TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Geoympä is ö ekniikka
A seeni Pi kanmaalla –
esiin yminen, iskina ioin i ja iskinhallin a
RAMAS-hankkeen ä keimmä ulokse
Toimi aja :
Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Timo Ruskeeniemi,
Annika Pa iainen ja Bi gi a Backman
Abs ac : A senic in he Pi kanmaa Region in Finland:
Occu ence in he En i onmen , Risk Assessmen and Risk Managemen .
Final esul s o he RAMAS p ojec
Espoo 2007
ISBN 978-951-22-9117-5
Mul ip in Oy, Helsinki 2007
Loukola-Ruskeeniemi, K., Ruskeeniemi, T., Pa iainen, A. ja Backman, B., ( oim.)
2007. A seenin esiin yminen Pi kanmaalla, iski ja niiden hallin a. RAMAS-hankkeen
ä keimmä ulokse . Teknillinen ko keakoulu. Geoympä is ö ekniikka. E ikoisjulkaisu ,
156 si ua, 64 ku aa ja 37 aulukkoa.
RAMAS-hankkeessa on sel i e y a seenin esiin ymis ä ja a ioi u sii ä mahdollises i
aiheu u aa e eydellis ä ai ympä is öllis ä iskiä Pi kanmaan alueella. Hanke on saanu
ahoi us ukea EU:n LIFE En i onmen -ohjelmas a ja sen o eu ukses a o a as annee
Geologian u kimuskeskus, Teknillinen ko keakoulu, Pi kanmaan ympä is ökeskus, Suo-
men ympä is ökeskus, Maa- ja elin a ike alouden u kimuskeskus, Esko Rossi Oy sekä
Kemi a Oyj.
RAMAS-hankkeessa on ka oi e u Pi kanmaalla ne aluee , joilla on luon aises i ko-
honnei a a seenipi oisuuksia kalliope ässä, maape ässä, pin a edessä ai pohja edessä.
Viljelysmaiden ja iljelykas ien sekä luonnon ma jojen ja sienien a seenipi oisuuksia sel-
i e iin. Lisäksi on ka oi e u ne koh ee , joilla a seenipi oisuude o a ko kei a ihmisen
oiminnan seu auksena.
Te eyden kannal a me ki ä immäksi al is umis ei iksi unnis e iin juoma e enä käy-
e y po akai o esi. A seenille al is uminen näkyy a seenipi ois a e ä käy ä än es i-
yhmän i sanäy eissä ja epidemiologisessa seulonnassa ha ai iin ie yjen a seeniin
lii e yjen syöpä au ien ilas ollises i lisään yneen niillä alueilla, joissa maape än ja kal-
liope än a seenipi oisuus on keskimää äis ä ko keampi. Mone Pi kanmaan kunna o a
laajen anee kunnallis a esijoh o e kkoa a seenipi oisille alueille. Tämä onkin hy ä a -
seeni iskin hallin akeino Pi kanmaan alueella. Pel omaissa a seenia on hy in ähän eikä
si ä myöskään näy ä sii y än kas eihin. Pi kanmaan keski- ja e eläosassa on mo eenissa
ja kalliope ässä paikoin luon aises i ko kei a a seenipi oisuuksia, mikä ulee huomioida
maankäy ön suunni elussa, ieleikkaus en ja maansii ojen o eu uksessa ja muissa as-
aa issa oiminnoissa, jo a äl y ään mahdollisil a ympä is öongelmil a. Lisäksi Pi kan-
maalla on muu amia puunkylläs ämöjä ja anhoja kai osaluei a, joiden ympä is össä a -
seeni- ja askasme allipi oisuude o a ohjea oja ko keampia.
Hankkeessa on a ioi u ympä is ön a seenis a aiheu u ia iskejä. Keskeisimmä ja kii-
eellisimmin oimenpi ei ä aa i a ongelmakohda on unnis e u. Kaa oi us- ja suunni -
elu aiheessa eh ä ä a kaisu o a ehokkain a a seeni iskien hallin aa.
Luon aises i keskimää äis ä ko keamman a seenipi oisuuden yöhyke ja kuu Pi kan-
maan e eläosas a Hämeen kau a pääkaupunkiseudulle. Pi kanmaal a saadulla iedolla on
sen uoksi käy öä myös muualla Suomessa. P ojek in uloksis a iedo e aan laajas i myös
muualla Eu oopassa. Esime kiksi Unka issa ja Romaniassa a seeni on huoma a as i pa-
hempi e eys- ja ympä is öongelma kuin Pi kanmaalla. RAMAS-hankkeessa kehi e yä
iskinhallinnan oimin amallia oidaan so el aa myös muissa maissa.
RAMAS-hanke on julkaissu usei a apo eja ja ka oja. Nämä o a saa a illa p o-
jek in ko isi uil a www.gs . /p ojec s/ amas ai Geologian u kimuskeskuksen julkaisu-
myynnis ä.
Asiasana (Geosanas o, GTK): ympä is ögeologia, a seeni, aus api oisuus, kalliope ä,
maape ä, pohja esi, pin a esi, kas illisuus, ihmisen oimin a, iskin a ioin i, iskinhal-
lin a, Pi kanmaa, Suomi.
Toimi ajien sähköpos iosoi ee : Ki s i.l- @ kk. , Timo.Ruskeeniemi@g k. ,
Annika.Pa iainen@ kk. , Bi gi a.Backman@g k.
Loukola-Ruskeeniemi, K., Ruskeeniemi, T., Pa iainen, A. and Backman, B.,
(Eds.) 2007. A senic in he Pi kanmaa egion in Finland: Occu ence in he En i onmen ,
Risk Assessmen and Risk Managemen . Final esul s o he RAMAS p ojec . Helsinki Uni-
e si y o Technology. Geoen i onmen al Technology Sec ion. Special Publica ions, 156
pages, 64  gu es and 37 ables.
The RAMAS P ojec has in es iga ed he occu ence o a senic in he Tampe e e-
gion (Pi kanmaa) and has endea o ed o assess he po en ially a ising heal h and eco-
logical isks in egional scale, ollowed by he p esen a ion o ecommenda ions o he
p e en i e and emedia ion ac ions. The h ee-yea p ojec (2004-2007) ecei ed  nancial
suppo om he LIFE En i onmen -p og am. The implemen ing pa ne s we e he
Geological Su ey o Finland, he Helsinki Uni e si y o Technology, he Pi kanmaa
Regional En i onmen Cen e, he Finnish En i onmen Ins i u e, he Ag i ood Resea ch
Finland, Esko Rossi Oy and Kemi a Kemwa e .
As a pa o he wo k he p ojec has mapped he a eas whe e he na u al a senic con-
cen a ions a e ele a ed in bed ock, he soil co e o in g ound wa e and su ace wa e s.
Also a senic con en s in a able land, c ops, and in some wild be ies and mush ooms we e
s udied. Co espondingly, he mos impo an po en ial an h opogenic sou ces ha e been
loca ed and e alua ed.
As o he heal h isk, he po able wa e om d illed wells u ned ou o be he main
exposu e ou e. The exposu e o a senic was demons a ed in he biomoni o ing s udy.
A senic concen a ions in u ine we e clea ly ele a ed among hose households using
a senic-bea ing well wa e . Addi ionally, an epidemiological su ey showed ha ce ain
cance ypes linked o a senic a e s a is ically mo e equen in hose a eas whe e he
limi o a senic in well wa e s is commonly exceeded. Many o he local municipali-
ies ha e made majo e o s o ex end he public wa e supply ne wo k o he a eas su -
e ing om ele a ed a senic concen a ions. This wo k is e y impo an and should be
con inued. A senic is no a p oblem in a able lands and also he in ake o plan s seems
o be e y low. Howe e , i is less app ecia ed ha locally bo h he ill co e and bed-
ock in he egion may con ain na u ally high a senic concen a ions. The mos impo an
an h opogenic a senic sou ces in he egion include ew wood ea men plan s, which
ha e u ilized coppe -ch omium-a senic solu ions in hei p oduc ion and closed sulphide
mine si es.
The en i onmen al and ecological isks ela ed o he a ious a senic sou ces ha e been
e alua ed and he a ge s equi ing emedia ion measu es mos u gen ly ha e been iden i-
 ed. I is e iden ha p e en i e decisions made al eady du ing he planning phases o
land use a e he mos e ec i e isk managemen .
The zone o na u ally en iched a senic ex ends sou hwa ds om he Tampe e Region,
h ough he P o ince o Häme owa ds he me opoli an a ea o Helsinki. The e o e, he
wo k ca ied ou will also bene o he pa s o Finland. The P ojec ou come has been
p esen ed in nume ous con e ences held in Eu ope as well. Since a senic is known o be a
much mo e se e e heal h and en i onmen al p oblem in many o he EU coun ies, such as
Hunga y and Romania, he isk managemen p ocedu e de eloped in he RAMAS P ojec
is expec ed o ise in e es in o he EU coun ies as well.
The RAMAS P ojec has published se e al epo s and isk a ea maps, which can be
downloaded om he p ojec ’s websi e: www.gs . /p ojec s/ amas.
Keywo ds (AGI, GeoRe , Thesau us): en i onmen al geology, a senic, backg ound
le els, bed ock, soils, g oundwa e , su ace wa e , ege a ion, human ac i i y, isk
assessmen , isk managemen , Pi kanmaa, Finland
E-mail: Ki s i.l- @ kk. , Timo.Ruskeeniemi@g k. , Annika.Pa iainen@ kk. ,
Bi gi a.Backman@g k.

ESIPUHE
RAMAS on kolmi uo inen hanke (1.12.2004-30.11.2007), joka on saa-
nu ahoi us ukea EU:n LIFE En i onmen –ohjelmas a. Sen o eu ukses a
o a as annee Geologian u kimuskeskus, Teknillinen ko keakoulu, Pi -
kanmaan ympä is ökeskus, Suomen ympä is ökeskus, Maa- ja elin a ike-
alouden u kimuskeskus, Esko Rossi Oy ja Kemi a Kemwa e .
Lyhenne ‘RAMAS’ muodos uu hankkeen englanninkielises ä nimes ä
”Risk Assessmen and Risk Managemen P ocedu e o A senic in he
Tampe e Region”. Kohdealueena on Pi kanmaa, jossa on noin 470 000
asukas a. Suomen kolmanneksi suu in kaupunki Tampe e on Pi kanmaan
keskus.
Hankkeen a oi eena on ollu sel i ää a seenin esiin yminen, laa ia alu-
eellinen iskina io ja esi ää ehdo uksia iskinhallinnan oimenpi eiksi.
Osahankkee ja niiden as uuhenkilö :
1. A seenin luon aise pi oisuude . E ikois u kija Bi gi a Backman,
Geologian u kimuskeskus
A seeni maa alousympä is össä. Vanhempi u kija Ri a Mäkelä-Ku o,
Maa- ja elin a ike alouden u kimuslai os
2. An opogeenise a seeniläh ee . Tu kija Ka i Vaajasaa i 30.4.2006 saakka;
E ikois u kija Äme Bilale din 1.5.2006 alkaen, Pi kanmaan ympä is ö-
keskus
3. Riskina ioin i. E ikois u kija Eija Schul z, Suomen ympä is ökeskus
4. Riskinhallin a. Vanhempi u kija Jaana So a i ja u kija Heli Leh inen,
Suomen ympä is ökeskus
5. Tulos en apo oin i ja iedonle i ys. P o esso i Ki s i Loukola-Ruskee-
niemi, Teknillinen ko keakoulu
6. Hankkeen hallin o. RAMAS-hankkeen koo dinaa o i Timo Ruskee-
niemi, Geologian u kimuskeskus
RAMAS-hankkeen ohjaus yhmän puheenjoh ajana on oiminu Geologian
u kimuskeskuksen Espoon yksikön joh aja Ka i a Åke ja sih ee inä hank-
keen koo dinaa o i Timo Ruskeeniemi. Ohjaus yhmän jäseniä o a ollee
p o esso i Ki s i Loukola-Ruskeeniemi Teknillises ä ko keakoulus a, u -
kimusp o esso i Tom F isk Pi kanmaan ympä is ökeskukses a, p o esso i
Jy i Seppälä Suomen ympä is ökeskukses a, u kimusp o esso i Si pa
Ku ppa Maa- ja elin a ike alouden u kimuslai okses a, FT Esko Rossi
Esko Rossi Oy:s ä ja kehi yspäällikkö Vesa Ke unen Kemi a Oyj:s ä.
RAMAS-hanke on julkaissu usei a apo eja, jois a suu imman osan
englannin kielellä. Kaikki apo i löy y ä hankkeen ko isi uil a: www.
g k. /p ojec s/ amas ja nii ä oi myös ila a Geologian u kimuskeskuksen
julkaisumyynnis ä.
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO .................................................................................................................... 9
2. ARSEENI MAAILMANLAAJUISENA ONGELMANA ............................................... 11
3. PERUSTIETOJA PIRKANMAASTA ............................................................................. 15
4. RAMAS-HANKKEEN TOTEUTUS .............................................................................. 19
5. ARSEENIN LUONTAISET PITOISUUDET PIRKANMAALLA ................................. 21
6. IHMISEN TOIMINNAN AIHEUTTAMAT ARSEENIPITOISUUDET ........................ 43
7. ARSEENISTA AIHEUTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI ................................................ 65
8. ARSEENISTA AIHEUTUVIEN RISKIEN HALLINTA ................................................ 95
9. HANKKEESSA KÄYTETTYJEN MENETELMIEN TARKASTELU ......................... 125
10. SUOSITUKSET .............................................................................................................. 137
11. JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................................................................... 139
KIITOKSET .......................................................................................................................... 149
Lii e: RAMAS-hankkeen apo i , esi elmä ja julkaisu 1.12.2004–30.11.2007 ................. 151
Ka a-aineis ojen lupanume o :
TKK: Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os, lupanume o 814/MML/07
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Pe us ie oja Pi kanmaas a
15
3. Pe us ie oja Pi kanmaas a
Äme Bilale din1, Heli Leh inen2, Sam i Luoma3 ja Ki s i Loukola-Ruskeeniemi4
1 Pi kanmaan ympä is ökeskus, PL 297, 33101 Tampe e
2 Suomen ympä is ökeskus, PL 140, 00251 Helsinki
3 Geologian u kimuskeskus, PL 96, 02151 Espoo
4 Teknillinen ko keakoulu, Geoympä is ö ekniikka, PL 6200, 02015 TKK
Pi kanmaan maakun a koos ui 28 kunnas a ja
kuudes a seu ukunnas a uonna 2007. Asukas-
lu ul aan se on Suomen oiseksi suu in maa-
kun a ja sen äes ö iheys on yli kaksinke ainen
Suomen keskia oon e a una. Tampe een
kaupungin ja sen ympä is ökun ien alueella
asuu yli 60 % koko maakunnan äes ös ä ja
muu oliike maakunnan pohjoisosas a Tampe-
een seudulle on ja ku aa (ku a 3).
Ku a 3. Väes ön jakau uminen Pi kanmaalla uonna 2005. Tiedo o a ympä is öhallinnon YKR (yhdyskun a a-
ken een) ie ojä jes elmäs ä.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Äme Bilale din, Heli Leh inen, Sam i Luoma ja Ki s i Loukola-Ruskeeniemi
16
Pi kanmaan maisemalle an a a leimansa Ko-
kemäenjoen esis ön suu e jä e ja nii ä pa oa-
a luode-kaakkoissuun aise ha ju . Huoma a-
in joki on koko esis ölle nimensä an a a Ko-
kemäenjoki, joka laajen uu Nokian ja Vammalan
älillä Kulo eden ja Rau a eden jä ial aiksi.
Maas o on aih ele aa ja laaja asango puu u-
a . Maas o kohoaa maakunnan pohjoisosassa,
missä mäe nouse a paikoin yli 200 me in ko -
keu een me enpinnas a lukien. Vesis öjen ie is-
sä sijai se a ha ju , ku en Kangasalan ja Pyyni-
kin ha ju , o a myös maisemallises i a okkai a
luon okoh ei a. Pi kanmaan maape ä muodos uu
pääasiassa mo eenis a. Sa i- ja hiesumai a esiin-
yy jonkin e an maakunnan e eläosien esis ö-
jen a silla. Ne on o e u laajal i iljelyyn.
Pi kanmaan alue oidaan jakaa kalliope än
pe us eella kolmeen yöhykkeeseen (ku a 4).
E i yöhykkeiden alueella kalliope än luon ai-
nen a seenipi oisuus on e ilainen. A seenia un-
saas i sisäl ä ä kalliopohja ede sijai se a Pi -
kanmaan keski- ja e eläosissa (ku a 5).
Ku a 4. Pi kanmaan kalliope än pääki ilaji ja kai okse . Lisäksi ka assa on esi e y ähdillä muu amia ä -
keimpiä Geologian u kimuskeskuksen kullan e sin äkoh ei a. O i eden Ku emajä en kul akai os on ainoa
ällä he kellä oiminnassa ole a kai os. Pi kanmaa oidaan jakaa geologisin pe us ein kolmeen yöhykkee-
seen: Keski-Suomen g ani oidi yöhyke Pi kanmaan pohjoisosassa, Tampe een liuske yöhyke keskiosassa
ja Pi kanmaan migma ii i yöhyke e eläosassa. Geologinen ka oi usaineis o © Geologian u kimuskeskus,
Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os. Ku a Sam i Luoma.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Pe us ie oja Pi kanmaas a
17
Ku a 5. Pi kanmaan kun ajako uoden 2005 mukaan ja geolo-
gise yöhykkee . A seenia unsaas i sisäl ä ää kalliopohja e ä
on paikoi ellen Tampe een liuske yöhykkeellä ja Pi kanmaan
migma ii i yöhykkeellä. Pe uska a-aineis o © Maanmi aus-
lai os. Ku a Sam i Luoma.
Laajimma me säaluee o a maakunnan luo-
eis- ja i äosissa. Näille alueille o a aikoinaan
keski ynee myös puunkylläs yslai okse , jois-
sa on oi u käy ää a seenipi oisia kylläs ei ä.
Suoaluei a on eni en maakunnan luo eisosassa,
missä niiden osuus maa-alas a on jopa 40–50
p osen ia. Suoaluei a on o e u jonkin e an
u e uo an oon.
Me sä eollisuuden lisäksi elek oniikka- ja
me alli eollisuus o a me ki ä iä eollisia yöl-
lis äjiä. Tuo an o a joaa keskimää äis ä enem-
män yöpaikkoja Pi kanmaalla kuin muualla
maassa, noin kolmasosan maakunnan yöpai-
kois a ( aulukko 1). Väes ön keskimää äinen
uosi ainen käy e ä issä ole a ulo as aa a-
sol aan koko Suomen keskimää äis ä ulo asoa.
Pi kanmaalla on eh y koko maakunnan ka -
a a jä ehuollon ja esihuollon suunni elma
2000-lu un puoli älissä. Jä ehuollossa kaa-
opaikka oimin aa on keski e y oimakkaas i
niin, e ä uoden 2007 lopussa enää kaksi kaa o-
paikkaa o aa as aan yhdyskun ajä e ä. Myös
jä e esihuol oa on keski e y. Rekis e öi yjä
esihuol olai oksia on yli 120 mukaan lukien
piene esiosuuskunna . Noin puole esihuol-
olai os en jakamas a edes ä on pohja e ä ja
lopu pin a e ä ai ekopohja e ä. Oman kai-
on a assa on 9–12 p osen ia äes ös ä.
Taulukko 1. Tilas o ie oja Pi kanmaal a. Läh ee : Pi kanmaan lii o, ilas o 1.1.2007 (osi ain Tilas okeskus 2004), Pi kanmaan
esihuollon kehi ämissuunni elma (2006) ja VELVET – ekis e i 2007.
Tilas oja Pi kanmaal a
Maankäy ö Pin a-ala km2Maa-ala km2Me sämaa km2Viljel y % maa-alas a Vesis ö km2Jä iä  1 ha
14 658 12 613 lähes 10 000 13 2045 2679
Työpaika Alku uo an o % Jalos us % Pal elu % Muu %
2,8 31,3 64,1 1,8
Väes ö Asukkai a Asukkai a Tampe een seudulla Ennus e 2010
noin 469 000 320 280 500 000
Vesihuol o
Vesihuol o-
lai okse Vedenkulu us Luoki el uja pohja esialuei a Pin a eden osuus aaka edes ä
122 kpl 94 000 m3/d 180 lähes puole
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ramas-hankkeen o eu us
19
4. RAMAS-hankkeen o eu us
Timo Ruskeeniemi
Geologian u kimuskeskus, PL 96, 02151 ESPOO
RAMAS-hankkeen o eu uksen kannal a me -
ki ä iä pää öksiä eh iin jo siinä aiheessa, kun
u kimus yhmä koo iin ja ensimmäis ä ahoi-
ushakemus a LIFE En i onmen -ohjelmaan
almis el iin uonna 2002 Ki s i Loukola-Rus-
keeniemen johdolla. LIFE -ohjelman pe iaa -
eiden mukaises i hankkeen yön uli pe us ua
mahdollisimman pi källe jo olemassa ole aan
ie oon ja sen ulkin aan. Jonkin e an joudu -
iin kui enkin suunni elemaan lisänäy eeno -
oja alueellisen ka a uuden pa an amiseksi ai
puu u an iedon hankkimiseksi. Tu kimuksel-
linen osio ajoi e iin kui enkin pieneksi.
RAMAS-hankkeen u kimus yhmä on moni-
ie eellinen. Yhdessäkään u kimuslai oksessa
ai i as ossa ei ole si ä kaikkea asian un emus-
a, jo a RAMAS-hankkeen läpi ieminen edel-
ly ää. Lisäksi oli a peen huomioida se, e ä
hankkeella olisi pääsy olemassa ole ille ie o-
läh eille. Aineis oa oli hajallaan e i paikoissa,
eikä kaikki oleellinen aineis o ollu julkis a ai
helpos i hyödynne ä ässä muodossa. Hank-
keen kannal a oli myös ä keää, e ä siihen saa-
iin mukaan paikallinen ympä is ö i anomai-
nen. Vaikka a seenihai ojen a ioin i ihmisen
e eyden kannal a on ä keää, RAMAS-hank-
keen painopis e on ollu ympä is ö aiku us-
en a ioinnissa LIFE En i onmen -ohjelman
edelly ämällä a alla. Tämän uoksi u kimus-
yhmässä ei ollu mukana e eydenhuollon e i-
yisasian un emus a. Ta i a a asian un emus
saa iin osi ain yh eis yönä, osi ain oimek-
sian oina Kansan e eyslai oksel a ja Työ e -
eyslai oksel a.
Hankkeen e i aiheissa yöhön on osallis u-
nu 30-40 henkilöä sei semäs ä e i o ganisaa-
ios a, jo ka o a Geologian u kimuskeskus,
Teknillinen ko keakoulu, Pi kanmaan ympä-
is ökeskus, Suomen ympä is ökeskus, Maa- ja
elin a ike alouden u kimuskeskus, Esko Ros-
si Oy sekä Kemi a Oyj.
Riskina ioin ip osessissa halu iin saa aa
saman pöydän ää een aineis oa uo a a ja si ä
hyödyn ä ä u kimus yhmä . Ta oi eena oli
u us ua ois en yösken ely apoihin ja pa an-
aa iedonkulkua molempiin suun iin. Tiedon
uo ajien on ä keää ie ää, minkälais a aineis-
oa iskina ioin iin a i aan ja mi en si ä käy-
e ään. Toisaal a luonnon ie eellisen aineis on
luon eeseen ja sen edus a uu een lii y ä asia
o a me ki yksellisiä iskina io a ai luonnon-
ma e iaalien es aus a eke ien kannal a. RA-
MAS-hankkeessa syn yneen uo o aiku uksen
uskomme ehos a an ja kossakin e i o ganisaa-
ioiden älis ä yh eis yö ä.
Kolme uo a on lyhy aika u kimushank-
keelle, jolla on niinkin kunnianhimoise a oi -
ee kuin RAMAS-p ojek illa. Tämän uoksi on
ä keää, e ä kukin eh ä äkokonaisuus e enee
suunni elmallises i ja aika aulussa, jo a myös
aineis on ulkinnalle ja apo oinnille jää ii ä-
äs i aikaa. Tä ä a en hanke jae iin kuu een
eh ä äkokonaisuu een, jois a jokaiselle mää-
ä iin as uullinen e äjä:
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi
20
1. A seenin luon aise pi oisuude . E ikois u kija
Bi gi a Backman, Geologian u kimuskeskus
1.1. Olemassa ole an iedon ke uu
1.2. Täyden ä ä näy eeno o ja analysoin i
1.3. Viljelymaiden ja - uo eiden näy eeno o
ja analysoin i
1.4. Tie okan ojen kokoaminen ja iskialueka o-
jen uo an o
2. An opogeenise a seeniläh ee . Tu kija Ka i
Vaajasaa i 30.4.2006 saakka; E ikois u kija
Äme Bilale din 1.5.2006 alkaen, Pi kanmaan
ympä is ökeskus
2.1. Olemassa ole an iedon ke uu
2.2. Täyden ä ä näy eeno o ja analysoin i
2.3. Tie okan ojen kokoaminen ja iskialue-
ka ojen uo an o
3. Riskina ioin i. E ikois u kija Eija Schul z, Suo-
men ympä is ökeskus
3.1. Eko oksikologinen es aus ja liukoisuus es i
3.2. Te eys iski
3.3. Ympä is ö iski
4. Riskinhallin a. Vanhempi u kija Jaana So a i,
Suomen ympä is ökeskus
4.1. Riskinhallin amene elmä ja niiden a ioin i
4.2. Riskinhallinnan kehi äminen a seenikoh-
eille
4.3. Suosi ukse iskinhallin aan
5. Tulos en apo oin i ja iedonle i ys. P o esso i
Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Teknillinen ko kea-
koulu
5.1. Tiedo us paikallisille asukkaille ja e eys-
i anomaisille
5.2. Tiedo us paikallisille ja alueellisille maan-
käy öä ohjaa ille i anomaisille
5.3. Tiedo us muissa EU maissa
6. Hankkeen hallin o. Hankepäällikkö Timo Rus-
keeniemi, Geologian u kimuskeskus
Hanke käynnis yi 1.12.2004 ja pää yi
30.11.2007. Työn ja koko hankkeen koo dinoi-
miseksi jä jes e iin lukuisia joh o yhmän, oh-
jaus yhmän ja e ilais en yö yhmien kokouksia.
Työ e eni hankesuunni elman mukaises i.
RAMAS-hankkeessa kiinni e iin e i yis ä
huomio a apo oin iin ja iedonle i ykseen.
Ta oi eena oli, e ä hankkeen ekemä yö do-
kumen oidaan asolle, joka ukee paikallis en
i anomais en pää öksen ekoa a seenia si ua-
issa asioissa, au aa e ilaisia Pi kanmaalla
oimi ia ahoja huomioimaan alueen geoke-
miallise e i yispii ee ja pal elee a i aessa
myös al akunnan ason ympä is ö i anomai-
sia heidän ohjeis us yössään. RAMAS-hanke
julkaisi myös paljon alkupe äis ä aiemmin jul-
kaisema on a aineis oa. Hankkeen saaman EU-
ahoi uksen ja a seeniongelman kansain älisen
luon een uoksi me ki ä ä osa apo oinnis a
eh iin englanninkielisenä. Kaikissa englannin-
kielisissä apo eissa on kui enkin suomenkie-
linen yh een e o ja ähän hankkeen suomen-
kieliseen loppu apo iin koo iin kaikkien osa-
alueiden pää ulokse . Lue elo RAMAS-hank-
keen julkaisemis a apo eis a, ie eellisis ä
a ikkeleis a ja esi yksis ä on koo u lii eeseen
(si u 151). Rapo ien pääasiallisena le i yska-
na ana oimi a hankkeen in e ne -si u : www.
g k. /p ojec s/ amas. Paine uja apo eja oi
ila a myös Geologian u kimuskeskuksen jul-
kaisumyynnis ä.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
21
5. A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
Bi gi a Backman1, Ri a Mäkelä-Ku o2, Me ja Eu ola2 ja Sam i Luoma1
1 Geologian u kimuskeskus, PL 96, 02151 ESPOO
2 Maa- ja elin a ike alouden u kimuskeskus, L- alo, 31600 Jokioinen
5.1 Kalliope ä
A seenipi oisia mine aaleja esiin yy luon ai-
ses i kallioissa joko pi o eena ai kallion ako-
pinnoilla. Suomen yleisimmä a seenimine-
aali o a a seenikiisu (FeAsS) ja löllingii i
(FeAs2) (ku a 6). E i yises i kul amalmeihin
lii yy ko kei a a seenipi oisuuksia. A seenipi-
oisuude oi a olla 10–1000 ke aa suu em-
pia malmiesiin ymissä kuin nii ä ympä öi ässä
kalliope ässä. Kalliope än a seenipi oisuus on
a allises i hy in alhainen. Vain 1–2 % Suomen
kalliope äs ä sisäl ää yli 10 mg/kg a seenia
(Eilu & Lah inen 2004).
Pi kanmaan keski- ja e eläosan kalliope ässä, maape ässä ja pohja edes-
sä on paikoin unsaas i a seenia. Vesilai os en ja kuilukai ojen edessä
si ä sen sijaan on ain ähän. Pi kanmaan pel ojen, kas isa ojen, luonnon
ma jojen ja sienien a seenipi oisuude o a pieniä.
Ensimmäise kalliope äka oi ukse eh iin Pi -
kanmaalla jo 1800-lu ulla. Ta ka kalliope ä-
u kimukse ajoi ui a kui enkin malmiesiin y-
mien läheisyy een. Kalliope än geokemiallisen
koos umuksen al akunnallinen ka oi us alkoi
Suomessa 1980-lu un lopulla. Tässä u kimuk-
sessa sel i e iin 87 alkuaineen ja yhdis een pi-
oisuude ki inäy eissä ja myös a seeni kuului
analysoi a ien alkuaineiden lis aan. Pi kanmaan
alueel a o e iin yh eensä 603 näy e ä kallios a
uosina 1989–1995. Näiden näy eiden a seeni-
pi oisuude on esi e y pi oisuu a ku aa alla
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
22
pallosymbolilla (ku a 7). Pi oisuude aih ele-
a 0,1 ja 377 mg/kg älillä. Mediaania o on
1,59 ja keskia o 4,78 mg/kg. Koko Suomen
alueella kalliope än a seenipi oisuude aih e-
le a 6544 näy een pe us eella <0,2 ja 729 mg/
kg älillä, mediaani on 0,9 ja keskia o 2,69
mg/kg (Lah inen e al. 2005).
Pi kanmaan alue oidaan jakaa kalliope än
aken een, ki ilajien ja geo ysikaalis en ie o-
jen pe us eella kolmeen yöhykkeeseen: Keski-
Suomen g ani oidi yöhyke, Tampe een liuske-
yöhyke sekä Pi kanmaan migma ii i yöhyke.
Vyöhykkee on me ki y ku aan 7. Kalliope än
a seenipi oisuude o a keskimää in suu empia
Tampe een liuske yöhykkeellä ja Pi kanmaan
migma ii i yöhykkeellä kuin Pi kanmaan poh-
joisosan g ani oideja sisäl ä ässä kalliope ässä
( aulukko 2). G ani oidi yöhykkeellä kallio-
pe än a seenipi oisuude o a samaa suu uus-
luokkaa kuin Suomessa keskimää in eli hy in
alhaisia.
Pi kanmaalla on usei a anhoja kai osalu-
ei a, joissa malmi ja sen si uki e sisäl ä ä
keskimää äis ä ko keampia a seenipi oisuuksia
(ks. luku 6) (Pa iainen e al. 2006). Ylöjä en
kupa i- ol ami-a seeni-malmissa ja si ä ympä-
öi ässä kalliope ässä a seenipi oisuude o a
ko keampia kuin muiden Pi kanmaan kai os en
lähellä (Puus inen 2003). Myös Kylmäkosken
nikkeli-kupa i-malmiin, Ha e in kupa i-kul a-
malmiin sekä O i eden kul amalmiin ja nii ä
ympä öi iin alueisiin lii yy keskimää äis ä
ko keampia a seenipi oisuuksia.
Pi kanmaalla on usei a kymmeniä louhimoi-
a ja louhoksia, joissa uo e aan akennus- ja
laa aki eä sekä kalliomu ske a. Osa louhok-
sis a sijai see a seenipi oisella alueella ja aik-
ka uo annossa py i ään ie oises i äl ämään
sul dipi ois a ki eä, se ei ole aina mahdollis a.
Tien akennuksessa ja muussa aken amisessa
joudu aan myös oisinaan louhimaan a seenia
sisäl ä iä kallioi a. Tuo e ki ipin a on louhin-
nan jälkeen al iina sää aih eluille ja apau u-
miselle, jolloin a seenia oi apau ua ympä is-
öön.
Pi kanmaa CFGC TB PB
n603 218 128 257
Minimi 0,1 0,1 0,1 0,1
Keskia o 4,8 1,7 10,4 4,5
Mediaani 1,6 1,0 2,2 1,9
Maksimi 377,0 84,0 377,0 270,0
Ku a 6. A seenikiisua sisäl ä ä ki i Pi kanmaal a. Ku a Ja i Vää äinen.
Taulukko 2. Kalliope än a seenipi oisuuksien (mg/kg) ilas olli-
se unnuslu u kolmen geologisen yöhykkeen alueella Pi kan-
maalla: CFGC= Keski-Suomen g ani oidi yöhyke, TB= Tam-
pe een liuske yöhyke, PB= Pi kanmaan migma ii i yöhyke ja
n=näy elmää ä. Vyöhykejako on me ki y ka aan ku assa 7.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
23
Ku a 7. Kalliope än a seenipi oisuude (mg/kg). Ki ilaji on me ki y ä eillä ja a seenipi oisuus punai-
silla palloilla. Pallon koko kas aa a seenipi oisuuden kas aessa. Geologise yöhykkee : Keski-Suomen
g ani oidi yöhyke Pi kanmaan pohjoisosassa, Tampe een liuske yöhyke keskiosassa ja Pi kanmaan
migma ii i yöhyke e eläosassa. Geologinen ka oi usaineis o © Geologian u kimuskeskus, Pe uska -
a-aineis o © Maanmi auslai os. Ku a Sam i Luoma.
5.2 Maape ä
jääkauden aikana i onnees a mine aaliainek-
ses a ja anhas a sedimen is ä sekoi umalla
muodos unu laji uma on maalaji, jonka geo-
kemiallinen koos umus heijas aa hy in alla ole-
an kalliope än geokemiallis a koos umus a.
5.2.1 Luon ainen maape ä
Suomessa on jo pi kään u ki u mo eenin geo-
kemiallis a koos umus a. Mo eeni on muis a
maalajeis a poike en paikallises a kalliope äs ä
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
24
Muu maalaji , ku en so a, hiekka, hie a ja sa i,
o a jääkauden loppu aiheen aikana ai sen jäl-
keen kulje uksen, laji elun ja ke os umisen
uloksena syn ynei ä maalajeja, joiden aines
on usein kulkeu unu kauas sii ä kallioaluees-
a, jos a jää ja esi sen alunpe in i o i (ku a
8). Tämän uoksi näiden maalajien geokemi-
allinen koos umus ain ha oin an aa ii ei ä
niiden alla ole an kalliope än geokemiallises-
a koos umukses a. Maape än geokemiallinen
u kimus kehi yi aikoinaan malmine sinnän
a peisiin, mikä osal aan seli ää u kimus en
paino umisen mo eenin geokemialliseen koos-
umukseen. Mo eeni on myös Suomen yleisin
maalaji (ku a 9).
Suomessa eh iin 1980-lu un alussa mo ee-
nin geokemiallinen ka oi us, jossa maanäy -
eis ä mää i e iin yh eensä 72 e i alkuaine a,
muun muassa a seeni (Koljonen e al. 1992).
Tämän u kimuksen pe us eella koko maan alu-
eel a o e ujen 1054 näy een a seenipi oisuu-
de aih eli a 0,1 ja 44 mg/kg älillä. Medi-
aanipi oisuus oli 2,57 ja keskia o 3,59 mg/kg.
Pi kanmaan alueella oli ässä u kimuksessa 46
näy epis e ä, joiden a seenipi oisuude aih e-
li a 2,1 ja 44 mg/kg älillä. Mediaania o oli
5,35 ja keskia o oli 7,78 mg/kg, jo en a see-
nipi oisuude oli a Pi kanmaalla keskimää in
ko keampia kuin muualla Suomessa.
RAMAS-hankkeen ensimmäiseen apo iin
(Backman e al. 2006) koo iin kaikki saa a illa
ollu Geologian u kimuskeskuksen malmin-
e sin ä- ja ka oi ushankkeiden ke äämä ie o
Pi kanmaan maape än a seenipi oisuuksis a.
Aineis o käsi ää yh eensä 10 869 a seeniana-
lyysiä mo eenialueil a o e uis a näy eis ä.
A seenipi oisuude aih eli a älillä <0,05 ja
9280 mg/kg ja mediaania o oli 15 mg/kg. RA-
MAS-hankkeen aikana o e iin muu amia p o-
 ilinäy ei ä, joiden a ulla a kas el iin mo ee-
nin a seenipi oisuuksien aih eluja maape ässä
sy yyssuunnassa. Näy ei ä o e iin maannok-
sen e i ke oksis a: humus-, uu umis- ja i-
kas umiske okses a sekä muu uma omas a
pohjamaas a e i sy yyksis ä. Samoil a alueil a
o e iin näy ei ä myös ma jois a, sienis ä ja
koi un mahlas a (ks. luku 5.4.2). Näy epaika
on me ki y ka aan (ku a 10).
Kaikis a RAMAS-hankkeen maanäy eis ä
eh iin kaksi e i uu oa (Mäkelä-Ku o e al.
2006; Backman e al. 2007b). Kuningas esi-
uu o (aqua egia-uu o) liuo aa mine aalimaa-
näy ees ä sul di-, oksidi- ja sa imine aaleihin
si ou unee me alli , mu a silikaa imine aa-
leihin si ou unee me alli ain osi ain (ISO
11466; Kahelin & Kallio 2004). Oheisessa
eks issä käy e ään aqua egia-uu on uloksis a
kui enkin nimi ys ä kokonaispi oisuus. Helppo-
liukoinen a seeni mää i e iin happamas a am-
moniumase aa iuu os a (HAAc-EDTA) (Laka-
nen & E iö 1971).
Analysoi ujen p o ilinäy eiden pe us eella
a seenin kokonaispi oisuude (< 2 mm:n ak-
io, aqua egia) suu eni a maake oksessa
sy emmälle men äessä (ku a 11). Pin aosien
a seenipi oisuude oli a yleensä noin 10 mg/kg
luokkaa (Backman e al. 2007b). Sy emmäl ä
o e uissa näy eissä pi oisuude oli a keski-
Ku a 8. Maape än a anomainen ke osjä jes ys E elä-Suo-
messa. 1=kalliope ä, 2 ja 3= e i-ikäisiä mo eenike os umia,
4=jää ikköjokike os umia, 5=hieno akeisia sedimen ejä,
6= an a ke os umia, 7=liejua ja 8= u e a. Ku a Ha i Ku o-
nen.
Ku a 9. Pi kanmaan mo eeni o a paikoin hy in ki isiä. Ku a
Bi gi a Backman.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
31
5.3 Pohja- ja pin a ede
5.3.1 Kalliopohja esi
Geologian u kimuskeskus on o anu Pi kan-
maan alueel a kallioon po a uis a kai ois a e-
sinäy ei ä a seeni u kimuksiin lii yen uodes-
a 1992 läh ien (Backman e al. 1994). Tämän
jälkeen näy eeno oa on ollu lähes joka uosi
jossain osassa Pi kanmaa a (mm. Idman 1996,
Jun unen e al. 2004). RAMAS-hankkeessa
koo iin kaikki olemassa ole a po akai o esiä
koske a a seeni ie o e i u kimuskeskuksis a
sekä Pi kanmaan kunnis a. Näiden ie ojen pe-
us eella eh iin ielä äyden ä ä näy eeno o
uonna 2005 alueilla, joil a ei ollu ii ä än
ka a as i ie oa. Kaikkiaan Pi kanmaal a on ol-
lu käy e ä issä 1272 po akai o edes ä eh yä
a seenianalyysiä. Kaikkiaan seu a iin 35 kai-
on a seenipi oisuuden ajallis a aih elua.
Talous e enä käy e ä än eden, sekä yk-
si äis en kai ojen e ä esilai os esien osal-
a, ko kein salli u a seenipi oisuus on 10 g/l
(STM 2000 ja STM 2001). Suomen alous eden
ohjea o pe us uu EU juoma esidi ek ii iin
(98/83/EY), joka osal aan pe us uu Maailman
e eysjä jes ön ohjeis ukseen (WHO 1993).
Po akai onäy ee on o e u hanas a juoksu-
uksen jälkeen eden lämpö ilan asaannu ua.
Näin on oi u a mis aa, e ä esi ulee kalli-
os a eikä ole painesäiliössä seisonu a e ä.
Liukois a a seenia u ki aessa esinäy ee
suoda e iin (0,45 m) ja kes ä öi iin yppiha-
polla, 0,5 ml/100 ml e ä. Kokonaisa seenia
u ki aessa näy ei ä ei suoda e u aan näy-
e kes ä öi iin yppihapolla, 5 ml/20 ml e ä.
Näy ee kulje e iin kylmälaukuissa labo a o i-
oon ja analysoi iin ICP-MS/AES lai eella. Pi -
kanmaan alueel a o e ujen kaikkien po akai o-
näy eiden (1272 näy e ä) a seenipi oisuude
aih eli a 0,05 ja 2230 g/l älillä, mediaani
oli 2,5 ja keskia o 34,79 g/l (Backman e al.
2006). Aineis ossa, jossa oli ainoas aan Geo-
logian u kimuskeskuksen o ama ja analysoi-
ma näy ee (965 näy e ä) mediaania o oli
1,57 ja keskia o 36,1 g/l. Po akai o esien
a seenipi oisuuksien ilas ollise unnuslu u
o a aulukossa 4, jossa aineis o on myös ja-
o el u Pi kanmaan geologisiin yöhykkeisiin.
Näy epaika ja kai ojen a seenipi oisuude on
me ki y kalliope äka aan (ku a 17). Ko kea
a seenipi oisuude keski y ä Tampe een lius-
ke yöhykkeelle sekä Pi kanmaan migma ii i-
yöhykkeelle. Kai o ede , joissa on ko kea a -
seenipi oisuus, o a kui enkin muul a kemialli-
sel a koos umuksel aan hy in samanlaisia kuin
alueen po akai o ede yleises i. A seenilla on
ilas ollises i me ki ä ä posi ii inen ko elaa-
io ainoas aan os aa ipi oisuuden kanssa. A -
seenilla ja hape us-pelkis ys -po en iaalilla on
heikko posi ii inen ko elaa io, mu a esime -
kiksi audan ja mangaanin yh eys a seeniin ei
ule esiin näissä ko elaa ioanalyyseissä. A see-
nipi oisuus ei näy ä ko eloi an me ki ä äs i
myöskään kai on sy yyden kanssa (Backman
e al. 2006).
Pi kanmaan alueen u ki uis a po akai o-
esinäy eis ä 22,5 %:ssa a seenipi oisuus on
suu empi kuin STM:n suosi us 10 g/l. Tämä
joh uu osi ain myös sii ä, e ä näy eeno oa
on kohdis e u alueille, joissa kalliopohja e-
den a seenipi oisuus on ollu unne us i ko kea.
Analysoidun kokonaisa seenin ja liukoisen
a seenin pi oisuuksissa ei ollu asoe oa, aan
Pi kanmaa Pi kanmaa* CFGC CFGC* TB TB* PB PB*
n965 1272 115 133 320 588 530 551
Minimi 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Mediaani 1,6 2,5 0,5 0,6 4,1 5,5 1,5 1,6
Keskia o 36,1 34,8 1,0 1,4 75,4 56,7 20,1 20,1
Maksimi 2230 2230 10 10 2230 2230 1560 1560
Taulukko 4. Pi kanmaan alueen po akai o esien a seenipi oisuuden (g/l) ilas ollise unnuslu u . Vyöhykejako on
me ki y ka aan ku assa 17. CFGC= Keski-Suomen g ani oidi yöhyke, TB= Tampe een liuske yöhyke ja PB= Pi -
kanmaan migma ii i yöhyke. Tähdellä me ki yissä sa akkeissa on mukana kunnil a saadu aineis o . n=näy emää ä.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
32
Ku a 17. Kalliopohja eden a seenipi oisuude (g/l) Pi kanmaalla. A seenipi oisuude on me ki y pu-
naisilla pallosymboleilla. Geologise yöhykkee : Keski-Suomen g ani oidi yöhyke Pi kanmaan pohjois-
osassa, Tampe een liuske yöhyke keskiosassa ja Pi kanmaan migma ii i yöhyke e eläosassa. Geologinen
ka oi usaineis o © Geologian u kimuskeskus, Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os. Ku a Sam i
Luoma.
pi oisuusa o aih eli a analyysi a kkuuden
ajoissa. Tämä joh uu sii ä, e ä po akai o ede
o a yleensä ki kkai a esiä, joissa on ain ä-
hän humus a ai muu a kiin oaine a ja kaikki
edessä ole a a seeni on liuenneessa muodos-
sa, eikä si ou uneena esime kiksi humukseen.
