Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia

Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022. Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 85–120. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0 4 Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g Johdan o Ymmä ämme ässä lu ussa kodin paikaksi, jonka ihminen kokee i selleen me ki ykselliseksi, johon hän un ee kuulu ansa ja jos a käsin hän ase uu muihin paikkoihin ja laajemmin maailmaan. Tämänkal ainen ymmä ys ko- dis a joh aa sellaisiin u kimuksellisiin o eisiin ja lähes ymis apoihin, joiden läh ökoh ana on paikan (place) käsi e ja sen mää i ely. Olennais a on sen e o ilan (space) käsi eeseen (esim. C esswell 2004, 7). Tila oi olla mikä ahan- sa yysinen ai i uaalinen ympä is ö, ku en asun o, me sä, ka u, oimis o, sai aala ai in e ne in keskus elu yhmä. Tilois a ulee paikkoja, kun ihmise lii ä ä niihin henkilökoh aisia ai kollek ii isia me ki yksiä ja kiinni y ä niihin unne asolla. Esime kiksi asunnos a ( ila) oi aken ua kuulumisen ja u allisuuden me ki yksiin yhdis e y ko i (paikka), ai me säs ä ( ila) oi ulla siellä ie e yn ajan myö ä auhoi umisen ja i kis äy ymisen paikka. 86 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g In e ne in keskus elu yhmäs ä ( ila) saa aa puoles aan muo au ua e ai- suu a ja ukea a joa a paikka. Tilois a oi ulla paikkoja myös kiel eis en me ki ys en seu auksena: kadus a ( ila) oi kehi yä pelon paikka aiskausy i- yksen jälkeen ai julkises a oimis os a ( ila) nöy yy ys en paikka huonojen asioin ikokemus en uoksi. Tilois a ei ule paikkoja ain ai edes ensisijaises i henkilökoh ais en me - ki ys enan op osessien myö ä, sillä ila sisäl ä ä myös kul uu isia ja his- o iallisia me ki yksiä, jo ka eke ä niis ä yleises i unnis e uja paikkoja. Esime kiksi anha akennus ( ila) saa e aan unnis aa paikaksi, joka oimi 1960-lu ulla yölai oksena i olaisuudes a uomi uille, kun aas uusi aken- nus ( ila) me ki yksellis e ään kaikille a oimeksi ja koh aamise mahdollis- a aksi ki jas oksi. P osessi, jonka myö ä ilas a oi ulla paikka, ei ole ki een haka u: me - ki ykse elä ä ja muokkau u a . Ihmise eke ä ja aken a a paikkoja ja - ku as i sosiaalisissa ja jokapäi äisissä, a kisissa käy ännöissään sekä keski- näisessä uo o aiku uksessaan (Le e b e 1991, 26–27; C esswell 2004, 7–51; Massey 2008). Myös ko i syn yy käy ännöissä, ku en Anni Vilkko (2010, 37) Michel de Ce eaun (1998, 117) paikan mää i elmään nojau uen ki joi aa: Ko i syn yy suh ees amme paikkaan, kun muokkaamme, muun- namme ja ha joi amme si ä käy ännöissämme ja käy än öjämme a en. Koe elulla ja koulimisella muo aamme ma e iaalises a maailmas a – asunnos a, esineis ä – ele yä, koe ua ilaa. Ja ila as aa si ou umiseemme, aiku amalla akaisin eläjäänsä. Tilojen me ki ykse ei ä ole s aa isia, aan ne oi a muu ua aih u ien käy än öjen ja niis ä seu aa ien unnekokemus en myö ä. Esime kiksi asun o oi muu ua kodis a pelon paikaksi lähisuhde äki allan uoksi ai oimis o nöy yy yksen paikas a kuulumisen ja unnus aminen paikaksi hy ien yön- ekijäkoh aamis en ansios a. Paikkame ki ykse muu u a myös kollek ii is- en ja his o iallis en apah umien seu auksena. Esime kiksi Be liinin muu in alue oli ennen ajan ja kon ollin paikka, mu a se muu ui yh eenlii ymisen ja apauden paikaksi muu in mu umisen ansios a uonna 1989. Be liinin muu in hajo amiseen lii yi myös yysis ä oimin aa. Paikkojen me ki yk- Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 87 sellis ämiseen sosiaalisissa ja a kisissa käy ännöissä ky key yykin uumiilli- suus; paika aken u a , kun ihmise eke ä asioi a joissain iloissa (C esswell 2004, 37). Ruumiillisuu een lii y ä myös paikkoihin ja niiden ekemiseen kie ou u a ääne sekä un o- ja hajuais ikokemukse (Sillanpää 2017, 73). Kun seu aa assa paneudumme siihen, kuinka ko ia paikkana on mahdol- lis a u kia, kiinni ymme edellä ku a un kal aiseen ymmä ykseen paikas a me ki yksellis e ynä ilana, jo a ehdään ja uusinne aan sosiaalisissa ja a - kisissa, jokapäi äisissä käy ännöissä. Paikkame ki ykse aken u a ie yissä iloissa apah u assa ihmis en älisessä uo o aiku uksessa sekä yksilölli- sinä ja uumiillisina kokemuksina näis ä ilois a. Tiloihin kie ou uu lisäksi his o iallisia ja kul uu isia me ki yksiä, jo ka aken a a niis ä ie ynlaisia paikkoja. Ihminen oi esime kiksi ais ia ie yn ilan u allisena ja lämpöise- nä paikkana, jossa le ä ään ja ehdään aska ei a akkaiden ihmis en kanssa. Hän ymmä ää ällaisen ilan kodiksi, koska his o iallises i ja kul uu ises i lii ämme kodin ideaaliin ämänkal aisia me ki yksiä. Tämä kodin ja paikan u kimuksellisia lähes ymis apoja ja -o ei a esi - ele ä luku e enee seu aa as i. Ensimmäisessä osassa käsi elemme paikka- me ki ys en u kimus a ihmisen ja paikan äliseen suh eeseen pu eu u an ihmismaan ie een näkökulmas a. Koska ki jaa läpileikkaa ina eemoina o a haa oi u uus ja kodeissa apah u a asiakas- yön ekijäkoh aamise , a kas- elemme näiden kannal a olennaisia ihmismaan ie een suun auksia, jo ka olemme nimennee seu aa as i: un eiden, ais ien ja muis ojen maan iede, lai os en jälkeinen maan iede sekä kodin ja hoi an maan iede. Lu un oi- sessa osassa haemme u kimuksen älinei ä ihmis en keskinäiseen a kiseen oimin aan keski y äs ä e nome odologias a, e i yises i niis ä suun auksis a, joissa paika ja yysise objek i nähdään keskeisinä uo o aiku uksen osa- puolina. Poimimme e nome odologias a sellaisia u kimuso ei a, jo ka o a ämän ki jan okuksen kannal a olennaisia: ka ego ia ja paikkoihin lii y ä kul uu inen ie o sekä keskus elu uo o aiku us ja ma e iaalinen maailma. Lu un kolmannessa osassa käsi elemme liikku an e nog a ian ii ekehyk- sessä si ä, mi ä ilojen ja paikkame ki ys en u kiminen edelly ää u kijal a käy ännössä. 