Hi elä, Nuu inen & Salminen Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a ...
279
Me sä ie een
aikakauski ja
Hannu Hi elä, Tuula Nuu inen ja Olli Salminen
Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a
hakkuumahdollisuusa io uosille 1997–2026
E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueella
Hi elä, H., Nuu inen, T. & Salminen, O. 1998. Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a
hakkuumahdollisuusa io uosille 1997–2026 E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueella. Me sä ie een aika-
kauski ja – Folia Fo es alia 2B/1998: 279–291.
Tu kimuksen a oi eena oli sel i ää nykyisen (me säkeskusjako 1.1.1998) E elä-Pohjanmaan me säkeskuk-
sen alueen hakkuumahdollisuude uosina 1997–2026. Hakkuulaskelma eh iin MELA-ohjelmis olla ja aineis-
ona oli uonna 1997 mi a us a al akunnan me sien 9. in en oinnin koeala-aineis os a muodos e u MELA-
aineis o.
Tällä he kellä käy össä ole ien Me sä alouden kehi ämiskeskus Tapion me sänkäsi elysuosi us en mukaan
hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi ule aa puu a ii äisi ensimmäisellä kymmen uo iskaudella haka a aksi 5,3
miljoonaa kuu iome iä uodessa eli noin kaksinke aises i uosina 1987–1996 keskimää in o eu uneisiin
hakkuisiin – unsas 2,8 miljoonaa kuu iome iä käy öpuu a uodessa – e a una. Jos hakkui a halu aan
nykyises ään lisä ä hakkuumahdollisuuksien kui enkaan ähen ymä ä ule aisuudessa, osa ny haka a issa
ole as a puus os a on sääs e ä ä ule ille uosikymmenille. Suu imman ja ku as i haka a issa ole an käy ö-
puumää än a io on 4,1 miljoonaa kuu iome iä uodessa ensimmäisellä kymmen uo iskaudella ja sen a ioi-
daan yli ä än 4,6 miljoonaa kuu iome iä uodessa kahden seu aa an uosikymmenen kuluessa. Suu imman
kes ä än hakkuumää än a ion mukaan oimi aessa uo een 2026 mennessä ha ennuspuun osuus hakkuu-
ke ymäs ä kohoaa 29 p osen is a 36 p osen iin ja u email a saa a an puun osuus 26 p osen is a 44 p o-
sen iin.
Esi e y hakkuumahdollisuusa io ei ä ole puun a jonnan ei ä kä odennäköises i o eu u an ule aisuu-
den ennus ei a. Todellisuudessa me sänomis aja yhdessä puun os ajien kanssa a kaise a ma kkinoille
ule an puumää än ja me sien hoidon. Me sien hakkuumahdollisuude pienene ä ässä esi e yis ä, jos esim.
puun uo an oon käy e ä issä ole ien me sien mää ä ähenee, nuo e me sä jää ä hoi ama a, puu a ei
ko ja a u email a ai jos puun a jon a ai kysyn ä ei kohdis u hakkuukypsimpien me sien puus oihin.
Asiasana : suu in kes ä ä hakkuumää ä, hakkuumah o, MELA-ohjelmis o
Yh eys iedo : Nuu inen, Me la, Joensuun u kimusasema PL 68, 80101 Joensuu; Hi elä ja Salminen, Me la,
Helsingin u kimuskeskus, Unioninka u 40 A, 00170 Helsinki. Sähköpos i: [email p o ec ed]
Hy äksy y 25.6.1998
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Hi elä, Nuu inen & Salminen
280
1 Johdan o
Val akunnan me sien in en oinnin ulos en yh-
eydessä esi e yjen me sien ule ien uo an o-
mahdollisuuksien a ioinnissa käy e y mene elmä
o a muu unee uosien a ella. Samoin me sien
uo an omahdollisuuksia ku aa a unnukse o a
muu unee . Val akunnan me sien 5. in en oinnin
(VMI5) yh eydessä julkais u nk. hakkuusuunni e
in en oin ia seu aa alle kymmen uo iskaudelle
E elä-Pohjanmaan pii ime sälau akunnan alueelle
oli Kuuselan ja Salo aa an (1969) esi ämien ke oi-
mien a ulla kuu iome eiksi muu e una 2,6 miljoo-
naa kuu iome iä uodessa ( aulukko 1), jos a 0,4
miljoonaa kuu iome iä oli pol opuuksi innas e a-
aa ha uohu puu a ja leh ipuuhalkoa. Hakkuusuun-
ni een lasken a pe us ui puus on yhmi elyyn kehi-
ys- ai ikäluokkiin, joiden puus oille ase e iin en-
nus ejakson loppuun äli a oi e (Kuusela 1964).
Väli a oi e oli a peen uo annon ylläpi ämiseksi ja
askel koh i lopullis a a oi epuus oa. Alkupuus o,
äli a oi e ja puus on kas ukyky mää äsi ä jokai-
sen kehi ys- ai ikäluokan puus on hakkuusuun-
ni een.
Val akunnan me sien 6. in en oinnin (VMI6) u-
los en yh eydessä esi e y nk. suu in kes ä ä hak-
kuusuunni e E elä-Pohjanmaan pii ime sälau akun-
nan alueelle oli 3,0 miljoonaa kuu iome iä uo-
dessa, jos a ukki- ja kui upuu a oli 2,7 ja hukka-
puu a 0,3 miljoonaa kuu iome iä (Kuusela ja Sal-
minen 1976). Suu imman kes ä än hakkuusuun-
ni een laadinnan yh eydessä a ioi iin lisäksi suo-
jelu ähennys, joka oli 0,1 miljoonaa kuu iome iä
uodessa.