Kalliopohja eden a seenin osal a po en iaa-
lis en iskialueiden ajaaminen on geologisin
pe us ein mahdollis a, mu a a seenin yksi yis-
koh ais a, kai okoh ais a esiin ymis ä on ai-
kea ennus aa. Ko kei a a seenipi oisuuksia on
pääasiassa ode u alueilla, joiden kalliope ässä
on yleises i ummia ulkaanispe äisiä pin a- ai
sy äki iä. Si ä as oin g anii isissa ki issä ei
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
33
ole ode u me ki ä äs i kohonnei a a seenipi-
oisuuksia. Ki ilajin lisäksi kalliope än uhje-
ja sii os yöhykkeillä on me ki ys ä a seenin
esiin ymiselle. A seenipi oise liuokse o a
liikkunee nii ä pi kin jo kalliope än muodos-
uessa ja nykyään ne a joa a ei ejä pohja-
eden i aukselle. Pohja esi liikkuu kalliope-
än ako e kos oissa ja esi oi kulkea melko
kaukaakin po akai oon. Vie ekkäis en kai ojen
a seenipi oisuude oi a aihdella melkoises i
iippuen eden i aus ei is ä.
Po akai ojen eden kokonaisa seenipi oi-
suu a seu a iin 35:ssä e i kai ossa, yhdessä
kai ossa jopa 10 uoden aikana muu amia ke -
oja (ku a 18). Osas a kai oja saa iin ain kaksi
ke aa näy ee , kun aas Säijän koulun käy ös-
ä pois e us a kai os a (PEPSA1) oli kaikkiaan
18 seu an anäy e ä. Kai o ede jakaan ui a
kah een yhmään, niihin, joissa a seenipi oi-
suus pysyi kai olle yypillisellä asolla iip-
puma a sii ä, mi en paljon e ä käy e iin ja
oiseen yhmään, missä eden a seenipi oisuus
oli iippu ainen pumpa a an eden mää äs ä.
Vakaan a seenipi oisuuden kai oissa esi a as-
o on ii ä än suu i, jo en e ä ii ää pump-
pausmää äs ä iippuma a. Toisessa yhmässä
kai on lähi esi a as o on ilmeisen pieni ja un-
saas i pumpa aessa e ä alkaa i a a akoja
pi kin alueel a, jossa eden a seenipi oisuus on
e ilainen.
A seenin kokonaispi oisuudella ja mahdol-
lises i myös a seenin hape usas eella on me k-
ki ys ä e eyden kannal a. A seeni esiin yy
kalliopohja edessä kahdessa e i muodossa,
pelkis ä issä olosuh eissa a senii ina (As3+) ja
hape a issa oloissa a senaa ina (As5+). Hank-
keen aikana a seenin hape usas e analysoi iin
14 kai os a, joissa kaikissa a seenin kokonais-
pi oisuus oli suu empi kuin 10 g/l. Halli se a
a seenin muo o oli suu immassa osassa u ki-
uis a kai ois a a senaa i (As5+). A seenin ko-
konaispi oisuudella ei näy ä ole an me ki ys ä
siihen, missä muodossa a seeni on, ei myös-
kään kai on sy yydellä. Kai o ede , joissa
halli se a muo o oli a senii i, oli a kui enkin
pelkis yneempiä kuin muu u ki u kai o ede
(Backman e al. 2006; Backman e al. 2007a).
Yhden kai o eden a seenin olomuo oa ja sen
muu os a oi iin seu a a iiden kuukauden
ajan. Veden a seenin halli se a muo o oli koko
seu an ajakson ajan a senii i (As3+). A seenin
kokonaispi oisuus ja olomuo o pysyi ä melko
akaina koko seu an ajakson ajan eikä pump-
pausmää äkään aiku anu siihen.
5.3.2 Maape än pohja esi
Maape än pohja edes ä o e iin yh eensä 238
näy e ä engaskai ois a, läh eis ä ja lähdekai-
ois a (ku a 19). Näy ee on o e u ja analysoi-
u samalla a alla kuin po akai o esien näy ee
(ks. luku 5.3.1), sillä e o uksella, e ä aina kun
on ollu mahdollis a näy e on o e u suo aan
kai os a ai läh ees ä. Aineis on ulokse on
esi e y aulukossa ja ka alla ( aulukko 5, ku a
Ku a 18. A seenipi oisuuden (g/l) ajallinen aih elu seu an a u kimukseen ali ujen po akai ojen edessä Pi kanmaalla.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
34
Ku a 19. Pohja esinäy eno o kai os a Pi kanmaalla. Ku a A o Pullinen.
20) (Backman e . al 2006). Ha ai u a seenipi-
oisuude o a hieman suu empia Pi kanmaalla
kuin koko maan 739 näy eessä keskimää in
(Lahe mo e al. 2002). Pi kanmaan näy eis-
sä STM:n aja-a o 10 g/l yli yi kolmessa
e i kai ossa. Maape än kai ojen sy yydellä
näy ää ole an me ki ys ä a seenipi oisuudel-
le. Raja-a oa suu emma a seenipi oisuude
oli a kai oissa, joiden sy yyde aih eli a 6
ja 8 me in älillä. Maalaji ie o oli olemassa
ain yhdes ä koh ees a, jossa kai o oli kai e -
u mo eeniin. Useimma Suomen engaskai o
o a sel äs i ma alampia, 2–4 me in sy yisiä.
Suu in osa ässä apo oiduis a maape än poh-
ja eden näy eis ä on o e u ennen uo a 2005,
jolloin esis ä analysoi iin yleensä ainoas aan
liukoinen a seeni. RAMAS-hankkeessa kui-
enkin ilmeni, e ä unsaas i au aa, humus a ai
muu a kiin oaines a sisäl ä issä esissä a seeni
saa aa olla si ou uneena pa ikkeleihin, jolloin
se jää liukoisen a seenin mää i yksessä ha ai -
sema a. Siksi oi olla hyödyllis ä uudelleen
analysoida kai o esiä, joissa on ko kea humus-
ja/ ai au api oisuu a ku aa a KMnO4-luku
(> 5 mg/l). Tu ki uissa kai o esissä KMnO4
-luku aih eli <0,5:n ja 56,8 mg/l älillä ja me-
diaania o oli 4,55 mg/l.
Kalliopohja esis ä poike en maape än pohja-
esi ei aiheu a me ki ä ää a seeni iskiä. Pi kan-
maan a seenipi oisella mo eenialueella sijai se-
a sy ä , yli kuu een me iin ulo u a engas-
kai o oi a kui enkin olla suu empi iski kuin
engaskai o ai lähdekai o yleensä. Pi kanmaan
alueella, ku en koko Suomessa, kunnallinen
esihuol o pe us uu joko maape än pohja e een
ai pin a e een. Pi kanmaan 122 esilai okses a
puole käy ää aaka e enä pin a e ä ja puole
ha juis a saa a aa pohja e ä. EU el oi aa seu-
aamaan eden a seenipi oisuu a, kun esilai os
uo aa e ä yli 1000 m3/ k ai edenkäy äjiä
on enemmän kuin 5 000. Pi kanmaalla on 14
ehdo äy ä ää esilai os a ja niissä eden a see-
nipi oisuus analysoi iin yh eensä 24 ke aa uon-
na 2004. A seenipi oisuus oli neljässä näy eessä
Koko Pi kanmaa CFGC TB PB
n283 87 19 177
Minimi 0,0 0,04 0,1 0,02
Mediaani 0,2 0,2 0,3 0,2
Keskia o 0,8 0,3 3,2 0,7
Maksimi 45 2,5 45 29
Taulukko 5. Pi kanmaan alueen engaskai o- ja lähde esien a seenipi oisuuden (g/l) i-
las ollise unnuslu u . Vyöhykejako on me ki y ka aan (ku a 20.) CFGC= Keski-Suomen
g ani oidi yöhyke, TB= Tampe een liuske yöhyke ja PB= Pi kanmaan migma ii i yöhyke,
n= näy emää ä.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
35
Ku a 20. Maape än pohja eden, engaskai ojen, lähdekai ojen sekä läh eiden, a seenipi oisuude (g/l) Pi kanmaalla.
A seenipi oisuude on me ki y ih eillä pallosymboleilla. Ka an pohja ä inä on esi e y mo eenin a seenipi oisuus
(Koljonen e al. 1992). Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os. Ku a Sam i Luoma.
yli mää i ys ajan (<0,5 g/l) ja näissä kaikissa
näy eissä pi oisuus oli 1 g/l (Zacheus 2005).
Pi kanmaan pienemmissä esilai oksissa a see-
nia on analysoi u ain sa unnaises i. Suu im-
millaan eden a seenipi oisuus on näissä mi a-
uksissa ollu 3 g/l. Näiden ie ojen pe us eella
esilai os ede ei ä aiheu a a seeni iskiä Pi -
kanmaan alueella.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
36
Taulukko 6. Pu o- ja jä i esien a seenipi oisuuksien (g/l)
ilas ollise unnuslu u Pi kanmaan alueella. n= näy emää ä
Pu o ede Jä i ede
n104 53
Minimi 0,2 0,1
Mediaani 0,8 0,3
Keskia o 0,9 0,4
Maksimi 3,7 1,4
5.4.1 Viljelykas i
Kas inäy ee u ki a ien RAMAS-maa ilojen
(13 kpl) sadois a ke ä iin kunkin iljelykas in
no maalin sadonko juun aikaan uonna 2005.
Tu ki a iksi kas eiksi ali iin ehnä ja pe u-
na, koska ne o a maapallolla yleises i käy e y-
jä a in okas eja sekä lisäksi imo ei, koska se
on yksi laajimmin iljellyis ä ehukas eis a Eu-
oopassa ja muuallakin maailmassa. Edus a a
kas isa onäy ee , iisi kus akin kas ilajis a,
ke ä iin neljänä samansuu uisena osanäy ee-
nä näy epis ees ä (10 x 10 m) ja samaan aikaan
kuin as aa a maanäy ee . Näy epis ees ä
ensiksi o e iin kas inäy ee . Timo einu mel-
a o e uille kas us onäy eille eh iin bo aani-
nen analyysi, jossa kemiallisiin analyyseihin
ali iin kas ilajeis a ain imo ei. Analyysejä
a en kas inäy ee kui a iin a i aessa en-
sin huoneenlämmössä ja sen jälkeen 60 oC:ssa,
jauhe iin puh aas a hiili e äkses ä almis e ulla
myllyllä ja seulo iin seulalla, jonka silmäkoko
oli 2 mm. A seenin mää i ämiseksi kas inäy e
hajo e iin mä käpol olla äke ässä yppihapos-
sa. Mene elmää käy e ään yleises i kas ianaly-
iikassa.
Tu ki uil a RAMAS- iloil a ke ä yjen kas i-
sa ojen a seenipi oisuude oli a hy in pieniä
(ku a 21) ja samaa alhais a asoa kuin on o-
de u muil a alueil a Suomes a (Mäkelä-Ku o
e al. 2007b) ja saas uma omil a alueil a kan-
sain älises i (k s. Mäkelä-Ku o e al. 2006).
Keskimää äise a seenipi oisuude kas oi a
seu aa as i: ehnän jy ä (0,005 mg/kg ka),
pe unan pes y , mu a kuo ima oma mukula
(0,008 mg/kg ka), ja imo eikas us o 2. leik-
kuus a (0,014 mg/kg ka). Jy ien piene pi oi-
suude on seli e ä issä sillä, e ä ain pieni osa
juu iin ule as a a seenis a sii yy kas in jy iin
ja sillä, e ä kuo e suojaa a jy iä ilmas a mah-
dollises i ule al a suo al a a seenilaskeumal a.
Timo ein maanpäällis en osien pinna , lehde ja
a e , aas o a suo aan al iina maakoske uk-
selle ja maapölylle sekä myös ilmas a ule al-
le laskeumalle. Kuo i ujen pe unoiden a see-
nipi oisuus (0,004 mg/kg ka) oli keskimää in
50 % kuo ima omien pe unoiden a seenipi oi-
suudes a (ku a 22). Tämä osoi aa, e ä juu es-
en kuo iminen on hy ä keino ähen ää niiden
a seenipi oisuu a. Kuo iminen alen aa sel äs i
myös anadiinin, alumiinin ja audan pi oisuu -
a. Kas isa ojen pi oisuuksien hajon a oli pien-
ä. Elin a ikkeille ei Suomen eikä EU:n lain-
säädännössä ole ase e u aja-a oa a seenille.
Sa ojen a seenipi oisuuksien suhde maan a -
seenipi oisuu een oli hy in pieni, ehnälle ja
pe unalle 0,001 ja imo eille 0,004. A seeni oli
monis a u ki uis a alkuaineis a se, jonka sii y-
minen maas a kas iin oli e i äin ähäis ä. Tämä
joh uu pai si kas i ekijöis ä niin myös monis a
maape ä-, ilma-, sää- ja ilmas o ekijöis ä. Yksi
kas ien a seenin o oon aiku a is a maape ä-
5.3.3 Pin a esi
Pin a esinäy ei ä on o e u jä is ä, jois a sekä
pu ois a ( aulukko 6). Pin a esien a seenipi oi-
suude o a pieniä.
Geologian u kimuskeskus ke äsi pin a esi-
näy ei ä myös sul dimalmien ja malmiaiheiden
lähel ä. Näillä alueilla luon ainen a seenipi oi-
suus myös pin a esissä on usein keskimää äis-
ä ko keampi, aih elu äli oli 0,21–2570 g/l
(Backman e al. 2006). Ko kein a seenipi oisuus
ha ai iin Ylöjä en anhal a kai osalueel a i -
aa as a pu os a.
5.4 Kas i

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
37
ekijöis ä on a seenin liukoisuus maassa. Pi -
kanmaalais en pel ojen a seenis a oli ain noin
1 % liukoisessa eli kas eille käy ökelpoisessa
muodossa.
A ellaan, e ä seleeni olisi a seenin as a ai-
ku aja ja näin ähen äisi a seenin mahdollisia
hai allisia aiku uksia eliöissä. RAMAS- iloil a
ke ä yjen kas inäy eiden seleenipi oisuude
o a yh ene äise seleeniseu an a u kimukses-
sa saa ujen ulos en kanssa. Nykyisellä selee-
nilannoi us asolla ke ä ehnän keskimää äise
seleenipi oisuude uosina 1999–2003 o a
aihdellee älillä 0,130–0,180 mg/kg ka. Kuo-
i un pe unan keskimää äinen seleenipi oisuus
uosina 2000–2001 oli 0,026–0,031 mg/kg ka.
(Eu ola e al. 2003, Ekholm e al. 2005). Timo-
ein osal a seleenipi oisuus pienenee sa okau-
den ede essä, ellei kas us oa lannoi e a selee-
nipi oisella lannoi eella nii ojen älillä. Näin
ollen seleenipi oisuude o a yleensä sel äs i
suu empia ke ä sadossa kuin syyssadossa.
Ku a 21. A seenipi oisuude (mg/kg kui a-aine a) RAMAS-maa iloil a uonna
2005 ke ä yissä kas isadoissa.
Ku a 22. A seenin (As), kadmiumin (Cd), k omin (C ), nikkelin (Ni), lyijyn (Pb),
seleenin (Se) ja anadiinin (V) pi oisuude (mg/kg kui a-aine a) RAMAS-maa i-
loil a uonna 2005 ke ä yissä kuo ima omissa ja kuo i uissa pe unoissa.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
38
5.4.2 Koi un mahla, ma ja ja siene
Vuonna 2006 ke ä iin mahlanäy ei ä Pi kka-
lassa kolmes a koh ees a, yh eensä 6 koi us a
(Backman e al. 2007b). Mahlanäy ee ke ä iin
ennen koi un leh ien puhkeamis a huh ikuun
lopulla. Näy ee o e iin nuo ehkois a puis a,
joiden ungon halkaisija 30 cm ko keudessa
oli noin 20 cm. Puu ali iin alueil a, joissa
kalliope ässä ja maape ässä on ode u ko kei a
a seenipi oisuuksia. Koh eis a o e iin samal-
la myös maape äp o ilinäy ee 4–20 me in
pääs ä (ku a 10). Näy ee ke ä iin po aamal-
la 6 mm e ällä ungon alaosaan kaksi, noin 30
mm sy yis ä eikää, jois a mahla alu e iin
pillien a ulla pulloon. Näy een alu amisaika
aih eli suu es i puus a oiseen, nopeimmillaan
näy ee saa iin noin 3 unnissa, hi aimmillaan
aikaa kului noin 25 un ia.
Ma ja- ja sieninäy ee ke ä iin syyskuussa
2006. Myös nämä näy ee ke ä iin maape än
p o ilinäy eiden lähiympä is ös ä (ku a 10).
Ta oi eena oli ke ä ä yleisimpiä alousma joja
(mus ikka ja puolukka) sekä kauppasieniä. Vuo-
den 2006 kesä ja alkusyksy oli a Pi kanmaalla
poikkeuksellisen kui ia ja ma ja- ja sienisa o
ali uilla näy eeno opaikoilla oli niin heikko,
e ä näy eeno osuunni elmaa joudu iin muu -
amaan. Tu kimuspis een Maanäy e 1 lähiym-
pä is ös ä ei löy yny ke ä ä iä mää iä ma joja
ai sieniä. Muissa u kimuspis eissä näy eiden
lajiki joa laajenne iin si en e ä ma janäy einä
ke ä iin syö ä iä ma joja (mus ikka, puoluk-
ka, adelma ja pihlajama ja) ja sieninäy einä
syö ä iä sieniä (he kku a i, kangas a i ja nuo i
lehmän a i), osin sekanäy einä. Yh eensä o e -
iin kuusi ma janäy e ä ja kolme sieninäy e ä,
jois a kaksi ma janäy e ä o e iin Ruo edel-
ä Kau un anhal a CCA-kylläs ämöalueel a
(Backman e al. 2007b).
Luonnon alueella, joissa analysoi a a ma -
ja , siene ja koi u kas oi a , maape än a see-
nipi oisuude aih eli a <0,05 ja 9 280 mg/kg
älillä (Backman e al. 2006; Backman e al.
2007b). Kau un anhalla CCA-kylläs ämöalu-
eella maape än a seenipi oisuude aih eli a 8
ja 4400 mg/kg älillä (Pa iainen e al. 2006).
Kaikissa ma ja- ja mahlanäy eissä a seenipi-
oisuude oli a kui enkin alle mää i ys ajan.
Yhdessä sieninäy eessä (näy e 2), jossa ana-
lysoidu siene oli a he kku-, kangas- ja leh-
män a i, a seenipi oisuus oli 1,0 mg/kg (kui-
a-aine). Kaikkien mahlanäy eiden a seenipi-
oisuude oli a myös pieniä, alle mää i ys ajan
(<0,2 g/l).
5.5 Yh een e o
Pi kanmaan alueel a koo iin olemassa ole a
a seeni ie o e i u kimuslai oksil a ja kunnil a.
Tie oa koo iin luon aisis a koh eis a: kalliope-
äs ä, maape äs ä, esis ä ja luonnon kas eis a
ja sienis ä. Uusia näy ei ä o e iin luon aisil a
alueil a pohja edes ä sekä maape änäy ei ä
pa ei ain pel omaas a ja me sämaas a. Lisäksi
samoil a pelloil a o e iin näy ee iljelykas-
eis a: ehnäs ä, pe unas a ja imo eis a. Muil-
a maape än u kimusalueil a ke ä iin näy ee
maape äs ä e i sy yyksil ä sekä luonnon ma -
jois a, sienis ä ja koi umahlas a.
Pi kanmaalla on aluei a, joissa on koko maa-
han e a una keskimää äis ä suu empia a see-
nipi oisuuksia. Alueella on luon ais a, geolo-
gis a alkupe ää ole aa a seenia kalliope ässä,
maape ässä ja pohja edessä. Luon aisissa pin-
a esissä pi oisuude o a kui enkin alhaisia,
samaa asoa kuin muualla Suomessa.
Pi kanmaan alue jakau uu kalliope än omi-
naisuuksien pe us eella kolmeen geologiseen
yöhykkeeseen: pohjoiseen Keski-Suomen
g ani oidii yöhykkeeseen, keskellä ole aan
Tampe een liuske yöhykkeeseen ja e eläiseen
Pi kanmaan migma ii i yöhykkeeseen (ku a
4). Näiden kolmen yöhykkeen kalliope än ki-
ilaji ja kalliope än aken ee e oa a me ki -
ä äs i oisis aan, samoin ki en keskimää äise
a seenipi oisuude . Geologis a alkupe ää ole a
luon aise a seenipi oisuude o a pieniä Pi -
kanmaan pohjoisosassa g ani oidikompleksin
alueella ja keskimää äis ä ko keampia Tampe-
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenin luon aise pi oisuude Pi kanmaalla
39
Tu ki u alue Analyysien
mää ä Yksikkö Minimi Maksimi Keskia o Mediaani Suomen
mediaani Vii e
Kalliope ä
CFGC 218 mg/kg 0,10 84,0 1,73 1,00 0,90 Lah inen e al. 2005,
TB 128 mg/kg 0,10 377 10,4 2,22 0,90 Lah inen e al. 2005,
PB 257 mg/kg 0,10 270 4,50 1,90 0,90 Lah inen e al. 2005,
Maape ä,
mo eeni
CFGC 24 mg/kg 2,10 7,33 4,09 3,72 2,57 Koljonen e al. 1992
TB 6 mg/kg 3,72 12,1 6,91 5,92 2,57 Koljonen e al. 1992
PB 16 mg/kg 4,25 44,0 14,2 11,5 2,57 Koljonen e al. 1992
Pel omaa ,
hiesu ja sa i
Pin ake os 15 mg/kg 2,90 6,80 4,06 3,90 2,76 Mäkelä-Ku o e al. 2006
Muu uma on
pohjamaa 15 mg/kg 2,84 4,82 3,72 3,48 – Mäkelä-Ku o e al. 2006
Me sämaa,
hiesu ja sa i
Pin ake os 11 mg/kg 1,45 13,3 4,35 3,55 2,76 Mäkelä-Ku o e al. 2006
Muu uma on
pohjamaa 11 mg/kg 2,40 11,7 5,97 4,90 – Mäkelä-Ku o e al. 2006
Kalliopohja-
esi po a-
kai oissa
CFGC 115 g/l 0,05 10,0 0,95 0,46 10,16 Backman e al. 2006,
1Lahe mo e al. 2002
TB 320 g/l 0,05 2230 75,4 4,05 10,16 Backman e al. 2006,
1Lahe mo e al. 2002
PB 530 g/l 0,05 1560 20,1 1,50 10,16 Backman e al. 2006,
1Lahe mo e al. 2002
Maape än
pohja esi
engas-
kai oissa
CFGC 87 g/l 0,02 2,52 0,27 0,15 10,14 Backman e al. 2006,
1Lahe mo e al.. 2002
TB 19 g/l 0,08 45,0 3,24 0,32 10,14 Backman e al. 2006,
1Lahe mo e al. 2002
PB 177 g/l 0,02 29,2 0,71 0,22 10,14 Backman e al. 2006,
1Lahe mo e al.2002
Pu o esi 104 g/l 0,24 3,67 0,89 0,75 20,36 Backman e al. 2006,
2Lahe mo e al. 1996
Jä i esi 53 g/l 0,14 1,43 0,40 0,33 30,29 Backman e al. 2006,
3Skjelk åle e al. 2001
Kas i
Timo ei 5 mg/kg 0,01 0,02 0,01 0,01 – Mäkelä-Ku o e al. 2006
Pe una 5 mg/kg 0,01 0,01 0,01 0,01 – Mäkelä-Ku o e al.2006
Vehnä 5 mg/kg 0,00 0,01 0,01 0,01 – Mäkelä-Ku o e al. 2006
Siene 3 mg/kg < 0,5 1 < 0,5 < 0,5 – Backman e al. 2007c
Ma ja 6 mg/kg < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 – Backman e al. 2007c
Mahla 6 g/l < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,2 – Backman e al. 2007c
een liuske yöhykkeen ja Pi kanmaan migma-
ii i yöhykkeen alueella. Tiedo luon aisis a
a seenipi oisuuksis a e i u kimusma e iaaleis-
sa Pi kanmaalla ja niiden e ailupi oisuude on
koo u aulukkoon 7.
Kalliope än a seenipi oisuude on esi e y
ku assa 7. Pi oisuude aih ele a 603 näy -
eessä 0,1 ja 377 mg/kg älillä ja suu imma pi-
oisuude oli a Tampe een liuske yöhykkeellä
Pi kanmaan keskiosassa. Kalliope ässä a seeni
esiin yy useimmi en a seenikiisuna. Suu ia a -
seenipi oisuuksia on malmialueilla useimmi en
kul amalmien ja kul a-aiheiden läheisyydessä.
Kalliope än pohja e ä u ki iin o amal-
la näy ei ä po akai ois a. A seenipi oisuude
aih eli a u ki uissa 1272 näy eessä 0,05 ja
2230 g/l älillä. Pi oisuude oli a keskimää in
sel äs i ko keampia kuin koko maassa ja Sosi-
aali- ja e eysminis e iön ase ama alous esi-
en aja-a o 10 g/l yli yi 22,5 % u ki uis a
po akai o esinäy eis ä. Ko kei a a seenipi oi-
suuksia oli sekä Tampe een liuske yöhykkeellä
e ä Pi kanmaan migma ii i yöhykkeellä. Kal-
liopohja eden a seeni oli yleensä kokonaan liu-
koisessa muodossa ja useimmi en a senaa ina.
Seu an anäy eiden pe us eella kai o oi iin
jakaa kah een yhmään: niihin, joissa a see-
nipi oisuus aso pysy akaana ja niihin, joissa
a seenipi oisuus oli iippu ainen eden pump-
pausmää äs ä.
Maape än pohja eden a seenipi oisuude
aih eli a 283 näy eessä 0,02 ja 45 g/l älil-
lä. Pi oisuude oli a hieman koholla e a una
koko maan a oihin, mu a pi oisuude oli a
kui enkin alhaisia e a una suu iin a seenipi-
oisuuksiin Pi kanmaan po akai o esissä. Maa-
Taulukko 7. A seenipi oisuude luon ais a a seenipi oisuu a edus a issa näy eissä. CFGC= Keski-Suomen g ani oidi yöhyke,
TB= Tampe een liuske yöhyke ja PB= Pi kanmaan migma ii i yöhyke.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Bi gi a Backman, Ri a Mäkelä-Ku o, Me ja Eu ola ja Sam i Luoma
40
pe än pohja e ä u ki iin engas- ja lähdekai-
ois a sekä läh eis ä, ja ain kolmessa näy eessä
a seenipi oisuus oli yli 10 g/l. Maape än pohja-
edessä kaikki a seeni ei näy ä ole an liukoises-
sa muodossa, aan osa saa aa olla si ou uneena
humukseen ja muuhun kiin oainekseen.
Jä i- ja pu o esissä a seenipi oisuude oli a
yleensä pieniä, ainoas aan kai os en ja niiden
ikas ushiekka-alueiden läheisissä pin a esissä
oli ko kei a pi oisuuksia.
Maape än a seenipi oisuude oli a Pi kan-
maan alueella paikoin ko kei a koko Suomeen
e a una (mo eeni, hiekka ja sa i). Ko keim-
pia pi oisuuksia a a iin mo eenimaiden poh-
jake os umissa alueilla, joilla myös kalliope-
ässä oli ko kei a pi oisuuksia. Kokonaisa see-
nipi oisuude oli a ko keampia maape ässä
sy emmälle men äessä ja pi oisuude oli a
suu imma ai an kallion pinnan läheisyydessä.
Helppoliukoisen a seenin osuus oli si ä as oin
suu empi maan pin aosissa ja äheni sy em-
mällä ähän happea sisäl ä issä ke os umis-
sa. A seenipi oisessa maape ässä kas aneiden
luonnon ma jojen, sienien ja koi un mahlan a -
seenipi oisuude oli a kui enkin hy in pieniä.
Tu ki uissa sa i- ja hiesupel omaissa ja il-
ja uo eissa, ehnässä, pe unassa ja imo eissa
a seenipi oisuude oli a hy in pieniä. Pel o-
maissa ja niiden e ailupa eina u ki uissa me -
sämaissa pi oisuude suu eni a sy emmälle
men äessä, jo en suu in osa a seenis a on geo-
logis a alkupe ää. Lannoi eiden ja laskeuman
uoma lisä pel omaiden pin aosiin oli noin 10%
kokonaispi oisuudes a. A seenilisäykse maa-
han ja a seenipois uma maas a oli a keski-
mää in melko hy in asapainossa. Pel omaiden
ulkoise a seeniläh ee suu immas a pienim-
pään oli a keskimää in seu aa a : lannoi e al-
mis ee > ilmas a ule a laskeuma > kaupallise
ehu almis ee . A seenin pois uminen kas i- ja
eläin uo eissa oli ähäis ä, koska Suomessa
sa omää ä ja a seenipi oisuude o a pieniä.
Suu in osa a seenis a pois uu iljelymais a e-
siin e odoi uneen maa-aineksen mukana ja ain
ähäisessä mää in huuh ou umalla.
Yh een edoksi luon aisen a seenin esiin y-
mises ä Pi kanmaalle laadi iin alueellinen geo-
kemiallinen ’ iskika a’ kalliope än, maape än
ja pohja eden a seenipi oisuuksien pe us eella
(ku a 23.) Pi kanmaan alue jae iin uu uihin,
joiden koko oli 250 me iä x 250 me iä. Paik-
kaan sido u a seenipi oisuus ie o esi e iin uu-
dukossa ja jokainen uu u sai a kas el a an ma-
e iaalin (kalliope ä, maape ä, pohja esi) osal a
a seenipi oisuusa on. Jos yh een uu uun osui
mon a näy e ä samas a ma e iaalis a, a ois a
laske iin mediaani. Kaikkiin uu uihin ei ullu
a oja, koska kaikkialla ei ole o e u näy ei ä, ai
a seenipi oisuuksia oli analysoi u ain yhdes ä
ai kahdes a a kas ellus a näy ema e iaalis a.
A seenipi oisuus ie o luoki el iin alous e-
delle ja maape älle ase e ujen aja-a ojen pe-
us eella. Talous edelle on ase uksessa anne u
aja-a oksi 10 g/l (STM 2000 ja 2001) ja maa-
pe än pilaan uneisuuden ja puhdis us a peen
a ioin ia koske a al ioneu os on ase uksessa
214/2007 (PIMA-ase us) on maape älle anne u
kynnysa oksi 5 mg/kg ja ohjea oksi asu uille
alueille 50 mg/kg. Maape än a oja käy e iin
myös kalliope än osal a, koska Suomessa ei ole
anne u kalliope älle kynnys- ai ohjea oja.
Maa- ja kalliope än sekä pohja eden a seenipi-
oisuude on luoki el u neljään e i luokkaan:
0 = a seenipi oisuus < 5 mg/kg maape ässä ja kalliope ässä
1 = a seenipi oisuus 5 - 50 mg/kg maape ässä ja kalliope ässä
2 = a seenipi oisuus 50 - 100 mg/kg maape ässä ja kalliope ässä
3 = a seenipi oisuus > 100 mg/kg maape ässä ja kalliope ässä
-1 = puu u a ie o
0 = a seenipi oisuus < 5 g/l pohja edessä
1 = a seenipi oisuus 5 - 10 g/l pohja edessä
2 = a seenipi oisuus 10 - 50 g/l pohja edessä
3 = a seenipi oisuus > 50 g/l pohja edessä
-1 = puu u a ie o
Näiden luoki us en pe us eella laadi iin kol-
mipo ainen luoki us: ei ode ua geokemiallis-
a ’a seeni iskiä’ (luokka 0), hieman keskimää-
äis ä ko keampi geokemiallinen ’a seeni iski’
(luokka 1) ja ode u geokemiallinen ’a see-
ni iski’ (luoka 2 ja 3). Kukin uu u sai a on,
jos yhdes äkin u ki us a näy ema e iaalis a oli
a seenipi oisuus ie o. Kaikki ode un ’a seeni-
iskin’ aluee sijoi u a Pi kanmaan e eläisem-
pään puoliskoon, samoin lähes kaikki keski-
mää äis ä ko keamman ’a seeni iskin’ aluee .
Pohjoisosassa ha ai iin ain sa unnaises i
hieman a anomais a ko keampia a seenipi oi-
suuksia jossakin näy ema e iaalissa.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ihmisen oiminnan aiheu ama a seenipi oisuude
47
6.2.1.1 A seenin kulkeu umismalli
pin a esissä
A seenin kulkeu umismallin kehi elyssä läh-
de iin sii ä, e ä sen äy yy sisäl ää keskeise
geokemiallise ja ysikaalise p osessi ja muu -
uja (esim. i aama). Ta i a an ha ain o-
aineis on mää än ei ulisi olla liian suu i eikä
mallin käy ö saisi olla liian yöläs ä. Tämä on
e i yisen ä keää niiden mallin amis yökalu-
jen osal a, jo ka on suunna u ympä is ö i an-
omais en alus a ien sel i ys en ekemiseen.
A seenin esiin ymismuo o ja geokemiallinen
käy äy yminen pin a esissä iippu a mm.
happamuudes a ja hape us-pellis ys-po en iaa-
lis a sekä muis a liukoisis a komponen eis a.
A seenin kulkeu umisen yksi yiskoh ainen ym-
mä äminen ja p osessiku aus aa i a usein
laajan ha ain oaineis on. Alus a aan a seenin
kulkeu umismallinnukseen saa aa kui enkin
ii ää suh eellisen yksinke ainen malliku aus.
Mallin kehi ys yössä ja kalib oinnissa käy e -
iin hy äksi Ylöjä en kai osalueen alapuolis a
ei iä, joka sijai see Vahan ajoen esis öalueel-
la (ku a 26). Kai osalue kuo mi aa joki ei iä
muun muassa a seenilla. Ta oi eena oli ke-
Ku a 25. A seenipi oisuude Näsijä en jä isedimen ip o ilissa lähellä Ylöjä en kai-
os a (mg/kg). Kai os oiminnan aikana (1943–1966) a seenipi oisuus jä isedimen issä
kohosi luon aiseen aus api oisuu een e a una moninke aiseksi. Kai os oiminnan lo-
pe amisen jälkeen a seenikuo mi us on ähen yny , mu a on edelleen yli kaksinke ainen
luon aiseen aus api oisuu een e a una.
hi ää ilas ollinen a seenin kulkeu umismalli,
joka pys yy ii ä ällä a kkuudella ku aamaan
a seenin pi oisuuksien käy äy ymis ä ei in
a ella. Mallinnuksessa hyödynne iin ke ä -
yä geokemiallis a ja muu a ha ain oaineis oa
ja siinä o e iin huomioon myös aluma-alueen
si ujokien aiku us. Alueen hyd ologia laske -
iin e illisellä alumamallilla (Bilale din e al.
2007a).
Vuodes a 1975 läh ien Pa osjä en (Ylöjä -
en kai osalue) ja sii ä läh e än joen eden laa-
ua on seu a u Pi kanmaan ympä is ökeskuk-
sen koo dinoimalla el oi e a kkailulla. Koko
sei semän kilome in mi aisel a esi ei il ä Pa-
osjä es ä Näsijä een on eh y yh eensä noin
600 a seenianalyysia. RAMAS-hankkeen aika-
na uonna 2005 ha ain o iheys on ollu noin
ke an kuukaudessa, jolloin a seenipi oisuuksi-
en aih elua on oi u pa emmin seu a a muun
muassa mallinnuksen a peisiin. Ha ainno
eh iin maaliskuun ja joulukuun älillä uonna
2005 (ku a 27 ja aulukko 9).

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Annika Pa iainen, Äme Bilale din, Bi gi a Backman, Heli Leh inen, Ka i Vaajasaa i, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi,
Timo Ruskeeniemi ja Te o Hokkanen
48
Ku a 26. Vahan ajoen esis öalue ja osa aluma-aluee . Ylöjä en kai os sijai see osa aluma-alueella 1.
Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os.
Me ki ä ä osa ikas ushiekka-alueel a ule is a
a seenipi oisis a aluma esis ä ohjau uu Pa os-
jä een. Nykyisen jä ial aan alla on kai oksen
a olouhoksen ja maanalais en käy ä ien lisäksi
myös anha ikas ushiekka-alue. Tämän uok-
si Pa osjä en a seenipi oisuude o a ko kea .
Pin a esien a seenipi oisuude laske a ähi el-
len Pa osjä es ä Näsijä een men äessä ( au-
Ku a 27. RAMAS-hankkeen ha ain opis ee Ylöjä en kai osalueen ympä is össä uonna 2005.
Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os.
lukko 9). Pa osjä en esinäy eeno opis eessä
(1) a seenipi oisuuden keskia o 109 g/l ja
Näsijä en esinäy eeno opis eessä (6) 2,9
g/l. Puole a seenis a on liukoisessa muodossa
ja puole si ou uneena kiin oainekseen. Esime -
kiksi näy epis eissä 1,2 ja 3 liukoisen a seenin
pi oisuude oli a 63 g/l, 61 g/l ja 31 g/l
(Bilale din e al. 2007a).
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ihmisen oiminnan aiheu ama a seenipi oisuude
49
Taulukko 9. A seenipi oisuude (g/l) e i ha ain opis eissä Ylöjä en kai osalueella (Ca lson e al.
2002 ja Pa iainen e al. 2006). n = näy emää ä. 1–6 o a RAMAS-hankkeen ä keimmä näy eeno -
opis ee .
Ha ain opis e Vuosi n Minimi Mediaani Keskia o Maksimi
Rikas ushiekka-alueen ja
Pa osjä en älinen oja
1982-
1999
25 43 250 260 580
1Pa osjä i, pin a 1975-
2005
58 0,5 68 67 160
Pa osjä i, pohja 1975-
2005
56 1,2 130 160 910
2Pa osjä en oja 1 1975-
2005
68 1,0 60 60 380
3Pa osjä en oja 2 1975-
2005
73 0,5 31 58 850
4Vähä-Vahan ajä en oja 1975-
2005
73 0,8 14 16 65
5Vahan ajoki 2005 9 4,0 6,3 7,1 14
6Näsijä i, pin a 2005 8 1,5 3,0 2,9 6,0
Näsijä i, pohja 2005 8 6,0 14 23 66
A seenin kulkeu umisen mallinnuksessa ä -
keimmiksi p osesseiksi a ioi iin laimen u-
minen, sedimen aa io ja kemiallise p osessi .
Mallin yleiseksi aken eeksi ali iin ad ek io-
dispe sio -yh älö ja ensimmäisen ke aluokan
kine iikka. Ad ek io-dispe sio -mallia käy e iin
ensin kokonaisa seenin simuloin iin. Toisessa
aiheessa, mallinnus uloksen pa an amiseksi ja
a seenin ysikaalis-kemiallis en p osessien a -
kempaa ku aus a a en, kokonaisa seeni jae -
iin liukoiseen ja kiin oaineeseen si ou uneeseen
a seeniin. Kiin oaineeseen si ou uneen a seenin
geokemiallisessa käy äy ymisessä keskeinen
p osessi on sedimen aa io ja liukoisen a seenin
osal a sel i e iin ko elaa ioi a e i kemiallis-
en muu ujien kanssa, mu a ainoas aan pH:n
ja liukoisen a seenin ko elaa io oli me ki ä ä.
Kaa oissa 1 ja 2 on esi e y ad ek io-dispe sio
-yh älö sekä kiin oaineeseen si ou uneelle e ä
liukoiselle a seenille. Simuloi aessa kokonais-
a seenia näiden yh älöiden a ulla ulos oli pa-
empi kuin simuloi aessa suo aan kokonaisa -
seenia. Ku as a 28 nähdään, e ä malli pys yy
a sin hy in ku aamaan ei is össä liikku an
a seenin uo uisia pi oisuus aih elui a sekä
yksi äisessä ha ain opis eessä e ä pi oisuus-
asojen muu oksia ha ain opis ees ä oiseen.
Yläjuoksulla ha ai u pi oisuus aih elu joh uu
suu el a osin uodenaikoihin lii y is ä sadan-
nan ja i aaman aih eluis a.
Tu kimuksen keskeinen joh opää ös on, e ä
suh eellisen yksinke aisella massa asapainoon
pe us u alla empii isellä mallilla on mahdol-
lis a simuloida a seenin kulkeu umis a pin a e-
dessä iskina ioinnin a peisiin.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Annika Pa iainen, Äme Bilale din, Bi gi a Backman, Heli Leh inen, Ka i Vaajasaa i, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi,
Timo Ruskeeniemi ja Te o Hokkanen
50
6.2.1.2 Rikas ushiekka-alueen pölyn
a seenipi oisuus
RAMAS-hankkeessa sel i e iin myös leiju an
pölyn a seenipi oisuus alueella, jossa maape än
mine aalisessa aineksessa on a seenia. Koealu-
eeksi ali iin Ylöjä en kai oksen ikas ushiek-
ka-alue, joka on nykyään Puolus us oimien ek-
nillisen u kimuslai oksen koeken änä. Rikas-
ushiekka-alue on 17 heh aa in suu uinen. Se on
eunaosil aan pei e y mo eenilla ja nämä aluee
o a me si ynee . Alueen keskiosa on a oin a
hiekkaken ää. Puolus us oimien ekninen u ki-
muslai os suo i aa alueella ammus en ja ilo uli -
eiden koe äjäy yksiä. Alueelle on muodos unu
usei a 1–2 me in sy yisiä kuoppia, jo ka o a
halkaisijal aan 3–5 me iä. Rikas ushiekan a -
seenipi oisuus aih eli 1000–2200 mg/kg maan
pin aosissa 0–0,5 me in sy yydessä (Pa iainen
e al. 2006).
Pölymi aukse suo i e iin Ylöjä ellä ajalla
15.6–5.7.2006. Koejä jes ely ja mi aukse eh-
iin yh eis yössä Puolus us oimien eknisen u -
kimuslai oksen henkilökunnan kanssa. Mi auk-
sissa käy e iin kah a KIMOTO suu ehoke äin-
ä, joilla ke ä iin kokonaispölynäy e Munk ell
MG160 lasikui usuoda imelle. Mi aus suo i e -
iin leiju an pölyn mää i äminen ilmas a – s an-
da din mukaises i (SFS 3863). Toinen ke äin
Ku a 28. Kokonaisa seenin simuloin i e i ha ain opis eissä. Pis ee o a esis ä analysoi-
uja odellisia a oja ja käy ä ku aa mallin an amaa ennus e a. A seeni on ässä mallin-
nusajossa jae u liukoiseen ja kiin oaineeseen si ou uneeseen a seeniin.
asenne iin koealueen eunaan, lähelle äjäy ys-
pis ei ä ja oinen ke äin pysäköin ipaikalle, noin
500 m päähän edellises ä koilliseen, alueella al-
li se an uulensuunnan alapuolelle.
Mi aukse suunni el iin niin, e ä aluksi mi-
a iin uo okausi koealueen passii is a leijun-
aa, jonka jälkeen puolus us oimien henkilös-
ö eki koealueella äjäy yksen. Räjäy yksen
jälkeen leijun aa seu a iin kaksi uo okau a.
Sää iedo saa iin Ilma ie eenlai oksel a Tam-
pe een mi auspis ees ä. Mi ausjaksoja suo i-
e iin kolme. Ensimmäinen 15.6.–22.6.2006,
oinen 26.6.–30.6.2006 ja kolmas 3.–6.7.2006.
Tulos en pe us eella äjäy ys nos a aa ilmaan
a seenipi ois a pölyä (ku a 29). A seenipi oi-
suus nousi äjäy yspäi änä suu immillaan 70
ke aa suu emmaksi kuin kyseisen mi ausjak-
son alkumi auksen pölyn a seenipi oisuus.
Pölyn nouseminen koeken ällä oli iippu ai-
nen sää ilas a: sa eisena päi änä pölyn mää ä ja
sen a seenipi oisuus ei juu i noussu alkumi a-
us a suu emmaksi. Pölyn kulkeu uminen pysä-
köin ialueen mi auspaikalle iippuu myös uu-
len suunnas a ja nopeudes a. Pysäköin ialueen
pölyn a seenipi oisuus oli kui enkin äjäy ys-
päi inä ja si ä seu aa ina päi inä alkumi aus a
suu empi. Tuulen nopeus oli heikko kaikkien
mi ausjaksojen aikana. Pölyn e eys aiku us-
en a ioin ia käsi ellään lu ussa 7.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ihmisen oiminnan aiheu ama a seenipi oisuude
51
6.2.2 Ha e i
Vuosina 1942–1961 oiminu Ha e in kupa i-
kul a -kai os sijai see Viljakkalan kylässä. Ri-
kas ushiekka-alue pei ää noin 18,5 ha alueen ja
sen keskipaksuus on 6,5 me iä. Rikas ushiekan
alla on sil iä ja sa ea, jo ka o a aikoinaan ke -
os unee jä en pohjalle. Alue a ympä öi pa o,
joka akenne iin louhinnan yh eydessä si u-
uo eena saadus a malmiköyhäs ä si uki es ä
ja malmiesiin ymän päällä ollees a pin amaas-
a. Pa o on so unu kahdes a koh aa alueen
pohjoisosassa. Rikas amoon ie iin malmia yh-
eensä yli 1,5 miljoonaa onnia. Kai os oimin-
nan loppu aiheessa ikas ushiekkaa läji e iin
myös padon ulkopuolelle Ki kkojä een. Ha-
e in ikas ushiekka-alueella on ha as e u al-
li oimin aa, mu a nykyään jä jes e y oimin a
on kielle y. Kui enkin kylän nuo e ie ä ä
Ku a 29. Ylöjä en kai oksen ikas ushiekka-alueen pölyn a seenipi oisuus uo okausike ymänä
(ng/m3) kolmen mi ausjakson aikana ennen koe äjäy ys ä, koe äjäy yksen aikana ja sen jälkeen.
