Ajankohtaiset ilmiöt tilintarkastuksen ja evaluaation tutkimuskohteina

Kihn, L-A., Oulas i a, L., Ruohonen, J. & Veikkola, E. (2023). Ajankoh aise ilmiö ilin a kas uksen ja e aluaa ion u kimuskoh eina. Teoksessa Janne Ruohonen, Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a & Elisa Veikkola ( oim.), Tilin a kas us ja e aluaa io: Talouden ja sään elyn uo opuhelu. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 15–23. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-046-5 1 Ajankoh aise ilmiö ilin a kas uksen ja e aluaa ion u kimuskoh eina Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a, Janne Ruohonen ja Elisa Veikkola Johdan o Kokooma eoksessa sy enny ään ilin a kas uksen, e aluaa ion ja omis ajaohjauksen ajankoh aisiin ilmiöihin ja kysymyksiin. Ta kas uksella ja a ioinnilla ii a aan sys- emaa iseen p osessiin, jossa hanki aan ja a ioidaan e idenssiä ali ujen k i ee ien pe us eella. Ta kas us kohdis uu e i yises i aloudellisiin apah umiin ( ilinpää ök- seen), oimin aan (johdon oimiin) sekä no mien nouda amiseen (Ks. Ame ican Ac- coun ing Associa ion 1971, 2; Näsi 2009, 21; Ruohonen 2020, 35). A ioin i puoles aan oi kohdis ua esime kiksi julkis en oimijoiden ili el ollisuu een sekä esu ssien käy ön aloudellisuu een, aiku a uu een ja oikeudenmukaisuu een (Kihn ym. 2017, 16). Myös omis ajaohjaus a ja julkisen alouden as uullis a a ainkäy öä koske a kysymykse o a kiin eä osa a ioinnin u kimus a. Tilin a kas us a seli ä ä keskeinen eo ia on agen i eo ia (Jensen & Meckling 1976). Sen mukaan ilin a kas ajan eh ä ä on a mis aa, e ä agen in (johdon) pää- miehelleen (omis ajalle) an ama in o maa io on oikeaa ja ii ä ää. Tilin a kas ajan odo e aan al o an myös muiden sidos yhmien ja yleisen edun näkökoh ia. (Pajunen ym. 2019, 80; Sa opää 2019, 33–36). Lisäksi ilin a kas ajal a oidaan nykyisin pyy ää myös y i ys as uu apo ien a men amis a (Gullk is 2023). Vas aa as i a ioin i 16 Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a, Janne Ruohonen & Elisa Veikkola hyödy ää julkis en a ojen al on aa ja yleis ä yh eiskunnallis a e ua, kun si ä käy e- ään yh eiskunnallisen pää öksen eon ukena (Vedung 2007). Ta kas ukses a, a ioinnis a ja omis ajaohjaukses a yh eiskunnallises i me ki ä- inä oimin oina a i aan ie eellises i u ki ua ie oa. Koska näis ä eemois a ilmes- yy melko ähän suomenkielis ä u kimus a (Kihn ym. 2021, 10), ja ko u kimuksille on a e a myös siksi. Kokooma eoksessa ali uja eemoja lähes y ään moni ie ei- sellä lähes ymis a alla. Tu kimusa ikkeli ky key y ä ilin a kas uksen ja omis a- jaohjauksen eemojen osal a lasken a oimeen ja oikeus ie eeseen. Tilin a kas uksen kysymyksissä lasken a oimen ja ju idiikan näkökulma o a ah as i oisiinsa kie- ou unee , koska ilin a kas us a ohjaa a EU-di ek ii i , mone muu säädökse ja kansain älise s anda di . A ioinnin eemoja käsi ele ä a ikkeli pohjau u a hal- lin o ie eelliseen julkisjoh amiseen. Liike alous ie eellisen lasken a oimen u kimuksen pe immäinen a koi us on y i ys oiminnan ymmä äminen sekä y i yksiä ja niiden oimin aa koske ien sään- nönmukaisuuksien e sin ä (Salmi & Jä enpää 