scieee Open visual document viewer

Pitääkö olla huolissaan? Tilintarkastajien ajatuksia havaitsemisriskistä

Pajunen, Kati,Rautiainen, Antti,Saastamoinen, Jani

Abstract

Havaitsemisriski tarkoittaa sitä, ettei tilintarkastaja havaitse virhettä tai väärinkäytöstä tilintarkastuksen aikana. Isot tilintarkastusskandaalit ovat johtaneet siihen, että tilintarkastajat voivat kokea työssään ahdistusta tai pelkoa havaitsemisriskin vuoksi. Tässä tutkimuksessa analysoidaan, miten tilintarkastajat kokevat havaitsemisriskin. Aineisto on hankittu suomalaisille tilintarkastajille tehdyn kyselyn avulla. Tilintarkastajat eivät ole yleisesti ahdistuneita havaitsemisriskistä ja tilintarkastajan ammattitaito auttaa havaitsemisriskin hallinnassa. Kuitenkin havaitsemisriski voi vaikuttaa haluun pysyä alalla. Suunnittelun tärkeys ja ote asiakkuuksista korostuvat havaitsemisriskin hallintakeinoina. Lisäksi tuotiin esille havaitsemisriskin tilintarkastajakohtaisuus ja se, että epävarmuutta tulee sietää. Tilintarkastajat kokevat havaitsemisriskin eri tavoin, joten käytännön johtamisessa olisi kiinnitettävä huomiota havaitsemisriskin hallitsemiseen organisaatio- ja tunnetasolla.

Full text

Pajunen, K., Rau iainen, A. & Saas amoinen, J. (2023). Pi ääkö olla huolissaan? Tilin a kas ajien aja uksia ha ai semis iskis ä. Teoksessa Janne Ruohonen, Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a & Elisa Veikkola ( oim.), Tilin a kas us ja e aluaa io: Talouden ja sään elyn uo opuhelu. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 60–80. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-046-5 4 Pi ääkö olla huolissaan? Tilin a kas ajien aja uksia ha ai semis iskis ä Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen Ha ai semis iski a koi aa si ä, e ei ilin a kas aja ha ai se i he ä ai ää inkäy- ös ä ilin a kas uksen aikana. Iso ilin a kas usskandaali o a joh anee siihen, e ä ilin a kas aja oi a kokea yössään ahdis us a ai pelkoa ha ai semis iskin uoksi. Tässä u kimuksessa analysoidaan, mi en ilin a kas aja koke a ha ai semis iskin. Aineis o on hanki u suomalaisille ilin a kas ajille ehdyn kyselyn a ulla. Tilin a kas- aja ei ä ole yleises i ahdis unei a ha ai semis iskis ä ja ilin a kas ajan amma i ai o au aa ha ai semis iskin hallinnassa. Kui enkin ha ai semis iski oi aiku aa haluun pysyä alalla. Suunni elun ä keys ja o e asiakkuuksis a ko os u a ha ai semis iskin hallin akeinoina. Lisäksi uo iin esille ha ai semis iskin ilin a kas ajakoh aisuus ja se, e ä epä a muu a ulee sie ää. Tilin a kas aja koke a ha ai semis iskin e i a oin, jo en käy ännön joh amisessa olisi kiinni e ä ä huomio a ha ai semis iskin halli se- miseen o ganisaa io- ja unne asolla. A ainsana : ha ai semis iski, aloudellise ää inkäy ökse , kysely u kimus, ahdis us Pi ääkö olla huolissaan? 61 Johdan o Tilin a kas us on oimin o, jolla py i ään a mis amaan ilinpää ösin o maa ion laa- ua (Healy & Palepu 2001). Mu a e enkään suu issa y i yksissä ilin a kas aja ei käy läpi jokais a ki jaus a, minkä uoksi laadun a mis amiseen ja ilin a kas us yöhön lii yy ha ai semis iski. Koska ilin a kas uksessa on iuka aika aulu ja suu i yö- mää ä, ilin a kas us a pide ään s essaa ana amma ina (Yuen ym. 2013). Työn kuo - mi a uus oi aiheu aa ahdis us a, mikä joh aa yleensä heikompaan suo iu umiseen (Cheng & McCa hy 2018). Riskien a ioin i on keskeinen osa ilin a kas usp osessia (FRC 2021). Tilin a kas- us iski a koi aa si ä, e ä ilin a kas aja an aa akiomuo oisen ke omuksen, aik- ka ilinpää ös on olennaises i i heellinen, ii ä ä a muus ilinpää öksen oikeelli- suudes a jää saa u ama a, hallinnos a ai ki janpidos a löy yy huomau e a aa ai lisä ie o on jääny puu umaan. Tilin a kas us iski muodos uu olennaisen i heel- lisyyden iskis ä ja ha ai semis iskis ä. Olennaisen i heellisyyden iski muodos uu ominais iskis ä1 ja kon olli iskis ä2 (ISA 315). Ha ai semis iski ilin a kas uksessa a koi aa iskiä sii ä, e ei ilin a kas aja ha ai se ilin a kas uksen aikana ilinpää- ökseen sisäl y ää olennais a i he ä ai ää inkäy ös ä (ISA 200.13e). Tämän u kimuksen koh eena on ha ai semis iskin yh eys ilin a kas ajan koke- maan ahdis ukseen. Riski oi a joskus ealisoi ua, ja e ilaise ilin a kas usskandaa- li ja as uuseikkoihin lii y ä oikeudenkäynni osoi a a , e ä ha ai semis iski oi olla ilin a kas ajalle me ki ä ä yöpe äisen ahdis uksen lähde (ks. Guénin-Pa acini ym. 2014). Aiempaa u kimus a ha ai semis iskin kokemises a on kui enkin ielä melko ähän, jo en Guénin-Pa acinin ym. (2014) u kimus pelos a ilin a kas uksen yh eydessä on me ki ä in innoi aja älle u kimukselle. Suu e ilin a kas us- ja ki - janpi oskandaali o a aiku anee siihen, e ä ilin a kas aja oi a kokea pelkoa, jo en kyseise u kija ie i ä aikaa anskalaisessa Big 4 - ilin a kas usyh eisössä eh- den haas a eluja ja ha ainnoin ia. He huomasi a , e ä ilin a kas aja koke a olonsa usein muka aksi as a ilin a kas usp osessin pää y yä, koska iski ilin a kas us is- kin ealisoi umises a on huoma a a. Kyseisen u kimuksen mukaan ilin a kas us- p osessin lopussa ilin a kas aja osaa a a ioida p osessin onnis umis a ja omien ha ain ojensa a muu a, aikka ilin a kas us iski ealisoi u a kin käy ännössä as a ilin a kas uksen jälkeen. Toisaal a ämän u kimuksen aus alla aiku a a aikaisemma u kimukse , joissa on käsi el y un ei a ilin a kas uksen yh eydessä (Repenning ym. 2022; Bha - acha jee & Mo eno 2013). Ku en muillakin elämän osa-alueilla, un ee aiku a a 1 Kun on olemassa kannano o, joka on al is i heellisyydelle liike apah umien lajis a, ilin saldos a ai ilinpää öksessä esi e ä äs ä iedos a, on kyse ominais iskis ä (ISA 315). 