Val akunnan me sien 7. in en oinnin (VMI7) u-
los en yh eydessä esi e iin nk. suu in kes ä ä pois-
umasuunni e, joka oli E elä-Pohjanmaan pii ime -
sälau akunnan alueelle 3,34 miljoonaa kuu iome -
iä uodessa (Kuusela ja Salminen 1983). Pois u-
masuunni e oli jae u hakkuusuunni eeseen (3,31
miljoonaa kuu iome iä), luonnonpois umaan (0,02
miljoonaa kuu iome iä) ja suojelu ähennykseen
(0,02 miljoonaa kuu iome iä). Hakkuusuunni e oli
edelleen jae u ukki- ja kui upuus a koos u aan
ke ymäsuunni eeseen (2,95 miljoonaa kuu iome -
iä) ja me sä äh eeseen (0,36 miljoonaa kuu iome -
iä).
Val akunnan me sien 8. in en oinnin (VMI8) u-
los en julkis uksen yh eydessä esi e iin E elä-
Pohjanmaan me sälau akunnan alueelle kolme
MELA-ohjelmis olla (Sii onen ym. 1996) eh yä
hakkuulaskelmaa. In en oin ia seu aa alla kym-
men uo iskaudella hakkuumah o eli hakkuumää-
än a io ilman puun uo annon kes ä yyden huo-
mioon o amis a oli keskimää in 5,0 miljoonaa kuu-
iome iä uodessa, suu imman ja ku as i haka a-
issa ole an hakkuumää än a io 3,5 miljoonaa
kuu iome iä uodessa ja Me sä 2000 -hakkuusuosi-
uksen (Sii onen 1990) pe us eilla laske u hakkuu-
mää än a io 3,0 miljoonaa kuu iome iä uodessa
(Sii onen 1992). Kaikissa kolmessa aih oehdossa
suojelualuee oli aja u laskelmien ulkopuolelle.
Hakkuulaskelma oli a a ioi a me sien uo an o-
mahdollisuuksis a ja niiden kehi ykses ä e ilaisilla
hakkuu asoilla – ei ä a sinaisia hakkuusuunni -
ei a ei ä kä ule aisuuden ennus ei a. Sii osen
(1992) hakkuulaskelmien MELA-aineis ona oli
VMI8-maas okoeala ( unsas 4000 koealaa), jo ka
Taulukko 1. E elä-Pohjanmaan pii ime sälau akunnan
(VMI5–VMI7) ja me sälau akunnan (VMI8) alueen me -
sä- ja ki umaan pin a-ala , ila uude ja hakkuumää än
a io e i in en oinneissa (suluissa mi aus uode ). Hak-
kuusuunni e (VMI5–VMI7) pe us uu kehi ys- ai ikäluo-
ki ain mää i el yyn a oi epuus oon. Suu imman kes ä-
än hakkuumää än a io (VMI8) on laske u MELA-
ohjelmis olla.
VMI5
1) VMI6
2) VMI7
3) VMI8
4)
(1968) (1974) (1981–82) (1991)
Pin a-ala, 1000 ha
Me sämaa 853 883 934 907
Me sä- ja ki umaa yh eensä 975 1003 1028 984
Tila uus, milj. m 3
Me sämaa 63,2 67,7 75,9 87,7
Me sä- ja ki umaa yh eensä 64,4 68,8 76,6 88,4
Hakkuusuunni een käy öpuu-
osa, milj. m 3 /
Me sä- ja ki umaa yh eensä 2,6 2,7 3,0 –
Suu imman kes ä än hakkuu-
mää än a io, milj. m 3 /
Me sä - ja ki umaa yh eensä – – – 3,5 5)
1) Kuusela ja Salo aa a 1969. 4) Salminen ja Salminen 1998.
2) Kuusela ja Salminen 1976. 5) Sii onen 1992.
3) Kuusela ja Salminen 1983.
Hi elä, Nuu inen & Salminen Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a ...
281
oli yhmi el y me sikkö iedoil aan ja ule al a ke-
hi yksel ään mahdollisimman homogeenisiin las-
ken ayksiköihin ( unsaaseen 400 lasken ayksik-
köön).
Val akunnan me sien 9. in en oinnin (VMI9)
maas omi aukse eh iin E elä-Pohjanmaan me sä-
keskuksen alueella uonna 1997. Tämän u kimuk-
sen a oi eena oli sel i ää MELA-ohjelmis on
a ulla nykyisen (me säkeskusjako 1.1.1998) E elä-
Pohjanmaan me säkeskuksen alueen hakkuumah-
dollisuude uosina 1997–2026. 1990-lu ulla on
uudis e u me sänhoi osuosi ukse ja me sälaki, jois-
sa edelly e ään mm. e i yis en luon okoh eiden huo-
mioon o amis a me sien käsi elyssä. Tässä u ki-
muksessa hyödynne iin VMI9:n yh eydessä ke ä -
yä ie oa e i yisis ä luon okoh eis a MELA-aineis-
on käsi elyluokkien mää i ämiseksi uusien me -
sänhoi osuosi us en ja me sälain mukaisiksi. Lisäksi
ko juukus annus en laskennassa o e iin huomioon
al akunnan me sien in en oinnin oimi ama koe-
alakoh aise a io me säkulje usma kan pi uudes-
a ja mahdollises a ko juuajankohdas a.