Ke äin en sijain i on me ki y punaisella ähdellä. Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os
apaa-aikaa ikas ushiekka-alueella (ku a 30).
RAMAS-hankkeessa ke ä iin pin a esi- ja
ikas ushiekkanäy ei ä ma askuussa 2005, ou-
kokuussa 2006 ja 2007 (ku a 31). Ki kkojä es ä
o e uissa esinäy eissä a seenipi oisuude o a
alle 1 g/l. Rikas ushiekan päällä alu a pin a-
ede o a happamia (pH noin 3,5) ja ne sisäl-
ä ä enemmän askasme alleja kuin Ki kkojä -
en esinäy ee , mu a a seenipi oisuude o a
alhaisia (2–3 g/l). Rikas ushiekkaa käsi el iin
kahdella e i uu omene elmällä. Voimakkaamal-
la kuningas esi- eli aqua egia -uu olla a seeni-
pi oisuude aih eli a 29–510 mg/kg (mediaani
113 mg/kg). Heikommalla ammoniumase aa i-
EDTA -uu olla, joka jossain mää in ku aa kas-
ien saa a illa ole aa osuu a, a seenia liukeni
enimmillään 8 mg/kg (mediaani 5 mg/kg). A -
seenia liukenee siis heikos i pin a esiin ja se si-
ou uu osi ain au asakkoihin.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Annika Pa iainen, Äme Bilale din, Bi gi a Backman, Heli Leh inen, Ka i Vaajasaa i, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi,
Timo Ruskeeniemi ja Te o Hokkanen
52
Ku a 30. Ha e in kupa i-kul a-kai oksen ikas ushiekka-alue Viljakkalan ki konkylässä.
Sade esi ja lumen sulamis esi alu a uomia pi kin ja kulkeu u a ikkou uneen padon läpi
Ki kkojä eä koh i. Ku a Annika Pa iainen.
Ku a 31. Rikas ushiekka- ja pin a esinäy eeno oa Ha e in ikas ushiekka-alueella. A) Rikas ushiekka on yöhykkeis ä. Pin a-
osien hape unu ikas ushiekka on ä jäy yny uos een uskeaksi sekundää isis ä au asakois a (Pa iainen & Eklund 2007). B)
Ha e in ikas ushiekka-alue a ympä öi issä pu oissa on ko kea askasme allipi oisuude . Ku a Annika Pa iainen.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ihmisen oiminnan aiheu ama a seenipi oisuude
53
Ha e in ikas ushiekka-alueella suo i e iin
oukokuussa 2007 geo ysikaalisia mi auksia
2D maa as usluo aus- ja seismisillä ai umis-
luo ausmene elmillä. Mene elmien ku akse
löy y ä julkaisus a Pel oniemi (1988). Geo y-
sikaalis en u kimus en a ulla py i iin sel i ä-
mään kalliopinnan opog a aa ja kallion laa ua,
ikas ushiekka-alueen paksuu a ja sen sisäis ä
akenne a sekä ikas ushiekan alla ole an sa i/
sil ike oksen paksuu a. Lisäksi osa mi aus-
linjois a sijoi e iin ikas ushiekka-alueen ulko-
puolelle mahdollis en suo o esien kulkeu umi-
sen sel i ämiseksi. Alueen pinnan opog a a
mää i e iin ke äämällä yli 2000 mi auspis e ä
a kkuus-GPS -mi auksin ( e ikaali a kkuus
noin 2 cm).
Rikas ushiekka-alueen i äosaan kohden u-
assa u kimuksessa mi a iin yh eensä kuusi
seismis ä linjaa ja 11 maa as usluo auslinjaa
(ku a 32, aulukko 10). Alueen opog a a on
o e u huomioon ulkinnoissa. Maa as usluo a-
us en pe us eella ikas ushiekan näennäiseksi
ominais as ukseksi a ioi iin 3–18 m, luon-
nonmaan 19–75 m, ja kallion yli 75 m. Sekä
maa as usmi auksen (ku a 33A) e ä seismis-
en mi aus en (ku a 33B) a ulla oidaan pää-
ellä kallion pinnan sy yyden aih ele an 6 m
ja 13 m älillä niin, e ä kallio on lähempänä
pin aa alueen koillisosassa lähes y äessä Pel-
osaa a. Kallion uhje yöhyke näkyy monella
linjalla (ku a 33A, koh a 140 p o ililla). Seis-
misissä mi auksissa uhje näkyy nopeuden
muu oksena ja maa as usluo auksissa joh a uu-
den nousuna, mikä saa aa myös me ki ä si ä,
e ä joh a aa ikas ushiekkaa ai ikas ushiekan
suo o esiä on saa anu kulkeu ua uhjeeseen.
Padon ulkopuolel a ei kui enkaan saa u a mo-
ja odis ei a ikas ushiekan kulkeu umises a pa-
don ulkopuolelle, aikka linjoilla 9 ja 11 olikin
ii ei ä uhjeen olemassaolos a (ku a 33C ja
33D). Sen sijaan Ki kkojä een on kulkeu unu
ikas ushiekkaa padon yli pin a alun ana (ku a
33C ja 33D). Ta kka geo ysikaalinen ulkin a
edelly ää lisä u kimuksia.
Ku a 32. Rikas ushiekka-alueen ka a, johon on me ki y geo ysikaalis en mi -
auksien linja ja esinäy eeno opaika oukokuussa 2007.
Taulukko 10. Maa as usluo auksen ja seismisen ai umisluo auksen linjojen pi uude .
Linja 1234567891011
Maa as usluo aus, m 200 300 250 250 250 250 400 400 285 250 300
Seisminen ai umis-
luo aus, m
305 200 255 255 400 305
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Annika Pa iainen, Äme Bilale din, Bi gi a Backman, Heli Leh inen, Ka i Vaajasaa i, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi,
Timo Ruskeeniemi ja Te o Hokkanen
54
Ku a 33. a) Maan ominais as uksen jakauma linjalla L3; b) Seismisen ai umisluo auksen ulkin a linjalla L2; c) Maan ominais-
as uksen jakauma linjalla L9; ja d) Maan ominais as uksen jakauma linjalla L11. Maan as usluo auslinjoilla ko kean ominais-
as uksen omaa a maake okse ja kalliope ä e o u a sinisen ja u koosin sä yillä. Rikas ushiekka e o uu sel äs i ma alamman
ominais as uksensa (pa emman sähkönjoh a uu ensa) ansios a.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ihmisen oiminnan aiheu ama a seenipi oisuude
55
6.3 Puunkylläs ämö
Puunkylläs ämö , joissa on käy e y CCA-kyl-
läs e ä eli kupa ia, k omia ja a seenia sisäl ä-
ää puunkylläs eaine a, osoi au ui a me ki -
ä äksi a seenin pääs öläh eeksi maape ään ja
esiympä is öön myös Pi kanmaalla (ku a 60,
luku 8). Ongelma on suu in anhoilla kylläs ä-
möalueilla, joissa CCA-käsi el yä puu a saa e -
iin a as oida suo aan maalle, jolloin kylläs e
pääsi imey ymään maape ään. Kylläs ämön
maape än a seenipi oisuude oi a olla jopa
6700 mg/kg (keskia o 373 mg/kg).
Pi kanmaan alueella on iedossa 16 joko pi-
laan uneeksi ode uja ai u kima omia aluei a,
joissa on eh y puunkylläs ys oimin aa. Kun-
nos e uja puunkylläs ämö oiminnan pilaamia
maa-aluei a oli neljä uonna 2005. Koh eissa
pilaan umis a o a a seenin lisäksi aiheu anee
myös k omi ja kupa i. Kaksi kylläs ämöis ä on
oiminu edenhankin aan ä keillä pohja esi-
alueilla, mikä lisää koh eiden maape än ja esi-
en pilaan umisen u kimus- ja seu an a a e a
sekä alueiden kunnos us a e a.
6.3.1 Ruo eden Kau un puunkylläs ämö
Ruo eden Kau un puunkylläs ämö, jossa käy-
e iin CCA-kylläs e ä, oli oiminnassa 1960–
1968. Kylläs ämö sijai see ykkösluokan pohja-
esialueella lähellä asu us a ja edeno amoa.
Kau u ali iin RAMAS-hankkeen koh eeksi
edus amaan puunkylläs ämöi ä juu i iskial -
iin sijain insa uoksi ja siksi, e ä siellä ei ie-
lä ole eh y kunnos us oimenpi ei ä. Koh ees a
oli hy in ähän ie oa ennes ään, jo en siellä
eh ä ien sel i ys en näh iin edis ä än myös
i anomais en seu an a- ja al on a oimin aa.
Koh ees a eh iin pahimmin pilaan uneeksi a -
ellulla alueella maape än a seenipi oisuuksien
ja askasme allipi oisuuksien ka oi us ken -
äanalysaa o illa (ku a 34). Lisäksi koh ees a
o e iin maape änäy ei ä labo a o iossa eh ä-
iä a seeni- ja askasme allianalyysejä a en.
Maape änäy eis ä u ki iin myös a seenin ja
askasme allien liukoisuu a a is eluun pe us-
u alla mene elmällä (SFS-EN-12457-3) hai a-
aineiden e een kulkeu umisen a ioimiseksi.
Lisäksi RAMAS-hankkeessa u ki iin koh een
maape ässä esiin y ien hai a-aineiden aiheu -
amaa oksisuu a maape ä- ja esieliöille (ks.
Luku 7). Koh een lähellä i aa as a pu os a
u ki iin myös pin a esinäy eiden a seeni- ja
askasme allipi oisuude . RAMAS-hankkeen
aloi ees a alueelle asenne iin pohja eden ha-
ain opu ke . Ke ä yä aineis oa käy e iin kyl-
läs ämöalueiden a seenis a e ey een ai ym-
pä is öön kohdis u ien iskien a ioin iin.
Pahi en pilaan uneelle alueelle kai e iin noin
0,5 m sy iä koekuoppia 5 kpl/4 m2. Koekuo-
pissa näkyi kylläs ysainejäämien ihe ä äksi
ä jäämää hiekkamaa a. A seenipi oisuude
maape ässä aih eli a älillä 66–4200 mg/kg.
Maape ässä oli myös kupa ia (33–1100 mg/kg)
ja k omia (77–2200 mg/kg). O gaanisen ainek-
sen pi oisuus näy eissä oli alhainen (hehku-
ushä iö 0,8–2,1 %). Liukoisuus es in ulos-
en pe us eella a seenin liukoisuus oli alhais a
maa esiseoksen pH-a ossa 3,4–3,9. A seenin
liuennu osuus maape än sisäl ämäs ä a seeni-
pi oisuudes a oli ain noin 0,8–2 %. RAMAS-
hankkeen ulos en pe us eella en isen kylläs ä-
mön a as oalue oli CCA-kylläs eiden pilaa-
ma. Alueel a o e u pu o esinäy ee osoi i a
myös, e ä a seenia kulkeu uu pin a esiin. Alu-
eelle i aa an pu on esi ei sisäl äny a seenia
ennen puunkylläs ämöalue a, mu a koh ees a
pois i aa assa pu o edessä a seenia ha ai -
iin 49 g/l (Pa iainen e al. 2006).
RAMAS-hankkeen aikana asenne uis a kah-
des a pohja esipu kes a o e iin näy ee kaksi
ke aa uoden 2007 alussa. Pohja eden a see-
nipi oisuude (0,61–1,54 g/l) o a alhaisia
alueen pu o eden pi oisuuksiin e a una ( au-
lukko 11). Kiin oainekseen si ou uneen a see-
nin pi oisuude o a hieman suu empia kuin
liukoisen a seenin pi oisuude pohja edessä,
mu a kylläs ämöalueen pilaan uminen ei näy ä
ulo uneen pohja esiin as i. Toinen aih oeh o
on, e ä maa-ainekses a ajo e een liuennu a -
seeni on huuh ou unu pohja e een jo oimin-
nan aikana ai he i sen jälkeen. Sen uoksi ny-
kyise pi oisuude o a laimen unee ja a seenia
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Annika Pa iainen, Äme Bilale din, Bi gi a Backman, Heli Leh inen, Ka i Vaajasaa i, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi,
Timo Ruskeeniemi ja Te o Hokkanen
56
on saa anu kulkeu ua koh ees a eden mukana
pois. Myös läheises ä edeno amos a o e ujen
esinäy eiden a seenipi oisuude o a hy in
alhaise .
Pilaan uneen maa-alueen ajaaminen osoi -
au ui hankalaksi, koska alueelle on jossakin
aiheessa uo u äy ömaa a. Paikallis en asuk-
kaiden ke oman mukaan kylläs ämö oimin aa
on ollu laajalla alueella, jo en lisä u kimukse
Kau ussa o a a peen.
Ku a 34. Näy eeno oa Ruo eden Kau un puunkylläs ämöalueella.
Ku a Ka i Vaajasaa i.
Taulukko 11. Kau un CCA-kylläs ämöalueen pohja eden liukoisen ja kokonaisa seenin pi oisuude
(g/l). Kokonaisa seenissa on mukana sekä liukoinen e ä kiin oainekseen si ou unu a seeni.
6.4 Louhokse
Liukoinen As Kokonais As Liukoinen As KokonaisAs
1/19/2007 1/19/2007 3/19/2007 3/19/2007
Pu ki 1 0,6 2,6 0,6 3,0
Pu ki 2 1,5 3,3 1,4 2,2
Vedeno amo 0,2 <0,2 0,3 <0,2
Pi kanmaan alueella on kymmeniä ki ilouhok-
sia, osa on anhoja ja osassa on ielä oimin aa.
Suu immassa osassa louhoksis a kallio a lou-
hi aan mu skeeksi ja sepeliksi maa akennus-
koh eisiin (ku a 35). Osa louhoksis a sijai see
alueilla, joissa kalliope ässä on ode u ko kei-
a a seenipi oisuuksia (Backman e al. 2007b).
Louhos en mahdollis a a seeni iskiä sel i e iin
u kimalla louhos en pohjalle syn yneiden pin-
a esial aiden ja louhoksilla ole ien po akai o-
jen eden a seenipi oisuu a.
Loppukesällä 2006 o e iin esinäy ei ä kuu-
del a e i louhoksel a Lempäälän, Nokian, Ylö-
jä en, Pi kkalan ja Tampe een alueella (ku a
35, aulukko 12). Louhoksilla louhi iin ki i-
aines a sepeliä a en. Veden a seenipi oisuus
yli i 10 g/l alous esi aja-a on kolmessa e i
näy eessä. Suu in pi oisuus, 140 g/l, oli po-
akai o edessä louhoksen alueella. Kahdessa
pin a esinäy eessä pi oisuude oli a 37,0 ja
27,3 g/l.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ihmisen oiminnan aiheu ama a seenipi oisuude
63
Ki jallisuus
Backman, B., Eklund, M., Luoma, S., Pullinen, A. & Ka -
unen, V. 2007b. Luon aisia ja ihmisen aiheu amia a seenipi-
oisuuksia Pi kanmaan alueella. A seenipi oisuus ie oa maa-
pe än e i ke oksis a, kai oksen ikas ehiekas a ja sen pölys ä,
edes ä louhoksilla, kylläs ämöalueilla ja kaa opaikkojen lähel-
lä sekä ma jois a, sienis ä ja koi unmahlas a. Geologian u ki-
muskeskus. (Käsiki joi us).
Backman, B., Luoma, S., Ruskeeniemi, T., Ka unen, V.,
Talikka, M. & Kaija, J. 2006. Na u al Occu ence o A senic
in he Pi kanmaa egion in Finland. Tii is elmä ja yh een e-
o suomeksi, Luon aisen a seenin esiin yminen Pi kanmaalla.
Geologian u kimuskeskus, Espoo. 82 s. Saa a illa: h p://www.
g k. /p ojec s/ amas/index.php?lang=en
Bilale din, Ä., Kaipainen, H., Pa iainen, A., Kauppila, T.
and Ruskeeniemi, T., 2007a. A anspo model o a senic o
su ace wa e s - an applica ion in Finland. Tii is elmä ja yh-
een e o suomeksi, A seenin kulkeu uminen pin a esissä. Geo-
logian u kimuskeskus, E ikoisjulkaisu , p. 36.
Bilale din, Ä., Kaipainen, H., Ruskeeniemi, T. & Pa iai-
nen, A. 2007b. Modelling a senic anspo in a i e basin:
a case s udy in Finland. Julkaisussa: Tiezzi, E., Ma ques, J.C.,
B ebbia, C.A., & Jo gensen, S.E. (Toim.): Ecosys ems and sus-
ainable de elopmen VI. WIT P ess, Sou hamp on, Bos on,
91-100.
Ca lson, L., Hänninen, P. and Vanhala, H., 2002. Ylöjä en
Pa ois enjä en kai osalueen nyky ilan sel i ys, p. 54. Geolo-
gian u kimuskeskus, a kis o apo i, S/41/0000/3/2002.
Delemos, J.L., Bos ick, B.C., Renshaw, C.E., S ü up, S. &
Feng, X. 2006. Land ll-S imula ed I on Reduc ion and A senic
Release a he Coakley Supe und Si e (NH). En i onmen al
Science & Technology 40 (1), 67-73.
HTP-a o 2007. Sosiaali- ja e eysminis e iön oppai a
2007:4
Koljonen, T., Gus a sson, N., No as, P. & Tanskanen, H.
1992. The Geochemical A las o Finland, Pa 2 – Till. Geolo-
gian u kimuskeskus, Espoo, 218 p.
Lahe mo, P., Ta ainen, T., Ha akka, T., Backman, B., Jun-
unen, R., Ko elainen, N., Lakomaa, T., Nikka inen, M.,
Ves e backa, B., Väisänen, U. & Suomela, P. 2002. Tuha kai-
oa – Suomen kai o esien ysikaalis-kemiallinen laa u uonna
1999. Geologian u kimuskeskus, Tu kimus apo i 155, 92 s.
Laine-Ylijoki, J., M oueh, U.M., Vahanne, P., Wahls öm,
M., Ves ola, E., Salonen, S. &Ha ukainen, J. 2005. Yhdys-
kun ajä eiden e misen käsi elyn kuonis a ja uhkis a hyö y-
käy e ä iä ja loppusijoi e a ia uo ei a kansain älinen esisel-
i ys (Cu en In e na ional S a us o MSW Ashes and Slags).
VTT bulle iini 2291. Espoo. 83 s. + Lii ee 4 s.
Leh inen, H. & So a i, J. 2006. A seenis a aiheu u ien is-
kien hallin a Pi kanmaalla –Esisel i ys ohjauskeinois a ja ek-
nisis ä mene elmis ä iskien ähen ämiseksi. Geologian u ki-
muskeskus, E ikoisjulkaisu , 88 s.
Saa a illa: h p://www.g k. /p ojec s/ amas/ epo s/Task4.web.
pd
Lyy änen, J., Ohls öm, M., Moilanen, A. & Jokiniemi, J.
2004. Sel i ys askasme allipääs öis ä Suomen ene gian uo an-
nossa. Saa a illa: h p://www.ene gia. / /julkaisu /ympa is o-
pooli/ askasme allisel i ys.pd (3.10.2007)
Mon onen, J. 2005. Iku in anhan kaa opaikan ympä is ö is-
kina ioin o – u kimus apo i. Tampe een kaupunki, 62 s.
Mus ajoki, S. 2004. Ampuma a ojen ka oi us ja u kimukse
Pi kanmaalla. Opinnäy e yö, Hämeen amma iko keakoulu,
Hämeenlinna, 47 s.
Pa iainen, A., Vaajasaa i, K., Loukola-Ruskeeniemi, K.,
Kauppila, T., Bilale din, Ä., Kaipainen, H., Tammenmaa, J.
& Hokkanen T., 2006. An h opogenic A senic Sou ces in he
Pi kanmaa Region in Finland. Tii is elmä ja yh een e o suo-
meksi, Pi kanmaan an opogeenise a seeniläh ee . Geologian
u kimuskeskus, E ikoisjulkaisu , 72 s. Saa a illa: h p://www.
g k. /p ojec s/ amas/ epo s/Task4.web.pd
Pa iainen, A. & Eklund, M. 2007. Tailings oxida ion and
mine alogy o Ha e i Au-Cu mine, SW Finland – p elimina y
esul s. Goldschmid Con e ence Abs ac s 2007, A761.
Pel oniemi, M. 1988. Maa- ja kalliope än geo ysikaalise u ki-
musmene elmä . O akus an amo, 411 s.
Puus inen, K. 2003. Suomen kai os eollisuus ja mine aalis en
aaka-aineiden uo an o uosina 1530-2001, his o iallinen ka -
saus e i yises i uo an olukujen alossa. 578 s. Geologian u ki-
muskeskus, A kis o apo i, M 10.1/2003/3
SFS-EN-12457-3. Jä eiden ka ak e isoin i. Liukoisuus. Jauhe-
mais en ai akeis en jä ema e iaalien ja lie eiden liukoisuuden
laadun al on a es i. Osa 3: Kaksi aiheinen a is elu es i uu o-
liuoksen ja kiin eän jä een suh eessa 2 ja 8 l/kg jä eille, joiden
kiin eä osuus on suu i ja aekoko alle 4 mm ( aekoon pienen ä-
minen a i aessa)
Vaajasaa i, K., Jou i, A., Schul z, E. & P iha, E. 2002.
CCA-suolakylläs een ja kupa ipohjaisen kylläs een käy äy-
yminen maape ässä: Liukoisuus ja eko oksisuus. Pi kanmaan
ympä is ökeskuksen monis esa ja 18.
Wahls öm, M., Laine-Ylijoki, J., Eskola, P., Vahanne, P.,
Mäkelä, E., Vikman, M., Venelampi, O., Hämäläinen, J. &
F ilande , R. 2004. Kaa opaikkojen ii is ys akennema e iaa-
leina käy e ä ien eollisuuden si u uo eiden ympä is ökelpoi-
suus. VTT u kimus apo i 2246, Espoo 84 s.
Vna 202/2006. Val ioneu os on ase us kaa opaikois a anne un
al ioneu os on pää öksen muu amises a, h p://www. nlex.
 / /laki/alkup/2006/20060202.
Vna 591/2006. Val ioneu os on ase us e äiden jä eiden hyö-
dyn ämises ä maa aken amisessa
Vnp 861/1997. Val ioneu os on pää ös kaa opaikois a. h p://
www. nlex. / /laki/alkup/1997/19970861.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
65
7. A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
Jaana So a i1, Eija Schul z1 ja Esko Rossi2
1 Suomen ympä is ökeskus, PL 140, 00251 Helsinki
2 Esko Rossi Oy, Kuokkasenmu ka 4, 40520 Jy äskylä
Riski on hai allisen aiku uksen mahdollisuus. Vaiku us oi kohdis ua
esime kiksi eliöiden elinkykyyn ai ihmisen e ey een. E i eliölajien
älillä on yksilöllisis ä ominaisuuksis a joh u ia e oja. Hankkeessa
käy e iin e ilaisia lasken amene elmiä ja labo a o io es ejä, joissa
es ieliöi ä al is e iin unsaas i a seenia sisäl ä ille maape änäy eille ai
näiden esiuu eille. Puunkylläs ämöalueen ja kai oksen ikas ushiekka-
alueen maape ä osoi au ui eliöille hai allisiksi.
7.1 Riskina ioinnin pe iaa ee
Riskin käsi e lii yy aina jonkin nega ii isen,
ei oi o un apah uman eli hai an ai aa an
ilmenemiseen. Puhekielessä sana iski, hai a
ja aa a mene ä usein sekaisin. Olennainen
e o näiden käsi eiden älillä on se, e ä iskiin
sisäl yy aina odennäköisyyskomponen i eli
pys ymme a ioimaan hai allisen apah uman
ilmenemis ä ain ie yllä odennäköisyydellä.
Käy ännössä iski– e mi ka aa kaikki iski
ku en aloudellise iski , e eys iski , onne -
omuus iski , sosiaalise iski (mm. aiku uk-
se yöllisyy een, elin asoon, elinkeino aken ee-
seen), iski iih y yydelle ja kul uu iympä is-
ölle jne. RAMAS -hankkeessa keski y iin kui-
enkin ensisijaises i ympä is ö iskeihin muiden
ekijöiden jäädessä ähemmälle a kas elulle.
Tällöin py i iin a ioimaan e i yises i eliös-
öön, ihmis en e ey een, ja luonnon a oihin
(esim. pohja esi, maape ä) sekä niiden laa uun
kohdis u ia iskejä. Esime kiksi aloudellisia ja
sosiaalisia iskejä ( yöllisyys, elin aso yms.) ei
käsi el y ässä hankkeessa.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
66
Ympä is ö iskien olemassaolo edelly ää,
e ä ympä is össä on olemassa ekijä, joka oi
aiheu aa hai allisia aiku uksia ( iskien lähde)
sekä mekanismi, jonka kau a aiku uksia ko-
ke a kohde (esim. ihminen) oi al is ua älle
ekijälle. Tämä iskien lähde oi olla mm. jo-
kin eliön elinkykyä hai aa a ympä is ö eki-
jä ku en kui uus ai hai a-aine ku en a seeni.
Mikäli jokin iskien muodos umiseen a i a a
komponen i puu uu kokonaan, ei iskiä ole.
Muussa apauksessa iski on aina olemassa. Se
oi kui enkin olla suu uudel aan niin me ki yk-
se ön, e ei ajoi amis oimia a i a. RAMAS-
hankkeessa a kas el a ana iskien läh eenä oli
ympä is össä ole a a seeni ja mahdollisia hai-
allisia aiku uksia koke ina koh eina ihmise
ja eliös ö (ku a 39).
sä oidaan käy ää e ilaisia mene elmiä jo ka
oi a joh aa joko e ilaisiin iskilukuihin (las-
kennallinen eli k an i a ii inen RA) ai sanal-
liseen, laadulliseen ku aukseen iskeis ä (k a-
li a ii inen RA).
Riskinhallinnalla a koi e aan kaikkia nii ä
oimia, joilla iskejä py i ään ajoi amaan ai
pois amaan. Jä ke ä iskinhallin a edelly ää
ii ä iä ie oja iskeis ä. Riskinhallin akeino-
ja oi a olla esime kiksi iskejä aiheu a aa
hai a-aine a sisäl ä än pilaan uneen alueen
ai pohja eden kunnos aminen/puhdis aminen
ai sen käy ön ajoi aminen ja e ilais en aja-
a ojen ase aminen pääs öille (ks. a kemmin
luku 8).
Lähde
Rei i
Alis u a kohde
Tie yssä ympä is önosassa (maa,
sedimen i, esi, ilma) ole a a seeni
Kulkeu umis ei i ai -mekanismi ,
joiden äli yksellä ihminen/eliö oi
al is ua a seenille
Ihmise , eliö , populaa io , yh eisö ,
ekosys eemi , joihin a seeni oi
aiku aa ahingollises i
Ku a 39. Ympä is össä ole as a a seenis a aiheu u-
ien iskien muodos uminen (yleinen ku aus).
Riskina ioin i (RA) on p osessi, jossa unnis-
e aan, mää i e ään ja ku aillaan eli luonneh-
di aan iskejä. Riskina ioin i koos uu useas a
yö aihees a (ku a 40). Riskien mää i ämises-
7.2 Riski Pi kanmaan kas eille ja eläimille
Ku a 40. RAMAS-hankkeessa o eu e un iskina ioin ip o-
sessin yö aihee .
Riskien unnis aminen
• an opegaanise ja luon aise
a seeniläh ee
P io isoin i
• läh ee ( yyppikoh ee )
• kulkeu umis ei i
• al is uja
Kohdekoh ainen iskien mää i ys
• e eys iski (ihmise )
• ekologise iski (eliös ö)
Riskien luonnehdin a
• iskien suu uus, ulo u uude
• a ioinnin epä a muude
RISKINHALLINTA
RISKINARVIOINTIPROSESSI
Ympä is össä ole as a a seenis a aiheu u ia
iskejä kas eille ja eläimille a ioi iin ekolo-
gisessa iskina ioinnissa. Ekologinen iskin-
a ioin i (ERA) on e ilaisiin ie eellisiin mene-
elmiin pe us u a mene ely, jossa a ioidaan
ja mää i ellään jonkin hai allisen ekijän ( ässä
siis a seenin) aiheu amien, kas eihin ai eläi-
miin kohdis u ien hai allis en aiku us en suu-
uus, odennäköisyys sekä ajallinen ja alueelli-
nen ulo u uus. Ekologisessa iskina ioinnis-
sa a kas ellaan hai allisia aiku uksia yleensä
laajemmin kuin yksi äisen eliön kannal a eli
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
67
eliöyh eisön, -populaa ion ja koko ekosys ee-
minkin mi akaa assa. Poikkeuksena o a e i-
yisen ha inaise ja suojellu laji , joi a py i ään
suojelemaan myös yksilö asolla. Käy ännössä
ERA joudu aan esu ssien ja iedonpuu eiden
uoksi ajoi amaan ns. a aineliöihin, joihin
kohdis uu ole e a as i suu in iski ja jo ka o a
ekosys eemin elinky yn kannal a olennaisia.
Ympä is össä ole an a seenin my kyllisyys
eliöille (eko oksisuus) iippuu mones a e i e-
kijäs ä. Maape än ominaisuude ku en sen a-
kenne, aekoko, ka ionin aih okapasi ee i,
pH, lämpö ila, o gaanisen aineksen mää ä ja
os aa ipi oisuus mää ää ä sen, onko a seeni
kemiallises i saa a illa. Vas aa as i esiym-
pä is ön ominaisuude aiku a a esieliöille
aiheu u iin hai oihin. A seenin kulkeu u uus
ja käy äy yminen ympä is össä ku en sen liu-
keneminen maape äs ä, kulkeu uminen esis-
öissä, ke yminen sedimen iin, ke yminen
eliöihin, muun uminen oiseksi yhdis eeksi
kemiallises i ai mik obien aiku ukses a ja
e eneminen a in oke jussa ylöspäin o a olen-
naisia ekijöi ä iskien muodos umisessa. Myös
apa, jolla eliö al is uu ja al is usaika aiku a-
a olennaises i iskien suu uu een. Toisaal a
biologise ekijä ku en a kas el a a laji sekä
eliöyksilöiden sukupuoli, ikä, elin a a ym.
aiku a a siihen, mi ä hai allisia aiku uksia
al is uminen aiheu aa ja missä mää in. Ylei-
ses i o aen a seenin epäo gaanise yhdis ee
o a hai allisempia kuin o gaanise yhdis ee .
Epäo gaanisis a yhdis eis ä kolmena oinen
a seeni (As3+) on kas eille ja eläimille hai al-
lisempi kuin As5+. Hai a aiku uksia kas eil-
la o a esime kiksi i ä yyden alen uminen ai
kas un es yminen. Eläimillä aiku ukse oi a
ilme ä mm. lisään ymishäi iöinä ai elinky yn
heikkenemisenä. Maape äeliöiden kudoksissa
oi olla a seenia suh eellisen suu iakin mää iä
iippuen elinympä is ön pi oisuudes a. Eliöiden
älise e o sopeu umisessa a seenin läsnäoloon
aih ele a suu es i ja joillakin lajeilla pienikin
nousu elinympä is ön a seenipi oisuudessa oi
joh aa me ki ä ään hai aan, mikä on o e a a
huomioon, kun halu aan suojella kaikkein he -
kimpiä lajeja.
7.2.1 A seenialuee ja niissä a kas ellu
eliö
Ekologinen iskina ioin i edelly ää ie oa
hai allis en aiku us en läh ees ä eli RAMAS-
hankkeen apauksessa e i yyppisis ä a seeni-
alueis a ja näiden ominaisuuksis a. Läh ökoh-
daksi o e iin hankkeen pui eissa eh yjen ke-
miallis en u kimus en pe us eella unnis e u
Pi kanmaan e i yyppise me ki ä immä ”a -
seenialuee ”. Näissä a seenin läh eenä ympä is-
öön oli joko eollinen oimin a ai luon ainen
a seeniesiin ymä ( aulukko 15).
Riskien läh een lisäksi ERA edelly ää ie oa
al is u is a eliöis ä. Tämä ie o oidaan hank-
kia ekemällä lajis o- ja yksilöka oi uksia ai
unnis amalla u ki a alle alueelle ominaise
maisema yypi ja näillä esiin y ä eliölaji. Kos-
ka RAMAS-p ojek i käsi eli koko Pi kanmaan
alue a, maisema yyppi- ja eliöka oi ukse ei-
ä ollee o eu e a issa. Ta kas el a a mah-
dollises i al is u a eliö joudu iin siksi mää-
i elemään ie yjen yleis en alin ak i ee ien
pe us eella. Näi ä k i ee ejä oli a :
• Eliön esiin ymis odennäköisyys alueella
on suu i;
• A seenin aiku uksis a eliöön on saa a-
illa ie oja ki jallisuudes a;
• Eliö on ii ä än he kkä a seenille (eli o-
de u ympä is öpi oisuude oi a aiheu -
aa aiku uksia eliössä);
Alue Tu ki u ympä is önosa A seenin lähde
En inen puunkylläs ämö Maape ä, pi , po CCA kemikaali
Ylöjä en kai osalue Maape ä, pi , ilma Cu-W-As kai os
Maa ila Maape ä, po , a in okas i Luon ainen pi oisuus
Me säalue Maape ä, pi , eliö (siene , ma ja ), mahla Luon ainen pi oisuus
Taulukko 15. Ekologisessa iskina ioinnissa a kas ellu aluee , näissä mukana ollee ja RAMAS-p ojek issa
u ki u ympä is önosa sekä alkupe äinen a seenilähde (pi = pin a esi, po = pohja esi).
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
68
• Eliö on me ki ä ä koko ekos ys eemin
asolla;
• Eliön elinpii in koko on sopi a suh eessa
a kas el a aan alueeseen (eli alue muo-
dos aa me ki ä än osan eliön elinpii is ä).
Valin ak i ee ien pe us eella a aineliöiksi un-
nis e iin maape äeliö , esieliö , kas i sekä
maalla elä ä piene nisäkkää sekä laajoilla
alueilla myös linnu (ku a 41).
Ekologis en iskien muodos umis a a kas-
el a illa ”a seenialueilla” oidaan ku a a ns.
käsi eellisen mallin (concep ual model) a ul-
la (ku a 42). Ku assa esi e y yleinen malli on
pe us a hai a-aineiden kulkeu umisen, niille
al is umisen ja al is umises a aiheu u ien mah-
dollis en aiku us en eli iskien a ioinnille.
7.2.2 A ioinnin o eu us
Maape ässä ja maalla elä iin kas eihin ja eläi-
miin kohdis u ia iskejä a ioi iin käy äen in-
nakkain seu aa ia e ilaisia mene elmiä:
1. Kemiallisiin u kimuksiin pohjau u a las-
ken amene elmä :
a) Maape äs ä mi a ujen pi oisuuksien e ailu
pi oisuus asoihin, joiden yli ymisen ka so-
aan aiheu a an me ki ä iä iskejä eliös-
össä (ns. ekologise ii ea o )
b) A aineliöiden al is umisen a ioin i al is us-
a ja hai a-aineiden ke ymis ä ku aa ien
lasken amallien a ulla ja saadun al is us a-
son e ailu pi oisuu een/annokseen, jonka
ka so aan ole an ielä eliölle u allinen
2. Labo a o iossa a seenipi oisella maa-ainek-
sella ai sen esiuu eella eh ä ä my kylli-
syys es i e i eliöi ä käy äen.
Kemiallisiin u kimuksiin pohjau u illa lasken-
amene elmillä oidaan uo aa iskilukuja, jo -
ka ilmen ä ä iskin suu uu a. Nämä iskilu u
( aa aosamää ä , HQ) laske iin suh eu amalla
ympä is ön a seenipi oisuus e ilaisiin ekologi-
siin ii ea oihin ai jakamalla a kas el a an
kohde-eliön a seenin saan ia io saman eliön
ki jallisuudessa esi e yyn suu impaan hai a o-
maan annokseen. Riskejä pide ään yleensä ä-
häisinä ai me ki ykse öminä, mikäli iskiluku
on alle a on 1, koh alaisina älillä 1–10, suu-
ina älillä 10–100 ja e i äin suu ina a on 100
yli yessä.
Ki jallisuudessa esi e y a seenin ekologise ,
hai allisuu a ilmaise a pi oisuus aja ( ii ea -
o ) aih ele a huoma a as i joh uen e ois a
mm. niiden mää i ely a oissa, kohde-eliöissä
ja pe us eena olleissa hy äksy ä inä pide yis-
sä iski asoissa ( aulukko 16). Myös ii ea o-
jen unk io aih elee eli joi ain niis ä käy e ään
lähinnä indikaa o eina sii ä, e ä me ki ä ä
Ku a 41. RAMAS-hankkeessa a kas ellu eliö ja niihin kohdis u ien iskien muodos uminen. Nuo-
le osoi a a mahdollisia kulkeu umis- ja al is umis ei ejä. Ka ko ii alla me ki yjä ei ejä ei a kas-
el u niiden ähäisen me ki yksen ai iedonpuu eiden uoksi. Ku a Pi kko Ku ki.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
69
Ku a 42. Ekologis en iskien muodos uminen u ki uilla a seenipi oisilla alueilla: yleinen käsi eellinen malli.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
70
iski o a mahdollisia ja nii ä on a ioi a a
a kemmin, jo ku puoles aan oi a osoi aa
suo aan kunnos uksen ai muun as aa an is-
kinhallin a oimen a peen. A ioinnissa on sik-
si syy ä käy ää usei a e i ii ea oja, joiden
pe us ee o a ii ä äs i sel illä niiden so el u-
uuden a ioimiseksi.
A ioi aessa laskennallises i a seenin ja
muiden alueilla ole ien olennais en hai a-ai-
neiden ke ymis ä eliöihin ja niille al is umis a
kohde-eliöinä a kas el iin kas eja, maape ässä
elä iä lie oja sekä pääs äisiä, joille lie o o a
me ki ä ä a innonlähde. Lie oja pide ään hy-
inä indikaa o eina maape ässä ole is a hai -
a-aineis a aiheu u ien iskien a ioinnissa,
sillä pehmy pin aisina ja maape ässä elä inä
niiden al is uminen maape än hai a-aineille on
maksimaalis a. Tie o pääs äis en al is umises a
puoles aan an aa ii ei ä pai si maape äeliöi ä
a in onaan käy ä iin piennisäkkäisiin kohdis-
u is a iskeis ä myös iskeis ä ko keammalla
a in oke jussa ole ille eliöille ku en esime -
Taulukko 16. Esime kkejä a seenin my kyllisyyden pe us eella esi e yis ä pi oisuus ajois a eli ii ea ois a maape ässä ja maalla
elä ille eliöille (A) ja esieliöille (B).
AVii ea o, pi oisuus
maape ässä mg/kg-ka
Vii ea on ku aus
50/100 Maape än alempi/ylempi ohjea o, pe us uu iskeihin maape äeliöille (laji ja p osessi ), Suomi
20 Pe us uu my kyllisyy een kas eille, so elle a aksi puu a ha- ja pals a-alueilla (ko is ekas i ),
Hollan i
100 Pe us uu my kyllisyy een kas eille, so elle a aksi yleisissä puis oissa, puu a hoissa ja ihe -
alueilla, Hollan i
10 Pe us uu my kyllisyy een kas eille, Yhdys alla
18 Pe us uu my kyllisyy een kas eille, pi oisuus jonka yli yessä iskejä on a ioi a a a kemmin ,
Yhdys alla
43 /67 /1100 Pe us uu my kyllisyy een hyön eisille / kas eja syö ille linnuille/ pe olinnuille, ks. pe us ee yllä
46 /170 Pe us uu my kyllisyy een nisäkkäille: hyön eissyöjä / kas issyöjä / pedo , ks. pe us ee yllä
0,9 / 25 Pi oisuus, joka on hai allinen 5 %:lle maape äeliös ös ä: e i eliölaji / mik obi oimin a, Hollan i
56 / 160 Pi oisuus, joka on hai allinen 50 %:lle maape äeliös ös ä: e i eliölaji / mik obi oimin a, Hollan i
9,9 Pi oisuus, jonka yli yessä iski pääs äiselle yli ä ä salli un ason (alus a a kunnos uksen
a oi ea o), Yhdys alla
85 Pe us uu kaikkiin maape än eliölajeihin ja p osesseihin kohdis u iin aiku uksiin (huoma a aa
iskiä ilmaise a pi oisuus), Hollan i
BVii ea o, pi oisuus
pin a edessä g/l
Vii ea on ku aus
190 K oonis en hai a aiku us en pe us eella anne u hallinnollinen laa uk i ee i (As3+), Yhdys alla
48 Alhaisin k oonis en hai a aiku uksiin pe us u a pi oisuus aja, kala ja selkä anga oma , As5+),
Yhdys alla
3,1 K oonisiin hai a aiku uksiin pe us u a pi oisuus aja, jonka yli yessä lisä u kimukse o a
yleensä a peen (As5+), Yhdys alla
50 Yleinen laa u aa imus (As5+), Kanada
5 Yleinen laa u aa imus, (kokonais-As), Kanada
31 / 190 Alhaisimpaan my kyllisyy ä ilmaise aan pi oisuu een pe us u a kunnos uksen a oi ea o
(As5+ / As3+), Yhdys alla
150 K oonisin hai a aiku uksiin pe us u a pi kän aika älin pi oisuus aja (pi oisuus, jolla 4 k:den
aikainen salli u keskimää äinen al is us yli yy maks. ke an 3 uodessa), Yhdys alla (NOAAa)
850 Akuu eihin hai a aiku uksiin pe us u a pi oisuus aja (pi oisuus, jolla unnin aikainen salli u
keskimää äinen al is us yli yy maks. ke an 3 uodessa), Yhdys alla (NOAAa)
aNOAA = Na ional Oceanic and A mosphe ic Adminis a ion
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
71
kiksi pe olinnuille. Ke ymisen ja al is umisen
a ioimiseksi on ki jallisuudessa esi e y e ilai-
sia lasken ayh älöi ä, jo ka pe us u a yleensä
kokeellisiin u kimuksiin. Tässä a ioinnissa
käy e y lasken amene elmä on ku a u aulu-
kossa 17.
E ilaisiin lasken ayh älöihin pe us u an al-
is umisen ja ke ymisen a ioinnin ajoi eena
on e enkin se, e ä samanaikais en hai a-ainei-
den yh eis aiku ukse jää ä yleensä huomio -
a. Yh eis aiku ukse oi a olla hy in e ilaisia:
jonkin aine oi mm. joko ah is aa ai heiken-
ää oisen aineen hai allisia aiku uksia eliössä.
Hai a-aineiden aiku ukse oi a olla myös
oisis aan iippuma omia. Tois aiseksi ain
muu amille hai a-aine- ja yhdis e yhmille on
olemassa laskennallisia mene elyjä yh eis ai-
ku us en huomioon o amiseksi. Eko oksiko-
logisilla es imene elmillä sen sijaan oidaan
saada esiin kaikkien näy eessä ole ien hai a-
aineiden yh eis aiku ukse u ki a aan eliöön
ai eliön osaan.
Labo a o iossa eh ä ien eko oksisuuskokei-
den kulku on pääpe iaa eil aan samanlainen
kaikilla es eillä: e a aan al is e ujen ja al is-
uma omien (kon ollinäy e) eliöiden älisiä
e oja ie yn aiku uksen suh een. Yleensä on
a peen ehdä kokei a useammalla kuin yhdel-
lä eliöllä ai eliö yhmällä, mu a käy ännössä
joudu aan esu ssien ajallisuudes a joh uen a-
joi umaan muu amaan lajiin ja ekemään näi-
den pe us eella joh opää öksiä ja yleis yksiä.