2 Kon olli iski on iski sii ä, e ä y i yksen sisäinen al on a ei pys y es ämään, ha ai semaan ai ko jaamaan hy issä ajoin jo akin asiaa (ISA 315). 62 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen pää öksen ekoon ilin a kas uksen yh eydessä (ibid.). Tässä u kimuksessa un eis a keski ymme e i yises i ahdis ukseen. Ahdis us on epämuka a un eellinen olo i- la, jossa jokin pelo a a asia on näköpii issä (Spielbe ge 1966, 9–11; ks. myös F eud 1936). Psykologian ki jallisuudessa halli se a näkemys on, e ä ahdis uneisuus hei- ken ää suo iu umis a yöpaikalla (Cheng & McCa y 2018). Tilin a kas ajien kokema yöhön lii y ä asi us ja s essi ähen ä ä yö yy y äi- syy ä, heiken ä ä yösuo i us a ja lisää ä aih u uu a (Smi h ym. 2020). Työ yy y- äisyys ai hy in oin i o a kui enkin moniulo eisia käsi ei ä ei ä kä e ilaise ä syk- kee (s essi, huoli, ä ymys) äl ämä ä aiku a aina samalla a alla (Niemi ym. 2017; W igh 2006). Vaikka ha ai semis iski oi aiheu aa pelkoa (Guenin-Pa acini ym. 2014), ei ha ai semis iskiin lii y ää ahdis uneisuuden kokemus a ja ahdis uneisuu- den yh ey ä yö yy y äisyy een ja alalla pysymiseen ole ie ääksemme u ki u Suo- messa. Ymmä ys ällaises a ilin a kas usalaan spesi is i lii y äs ä ahdis ukses a oi au aa ukemaan ilin a kas ajien yöhy in oin ia ja esilienssiä (ks. Smi h ym. 2020), ai siis si key ä, palau umiskykyä sekä kykyä pysyä ja pä jä ä haas a issa eh ä issä. Tässä u kimuksessa as a aan seu aa iin u kimuskysymyksiin: Mi en ilin a - kas aja koke a ha ai semis iskiin lii y än ahdis uksen? Seli ääkö ilin a kas ajan aus a koe ua ahdis us a? Onko koe ulla ahdis uksella yh ey ä ilin a kas ajan yö- yy y äisyy een ai aikomukseen pysyä ilin a kas usalalla? Tu kimusaineis oa olem- me hankkinee ma askuun 2021 ja ammikuun 2022 aikana ehdyn suomalaisille ilin a kas ajille suunna un sähköisen kyselyn a ulla. Teimme kyselylomakkeen al- mis elua a en haas a elun yhdelle KHT- ilin a kas ajalle lokakuussa 2021. Kysely- lomakkeessa kysy iin aus a ie oja ja esi e iin usei a Like -as eikollisia (1–5) äi ä- miä. Lopuksi kyselylomakkeessa oli yksi a oin kysymys ja si en mahdollisuus ke oa ha ai semis iskis ä apaammin. On syy ä pi ää mielessä, e ä ahdis uneisuu a ai sen aiku uksia on hankala mi a a objek ii ises i, jo en ässä kysely u kimuksessa a kas- elemme ha ai semis iskiin lii y än ahdis uksen kokemus a sekä ( aih u uu een ja esilienssiin lii y ää) aikomus a pysyä ilin a kas usalalla pi kään. Tulos en mukaan ha ai semis iskiä ei koe a yleises i ahdis a ana asiana. Tilin- a kas ajan aus a ei pääsään öises i seli ä koe ua ahdis us a. Tämän lisäksi ilin a - kas ajien kokemus yö yy y äisyydes ä ai aikomus pysyä alalla ei juu ikaan seli y ahdis uksella ai aus a ekijöillä. Kui enkin a oime as aukse ilmensi ä enemmän ahdis ukseen ii aa ia asioi a: Ha ai semis iski aiku aa siihen, mi ä ilin a kas aja ekee ja sen hallin a on ilin a kas ajakoh ais a. Ha ai semis iskin unnis aminen ja hallin a unne asolla, amma illis en p osessien lisäksi, on ä keää yöu alla pysymi- sen kannal a. Tämä u kimuksen kon ibuu io ilin a kas uksen u kimuski jallisuu een o a seu aa a . Ensinnäkin a kas elemme ilin a kas ajien kokemaa ahdis us a ha ai se- mis iskiin lii yen, koska ämä aihepii i on jääny ähälle huomiolle aiemmassa u ki- muksessa. Toiseksi u kimuksemme uo lisää ie oa ilin a kas ajan ominaisuuksien Pi ääkö olla huolissaan? 63 yh eydes ä ha ai semis iskiin. Kolman ena kon ibuu iona u kimuksemme uo aa ie oa ha ai semis iskin ja ahdis uksen yh eydes ä ilin a kas ajan näkemykseen omas a yö yy y äisyydes ä, mis ä ei ole aiempaa u kimus a. Tu kimuksen keskeis en käsi eiden mää i ely Ve bi ha ai a ii aa sanaki jan (Suomisanaki ja) mukaan sellaisiin asioihin, joi a huoma aan ”pohdinnan ai u kimuksen pe us eella”, ”saadaan sel ille”, ”oi alle aan”, ” ode aan” ai ” aju aan”. Vää inkäy öksiä ai i hei ä ilinpää öksessä ei ole äl ä- mä ä helppo ha ai a ulkopuolis en odo uksis a huolima a, koska i hee ja ää in- käy ökse oi a olla ai a as i piilo e uja ai muu en aikeas i ha ai a ia asioi a. Tilin a kas uksessa syn yykin usein odo uskuilu sen älille mi ä ilin a kas uksel a odo e aan ja mi ä ilin a kas aja pys y ä käy