2 Aineis o
MELA-ohjelmis olla eh yjen laskelmien aineis o-
na käy e iin uonna 1997 mi a us a VMI9-koeala-
aineis os a muodos e ua aineis oa. E elä-Pohjan-
maan me säkeskuksen (ku a 1) käsi ä ä MELA-
aineis o sisälsi me sä- ja ki umaan maas okoeala
puu omia si uku ioi a lukuuno ama a. – Koeala
oli ympy ä, jonka säde mää äy yi elaskoopilla lue-
un suu imman puun läpimi an pe us eella (Val a-
kunnan me sien ... 1997). Jos koealaympy ä ei mah-
unu kokonaan samalle koealaku iolle, koeala jae -
iin osiin. Keskipis eku io oli se koealaku io, jolle
koealan keskipis e osui. Muu koealaku io oli a
si uku ioi a.
Yksi elaskooppikoeala ei yleensä edus a koeala-
ku io a ko in a kas i, koska puu o a ain ha -
oin jakau unee asaises i koko koealaku ion alu-
eelle. Tämä ulee esille sekä puus on mää än e ä
me sikön käsi ely a peen a ioinnissa e i yises i
nuo issa puus oissa, joissa elaskoopilla lue un suu-
imman puun pienes ä läpimi as a joh uen koealan
koko jää usein pieneksi. Siksi MELA-aineis oja
eh äessä jokaises a koealas a muodos e iin koeala-
ku io a as aa a lasken aku io, johon yhdis e iin
lisäksi 2–5 kappale a me sikkö iedoil aan ja ule-
al a kehi yksel ään mahdollisimman homogeenis-
a koealaa saman me säkeskuksen alueel a. Me si-
köiden sisäisen aih elun uo amiseksi lasken a-
ku ioille koealojen alin a eh iin koko koeala-
ku io a koske ien ku io ie ojen pe us eella.
Lasken aku ioiden muodos uksessa käy e y koko
koealaku ion VMI9-ku io iedo oli a ä keysjä -
jes yksessä maaluokka, kas upaikka yyppi, puus-
on pohjapin a-ala, kehi ysluokka, puus on keskilä-
pimi a, alli se a puulaji, puus on biologinen ikä,
kas upaikan pää yyppi ja alli se an puulajin osuus.
Sekä alkupe äis en VMI9-koealojen e ä muodos-
e ujen lasken aku ioiden lukumää ä oli 5 150 kpl.
MELA-ohjelmis on käsi ely aih oeh ojen simu-
loinnissa o eu uskelpoise oimenpi ee pää el iin
koko lasken aku ion keskimää äis en ie ojen pe-
us eella, jo ka oli a laske u lasken aku ioon kuu-
lu ien koealojen a ulla. Toimenpi ee o eu e iin
e ikseen lasken aku ion jokaisella koealalla, mu a
op imoinnissa käy e ä ä pää ösmuu uja ja apo -
oi a a ulokse ke ä iin ain alkupe äisil ä koe-
aloil a (yhdel ä koealal a pe lasken aku io). Si en
Ku a 1. E elä-Pohjanmaan me säkeskus (me säkeskus-
jako 1.1.1998).
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Hi elä, Nuu inen & Salminen
282
MELA-ohjelmis olla saa ujen ulos en laskennassa
käy e iin samoja koealoja kuin a sinaisessa VMI9-
me sä a a ie ojen laskennassa.
Lasken aku io jae iin alkupe äis en VMI9-koe-
alojen pe us eella kolmeen käsi elyluokkaan: en-
sisijaises i puun uo annossa, ajoi e ussa puun uo-
annossa ja puun uo annon ulkopuolella ole iin.
Ensisijaises i puun uo an oon käy e ä issä ole il-
la alueilla salli iin kaikki Me sä alouden kehi ä-
miskeskus Tapion uoden 1994 suosi us en mukai-
se hakkuu . Rajoi e ussa puun uo annossa ole illa
alueilla me sä alouden ha joi amis a oli ajoi e u
esime kiksi suojelun, maiseman ai i kis yskäy-
ön akia. Rajoi e ussa puun uo annossa ole illa alu-
eilla salli uja hakkuu apoja oli a ha ennushak-
kuu ja luon ainen uudis aminen. Puun uo annon
ulkopuolella oli a mm. kansallis- ja luonnonpuis-
o , soidensuojelualuee (myös al ion mailla ole-
a kangasmaasaa ekkee ) sekä luonnonsuojelulain
nojalla auhoi e u aluee . Näillä alueilla ei salli u
mi ään oimenpi ei ä.
Lasken aku ion käsi elyluokka mää i el iin maa-
luokan, maaluokan a kennuksen, puun uo annon
ajoi uksen a kennuksen ja osin myös puun uo an-
non ajoi uksen a ulla ( aulukko 2). Ki umaa luo-
ki el iin maaluokan pe us eella ajoi e uun puun-
uo an oon kuulu iin alueisiin. Käsi elyluokan
mää i ämisen kannal a ä kein unnus oli puun uo-
annon ajoi uksen a kennus, joka ilmaisi suo aan
salli u ai suosi el a a oimenpi ee ilman a sinais-
a ajoi uksen syy ä (Val akunnan me sien ... 1997).