Tes i ulokse ilmais aan esime kiksi inhibi io-
p osen ina ( ie yn elin oiminnon suh eellinen
Taulukko 17. Ekologisessa iskina ioinnissa käy e y lasken amene elmä . Mene elmä on ku a u a kemmin eks ilaa ikossa
seu aa alla si ulla.
e
d
häL
öl
ä
hy
a
nek
saLöil
E
As: 1) Clie o = 0,523*C maape ä
aSample ym. 1998a
As: 2) ln(Clie o) = (0,706 ±0,169)*ln(Cmaape ä ) + (-1,421 ±0,327) bSample ym. 1999; USEPA 2003
Cd: (0,759 ±0,037)*ln(Cmaape ä ) + (2,114 ±0,079) Sample ym. 1998a
C : Clie o = 3,162* C maape ä
a”
Cu: ln(Clie o) = (0,264 ±0,040)*ln(Cmaape ä ) + (1,675 ±0,141) c”
Ni: Clie o = 4,730* C maape ä
a”
Pb: ln(Clie o) = (0,807 ±0,044)*ln(Cmaape ä ) + (-0,218 ±0,245) b”
Zn: ln(C
lie o) = (0,328 ±0,024)*ln(Cmaape ä ) + (4,449 ±0,132) b”
HR (eekke i) = 0,59*BW
0,92 Sample ym. 1997
I a in o (kg-dw/kg/d) = (0,0306*BW0,564 )/BW (jy sijä ) “
I esi (l/kg/d) = (0,099*BW0,90 )/BW “
ln(Cnisäkkää ) = 0,8188 *ln(C soil) – 4,8471 Sample ym. 1998b; USEPA 2003
HR
kaikki uokaise (eekke i) = 0,59(BW)0,92 Sample ym. 1997
Iwa e (l/kg/d) = (0,059*BW0,67 )/BW Sample ym. 1997
1) I a in o (kg-dw/d/kg) = (0,0582*BW0,651 )/BW kaikki linnu Sample ym. 1997
2) I a in o (g-dw/d) = 0,648*BW0,651 (linnu ) Sample ym. 1996
1) I a in o (g-dw/d) = 0,398*BW0,850 ( a puslinnu ) Sample ym. 1996
2) I a in o (kg-dw/d/kg) = (0,0141*BW0,850 )/BW ( a puslinnu ) Sample ym. 1997
Kas i 1) Ckas i = 0,03752 * C maape ä Bech el Jacobs 1998; USEPA 2003
2) ln(Ckas i ) = (-1,992 ±0,431)+(0,564 ±0,125)*lnCmaape ä
cBech el Jacobs 1998
A = a kas el a an alueen pin a-ala (ha), HR = a kas el a an eliön elinpii in koko (ha),
Ej = a kas el a an eliön kokonaisal is uminen hai a-aineelle (j) (mg/kg/ k),
m = äliaineiden (mm. a in o, esi, maa-aines) lukumää ä, Ii = a kas el a an eliön al is uminen äliaineelle (i)
(kg/kg BW/ k ai l/kg BW/ k), Cij = hai a-aineen (j) pi oisuus äliaineessa (i) (mg/kg ai mg/l); BW = a kas el a an eliön paino (kg)
asuosi el u käy e ä äksi konse a ii isessa ( iskien osal a käy ännössä pahin mahdollinen ilanne);
bsuosi el u käy e ä äksi yleisessä ( s. ei-konse a ii isessa) a ioinnissa;
csuosi el u käy e ä äksi sekä konse a ii isessa e ä yleisessä a ioinnissa (Huom. 1 eekke i = 4047 m2).
Nisäkkää (ml.
pääs äise )
Linnu
Muoka u läh ees ä Sample ym. 1997Maaeläime
Lie o
Pääs äinen
Sample e al. 1998a
Sample e al. 1999, USEPA 2003
Sample e al. 1998a
Sample e al. 1997
Sample e al. 1997
Sample e al. 1996
Sample e al. 1996
Sample e al. 1997
Sample e al. 1997
Sample e al. 1997
Sample e al. 1997
Sample e al. 1998b, USEPA 2003
Sample e al. 1997
Muoka u läh ees ä Sample e al. 1997
Bech el Jacobs 1998; USEPA 2003
Bech el 1998
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
72
Riskilu u (HQ) laske aan seu aa as i:
HQib = Eb,As / NOAELb
Tässä HQb = aa aosamää ä eli iskiluku, joka ilmaisee iskiä eliölle b, joka elää ympä is öosassa i (maa, esi); EAs =
eliön b kokonaisal is uminen a seenille (mg/kg- k); NOAELb = a seenin suu in hai a on annos (no-obse ed ad e se
e ec le el) eliölle b (mg/kg- k).
Lisäksi laske iin näy ees ä mi a ujen hai a-ainepi oisuuksien (hai a-ainee 1...j) pe us eella kunkin näy een
my kyllisyy ä ku aa a TP-a o (Toxic P essu e):
/)log50(log
1
1
j
CHC
e
TP 
+
=
TPcombi = 1- ((1 - TP1) x (1 – TP2) x …x (1 – TPj))
Tässä HC50 (Haza dous Concen a ion) on pi oisuus, joka aiku aa hai allises i a iol a 50 % maape än eliölajeis a
ja _ on akio (ns. lajien he kkyysjakaumaa ilmen ä än ku aajan kulmake oin), jolle oidaan käy ää ole usa oa 0,4
(esim. Jensen & Mesman 2006). HC50-a oina käy e iin hollan ilaisen RIVM-Ins i uu in esi ämiä a oja (Swa jes
1999).
Kemiallisiin u kimuksiin pohjau u is a e i a ioin imene elmis ä saadu iskilu u yhdis e iin yhdeksi
kokonais iskilu uksi käy äen seu aa ia lasken amene elmiä:
Pääs äiselle laske u iskilu u (RHQ)
()HQ
RHQ +
= 1
1
1
aus a
aus aHQ
HQ R
RR
R

=1
'
Tässä R aus a on a seenin luon aisella aus api oisuudella laske u RHQ-a o. La skelmis sa käy e iin koko Suomen aluee lle
mää i el yä keskimää äis ä maape än mediaanipi oisuu a.
E i eko oksisuus es eillä saa ujen ulos en (R ) yhdis ämis apa kokonais iskilu uksi iippuu mi a us a
my kyllisyys as ees a:
Nega ii inen as e (esim. kas un es yminen)
100
'
R
R=
Posi ii inen as e (esim. lie ojen eloonjääminen)
100
)100(
'
R
R
=
'1
''
''
,
,
kon olli
kon olli
R
RR
R

=
Tässä kon olli ii aa oksisuus es issä käy e yyn kon ollinäy eeseen (ei sisällä a seenia).
Kemiallisiin u kimuksiin pohjau u a iskilu u (TP, RHQ’) ja eko oksisuus es ien uloksis a laske u iskilu u (e i
es ien R ’’-a o ) yhdis e ään kokonais iskilu uiksi laskemalla kullekin e illiselle iskilu ulle a o log(1- iskiluku).
Lopullinen kokonais iskiluku laske aan edelleen seu aa as i:
Kokonais iskiluku = 1 – 10( iskiluku)/n
Tässä n = e illis en iskilukujen (TP, RHQ’ ai R ’’-a o ) lukumää ä.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
79
muu a ilmen ä ä keskihajonna oli a suu e
joh uen e i mene elmien epä a muudes a ja a -
kas elualuekoh ais en keskia ojen laskennassa
käy e yjen näy eiden a ioin i ulos en aih-
elus a. E enkin eko oksisuus es eissä samas a
maanäy ees ä o e uilla innakkaisilla näy eil-
lä ode aan yleises i aih elua uloksissa, sillä
elä illä o ganismeilla eh ä ien es ien ois e -
a uus on aina huonompi kuin esime kiksi ke-
miallis en analyysien.
Eko oksisuus es i an a a käy ännössä
yleensä luo e a ampaa ie oa iskeis ä kuin yk-
sinomaan kemiallisiin u kimuksiin pe us u a
a ioin i, sillä ne o a a huomioon usei a e-
kijöi ä, jo ka jää ä e enkin hai a-aineiden ko-
konaispi oisuuksiin pohjau u assa laskennalli-
sessa a ioinnissa huomio a. Hai a-aineiden
yh eis aiku us en lisäksi ällaisia ekijöi ä o a
mm. hai a-aineiden biosaa a uus ja eliöiden
sopeu uminen. Ta kas elualueilla mää i e iin
kokonaispi oisuuksien, oisin sanoen ah aan
happoon liukois en pi oisuuksien ohella am-
moniumase aa i-EDTA -uu olla liukene a pi-
oisuude . Tällaisen uu on on esi e y ku aa an
pa emmin eliöille (e enkin kas eille) mahdol-
lises i saa a illa ole an hai a-aineen mää ää.
Tes eissä e enkin luon aises i ko kei a a seeni-
pi oisuuksia sisäl ä ässä maassa ain pieni osa
mää i e ys ä kokonaispi oisuudes a liukeni am-
moniumase aa i-EDTA -uu ossa. Tämän pe us-
eella hai a-aineiden saa a uus olisi alhainen.
Sen sijaan kylläs ämö- ja kai osalueella saa a-
uus olisi melko ko kea.
On huoma a a, e ä eko oksisuus es ien u-
lokse ilmensi ä a seenin ohella myös muiden
es a a an näy een sisäl ämien hai a-aineiden
my kyllisyy ä. Kemiallisiin u kimuksiin po-
hjau u ien ii ea o e ailujen ja al is us-
laskelmien pe us eella e enkin kylläs ämöal-
ueen k omi aiheu aisikin a kas elluille eliöille
me ki ä ämmän my kyllisyys as een kuin
a seeni. Yksi yiskoh aisempi ilas oma emaa -
inen a kas elu osoi i myös eko oksisuus es e-
issä ode ujen aiku us en suu uuden ko eloi-
an huonos i a seenin pi oisuuksien kanssa ja
kupa in ole an odennäköisempi syy ode uun
my kyllisyy een.
Yh een e ona oidaan ode a, e ä maalla
elä iin eliöihin kohdis u a iski o a suu im-
ma kylläs ämöalueella. Alueiden pienes ä pin-
a-alas a joh uen iski jää ä kui enkin hy in
paikallisiksi ja kohdis une a si en lähinnä
maape äeliöihin ja kas eihin sekä aja ulla
alueella elä iin pieneläimiin. Ylöjä en kai-
osalueella iski o a ähin äänkin koh alai-
se , mu a a seenin pilaaman alueen suu es a
pin a-alas a joh uen me ki ä ämmä kuin
kylläs ämöalueisiin. Kai osalueella iskien
oden aminen ja aiku usalueen odellisen
laajuuden sel i äminen edelly äisi eliös ön
u kimis a ja a seenipi oisuuksien sel i ämis ä
ympä is ös ä kauempana i se oimin a-aluees a.
Ekologinen iskina ioin i osoi i, e ä myös
luon aises i huoma a an ko kei a a seenipi-
oisuuksia sisäl ä is ä maa-alueis a oi aiheu-
ua me ki ä ä iski eliös ölle. Näillä alueilla on
si en odennäköises i jossain mää in apah unu
luonnollis a alin aa a seenille he kkien lajien
ko au uessa epähe kemmillä lajeilla. Tämän
oden aminen aa isi alueilla eh ä iä lajis o- ja
yksilömää ien ka oi uksia.
7.2.4 Tulokse - iski esieliöille
Ylöjä en alueen aluma-alueen esis öis ä mi-
a uis a pi oisuuksis a laske ujen keskia ojen
ja mediaanipi oisuuksien e ailu e i ahoilla
johde uihin ekologisiin ii ea oihin osoi -
i iskien pienene än me ki ä äs i ede äessä
kai osalueel a poispäin Näsijä eä koh i ( au-
lukko 22).
Kemiallise sedimen i u kimukse uke a
aulukon 22 uloksia eli a seenipi oisuuksien
huoma a aa laimenemis a e äänny äessä kai-
osalueel a. Sedimen ille laske u iskilu u
aih eli a älillä 0,8 ja 410 iippuen näy een-
o opaikas a ja -sy yydes ä. Pienimmä iskilu-
u edus i a Näsijä eä. Tulos en pe us eella
oidaan ode a a seenis a aiheu u an pahim-
millaan e i äin suu i iski kai osalueen lähei-
simpien esis önosien eliöille. Näsijä ellä as i
iski jää ä kui enkin ähäisiksi ai jopa me -
ki ykse ömiksi. On kui enkin huoma a a, e ä
mahdollis en muiden hai a-aineiden ai s essi-
ekijöiden (esim. a innonpuu e, pH ms.) esiin-
yminen oi lisä ä a seenis a aiheu u ia ekolo-
gisia aiku uksia Näsijä elläkin. Näsijä en

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
80
kalas oa on u ki u jonkin e an no maalien
seu an a u kimus en yh eydessä. Kaloissa ei ole
ode u me ki ä iä a seenipi oisuuksia.
Vähä-Vahan ajä es ä o e ussa sedimen i-
näy eessä suu imma a seenin ja me allien pi-
oisuude löy yi ä ylimmäs ä 8 cm paksuises a
ke okses a, myös piile ien lajikoos umukses-
sa ode iin as aa as i e oja. Tämän ei oi u
kui enkaan osoi aa joh u an nimenomaan a -
Taulukko 22. Ylöjä en kai osalueen aiku uspii issä ole aan esiekosys eemiin kohdis u a , a see-
nis a aiheu u a iski iskilu un (HQ) a ulla ilmais una. Lasken ape us eena pin a eden keskimää äi-
se pi oisuude ja mediaanipi oisuus (HQ1*), jo ka on suh eu e u e ilaisiin ki jallisuudessa esi e yihin
ekologisiin ii ea oihin (3,1 g/l; 31 g/l; 48 g/l; 190 g/l). E i sy yyksis ä o e ujen näy eiden
pi oisuude on yhdis e y.
Näy epaikka HQ1HQ1*HQ
2HQ3HQ4
Rikas ushiekka-alueel a Pa osjä een joh a a oja 83 81 8,4 5,4 1,4
Pa osjä i 30 32 3,0 1,9 0,5
Pa osjä en oja 16 10 1,7 1,1 0,3
Vähä-Vahan ajä en oja 19 4,5 1,9 1,2 0,3
Vahan ajoki, ala i a 5,2 2,0 0,5 0,3 0,1
Näsijä i 2,3 2,7 0,2 0,2 0,0
seenin suu emmis a pi oisuuksis a, sillä myös
muu oksia aiheu a ien a in eiden mää ä oli-
a suu emma .
RAMAS-hankkeessa pääpaino oli
maaekosys eemiin lii y illä u kimuksilla. Yk-
si yiskoh aisempaan, esieliöihin kohdis u ien
iskien a ioin iin ei si en ollu ii ä äs i ie oja
saa a illa. Ja kossa onkin a peen suunna a u -
kimuksia myös esiympä is öön.
7.3 Riski ihmisen e eydelle
A seeni on unne us i ihmiselle my kyllinen, mu a al is umises a aiheu u a
e eys aiku ukse iippu a monis a ekijöis ä. Te eys aiku us en suh een a seenin
epäo gaanise muodo o a keskeisiä, sillä o gaanisia a seeniyhdis ei ä pide ään lähes
hai a omina. RAMAS-hankkeessa a oi iin laskennallises i ihmis en al is uminen
epäo gaaniselle a seenille Pi kanmaan alueella ja al is umises a aiheu u ien mahdollis en
e eys aiku us en suu uus ja odennäköisyys. Laskelmissa o e iin huomioon e ikseen
po a- ja kuilukai ojen eden käy ö alous e enä sekä al is uminen asu aessa en is en
kylläs ämöalueiden aiku usalueilla. Lisäksi a kas el iin hengi ysilman pölys ä
aiheu u aa e eys iskiä en isellä kai osalueella yösken ele ille henkilöille.
Laskennallis a al is umisa io a äydenne iin pienellä biomoni o oin i u kimuksella,
jossa mää i e iin a seenipi oisuude ihmis en i sanäy eis ä. Lisäksi u ki iin
a seenial is umiseen lii e yjen syöpäsai auksien esiin ymis ihey ä u kimusalueella.
Tulos en mukaan a seenial is ukses a aiheu uu huoma a a e eys iski u kimusalueen
po akai ojen e ä käy ä ien keskuudessa. Riski on suu in u kimusalueen e eläosassa.
Kuilukai ojen e ä käy ä illä a seenial is uminen osoi au ui yksi äis apauksia lukuun
o ama a me ki ykse ömäksi. Al is umismi aukse ah is i a sen, e ä al is umis a
juoma edes ä apah uu. Myös syöpä apaus en mää än ilas ollinen a kas elu uki näi ä
uloksia, joskin näi ä uloksia ei oida ulki a suo a ii aises i joh uen useis a
epä a muus ekijöis ä.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
81
A seenin my kyllisyys ihmiselle on unne u ja
sen ä kein ä yhdis e ä a senikkia eli a seeni i-
oksidia on osa u almis aa jo noin 4000 uo a.
Äkillise a seenimy ky ykse o a nykyään ha -
inaisia ja ne lii y ä a allises i ahinkoihin
ja onne omuuksiin, joissa al is u aan epäo -
gaanisille a seeniyhdis eille. Me ki ä impänä
a seenin aa ana onkin pide ä ä pi käaikaisen
al is umisen aiku uksia e ey een.
Te eys iskien a ioinnin kannal a on ä -
keää unnis aa a seeniyhdis ee ja un ea a -
seenin aineen aihdun a. Useimmi en a innon
a seenipi oisuus on kui enkin mää i e y ain
kokonaisa seenina. Vas a iimeis en kolmen-
kymmenen uoden aikana a seenin biologisis a
aiku uksis a ja aiheis a elimis össä on saa u
yksi yiskoh aisia ie oja, kun a seenin e i yhdis-
ei ä on kemiallisin mää i ysmene elmin kye -
y e o amaan oisis aan. Myös al is umis a on
kye y mi aamaan a kemmin. O gaanisis a a -
seeniyhdis eis ä on kui enkin edelleen niukas i
oksikologis a ie oa. E i yises i al ame is ä
pe äisin ole assa ihmis a innossa oi olla un-
saas i a seenia, pääasiassa o gaanisina yhdis ei-
nä, ku en a senobe aiinina, a senokoliinina ja
dime yylia sinaa ina. Näi ä o gaanisia a see-
niyhdis ei ä pide ään käy ännöllises i ka soen
hai a omina. Jo kin u kimus ulokse ii aa a
kui enkin o gaanis enkin a seeniyhdis eiden
ole an hai allisia (WHO 2001) ja esime kiksi
me yloi uneiden muo ojen ole an jopa hai alli-
sempia kuin as aa a epäo gaanise yhdis ee
(Duke e al. 2005).
Ihmisen elimis öön imey yny a seeni le i-
ää läpi elimis ön, mu a suu imma pi oisuude
o a ihossa, kynsissä ja hiuksissa. Aineen aih-
dunnassa a senii i muun uu a senaa iksi, mu a
myös päin as ais a muun umis a apah uu. Eli-
mis össä epäo gaaninen a seeni me yloi uu ja
syn yy mono-, di- ja ime yloi unei a a seeni-
yhdis ei ä. Me yloi unee a seeniyhdis ee pois-
u a elimis ös ä nopeammin kuin epäo gaanise
a seeniyhdis ee . Yksilöiden älillä on suu ia
e oja a seenin me ylaa ionopeudessa. O gaani-
sessa muodossa esime kiksi me ikalois a saa-
u a seeni muun uu elimis össä ähemmän ja
pois uu nopeammin kuin epäo gaaninen a seeni
(Hakala & Hallikainen 2004). A seeni pois uu
elimis ös ä pääasiassa i san mukana (90 %)
ja ähäisemmässä mää in ulos eissa. Pieniä
mää iä a seenia oi myös si ou ua kudoksiin.
Ke a-annoksena saa u a seeni pois uu elimis-
ös ä aluksi nopeas i, mu a myöhemmin pois u-
minen hidas uu. Tu kimus en mukaan yli 60 %
ke a-annoksena saadus a a seenis a pois uu
elimis ös ä pa in päi än kuluessa. Vielä noin 40
päi än kulu ua elimis össä on jäljellä pa i p o-
sen ia saannis a.
7.3.1 Te eys aiku us en ilmeneminen
Hai a-aineiden aiku uksia ihmiseen joudu aan
ee isis ä syis ä käy ännössä a ioimaan usein
eläinkokeis a saa ujen my kyllisyys ie ojen pe-
us eella. A seenis a on kui enkin paljon ie oa
myös suo aan ihmisillä ode uis a e eys ai-
ku uksis a. Sii ä huolima a ie o a seenin e -
eys aiku uksis a pienillä al is umis asoilla on
edelleen a sin epä a maa.
A seenin e eys aiku ukse o a hy in mo-
ninaisia ja osa aiku uksis a oi olla älillisiä.
A seenin ensisijaisia aiku uskoh ei a elimis-
össä o a uoansula uskana a, e enkie o,
maksa, munuaise , he mos o sekä muu he kä
kudokse ja sydän (esime kiksi Duke e al.
2005). Yleensä iho on ensimmäinen kohde, jos-
sa aiku ukse näky ä . Ihomuu oksia on ode u
juoma eden a seenipi oisuuden ollessa 50 g/l
ai enemmän. A seenin aiheu amia ihosai auk-
sia o a esime kiksi ihon liikasa eis uminen ja
pigmen ihäi iö. Suu emmilla al is umis asoilla
on ode u myös ää eis e enkie on häi iöi ä
ku en aajojen kä kiosien sine ys ä (ak osya-
noosi) sekä so mien alkoisuu a (Raynaudin
synd ooma). A seenin on ode u myös lisää-
än e enpaine a ja aiheu a an lihask amp-
peja. Hengi ys ei se saa u a seeni aiheu aa
ää eishe mos on häi iöi ä, mu a ihosai auksia
hengi yksen kau a saa u a seeni aiheu aa ha -
oin. A seenin on osoi e u aiheu a an suu illa
al is umis asoilla myös immuunijä jes elmän
heiken ymis ä, aikkakin lie ä al is uminen
s imuloi immuunijä jes elmää. A seenial is u-
minen on lii e y myös lisään ymishäi iöihin,
mu a näis ä aiku uksis a ei ole selkeää näy -
öä (WHO 2001). Yleensä a seenin aiheu ama
e eyshai a on ode u u kimuksissa, joissa
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
82
al is uminen on ollu suh eellisen suu a (juoma-
edessä a seenipi oisuus >200 g/l), kui enkin
myös jo suh eellisen alhaisille juoma eden pi-
oisuuksille (10–100 g/l) al is u issa ihmisissä
on ode u lisään yny ä kuolleisuu a sydän- ja
e isuonisai auksiin, diabe ekseen ja munuais-
sai auksiin (Melike e al. 2005).
A seeni on kiis a a syöpää aiheu a a aine
(IARC luokka 1), mu a kaikki a seeniyhdis-
ee ei ä odennäköises i ole syöpä aa allisia
(IARC 1988, 2004). Eu oopan yh eisöjen ie-
dekomi ea (CSTEE 2001) on mää i elly a -
seenin pe imä au ioi a aiheu a aksi (geno ok-
siseksi), mu a mää i elyä on myös k i isoi u.
Runsaas i a seenia sisäl ä ä juoma esi e äillä
alueilla maailmassa on aiheu anu e ä pi kään
käy äneillä lisään yneen iskin sai as ua ihon,
keuhkojen, i sa akon ja munuais en syöpään.
Keuhkosyöpä iski lii yy kui enkin ensisijai-
ses i hengi yksen kau a ulleeseen a seenial-
is ukseen (WHO 2001). A seenial is ukses a
aiheu u an syö än muodos umisen mekanis-
mia ei ielä unne a ja pienille a seenimää ille
al is umisen ja syöpä iskin suhde on epäsel ä.
Eu oopan yh eisöjen iedekomi ea on odennu ,
e ä a seenin syöpä aiku uksella saa aa olla
kynnysa o, mu a ii ä ää näy öä kynnysa -
on esiin ymises ä ei ole. Siksi jo ähäisenkin
al is umisen ka so aan lisää än syöpä iskiä.
Seleenin on ode u ähen ä än a seenin
my kyllisyy ä nisäkkäillä, mu a aiku usme-
kanismia ei unne a (Gaile e al. 2000; Le an-
de 1977). A seenin pois uessa elimis ös ä pois-
uu myös seleeniä ja ämä oi aiheu aa seleenin
puu een (Spallholz e al. 2004). Siksi seleenin-
puu os oi lisä ä a seenin my kyllisyy ä e i yi-
ses i pi käaikaisessa al is umisessa.
7.3.2 Riskina ioinnin o eu us
Ympä is össä ole as a luon aises a sekä ihmi-
sen oiminnan seu auksena le innees ä a see-
nis a aiheu u ia iskejä ihmisille a kas el iin
e eys iskien a ioinnissa. Ympä is össä esiin-
y ien hai a-aineiden muodos amien e eys-
iskien a ioin i pe us uu al is umisen mää i ä-
miseen ja ie oon aineen ominaisuuksis a ku en
my kyllisyydes ä ja ke ymises ä elimis öön.
Te eys iskien a ioinnissa a kas ellaan al is-
umis a pi källä aika älillä ja e i yises i syöpä i-
skien suh een o e aan huomioon koko elinaika.
Te eys iskien a ioin i poikkeaa ekologises a
iskina ioinnis a siinä, e ä a kas elu pe us uu
yksilö ason hai a aiku uksiin.
RAMAS-hankkeessa e eys iskejä a ioi-
iin käy äen usei a innakkaisia mene elmiä:
al is uksen laskennallis a mää i ämis ä, bio-
moni o oin ia ja syöpä ekis e isel i ys ä. Las-
kennalliseen al is uksen mää i ämiseen pe us-
u assa iskina ioinnissa läh ökoh ana oli a
u kimusalueella ehdy u kimukse a seenin
pi oisuuksis a kai o esissä, syö ä issä kas eis-
sa, maape ässä ja ilmassa.
Juoma e ä ja a in oa pide ään yleises i ä -
keimpinä a seenin saan i ei einä. Juoma eden
lisäksi e i yises i yksilö asolla myös a seenia
sisäl ä äs ä maas a ai pölys ä oi ulla huoma -
a aa al is umis a. Ki jallisuudes a koo ujen
aus a ie ojen ja Pi kanmaan yleis en olosuh ei-
den pe us eella muodos e iin alus a a ku aus
al is umises a ympä is ön a seenille (ku a 45).
Ku an 45 kaa iossa esi e yjen paikallis en al-
is umis ei ien lisäksi aus a-al is uminen esi-
me kiksi a innos a ( iisi, me ikala ) o e iin
huomioon.
Al is umisen laskennallinen a ioin i eh iin
kahdessa aiheessa: Ensimmäisessä aiheessa
käy e iin ennen RAMAS-p ojek in käynnis y-
mis ä eh yjen kai o esi u kimus en uloksia ja
olemassa ollei a a ioi a suomalais en a seenin
saannis a. Al is umis a juoma eden a seenille
a kas el iin ilas ollises i käy äen kaupallis a
Excel-pohjais a ilas olasken aohjelmaa (C ys-
al Ball®, Decisionee ing, Inc., Den e , CO,
U.S.A.). Nau i un eden mää äs ä suu imman
yksi äisen komponen in muodos aa juoma esi,
mu a yh eensä uokien, esime kiksi puu ojen
sekä juomien (kah i, ee, mehu ) mukana nau i -
u esimää ä on suu empi (Männis ö e al. 2003).
Osa ekijöiden keskimää äis en a ojen ja ha-
jon alukujen pe us eella muodos e iin nau i un
eden kokonaismää än jakauma, jo a käy e iin
al is umisen laskennassa. Laskelman mukaan
alous e ä nau i aan 0,33-4,0 l/d käy ön ollessa
keskimää in1,5 l/d (mediaani 1,4 l/d).
Veden lisäksi ihmise saa a a seenia elimis-
öönsä muis akin läh eis ä Kansan e eyslai os
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
83
Ku a 45. Yleis e y ku aus Pi kanmaan maaseudulla asu ien ihmis en al is umises a luonnon a seenille. Ku a Pi kko Ku ki.
on a ioinu suomalais en a innos a ule an
a seenin keskimää äiseksi saanniksi 10–20 g/d
(KTL 2006), mikä as aa 70 kg painoisella hen-
kilöllä saan ia 0,14–0,29 g/kg/d. Koska eden
ja a innon lisäksi oi olla mui akin a seenin
saan iläh ei ä, iskina ion ensimmäisessä ai-
heessa aus a-al is umiseksi a ioi iin yh eensä
0,29 g/kg/d.
Toisessa aiheessa iskina ioin ia a kenne -
iin o amalla mukaan RAMAS-hankkeen yh e-
ydessä koo u aineis o ja aus a-al is umis a a -
kenne iin a in oainekoh aisella laskelmalla.
Te eys iskien a ioin ia a en a kas el iin
seu aa ia kohde yhmiä:
- Pi kanmaan maaseudulla asu a henkilö
- en is en kylläs ämöalueiden un umassa asu-
a henkilö
- anhalla kai osalueella yösken ele ä hen-
kilö
Al is umisen laskennassa o e iin huomioon:
- juoma esi ja uokiin si ou u a esi
- keskeise elin a ikkee
- maan nieleminen
- ihokoske us pin amaahan sekä
- hengi ysilma ( ain en isellä kai osalueella
yösken ele ä ).
Saan ilaskelmissa käy e y lasken ape iaa ee
on esi e y alla ole assa eks ilaa ikossa. Las-
kelmissa o e iin huomioon ain al is uminen
epäo gaaniselle a seenille. RAMAS-hankkeen
uloksia äydenne iin ki jallisuudes a koo uilla
iedoilla epäo gaanisen a seenin osuuksis a e i
uoka-aineissa ( aulukko 23).
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
84
Taulukko 23. A seenin saan ilaskelmissa käy e y epäo gaanisen a seenin osuude kokonaisa seenipi oi-
suuksis a ja as aa a abso p io-osuude .
Al is uminen uoansula uksen ai
hengi yksen kau a (g/kg/d)
Saan i ihokoske ukses a (g/kg/d)
Missä:
A seenin pi oisuus C g/g, g/m3
Niel y mää ä; hengi e y mää ä CR 0,05 g/d; 20 m3/d
Abso p io-osuus ABS äliainekoh ainen
Al is umis iheys EF d/365 d
Henkilön paino BW 70 kg
Ihoon a u an maan mää ä A 5×10-4 mg/cm2
Al is u a ihon ala SA 1700 cm2
C x CR x ABS x EF
BW
C x A x SA x ABS x EF
BW
=
=
Al is a a äliaine Epäo gaanisen
a seenin osuus
Pe us e Abso p io-
osuus
Pe us e
Vilja uo ee 65% Williams e al. 2005;
Schoo e al. 1999
100% Pom oy e al. 1980;
F eeman e al. 1995
Pe una ja juu-
ekse
100% Bu ló e al. 1999, Muñoz e
al. 2002; Helgesen & La sen
1998
100% Pom oy e al. 1980;
F eeman e al. 1995
Kala, äy iäise ja
kala uo ee
5% FSA 2005; Schoo e al. 1999 100% Pom oy e al. 1980;
F eeman e al. 1995
Siene 50% ki jallisuus esim.
By ne e al. 1995:
100% Pom oy e al. 1980;
F eeman e al. 1995
Eläin uo ee
(liha, mai o)
50% ähän ie oja, k s esim.
Schoo e al. 1999
100% Pom oy e al.1980;
F eeman e al. 1995
Niel y maa 100% Backman e al. 2006;
Pa iainen e al. 2006
25% ki jallisuus, esim.
Robe s e al. 2002
Ihoon a unu
maa
100% Backman e al. 2006;
Pa iainen e al. 2006
1% liukoisuus + esim.
Wes e e al. 1993
Maapöly ilmassa 100% Backman e al. 2006;
Pa iainen e al. 2006
50% ki jallisuus, esim.
WHO, 2001
Juoma esi 100% Backman e al. 2006 100% ki jallisuus, esim.
WHO, 2001
Te eys iskien mää i ämiseksi laske uja saan-
ia oja e a iin Maailman e eysjä jes ön
(WHO), Alankomaiden kansallisen e eys- ja
ympä is ö u kimuslai oksen (RIVM-Ins i uu -
i) sekä Yhdys al ain ympä is önsuojelu i an-
omaisen (U.S.EPA) a seenille esi ämiin sie-
de ä än saannin ii ea oihin. Riskin suu uu -
a ku aa a iskilu u ( aa aosamää ä , HQ)
laske iin laskennallisen saannin ja ii ea on
suh eena. Vaa aosamää än ollessa alle 1 is-
kiä oidaan pi ää me ki ykse ömän pienenä.
Syöpäsai auksien iskiä a kas el iin lisäksi
U.S.EPA:n lineaa is a mallia käy äen. Line-
aa isen mallin mukaan yksilön koko elinaikai-
nen odennäköisyys sai as ua al is umisen akia
syöpään kas aa suo aan e annollises i elin-
aikaisen al is umisen kanssa. A seeniannoksen
ja syöpä iskin älis ä iippu uussuhde a ku a-
aan yksikkösyöpä iskillä, mikä ku aa ie ys ä
al is umisannokses a aiheu u aa syöpään sai-
as umisen odennäköisyy ä koko elinaikana.
En isellä kai osalueella (Ylöjä i) yösken e-

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
85
le ien henkilöiden syöpä iskiä a ioi iin hengi-
ysilman pi oisuudelle esi e yä yksikkösyöpä-
iskiä käy äen.
Al is umis a ku aa ien mallilaskelmien u-
eksi al is umis a a kas el iin biomoni o oin i-
u kimuksella. Biomoni o oinnissa mää i e ään
hai a-aineen pi oisuus esime kiksi e es ä,
hiuksis a, i sas a ai kynsis ä. Mene elmän
alin a iippuu u ki a as a hai a-ainees a sekä
sii ä, mi ä halu aan mi a a (esime kiksi pi käai-
kais a ai lyhy aikais a al is umis a). RAMAS-
hankkeessa mene elmäksi ali iin lähi uo o-
kausien aikana apah unu a al is umis a mi aa-
a a seenipi oisuuksien mää i ys i sas a. Tä ä
mene elmää käy e ään Suomessa yöpe äisen
a seenial is uksen a ioinnissa, jo en ulos en
e ailua a en oli saa a illa ko imaisia ana-
lyysi uloksia.
Biomoni o oin iin ali iin ensisijaises i nii-
den maa ilojen asukkai a (24), joiden alueel a
o e iin RAMAS-hankkeen pui eissa mui akin
näy ei ä. Lisäksi mukaan saa iin ko i alouksia,
joiden kai o edes ä oli analysoi u yli 10 g/l
a seenipi oisuuksia (16 asukas a). Biomoni-
o oin iin osallis unee aloude (15) edus i a
sei semää e i kun aa ja kolmen kalliope äl ään
e ilaisen yöhykkeen kah a e eläisin ä yöhy-
ke ä, joissa a seenianomalia kin on ode u (ks.
ku a 4). Puole osallis uneis a asukkais a (20)
ilmoi i käy äneensä pääasiallisena juoma e-
den läh eenä oman kai onsa e ä. Ve ailu yh-
mä muodos ui niis ä henkilöis ä, joilla oli jokin
muu juoma eden lähde ( esijoh o e kos o,
engaskai o, pullo esi).
Al is uksen ole e iin apah u an pääosin
juoma edes ä, jossa a seeni on epäo gaanises-
sa muodossa. Pääasiallinen juoma eden lähde
sekä muun muassa a io päi i äises ä eden-
kulu ukses a saa iin analyysien ueksi almis-
elluis a kyselyis ä, jo ka koski a olemassa
ole ia kai oja ja niiden käy öä sekä mahdolli-
sia mui a a seenin saan iin lii y iä al is us ilan-
ei a ja – ei ejä (muun muassa a in oainee ,
ha as ukse , yö). Ki jallisuuden pe us eella
e enkin iisi, me ile ä ja e ilaise al ame ien
eliö oi a sisäl ää suh eellisen paljon a see-
nia.
Al is uslaskelmia ja biomoni o oin i u kimus-
a äydenne iin ielä Kansan e eyslai oksel a
(KTL) RAMAS-hankkeelle ila ulla pienepide-
miologisella u kimuksella. Tässä u kimusosi-
ossa a kas el iin Pi kanmaalla uosina 1980 ja
1990 asuneiden henkilöiden sai as u uu a a -
seenial is ukseen lii e yihin syöpä au eihin eli
ihosyöpään, munuaissyöpään, maksasyöpään,
i sa akon syöpään, e u auhassyöpään ja
keuhkosyöpään. Työkaluna käy e iin KTL:n
käy össä ole aa paikka ie oja ja e eyden ila-
ie oja (syöpä ekis e i, kuolleisuus ilas o ) sekä
ilas ollisia mene elmiä yhdis ele ää RIF1-oh-
jelmis oa. Analyyseissä KTL:n käy össä ole a
koo dinaa ien pe us eella paikanne u äes ö-
ja syöpä iedo yhdis e iin GTK:n uo amiin
kai o esien a seenipi oisuuksia koske iin paik-
ka ie oihin. Ta oi eena oli sel i ää, onko ko -
kean a seenipi oisuuden alueilla uosina 1980
ja 1990 asuneilla ode u uosina 1981–2000
enemmän syöpä apauksia e a una alueisiin,
joilla kai o eden a seenipi oisuude o a alhai-
se . Aluksi eh iin kun a ason laskelmia, joissa
e a iin Pi kanmaan sisällä ko kean ja ma a-
lan pi oisuus ason kun ien syöpien yleisyy ä
o aen huomioon e o ikäjakaumissa. Ta kem-
ma laskelma eh iin koko Pi kanmaan alueelle
aajamien ja esijoh o e kos on ulkopuolisille
alueille e aamalla e i a seenipi oisuusluok-
kiin jae ujen ilas o uu ujen (250 m x 250 m)
sisällä syöpien mää iä alueisiin, joilla kohon-
nu a a seenipi oisuu a ei ole ha ai u.
To eu e u pienepidemiologinen u kimus
e oaa kahdes a muus a e eys iskin a ioin-
nissa käy e ys ä mene elmäs ä siinä, e ä sen
a ulla saadaan ie oa ain ennen nykyhe keä
apah uneen al is umisen odellisis a aiku uk-
sis a. Pi kanmaalla ode ujen kai o esien a -
seenipi oisuuksien osal a syö än muodos umi-
nen edelly ää käy ännössä pi källis ä, ja ku aa
al is umis a juoma eden äli yksellä. Tämän
uoksi syö än esiin ymisen ii een a ioi iin
ole an ähin ään 10 uo a. Syöpä apauksia
seu a iin si en äes össä, joka oli paikanne -
u ilas o uu uihin seu an a-ajan alkuhe ken
osoi een mukaan ( . 1980 ai 1990 koho i)
Ensimmäisessä koho issa a kas el iin äes-
össä ha ai uja syöpiä uosina 1981–1990 ja
1991–2000 sekä koko seu an ajaksolla. Pi kan-
1 Rapid Inqui y Facili y
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
86
maan alueella esijoh o e kos o on laajen unu
me ki ä äs i iime uosien aikana, jo en al-
is uminen juoma eden a seenille on aiempaa
huoma a as i ähäisempää. Tuloksia oidaan
si en hyödyn ää ain a ioi aessa al is uksen
ja aiku uksen älis ä suhde a, eikä sillä saada
ie oa al is umises a ny ai ule aisuudessa.
7.3.3 Al is uslaskelmien ulokse :
luon ainen a seeni
Riskina ion ensimmäisessä aiheessa po a-
kai o esiä käy ä ien henkilöiden keskimää-
äiseksi luon aisen a seenin saanniksi saa iin
0,56 g/kg/d ( aih elualue 0,00–57 g/kg/d).
Kuilu- eli engaskai o esien käy äjillä al is-
umisen a ioi iin ole an huoma a as i ähäi-
sempää eli keskimää äisen saannin ole an noin
0,03 g/kg/d.
Riskina ion oisessa aiheessa laskelmiin
o e iin mukaan RAMAS-hankkeen yh eydessä
ke ä y uusi aineis o ja aus a-al is umis a a -
kenne iin. Taus a-al is umiseen laske iin a-
innos a saa a an a seenin lisäksi pin amaas a
suo an koske uksen kau a apah u a al is umi-
nen. Pin amaan a seenipi oisuus oli u ki uil-
la maa iloilla pieni ja kokonaisuu ena muus a
kuin edes ä saa a an a seenin mää ä osoi au-
ui suh eellisen ähäiseksi ( aulukko 24).
Nau i un alous eden mää än sekä po akai o-
esien a seenipi oisuuden pe us eella laske iin
a seenin saannin jakauma, johon lisä iin muis a
läh eis ä pe äisin ole an a seeniin saan i (ku a
46). Laskelman mukaan epäo gaanisen a seenin
saan i aih elee älillä 0,16–55 g/kg/d keskia -
on ollessa 0,68 g/kg/d (mediaani 0,27). Saan i
jää 95 %:n odennäköisyydellä alle a on 2,1 g/
kg/d, mikä on suu empi kuin e i ahojen esi ämä
salli u päi i äissaan i. Kuilukai ojen käy äjil-
lä a seenin saanniksi laske iin 0,16–1,6 g/kg/d
keskia on ollessa 0,17 g/kg/d.
Saan i ei i As pi oisuus mg/
kg Dw
Maan mää ä
g/d
Abso p io-
osuus
Al is umis-
iheys d/a
Keskimää äinen
As saan i g/d
Maan nieleminen 6,0 0,05 0,25 255 0,06
Maas a ihon kau a 6,0 0,85 0,01 255 0,04
Ra in o 11
Yh eensä ilman e ä 11
Ku a 46. Po akai o esiä käy ä ien henkilöiden a seenin kokonaissaannille laske u kumula-
ii inen odennäköisyysjakauma (ke ymä unk io).
Taulukko 24. Muis a läh eis ä kuin alous edes ä pe äisin ole an a seenin saan i (Dw=kui a-aine).
Todennäköisyys on 94,63% saaneille 0–2,14 μg/kg/d
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien a ioin i
87
Kai o esien a seenipi oisuus aih eli pal-
jon e i geologis en yöhykkeiden kesken ja
as aa as i myös laske u a seenin saan ia o
aih eli a oimakkaas i ( aulukko 25). Kui-
lukai oissa on kohonnei a a seenipi oisuuksia
ain sa unnaises i ja kuilukai ojen käy äjien
al is uminen jäi sel äs i po akai ojen käy äji-
en al is umis a ähäisemmäksi. Kuilukai ois a
oli kui enkin Tampe een liuske yöhykkeel ä
ain ähän pi oisuus ie oja ja suu imma a see-
nipi oisuude o a saa anee jäädä u kimus en
ulkopuolelle.
7.3.4 Al is uslaskelmien ulokse : a seenilla
pilaan unu ympä is ö
Vanha kylläs ämöaluee o a pienialaisia, eikä
niillä uo e a me ki ä iä mää iä ihmis a in oa
ai ka jan ehua. Vanhoilla kylläs ämöalueil-
la laskennallinen a seenin saan i uli pääosin
suo as a koske ukses a oimakkaas i pilaan u-
neeseen pin amaahan ( aulukko 26). Lisäksi a -
seenin pi oisuus pohja edessä oli paikoin ko -
keahko, mikä lisää al is umis a paikallises i, jos
e ä käy e ään alous e enä. Ihmis oiminnan
seu auksena pilaan uneiden alueiden maape än
ja pohja eden pi oisuussuh ee ei ä ole äl ä-
mä ä ielä asapainossa ja a seenin pi oisuus
pohja edessä oi muu ua ajan myö ä.
Leikki-ikäise lapse al is u a pin amaan a -
seenille yleensä aikuisia enemmän leikkiessään
pilaan uneella maa-alueella. Lisäksi lapse ie-
ä he käs i so mia suuhun ja ule a nielleeksi
pilaan unu a maa a. Jo ku lapse jopa syö ä
ahallises i maa a (ns. pica-ilmiö). Mones i is-
kina ioissa ole e aan las en niele än maa a
100 mg päi ässä. Ole aen lapsen painoksi 15 kg
maan nielemises ä ule aksi saanniksi oidaan
silloin laskea 0,1–1,7 g/kg/d, kun pi oisuus
pin amaassa on 82–1474 mg/kg. Laskelma
osoi aa, e ä pin amaan a seenipi oisuuden ol-
lessa suu i suo a koske us maahan uo me ki ä-
än lisän las en al is umiseen a seenille.
Vilppulan en isen CCA-kylläs ämön alueel-
la aikuis en pohja edes ä mahdollises i saaman
Geologinen
yöhyke
Po akai ojen käy äjä Kuilukai ojen käy äjä
Vaih elualue Keskia o Vaih elualue Keskia o
CFGC 0,16-0,53 0,21 0,16-0,89 0,18
TB 0,16-55 1,0 0,16-0,25 0,17
PB 0,24-47 0,48 0,16-1,6 0,17
Koko Pi kanmaa 0,16-55 0,68 0,16-1,6 0,17
Ruo esi I Ruo esi 2 Vilppula Vi a
Keskimää äinen a seeni-
pi oisuus maassa mg/kg
1152 1474 82 220
Niellyn maan mää ä g/d 0,05 0,05 0,05 0,05
Abso p io-osuus 0,25 0,25 0,25 0,25
Ihoon a uneen maan
mää ä g/d
0,85 0,85 0,85 0,85
Ihol a imey yny osuus 0,01 0,01 0,01 0,01
Al is umis iheys d/a 225 225 225 225
Keskimää äinen As saan i
g/kg/d
0,21 0,27 0,02 0,04
Taulukko 26. Vanhojen kylläs ämöalueiden pin amaas a ule an a seenial is umisen
lasken a.
Taulukko 25. A ioi u al is uminen (g/kg/d) luon aiselle a seenille Pi kanmaan geolo-
gisilla yöhykkeillä. (CFGC= Keski-Suomen g ani oidi yöhyke, TB= Tampe een lius-
ke yöhyke ja PB= Pi kanmaan migma ii i yöhyke).
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Jaana So a i, Eija Schul z ja Esko Rossi
88
a seenin mää äksi laske iin 0,24–1,22 g/kg/d.