ännössä a kas uksen aikana ekemään (ks. esim. McEn oe & Ma ens 2001). Si en ha ai semis iski osana ilin a kas ukseen lii y ää kokonais iskiä luo oman jänni yksensä ilin a kas ajan yöhön. Tilin a kas ajan ei kui enkaan äysin a i se jä äy yä sen a aan, e ä hän ha ai - see kaikki a peellise asia ilinpää ökses ä ilman e ukä eissuunni elua pelkäs ään hy ään onneen luo aen, koska ilin a kas uksen suunni elulla py i ään halli se- maan iskejä (ks. ISA 300.9). Lisäksi ilin a kas ukseen kuuluu amma illinen skep i- syys, mikä uo kyseenalais a aa näkemys ä ja a kkaa aisuu a ilin a kas us yöhön (ISA 200.12). Ha ai semis iskiä a ioidaan ku en mui akin ilin a kas us iskejä (ks. esim. Colbe 1988). Ha ai semis iski aiku aa siihen, mi en paljon ilin a kas use- idenssiä ke ä ään ja millainen ilin a kas ussuunni elma ehdään, ja ilin a kas uk- sen epäonnis umis a oidaankin halli a ha ai semis iskin huolellisella a ioinnilla (Chang, Tsai, Shih & Hwang 2008). Ha ai semis iski keski yy i se ilin a kas ajaan, kun aas muu ilin a kas us iski keski y ä a kas e a aan koh eeseen (Bea ie, Fea nley & B and 2002). Tilin a - kas ajan henkilökoh aise ominaisuude nouse a ha ai semis iskin kohdalla kes- kiöön, ja ilin a kas ajan osaaminen ja kokemus o a kin hyödyllisiä muun muassa ää inkäy ös en ha ai semisessa (Johnson ym. 1993). Myös ilin a kas ajan pe soo- nallisuu a on u ki u suh eessa ilin a kas uksessa suo iu umiseen. Saa u uksiin ja e enemiseen suun au u a yypin A ilin a kas aja apo oi a i heis ä he kemmin kuin yypin B ilin a kas aja , jo ka o a enemmän luo ia ja iloso isia (Chadegani, Mohamed & Iskanda d 2015). Jos ilin a kas aja an aa i heellisen ilin a kas uske - omuksen, se a koi aa ilin a kas uksessa epäonnis umis a (Chang ym. 2008). Ti- lin a kas aja kehi ä ä kin kollek ii is a esilienssiä halli akseen pa emmin ilin a - kas us yön haas ei a (Beau & Je man 2021). Lisäksi ilin a kas ajan aus a ai esim. kokemus, oi aiku aa s essin kokemiseen (Yan & Xie 2016). 64 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen Guénin-Pa acinin ja kumppaneiden (2014) mukaan ilin a kas uksen epäonnis- uminen oi aiheu aa pelkoa ja epämuka ia un emuksia ilin a kas ajissa, mu a pelkoakin on monen yyppis ä. Hy ä ja amma illinen pelko kehi ää amma i ai oa, mu a pa ogeeninen ahdis us saa aa uoda esiin oisenlaisia s a egioi a halli a pelko- ja. Naii i luo amus ei myöskään ole ilin a kas ajalle hy ä ominaisuus (Guénin-Pa- acini ym. 2014). Tähän aiku anee myös ilin a kas ukseen käy e ä issä ole a aika, koska ajallinen aika oi aiheu aa ilin a kas ajille s essiä (B aun ym. 2000). Ahdis us on yleensä a kemmin mää i elemä ön epämielly ä ä unne, joka joh- aa usein a au umaan ule aan, kun aas pelko kohdis uu usein johonkin ie yyn koh eeseen ja joh aa pakenemaan ilan ees a ai jopa alal a (Le i 1980, 6; Sweeny & Dooley 2017). Vaikka s essikin olisi ehkä oinu olla sopi a käsi e ähän u kimuk- seen, päädyimme kui enkin käsi eeseen ahdis us, koska uskomme sen ku aa an ko- konais al aisemmin unne ilaa, jo a ha ai semis iski oi ilin a kas ajalle aiheu aa. Näin u kimuksemme a ken aa ahdis uksen ja suomalaisen kon eks in osal a nii ä ilin a kas us u kimuksia, joissa e ilaise un ee on huomioi u (ks. esim. Beau & Je - man 2022; Bha acha jee & Mo eno 2013; Repenning, Löhlein & Schä e 2022), ja joiden pohjal a oidaan sanoa, e ä jonkinlaise un ee o a lähes aina läsnä ihmisen oiminnassa (ks. myös Fishe & Ashkanasy 2000; G andey 2008). Yksi ilin a kas uksen u kimuski jallisuuden keskeisis ä löydöis ä on, e ä ilin- a kas ajan aus a on yh eydessä hänen oimin aansa ilin a kas ajana, mikä puoles- aan oi näkyä kokemuksena ahdis ukses a. Isojen ilin a kas us oimis ojen (Big 4) on ha ai u uo a an pa empilaa uis a ilin a kas us a (esim. Be glund ym. 2018). Useissa u kimuksissa on löyde y myös sukupuoleen lii y iä e oja. Naispuolise ilin a kas aja e oa a miehis ä pe soonallisuudel aan (Da idson & Dalby 1993), laadukkaammalla ilin a kas uksella (esim. I onen ym. 2013) ja suu emmalla al- miudella jä ää ilin a kas usamma i apaaeh oises i (Foga y 1996; Chi ym. 2013). Lisäksi naise keskimää in o a a ähemmän iskejä aloudellisissa pää öksissä (Cha ness & Gneezy 2012). Naise o a ilin a kas us apo oinnissaan konse a ii- isempia ( Ka jalainen ym. 2018; Khli & Achek 2017). Nais en mukanaolo ilin a - kas us iimeissä indikoi ähäisempää uloksen manipuloin ia (Nekhili ym. 2022; ks. myös Khli & Achek 2017). Pi ääkö olla huolissaan? 