Lisäksi käsi elyluoki us a a kenne iin soiden-
Taulukko 2. Val akunnan me sien 9. in en oinnin muu ujia E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueella as aa a
MELA-aineis on käsi elyluoka (luoka 1 = ensijaises i puun uo annossa ole a , 2 = ajoi e ussa puun uo annossa
ole a ja 3 = puun uo annon ulkopuolella ole a ).
VMI9-muu uja (E elä-Pohjanmaan me säkeskus) MELA-aineis on käsi eluokka
123
Maaluokka 1)
1 me sämaa x
2 ki umaa x
Maaluokan a kennus 1)
0 ei a kennus a x
1 pieni me sä alousmaan ku io muun kuin me sä alousmaan keskellä x
3 saa i, jossa me sä alousmaa a ko kein aan 1 ha x
4 saa i, jossa me sä alousmaa a 1–100 ha x
Puun uo annon ajoi uksen a kennus 1)
– ei moninaiskäy ös ä joh u ia puun uo annon ajoi uksia x
1 kaikki oimenpi ee kielle y x
2 hakkuu salli u alueen luon een säily ämiseksi, esim. hakkuu leh ojensuojelueella x
3 ain a o aise hakkuu salli aan x
4 mää äaikainen oimenpidekiel o x
5 hakkuu lu an a aisia, esim. osa kaa a-alueis a x
6 ain a o aise hakkuu suosi el a ia x
7 hakkuu salli u, mu a alueen esi alous on säily e ä ä ennallaan x
8 alueella ajoi us, joka ei aiku a me sä alouden ha joi amiseen x
Puun uo annon ajoi ukse 1)
103 soidensuojelualue xx
3)
303 oji us auhoi usalue xx
2)
307 kaupunkien ja kun ien lähi i kis ysaluee x
308 puolus us oimien ha joi usaluee x
402 soidensuojeluohjelma x x 3)
1) Muu ujien ja luoki us en äydellise seli ykse , ks. Val akunnan me sien ... 1997.
2) Tu emaa (Me sähalli uksen ohjeki je 1981, Ja mo Leskinen (Me sähalli us) suull. 19.11.1997).
3) Val ion hallinnassa ole a maa sekä muiden kuin al ion hallinnassa ole a u emaa .
Hi elä, Nuu inen & Salminen Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a ...
283
suojelualueiden, oji us auhoi usalueiden, soidensuo-
jeluohjelmien, kaupunkien ja kun ien lähi i kis ys-
alueiden sekä puolus us oimien ha joi usalueiden
osal a puun uo annon ajoi uksen pe us eella, joka
ilmaisi ajoi uksen syyn. Jos alkupe äisellä VMI9-
koealalla oli usei a samanaikaisia käy ö ajoi uksia,
lasken aku ion lopullinen käsi elyluokka mää äy-
yi ah imman käy ö ajoi uksen pe us eella.
Noin puole Keski-Pohjanmaan me säkeskuksen
aluees a lii e iin 1.1.1998 E elä-Pohjanmaan me sä-
keskukseen. VMI9- ulos en mukaises i nykyisen
E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen me sämaan ala
oli 1 274 000 ja ki umaan 100 700 heh aa ia, yh een-
sä 1 374 700 heh aa ia (Tomppo ym. 1998), joka
oli 40 p osen ia suu empi kuin VMI8- ulos en mu-
kainen me sä- ja ki umaan pin a-ala ( aulukko 1).
VMI9- ulos en mukaan puus on ila uus me sä-
maalla oli as aa as i 121,7 ja ki umaalla 1,5 mil-
joonaa kuu iome iä, yh eensä 123,2 miljoonaa
kuu iome iä eli 39 p osen ia suu empi kuin VMI8-
ulos en mukainen puus on ila uus. MELA-aineis-
ossa oli suojel u me sä- ja ki umaan pin a-alas a
32 300 heh aa ia ja me sä- ja ki umaan puus on i-
la uudes a 2,3 miljoonaa kuu iome iä ( aulukko 3).
3 Mene elmä
3.1 Hakkuulaskelma aih oehdo
Lasken aku ioiden puus ojen käsi ely- ja kehi ys-
aih oehdo uo e iin puukoh aisiin malleihin pe-
us u alla MELA-ohjelmis on me sikkösimulaa o-
illa. MELA-ohjelmis ossa luonnonp osessimallei-
na käy e iin Ojansuun ym. 1991 me sien uudis u-
miseen ja puus on a haiskehi ykseen, Ojansuun
1996 kas upaikan ku aukseen, Hynysen 1996 puus-
on kas uun ja luonnonpois umaan sekä Hökän
1996 esi ämiä suome sien kas uun lii y iä malle-
ja. Me sikkösimulaa o illa muodos e uis a me si-
köiden aih oeh oisis a käsi ely- ja kehi yssa jois-
a hae iin alue ason ehokkaa uo an o-ohjelma
lineaa iseen op imoin iin pe us u alla JLP-ohjelmis-
olla (Lappi 1992).
Hakkuulaskelma aih oehdo oli a
I) ns. hakkuumah o-laskelma,
II) suu imman kes ä än hakkuuke ymän o eu a a
laskelma ja
III) uosien 1987–1996 keskimää äise hakkuu ja -
kossakin o eu a a laskelma.
