Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
293
E kki Tomppo, Helena Hen onen, Ka i T. Ko honen,
Alpo Aa nio, A o Ahola, Juha Heikkinen, An i Ihalainen,
Heli Mikkelä, Tiina Ton e i ja Ta ja Tuomainen
E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen
alueen me sä a a ja niiden kehi ys
1968–97
Tomppo, E., Hen onen, H., Ko honen, K.T., Aa nio, A., Ahola, A., Heikkinen, J., Ihalainen,
A., Mikkelä, H., Ton e i, T. & Tuomainen, T. 1998. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen
me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97. Me sä ie een aikakauski ja – Folia Fo es alia 2B/1998: 293–374.
Tässä julkaisussa esi e ään al akunnan me sien yhdeksän een in en oin iin (VMI9) pe us u a E elä-Pohjan-
maan me säkeskuksen alueen me sä a a iedo ja niiden muu okse 1968–97 sekä analysoidaan muu os en syi ä.
Lisäksi a ikkelissa ku a aan VMI:n maas omi aus, uloslasken a ja luo e a uuden a ioin imene elmä .
In en oinnin o an amene elmää, maas omi auksia ja uloslasken aa kehi e iin VMI9:ää a en. Maape ää,
puus on akenne a ja me sien biologis a monimuo oisuu a ku aa ia unnuksia lisä iin. Soiden u eke oksen
paksuus mi a aan neljään me iin saakka ensimmäis ä ke aa 1950-lu un alun jälkeen. Ta oi eena on, e ä maas-
omi auksiin pe us u a in en oin i yhdessä moniläh eisen in en oinnin kanssa pys yy as aamaan me sä alou-
den ja me sä eollisuuden muu uneiden oimin aympä is öjen aiheu amiin lisään y iin ie o a peisiin.
E elä-Pohjanmaan me sä alousmaas a lähes puole on suo a. Runsaa 75 % sois a on oji e u. Soiden oji us
ja männyn iljely o a lisännee män y al ais en me sien alan yli kolmeen neljännekseen me sämaan alas a.
Taimikois a lähes 90 % on män y al aisia. Puu a an o on lisään yny 1960-lu un lopus a 47 % ja 1990-lu un
alus a 7 %. Suome sä alous on puus on uo uis a kas ua eni en lisänny ekijä. Kas un lisäys kankailla näy ää
pää yneen ja kas u kankailla on kään yny lie ään laskuun, sen sijaan soilla kas un lisäys ja kuu. Nuo en
me sien lisään yminen on lisänny ensiha ennusme sien alaa, aikkakin E elä-Pohjanmaalla näiden osuus on
maan keski asoa pienempi. Kolmasosa oji usalueis a on kunnos usoji uksen a peessa puun uo annon näkö-
kulmas a ka so una. Rahkaise suo ja ne a lisää ä E elä-Pohjanmaalla me sien monimuo oisuuden kannal-
a ä keiden elinympä is öjen alaa.
Asiasana : Val akunnan me sien in en oin i, me sä a a , me sien kas u, me sien ila, me sien monimuo oi-
suus
Yh eys iedo : E kki Tomppo, Me la, Helsingin u kimuskeskus, Unioninka u 40 A, 00170 Helsinki. Faksi (09)
8570 5717, sähköpos i [email p o ec ed]
Hy äksy y 23.6.1998
Me sä ie een
aikakauski ja
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
294
1 Johdan o
Maamme suu alueiden me sä a a iedo pe us-
u a al akunnan me sien in en oin eihin
(VMI). In en oin i uloksis a johde aan ko imaise
ja kansain älise me sä ilas o , saadaan pe us ee
mm. me säpolii isille ohjelmille ja pää öksille, me -
sä alouden suunni elulle suu alueilla, me sä eolli-
suuden in es oin ipää öksille, me sä alouden kes ä-
yyden a ioimiselle sekä pin a-ala pe us eiselle
me sä e o ukselle.
Ensimmäinen in en oin i (VMI1) eh iin uosina
1921–24 ja kahdeksas in en oin i (VMI8) uosina
1986–94 sekä siihen lii y ä, en is en me sälau a-
kun ien 1–10 alueiden päi i ysin en oin i 1994.
Ke äällä 1996 alkoi yhdeksäs in en oin i (VMI9)
Pohjois-Sa os a. Samana kesänä maas o öi ä eh-
iin lisäksi Keski-Suomessa. Tä keimmä ulokse
esi el iin ulos en julkis amisesi elmissä ke äällä ja
kesällä 1997. Vuonna 1997 mi auksia ja ke iin
E elä-Pohjanmaalla, Ah enanmaalla sekä osassa
Rannikon ja Kymen me säkeskus en aluei a.
Val akunnan me sien in en oinni o a pe us u-
nee o an aan ja maas ossa eh yihin mi auksiin
sekä Lapissa 1960–80-lu uilla lisäksi ilmaku iin.
Luo e a ia uloksia on oi u laskea me sälau a-
kunnan oimin apii in kokoisille alueille ai me sä-
keskuksen me sänhoi ajapii ien alueille. Kahdek-
sannen in en oinnin aikana o e iin uloslaskennas-
sa maas omi aus en lisäksi käy öön sa ellii iku-
a ja numee isessa muodossa ole a pe uska an
iedo . Tä kein a oi e oli saada me sä a a iedo
aikaisempaa pienemmille alueille. Mene elmän
a ulla laske iin koko maalle kunni aise me sä a-
a iedo sekä uo e iin eemaka oja. Ensimmäise
kunni aise ulokse esi e iin Pohjois-Sa ossa
uonna 1991. Tilaukses a on laske u myös ila-
koh aisia uloksia. Seu aa assa keski y ään pelk-
kiin maas omi auksiin pe us u iin, koko me sä-
keskuksen alueen uloksiin.
In en oin ien kehi ämisen aus alla o a ollee
me sä alouden ja me sä eollisuuden pa in iimei-
sen uosikymmenen aikana nopeas i muu unee
oimin aympä is ö . Kansain älinen kilpailu on glo-
balisoi umisen mukana ki is yny . Menes yminen
edelly ää lisään y ää ehokkuu a, esime kiksi mah-
dollisimman pieniä aaka-aine a as oja sekä ajan-
asais a ja a kas i paikkaansido ua ie oa me sä a-
ois a, hakkuumahdollisuuksis a ja sopi is a hak-
kuukoh eis a. 1980-lu ulla me sä uli a suu en
yleisön ie oisuu een ole e ujen, ilman epäpuh auk-
sien aiheu amien me sä uhojen uoksi. 1990-lu-
ulla sekä me sä eollisuus, me sä alous, ympä is-
ö aho e ä suu i yleisö alkoi a huoles ua me sä-
alouden, ilmas omuu os en ja ilman epäpuh auk-
sien mahdollisis a aiku uksis a me sien biologi-
seen monimuo oisuu een.
Lisään y iin ie o a peisiin as aaminen on edel-
ly äny kaukoka oi us ekniikan käy ööno on li-
säksi myös maas omi aus en kehi ämis ä ja in-
en oinnin ehokkuuden lisäämis ä si ä kau a. Te-
hokkuu a on py i y lisäämään u kimalla e ilaisia
o an a aih oeh oja sekä kehi ämällä o an a ekniik-
kaa. Tie osisäl öä on monipuolis e u lisäämällä
uusia unnuksia.
Maas omi auksia ale iin kehi ää jo kahdeksan-
nen in en oinnin aikana. Kokeiluja eh iin E elä-
Suomen alueella. Pohjois-Suomes a läh ien o an-
nan suunni elussa käy e iin moniläh eiseen in en-
oin iin pe us u aa ila uuska aa ja simuloin ia.
Samalla a kis e iin in en oinnin unnuksia. Mo-
niläh eisen in en oinnin uude , numee ise ila uus-
ka a oli a yhdeksännen in en oinnin suunni e-
lun aikana käy össä koko maas a. Niiden a ulla
eh iin laaja o an a u kimus e i o an a-ase elmien
ehokkuuksien e aamiseksi ja op imaalisen ase-
elman löy ämiseksi. Vali u o an a-ase elma on jon-
kin e an ha empi kuin 8. in en oinnissa. Sii ä
huolima a ulos en luo e a uus ei ole heiken yny ,
aan päin as oin lie äs i pa an unu a sinkin ko-
konais ila uusa ioiden osal a, mikä joh uu koe-
alojen ehokkaammas a sijoi elus a.
Maas omi aus en huoma a in muu os edelliseen
E elä-Pohjanmaan in en oin iin e a una on py-
sy ien koealojen pe us aminen a sinaisen in en-
oinnin yh eydessä. Niiden a ulla py i ään a ioi-
maan sellaisia me sässä apah u ia muu oksia, joi-
a ke akoealoilla on aikea ha ai a, esime kiksi
kas upaikan muu oksia ja me siköiden kehi ys ä.
Toinen suu ehko uudis us on uusien me säluonnon
monimuo oisuu een lii y ien unnus en mi aami-
nen ai a ioiminen. Tähän yhmään kuulu a muun
muassa lahopuiden mää ä ja laa u sekä me sien
monimuo oisuuden kannal a e i yisen ä keä elin-
ympä is ö eli a ainbio oopi .
In en oinnin uloslaskennan aa i impia eh ä-
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
295
iä keski i heiden a ioiden ohella on koepuu ie-
ojen yleis äminen lukupuille, ks. lu u 2 ja 3. Yh-
deksännessä in en oinnissa on käy e y ns. lähim-
män naapu in mene elmää. Tä ä mene elmää kehi-
e iin edelleen E elä-Pohjanmaan uloslasken aa
a en. Es imaa ien keski i heiden ja muu os en
ilas ollisen me ki se yyden a ioin iin käy e iin
Ma é nin (1960) me odia, jonka lasken a-algo i -
meja kehi e iin.
Tämän u kimuksen a oi e on sel i ää E elä-
Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sien ila,
me sä a a ja puus on kas u sekä niiden muu ok-
se . Tu kimukseen kuuluu o an a-ase elman ja maas-
omi aus en suunni elu, maas omi aukse , ulos-
laskennan mene elmien kehi äminen, uloslasken-
a luo e a uusa ioineen ja apo oin i. Val akun-
nan me sien in en oinnin ulokse julkais aan me -
säkeskuksi ain. Tässä a ikkelissa esi ellään a sin
yksi yiskoh aises i in en oinnin mene elmää ja u-
loslasken aa. Lue elo in en oinnissa mi a a is a
ai a ioi a is a muu ujis a on lii eessä 1. Muu u-
jien mää i elmä ja mahdollise a o on esi e y
mi ausohjeessa (Val akunnan... 1997).
Edellise E elä-Pohjanmaan me sälau akunnan
alueen me sä a a iedo o a pe äisin uosil a 1937,
1952, 1968, 1974, 1981 ja 1991. Me sälau akun ien
muu u ua me säkeskuksiksi uonna 1996 niiden
alue ajoja muu e iin. Myöhemmin, uoden 1998
alus a Keski-Pohjanmaan me säkeskus lakkau e iin
ja e eläosan kunna (Halsua, Himanka, Kannus,
Kaus inen, Käl iä, Les ijä i, Loh aja, Pe ho, Toho-
lampi, Ulla a ja Ve eli) lii e iin E elä-Pohjanmaan
me säkeskukseen sekä pohjoisosan kunna (Ala ies-
ka, Haapajä i, Kalajoki, Ni ala, Reisjä i, Sie i ja
Yli ieska) Pohjois-Pohjanmaan me säkeskukseen.
Tähän a ikkeliin on laske u alkupe äisis ä VMI-
iedois a nykyisen me säkeskuksen alueen uloksia
5. in en oinnis a läh ien. Tä ä aikaisempien in en-
oin ien aineis oja ei ole almiiksi allenne una ie-
ojenkäsi elyn edelly ämään muo oon. Seu aa assa
a kas ellaan siis me sä a oja ja niiden muu oksia
pääasiassa uodes a 1968 läh ien. Vuosien 1968–96
aikana on E elä-Pohjanmaan me sis ä pois unu puu-
a 95 milj. m3 eli 1,1 ke aa alueen 1960-lu un lopun
a an o 85 milj. m3. Soiden oji us alkoi alueella jo
ennen uo a 1968. (Vuonna 1968 sois a oli oji e u
47 %.) Oji ukse alkoi a aiku aa puus on kas uun
ja e i yises i ila uu een 1960-lu un lopulla. Tämä
30 uoden aikasa ja an aa si en hy än ku an me sä-
keskuksen alueen me sien kehi ykses ä ehos uneen
me säpa annus oiminnan aiku uskaudel a ja me -
sien käy ön ajal a.
2 In en oin imene elmä
2.1O an a-ase elma
Neljässä ensimmäisessä al akunnan me sien in en-
oinnissa käy e iin linja-a ioin eja yh enäisillä lin-
joilla. VMI5:ssä linja oli a epäyh enäisiä ja suo a-
kai een muo oisia. VMI6:s a läh ien ila uusa -
ioin eja eh iin ain linjalle sijoi e uilla koealoilla ja
koealoja sisäl ä illä me sikköku ioilla, ei siis kaikilla
linjaa leikkaa illa me siköillä ku en iidennessä in-
en oinnissa. (Kaikil a me siköil ä ki ja iin kui enkin
muu ama unnus.) Suo akai een ai puolisuo akai een
muo oiselle linjalle sijoi e ujen koealojen joukkoa
ku su aan ja kossa koeala ypääksi. Koeala ypäiden
e äisyyde mää äy yi ä ase e ujen luo e a uus aa-
imus en ja käy e ä issä ole an ahamää än mukaan.
Rypäiden koealojen mää ä a ioi iin yhden yöpäi än
Ku a 1. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alue 1.1.1998.
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
296
kokoiseksi yöyksiköksi. Rypäiden koko ja e äisyyde
säilyi ä maan e eläpuoliskossa samana kahdeksan-
een in en oin iin saakka.
VMI9:n o annan suunni elussa käy e iin moni-
läh eiseen in en oin iin pe us u aa ila uuska aa,
jolla simuloi iin e ilaisia o an a-ase elmia. O an-
nan simuloin i eh iin seu aa as i. Aika a oi eeksi
ase e iin koko E elä-Suomen alueen mi aaminen
kolmessa uodessa 13 mi aus yhmällä. Ajanme-
nekki 100 km2:n kokois a maa-alue a koh i oi
si en olla ko kein aan 949 minuu ia. Puus on un-
ko ila uuden suh eellisen o an a i heen ylä ajaksi
ase e iin 60 km ×60 km kokoisilla alueilla 5 %,
eikä se saanu yli ää yli 0,3 p osen iyksiköllä
VMI8:n o an a-ase elman mukaisia i hei ä. Simu-
loin ia a en ali iin maan e eläpuoliskos a jouk-
ko es ialuei a. Osalla o an a-ase elmia laske iin
o an a i hee myös me säkeskus en alueille. Vi -
Ku a 2. Esime kkejä a) puus on keski ila uuden ja b) puus on kokonais ila uuden keski i heis ä
ypäiden koon, muodon ja koealojen älima kan unk iona.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
297
he ä a ioi aessa ole e iin unne uksi maa-ala ja
puus on ila uus puulajei ain sa ellii iku an ku-
analkioissa sekä koealakoh aise kus annukse e i
o an a-ase elmissa. Ta kas el a a muu uja oli a
puus on keski ila uus ja kokonais ila uus.
Tes a a iksi ali iin joukko o an a-ase elmia seu-
aa as i:
1) Rypäiden muo oina es a iin suo akaide a, puoli-
suo akaide a ja lounaas a koilliseen kulke aa suo-
aa.
2) Rypäiden koo ase e iin si en, e ä ne oli a joko
yhden päi än ai puolen päi än aikana mi a a is-
sa. Suo akai eella käy e iin koealamää iä 8, 16, 18
ja 20 sekä puolisuo akai eella ja suo alla koeala-
mää iä 8, 9, 15, 16, 17, 18, 19, 20 ja 21 koealaa
y äs ä koh i.
3) Koealojen äleinä ypäillä es a iin e äisyyksiä 100
m, 150 m, 200 m, 250 m, 300 m ja 350 m.
4) Rypäiden es a u e äisyyde oli a 5 km, 6,5 km, 7
km ja 8 km.
O an a-ase elma ali iin si en, e ä noin iidesosa
koealois a uli pysy iksi. Pysy ä koeala oli a joka
neljännellä ypäällä. Jokaisella o an a-ase elmalla
sijoi e iin numee iselle ila uuska alle sa unnaises-
i 1 000–2 000 o os a ja laske iin kuhunkin o okseen
pe us uen puus on keski ila uude ja kokonais ila-
uude . O oksis a laske ujen ila uuksien keskiha-
jonnan ole e iin ku aa an es imaa ien keski i he -
ä. Ve aaminen VMI8:n o an a-ase elmaan ah is i
ole uksen oikeaksi. Myös maas omi auksis a ja ila-
uuska al a laske ujen ila uuksien a iog ammi
oli a samankal aise sii ä huolima a, e ä ila uus-
es imaa i keskia ois u a jonkin e an. Ku assa 2
on puus on keski- ja kokonais ila uuden keski i -
heen a ioi a E elä-Pohjanmaalla koealamää ien ja
koealojen älima kan unk iona, kun ypäiden äli
on joko 7 km ×7 km ai 7,5 km ×7,5 km ja y äs on
joko suo akaide ai puolisuo akaide (suo akulma).
Monis a, e i yises i ase e u ehdo o eu a is a
aih oehdois a ali a iksi jäi ä lähinnä aih oeh-
do
1) suo akaide y äs 7 ×7 km:n älein, 18 koealaa (py-
sy ällä 14 koealaa), 300 m:n koeala äli
2) puolisuo akaide 7 × 7 km:n älein, 17 koealaa (py-
sy ällä 13 koealaa), 250 m:n ai 300 m:n koeala äli
iippuen in en oin ialuees a (Hen onen 1996), .
ku a 2.