65 Tu kimusaineis o ja -mene elmä Tu kimusaineis o hanki iin sähköpos in mukana lähe e yn kyselylomakkeen a ulla ma askuun 2021 ja ammikuun 2022 älisenä aikana. Kyselylomakkeen almis e- lua a en eimme haas a elun lokakuussa 2021 yhdelle KHT- ilin a kas ajalle. Tällä haas a elulla sel i imme, millaisia aja uksia ha ai semis iski ja sen hallin a he ä ää. Sisälly imme haas a elun löydökse kyselylomakkeen äi ämiin. Haas a elemam- me henkilö ke oi, e ä kun ha ai semis iski on suu i, asiakkaan kanssa on hy ä kes- kus ella enemmän ja myös asiakkaan liike oimin aan on pe ehdy ä ä huolellises i, kun aas u ujen asiakkaiden kanssa ha ai semis iski on usein pienempi. Haas a - elemamme ilin a kas aja ke oi, e ä pelko saa aa olla liian oimakas sana, mu - a ahdis us a ilin a kas uksen yh eydessä oi hänen mieles ään esiin yä. E i yises i ke äisin ilin a kas aja oi a olla s essaan unei a, ahdis unei a ja kii eisiä. Pelko ei ole haas a ellun mukaan hy ä asia ilin a kas ajan yössä, koska silloin saa aa syn yä ilan ei a, jolloin on aikea ”ha ai a me sää puil a”. Haas a elemamme ilin a kas aja ke oi e ään kollegansa jou uneen oikeu een, koska ämä ei ha ainnu ää inkäy ös ä a kas amassaan yh iössä. Haas a elun a ulla py imme osal aan aken amaan kyse- lylomakkeen sellaiseksi, e ä se as aisi ilin a kas ajien kokemuksia ha ai semis is- kis ä, aikka käy imme lomakkeen aken amisessa myös aikaisempaa u kimus ie- oa. Sähköpos i, joka sisälsi linkin kyselylomakkeeseen, lähe e iin 1 271 ilin a kas a- jalle, joiden yh eys iedo saimme Pa en i- ja ekis e ihalli uksen Tilin a kas us al- onnas a. Kyselyyn as asi 212 ilin a kas ajaa kahden muis u us ies in jälkeen as- ausp osen in ollessa 16,76 p osen ia. Aineis os a pois e iin as aaja , jo ka oli a yli 80- uo iai a (2 kpl) ai, jo ka ei ä as annee sukupuol a ka oi a aan kysymykseen (2 kpl), jolloin analyysiin jäi 208 as aus a. Kyselyn a ulla on haas eellis a mi a a un ei a, jo en as aukse o a subjek ii isia as aajien mielipi ei ä. Kyselylomake sisälsi äi ämiä, joihin ilmais iin e imielisyy ä ai samanmielisyy ä iisipo aisen Like in as eikon a ulla, jossa 5 a koi i ”Olen äysin samaa miel ä” ja 1 ”Olen äysin e i miel ä”. Väi ämiä oli kaikkiaan 46, jois a ässä u kimuksessa käy e ään u kimusongelman kannal a sopi ia 17 äi ämää. Li- säksi kyselyssä ka oi e iin as aajien aus a ie oja. Väi ämien lisäksi kyselylomak- keessa oli yksi a oin kysymys: ”Mi ä muu a halua e ielä sanoa ha ai semis iskiin lii yen?”. 36 as aajaa as asi kyselylomakkeen a oimeen kysymykseen. Tässä u - kimuksessa kysyimme asioi a yypillises i jo pi kään ilin a kas usalalla oimineil a henkilöil ä, jo en on luul a aa, e ä ne, jo ka suo anaises i pelkää ä ilin a kas us- yöhön lii y iä iskejä, o a oinee jo aih aa eh ä iä. Sen sijaan ahdis uksen aiku- uksia oidaan ällöinkin kysyä ja uskomme, e ä kyselyllämme saamme ku an sii ä, mi en ahdis us näkyy ilin a kas us yössä. Ta kas elemme siis ässä u kimuksessa 66 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen ahdis us a, koska si ä on helpompi ka oi aa kyselyn a ulla (ks. esim. Doby ym. 1995; Malgwi 2004; Lyons ym. 2018). Lisäksi a ioimme, e ä jos olisimme maininnee sa- nan pelko kyselyssä, olisimme saanee ehkä ähemmän as auksia. Mää ällisiä äi ämiä analysoi iin ilas ollisin mene elmin. Tilas ollinen analyysi pe us uu ku aile iin ilas o ie oihin sekä ilas olliseen mallinnukseen. Tu kimukses- sa käy e ään kah a empii is ä mallia. Mallissa 1 seli e ään ilin a kas ajan aus a eki- jöillä ( ilin a kas ajan ikä, kokemus, sukupuoli, u kin o, kokemus lis a ujen yh iöi- den a kas amises a, oimipaikan koko sekä kuuluminen Big 4 -yh eisöön) as auksia 15 äi ämään, jo ka koske a ha ai semis iskiin lii y ää ahdis us a ja aika esu ssi- en puu e a. Mallissa 2 seli e ään aus a ekijöillä ja edellä maini uilla 15 äi ämällä as auksia yö yy y äisyy een ja aikomukseen pysyä ilin a kas usalalla. Analyysi eh iin yleisellä akenneyh älömallinnuksella, jossa so elle iin o de ed logis ic - e- g essio a. Kyseinen mene elmä so el uu Like -as eikollis en muu ujien analyysiin. Tilas ollise analyysi eh iin S a a 15 -ohjelmis olla. Analysoimme a oimeen kysymykseen saamamme laadullise as aukse aineis o- läh öisen sisällönanalyysin a ulla (ks. esim. Tuomi & Sa ajä i 2018). Analyysiyksik- könä oli yksi äinen lause. Jokaises a lausees a e si iin eema, jo a se käsi elee. Sen jälkeen eema yhmi el iin laajempien kokonaisuuksien alle, joi a muodos ui analyy- sissä neljä kappale a. Tu kimuksen ulokse Mää ällise ulokse Tilas ollinen analyysi Taulukossa 1 esi e ään aineis on ku aile ia ilas o ie oja ( a ka muu ujaku aukse Lii eessä B). Mää ällisessä aineis ossa oli 208 as aajaa. Taus iedois a oidaan pää- ellä, e ä 15 p osen ia as aajis a oimi Big 4 -yh eisössä. Tu kimuksen uloksiin oi näin ollen aiku aa se, e ä Big 4 -yh eisöjen ilin a kas ajia oli kyselyssä selkeä ä- hemmis ö. 37 p osen illa as aajis a oli kokemus a lis ayh iöiden a kas ukses a. Nel- jäsosa as aajis a oli naisia. Lähes puole as aajis a oli KHT- ilin a kas ajia. 70 p o- sen ia as aajis a ei oiminu joh a assa asemassa. Vas aajien keski-ikä oli 53 uo a ja kokemus a ilin a kas ukses a as aajilla oli keskimää in 29 uo a. Taulukossa 1 esi e ään myös ku aile a ilas o iedo 15 äi ämäs ä, joilla ka oi- e iin as aajien näkemyksiä ha ai semis iskis ä ja siihen lii y äs ä ahdis ukses a ja aika esu sseis a. Näiden lisäksi kysy iin as aajien yy y äisyy ä yöhönsä ja ai- komus a pysyä ilin a kas usalalla kauan. Kaiken kaikkiaan yksi äis en äi ämien Pi ääkö olla huolissaan? 