2000, 265). Kokooma eoksen lasken- a oimen u kimuksissa kiinni e ään huomio a e i yises i y i ys as uu apo ien a men amiseen ja ilin a kas ukseen e ilaisissa kon eks eissa. Oikeus ie eellisen lähes ymis a an osal a kokooma eoksessa paino u a lainopillise u kimukse , joi- den a koi uksena on uo aa ie oa oimassa ole an oikeuden sisällös ä. Lainoppi eli oikeusdogmaa inen u kimus on sään ö u kimus a, jonka a koi uksena on oikeus- no mien sisällön sel i äminen eli ulkin a (Aa nio 1989, 48). Lainopillisessa u ki- muksessa sel i e ään a kas us a ja a ioin ia koske an oimassa ole an sään elyn sisäl öä. Teemoja lähes y ään myös de lege e enda -näkökulmas a eli oimassa ole- an sään elyä a kas ellaan k ii ises i ja anne aan ehdo uksia ule aisuuden sään e- lymuu oksis a, ja pe us ellaan muu oksia nykysään elyn sisäl öön. Oikeus ie eellinen u kimuso e lii yy kiin eäs i alouden e ilais en ilmiöiden oimassa ole an sään e- ly-ympä is ön ja sään elyn muu ospaineiden kysymyksiin. Ta oi eena on a kas us a ja omis ajaohjaus a koske ien ajankoh ais en ilmiöiden sään elyn a kas elu. Lisäksi mukana on oikeuspolii isen u kimuksen pii ei ä, mikä ilmenee nykyisen sään elyn a peellisuuden ja a koi uksenmukaisuuden a ioimisena. Hallin o ie eellisen julkisjoh amisen alaa koske issa a ikkeleissa puoles aan kes- ki y ään a ioinnin eemaan. E aluaa io a oi ku sua a ioin i u kimukseksi silloin, kun si ä ehdään ie eellisen u kimuksen säännöillä ku en ämän ki jan a ioin i- osan a ikkeleissa. E aluaa io u kimuksella on pi kä pe in ee ja usei a e ilaisia u - kimuskoulukun ia (Rossi ym. 2004). Yh eis ä niille on kui enkin se, e ä e aluaa ion yh eiskunnallinen hyö y ulee ulos en käy ämises ä pää öksen eossa ja implemen- aa iossa. A ioinnissa on kyse huolellises a julkisen poli iikan o eu ukses a, loppu- suo i eis a ja ulokses a jälkikä een ehdys ä a ios a, jo a on a koi us käy ää käy- ännön pää öksen eko ilan eessa (Vedung 2009). Ex pos - yyppisen a ioinnin lisäksi a ioinnin hyödyllisyy ä oidaan lisä ä ennakkoa ioinneilla (ex an e) ja ja ku alla Ajankoh aise ilmiö ilin a kas uksen ja e aluaa ion u kimuskoh eina 17 oimeenpanon aikana eh ä ällä a ioinnilla. A ioinnin mene elmiin lue aan laaja joukko ie eellisen mene elmän e ilaisia so elluksia, jois a kokonais al aisimpia o a e ilaise kus annus-hyö yanalyysi . Ta kas usins i uu io alouden ja sään elyn muu oksissa Ta kas usins i uu io on yh eiskunnassa apah u aa oimin aa, jo a no mi aa lainsää- dän ö. Sään elyn a ulla py i ään aiku amaan siihen, mi ä, mi en ja milloin a kas- e aan ja kenen oimes a ilin a kas us ehdään. No mi konk e isoi u a a sinaises- sa käy ännön ilin a kas us yössä ja ilin a kas aja käy ännön oimijoina a kaise a , mi ä ilin a kas ukseen sisäl yy. (Kosonen 2005, 22 ja 33–35) Tilin a kas uksen kysy- myksissä paino u a nykyään ah as i kansain älis en ilin a kas usalan s anda di- en (ISA-s anda dien) hyödyn äminen ja me ki ys. Esime kiksi hallinnon a kas us kui enkin pohjaa ah as i kansalliseen sään elyyn, sillä kansain älisissä ilin a kas- uss anda deissa hallinnon a kas us a ei i senäisenä a kas uskoh eena unnis e