Molemmilla a ioi u ajanmenekki oli 940 minuu -
ia 100 km2:ä koh i. Sekä keski- e ä kokonais ila-
uuden keski i heiden keskia o oli a pienemmä
aih oehdossa 1 (3,11 % ja 3,41 %) kuin aih oeh-
dossa 2 (3,13 % ja 3,77 %), minkä uoksi aih o-
eh o 1 ali iin lopulliseksi o an a-ase elmaksi Poh-
jois-Sa oon, Keski-Suomeen, E elä-Pohjanmaalle ja
Rannikon Pohjanmaan alueelle. VMI8:n o an a-ase-
elmaa as aa a es i uu ujen keski i heiden kes-
kia o oli a 3,0 ja 3,59. Vali u o an a-ase elma
oli si en VMI8:n o an a-ase elmaa ehokkaampi e i-
yises i maaluokkien pin a-alojen es imoinnissa.
Vali un o an a-ase elman mukaan (ku a 3) E elä-
Pohjanmaalla mi a iin 433 koeala y äs ä ja 6 745
koealaa, jois a me sä alousmaalla oli 5 118 ja me -
sämaalla 4 417.
2.2Ha ainnoi a a me sikkö unnukse
Val akunnan me sien in en oinnin mi aukse ja a -
io ehdään koeala ypäiden koealoil a ja koealoja
ai niiden osia sisäl ä il ä me sikköku ioil a. Me -
sikkö unnus en ja niiden a ojen a ulla laske aan
pin a-alaes imaa eja sekä jae aan a i aessa in en-
oin ialue lasken aosi eisiin pin a-ala- ai ila uus-
es imaa ien lasken aa a en. Tila uuses imaa i
johde aan koealojen puumi auksis a. Mi aukse
o a saanee nykyisen sisäl önsä in en oinneille ase-
e ujen a oi eiden ja useiden in en oin ien aika-
na saa ujen kokemus en pe us eella.
Koealan keskipis een sisäl ä ää me sikköku io a
ku su aan keskipis eku ioksi. Si uku io on puo-
les aan me sikköku io, joka leikkaa puus okoealaa,
mu a ei sisällä koealan keskipis e ä. Keskipis e-
ku iol a allenne aan aina kaikki maaluokan mu-
kaise me sikkö iedo iippuma a sii ä, onko me -
sikös ä lue u pui a ai ei. Si uku ioil a allenne-
aan kaikki maaluokan mukaise me sikkö iedo ,
jos ku ioil a on lue u pui a. Muu en si uku ioil a
allenne aan ain me sikön osuus elaskooppikoe-
alas a sekä maaluokka unnukse , koska pin a-ala-
es imoinnissa käy e ään ain keskipis eku ioi a. Sen
sijaan ila uuses imoinnissa käy e ään kaikkia mi-
a uja pui a, ks. luku 3 Tulos en lasken a. Keski-
pis eku ioi a ja nii ä si uku ioi a, joil a on lue u
pui a, ku su aan seu aa assa in en oinnin me sik-
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
298
köku ioiksi ai ku ioiksi. Pienin e o e a a ku io
on E elä-Suomessa yleensä 0,25 ha.
Ku io ie ue koos uu mm. hallin oa koske is a ie-
dois a sekä puun uo annon ajoi uksiin, maape ään,
puus oon sekä eh yihin ja ehdo e uihin oimenpi-
eisiin lii y is ä iedois a, joi a nimi e ään yh ei-
ses i ku io iedoiksi. Tiedo a ioidaan yleensä ku-
iokoh aisina ai puujaksokoh aisina ja ne ku aa-
a koko ku io a, jolla koeala ai sen osa sijai see,
ei ä kä pelkäs ään koealaan sisäl y ää osaa. Kui-
enkin osa unnuksis a ke ä ään ain koealan alue -
a koske ina.
In en oinnin koeala koos uu joukos a samakes-
kisiä, e isä eisiä ympy öi ä. Sä een pi uus iippuu
oisaal a unnukses a ja oisaal a unnuksen a os-
a, esime kiksi puus okoealan säde puun innan-
ko keusläpimi as a. Koeala o a seu aa a :
1. Puus okoeala (me sä- ja ki umaalla) on aih u asä-
einen ajoi e u elaskooppikoeala, ks. luku 2.4.
Relaskooppike oin E elä-Pohjanmaalla on 2, jo en
d-läpimi ainen puu lue aan koealal a, jonka säde
d=50 2/
. Sä een maksimia o on kui enkin
12,52 m, s. ko. säde ä as aa aa paksumma (d >
35,4 cm) puu lue aan kiin eäsä eisel ä koealal a.
2. A ainpuulajien puiden koeala on kiin eäsä einen
koeala, säde 12,52 m, ks. luku 2.5.1. Se mi a aan
me sä- ja ki umaan keskipis eku ioil a. Tuloslas-
ken aa a en a ioidaan keskipis eku ion pin a-
ala kymmenyksinä 12,52 m:n sä eisen ympy än
sisällä.
3. Kaikki puulaji ha ainnoidaan samoin 12,52 m:n
kiin eäsä eisel ä koealal a, mu a ain pysy il ä koe-
aloil a, ks. luku 2.5.2. Tuloslasken aa a en a ioi-
daan maaluokkien me sä-, ki u- ja jou omaa pin a-
ala kymmenyksinä 12,52 m:n sä eisen ympy än
sisällä.
4. Kuollee puu mi a aan me sä- ja ki umaan keski-
pis eku ioil a kiin eäsä eisel ä koealal a, säde 7 m,
ks. luku 2.6. Tuloslasken aa a en a ioidaan kes-
kipis eku ion pin a-ala kymmenyksinä 7 m:n sä ei-
sen ympy än alas a.
5. A ainbio oopi eli me säluonnon a okkaa elin-
ympä is ö ha ai aan ja luoki ellaan me sä-, ki u- ja
jou omaan kiin eäsä eisel ä koealal a, säde 30 m,
ks. luku 2.3.
Lue elo in en oinnin me sikkö- ja puu iedois a on
lii eessä 1. Muu ujien yksi yiskoh ainen mää i e-
ly on esi e y in en oinnin mi ausohjeessa (Val a-
kunnan... 1997). Seu aa assa on lyhy ka saus me -
sikköku ioil a ja koealoil a a ioi a iin ja mi a a-
iin keskeisiin unnuksiin.
Ku a 3. E elä-Pohjanmaan maas omi aus en o an a-ase elma sekä koela ypään muo o ja koko.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
299
2.2.1 Hallin o iedo
Hallin o ie oihin kuulu a kun a, kylä, ilan ekis-
e inume o, omis ajaa koske a iedo ja mahdolli-
se puun uo annon ajoi ukse . Val akunnan me si-
en in en oin i ka aa kaikkien omis aja yhmien
me sä , sekä puun uo annossa ole an maan e ä e i-
as eise suojelualuee . In en oinnin me sä alous-
maan ku ioille (sekä keskipis e- e ä si uku ioille)
sel i e ään omis aja iedo mahdollis a omis aja yh-
mi äis en ulos en lasken aa a en. Omis aja iedo
hae aan Maanmi auslai oksen ja e ohallinnon ie-
dois a. Omis aja yhminä e o ellaan
– maa ilame sänomis aja (pääasiallinen ulonlähde on
maa- ja me sä alous)
– muu yksi yisluon eise me sänomis aja
– me sä eollisuu a ha joi a a yh iö
– muu yh iö
– me sähalli us
– muu kuin me sähalli uksen halli sema al ion alue
– yh eisme sä
– kunna , seu akunna ja muu yh eisö
– jakama oma esijä ömaa .
Mahdollise puun uo an oa koske a ajoi ukse hae-
aan ku ioille e ukä een e i läh eis ä, esime kiksi
luonnonsuojelulakien ja -ohjelmien lii eka ois a
sekä seu ukaa aka ois a. Lisäksi käy e ään Suomen
ympä is ökeskuksen numee is a käy ö ajoi usele-
men iä. Maas o yön aikana ha ai u , a muudella
ode u puun uo annon ajoi ukse me ki ään lisäk-
si myös yöka oille ja ki ja aan ku io ie ueelle.
Rajoi ukse oi a olla lakiin, ase ukseen, omis a-
jan pää ökseen ms. pe us u ia ja ne jae aan kuu-
een pää yhmään:
1. Luonnonsuojelulakiin pe us u ia luonnonsuojelu-
aluei a o a mm. luonnonpuis o , kansallispuis o ,
soidensuojelualuee , leh ojensuojelualuee , muu
luonnonsuojelualuee ja luonnonsuojelulain mukai-
se suojel a iksi ah is e u luon o yypi (Val akun-
nan... 1997). Näillä alueilla on yleensä kaikki oi-
menpi ee kielle y.
2. Muuhun lakiin pe us u ia suojelualuei a o a esi-
me kiksi e ämaa (luonnon ilaise ja luonnonmu-
kaises i käsi el ä ä ), ulkoilu ei i , al ion e keily-
aluee , muinaisjäännökse ja muu lakiin pe us u-
a luonnonsuojelualuee .
3. Omis ajan ai hal ijan (esime kiksi Me sähalli uk-
sen ja Me sän u kimuslai oksen) pää ökseen pe us-
u ia suojelualuei a o a aa nialuee , luonnonhoi-
ome sä , oji us auhoi usaluee , ko kea aluee , puis-
ome sä , me sänjalos us- ja u kimusme sä , kau-
punkien ja kun ien lähi i kis ysaluee , puolus us-
oimien ha joi usaluee sekä puolus us oimien
luonnonsuojelualuee .
4. Suojeluohjelmiin kuulu illa alueilla lopullis a pää-
ös ä suojelus a ei ielä ole eh y, mu a alueella on
al ioneu os on pe iaa epää ös suojelus a ai lää-
ninhalli uksen mää äämä oimenpidekiel o. Ohjel-
mia o a esime kiksi kansallis- ja luonnonpuis o-
jen kehi ämisohjelma , soidensuojeluohjelma, leh-
ojensuojeluohjelma, anhojen me sien suojeluoh-
jelma, an ojensuojeluohjelma, lin u esiensuojelu-
ohjelma, ha jujensuojeluohjelma, alkoselkä ikan-
suojeluohjelma, a okkaiden kallioalueiden suoje-
luohjelma ja yksi äise suojeluohjelma .
5. Osalla kaa a-aluei a (seu u-, yleis-, asema-, aken-
nus- ja an akaa a) on puun uo annon ajoi uksia.
6. Vaih oeh ois en hakkuumahdollisuuksien lasken aa
a en oidaan maas ossa esi ää lisäksi me sän kä-
si elylle ajoi uksia, jos me sikkö on a okas luon o-
kohde ai si ä ulisi muu oin käsi ellä a anomais a
a o aisemmin. Osa a ainbio oopeis a (ks. jäljem-
pänä) kuuluu ähän yhmään. Mui a syi ä ajoi uk-
seen oi a olla maisemallises i a okas ku io, ku-
io on asu uksen äli ömässä läheisyydessä, ku io
me säsaa ekkeessa ähäpuus oisen suon ai a o-
suon keskellä, ku io jä e y elä öi ämään ympä-
öi ää a ohakkuumaisemaa, ku io me säsaa ek-
keessa muun puu oman alueen keskellä, ku iolla
uhanalaisen ai ha inaisen eliölajin esiin ymis- ai
pesimisalue. Myös edellis en euna-aluee oi a
aiku aa ajoi usehdo uksiin.
Puun uo annon ajoi uksen a kennuksella ku a aan,
kuinka oimakkaas a ajoi ukses a on kysymys, esi-
me kiksi onko kaikki oimenpi ee kielle y ai
”luonnonmukaise hakkuu ” salli u ai onko hak-
kuu salli u alueen luon een säily ämiseksi.
2.2.2 Maape ä- ja kas upaikka iedo
Maape ää ja kas upaikkaa ku aa iin ie oihin kuu-
lu a in en oinnissa maaluokka, maaluokan a ken-
nus, maaluokan muu os ja muu oksen aika, kas u-
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
300
paikka iedo (pää yyppi, seka yyppi, kas upaikka-
yyppi, kas upaikan lisämää e), opog a ia, suosam-
malien pei ä yys, maape ä iedo (maalaji, keski ae-
koko, maape än paksuus, ki isyys, o gaanisen ke -
oksen laa u ja paksuus, pin a u peen maa umisas-
e), oji us ilanne, eh y oji us ja sen ajankoh a, oji-
us a e, sa kale eys, ojien kun o sekä e oluokka
ja sen a kennus.
In en oinnin me sä alousmaaluoka o a :
1. Me sämaa on puus ois a ai ilapäises i puu on a
maa a, jolla puus on keskimää äinen uo uinen kas-
u suo uisimpien kas uolojen alli essa ja ohje-
kie oaikaa käy e äessä on ähin ään 1 m3/ha.
2. Ki umaa on heikos i me sää uo a aa maa a, jolla
puus on kas u on 0,10–0,99 m3/ha/ kuo ineen.
3. Jou omaa on me sä alouden pii iin kuulu aa maa-
a, jolla edellä esi e yjen pe iaa eiden mukainen
puus on kas u on alle 0,10 m3/ha/ . Jou omaalla
oi kas aa ain yksi äisiä, ki uliai a ai pensas a-
ia pui a.
4. Muu me sä alousmaa sisäl ää me säau o ie , siemen-
iljelyme sä , me sä alouden pysy ä a as o- ja
on ialuee ja me säkokonaisuu een kuulu a so a-
kuopa , u peennos opaika , iis apello jne.
Me sä alousmaan ulkopuolis a maa a o a maa a-
lousmaa, akenne u maa, liikenne äylä ja oiman-
sii olinja . Vesialuee jae aan sisä- ja me i esiin
(Val akunnan... 1997). Maaluokan a kennuksella
oidaan ku a a mm., onko me sikkö pieni ja oisen
ai ois en maaluokkien ympä öimä, jolloin se oi-
daan o aa huomioon hakkuumahdollisuuksia a ioi-
aessa.
Maaluokan muu oksella ja sen ajankohdalla ku-
a aan me sä alousmaan sisäise sekä me sä alous-
maan ja muiden maaluokkien älise muu okse .
Si en oidaan pieniä maaluokkamuu oksia a ioi-
da luo e a ammin kuin olisi mahdollis a kahden
pe äkkäisen in en oinnin es imaa ien a ulla. Me-
ne elmällä saa u e aan sama e u kuin käy ämällä
maaluokkien seu annassa pysy iä koealoja. Me -
sä alousmaan sisäise ja me sä alousmaas a muihin
maaluokkiin apah unee muu okse ki ja aan ii-
meisen 10 uoden ajal a, mu a muu okse muis a
maaluokis a me sä alousmaaksi ki ja aan 30 uo-
een saakka.
Kas upaikka iedo ki ja aan me sä-, ki u- ja jou-
omaalla. Kas upaikan pää yyppi jakaa me sä-, ki u-
ja jou omaa kangasmaiksi ai soiden pää yypeiksi
(ko pi, äme ja a osuo). Ko iksi ai ämeiksi luo-
ki ellaan myös sellaise suo , jo ka o a luonnon i-
laisina ollee a osoi a, mu a oji e uina me si y-
nee luon aises i ai iljelyn seu auksena. Me sikkö
luoki ellaan edellä maini uihin suon pää yhmiin,
jos ki ennäismaa a pei ä ä o gaaninen ke os on
u e a ai jos aluskas illisuudes a yli 75 % on
suokas illisuu a. Seka yyppien a ulla e o ellaan
aido kas upaikan pää yypi niiden sekamuodois a.
Käy e yjä seka yyppime kin öjä o a kangasme -
sämäinen, ko pinen, ämeinen, ne ainen, le oinen
ja aiempi ei-me sä alousmaan ku io.
VMI:ssä luoki ellaan sekä kankaa e ä suo kas-
upaikka yyppeihin seu aa as i (Leh o ja Leikola
1987, Laine ja Vasande 1990, Val akunnan…
1997):
1. lehdo sekä leh omaise ja le osuo (luonnon ilai-
se , ojikko- ja muu umasuo ) ja leh o u ekankaa ,
2. leh omaise kankaa ja uohoise suo sekä u e-
kankaa ,
3. uo ee kankaa ja suu sa aise sekä mus ikkaise
suo ja u ekankaa ,
4. kui ahko kankaa ja piensa aise sekä puolukkai-
se suo ja u ekankaa ,
5. kui a kankaa ja upas illaise sekä iso a puise
suo ja u ekankaa ,
6. ka ukkokankaa ja ahkaise suo sekä u ekan-
kaa ,
7. kalliomaa , hie iko ja esijä ömaa sekä
8. lakime sä ja un u i .
Kankaiden kas upaika 1–6 o a aina me sämaa a.
Kalliomaa oi a olla me sä-, ki u- ai jou omaa a.
Lakime säksi ai un u ikas upaikaksi luoki e u
me sikö o a ki u- ai jou omaa a. Va sinkin suo-
kas upaikkoja a kenne aan kas upaikan lisämää-
een a ulla. Si ä käy e ään kas upaikkaluoki uksen
ja puun uo oskykyyn aiku a ien ekijöiden a ken-
amiseen. Lisämää ei ä o a impisyys, siniheinäi-
syys, ahkamä äisyys, ul aisuus, luh aisuus, ohu -
u peisuus ja al ikki yypin kangas.
Puun uo oskykyä oidaan a ioida myös opo-
g a ia iedoilla ja suosammalien pei ä yydellä. To-
pog a ia iedoilla ku a aan koealan alueen pinnan-
muo oa sekä kal e uu a lähinnä eden i aamisen
kannal a. Ta kas elun koh eena on 20 m sä einen
ympy ä koealan keskipis een ympä illä. Suosam-
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
301
malien pei ä yys puoles aan ku aa koealan kos e-
u a. Tämä VMI9:ssä käy öön o e u unnus a i-
oidaan me sä-, ki u- ja jou omaan ku ioil a kiin eä-
sä eisel ä (säde 12,52 m) ympy äl ä.