88 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g Ihmismaan iede ja a kis en paikkame ki ys en u kiminen Ihmismaan ie eellisessä u kimuksessa keski y ään äljäs i mää i ellen ih- mis en ja paikan äliseen suh eeseen. Näi ä kah a ei oi u kia oisis aan i - allisina, aan dynaamisessa ja muu u assa suh eessa oisiinsa, sillä ”ihmise kons uoi a paikkoja ja paika ihmisiä” (Holloway & Hubba d 2013, 7). Sano- aan myös: ”olla ihminen, on olla paikassa” (C esswell 2004, 23). Ihmismaan- iede on laaja, monia u kimusaluei a ja mene elmällisiä suun auksia ka a a ie eenala (ks. esim. Häkli 2008: Cloke ym. 2014). Tässä lu ussa kiinni ym- me sellaisiin ihmismaan ie een lähes ymis apoihin, joissa u kimuksellinen ka se kohdis uu siihen, mi en ihmise o a uo o aiku uksessa ympä is önsä kanssa a kisessa elämässään (Holloway & Hubba d 2013). Lewis Hollowayn ja Phil Hubba din (2013, 8, 87) mukaan ihmisen ja paikan älisen uo o ai- ku ussuh een me ki ä ä aken aja on kiinni yminen laajas i ymmä e yyn ko iin. Tämä läh ökoh a sopii ähän ki jaan, jossa hyödynne ään laadullisia, ihmis en ja ko iympä is ön uo o aiku ukseen kiinni y iä aineis oja amma- illiseen ukeen, au amiseen ja hoi aan lii y issä a kisen elämän ilan eissa. Olemme hyödyn änee lu ussa sellaisia ihmismaan ie een suun auksia, jo ka a aa a olennaisia näkökulmia ko ien ja kodeissa apah u an hy in oin i- yön u kimiseen (ks. ku io 1). Suun aus en alin a ja luoki elu on omamme. Ku io 1. Ko ien ja kodeissa apah u an hy in oin i yön u kimukseen kiinni y ä ihmismaan ie een suun aukse Ihmismaan ie een suun aukse Tun eiden maan iede Ais ien maan iede Muis ojen maan iede Lai os en jälkeinen maan iede Kodin ja hoi an maan iede Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 89 Tun eiden, ais ien ja muis ojen maan iede Pelkkä yysinen ila (esime kiksi asun o) muu uu ihmisille me ki yksellisek- si paikaksi, kun he kiinni ä ä siihen jonkin mieliku an (Ley 1981, 221, e . Holloway & Hubba d 2013, 68). Henkilökoh ainen mieliku a eli paikkasuhde syn yy unne- ja ais ikokemus en sekä muis ojen myö ä, aikka sillä on myös kul uu ise ky ken änsä. Näi ä oi a olla esime kiksi kollek ii ises i jae u käsi ykse hy äs ä ai huonos a kodis a. Tun ee on näh y paikkasuh een aken umisessa niin keskeisiksi, e ä un eiden maan iede ä on ale u kehi ää omana u kimusalueenaan (esim. Da idson ym. 2007). Pys ymme yleensä helpos i nimeämään e ilaisia un- ei a, joi a lii ämme yysisiin iloihin. Esime kiksi läheisen hau apaikkaan oimme lii ää akkauden, su un ja kaipauksen, kesämökkiin ilon ja le ol- lisuuden sekä yöhuoneeseen puoles aan s essaan uneisuuden ja innos u- neisuuden un ei a. Aina emme iedos a ai sanoi a näi ä un ei a, mu a ne o a sil i olemassa. Usein un eisiin kiinni y ä oise ihmise , joi a iloissa koh aamme ai joiden kanssa elämme niissä a keamme. Tun eiden maan iede ekee ämänkal aisia paikka un ei a näky äksi. Esime kiksi K is ian Fahnøe (2018) on u kinu kaupungissa elä ien asunno omien lii y iä inhon ja pe- lon un ei a sosiaalisia pal eluja a joa ia paikkoja koh aan (ks. myös Koskela 2009). Hän osoi aa, kuinka nämä un ee , jo ka oi a pe us ua omiin ai- empiin kokemuksiin näis ä paikois a ai niis ä muil a kuul uihin ku auksiin, saa a asunno oma ihmise äl ämään näi ä paikkoja. Tämänkal ainen u kimus he ä ää hy in oin i yön näkökulmas a ä keän kysymyksen sii ä, mikä pal elujä jes elmässä on ialla, kun se uo aa un ei a, jo ka es ä ä ih- misiä saamas a ja hakemas a apua. Mi en käy än öjä pi äisi muu aa niin, e ä asunno oma ihmise lii äisi ä paikkoihin pelon ja inhon sijas a esime kik- si luo amuksen ja hy äksynnän un ei a? Kodin unnun aken umisessa ja sen u kimuksessa un eilla on me ki - ä ä ooli, kun ymmä ämme kodin paikaksi, johon ihminen un ee kuu- lu ansa. Kuulumisen unne a oi a ah is aa muu ko ipaikkaan lii e y un ee , esime kiksi u allisuus, akkaus ja hy äksy yksi uleminen. Myös kodi omuuden ja paika omuuden kokemuksissa un ee o a me ki ä ässä oolissa, ku en K is ian Fahnøenkin (2018) u kimus osoi aa. Kiinnos a a 90 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g kysymys on lisäksi se, mi en un ee ja unne yö (ks. Banks 2016, 41–42) o a läsnä, kun hy in oin i yön ekijä koh aa a asiakkai a heidän asunnoissaan; ies i ä ä kö asiakkaa esime kiksi ylpey ä ai häpeää asunnos aan, ja ilmai- se a ko yön ekijä esime kiksi empa iaa, läheisyy ä, u a omuu a, pelkoa ai inhoa asiakkaiden asunnoissa käydessään (ks. esim. Pink & Mo gan 2015; Ka lsson & Gunna son 2018; Juhila ym. 2021). Ais ien me ki ys paikkasuh een aken umisessa uo uumiillisuuden aspek i u kimuksen kiinnos uksen koh eiksi. Omaelämäke allisia eks e- jä kodin ilallisuuden näkökulmas a a kas ellu Anni Vilkko (2010, 48–49) o eaa uumiillis en ja ais imuksellis en kokemus en ole an ah as i läsnä eks eissä. Ne ule a esiin ku auksissa kodin ma e iaalisuuden muokkaami- ses a esime kiksi kalus amalla ja huol amalla. Ne näky ä myös sekä ääniin, isuaalisiin ha ain oihin, uoksuihin, hajuihin, makuihin ja un oihin lii y- inä mainin oina. Samalla a alla lii ämme ais ikokemuksia muihinkin iloi- hin aken aessamme niihin paikkasuhde a. Ais ien maan iede ulee hy in lähelle un eiden maan iede ä, sillä ais iha ain oihin lii y ä usein un ee , esime kiksi ie y ilaan lii y ä haju aiheu aa inhoa ai uoksu onnea. Tä- män ki jan eeman kannal a kiinnos a a näkökulma on esime kiksi se, mil- laisia ais ikokemuksia yön ekijöille syn yy heidän ie aillessaan asiakkaiden asunnoissa. Tun eiden ja ais ien maan ie een innalla keskeinen suun aus on henki- lökoh ais en muis ojen maan iede. Ihmis en elämän a ina , ele yn elämän a kise käy ännö , sisäl ä ä monia me ki yksellisiä paikkoja ja ele yjä i- loja (ele yn ilan käsi ees ä, ks. Vilkko 2010; Sillanpää 2017, 71). Kun nii ä muis ellaan nykyisyydessä, ” ässä ja ny ”, paikkasuh ee aken u a mones- i unne- ja ais iku aus en kau a, ai an ku en käy ilmi Anni Vilkon (2010) analysoimissa kodeis a ke o issa omaelämäke oissa. Ku aukse lapsuuden kodin uuan uoksus a, sai aalan magnee iku alai een ikkaa as a äänes ä, ilos a koulun juhlasalissa jae us a odis ukses a, jänni ykses ä ensimmäisenä yöpäi änä yöpaikalla ai su us a omaisen saa ohoi ohuoneessa aken a a niin hy iä kuin huonojakin muis oja ele yis ä ilois a. Muis o ei ä koskaan palaudu sellaisenaan ele yyn elämään, aan aken u a nykyisyydes ä käsin ja peilau u a myös nykyisyyden paikkasuh eisiin (sosiaalises a ja disku sii- ises a muis amises a, ks. esim. Edwa ds 1997, 263–294; Misz al 2003). Tämä Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 91 ei ee muis oja ähemmän ä keiksi u kimuskoh eiksi, päin as oin. Paikka- suh eisiin, e i yises i ko