67 - es i osoi a a , e ä keskimää in as aaja oli a joko samaa ai e i miel ä äi ä- mien kanssa, koska as aukse poikkesi a ilas ollises i me ki se äs i neu aalis a (=3) as aukses a yh ä äi ämää lukuun o ama a. Väi ämään ”Aion olla amma is- sani ielä pi kään”, keskimää äinen as aus oli neu aali (3). Tähän oi olla syynä se, e ä as aajien keski-ikä oli koh uullisen ko kea. Keskimää in ilin a kas aja oli a yy y äisiä yöhönsä (3,84). Huol a, ahdis us a ja pelkoa luo aa is a äi ämis ä as aaja oli a keskimää in e i miel ä äi ämis ä 3, 5, 13, 15 ja samaa miel ä äi ämis ä 4, 6, 11, 17. Näis ä oidaan pää ellä, e ä as aaja ei ä keskimää in koe ha ai semis iskiä ahdis a ana ekijänä. Tämän lisäksi as aa- ja koke a ahdis uksen jopa pa an a an ilin a kas uksen laa ua. Vas aaja koke a myös jonkin e an ahdis us a seu auksis a, joi a oi koi ua i heiden ha ai sema a jä ämises ä. Si ä as oin as aajilla oli selkeä mielipide ilin a kas uksen aika ajoi - eis a. Ha ai semis iski ka so aan kas a a an ilin a kas uksen aikaa (7), mikä näh- dään ongelmallisena (8,9, 10). Kollegoille puhumisen (14) koe aan au a an ilin a - kas us iskin hallinnassa. Lii eessä A esi e ään lisäksi Taulukon 1 muu ujien älinen ko elaa ioma iisi. Ko elaa iois a oidaan a ioida, e ä huoli i heiden löy ämises ä ilin a kas uk- sessa lii yy mahdollisiin seu aamuksiin ja ha ai semis iskin aiheu amaan s essiin (muu ujien 3, 11 ja 13 älise posi ii ise ko elaa io , p<0,05). Lisäksi oidaan nähdä, e ä ha ai semis iskiin lii y ä ahdis uksen kokemus (muu uja 13) yhdis yy ilas ol- lises i me ki se äs i (p<0,05) mm. neu ojen kysymiseen (muu uja 14), ahdis ukses a puhumiseen (muu uja 15) ja myös ajankäy öön (muu uja 16), e enkin ei-lis a ujen y i ys en (muu uja 19) kohdalla. 68 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen Taulukko 1. Ku aile a ilas o iedo . Muu uja Ka. Kp. Min Max - es i (≠3) Like as eikollise äi ämä Olen yy y äinen yöhöni. [1] 3,84 0,82 1 5 14,75*** Aion olla amma issani ielä pi kään. [2] 3,03 1,34 1 5 0,36 Olen huolissani sii ä, e en löydä i hei ä ai ää inkäy öksiä ilin a kas usp osessin aikana. [3] 2,72 1,10 1 5 -3,65*** On hy ä olla ähän huolissaan sii ä, e ei ha ai se i he ä ai ää inkäy ös ä ilin a kas uksen aikana. [4] 3,85 1,02 1 5 11,92*** Ahdis us ha ai semis iskiin lii yen on minulla yleensä suu a. [5] 2,04 0,86 1 5 -16,09*** Huoli sii ä, e ei löydä i hei ä ai ää inkäy öksiä, pa an aa ilin a kas usp osessin laa ua. [6] 3,16 1,01 1 5 2,33** Ha ai semis iski kas a aa ilin a kas ukseen käy e yä aikaa. [7] 4,14 0,71 1 5 23,32*** Jos aikaa ilin a kas ukselle on niukas i, i hee ja ää inkäy ök- se oi a jäädä ha ai sema a. [8] 4,26 0,93 1 5 19,64*** Ei hai aa, jos piene i hee ja ää inkäy ökse jää ä huomaa- ma a, ehokkuus on ä kein ä. [9] 2,29 0,99 1 5 -10,29*** Piene i hee ie ä usein aikani enkä ehdi ka somaan ii ä- äs i ko kean iskin asioi a. [10] 2,08 0,95 1 5 -13,99*** Olen huolissani niis ä seu aamuksis a, joi a minulle oi ulla, jos en ha ai se ää inkäy ös ä ai i he ä. [11] 3,50 1,08 1 5 6,67*** Väsymys oi ehdä sen, e en huomaa ilinpää ökseen sisäl y ää i he ä ai ää inkäy ös ä. [12] 3,56 1,00 1 5 8,04*** Ha ai semis iski aiheu aa s essiä minulle. [13] 2,72 0,95 1 5 -4,22*** Kysyn usein neu oa kollegoil a, kun minulla on käsillä me ki ä- än ha ai semis iskin a kas uskohde. [14] 3,62 0,94 1 5 9,57*** Puhun kollegoideni kanssa usein pelos a, e ei ha ai sekaan ää inkäy ös ä ilin a kas uksen aikana. [15] 2,03 0,90 1 4 -15,53*** Minulla menee yleensä paljon aikaa, ennen kuin saan sel yy ä a kas uskoh ees a. [16] 2,31 0,95 1 5 -10,47*** Kun ilin a kas usp osessi on lopussa, olen aina helpo unu . [17] 3,27 1,04 1 5 3,72*** Taus amuu uja Koko (1= alle 5 henkilöä, 2= 5-20 henkilöä, 3= 21-100 henkilöä, 4= 101-500 henkilöä, 5= 501 henkilöä ai enemmän) [18] 2,10 1,52 1 5 Lis a u (on a kas anu lis a uja yh iöi ä = 1) [19] 0,37 0,48 0 1 KHT (KHT- ilin a kas aja = 1) [20] 0,46 0,50 0 1 Big 4 ( yösken elee Big 4-yh eisössä = 1) [21] 0,15 0,36 0 1 Ei-joh a a (ei joh a assa asemassa = 1) [22] 0,71 0,46 0 1 Nainen (nainen = 1) [23] 0,26 0,44 0 1 Ikä (ikä uosina) [24] 53,16 14,33 22 77 Kokemus (kokemus ilin a kas us yös ä uosina) [25] 29,25 18,22 165 Huomau ukse : N=208. Väi ämä 1-17 mi a u as eikolla: 1 = E i miel ä … 5 = Samaa miel ä. Tilas ollinen me ki se yys: *** p-a o < 0,01; ** p-a o < 0,05; * p-a o < 0,1, Pi ääkö olla huolissaan? 