Maalaji (o gaaninen, kallio, ki ikko, mo eeni, la-
ji unu ) a ioidaan maape än homogeenisuudes a
iippuen 2–5 ha ainnon pe us eella 10–30 cm:n sy-
yydel ä maan pinnas a 12,52 m:n sä eisel ä koealal-
a. Jos maalaji on mo eeni ai laji unu , a ioidaan
myös keski aekoko. Kalliope än päällä ole an maa-
pe än (o gaaninen ke os + ki ennäismaa) paksuus
a ioidaan silmä a aises i. VMI9:ssä uu ena un-
nuksena on ki isyys, jonka a ulla py i ään a ioi-
maan ki isyyden aiku us a puus oon ja kas uun. Se
mi a aan ain pysy il ä koealoil a. Mi aukse eh-
dään ki i assin a ulla kiin eäsä eisel ä ympy äl ä
(säde 12,52 m) me sä- ja ki umaan ku ioil a, joilla
o gaaninen ke os on ohuempi kuin 15 cm.
O gaanisen ke oksen laa u (kangashumus, mullas,
mul a, u e, kangashumus u eke oksen pinnassa,
u emul a) mää i e ään o gaanisen ke oksen pak-
suuden mi auksen yh eydessä. VMI9:ssä sy yys
mi a aan 4 m:iin saakka. VMI8:ssa E elä-Suomessa
ode iin, oliko o gaanisen ke oksen paksuus alle ai
yli 30 cm. Pohjois-Suomessa sy yys mi a iin 1 m:iin
saakka. Sy yys mi a aan neljän (ke akoealoilla 1–
3:n) mi auspis een sy yyksien keskia ona. Pis ee
o a 8 m ×8 m kokoisen neliön kulmissa, neliön kes-
kipis e on koealan keskipis e. Ta oi eena on saada
ie oa soiden laadus a ja puun uo osky ys ä sekä u -
e a ois a ja u peeseen si ou uneen hiilen mää äs-
ä. Soiden u eke oksen paksuus on edellisen ke an
mi a u neljän me in sy yy een VMI3:ssa. Uusi
unnus on myös pin a u peen maa umisas e, joka
a ioidaan on Pos in as eikolla, kui enkin ain
pysy il ä koealoil a.
Oji us ilanne- unnuksella e o ellaan oji ama o-
ma ja oji e u me sä alousmaaku io oisis aan sekä
luoki ellaan oji e u suo kui a usas een mukaan
ojikoihin, muu umiin ja u ekankaisiin (Val a-
kunnan... 1997). Muu uma ja u ekankaa oi a
olla ki u- ai jou omai a, jos kas upaikan ähä a-
in eisuus es ää me sikköku ion luoki elun me -
sämaaksi. Kankailla käy e ään luoki us a oji ama-
on/oji e u. Teh ynä oji uksena ja sen ajankoh ana
ki ja aan iimeinen oji us oimenpide enin ään 30
iimeisen uoden ajal a.
In en oinnissa a ioidaan soiden oji us a e puun-
uo annon näkökulmas a sekä mahdollise puun-
uo an oon sopima omien soiden i heoji ukse .
Oji us a e a a ioi aessa kiinni e ään huomio a
me sikön puus on ikään, mää ään, ekniseen laa-
uun sekä elpymiskykyyn. Laajemman suoalueen
oji ukseen lii y ä pienialaise i heoji ukse e o-
ellaan muis a i heoji uksis a. Soiden me sänkas-
a uskelpoisuus pe us uu ehoisaan lämpösummaan
ja suo yyppiin (Val akunnan... 1997). Uusina un-
nuksina VMI9:ssä a ioidaan sa kale eys ja ojien
kun o. Ne ki ja aan ain pysy ien koealojen me -
sä-, ki u- ja jou omaan oji e uil a ku ioil a.
Val akunnan me sien in en oinnin pe us eella las-
ke aan edelleen mahdollises i uude e ope us ee .
Si ä a en a ioidaan e oluokka kaikille me sä-
maan koealaku ioille, joil a on lue u pui a. VMI:ssä
käy e ään ii ä e oluokkaa (IA, IB, II, III ja IV).
Ve oluokka mää äy yy pääasiassa kas upaikan pe-
us eella: IA as aa leh oja ja leh omaisia kankai a
(lukuuno amaa a al ikki yypin kankai a), IB
uo ei a kankai a (sekä al ikki yypin kankai a), II
kui ahkoa kangas a, III kui aa ja ka ukkokangas a
sekä me sämaan oji ama on a ko pea, IV me sä-
maan oji ama on a äme ä.
Me sämaa, jonka puun uo okyky on olennaises i
pienempi kuin saman kas upaikka yypin no maa-
li ilan uo okyky, mää i e ään kui enkin siihen e-
oluokkaan, jo a se puun uo oky yl ään as aa.
Alen unees a puun uo oky ys ä o a esime kkejä
mm. kalliope äise ai poikkeuksellisen ki ise me -
sämaa , uulille al is a, aa aa selkä e ä as assa
ole a an a-aluee , aa amailla ole a ois u alla
lumi uhoalueella sijai se a me sämaa sekä sois u-
nee ai eden ai aama ai me säpalon oimak-
kaas i pol ama me sämaa . Jos me sikköku ion
puun uo okyky ei as aa edes e oluokan IV uo -
okykyä, se lue aan ki u- ai jou omaahan.
Tu ekankailla e oluoki us as aa saman a in-
ne ason kankaan e oluoki us a. Muu uman e o-
luokka on yleensä ko keampi kuin as aa an oji-
kon ai luonnon ilaisen suon e oluokka, mu a
alempi kuin as aa an kas upaikka yypin kankaan
alen ama on e oluokka. Oji ama omilla ai ojik-
ko aiheessa ole illa ko illa ja ämeillä e oluok-
ka oi olla edellä esi e yjä luokkia III–IV ko ke-
ampi. (Ve ope us ei a laske aessa luokka palau e-
aan e ohallinnon käy ämäksi luokaksi.)
Jos ku ion e oluokka poikkeaa sii ä, mikä sen
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
308
de äänkin yh enä ä keimmis ä me sien monimuo-
oisuuden indikaa o eis a. In o maa ioa oonsa
nähden se on lisäksi suh eellisen helpos i mi a a a
unnus.
VMI9:ssä mi a aan kaikki kuollu puu, myös la-
hopuu. E elä-Pohjanmaalla mi a iin kuollu puu
kaikil a me sä- ja ki umaan keskipis eku iol a 7
m:n kiin eäsä eisel ä ympy äl ä. (Pohjois-Sa ossa
ja Keski-Suomessa käy e y 12,52 m:n ympy ä joka
oisella koealalla muu e iin ensimmäisen uoden
kokemus en jälkeen.)
Sekä pys yssä ole a (pys ymmässä kuin 45°:n
kulmassa ole a ) kuollee puu ai ungon osa eli
pys ypuu e ä maassa ole a kuollee puu eli maa-
puu mi a aan. Pys ypuu mi a aan, jos sen innan-
ko keusläpimi a on ähin ään 100 mm ja pi uus
ähin ään 1,3 m. Maapuun läpimi an 1,3 m:n koh-
dalla y es ä päin mi a una on ol a a ähin ään
100 mm ja pi uuden ähin ään 1,3 m. Maapuus a
mi a aan ain 7,0 m sä eisen ympy än sisään jää ä,
keskipis eku iolla ole a ähin ään 100 mm paksu
osa. VMI:ssä esi e ä ä a io ei ä siis sisällä kaik-
kea kuollu a unkopuu a, ku en alle 10 cm:n ah-
uis a puu a, ei ä kä lainkaan kan oja, oksia ja juu-
ia.
Pys y- ja maapuuosille a ioi a ia yh eisiä un-
nuksia o a unkoluku, puulaji, puun ulkoasu, kuo-
en pei ä yys ja lahon as e. Pys ypuis a mi a aan
innanko keusläpimi a sekä niis ä ka kenneis a pys-
ypuis a pi uus, joiden la aläpimi a on ähin ään
100 mm. Maapuis a mi a a ia unnuksia o a koe-
alan keskipis eku ion sisään jää än osan y iläpi-
mi a, la aläpimi a ja pi uus. Lisäksi maapuis a
a ioidaan maapuun luokka, joka e o elee koholla
ole a ja pahas i ka keillee maassa ole a puu .
3 Tulos en lasken a
3.1Pin a-alaes imaa i
Lu uissa 4–6 ja 9–11 esi el ä ä pin a-alaes imaa-
i pe us u a keskipis eku ioiden ie oihin (ks. luku
2.2). Pin a-alaosuuksia es imoidaan as aa illa kes-
kipis eiden mää ien suh eilla; esime kiksi kangas-
maan osuus me sämaan alas a laske aan jakamalla
kankaalle osuneiden keskipis eiden mää ä kaikkien
me sämaalle osuneiden mää ällä. Lasken aosi ei-
den kokonaispin a-alojen es imoinnissa käy e ään
lisäksi in en oin ialueen ilas oi ua maapin a-alaa,
joka saadaan Maanmi auslai oksen julkaisemis a
kunni aisis a pin a-ala ilas ois a (Suomen…1998).
Lasken aosi een suh eellisen osuuden a io ke o-
aan in en oin ialueen maapin a-alalla:
AN
NA
SS
=
(3.1)
jossa
ASon lasken aosi een S pin a-alan es imaa i,
NSon osi eeseen S osuneiden koealakeskipis eiden
mää ä,
Non maalle osuneiden keskipis eiden mää ä ja
Aon in en oin ialueen maapin a-ala.
Kukin maalle osu a keskipis eku io edus aa si en
maapin a-alaa, joka saadaan jakamalla in en oin i-
alueen maapin a-ala A maalle osuneiden keskipis-
eiden mää ällä N, ja lasken aosi een pin a-alaa es-
imoidaan laskemalla yh een ko. osi eeseen osunei-
den keskipis eku ioiden edus ama pin a-ala .
A ainbio ooppeja on ha ainnoi u 30 m sä eellä
jokaises a me sä-, ki u- ai jou omaalle osunees a
koealakeskipis ees ä (ks. luku 2.3). Koealoi aise
pin a-alaosuude näiden 30 m sä eis en ympy öiden
sisällä laske aan a ainbio oopin alan ja yhdis e yn
me sä-, ki u- ja jou omaan alan suh eena. Pin a-ala-
osuuksia koko alueen me sä-, ki u- ja jou omais a
es imoidaan koealoi ais en osuuksien keskia olla.
Lu ussa 12.1 esi el ä ä kokonaispin a-ala on las-
ke u ke omalla nämä osuude yhdis e yn me sä-,
ki u- ja jou omaan pin a-alaes imaa illa:
AS
NA
BB
mkj mkj
=
(3.2)
jossa
ABon a ainbio oopin B pin a-alan es imaa i,
SBon a ainbio oopin B koealoi ais en pin a-ala-
osuuksien summa,
Nmkj on me sä-, ki u- ai jou omaalle osuneiden koe-
alakeskipis eiden mää ä ja
Amkj on kaa an 3.1 mukaises i es imoi u yhdis e yn
me sä-, ki u- ja jou omaan pin a-ala.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
309
3.2Tila uuses imaa i
Puus on ila uuses imaa ien lasken a koos uu seu-
aa is a aiheis a:
1. ila uus unnus en es imoin i koepuille
2. ila uus unnus en yleis ys lukupuille
3. ila uus unnus en aulukoin i.
3.2.1 Tila uus unnus en es imoin i koepuille
Koepuille es imoidaan ila uude ila uusmalleilla,
jo ka männyn, kuusen ja koi un osal a on esi e y
julkaisussa Laasasenaho 1982. Lepälle, haa alle ja
leh ikuuselle käy e ään omia ila uusmallejaan, joi a
ei ole julkais u. Muille leh ipuille käy e ään koi un
mallia ja muille ha upuille männyn mallia. Tila-
uusmalleissa o a seli äjinä koepuille mi a u in-
nanko keusläpimi a d, yläläpimi a d6 ( ain yli 8
m:n pi uisilla puilla) ja pi uus h. Koska Laasasen-
ahon (1982) malli ei ä ole loogisia ai an pienille
puille, käy e ään alle 3 m pi uisille ha upuille, alle
4 m pi uisille koi uille ja lepille sekä alle 5 m pi ui-
sille haa oille e illisiä julkaisema omia pien en
puiden ila uusmalleja.
Puu a a alajei aise ila uude es imoidaan Laa-
sasenahon (1982) unkokäy ämalleilla käy äen läh-
ö ie oina puille ki ja uja unnuksia: puulaji, in-
nanko keusläpimi a, yläläpimi a, pi uus ja e i laa-
uosien pi uude . Lisäksi läh ö ie oina käy e ään
puu a a alajeille ase e uja minimipi uus ja -läpi-
mi a aa imuksia sekä e i laa uosien suh eellisia
yksikköhin oja. Puu a a alajien ila uuksien es i-
moinnissa ungo pölky e ään laskennallises i si-
en, e ä ungon a o ulee mahdollisimman suu-
eksi. E i laa uosien suh eellise yksikköhinna o a :
ukki, laa uluokka I 3
ukki, laa uluokka II 2,5
ukki, laa uluokka III 2
kui uosa 1
3.2.2 Tila uus unnus en yleis ys lukupuille
Kullekin lukupuulle hae aan koepuujoukos a pui a,
jo ka o a unnuksil aan mahdollisimman samankal-
aisia ko. lukupuun kanssa. Näi ä lukupuu a lähin-
nä as aa ia koepui a ku su aan ja kossa lähimmiksi
naapu eiksi. Lähimpiä naapu ei a e si äessä luku-
puun ja koepuun samankal aisuu a mi a aan seu-
aa illa puu ason muu ujilla: puulaji, läpimi a ja
puuluokka; sekä seu aa illa koealaku io ason muu -
ujilla: me säkeskus, lämpösumma, e oluokka ja
me sikön pe us amis apa. Vas inkoepuis a laske aan
muo oko keuden (kaa a 3.3) ja puu a a alajei ais-
en muo oko keuksien läpimi ojen neliöillä paino-
e u keskia o, joka o e aan lukupuun as aa an
muo oko keuden es imaa iksi.
h
g
=
(3.3)
jossa
h on muo oko keus,
on puun ungon ila uus ( ai puu a a alajin
ila uus) ja
gon puun poikkileikkausala innanko keudella
(πd2/ 4).
Mi a uissa puissa, e enkin koepuissa, on hy in ä-
hän pieniä pui a, koska mi a a a puu ali aan e-
laskoopilla. Tämän uoksi hae aessa lähimpiä naa-
pu ei a alle 2 cm:n läpimi aisille puille lukupuun
ja koepuun samankal aisuu a mi a aan ain kahdella
muu ujalla, läpimi alla ja puulaji yhmällä. Puulaji-
yhminä o a ha upuu ja leh ipuu .
Samankal aisuu a mi aa ien muu ujien jakau-
mien ää ipäissä (esime kiksi poikkeuksellisen jä eä
puu ka ulla kas upaikalla) ulee ilan ei a, joissa
lukupuulle löyde y lähimmä naapu i o a läpimi-
al aan huoma a as i suu empia ai pienempiä kuin
i se lukupuu. Tällöin lukupuun lopullinen muo oko -
keuden es imaa i saadaan lähimpien naapu ien ja
ennakkoin o maa ion paino e una keskia ona.
Ennakkoin o maa iona käy e ään muo oko keuksien
yh älöi ä läpimi an unk ioina. Funk io on es imoi u
in en oin ialueen koepuujoukos a lisä ynä lähialu-
eil a ja edellisessä in en oinnissa mi a uilla koepuil-
la. Puu a a alajiosuuksia es imoi aessa ei oida
käy ää edellisen in en oinnin koepui a, koska laa-
u aa imukse o a muu unee in en oin ien älillä.
Ennakkoin o maa iona käy e ä iä yh älöi ä laadi-
aan in en oin ialueelle kaikkiaan 18 kappale a: 6
puulajia/puulaji yhmää ja kullekin koko ungon ila-
uuden, ukkiosan ila uuden ja hukkaosan ila uu-
den muo oko keuden yh älö .
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
310
3.2.3 Tila uus ie ojen aulukoin i
Muo oko keus h (kaa a 3.3) ilmaisee puun edus-
aman ila uuden pohjapin a-alayksikköä koh i.
Heh aa ikoh ais a pohjapin a-alaa oidaan puoles-
aan a ioida elaskooppikoealal a lue ujen puiden
ja elaskooppike oimen q ( ässä apauksessa 2 m2/
ha) ulolla. Relaskooppio annalla poimi un puun
edus ama keski ila uus ( ila uus maapin a-alayksik-
köä koh i) on siis
u = q h (3.4a)
Puiden lukemisessa on kui enkin so elle u maksi-
mie äisyy ä R (12,52 m; ks. luku 2.4). Yli 35,4 cm
läpimi aise puu on si en lue u kiin eäsä eisel ä
koealaympy äl ä, jonka pin a-ala on a = π R2. Näi-
den puiden edus ama pohjapin a-ala saadaan ja-
kamalla poikkileikkausala g (ks. kaa a 3.3) koeala-
ympy än alalla a, jo en niiden edus ama keski ila-
uude saadaan kaa as a
ug
a h=
(3.4b)
Lasken aosi ei aisia keski ila uuksia es imoidaan
jakamalla osi eeseen kuulu il a koealan osil a lue -
ujen puiden edus amien keski ila uuksien summa
osi eeseen osu ien koealakeskipis eiden mää ällä:
U
N
SS
S
=
(3.5)
jossa
Son osi een S puus on keski ila uuden es imaa i,
USon osi een S puiden edus amien ila uuksien
(kaa a 3.4a ai 3.4b) summa ja
NSon osi eeseen S osu ien koealakeskipis eiden
mää ä.
Kokonais ila uus laske aan ke omalla lasken aosi -
een keski ila uus osi een pin a-alaes imaa illa:
V AU
NA
SSS S
==
(3.6)
Puus on pohjapin a-ala ja keskiläpimi a lasken a-
osi eissa es imoidaan as aa alla a alla kuin ila-
uus unnukse : mm. lii e aulukossa 15 esi e y poh-
japin a-ala ja keskiläpimi a pe us u a siis puukoh-
aisiin mi auksiin ei ä kä me sikkö ason keski un-
nuksiin.