iin, lii y ä muis o oi a olla me ki ä iä ”koh aa- mispaikkoja” ja esu sseja e ilaisissa yön ekijöiden ja asiakkaiden koh aa- misissa. Esime kiksi e ilaisiin sosiaali- ja e eydenhuollon iloihin ja niissä apah u iin koh aamisiin lii y ä muis o un eineen ja ais imuksineen o a kiinnos a ia a kas elun koh ei a. E i yisen kiinnos a aa olisi u kia muis oja ko ikäynneis ä niin asiakkaiden kuin yön ekijöiden näkökulmis a e i aika- kausina ja a kas ella si ä, mi en kunkin aikakauden kul uu isno ma ii ise käsi ykse aken u a osaksi näi ä muis oja. Lai os en jälkeinen maan iede Lai oksis a, ku en sai aalois a, ankilois a, anhainkodeis a ja koulukodeis a, ulee asujilleen ja yön ekijöilleen e i yisiä paikkoja, kun he lii ä ä niihin henkilökoh aisia me ki yksiä. Lai os en ilojen käy ö samoin kuin niiden päi i äise u iini o a usein a kkaan mää i el yjä. Lai oksia luonneh ii myös sulkeu uneisuus suh eessa ympä is öön. Ihmismaan ie eelle ne o a a jonnee e i yisen u kimuskon eks in. Lai os en pu kaminen ja sii ymi- nen a ohoi oon ai, ku en kansain älisessä ki jallisuudessa asia käsi eellis- e ään, yh eisöissä apah u aan hoi oon, hoi aan ja ukeen (communi y ca e) (ks. luku 2), on a annu ihmismaan ie eelle uuden u kimusalueen. Ch is Philo (2000) ku suu ä ä u kimusalue a lai os en jälkeiseksi maan ie eeksi (pos -asylum geog aphies), jonka hän ky kee psykia is en sai aalapaikkojen ähen ämiseen. Nähdäksemme käsi e ä oi so el aa sosiaali- ja e eyden- huollossa apah uneen muu oksen a kas eluun yleisemminkin, esime kik- si anhus en, päih eis ä iippu ais en ihmis en ja huos aano e ujen las en hoi an, a un ja uen sii ymiseen pois lai oksis a. Muu os on a koi anu sii ymis ä e ilaisiin asumisyh eisöllisiin ja a ohoidollisiin a kaisuihin sekä kodeissa eh ä ään hy in oin i yöhön. Seu aa aksi keski ymme lai os en jäl- keisen maan ie een a kas eluun: mi ä se a koi aa ihmis en a kisen elämän ympä is öjen ja koh aamispaikkojen sekä niiden u kimisen näkökulmas a? Lai os en jälkeisessä maan ie eessä on paneudu u ihmisen ja paikan suh- eeseen a kas elemalla si ä, mi en haa oi u assa asemassa ole a ihmise liikku a , oimi a ja elä ä yh eisöissä ja mi en he o a uo o aiku ukses- 92 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g sa asumisen ja elämisen ympä is öihinsä sekä e ilaisiin pal eluja a joa iin o ganisaa ioihin. Tu kimus on kohden unu e i yises i siihen, mi en ihmise aken a a iden i ee iään osana ä ä ”paikkasuhdeneu o elua”. Kysymys paikkojen ajois a ulee ällöin keskeiseksi. Koke a ko haa oi u assa ase- massa ole a ihmise ule ansa mukaano e uksi eli hy äksy yksi e ilaisiin al a äes ön yh eisöihin ja paikkoihin ai pikemmin ulossulje uiksi niis ä? (Pa 2000; Wolch & Philo 2000, 142–147.) Paikkojen aja , mukaan o amisen ja ulossulkemisen kysymykse ule- a esiin e i yises i yh eis en ja läh ökoh aises i kaikille a oimien kaupun- ki ilojen ja julkis en ilojen (esime kiksi kadu , puis o , asema ja ki jas o ) ai puolijulkis en ilojen (esime kiksi kauppakeskukse ) käy össä. Aika ajoin he ää sil i keskus elua sii ä, e ä jo ku ihmis yhmä o a ää ässä paikassa kokoon uessaan ja ie äessään aikaa niissä (Dohe y ym. 2008). Kui enkin osallis ujilleen yhmä kokoon umispaikkoinen oi a olla me ki yksellisiä yh eisöjä. E i yises i asunno oma ja päih ei ä käy ä ä ihmise jou u a usein ulossulkemisy i ys en koh eiksi. Samankal aisia ulossulkemiseen py - ki iä paikkaneu o eluja oidaan käydä, kun ”omalle” asuinalueelle ollaan aken amassa esime kiksi kehi ys ammais en asumisyh eisöä ai asunno o- mien päi äkeskus a (”ei minun akapihalleni” eli niin sano u NIMBY-ilmiö, ks. esim. Kopomaa ym. 2008). Kysymys mukaan o amises a ja ulossulkemises a koskee myös e ilaisia hy in oin i yön o ganisaa ioi a. Aiemmin esi elemämme K is ian Fahnøen (2018) u kimus ha ainnollis aa myös ä ä: jos asunno oma lii ä ä kiel ei- siä un ei a joihinkin pal eluihin, he oi a kokea ne samalla ulossulke ik- si. Ulossulkeminen oi olla myös suo empaa poiskäänny ämis ä pal eluis a (Hänninen ym. 2007). Toisaal a ”ma alan kynnyksen” me a o a ku aa kaik- kia sellaisia o ganisaa ioi a, joihin on helppo as ua sisään ja joihin haa oi u- assa asemassa ole a ihminen on e e ullu . Ma alan kynnyksen paikois a oi muo ou ua pa haimmillaan myös osallis a ia yh eisöjä ja ko eja. Ihmis en elämisympä is öihin jalkau u a e si än yön muodo puoles aan py ki ä ak ii ises i e ämään ihmisiä mukaan e ilais en pal elujen ja oimin ojen pii- iin. Viime kädessä ulossulke uuden ja mukaan o a uuden mää i ä ä ihmi- se i se, kun he neu o ele a suhde aan e ilaisiin paikkoihin. Molemmissa Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 93 apauksissa paikkaan aken uu me ki yksellinen suhde. Ensin maini ussa apauksessa me ki ykse oi a lii yä esime kiksi oiseuden ja s igman ko- kemuksiin, jälkimmäisessä aas hy äksy yksi ulemisen ja yh eisöllisyyden kokemuksiin, jo ka eke ä paikas a ihmisille kodin. Paikkasuh een aken- umisessa oise ihmise o a keskeisessä oolissa. Esime kiksi sillä, millaisia ka sei a kanssaihmisiin kohdis e aan ja mi en heidän kanssaan ies i ään, oi olla iso me ki ys. Siksi u kimuksessa on hy ä sekä kuulla ihmis en ko- kemuksia e ä ha ainnoida mukaan o a ia ja ulossulke ia käy än öjä e i ym- pä is öissä. ”Omien” paikkojen ajojen aken amises a ja u aamis a sekä ” ois en” mää i elyä niiden ulkopuoliksi ja ei- e e ulleiksi ehdään monilla paikka- asoilla, laajimmillaan esime kiksi kansallis al ioiden puolus amisessa ja maahanmuu on as us amisessa. Tällais en ulossulkemis en u kimus a ku - su aan k ii iseksi maan ie eeksi: siinä ajojen yli ys en sekä paikkojen moni- naisuuden ja hyb idisyyden puolus aminen o e aan u kimuksen keskeisiksi a oläh ökohdiksi ja a oi eiksi (esim. C esswell 2004, 63–74). Kodin ja hoi an maan iede Ko i on ikas maape ä. Kodin käsi een a ulla oidaan u kia paikkaa sosiaa- lisina, kokemuksellisina, uumiillisina ja yysisinä kons uk ioina sekä niiden yh een kie ou umis a. Ko i onkin pe in eikäs ihmismaan ie een u kimusalue (Blun 2005, 505). Tiina Peil (2020, 53) ko os aa ihmismaan ie eeseen noja en kodin dynaamis a, jokapäi äisissä käy ännöissä, ele yissä kokemuksissa sekä ihmis en älisissä suh eissa muo au u aa luonne a unoh