op osessi Tiedeseikkailu-ki joissa oli a hy in in en-
sii isiä ja aihe ikkai a. Aika aulu ja siinä kiinni pysyminen oli p ojek in kai-
kis a haas eellisin osuus, sillä ku ia uo e iin pääasiassa limi äin, aika au-
lu oli a iukkoja ja ko jauskie oksia o eu e iin useampia. Alkupe äises ä
a oi eaika aulus a lopul a myöhäs y iin kaksi kuukau a. Osasyynä p ojek-
in aika aulus a myöhäs ymiselle oli eks ien iipyminen, mu a ehkä eni en
kui enkin aiku i hidas ku an uo an op osessi. Ku an uo an op osessin hi-
au een aas aiku aa kokema omuus suu en ku a uo annon o eu ukses a
ja se, e ei ole eh iny aiemmin muodos umaan ielä selkei ä malleja uo aa
nopeas i ku ia. Uusien aiheiden ku i aminen ie aikaa, koska ei ole selkeää
mieliku aa, kuinka aihe a olisi hy ä ku a a. Myös hahmojen pii ämisessä
huomaa sen, e ä yö nopeu uu aina p osessin ede essä, kun hahmoja ja sen
ysiologia ulee ku i ajalle u uksi. Ku a uo annon nopea empoisuu a oi-
daan siis kehi ää ja ku alla ku i amisella. Ku a uo annossa ku i ajan yö ä
hidas aa myös ko jauskie os en mää ä ja epämää äise ko jauspyynnö , ku-
en ”Piin hiukse ei ä ole a peeksi hauska ”. Tällaisis a asiois a ku i ajan on
huomau e a a muu a yö yhmää, sillä he ei ä äl ämä ä huomaa aja ella
asiaa isuaalisen ies innän suunni elijan näkökulmas a. I se en nouda anu
ä ä ohje a ja koin nämä seika hidas eiksi, jo en äs ä kokemukses a oppi-
neena muis an huomau aa näis ä seikois a ule issa ku i usp ojek eissa. I se
uskon, e ä yö yhmän a oin uo o aiku ussuhde uo aa he kullisia loppu u-
sommi elemalla kokonaisuuden. Ilmaisullis en alin ojen lisäksi ku i aja
aiku aa ku i usku ien ku allisella sisällöllä eli sillä, mi en asioi a ku a aan,
mis ä näkökulmas a sekä mi ä elemen ejä esi e ään ja ko os e aan. Ku i aja
yleensä on se, joka ali see a inas a ku i e a a koh aukse , jo en hän oikeas-
aan pää ää sen, mikä nos e aan a inassa pääkohdiksi. Hän myös ihjaa yleisiä
kul uu illisia ja sosiaalisia asioi a muun muassa ha ainnollis amalla a inan
hahmojen suh ei a, elei ä ja a inan miljöö ä. Jo a ku i aja oisi hyödyn ää
omia aiku usmahdollisuuksiaan pa haalla mahdollisella a alla, hänen ulisi
olla ensinnäkin ie oinen omis a isuaalisis a alinnois aan ja pun a oida nii ä
suh eessa kas a ukselliseen a oi eeseen. Hänen ulee ymmä ää käsi el ä ä
aihe mahdollisimman hy in, jo a hän oisi äli ää ä ä sisäl öä e eenpäin ka -
soja-lukijoille. Visuaalisen ies innän suunni elijan on myös hy ä ymmä ää,
millä a alla oidaan ukea lapsen iedekas a us a, mi en nii ä keinoja oi-
daan so el aa isuaalisessa ep esen aa iossa ja ohja a niiden ie ojen a ulla
omia isuaalisia a kaisuja. Tie oisuus omis a amma illisis a ky yis ä myös
edesau aa hy än loppu uloksen saa u us a, kun un ee oma ah uu ensa ja
heikkou ensa sekä kehi ää nii ä e eenpäin. Tekninen laa u on käy ännössä
suu il a osion isuaalisen ies innän suunni elijan käsissä, esime kiksi siinä,
e ä ku a ois u a paina e aessa halu ulla a alla. Yleensä isuaalisen ies-
innän suunni elija suunni elee myös uo een yysise ominaisuude , ku en
ma e iaalin ja koon, sekä a mis aa paina usjäljen ennen a sinais a paina us-
a. Tässä p ojek issa nämä jälkimmäise aihee kuului a kus an ajalle.