Hakkuulaskelma eh iin 50 uoden ajalle, joka oli
jae u ii een kymmen uo iskau een. Tässä u ki-
muksessa a kas ellaan pääasiassa ain ensimmäi-
sen 30 uoden jaksoa ( uosia 1997–2026). Kaikis-
sa kolmessa hakkuulaskelmassa oli lineaa isen op-
imoinnin a oi e unk iona ne o ulojen nykya on
maksimoin i. Op imoin i eh ä än a oi e unk io
mää i eli näin puun uo annon aloudelliseksi oi-
minnaksi. Toiminnan kanna a uus aa imus mää-
äy yi ne o ulojen nykya on laskennassa käy e yn
lasken ako on ja op imoinnissa so elle ujen ajoi -
eiden yh eis aiku uksena.
Lih onen 1959 mää i eli hakkuumahdon puu-
mää äksi, joka enin ään oidaan haka a me säalu-
eel a ie ynä aikana, kun kaikki asiaan aiku a a
ekijä (kulje usmahdollisuude , yö oiman saan i,
ma kkinoimisedelly ykse , lainsäädännön ajoi uk-
se jne.) o e aan huomioon. Työ oiman saan iin,
ma kkinoimisedelly yksiin ym. lii y iä ekijöi ä on
kui enkin aikea o aa huomioon MELA-ohjelmis-
olla eh ä issä laskelmissa ja lisäksi niiden sisäl-
Taulukko 3. VMI9-maas oaineis os a ehdyn MELA-
aineis on mukaise käsi elyluokkien pin a-ala ja puus-
on ila uude E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alu-
eella.
Käsi elyluokka1) Me sämaa Ki umaa Yh eensä Osuus, %
Pin a-ala, 1000 ha
1 1 213,4 – 2) 1 213,4 88,3
2 45,9 83,1 129,0 9,4
3 14,7 17,6 32,3 2,3
Yh eensä 1 274,0 100,7 1 374,7 100,0
Tila uus, milj. m 3
1 113,0 – 2) 113,0 91,8
2 6,6 1,2 7,8 6,3
3 2,0 0,4 2,3 1,9
Yh eensä 121,6 1,6 123,2 100,0
1) Käsi elyluokka, ks. eks i ja aulukko 2.
2) Ki umaa o a joko ajoi e ussa puun uo annossa ai puun uo annon
ulkopuolella.
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Hi elä, Nuu inen & Salminen
284
ly äminen laskelmiin lisäisi laske uihin uloksiin
lii y ää epä a muu a. Siksi hakkuumah o ( aih-
oeh o I) laske iin maksimoimalla ne o ulojen ny-
kya oa iiden p osen in ko kokannalla ilman oi-
minnan kes ä yys- ja loppu ilan puus o aa imuk-
sia (ks. Sii onen ym. 1996). Laskelmassa haka iin
kaikki so elle ujen me sänkäsi elysuosi us en
mukaan haka a issa ole a koh ee , jo ka ei ä äy -
änee kas a amisen ehdoksi ase e ua uo o aa i-
mus a.
Hakkuumahdos a poike en suu imman kes ä än
eli suu imman ja ku as i haka a issa ole an
hakkuuke ymän o eu a a laskelma ( aih oeh o
II) o i huomioon myös ase e u puun uo annon kes-
ä yys aa imukse . Laskelmassa maksimoi iin ne -
o ulojen nykya oa neljän p osen in ko kokannal-
la. Puun uo annon kes ä yys a kas eluajan kulu-
essa a mis e iin si en, e ä hakkuuke ymä ja ne -
o ulo oli a aina ähin ään edellisen kymmen-
uo iskauden asolla, ukkipuuke ymä pysyi koko
lasken a-ajan ähin ään ensimmäisen kymmen uo-
iskauden asolla ja puus on uo oa o neljän p o-
sen in ko kokannalla laske una oli lasken a-ajan
lopussa ähin ään laskelman alkuhe ken mukaisel-
la asolla ( . Sii onen ym. 1996).
Myös aih oehdossa III ( uosien 1987–1996 kes-
kimää äinen ke ymä aso) maksimoi iin ne o ulo-
jen nykya oa neljän p osen in ko kokannalla. Vaih-
oehdon III a ulla sel i e iin aiku ukse me sä a-
ojen kehi ykseen ja hakkuumahdollisuusa ioihin
ule aisuudessa, kun hakkuiden kokonaismää ä jää
huoma a as i alemmalle asolle kuin mi ä me sä-
a ojen kannal a olisi mahdollis a. Ke ymä aso
hae iin käy ämällä op imoinnissa ajoi eena uo-
sina 1987–1996 keskimää in o eu unei a puu a a-
alajei aisia hakkuuke ymiä. E elä-Pohjanmaan
me säkeskukseen lii e yjen Keski-Pohjanmaan
me säkeskuksen kun ien osuus hakkuuke ymäs ä
laske iin ko. kun ien me sämaan pin a-alan pe us-
eella. Ke ymä ilas o (Me in o 1997) käsi ää myös
pol opuun, jo en laskelmissa ole e iin, e ä eolli-
suuden ainespuuksi kelpasi ilas oidus a pol opuus-
a puulajis a iippuen ain 20–30 p osen ia (ks.
Ryynänen ja Tuomi 1982).