ama a siihen lii e - ä iä kul uu isia me ki yksiä. Kodeissa apah u an hoi an maan iede poh- jaa samanlaiseen ymmä ykseen kodis a. Yhdis ämällä kodin maan iede ä (geog aphies o home) ja hoi an maan iede ä (geog aphies o ca e) se keski yy a kas elemaan si ä, mi en käsi ykse kodis a o a läsnä ja muo au u a sellai- sissa ilan eissa, joissa kodissa uo o aiku uksessa ole ien ihmis en älillä on hoi asuhde (esim. Twigg 1999; Milligan 2000; Angus ym. 2005; Wiles 2005). Hoi asuhde on usein hoi an koh eena ole ien ja läheis en älinen suhde. Seu- aa assa paneudumme kui enkin siihen, mi en ihmismaan ie eessä on lähes- y y amma illis en hoi a yön ekijöiden ja asiakkaiden koh aamisia kodiksi 100 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g ha ainnoiduksi ja puheeksi niin yön ekijän kuin asiakkaankin aloi ees a (Juhila ym. 2016). Tu kimuksessa kiinnos us on siinä, mi en esineisiin o ien- oidu aan uo o aiku uksen esu ssina ja millaisia oimin oja niillä saadaan aikaan: ä keää on esime kiksi kiinni ää huomio a siihen, ii aako yön eki- jä niihin koh eliaisuusmielessä ai neu onan ona (Juhila ym. 2022). Ruumiillisuus uo o aiku uksen esu ssina a koi aa esime kiksi kos- ke uksia, ka sei a ja niiden suun ia, ilmei ä ja elei ä sekä si ä, kuinka lähelle oisiamme ase umme (ks. Pe äkylä 2016; Pe äkylä & S e ano ic 2016; Ruu- su uo i 2016). Näillä kaikilla on me ki ys ä esime kiksi osallisuuden aken- umiselle. Esime kiksi ka seen suun aamisella oimme ies iä osoi a amme sanamme juu i ie ylle henkilölle. Ilmeillä ja eleillä oimme osoi aa hu i u- neisuu a ai pe ymys ä, kun aas lähelle ase umalla ai e äy ymällä kauem- mas oimme ke oa empa ias a ai inhos a. Kodissa apah u assa asiakkaan ja yön ekijöiden in iimissä uo o aiku uksessa kehollisuudella on ei ämä ä oma me ki yksensä, ja siksi se on ä keä u kimuskohde. Liikku a e nog a ia a kis en paikkame ki ys en a oi amisen älineenä Saa u aakseen paikkojen kul uu isia, emo ionaalisia, sosiaalisia ja ma e i- aalisia ilannekoh aisia me ki yksiä u kijan on jalkaudu a a konk ee ises i niihin ympä is öihin ja paikkoihin, joissa ihmise elä ä ja oimi a . E no- g a ise u kimusmene elmä a joa a hy iä keinoja paikkojen moninais en me ki ys en ymmä ämiseen hy in oin i yön asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aamisissa, sillä ne mahdollis a a u kijan pääsyn lähelle o ganisaa ioi- den jokapäi äis ä a ki oimin aa. E nog a isen u kimuksen a oi eena on a kas ella kokonais al aises i u ki a alle a jelle, ku en ins i u ionaaliselle oiminnalle, luonnollisia apah umia ja ympä is öjä: huomion koh eena o a e i yises i sosiaalisen oiminnan yksi yiskohda ja a jessa uo e u ilanne- koh ainen ie o (Taylo 2002, 3). Analyysin koh eena o a monenlaise u - kimusaineis o , ku en u kijan ki jaama ha ainno , haas a elu , dokumen- i ai ääni- ja ideonauhoi ee . Näillä aineis oilla oidaan saada olennais a ie oa muun muassa sii ä, mi ä ins i u ionaalisessa a jessa odellisuudessa Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 101 apah uu ja kuinka asiakkaa ja yön ekijä koh aamisissaan oimi a (Cza - niawska 2007, 33; Quinlan 2008, 1482). E nog a inen u kimus pohjau uu aja ukseen sosiaalisen odellisuuden aken umises a ie yissä yysisissä ympä is öissä uo o aiku uksellisina p o- sesseina (Taylo 2002, 3), jo en edellä ku a u ihmismaan ie een ja e nome o- dologian lähes ymis a a is u a siihen luon e as i (ks. esim. Räsänen 2014, 50, 53–54; Ran a 2020, 42–43, 56). E nog a inen u kimus jakaan uu kui- enkin e ilaisiin suun auksiin, joiden paino ukse ja eo ee ise läh ökohda e oa a oisis aan (ks. esim. O’Reilly 2009). Tässä lu ussa keski ymme e i yi- ses i liikku aan e nog a iaan (mobile e hnog aphy), jonka keskeinen ole us on ihmismaan ie een a oin ilojen ja ylipää ään ma e iaalisen maailman i- lannekoh ainen ky key yminen ihmis en uo o aiku ukselliseen oimin aan (Büsche & U y 2009, 104–105; No oa 2015). Paikkoihin jalkau u a u kija Liikku an e nog a ian a oi eena on nimensä mukaises i saada ie oa e i yi- ses i a kas el a aan (a kiseen) oimin aan osallis u ien ihmis en liikkeellä olos a ja sii ä, mi en se kie ou uu ympä öi iin iloihin ja paikkoihin (Cza - niawska 2007; Quinlan 2008; McDonald & Simpson 2014). Hy in oin i yön a jessa ämä ase aa u kimuksen koh eeksi ennen kaikkea sen, millaisia suh- ei a asiakkaa ja yön ekijä muodos a a kulloinkin koh aamispaikkaansa sanallisessa ja ei-sanallisessa uo o aiku uksessa. Liikku alla e nog a ialla oidaan a oi aa hy in oin i yön käy ännöille ele an ia ie oa e ilaisis- a ins i u ionaalisis a kon eks eis a ja koh aamispaikois a, sillä asiakkaan ja yön ekijän oimin a saa oisis aan poikkea ia sisäl öjä iippuen sii ä, koh- aa a ko he oisensa o ganisaa ion iloissa, kah ilassa, in e ne in keskus elu- pals oilla ai ken ies ämän ki jan eeman mukaises i asiakkaan yksi yisessä kodissa yysises i ai ideo äli eises i. Liikku aa e nog a iaa on hyödynne y hy in oin i yön o ganisaa ioiden a ki oimin aa koske assa u kimuksessa jo pi kään (esim. Quinlan 2008; Ly- dahl 2017). Esime kiksi asiakkaiden kodeissa apah u a hy in oin i yö on ollu enene issä mää in liikku aa e nog a iaa so el a ien u kijoiden kiin- nos uksen koh eena (esim. Fe guson 2016; 2018; Holmbe g & Ran a 2021; Ly- 102 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g dahl ym. 2021; Juhila ym. 2022). Tu kijan jalkau uminen ins i u ionaalisen oiminnan luonnolliseen ympä is öön on kon eks is a iippuma a edelly ys sille, e ä hän pääsee kiinni hy in oin i yön a kisiin käy än öihin sekä pys- yy ha ainnoimaan ja ymmä ämään kulloiseenkin paikkaan ja liikku aan oimin aan lii y iä ilannekoh aisia me ki yksiä (ks. Kusenbach 2003; U y 2007, 40; No oa 2015, 99). Kansain älisissä u kimuksissa ällais a apaa so- el aa liikku aa e nog a iaa on ku su u a jos amiseksi (shadowing) (esim. Cza niawska 2007; Quinlan 2008; Lydahl 2017). Jos a oi eena on a kas ella esime kiksi o ganisaa ion ilojen ulkopuolella sijai se an koh aamispaikan, ku en kodin, kie ou umis a asiakas- yön ekijä uo o aiku ukseen, u kijan ulee liikkua jalkau u ien yön ekijöiden mukana asiakkaiden ko eihin – oli kyse si en yysises i ai i uaalises i ko iin paikan u as a asiakas- yön eki- jäkoh aamises