Ku i ajan keinoihin ukea isuaalisella ep esen aa iolla lapsen iedekas-
a us a aiku aa kui enkin ulkopuolisia ekijöi ä, ku en p ojek in aika aulu,
yö yhmä, e ilaise säännö , esu ssi ja eks in luonne. Liian iuka aika aulu
aiku a a nega ii ises i kykyyn uo aa luo aa ideoin ia. Ku i aja ei ehdi
äl ämä ä niin a kas i poh imaan e ilaisia ku allisia yksi yiskoh ia, joilla
oi aisiin ehos aa oppimis a. Muu enkin ku a uo an o e enee usein odella
auhdikkaas i, jolloin ei ehdi ä poh imaan e ilaisia aih oeh oja ku a a alle
koh aukselle eikä äl ämä ä pääs ä o eu amaan ku iin pa as a mahdollis a
ep esen aa io a. Työ yhmä aas oi oimia ässä apuna, sillä he pys y ä an-
amaan e ilaisia näkemyksiä pa haas a mahdollises a ku aukses a. Tämä oi
ase aa myös haas ei a, mikäli yö yhmä on iso ja anne aan paljon e ilaisia
mielipi ei ä, jolloin isuaalisen ies innän suunni elijan ulee ka sia ideoi a
pa haan näkemyksensä mukaan. Myös ku i ajan asema yö yhmässä ai-
ku aa hänen mahdollisuuksiinsa aiku aa. Sisällön uo aja ja ku i aja o a
älineidensä, sanan ja ku an, suh een esime kiksi hieman e i asemissa, sillä
78 79
6.3. Ku a u kimuksen haas ei a
Ku a u kimuksella on aipumus ja a e moni ie eellisyydelle, sillä isuaali-
suus ei seli y pelkäs ään isuaalis en eo ioiden a ulla aan ne a i se a laa-
jempaa kon eks ia. Esime kiksi ope usku ien u kimuksessa kas a us ie een
eo ia o a edelly ys saa u aa kas a uksellis a näkökulmaa u kimuksessa.
Näkisin, e ä muiden ie eenalojen eo ioiden so el aminen isuaaliseen u -
kimukseen myös hieman edesau aisi si ä, e ei u kimuksen loppu uloksen
nähdä ole an subjek ii is a. Es e iikan u kimukses a on sano u, e ä se on
spekula ii is a ja e ä siihen aiku aa subjek ii ise ekijä . Visuaalisuuden
u kimuksessa ämä saa aa pi ää siinä mielen paikkansa, e ä isuaalisuudes a
äsmällis ä, yksiseli eis ä ulkin aa, joka olisi ois e a issa, on e i äin hanka-
la saa u aa. Visuaalisuus on ulkinnallinen ies in ämene elmä, koska sama
asia oidaan nähdä ja kokea e i a oilla. Tu kielmani alidius eli pä e yys ja
osu uus pe us u a kin ai eellisen p oduk ion ja aus alla aiku a ien u ki-
mus eo ioiden äliselle kiin eälle suh eelle ja siihen kuinka nii ä on uo opu-
hu el u keskenään.
Tu kielman o eu in p ac ice-based- u kimuksen mukaises i, jossa mene-
elmällises i ei ole ielä aken unu selkeää o eu usmallia ai yökalupakkia.
Kehikon luo alle yölle muodos in aus a eo ioiden a ulla. Ta kas elin aluksi
ope usku aan lii y iä u kimuksia, yleises i isuaaliseen ies in ään lii y iä
ja ku i amiseen lii y iä u kimuksia, jo ka an oi a minulle palika luo an
yön o eu ukselle. Ohessa a kas elin kas a uksellis a u kimus a, joka a asi
näkökulmia isuaalis en elemen ien alinnassa ja aken amisessa. Rajauksen
olisi oinu ehdä ain yh eenkin ki jaan, sillä moni asia ois ui kaikissa ki -
joissa, mu a koin p osessin niin limi äiseksi oiminnaksi, e ä minun olisi
ollu hankalaa aja a muiden ki jojen suunni elua ja o eu us a pois äs ä u -
kimukses a.