3.3Kas ues imaa i
Kas ujen lasken a koos uu seu aa is a aiheis a:
1. ila uuskas un es imoin i koepuille,
2. ila uuskas ujen lasken a maaluoki ain, läpimi a-
luoki ain ja puulaji yhmi äin sekä
3. kokonaiskas un lasken a lasken a-alueelle.
3.3.1 Koepuiden ila uuskas ujen es imoin i
Koepuis a mi a uja kas uun lii y iä unnuksia o a
kuo en paksuus, sädekas u innanko keudella 5
uoden aikana ja pi uuden kas u 5 uoden aikana.
Pi uuskas u on mi a u ain ha upuilla. Leh ipuilla
pi uuskas u saadaan puun la uske oksen, iän ja
pi uuden unk iona (Kujala 1980).
Koepuiden ila uuskas u es imoidaan Kujalan
(1980) esi ämien kuo ellisen ila uuden ja kuo e -
oman poikkileikkausalan suh een yh älöiden a ul-
la. Yh älö o a puulajei aisia ja ainoana seli äjänä
on puun pi uus. Yh älöillä es imoidaan kuo ellisen
ila uuden ja kuo e oman poikkileikkausalan suh-
de mi aushe kellä ( ) ja 5 si en ( 5) käy äen mi-
a ua pi uu a ja pi uuskas ua. Yh älöllä es imoi u
suh een muu os ( – 5) ähenne ään mi aushe ken
”mi a un” kuo ellisen ila uuden ja kuo e oman
poikkileikkausalan suh ees a. Näin saa u ila uuden
ja poikkileikkausalan suhde 5 uo a si en muunne-
aan edelleen kuo elliseksi ila uudeksi 5 uo a si -
en ke omalla suhde kuo e omalla poikkileikkaus-
alalla 5 uo a si en. Saa u luku on puun ila uuses-
imaa i 5 uo a si en ja 5 uoden jakson kas u
saadaan ämän he ken ila uuden ja 5 uoden akai-
sen ila uuden e o uksena. Jakson kas u muu e aan
uo uiseksi kas uksi jakamalla kas u iidellä.
3.3.2 Tila uuskas ujen lasken a maaluoki ain,
läpimi aluoki ain ja puulaji yhmi äin
Me säkeskuksen alueella mi a uis a koepuis a las-
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
311
ke aan keskimää äinen ila uuskas u (m3/ha/ ) puu-
laji yhmän (kuusi, muu ha upuu , leh ipuu ), läpi-
mi an (1 cm luoka ) ja maaluokan (me sämaa, ki u-
maa) mää i ämissä osi eissa. Vas aa issa osi eis-
sa laske aan lukupuiden mää ä . Koepuiden keski-
mää äise osi ei aise kas u ke o aan as aa illa
lukupuumää illä ja edelleen maaluokan (me sämaa,
ki umaa) pin a-alaes imaa illa. Saa u ulo on säily-
neen puus on kokonaiskas un es imaa i.
3.3.3 Kokonaiskas un lasken a lasken a-alueelle
Säilyneen puus on kas uun lisä ään kas unlasken-
a jakson (5 ) aikana pois uneen puus on kas un
es imaa i. Pois uma koos uu hakkuupois umas a ja
luonnonpois umas a. Hakkuupois uma saadaan
Me sän u kimuslai oksen ke äämis ä kunni aisis a
hakkuu ilas ois a. Luonnonpois uman a io pe us-
uu pois uma u kimuksiin. Pois uneiden puiden kas-
up osen in ole e aan olleen 70 % alueen säily-
neen puus on kas up osen is a. Pois uman kas un
lasken a on ku a u yksi yiskoh aisemmin julkaisus-
sa Salminen (1993).
3.4Tulos en luo e a uuden a ioin i
In en oinnin ulokse o a o osaineis oon pe us u-
ia a ioi a eli es imaa eja. Jos o an a-ase elma pi-
de äisiin muu en samanlaisena, mu a aihdel ai-
siin koko koeala e kos on sijain ia sa unnaises i,
saa aisiin yleensä e ilaisia a ioi a. Näiden a ioi-
den
ˆ
e
keskia oa yli kaikkien mahdollis en sijoi -
elujen ku su aan ko. es imaa o in odo usa oksi e,
ja a ioihin lii y ää aih elua ku aa es imaa o in
keski i he s: noin 95 %:ssa ällaisia ois oja
ˆ
e
ase -
uisi a ojen e–2s ja e+2s äliin. Toisin sanoen
luo amus äli
(ˆ,ˆ)eses−+22
sisäl ää un ema o-
man odo usa on e 95 %:ssa o oksia. Luo amus-
äli onkin o an a-aineis ojen yh eydessä yleises i
käy e y es imaa ien luo e a uuden mi a i. Jos
mi auksiin ai käy e ä iin malleihin ei lii y sys e-
maa is a i he ä, niin odo usa o e on sama kuin
a ioi a an unnuksen odellinen a o, ja 95 %:n o-
dennäköisyydellä ämä a o on luo amus älin si-
sällä.
Keski i heen s odellis a a oa ei unne a, aan
sekin on a ioi a a mi a un o oksen pe us eella.
Ta allise , yksinke aiseen sa unnaiso an aan poh-
jau u a keski i he-es imaa o i ei ä so ellu in-
en oinnin aineis oon, joka on ke ä y sys emaa i-
sella o annalla (ks. luku 2.1). Lisäksi useimpiin
me sä unnuksiin lii yy oimakas spa iaalinen au-
oko elaa io ai endinomainen aih elu: oisiaan
lähellä (e i yises i samalla me sikköku iolla) sijai -
se a aluee o a yleensä ”samanlaisempia” kuin
e äisemmä . Nämä seika on o e u huomioon in-
en oinnin yh eydessä so elle ussa keski i helas-
kennassa, joka pohjau uu Ma é nin (1960) esi ä-
mään neliö yhmämene elmään. Sen so el amiseen
lii y iä yksi yiskoh ia on a kemmin ku ail u mm.
julkaisuissa Salminen (1973), Ranneby (1981) ja
Salminen (1985).
Kaikki in en oin i ulokse oidaan esi ää suhde-
es imaa eina
PX
Y
=
joiden osoi aja X ja nimi äjä Y o a koealoi ais-
en ai puukoh ais en a ojen summia. Me ki ään
symboleilla xi ja yi as aa ia summia yli ypään i koe-
alojen ai puiden. Suhde-es imaa o in P keski i he ä
a ioidaan y äskoh ais en jäännös en zi = xi– Pyi
aih elua u kimalla. Täs ä aih elus a py i ään sys-
emaa inen osa ( endi) eliminoimaan käy ämällä
ie ekkäis en ypäiden älisis ä symme isis ä e o-
uksis a koos u ia neliömuo oja keski i heen es i-
moinnissa: y äs yhmä on neljän ypään neliö,
i3i4
i1i2
ja kunkin yhmän g y äskoh aisis a jäännöksis ä
laske aan yhmän sisäis ä aih elua ku aa a neliö-
muo o
Tzzzz
giiii
=−−+
()
1
4
1234
2
Tämän julkaisun keski i hea ioiden laskennassa
on käy e y ihein ä mahdollis a yhmi elyä, jossa
jokainen y äs kuuluu neljään yhmään ( . esim.
Salminen 1985). Tällöin es imaa o in P keski i -
hea io s saadaan kaa as a
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
312
sT
Y
gg
=∑
Tämä keski i he-es imaa o i on ha ha on (keski-
mää in oikea), jos ypäiden älillä ei esiinny spa i-
aalis a ko elaa io a. Käy ännössä se osoi au uu
a sin yleises i konse a ii iseksi (esim. Salminen
1985), eli keski i heen sys emaa isen alia ioinnin
aa aa ei ole.
Ku assa 4 näkyy pin a-alaes imaa in keski i -
heen selkeä iippu uus osi een koos a: suu iin osi -
eisiin osuu enemmän koealoja ja niiden pin a-ala
saadaan si en suh eellises i o aen a kemmin a i-
oi ua. Ku assa on esi e y kolmen aulukon pin a-
alaes imaa i ja as aa a suh eellise keski i hee
100s/p (huomaa, e ä molemma akseli o a loga-
i misia).
Se, e ä hy in pien en osi eiden suh eellinen kes-
ki i he on aina likimain 100 %, on osi ain lasken-
amene elmäs ä joh u a a e ak i. Hy in pien en
pin a-alojen keski i hea ioi a ei si en oida pi ää
luo e a ina, ja sama pä ee myös pien en osi eiden
keski- ja kokonais ila uuksiin. Todenmukaisemman
käsi yksen pien en pin a-alaes imaa ien luo e a-
uudes a an ane a yksinke aiseen sa unnaiso an-
aan pe us u a eksak i luo amus äli . Esime kik-
si es imaa ille 0 (yh ään koealaa ei ole osunu ko.
osi eeseen) ämän älin ylä aja on 8,6 km2 (jos osi -
een odellinen pin a-ala olisi 8,6 km2 ja koeala äy-
sin sa unnaises i sijoi el uja, niin 95 %:n odennäköi-
syydellä ainakin yksi koeala osuisi siihen).
O an a i heen lisäksi in en oin i ulokseen saa a-
a aiku aa mi aus- ja luoki us i hee , ki jaus i -
hee sekä malli i hee . Mi aus- ja luoki us i hei ä
py i ään minimoimaan henkilös öä koulu amalla ja
käy ämällä luo e a ia mi aus älinei ä. Lisäksi yh-
mä kon olloi a ois ensa mi auksia koko maas o-
kauden ajan kie ämällä uo o ellen mi amaassa
uudes aan jonkin oisen yhmän mi aamia koealoja.
Ki jaus i heiden minimoimiseksi maas ossa käy e-
ään iedonke uulai ei a, joissa on lukuisia ie ojen
loogisuuksia a kis a ia es ejä. Tie ojen loogisuus-
a kis uksia ja ke aan myös keskus ie okoneella ole-
illa ohjelmilla iedonsii on jälkeen.
Malli i hei ä aiheu uu koepuiden ila uuden ja
kas un laskennassa käy e ä is ä malleis a ja ole-
uksis a sekä koepuille es imoi ujen ila uuksien ja
kas ujen lukupuille sii ämisessä käy e ä is ä mal-
leis a. Koepuiden ila uuksien es imoinnissa käy-
e ään yläläpimi aa, jo en ila uuses imaa ien sys-
emaa inen i he oinee olla ko kein aan joi akin
p osen eja yksi äisessä osapopulaa iossa.
4 Maan jakau uminen
luokkiin
4.1Maankäy öluoka
E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen nykyinen maa-
pin a-ala on Maanmi auslai oksen pin a-ala ilas on
mukaan 1 945 400 ha (Suomen…1998). Maapin a-
ala lisään yi 497 000 ha, kun E elä-Pohjanmaahan
lii e iin uoden 1998 alus a yksi ois a kun aa (ks.
luku 1) en isen Keski-Pohjanmaan me säkeskuksen
aluees a. Alueen maapin a-ala on lisään yny maan
kohoamisen ja Maanmi auslai oksen ilas o a ken-
nus en seu auksena VMI5:s ä läh ien ( uodes a
1968) noin 4 000 ha. Me sä alousmaa a on ny
1 476 000 ha eli 76 % maapin a-alas a. Rakennus-
oimin a on pienen äny me sä alouden maa a uo-
des a 1968 läh ien noin 60 000 ha, aulukko 1 ja
lii e aulukko 1. Me sä alousmaa a o e iin akennus-
käy öön e i yises i 1970-lu ulla. Väheneminen
Ku a 4. Pin a-alaes imaa eja ja niiden keski i hei ä.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
313
näy ää hidas uneen 1980- ja 1990-lu uilla.
Me sämaa a on 1 274 000 ha eli 66 % maa-alas a
ja 86 % me sä alousmaas a. Soiden oji ukse ja jon-
kin e an myös pel ojen me si ykse o a lisännee
me sämaan alaa uodes a 1968 läh ien 156 000 ha.
Ki umaa on samaan aikaan ähen yny 197 000 heh-
aa is a 101 000 heh aa iin ja jou omaa 210 000
heh aa is a 91 000 heh aa iin. Ki u- ja jou omaiden
yh eisosuus koko maa-alas a on pienen yny
21 %:s a 10 %:iin ja me sä alousmaas a 27 %:s a
13 %:iin. Edellises ä in en oinnis a (1991) me sä-
maan pin a-ala on lisään yny 32 000 ha ( aulukko
1), pääasiassa soiden oji us en kui a us aiku uk-
sen akia. Samaan aikaan ki u- ja jou omaan yh ei-
sala on ähen yny likimain saman e an. Me sä-
maan pin a-alan a ion suh eellinen keski i he on
1,7 %, me sä- ja ki umaan 1,6 % sekä me sä alous-
maan 1,5 %.
In en oinnissa a ioidaan maaluokkasii ymiä a -
ioimalla nykyisen maaluokan lisäksi mahdollise
maaluokkamuu okse in en oin ia edel äneen 30
uoden aikana. Pienien sii ymien a ion luo e a-
uus lisään yy si en huoma a as i, ks. luku 2.2.2.
Mui a maaluokkia, lähinnä pel oja, on sii yny
me sämaaksi in en oin ia edel äneellä kymmen uo-
iskaudella 9 000 ha (lii e aulukko 2), kun aas me -
sämaa a on o e u muuhun, lähinnä akennuskäy -
öön 17 000 ha. Me sä alouden ulkopuolis a maa a
(esime kiksi en isiä iljelysmai a) on sii ymässä
me sä alousmaaksi 5 000 ha.
Me sä alousmaas a omis a a yksi yise henkilö
84 %, yh eisö ja yh iö (mukaanlukien kunna ja
seu akunna ) 9 % ja al io 7 % ja me sämaas a as-
aa as i 87 %, 8 % ja 5 % (lii e aulukko 3). Yksi yis-
en omis aman me sämaan pin a-alan a ion suh eel-
linen keski i he on 2,1 % ja yh iöiden omis aman
alan a ion (23 000 ha) 16 %. Yksi yis en osuude
o a sel äs i maan keski asoa ko keampia ja as aa-
as i al ion ja yh iöiden osuude pienempiä.
Osi ain ai kokonaan puun uo annon ulkopuo-
lella on E elä-Pohjanmaan me sä alouden maas a
68 000 ha ( ajaa 5 %), lii e aulukko 4. Rajoi ukse
joh u a joko luonnonsuojelu- ai muis a laeis a
(22 000 ha), i as ojen pää öksis ä, suojeluohjel-
mis a (38 000 ha) ai kaa a a auksis a (1 000 ha).
Lisäksi in en oinnissa on a ioi u, e ä 81 000 ha
me sä alouden maas a on joko me sien monimuo-
oisuuden kannal a sellais a, e ä me sä alou a on
ha joi e u ai si ä ulisi ha joi aa a anomais a a-
o aisemmin, esime kiksi a ohakkui a ei ulisi eh-
dä. Me sämaas a on puun uo annon ulkopuolella
(nykyisissä suojelualueissa ai suojeluohjelmissa)
29 000 ha. Kaa a a auksia on unsas 1 000 ha.
Luonnon monimuo oisuuden kannal a a okkai a
koh ei a on lisäksi 16 000 ha. Puun uo annon ulko-
puolella ole ia aluei a on o osin en oinnilla a ioi-
a aksi ähän, jo en es imaa ien suh eellise keski-
i hee o a suu ehkoja. Esime kiksi lakisää eises-
i suojellun me sä alousmaan pin a-alan a ion suh-
eellinen keski i he on 36 %, lii e aulukko 4. A i-
o an a a kui enkin käsi yksen suojelualueiden suu-
uusluokas a ja a ken u a alueen koon kas aessa.
4.2Kankaiden kas upaika
E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alue kuuluu osi -
ain e eläbo eaaliseen ( annikko) ja osi ain keski-
Taulukko 1. Maaluoka 1968–97.
Maaluokka VMI5 (1968) VMI6 (1974) VMI7 (1981–82) VMI8 (1991) VMI9 (1997)
km2% maa-alas a km2% maa-alas a km2% maa-alas a km2% maa-alas a km2% maa-alas a
Me sämaa 11181 57,6 11745 60,6 12479 64,1 12425 63,9 12740 65,5
Ki umaa 1971 10,2 1989 10,3 1548 8,0 1231 6,3 1007 5,2
Jou omaa 2099 10,8 1379 7,1 844 4,3 1019 5,2 914 4,7
Tie , a as o jne. 59 0,3 42 0,2 59 0,3 115 0,6 101 0,5
Me sä alousmaa yh . 15310 78,9 15155 78,2 14930 76,7 14790 76,0 14761 75,9
Muu maa 4101 21,1 4237 21,8 4528 23,3 4649 23,9 4693 24,1
Kokonaismaa-ala 19411 100,0 19393 100,0 19458 100,0 19440 100,0 19454 100,0
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
314
bo eaaliseen (sisämaa) kas illisuus yöhykkeeseen.
Val akunnan me sien in en oinnissa käy e ään kan-
kaiden ilja uusluoki uksessa kas upaikkaluoki us-
a. Kas upaika jae aan kahdeksaan yhmään, ks.
luku 2.2.2. Kas upaika as aa a kyseisen kas il-
lisuus yöhykkeen kankaiden me sä yyppejä.