a. Lai os en jälkeisen maan ie een, e i yises i kodin ja hoi an maan ie een, u kimuksellisen mielenkiinnon koh eina o a yksi yise kodi . Ne o a mo- nin a oin mielekkäi ä paikkoja asiakas- yön ekijä uo o aiku uksen e no- g a iselle a kas elulle, ku en ämäkin ki ja hy in osoi aa. Kodi o a aina uniikkeja paikkoja, joiden moninaisia me ki yksiä u kija ei oi a oi aa ain kuun elemalla ääninauhaa ai lukemalla li e oi ua puhe a. Jalkau umalla mukaan u kijan on mahdollis a konk ee ises i nähdä koh aamis en paika , ila ja nii ä ympä öi ä ma e iaalinen maailma, kuulla ilan eessa kan au u a ääne , hais aa läsnä ole a uoksu sekä ais ia koh aamisen unnelma ja siellä ak i oi u a un ee . Koska liikku a e nog a ia pe us uu kokonais al aisel- le ha ainnoinnille, se a joaa u kijalle keinoja pääs ä käsiksi monipuolises i edellä ku a uihin kodin me ki yksiin ja osapuol en keholliseen oimin aan kodissa. Tällaisen aineis on uo amiseen lii yy kui enkin kodin sensi ii is- en ja is i ii ais en me ki ys en uoksi monenlaisia u kimusee isiä kysy- myksiä. Jäsennämme seu aa aksi, millaisia läh ökoh ia liikku an e nog a ian so el amiseen kodeissa lii yy ja millaisia ee isiä seikkoja aineis on uo ami- sessa on syy ä o aa huomioon e enkin silloin, kun u kimuksen kon eks ina on hy in oin i yö haa oi u issa ilan eissa elä ien ihmis en pa issa. Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 103 Ken älle pääsy ja aineis ojen uo aminen Hy in oin i yön ins i u ionaaliseen a keen ja e enkin asiakkaan ko iin pai- kan u an e nog a isen u kimuksen ee isyyden ydin on asiakkaan, yön e- kijän ja u kijan älisessä luo amuksessa. Asiakkaan ja yön ekijän älillä luo amus on useimmi en saa u e u jo ennen u kimuksen aloi amis a. Sen sijaan u kija jou uu aken amaan u kimusp osessin aikana oimi an suh- een näihin molempiin ahoihin, jo a hänen mukanaolos aan koh aamisissa muodos uu mahdollisimman luon e aa ja jo a u kimuksen ekeminen oi pe us ua kaikkien osapuol en äliseen luo amukseen. Tu kija on ja ku as i he kis yny sille, millaise ekijä luo amus a aken a a ja millaise ho ju - a a . Tii is läsnäolo yön ekijöiden ja asiakkaiden a jessa, ieläpä ha ainnoi- den ja nauhoi aen si ä, ei ole i ses ään sel ää. Mi ä enemmän u kijan, yön- ekijän ja asiakkaan luo amussuh een aken amiseen on mahdollis a käy ää aikaa jo ennen a sinaisen aineis onke uun alkua, si ä pa emma o a u ki- muksen o eu amisen läh ökohda . Me ki ä ä osa u kijan ja u kimukseen osallis u ien ihmis en yh eises ä luo amuksen aken amisen p osessis a lii yy pe in eisiin u kimusee isiin kysymyksiin (esim. Kuula 2011), ku en u kimus iedo een ja -lupalomakkeen ymmä e ä yy een ja selkey een. Lisäksi osallis ujille ko os e aan, e ei hei- dän henkilöllisyy ensä ule ulkopuolis en ihmis en ie oon ja e ä u kimuk- seen osallis uminen on mahdollis a keskey ää milloin ahansa ilman, e ä sii ä koi uu osallis ujalle hai aa. Esime kiksi asiakkaiden ei a i se pelä ä ukisuh een ka keamis a u kimuksen kon eks ina ole aan pal eluun, mikäli he kiel äy y ä osallis umas a. Olennais a on myös ii ä ä iedon jakaminen: osapuol en kanssa keskus ellaan sii ä, mi ä u ki aan ja miksi, millaisia a- oi ei a u kimuksella on ja mi ä u kimukseen osallis uminen kenel äkin aa ii. Esime kiksi e nome odologisessa uo o aiku uksen u kimuksessa paino e aan, e ä a kas elun koh eena on asiakkaan ja yön ekijän älinen uo o aiku us, ei ä asiakkaa ai yön ekijä yksilöinä. Tu kimuksen ekeminen haa oi u assa asemassa ole ien, usein au- maa isia ilan ei a kohdanneiden ihmis en a jessa edelly ää u kijal a ie oi- suu a sii ä, e ä asiakkaiden oi olla aikea luo aa uusiin ihmisiin. Vie aan ihmisen pääs äminen omaan ko iin on kenelle ahansa pohdinnan paikka. 104 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g Tu kijan osallis uminen ko ikäynneille oi kui enkin aa ia e i yis ä punnin- aa silloin, jos omaan ko iin ai elämän ilan eeseen lii yy oimakas a häpeää ai mui a nega ii isia unnekokemuksia. Näissä ilan eissa asiakkaa saa a a hyö yä mahdollisuudes a keskus ella u kimukseen osallis umisen he ä ä- mis ä un eis a ja aja uksis a myös aineis onke uun jälkeen. Siksi asiakkaa un e ien yön ekijöiden ooli ko eihin paikan u an u kimuksen edis äji- nä on hy in a okas: heis ä ulee e äänlaisia po in a ijoi a, jo ka (ainakin alus a as i) sel i ä ä , ke kä asiakkais a o a kiinnos unei a osallis umaan u kimukseen ja milloin u kija saa ulla mukaan ko ikäynnille. Asiakkaan ja u kijan luo amussuh een aken amiselle on myös eduksi, jos u kija pääsee yön ekijöiden a us amana apaamaan asiakkai a jo ennen ko ikäyn ejä, mi- käli siihen on mahdollisuus ins i u ionaalisen oiminnan pui eissa. Tämän lisäksi yön ekijöillä on usein u kimusee ises i olennais a ie oa u kimuk- seen osallis umisen ilannekoh aisis a ajoi eis a, ku en sii ä, mikäli nauhu- in käy ö saa aisi heiken ää joidenkin asiakkaiden psyykkis ä oin ia (ks. Ran a 2020, 47; ks. myös Lydahl ym. 2021). Huolellisen u kimusp osessin almis elun ja ee isen pohdinnan jälkeen – joka oki ja kuu koko u kimuksen eon ajan – u kijan on aika sii yä ai- neis ojen uo amisen pa iin ja jalkau ua yön ekijöiden mukana ko ikäyn- neille. Asiakkaan kodin o en akaa paljas uu aina monime ki yksinen maa- ilma, joka mahdollis aa lukema omia analyy isia näkökulmia. E nog a isen u kimuksen a kas elun koh eena oi olla esime kiksi se, millaisia yömene- elmiä ko ikäynneillä so elle aan (ks. Floe sch ym. 2012, 199). Ko iin paikan- u assa u kimuksessa näiden mene elmien käy öä a kas ellaan e i yises i suh eessa ko iin koh aamispaikkana. Tu kija oi saada ko ikäyn ejä ha ain- noidessaan ie oa muun muassa sii ä, mi en ins i u ionaalisen oiminnan ma e iaalisia älinei ä, ku en yön ekijän laukus a löy y ää alkome iä, käy- e ään konk ee ises i kodissa. Yh ä lailla oidaan a kas ella, millaisia näkö- ha ain oja yön ekijä eke ä kodin ma e iaalisuudes a, ku en lipas on eu- nalle sijoi e uis a aloku is a, ja mi en nii ä hyödynne ään asiakkaan ko iin ja laajemmin elämän ilan eeseen lii y ien un eiden ja muis ojen käsi elyssä ai muulla a oin uo o aiku uksen älineinä. (Ks. Holmbe g & Ran a 2021.) Kodissa apah u an aineis on uo amisen ä keä a o on se, e ä u kija oi ha ainnoida ko ikäyn ien uo o