Tälle mene elmälle on ä keää ja ku a yösken elyn dokumen oin i e lek-
oin eineen, koska se mahdollis aa u kielman k ii isen a ioinnin. Tä ä ai-
eellisen p oduk ion dokumen oin ia o eu in u kielman aikana u kimuspäi-
äki jan a ulla, johon ki joi in suunni elup osessin aikana mieleen noussei a
aihei a ja kysymyksiä. Tu kimuspäi äki jan ylläpi äminen edesau oi huoma -
a as i u kielman e lek ii is ä oimin aa. I se yöp osessin yö aiheiden do-
kumen oin i jäi kui enkin aih ele aksi, sillä nopea empoisessa yöp osessissa
se hidas i aihei a. Tu kielman p osessin aiheiden dokumen oin ia kui enkin
loksia, mu a ali e a as i Tiedeseikkailu-ki jojen uo annossa ällainen a oi-
muus ei o eu unu , kun ku i ajana olin yh eydessä ainoas aan kus an ajaan.
Se olisi mieles äni yksi kehi ämisen kohde ki ja uo annossa, sillä ei ii ä, e ä
ke an a a aan ki joi ajien kanssa. P ojek issa epämuka uu a koin eni en
aiheessa, kun ypog a ise alinna pää e iin o eu aa oisilla g aa ikoilla il-
man keskus elua minun kanssani. Tilanne un ui epä eilul a siinä mielessä,
e ä minulle ei anne u mahdollisuu a i se löy ää a kaisua näihin alin oihin
ja se, e ä minu a ioi iin ypog a ian osal a kokema omaksi ensimmäisen
ehdo uksen jälkeen. Ra kaisu muiden g aa ikoiden käy ös ä uli siis ai an yl-
lä yksenä p ojek in aiheessa ja koin sen ekijänä hieman epäkunnioi a aksi.
Olen yy y äinen loppu ulokseen ki jojen suh een. Niissä on paljon omi-
naisuuksia, jo ka o a mieles äni odella onnis unei a kokonaisuuksia. Mie-
les äni olen onnis unu niiden a ulla o eu amaan hy in nii ä isuaalisia kei-
noja, joilla oidaan ukea lapsen iedekas a us a. Aineis os a löy yy kui enkin
edelleen joi akin asioi a, jo ka o eu aisin ehkä oisin. Esime kiksi puuhaki ja
Päin seiniä - u kimus eh ä än ku an olisin ko jannu , puuhaki jan kan een
olisin lisänny ois e a uuden uoksi Hoseli- obo in ja joihinkin johdan o a-
inoiden ku i uksiin olisin lisänny enemmän käsi el ä ään aiheeseen lii y iä
elemen ejä. Ki jasa jan kokonaisuus on kui enkin eheä ja ki ja iimeis ellyn
näköisiä.
Tiedeseikkailu-ki jojen suunni elu- ja uo an op osessien aikana olen
poh inu paljon isuaalisen ies innän suunni elijan asemaa ku a ie oki -
jan uo annossa ja ämän p ojek in myö ä en näe, e ä isuaalisen ies innän
suunni elijaa a os e aan samalla a alla kuin mui a yö yhmän jäseniä. Tä-
män pe us elen sillä, mi en ekijöiden nime me ki ään ki joi e aan ki jojen
kansiin. Kannessa on kus an ajan ”alleki joi us” eli logo ja ki joi ajien nime ,
mu a ki jan ku i aja/ isuaalisen ies innän suunni elija me ki ään ain ki -
jan unnuslaa ikkoon, joka ulee e ikseen e siä ki jan akaosas a ai edes ä.
Tunnus us a yös ään näin ollen saa a ki joi aja ja kus an aja, ku i aja/ i-
suaalisen ies innän suunni elija saa yy yä omaan näkymä ömään ooliin-
sa. Hassua ässä on se, e ä puhu aan kui enkin ku aki jas a, jossa ku a o a
suu essa oolissa ja näin ollen isuaalisen ies innän suunni elijan yöpanos
on ollu myös suu i. Miksi hänen ei ulisi saada samalla a alla unnus us a
omas a yös ään? Eikö isuaalisen suunni elijan ekemillä semioo is en e-
su ssien alinnoilla nähdä lopul a ole an a oa kokonaisuudessa?