Biokaasun digiloikka: DigiBiogasHubs-hankkeen keskeiset tulokset

BIOKAASUN DIGILOIKKA DigiBiogasHubs-hankkeen keskeiset tulokset 2025 Ryhmähanke R-00483 DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA Julkaisija Vaasan yliopisto Kirjoittajat Milla Hannula Wajahat Ali Rodrigo Rabetino Sabugo Sanna Hietamäki Juha Tiainen Petri Jäntti Fabian Sander Jyri Mäkelä Risto Hietala Prakash Acharya Veera Rosendahl Kirsi Spoof-Tuomi Julkaisun tyyppi Hankkeen julkinen loppuraportti Otsikko Biokaasu digiloikka: DigiBiogasHubs-hankkeen keskeiset tulokset Avainsanat biokaasu, uusiutuva energia, kiertotalous, energiamurros, biokaasuhubi, biokaasukeskittymä, digitaalinen alusta, markkinapaikka, ekosysteemit, klusterit, biomassat, CBG, LBG, logistiikka, sääntely, kestävyyskriteerit, investoinnit, prosessimalli, energiaomavaraisuus Rahoittajat Hanketta rahoittivat Euroopan Unioni (Euroopan rakennerahastot EAKR / ESR+ 2021–2027), Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Vaasan yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Wärtsilä, Stormossen, PK Biogas, Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki sekä Kaustisen seutukunta. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 2 KIITOKSET Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun joulukuusta 2023 marraskuuhun 2025 toteuttama hanke ”DigiBiogasHubs – Digitaaliset alustat joustavan ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistajina” sai osarahoitusta Euroopan rakennerahastolta (EAKR / ESR+ 2021-2027), Pohjanmaan liitolta, Keski-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan liitolta, Wärtsilä Finland Oy:ltä, Stormossen Oy:ltä, PK Biogas Oy:ltä, Kokkolan kaupungilta, Kannuksen kaupungilta sekä Kaustisen seutukunnalta. Ohjausryhmään osallistuivat rahoittajajärjestöjen edustajien lisäksi Westenergy Oy, Jepuan Biokaasu Oy, Atria Suomi Oy, Nurmon Bioenergia Oy, Kurikan kaupunki, Gas1 Oy sekä Vaasan kaupunki. Projektiryhmä haluaa kiittää kaikkia ohjausryhmän jäseniä, haastateltavia ja työpajoihin osallistuneita, jotka antoivat oivaltavia ideoita ja kommentteja kokouksissa, haastatteluissa ja työpajoissa. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 3 TIIVISTELMÄ Tämä loppuraportti kokoaa yhteen Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun joulukuun 2023 ja marraskuun 2025 välisenä aikana toteuttaman DigiBiogasHubs – Digitaaliset alustat joustavan ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistajina – hankkeen keskeiset tulokset. Biokaasu on keskeinen osa kiertotaloutta ja uusiutuvan energian lisäämistä, mutta sen tuotanto on hajautunutta ja siihen liittyy logistiikka-, kustannusja sääntelyhaasteita. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla kysyntä ylittää tuotannon, mutta toimijoilta puuttuu järjestelmätason ratkaisu, joka yhdistäisi heidät ja loisi edellytyksiä biokaasuliiketoiminnan kasvulle. Hankkeen tavoitteena oli vastata tähän tarpeeseen kehittämällä digitaalinen alusta, joka tukee alueellisten biokaasuhubien eli klustereiden muodostumista, vahvistaa yhteistyötä ja edistää biokaasumarkkinoiden kasvua. Hankkeessa kartoitettiin biomassoihin liittyviä potentiaaleja, mallinnettiin biokaasuhubeja ja luotiin prosessimalli niiden kehittämiseen. Lisäksi analysoitiin biokaasuliiketoiminnan sääntelyja politiikkaympäristöä, tunnistaen keskeiset haasteet ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon ja alan kestävään kasvuun. Digitaalisen alustan konsepti ja pilotointi osoittivat sen mahdollisuudet lisätä läpinäkyvyyttä, vähentää pullonkauloja ja vahvistaa alueellista yhteistyötä. Hankkeen tulokset tukevat biokaasumarkkinoiden kasvua, uusien toimijoiden mukaantuloa ja investointien houkuttelevuutta. Pitkällä aikavälillä ne edistävät hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian osuuden kasvua sekä alueellista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi hanke tarjoaa konkreettisia työkaluja ja tietoa, jotka auttavat alueellisia toimijoita hyödyntämään biokaasuun liittyviä mahdollisuuksia. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 4 SISÄLLYS 1 Johdanto 5 2 Biokaasupotentiaalin kartoitus 9 2.1 Pohjanmaa 10 2.2 Keski-Pohjanmaa 10 2.3 Etelä-Pohjanmaa 11 2.4 Biokaasun päästövähennykset ja investointija käyttökustannukset 11 2.5 Yhteistyön tuoma lisäarvo biokaasutoiminnassa 12 3 Sidosryhmien tarpeet ja alustan odotukset 14 4 Digitaalinen alusta biokaasuyhteistyölle 17 4.1 Alustan konsepti 18 4.2 Pilotointi 19 5 Sääntelyrajat ja politiikkakehys biokaasusektorin muovaajina 21 5.1 Biokaasuliiketoiminnan oikeudelliset reunaehdot 21 5.2 Politiikkakatsaus 23 5.3 Yhteenveto 25 6 Prosessimalli biokaasuhubin kehittämiseksi 27 7 Yhteenveto 31 Lähteet 33 Kuvat Kuva 1. DigiBiogasHubs alustan rakenne 17 Kuva 2. Ruudunkaappaus alustasta 20 Taulukot Taulukko 1. Biokaasun sääntelyhaasteet ja suositukset eri hallinnon tasoilla 25 DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 5 1Johdanto Riippuvuus fossiilisista polttoaineista, tarve hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen sekä jätteiden ja hyödyntämättömien