75 Guénin-Pa acini ym. (2014) pe us i a u kimuksensa ii iis i apah uneeseen osal- lis u aan ha ainnoin iin, kun aas ässä u kimuksessa hyödynne iin kyselyä. Kui- enkin kyselymme laadullinen aineis o osoi aa, e ä jo ku ilin a kas aja koke a ha ai semis iskin ahdis a ana asiana, mu a oisaal a ilin a kas ajalla on monia kei- noja halli a ha ai semis iskiä. Nii ä o a asiakkuuksien hallin a ja huolellinen suun- ni elu. Toisaal a pieni huoles uneisuus yön laadus a, mi ä uloksemme osoi a a , oi ke oa myös amma illises a skep isyydes ä ja a kkaa aisuudes a, joi a ilin a kas- us yössä a i aan. Toinen u kimuskysymyksemme oli, seli ääkö ilin a kas ajan aus a koe ua ah- dis us a. Pääsään öises i ilin a kas ajan aus alla ei ole yh ey ä koe uun ahdis uk- seen, mu a muu amia asioi a kyselyn pe us eella on ha ai a issa. Naise o a mie- hiä enemmän aipu aisia kiinni ämään huomio a yksi yiskoh iin ja o a enemmän ahdis unei a, jos i hei ä jää huomaama a. Tämä ukee Da idsonin ja Dalbyn (1993) ha ain oa, e ä naise o a ilin a kas ajina e ilaisia kuin miehe , ja osin myös I osen ym. (2013) ha ain oa nais en ekemän ilin a kas uksen pa emmas a laadus a. Naise ei ä yypillises i o a niin paljon iskejä aloudellisissa asioissa kuin miehe , o ea a Cha ness ja Gneezy (2012), mihin ämän u kimuksen ulokse myös ii aa a . Li- säksi KHT- ilin a kas aja o a i se a mempia a kas us yössään e a una HT- ilin- a kas ajiin, jolloin myöskään me ki ä ä helpo uksen unne ei ilmaannu heille ilin- a kas usp osessin pää y yä. Kui enkin lis a uja yh iöi ä a kas a a ilin a kas aja koke a helpo us a ilin a kas usp osessin pää y yä. Ei-joh a assa asemassa ole a ilin a kas aja koke a myös ähemmän as uu a ilin a kas usp osessis a kokonai- suudessaan. Iäl ään anhemma ilin a kas aja puhu a mielellään ha ai semis is- kis ä kollegoiden kanssa. Laadullinen aineis o ko os aa ha ai semis iskin lii ymis- ä i se ilin a kas ajaan, ja ilin a kas ajan amma i ai o ja ominaisuude aiheu a a e oja ilin a kas ajien älille suh eessa ha ai semis iskin hallin aan. Kolmas u kimuskysymyksemme oli, onko koe ulla ahdis uksella yh ey ä ilin- a kas ajan yö yy y äisyy een ai aikomukseen pysyä ilin a kas usalalla. Kun aikaa on käy e ä issä ilin a kas ukseen ii ä äs i ja kun asiois a oi keskus ella kollegoi- den kanssa, se joh aa ko keampaan yö yy y äisyy een. Väsymys ja pelko sen sijaan ennus a a , e ä yö yy y äisyys on alhaisempi. Jos ilin a kas ajalla on kokemuksia sii ä, e ä aika ei ii ä ja e ä esiin yy huol a ai pelkoa, se ennus aa alan aih oa. Toi- saal a se, e ä as aaja oli samaa miel ä äi ämän ”Ha ai semis iski aiheu aa s essiä minulle”, ennus aa aikomus a pysyä ilin a kas usamma issa, mikä oi joh ua sii ä, e ä on hy äksy y se, e ä ilin a kas us amma ina on s essaa a, mikä pi ää ain hy äksyä. Tä ä ukee osi ain laadullisen aineis on ha ain o, e ä epä a muu a ulee sie ää, koska ilin a kas uksen odo uskuilu on aina olemassa, eikä kaikkiin ulkopuo- lel a ule iin aa imuksiin pys y ä a kallakaan yöllä as aamaan. Kokonaisuu ena a kas el una huoli ha ai semis iskis ä oi lisä ä jossakin mää in aja uksia alal a pois hakeu umiseen. 76 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen Kysymme o sikossa, pi ääkö ilin a kas ajan olla huolissaan ha ai semis is- kin uoksi ja as auksemme on se, e ä älillä on hy ä olla hieman huolissaan. Ti- lin a kas us on mahdollis a suo i aa ISA-s anda dien ja hy än ilin a kas us a an mukaan, mu a sii ä huolima a oi jo ain jäädä ilin a kas uksessa ha ai sema a. Tällöin ha ai semis iski ealisoi uu, aikka ilin a kas aja olisi ehny yönsä huo- lellises i. Juu i ämä oi ahdis aa ilin a kas ajia. Ha ai semis iski on hy in pi källe ilin a kas ajakoh ainen ja kaikki ilin a kas aja ei ä pys y halli semaan ha ai se- mis iskiä yh ä hy in kuin oise . Vaikka yleises i suu a huol a ei ollu , koke a jo ku ilin a kas aja ha ai semis iskin ahdis us a aiheu a ana, mihin on syy ä kiinni ää huomio a yöu alla pysymisen kannal a käy ännön joh amisessa: amma i aidon ke- hi äminen ja s essinhallin akeino o a a ainasemassa, kun ilin a kas ajia ue aan heidän yössään. Resilienssin kehi äminen (ks. Beau & Je man 2022 ja Smi h ym. 2020) oikin olla ä keä osa yössä ukemis a ja p osessien kehi ämis ä, koska oisilla ilin a kas ajilla ä ä kykyä pä jä ä haas a issa eh ä issä on enemmän kuin oisilla. Resilienssi ähen ää loppuunpalamisia ja aikomuksia hakeu ua pois alal a (Smi h ym. 2020). Ja ko u kimuksessa oisikin keski yä laadullisen u kimuksen keinoin sy äl- lisemmin esilienssin ymmä ämiseen ja kehi ämiseen ilin a kas us yössä. Pi ääkö olla huolissaan? 77 Läh ee Bea ie, V., Fea nley, S., & B and , R. 2005. Audi o independence and audi isk: A econcep ualisa ion. Jou nal o In e na ional Accoun ing Resea ch, 4(1), 39–71. Beau, P., & Je man, L. 2022. Bonding o ged in “audi ing hell”: The emo ional quali ies o Big Fou audi o s. C i ical Pe spec i es on Accoun ing, 83, 102356. Be glund, N., Eshleman, J.D. & Guo, P. 2018. Audi o size and going conce n epo ing, Audi ing: A Jou nal o P ac ice and Theo y, 37(2), 1–25. Bha acha jee, S., & Mo eno, K. K. 2013. The ole o audi o s' emo ions and moods on audi judgmen : A esea ch summa y wi h sugges ed p ac ice implica ions. Cu en Issues in Audi ing, 7(2), P1–P8. B aun, R. L. 2000. The e ec o ime p essu e on audi o a en ion o quali a i e aspec s o miss a emen s indica i e o po en ial audulen inancial epo ing. Accoun ing, O ganiza ions and Socie y, 25(3), 243–259. Chadegani, A. A., Mohamed, Z. M., & Iskanda , T. M. (2015). The in luence o indi idual cha ac e is ics on audi o s’ in en ion o epo e o s, Jou nal o Economics, Business and Managemen , 3(7), 710-714. Chang, S.