a. Ensimmäisen osan u kimusa ikkeli muodos a a kokonaisuuden, jossa sy enny- ään ilin a kas uksen ajankoh aisiin ilmiöihin. A ikkeli äli ä ä ku aa a kas u- sins i uu ion nyky ilas a ja siihen kohdis u is a muu ospaineis a. Ta kas us eeman a ikkeleissa sy enny ään ilin a kas ajan käy ännön yön kan- nal a keskeisiin ja ajankoh aisiin osa-alueisiin: y i ys en kes ä yys apo oinnin a - men amiseen, ilin a kas uksen laa uun, ilin a kas ajan yön ajankoh aisiin sub- s anssikysymyksiin, sekä ilin a kas us u kimukseen. Ta kas uksen ulkoinen oimin aympä is ö – alouselämä, y i ys oimin a ja sään- ely-ympä is ö – muu uu ja ku as i ja sen myö ä myös ilin a kas usins i uu io. Esime kiksi ilmas onmuu oksen ja muiden kes ä yysongelmien o jun a keskeisenä mega endinä on uonu y i ys as uun liike oiminnan keskiöön. Y i ys en as uul- lisuus apo oin i on y i ys en keskeis en sidos yhmien, sijoi ajien ja lainsää äjien aa imuksis a lisään yny . (Hells öm & Pa kkonen 2022, 15) Ki jan a kas uksen eemaa käsi ele än osan ensimmäisissä a ikkeleissa a kas ellaan juu i y i ys en as uullisuus apo oinnin a men amis a. Eu oopan unionin uonna 2014 hy äksy- män Muun kuin aloudellisen iedon -di ek ii i (Non-Financial Repo ing Di ec i e, 2014/95/EU) myö ä as uullisuus apo oin i uli pakolliseksi Suomessa suu ille yleis- en edun kannal a me ki ä ille yh iöille ilikaudes a 2017 alkaen. Vas uullisuus a- po in a men aminen on kui enkin ollu apaaeh ois a. Beni a Gullk is in a ikkelissa u ki aan suomalais en pö ssiyh iöiden as uul- lisuus apo oinnin ulkopuolis a a men amis a ennen ja jälkeen Muun kuin a- loudellisen iedon -di ek ii iin oimaan uloa. Tulokse alo a a pö ssiy i ys en a mennuskäy ännön kehi ys ä ja nyky ilaa kyseis en yh eisöiden as uullisuus- ja 18 Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a, Janne Ruohonen & Elisa Veikkola a muus apo ien sisällönanalyysin pohjal a. Lisäksi u kimuksessa a a aan, mi ä ie oa a mennus apo i an a a lukijalle, ja ehdo e aan monia ja ko u kimus en ai- hei a. Uusi kes ä yys apo oin idi ek ii i (2022/2464, CSRD) julkais iin i allisessa leh- dessä joulukuussa 2022, ja se uli oimaan 5.1.2023. Di ek ii iehdo us laajen aa me - ki ä äs i as uullisuus apo oinnin ja sen a men amisen pakollisuu a. Timo Kai- sanlahden a ikkelissa a ioidaan uuden kes ä yys apo oin idi ek ii in aiku uksia ilin a kas ajan oiminnalle. A ikkelissa a kas ellaan a kas ajan a mennuksen koh eena ole ia seikkoja sekä si ä, millaisin oimin a kas us ehdään ja mi en ilin- a kas aja lausuu suo i amis aan oimis aan. Teoksen kolme seu aa aa a ikkelia lii y ä ilin a kas uksen laa uun. Tilin a - kas uksen laa u oidaan mää i ellä kokonais odennäköisyydeksi sille, e ä ilinpää- ös iedo sisäl ä ä olennaisen i heen, jonka ilin a kas aja ha ai see ja myös apo oi i hees ä. (DeAngelo 1981, 186) Koska ilin a kas ajalla ei ole mahdollisuu a käydä läpi jokais a ki jaus a, a kas ukseen lii yy iski sii ä, e ä ilin a kas aja ei ha ai se ilinpää ökseen sisäl y ää olennais a i he ä (ISA 200.13e). Täs ä käy e ään nimi ys ä ha ai semis iski. Ka i Pajusen, An i Rau iaisen ja Jani Saas amoisen a