materiaalivirtojen suuri määrä haastavat toimijoita kehittämään kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta energiajärjestelmässä. Myös geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuuden vahvistamisen tarve korostavat energiaomavaraisuuden merkitystä. Biokaasulla on keskeinen rooli näiden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen hallituksen tavoitteena on nelinkertaistaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamista kuitenkin vaikeuttavat biokaasutoiminnan rakenteelliset ja markkinalähtöiset haasteet. Tuotanto on alueellisesti hajautunutta, mikä aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa. Lisäksi logistiikka, biomassoihin liittyvät kustannukset ja investointien riskit rajoittavat uusien toimijoiden mukaantuloa. Samalla sääntelyn monimutkaisuus ja jatkuvat muutokset lisäävät epävarmuutta. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla biokaasun kysyntä ylittää nykyisen tuotantokapasiteetin. Alalta puuttuu järjestelmätason ratkaisu, joka yhdistäisi toimijat, helpottaisi tiedonvaihtoa ja loisi perustan biokaasuliiketoiminnan kasvulle. Tarve yhteiselle, luotettavalle ja läpinäkyvälle digitaaliselle alustalle on siten selkeä. Tähän tarpeeseen DigiBiogasHubs-hanke lähti vastaamaan. Hankkeen ytimessä on ollut digitaalisen, biokaasualan toimijoita yhdistävän ja yhteistyön mahdollistavan verkkoalustan kehittäminen. Kokonaisvaltaisena tavoitteena on ollut luoda ja pilotoida digitaaliseen alustaan perustuva järjestelmätason ratkaisu sekä kehittää työkaluja, jotka edistävät eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien eli klustereiden kehittymistä ja vuorovaikutusta sekä samalla biokaasumarkkinoiden kehittymistä. Hankkeen alatavoitteet ja toimenpiteet on jaettu seitsemään työpakettiin, jotka on suunniteltu huomioiden sidosryhmien esiin nostamat tarpeet ja toiveet. Työpaketti 1 – Alustaekosysteemin yhteistyömallin ja orkestrointitavan kehittäminen sekä alustapalveluiden kuvaaminen – kehitti digitaalisen alustan toimintamallin. Työssä keskityttiin erityisesti DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 6 sidosryhmien tarpeiden kartoittamiseen, alustalle arvoa tuottavien palveluiden tunnistamiseen sekä alustan hallintamallin määrittelyyn. Keskeiset havainnot ja suositukset kootaan raportissa: Rabetino, R., & Ali, W. (2025). WP1 Development of the platform ecosystem's cooperation model and description of platform services. Työpaketti 2 – Biokaasuhubien mallinnus, kuvaus ja analyysi – tuotti kattavaa tietoa kolmen maakunnan biokaasun kysyntäja tuotantopotentiaaleista, biokaasun ympäristövaikutuksista sekä biokaasulaitosten kustannusrakenteista ja markkinoiden kehittymisestä. Työssä tarkasteltiin myös eri alueilla sijaitsevien hubien välisiä synergioita sekä kehitettiin prosessimalli hubien rakentamiseen. Työpaketissa tuotettiin kahdeksan osaraporttia: Spoof-Tuomi, K. (2024). Biokaasun tuotantoja käyttöpotentiaalin selvitys sekä biokaasun tuotannon ja käytön päästölaskenta – Pohjanmaan maakunta. Spoof-Tuomi, K. (2024). LBG:n tuotannon ja käytön sekä biokaasun tuotannon sivuvirtojen hyötykäytön teknis-taloudellinen analyysi – Pohjanmaan maakunta. Jäntti, P. (2024). Biokaasun tuotantoja käyttöpotentiaalin selvitys sekä biokaasun tuotannon ja käytön päästölaskenta – Keski-Pohjanmaan maakunta. Jäntti, P. (2025). CBG:n tuotannon ja käytön sekä biokaasun tuotannon sivuvirtojen hyötykäytön teknistaloudellinen analyysi – Keski-Pohjanmaan maakunta. Tiainen, J. (2024). Biokaasun tuotantoja käyttöpotentiaalin selvitys sekä biokaasun tuotannon ja käytön päästöjen ja maatalouden ravinnetalouden arviointia – Etelä-Pohjanmaan maakunta. Tiainen, J. (2025). Biokaasun ja CBG:n tuotannon teknistaloudellinen raportti maatilamittakaavan sekä keskisuuren yhteismädättämön mallinnus – Etelä-Pohjanmaan maakunta. Spoof-Tuomi, K., Jäntti, P., Hietamäki, S., & Tiainen, J. (2025). Biokaasukeskittymien synergiat: Hubkohtaisten analyysien keskeiset tulokset ja maakuntarajat ylittävän yhteistyön tuoma lisäarvo alueiden toimijoille – Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Jäntti, P., Sander, F., Spoof-Tuomi, K., Hietamäki, S., & Tiainen, J. (2025). Biokaasukeskittymien kehittämisen prosessimalli. Työpaketti 3 – Digitaalisen alustan konseptin kehittäminen – sekä työpaketti 4 – Digitaalisen alustan ja valittujen palveluiden pilotointi – keskittyivät digitaalisen alustan konseptin kehittämiseen ja sen DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 7 tekniseen toteutukseen. Työpaketissa 3 määriteltiin aluksi alustan keskeiset vaatimukset, minkä jälkeen työ jatkui avoimen rajapinnan määrittelyllä ja palvelumallin suunnittelulla. Työpaketissa 4 konsepti muutettiin toimivaksi alustaksi, jota pilotoitiin testaamalla TP1–TP3:ssa määriteltyjä toiminnallisuuksia. Työpaketeissa tuotettiin alustan lisäksi kaksi raporttia: Hietala, R., & Mäkelä, J. (2025). Suunnitelma digitaalisen yhteistyöalustan konseptista. Hietala, R. & Mäkelä, J. (2025). Digitaalisen yhteistyöalustan kehitys ja pilotointi. Työpaketti 5 – Biokaasuliiketoiminnan oikeudelliset reunaehdot ja haasteet – tarkasteli biokaasuliiketoiminnan sääntelyja politiikkaympäristöä kokonaisvaltaisesti, tunnistaen keskeiset esteet ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat digitaalisen verkkoalustan hyödyntämiseen ja alan kestävään kasvuun. Työpaketin tuloksena syntyi raportit: Rosendahl, V. (2025). DigiBiogasHubs-hankkeen toiminnan oikeudellinen kehikko: Toteutusta koskevaa politiikkaa ja sen säädöksiä. Rosendahl, V. (2025). DigiBiogasHubs-politiikkakatsaus: EU, kansallinen ja paikallinen taso. Työpaketti 6 – Hankeviestintä, disseminaatio ja eksploitaatio – keskittyi hankkeen näkyvyyden ja tulosten tehokkaaseen levittämiseen ja jalkauttamiseen. Työpaketissa laadittiin muun muassa hankkeen disseminaatiosuunnitelma, visuaalinen ilme, verkkosivut sekä toteutettiin aktiivista viestintää sosiaalisessa mediassa ja verkkojulkaisuissa. Tämä loppuraportti on työpaketin keskeinen tuotos. Työpaketti 7 – Projektijohtaminen – vastasi hankkeen hallinnoinnista, aikataulutuksesta ja laadunvarmistuksesta. Työpaketin tehtävänä oli varmistaa, että hanke eteni suunnitellusti, yhteistyö osapuolten välillä toimi ja tavoitteet saavutettiin tehokkaasti. Hankkeen tulosten odotetaan tukevan ja vauhdittavan biokaasumarkkinoiden sekä alueellisten biokaasuekosysteemien kehitystä ja kasvua – esimerkiksi uusien toimijoiden syntymistä, tuotetun ja käytetyn biokaasun määrän lisääntymistä sekä alueellisen yhteistyön vahvistumista. Samalla hankkeen nähdään edistävän hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden määrän vähenemistä, uusiutuvan energian osuuden kasvua energiajärjestelmässä sekä alueellista energiaomavaraisuutta ja DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 8 huoltovarmuutta. Lisäksi hanke tarjoaa uutta tietoa ja käytännön työkaluja alueellisille toimijoille biokaasuun liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tässä loppuraportissa esitellään työpaketeissa tuotetut keskeiset tulokset ja löydökset, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuvan hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja vaikutuksista. Raportti perustuu työpaketeissa laadittuihin selvityksiin ja raportteihin. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 15 syötteen keräystä ja toimitusketjun hallintaa. Tällainen yhteistyö voisi vähentää kausivaihteluihin ja biomassan kilpaileviin käyttötarkoituksiin liittyviä riskejä. Samalla biokaasun käyttäjät ja kuntien edustajat korostivat kaasun tasalaatuisuuden ylläpitämisen tärkeyttä. Tätä tukevat standardoidut testausja sertifiointiprosessit, jotka varmistavat teollisten vaatimusten ja turvallisuusstandardien noudattamisen. Sääntelyyn ja hallintoon liittyvät kysymykset vaikuttavat myös ratkaisevasti sidosryhmien odotuksiin. Monet osallistujat kuvailivat energiapolitiikan ja sääntelykehyksen ennakoimattomuutta sekä kansallisella että EU-tasolla merkittävänä esteenä investoinneille ja toiminnan laajentumiselle. Toistuvat politiikkamuutokset, epäselvät verokannustimet ja monimutkaiset lupamenettelyt ovat heikentäneet luottamusta pitkäjänteiseen hankkeiden kehittämiseen. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi sidosryhmät peräänkuuluttivat johdonmukaista ja vakaata poliittista tukea, selkeitä kestävyyskriteerejä ja yksinkertaistettuja lupamenettelyjä biokaasun tuotantoja varastointilaitoksille. Lisäksi he ilmaisivat tukensa yhteistyöhön perustuville hallintomalleille, joissa julkiset ja yksityiset toimijat jakavat vastuun strategisesta suunnittelusta ja valvonnasta. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja puolueettomuus nähtiin olennaisina tekijöinä luottamuksen rakentamisessa biokaasuekosysteemissä. Taloudellisten ja poliittisten huolenaiheiden ohella ympäristöja sosiaaliset ulottuvuudet ovat yhtä tärkeitä. Sidosryhmät ilmaisivat johdonmukaisesti vahvan sitoutumisensa kestävyyden ja kiertotalouden periaatteisiin. He korostivat biokaasun potentiaalia jätteiden vähentämisessä, hiilen sidonnassa ja ravinteiden kierrätyksessä hyödyntämällä mädätysjäännöstä lannoitteena. Kunnat ja alueviranomaiset näkivät biokaasun paitsi energialähteenä myös strategisena välineenä paikallisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa ja resurssitehokkuuden parantamisessa. Monet osallistujat tunnistivat myös mahdollisuudet integroida biokaasu uusiin teknologioihin, kuten vedyn tuotantoon ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Nämä synergiat voisivat vahvistaa sektorien välisiä yhteyksiä, luoda uusia tulovirtoja ja parantaa uusiutuvan energian markkinoiden kokonaisresilienssiä. Vastauksena näihin moninaisiin tarpeisiin sidosryhmät alkoivat ideoida kattavaa digitaalista alustaa, joka toimisi biokaasuekosysteemin keskeisenä solmukohtana. Keskitetty mekanismi voisi yhdistää markkinaosapuolet ja parantaa tiedon saatavuutta. He visioivat yhteistä alustaa, joka tarjoaisi DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 16 reaaliaikaista tietoa tarjonnasta, kysynnästä ja hinnoittelusta, mahdollistaen älykkäämmät strategiset päätökset