aiku us a hyödyn ämällä monipuolises i Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 105 e i ais eja (No oa 2015, 99). Kodeissa on ja ku as i läsnä monenlaisia ais i i- ikkei ä, joihin asiakkaiden, yön ekijöiden ja u kijan huomio kohdis uu. Ne aiheu a a niin nega ii isia kuin posi ii isiakin unnekokemuksia. Kyse oi olla aikkapa pahaa hajua aiheu a as a ikkou unees a iemä is ä, puhdis- usaineen uoksus a ai asunnon sii ouksen, pien emon oinnin, me elöi ien naapu eiden ai asiakkaan aidokkaan ki a ansoi on äänis ä. Tu kijakaan ei ole i allaan näis ä ais ikokemuksis a, aan hän oi kokea ihmis en henkilö- koh ais en, aikeidenkin elämänkokemus en sä y ämissä kodeissa ah oja unne eak ioi a, joiden käsi ely u kimusp osessin aikana oi olla a peen. Lisäksi u kijan on hy ä iedos aa omia ko iin lii y iä kul uu isno ma ii i- sia käsi yksiään ja olla almis e lek oimaan nii ä, mikäli u kimusp osessin aikana kohda u kodi poikkea a näis ä käsi yksis ä. Kaiken kaikkiaan ak ii- iseen läsnäoloon pe us u ia ko ikäyn ejä oi ku a a ais iha ain ojen seka- melskaksi, mikä edelly ää u kijal a poikkeukse a o ien oi umis a aa i aan ha ainnoin i eh ä ään. Kodissa ko os u a monenlaise edellä ku a un kal aise unne ila eli a - ek i ja a ek ii ise suh ee , jo ka aken u a suh eessa kodin sosiaaliseen ja ma e iaaliseen maailmaan. Ne aiku a a asiakkaiden ja yön ekijöiden li- säksi myös u kijan oimin aan. Sen lisäksi, e ä u kija ha ainnoi, ais ii ja un ee kodeissa apah u ia uo o aiku us ilan ei a, hän on aina myös i se osa uo o aiku us a. A ek ii inen oimin a ja siihen lii y ä suh ee uo a a ko ona apah u an uo o aiku uksen osapuolille e ilaisia ooleja ja niiden nopeaa aih umis a. Tämänkal ainen ooli yö on yleensä iedos ama on a, mu a se on lue a issa uo o aiku ukses a esime kiksi silloin, kun asiakas ase uu yllä äen u kijan ooliin ehdo aessaan, mi ä ha ainnoin ipäi äki - jaan ulisi ko ikäynnin pe us eella ki joi aa. Yh ä lailla ällainen ilanne ulee e een, kun u kija sii yy yön ekijän ooliin osallis uessaan kodin sii- oukseen muiden osapuol en a oin. (Lydahl ym. 2021.) Roolien aih uminen edesau aa myös u kimuksen o eu amis a ja ai- neis on ke ymis ä. Asiakas saa aa esime kiksi omaksua u kijan oolin ja huoleh ia, e ä nauhu i ulee ko ikäynnillä ase e ua sopi aan paikkaan äänen al ioimisen u aamiseksi. Työn ekijä aas oi poh ia, onko u kija a mas i päässy mukaan ii ä än monelle ko ikäynnille a peenmukaisen aineis on uo amiseksi. Sen sijaan, e ä asiakkaa ja yön ekijä olisi a siis aineis on- 106 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g ke uun passii isia koh ei a, heis ä ja u kijas a muodos uu pa haimmillaan u kimusaineis oa yh eises i uo a a iimi. Tässä mielessä ko eihin paikan u- an liikku an e nog a ian yh eydessä olisikin luon e ampaa puhua aineis on yhdessä uo amises a kuin aineis on ke äämises ä. (Lydahl ym. 2021.) Ennakoima on ko i ja ha ain ojen ki jaamisen äl ämä ömyys Tu kijan oimin a ko ikäynnin aikana edelly ää sensi ii isyy ä alus a läh- ien. Tu kija on asiakkaan ko iin saapuessaan pai si u kija myös ie as, jonka ulee kunnioi aa asiakkaan henkilökoh ais a ilaa ja ämän sinne mää i - ämiä sään öjä (ks. Juhila ym. 2016). Jo kodin o ella yön ekijöiden kanssa seisoessaan u kijan on huomioi a a, kenen on luon e in a as ua o es a en- simmäisenä sisään, missä ilan eessa ja mi en asiakas a on sopi aa e eh iä, onko so elias a iisua kengä ja akki ja jos, niin mihin ne ulee ase aa ja niin edelleen. Tu kijan oiminnan hieno a aisuuden me ki ys ko os uu e enkin, jos u kija ja asiakas ei ä ole a annee oisiaan ennen ko ikäyn iä eikä luo - amussuhde a ole e ukä een akenne u. E nome odologisen uo o aiku uksen u kimuksen a oi e on säily ää a kas el a a uo o aiku us ilan ee ins i uu ion luonnolliselle a jelle omi- naisina. Tu kijan uleekin kiinni ää yysisen läsnäolonsa apaan huomio a myös siksi, e ei luonnollinen asiakas- yön ekijä uo o aiku us häi iin yisi. Tämä ei kui enkaan a koi a, e ä u kijan ulisi jä äy yä äysin sy jään näis- ä uo o aiku us ilan eis a, olla paikalleen ase unu ha ainnoija e enkään silloin, jos asiakas ja yön ekijä( ) liikku a kodissa ak ii ises i. Tällöin uo- o aiku uksen luonnollisuuden edis äminen ja ylläpi äminen oi a päin as- oin aa ia u kijal a hei äy ymis ä mukaan uumiilliseen oimin aan, ku en osallis umis a kodin emon iaska eisiin ai sii oamiseen yön ekijän ja asi- akkaan a oin. (Ran a 2020; Lydahl ym. 2021.) Onkin syy ä poh ia, kuinka hy in u kijan e äisyy een, jopa näkymä ömyy een, ii aa a a jos amisen käsi e (Quinlan 2008) lopul a ku aa liikku alla e nog a ialla kodeissa uo e - ua aineis oa. Osu ampaa oisikin olla puhua u kijan mukana kulkemises a. Ko eja liikku an e nog a ian o eu amispaikkana ku aa ennakoima - omuus. Sen lisäksi, e ä asiakkaiden kodi e oa a oisis aan, niissä oi a- pah ua ko ikäyn ien älillä muu oksia: sisus us a on saa e u muu aa, ai Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 107 asiakkaan kyky huoleh ia kodis a on muu unu . Vähin ään yh ä a oi uk- sellis a on, mi en osapuole kulloinkin käy äy y ä ja mi en he suh au u a u kijan läsnäoloon ai nauhu in käy öön kodissa. Tu kija ei aina myöskään e ukä een pys y ennakoimaan, kei ä kodissa on milloinkin läsnä. Paikalla oi olla lemmikkien lisäksi naapu ei a, sukulaisia ai ys ä iä, mikä aiku aa äis ämä ä uo o aiku ukseen. Tällöin keskeisiä pohdinnan paikkoja o a esime kiksi se, kenel ä ja missä ilan eessa ulee pyy ää u kimuslupa, sekä se, millaiseksi ennal a iedos ama omien osapuol en ooli u kimuksessa muodos uu (Ran a 2020; Lydahl ym. 2021). Ko eihin paikan u an u kimus- p osessin kulkua mää i ä iä ee isiä oimin a aameja ja a kaisuja ei siis ole mahdollis a suunni ella kaikil a osin e ukä een. Tämän uoksi u kijalla ulee olla monenlaisiin ilan eisiin mukau u aa ee is ä ja empaa is a eagoin i al- miu a ja hei äy ymiskykyä (Ran a 2020, 52). Ko ien yksilöllisyys ja yllä yksellisyys ko os a a ha ainnoin ipäi äki - jan me ki ys ä liikku aa e nog a iaa so el a alle u kijalle. Ääninauhu in käy ös ä huolima a ha ain ojen ki jaaminen on olennais a, jo a aineis on moniulo eisuus ja ais ien pohjal a ehdy ha ainno oidaan säily ää (ks. Büsche & U y 2009, 112). Ha ainnoin ipäi äki