Kankaiden kas upaika o a me sä yyppiluoki-
uksella a ioi una jonkin e an ka umpia kuin
esime kiksi Keski-Suomen ja Rannikon (Pohjan-
maa) kankaiden kas upaika . Me sämaan kankais-
a leh oja ai leh omaisia on 9 %, uo ei a kankai a
49 %, kui ahkoja 36 % ja si ä ka umpia lopu 6 %,
lii e aulukko 5. Ki u- ja jou omaan kankaa kuulu-
a aina luokkaan kallio ja hie iko . Me sämaan
kankaiden kas upaikkaluokkien pin a-alojen a i-
oiden suh eellise keski i hee o a lehdo ja leh o-
maise 8 %, uo ee 4 %, kui ahko 4 %, kui a 10
%, ka ukkokankaa 71 % sekä kalliomaa ja hie i-
ko 19 %. Keski i heen lisäksi a ioon sisäl y ä
mahdollise luoki ukses a aiheu u a i hee . Kan-
kaiden kas upaika näy äisi ä muu uneen ehe-
immiksi iiden een ja jonkin e an myös kah-
deksan een in en oin iin e a una. VMI5:ssä leh-
oja ai leh omaisia oli 8 %, uo ei a 33 %, kui ah-
koja 51 % ja ka umpia lopu 8%. Vas aa a lu u
VMI8:ssa oli a 8 %, 47 %, 38 % ja 7 %. Syi ä
ehe öi ymiseen ei iede ä. Osa muu oksis a oi
joh ua luoki use ois a, mu a muu okse o a niin
suu ia, e ä osan äy ynee olla odellis a. E i yises i
aukeilla ja aimikoissa aluskas illisuus muu uu
me sän kypsyys aiheen kas illisuu een nähden ja
kas upaikan a ioin i on joskus aikeaa. Pysy ä
koeala a joa a ja kossa ehokkaan älineen kas-
upaikkojen muu os en seu an aan.
Lii e aulukossa 6 on esi e y kankaiden maalaji-
jaukauma , me sämaalle kas upaikka yypei äin.
Mo eeni ja laji unu maalaji on jae u alaluokkiin
keski aekoon mukaan, ks. luku 2.2.2 ja maas o yö-
ohje (Val akunnan… 1997). Kankaa o a maala-
jil aan al aosin mo eenimai a (77 %), jois a yli 90
% kuuluu keski aekool aan keskika keisiin. Mo-
eenimaa o a kas upaikal aan suu immaksi osak-
si uo ei a ai kui ahkoja kankai a. Me sämaan kan-
kais a laji unei a mai a on 20 % ja kallioi a 2 %.
Kankaiden e oluokka mää äy yy kas upaikka-
yypin ja mahdollis en uo os a alen a ien ekijöi-
den ku en ki isyyden, sois uneisuuden ai kun ai-
suuden pe us eella. Ve oluokan I osuus kankailla
on in en oinnin mukaan 43 %, e oluokan II 39 %,
e oluokan III 14 % ja e oluokan IV 4 %, lii e au-
lukko 7. Ve oluokkien pin a-alojen a ioiden suh-
eellise keski i hee aih ele a luokan IV 5,4 %:s a
luokan II 2,7 %:iin. Luokan I (IA ja IB yh eensä)
pin a-alan a ion keski i he on 3,5 %.
4.3Suo
E elä-Pohjanmaalla on soi a yh eensä 687 000 ha
eli 47 % me sä alouden maas a, lii e auluko 5 ja 9.
Soi a on 86 000 ha ähemmän kuin 1960-lu un lo-
pulla, aulukko 2. Muu os joh uu pääosin oji uksen
aiheu amas a ohu u peis en ai u pee omien soi-
den sii ymises ä kankaisiin. Me sämaas a suo a on
40 %, ki umaas a 89 % ja jou omaas a 97 %, lii e-
aulukko 5.
Oji e uja soi a on 520 000 ha eli 76 % suopin a-
alas a, mikä on noin 40 000 ha enemmän kuin
edellisessä in en oinnissa. Oji e uis a sois a me sä-
maa a on 465 000 ha eli 89 %, ki umaa a 50 000 ha
ja jou omaa a 5 000 ha. Oji ama omis a sois a
(166 000 ha) sekä me sämaa a e ä ki umaa a on
noin neljännes, jou omaa a puole .
Puun uo an oon liian ka uja soi a on oji e u 52
000 ha, lii e aulukko 10. Tämä on 8 % suoalas a ja
10 % oji usalas a. Viheoji us en osuus oji usalas a
on lähellä koko maan keski asoa (Tomppo ja Hen -
onen 1996). Val aosa i heoji uksis a on liian ka-
ujen maiden oji uksia ja pieni osa sellaisia, joissa
esime kiksi eden poisjuoksu us on mahdo on a.
Pienialaisia ka ujen soiden i heoji uksia on 8 000
ha. Ne on yleensä oji e u laajemman oji us oimin-
nan yh eydessä.
Oji uksen a koi us on muu aa soiden esi alou -
a puiden kas ulle suo uisammaksi ja i se suo ähi-
ellen muu uma aiheen kau a u ekankaaksi. Oji-
koi a eli oji e uja aluei a, joissa kui a uksen ai-
ku us aluskas illisuudessa ai puus on oipumises-
sa ei ole ielä näh ä issä, on 37 000 ha, lii e auluk-
ko 9. Näis ä sekä me sämaa a e ä ki umaa a on 17
000 ha. Muu uma aiheeseen kui a us on edenny
312 000 ha:lla ja u ekangasas eelle 171 000 ha:lla.
Oji e ua kangas a oli VMI7:ssä 48 000 ha,
VMI8:ssa 122 000 ha ja ny 110 000 ha. Kankaiden
oji ukse yleis yi ä 1980-lu un alun jälkeen. Oji-
e uksi kankaaksi luoki ellus a maas a osa lienee
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
315
kui enkin ollu alunpe in ohu u peis a ai u pee-
on a suo a, koska suoala on pienen yny .
Soilla jae aan me sämaiden lisäksi myös ki u-
maa ja jou omaa a in eisuus ason mukaisiin kas-
upaikkaluokkiin. Ra in eisuus ason lisäksi esi-
alous ja a inne asapaino aiku a a puun uo os-
kykyyn. VMI:ssä käy e ään soille as aa anlaisia
kas upaikkaluokkia kuin kankaille (Laine ja Va-
sande 1990).
E elä-Pohjanmaalla on ko pisoi a 132 000 ha (lii-
e aulukko 5). Niis ä uohoisia ai si ä ilja ampia
on 39 000 ha (30 %), mus ikkaisia 77 000 ha (58
%) ja puolukkaisia lopu 16 000 ha (12 %). Kaikki
ko e o a me sämaa a. Suu in osa sois a on ä-
mei ä (491 000 ha). Niis ä suu sa aisia ai ilja-
ampia on 44 000 ha (9 %), piensa aisia 227 000
ha (46 %), upas illaisia ai iso a puisia 188 000
(38 %) ja ahkaisia 32 000 ha (7 %). Rämeis ä 77
% on me sämaa a ja 18 % ki umai a. A osoi a on
63 000 ha. Suu in osa niis ä on ka uja; upas illai-
sia, iso a puisia ai ka umpia on 39 000 ha.
Ohu u peisia ai u pee omia (ko kein aan 30
cm:n u eke os) on E elä-Pohjanmaan sois a
166 000 ha (24 %), lii e aulukko 8. Keskimää äinen
u eke oksen paksuus näillä on 19 cm. Tu eke -
oksen paksuudel aan 31–50 cm:n soi a on 100 000
ha (15 %), 51–100 cm:n 137 000 ha (20 %), 100–
200 cm:n 151 000 ha (22 %), 200–300 cm:n 74 000
ha (11 %) ja yli 300–400 cm:n soi a 24 000 ha (3 %)
ja yli 400 cm:n soi a 35 000 ha (5 %). Yli me in
u eke oksen soi a on siis 41 % soiden pin a-alas a
ja yli 2 me in soi a ajaa iidennes.
Taulukko 2. Soiden oji us ilanne 1968–97.
VMI5 (1968) VMI6 (1974) VMI7 (1981–82) VMI8 (1991) VMI9 (1997)
km2% osi een km2% osi een km2% osi een km2% osi een km2% osi een
alas a alas a alas a alas a alas a
Me sämaa
Oji ama on 1104 29 1025 24 729 15 483 10 438 9
Ojikko 1129 30 638 15 561 12 308 7 167 3
Muu uma 1096 29 1874 44 2770 57 2642 57 2778 55
Tu ekangas 457 12 690 16 794 16 1212 26 1705 34
Suo yh eensä 3786 100 4227 100 4854 100 4645 100 5088 100
Ki umaa
Oji ama on 1238 67 1085 57 718 48 526 47 392 44
Ojikko1) 620 33 815 43 785 52 598 53 170 19
Muu uma 326 37
Tu ekangas 30
Suo yh eensä 1857 100 1900 100 1503 100 1124 100 891 100
Jou omaa
Oji ama on 1752 84 1114 82 695 84 915 92 834 94
Ojikko1) 328 16 249 18 131 16 83 8 35 4
Muu uma 20 2
Tu ekangas
Suo yh eensä 2079 100 1363 100 826 100 998 100 888 100
Me sä-, ki u- ja jou omaa yh eensä
Oji ama on 4093 53 3223 43 2142 30 1923 28 1664 24
Ojikko1) 2076 27 1702 23 1477 21 990 15 372 5
Muu uma 1096 14 1874 25 2770 39 2642 39 3124 45
Tu ekangas 457 6 690 9 794 11 1212 18 1707 25
Suo yh eensä 7723 100 7489 100 71832) 100 67673) 100 68674) 100
1) Ennen VMI9:ää oji e u ki u- ja jou omaa luoki el iin aina ojikoksi.
2) Lisäksi oji e ua kangas a 479 km2
3) Lisäksi oji e ua kangas a 1 221 km2
4) Lisäksi oji e ua kangas a 1 099 km2
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
316
5 Puulajien alli se uus ja
me siköiden puulaji-
koos umus
5.1Puulajien alli se uus
Me sä- ja ki umaan jakaan uminen alli se an puu-
lajin mukaan E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen
nykyisellä alueella on esi e y lii e aulukossa 11 ja
alueen me sien puulaji al aisuuden kehi ys iiden
iimeisen in en oinnin mukaan eli uodes a 1968
läh ien on esi e y ku assa 5 ja aulukossa 3. Lii e-
aulukossa 11 on e i el y kaikki ne puulaji ,
joi a esiin yi alli se ina VMI9:ssä ki ja uilla keski-
pis eku ioilla. Puulajiosuuksien ja alli se an puu-
lajin a ioinnin pe iaa ee on ke o u lu ussa 2.2.4.
Vuonna 1968 oli nykyisen E elä-Pohjanmaan
me säkeskuksen alueella puu on a (aukeaa) alaa
me sämaalla 49 000 ha, mikä oli 4,4 % silloises a
me sämaan alas a. Uuden in en oinnin mukaan puu-
on a alaa on enää 16 000 ha eli 1,3 % me sämaan
alas a. Kuluneiden 30 uoden aikainen puu oman
alueen ja ku a pieneneminen oi ke oa me sien
uudis amisp osessin nopeu umises a.
Alueen me sämaas a on män y al ais a 984 000
ha eli yli kolme neljäsosaa me sämaas a. Me sä-
maan soilla on män y al ais en me sien osuus 80
%. Mui a kuin a sinaisia män y al aisia sisäl yy
män y al aisiin me siin ajaa 1 000 ha, kun kaksi
in en oin ikoealaa osui leh ikuusikkoon ja yksi kon-
o amännikköön. Män y al ais en me sien pin a-
ala on lisään yny in en oinnis a oiseen, edelli-
seen in en oin iin e a una 52 000 ha ja uo een
1968 e a una pe ä i 250 000 ha. Männyn suosi-
os a me sien uudis amisessa ke oo myös se, e ä
alle 40- uo iais a me sis ä on män y al aisia 85 %
(lii e aulukko 15), kankailla pe ä i 89 %.
Kuusi al aisia me siä on 174 000 ha eli 14 %
me sämaan alas a. Val aosa kuusikois a eli 135 000
ha kas aa kankailla, jo en kankailla kuusi al ais en
me sien osuus on 18 % ja soilla ain 8 %. Edellisiin
in en oin eihin e a una kuusi al aise me sä o a
ähen ynee – edelliseen in en oin iin e a una
22 000 ha ja VMI5:een e a una 91 000 ha. 30
uo a si en kuusi al aisia me siä oli 24 % me sä-
maan alas a. Nuo is a, alle 40- uo iais a me sis ä
on kuusi al aisia ain 5 %. Kuusi al aisis a me -
sis ä lähes 80 % on yli 60- uo iai a. Jo ny ai
piakkoin hakkuukypsis ä 81–120- uo iais a me -
sis ä on kuusi al aisia koko me sämaalla 27 % ja
kangasmailla pe ä i 37 %.
Leh ipuu al aisia me siä on yh eensä 100 000 ha
eli noin 8 % me sämaan alas a. Leh ipuu al aisia
me siä on soilla 57 000 ha eli 11 % suoalas a, kan-
kailla leh ipuu al ais en me sien osuus on 6 %. Leh-
ipuu al aise me sä o a yleis ynee , sillä VMI5:n
mukaan nii ä oli 70 000 ha. Leh ipuu al aise me si-
kö o a lähes kaikki hieskoi ikoi a. Rauduskoi u-
al aisia on leh ime sis ä 10 %, haapa al aisia 4 % ja
ha maaleppä al aisia 2 %. Nuo immissa ikäluokis-
sa eli 1–20-, 21–40- ja 41–60- uo iaissa me sissä
koi u al aisia me siä on 8 %, 11 % ja 14 %.
Ki umaiden me sis ä on män y al aisia 96 %, lä-
hes kaikki muu ki umaa on hieskoi u al ais a.
5.2Puulajikoos umus
Me siköiden puulajikoos umus aulukoissa ku a aan
me sämaan me sien sekapuus oisuu a. Lii e aulu-
kossa 12a on esi e y me sien jakaan uminen me si-
kön alli se an puulajin osuuden suh een ja aulu-
kossa 12b ha u- ja leh ipuus on kokonaisosuuden
suh een. Me sikö on jae u aulukoissa kolmeen
yhmään:
Ku a 5. Puulajien alli se uus me sämaalla 1968–97.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
317
– puh aa ja lähes puh aa yhden puulajin me sikö ai
puh aa ja lähes puh aa ha u- ai leh ime sä , joissa
pääpuulajin/ha u- ai leh ipuun osuus yli 95 %
– jonkin e an sekapuu a sisäl ä ä ai jonkin e an
leh i- ai ha upuu a sekapuuna sisäl ä ä ha u- ai
leh ipuume sikö , joissa pääpuulajin/ha u- ai leh i-
puun osuus 75—95 %
– sekame sikö ai me ki ä än mää än sekä ha u- e ä
leh ipuus oa sisäl ä ä me sikö , joissa pääpuulajin/
ha u- ja leh ipuun osuus alle 75 %.
Män y al aisis a me sis ä on puh ai a ai lähes puh-
ai a männiköi ä 55 %. Vajaa iidennes männiköis-
ä on sekame siköi ä, ja leh isekapuu a on yli 25 %
puus os a ain joka kymmenennessä männikössä.
Kuusi al aisissa me sissä sekapuus oa on enem-
män kuin männiköissä, mu a sekapuuna on enim-
mäkseen män y. Kuusikois a on puh ai a ai lähes
puh ai a kuusikoi a noin iidennes ja puh ai a ha-
ume siä ähän yli puole . Ha upuus oa on alle 75
% ain joka kymmenennessä kuusikossa eli yh ä
ha oin kuin männiköissäkin.
Koi ikois a yhden puulajin me siä on ajaa ii-
dennes ja puh ai a leh ipuume siä noin neljäsosa.
Lähes 40 %:ssa koi ikois a on me ki ä ä osuus
ha upuus oa.
Lii e aulukoissa 13 ja 14 on ulokse e i puulaji-
en esiin ymises ä me sikön ensimmäisenä ai oise-
na si upuulajina. Vas aa ia uloksia ei E elä-Poh-
janmaalle eikä muuallekaan ole ennen esi e y, kos-
ka si upuulajien yksi yiskoh ainen ki jaaminen on
ielä melko uusi asia in en oinnissa. Lii e aulukon
13 ensimmäinen si upuulaji on puulaji, jonka osuus
alli se an puujakson puus os a on pääpuulajin jäl-
keen seu aa aksi ä kein puun uo oksen kannal a
edelly äen, e ä pääpuulajin osuus on ko kein aan
95 %.
Puus oisis a me siköis ä eli muis a kuin aukeis a
alois a 53 %:lla on jokin si upuulaji. Kahdessa
kolmasosassa näis ä me sis ä si upuulajia on alle
25 % puus os a. Hieskoi u on sel äs i yleisin si u-
puulaji. Haapaa, leppää ja mui a leh ipuu a, joi a
oli alli se ana puulajina noin 6 000 heh aa illa, on
si upuulajina noin 12 000 heh aa illa, eli 0,9 %:lla
puus ois en me sien alas a.
Lii e aulukossa 14 on oisen si upuulajin esiin-
yminen kas a usme sissä ja uudis uskypsissä me -
sissä (kehi ysluoka 4–6). Toinen si upuulaji on
näissä kehi ysluokissa se puulaji, jonka osuus al-
li se an jakson ila uudes a on suu in pääpuulajin
ja ensimmäisen si upuulajin jälkeen edelly äen,
e ä osuus on ähin ään 5 %. Tulos aulukon ajaa-
minen kehi ysluokkiin 4–6 joh uu sii ä, e ä aimik-
kokehi ysluokissa oisen si upuulajin ki jaamispe-
us e on e ilainen ja suojus- ja siemenpuus oissa
ois a si upuulajia ei juu i esiinny.
Kehi ysluokkien 4–6 me sis ä yh eensä 166 000
ha eli 17 % oli sellaisia, joihin oli ki ja u oinen
Taulukko 3. Puulajien alli se uus me sämaalla 1968–97.