3.2Käsi ely- ja kehi ys aih oeh ojen
pe us ee
Käsi ely aih oehdo pe us ui a Me sä alouden
kehi ämiskeskus Tapion me sänkäsi elysuosi uk-
siin uodel a 1994 (Luonnonläheinen me sänhoi o
1994). Hakkuu aih oeh oina käy e iin unkolukuun
ja pohjapin a-alaan pe us u ia ha ennuksia, a o-,
suojuspuu- ja siemenpuuhakkui a sekä ylispuiden
pois oa. Uudis usaloille jä e iin hakkuuke ymäs ä
5 kuu iome iä heh aa ille. Tämä as aa keskimää-
in a ohakkuualoille ns. sääs öpuina jä e ä ää puus-
oa (Me säluonnon hoi o ... 1997).
Hakkuiden lisäksi laskelmissa salli uja me sän-
käsi elyjä oli a me sänuudis amiseen lii y ä ai-
aus, maanpinnan käsi ely ja iljely sekä aimi-
konhoi o. Lannoi us, oji us ja pys ypuiden ka sin a
ei ä ollee mukana käsi ely aih oeh ojen simu-
loinnissa.
Ne o ulojen nykya on lasken a pe us ui ien-
a sihin oihin: ne o ulo saa iin ähen ämällä ien-
a sihin aisis a hakkuu ulois a ko juun ja me sän-
hoidon kus annukse . Näin o e iin huomioon e o
mm. pois e a ien unkojen koossa ja heh aa ikoh-
aisessa hakkuumää ässä. Tien a sihin oina käy e -
iin uosina 1986–1995 o eu uneiden hankin ahin-
ojen (Me sä ilas ollinen uosiki ja 1996) uoden
1995 hin a asolla koko E elä-Suomen alueelle las-
ke uja keskia oja puu a a alajei ain ( aulukko 4).
Suu en puiden ila uude ja puu a a alaji en-
nus e iin unkokäy ien a ulla ja pien en puiden
ila uude VMI:ssä käy e yllä ila uusmallilla. Tuk-
kipuun ila uus laske iin puun innanko keusläpi-
mi an ja pi uuden a ulla. Koska ungon huono ek-
ninen laa u usein ähen ää ukkiosuu a, ukkipuun
mää ää ko ja iin e illisellä ukki ähennysmallilla.
Taulukko 4. Vuosien 1986–1995 E elä-Suomen alueel-
le laske u keskimää äise hankin ahinna (mk/m3) puu-
a a alajei ain uoden 1995 hin a asolla. E elä-Suomen
alue käsi ää me säkeskukse 0–11. (Me sä ilas ollinen
uosiki ja 1996)
Tukkipuu Kui upuu
Män y 270 172
Kuusi 223 196
Koi u 271 166
Hi elä, Nuu inen & Salminen Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a ...
285
Kui upuun minimila aläpimi a oli 6 cm ja kui-
uosan minimipi uus 2 m. (Ojansuu ym. 1991)
Ko juukus annukse laske iin ko juun ajanme-
nekin ja ko juun yksikköhin ojen ulona. Ajanme-
neki pe us ui a yö u kimuksiin (Kui o ym. 1994,
Rummukainen ym. 1993) ja so elle u yksikköhin-
na sel iä ä aulukos a 5. Jokaisessa hakkuu aih-
oehdossa MELA-ohjelmis o ali si aina edullisim-
man (kus annuksil aan hal imman) ko juu aih o-
ehdon (me su ihakkuun ai hakkuun moni oimiko-
neella).
Me sänhoi o öiden kus annukse laske iin yö-
mää ien ja uosina 1986–1995 o eu uneiden kes-
kimää äis en yksikköhin ojen ( uoden 1995 ahan-
a olla) ulona ( aulukko 6).
4 Tulokse
Esi e ä ien hakkuumahdollisuusa ioiden e ailua
aikaisempiin hakkuusuunni eisiin ja hakkuumah-
dollisuusa ioihin aikeu aa se, e ä nykyinen
E elä-Pohjanmaan me säkeskus ei enää as aa alu-
eel aan aikaisempaa E elä-Pohjanmaan me sälau a-
kun aa. Nykyisen (1.1.1998 oimaan ulleen jaon
mukaisen) E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alu-
een me sis ä haka iin uosina 1987–1996 keski-
mää in unsas 2,8 miljoonaa kuu iome iä käy ö-
puu a uodessa, joka on noin 80 p osen ia uonna
1992 alkupe äiselle E elä-Pohjanmaan me sälau a-
kunnan alueelle esi e ys ä suu imman kes ä än hak-
kuumää än a ios a (Sii onen 1992). E elä-Pohjan-
maan me säkeskuksen hakkuu sisälsi ä siis myös
E elä-Pohjanmaan me säkeskukseen lii e yjen
Keski-Pohjanmaan me säkeskuksen kun ien osuu-
den hakkuis a. Käy öpuu sisälsi ma kkinahakkui-
den ja piensahojen käy ämän puun lisäksi eolli-
suuden ainespuuksi kelpaa an osan pol opuus a.
Män yä uosien 1987–1996 ke ymäs ä oli 48, kuus-
a 35 ja leh ipuu a 17 p osen ia. Ve ailukoh ana
nykyisen E elä-Pohjanmaan me säkeskuksen alueen
puus on kas u me sä- ja ki umaalla uosina 1992–
1996 oli 4,9 miljoonaa kuu iome iä uodessa
(Tomppo ym. 1998).