A seenin pi oisuus maassa oli pieni, eikä suo-
aan koske uksen kau a ullu maini a aa lisää
al is umisa ioon.
RAMAS-hankkeen yh eydessä u ki iin a -
seenin liukoisuu a ja mahdollis a kulkeu u-
mis a pohja e een Ruo eden Kau un kylläs ä-
möalueella. Kylläs ämöalueen un umassa on
edeno amo, jos a pumpa aan nykyisin e ä
225 m3/d. Liukoisuus es ien (Pa iainen e al.
2006) pe us eella a seenin jakaan umiske oi-
meksi (Kd = pi oisuus kiin oaineessa/pi oisuus
edessä) maa-aineksen ja huokos eden kes-
ken laske iin 250–880 l/kg. Kd –a o oli a
pienempiä nes e/kiin oaine suh eella 2 kuin
suh eella 10 osoi aen suh eellisen liukoisuu-
den ähene än ähi ellen. Kd –a on ollessa
suu empi kuin 30 l/kg aine a pide ään yleensä
maassa heikos i kulkeu u ana. Keskimää äisel-
lä jakaan umiske oimella 320 l/kg, 300 mm/a
ne osadannalla, pilaan uneen alueen pin a-
alalla 1000 m2 ja ode ulla a seenin maksimi-
pi oisuudella mahdolliseksi a seenipi oisuuden
lisäykseksi edeno amon edessä laske iin
13 g/l. Keskimää äinen a seenipi oisuus on
maassa kui enkin sel äs i pienempi kuin laskel-
massa käy e y maksimipi oisuus (1150 mg/kg)
ja käy ännössä kaikki a seeni ei oi kulkeu ua
edeno amolle. Kylläs ämöalueella oi ajan
kuluessa olla ha ai a a aiku us edeno amon
eden a seenipi oisuu een, mu a alous eden
maksimipi oisuus ajan 10 g/l yli yminen on
hy in epä odennäköis ä.
Vanhalla kai osalueella u ki iin maape äs-
sä ole an a seenin le iämis ä pölyn mukana
ilmaan alueella eh ä ien äjäy ys en yh eydes-
sä. Pi oisuusmi aus en pe us eella laske iin
alueella yösken ele iin henkilöihin kohdis u-
aa iskiä WHO:n ja U.S. EPA:n hengi ysilman
a seenipi oisuudelle esi ämiä yksikkösyöpä-
iskia oja käy äen ( aulukko 27). Laskennal-
linen syöpä iski osoi au ui pieneksi. Alueella
yösken ele ien a seenin saanniksi hengi yksen
kau a laske iin noin 0,04 g/kg/d, mikä on
hy in ähän esime kiksi uoan kau a ule aan
aus a-al is umiseen e a una. Alueella oimi-
a u kimuskeskus käy ää julkisen esilai ok-
sen e ä, jossa ei juu ikaan ole a seenia.
Taulukko 27. Vanhalla kai osalueella oimi assa u kimuskeskuksessa
yösken ele iin henkilöihin kohdis u an syöpä iskin lasken a WHO:n ja
U.S. EPA:n esi ämiä yksikkösyöpä iskia oja käy äen.
Pa ame i Lasken ape us e
WHO 2000 USEPA 1988
As pi oisuus hengi- ysilmassa ng/m326,9 26,9
Al is umis iheys d/a 182 182
Al is umisen kes o h/d 88
Abso p io-osuus 0,5 0,5
Yksikkösyöpä iski 1/(ng/m3)1,5×10-6 4,3×10-6
Riski 3,4×10-6 9,6×10-6
7.3.5 Yh een e o iskeis ä
Laskennallisia a seenin saan imää iä e a iin
WHO:n, hollan ilaisen RIVM-Ins i uu in sekä
Yhdys al ain ympä is önsuojelu i anomaisen
(U.S.EPA) a seenille esi ämiin siede ä än
saannin ii ea oihin ( aulukko 28). Po akai o-
eden käy äjä al is u a enimmillään niin suu-
ille a seenimää ille, e ä e eydellise hai a
o a odennäköisiä. Eni en al is u ien yhmä on
kui enkin suh eellisen pieni. WHO:n salli ujen
saan ia ojen pe us eella a ioiden kuilukai o-
esien käy äjille ei pi äisi aiheu ua e eys ai-
ku uksia. E i ahojen esi ämä ii ea o poik-
kea a kui enkin oisis aan jopa 7-ke aises i ja
RIVM-Ins i uu in sekä U.S.EPA:n ii ea ojen
mukaan laskien hai a o a mahdollisia.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
95
8. A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
Heli Leh inen1, Jaana So a i1 ja Bi gi a Backman2
1 Suomen ympä is ökeskus, PL 140, 00251 Helsinki
2 Geologian u kimuskeskus, PL 96, 02151 Espoo
Te eys iskien ajoi amiseksi edenhankinnan iippu uu a kalliopohja edes ä on
syy ä edelleen ähen ää esime kiksi laajen amalla esihuol o e kos oa. Yksi äisen
ko i alouden juoma eden a seenin pois oon on myös a jolla koh uullises i oimi ia
lai ei a.
Puunkylläs ämöaluee oisi me ki ä sel äs i maas oon. Ylöjä en ja Ha e in
kai osalueilla on syy ä ha ki a kunnos us oimenpi ei ä. Maa- ja kalliope ässä
luon aises i esiin y ä a seeni oi läh eä liikkeelle olosuh eiden muu uessa. Tä ä
ei ole aiemmin huomioi u esime kiksi maa- ja ki iaines en sii on ja aken amisen
yh eydessä. Ennal aehkäise ä , jo kaa oi us- ja suunni elu aiheessa eh ä ä a kaisu
o a ehokkain a ympä is ön a seeni iskien hallin aa Pi kanmaalla.
8.1 Riskinhallin a
Riskinhallinnalla (RH) a koi e aan kaikkia nii-
ä oimia, joilla iskejä py i ään äl ämään ai
minimoimaan (ku a 49). A seenis a aiheu u ia
iskejä ei oi kokonaan äl ää Pi kanmaal-
la, koska a seenia ja sen yhdis ei ä esiin yy
luon aises ikin laajal i ympä is össä. Riskejä
oidaan kui enkin ajoi aa joko ähen ämällä
unnis e uja a seenin läh ei ä ai äl ämällä ja
ähen ämällä al is umis a. Ta oi eena on käy -
ää sellaisia keinoja, joiden hyödy o a mi ä
odennäköisimmin suu emma kuin hai a .

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
96
Riskien hy äksyminen kuuluu usein osana
iskinhallin aan. Esime kiksi pilaan uneeksi
mää i ellyllä alueella iskinhallinnaksi saa aa
ii ää ilan een seu an a. Riskejä oidaan myös
ie oises i sii ää ule aisuu een äliaikaisilla
iskinhallin a oimilla ai paikas a oiseen. Esi-
me kiksi kulje e aessa a seenilla pilaan unei a
maa-aineksia käsi el ä äksi Pi kanmaan sisällä
ai yli maakun a ajojen, iski sii y ä oiseen
paikkaan. Vas aano a illa, keski e yillä jä -
eenkäsi elylai oksilla hai allis en aineiden is-
ki unne aan ja ongelmiin on a audu u monin
a oin.
Riskinhallin a oimien jä ke ä o eu aminen
edelly ää pe us el ua, iskina ioinnis a (RA)
Riskina ioin i (RA)
Riskin käsi ely
Riskin äl äminen
Riskin op imoin i
Riskin sii äminen (paikan suh een)
Riskin sii äminen (ajan suh een)
Riskin hy äksyminen
Riskikommunikaa io
Riskinhallin a (RH)
Ku a 49. Riskinhallin aan lii y ien e mien älise suh ee (Muoka u läh ees ä
ISO/IEC Guide 73:2002).
saa ua ie oa iskien suu uudes a, kohden umi-
ses a ja epä a muudes a. Myös iskeis ä iedo -
aminen ja keskus elu eli iskikommunikaa io
on usein ä keä osa iskinhallin aa e enkin hank-
keissa, jo ka edelly ä ä useiden e i osapuolien
osallis umis a pää öksen ekoon.
RAMAS-hankkeessa iskinhallin a ka oi
ympä is ön ilaan ja siihen suo anaises i lii y-
ä iski (ihmis en e eys, eliös ön hy in oin-
i, . luku 7). Esime kiksi laajojen pilaan u-
neiden alueiden iskinhallin aa käsi elleessä
EU- ahoi eisessa WELCOME-hankkeessa
iskinhallinnan on ymmä e y ka a an myös
mui a ekijöi ä1.
1 WELCOME-hankkeessa (h p://www.euwelcome.nl/kims/s a egies) iskin-
hallinnan on ka so u ka a an seu aa a osa-aluee :
Suunni elujä jes elmässä
• Riski a koi aa sys eemin halli a uuden ähenemis ä si en, e ä oimien
aiku uksia ei oida ennus aa.
8.2 Kehi ys a peiden unnis aminen
RAMAS -hankkeessa iskinhallinnan näkö-
kulma kulki mukana aina a seenin läh eiden
unnis amises a konk ee isiin oimenpide-eh-
do uksiin. Kehi ys- ja oimenpide a peiden
unnis aminen pe us ui useisiin yö aiheisiin,
joiden o eu amiseen saa iin ie oa e i yises i
iskina ioin i yös ä (ku a 50). Ensimmäisessä
aiheessa sel i e iin saa a illa ole ia keinoja
iskien halli semiseksi. Sel i ys paino ui hal-
linnon yökaluihin ähen ää ympä is ön a see-
nis a aiheu u ia iskejä. Lisäksi luo iin ka saus
a seenin pois o- ja käsi elymene elmiin ki -
jallisuuden ja asian un ijahaas a elujen pe us-
eella. RAMAS-hankkeessa o eu e iin myös
pilo i u kimus au ayhdis eeseen pe us u as a
a seenin pois os a sekä kalliopohja edes ä e ä
pin a edes ä (ka so luku 8.5.2). Ensimmäisen
yö aiheen ulokse on esi e y e illisessä a-
po issa (Leh inen & So a i 2006). Sel i yk-
sen innalla py i iin unnis amaan ä keimpiä
oimijoi a ja näiden as uualuei a a seenis a ai-
heu u ien iskien hallinnassa.
Sosio-ekonomisena kysymyksenä
• Riski on hai allisen aiku uksen mahdollisuus, joka kohdis uu sosio-ekono-
miseen sys eemiin, ku en yöllisyy een, in es oin ihalukkuu een, kunnos us-
kus annuksiin ai psykologisiin aiku uksiin.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
97
Riskinhallin a a peiden ja jo o eu e ujen is-
kinhallin a oimien unnis amisessa käy e iin
ie oläh einä ki jallisuu a, hallinnollisia sää-
döksiä ja mui a dokumen eja sekä ekis e ei ä
ja ie okan oja. Lisäksi ol iin yh eydessä lukui-
siin oimijoihin niin al akunnan asolla kuin
Pi kanmaallakin. Kun ien ympä is ö- ja e -
eys i anomaisille jä jes e iin e illinen, koko
RAMAS-hanke a koske a ku suseminaa i.
Pääasiallisia ie oläh ei ä ja niis ä saa uja ie oja
oli a :
• Sosiaali- ja e eysminis e iö (STM): alous-
eden laadun al on a
• Länsi-Suomen lääninhalli us: alous eden
laadun al on a
• Työ e eyslai os (TTL): yöpe äinen al is u-
minen a seenille ja al is uma omien e ai-
lu aso
• Sosiaali- ja e eydenhuollon uo e al on-
akeskus, uo e ekis e iyksikkö (STTV):
KETU– ekis e in iedo kemikaalien maa-
han uonnis a ja uo annos a
• Elin a ike u allisuus i as o (EVIRA):
o A seenipi oise o jun a-ainee ja niiden
käy ö ajoi ukse
o Lannoi e almis eiden laadun al on a
Ku a 50. Riskinhallinnan kehi ys a peiden unnis amisen aihee RAMAS-hankkeessa.
o Rehuainee ja ehujen lisäainee sekä nii-
den al on a
o Eläinlääkkeiden lääkelue elo (ei a seeni-
yhdis ei ä eläinlääkkeissä),
o Elin a ikkeiden ie asainee ja niiden
al on a (ei mukana a seenia)
• Lääkelai os: lääkelue elo (a seeniyhdis ee
lääkkeissä)
• Tu un yliopis o (eläinmuseo): a seeni eläin-
en konse oinnissa
• Taide eollinen ko keakoulu: a seeni lasi- ja
ke amiikka eollisuudessa
• Ympä is öhallin o:
o Alueellis en ympä is ökeskus en esi-
huollos a, pilaan uneis a maa-alueis a,
eollisuuden ja kaa opaikkojen ympä is-
ölu is a sekä a okkaiden luon oaluei-
den suojelus a as aa ien asian un ijoi-
den an ama iedo
o Suomen ympä is ökeskuksen (SYKE)
kemikaaliosas o: suojauskemikaalien ja
pesuaineiden iskien hallin a (mm. a -
seenidi ek ii i ja sen so el aminen)
o SYKEn u kimusosas o: aikaisemma u -
kimukse a seenin pois on ekniikois a
o HERTTA – ie ojä jes elmä:
ß Pin a esien ila (PIVET), a seenipi oi-
suude Pi kanmaan näy epis eissä
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
98
ß Yhdyskun a akenne (YKR), äes ön
jakau uminen aajamiin, kyliin ja haja-
asu usalueille
ß Kaa oi e u aluee Pi kanmaalla
o VAHTI – ie ojä jes elmä:
ß Kuo mi us- ja al on a iedo ympä is-
ölu is a (mm. kaikki kai os en ym-
pä is ölu a )
ß VELVET – ekis e i: esihuol o e kos-
ojen lii ymä iedo
o Maape än ilan ie ojä jes elmä: pilaan u-
neiksi epäilly koh ee sekä u kimus- ja
kunnos us oime koh eilla
o Paikka ie okanna a okkais a luon o-
koh eis a: Luonnonsuojelualuee , luon-
nonsuojeluohjelmien aluee ja NATURA
2000 aluee
• Pi kanmaan lii o: maakun akaa a
• Tiedo pilaan uneen ympä is ön kunnos-
uksen ja seu annan suunni elijoil a sekä
o eu ajil a, ku en Kokemäenjoen esis ön
esiensuojeluyhdis yksel ä ja kymmenel ä
pilaan uneiden maiden u akoi sijal a
• Vali u oiminnanha joi aja Pi kanmaalla:
iedo ene gian uo annon uhkien a seenis a
Rinnakkain iskinhallinnan keinojen ka oi -
amisen kanssa py i iin unnis amaan iskinhal-
linnan kannal a ä keimpien koh eiden sijain i
paikka ie o yökalujen a ulla (A cGIS9.2). A -
okkai a luon okoh ei a sekä maakun akaa an
asuin- ja i kis ysaluei a koske a paikka iedo
yhdis e iin ie oihin kohonnei a a seenipi oi-
suuksia sisäl ä is ä alueis a, jo ka oli unnis e u
RAMAS-hankkeen muissa yö aiheissa. Tähän
sisäl yi mm. esihuol o e kos oa ja siihen lii -
ymis ä koske an iedon analysoin ia a seeni-
anomalia-alueilla. Lisäksi ie oja mahdollisis a
ihmis oiminnan seu auksena syn yneis ä a see-
niläh eis ä äydenne iin ja a kis e iin. Muu a-
mien kohdenne ujen lisä u kimus en ulokse
o e iin myös huomioon, ku en a seenipi oisuu-
de ki enmu skaamojen ja kaa opaikkojen ym-
pä is össä. RAMAS-hankkeessa es a iin myös
yh ä mene elmää a seenin pois oon sekä pohja-
e ä pin a edes ä.
8.3 Tä keimmä iskinhallinnan oimija ja näiden as uualuee
Suomessa ympä is ö iskeis ä as aa a hallin o
on e iy yny useisiin minis e iöihin. Riskinhal-
lin aa o eu e aan myös e i alue asoilla ja useiden
e i oimijoiden ahol a (ku a 51). Vi anomais en
lisäksi iskinhallinnan oimijoi a o a mm. y i-
ykse ja yksi yise kiin eis ön omis aja .
8.3.1 Vede
Vesipoli iikan pui edi ek ii i (2000/60/EY) on
Eu oopan yh eisön asolla ä kein esien suoje-
lua ohjaa a säädös. Suojelun koh eena on sekä
esi ekosys eemin osana e ä esi luonnon a-
ana. Suomessa ämä pui edi ek ii i on oi-
meenpan u lailla esienhoidon jä jes ämises ä
(1299/2004) ja sen nojalla anne uilla ase uksil-
la. Alue- ja paikallis asolla alueellise ympä is-
ökeskukse edis ä ä esiensuojelua al ioneu-
os on ase amien a oi eiden saa u amiseksi
ja as aa a ympä is ö- ja esilainsäädännön
al onnas a alueellaan.
Vesipoli iikan pui edi ek ii in so el aminen
Suomessa on ielä kesken. Juoma eden ja muun
alous eden e eydellinen laadun al on a
on Suomessa sosiaali- ja e eysminis e iön
(STM) as uulla. Alue- ja paikallis asolla al-
onnas a as aa a ympä is ö e eydenhuollon
i anomaise , joiden yö ä ukee e i yises i e -
eydensuojelulaki ja STM:n an ama ase ukse
alous eden laa u aa imuksis a ja al onnan
jä jes ämises ä. Nykyise ase ukse edelly ä ä
suh eellisen pienil äkin esilai oksil a aikai-
sempaa ka a ampaa ja iheämpää alous eden
laadun al on aa.
A seenia on ase uksella (STMa 461/2000)
el oi e u analysoimaan esilai os edes ä, jos
päi ässä oimi e a a ai uo e a a eden mää ä
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
99
KV
Val akunnallise
oimi aja
Alueellisia oimijoi a
• Lääninhalli us
• Pi kanmaan lii o
• Pi kanmaan ympä is ökeskus
Paikallisia oimijoi a
• Kun ien ympä is ö- ja e eys i anomaise
• Vesilai os, noin 120
• Osuuskun a, esikimppa
Ko i alous/kiin eis ön omis aja ai hal ija
• Yh eisö- ai y i ysomis aja (puolus us oima , kai osalan y i ys)
• Pi kanmaalainen asukas
• Kesäasukas
Kai annais eollisuuden
jä ehuol oa koske a di ek ii i
Maape änsuojelun
eemas a egia
Ase us maape än
pilaan uneisuuden a ioinnis a
Laki al ion jä ehuol o öis ä
Maape än ja pohja eden
pilaamiskiel o
A seenidi ek ii i
Ympä is önsuojelulaki
Naapu uussuhdelaki
Pilaan uneen ympä i ön kunnos aminen
WHO:n suosi ukse
Vesipui edi ek ii i
Juoma esidi ek ii i
Vesihuol olaki ja ase ukse
alous eden laadus a
Te eydensuojelulaki
Laki esihuollon ukemises a
Vas uu kiin eis ön
esihuol olai eis a
Ilmanlaa udi ek ii i ja
oimeenpane a ase ukse
Suomessa
Työsuojelusäädökse , HTTP-a o
Ihmisen a seenial is uksen ajoi aminen
Maa Vede
Ilma
Ku a 51. Ihmisen a seenial is uksen ajoi amis a uke ia säädöksiä, no meja ja pe iaa ei a sekä ä keimpiä
iskinhallinnan oimijoi a e i alue asoilla.
on ähin ään 10–50 m3 ai e ä oimi e aan ä-
hin ään 50 asukkaalle. Analyysi pi äisi ois aa
kahden uoden älein. Jos alous e ä oimi-
e aan osana julkis a ai kaupallis a oimin aa,
oidaan aa ia alhaisemmallakin oimi e a-
an eden mää illä as aa aa a kkailua. Täs ä
pää ää kunnan e eydensuojelu i anomainen,
joka oi myös mää ä ä ns. alous esikai on
(yksi äinen alous) eden u ki a aksi, jos on
syy ä epäillä eden aiheu a an e eyshai aa.
Te eyshai ojen ehkäisemiseksi oidaan an aa
alous esikai on eden al on aa, puhdis us-
a ja käy öä koske ia mää äyksiä (401/2001,
7 §).
Kunnan e eydensuojelu i anomaisen on
huolehdi a a, e ä kunnan alueella ole a ko-
i aloude , joi a ei ole lii e y alous e ä oimi -
a an lai oksen esijoh oon, saa a ii ä äs i
ie oa alueensa alous eden laadus a, siihen
mahdollises i lii y is ä e eyshai ois a sekä
hai ojen pois amismahdollisuuksis a (STMa
461/2000, 16 §). Tämä el oi e koskee myös
iedo amis a e ä ain omaan käy öönsä
hankki ille yksi äisille alouksille sekä elin a -
ikealan y i yksille (STMa 401/2001, 11 §).
Yksi äise ko i aloude ja elin a ikealan y i-
ykse as aa a i se kiin eis ölleen hankkiman-
sa alous eden laadus a ja eden hankin aan
käy e ä äs ä jä jes elmäs ä. Tämä a koi aa
si ä, e ä esianalyysi on ee e ä ä i se ja huo-
lehdi a a mahdollisen a seenipois olai eis on
oimi uudes a.
Vesihuol olaki (119/2001) jakaa as uu a
esihuollon jä jes ämises ä oimakkaas i pai-
kallis asolle. Kunnissa mm. hy äksy ään esi-
maksuja, ah is e aan esihuol olai os en oi-
min a-aluei a, almis ellaan esihuollon kehi -
ämissuunni elmia ja osallis u aan alueelliseen
esihuollon suunni eluun. A seenialuee on
luon e in a huomioida esihuollon oimin a-
aluei a ja kehi ämissuunni elmia laadi aessa.
Laki esihuollon ukemises a (2004/686) an aa
alueelliselle ympä is ökeskukselle al uude
pää ää al ion ukien jakamises a. Vesihuollon
alueelliseen kehi ymiseen aiku a a myös
kunnissa eh ä ä kaa oi us- ja akennuslupa-
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
100
pää ökse . Lisäksi alueellis a kehi ys ä ohjaa a
maakun asuunni elu ja maakun akaa a, jo ka
almis ellaan maakun alii ossa.
8.3.2 Ilma
Ilman kau a apah u aa a seenial is us a py i-
ään ajoi amaan mm. ympä is önsuojelulain
(ilmapääs ö ) ja naapu ussuhdelain (pöly) pe-
us eella. Näihin lii y ää lupaha kin aa eke-
ä sekä kun ien e ä alueellisen ympä is ökes-
kuksen ympä is ö i anomaise . Vii ea oja on
anne u yösuojelusäädöksissä (HTP –a o ) ja
ilmanlaa ua koske issa ase uksissa.
8.3.3 Maa
Maape än ja pohja eden pilaaminen on ympä-
is önsuojelulain nojalla kielle y. Pilaamiseen
ei oi saada ajoi e uakaan lupaa. Maape än
pilaan umises a on sääde y ilmoi us-, sel i ys-
ja puhdis amis el ollisuus. Ensimmäiseksi on
yleensä sel i e ä ä koh een omis us- ja hallin a-
his o ia sekä muu kunnos us as uuseen lii y ä
asia maksajan löy ämiseksi. Vas uu mää äy yy
uusien pilaan umis apaus en osal a pilaaja mak-
saa -pe iaa een mukaises i, jos a sääde ään jä-
elaissa ja ase uksessa al ion jä ehuol o öis ä
(901/1989). Ennen uo a 1994 apah uneiden
pilaan umis en osal a kunnos us as uuseen jou-
uu useimmi en alueen nykyinen omis aja. Tämä
on seu aus a anhan lainsäädännön puu eelli-
suudes a.
Laaja-alaisilla ja kunnos uskus annuksil aan
kalliilla koh eilla joudu aan mahdollises i ilan-
eeseen, jossa as uullise ei ä suo iudu el-
oi eis aan ai el oi ee un u a koh uu o-
mil a. Joissain apauksissa on mahdollis a saa-
da al ion ukea kunnos amiseen. Alueellise
ympä is ökeskukse eke ä a us uspää ökse .
Alueellisessa ympä is ökeskuksessa pää e ään
myös kunnos ushankkeiden ympä is ölu is a
sekä päi i e ään al akunnallis a maape än i-
lan ie ojä jes elmää.
Suomessa al ion ahaa pilaan uneiden maa-
alueiden kunnos amiseen on ollu a jolla niu-
kas i. Pi kanmaalla al ion ahaa on iimeis en
uosien aikana käy e y uosi ain ain yhden
ai kahden koh een kunnos amiseen. A seeni-
koh eis a al ion ukea on ois aiseksi saa u kah-
den anhan kylläs ämöalueen kunnos amiseen.
Koko Suomessa . 1995–2004 al ion jä ehuol-
o öinä kunnos e ujen 22 kylläs ämön kunnos-
uskus annus en keskia o oli 306 000 eu oa
ja maksimi 990 000 eu oa, joka on asol aan
ko keampi kuin yleensä al ion ukemissa kun-
nos ushankkeissa (keskia o 141 000 eu oa).
Yksi yis en ahoi amis a kunnos uksis a ei ole
as aa aa ie oa saa a illa. Kunna ja yksi yise
o a ahoi anee lähinnä koh ei a, joissa maan-
käy ön muu okselle on ollu painei a ai joissa
kiin eis ön omis us ai hallin a on muu unu .
Val ion ukemien kunnos us en jä jes ys on
mää äy yny ympä is ö- ja e eysuhkien kii-
eellisyyden pe us eella. Val ion ympä is öhal-
linnossa pilaan unei a koh ei a p io isoidaan
kahdessa aiheessa, ensin u kimus a peen mu-
kaan ja si en ns. KUPPI -mallilla al ion jä e-
huol o öiden p io isoin ia a en.
P osessi maa-alueen pilaan uneisuuden ja
puhdis us a peen a ioinnis a a sinaisiin is-
kinhallinnan oimenpi eisiin on yleensä moni-
aiheis a ja aikaa ie ää. A ioin i aiheen uek-
si on anne u ase us ja sen ulkin aan a koi e u
ympä is öminis e iön opas uonna 2007. Ase-
uksessa on huomioi u joidenkin hai allis en ai-
neiden ku en a seenin luon aise pi oisuus aih-
elu Suomessa. Ta koi uksena on, e ä pilaajan
as uu kiin eis önsä maape än puhdis amises a,
mukaan lukien a kempien pilaan uneisuus- ai
iskina ioin i u kimus en o eu amisen, koh-
dis uu ain ällä kiin eis öllä apah unees a ih-
misen oiminnas a aiheu u aan pilaan umiseen.
Pilaan uneeksi ode un maape än kunnos a-
miseen a i aan joko ilmoi usmene elyn mu-
kainen pää ös ai esu sseja enemmän aa i a
ympä is ölupa. Näissä mene elyissä mää i el-
lään mm. maape ään jää ä pi oisuus aso, johon
kunnos uksilla py i ään. Tämän a oi e asonkin
mää i elyssä oidaan käy ää edellä maini ua
ase us a ja siinä anne uja ohjea oja maape än
pilaan uneisuuden ja puhdis us a peen a ioin-
iin. Maas a ylös kai e ua pilaan unu a aines a
käsi ellään lainsäädännössä jä eenä.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
101
8.4 Säädöksiin, mää äyksiin ja ohjeisiin
pe us u a iskinhallin a
Val io on puu unu a seenis a aiheu u iin is-
keihin Suomessa jo 1800-lu ulla kiel äen a -
seenipi oisen ih eän ä in käy ön ape eissa.
Riskinhallinnan läh ökoh ana on aiemmin ollu
a seenin unne u äli ön (akuu i) my kylli-
syys. Tie o a seenin my kyllisyydes ä on osal-
aan joh anu ko aa ien uo an omene elmien
ja uo eiden käy öön. Näin on apah unu aika-
naan mm. ä iaineiden sekä lasin ja ke amiikan
almis uksessa.
Myöhemmin hy in pienilläkin pi oisuuksilla
on ode u pi käaikaises a al is umises a (k oo-
ninen) aiheu u ia hai a aiku uksia ku en e i-
laisia syöpiä. A seenin syöpä aa allisuus onkin
ollu paina in k i ee i, kun Suomessa on luo u
säädöksiä iskien ajoi amiseksi. Riski muille
eliöille kuin ihmiselle ai ekosys eemien oi-
minnalle ei ä ole saanee osakseen samanlais a
huomio a.
A seeniyhdis eiden käy ön hyö y ei useinkaan
ole yli äny ha ai uja iskejä ai hai oja, jo en
i anomaise o a ajoi anee niiden käy öä.
Viimeisimpiä a seenin käy ökoh ei a on ollu
puupyl äiden painekylläs ys, joka kielle iin
a seenidi ek ii iin pe us uen Suomessakin uo-
den 2006 syyskuun alus a. KETU2- ekis e in
pe us eella Suomessa a seenin ie oinen käy -
ö onkin nykyään ähäis ä. Suomessa a seenia
sisäl ä ien uo eiden suu impia almis ajia ai
maahan uojia o a e ää suu e me alli- ja kemi-
an eollisuuden y i ykse , ku en Mondo Mine als
ja Uni a . A seeniyhdis ei ä käy e ään edelleen
mm. kobol in jalos uksessa, elek oniikkakom-
ponen ien almis uksessa ja muo i uo eiden
suojaamisessa mik obeil a. Nii ä saa aa olla
pieniä mää iä myös palones oaineissa. Ha as-
uksissa käy e ä iä kemikaaleja ei äl ämä ä
ole ekis e öi y mihinkään. Tällaisia o a mm.
eläin en konse oinnissa käy e y suojausaine,
joka sisäl ää epäo gaanis a a seenia sekä mah-
dollises i e ilaisiin ä jäyksiin käy e y yhdis-
ee (emaloin i, lasi, ke amiikka).
Sen lisäksi, e ä a seenia on ie oises i käy-
e y e ilaisissa almis eissa ja eollisuusp o-
sesseissa, a seenia oi esiin yä epäpuh au ena
monissa luonnos a pe äisin ole issa ko imai-
sissa ja muual a uoduissa aaka-aineissa ja
uo eissa. Aina a seenin lähde ei ole sel illä.
On muun muassa epäsel ää, miksi a seenia on
ha ai u kiin eis öillä, joilla on ha joi e u nah-
ka eollisuu a ai nahan pa ki semis a. A seeni
on mahdollises i oinu olla joko lisäaineena ai
epäpuh au ena käy e yissä k omiyhdis eissä.
Epäpuh auksien uoksi on ollu a peen al oa
myös uo eiden ja jä eiden laa ua. Esime kiksi
u peeseen on usein ikas unu muiden alkuainei-
den ohella aih ele ia mää iä a seenia. Tu peen
pol ossa a seeni ikas uu uhkaan ja sa ukaasus-
sa ole iin hiukkasiin. Tuhkan a seenipi oisuus
on o e u huomioon säädöksissä ajoi amalla sen
pi oisuu a lannoi e almis eissa, maan akennuk-
sen ma e iaaleissa ja kaa opaikkasijoi uksessa.
A seenia esiin yy luon aises i kohonneina
pi oisuuksina e äiden me allien (kul a, hopea,
nikkeli, kobol i, ismu i, kadmium, elohopea
ja an imoni) yh eydessä. Mine aalien hyödyn-
ämises ä aiheu u ia iskejä py i ään halli se-
maan ympä is ölupap osesseissa. Vakiin unein
hallinnollinen ohjauskeino mahdollisia a see-
nipääs öjä aiheu a alle oiminnalle onkin ym-
pä is önsuojelulaissa ja -ase uksessa mää i el y
ympä is ölupa- ja ilmoi usmene ely.
Aina pilaan umisen lähde ä ei onnis u a
kokonaan pois amaan ja a seenia pää yy ym-
pä is ön e i osiin ku en esiin ja maape ään.
Ympä is össä oi myös olla ko kei a a seeni-
pi oisuuksia luonnos aan paikan geologis en
ominaisuuksien uoksi (ks. luku 5). Kohon-
nei a a seenipi oisuuksia sisäl ä illä alueilla
iskejä oidaan ähen ää ensisijaises i ajoi -
amalla al is umis a. Tämä oi apah ua joko
kunnos amalla ai ajoi amalla alueiden käy -
öä. Säädöksillä oidaan ukea mm. eollises a
oiminnas a aiheu uneiden pilaan uneiden alu-
eiden u kimuksia ja kunnos uksia, ympä is ön
laadun al on aa sekä alueellis a maankäy ön
ja esihuollon suunni elua.
Vi anomaisilla on nykyään ukenaan laaja
ki jo koko EU:n alueella nouda e a ia sää-
2 Sosiaali- ja e eysminis e iön ylläpi ämä kemikaali uo e ekis e i
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
102
Taulukko 30. A seenin käy ökoh ei a ja läh ei ä sekä esime kkejä hallinnollisis a ohjauskeinois a iskien halli semiseksi.
döksiä uo annon, uo eiden ja aaka-aineiden
hy äksymismene elyis ä ja laadun al on-
nas a sekä jä eiden käsi elys ä ja ympä is ön
kunnos amises a ( aulukko 30 A, B ja C). Yk-
si äisen i anomaisen on käy ännössä hy in
aa i aa pysyä sel illä säädöksis ä ja niiden
muu oksis a. Usei a, a seeniakin koske ia sää-
döksiä ol iin uusimassa RAMAS–hankkeen o-
eu uksen aikoihin.
A Maa- ja me sä alous, uon ielin a ikkee
A seenin käy ö ai lähde Riskinhallin akeino
Tuholais en o jun a maan iljelyksessä ja puu a hoissa
Suomessa a seenia on ha ai u kauppapuu a han on il a ja
anhan maa ilan jä e- ja a as oin ialueel a.
As-pi ois en o jun a-aineiden käy ö kielle y Suomessa jo
1960-lu ulla (maa- ja me sä alousminis e iö).
Pe unan a sien pois aminen kemiallises i Kielle y Suomessa jo 1960-lu ulla (maa- ja me sä alous-
minis e iö) Suomessa.
Rehu ja ehujen lisäainee
A seeniyhdis ei ä Ni a sone ja Roxa sone on käy e y mm.
siipika jan kokkidioosin o jun aan EU:n ulkopuolella.
Tode u kulkeu u an lannan kau a maape ään.
Ei hy äksy y EU:ssa ehujen lisäaineeksi, hakemukse e ä y.
Suomessa ehujen ja niiden lisäaineiden hai allisia ainei a
al oo EVIRA ehulain pe us eella. Tukena lisäainedi ek ii i
ja ase us (1831/2003) sekä di ek ii i hai allisis a aineis a eläin-
en ehuissa (2002/32/EY, päi i yksiä 2003/57/EY ja 2003/100/
EY).
Tuo an oeläin en pesuliuokse
A seenia epäpuh au ena Suomessa käy össä olleessa
so kkapesuaineessa, kupa isul aa issa.
Suomessa kupa isul aa in käy ö on kielle y ähän a koi-
ukseen . 2007 alus a läh ien. Pesuliuos en iskinhallinnassa
ukena mm. biosididi ek ii i (98/8/EY) ai pesuainease us
(648/2004/EY) silloin, kun nii ä ei ole luoki el u eläin-
lääkkeiksi.
Lannoi ee ja lannoi e almis ee
Lannoi e almis eis a mm. maanpa annus uhkissa a seeni oi
ajoi aa käy öä. A seenin kokonaispi oisuude oi a olla
ko kei a myös me ile ää sisäl ä issä almis eissa.
EVIRA al oo hai allisia ainei a lannoi eissa ja lannoi e-
almis eissa. Tukena on laki (539/2006) ja ase us (MMM
12/2007) lannoi e almis eis a, jonka lii eessä IV on sääde y
hai allisis a aineis a. Toiminnanha joi ajien oma al onnas a
sääde ään e illisellä ase uksella (MMM 13/2007).
Ulkomaise elin a ikkee
Suu imma epäo gaanisen a seenin pi oisuude elin a ikkeissa
on mi a u iiseis ä. E ilaisia o gaanisia a seeniyhdis ei ä on
ha ai u suh eellisen unsaas i al ame en eliöissä (mm. le ä ,
äy iäise , as aise kala ). Näiden me ieliöiden o gaanis en a -
seeniyhdis eiden ei ole ode u ole an samalla a oin hai allisia
kuin epäo gaaninen a seeni.
Suomessa elin a ikeke jun ie asainepi oisuuksia seu a aan
mm. EVIRA:ssa, mu a ehuja lukuuno ama a a seeni-
pi oisuuksien seu an aan ei ole el oi e a sen nouda amaa
al on aohjelmaa uke ien säädöksen pe us eella.
Laajemmissa seu annoissa o a me alleis a ollee mukana
mm. kadmium, lyijy, ina ja kalojen o gano inayhdis ee .
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
103
B Teollinen oimin a
A seenin käy ö ai lähde Riskinhallin akeino
Mine aalien kai aminen ja ikas aminen
A seenia esiin yy epäpuh au ena Suomessa mm. kul a- ja
nikkeliesiin ymissä. A seenin iskinhallin a on aa i in a
ikas usp osessin esien ja jä eiden käsi elyssä.
Toimi illa mine aalikai oksilla, ikas amoilla ja niiden jä e-
alueilla on ympä is ölupa i as ojen käsi elemä ympä is ö-
lu a . EU:n kai osjä edi ek ii in (21/2006/EY) oimeenpanoa
almis ellaan pa haillaan Suomessa. Riskinhallinnan ukena
on myös muu jä elainsäädän ö mm. kaa opaikois a ja jä eiden
sijoi amises a niille.
Ki iaineksen louhiminen ja mu skaaminen
Epäpuh au ena mm. Pi kanmaan kalliope än As –anomalioilla.
A seenikiisu heiken ää ki en hyö ykäy ökelpoisuu a.
Louhimiseen ja mu skaus oimin aan aadi aan yleensä lupa,
useimmi en paikallis en i anomais en myön ämä. A seenia ei
ole sisälly e y el oi e a kkailuihin, ainakaan Pi kanmaalla.
Puun suojaaminen kemikaaleilla, liman o jun a
Dia seenipen oksidi CCA (k omi-kupa i-a seeni) -kylläs eissä.
Käy e y eni en puhelin- ja lyh ypyl äiden kylläs ämiseen.
Suomessa unsaas i ha ain oja CCA:lla pilaan unees a maa-
pe äs ä saha- ja kylläs ämökiin eis öillä, yleensä pin a-alal aan
pieniä koh ei a. Samoilla kiin eis öillä käy e y usein mui akin
ympä is ölle hai allisiksi ode uja yhdis ei ä, ku en kloo i-
enolei a ai k eosoo ia.
Suomessa yksi CCA-kemikaalia almis a a uo an olai os, jolla
ympä is ölupa. A seenidi ek ii i (2003/2/EY) muu oksineen
(Suomessa VNa 440/2003 ja muu os 787/2007) kiel ää käy än-
nössä a seenipi ois en puunkylläs eiden uonnin EU:n ulko-
puolel a ja myynnin EU:n sisällä. Jo kylläs e yn puu a a an
käy öä ajoi e aan oimakkaas i, myös sen uusiokäy öä.
Kylläs e y puu a a a on käy ös ä pois on jälkeen ongelma-
jä e ä, jolle on Suomessa keski e y ke uu- ja a as oin ijä jes-
elmä, lopullises a käsi ely a as a ei ole ielä pää e y.
Me alli- ja me alli uo e eollisuus
Kobol in jalos usp osessissa jä ema e iaalis a käy e ään a see-
nia. Epäpuh au ena As esiin yy mm. nikkelimalmin jalos uk-
sessa. Seosaineena As on käy e y e i yises i lyijyä sisäl ä issä
uo eissa (ammukse , aku , juo ee ). Si ä on käy e y myös
me allien pin akäsi elyssä, ku en alumiinin mus a ä jäyksessä
ja kupa iseos eiden kemiallisessa kiillo uksessa. A seenia on
ha ai u aus as a poikkea ia pi oisuuksia mm. omu amo-,
akkumu skaamo-, paja-, alimo-, a apiha- ko jaamo- ja lämpö-
keskuskiin eis öil ä.
Suomessa suu imma a seenin ilmapääs ö ule a Ha ja allan
ja Kokkolan alueella oimi is a uo an olai oksis a, lai oksilla
on ympä is ölupa. Ympä is ön laa ua seu a aan, myös a seeni-
pi oisuuksia ilmassa. A seeni pää yy pääosin kiin eisiin jä ei-
siin.
C Muu a seenin läh ee
A seenin käy ö ai lähde Riskinhallin akeino
Maan akennuksen jä ema e iaali
Jä ema e iaaleis a mm. uhkissa oi olla hyö ykäy öä ajoi a-
ia mää iä ja muo oja a seenia.
Hai allisis a aineis a, myös a seenis a sääde y al ioneu os on
ase uksessa (591/2006).
Sekajä e, yhdyskun ajä e
A seenia ha ai u kaa opaikka esissä, suo o esissä ja ympä is-
ön ojissa. As p imää iläh eenä oi olla myös maa- ai kalliope-
ä, jo a kaa opaikka ede liuo a a .
Jä eiden kaa opaikkakelpoisuu a al o aan al ioneu os on
ase uksen mukaises i. Käsi el yjä (mm. s abiloin i), a seenipi-
oisia massoja on käy e y kaa opaikoilla aken amiseen. A see-
nin pi oisuuksia seu a aan joillain kaa opaikoilla, mu a yleensä
a seeni ei sisälly jä eenkäsi elylai os en el oi e a kkailuun
Pi kanmaalla. Vesiä johde aan käsi elyyn.
Ammukse , hauli
Vanhoil a haulikkoampuma adoil a ha ai aan yleensä a seenia,
mu a ei ko in me ki ä iä mää iä suh eessa lyijyyn.
Ei e i yises i a seeniin lii y iä ohjauskeinoja. Toimin aansa ja -
ka ille ja pe us e a ille ampuma adoille on pi äny hakea lupa
uoden 2004 loppuun mennessä. Uusissa lu issa on edelly e y
sel i ys ä ympä is ö iskeis ä ja niiden ajoi amis oimis a.
Lääkkee
A seenilla laaja ki jo his o iallisia käy ökoh ei a lääkinnässä.
Pi källe 1900-lu ulle käy e y a seenijohdannaisia mm. aikei-
den sai auksien, ku en kupan hoi oon. Lääkelai oksen lääke-
pal elussa uonna 2007 yksi almis e (T isenox), joka sisäl ää
a seeniyhdis e ä. Ei iedossa a seenijohdannaisia eläinlääkkei-
den hy äksy yissä aiku a issa aineissa.
Nykyisiä a seenijohdannaisia saa käy ää ain al o us i, e i-
koislääkä in an amassa hoidossa (T isenox, akuu i leukemia).
Teks iilien, pape in ja maalien ä i
A seenia on ollu mukana kupa iyhdis eissä, joilla on almis-
e u e ilaisia ih eän sä yjä (my kyn ih eä). Suomessa a see-
nia on ha ai u mm. elakan ja maalaamon on eil a.
Ensimmäisiä ajoi uksia jo 1800-lu ulla ape eissa käy e ä ille
ä eille. Kehi e y ko aa ia mene elmiä ja kemikaaleja.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
104
8.4.1 Ohje- ja ii ea o
Ympä is ön laadun al onnassa ä kei ä yöka-
luja o a e ilaise a seenin pi oisuus aja-a o ,
joi a on anne u e i ympä is önosille, ympä is-
öön jou u ille ma e iaaleille ja uo eille. Suu-
in osa näis ä ( aulukko 31) pe us uu ihmisel-
le aiheu u aan äli ömään e eys iskiin ai
pohja esi a oille aiheu u aan iskiin. Eliöiden
suojelussa hallinnollisis a aja-a ois a, laa u-
aa imuksis a yms. on ain ajallinen hyö y,
sillä ain ha a niis ä o a a ekologise iski
huomioon.
Yksi äis ä hai a-aine a koske ien hallinnol-
lis en pi oisuus aja-a ojen käy össä ongelma-
na o a muu yh äaikaises i aiku a a ainee
ja ympä is ö ekijä . Po akai o esien lisäksi
u ki uis a RAMAS-koh eis a ain Ylöjä ellä
sijai se alla Cu-W-kai oksella ja sen ympä is-
össä a seenin ha ai iin ole an selkeäs i me -
ki ä in my kyllinen aine. Täl ä kai osalueel a
esiä as aano a a esis ö on a innehuuh ou-
mien seu auksena myös ehe öi yny . Ra in-
eiden aiku us mm. piile älajis oon näy äisi
ole an me ki ä ämpi kuin a seenin.
Taulukko 31. Yh een e o ä keimmis ä Suomessa anne uis a a seenin ohje- ja aja-a ois a, laa u aa imuksis a ja muis a pi oisuus-
ajois a. (e) = Ohjea o anne u ekologis en iskien pe us eella, e eys iskeillä ähäisempi me ki ys näissä pi oisuuksissa. Lisä ie-
oa aihees a apo issa Leh inen & So a i (2006).