ja kestävän liiketoiminnan kasvun. Alusta toimisi läpinäkyvänä markkinapaikkana, jossa tuottajat, kuluttajat ja palveluntarjoajat voisivat verkostoitua, neuvotella ja tehdä kauppaa tehokkaasti. Se tarjoaisi reaaliaikaista tietoa tuotantomääristä, kaasun laadusta ja hiilijalanjäljestä, mikä tukisi päätöksentekoa ja logistiikan optimointia. Kehittyneet data-analytiikkaja ennustetyökalut auttaisivat ennakoimaan tarjonnan ja kysynnän trendejä, tukemaan investointisuunnittelua ja parantamaan energiankulun hallintaa. Karttatyökalut ja paikkatietopalvelut helpottaisivat lähellä olevien tuottajien, jakelijoiden ja tankkauspisteiden löytämistä, mikä parantaisi saavutettavuutta ja koordinointia. Sidosryhmät antoivat arvoa myös sellaisten sääntelyä ja vaatimuksenmukaisuutta tukevien työkalujen sisällyttämiselle, jotka yksinkertaistavat raportointivelvollisuuksia, seuraavat kestävyyden mittareita ja varmistavat ympäristöstandardien noudattamisen. Alustan perustan muodostavat luottamus, selkeä hallintomalli ja helppo saavutettavuus. Osallistujat vaativat riippumatonta ja puolueetonta hallintorakennetta, joka takaisi läpinäkyvyyden, oikeudenmukaisuuden ja jatkuvuuden. He korostivat myös, että alustan tulisi olla käyttäjäystävällinen ja turvallinen, palvellen eritasoisia teknisiä valmiuksia omaavia käyttäjiä – suurista teollisuusyrityksistä pienviljelijöihin. Vahvat kyberturvallisuusja tietosuojatoimenpiteet katsottiin välttämättöminä liiketoimintaan ja operatiivisiin tietoihin liittyvien arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi. Ydintoimintojensa lisäksi sidosryhmät näkivät alustan tietopankkina ja resurssikeskuksena. Se voisi tarjota pääsyn oppimateriaaleihin, parhaisiin käytäntöihin, taloussuunnittelun työkaluihin ja kustannussimulaattoreihin, jotka tukevat oppimista ja tietoon perustuvaa osallistumista ekosysteemissä. Lopulta muodostui yhteinen visio digitaalisesta biokaasuekosysteemistä, joka perustuu yhteistyöhön, läpinäkyvyyteen ja kestävyyteen. Sidosryhmät näkevät alustan keskeisenä keinona yhdistää alueellisesti hajanaiset toimijat, vähentää tehottomuutta ja vauhdittaa siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa. Parantamalla tietojen saatavuutta, edistämällä kumppanuuksia ja mahdollistamalla ennakoitavat ja läpinäkyvät transaktiot hahmoteltu digitaalinen alusta vahvistaisi kaikkien osapuolten – mukaan lukien biokaasun tuottajat, käyttäjät, päätöksentekijät ja yhteisöt – toimintaedellytyksiä ja edistäisi entistä kestävämmän, kilpailukykyisemmän ja joustavamman biokaasualan kehitystä. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 17 4 Digitaalinen alusta biokaasuyhteistyölle Hankkeessa kehitetyn digitaalisen alustan suunnittelu käynnistettiin laatimalla vaatimusmäärittely sen toiminnallisuuksista eri sidosryhmien näkökulmista sekä kartoittamalla olemassa olevien alustojen ominaisuuksia ja käyttäjämääriä. Kartoituksen perusteella havaittiin, että Euroopasta löytyy joitakin samankaltaisia alustoja, mutta niiden käyttäjämäärät vaikuttivat vähäisiltä myynti-ilmoitusten perusteella. Toiminnallisuuksiltaan ne olivat pääosin joko markkinapaikkoja tai verkostoja. Vaatimusmäärittelyssä hyödynnettiin monipuolisesti eri lähestymistapoja, kuten sidosryhmätyöpajoja, olemassa olevien alustojen vertailua sekä käyttäjätarinoita, joiden avulla hahmotettiin eri käyttäjäryhmien tarpeita ja odotuksia. Kuva 1. DigiBiogasHubs alustan rakenne (Acharya, 2025). Alustan kehittäminen eteni aiemmin tehdyn vaatimusmäärittelyn pohjalta, ja kehitystyö käynnistettiin käyttöliittymän suunnittelulla. Alusta rakentuu viidestä eri osasta (Kuva 1.): käyttöliittymä, DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 18 palvelin, avoin rajapinta, verkostointipalvelin ja analytiikkatyökalu. Nämä osat voivat toimia joko samalla palvelimella tai hajautettuna useille palvelimille. Kehityksessä huomioitiin myös määritellyt liiketoimintamallit, joita voidaan toteuttaa alustalla, ja Stripe-maksupalvelu integroitiin alustalle jo kehitysvaiheessa maksupalveluita varten. 4.1 Alustan konsepti Vaatimusmäärittelyn perusteella alustalle kehitettiin konsepti, jossa sidosryhmien toiveita otettiin kattavasti huomioon. Näiden toiveiden mukaisesti toteutettiin alustan keskeiset perustoiminnallisuudet, kuten markkinapaikka, karttanäkymä ja verkostoitumistyökalut. Kehitystyössä huomioitiin myös ylläpidon tarvitsemat työkalut sekä teknologiavalinnat, jotka mahdollistavat jatkokehityksen ja esimerkiksi natiivien mobiilisovellusten luomisen alustasta. Alustalle voi rekisteröityä vapaasti, mutta yritystilien vahvistaminen edellyttää ylläpitäjän hyväksyntää. Käyttäjällä tulee olla vahvistettu yritys ennen tarjousten tekemistä, mikä parantaa alustan turvallisuutta ja pienentää väärinkäytösten riskiä. Ylläpitäjällä on lisäksi mahdollisuus määritellä, millaisia tuotteita ja palveluita alustalla voidaan myydä, mikä mahdollistaa sen hyödyntämisen myös muissa tarkoituksissa kuin pelkästään biokaasuekosysteemissä. Markkinapaikka ja karttanäkymä mahdollistavat tarjonnan löytymisen joko listalta tai kartalta. Alustalla käyttäjät voivat tarjota, pyytää tai myydä palveluita. Yritykset voivat myös halutessaan lisätä sijaintinsa, jolloin ne näkyvät myös karttanäkymässä. Logistiikka on huomioitu siten, että käyttäjät voivat ostohetkellä lähettää tarjouspyynnön alustaan rekisteröityneille logistiikkayrityksille. Verkostoitumistyökalussa ylläpitäjä voi luoda käyttäjille keskusteluhuoneita tiettyjen aiheiden ympärille ja moderoida näitä keskusteluja. Käyttäjät voivat myös lähettää toisilleen yksityisviestejä, joista ilmoitetaan niin alustalla ollessa kuin sähköpostitse kirjautumattomuuden aikana. Lisäksi ylläpitäjä voi julkaista artikkeleita, jotka ovat käyttäjien nähtävissä alustalla. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 19 Avoin rajapinta mahdollistaa datan keräämisen alustalle sekä erilaisten integraatioiden toteuttamisen tulevaisuudessa. Turvallisuutta rajapinnalle toteutettiin siten, että käyttäjän tulee rekisteröitymisen jälkeen luoda itselleen rajapinta-avain, jonka avulla dataa voidaan lähettää rajapintaan. Integraatioita testattiin hankkeen aikana yhteistyössä Kaustisen Seutukunnan Biokaasuklinikka - hankkeen kanssa, jossa kehitettiin tekoälychatbottia. Chatbotille syötettiin yli 65 000 sivua lähdemateriaaleja, ja tätä integraatiota testattiin kehitysvaiheessa onnistuneesti. Muiden mahdollisten integraatioiden toteutuksesta keskusteltiin myös kehityksen aikana, mutta niitä ei vielä toteutettu. Alusta julkaistiin GitHub-palvelussa avoimena lähdekoodina MIT-lisenssillä, mikä mahdollistaa myös kaupallisen käytön. Lähdekoodin mukana on saatavilla alustan kattava dokumentaatio, joka sisältää ohjeet sekä käyttäjille että ylläpitäjille. Tämä mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi ottaa alustan jatkokehitettäväksi. 4.2 Pilotointi Alustaa pilotoitiin projektin sidosryhmien kanssa järjestämällä työpajoja, joissa osallistujat pystyivät antamaan suoraa palautetta alustan ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Työpajoista saatiin runsaasti hyödyllistä palautetta ja useita jatkokehitysideoita. Monet kehitysehdotukset liittyivät siihen, miten alusta soveltuu erilaisten toimijoiden käyttöön. Esimerkiksi jätteitä vastaanottaville biokaasulaitoksille tarvitaan erityisiä toiminnallisuuksia, jotka poikkeavat muiden biokaasulaitosten tarpeista. Pilotoinnin aikana logistiikkapalveluiden käyttöä yksinkertaistettiin siten, että kuljetustarjouspyynnöt voidaan lähettää suoraan alustalta. Logistiikkayritykset rekisteröityvät alustalle, ja kaikki tuotteiden ostamiseen liittyvät tarjouspyynnöt välittyvät heille automaattisesti. Tämä järjestely sujuvoitti prosessia ja paransi alustan käytettävyyttä Alustan pilottiversio julkaistiin myös avoimesti internetissä osoitteessa biokaasuhubi.fi (Kuva 2.), mikä mahdollisti laajemman testaamisen ja näkyvyyden. Pilotti herätti runsaasti mielenkiintoa, ja useat yritykset ottivat yhteyttä ilmaisemalla kiinnostuksensa alustan kehityksen jatkamiseen. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 20 Kuva 2. Ruudunkaappaus alustasta (Hietala, 2025). Pilotoinnin tulokset osoittivat, että alusta vastaa sidosryhmien perustoiveisiin ja tarjoaa toimivan pohjan digitaalisen ekosysteemin rakentamiselle. Samalla pilotointi paljasti, että alustalla on vielä kehitettävää erityisvaatimusten osalta eri toimijaryhmille. Kokonaisuudessaan pilotointi tarjosi arvokasta tietoa alustan vahvuuksista, kehityskohteista ja mahdollisuuksista jatkaa sen laajentamista monipuolisemmaksi työkaluksi biokaasuekosysteemissä. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 21 5 Sääntelyrajat ja politiikkakehys biokaasusektorin muovaajina Biokaasuliiketoiminnan kehitystä ohjaavat monitasoiset oikeudelliset ja poliittiset reunaehdot, jotka vaikuttavat tuotannon, jakelun ja investointien toteuttamiseen. DigiBiogasHubs-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tarkastella biokaasuliiketoiminnan sääntelyja politiikkaympäristöä kokonaisvaltaisesti, tunnistaen keskeiset esteet ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat digitaalisen verkkoalustan hyödyntämiseen sekä alan kestävään kasvuun. Työn perustana toimivat kaksi osaraporttia: Biokaasuliiketoiminnan oikeudelliset reunaehdot ja Politiikkakatsaus. Nämä analyysit muodostavat yhdessä kokonaiskuvan siitä, miten monitasoinen sääntelyja politiikkakehys muovaa biokaasusektorin toimintaa EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla. Tarkastelut osoittivat, että biokaasulla on merkittävä rooli siirtymävaiheen energiaratkaisuna kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa, mutta sen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää johdonmukaisempaa sääntelyä, ennakoitavaa politiikkaa ja vahvempaa alueellista yhteistyötä. 