Mikäli hakkuu säily ä uosien 1987–1996 kes-
kimää äisellä asolla (ku a 2, aih oeh o III), puu-
a annon a ioidaan ka u an puun uo an oon käy-
e ä issä ole alla me sä- ja ki umaalla noin 2 mil-
joonan kuu iome in uosi auhdilla (ku a 3). Puun-
uo an oon käy e ä issä ole alla me sä- ja ki u-
maalla puus on kas u (ku a 4) lisään yisi puu a-
annon ka umisen myö ä ja sen ennakoidaan ole-
an kymmen uo iskaudella 2017–2026 keskimää-
in 5,9 miljoonaa kuu iome iä uodessa (koko me -
sä- ja ki umaan alueella ajaa 0,1 miljoonaa kuu-
iome iä suu empi).
Tällä he kellä käy össä ole ien Me sä alouden
kehi ämiskeskus Tapion me sänkäsi elysuosi us-
en (Luonnonläheinen me sänhoi o 1994) mukaan
hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi ule aa puu a
(hakkuumah o) ii äisi ensimmäisellä kymmen uo-
iskaudella haka a aksi noin 5,3 miljoonaa kuu io-
me iä uodessa (ku a 2, aih oeh o I) eli noin
kaksinke aises i uosina 1987–1996 keskimää in
Taulukko 6. Me sänhoi o öiden uosina 1986–1995
o eu unee keskimää äise yksikköhinna uoden 1995
ahana olla. (Me sä ilas ollinen uosiki ja 1996)
Työlaji Yksikkö Yksikköhin a
Rai aus mk/ha 373
Maanmuokkaus “ 850
Männyn kyl ö “ 1015
Männyn is u us mk/100 ain a 180
Kuusen is u us “ 200
Koi un is u us “ 230
Männyn äydennysis u us “ 200
Kuusen äydennysis u us “ 220
Koi un äydennysis u us “ 260
Ruohous mk/ha 530
Taimikon pe kaus “ 850
Taulukko 5. Laskelmissa so elle u ko juun yksikkö-
hinna .
Työlaji Yksikköhin a, mk/h
Me säkulje us 280
Hakkuu moni oimikoneella 420
Me su ihakkuu 120
Me sä ie een aikakauski ja 2B/1998 Hi elä, Nuu inen & Salminen
286
Ku a 2. Hakkuuke ymä puulajei ain uosina 1997–
2026 aih oehdoissa I, II ja III.
Ku a 3. Puus on ila uus puun uo an oon käy e ä issä
ole alla me sä- ja ki umaalla uosina 1997–2027 aih o-
ehdoissa I, II ja III.
Ku a 4. Puus on kas u puun uo an oon käy e ä issä
ole alla me sä- ja ki umaalla uosina 1997–2026 aih o-
ehdoissa I, II ja III.
Ku a 5. Puus on ila uus läpimi aluoki ain puun uo-
an oon käy e ä issä ole alla me sä- ja ki umaalla uo-
sina 1997–2026 aih oehdoissa I, II ja III.
o eu uneisiin hakkuisiin e a una. Hakkuumah-
don kokonaan hakkaaminen kui enkin pienen äisi
puun uo an oon käy e ä issä ole an me sä- ja ki-
umaan puu a an oa uosikymmenessä 10 p osen-
illa nykyises ä (ku a 3). Vuo uinen hakkuumah o
oisella kymmen uo isjaksolla ( uosina 2007–2016)
olisi 84 p osen ia ensimmäisen kymmen uo isjak-
son hakkuumah oon e a una. Jä eän puun ( in-
nanko keusläpimi a yli 20 cm) a an o (ku a 5)
supis uisi 22 p osen ia ja hakkuumahdollisuude
(ku a 6) 28 p osen ia ensimmäiseen kymmen uo-
isjaksoon e a una.
Jos hakkui a halu aan nykyises ään lisä ä hak-
kuumahdollisuuksien kui enkaan ähen ymä ä u-
le aisuudessa, osa ny haka a issa ole as a puus-
os a on sääs e ä ä ule ille uosikymmenille. Suu-
imman ja ku as i haka a issa ole an käy öpuu-
mää än a io on 4,1 miljoonaa kuu iome iä uo-
dessa ensimmäisellä kymmen uo iskaudella ja sen
a ioidaan yli ä än 4,6 miljoonaa kuu iome iä
uodessa kahden seu aa an uosikymmenen kulu-
essa (ku a 2, aih oeh o II). Ensimmäisellä kym-
men uo iskaudella suu imman kes ä än hakkuu-
mää än a io on noin 23 p osen ia pienempi kuin
me sänkäsi elysuosi us en mukainen hakkuumah-
o ja 44 p osen ia suu empi kuin uosina 1987–
0
1
2
3
4
5
6Leh ipuu
Kuusi
Män y
1997–2006 2017–20262007–2016
I
II
III
I
III
II
IIIIII
Kausi
Hakkuuke ymä, milj. m
3
/
0
50
100
150
200 Leh ipuu
Kuusi
Män y
1997 2007 2017 2027
III
III II
II
II III
III
III
III
Tila uus, milj. m
3
Vuosi
0
1
2
3
4
5
6
Leh ipuu
Kuusi
Män y
1997–2006 2017–2026
2007–2016
III III I
III
II
III
III
Kas u, milj. m
3
/
Kausi
0
50
100
150
200 31… cm
21...30 cm
11...20 cm
...10 cm
1997 2007 2017
III
I
2027
II II
II
II III
III
III
III
Tila uus, milj. m
3
Vuosi
Hi elä, Nuu inen & Salminen Val akunnan me sien 9. in en oin iin pe us u a ...