Vii ea on yyppi ai käy ökohde Raja a seenille Huomioi a aa
Talous eden kemiallise
laa u aa imukse (pois lukien
alku uo annon pesu ede )
Enimmäispi oisuus 10 g/L,
poikkeus pesu esille 20 g/L
Voimassa uoden 1995 alus a, kaikki
laa u aa imukse STM:n ase uksissa
461/2000 ja 401/2001. MMM ase us
pesu esis ä anne u16.2.2006, ei suo aa
koske us a elin a ikkeisiin eikä käy öä
juoma e enä.
Rehujen ja ehuaineiden
laa u aa imukse Kokonaisa seenille 2 mg/kg ai
4 mg/kg, ( ehun kos euspi oisuus 12 %).
Me ile ä almis eille ja muillekin me i-
eliöis ä jalos e uille ehuille salli u
poikkeuksia, MMM:n ase us ehujen
laa u aa imuksis a (2/2006).
Lannoi e almis eiden hai allis en
aineiden enimmäispi oisuude Epäo gaanise lannoi ee ja kalki usainee
25 mg/kg kui a-aineessa ( yppihapolla
uu e una, muu lannoi e almis ee uu e una
kuningas esi -mä käpol olla), me sä aloudessa
käy e ä ä si u uo e 30 mg/kg ka.
Uusi MMM ase us (12/2007)
Maape än pilaan uneisuuden ja
puhdis us a peen a ioin i Luon ainen pi oisuus 1 mg/kg
( aih elu 0,1-25 mg/kg)
Kynnysa o 5 mg/kg,
Alempi ohjea o 50 mg/kg (e),
Ylempi ohjea o 100 mg/kg (e)
Val ioneu os on ase us
(VNa 214/2007)
Pilaan uneiden sedimen ien
läji yskelpoisuuden mää i ely
(läji ys me een)
Läji yskelpoise : < 15 mg/kg
Mahdollises i läji yskel o oma
(läji yskelpoisuus ulee sel i ää):
15 - 60 mg/kg
Pääsään öises i läji yskel o oma : > 60 mg/kg
Ympä is öminis e iön ympä is ön-
suojeluohje sedimen ien
uoppaamises a ja läji ämises ä,
anne u 19.5.2004
Jä een kaa opaikkakelpoisuus
mää i el ynä s anda doidulla
liukoisuus es illä (L/S = 10)
Pysy än jä een kaa opaikka (kp)
0,5 mg/kg,
Ta anomaisen jä een kp 2 mg/kg,
Ongelmajä een kp 25 mg/kg
Val ioneu os on ase us
(VNa 202/2006)
Laa u aa imukse
maa aken amisessa
hyödynne ä ille jä eille
Kokonaispi oisuus 50 mg/kg
(be oni ja uhka ) ja liukoisuus 0,5 mg/kg,
ki iaineksella pei e yllä aken eella ai
1,5 mg/kg sade edel ä suoja ulla aken eella
( uhka ) SYKE:n suosi us: kokonaispi oisuus
60 mg/kg ja liukoisuus 0,14 ai 0,85 mg/kg
Val ioneu os on ase us be onille ja
uhkille (VNa 591/2006).
Ilman laa u, a oi ea o
ulkoilmassa Kokonaispi oisuus 6 ng/m3 mää i e ynä
hengi e ä ien hiukkas en (PM10)
kokonaismää äs ä. Keskia on lasken a-
aika on yksi kalen e i uosi.
SYKE:n suosi us kaikille jä e-
ma e iaaleillea,Val ioneu os on ase us
ilmassa ole as a a seenis a (sekä e äis ä
muis a aineis a) (VNa 164/2007)
Ilman laa u yöpaikalla Hai alliseksi unne u pi oisuus
0,01 mg/ m3 (8 h) HTP a o (STM, 2007).
aSo a i 2000
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
111
Tampe een ympä is össä po akai o eden a -
seeniongelma on unnis e u jo pi kään. Väes-
ön al is umis a on myös py i y monin a oin
ajoi amaan. Me ki ä in aiku us al is uksen
ähenemiseen on ollu esijoh o e kos on laaje-
nemisella alueille, joilla on ha ai u kohonnei a
a seenipi oisuuksia kai o esissä. Al is uminen
a seenille on edelleen mahdollis a haja-asu us-
alueilla kylissä ja aajamien kas ualueilla, joilla
ei ole jä jes e yä esihuol oa (ku a 56).
Ku a 56. Esime kki GIS-analyysin uloksis a kahdessa e i mi akaa assa unnis e aessa aajamien kas ualueiden ja kylien a seeni-
iskialuei a. Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
112
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Lii ymismaksu, €keskia o 1506 1644 1659 1564 669 1400
maksimi 3364 8768 9802 4760 1400 1400
Mi a imaksu, €/ uosi keskia o 17 42 47 43 12 12
max 37 307 450 450 - -
Omako i alon pe usmaksu,
€/ uosi
keskia o 41 80 101 99 36 -
max 117 1385 2361 2344 - -
Pi kanmaalla on e i ahoi usläh ei ä käy äen
ue u aloudellises i esijoh o e kos on laaje-
nemis a. Vesilai okse ai esiosuuskunna o a
oinee saada mm. 10 p osen illa ko o e ua al-
ion in es oin i ukea akennushankkeelleen, jos
alueella on a seeniongelma. Tuen myön ämi-
ses ä pää e ään alueellisessa ympä is ökeskuk-
sessa ja si ä sää elee nykyisin laki esihuollon
ukemises a (30.7.2004/686). Pi kanmaan TE
–keskus on myös osallis unu lisä ahoi uksen
jä jes ämiseen. EU:n akenne ahas on kahdella
ensimmäisellä kaudella näi ä a oja ohja iin
Pi kanmaalla esihuollonkin hankkeisiin. Ve-
silai os en ja esiosuuskun ien lii ymismak-
su kulu ajille o a aihdellee huoma a as i
( aulukko 34). Haja-asu usalueilla oikin olla
useis a syis ä (mm. kus annukse , äes ön ä-
heneminen) epä a koi uksenmukais a sii yä
käy ämään jä jes e yn esihuollon pal eluja
a seeniongelmas a huolima a. Pi kissä jakelu-
jä jes elmissä on eknisiäkin ongelmia, koska
esimää ä pu kissa o a pieniä ja iipymä ai-
heu a a he käs i eden laadun heikkenemis ä.
Tällöin puh aan juoma eden saan i on u a a-
a muilla keinoin.
Vesihuollon in es oin eja edel ää yleensä
suunni elu aihe, jossa ule a a pee py i ään
ennus amaan mahdollisimman hy in. Pi kan-
maalla a seeni on o e u huomioon mm. uonna
2001 almis uneessa alueellisessa sel i ykses-
sä haja-asu usalueiden ja kylien esihuollos a.
Siinä kehi ämis a pee käydään läpi kunni ain.
Kun ien omissa esihuollon suunni elmissa a -
seenialuee on oi u o aa huomioon myös ky-
li äin. Näin on eh y Lempäälän kunnalle laadi-
ussa mallisuunni elmassa. Vi anomaiskäy öön
a i aisiin analysoiduis a a seenipi oisuuksis-
a paikka ie ojen osal a usein ielä kun a- ja ky-
lä asoa a kempaa ie oa. Tällais a ie oa ke yy
kun ien ympä is ö e eys i anomaisille, mu a
se ei ole pääosin julkis a. RAMAS-hanke sai
käy öönsä Tampe een ja O i eden po akai o-
jen a seenianalyysi , koska kunna oli a mak-
sanee ne.
Ta kkoja ie oja yksi yis en kai ojen a assa
ole is a alouksis a ei Pi kanmaalla ole ke ä y,
ku en ei yleensä muissakaan maakunnissa. Kun-
akoh ainen a io laske iin ensin käy ämällä
VELVET - ekis e iä ja Pi kanmaan ympä is-
ökeskuksen esihuol oasian un ijoi a. Lisäksi
kokeil iin myös yhdyskun a aken eeseen pe-
us u aa paikka ie oanalyysiä. Tässä ole e iin
1) haja-asu uksen ole an kokonaan jä jes e yn
esihuollon ulkopuolella, 2) esijoh o e kos on
ka a an aajamissa Pi kanmaan ympä is ökes-
kuksen ilmoi aman alueen uonna 2006 sekä
3) kylämäisen asu uksen ilan een aih ele an
suh eessa e äisyy een esijoh o e kos os a.
Tuloksena saa iin kaksi kun akoh ais a a io a
oman kai on a assa ole as a äes ös ä a see-
nipi oisuuksien suh een e ilaisilla geologisilla
yöhykkeillä. Tampe een ja lähikun ien aaja-
missa ja niiden kas ualueilla näy äisi ole an
suh eellisen paljon äes öä, joka oi al is ua
juoma eden a seenille. Po akai ojen ja engas-
kai ojen lukumää is ä alueella ei kui enkaan
ole mi ään ekis e öi yä ie oa. Epä a muu a
kun akoh aiseen al is umisen a ioin iin uo
myös suu i aih elu po akai onäy eiden mää-
issä ( aulukko 35).
Taulukko 34. Pi kanmaan esilai os en keskimää äisiä ja kaikkein suu impia maksuja asiakkailleen uosina 2001–2006
(Tiedo esihuol olai os en ilas oin ijä jes elmän ekis e is ä, VELVET).
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
113
Taulukko 35. Kolmen geologisen yöhykkeen ja kun ien ajojen pe us eella ehdy analyysi oman kai on a assa asu as a äes-
ös ä ja po akai o eden a seenipi oisuuksis a. Me kin ä * a koi aa, e ä ie oa ei ole e i el y e illisiin geologisiin yöhykkeisiin.
Kunnan sijoi uminen kahden geologisen yöhykkeen alueelle on huomioi u aulukossa. (TB= Tampe een liuske yöhyke ja PB=
Pi kanmaan migma ii i yöhyke)
RAMAS-hankkeen aikana Länsi-Suomen lää-
ninhalli us lähe i kun iin kyselyn pien en e-
silai os en jakaman eden a seenipi oisuuden
al onnas a. Näillä lai oksilla ei yleensä ole
el oi e a säännölliseen apo oin iin. Vaikka
Kun a Asukkai a 2005 Oman kai on
a assa, VELVET
(2005-2006)
Oman kai on a assa,
GIS analyysi kylis ä
ja haja-asu ukses a
As g/l po akai o-
edessä, mediaani (max)
sinisellä = läh ee ja
engaskai o
Ohjea on yli ä ien
näy eiden mää ä/
näy eiden kokonais-
lukumää ä
Ikaalinen 7550 1030 1931 0,13 (0,20) 0 / 3
Juupajoki 2220 170 590 1,00 (1,00) 0 / 2
Kihniö 2350 1450 1102 0,73 (2,72) 0 / 4
Ku u 2760 1410 1426 0,26 (6,58) 0 / 8
Längelmäki 240 * * 0,46 (1,00) 0 / 9
Män ä 6520 340 164 ei näy ei ä
O i esi 4590 2410 2024 1,00 (2,00) 0 / 7
Pa kano 7340 1010 1750 0,14 (1,91) 0 / 9
Ruo esi 5400 1200 2017 0,79 (1,17) 0 / 2
Tampe e 1360 * * 0,88 (10,0) 3 / 79
Viljakkala 1180 680 Lii e y Ylöjä een 0,80 (1,1) 0 / 6
Vilppula 5460 660 1362 0,46 (1,38) 0 / 4
Vi a 7850 1360 2504 0,38 (1,38) 0 / 7
Ylöjä i 1000 * * 0,93 (0,93) 0 / 1
Keski-Suomen
g ani oidi yöhyke
55820 11720 14870 0,46-0,61 (6,58) 3 / 143 (2 %)
Akaa (Toijala ja Viiala) ei e i el y 650 Ks. e ikseen Toijala ja Viiala
Hämeenky ö 10190 350 1915 1,13 (175) 5 / 49
Kangasala 26810 5410 2800 0,42 (44,2) (19,2) 5 / 71
Kuhmalah i 1120 420 451 0,72 (43,0) 3 / 21
Kylmäkoski 2630 1610 787 0,42 (11,2) 1 / 8
Lempäälä 18250 4750 1480 7,74 (1560) (26,6) 47 / 101
Längelmäki 1430 1190 176 8,30 (16,0) 1 / 2
Mouhijä i 3010 810 851 2,86 (87,0) 1 / 5
Nokia 29150 5300 1683 3,01 (235) 21 / 101
O i esi 4340 * * 10,00 (2230) (45,0) 38 / 73
Pi kkala 14870 1240 279 1,21 (22,6) 7 / 64
Punkalaidun 3450 670 1397 ei näy ei ä
Pälkäne + Luopioinen 6860 1960 1887 0,98 (50,8) 5 / 64
Tampe e 202980 9050 2884 5,50 (900) 124 / 380
Toijala (Akaa) 8350 1060 Ka so Akaa ei näy ei ä
U jala 5560 3130 2146 0,49 (8,92) 0 / 17
Valkeakoski 20410 1800 2074 1,72 (48,2) 6 / 54
Vammala +
Suodenniemi
16590 1800 3922 0,37 (4,51) 0 / 12
Vesilah i 3830 2550 1786 1,27 (80) 2 / 22
Viiala (Akaa) 5440 350 Ka so Akaa 0,58 (0,93) 0 / 3
Viljakkala 900 * Lii e y Ylöjä een 0,30 (4,05) 0 / 4
Ylöjä i 22040 3230 2156 2,37 (822) 5 / 34
Äe sä 4960 690 840 5,37 (5,48) 0 / 2
E eläinen Pi kanmaa
(TB ja PB)
413170 47370 30164 TB 4,05-5,5 (2230)
PB 1,50 - 1,60 (1560)
271 / 1087(25 %)
Koko Pi kanmaa 468990 59090 45034 1,56-2,50 (2230) 274 / 1230(22 %)
kyselyyn as a iin puu eellises i, ulokse an-
a a ii ei ä a seenianalyysien niukkuudes a.
Lisäksi joissain apauksissa analyysi ulokse
oli a pe äisin 1980-lu ul a ai 1990-lu un
alus a, jolloin luo e a a a seenipi oisuuden
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
114
mi aaminen edes ä ei ollu ielä akiin unu -
a. Pa issa yksi äisessä, ympä is ö e eys i-
anomaisen a kkaileman kiin eis ön kai ossa
eden As-pi oisuude oli a yli änee ohjea -
on, mu a ei ä koskaan e kos o edessä.
Yksi äisiä ko i alouksia ja ns. pieniä esi-
kimppoja (kai on yh eiskäy ös ä eh y sopi-
mus) sekä e i yises i uudis aken ajia ja esi-
huol ojä jes elmän uudis ajia on syy ä neu oa
a seeniongelman a al a. Tampe een kaupunki
onkin esime killises i ieny a seenika oi uk-
sensa ulokse in e ne -si uilleen, jossa ne o a
myös aken ajien näh ä illä. Nämä a seenika -
a on hy äksy e y pää äjillä osana kaupungin
akennusjä jes ys ä. Kunnissa on myös aken-
nuslupahakemuksen mukana jae u ie oa a -
seenianomalia-alueis a.
RAMAS-hankkeen yh eydessä o eu e un a -
seenin biomoni o oin i u kimukseen lii yneen
kyselyn (ks. luku 7.3) uloksis a ha ai iin,
e ä monella kiin eis öllä oli po akai on lisäksi
anha engaskai o. Vanhan engaskai on kun-
nos aminen on yksi mahdollisuus a seeniongel-
man a kaisulle kiin eis ökoh aises i. Puhdas a
juoma e ä oisi myös ie yin edelly yksin al-
mis aa kiin eis ökoh aisella a seeninpois olai -
eis olla, mu a esime kiksi yksikään biomo-
ni o oin i u kimuksen alous ei ollu alinnu
a seenin pois oon ällais a lai eis oa. Yhdessä
aloudessa oli päädy y pullo eden käy öön
juoma e enä.
Juoma eden lisäksi paikallises i myös mm.
CCA -kylläs eellä oimakkaas i pilaan unu maa
oi olla me ki ä ä al is uksen lähde asukkaille,
e enkin leikki-ikäisille lapsille (1–6 .) (ka so
luku 7). A seenilla pilaan uneella alueella oisi
ki jallisuuden pe us eella al is ua jonkin e an
myös sieniä syömällä. Ainakin joissakin sienila-
jeissa (he kkusiene , ukonsiene ) oi olla keski-
mää äis ä enemmän pi oisuuksia a seenia (Pel-
konen e al. 2006). RAMAS -hankkeessa u ki-
uil a alueil a saa iin niukas i näy ei ä ma jois a
ja sienis ä. Näy eiden a seenipi oisuude oli a
pieniä. Asukkaiden al is umisen ajoi amiseksi
oi olla apauskoh aises i a peen me ki ä oi-
makkaimmin pilaan unee paika myös maas-
oon ja iedo aa alueen asukkai a iskeis ä.
Riskina ioinnissa a kas elluis a a seenilla
pilaan uneis a alueis a Ylöjä en kai osalue
on pääosin puolus us oimien hallinnassa ja
siksi hy in ajoi e ussa käy össä. Koe äjäy yk-
se ikas ushiekka-alueella aiheu a a a see-
nipi oisen pölyn le iämis ä lähiympä is öön.
To eu e un iskina ioinnin uloksena saa u
laskennallinen syöpä iski alueella yösken ele-
ien keskuudessa osoi au ui pieneksi. Mui a
mahdollisia e eys aiku uksia ei a ioi u. Rä-
jäy ys en epäsuo a aiku ukse oi a kin olla
suo ia aiku uksia me ki ä ämpiä. Räjäy yk-
se ikko a ikas ushiekan pin aa al is aen ka-
san sy emmä kin ke okse sade eden ja ilman
hapen aiku uksille aiheu aen iskin a seenin
liikku uuden lisään ymiselle. Kai osalueen si-
sällä ole assa Pa osjä essä a seenipi oisuude
o a hy in ko kei a. Täs ä huolima a jä essä
on pide y kesäisin las en uimakoulua. Lyhy ai-
kaises a al is umises a huolima a i kis yskäy-
ön ajoi amis a on syy ä ha ki a.
Puolus us oimien hallinnoiman alueen ulko-
puolella esi ei i Näsijä een on pilaan unu
ja a seenia on kulkeu unu kai osalueel a noin
sei semän kilome in ma kan pi kin esis öä.
Vesi ei illä ei ilmeises i käy e ä pin a e ä alo-
us e enä eikä mui akaan selkei ä al is us ei ejä
asukkaille ole iedossa. Esime kiksi Näsijä en
kaloissa ei ole ähän mennessä ha ai u keski-
mää äis ä ko keampia a seenipi oisuuksia.
8.6.2 Ympä is ö iskien hallin a
Ympä is ö iskien hallin aa suunni el aessa u-
lee huomioida iskien kohden uminen e ilaisiin
ekosys eemeihin ku en maa- ja esiekosys ee-
meihin ai oisaal a aikka a inneköyhiin ai
ehe iin ekosys eemeihin. RAMAS-hankkees-
sa ekologis a iskina ioin ia uke a oksisuus-
es i paino ui a maaekosys eemiin. Ylöjä -
en kai osalueel a laske an esi ei in a el a
saa iin myös sedimen in piile änäy ei ä ku-
aamaan ekosys eemin muu oksia. Esime kki-
koh eis a a inneköyhin oli kai osalueen ikas-
ushiekka-alue ja esi ei i alueel a Näsijä een
edus i puoles aan unsaas i a in ei a sisäl ä ää
ympä is öä.
Riskinhallinnassa on pe us el ua p io isoi-
da a okkaiksi luoki el uja luon okoh ei a ja
hai a-aineille e i yisen he kkiä lajeja ai ym-
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
115
pä is öjä. Koko Pi kanmaan alue a koske an
a kas elun kannal a RAMAS-hankkeen kohde-
koh aisia iskina ioin eja ei koe u ii ä iksi.
Alueellisen, ekologisen iskina ioinnin mene-
elmänä kokeil iin siksi ka a-analyysiä, johon
hae iin iedo Pi kanmaan me ki ä immis ä
luon okoh eis a ja pis emäisis ä a seeniläh eis ä
(ku a 57). Pilaan uneisuudel aan laaja-alaisim-
mille a seeniläh eille, kai osalueille, muodos-
e iin kolme pusku i yöhyke ä, jois a laajin
sijoi e iin iiden kilome in sä eelle. Näil ä
pusku i yöhykkeil ä unnis e iin mahdollise
maa- ja esi ei i a okkaisiin luon okoh eisiin
( aulukko 36). Vas aa a a kas elu olisi helppo
o eu aa myös muille a seeniläh eille.
Ku a 57. A okkaa luon okoh ee a seeniläh eiden ympä is össä. Nuolella on me ki y alue,
jossa anha kaa opaikka aiheu aa a seenipilaan umis iskin NATURA 2000 ohjelmaan kuu-
lu alle pu oekosys eemille. Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
116
Taulukko 36. Pi kanmaan a okkaiden luon okoh eiden sijain i suh eessa kai os en sijain iin, ka a-analyysin ulokse .
Kai os E äisyys 0,5 km 1 km 5 km
Ha e i, Viljakkala Maayh eys pienelle
suojelualueelle
• Vesiyh eys NATURA 2000 alueelle (kos eikko, linnu )
• Maayh eys jä ille (lin ukos eikko), pienelle luonnon-
suojelualueelle (leh o) ja a okkaalle ha julle.
Lakiala, Ylöjä i • Maayh eys Na u a 2000 jä elle ja anhaan me sään
sekä pienelle luonnonsuojelualueelle (monimuo oinen)
Ku emajä i, O i esi Vesiyh eys NATURA
2000 alueelle ja luon-
nonsuojelualueelle
(pu o, me sä)
• Maayh eys a okkaille soille, anhaan me sään ja
nii yalueelle
• Vesiyh eys (pu o, epä a ma) a okkaalle suoalueelle
Kylmäkoski • Maa- ja esiyh eys (pu o, epä a ma) laajalle suo-
alueelle
Toksisuus es ejä a en kai osalueella maa-
näy ei ä o e iin ikas ushiekka-alueel a. A -
seenin aiku usalue a ympä öi ässä me sä- ja
suoympä is össä ei ielä unne a ko in hy in,
eikä si ä myöskään u ki u RAMAS-hankkeen
yh eydessä. Räjäy ys en aiheu aman pölyämi-
sen uoksi ympä is ö u kimuksia olisi ja kossa
hy ä kohden aa kauemmas ikas ushiekka-alu-
ees a. Eko oksikologisissa u kimuksissa ode -
iin, e ä ikas ushiekka on kas eille my kyllis-
ä. Kas ien huono oin i ei näy ä aiheu u an
pelkäs ään a in eiden puu ees a. Labo a o io-
es eissä kas ualus a sisälsi a i a a a in ee
ja hai allise aiku ukse aiheu ui a my kylli-
ses ä maauu ees a. Kas illisuus on näy een-
o oalueella ähäis ä (ku a 58). Yksinomaan
a seenin pi oisuuden ai my kyllisyyden ähen-
äminen ei kui enkaan äl ämä ä ii ä ikas-
ushiekka-alueella oimi an ja monimuo oisen
ekosys eemin luomiseen. Rikas ushiekassa on
niukas i kas ien a i semia a in ei a ja alueel-
la pin amaa on lie yny ja kuo e unu ko aksi
ma e iaaliksi, jossa on mukana sä mikäs ä ki-
iaines a. Tes eissä ikas ushiekka ei so el unu
laisinkaan lie oille ja änky ima ojenkin lisään-
yminen heiken yi es eissä.
Ympä is ö iskien ajoi amiseksi ikas us-
hiekka-alue ulisi ainakin osi ain pei ää ja
e is ää huuh ou umisen ja pölyämisen ehkäise-
miseksi. E is een päälle oidaan aken aa elin-
oimainen ekosys eemi sulje ujen kaa opaik-
kojen apaan. Tämä edelly ää äjäy ysalueen
supis amis a ai oiminnan sii ämis ä. A seenin
suo au umis a sy emmis ä ikas ushiekkake -
oksis a ympä is öön ei a maankaan oi koko-
naan es ää.
Ku a 58. Ylöjä en ikas ushiekka-alueelle on juu unu ain niukas i kas illisuu a
40 uoden kuluessa. Ku a Ka i Vaajasaa i.

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
117
Suomessa pieniä makean eden ekosys ee-
mejä kuo mi a a kemikaalien lisäksi usein
myös a in ee , o gaaninen aines ja happama
pääs ö esien ai ilmas a ule an laskeuman
kau a. Ylöjä en kai osalueen a seenia kul-
keu uu pu o- ja jä iekosys eemiin, joka on osin
oimakkaas i ehe öi yny (ku a 59). Muissa
yh eyksissä julkais ujen u kimus en mukaan
esikas illisuus ke ää enemmän a seenia kuin
maalla elä ä kas i , jo en osa a seenis a si ou-
unee ehe ään esikas illisuu een. Aiempien
u kimus en ja RAMAS-hankkeessa ehdyn e-
sis ömallinnuksen pe us eella oidaan ode a,
e ä puole ule as a a seenis a si ou uu ai a-
as oi uu sedimen eihin Vähä-Vahan ajä een
mennessä. Jä iekosys eemi oimineekin ässä
apauksessa me ki ä änä a seenin a as ona,
joka ajoi aa pääs öjä jä en alapuoliseen e-
sis öön.
Kylläs ämöillä a seeni ei ole ainoa ympä is-
ö iskien hallin a oimia mää ää ä ekijä, sillä
alueilla esiin yy mui akin hai a-ainei a ku en
k omia ja kupa ia sekä mahdollises i myös
mui a suojauskemikaaleja (k eosoo i, kloo i-
enoli , ku a 60). CCA -kylläs e esiin yy usein
mine aalimaahan sekoi uneessa puusilpussa ja
kuo issa. E i äin oimakkaas i pilaan unei a
maa-aineksia löy yy pis emäises i mm. paikois-
a, joissa on ollu kylläs yssylin e i ai –allas,
sekä a as oin iken il ä. Tällais en pis emäis en,
my kyllis en aines en pois aminen ähen ää jo
me ki ä äs i hai allisia ympä is ö aiku uksia.
8.6.3 Ennakoi a ympä is ö- ja
e eys iskien hallin a
Pi kanmaan pilaan uneiksi epäilly koh ee on
allenne u alus a ine p io isoin ipis eineen
( aulukko 37) ympä is öhallinnon uu een al a-
kunnalliseen ie ojä jes elmään maape än ilas-
a. Koh eiden ka apohjainen esi ys pal elee
maankäy ön suunni elua ja muu a ennakoi aa
iskinhallin aa. Ta peen mukaan koh eille oi-
daan ase aa käy ö ajoi uksia ja me ki ä ne
maas oon iskialueiden unnis uksen helpo a-
miseksi.
Pi kanmaalla p io isoin i u kimus esu ssien
kohden amis a a en ehdään ns. SMP-mallil-
la. SMP-malli on e aile aa iskina ioin ia
hyödyn ä ä ka keahko p io isoin imalli. Täs-
sä mallissa mahdollise pilaan unee koh ee
pis ey e ään lähinnä sijain iin ja pilaan umis a
aiheu a aan oimin aan pe us uen si en, e ä
he kkien koh eiden läheisyydessä sijai se a
koh ee saa a ko keimma pis ee . Ensimmäi-
sen luokan pohja esialueella sijai se a koh ee
saa a yleensä eni en pis ei ä ja ne p io isoidaan
kii eellises i sel i e ä iksi samoin kuin maan-
käy ömuodol aan i kis ys- ja asu usaluee .
A okkaiden luon okoh eiden e i yisominai-
suuksia SMP-pis ey ys ei suo anaises i unnis a,
mu a suojelualuee on pis ey yksessä innas e -
u i kis ysalueisiin. Asuin- ja i kis ysaluee
puoles aan pis ey e ään maankäy ömuo oina
maksimipis ein. SMP-malli ei o a huomioon
maape än laa ua, koh eessa käy e yjen kemi-
kaalien mää ää ja ominaisuuksia eikä esime -
kiksi maape äs ä mi a uja hai allis en aineiden
pi oisuuksia.
Ku a 59. Rehe ää pu on a a Vähä-Vahan ajä en ympä is-
össä. Ku a A o Paananen.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
118
Taulukko 37. Pi kanmaalla sijai se ien kylläs ämö- ja kai osalueiden p io isoin i SMP–mallilla uosina 2000–2004 ja näissä eh-
yjen u kimus en ai kunnos us en aihe. A: >= 70 pis e ä (kii eellises i u ki a a), B>=55 pis e ä ( u ki a a 5–10 uoden sisällä),
C< 55 pis e ä (ei kii eellinen). Tiedo sel i ys a pees a sekä o eu e uis a iskinhallinnan oimis a on poimi u ensisijaises i maape-
än ilan ie ojä jes elmäs ä pai si RAMAS -koh eilla.
Kun a Mahdollinen a seenin lähde P io isoin i ja
SMP pis ee
RAMAS-
kohde
Sel i ys
a e
Huomioi a aa
Vi a Killinkosken anha kylläs ämö C 50.9 Tu kimuksia aihei ain, iskina ioin i
menossa ja kunnos us alkamassa
Pa kano Kausen kylläs ämö B 56.8 Alus a ia u kimuksia (1993, 2001)
Pa kano Pa kanon Puukylläs e Oy C 53.2 X
Ruo esi Ruo eden Sähkö Oy:n pyl äs-
kylläs ämö, Kau u
A 72.9 X Tu kimuksia aihei ain
Ruo esi Ruo eden Sähkö Oy:n pyl äs-
kylläs ämö, Ruhala
A 73.1 X Tu kimuksia aihei ain
Ruo esi Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n
pyl äskylläs ämö, Ri oniemi
A 79.0 Kunnos uksia aihei ain (2001, 2004)
Vilppula Ajos aipaleen en inen kylläs ämö B 65.8 Kunnos e u 2005, pis emäinen
jäännöspi oisuus
Vilppula Kolhon Kylläs ämö ja en inen
saha
B 66.8 Kunnos uksia aihei ain (2001-2004),
seu an aa alueella
Män ä Män än Rakennuspuu Oy,
kylläs ämö
B 56.3 X
Ikaalinen Kausen kylläs ämö B 62.5 Alus a ia u kimuksia (1993)
Ikaalinen Sähköpyl äiden kylläs ysasema B 59.5 X
Viljakkala Ha e in Au-Cu kai osalue B 61.8 X Tu kimuksia aihei ain, osa-alueelle
iskina ioin i, ähäisiä kunnos us-
oimia
Ylöjä i Pa ois enjä en/Lakialan Cu-W
kai osalue
B 68.4 X Tu kimuksia aihei ain, ähäisiä
kunnos us oimia
Kylmäkoski Kylmäkosken Ni-Cu kai osalue Ei ie oa X Alus a ia u kimuksia
O i esi Ku emajä en Au kai osalue Ei ie oa Alus a ia u kimuksia
Nokia Nokian anha kylläs ämö B 58.9 X
Nokia Sa ulan sahan a as o B 69.3 Kunnos uksia aihei ain (2001, 2005)
Nokia Sa ulan sahan kuo ikaa opaikka B 68.7 Kunnos e u 2005
Maankäy ön suunni elu oisi ukea selkeäm-
min a seenial is uksen ajoi amis a. Tä kein ä
olisi a mis aa sekä uuden e ä akiin uneen
asu uksen ja loma-asu uksen puh aan eden
saan i ule aisuudessakin. Pi kanmaan ah is-
e ussa maakun akaa assa uodel a 2005 esi-
e ään alue a auksia asumiselle ja pal eluille
pääosin nykyis en aajamien yh ey een (ku a
61). Uusien alueiden esihuollon jä jes äminen
niin, e ä po akai o e ä ei ole a peen käy ää
alous e enä, on ä keää e i yises i Tampe eella
ja sen naapu ikunnissa. Näillä alueilla on suu-
imma alue a aukse asumiselle ja pal eluille
ja myös iski po a a kai o paikkaan, jossa on
ko kea eden a seenipi oisuus, on me ki ä ä.
Tampe een e eläpuolella on laaja kehi ämis-
alue, jolla myös maape än luon aise a seenipi-
oisuude o a ko kei a. Tällä alueella aken a-
minen oi lisä ä a seenin kulkeu umis a ympä-
is öön ja si en myös al is umis iskiä. Suu em-
pien akennushankkeiden yh eydessä maa- ja
ki iaines a joudu aan joskus kulje amaan pi -
kiäkin ma koja, jos nii ä ei oida hyödyn ää ai
läji ää maankaa opaikoille yömaan lähellä.
Pi kanmaalla kohonnei a a seenipi oisuuksia
sisäl ä ä ainekse oi a pää yä ”puh aillekin”
alueille, joilla eliös ö ei ole sopeu unu as aa-
iin a seenipi oisuuksiin. Tämä pi äisi iedos aa
suunni el aessa ylijäämämassojen sijoi us a.
Pi kanmaan maakun akaa aan on eh y a-
aus ma kailu- ja i kis ysalueelle Viljakkalan
Ha e issa. Ma kailussa hyödynne äisiin alueen
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
A seenis a aiheu u ien iskien hallin a
119
Ku a 60. Mahdollises i a seenilla pilaan unee kylläs ämö- ja kai osaluee Pi kanmaalla ( . aulukko 30). Ka an pohja ä inä on
esi e y mo eenin a seenipi oisuus (Koljonen e al. 1992), . ku a 20. Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os
Ku a 61. Pi kanmaan maakun akaa an (2005) alue a auksia ja nykyisen esihuol o e kos on ka a uus e eläisen Pi kanmaan
a seenialueilla. Ka an pohja ä inä on esi e y mo eenin a seenipi oisuus (Koljonen e al. 1992), . ku a 20. Pe uska a-aineis o
© Maanmi auslai os
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Heli Leh inen, Jaana So a i ja Bi gi a Backman
120
kai oshis o iaa. Ylöjä en Lakialassa sijai se a
kai os sijai see puolus us oimien hallinnoimal-
la alueella. Maakun akaa assa alue on edelleen
kokonaisuudessaan a a u puolus us oimien
käy öön.
Tunnis e u , ihmisen oiminnas a aiheu u-
a a seeniläh ee o a pieniä pin a-alal aan ja
me ki yksel ään o e a aksi huomioon maa-
kun akaa oi uksessa. Pi kanmaalla ei ole un-
nis e uja a seeniläh ei ä TUKESin ke äämällä
lis alla SEVESO II di ek ii in so el amises a.
On huomioi a a, e ä ä ä di ek ii iä ei so elle-
a kaa opaikkoihin eikä sulje uille kai osalueil-
le. Yleis- ja asemakaa oissa oi aisiin osoi aa
kehi ämis a e a pilaan uneiksi epäillyille ja
e i yises i jo pilaan uneiksi ode uille alueille.
Pi kanmaan kaikki kai osaluee on jä e y
yksi yiskoh aisempien (yleiskaa oi us ja ase-
makaa oi us) kaa ojen ulkopuolelle. Pi kan-
maan kylläs ämökiin eis öis ä puole (7/14)
sijai see yleiskaa oi e ulla alueella (ku a 62).
Kai osalueen un umassa yleiskaa an ( uodel-
a 2002) aja nouda aa kiin eis ö ajaa al ion
maihin. Tode uis a esis ön ko keis a a seeni-
pi oisuuksis a huolima a ämä yleiskaa a ei
sisällä mi ään me kin ää pilaan uneisuudes a.
Pienimuo oinenkin aken aminen ai uoppaa-
minen pilaan uneessa esis össä oi aiheu aa
me ki ä iä ympä is ö iskejä. Tämä ulisi huo-
mioida aken amisen ohjauksessa ja asukkaille
iedo amisessa.
Ku a 62. Pi kanmaan kylläs ämökiin eis öjen ja kai osalueiden sijain i suh eessa yleiskaa oi uksen pii issä ole iin alueisiin.
Pe uska a-aineis o © Maanmi auslai os
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Hankkeessa käy e yjen mene elmien a kas elu
127
koh een unnis aminen ei ole mahdollis a. Tämän
yyppisiä aineis oja o a mm. maa ilakoh aise
analyysi ulokse iljelymais a ja –kas eis a, yk-
si yis en omis amien po akai ojen esianalyysi
ja e eys u kimuksiin lii y ä iedo . RAMAS-
hankkeen ja iljelijöiden älisessä sopimuksessa
ja Maa- ja me sä alousminis e iön maa ila ekis-
e eiden käy öä koske assa sopimuksessa on
e ikseen mää i el y iljelijöiden iden i ee isuoja.
Käy ännössä ämä a koi aa si ä, e ä u kimus-
aineis o on ollu hankkeen käy e ä issä, mu a
ki jallisissa uo eissa ei käy e ä nimi- ai paikka-
unnis ei a ja julkais a issa ka oissa mi akaa a
on sellainen, e ä a kkaa näy eeno opaikkaa ei
oi yksilöidä.
Ohje yksi yisyyden suojas a ajoi aa joil a-
kin osin ulkopuolis en mahdollisuuksia a ioi-
da esi e yjä ulkin oja ja es ää aineis ojen sii -
on julkisiin ie okan oihin. RAMAS-hankkeen
pää ymisen jälkeen luo amuksellinen aineis o
sii e ään sen hankinnas a as anneen osapuo-
len hallin aan (Geologian u kimuskeskus, Maa
ja elin a ike alouden u kimuskeskus, Suomen
ympä is ökeskus ai Pi kanmaan ympä is ökes-
kus), jos a si ä oidaan ha kinnan ja sopimuk-
sen mukaan luo u aa luo amukselliseen u ki-
muskäy öön.
9.3 Riskina ioinnissa a i a an muun aineis on saa a uus
ja käy ökelpoisuus
Ekologinen iskina ioin i pe us ui laskennal-
lis en ke ymis- ja al is usmallien ja eko oksi-
suus es ien käy öön. Ki jallisuudessa on esi e y
usei a aih oeh oisia lasken amalleja, joilla oi-
daan a ioida a seenin ja muiden hai a-aineiden
sii ymis ä ympä is ös ä RAMAS-hankkeessa
a kas el uihin a aineliöihin (kas i , lie o , lin-
nu ). RAMAS:ssa käy e iin USA:ssa ekologis-
en iskina ioin imene elmien kehi ämises ä
as anneiden o ganisaa ioiden esi ämiä mal-
leja. Myös mallien syö ö ie oina käy e iin
pääosin USA:ssa ke ä yjä ie oja, sillä muu-
a koo ua ie oa ei ollu saa a illa. Pääs äisen
al is uksen a ioinnin osal a ie oja kui enkin
äsmenne iin käy ämällä useissa e i läh eissä
saa a illa ole ia lajikoh aisia (So ex au eus)
muu uja-a oja. A ojen käy ökelpoisuu a ja
so el u uu a Suomen olosuh eisiin ei ole sel-
i e y, eikä ähän ollu mahdollisuuksia RA-
MAS-hankkeen yh eydessä. Tämän sel i ä-
minen olisi edelly äny al is umisen kannal a
olennais en äes ön ja eliös ön ominaisuuksien
u kimis a (esim. äes ön juoma eden käy ö).
Tiedo a kkaa alueellis a ekologis a iskina i-
oin ia a en puu ui a . Ta i a ia ie oja o a
e enkin laji- ja yksilömää ä ja näiden alueel-
linen jakau uminen sekä a ka pi oisuus iedo
kaikis a muis a ihmis oiminnas a aiheu u is a
a seenilla pilaan uneis a koh eis a Pi kanmaal-
la. Tällaisia ka oi uksia ei ole eh y.
Te eys iskien a ioin i pe us ui laskennal-
liseen al is uksen a ioin iin, pienimuo oiseen
biomonini o oin i u kimukseen ( i san a see-
nipi oisuuden mää i ys) ja pienepidemiologi-
seen sel i ykseen (e i syöpä yyppien esiin ymi-
sen a kas elu). Laskennallisessa a ioinnissa
käy e iin yleisiä, kansain älises i käy e yjä
lasken ayh älöi ä, joi a on esi e y useissa yh-
eyksissä. Pi oisuus iedo oli a kohdealueel a
ja eden- sekä a innonkäy ö iedo kansan e -
eyslai oksen ekemäs ä laajas a kansallises a
u kimukses a. Muiden lasken amallien syö -
ö ie ojen kohdalla käy e iin ki jallisuudessa
esi e yjä a oja ja jakaumaole uksia. E i ai-
nes en biosaa a uu a ja epäo gaanisen a see-
nin osuu a koske a a io koo iin useis a e i
ki jallisuusläh eis ä. Riskilukujen mää i ämi-
sessä käy e iin ka a as i e i o ganisaa ioiden
(RIVM, USEPA, WHO) esi ämiä salli uja
päi i äisannoksia ja yksikkösyöpä iskia oja.
Biomoni o oin iin oi iin lähinnä esu ssien
puu een uoksi o aa ain aja u aineis o (40
henkilöä). Tu kimukseen osallis ui ko i alouk-
sia, jo ka käy i ä a seenipi ois a po akai o-
e ä mu a myös alouksia, joilla oli jokin muu
juoma esilähde (esim. pullo esi, esilai oksen

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Jaana So a i, Eija Schul z, Heli Leh inen, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Bi gi a Backman,
Ri a Mäkelä-Ku o, Esko Rossi, Ka i Vaajasaa i, Äme Bilale din
128
oimi ama esi). E i juoma esiläh eiden osal a
aineis oa oidaankin pi ää ka a ana. Tuloksis-
sa ilmeni keskimää äis ä suu empia i san a -
seenipi oisuuksia myös muu amassa sellaisessa
apauksessa, jossa kyseinen henkilö ei ollu al-
is unu a seenille juoma eden kau a. Tähän
ilmiöön ei löyde y u kimukseen lii ynees ä
mui a mahdollisia a seeniläh ei ä sel i ä äs ä
kyselys ä huolima a seli ys ä. Henkilökoh ai-
se haas a elu olisi a oinee olla lomake a
luo e a ampi apa sel i ää al is umis a muis a
läh eis ä. Myös laajemma u kimukse u ki-
mukseen osallis uneiden henkilöiden elinym-
pä is össä (esim. maa ilojen pihamaa ) ai bio-
moni o oinnin aineis on laajen aminen olisi a
oinee uoda seli yksen ode uihin i san
a seenipi oisuuksien poikkeamiin. Te eys is-
kien a ioin ia aikeu i myös se, e ä u kimus-
alueel a ku en ei muual akaan maas a ole ole-
massa ie oa po akai ojen ja niiden käy äjien
lukumää is ä. Pi kanmaalla juoma eden kau a
a seenille al is u ien ihmis en lukumää ää ei
siis oida luo e a as i a ioida.
Riskina ioinnin näkökulmas a u kimusai-
neis oa oidaan pi ää osin puu eellisena. Eko-
logisen iskina ioinnin ulos en luo e a uu a
olisi oi u lisä ä kokoamalla ie oa eliölajeis a
ja näiden sisäl ämis ä a seenipi oisuuksis a u -
kimusalueilla. E enkin laajojen pilaan uneiden
alueiden ku en kai os en osal a eliös ö u ki-
mukse olisi a uonee ie oa ekosys eemi ason
aiku uksis a ku en biodi e si ee is ä ja yksilö-
mää is ä, joihin aiku a a mm. eliöiden mah-
dollinen sopeu uminen pilaan uneeseen elin-
ympä is öön, niiden kyky äl ää pilaan unei a
aineksia sekä mahdollinen lajien ko au umi-
nen. Tie yllä lajilla eh yjen eko oksisuus es ien
mää ää lisäämällä olisi oi u saada enemmän
ie oa iskina ioinnin käy öön. Eko oksisuus-
es eissä a seenipi oisuuden muu os näy eessä
saa oi aiheu aa jy kän muu oksen mi a uissa
eko oksikologisissa as eissa. Tämän seu auk-
sena ei saa u kaikil a osin ii ä äs i aineis oa
oksisuu a ku aa ien EC50-a ojen laskemi-
seen. Myös iskilukujen laskennassa käy e ä ä
läh öaineis o jäi si en joil ain osin puu eellisek-
si, mikä ähen ää ulos en luo e a uu a. Ka a-
ampi aineis o olisi edelly äny useampia ok-
sisuuskokei a useammilla näy elaimennoksilla.
Tä ä ei ali e a as i ollu mahdollis a o eu aa
esu ssien ajallisuuden uoksi. Tuloksia ulisi
olla huoma a as i enemmän eli käy ännössä
es eissä ulisi käy ää useampia luon aisen pi-
oisuuden maanäy ei ä ja kehi ynei ä ilas o-
mene elmiä, jo a a seenis a mahdollises i joh-
u a eko oksikologise aiku ukse oi aisiin
sel i ää luo e a as i.
Myöskään pilaan uneisuuden laajuudes a u -
ki un kai oksen (Ylöjä i) maaekosys eemissä
ei saa u ii ä äs i ie oa, sillä RAMAS-hank-
keen pui eissa ei sel i e y mm. pölyn kau a
apah u an le iämisen alueellis a laajuu a.
Te eys iskien osal a joi ain mahdollisia al-
is us ei ejä jäi sel i ämä ä ku en al is umi-
nen maa ilojen pihamaiden (pin amaa ) kau a
(esim. pöly). Tiedonpuu ee jois ain al is us ei-
eis ä ilmeni ä biomoni o oin i u kimuksessa
seli ämä öminä i san a seenipi oisuuksina.