Valli se a puulaji VMI5 (1968) VMI6 (1974) VMI7 (1981–82) VMI8 (1991) VMI9 (1997)
km2% me sämaan km2% me sämaan km2% me sämaan km2% me sämaan km2% me sämaan
alas a alas a alas a alas a alas a
Puu on 489 4,4 365 3,1 288 2,3 172 1,4 162 1,3
Män y 7336 65,6 8074 68,7 9136 73,2 9316 75,0 9829 77,2
Kuusi 2659 23,8 2540 21,6 2240 17,9 1964 15,8 1745 13,7
Muu ha upuu 1) 1) 1) 1) 2 0,0 3 0,0 9 0,1
Rauduskoi u 2) 2) 2) 2) 47 0,4 110 0,9 98 0,8
Hieskoi u 658 5,9 695 5,9 720 5,8 778 6,3 836 6,6
Haapa 16 0,1 25 0,2 31 0,2 56 0,5 40 0,3
Ha maaleppä 3) 3) 3) 3) 3) 3) 13 0,1 20 0,2
Muu leh ipuu 23 0,2 48 0,4 17 0,1 13 0,1 0 0,0
Me sämaa yh eensä 11181 100,0 11745 100,0 12479 100,0 12425 100,0 12740 100,0
1) Muu ha upuu sisäl y ä män yyn
2) Raudus- ja hieskoi u yhdessä
3) Lepä sisäl y ä muihin leh ipuihin
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
324
puus olle 2,6 %, männylle 3,1 %, kuuselle 5,4 %,
koi ulle 5,4 % ja muille leh ipuille 13,4 %. Vas aa-
a keskikas un (m3/ha/ ) suh eellinen keski i he
on kaikille puulajeille yh eensä 1,9 %, männylle
2,5 %, kuuselle 5,1 %, koi ulle 5,1 % ja muille
leh ipuille 13,3 %. Keskikas un a ioiden keski-
i hee o a pienempiä kuin as aa a kokonais-
kas un a ioiden keski i hee , koska kokonaiskas-
un a ioin iin sisäl yy myös me sä- ja ki umaan
pin a-alan a ioinnin keski i he.
8.1.2 Kas un muu okse 1960-lu ul a
1990-lu ulle
Taulukossa 7 on esi e y me sä- ja ki umaan koko-
naiskas u (milj. m3/ ), keskikas u (m3/ha/ ) ja
kas up osen i nykyisen E elä-Pohjanmaan me sä-
keskuksen alueella 5., 6., 7., 8. ja 9. in en oinnissa.
E i in en oinneissa a ioidu uo uise kokonaiskas-
u on esi e y myös ku assa 9. Kas uissa on o e u
huomioon 5. ja 6. in en oinnin älillä apah unu
uusien puun ila uusmallien käy ööno o, joka kas-
a i ila uuksia ja kas uja noin 3 % (Kuusela 1978).
In en oin ien kas ulu u o a kui enkin äysin e -
ailukelpoisia as a 7. in en oinnis a alkaen, koska
sii ä alkaen in en oinneissa on mi a u läpimi al aan
alle 2,5 cm:n pui a. Näiden puiden osuus kokonais-
kas us a oli 9. in en oinnissa E elä-Pohjanmaalla
2,6 %.
Puus on uo uinen kokonaiskas u E elä-Pohjan-
maalla on noussu 1960-lu ul a 1990-lu ulle noin
1,2 milj. m3, kun uusimmas a kas ua ios a ähen-
ne ään läpimi al aan alle 2,5 cm:n puiden kas u.
Kas u ei ole kohonnu asaises i ämän noin 30
uoden ajanjakson kuluessa, aan se pysyi lähes
samana (noin 3,5 milj. m3/ ) 5. ja 6. in en oinnin
älisen ajan 1960-lu un loppupuoliskol a 1970-lu-
un alkupuolelle ja nousi oimakkaas i 1970-lu-
ulla 6. ja 7. in en oinnin älisenä aikana. Koko-
naiskas un a io 7. in en oinnissa oli yli 4,4 milj.
m3/ . Kas un lisäys hidas ui 1980-lu ulla ja 8. in-
en oinnissa kokonaiskas uksi a ioi iin 4,8 milj.
m3/ . Kas un lisäys on edelleen hidas unu 1990-
lu ulla. Viimeisin kokonaiskas un a io 4,87 milj.
m3/ on 1,35 % suu empi kuin iisi uo a aikai-
semmin 8. in en oinnissa a ioi u. E o us on pie-
nempi kuin kokonaiskas un a ion keski i he.
Männyn ja kuusen kokonaiskas u 9. in en oinnis-
sa oli jonkin e an pienempi kuin 8. in en oinnis-
sa. Myös nämä muu okse o a a ion keski i -
heen huomioon o aen ähäisiä.
Puulajei ain a kas el una männyn uo uinen ko-
konaiskas u on 1960-lu ul a noussu noin 1 milj.
m3. Myös leh ipuiden kokonaiskas u on sel äs i
noussu . Kuusen kokonaiskas u on sen sijaan py-
Taulukko 7. Puus on uo uinen kokonaiskas u, keskikas u ja kas up osen i yhdis e yllä me sä- ja ki umaalla,
VMI5–VMI9.
VMI51) VMI61) VMI7 VMI8 VMI9
Mi aus uosi 1968 1974 1981–82 1991 1997
Kas u uode 2) 1964–1968 1970–1974 1977–1981 1987–1991 1992–1996
Kokonaiskas u
1000 m3/ % 1000 m3/ % 1000 m3/ % 1000 m3/ % 1000 m3/ %
Män y 1627 46,1 1714 49,7 2140 48,0 2672 55,6 2649 54,4
Kuusi 1253 35,5 1041 30,2 1243 27,9 1119 23,3 1105 22,7
Koi u 541 15,3 568 16,5 934 20,9 858 17,9 937 19,2
Muu leh ipuu 104 2,9 124 3,6 145 3,2 153 3,2 177 3,6
Koko puus o 3526 100,0 3447 100,0 4462 100,0 4802 100,0 4868 100,0
Keskikas u, m3/ha/
Koko puus o 2,7 2,5 3,2 3,5 3,5
Kas u-%/
Koko puus o 4,2 4,1 4,6 4,2 4,0
1) VMI5:n ja VMI6:n uloksis a puu uu läpimi al aan alle 2,5 cm ole ien puiden kas u, VMI9:ssä 2,6 % kokonaiskas us a.
2) Kas u uode o a kas unlasken ajakso suu immassa osassa alue a.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
325
syny lähes samana ai hiukan pienen yny . Kuusen
osuus koko puus on yh eenlaske us a kokonaiskas-
us a on si en sel äs i pienen yny iimeis en 30
uoden kuluessa (36 %:s a 23 %:iin). Kuusen osuus
kas us a pienenee edelleen seu aa ina uosikym-
meninä, koska nuo ia kuusikoi a on ähän. Taimi-
koiden ja nuo en kas a usme sien yh eenlaske us-
a pin a-alas a ain noin 5 % on kuusi al aisia.
Sekä männyn e ä leh ipuiden osuus kas us a on
suu en unu . Vielä 1960-lu un lopulla männyn
osuus kokonaiskas us a oli 46 %, kun se ällä he -
kellä on 54 %. Leh ipuiden osuus kas us a on sa-
mana ajanjaksona kas anu 18 %:s a 23 %:iin. Nuo-
is a me sis ä suu in osa on ny män y al aisia ( ai-
mikois a ja nuo is a kas a usme sis ä 85 %), jo en
männyn osuus kas us a nousee odennäköises i
edelleen ule aisuudessa.
8.1.3 Kas u soilla ja kankailla
Taulukossa 8 on esi e y me sä-ja ki umaan yh een-
laske un kokonaiskas un a io kankailla ja soilla
5., 8. ja 9. in en oinnissa. Kankaiden puus on kas-
un nousu 1960-lu un lopul a 1990-lu ulle oli suh-
eellises i pienempi kuin koko puus on kas un nousu
ja 1990-lu un alkupuolella kas u kankailla on jon-
kin e an pienen yny . Puus on kokonaiskas u kan-
kailla oli 9. in en oinnissa lähes 4 % pienempi kuin
8. in en oinnissa. Keskikas u sekä yhdis e yn me -
sä- ja ki umaan e ä me sämaan kankailla oli 9. in-
en oinnissa 3,9 m3/ha/ , 8. in en oinnissa 4,0 m3/
ha/ ja 5. in en oinnissa 3,4 m3/ha/ .
Suopuus ojen kas u ja osuus puus on kokonais-
kas us a on noussu oimakkaas i 1960-lu ul a
1990-lu ulle. Suopuus ojen osuus kokonaiskas us a
oli 9. in en oinnissa 38 % (männyllä 41 %, kuusel-
la 24 % ja leh ipuilla 47 %), kun osuus 5. in en oin-
nissa oli 29 % ja 8. in en oinnissa 35 %. Suopuus-
ojen osuus kas us a on E elä-Pohjanmaalla sel äs i
suu empi kuin E elä-Suomessa keskimää in. Soiden
puus on osuus kokonaiskas us a koko E elä-Suo-
messa oli 8. in en oinnin mukaan 22 % (Tomppo ja
Hen onen 1996). Puus on kas u soilla on 1990-lu-
un alkupuolella edelleen noussu . Kokonaiskas un
a io 9. in en oinnissa oli yli 10 % suu empi kuin 8.
Ku a 9. Me sä- ja ki umaan puus on kas u (pyl ää ) puulajei ain ja yh eensä 5.–
9. in en oinnissa sekä puus on kokonaispois uma (yh enäinen ii a) puulajei ain
ja yh eensä 1965–96.
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
326
in en oinnissa. Keskikas u soilla yhdis e yllä me -
sä- ja ki umaalla oli 9. in en oinnissa 3,1 m3/ha/ , 8.
in en oinnissa 2,9 m3/ha/ ja 5. in en oinnissa 1,8
m3/ha/ . Me sämaalla keskikas u oli a as aa as i
3,6 m3/ha/ (VMI 9), 3,5 m3/ha/ (VMI 8) ja 2,5 m3/
ha/ (VMI 5). Suopuus ojen kokonaiskas us a yli 90
% (1,73 milj. m3) oli 9. in en oinnissa oji e uilla
soilla. Oji e ujen soiden keskikas u yhdis e yllä
me sä- ja ki umaalla oli 9. in en oinnissa 3,4 m3/ha/
, 8. in en oinnissa 3,2 m3/ha/ ja 5. in en oinnissa
2,2 m3/ha/ . Me sämaalla as aa a keskikas u oli-
a 3,7 m3/ha/ (VMI 9), 3,6 m3/ha/ (VMI 8) ja 2,6
m3/ha/ (VMI 5).
Ve ailua aulukossa 8 esi e yjen e i in en oin-
ien soiden ja kankaiden kokonaiskas un a ioiden
älillä aikeu aa se, e ä osa aikaisemmin ohu u -
peiseksi suoksi luoki ellus a alas a luoki ellaan oji-
uksen jälkeen ilmeises i oji e uksi kankaaksi (Paa-
ilainen ja Tiihonen 1988). Soiden pin a-alaksi a -
ioi iin 5. in en oinnissa 772 000 ha ja 9. in en-
oinnissa 687 000 ha ( ähennys ä noin 85 000 ha).
Oji e uja kankai a oli 9. in en oinnissa 110 000
ha, 5. in en oinnissa kankaiden oji us ilanne a ei
a ioi u. Osa puus on kas us a 9. in en oinnin oji-
e uilla kankailla on ilmeises i 5. in en oinnin ai-
kais en soiden puus on kas ua. Vaikka kas upaik-
kojen luoki elumuu os a ei o e aisikaan huomioon,
iimeisen 30 uoden aikaises a noin 1,2 milj. m3
uo uisen kokonaiskas un lisäykses ä suu in osa
on soilla. Me sänpa annus oimin a ja me sänhoi o
soilla o a ilmeises i iime uosikymmeninä eni-
en kas un lisäykseen aiku anee ekijä E elä-
Pohjanmaalla.
8.1.4 Kas un uo uinen aih elu
Puus on kas uun aiku a a me sikkö ekijöiden
(esim. puus on ikä ja iheys) lisäksi ajan mukana
aih ele a ympä is ö ekijä , esime kiksi sääolo .
Viiden uoden kas unlasken ajakso ähen ää kas-
un uo uisen aih elun me ki ys ä, mu a e i in-
en oin ien kas unmi ausjakso ei ä ole esime -
kiksi sääolojen suh een äysin e ailukelpoisia.
Puus on kas un uo uis a aih elua ku a aan yleen-
sä innanko keusläpimi an kas un aih elulla, joka
seli ää suu en osan unko ila uuden kas un aih-
elus a. Rinnanko keusläpimi an uo uise kas u
o a myös helpommin mi a a ia kuin puun ungon
ylempien osien kas u .
Puiden kas un aih elun a kas elussa so elle iin
Hen osen (1990) esi ämää mene elmää. Yksi äi-
sen puun läpimi an kas un aso, kun e a aan sa-
manikäis en puiden kas uja yh ä iheissä me si-
köissä samanlaisella kas upaikalla, oli 9. in en-
oinnin kas unlasken ajaksolla E elä-Pohjanmaal-
la männyllä noin 20 % ma alammalla, kuusella
noin 5 % ko keammalla ja koi ulla noin 10 %
ma alammalla kuin 8. in en oinnin kas unlasken-
ajaksolla. Männyn kas un aso oli 9. in en oinnin
kas unlasken ajaksolla 13 % ja koi un 18 % pi -
kän ajan ( . 1948–97) keskia o ason alapuolella.
Kuusen kas un aso oli lähellä keskimää äis ä.
Ympä is ö ekijä (mm. ilmas o ekijä ) o a kas u-
indeksien pe us eella aiku anee puus on koko-
naiskas un lisäyksen pienenemiseen 1990-lu un
alkupuolella. Männyn ja koi un iime uosien al-
haisen kas un ason pe us eella ei kui enkaan oi
ennus aa kas un ason ule aa kehi ys ä.
Koska kas un aih elu ja mahdollise kas un ason
muu okse ule aisuudessa ei ä ole ennus e a issa,
in en oinnin kas ua ioi a ei ole ko ja u (eikä nii-
ä ole a koi uksenmukais a ko ja a) pi kän ajan his-
Taulukko 8. Puus on kokonaiskas u me sä- ja ki u-
maan soilla ja kankailla.
VMI 51) VMI 8 VMI 9
1000 m3/
Män y
kankaa 1114 1682 1584
suo 513 1016 1083
Kuusi
kankaa 1021 894 835
suo 232 216 260
Leh ipuu
kankaa 385 543 582
suo 260 452 524
Yh eensä
kankaa 2521 3118 3001
oji ama oma kankaa 2622 2566
oji e u kankaa 496 435
suo 1005 1684 1867
1) VMI5:n uloksis a puu uu läpimi al aan alle 2,5 cm ole ien puiden
kas u.
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
327
o ialliseen keski asoon. Kas uindekseillä ei ole
myöskään ko ja u aikaisempien in en oin ien kas-
uja uuden in en oinnin ai pi kän ajan keskimää äi-
seen kas un asoon, koska ällainen mene ely joh-
aisi kaikkien aikaisempien in en oin ien kas u u-
los en uudelleen a ioin iin jokaisella in en oin i-
kie oksella ai si ou umis a johonkin uosijaksoon,
jonka kas un aso ase e aisiin no maalikas uksi.
8.2Pois uma ja me sä ase
Taulukossa 9 on esi e y me sä aselaskelma e i
in en oin ien (VMI5–VMI9) älisille jaksoille. Ta-
selaskelman a ulla oidaan a kas ella puus on i-
la uus-, kas u-, ja pois uma-a ioiden luo e a uu a
(Kuusela 1978). Taselaskelmassa edellisen in en-
oinnin uloksena saa uun alkupuus oon lisä ään in-
en oin ien älisen ajanjakson kas u ja ähenne-
ään pois uma, jolloin uloksena saadun laske un
loppupuus on pi äisi olla keski i heen (puus on i-
la uus- ja kas ua ion keski i he) ajoissa sama
kuin seu aa an in en oinnin mi a u puus oa io.
Puus on pois umaa ja kokonaiskas ua on a kas-
el u aulukon 9 me sä aselaskelman lisäksi ku as-
sa 9. Pois uma uosille 1965–66 on saa u julkai-
sus a E as i ja Kuusela (1968), uosille 1967–85
Me sä ilas ollises a uosiki jas a ja uosille 1986–
96 Me sän u kimuslai oksen Me in o- ie okannas-
a. Ennen uo a 1971 kuo e omina julkais u pois-
uma on muu e u kuo ellisiksi. Kuo en osuu ena
on käy e y männyllä ja kuusella 13,5 % ja leh i-
puilla 15 % (Kuusela ja Salminen 1976). Keski-
Pohjanmaan me säkeskukses a E elä-Pohjanmaan
me säkeskukseen lii e yn alueen pois umien osuu-
den koko Keski-Pohjanmaan ilas oiduis a pois u-
mis a a ioi iin ole an puulajei ain samansuu ui-
nen kuin E elä-Pohjanmaahan lii e yn alueen osuus
koko Keski-Pohjanmaan puus on ila uudes a.
Taulukon 9 me sä aselaskelmassa koko puus ol-
le suu in e o us mi a un loppupuus on ja laske un
loppupuus on älillä on 3,6 % 6. ja 7. in en oinnin
älisellä asejaksolla. Tämäkin e o us on kokonais-
ila uuden keski i heen huomioon o aen salli uis-
sa ajoissa ja siihen aiku aa läpimi al aan alle 2,5
cm:n puiden mi auksen mukaan ulo 7. in en oin-
nissa. Puulajei aise e o laske un ja mi a un lop-
pupuus on älillä o a suu empia kuin koko puus-
olle, mikä seli yy osi ain puulajiosi eiden kas u-
ja ila uusa ioiden suu emmalla keski i heellä.
Taulukko 9. Me sä aselaskelma E elä-Pohjanmaan me säkeskukselle.