ikkelissa ana- lysoidaan ha ai semis iskin yh ey ä ilin a kas ajan kokemaan ahdis ukseen. Suo- malaisille ilin a kas ajille eh yyn kyselyyn pohjau u a u kimus uo aa uu a ie oa ha ai semis iskis ä ilin a kas ajien yöhy in oinnin kannal a. Tuomas Honkamäen, Ma kus Mä ön, Hannu Ojalan ja Hen i Tei isen a ikkelissa ja ke aan ilin a kas uksen laadun eemas a niin ku su un ehdollisen konse a ismin näkökulmas a. Ehdollinen konse a ismi ni ou uu kansain älisiin apo oin ipe- iaa eisiin sekä suomalaisessa ki janpi okäy ännössä so elle a aan a o aisuuden pe iaa eeseen. Ehdollinen konse a ismi ilmenee ki janpidossa si en, e ä ealisoi- uma oma appio ki ja aan aikaisemmin kuin ealisoi uma oma oi o . A ikke- lissa u ki aan ilas ollisin mene elmin ilin a kas uksen laadun ja e okannus imien oolia ehdollisen konse a ismin esiin ymisessä suomalais en ei-pö ssilis au uneiden osakeyh iöiden ilinpää öksissä. Tilin a kas uss anda di sisäl ä ä lainsäädän öä a kemman ii ekehyksen ja oh- jeis uksen ilin a kas ukseen. Kansain älis en ilin a kas uss anda dien nouda a- minen on keskeinen osa hy än ilin a kas us a an mukais a ilin a kas us a. Rii a Laineen ja Ja kko Rai ion a ikkelissa a kas ellaan, mi en kansain älisiä ilin a kas- uss anda deja so elle aan ja nouda e aan Suomessa, sekä ku a aan, miksi ne o a ä kei ä ilin a kas uksen laadulle ja yh enäisyydelle. Lisäksi a ikkelissa a ioidaan uu a yksinke ais en yh eisöjen ilin a kas ukseen so elle a aa s anda dia. Tilin a kas ajien yön ajankoh aisiin subs anssikysymyksiin keski yy Lili-An- ne Kihnin, Ee a-Ma i Ihan olan, Jaakko Rönkön ja Ma i Fila o in a ikkeli asun- o-osakeyh iön hallinnon a kas ukses a. Hallinnon a kas us on ilin a kas uslain (18.9.2015/1141, TTL) 3:1:n mukaan yksi lakisää eisen ilin a kas uksen koh ei a yh- Ajankoh aise ilmiö ilin a kas uksen ja e aluaa ion u kimuskoh eina 19 eisön ai sää iön ilikauden ki janpidon ja ilinpää öksen lisäksi. A ikkelissa a - kas ellaan si ä, mi en ilin a kas aja käy ännössä koke a hallinnon a kas uksen a koi uksen, me ki yksen ja sisällön asun o-osakeyh iöissä. Tu kimus pohjau uu kokeneil a ilin a kas ajil a ke ä yyn laadulliseen haas a eluaineis oon. Tu kimus ekee näky äksi muun muassa hy än ilin a kas us a an pe us ana ole aa amma - iosaamis a sekä hy äksi ode uja käy än öjä asun o-osakeyh iöiden hallinnon a - kas uksen osal a. Tilin a kas uksen lisäksi ilin a kas ajan eh ä äksi sääde ään ilin a kas uslaissa (TTL 1:1.1:n 2 koh a) ki jallis en lausun ojen an aminen muissa laeissa ai ase uksissa sääde yissä ilan eissa. Yh eis ä näille ilin a kas ajan muille lakisää eisille eh ä ille on, e ä ne ehdään ie yissä e i yis ilan eissa (Ho smanheimo ym. 2017, 16). Veik- ko Vah e an ja Timo To kkelin a ikkeleissa a kas ellaan ilin a kas ajan lausunnon an amis eh ä is ä osakeyh iölain (21.7.2006/624, OYL) edelly ämiä odis uksia osa- keyh iö ä pe us e aessa ja osakeannin yh eydessä. Lainopillis en a ikkeleiden u - kimuskoh eena on a kas us a koske a osakeyh iö-, ki janpi o- ja e o-oikeudellinen sään ely. Veikko Vah e an a ikkelissa a ioidaan k ii ises i osakeyh iölain maksu- kon ollisään