5.1 Biokaasuliiketoiminnan oikeudelliset reunaehdot Biokaasuliiketoiminnan oikeudellinen toimintaympäristö rakentuu EU:n direktiiveistä, kansallisesta lainsäädännöstä ja paikallisista viranomaiskäytännöistä. Hankkeessa tarkasteltiin näiden sääntelykehysten asettamia reunaehtoja, kuten markkinaehtoisuutta, syrjimättömyyttä, tiedonhallintaa ja kestävän biokaasun sääntelyä, jotta digitaalinen alusta voisi tehokkaasti tukea biokaasumarkkinoiden kasvua. Analyysissä huomioitiin myös EU:n ilmastotavoitteiden vaikutus biokaasuliiketoiminnan kehitykseen. Tämä oikeudellinen kehikko ei toimi vain rajoitteena tai valvonnan välineenä, vaan se voi toimia myös biokaasun kasvun ja biokaasualan kehittämisen mahdollistajana. EU:n uusiutuvan energian päivitetty direktiivi RED III nostaa uusiutuvan energian osuuden tavoitteeksi 42,5 % EU:n loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa uusiutuvan energian osuus ylittää jo 50 % ja maakohtainen päästövähennys on 60 %. Tämä luo vahvan perustan, jossa EUtason tavoitteet ja kansallinen edistys tukevat toisiaan. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 22 EU:n RED IIja RED III-direktiivit asettavat biokaasulle myös tiukat kestävyyskriteerit. Biokaasua ei saa tuottaa raaka-aineista, jotka on hankittu biologisesti monimuotoisilta alueilta tai alueilta, joilla on korkea hiilivarasto. Lisäksi ruokaja rehupohjaisten raaka-aineiden käyttöä rajoitetaan. Kestävyys osoitetaan EU:n hyväksymillä vapaaehtoisilla järjestelmillä tai kansallisella kestävyysjärjestelmällä. Sertifiointi ja auditointi varmistavat toiminnan läpinäkyvyyden ja luotettavuuden, osoittavat, että raaka-aineet ja tuotantoprosessit täyttävät EU:n kriteerit ja tukevat vastuullista energiantuotantoa. Biokaasun on myös osoitettava merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Liikennekäytössä uusiutuvien polttoaineiden tulee vähentää päästöjä vähintään 65 %, ja sähkön sekä lämmön tuotannossa tavoite on tätä korkeampi. Näiden tavoitteiden täyttäminen vahvistaa biokaasun asemaa osana kestävää energiamurrosta. Suomen lainsäädäntö täydentää EU-sääntelyä kansallisella tasolla määrittämällä tarkemmin toiminnan reunaehdot. Jätelaki ohjaa biojätteen hyödyntämistä materiaalina ja edistää biokaasun tuotantoa, kun taas ilmastolaki sitouttaa Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä ja velvoittaa viranomaiset suunnittelemaan sekä raportoimaan ilmastotoimistaan. Laki liikenteen ajoneuvoja liikennepalveluhankintojen energiatehokkuudesta lisää vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta liikenteessä ja tukee biokaasun käyttöä osana vähäpäästöistä liikennejärjestelmää. Myös eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyä koskeva sääntely vaikuttaa suoraan biokaasulaitosten toimintaan, sillä se edellyttää kirjallista omavalvontasuunnitelmaa riskien arviointiin perustuen. Nämä lait muodostavat yhdessä viitekehyksen, jossa biokaasualan toiminta, kestävyys ja innovaatiot kytkeytyvät kansallisiin ilmastoja energiatavoitteisiin. EU:n kilpailuoikeus ja valtiontukisäännöt ovat keskeisiä erityisesti, kun julkiset toimijat osallistuvat investointeihin. Valtiontuen on oltava markkinoita vääristämätöntä ja läpinäkyvää, sillä tuet ja investoinnit voivat merkittävästi vaikuttaa markkinoiden tasapainoon. Sääntelyn tavoitteena on varmistaa reilu kilpailu tunnistamalla ja ehkäisemällä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä estämällä syrjivä hinnoittelu, joka voisi rajoittaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille. DigiBiogasHubs-hankkeen digitaalisen verkkoalustan keskiössä ovat avoimuus, yhteistyö ja syrjimättömyys, jotka takaavat reilun ja läpinäkyvän toimintaympäristön kaikille osapuolille. Alustan rakenteiden ja käytännön toiminnan on edistettävä reilua kilpailua, ja yhteistyötä tukevat sopimusmallit DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 23 tulee laatia kilpailulainsäädännön mukaisesti. Näitä voidaan täydentää käytännesäännöillä, jotka vahvistavat läpinäkyvyyttä, syrjimättömyyttä ja markkinaehtoisuutta. Kaikkien alustalla toimivien on noudatettava EU:n direktiivejä ja kansallisia säädöksiä, mikä varmistaa tasapuolisen kilpailuympäristön, lisää luottamusta ja tukee biokaasualan kestävää kehitystä. Lisäksi alustaa ylläpidettäessä on tärkeää valvoa, että kaikki toimijat täyttävät toiminnalle asetetut oikeudelliset vaatimukset. Digitaalisen alustatalouden keskeisiä kysymyksiä ovat tietosuoja ja datan hallinta. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja tietohallintoasetus (EU 2022/868) asettavat vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle ja tiedon jakamiselle. Alustan on varmistettava käyttäjien yksityisyyden suojaaminen ja tiedon jakaminen läpinäkyvästi ja kestävällä tavalla. Tietosuojan toteutuminen vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että alustan toiminta perustuu sekä eettisesti että oikeudellisesti kestävään pohjaan. Lopuksi analyysissä korostettiin tarvetta luoda yhteisiä toimintaperiaatteita ja eettisiä ohjeistuksia, jotka tukevat vastuullista ja lainmukaista toimintaa. Lisäksi ehdotettiin informaatiopalvelun perustamista, joka tarjoaisi ajantasaista tietoa sääntelymuutoksista ja tukisi toimijoita erityisesti lainsäädännön, verotuksen ja kestävyyden kysymyksissä. 