jaa oi a hyödyn ää ko i- käyn ikoh aamis en u kimisessa monin a oin pai si ko ikäynneillä läsnä ol- lu u kija myös mahdollinen u kija yhmä u kimushankkeen aus alla. Si ä oi käy ää i sessään analysoi a ana aineis ona, minkä lisäksi se sisäl ää ä - keää, koh aamisia kon eks oi aa ja äyden ä ää ie oa nauhu in alle amalle aineis olle. Ha ainnoin ipäi äki ja muis u aa u kijaa muun muassa sii ä, millaisissa paikoissa ko ikäynni apah ui a sekä mi en asiakkaa ja yön- ekijä oimi a yysises i ko ikäyn ien aikana; kuka is ui missäkin, millai- sia esinei ä kodissa oli, mil ä siellä uoksui ja näy i. Ha ainnoin ipäi äki ja a joaa u kijalle myös mahdollisuuden e lek oida kodeissa apah uneen ha- ainnoinnin he ä ämiä aja uksia ja ke a a koh aamiaan ilan ei a. Sanallisia ki jauksia oi a äyden ää paikois a o e u aloku a ai u kijan pii ämä ku a , ku en ko ien pohjapii us ukse . E enkin aloku ien käy össä on kui- enkin keskeis ä o aa huomioon kodin yksi yisyyden ja asukkaan sään öjen kunnioi amiseen pohjau u a u kimuse iikka, johon ko eihin paikan u a u kimus kaikkinensa pe us uu. 108 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g Joh opää ökse Tässä lu ussa olemme käsi ellee e ilaisia me odologisia lähes ymis apoja, joilla on mahdollis a u kia ko iin paikan u aa hy in oin i yö ä si en, e ä asiakkaan asun o koh aamisen ilana ja kul uu ises i mää i y ä ko i ule a u kimuksen olennaisiksi ja näky iksi osiksi. Lähdimme liikkeelle sellaisis a ihmismaan ie een suun auksis a, jo ka a joa a näkökulmia ja konk ee isia analyysi älinei ä ko ikäyn ikoh aamis en a kas eluun. Näi ä o a un eiden, ais ien ja muis ojen maan iede, lai os en jälkeinen maan iede sekä kodin ja hoi an maan iede. Tämän jälkeen paneuduimme e nome odologisen uo o- aiku uksen u kimuksen an iin paikkoihin lii y ien kul uu is en ka ego i- soin ien ja uo o aiku uksen ma e iaalisuuden näkökulmis a. Lopuksi e i e- limme liikku an e nog a ian kehyksessä si ä, millais a o ien aa io a kodeissa apah u ien koh aamis en u kiminen edelly ää u kijal a ja millaisiin uo- o aiku us ilan eisiin hän jalkau uu asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aami- sia kodeissa u kiessaan. Ihmismaan ie eellä on paljon anne a aa ihmisen ja paikan älisen suh- een u kimukselle, ässä apauksessa e i yises i sii ä näkökulmas a, mi en asiakkaan asun o ja ko i hy in oin i yön o eu amisen paikkoina me ki yk- sellis y ä asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aamisissa. E nome odologian ah uus puoles aan on ” ässä ja ny ” apah u an uo o aiku uksen a kas- elu ihmis en omis a o ien aa iois a käsin. Tä ä suun aus a hyödyn äen on mahdollis a analysoida myös si ä, mi en ei-kielellise , ma e iaalise elemen i kie ou u a uo o aiku uksen osiksi. Molemma lähes ymis a a paino a a niin asiakkaan kuin yön ekijän kokonais al ais a oimijuu a koh aamisis- sa. Kodeissa apah u an hy in oin i yön u kimus ei si en saisi palau ua ain jommankumman osapuolen oiminnan a kas eluun, aikka yksi äisissä u - kimuksissa painopis ee oi a kin aihdella. Ihmismaan ie een suun auksia ja e nome odologisen uo o aiku uksen u kimuksen käsi eis öä ja älineis öä oidaan ulkin amme mukaan yhdis- ellä u kimuksissa e i a oin iippuen u kimusin essis ä ja -kysymyksis ä. Si en ei a i se ali a ain yh ä me odologis a ulokulmaa, joskin sekin on mahdollis a. Lähes ymis a a mahdollis a a lisäksi monenlais en aineis ojen käy ön. Esime kiksi kodin ja hoi an u kimuksessa asiakkaiden ja yön eki- Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 109 jöiden haas a elu o a ollee yypillinen aineis o, jonka pohjal a on ulki u ko ikäyn ikoh aamisiin lii y iä yksilöllisiä ja kul uu isia me ki yksiä. E no- me odologisessa u kimuksessa aas niin sano u luonnollise uo o aiku us- aineis o eli nauhoi ee ko ikäyn ien koh aamisis a o a ensisijaisia, koska ne mahdollis a a uo o aiku uksen a kan analyysin ja okusoi umisen siihen, mi en ila ja ma e iaalisuus kie ou u a uo o aiku uksen osiksi. Toisaal a e nome odologises i oidaan u kia myös haas a elu uo o ai- ku us a ja siinä apah u aa ma e iaalisuuden me ki yksellis ymis ä. Ihmis- maan ie eessä aas luonnollise , ko ikoh aamis en uo o aiku usaineis o a aa a haas a eluja konk ee isemmin paikkame ki yksiä. Edellis en ai- neis o yyppien lisäksi kiinnos a ia u kimusma e iaaleja oi a olla myös e i- laise eks i , ku en elämäke allise ki joi ukse kodeissa käyneis ä neu olan ai sosiaali oimis on yön ekijöis ä ai yön ekijän ki joi ama asiakaske o- mukse ko ikäyn ikoh aamisis a. Kannus ammekin ko eihin paikan u is a koh aamisis a kiinnos unei a u kijoi a sekä me odologiseen moninaisuu een e ä useiden e ilais en aineis ojen hyödyn ämiseen silloin, kun se on u ki- musase elman kannal a pe us el ua. Paika , ila ja ihmis en älisen uo o aiku uksen oisiinsa ky ke ä liik- ku a e nog a ia a joaa oi allisia älinei ä edellä ku a ujen aineis okoko- naisuuksien uo amiseen ja analysoimiseen ihmismaan ie een ja e nome- odologis en suun aus en läh ökohdis a. Liikku an e nog a ian hal uuno o ja so el aminen kodeissa apah u ien asiakas- yön ekijäkoh aamis en yh ey- dessä ei kui enkaan ole i ses ään sel ää. Ko i on aineis on uo amiselle aina yllä yksellinen paikka, aikka u kija kuinka py kisi almis au umaan huo- lellises i siellä apah u aan aineis on uo amiseen ja sen yh eydessä he ää i- in ee isiin kysymyksiin. Toisaal a juu i ko ien ennakoima omuus osoi aa, miksi liikku an e nog a ian mene elmä an aa aa i uudes aan huolima a u kijalle niin paljon ja miksi u kijan jalkau uminen mukaan ko ikäyn ien koh aamisiin on ylipää ään ä keää. Kodin kul uu ise , emo ionaalise , sosiaalise ja ma e iaalise kon eks i- sidonnaise me ki ykse ule a äis ämä ä osaksi ko ikäyn ien uo o aiku- us a, ja eke ä hy in oin i yön koh aamisis a ja käy ännöis ä aina uniikkeja. Tämä jo i sessään ke oo, miksi asiakkaan kodissa alli se ien ilannekoh- ais en me ki ys en u kiminen on ä keää. Jo a me ki yksiin oidaan pääs ä 116 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g McHoul, Alec & Wa son, Rod (1984) Two axes o he analysis o “commonsense” and “ o mal” geog aphical knowledge in class oom alk. B i ish Jou nal o he Sociology o Educa ion 5 (3), 281–302. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/0142569840050305 Milligan, Ch is ine (2000) ‘Bea ing he bu den’: Towa ds a es uc u ed geog aphy o ca ing. A ea 32 (1), 49–58. h ps://www.js o .o g/s able /20004036. Misz al, Ba ba a A. (2003) Theo ies o social emembe ing. Mil on Keynes: Open Uni e si y P ess. No oa, And e (2015) Mobile e hnog aphy: Eme gence, echniques and i s impo ance o geog aphy. Human Geog aphies: Jou nal o S udies and Resea ch in Human Geog aphy 9 (1), 97–107. DOI: h p://dx.doi. o g/10.5719/hgeo.2015.91.7 O'Reilly, Ka en (2009) Key concep s in e hnog aphy. London: Sage Publica ions Pa , Hes e (2000) In e p e ing he ‘hidden social geog aphies’ o men al heal h: E hnog aphies o inclusion and exclusion in semi-ins i u ional places. Heal h & Place 6 (3), 225–237. DOI: h ps://doi.o g/10.1016/ s1353-8292(00)00025-3 Pehkonen, Samu (2009) Maan ku ailemisen ai o: Ha joi uksia e nome o- dologises a maan ie ees ä. Yh eiskun a ie eellisiä julkaisuja, no 95. Joensuu: Joensuun yliopis o. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-219-23 6-3 Peil, Tiina (2020) Home. Teoksessa In e na ional encyclopedia o human geog aphy, 2nd edi ion, Volume 7. Ams e dam: Else ie , 53–57. Pe äkylä, Anssi (2016) Ilmee ja elee . Teoksessa Melisa S e ano ic & Camilla Lindholm ( oim.) Keskus elunanalyysi: Kuinka u kia oimin aa ja sosiaalis a uo o aiku us a. Tampe e: Vas apaino, 63–78. Pe äkylä, Anssi & S e ano ic, Melisa (2016) Kehollinen läsnäolo. Teoksessa Melisa S e ano ic & Camilla Lindholm ( oim.) Keskus elunanalyysi: Kuinka u kia oimin aa ja sosiaalis a uo o aiku us a. Tampe e: Vas apaino, 32–46. Philo, Ch is (2000) Pos -asylum geog aphies: An in oduc ion. Heal h & Place 6 (3), 135–136. DOI: h ps://doi.o g/10.1016/s1353-8292(00)00018-6 Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 117 Pink, Sa ah & Mo gan, Jennie (2015) O he people’s homes as si es o unce ain y: Ways o knowing and being sa e. En i onmen and Planning 47 (2), 450–464. DOI: h ps://doi.o g/10.1068%2Fa140074p Quinlan, Elizabe h (2008) Conspicuous in isibili y: Shadowing as a da a collec ion s a egy. Quali a i e Inqui y 14 (8), 1480–1499. DOI: h ps:// doi.o g/10.1177%2F1077800408318318 Ran a, Johanna (2020) Suh eellinen oimijuus huumei a käy ä ien ma alan kynnyksen pal eluissa: Tu kimus ins i u ionaalises a uo o aiku ukses a. Tampe een yliopis on äi öski ja 279. Tampe e: Tampe een yliopis o. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-03-1627-3 Roi ainen, I ene (1995) Kun ongelmalla on osoi e. Teoksessa A ja Jokinen, Ki si Juhila & Ta ja Pösö ( oim.) Sosiaali yö, asiakkuus ja sosiaalise ongelma : Kons uk ionis inen näkökulma. Helsinki: Sosiaali u an keskuslii o, 78–98. Roi ainen, I ene (1999) Soke ipala me sän keskellä: Lähiö sanomalehden kons uk iona. Helsinki: Helsingin kaupungin ie okeskuksen u kimuksia 2. Ruusu uo i, Johanna (2001) Ha ey Sacks: A kielämän me odi ja keskus elunanalyysi. Teoksessa Vilma Hänninen, Jukka Pa anen & Oili-Helena Ylijoki ( oim.) Sosiaalipsykologian suunnannäy äjiä. Tampe e: Vas apaino, 383–405. Ruusu uo i, Johanna (2016) Ka se. Teoksessa Melisa S e ano ic & Camilla Lindholm ( oim.) Keskus elunanalyysi: Kuinka u kia oimin aa ja sosiaalis a uo o aiku us a. Tampe e: Vas apaino, 47–62. Räsänen, Jenni-Ma i (2014) Tie o ekniikkaan pohjau u a asiakas iedon käy ö sosiaalipäi ys yksessä: E nome odologinen puheen ja uo o- aiku uksen u kimus. Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1932. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-951-44-9447-5 Räsänen, Jenni-Ma i (2015) Eme gency social wo ke s na iga ing be ween compu e and clien . B i ish Jou nal o Social Wo k 45 (7), 2106–2123. DOI: h ps://doi.o g/10.1093/bjsw/bcu031 Sacks, Ha ey (1972) On he analysabili y o s o ies by child en. Teoksessa Je Coul e ( oim.) E hnome hodological Sociology. Alde sho : Edwa d Elga Publishing Company, 254–270. 118 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g Sacks, Ha ey (1992) Lec u es on con e sa ion, olumes 1 (LC1) and 2 (LC2). Toimi anu Gail Je e son. Ox o d: Basil Blackwell. Scheglo , Emanuel A. (1972) No es on a con e sa ional p ac ice: Fo mula ing place. Teoksessa Da id Sudnow ( oim.) S udies in social in e ac ion. New Yo k: F ee P ess, 75–119. Sillanpää, Taina (2017) Muis e un lapsuuden maan iede: Päi äko imuis o lapsuuden maan ie een ja muis i u kimuksen leikkauspinnassa. Kas a us & Aika 11 (3), 70–79. S e ano ic, Melisa & Lindholm, Camilla ( oim.) (2016) Keskus elunanalyysi: Kuinka u kia oimin aa ja sosiaalis a uo o aiku us a. Tampe e: Vas apaino. Suoninen, Ee o (2001) Ha old Ga inkel: E nome odologia ja sosiaalise jä keily a a . Teoksessa Vilma Hänninen, Jukka Pa anen & Oili- Helena Ylijoki ( oim.) Sosiaalipsykologian suunnannäy äjiä. Tampe e: Vas apaino, 365–382. Tainio, Liisa ( oim.) (1997) Keskus elunanalyysin pe us ee . Tampe e: Vas apaino. Taylo , S ephanie (2002) Resea ching he social: An in oduc ion o e hno- g aphic esea ch. Teoksessa S ephanie Taylo ( oim.) E hnog aphic esea ch: A eade . London: Sage, 1–12. Twigg, Julia (1999) The spa ial o de ing o ca e: Public and p i a e in ba hing suppo a home. Sociology o Heal h & Illness 21 (4), 381–400. DOI: h ps://doi.o g/10.1111/1467-9566.00163 U y, John (2007) Mobili ies. Camb idge: Poli y P ess. Vilkko, Anni (2010) Ele yn ilan ke ominen. Teoksessa Anni Vilkko, Asko Suikkanen & Johanna Jä inen-Tassopoulus ( oim.) Ko ia paikan amassa. Ro aniemi: Lapin yliopis okus annus, 35–58. Wiles, Janine (2005) Concep ualizing place in he ca e o olde people: The con ibu ions o geog aphical ge on ology. Jou nal o Clinical Nu sing 14 (8B), 100–108. DOI: h ps://doi.o g/10.1111/j.1365-2702.2005.01281.x Wolch, Jenni e & Philo, Ch is (2000) F om dis ibu ions o de ini ions o di e ence: Pas and u u e men al heal h geog aphies. Heal h and Place 6 (3), 137–157. DOI: h ps://doi.o g/10.1016/s1353-8292(00)00019-8 Ko iin paikan u an u kimuksen me odologisia läh ökoh ia 119 Zado oznyj, Ma ia (2009) P o essionals, ca e s o ‘s ange s’? Liminali y and he ypi ica ion o pos na al home ca e wo ke s. Sociology 43 (2), 268– 285. DOI: h ps://doi.o g/10.1177/0038038508101165 120 Ki si Juhila, Johanna Ran a & Su i Holmbe g