-I., Tsai, C.-F., Shih, D.-H. & Hwang, C.-L. 2008. The de elopmen o audi de ec ion isk assessmen sys em: Using he uzzy heo y and audi isk model. Expe Sys ems wi h Applica ions, 35(3), 1053–1067. Cheng, B. H., & McCa hy, J. M. 2018. Unde s anding he da k and b igh sides o anxie y: A heo y o wo kplace anxie y. Jou nal o Applied Psychology, 103(5), 537. Chi, W., Hughen, L., Lin, C. J., & Lisic, L. L. 2013. De e minan s o audi s a u no e : E idence om Taiwan. In e na ional Jou nal o Audi ing, 17(1), 100–112. Colbe , J.L. 1988. Inhe en isk: an in es iga ion o audi o s’ judgemen s. Accoun ing, O ganiza ions and Socie y, 13(2), 111–121. Da idson, R. A., & Dalby, J. T. 1993. Pe sonali y p o ile o emale public accoun an s. Accoun ing, Audi ing & Accoun abili y Jou nal, 6(2), 81–97. Doby, V. J., & Caplan, R. D. 1995. O ganiza ional s ess as h ea o epu a ion: E ec s on anxie y a wo k and a home. Academy o Managemen Jou nal, 38(4), 1105–1123. Fishe , C. D., & Ashkanasy, N. M. 2000. The eme ging ole o emo ions in wo k li e: An in oduc ion. Jou nal o O ganiza ional Beha io : The In e na ional Jou nal o Indus ial, Occupa ional and O ganiza ional Psychology and Beha io , 21(2), 123–129. Foga y, T.J. 1996. Gende di e ences in he pe cep ion o he wo k en i onmen wi hin la ge FRC 2021. Wha makes a good audi ? No embe 2021. h ps://www. c.o g.uk/ ge a achmen /117a5689-057a-4591-b646-32cd6cd5a70a/Wha -Makes-a-Good- Audi -15-11-21.pd F eud, S. 1936. Inhibi ions, symp oms and anxie y. The Psychoanaly ic Qua e ly, 5(1), 1–28. G andey, A. A. 2008. Emo ions a wo k: A e iew and esea ch agenda. In Ba ling, J. & Coope , C. The Sage Handbook o O ganiza ional Beha io . Vol. I. Sage, London, 235–261. Guénin-Pa acini, H., Malsch, B. & Paillé, A.M. 2014. Fea and isk in he audi p ocess. Accoun ing, O ganiza ions and Socie y, 39(4), 264–288. Healy, P.M. & Palepu, K.G. 2001. In o ma ion asymme y, co po a e disclosu e, and he capi al ma ke s: A e iew o he empi ical disclosu e li e a u e. Jou nal o Accoun ing and Economics, 31(1-3), 405–440. in e na ional accoun ing i ms. Manage ial Audi ing Jou nal, 11(2), 10–19. ISA 200. Riippuma oman ilin a kas ajan yleise a oi ee ja ilin a kas uksen suo i aminen ISA-s anda dien mukaises i. 78 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen ISA 300. Tilin a kas uksen suunni elu. ISA 315. Olennaisen i heellisyyden iskien unnis aminen ja a ioiminen yh eisös ä ja sen oimin aympä is ös ä muodos e yn käsi yksen a ulla. I onen, K. Vähämaa, E. & Vähämaa, S. 2013. Female audi o s and acc uals quali y, Accoun ing Ho izons, 27(2), 205–228. Ka jalainen, J., Niskanen, M., & Niskanen, J. (2018). The e ec o audi pa ne gende on modi ied audi opinions, In e na ional Jou nal o Audi ing, 22(3), 449-463. Khli , H., & Achek, I. (2017). Gende in accoun ing esea ch: a e iew, Manage ial Audi ing Jou nal 32(6), 627-655. Le i , E. 1980 The Psychology o Anxie y, 2nd ed., Law ence E lbaum Associa es, Hillsdale, New Je sey. Lyons, I. M., Rami ez, G., Maloney, E. A., Rendina, D. N., Le ine, S. C., & Beilock, S. L. 2018. Spa ial Anxie y: A no el ques ionnai e wi h subscales o measu ing h ee aspec s o spa ial anxie y. Jou nal o Nume ical Cogni ion, 4(3), 526–553. Malgwi, C. A. 2004. De e minan s o accoun ing anxie y in business s uden s. Jou nal o College Teaching & Lea ning (TLC), 1(2). McEn oe, J. E., & Ma ens, S. C. 2001. Audi o s' and in es o s' pe cep ions o he “expec a ion gap”. Accoun ing Ho izons, 15(4), 345–358. Nekhili, M., Ja ed, F., & Naga i, H. (2021). Audi pa ne gende , leade ship and e hics: he case o ea nings managemen , Jou nal o Business E hics, 1-28. Niemi, P., Rau iainen, A., Kannasoja, S., Haapakoski, K., Pellinen, J., & Män ysaa i, M. 2017. Hy in oinnin eo ia hy in oinnin edis ämisessä ja polii isessa pää öksen eossa. Hallinnon Tu kimus, 36(3), 166–181. Repenning, N., Löhlein, L., & Schä e , U. 2022. Emo ions in accoun ing: A e iew o b idge he pa adigma ic di ide. Eu opean Accoun ing Re iew, 31(1), 241–267. Salehi, M., & Das anpoo , Z. (2021). The e ec s o psychological ac o s on he pe o mance o independen audi o s in I an, Cu en psychology, 40, 1621-1630. Smi h, K. J., Eme son, D. J., Bos e , C. R., & E e ly J , G. S. 2020. Resilience as a coping s a egy o educing audi o u no e in en ions. Accoun ing Resea ch Jou nal, 33(3), 483–498. Spielbe ge , C. D. 1966. Theo y and esea ch on anxie y. In Spielbe ge (Ed.) Anxie y and Beha io . Academic P ess. New Yo k, 3–20. Sweeny, K., & Dooley, M. D. 2017. The su p ising upsides o wo y. Social and Pe sonali y Psychology Compass, 11(4), e12311. Tuomi, J. & Sa ajä i, A. 2018. Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi. Tammi. e-ki ja. W igh , T. A. 2006. To be o no o be [happy]: The ole o employee well-being. Academy o Managemen Pe spec i es, 20(3), 118–120. Yan, H., & Xie, S. 2016. How does audi o s’ wo k s ess a ec audi quali y? Empi ical e idence om he Chinese s ock ma ke . China Jou nal o Accoun ing Resea ch, 9(4), 305–319. Yuen, D. C., Law, P. K., Lu, C., & Guan, J. Q. 2013. Dys unc ional audi ing beha iou : empi ical e idence on audi o s' beha iou in Macau. In e na ional Jou nal o Accoun ing & In o ma ion Managemen , 21(3), 209–226. Pi ääkö olla huolissaan? 79 Lii e A. Ko elaa ioma iisi. 12345678910 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 11.00 2 0.37 1.00 3-0.13 -0.02 1.00 4-0.01 0.07 0.43 1.00 5-0.16 -0.16 0.40 0.15 1.00 60.00 -0.02 0.34 0.37 0.25 1.00 70.15 0.04 0.18 0.18 0.12 0.28 1.00 8-0.08 -0.21 0.05 0.05 -0.02 0.06 0.04 1.00 9-0.08 -0.15 0.08 0.06 0.01 0.11 0.01 0.18 1.00 10 -0.16 -0.12 0.12 -0.01 0.12 -0.01 -0.04 0.16 0.08 1.00 11 -0.08 -0.16 0.37 0.23 0.41 0.28 0.28 0.07 -0.05 0.09 1.00 12 -0.28 -0.05 0.21 0.23 0.14 0.22 0.07 0.24 0.19 0.19 0.16 1.00 13 -0.20 -0.04 0.43 0.21 0.51 0.27 0.17 0.07 0.04 0.22 0.52 0.21 1.00 14 0.12 0.01 0.07 0.02 0.09 0.10 0.05 0.07 0.03 0.08 0.11 0.02 0.21 1.00 15 -0.24 -0.10 0.14 -0.02 0.26 0.07 -0.03 0.03 0.17 0.36 0.11 0.28 0.33 0.12 1.00 16 -0.20 -0.04 0.16 0.06 0.26 0.14 0.13 0.05 0.13 0.14 0.26 0.23 0.36 0.12 0.27 1.00 17 -0.18 0.07 0.09 -0.05 -0.01 -0.06 -0.02 0.01 -0.09 0.09 -0.06 0.04 -0.08 0.07 0.05 0.13 1.00 18 0.02 0.14 0.12 0.04 -0.01 -0.08 0.01 0.03 0.06 0.07 0.09 0.00 -0.09 0.08 0.07 0.16 0.40 1.00 19 0.10 0.11 0.02 -0.05 -0.04 -0.10 0.08 0.10 -0.06 -0.04 -0.04 -0.08 -0.17 0.04 -0.14 -0.07 0.26 0.47 1.00 20 -0.21 0.07 0.08 -0.12 -0.03 -0.03 -0.07 0.01 -0.02 0.08 -0.06 0.04 0.00 0.05 0.11 0.15 0.77 0.36 0.27 1.00 21 0.10 0.25 0.05 0.03 -0.04 -0.10 0.04 -0.04 -0.08 -0.04 -0.02 0.04 -0.03 0.04 -0.17 -0.09 -0.21 0.10 0.11 -0.16 1.00 22 0.02 0.06 0.06 0.04 0.10 0.00 0.05 0.03 -0.18 0.01 0.12 -0.03 0.06 0.09 0.02 0.02 0.26 0.07 0.11 0.17 -0.10 1.00 23 0.13 -0.40 -0.07 -0.03 0.05 0.09 0.02 0.04 0.11 0.03 0.09 -0.10 0.01 -0.02 -0.10 -0.08 -0.45 -0.31 -0.13 -0.32 0.13 -0.10 1.00 24 -0.02 -0.13 -0.10 -0.09 -0.04 0.04 0.00 0.03 0.12 -0.04 -0.01 -0.07 0.01 0.07 0.04 0.05 -0.06 -0.04 -0.02 -0.08 -0.06 -0.11 0.08 Huomau ukse : nume o asemmanpuolimmaisessa sa akkeessa ja ylimmällä i illä ii aa muu ujaan, joka on esi e y aulukossa 1 ja Lii eessä B. Paksunne u on i ilmaisee ilas ollises i me ki se ää ko elaa io a ähin ään 5%-me ki se yys asolla. 80 Ka i Pajunen, An i Rau iainen ja Jani Saas amoinen Lii e B. Muu uja . Like -as eikollise muu uja . Mi a-as eikko: 1 = Täysin e i miel ä, 2 = Jokseenkin e i miel ä, 3 = Ei e i eikä samaa miel ä, 4 = Jokseenkin samaa miel ä, 5 = Täysin samaa miel ä. Olen yy y äinen yöhöni. [1] Aion olla amma issani ielä pi kään. [2] Olen huolissani sii ä, e en löydä i hei ä ai ää inkäy öksiä ilin a kas usp osessin aikana. [3] On hy ä olla ähän huolissaan sii ä, e ei ha ai se i he ä ai ää inkäy ös ä ilin a kas uksen aikana. [4] Ahdis us ha ai semis iskiin lii yen on minulla yleensä suu a. [5] Huoli sii ä, e ei löydä i hei ä ai ää inkäy öksiä, pa an aa ilin a kas usp osessin laa ua. [6] Ha ai semis iski kas a aa ilin a kas ukseen käy e yä aikaa. [7] Jos aikaa ilin a kas ukselle on niukas i, i hee ja ää inkäy ökse oi a jäädä ha ai sema a. [8] Ei hai aa, jos piene i hee ja ää inkäy ökse jää ä huomaama a, ehokkuus on ä kein ä. [9] Piene i hee ie ä usein aikani enkä ehdi ka somaan ii ä äs i ko kean iskin asioi a. [10] Olen huolissani niis ä seu aamuksis a, joi a minulle oi ulla, jos en ha ai se ää inkäy ös ä ai i he ä. [11] Väsymys oi ehdä sen, e en huomaa ilinpää ökseen sisäl y ää i he ä ai ää inkäy ös ä. [12] Ha ai semis iski aiheu aa s essiä minulle. [13] Kysyn usein neu oa kollegoil a, kun minulla on käsillä me ki ä än ha ai semis iskin a kas uskohde. [14] Puhun kollegoideni kanssa usein pelos a, e ei ha ai sekaan ää inkäy ös ä ilin a kas uksen aikana. [15] Minulla menee yleensä paljon aikaa, ennen kuin saan sel yy ä a kas uskoh ees a. [16] Kun ilin a kas usp osessi on lopussa, olen aina helpo unu . [17] Taus amuu uja Koko (1 = alle 5 henkilöä, 2 = 5-20 henkilöä, 3 = 21-100 henkilöä , 4 = 101-500 henkilöä 5 = 501 henkilöä ai enem- män) [18] Lis a u (on a kas anu lis a uja yh iöi ä = 1, ei ole a kas anu lis a uja yh iöi ä = 0) [19] KHT (KHT- ilin a kas aja = 1, HT- ilin a kas aja = 0) [20] Big 4 ( yösken elee Big 4-yh eisössä = 1, ei yösken ele Big 4-yh eisössä = 0) [21] Ei-joh a a (ei joh a assa asemassa = 1, joh a assa asemassa = 0) [22] Nainen (nainen = 1, mies = 0) [23] Ikä (ikä uosina) [24] Kokemus (kokemus ilin a kas us yös ä uosina) [25]