elyä, joka edelly ää muun muassa, e ä uusien osakkeiden ekis e i-il- moi uksen yh eydessä on oimi e a a ekis e i i anomaiselle ilin a kas ajan odis us maksun ulemises a yh iölle, jos yh iössä on ol a a lain ai yh iöjä jes yksen pe us- eella ilin a kas aja (OYL 2:8.3:n 2 koh a). A ikkelissa esi e ään kannano o sään- elyn muu amises a niin, e ä ilin a kas ajan odis us a koske as a aa imukses a luo u aisiin yksi yis en yh iöiden osal a (de lege e enda). Timo To kkelin a ikkelissa a u aan ilin a kas uksen ikuisuusongelmaan: appo isijoi ukseen. Osakeyh iölain sään elyn mukaan ekis e i-ilmoi ukseen on lii e ä ä ilin a kas ajan lausun o ap- po isel i ykses ä ja sii ä, oliko omaisuudella ähin ään maksua as aa a aloudelli- nen a o yh iölle. A ikkelissa a kas ellaan appo ia asi a aan ie as elkapan iin lii y iä ki janpi o- ja e o-oikeudellisia kysymyksiä. Heidi Ali alon, Teija Vehmaksen ja Lili-Anne Kihnin a ikkelissa muodos e aan kokonaisku a Suomessa 2010-lu ulla ehdys ä ilin a kas us u kimukses a alan äi- öski jojen pohjal a ja e a aan si ä aiempina uosikymmeninä eh yyn ilin a kas- usalan äi öski ja u kimukseen. Tu kimuksia analysoidaan e i yises i u kimuss a- egis en pii eiden eli aihepii in ja u kimuso e alinnan suh een. A ikkeli pää ää a kas us a käsi ele än osion muodos amalla kokonaisku an sii ä, mi ä aihei a suo- malaisissa ilin a kas usalan äi öski joissa on jo u ki u ja mi en. Lisäksi a ikkeli nos aa esille mahdollisia ja ko u kimus en aihei a. 20 Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a, Janne Ruohonen & Elisa Veikkola Julkis en a ojen käy ö – as uullisuuden a ioin i ja omis ajaohjauskeino E aluaa io a o eu a a aka eemise u kija , u kimuslai okse sekä sellaise a i- oinnin lakisää eise elime , ku en kun ien ja kun ayh ymisen a kas uslau akunna ja al ion a kas us i as o. Kun ien ja kun ayh ymien – sekä myös uu ena o eu a- ja ahona hy in oin ialueiden – a kas uslau akunna eke ä oiminnan a kas us a ja uloksellisuusa ioin ia (Ala-aho ym. 2019). Myös mone minis e iö eke ä i se ja ilaa a e ilaisia a ioin eja e o meis a ja lakiuudis uksis a asianomaisella hallin- nonalalla. Näissä a ioinneissa ko os uu p ak inen iedonin essi eli e aluoinnin u- los en hyödyn äminen pää öksen eossa ja oimeenpanossa (Rossi ym. 2004, 411–412, Vedung 2009, 255–256). Vas a silloinhan a ioinnis a on muu akin hyö yä kuin ehkä ekijöiden oman osaamisen kehi ymisen ja u an kannal a. Kokooma eoksen e aluaa ioa ikkeleissa läpileikkaa ana eemana on julkis en a- ojen asapaino ja julkis en a ojen as uullinen käy äminen. A ikkeli ky key y- ä e i yises i jälkikä eisen a ioinnin ja ili el ollisuuden lähes ymiskulmiin, mu - a samalla niillä on me ki ys ä oiminnan pa an amisessa. A ikkelien eema o a jao el a issa kah een e i a kas elunäkökulmaan: yh ääl ä e aluaa ioon e ilaisissa käy ännön ilan eissa, ja oisaal a julkis en a ojen käy ön oikeudellisiin ja omis aja- ohjauksellisiin kysymyksiin. Ja i S en allin, Pasi-Heikki Rannis on, Jan-E ik Johansonin ja Elias Pekkolan a - ikkelissa a kas ellaan ko onapandemian me ki ys ä julkisen hallinnon joh amises- sa. A ikkelissa