287
1996 keskimää in o eu unee hakkuu . Laskelmi-
en pe us eella suu imman kes ä än hakkuumää än
ennakoidaan nouse an kolmen uosikymmenen
kuluessa 1,6-ke aiseksi uosien 1987–1996 keski-
mää äisiin hakkuisiin e a una.
Ensimmäisellä kymmen uo iskaudella suu im-
man kes ä än hakkuumää än a ios a on män yä
56, kuus a 28, koi ua 13 ja muu a leh ipuu a 3
p osen ia. Männyn hakkui a oi aisiin ämän pe-
us eella lisä ä noin 70 p osen ia ( ajaa miljoona
kuu iome iä uodessa) ja kuusen hakkui a unsas
15 p osen ia ( ajaa 0,2 miljoonaa kuu iome iä uo-
dessa) uosina 1987–1996 keskimää in o eu unei-
siin hakkuisiin e a una.
Suu imman kes ä än hakkuumää än a io a as-
aa a kokonaispois uman a io puun uo an oon käy-
e ä issä ole alle me sä- ja ki umaalle on ensim-
mäisellä kymmen uo iskaudella 4,9 miljoonaa kuu-
iome iä uodessa ( aulukko 7). Täs ä hakkuupois-
uma on noin 4,4 ja luonnonpois uma 0,5 miljoo-
naa kuu iome iä uodessa. Hakkuupois uma sisäl-
ää ukki- ja kui upuun sekä hakkuiden ja aimi-
konhoidon yh eydessä me siin jää än kui upuun
minimimi oja pienemmän unkopuun. Puus on kas-
un a io puun uo an oon käy e ä issä ole alla
me sä- ja ki umaalla on ensimmäisellä kymmen-
uo iskaudella 5,3 miljoonaa kuu iome iä uodes-
sa (ku a 4). Toisella kymmen uo iskaudella hak-
kui a as aa a kokonaispois uman ehdollinen en-
nus e on 5,3 ja kas un 5,2 miljoonaa kuu iome iä
uodessa ja kolmannella kaudella as aa as i 5,3
ja 5,3 miljoonaa kuu iome iä uodessa. Koko me -
sä- ja ki umaan alueella puus on kas un a io as-
aa ille kymmen uo iskausille o a 5,4, 5,3 ja 5,4
miljoonaa kuu iome iä uodessa.
Jos hakkuu nouda aisi a suu imman kes ä än
hakkuumää än mukais a asoa, puun uo an oon käy-
e ä issä ole alla me sä- ja ki umaan alueella puu-
a an o pysyisi lähes ennallaan seu aa an kolmen
uosikymmenen aikana. Kuusen kokonais ila uus
pienenisi, leh ipuiden pysyisi suunnilleen samana
ja männyn lisään yisi (ku a 3). Jä eän ( innanko -
keusläpimi a yli 20 cm) puun a an o alenisi 17
p osen ia kolmen uosikymmenen aikana (ku a
5). Kolmenkymmenen uoden kulu ua ukkiko-
koisen kuusen ila uus olisi 40 p osen ia ja ukki-
kokoisen männyn ila uus 8 p osen ia pienempi
kuin laskelmakauden alussa. Tukkikokoisen koi-
un ila uus olisi 64 p osen ia suu empi kuin las-
kelmakauden alussa.
Nouda amalla suu in a kes ä ää hakkuumää ää
o eu a ia hakkui a e i puulajien hakkuumahdolli-
suuksissa ei apahdu suu ia muu oksia 30 uoden
aikana (ku a 2). Män yä on kolmen seu aa an uo-
sikymmenen suu imman kes ä än hakkuumää än
a ios a keskimää in 59, kuus a 25, koi ua 14 ja
Taulukko 7. Pois uman akenne (milj. m3/ uosi) puun-
uo an oon käy e ä issä ole alla me sä- ja ki umaalla
aih oehdoissa I–III uosina 1997–2006.
Tunnus Vaih oeh o I Vaih oeh o II Vaih oeh o III
Hakkuuke ymä 5,33 4,10 2,78
Tukkike ymä 2,64 2,03 1,23
Män y ukki 1,54 1,24 0,64
Kuusi ukki 0,99 0,71 0,55
Koi u ukki 0,09 0,08 0,03
Muu leh ipuu ukki 0,02 0,01 0,00
Kui upuuke ymä 2,69 2,07 1,56
Män ykui u 1,40 1,06 0,75
Kuusikui u 0,65 0,46 0,43
Koi ukui u 0,55 0,46 0,33
Muu leh ipuukui u 0,10 0,09 0,05
Hakkuu ähde 0,38 0,33 0,27
Hakkuupois uma 5,71 4,43 3,06
Luonnonpois uma 0,46 0,47 0,50
Kokonaispois uma 6,17 4,90 3,56
Män y 3,29 2,64 1,74
Kuusi 1,76 1,27 1,08
Koi u 0,96 0,84 0,65
Muu leh ipuu 0,16 0,15 0,09
Ku a 6. Hakkuuke ymä läpimi aluoki ain uosina
1997–2026 aih oehdoissa I, II ja III.
0
1
2
3
4
5
631… cm
21...30 cm
11...20 cm
...10 cm
1997–2006 2007–2016 2017–2026
I
I
III II
II
III III
III
Hakkuuke ymä, milj. m
3
/
Kausi