Ongelmana e enkin lasken amalleihin pe-
us u assa a seenis a aiheu u ien iskien a i-
oinnissa on iedon epä a muus eli e i läh eissä
esi e yjen oksisuus ie ojen aih elu. Näi ä on
saa a illa ki jallisuudes a sekä useis a mm. in-
e ne issä ylläpide ä is ä ie okannois a. Va si-
naisia suomalaisiin olosuh eisiin ” ää älöi yjä”
oksisuus ie oja ei kui enkaan ole saa a illa.
Myös iskilukujen mää i ämisessä käy e y , e i
o ganisaa ioiden esi ämä ii ea o aih ele-
a huoma a as i. Suomessa ei ollu RAMAS-
hankkeen o eu uksen aikaan sen puoleen a -
seenin kuin muidenkaan hai a-aineiden osal a
esi e y suosi uksia sii ä, mi ä oksisuusa ojen
ie oläh ei ä ai ii ea oja ulisi käy ää. Val-
mis eilla ole assa maape än pilaan uneisuuden
a ioin ia ja puhdis us a peen mää i elyä kos-
ke aan al ioneu os on ase ukseen lii y ässä
ohjeis uksessa ullaan kui enkin an amaan suo-
si uksia käy e ä is ä ii ea ois a.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Hankkeessa käy e yjen mene elmien a kas elu
129
9.4 Riskinhallin a oimien mää i elyssä käy e yjen aineis ojen
saa a uus ja käy ökelpoisuus
ie oa mene elmän so el u uudes a silloin, kun
siihen yhdis e ään esikäsi elynä suoda us.
A seenilla pilaan uneen maa-alueen kunnos-
usmene elmis ä kysy iin kymmenel ä alan
y i äjil ä. Kiinnos us a ilmeni in si u –s abi-
loinnin kokeilemiseen esime kiksi kai osalu-
eella. To eu uneis a ken äs abiloinneis a ei ole
kui enkaan ielä ke ä y seu an a ie oa yh een,
jo en a muu a pi kän aika älin oimi uudes a
un uu ole an aikea an aa millekään a seenin
käsi ely ekniikalle.
Työn seu aa assa aiheessa sii y iin iskin-
hallinnan a peiden sel i ämiseen Pi kanmaal-
la ja yleisemmin hallinnon alue- ja paikallis a-
solla. Tä keimpien oimijoiden (s akeholde )
si ou aminen ule iin iskinhallinnan pää ök-
siin ja o eu amiseen on ensia oisen ä keää.
Siksi RAMAS-hankkeessa mää i el iin myös
iskinhallinnan oimijoiden ooleja ja as uun-
jakoa. Todellisia käy än öjä ei ielä sel i e y
ko in sys emaa ises i. Yh eydenpi o ä keiksi
unnis e ujen oimijoiden kanssa oli hankkeen
esu ssien pui eissa aikea jä jes ää. Oli ali -
a a muu ama a ainhenkilö, joiden näkemyk-
se paino u a iskinhallinnan nyky ilan ja ke-
hi ys a peiden a ioinnissa. Paikallishallinnon
näkemykse jäi ä kin ielä ähälle huomiolle
suh eessa sen me ki ä ään ooliin mm. iedon
äli ämisessä alueensa asukkaille.
Riskinhallin a oimien mää i elyssä käy e y ai-
neis o koos ui ki jallisuudes a ( apo i , a ikke-
li , hallinnollise dokumen i ku en lupapää ök-
se , säädökse jne.), haas a eluis a, e ilaisis a
ekis e eis ä ja ie okannois a. Ajankoh ainen,
e aile a ie o edessä ole an a seenin käsi e-
ly ekniikois a oli lähes poikkeukse a ulkomais-
a. Ka saukseen ali iin eni en aineis oa USA:
n ympä is öhallinnon ilaamis a u kimuksis a,
koska ne oli a uudehkoja (2000-lu ul a), hel-
pos i löyde ä issä, koh uullisen selkeäs i apo -
oi u ja so elle a issa pääosin Suomen olois-
sa. Suomessa o eu e iin alous eden a seenia
pois a ien lai eiden e ailu u kimus 1990-lu-
un puoli älissä, mu a kyselyn pe us eella sa-
moja lai ei a ei enää ma kkinoida uohon u ki-
mukseen osallis uneissa y i yksissä. Myöskään
pi käaikaisia käy ökokemuksia myydyis ä lai -
eis a ei ole ielä ke ä y. Mene elmien so el u-
uuden a ioin iin a i a a aineis o jäi hy in
suppeaksi, sillä RAMAS-hankkeessa o eu e -
iin a seeninpois okoe käy äen ainoas aan yh ä
mene elmää (a seenin adso p io e ihyd oksi-
dimassaan, Kemi a Oyj). Mene elmää es a iin
sekä po akai o edelle e ä Ylöjä en kai os-
alueel a laske alle pin a edelle. Kai osalueel-
la ehdyssä kokeessa pin a eden humus ukki
suoda in a, eikä a seeninpois o ollu ehokas a.
Koska suoda imen käy öä ei es a u, ei saa u
9.5 Aineis on edus a uus
9.5.1 Luon aise koh ee
RAMAS-hankkeessa käy e yn geokemiallisen
aineis on alueellinen ka a uus on hy ä. Pi -
kanmaa on kuulunu e ilais en al akunnallis-
en ka oi us en pii iin (kalliope ä, mo eeni,
pohja esi, pel omaa ), joiden aikana on saa u
e ailukelpois a aineis oa alueellis en e ojen
sel i ämiseksi. Sen lisäksi on eh y koh eelli-
sia u kimuksia (po akai ojen a seenipi oisuus,
malmine sinnän maape ä u kimukse jne.),
jo ka o a uonee yksi yiskoh ais a ie oa Pi -
kanmaan e i yispii eis ä. Näiden aineis ojen
pe us eella oi iin pää ellä, e ä a seeniongelma
kulminoi uu Pi kanmaan keski- ja e eläosiin
ja e ä e eys iskien kannal a po akai o o a
kuilukai oja me ki yksellisempiä. Geologisis a
ai muis a syis ä joh uen aineis o ei ole, eikä oi
koskaan ollakaan, äysin asaises i jakau unu a.
Po akai oja ei ole kaikkialla, pel omaa keski -
y ä sa ikoille ja niin edelleen.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Jaana So a i, Eija Schul z, Heli Leh inen, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Bi gi a Backman,
Ri a Mäkelä-Ku o, Esko Rossi, Ka i Vaajasaa i, Äme Bilale din
130
Ympä is öhallinnon pin a esi- (PIVET)
ja pohja esi ie okanna (POVET) sisäl ä ä
SYKE:n ja alueellis en ympä is ökeskus en
omia labo a o ioi en analyysien lisäksi myös
lukuis en konsul ien ja kaupallis en labo a o-
ioiden el oi e a kkailuanalyysejä. Koh eiden
alin a pe us uu seu an a a peeseen, eikä a-
oi eena ole ollu kaan alueellinen ka a uus.
RAMAS-hankkeen kannal a suu in puu e näis-
sä aineis oissa on ollu se, e ä a seenipi oisuuk-
sia on analysoi u ain ha oissa koh eissa.
Geologise näy eaineis o o a näy eeno on
kannal a hy in ”paikkasidonnaisia”. Kalliossa,
jossa on ki ilaji aih elua, kukin näy e edus aa
ain yh ä ki ilaji yyppiä ja yksi äisen analyy-
si uloksen käy ö edelly ää ie oa sii ä, mi en
yleinen kyseinen ki ilaji on a kas el a alla alu-
eella. Esime kiksi Tampe een yöhykkeen me-
a ulkanii eissa on paljon koos umus aih elua
e a una alueen sy äki iin (g anii i, g ano-
dio ii i, gab o jne.). Tämän uoksi näy eeno -
o ihey ä kas a e aan alueilla, joilla kalliope ä
muodos uu useis a ki ilajeis a. Maape ä ja poh-
ja esi o a näy eeno on kannal a helpompia,
koska kemiallise aih elu o a asoi unee ja
si ä kau a näy eiden alueellinen edus a uus on
pa empi. Tämä ei kui enkaan a koi a si ä, e ä
esime kiksi maape ä olisi asalaa uinen pa ja,
jonka koos umus oidaan mää i ää ain muu-
aman näy een a ulla.
Jääkau een lii y ien p osessien uloksena
muodos unu maape ä koos uu syn y a an ja
aineksen suh een e ilaisis a ke oksis a. Tämän
ymmä äminen on ä keää näy eeno on koh-
den amiseksi u kimuksen kannal a oikeaan
ke okseen ja ma e iaaliin. Tyypillises i koos u-
mus aih elu joh u a e ipi uises a kulje usma -
kas a aines en läh öalueen ja ke os umispaikan
älillä. Heikos i laji unu mo eeni edus aa pai-
kallis a kalliope ää, kun aas sa ikoiden aines
on oinu kulkeu ua hy inkin kaukaa. Maape-
än pin aosan geokemia on edelleen muokkau-
unu ke os umisen jälkeisen 10 000 uoden
kuluessa maape ään imey y ien sade esien,
humushappojen ja mik obi oiminnan aiku uk-
ses a. Tämän geokemiallise uu umis- ja ikas-
umiske okse sisäl ä än, maannos yöhykkeen
paksuus on a allises i 40-60 cm ja as a sen
alla on muu uma on pohjamaa. Kaikes a äs ä
joh uen sekä a seenipi oisuude e ä a seenin
esiin ymis apa oi a aihdella maake okses-
a oiseen. Maape än a oin myös pohja esien
koos umus oi aihdella melkoises i näy een-
o osy yyden, maape än ai ki ilajiympä is ön
mukaan.
Maape än aken eellis en pii eiden ym-
mä äminen on äl ämä ön ä myös koh eissa,
joiden a seenipi oisuuksiin ihmisen oimin a
on aiku anu . Pel omailla muokkauske ok-
sen kemiallinen koos umus on muo ou unu
lannoi eiden ja o jun a-aineiden ja oisaal a
huuh ou umisen ja sadon mukana pois u ien
aines en aiku ukses a e ilaiseksi kuin alla ole-
an jankon kemiallinen koos umus. Teollisilla
alueilla aas pi ää kye ä e o amaan luon ainen
maape ä paikalle uodus a äy ömaas a.
Alueellise ja usein myös koh eellise geoke-
miallise u kimukse o eu e aan yleensä suu in
pii ein asa älis ä näy eeno o e kkoa käy ä-
en. Ta oi eena on saa u aa ii ä ä ho ison aa-
linen ka a uus kokonaisuuden hahmo amisek-
si. Usein kui enkin ähemmälle huomiolle jää
sy yyssuun aisen pi oisuus aih elun sel i ä-
minen. Muu enkin näy eeno on suunni elussa
ulisi huomioida u ki a an alueen geologise
pii ee , esime kiksi maalaji aih elu. Kaa a-
mainen lähes ymis apa ei äl ämä ä anna oi-
keaa ku aa koh ees a.
9.5.2 An opogeenise koh ee
Ihmisen oimin aan lii y ä , an opogeenise
koh ee ja niiden u kimus e oa a monel a osin
koh eis a, joissa on luon aises i ko kei a a see-
nipi oisuuksia. Kai oskoh ei a lukuun o ama -
a niiden sijain iin aiku a a enemmän in a-
s uk uu iin lii y ä ekijä , esime kiksi asu us,
ies ö ja muu eollisuus. An opogeenise koh-
ee o a oiminnallises i hy in e ilaisia uo-
an oon (puunkylläs ämö , kai okse , ene gian
uo an o, maa alous), yhdyskun aan (kaa opai-
ka , jä e ede ) ai ha as uksiin (ampuma ada )
lii y iä. Kaikkien näiden oimin a edelly ää
lupia ja niihin lii yy el oi ei a, joiden uoksi
niis ä on olemassa ie oja e ilaisissa ekis e eis-
sä. Nykyään oiminnassa ole is a yksiköis ä on
ie oa suh eellisen hy in. Rekis e eissä ja lupa-
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Hankkeessa käy e yjen mene elmien a kas elu
131
mene elyissä on kui enkin kehi ämis a e a,
sillä on oimin oja, joissa kemiallisia iskejä ei
o e a lainkaan ai ii ä än monipuolises i huo-
mioon. Pi kanmaalla ähän yhmään kuulu a
esime kiksi maa- ja ki iainekseno o alueilla,
joilla iede ään ole an unsaas i luon ais a a -
seenia kalliope ässä ja maape ässä. Lupaehdois-
sa o e aan kan aa mm. meluun, pölynsidon aan
ja pol oaineiden käsi elyyn, mu a louhoksis a
pois johde a ien esien laadun seu an aa ai
uo an oon kelpaama oman, mahdollises i sul-
 dipi oisen maa- ja ki iaineksen käsi elyä ei
e ikseen säännellä.
Teollisen oiminnan jälji e ä yys heikkenee
huoma a as i jo sii y äessä 1960-1970 lu-
uille, puhuma akaan a haisemmis a ajois a.
Syynä ähän o a a k-pohjaisen a kis oinnin
puu uminen ja myös sisällöllises i e ilaise
paino ukse . Monia ympä is ö u kimuksen
kannal a keskeisiä asioi a ei ole a innu do-
kumen oida lainkaan. Toiminnan laajuudes a,
esime kiksi käy e yjen kemikaalien mää is ä,
ai oiminnan pää y yä alueella ehdyis ä oi-
menpi eis ä ei ole äl ämä ä juu ikaan ie oa.
Paikallis en asukkaiden muis i iedon mukaan
esime kiksi Ruo eden Kau un puunkylläs ämö
oimi huoma a as i laajemmalla alueella kuin
nykyään oisi silmämää äises i pää ellä. Osa
aluees a on myös pei e y läheisel ä ie yömaal-
a uoduilla massoilla, joiden alle mahdollises i
pilaan unu a maa a on hau au unu .
Joissakin apauksissa uo an omää ä ja nii-
hin lii y ä asia on ymmä e y liikesalaisuu-
den pii iin kuulu iksi, eikä niis ä ole saa a is-
sa ie oa. Ongelmallisin ilanne on silloin, kun
hai allinen aine on uo annon si u uo e ai epä-
puh aus. Tällöin ainoa apa a ioida syn ynei ä
hai a-aineen mää iä on a kas ella esime kiksi
uo an olukuja. Ylöjä en kai oksessa o e iin
iiden uoden ajan al een myös a seeni ikas-
e. Täl ä ajanjaksol a on apo oi u uo an oon
o e un malmin a seenipi oisuude , mu a 18
uoden osal a a kkoja lukuja ei ole ja näinä
uosina jä ealueelle ke yneen a seenin mää ä
joudu aan a ioimaan louhin amää iin ja edellä
maini uihin pi oisuuksiin nojau uen. Ha e in
kai okses a oiminnan aikaisis a a seenipi oi-
suuksis a ei ole säilyny ie oa lainkaan. Haja-
nais a ie oa on saa a issa ain jois akin julkai-
suis a ja opinnäy e öis ä.
9.6 Kemiallise analyysi
Analyysimene elmien ipeä kehi ys iimeksi
kuluneen 20 uoden aikana on alen anu me -
ki ä äs i monien alkuaineiden mää i ys ajoja.
Samalla analyysien luo e a uus on pa an unu
ja e i labo a o ioiden uo amien analyysien
keskinäinen e ailu on helpo unu . A seenin
kannal a ilanne on pa an unu a kaise as i
a sinkin analysoi aessa esinäy ei ä. Esime -
kiksi Geologian u kimuskeskuksen kemian
labo a o io sii yi uoden 1991 lopussa esi-
näy eiden osal a ICP-MS/AES analy iikkaan.
ICP-MS -analy iikan yleis yminen oli myö ä-
aiku amassa myös siihen, e ä WHO saa oi
1990-lu un alussa alen aa juoma eden a seenin
suosi usa oa aiemmas a 50 g/l nykyiseen 10
g/l. Analyy inen ongelma ko os uu pienissä
pi oisuuksissa ja osa anhemmas a aineis os a
on juu i ko keiden mää i ys ajojensa uoksi
joudu u jä ämään pois RAMAS-hankkeessa
ehdyis ä ilas ollisis a a kas eluis a.
Ilmeises i aka uosien analysoin eihin lii -
y ä aikeude o a edelleen aiku amassa
siihen, mi ä alkuainei a ila a aan analyy-
sipake iin sisälly e ään. RAMAS-hankkeen
iedonke uu aiheessa ö mä iin ali e a an
usein alkuaine alikoimal aan hämmäs y ä-
än kapea-alaisiin u kimuksiin ja sel i yksiin.
Ta eha kin aa on a maankin eh y osi ain
kus annussyis ä, mu a nykyään ka a an ana-
lyysipake in lisäkus annus ei ole ko inkaan
me ki ä ä e a una esime kiksi näy eeno on
kus annuksiin. Maini akoon, e ä esime kiksi
kaa opaikkojen suo o esis ä edelleenkin analy-
soidaan pääsään öises i ain a innekuo mi uk-
seen lii y iä komponen eja. Raskasme alleis a
ai a seenis a ei ole juu ikaan ie oa saa a illa.
Kemiallise analyysi o a a seeniongelman
kannal a keskeisessä asemassa. Liukoinen a -
seeni ei suu inakaan pi oisuuksina aiheu a e-
een makua ai ä jäy ymis ä, jo en analysoin i
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Jaana So a i, Eija Schul z, Heli Leh inen, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Bi gi a Backman,
Ri a Mäkelä-Ku o, Esko Rossi, Ka i Vaajasaa i, Äme Bilale din
132
on ainoa keino a mis aa juoma eden u alli-
suus. Vali e a as i a seeni ei aina kuulu kau-
pallises i a jo ujen alous esianalyysipake -
ien alkuaine alikoimaan, aan se edelly ää
lisä ilaus a ja huoma a aa lisämaksua. Ainakin
Tampe een kaupunki on ollu ak ii inen ässä
asiassa ja on kus an anu yksi yisille kai ono-
mis ajille a seenianalyysin. Samalla kaupunki
on myös saanu a seenin pi oisuus iedo käy -
öönsä. Pi kanmaalla on joukko po akai oja,
jois a on o e u uosien mi aan usei a näy ei ä.
Nii ä a kas elemalla ha ai iin joissakin kai-
oissa huoma a ia pi oisuusmuu oksia. A -
seenipi oisuude oli a noussee ai laskenee
ja usein nämä muu okse oi iin ky keä eden
käy ömää ien muu oksiin. Veden a seenipi-
oisuus on iippu ainen sii ä, minkälais a kal-
liope ässä e ä joh a a ao ja uhjee o a .
Lisään yny pumppaus oi aiheu aa sen, e ä
kalliossa ole a esi a as o eh yy ja äydennys
ulee jos akin muual a. Tämän pe us eella on
suosi el a aa ois aa esianalyysi aika ajoin,
ja ainakin silloin, kun käy ömää issä apah uu
muu oksia.
Toinen analy iikkaan lii y ä ha ain o, joka
ei yleensä lii y käy ö esiin, oli a seenin esiin-
yminen sekä liukoisena e ä kiin oainekseen
(o gaaninen aines, kolloidinen au a, mine aa-
liaines) si ou uneena. Joissakin analysoiduis-
sa näy eissä kiin oainekseen si ou unu osuus
oli jopa moninke ainen e a una liukoiseen
a seeniin. Ympä is öanaly iikan kannal a ämä
a koi aa si ä, e ä kiin oainespi oisia näy ei ä
analysoi aessa pi äisi ehdä analyysi sekä suoda-
e uis a e ä suoda ama omis a näy eis ä. Myös
kai o esissä, joissa kaliumpe manganaa iluku
(KMnO4-luku) on ko kea, ulisi analysoida a -
seenin ja me allien kokonaispi oisuude .
Yh eiskunnan a i seman ympä is ö u ki-
muksen kannal a olisi eduksi, e ä ainakin jul-
kisen sek o in keskeise iedonke ääjä , i an-
omaise ja u kimuslai okse , py kisi ä u ki-
muksissaan analy iikan osal a mahdollisimman
ka a iin sel i yksiin, aikka sen he kise a-
oi ee ei ä si ä aa isikaan. Näin mene ellen
oi myös ulla esille me ki ä iä asioi a, joi a ei
ennakol a osa u odo aa.
9.7 Täyden ä ä u kimukse
Hankkeen aikana eh iin jonkin e an äy-
den ä ää po akai o esien näy eeno oa, jolla
py i iin äy ämään ha ai uja alueellisia ie-
oaukkoja. Suu in osa kolmi uo isen hankkeen
aikana ehdys ä lisä u kimukses a a kas eli kui-
enkin a seenin esiin ymis apaa, kulkeu umis a,
aiku uksia ai sii ymis ä a in oke jussa. Näi-
ä ie oja a i iin ukemaan iskina ioin ia
ja iskien hallin aa. Me ki ä ä osa uo e us a
iedos a oli äysin uu a Pi kanmaalla ja osi ain
myös Suomessa.
Rajallisis a esu sseis a ja hankkeen iukas-
a aika aulus a joh uen joudu iin näy eiden ja
u kimuskoh eiden mää ää ajoi amaan, mu a
huolellisella koh eiden alinnalla ja e ukä eis-
suunni elulla py i iin a mis amaan, e ä uo-
e u ie o oli edus a aa. Esime kiksi maa iloil-
a o e ujen näy eiden lukumää ä ei ollu ko in
suu i, mu a näy eeno o oli kui enkin py i y
keski ämään alueille, joilla mo eenien a see-
nipi oisuude oli a a anomais a ko keampia.
Jokainen näy e oli kokoomanäy e yhden aa in
(10 x 10 m) alueel a, mikä lisäsi näy eiden
ka a uu a. Lisäksi kas i- ja maanäy eeno on
samanaikaisuus lisäsi näy eiden älis ä e ail-
a uu a. Näy eeno o iljelymaiden e i ke -
oksis a mahdollis i sen, e ä oi iin sel i ää
kyseisen näy epis een geologis a aus api oi-
suu a ja ihmisen oiminnan aiku uksia a see-
nin ikas umiseen iljelymaahan. Pel onäy eil-
le o e iin e ailunäy ee samas a maalajis a
me säalueil a, jolloin oi iin sel i ää iljelyn
aiku us maape ään.
Tä kei ä u kimuslinjoja RAMAS-hankkeessa
oli a :
- A seenin hape usas een mää i ys pohja e-
sis ä (spesiaa io)
- A seenin esiin ymis apa ja jakauma mo ee-
nissa
- A seenin kulkeu umisen mallinnus pin a e-
sissä (kai osalue)
- A seenipi oisuuksien jakauma jä isedi-

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Hankkeessa käy e yjen mene elmien a kas elu
133
men ip o ileissa kai os oiminnan aiku-
us en ha ai semiseksi (Ylöjä en ja Ha e-
in kai osaluee )
- Pölyn ja siinä ole an a seenin pi oisuus Ylö-
jä en kai oksen ikas ushiekka-alueen il-
massa
- Ha e in kai oksen ikas ushiekka-alueen a -
seenipi oisuuksien in en oin i
- A seenin pois okokee pohja- ja pin a esis ä
- A seeni pel omaassa ja sadoissa ali uilla
es i iloilla
- Pel omaan ja me sämaan a seenipi oisuuksi-
en e ailu
- A seeni ma joissa, sienissä ja koi un mah-
lassa
- A seenin oksisuus luon aisissa ja a seenilla
pilaan uneissa maissa (eko oksikologia)
- Vi san a seenianalyysi (yh eis yössä Oulun
yö e eyslai oksen kanssa)
- Syöpäsai auksien esiin ymisen alueellise
e ailu (yh eis yössä Kansan e eyslai ok-
sen kanssa)
On oki sel ää, e ä ke ä y ajallinen aineis o
ei a joa auko on a näkökulmaa näihin ilmiöi-
hin, aan se on näh ä ä u kimuksellisena pään-
a auksena. Monella sek o illa suosi elemme-
kin ja ko u kimuksia.
9.8 Labo a o io es i
Tu kimusaineis on laadun ja iedon hyödyn ä-
misen uoksi käy e iin kaikissa aiheissa kan-
sain älis en ai ko imais en s anda dien mu-
kaisia mene elmiä, ai niiden puu uessa muu-
en akiin unei a mene ely apoja. Tuo eessa
al ioneu os on ase uksessa (Vna 2007/214,
01.03.2007) maape än pilaan uneisuuden ja
puhdis us a peen a ioinnis a ah is e aan jo
alli se a käy än ö mää äämällä, e ä hai allis-
en aineiden u kimus en ulee pe us ua s an-
da deihin ai nii ä luo e a uudel aan as aa iin
mene elmiin. A seenin kokonaispi oisuude
maanäy eissä mää i e iin käy äen kansain-
älisen s anda din (ISO 11466) mukais a ku-
ningas esiuu oa (aqua egia), kas eille käy -
ökelpoisen osuuden mää i äminen apah ui
Suomessa akiin uneen käy ännön mukaises i
happamalla (pH 4,65) ammoniumase aa i-
EDTA uu olla, pilaan uneiden maiden hai a-
aineiden liukoisuu a es a iin Eu ooppalaisen
s anda din (EN-12457-3) mukaises i ja eko ok-
sisuu a s anda dien ISO SFS-EN-11348-3, ISO
17126, ISO 11268 ja ISO 16387 mukaises i ja
niin edelleen. Kaikki käy e y näy eeno o-,
näy eenkäsi ely ja analysoin imene elmä on
ku a u yksi yiskoh aises i RAMAS-hankkeen
julkaisemissa apo eissa (lii e). Mene elmien
yh enäis ämiseksi ja aineis ojen e ailukelpoi-
suuden a mis amiseksi käy iin jo hankkeen
alku aiheessa e ilaisissa yö yhmissä yksi yis-
koh aises i lä i se hankkeeseen osallis u ien
labo a o ioiden näy eenkäsi elyyn ja analy-
iikkaan lii y ä käy ännö .
E i yises i biologisia mene elmiä käy e ä-
essä on niiden so el u uus ja a i a a es-
ien ja es ilajien mää ä a ioi a a kussakin
apauksessa e ikseen. Vaiku ukse ulisi u kia
käy äen sekä mik obeja, kas eja e ä eläimiä.
Lisäksi ulisi u kia hai a-aineiden liukoisuu a
ja ke y yy ä kas eihin ja eläimiin. Tu kimus-
a ai sel i ys ä suunni el aessa oi olla mahdo-
on a pää ää, mi ä es ieliöi ä oidaan käy ää
mahdollisen my kyllisyyden ha ai semiseksi.
Näy een ysikaalise ai kemiallise ominai-
suude , esime kiksi pölymäinen koos umus ai
liian alhainen pH, oi a es ää ie yjen eliöi-
den käy ön. Tu kimamme Ylöjä en kai oksen
ikas ushiekka osoi au ui so el uma omaksi
sellaisenaan maape äeläinkokeisiin. Vas aa is-
sa apauksissa es ejä eke än ahon ulisi kye-
ä ko aamaan halu u u kimus jollain oisella
mene elmällä, jos a saadaan käy ökelpois a ie-
oa. Käy e ä issä ole ien es ien mää än ulisi
olla ii ä än suu i, jo a a koi uksenmukainen
mene elmä alikoima oidaan o eu aa.
Eko oksikologis en es ien ulos en ulkin aa
helpo aisi, jos olisi enemmän e ailukelpois a
ie oa saa a illa Suomen maape ässä luon ai-
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Jaana So a i, Eija Schul z, Heli Leh inen, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Bi gi a Backman,
Ri a Mäkelä-Ku o, Esko Rossi, Ka i Vaajasaa i, Äme Bilale din
134
ses i esiin y ien, mu a hai allisiksi iede yjen
aineiden aiku uksis a labo a o iokoe-eliöihin.
Labo a o iossa almis e ujen keino ekoises i
kemikaalien a ulla “saas u e ujen” maanäy -
eiden a ulla oidaan u kia yksi äis en ainei-
den aiku uksia, mu a ällaise näy ee ei ä
as aa ominaisuuksil aan luon aises i suu ia
pi oisuuksia sisäl ä iä mai a ai edes ihmis oi-
minnan kau a kauan si en pilaan unei a mai a.
Maape än pilaan umis apauksissa on yleensä
kysymys monien hai a-aineiden aiheu amas-
a ongelmas a. Toksisuus es eissä ule a esiin
kaikkien hai a ekijöiden yh eis aiku ukse .
Esime kiksi ämän hankkeen pui eissa u ki un
puunkylläs ämöalueen näy eiden oksise ai-
ku ukse oli a sel äs i ha ai a ia. O aen huo-
mioon kupa in liukoisuuden on odennäköis ä,
e ä syynä oli a sekä a seeni e ä kupa i. Pel-
käs ään a seenin aiheu amiksi pää el iin kai-
oksen ikas ushiekan aiheu ama aiku ukse
kas ien kas uun. Koejä jes elyillä a mis e -
iin, e ei a in eiden ähyys oinu olla syynä
kas un heikkenemiseen.
A seenin liukoisuu a u ki iin s anda di-
soidulla kaksi aiheisella a is elu es illä (EN-
12457-3), jolla py i iin a ioimaan a seenin
liukenemis a pidemmällä aika älillä e i nes-
e/kiin eä-seossuh eissa (L/S 2 ja 8) kahdella
e i a is eluajalla (6 h ja 18 h). On laske u,
e ä esime kiksi L/S-suhde 2 saa u e aan noin
kymmenessä uodessa, yhden me in ah ui-
sessa, iheydel ään 1 /m3 jä ema e iaalike ok-
sessa, jos ma e iaalin läpi suo au uu e ä noin
200 mm/a). Tes i on kehi e y a sinaises i jä -
eiden laadun al on aan ja sijoi uskelpoisuuden
a ioin iin, mu a si ä käy e ään myös maanäy -
eille. Tässä mene elmässä uu o apah uman
pH-alueen mää ää näy een alkupe äinen pH-
a o. Uu oliuoksena käy e ään deionisoi ua
e ä, jonka pH-a oa ei es issä sääde ä. A see-
nin liukoisuus yleensä lisään yy neu aalissa ai
emäksisessä ympä is össä. Koska u ki u näy -
ee oli a happamia, ei a seenia liuennu suu ia
mää iä. Ta kemman liukoisuuskäy äy ymisen
a ioimiseksi olisi eduksi käy ää liukoisuus-
mene elmänä myös pH- iippu uuden a kas e-
luun a koi e uja es ejä (esim. jä eiden es a-
uksessa EN 14497). Tällöin aineiden liukoisuus
myös e i pH-ympä is össä ku en emäksisissä
olosuh eissa oi aisiin sel i ää. Tällais a me-
ne elmäs anda dia ollaankin pa haillaan laa i-
massa myös maanäy eille.
9.9 Riskina ioin i – ja hallin ap osessi
Ekologisessa iskina ioinnissa käy e iin po -
ai ais a mene ely apaa, mikä on yleinen ja
kansain älises i suosi el u käy än ö. Aja uksena
on ässä ede ä ns. ”pahin mahdollinen apaus”
– yyppises ä a ioinnis a ealis isempaan. En-
simmäisessä aiheessa a ioin i pe us ui pi oi-
suuksien e ailuun aiku uspe us eisiin ekolo-
gisiin ii ea oihin. Tämä mene ely as aa seu-
lon a ason a ioin ia, joka joh aa käy ännössä
yleensä iskien ylia ioin iin ja si en ns. konse -
a ii isiin iskia ioihin. Seu aa assa aiheessa
käy e iin laskennallisia ke ymis- ja al is us-
malleja. Viimeisessä aiheessa käy e iin sekä
ke ymis- ja al is usmalleja e ä eko oksisuus-
es ejä. Lisäksi iimeisessä a ioin i aiheessa
mää i e iin käy e yjen lukua ojen luon aises-
a aih elus a aiheu u a epä a muus käy äen
ilas ollis a lasken aohjelmaan (C ys al Ball©).
Mi ä ealis isempaan ja a kempaan ulokseen
py i ään si ä enemmän a i aan läh ö ie oja.
Tämän uoksi aihees a oiseen sii y äessä
py i ään ka simaan kaikki edellisessä aiheessa
iskien kannal a epäolennaisiksi osoi au unee
ekijä (esim. eliö , joihin ei ii ea o e ailun
pe us eella a ioi una kohdis u me ki ä ää is-
kiä) ja/ ai aluee . Po ai ainen mene ely osoi -
au ui ässäkin käy ökelpoiseksi, sillä sen a ulla
oi iin mm. unnis aa eliö , joihin a kenne ussa
a ioinnissa ulisi keski yä. Samoin oi iin jä -
ää ie y u kimusaluee (pel omaa ) a kemman
a ioinnin ulkopuolelle.
Ekologisessa iskina ioinnissa käy e y ke -
ymis ä ja al is umis a ku aa a lasken amalli
pe us ui a useis a e i läh eis ä ja e i mais a
koo uihin ie oihin ja ne oli a käynee läpi
alidoin imene elyn. Näi ä oidaan si en pi ää
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Hankkeessa käy e yjen mene elmien a kas elu
135
huoma a as i luo e a ampina kuin yksi äi-
sissä ki jallisuusläh eissä esi e yjä, ie yissä
ympä is öolosuh eissa kokeellisen iedon poh-
jal a kehi e yjä malleja. Mallien so el u uu a
Suomen olosuh eisiin ei u ki u, sillä ämä olisi
edelly äny eliös ö u kimuksia. Lie on osal a
eh iin e ailu eko oksisuus es in aikana ke -
yneiden pi oisuuksien ja lasken amallin a ul-
la mää i e yjen pi oisuuksien älillä. Tulokse
osoi au ui a suu uusluokal aan samoiksi, jo-
en mallin oi iin ode a näil ä osin ennus aneen
hy in a seenin sii ymis ä maape äs ä lie oon.
Rinnakkaisia uloksia oli kui enkin käy e ä is-
sä niin ähän, e ei joh opää ös ole yleis e ä-
issä.
Ekologisia iskejä ku aa ien iskilukujen
uo amisessa käy e iin alun pe in Hollannis-
sa pilaan uneiden maa-alueiden a ioinnissa
käy öön o e un ns. T iad-mene elyn mukai-
sia lasken amene elmiä. Tässä mene elyssä e i
u kimusmene elmiä käy äen saadu mene el-
mäkoh aise iskilu u yhdis e ään kokonais is-
kilu uiksi. Käy ännössä äydellinen T iad-me-
ne ely edelly äisi myös uloksia ekologisis a
u kimuksis a, joi a ei RAMAS-hankkeessa
kui enkaan eh y lähinnä esu ssien puu een
uoksi. Kui enkin jo yksinomaan kemiallisiin
u kimuksiin ja malleihin pe us u ia iskilukuja
ja eko oksisuus es ien uloksis a uo e uja is-
kilukuja e aamalla saa iin ealis isempi ku a
iskeis ä ja pys y iin unnis amaan aluee , jois-
sa ekologise iski o a me ki ä immä . T i-
ad- mene ely onkin suosi el a a, sillä se an aa
uloksena yksinke aisia, helpos i keskenään
e ail a ia iskilukuja. Joh opää ös en eossa
on kui enkin a peen o aa huomioon se, mis ä
iskilu u muodos u a . Esime kiksi kemialli-
siin u kimukseen pe us u assa laskennallises-
sa a ioinnissa pi oisuuksina käy e ään yleensä
kokonaispi oisuuksia, e enkin jos ei ole käy ös-
sä ie oa biosaa a an hai a-aineen osuudes a.
Tämä joh aa käy ännössä iskejä ylia ioi iin
iskilukuihin. Tulos en a kas elussa näille u-
lisikin an aa pienempi paino suh eessa eko ok-
sisuus es ien ulos en ai ekologis en u kimus-
en pohjal a uo e uihin iskilukuihin.
Ekologinen iskia ioin i o eu e iin eke-
mällä kohdekoh aise iskina ioinni RAMAS-
hankkeen muissa yö aiheissa unnis e uille,
keskimää äis ä suu empia a seenipi oisuuksia
sisäl ä ille yyppialueille (kai os, puunkylläs-
ämö, luon aisen a seenin alue). Tällaisella me-
ne elyllä ei käy ännössä saada alue ason ie oa
iskeis ä. Alue ason a ioin i olisi edelly äny
unsaas i lisäaineis oa (ks. luku 9.3). On sel ää,
e ä kyseisenlaisen aineis on uo aminen on
sinällään aikaa ie ä oma hankkeensa. Alueel-
lisen näkökulman luomiseksi paikka iedo suo-
jelluis a ja ä keis ä luon okoh eis a yhdis e iin
ka a yökalua käy äen mahdollisia a seeniläh-
ei ä esi ä iin ka a ie oihin. Tämä osoi au ui
käy ökelpoiseksi a aksi ilmen ää mahdollisia
alue ason ekologisia iskejä. Käy ännössä eko-
logis en iskien hallin aa ei alue asolla lähes y ä
yhden hai a-aineen ku en a seenin näkökulmas-
a, kansain älisellä ja al akunnallisella asolla
kylläkin (hai a-ainekoh ais en säädös en ja
aja- ym. ii ea ojen kau a). Alueellisen ason
a ioinnissa ja –hallinnassa py i äänkin yleensä
o amaan huomioon kaikki eliöihin kohdis u a
hai a ekijä .
Te eys iskien a ioin i pe us ui laskennal-
liseen al is uksen a ioin iin, pienimuo oiseen
biomonini o oin i u kimukseen ja pienepide-
miologiseen sel i ykseen (e i syöpä yyppien
esiin ymisen a kas elu). Ta oi eena oli, e ä
käy ämällä usei a innakkaisia mene elmiä
saa aisiin pa empi ku a iskien suu uudes a ja
odennäköisyydes ä. Te eys iskien a ioin i
eh iin myös kahdessa e i aiheessa si en, e ä
ensimmäisessä aiheessa hyödynne iin aino-
as aan ennen RAMAS-hanke a koo ua aineis-
oa. Toisessa aiheessa ä ä aineis oa äydenne -
iin RAMAS-hankkeessa uo e ulla lisä iedolla.
Näin pääs iin a ioimaan, mi kä iedo oli a
k ii isiä iskina ioinnin ulos en kannal a ja
mi kä iedo oli a a peellisia mahdollisimman
ealis is en iskia ojen uo amiseksi. Mene-
elmänä pienepidemiologinen u kimus ei sel-
laisenaan so ellu nykyis en ai ule ien e e-
ys iskien a ioin iin, aan ulokse ulisi yhdis-
ää ie oihin nykyises ä/ ule as a al is umises a.
Tu kimusalueen laajuuden ja ekis e öinnissä
ilmenneiden puu eiden (po akai ojen mää äs-
ä ja käy ös ä ei ole ie oja saa a illa) uoksi
RAMAS-hankkeessa ei ollu mahdollis a koo a
ie oa odellises a al is umises a. E i e eys-
iskimene elmien ulos en yhdis äminen onkin
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Jaana So a i, Eija Schul z, Heli Leh inen, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Bi gi a Backman,
Ri a Mäkelä-Ku o, Esko Rossi, Ka i Vaajasaa i, Äme Bilale din
136
haas eellis a joh uen mm. äs ä mene elmien
e ilaises a aikajän ees ä. Pienepidemiologinen
u kimus an aa kui enkin ii ei ä sii ä, millä
pi oisuus asoilla e ilaisia syöpä aiku uksia oi
ilme ä. Biomoni o oin i osoi au ui hy äksi me-
ne elmäksi al is umisen oden amisessa, sillä
u kimuksessa saa iin huoma a a posi ii inen
ko elaa io i san a seenipi oisuuden ja po a-
kai o eden a seenipi oisuuden älille. Hiuk-
sien ja kynsien a seenipi oisuuden u kiminen
olisi an anu ku aa pi käaikaises a al is umises-
a, mu a ällaisen u kimuksen o eu us ei ollu
esu ssien puu een uoksi mahdollis a.
Ympä is ön a seeni iskien hallinnan kehi ys-
a pei a lähes y iin aluksi hy in laajalla mää i-
elmällä mahdollisis a iskinhallinnan keinois-
a. Näin oimi iin, koska RAMAS-hankkeessa
me ki ä impien a seeniläh eiden unnis ami-
nen oli kesken, eikä mallikoh eiden iskina i-
oin ia ol u ielä o eu e u. Tuloksena on yleis-
pii einen, mu a e i äin monipuolinen ka saus
iskinhallinnan keinois a kolmes a e i näkökul-
mas a: uo ee ja aaka-ainee , pilaa a oimin-
no sekä ympä is ön laa u. Ka saus so el uu
laajaan käy öön myös Pi kanmaan ulkopuolel-
la. Säädökse ja no mi anhene a nopeas i ja
siksi ajankoh aisen iedon hankkiminen oli yö-
läs ä myös RAMAS-hankkeessa. Ka saukseen
hae iin luo e a uu a asian un ija a kas uksilla
ja –haas a eluilla.
Paikka ie oaineis ojen hyödyn ämis ä alu-
eellisessa ympä is ö- ja e eys iskien a ioin-
nissa oisi edelleen kehi ää. RAMAS-hank-
keessa uo e u ka a ha ainnollis a a iskien
alueellis a jakau umis a mm. suh eessa äes ön
keski ymiin ja a okkaisiin luon okoh eisiin.
Myös aineis ojen ka a uu a ja laa ua on a -
peen pa an aa. Esime kiksi esihuollon paikka-
ie ojen ka a uus, ajanmukaisuus ja paikannuk-
sen a kkuus on ollu puu eellis a Pi kanmaalla
ku en muissakin maakunnissa. RAMAS-hank-
keen aikana ie oja päi i e iin osin muihinkin
a koi uksiin. Hankkeessa kokeiluna uo e u
aineis o Pi kanmaan kylien lii ymises ä esi-
huol o e kos oon uo e aan samaan apaan kai-
kis a Suomen kylis ä, mu a sys emaa isemmin
ja osana al akunnallis a yhdyskun a aken een
ie ojä jes elmän kehi yshanke a.
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Joh opää ökse
143
ajä e eden puhdis amois a ennen ja jäl-
keen jä e eden puhdis uksen. Myös muu-
amas a ki ilouhimos a ja kaa opaikas a
analysoi iin pin a esien pi oisuuksia
• Ylöjä en ja Ha e in kai os en ikas us-
hiekka-aluee sisäl ä ä a seenia. Ylöjä -
ellä a seenin myös iede ään liikku an
pin a esien mukana koh i Näsijä eä.
Ha e in kai oksen ikas ushiekka-alue
on asu uksen un umassa, jo en siellä
a i aan lisäsel i yksiä. Ylöjä en ikas-
ushiekka-alueella mi a iin a seenipi oi-
suuksia myös pölyssä
• Pi kanmaalla on ois akymmen ä sahaa
ai puunkylläs ämöä, joilla on käy e y
kupa i-k omi-a seeni -kylläs ei ä (CCA).
Muu ama kohde sijai see pohja esialueil-
la ai muu oin a kkailua aa i assa ym-
pä is össä. Joissakin koh eissa on jo eh y
kunnos us a
• Joidenkin ki ilouhos en pin a- e ä pohja-
esissä mi a iin kohonnei a a seenipi oi-
suuksia, mikä ii aa siihen, e ä alueen
kallioissa on luon ais a a seenia
11.5 A seenis a aiheu u a iski ympä is ölle
• Ekologinen iskina ioin i (ERA) on me-
ne ely, jossa a ioidaan ja mää i ellään
jonkun ekijän kas eihin ai eläimiin koh-
dis amien hai allis en aiku us en suu-
uus, odennäköisyys sekä ajallinen ja
alueellinen ulo u uus. Riskina ioinnin
yökaluina oidaan käy ää esime kiksi
kemiallisiin u kimuksiin pohjau u ia las-
ken amene elmiä ja labo a o iossa maa-
aineksella ai sen esiuu eella eh ä iä
my kyllisyys es ejä (eko oksisuus es i ).
Mahdollisuuksien mukaan oidaan ehdä
myös maas ossa e ilaisia kas illisuus- ja
eliös öka oi uksia. RAMAS-hankkeessa
ekologinen iskina ioin i kohdenne iin
ie yihin a seenin yyppikoh eisiin (kai-
osalue, kylläs ämö ja alue, jossa a see-
nipi oisuus on luon aises i ko kea)
• RAMAS-hankkeessa laskennallisessa
ekologis en iskien a ioinnissa a ioi iin
ie yjen a aineliöiden (maape än lie o ,
pääs äise , linnu ) al is umis a ympä-
is ön a seenille. Eko oksisuuskokeissa
käy e iin s anda doi uja ai näis ä hiu-
kan muunnel uja es ejä e i eliöillä ku en
kas eilla, maape än lie oilla ja änky ima-
doilla sekä bak ee eilla. Näillä u ki iin
yyppikoh eil a o e ujen maanäy eiden
my kyllisyy ä. Ta kas el a ia aiku uk-
sia oli a mm. kas ien siemen en i ä yys
ja kas u sekä lie ojen ja änky ima ojen
poikas uo an o ja kuolleisuus
• Saadu ulokse osoi i a sekä kylläs ä-
möalueen e ä kai oksen ikas ushiekka-
alueen ole an hy in my kyllisiä eli a see-
nin (ja muiden hai a-aineiden) ko keiden
pi oisuuksien aiheu a an suu en iskin
maaekosys eemissä. Riski keski yne ä
maape äeliöihin, kas eihin ja näi ä a in-
onaan käy ä iin piennisäkkäisiin (pääs-
äise , myy ä yms.). Riski a in oke jus-
sa ylempänä ole ille eliöille o a laskel-
mien mukaan ähäise joh uen muun mu-
assa a in oläh eiden monipuolisuudes a
ja aih ele as a alkupe äs ä ja a seenin
käy äy ymises ä elimis össä (ei ke y ä).