analysoidaan sys emaa ises i ko onajoh amisen onnis umis a Suo- messa pandemiak iisin aikana. A ikkeli pe us uu minis e iöiden, keskushallinnon sekä ylimmän polii isen johdon edus ajien haas a eluihin ko ona oimien suh een. Ki joi ajien k i iikki kohdis uu koo un aineis on pohjal a siihen, e ä Suomen hal- li uksen ko onajoh aminen oli ennakoi a an suunni elmallisuuden sijas a eagoi aa ja kapealais a. Tämän oidaan ka soa heiken äneen ko onajoh amisen onnis umis a. A ikkelin pohjana ole a u kimus an aa ä keä ä ie oa sille, mi en ja kossa ie ope- us ainen ennakoin i as aa anlaisissa k iiseissä on ä keä ä. Tapio Wallenius e i elee a ikkelissaan lisäisyy ä (addi ionali y) pää ösk i ee inä e i yises i julkis en a ojen käy össä kehi ys- ja seka ahoi uksessa sekä aiku a uu- sin es oimisessa. Julkisia a oja käy e ään lisään y äs i yksi yisen ahoi uksen mo- bilisoimiseen globaaleihin haas eisiin as aamiseksi, jo en pää ösk i ee eille on suu i a e. Lisäisyydellä pää ösk i ee inä a koi e aan, e ä ahoi us saa aikaan jo ain (esi- me kiksi in es oin eja) sellais a, mi ä muu en ei apah uisi. Walleniuksen a ikkeli on ensimmäisiä johdonmukaisia käsi eanalyysejä aihealueella. A ikkelissa a ioidaan, mi en hy in lisäisyyden käsi e oimii pää ösk i ee inä, kun julkisia a oja ohja aan y i yksille. Ajankoh aise ilmiö ilin a kas uksen ja e aluaa ion u kimuskoh eina 21 Lasse Oulas i an ja Si pa Vi an a ikkelin analyysi poliisin suo i usky yn, ai- ku a uuden ja mää ä ahojen ason älisis ä yh eyksis ä pu eu uu poliisin näkökul- mas a k ooniseksi osoi au uneeseen esu ssipulaan. A ikkelissa ku a aan 2000-lu- un alus a as i suomalaiseen poliisiin kohdis u an u kimukseen uloksia, ja oisaal a se sisäl ää myös ulokse sisäminis e iön ee ämän poliisin mää ä ahasel i ykses ä. A ikkelissa pohdi aan myös laajemmin poliisin yh eiskunnallis a unk io a, poliisil- le ase e uja a oi ei a ja is i ii aa sille anne ujen esu ssien älillä. Toimin aympä- is ön aikeu uminen ja oisaal a eduskunnan kannano o ja ulos aa ee edelly ä ä poliisil a ja ku as i laajene aa oiminnan odo us a. Mi ella No dbladin ja Jussi Ki is ön a ikkelissa a kas ellaan johdonmukaisella o eella ko keakoulujen laaduna ioinnin kehi ys ä Suomessa. A ikkelissa ku a aan Suomessa ehdyn kolmen audi oin ikie oksen malleja suh eessa niiden a oi eisiin ja paino uksiin. Ko keakoulujen audi oin imallia a kas ellaan myös ko keakoulujen eu ooppalaisen laaduna ioinnin kehi yssuun ia as en. Tu kimus uo aa ie oa ko - keakoulujen laaduna ioinnin kokonais al aiseen kehi yskulkuun lii e ynä e i yi- siin a ioin ipe in eisiin, - apoihin ja käsi yksiin ko keakoulujen laadus a. Suomessa julkisomis eis en yh iöiden aloudellinen me ki ys on huoma a a. Val- iolla on pe in eises i ollu ä keä ooli Suomessa y i ys en omis ajana, ja myös kun- na hoi a a eh ä iään enene ässä mää in osakeyh iön muodossa. Julkisomis eisuus ase aa yh iöiden omis ajaohjaukselle e i yisiä haas ei a joh uen esime kiksi al io- ja kun aomis eis en yh iöiden joukon he e ogeenisyydes ä ja oiminnan a oi eiden e i- laisuudes a. (Kankaanpää 2020, 16–18) Kolmessa iimeisessä a ikkelissa