5.2 Politiikkakatsaus Politiikkakehys määrittää pitkälti sen, miten oikeudellinen sääntely toteutuu käytännössä. DigiBiogasHubs-hankkeen politiikkakatsaus selvitti biokaasun asemaa eri hallinnon tasoilla ja tunnisti keskeiset haasteet, jotka estävät alan potentiaalin täyden hyödyntämisen. Tarkastelun pohjalta havaittiin, että biokaasun sääntelyja politiikkakehykset ovat monitasoisia ja osin ristiriitaisia. Biokaasulla on kuitenkin merkittävä potentiaali toimia siirtymävaiheen ratkaisuna kohti vähähiilistä energiajärjestelmää, erityisesti maataloudessa, liikenteessä ja hajautetussa energiantuotannossa. Nykyinen sääntelyja politiikkakehys ei kuitenkaan vielä mahdollista tämän potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä. Sääntelyhaasteet ulottuvat EU:n strategisista linjauksista kansalliseen lainsäädäntöön ja paikallisiin lupaprosesseihin. Vaikka kontekstit vaihtelevat, perusongelmat ovat samankaltaisia: sääntely on hidasta, teknologiapainotteista ja osin ristiriitaista. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 24 EU-tasolla biokaasun asemaa rajoittavat haasteet liittyvät teknologianeutraalisuuden puutteeseen ja sektoroituun lähestymistapaan. Strategiset painotukset, kuten vedyn ja sähköistämisen korostaminen, heijastavat suurten jäsenmaiden intressejä ja jättävät biokaasun osin marginaaliin, vaikka se voisi tarjota kustannustehokkaita ja nopeasti käyttöönotettavia ratkaisuja erityisesti raskaassa liikenteessä ja maaseutualueilla. Lisäksi EU:n sääntelykehikko ei riittävästi huomioi jäsenvaltioiden erityispiirteitä, kuten Suomen hajautettua tuotantomallia. Tarvitaan integroitua, tasapainoista uusiutuvan energian strategiaa, jossa biokaasu tunnistetaan osaksi sekä ilmastoettä maatalouspolitiikkaa. Lisäksi tulisi vahvistaa teknologianeutraalia sääntelyä, joka kohtelee eri uusiutuvia energiamuotoja tasapuolisesti ja mahdollistaa monipuolisen energiasiirtymän. Kansallisella tasolla biokaasun sääntely on edennyt hitaasti, ja tukija veropolitiikka on ollut osin epäjohdonmukaista. Poliittinen vaihtelu ja sektorikohtainen lähestymistapa lisäävät investointien epävarmuutta, sillä tukien epäselvyys ja lyhytjänteisyys vaikeuttavat investointien toteuttamista. Biokaasun verokohtelua on pidetty liian raskaana suhteessa alan kehittämistavoitteisiin, ja konkreettiset toimet ovat usein vähäisiä, vaikka biokaasu mainitaan useissa strategioissa ja hallitusohjelmissa. Alan kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavaa tukikehikkoa sekä lainsäädäntöä, joka tukee hajautettua ja alueellista tuotantoa ja kannustaa uusiin investointeihin. Paikallisella tasolla biokaasualan haasteet liittyvät monitasoiseen sääntelyyn, luvitusprosessien monimutkaisuuteen, tiedon hajanaisuuteen, infrastruktuurin puutteisiin ja asiantuntijapalveluiden saatavuuteen. Toiminta on kuitenkin menestynyt alueilla, joissa yhteistyö, ekosysteemiajattelu ja yhteisöohjautuva kehittäminen ovat keskiössä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on syntynyt toimivia biokaasuhubeja, joissa tuotanto perustuu paikallisiin resursseihin ja yhteiseen organisointiin. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, mikä korostaa tarvetta vahvistaa paikallisia tukirakenteita, osaamista ja verkostomaista yhteistyötä. DigiBiogasHubs-hanke vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla alustan tiedon jakamiseen, osaamisen vahvistamiseen ja paikallisten toimijoiden yhteistyörakenteiden rakentamiseen. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 31 7Yhteenveto Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteisen kaksivuotisen DigiBiogasHubs-hankkeen (12/2023–11/2025) lähtökohtana oli vahvistaa biokaasun asemaa osana kiertotaloutta ja vähähiilistä energiajärjestelmää. Suomessa biokaasun kysyntä ylittää nykyisen tuotantokapasiteetin, mutta alan kehitystä hidastavat hajautunut tuotantorakenne, logistiikkaja kustannushaasteet, investointien riskit sekä sääntelyn monimutkaisuus ja jatkuvat muutokset. Näihin haasteisiin vastaamiseksi hanke lähti kehittämään digitaalista alustaa, joka kokoaa yhteen biokaasualan toimijat ja tukee ekosysteemin läpinäkyvyyttä, yhteistyötä ja kestävää kasvua. Hankkeessa maakunnittain toteutetut kartoitukset osoittivat, että Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueiden biometaanin teoreettinen tuotantopotentiaali on moninkertainen nykyiseen tuotantoon verrattuna. Teknistaloudellinen potentiaali on merkittävä erityisesti silloin, kun lantapohjaisia ja peltobiomassoja hyödynnetään laajemmin. Tulosten perusteella alueellisilla yhteistyömalleilla voidaan parantaa syötteiden saatavuutta, vähentää kustannuksia ja mahdollistaa suurempien laitosten rakentaminen, mikä vahvistaa investointien houkuttelevuutta ja lisää alueellista energiaomavaraisuutta. Laskennat osoittivat myös, että biokaasun ilmastohyödyt ovat huomattavia: erityisesti lantapohjaisissa prosesseissa voidaan saavuttaa jopa negatiivinen hiilijalanjälki, kun hallitsemattomat metaanipäästöt vältetään. Sidosryhmäanalyysi toi esiin tarpeen yhteiselle, luotettavalle ja läpinäkyvälle digitaaliselle markkinapaikalle, joka parantaa tiedonvaihtoa, ennakoitavuutta ja alan kilpailukykyä. Hankkeessa kehitetty