In en oinni Vuosijakso Puulaji Alkupuus o Jakson Jakson Loppupuus o Laske u/mi a u
kas u pois uma laske u mi a u loppupuus o
1000 m31000 m31000 m31000 m31000 m3
VMI5–VMI6 1968–74 Män y 43287 10792 6714 47371 44809 1,06
Kuusi 28524 6558 6319 28763 27474 1,05
Leh ipuu 11844 4360 5757 10447 12677 0,82
Yh eensä 83655 21710 18790 86581 84960 1,02
VMI6–VMI7 1974–81 Män y 44809 14980 9822 50006 51881 0,96
ja 1974–82 Kuusi 27474 8701 8402 27799 28821 0,96
Leh ipuu 12677 7553 4361 15880 16454 0,97
Yh eensä 84960 31234 22585 93684 97156 0,96
VMI7–VMI8 1981–91 Män y 51881 24060 13741 62200 61760 1,01
ja 1982–91 Kuusi 28821 11810 10780 29851 32456 0,92
Leh ipuu 16454 10450 7097 19807 20603 0,96
Yh eensä 97156 46320 31618 111858 114818 0,97
VMI8–VMI9 1991–97 Män y 61760 15232 9449 67543 70435 0,96
Kuusi 32456 6354 6266 32544 29581 1,10
Leh ipuu 20603 6406 4865 22143 23151 0,96
Yh eensä 114818 27992 20580 122230 123167 0,99
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
328
Leh ipuilla laskelma näy ää kui enkin joh a an
loppupuus on alia ioon kaikilla a kas elluilla jak-
soilla. Koko puus olle ilas oidu kokonaispois u-
ma o a kui enkin aselaskelman pe us eella luo-
e a ia.
Yh eenlaske u pois uma uosina 1968–96 oli lä-
hes 95 milj. m3, kun uonna 1968 puus on kokonais-
ila uudeksi a ioi iin alle 85 milj. m3. Pois uma
uosina 1992–96 oli keskimää in 3,60 milj. m3/ ,
mikä on 74 % pääosin samal a ajanjaksol a (luku
8.1) a ioidus a uo uises a kokonaiskas us a. Män-
nyn pois uman osuus kas us a uosina 1992–1996
oli 63 %, kuusen 97 % ja leh ipuiden 78 %. Kuusen
uo uinen pois uma ja kas u o a ollee lähellä oi-
siaan 1960-lu ul a saakka (ku a 9). Männyllä uo-
uinen kas u on 1980- ja 1990-lu uilla ollu noin 1
milj. m3/ pois umaa suu empi.
9 Me sien me sänhoidolli-
nen ila
In en oinnissa me sämaan me siköiden me sänhoi-
dollinen ila eli me sikön laa u a ioidaan puun uo-
annon näkökulmas a. Me sänhoidolliseen ilaan
aiku a a muun muassa me sikön iheys (ha uus
ai yli iheys), ikä, puulaji (puulajisuh ee kas upai-
kan uo oskykyyn nähden), hoidon aso, puus on
ekninen laa u ja uho .
Me sämaan me siköis ä on 42 % me sänhoidolli-
sel a laadul aan hy iä (lii e auluko 25 ja 26). Ylei-
sin syy laadun alennukseen on me sikön puus on
epä asaisuus eli epäedullinen puus on ilajä jes ys
ai kokojakauma. Me siköis ä on hy iä ai yydy -
ä iä yh eensä 82 % ja äl ä iä 14 %. Vajaa uo -
oisia me siä on noin 60 000 ha eli 5 % me sämaas-
a. Edellisessä in en oinnissa as aa a osuude oli-
a 82 %, 13 % ja 6 %, eli melkein äsmälleen sa-
ma kuin ny kin ( aulukko 10). Me sien hoi osuosi-
us en muu okse aikeu a a e ailua edelliseen
in en oin iin. Esime kiksi a inne asol aan ähin-
ään uo een kankaan aimikoissa hy äksy ään ny-
kyisin hieskoi ua äyden ä änä puulajina jopa 50
% kehi yskelpois en aimien unkolu us a, kun ai-
emmin hieskoi ua ei hy äksy y äyden ä änä puu-
lajina kankailla lainkaan.
Aukeas a uudis usalas a on unsas puole sellais-
a, jossa uudis ushakkuus a on kulunu alle 2 uo -
a, ja laa u si en in en oinnin mukaan hy ä. Vajaa-
uo oisia aukei a on ajaa 4 000 ha (23 % aukeis-
a). Niissä ajaa uo oisuuden syynä on hoi ama -
omuus eli uudis ushakkuus a on kulunu yli neljä
uo a eikä alaa ole iljel y. Pienis ä aimikois a on
laadul aan hy iä 57 % ja ajaa uo oisia 4 %, syynä
yleisimmin hoi ama omuus. Va uneissa aimikois-
sa laa u näy ää heikkene än edellisiin kehi ysluok-
kiin e a una, hy iä on enää 41 %, mu a ajaa-
uo oisia kui enkin ain 5 %. Vajaa uo oisuuden
syynä on yleisimmin uho, seu aa aksi yleisimpiä
syi ä o a hoi ama omuus ja luon ainen ha uus
(ei johdu hakkuus a ai uhos a). Nuo is a kas a-
usme sis ä laadul aan hy iä on 34 %. Vajaa uo -
oisia me siä on ässä kehi ysluokassa pe ä i 22 000
ha, osin ain 5 % kehi ysluokan pin a-alas a. Ylei-
simmä ajaa uo oisuuden syy o a ähäa oinen
puulaji ja puus on heikko ekninen laa u. Va u-
nee kas a usme sä o a suh eellisen hy älaa ui-
sia, sillä laadul aan hy iä ja yydy ä iä on pe ä i
89 % ja ajaa uo oisia ain 2 %. Uudis uskypsis ä
me sis ä on ajaa uo oisia 7 %, jois a suu i osa yli-
ikäisiä. Siemen- ja suojuspuume sis ä on ajaa uo -
oisia unsas iidennes.
Taimikois a ja nuo is a kas a usme sis ä on pe-
us e u iljelemällä 32 % eli 244 000 ha. Onnis u-
nei a iljelyi ä on 233 000 ha. Lopu o a iljelynä
epäonnis unei a, joissa iljely aimia on kas a e a-
assa puus ossa me sikön kehi yskelpoisuus ajaa
ähemmän.
Taulukko 10. Me sämaan me siköiden me sänhoidolli-
nen ila VMI8:ssa ja VMI9:ssä.
VMI8 VMI9
Osuus me sämaan alas a, %
Hy ä 54,0 42,3
Tyydy ä ä 27,6 39,2
Väl ä ä 12,8 13,8
Vajaa uo oinen 5,6 4,7
Yh eensä 100,0 100,0
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
329
10 Tuho
VMI:ssä ehdään ha ain oja in en oin ihe kellä ole-
is a ja si ä edel ä inä uosina esiin yneis ä uhois-
a. Ta oi eena on saada ie oa uhon aiheu ajien
yleisyydes ä, uhojen laajuudes a ja uhojen aiku-
ukses a me sien elin oimaisuu en ja puun uo osky-
kyyn. Tuho a ioidaan sekä me sikköku ioil a e ä
koepuis a. Koepuil a a ioi ujen uhojen a ulla oi-
daan laajoilla alueilla analysoida uhojen aiku us-
a uo okseen. Tässä keski y ään me sikkö uhojen
a kas eluun.
Me sikköku ioilla esiin y iä uhoja in en oi iin
E elä-Pohjanmaalla ny oisen ke an. Ensimmäi-
nen uho sisäl äny in en oin i eh iin me säkes-
kuksen alueella uonna 1991. Me sän e eyden i-
lan muu os en seu an a helpo uu ja kossa uusien
pysy ien koealojen mi aus en a ulla. Me sien elin-
oimaisuu a oidaan mi a a myös epi yy ijäkäli-
en esiin ymisen a ulla. Ne a ioidaan ain pysy-
il ä koealoil a ja kehi ysluokissa 4–8. Näiden sa-
moin kuin koepuu unnus en uhojen analyysi on
eh ä ä laajemmal a kuin me säkeskus en alueel a.
Jonkinas eis a uhoa esiin yy kaikkiaan 32 % me -
sämaan pin a-alas a, lii e auluko 38–40. Suu in osa
uhois a oli lie iä (17 % pin a-alas a), jo ka ei ä
alen anee me sikön laa ua. Laa ua alen a is a u-
hois a ode a aa uhoa oli 13 % me sämaan pin a-
alas a, aka aa uhoa oli 2 % ja äydellis ä uhoa
oli 0,2 %.
Tuhon aiheu aja jää usein unnis ama a, esime -
kiksi, jos uhon alkamises a on kulunu pi kä aika.
Tunnis ama omia uhoja oli kaikkiaan 8 %:lla me -
sämaan alas a ja 26 % uhojen pin a-alas a. Yksi -
äisis ä uhon aiheu ajis a yleisimpiä oli a maa-
pe ä ekijä (4 %), su makka (4 %) ja männyn e so-
uos e (3 %). Ryhmi äisessä a kas elussa yleisim-
piä oli a sieni uho (10 %), si en abioo ise uho
(6 %), hyön eis en ja selkä ankais en aiheu ama
uho (3 %), kilpailu ekijä (3 %) ja ihmisen oi-
min a (2 %).
Tuhon ilmiasuis a sel äs i yleisimpiä oli a la a-
uho , joi a oli 10 %:lla me sämaan alas a. Niis ä
suu in osa (84 %) oli la an aih oja, monila aisuu -
a ai mui a la an epämuodos umia. La a uho o a
yleisiä män y- ja leh ipuu al aisissa me siköissä.
Neulaska oa esiin yy 4,5 %:lla me sämaan alas a.
Pys ykuollei a pui a ha ai iin 3 %:lla pin a-alas a.
Myös ha suun umis a on a ioi u. Män ykoepuis a
58 % ja kuusikoepuis a 44 % on luoki el u ha suun-
uma omiksi (ha suun umisas e alle 10 %), lii e au-
lukko 41. Ha suun umisluokkaan 11–25 % kuului
män ykoepuis a 34 % ja kuusis a 40 %. Kohdepuis a
yli 60 % neulasis os aan oli mene äny (eli aka as-
i ha suun unu ) 0,4 % männyis ä ja 0,7 % kuusis a.
E elä-Pohjanmaalla kuuse o a män yjä ha suun u-
neempia. Männy o a kui enkin sel äs i ha suun u-
neempia kuin koko E elä-Suomessa keskimää in ja
kuuse puoles aan ähemmän ha suun unei a (Lind-
g en ja Salemaa 1998). Ve ailua aikeu aa kui en-
kin se, e ä VMI:ssä mi aukse ajoi u a koko kas-
ukau een, kun aas me sien elin oima u kimukses-
sa ha suun uminen py i ään a ioimaan ajanjaksona,
jolla neulasmassa muu uu ähi en.
11 Tehdy oimenpi ee ja
oimenpide a pee
Lii e aulukoissa 29 ja 30 on esi e y eh yjen ja eh-
do e ujen hakkuiden ala hakkuu a oi ain. Teh y-
jen hakkuiden ala on laske u koko kymmen uo-
iskauden lisäksi e ikseen in en oin ia edel äneelle
hakkuu uodelle sekä hakkuu uosille 2.–5. ja 6.–10.
ennen in en oin ia. Ehdo e ujen hakkuiden ala on
esi e y käy äen ajankoh ia ”myöhässä”, ensimmäi-
nen ja oinen iisi uo iskausi . ”Myöhässä” a koi -
aa si ä, e ä hakkuun ii äs ymises ä joh uen me -
sikön laa u on jo heiken yny ja si en sen uo o alen-
unu . Hakkuu apoina on e o el u ylispuiden pois-
o, ensiha ennus, muu ha ennus, e ikoishakkuu,
uudis ushakkuu iljelyä a en, luon aiseen uudis-
amiseen äh ää ä hakkuu, e hopuuhakkuu, ha sin-
ahakkuu sekä aimikon pe kaus ja ha ennus. Hak-
kuuehdo us en hakkuu a a o a muu en sama ,
mu a ha sin aa ei ehdo e a. Sekä hakkuiden e ä
muiden in en oinnissa ke ä ä ien oimenpide ie o-
jen ki jaamisen pe iaa ei a on ku a u ämän lu un
lisäksi lu ussa 2.2.7.
In en oin ia edel äneen kymmen uo iskauden
hakkuuala oli me sämaalla kaikkiaan 467 000 ha,
mis ä lähimmän iiden hakkuu uoden osuus oli
63 %. Hakkuualas a oli aimikoiden ha ennus a ja
pe kaus a 138 000 ha jakaan uen melko asan kum-
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
330
mallekin iisi uo iskaudelle. Va sinaisia puu a a-
aa uo a ia hakkui a oli eh y iimeis en iiden
uoden aikana sel äs i enemmän kuin si ä edel ä-
neellä iisi uo iskaudella, ensiha ennuksia pe ä i
2,7-ke aises i ja esime kiksi luon aiseen uudis a-
miseen äh ää iä hakkui a 2,1-ke aises i. Uudis-
ushakkuuala oli kaikkiaan yli 95 000 ha eli keski-
mää in noin 0,75 % me sämaan alas a uosi ain.
Ha sin aa eli hakkui a, joissa oli pois e u me sikön
alli se aa la uske os a hä i yshakkuun luon ei-
ses i ai hakkui a, joissa oli uudis e u ikänsä ja
jä ey ensä puoles a uudis uskypsyys ajaa saa u a-
ma on me sikkö, ode iin 4 000 ha.
Tule alle kymmen uo iskaudelle hakkui a ehdo-
e iin 753 000 heh aa ille, eli 1,6-ke aises i edelli-
sen kymmen uo iskauden ode uihin hakkuisiin
e a una. Ehdo e u aimikon pe kaus- ja ha en-
nusala on 1,2-ke ainen edellisen kauden ode ui-
hin oimenpi eisiin e a una, mu a esime kiksi
ensiha ennus en a e on 2,6-ke ainen eh yihin
hakkuisiin e a una. Tosin koko E elä-Suomen
alueella ensiha ennus en a e eh yihin hakkui-
siin e a una on kolminke ainen (Tomppo ja
Hen onen 1996). Myös uudis ushakkui a on ehdo-
e u paljon eh yjä enemmän, mu a ulos on me -
sänhoidollinen hakkuuehdo usala, ei hakkuumah-
dollisuuslaskelmien pe us eella saa u a oi e. Koko
me sämaan alas a 41 %:lle ei ehdo e u lainkaan
hakkuu a seu aa alle kymmen uo iskaudelle. Edel-
lisen kauden aikana hakkuilla käsi elemä ön ä alaa
oli 63 %. Män y al aisis a me sis ä lepoehdo uk-
sen sai 44 %, kuusi- ja koi u al aisis a 27 % ja
muu leh ipuu - al aisis a 19 % (lii e aulukko 16).
Hakkuuehdo uksis a kaikkiaan 14 % on jo myöhäs-
sä. Uudis ushakkuuehdo uksis a myöhässä oli ain
9 %. Hakkuuehdo us en suhde ode ujen hakkuiden
mää ään ja myöhässä ole ien hakkuiden suhde hak-
kuuehdo us en koko mää ään on esi e y hakkuu a-
oi ain aulukossa 11. Män y al aisissa me sissä jo
myöhässä ole ia hakkuu a pei a on suh eellises i
ähemmän kuusi- ja leh ipuu al aisissa (lii e aulukko
16). E i yisen usein hakkuu on ii äs yny kuusi al-
aisissa nuo issa kas a usme sissä (33 % ehdo e uis a
hakkuis a), koi u al aisissa nuo issa ja a uneissa
kas a usme sissä (36 ja 29 % ehdo uksis a). Muu
leh ipuu - al aisissa me sissä, joi a osin on ko in
ähän, hakkuu on useimmi en myöhässä.
Lii e aulukossa 31 on me sä- ja ki umaan jao elu
sen suh een, mi en pi kä aika on kulunu iimeksi
ehdys ä hakkuus a. Lii e aulukon 29 ie ojen lisäk-
si aulukossa on esi e y in en oin ikesän aikana ja
11–30 hakkuu uo a si en haka ujen alueiden ala
sekä sellais en alueiden ala, jo ka o a joko koko-
naan hakkaama omia ai hakkuus a on kulunu jo
yli 30 hakkuu uo a. Viimeis en kymmenen uo-
den aikana oli hakkuilla käsi el y 37 % me sämaan
alas a. Hakkaama on a ai pi kään hakkaama a ol-
lu a oli 16 %.
Ki umaalla ei e o ella hakkuu apoja, aan kaikki
ehdy hakkuu ki ja aan ylispuiden pois oksi. Edel-
lisen kymmen uo iskauden hakkuuala oli lähes
6 000 ha eli ajaa 6 % ki umaan alas a. Hakkaa-
ma on a ai pi kään hakkaama a ollu a oli 80 %
ki umaas a.
Lii e aulukossa 32 on ulokse ode uis a me sän-
hoi o öis ä. Taulukon aikajao us on muu en sama
kuin hakkuiden yh eydessä, mu a aikayksikkönä
on kalen e i uosi. Ki ja a ia yölajeja o a iljely,
äydennys iljely ja pys yka sin a. Viljelyissä ei ole
e o el u kyl öjä ja is u uksia. In en oin ia edel ä-
neen kymmen uo iskauden iljelyala oli 72 000
ha, eli sama kuin (likimain) saman ajankohdan a o-
hakkuuala. Täydennys iljelyi ä ode iin 2 000 ha.
Pys yka sin aa oli eh y 12 000 heh aa illa, äs ä
suu in osa iimeis en iiden uoden aikana.
Ehdo e u me sänhoi o yö on esi e y lii e aulu-
kossa 33. Ehdo uksina on ki ja u iljely, äyden-
Taulukko 11. Hakkuuehdo us en osuus edellisen
kymmen uo iskauden ode us a hakkuualas a ja ii äs-
yneiden hakkuiden osuus seu aa an kymmen uo iskau-
den hakkuuehdo uksis a.
Hakkuu apa Hakkuuehdo usala, Hakkuu myöhässä,
% edellisen 10- uo is- % seu aa an 10- uo is-
kauden ode us a kauden hakkuu-
hakkuualas a ehdo usalas a
Taimikon pe kaus ja
ha ennus 122 15
Ylispuiden pois o 121 19
Ensiha ennus 257 16
Muu ha ennus 157 14
Uudis ushakkuu keinol-
lis a uudis amis a a en 169 9
Uudis ushakkuu luon ais a
uudis amis a a en 278 9
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
331
nys iljely, heinän o jun a, ai aus, ai aus a edel-
ly ä ä iljely sekä iljely uudis ushakkuun jälkeen.