käsi ellään julkisomis eis en yh iöiden omis ajaohjaus a sekä kokoa as i julkisen alouden asa- painon sään elyä EU:ssa ja Suomessa. Suomessa on e a en paljon julkis en ahojen omis amia osakeyh iöi ä, ja niiden edus amien oimialojen ki jo on laaja (Ruohonen ym. 2021, 14–18; Val ioneu os on pe iaa epää ös 2016, 1). E i yises i kun ayh iöiden mää ä on iimeis en kymmenen uoden aikana kas anu sel äs i. Omis ajaohjauksen kysymykse ky key y ä kiin eäs i julkisen sek o in a ioinnin ja al onnan eemoi- hin. Kun akonse neissa on omis ajaohjauksen keinoin huolehdi a a sii ä, e ä oi- min a on aloudellises i ehokas a ja lainmukaises i jä jes e y. Ja i Kankaanpään a ikkelissa u ki aan suomalais en pö ssiyh iöiden halli us en hy än hallin o a an mukais a al on a oimaa. A ikkelissa e i yinen mielenkiin o kohdis uu siihen, onko al io-omis eis en pö ssiyh iöiden halli us en al on a oima yksi yises i omis e uja yh iöi ä ko keampi. Y i yksen halli uksen al on a oiman ka so aan u kimuksessa koos u an seu aa is a ekijöis ä: halli uksen jäsen en iip- puma omuus yh iös ä ja me ki ä is ä omis ajis a, a kas us- ja nimi ys aliokunnan olemassaolo, halli uksen kokous amis iheys sekä se, onko yh iön oimi usjoh aja hal- li uksen jäsen. A ikkelissa hahmo e aan näiden osa ekijöiden esiin ymis ä yksi yi- ses i omis e uissa ja al io-omis eisissa y i yksissä ilas ollisin mene elmin 1562 suo- malaisen pö ssiy i yksen käsi ä äs ä aineis os a. 22 Lili-Anne Kihn, Lasse Oulas i a, Janne Ruohonen & Elisa Veikkola Janne Ruohosen a ikkelissa a kas elun koh eena on kun aomis eise osakeyh iö , joiden mää ä on a ikkelin mukaan ollu sel ässä kas ussa 2000-lu ulla. Kun aomis- eis en yh iöiden kas anu mää ä edelly ää niiden omis ajaohjaukseen panos amis a. Yksi yypillisis ä omis ajaohjauksen keinois a on konse niohje, jonka mää äyksillä py i ään kun akonse nin kokonaisedun huomiono amiseen kun ayh iöiden oimin- nassa. Kun akonse nin kokonaise u oi kui enkin olla is i iidassa osakeyh iön edun kanssa. A ikkelissa sel i e ään, mi en ämä kun akonse nin kokonaisedun edis ämi- sen ja kun ayh iön edun edis ämisen mahdollinen is i ii a ulee a kais a. A ikkeli pe us uu analyysiin 25 suu imman kaupungin konse niohjeiden sisällöis ä koskien kun akonse nin kokonaisedun edis ämis ä. Osion iimeisessä a ikkelissa Jani Wacke a kas elee oikeudellises a näkökul- mas a Suomen julkiseen alou een kohdis u ia asapainoisuus el oi ei a ja niihin lii y ää al on aa. A ikkelissa pe ehdy ään asapainoisuuden sään elyn läh ökoh- iin e i yises i EU-oikeudellisen sään elyn osal a. Maailmanlaajuinen ko onapande- mia on ku i anu Suomen ja muiden EU-jäsen al ioiden alou a, ja ko onak iisi on aiku anu myös EU:n säännöksiin koskien jäsen al ioiden julkis a alou a. Ajankoh aise ilmiö ilin a kas uksen ja e aluaa ion u kimuskoh eina 23 Läh ee Aa nio, A. 1989. Lain ulkinnan eo ia. Yleisen oikeus ie een oppiki ja. Po oo: We ne Söde s öm Osakeyh iö. Ala-aho, V., Leppänen, P. ja Oulas i a, L. 2019. Ta kas us ja a ioin i kunnissa ja kun ayh ymissä. Helsinki: Alma Talen . Ame ican Accoun ing Associa ion 1971. A S a emen o Basic Audi ing Concep s. Flo ida: Ame ican Accoun ing Associa ion. DeAngelo, L.E. 1981. Audi o size and audi quali y. Jou nal o Accoun ing and Economics, 3(3), 183–199. Gullk is , B. 2023. Suomalais en pö ssiyh iöiden as uullisuus apo oinnin ulkopuolinen a men aminen. Teoksessa Ruohonen, J. Kihn, L-A., Oulas i a, L. & Veikkola, E. ( oim.) 2023. Tilin a kas us ja e aluaa io: Talouden ja sään elyn uo opuhelu. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 27–44 Hells öm, E. & Pa kkonen, P. 2022. Vas uullisuuden ule aisuus: Mi en as uullisuus koh aa kes ä yyden ja aiku a uuden? Si an sel i yksiä 214. PunaMus a Oy. Ho smanheimo, P., Kaisanlah i T. & S eine , M.L. 2017. Tilin a kas uslaki ja EU:n uudis unu ilin a kas ussään ely – kommen aa i. Helsinki: Alma Talen . Jensen, M.C. & Meckling, W.H. 1976. Theo y o he Fi m: Manage ial Beha iou , Agency Cos s and Owne ship S uc u e. Jou nal o Financial Economics, 3(4), 305–360. Kankaanpää, J. 2020. Omis ajaohjaus, hy ä hallin o apa ja muu al on a: Tu kimus suomalaisis a osakeyh iöis ä. Tampe e: PunaMus a Oy – Yliopis opaino. Kihn, L.A., Leponiemi, U., Oulas i a, L., Ruohonen, J. & Wacke , J. 2017. Näkökulmia ilin a kas ukseen ja a ioin iin – aiheen alin a ja me ki ys. Teoksessa Kihn, L. A., Leponiemi, U., Oulas i a, L., Ruohonen, J. & Wacke , J. ( oim.) Näkökulmia ilin a kas ukseen ja a ioin iin. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 11–23. Kihn, L.A., Oulas i a, L., Ruohonen, J., Rönkkö J., U pilainen M. & Wacke , J. 2021. Ta kas us, a ioin i ja al on a mu osajan u kimuskoh eina. Teoksessa Kihn, L. A., Oulas i a, L., Ruohonen, J., Rönkkö, J. & Wacke , J. ( oim.) Ta kas us, a ioin i ja al on a mu oksessa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 9–20. Näsi, S. 2009. Ka saus ilin a kas uksen ope ukseen ja u kimukseen Suomen kauppa ie eellisissä yksiköissä. Heiskanen, J., Kihn, L.A., & Näsi, S. ( oim.) Näkökulmia lasken a oimeen ja ilin a kas ukseen. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 19–37. Pajunen, K., Rau iainen, A. & Saas amoinen, J. 2019. Pa aneeko ilin a kas uksen laa u keskeis en seikkojen apo oimisella ilin a kas uske omuksessa? — ilin a kas ajien näkökulma. Teoksessa Kihn, L.-A., Oulas i a, L., Ruohonen, J., Rönkkö, J. & Wacke , J. ( oim.) Talous, sään ely ja ohjaus – a kas uksen ja al onnan ajankoh aiskysymyksiä, 77–93. Rossi, P., Lipsey, M. & F eeman, H. 2004. E alua ion, A Sys ema ic App oach. London ja New Delhi: Sage Publica ions. Ruohonen, J. 2020. Tilin a kas aja osakeyh iön hallinnon a kas ajana. Helsinki: Alma Talen . Ruohonen, J., Vah e a, V. & Pen ilä, S. 2021. Kun ayh iö. Helsinki: Alma Talen . Salmi, T. & Jä enpää, M. 2000. Lasken a oimen case- u kimus ja nomo ee inen u kimusaja elu sulassa so ussa. Liike aloudellinen aikakauski ja, 2, 263–275. Sa opää, R. 2019. Hy än ilin a kas us a an käsi eellis äminen ja käy ännön muo ou uminen: u kimus pieny i ys en ilin a kas ukses a. Tu ku: Tu un yliopis on julkaisuja. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-951-29-7867-0. Vedung, E. 2009. U ä de ing i poli ik och ö al ning. Lund: S uden li e a u .