Ylöjä en kai osalueen läheisimpään e-
siekosys eemiin a ioi iin kohdis u an
me ki ä ä iski joh uen ko keis a a see-
nipi oisuuksis a. Pi oisuude esissä (ja
sedimen issä) kui enkin pienene ä me -
ki ä äs i e äänny äessä kai osalueel a.
Niinpä Näsijä essä pi oisuude o a jo
niin alhaise , e ä a seenis a aiheu u a
iski esieliöille jää ä me ki ykse ö-
män pieniksi
• Eko oksisuus es i osoi i a a seenin
poikkea an käy äy ymisen e a una
samalla alueella esiin y iin muihin hai -
a-aineisiin (me alli ). Ha ai u hai allise
aiku ukse saa oi a ainakin osin joh ua
myös muis a, eliöihin hai allises i aiku -
a is a maape än ominaisuuksis a. Luon-
aisen a seenin alueilla (mo eeni, kallio-

A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Heli Leh inen, Bi gi a Backman, Esko Rossi, Eija Schul z, Jaana So a i,
Ri a Mäkelä-Ku o, Äme Bilale din, Ka i Vaajasaa i
144
pe ä) ekologinen iski jääkin ole e a as i
ähäiseksi, ellei luonnon asapainoa häi-
i ä ihmisen oimilla
• Yksi äises ä hai a-ainees a ku en a see-
nis a aiheu u ien ekologis en iskien a -
ioin i laajalla alueellisella asolla on RA-
MAS -hankkeen kokemus en pe us eella
aikeas i o eu e a issa. Tämä joh uu
mm. sii ä, e ä a seeni on e i äin ha oin
ainoa ekologisia aiku uksia aiheu a a
ympä is ö ekijä. Käy ännössä alueellisen
ason iskina ioinnissa a kas ellaankin
yleensä e i hai a ekijöiden kokonais ai-
ku us a. Riskina ioinnin laajen amiseksi
alue asolle iskina ioinnis a saa u ie o
me ki ä iä iskejä aiheu a is a a seenin
yyppikoh eis a (ks. yllä) yhdis e iin ka -
a ie oon ä keimmis ä luon okoh eis a
• Eko oksisuus es i an a a käy ännössä
yleensä monipuolisempaa ie oa iskeis ä
kuin yksinomaan kemiallisiin u kimuk-
siin pe us u a a ioin i, sillä ne o a a
huomioon usei a ekijöi ä, jo ka jää ä
mene elmien ja iedon puu een uoksi
e enkin hai a-aineiden laskennallisessa
a ioinnissa yleensä huomio a. Hai a-
aineiden yh eis aiku us en lisäksi ällai-
sia ekijöi ä o a e enkin hai a-aineiden
biosaa a uus, eliöiden sopeu uminen ja
kyky äl ää hai a-ainepi ois a ympä is-
önosaa
11.6 A seenin e eys aiku ukse
• A seeni on lukuisia epäo gaanisia ja o -
gaanisia yhdis ei ä muodos a a my kylli-
nen alkuaine. Äkillise a seenimy ky yk-
se o a ha inaisia, jo en me ki ä impä-
nä a seenin aa ana pide ään pi käaikai-
sen al is umisen aiku uksia e ey een
• Elimis össä epäo gaaninen a seeni me y-
loi uu ja muodos uu o gaanisia a seeni-
yhdis ei ä. A seenin kemiallinen muo o
aiku aa sekä a seenin imey ymiseen eli-
mis öön e ä aineen aihdun aan ja aiku-
uksiin elimis össä. Esime kiksi me ika-
lois a saa a ia o gaanisia a seeniyhdis ei-
ä pide ään ähemmän my kyllisinä kuin
epäo gaanisia a seeniyhdis ei ä. Al is a-
ien a seeniyhdis eiden unnis aminen ja
a seenin aineen aihdunnan un eminen
o a ä kei ä a seenin aiheu amien e -
eys aiku us en ja - iskien a ioinnissa
• Ihmisen elimis öön imey yny a seeni le-
iää läpi elimis ön, mu a suu imma pi-
oisuude o a ihossa, kynsissä ja hiuksis-
sa. A seeni pois uu elimis ös ä pääasiassa
i san mukana (90 %) ja ähäisemmässä
mää in ulos eissa. Pieniä mää iä a seenia
oi myös si ou ua kudoksiin. Ke a-an-
noksena saa u a seeni pois uu elimis ös ä
aluksi nopeas i, mu a myöhemmin pois-
uminen hidas uu
• Pi käaikaises a a seenille al is umises a
on ode u aiheu u an monenlaisia e -
eys aiku uksia. Yleensä iho on ensim-
mäinen kohde, jossa aiku ukse näky ä .
A seenin aiheu amia ihosai auksia o a
esime kiksi ihon liikasa eis uminen ja
liikapigmen aa io. A seenin on myös o-
de u lisää än e enpaine a ja aiheu a-
an lihask amppeja sekä immuunijä jes-
elmän heiken ymis ä. Lisäksi a seenilla
epäillään ole an osuu a sydän- ja e i-
suonisai auksiin, diabe ekseen ja munu-
aissai auksiin. A seenin on osoi e u aihe-
u a an hai a aiku uksia suu illa al is u-
mis asoilla, mu a ähäisen al is umisen
aiku uksis a on epäsel yy ä
• Runsaas i a seenia sisäl ä än juoma eden
pi käaikainen käy ö lisää iskiä sai as ua
ihon, munuais en ja i sa akon syöpään
sekä mahdollises i keuhkosyöpään. Kos-
ka a seenin syöpä iskiä lisää än aiku-
uksen mekanismia ei unne a ja pienille
a seenimää ille al is umisen ja syöpä is-
kin suhde on epäsel ä, jo ähäisenkin al-
is umisen ka so aan lisää än syöpä iskiä
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Joh opää ökse
145
11.7 A seenis a pi kanmaalaisille aiheu u a e eys iski
• Juoma eden ja a innon kau a ule aa
a seenille al is umis a pide ään yleises i
ä keimpinä saan i ei einä. Yksilö asolla
myös paljon a seenia sisäl ä äs ä maas a
(esim. kai osaluee ) ai pölys ä oi ulla
al is umis a. Pi kanmaalla a seenipi oi-
nen po akai o esi on ä kein al is umis-
ei i
• RAMAS-hankkeessa e eys iskejä a i-
oi iin mää i ämällä laskennallises i mah-
dollinen ihmis en al is uminen e ilaisis-
sa ilan eissa ja e i al is us ei ien kau a
( uoansula us, iho, hengi ys). Riskina -
iolaskelmien mukaan Pi kanmaan poh-
joisosassa ei pi äisi olla a seenis a aiheu-
u aa yleis ä e eys iskiä. Pi kanmaan
keskiosassa, Tampe een liuske yöhyk-
keellä, juoma e enä käy e ä än po akai-
o eden sisäl ämäs ä luonnon a seenis a
kalliopohja eden kau a aiheu u a e -
eys iski o a ilmeisiä ja e eyshai o-
jen esiin yminen on odennäköis ä ilman
iskejä ähen ä iä oimenpi ei ä. E i ii-
ea oihin e a una 10-60 % po akai o-
esien käy äjis ä oi al is ua a seenille
hai allisessa mää in. Kuilukai o esien
käy äjillä a seenis a ei aiheudu e eys-
iskiä älläkään alueella. Pi kanmaan e e-
läosassa, Pi kanmaan migma ii i yöhyk-
keellä, a seenis a aiheu u a e eys iski
o a edellis ä pienempiä, mu a kui enkin
3–30 % po akai o esien käy äjis ä oi
al is ua a seenille hai allisessa mää in
• Kai osalueil a, puunkylläs ämöil ä ai
muu oin ihmisen oiminnas a pe äisin
ole a a seeni aiheu aa me ki ä ää e e-
ys iskiä lähinnä he kässä maankäy össä
ku en pe us e aessa asuinaluei a kunnos-
ama omille koh eille. Kai osympä is-
öihin yypillises i lii y ä po akai o e-
sien ko kea a seeni- ja me allipi oisuude
ulee myös o aa huomioon
• Al is uksen laskennalliseen mää i elyyn
pe us u an iskina ion äyden ämiseksi
u kimusalueella eh iin biomoni o oin-
i u kimus ke äämällä i sanäy ei ä.
Suu in osa kehoon pää y äs ä a seenis a
e i yy muu aman uo okauden kulues-
sa, jo en i sa u kimuksia oidaan käy -
ää oden amaan lähiaikoina apah unu
al is us. Tu kimukseen osallis ui sekä
alouksia, joiden kai o edes ä oli ana-
lysoi u ko kei a a seenipi oisuuksia e ä
alouksia, jo ka oli a lii ynee esijoh-
o e kos oon (ei a seenia). Lisäksi eh iin
syöpä ekis e i u kimus, jossa sel i e iin
pi käaikaiseen a seenial is ukseen yypil-
lises i lii y ien syöpäsai auksien esiin y-
minen alueilla, joilla on ode u pohja e-
den sisäl ä än luon aises i ko kei a a see-
nipi oisuuksia. Syöpä apaus en mää än
e ailualueina oli a muu Suomi sekä
sellaise Pi kanmaan aluee , joilla ei ole
ode u no maalis a poikkea ia a seeni-
pi oisuuksia. Alus a a ulokse syöpä e-
kis e isel i ykses ä ii asi a muu amien
a seenial is umiseen lii e yjen syöpä-
yyppi apaus en lisään ymiseen alueilla,
joilla pohja edes ä on mi a u ko kei a a -
seenipi oisuuksia. Tuloksia ulee kui en-
kin ulki a a o aises i, koska a kas elu
oli alus a a ja uloksiin sisäl yy monia
epä a muus ekijöi ä. Biomoni o oin i u -
kimus osoi i al is umis a a seenille a-
pah u an, sillä i san a seenipi oisuude
oli a keskimää in suu impia henkilöil-
lä, joiden käy ö eden a seenipi oisuus
oli ko keahko. Esiin uli kui enkin myös
yksi äisiä apauksia, joissa i san a see-
nipi oisuus oli a anomais a ko keampi,
aikka juoma esi ei sisäl äny me ki ä-
iä pi oisuuksia a seenia. Tämä saa oi
aiheu ua esim. yössä ai ha as uksissa
apah unees a al is umises a. Selkeää se-
li ys ä ilmiölle ei kui enkaan löyde y
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Heli Leh inen, Bi gi a Backman, Esko Rossi, Eija Schul z, Jaana So a i,
Ri a Mäkelä-Ku o, Äme Bilale din, Ka i Vaajasaa i
146
11.8 Riskinhallin akeino
• Riskinhallinnalla a koi e aan kaikkia
nii ä oimia, joilla iskejä py i ään äl ä-
mään ai minimoimaan. A seenis a aiheu-
u ia iskejä oidaan ajoi aa joko ähen-
ämällä unnis e uja a seenin läh ei ä ai
äl ämällä ja ähen ämällä al is umis a.
Tä ä a en on käy össä esime kiksi hal-
linnollisia, eknisiä ja iedollisia keinoja
• A seenin esiin ymis ä kemikaaleissa ja
uo eissa on jo oimakkaas i ajoi e u
Suomessa ja ajoi e aan muuallakin maa-
ilmalla yhä laajemmin. A seenidi ek ii in
myö ä olyymil ään suu imma ma kki-
na , a seenin käy ö suojauskemikaaleis-
sa, sii yy EU-maiden ulkopuolelle
• Useiden hai allis en aineiden, ku en myös
a seenin, iskinhallin aa koske a sää-
dökse o a ollee muu os aiheessa RA-
MAS-hankkeen aikana. Uusien säädös-
en me ki ys ä on ielä aikea a ioida.
Tähän mennessä yksi me ki ä immis ä
muu oksis a on ollu a seenin enimmäis-
pi oisuuden laskeminen 50 g/l > 10 g/l
juoma eden laa u aa imuksissa. Uusia
säädöksiä o a :
• Lannoi e almis eiden enimmäispi oi-
suude (MMMa 12/2007)
• Rehujen ja ehuaineiden laa u aa i-
mukse (MMa 2/2006)
• Maape än pilaan uneisuuden ja puhdis-
us a peen a ioin i (VNa 214/2007)
• Jä een kaa opaikkakelpoisuus (VNa
202/2006)
• Laa u aa imukse maa aken amises-
sa hyödynne ä ille jä eille (VNa
591/2006)
• Ilman laadun a oi ea o ulkoilmassa
(VNa 164/2007)
• Suu in osa nykyisis ä hallinnollis en sää-
dös en ja mää äys en nojalla esi e yis ä
ohje- ja ii ea ois a pe us uu a seenis a
aiheu u ien e eys iskien ajoi amiseen.
Ekologisiin iskeihin pohjau u ia pi oi-
suus ajoja on anne u me een uudelleen si-
joi e a ille uoppaussedimen eille ja maa-
pe än pilaan uneisuuden ja kunnos us a -
peen mää i elyä a en. Pohja eden osal a
seu a a ien p io i ee iaineiden mää i ely
on juu i meneillään. Tule issa aja-a ois-
sa ullaan o amaan huomioon e i yises i
aiku ukse esiekosys eemeihin
• Suomessa ei ole anne u makean eden
ekosys eemeille a seenin aiheu amiin
ekologisiin iskeihin pe us u ia ii e- ai
ohjea oja. Tämä aikeu aa u kimus- ja
kunnos us a peen a ioin ia ympä is önä-
kökulmas a
• Luon aises i kallio- ai maape ässä esiin-
y än a seenin ympä is ö iskejä ei ole
o e u huomioon aken amis a, jä ei ä ai
jä eiden käsi elyä koske assa hallinnol-
lis-oikeudellisessa ohjauksessa. On mah-
dollis a, e ä a seenialueiden aken ami-
sen ylijäämämassoja ai hyödynne ä iä
jakei a pää yy koh eille, joissa ne aiheu -
a a iskin ympä is ölle ai ihmis en e -
eydelle. Hyö ykäy öön kelpaama omia
ylijäämämassoja sijoi e aan yypillises i
maankaa opaikoille, joissa sekoi uminen
esim. happamiin aineksiin oi saada a -
seenin liikkeelle. Maankaa opaikoil a ei
myöskään aadi a muil a kaa opaikoil a
edelly e ä iä e is ä iä pohja aken ei a,
eikä niillä ole pääs öjen seu an a el oi -
ei a. Hyö ykäy öön maa aken amisessa
lii yy as aa anlaisia ongelmia. Maa a-
ken amiseen käy e ä ien jä eiden ku en
esim. pilaan uneil a alueil a pe äisin ole-
ien maa-aines en, eollisuuden uhkien
ja kuonien ympä is ökelpoisuus on sel-
i e ä ä a koin, kun sen sijaan pilaan u-
ma omil a alueil a - joiksi a seenianoma-
lia-aluee kin lue aan – pe äisin ole ille
maa- ja ki iaineksille ei ole ase e u u -
kimus el oi e a
• Al is umis a ympä is össä ole alle a see-
nille oi äl ää ai ainakin ähen ää. Tie-
dollinen ohjaus a seenin esiin ymises ä,
kulkeu umises a ja al is umis ilan eis a
on pe usedelly ys iskien hallinnalle
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Joh opää ökse
147
• A seenipi oisen aineksen käsi ely on
aa i aa, koska a seeni muu aa he käs-
i olomuo oaan ympä is ön olosuh eiden
(e i yises i hape us-pelkis ysolo ) muu -
uessa ja samalla sen my kyllisyys ja liik-
ku uus muu u a . A seenin ominaisuu -
a muodos aa suh eellisen pysy iä au a-,
mangaani-, ja alumiiniyhdis ei ä käy e-
ään hy äksi iskien hallinnassa, ku en
eden puhdis uksessa
• Ennal aehkäise ä , jo kaa oi us- ja suun-
ni elu aiheessa eh ä ä a kaisu o a
ehokkain a ympä is ön a seenis a aiheu-
u ien iskien hallin aa
• Kun ien esihuol osuunni elmissa a -
seenialuee olisi huomioi a a ii ä ällä
a kkuudella.
• Yleis- ja asemakaa oihin oidaan osoi -
aa aluei a, joilla on kehi ämis a e a.
Esime kiksi pilaan uneen alueen puh-
dis aminen on ällainen kehi ämis a e
ja sille ympä is öminis e iö on an anu
(2003) oma kaa ame kinnä .
• Ympä is ö e eydenhuollon i anomai-
silla on al onnan lisäksi me ki ä ä as-
uu iedon äli äjinä myös yksi äisille
ko i alouksille. A seenialueilla on a peen
a mis aa, e ä i anomaisilla on ajanmu-
kaise iedollise almiude .
• Val onnassa ulisi o aa huomioon
mm. a seenipi oisuuksien aih elu yk-
si äisessä kai ossa
• Yksi äisille ko i alouksille oi olla
a peen an aa neu oja a seenia pois a-
is a lai eis a, joi a kehi e ään ja ku-
as i lisää
• Te eys iskien ajoi amiseksi edenhan-
kinnan iippu uu a kalliopohja edes ä
on syy ä edelleen ähen ää a seenialueil-
la. Pi kanmaalla on käy e y menes yk-
sellises i ukena al ion ko o e ua in es-
oin i ukea
• Tois aiseksi maa-aines en pois o ja käsi -
ely muualla on ollu yleisin pilaan unei-
den maa-alueiden kunnos usmene elmä.
A seenipi ois a maa a on myös s abiloi u
ken ä aken eisiin. E enkin laajoilla, a -
seenilla pilaan uneilla alueilla a i aan
mui akin a kaisuja. E is äminen e ilaisil-
la a seenin kulkeu umis a es ä illä pys y-
ja pin a aken eilla on myös yksi aih oeh-
o. Maailmalla on kai osalueilla kokeil u
esime kiksi y o emediaa io a eli kun-
nos amis a kas ien a ulla. Suomen lyhy
kas ukausi kui enkin ajoi aa kas ien
hyödyn ämis ä kunnos amisessa, mene-
elmän hi aus myös ajoi aa sen käy öä
yksiomaisena kunnos usmene elmänä.
Suomessa on Ha ja allan sula oalueel-
la es a u maape än kunnos amis a mm.
sekoi amalla pin amaahan o gaanis a ai-
nes a, jonka a ulla maape än mik obi oi-
min a oisi elpyä. Ha ja allassa a seeni
on me allien ohella yksi pilaan umis a ai-
heu aneis a hai a-aineis a. To eu uneissa
maape än kunnos uksissa a seeni ei ole
ollu yli sepääsemä ön ekninen ongelma,
mu a oimakkaas i a seenilla pilaan u-
nee luonnon ede o a edelleen aikeas-
i puhdis e a issa. Tois aiseksi Suomessa
ei ole kunnos e u a seenilla pilaan unei a
jä i- ai jokiympä is öjä
11.9 Riskinhallinnan kehi ys a pei a ja a kaisumalleja Pi kanmaalla
• Pi kanmaalla e eys iskien hallinnan
kannal a on olennaisin a a mis aa puh-
aan juoma eden saan i. Muussa alous-
esikäy össä (esim. suihku- ja sauna esi)
a seenille ei al is u a me ki ä ässä mää-
in. Vesihuol o e kos on aken amis a a -
seeniongelmaisille alueille ulee edis ää.
E eläisellä Pi kanmaalla on kaikkiaan
30 000–47 000 asukas a omien kai ojen
a assa. Me ki ä ällä osalla näis ä asuk-
kais a eden läh eenä lienee kalliopo a-
kai o. Uusien po akai ojen aken amis a
a seenialueille on syy ä ha ki a ja esi on
joka apauksessa analysoi a a luo e a-
assa labo a o iossa
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Timo Ruskeeniemi, Ki s i Loukola-Ruskeeniemi, Heli Leh inen, Bi gi a Backman, Esko Rossi, Eija Schul z, Jaana So a i,
Ri a Mäkelä-Ku o, Äme Bilale din, Ka i Vaajasaa i
148
• Riskina ioinnissa a kas ellu a seenilla
pilaan unee maa-aluee (puunkylläs ä-
mö , Ylöjä en kai osalue) ei ä sijai se
a okkaiden luon okoh eiden läheisyy-
dessä. Sen sijaan ainakin Ha e in ja Ku-
emajä en kai os en läheisyydessä on
a okkai a luon okoh ei a. Näiden kai-
os en aiku usalueen odellis a laajuu a
ei kui enkaan unne a, jo en lisä u kimuk-
se olisi a äl ä osin a peen
• Ylöjä en kai osalueella oi aisiin muo-
dos aa yöhykkei ä, joihin iskinhallin a-
oime kohdenne aan. Ydin yöhykkeellä
hy äksy äisiin pilaan uminen ja alueen
käy öä ajoi e aisiin oimakkaas i al is-
uksen äl ämiseksi. En isillä kylläs ä-
mökiin eis öillä ympä öi än alueen käy -
ö apoja oi olla a peen ajoi aa nykyis-
ä enemmän ja me ki ä oimakkaimmin
pilaan unee aluee myös maas oon
• RAMAS-hankkeen pui eissa ei sel i e y
a kkaan Ylöjä en kai osalueen pilaan-
uneisuuden laajuu a maaekosys eemis-
sä. Alueella eh ä ä äjäy ykse aiheu a-
a pölypääs öjä, joiden le iäminen ym-
pä is öön olisi syy ä sel i ää. Toiminnan
ajoi amis a alueellises i on myös syy ä
ha ki a. Rikas ushiekkakasas a aiheu u i-
en pääs öjen ajoi amiseksi pin ae is ys
ii ä än paksun puh aan maake oksen
( ähin ään juu is o yöhykkeen paksui-
sella) a ulla ja kas i us oisi a olla hy-
iä a kaisuja pääs öjen pienen ämiseksi
• Ylöjä en kai osalueen ympä is össä si-
jai se ien kos eikkojen on ode u pidä ä-
än a seenia ja es ä än sen kulkeu umis-
a. Pilaan uneiden sedimen ien iskinhal-
lin a oimia oi a olla muun muassa alu-
eellise käy ö ajoi ukse , pei äminen ai
e is äminen ai uoppaus ja sedimen ien
pois o. Pilaan uneen sedimen in pei ämi-
sellä py i ään es ämään hai a-aineiden le-
iäminen ja heiken ämään aineiden saa a-
uu a esieliöille. Pei ämisellä oidaan
jälji ellä luonnollis a sedimen aa io a
• Maankäy ön suunni elu yössä kaikkien
kai os en oimin a-aluee on Pi kanmaal-
la jä e y yleiskaa oi uksen ulkopuolelle.
Kai os en mahdollisella aiku usalueella
oi kui enkin olla kaa oi uksen pii issä
ole ia oimin oja, lähinnä asu us a. Kaa-
ojen a kis amisen ja uusien kaa ojen
laa imisen yh eydessä onkin a peen sel-
i ää a kemmin lähis öllä ole ien kai-
os en ympä is ö aiku us en alueellinen
ulo u uus. Osa Pi kanmaan oimin ansa
lope aneis a CCA-kylläs ämöis ä sijai -
see ensimmäisen luokan pohja esialu-
eella. Näillä alueilla onkin a peen o aa
huomioon mahdollise iski pohja eden
laadulle. Puunkylläs ämöalueilla a seenin
ohella pohja e een oi sii yä myös k o-
mia ja kupa ia. Vanhojen kunnos ama a
jääneiden, aken ama omien kylläs ä-
möalueiden me ki seminen maas oon on
myös suosi el a aa ihmis en al is umisen
minimoimiseksi
• RAMAS-hankkeessa iskinhallin aa a -
en uo e un ka a-aineis on jalos aminen
käy ökelpoiseksi muun muassa maan-
käy ön ja esihuollon suunni elua a en
on eh ä ä ja kossa yh eis yössä käy äji-
en kanssa. Ka a-aineis on uo amisessa
ongelmana on mi akaa a. Vi anomais-
yössä on a e e i äin yksi yiskoh aisel-
le paikka iedolle, mu a käy ännössä esi-
me kiksi yksi yisyyden suojaan lii y ä
näkökohda ajoi a a ällaisen yökalun
uo amis a. E i ekis e ien sisäl ämien
ie ojen yksi yiskoh aisuuden asossa on
myös e oja. Esime kiksi mahdollises i pi-
laan unei a maa-aluei a koske a kiin eis-
ökoh ainen paikka ie o (MATTI- ekis e-
i) on nykyään julkis a, mu a yksi yisis ä
kai ois a ei ole saa a issa paikka- eikä
edenlaa u ie oja

149
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Kii okse
Mone henkilö ja yh eisö o a uosien mi aan
myö ä aiku anee e i a oin RAMAS-hank-
keen yösken elyyn. He o a omal a osal aan ol-
lee mukana ekemässä si ä ulos a, jo a käsillä
ole assa ki jassa ja muissa RAMAS-hankkeen
apo eissa ja julkaisuissa esi ellään. Haluamme
e i yises i uoda esille seu aa ien henkilöiden
ja o ganisaa ioiden oolin.
Kii ämme kaikkia nii ä pi kanmaalaisia, jo -
ka o a an anee o aa näy ei ä kai ois aan ja
maal aan ja ai an e i yises i nii ä, jo ka ielä
osallis ui a biomoni o oin i u kimukseenkin.
Mone kii okse myös monille kaupunkien ja
kun ien e eys a kas ajille ja muille i anhal i-
joille, joiden kanssa on käy y useaan o eeseen
aken a ia keskus elui a a seenin aiheu amis-
a käy ännön ongelmis a. E i yises i kii ämme
Tuula Sillanpää ä ja Tampe een kaupunkia sekä
O i eden kaupunkia sii ä, e ä RAMAS-hanke
sai käy öönsä kaupunkien po akai o esien
a seenipi oisuus iedos o . Puolus us oimien
eknillinen u kimuslai os oli hy in jous a a ja
an oi mahdollisuuden moniin näy eeno oihin
Ylöjä en kai oksen ikas ushiekka-alueella.
Lisäksi he a us i a pöly u kimuksen o eu uk-
sessa. Täs ä kii os Ka i Lahdenpe älle, Alpo
Ka iniemelle, Telle o Vo mis olle sekä heidän
esimiehilleen. Kii ämme Säijän koulun henki-
lökun aa ja Lempäälän kun aa heidän a us aan
a seenipois okokeiden jä jes elyissä. Maa- ja
me sä alousminis e iön lu alla RAKAS-hank-
keen (Raskasme allikuo mi us en sel i äminen
ja ähen äminen Suomen maa alousekosys ee-
meissä) julkaisema omia, koko Suomea koske-
ia aineis oja oli RAMAS-hankkeen käy össä.
GTK:n amma i ai oise ja kokenee u ki-
musassis en i Mikael Eklund ja A o Pullinen
eki ä suu en yön ke ä essään maape ä- ja e-
sinäy ee ja hoi i a siinä si ussa niin ansiok-
kaas i suhde oimin aa ja iedo us a, e ä näy -
eeno olupa saa iin lähes poikkeukse a. MTT:n
näy eeno aja Pekka Ki is ö ja A i Seppänen
eki ä laadukas a yö ä o aessaan iljelysmaa-
ja kas inäy ee es i iloil a. Kii ämme myös
Ma ko Ly is ä ja Sa u Jä is ä Pi kanmaan ym-
pä is ökeskukses a heidän panokses aan an o-
pogeenis en koh eiden u kimuksissa sekä Anu
Pel os a monipuolises a eknises ä a us a.
Eko oksikologis en es ien ekemises ä kii-
ämme SYKE:s ä Rii a Me oa, Ri a Väisäs ä
ja e i yises i Minna Seppos a, jonka yöpanos
maape äeläin es eissä oli ko aama on sekä
Timo Sa a-Ahoa ja Lea Ke is ä biologisen
ma e iaalin kemiallises a analysoinnis a.
Maape ä- ja pohja esinäy eiden kemiallises-
a analysoinnis a kii ämme lämpimäs i GTK:n
geolabo a o io a (nykyään Lab ium Oy) ja
labo a o iopäällikkö Ee a Kallio a henkilö-
kun ineen. Hanna Kahelinia kii ämme hänen
a us aan a seenin hape us ilojen mää i yksis-
sä. Si kka Va iainen eki suu en yön e ilais en
geokemiallis en aineis ojen käsi elyssä. Kii-
ämme myös Leila Linds ed iä ja Päi i Allénia
sekä muu a MTT:n labo a o ion henkilös öä
iljelysmaiden ja -kas ien analysoinnis a sekä
Si pa Thessle iä monipuolisen ku a- ja ka a-
ma e iaalin uo amises a. Hanna Hui u au oi
GIS-osaamisellaan u kimus ilojen alinnassa.
Geo ysikaalisiin u kimuksiin osallis ui a
TKK:lla Te o Hokkanen, Jalle Tammenmaa ja
Janne Kaukolinna. Kii ämme myös kemis i Rii -
a Ju os a, joka e inomaisella amma i aidolla
analysoi TKK:lla kai osalueiden näy ei ä.
Biomoni o oin iin lii y ä analyysi eh iin
150
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ki s i Loukola-Ruskeeniemi
Oulun yö e eyslai oksen labo a o iossa E k-
ki Hakalan johdolla. Kii ämme myös TTL:n
Helsingin oimipis eessä yösken ele ää An e o
Ai io a hänen a us aan biomoni o oin i u ki-
muksen suunni elussa. Pia Ve kasalo ja Ka i
Pasanen Kansan e eyslai oksen ympä is ö e -
eyden osas ol a eki ä aa i an epidemiolo-
gisen u kimuksen.
RAMAS- apo ien ennakko a kas us jou-
du iin ekemään usein hy inkin kii eisellä ai-
ka aululla. Kii ämme Timo Assmu hia, Jussi
Le eis ä, Taina Nys eniä, Jussi Reinikais a,
Reijo Salmis a ja Jy i Seppälää asian un e as-
a kommen oinnis a. Ca ie Tu unen a kas i ja
ko jasi useiden apo ien englannin kielen.
Tämän ki jan ennakko a kas aja jou ui-
a oimimaan e i yisen iukassa aika aulussa.
Kii ämmekin ki jan ennakko a kas ajia Ka i a
Åke ia ja Si pa Ku ppaa, joiden kommen i
loppu apo iin oli a ä kei ä ja selkey i ä
monin paikoin u kijoiden sanomaa. Pi kko
Ku jen ihas u a a pii oshahmo oi ipauksen
inhimillisyy ä ki jan ii iiseen asiasisäl öön.
Kii ämme Pi kko Ku kea pai si pii oksis a
myös monien ku ien muokkaamises a luki-
jays ä ällisempään muo oon. Kii ämme Olli
Loukolaa RAMAS-logon ja esi een sekä ä-
män ki jan kannen suunni elus a e inomaisella
amma i aidolla. Ki jan ai oi Me ja Koskinen
Mul ip in Oy:s ä. Kii ämme hän ä huolellises-
a ja ehokkaas a yös ä.
Kii ämme kaikkia hankkeeseen osallis unei a
o ganisaa ioi a hankkeen saamas a ues a ja e i-
yises i RAMAS-ohjaus yhmän jäseniä Ka i a
Åke ia, Timo Ruskeeniemeä, Si pa Ku ppaa,
Ki s i Loukola-Ruskeeniemeä, Tom F iskiä,
Jy i Seppälää, Esko Rossia ja Vesa Ke us a.
Te hi Immosen johdolla oiminu , kaikkien
osallis ujao ganisaa ioiden alousasian un i-
jois a koo u iimi hoi i ansiokkaas i hankkeen
oisinaan monimu kais akin alou a.
Lopuksi haluamme kii ää EU-Li e En i on-
men -ohjelmaa RAMAS-hankkeen saamas a
ahoi us ues a sekä Pekka Hännis ä (As ale
GEIE – ELLE LTD) hankkeen hallinnoin iin ja
aloudenpi oon lii y äs ä opas ukses a.
151
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Lii e. RAMAS-hankkeen apo i , esi elmä ja julkaisu
1.12.2004–30.11.2007
1. RAMAS-hankkeen julkise u kimus apo i
1. Backman, B., Luoma, S., Ruskeeniemi, T., Ka unen, V.,
Talikka, M. & Kaija, J. 2006. Na u al Occu ence o A senic
in he Pi kanmaa egion o Finland (A seenin luon ainen esiin-
yminen Pi kanmaalla). Geologian u kimuskeskus, E ikoisjul-
kaisu , 88 si ua, 34 ku aa ja 20 aulukkoa.
2. Pa iainen, A., Vaajasaa i, K., Loukola-Ruskeeniemi, K.,
Kauppila, T., Bilale din, Ä., Kaipainen, H., Tammenmaa,
J. & Hokkanen, T. 2006. An h opogenic A senic Sou ces in
he Pi kanmaa Region in Finland (Pi kanmaan an opogeenise
a seeniläh ee ). Geologian u kimuskeskus. E ikoisjulkaisu , 72
si ua, 23 ku aa ja 8 aulukkoa.
3. Leh inen, H. & So a i, J. 2006. A seenis a aiheu u ien
iskien hallin a Pi kanmaalla – Esisel i ys ohjauskeinois a ja
eknisis ä mene elmis ä iskien ähen ämiseksi. Geologian u -
kimuskeskus. E ikoisjulkaisu , 65 si ua, 1 ku a, 17 aulukkoa
ja 3 lii e ä.
4. Mäkelä-Ku o, R., Eu ola, M., Jus én, A., Backman, B.,
Luoma, S., Ka unen, V. & Ruskeeniemi, T. 2006. A senic
and o he elemen s in ag o-ecosys ems in Finland and pa icu-
la ly in he Pi kanmaa egion (A seenin ja muiden alkuainei-
den esiin yminen Suomen ag o-ekosys eemissä ja e i yises i
Pi kanmaalla). Geological Su ey o Finland, Geologian u -
kimuskeskus. E ikoisjulkaisu , 116 si ua, 24 ku aa, 73 auluk-
koa ja 2 lii e ä.
5. Bilale din, Ä., Kaipainen, H., Pa iainen, A., Kauppila,
T. & Ruskeeniemi, T. 2007. A anspo model o a senic o
su ace wa e s – An applica ion in Finland (A seenin kulkeu u-
mismalli pin a esille suomalaisessa u kimuskoh eessa). Geo-
logian u kimuskeskus. E ikoisjulkaisu , 33 si ua, 18 ku aa ja
6 aulukkoa.
6. Schul z, E. & Jou i, A. 2007. A senic eco oxici y in soils
(A seenin eko oksikologise aiku ukse maape ässä). Geologi-
an u kimuskeskus. E ikoisjulkaisu , 53 si ua, 13 ku aa ja 10
aulukkoa.
7. Backman, B., Ke unen, V., Ruskeeniemi, T., Luoma, S. &
Ka unen, V. 2007a. A senic emo al om g oundwa e and
su ace wa e - Field es s in he Pi kanmaa Region, Finland
(A seenin pois o pohja edes ä ja pin a edes ä – ken äkokei a
Pi kanmaalla). Geologian u kimuskeskus. E ikoisjulkaisu , 44
si ua, 16 ku aa ja 7 aulukkoa.
8. So a i, J., Schul z, E., Rossi, E., Leh inen, H., Jou i,
A., Vaajasaa i, K. & Kauppila, T. 2007. Risk Assessmen
o Na u al and An h opogenic A senic in Pi kanmaa Region,
Finland (Pi kanmaan ympä is ön luon aises a ja an opogeeni-
ses a a seenis a aiheu u ien iskien a ioin i). Geologian u ki-
muskeskus. E ikoisjulkaisu, 96 si ua, 13 ku aa, 35 aulukko ja
4 lii e ä.
9. Leh inen, H., So a i, J. & Pyy, O. 2007. A senic isk
managemen sui able o Finnish condi ions - Case Pi kanmaa
egion. (A seenin iskinhallin a so elle una suomalaisiin olo-
suh eisiin Pi kanmaalla) Geologian u kimuskeskus. E ikoisjul-
kaisu (painossa).
10. Backman, B., Eklund, M., Luoma, S., Pullinen, A. &
Ka unen, V. 2007b. Luon aisia ja ihmisen aiheu amia a -
seenipi oisuuksia Pi kanmaan alueella. A seenipi oisuus ie oa
maape än e i ke oksis a, kai oksen ikas ushiekas a ja sen pö-
lys ä, edes ä louhoksilla, kylläs ämöalueilla ja kaa opaikkojen
lähellä sekä ma jois a, sienis ä ja koi unmahlas a. Geologian
u kimuskeskus. E ikoisjulkaisu (painossa).
11. Loukola-Ruskeeniemi, K., Ruskeeniemi, T., Pa iai-
nen, A. ja Backman, B. ( oim.) 2007. A seeni Pi kanmaalla
– esiin yminen, iskina ioin i ja iskinhallin a. RAMAS-hank-
keen ä keimmä ulokse . Teknillinen ko keakoulu. Geoym-
pä is ö ekniikka. E ikoisjulkaisu , 156 si ua, 64 ku aa ja 37
aulukkoa.
152
A seeni Pi kanmaalla – esiin yminen, iskina oin i ja iskinhallin a. Ramas-hankkeen ä keimmä ulokse .
Ki s i Loukola-Ruskeeniemi
2. RAMAS-hankkeen julkaisema oma u kimus apo i
Jou i, A. 2005. A senic oxici y in soils - Tes ing wi h ea h-
wo ms and e es ial plan s (Maape ässä ole an a seenin my -
kyllisyys – Tes aus lie ojen ja kas ien a ulla). RAMAS- hanke,
sisäinen apo i, 27 s.
Mancini, P. 2005. Hyd ogeochemical modeling o a senic
– a li e a u e s udy (A seenin hyd ogeokemiallinen mallinnus
– ki jallisuussel i ys). RAMAS- hanke, sisäinen apo i, 12 s.
3. Julkaisu
Backman, B. & Loukola-Ruskeeniemi, K. 2005. A seenia
kai o e een kalliope äs ä (Mobilisa ion o a senic o well wa-
e s om he bed ock). Ympä is ö ja e eys 10/2005 (En i on-
men and Heal h Magazine, in Finnish).
Backman, B., Luoma, S., Ruskeeniemi, T., Ka unen, V.,
Ke unen, V. & Loukola-Ruskeeniemi, K. 2007. Na u al Oc-
cu ence o A senic in bed ock g oundwa e in Sou h Finland,
Scandina ia. 2007 NGWA Na u ally Occu ing Con aminan s
Con e ence: A senic, adium, adon and u anium, 22-23 Ma ch
2007. Cha les on, USA.
Bilale din, Ä., Kaipainen, H., Ruskeeniemi, T. & Pa iainen,
A. 2007. Modelling a senic anspo in a i e basin: a case s u-
dy in Finland. Julkaisussa: Tiezzi, E., Ma ques, J.C., B ebbia,
C.A., & Jo gensen, S.E. ( oim.): Ecosys ems and sus ainable
de elopmen VI. WIT P ess, Sou hamp on, Bos on, 91-100.
Leh inen, H., Pa iainen, A., So a i, J., Backman, B., Bila-
le din, Ä., Ke unen, V., Loukola-Ruskeeniemi, K., Mäkelä-
Ku o, R., Rossi, E., Ruskeeniemi, T. & Schul z, E. 2006.
Regional isk managemen o an h opogenic and na u al a se-
nic in Pi kanmaa, Finland. Di polmine Con e ence: Wha he
u u e holds o la ge me al-pollu ed si es? 12-14 o Decembe
2006, Mon pellie , F ance.
Leh inen, H., So a i, J. & Assmu h, T. 2007. Mul i-dimen-
sional and mul i-disciplina y app oach o he egional isk ma-
nagemen o a senic in Pi kanmaa, Finland. In: 15 h Mee ing o
he Associa ion o Eu opean Geological Socie ies. Geo esou -
ces and public policy: esea ch, managemen , en i onmen , 16-
20 Sep embe 2007, Tallinn, Es onia : abs ac s. Tallinn: Geolo-
gical Socie y o Es onia, 28-30.
Loukola-Ruskeeniemi, K., Backman, B., Lahe mo, P. &
Ruskeeniemi, T. 2005. A seenia Suomen pohja esissä - is-
kina ioin i aloi e aan Pi kanmaalla. Geologian u kijapäi ä ,
14.3.2005, Tu un yliopis o.
Loukola-Ruskeeniemi, K., Ruskeeniemi, T., Backman, B.,
Rossi, E., Leh inen, H., Schul z, E., So a i, J., Mäkelä-
Ku o, R., Pa iainen, A., Vaajasaa i, K. and Bilale din, Ä.
2007. A senic in he Tampe e egion in Finland: occu ence in
he en i onmen , isk assessmen and isk managemen -  nal
esul s o he RAMAS p ojec . Abs ac : 28 h No dic Geologi-
cal Win e Mee ing, Aalbo g, Denma k, 7-10.1.2008 (submi -
ed).
Mäkelä-Ku o, R. & Ruskeeniemi, T. 2005. A seeni kiinnos-
aa u kijoi a (Scien is s in e es ed in a senic). P oAg ia Pi kan-
maa www.ag one . /mkl/06/sajan06.h ml.
Mäkelä-Ku o, R., Backman, B., Luoma, S., Ruskeeniemi,
T. 2007. A senic in soil ho izons o a able and o es land in he
Tampe e egion, Finland. In: 2nd In e na ional Symposium on
T ace Elemen s and Heal h, 18.-20.6.2007, Helsinki, Finland:
p og amme & abs ac s. Helsinki: Uni e si y o Helsinki, 91.
Mäkelä-Ku o, R., So a i, J. & Ruskeeniemi, T. 2006. Pi -
kanmaalla laaja a seenisel i ys – Viljelymaa puh ai a. Koelyp-
sy N 3, 2006, 4-5.
Pa iainen, A. 2007. En i onmen al impac s o Ha e i ailings
- esea ch plan and p elimina y esul s. Geologian al akunnal-
lise u kijapäi ä , 6-8.3.2007, Helsinki.
Pa iainen, A. & Eklund, M. 2007. Tailings oxida ion and
mine alogy o Ha e i Au-Cu mine, SW Finland – p elimina y
esul s. Goldschmid Con e ence 19-24 o Augus 2007, Colog-
ne, Ge many. Con e ence Abs ac s 2007, A761.
Placencia, E., Pa iainen, A., Tammenmaa, J., Hokka-
nen, T., Kaukolinna, J. & Loukola-Ruskeeniemi, K. 2007.
Elec ical esis i i y and e ac ion seismic in es iga ions a
he Ha e i Au-Cu mine ailings a ea, SW Finland. So elle un
Geo ysiikan XVI Neu o elupäi ä , Oulu 2007. Helsinki 2007,
Vuo imiesyhdis ys.
Rossi, E., So a i, J., Backman, B., Mäkelä-Ku o, R.,
Loukola-Ruskeeniemi, K., Ruskeeniemi, T. & Vaajasaa i,
K. 2007. Regional heal h isk assessmen o na u al and an h o-
pogenic a senic; Case s udy in Pi kanmaa, Finland. P ocee-
dings o he 10 h In e na ional Con e ence on En i onmen al
Science and Technology (CEST2007), Cos island, G eece 5-7
Sep embe 2007. Vol A, 1253-1260.
Ruskeeniemi, T. 2005. Riskina ioin i ja iskinhallin a, esi-
me kkinä a seeni Tampe een alueella. Uude mene elmä pi-
laan uneiden maiden ja pohja esien kunnos uksessa. Suomen
ympä is ökeskus, Helsinki, 11.1.2005. h p://www.ympa is o.
 /de aul .asp?con en id=132407&lan=FI.
Ruskeeniemi, T., Backman, B., Kauppila, T., Pullinen, A.,
Ca lson, L., Bilale din, Ä., Vaajasaa i, K., Loukola-Ruskee-
niemi, K., Pa iainen, A., Schul z, E., So a i, J. & Rossi, E.
2007. Mig a ion o a senic om Cu-W-As mine ailings a ea,
Ylöjä i, Finland. In: 23 d In e na ional Applied Geochemis y
Symposium (IAGS): Explo ing Ou En i onmen , O iedo,
Spain, 14-19 June 2007. P og am & abs ac s. O iedo: Uni e -
si y o O iedo, 75.
Ruskeeniemi, T., Kä kkäinen, N., Backman, B., Talikka,
M., Vuo i, S., Loukola-Ruskeeniemi, K. & Pa iainen, A.
2007. A senic concen a ions in g oundwa e as a po en ial ex-
plo a ion ool o gold in he Pi kanmaa egion, Finland. In:
Digging deepe : p oceedings o he Nin h Biennial Mee ing o
he Socie y o Geology Applied o Mine al Deposi s, Dublin,
I eland 20 h-23 d Augus 2007. Dublin: I ish Associa ion o
Economic Geology, 501-504.
Ruskeeniemi, T., Loukola-Ruskeeniemi, K., So a i, J.,
Backman, B., Rossi, E., Leh inen, H., Schul z, E., Bilale din,
Ä. & Mäkelä-Ku o, R. 2007. Use o geochemical da a in
land use planning and exploi a ion o geo esou ces - expe ience
om he RAMAS p ojec , Finland. In: 15 h Mee ing o he As-