digitaalinen alusta ja sen pilotointi osoittivat konseptin potentiaalin: se voi yhdistää tuottajat, käyttäjät ja palveluntarjoajat, tarjoaa reaaliaikaista tietoa kysynnästä, tarjonnasta ja hinnoista sekä tukee liiketoiminnan kehittämistä ja logistiikan optimointia. Alustan konsepti rakentui sidosryhmien tarpeisiin määritellyille perustoiminnoille, kuten markkinapaikalle, karttanäkymälle ja verkostoitumistyökaluille, jotka muodostivat joustavan perustan biokaasualan digitaaliselle ekosysteemille. Pilotointi vahvisti näiden toimintojen toimivuuden ja osoitti alustan tuottavan lisäarvoa tiedonvaihtoon, materiaalivirtojen hallintaan ja alueelliseen yhteistyöhön, mutta toi esiin myös jatkokehitystarpeita erityisesti logistiikan ja erilaisten laitostyyppien vaatimuksiin liittyen. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 32 Sääntelyja politiikkaympäristön tarkastelu osoitti, että biokaasualan kasvu edellyttää johdonmukaista ja ennakoitavaa sääntelyä sekä teknologianeutraalia tukipolitiikkaa. EU-tasolla haasteita aiheuttavat strateginen sektoroituminen ja teknologianeutraalisuuden puute, kun taas kansallisesti investointien epävarmuutta lisäävät vaihteleva tukija veropolitiikka sekä monimutkaiset lupaprosessit. Paikallisesti puolestaan infrastruktuurin ja osaamisen hajanaisuus hidastaa biokaasualan kehitystä. Samalla havaittiin, että alan potentiaali voidaan hyödyntää tehokkaammin, jos eri hallinnon tasot toimivat yhteen ja tukevat alueellisia yhteistyörakenteita. Hankkeessa kehitettiin myös vaiheittainen prosessimalli, joka tukee alueellisten biokaasuhubien muodostumista ja kehittämistä. Malli tarjoaa selkeän etenemispolun, jonka avulla toimijat voivat suunnitella ja toteuttaa biokaasukeskittymiä tehokkaasti ja kestävästi. Se auttaa tunnistamaan alueen biomassat ja niiden metaanintuottopotentiaalin, määrittämään biokaasun ja mädätysjäännöksen käyttökohteet sekä tukee yhteisomistusratkaisujen ja logististen järjestelyjen suunnittelua. Prosessimalli auttaa rakentamaan kilpailukykyisiä ja kannattavia biokaasuekosysteemejä, jotka hyödyntävät alueellisia resursseja ja osaamista sekä vahvistavat maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Hankkeen tulokset tukevat biokaasumarkkinoiden kasvua, uusien toimijoiden mukaantuloa ja investointien houkuttelevuutta. Ne edistävät hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian osuuden kasvua sekä alueellista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi hanke tarjoaa käytännön työkaluja ja tietoa, jotka auttavat alueellisia toimijoita hyödyntämään biokaasuun liittyviä mahdollisuuksia. Työ ei kuitenkaan pääty tähän. DigiBiogasHubs-alustan jatkokehitystä on jo suunnitteilla, ja tavoitteena on laajentaa sen toiminnallisuuksia, integroida uusia palveluja sekä vahvistaa yhteistyötä muiden digitaalisten energiaratkaisujen kanssa. Hanke on luonut perustan alueelliselle yhteistyölle ja digitaalisille toimintamalleille, jotka edistävät Suomen siirtymää kohti vähähiilistä, resurssitehokasta ja kiertotalouteen perustuvaa energiajärjestelmää. DIGIBIOGASHUBS – BIOKAASUN DIGILOIKKA 33 Lähteet Hietala, R. & Mäkelä, J. (2025). Digitaalisen yhteistyöalustan kehitys ja pilotointi. Hietala, R., & Mäkelä, J. (2025). Suunnitelma digitaalisen yhteistyöalustan konseptista. Jäntti, P. (2024). Biokaasun tuotantoja käyttöpotentiaalin selvitys sekä biokaasun tuotannon ja käytön päästölaskenta – Keski-Pohjanmaan maakunta. Jäntti, P. (2025). CBG:n tuotannon ja käytön sekä biokaasun tuotannon sivuvirtojen hyötykäytön teknistaloudellinen analyysi – Keski-Pohjanmaan maakunta. Jäntti, P., Sander, F., Spoof-Tuomi, K., Hietamäki, S., & Tiainen, J. (2025). Biokaasukeskittymien kehittämisen prosessimalli. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251029103898 Rabetino, R., & Ali, W. (2025). WP1 Development of the platform ecosystem's cooperation model and description of platform services. Rosendahl, V. (2025). DigiBiogasHubs-hankkeen toiminnan oikeudellinen kehikko: Toteutusta koskevaa politiikkaa ja sen säädöksiä. Rosendahl, V. (2025). DigiBiogasHubs-politiikkakatsaus: EU, kansallinen ja paikallinen taso. Spoof-Tuomi, K. (2024). Biokaasun tuotantoja käyttöpotentiaalin selvitys sekä biokaasun tuotannon ja käytön päästölaskenta – Pohjanmaan maakunta. Spoof-Tuomi, K. (2024). LBG:n tuotannon ja käytön sekä biokaasun tuotannon sivuvirtojen hyötykäytön teknis-taloudellinen analyysi – Pohjanmaan maakunta. Spoof-Tuomi, K., Jäntti, P., Hietamäki, S., & Tiainen, J. (2025). Biokaasukeskittymien synergiat: Hubkohtaisten analyysien keskeiset tulokset ja maakuntarajat ylittävän yhteistyön tuoma lisäarvo alueiden toimijoille – Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061971975 Tiainen, J. (2024). Biokaasun tuotantoja käyttöpotentiaalin selvitys sekä biokaasun tuotannon ja käytön päästöjen ja maatalouden ravinnetalouden arviointia – Etelä-Pohjanmaan maakunta. Tiainen, J. (2025). Biokaasun ja CBG:n tuotannon teknistaloudellinen raportti maatilamittakaavan sekä keskisuuren yhteismädättämön mallinnus – Etelä-Pohjanmaan maakunta.