Pys yka sin aa ei in en oinnissa ehdo e a. Täyden-
nys iljelyä oidaan ehdo e aa ain, jos me sikön
laa u on äl ä ä. Rai aus a ehdo e aan esime kiksi
silloin, kun ai aama oman puus on a ioidaan es-
ä än aime umisen alueella, jossa on eh y luon-
aiseen uudis amiseen äh ää ä hakkuu, ai kun ky-
seessä on sellaisen ajaa uo oisen me sän uudis a-
minen, jos a ei ielä saada käy öpuukokois a puu-
a a aa. No maalin uudis ushakkuun yh eydessä
eh ä ää ai aus a ei e ikseen ehdo e a. Väli ön il-
jely a e alueella on 27 000 ha, mis ä 5 500 ha on
ensin ai a a a. Rai aus-, äydennys iljely- ja
heinän o jun aehdo uksia ei ollu kuin nimeksi. Eh-
do e u uudis ushakkuun jälkeinen iljelyala oli
124 000 ha.
Lii e aulukossa 34 on esi e y in en oin ia edel-
äneen 30- uo iskauden maanmuokkaukse . Aika-
jao us on muu en sama kuin me sänhoi o öissä,
mu a myös yli 10 uo a anha muokkaukse o a
mukana aulukossa. Niiden osal a uloksiin aiku -
anee muokkausjälkien hä iämisnopeus. Muokka-
uslajeina aulukossa on e o el u ke y muokkaus,
au aus ja mä äs ys. Kaikki kulo e u aluee , sekä
muokkaama oma e ä muoka u ( al aosa), on esi-
e y aulukossa kulo uksina. Viimeisen 10 uoden
muokkausala on kaikkiaan 85 000 ha ja koko
30 uoden ajal a ode iin muokkauksia unsaa
150 000 ha. Yli 85 % kymmen uo iskauden muok-
kauksis a on ollu äes ys ä ai laiku us a, mä äs ys-
ä unsaa 11 % ja au aus a ain 0,7 %. Kulo uksen
jälkiä ha ai iin ajaan kahden p osen in alueella
kymmen uo iskauden muokkausalas a. Mä äs ys on
lisään yny ja au aus loppunu lähes kokonaan ii-
meis en 10 uoden aikana.
Maanmuokkausehdo ukse on esi e y lii e aulu-
kossa 35. Väli ömäs i muokkaus a aa i aa alaa
on 25 000 ha eli noin 2 % me sämaan alas a. Väli -
ömis ä muokkausehdo uksis a 75 % oli äes ys ä ja
lopu mä äs ys ä. Au aus a ei ehdo e u äli ömä-
nä lainkaan ja uudis ushakkuun jälkeenkin ain
4 000 ha. Seu aa an kymmen uo iskauden uudis-
ushakkuuehdo uksiin lii y iä muokkausehdo uk-
sia oli kaikkiaan 170 000 ha (91 % uudis e a aksi
ehdo e us a alas a). Tämä ku ioi aisiin ehdo uk-
siin pe us u a ulos on ”me sänhoidollinen muok-
kausmah o”, jonka suu uudella ei sinällään ole suu -
a me ki ys ä, mu a e i muokkausmene elmien suh-
eellise osuude ku as ane a ule ien uudis us-
alojen muokkaus a peiden jakaumaa.
Me sikön esi alou een aiku anee oimenpi ee
on esi e y lii e aulukossa 36, e ikseen in en oin ia
edel äneen kymmen uo iskauden me säoji ukse ja
saman ajanjakson muu oimenpi ee sekä 11–30
uo a si en ehdy oji ukse . Uudisoji ukseksi lue-
aan in en oinnissa no maalin ensike aisen me sä-
oji uksen lisäksi me si e yjen pel ojen ojien kun-
nos us. Täydennysoji ukseen oi sisäl yä anhojen
ojien pe kaus a. In en oinnissa ki ja iin oji us oi-
menpi eenä myös soiden ennallis aminen, mu a si ä
ha ai iin ain yhdellä koealalla. Va sinais en me -
säoji us en lisäksi ki ja iin mahdollinen muu kuin
me säoji us, ku en yksi äise laskuoja , ieoja , pel-
ojen niskaoja ja me si e yn maa alousmaan pel o-
oja , jos ne aiku i a puus on kas uun ai oji us
ka oi koko ku ion. Näi ä ”ei me säoji uksia” oli
eh y 1 400 ha.
Soiden uudisoji uksia on in en oin a edel äneel-
lä kymmen uo iskaudella eh y enää 27 000 ha.
Täs ä alas a on (in en oin ihe kellä) yli iidennes
ainakin ielä ki u- ai jou omaa a. Ojien pe kaus a
ja äydennysoji us a on eh y soilla 81 000 ha eli yli
kolminke aises i uudisoji uksiin e a una. Sois-
uneilla kankailla uudisoji uksia on eh y 18 000
ha, ojien pe kaus a ja äydennysoji us a 9 000 ha.
Lii e aulukossa 37 on esi e y me säoji ukseen
so el u a ala, jolla oji uksella oi aisiin lisä ä ai
pi ää yllä puun uo an oa. Oji uslaji o a sama kuin
ehdyissä oji uksissa. Oji usehdo us a ha ki aessa
o e aan huomioon suon me sänkas a uskelpoisuus
suo yypin ja lämpösumman pe us eella. Oji useh-
do us ei edelly ä suon ai sois uneen kankaan kuu-
lumis a johonkin aloudellises i kanna a aan suu-
empaan oji usalueeseen.
Me säoji ukseen so el u aa alaa on soilla kaik-
kiaan 211 000 ha. Uudisoji uksia on ehdo e u
34 000 ha me sämaan ja ajaa 5 000 ha ki umaan
soille. Me sämaasoiden uudisoji usehdo uksis a
28 000 ha on a sinaisia uudisoji uksia, lopu anho-
jen pel o-oji uksien kunnos usehdo uksia. Jou o-
maan soille ei eh y uudis- eikä mui akaan oji useh-
do uksia. Jos kaikki ehdo ukse o eu e aisiin, jäisi
alueen sois a oji ama omiksi me sämaalla noin
15 000 ha ja ki umaalla 35 000 ha. Luonnon ilaisia
jou omaan soi a alueella on 83 000 ha (lii e aulukko
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Tomppo ym.
332
9). Pe kaus- ai äydennysoji uksen a peessa ole ia
soi a on lähes 173 000 ha, mikä on noin kolmannes
oji e ujen soiden kokonaisalas a. Soiden uudisoji-
usehdo us en ala on 1,5-ke ainen edellisen kym-
men uo iskauden aikana eh yihin oji uksiin e a -
una, ja ojien pe kaus- ja äydennys a e on yli kak-
sinke ainen eh yihin oji uksiin e a una.
Sois uneiden kankaiden uudisoji uksia on ehdo-
e u 18 000 ha. Kankailla oji uksen kunnos us a
a i aan ähemmän kuin soilla, sillä jo oji e uille
110 000 kangasmaaheh aa ille on eh y pe kaus-
ai äydennysoji usehdo uksia ain 7 000 ha.
12 Me sien monimuo oisuu-
den indikaa o i
12.1 A ainbio ooppien esiin yminen
A ainbio oopi jae iin E elä-Pohjanmaalla 30 luok-
kaan. Lii e aulukossa 46 on esi e y a ainbio oop-
pien ala ja niiden a o biologisen monimuo oisuu-
den kannal a e ikseen suojelualueilla ja suojelualu-
eiden ulkopuolella. Lii e aulukossa 47 on esi e y
a ainbio ooppien a ioi u luonnon ilaisuus ja lii e-
aulukossa 48 bio oopilla eh y käsi ely.
Kaikkiaan a ainbio ooppiluokkiin kuulu ia alu-
ei a on VMI9:n mukaan E elä-Pohjanmaalla 9 %
me sä-, ki u ja jou omaan pin a-alas a, eli yh eensä
132 000. Pin a-ala-a ion keski i he on 8 500 ha
(suh eellinen keski i he 6,4 %). A ainbio oopeis a
on jo suojelluilla alueilla iidennes eli 26 000 ha.
VMI:n mukaan a okkai a ai lakikoh ei a on 87 000
ha, jois a lakikoh ei a on 51 000 ha eli 3 % me sä-,
ki u- ja jou omaan alas a. Lakikoh eis a on suojelu-
alueilla 21 000 ha. Lakikoh eiden pin a-ala-a ion
suh eellinen keski i he on 13 %. Se ei kui enkaan
sisällä myöhemmin maini ua a ioin ipe us eis a
joh u aa i he ä. Lain a koi amien e i yisen ä -
keiden elinympä is öjen osuus me sä-, ki u- ja jou-
omaas a näy äisi ole an sel äs i suu empi kuin
on a ioi u ole an koko maassa keskimää in ja
myös suu empi kuin Pohjois-Sa ossa ja Keski-Suo-
messa. Tämä joh unee suu el a osin ahkais en soi-
den ja ne ojen unsaudes a E elä-Pohjanmaalla.
Todellisia lakikoh ei a on odennäköises i ähem-
män kuin mi ä VMI:ssä on a ioi u, koska lakikoh-
een alinnassa kiinni e ään huomio a a ainbio oop-
pi yypin alueelliseen yleisyy een, jo a ei VMI:ssä
ole oi u e ukä een o aa huomioon. Lisäksi on
huoma a a, e ä VMI:ssä ei lakikoh eelle ole aa-
di u pienalaisuu a ai sel ää e o umis a ympä is-
ös ä. Käy ännössä me sälain ulkinnassa edelly e -
äneen ielä a kemmin mää i elemä ön ä pienalai-
suu a (Me iluo o ja Soininen 1998).
A ainbio ooppiluokis a eni en oli ne oja, 49 000
ha (suh eellinen keski i he 13 %). Ne ois a lakikoh-
ei a oli 31 000 ha. Seu aa aksi yleisimpiä oli a
ahkaise suo , 38 000 ha, suh eellinen keski i he 12
% (lakikoh ei a 11 000 ha) ja uohoko e , 16 000
ha, suh eellinen keski i he 12 % (lakikoh ei a 155
ha). Leh oja oli yh eensä 7 000 ha (lakikoh ei a a-
jaa 1 000 ha), näis ä suu in osa uo ei a leh oja.
A ainbio oopeis a oli luonnon ilaisia 57 000 ha
(43 %), näis ä ne oja oli 34 000 ha ja ahkaisia
soi a 17 000 ha. Luonnon ilaisia a ainbio ooppeja
oli suh eellises i eni en luhdissa. Puun uo an oon
hy in so el u is a a ainbio ooppi yypeis ä, ku en
ehe is ä ko is a ja lehdois a, suu in osa oli ä-
hin ään ähän muu unei a.
A ainbio ooppien o aminen huomioon me sän-
käsi elyssä ei ielä näy ko in oimakkaas i E elä-
Pohjanmaan me sien kokonaisku assa. Useimmin
käsi elemä ömiä a ainbio oopeis a oli a puun-
uo an oon so el uma oma aluee , ku en ne a , ah-
kaise suo , kallio ja luhda (lii e aulukko 48). Toi-
saal a mm. ehe ien ko pien a ioihin aiku aa se,
e ä VMI:ssä ei ki ja a oji e uja soi a a ainbio-
ooppiluokkiin, mikäli alkupe äinen suo yyppi ei
ole unnis e a issa. Vain 2 %:lla uohoko is a oli
a ainbio oopin luonne o e u huomioon a o aise-
na käsi elynä. A ion keski i he näin pienissä osi -
eissa on kui enkin suu i.
12.2 Kuolleen puun mää ä ja laa u
Yli 10 cm:n ah uis a kuollu a unkopuu a on E e-
lä-Pohjanmaan me sä- ja ki umaalla 1,6 milj. m3 (1,2
m3/ha). Maapuu a sii ä on 0,97 milj. m3 (0,7 m3/ha)
ja pys ypuu a 0,63 milj m3 (0,5 m3/ha), lii e aulukko
42. Kuollu a puu a on keskimää in sel äs i ähem-
män kuin mm. Pohjois-Sa ossa (3,5 m3/ha) ja Kes-
ki-Suomessa (3,0 m3/ha). Osasyynä lienee ähä-
Tomppo ym. E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen me sä a a ja niiden kehi ys 1968–97
333
puus ois en ja puu omien soiden suu i osuus. Suu-
in osa puus a on män yä. Pys ypuus a 69 % on ha-
upuu a ja 31 % leh ipuu a, maapuus a 75 % on
ha upuu a ja 20 % leh ipuu a. Pi källe edenneen
lahoamisen uoksi puulajia ei oi u lainkaan unnis-
aa ain 3 %:s a lahopuu a, ja 2 % oli puu a, jos a ei
oi u unnis aa, oliko kyseessä ha u- ai leh ipuu.
E elä-Pohjanmaalla myös jä eää kuollu a puu a
on suh eellisen ähän. Vähin ään 30 cm:n läpimi -
ais a kuollu a puu a on 0,1 milj. m3 (0,08 m3/ha)
eli 7 % a ion koh eena ole an kuolleen puun mää-
äs ä (lii e aulukko 43). Puole jä eäs ä puus a on
haapaa, mu a muiden leh ipuiden osuus on hy in
pieni. Suu in osa jä eäs ä puus a on pys ypuu a.
Pys ypuuainekses a 85 % ja maapuus a 43 % on
lahoas eel aan ko aa ai melko ko aa ja lopu e i
as eis a pehmeää puu a (lii e aulukko 45). Maapuus-
a hy in pehmeää eli yleensä sammalien, jäkälien ja
a pujen äysin pei ämää on 16 %. Lähes puole
sii ä on kui enkin unnis e u männyksi. Ha upuus-
a on ko aa ai melko ko aa suu empi osa kuin leh-
ipuus a. Lii e aulukossa 44 on esi e y pys y- ja
maapuiden ila uude puun ulkoasun mukaan luoki-
el uina. Tila uudel aan eni en on pys yyn kuollu -
a puu a, 30 % kuolleen puun ila uudes a. Neljäsosa
lahopuun ila uudes a on juu ineen kaa uneissa
puissa. Monimuo oisuu a a en eh yjä pi kiä kuol-
leen puun kan oja ai ekopökkelöi ä on ielä niin
ähän, e ä ne ei ä näy VMI:n uloksissa lainkaan.
12.3 A ainpuulaji
Lii e aulukossa 49 on esi e y me sien monimuo oi-
suuden kannal a ä keiden puulajien unkolu u , kun
puulajeille on ase e u ähimmäisläpimi a aja .
Nämä a ainpuulaji on lue u kiin eäsä eisel ä koe-
alal a ja es imaa i o a si en a kempia kuin lii e-
aulukossa 22 mahdollises i esi e y ulokse , ks.
luku 2.5.1. E elä-Pohjanmaalla esiin yi a ainpuu-
lajeis a haapa (läpimi a ähin ään 30 cm), ha maa-
leppä (20 cm), e aleppä, pihlaja ja ai a (10 cm).
Jä ei ä, yli 30 cm:n paksuisia elä iä haapoja on 340
000. Haa an yypillis en kas upaikkojen, uo eiden
ai si ä ilja ampien kankaiden pin a-ala on 440 000
ha, jo en niillä esiin yisi jä ei ä haapoja keskimää-
in alle yksi heh aa illa. Mää ällises i eni en a ain-
puulajeis a esiin yy läpimi al aan ähin ään 10
cm:isiä ai oja, 680 000 puu a. Yh eensä a ainpuu-
lajien pui a on 1,25 milj. kappale a.
13 Yh een e o
E elä-Pohjanmaan me sä alousmaan ala on 1,48
milj. ha, äs ä me sämaa a on 1,27 milj. ha ja ki u-
maa a noin 100 000 ha. Me sä- ja ki umaan yh een-
laske u ala on 6 % koko Suomen me sä- ja ki u-
maas a. Puun uo annon ajoi us en pii issä on 68 000
ha me sä alousmaa a.
Rahkaise suo ja ne a lisää ä E elä-Pohjan-
maalla me sien monimuo oisuuden kannal a ä -
keiden elinympä is öjen pin a-alaa. Me sälain a -
koi amia koh ei a on in en oinnin mukaan 3 %.
In en oinnissa ei ole oi u kui enkaan o aa huomi-
oon kaikkia näkökoh ia, esime kiksi pienalaisuu a
ja yleisyy ä, jo ka aiku a a koh een lopulliseen
alin aan lain a koi amaksi e i yisen ä keäksi elin-
ympä is öksi. Monimuo oisuuden kannal a ä keää
lahopuu a näy äisi E elä-Pohjanmaalla ole an ä-
hemmän kuin Keski-Suomessa ja Pohjois-Sa ossa.
E elä-Pohjanmaan me sä alousmaas a lähes puo-
le on suo a. Viiden een in en oin iin eli 1960-lop-
puun mennessä jo ajaa puole sois a oli oji e u,
yhdeksännessä in en oinnissa (1997) kolme nel-
jäsosaa sois a oli oji e u. Soiden uudisoji uksia on
eh y 1980-lu un alun jälkeen ähän. Soiden oji us
sekä kangasme sien puus on ihen yminen ja a-
ken een muu os o a lisännee puus on uo uis a
kas ua iidennes ä in en oinnis a noin 1,2 milj. m3
(n. 34 %), kun o e aan huomioon, e ä iidennen
in en oinnin kas ussa ei ollu mukana läpimi al-
aan alle 2,5 cm:n pui a. Yhdeksännen in en oin-
nin kas u on 4,87 milj. m3. Kas un lisäykses ä on
kankailla 0,4 milj. m3 ja soilla 0,8 milj. m3, eli
soilla on lisäykses ä kaksi kolmasosaa. Soiden me -
ki ys ä kas un lisäykseen nos aa ielä se, e ä osa
nykyisis ä kankais a on aikaisemmin luoki el u
suoksi. Suome sä alous on siis keskeises i aiku -
anu puus on kas un ja puu a annon lisäykseen.
Kas un lisäys oli nopeaa 1960-lu un lopul a
1980-lu un alkuun. Lisäys hidas ui jonkin e an
jo edelliseen in en oin iin mennessä, siis 1980-lu-
ulla. Yhdeksännessä in en oinnissa kas un lisäys
näy äisi pää yneen. Kankaiden puus on kas u las-
