Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana

Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022. Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 59–84. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0 3 Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana Ki si Juhila Johdan o Ko i on monilla me ki yksillä lada u sana. Siihen ky key yy niin kul uu i- sia ja yh eiskunnallisia kuin henkilökoh aisia ja kokemuksellisia me ki yksiä. Niinpä sen ku aaminen ja e i eleminen, mi ä ko i a koi aa asiakkaan ja amma ilaisen koh aamispaikkana, on moni asoinen ja -mu kainen asia. Jo - a ähän moninaisuu een pääs ään käsiksi, on ensin pu eudu a a i se kodin käsi eeseen. Nopeas i aja ellen ko i a koi aa si ä yysis ä ilaa, jossa ihmise asu a . Tämä on kui enkin liian kapea ulkin a, sillä ko i ei palaudu asun oon, eikä asun o ole aina ko i. Ko ia asiakkaan ja amma ilaisen koh aamispaikka- na pi ää läh eä jäsen ämään laajemmassa me ki yksessä. Paul O’Conno (2018, 1) ki joi aa, e ä luomme ja uusinnamme ja ku as i si ä, mi ä ko i meille me ki see a kisessa elämässämme: 60 Ki si Juhila Ko i ei ajaudu yksi äis en ko i alouksien sisälle, aan se oidaan paikan aa monilla asoilla. Jos aja ellaan paikkaa, se oi ii a a yksi - äiseen akennukseen ai huoneis oon, naapu us oon, kaupunkiin ai maahan. Jos aja ellaan sosiaalisia yhmiä, oimme un ea ole amme ko ona pe heemme, naapu us omme ja paikallisyh eisömme kanssa, ys ä ys en ai yöka e ien pa issa ai omaksi kokemiemme polii is- en, uskonnollis en ja e nis en yhmien pii issä. Useimmille meis ä ko i me ki see päällekkäisiä ja sisäkkäisiä paikkoja ja sosiaalisia suh- ei a. Se on missä ahansa, missä unnemme pyy ee ön ä kuulumis- a ja unnus amis a. Se uo aa meille akaan keskuksen, jos a käsin jäsennämme kokemaamme ja ymmä ämme maailmaa. (O’Conno 2018, 1, käännös KJ) Paul O’Conno in luonnehdin a kodis a ko os aa paikkaa ja siihen kuulumis- a. Globalisaa ion ja lisään yneen liikkumisen myö ä ko i paikkana ja kuu- lumisen kokemuksena ei ole mene äny me ki ys ään. Asia on oikeas aan päin as oin, sillä a e luoda ja me ki yksellis ää i selle akaa ja u allinen ko ipaikka (keskus), jos a käsin on mahdollis a ase ua maailmaan ja sen mo- nenlaisiin epä a muuksiin ja iskeihin, on pikemminkin lisään yny . Ko i- paikka oidaan myös jakaa ois en kanssa. Kun ihmise un e a kuulu ansa samaan ko ipaikkaan, kollek ii iseen ko iin, heidän älilleen aken uu soli- daa isuu a ja yh eisiä päämää iä, jo ka saa a a uo aa esime kiksi ma gi- nalisoiduille yhmille sel iy ymisen ja oimaan umisen kokemuksia. Toisaal- a kollek ii ises i jae u ko ipaika oi a myös saada aikaan ulkopuolisuu a: ihmise oi a alkaa puolus aa agg essii ises i omaa ko iaan ja sy jiä nii ä, jo ka o a ämän paikan ulkopuolella. (O’Conno 2018, 5; ks. e ilaisis a kodin mää i elyis ä ja me ki yksis ä myös esim. Douglas 1991; Malle 2004; Blun & Dowling 2006.) Kodin olemassaolo eli ko ipaikka on ihmisille ä keä asia. Se luo kiinne- kohdan ja pohjan, jolle me ki yksellinen elämä aken uu. Kun meillä on ko i, unnemme kuulu amme johonkin paikkaan, oisiin ihmisiin ja maailmaan. Ilman ko ia olemme i allisia ja u a omia. Me ki yksellinen, omaksi koe - u ko i oi kui enkin aken ua monella a alla ja moni asoises i. Ei ole yh ä oikeaa kodin mallia (G an el 1998, 104). Ko ipaikka oi aih ua, muun ua Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 61 ja muokkau ua ihmisen elämänkulun a ella e ilaisissa elämän ilan eissa ja sii ymäkohdissa (ks. Vilkko 1998; Hu unen 2002; Au onen-Vaa aniemi 2009, 89–99; Vilkko ym. 2010). Kodi omuus oidaan puoles aan mää i ellä i allisuu ena, kuuluma omuu ena ja u a omuu ena, eikä se a koi a yk- sinomaan asunnon puu e a (G an el 1998). Ai an ku en ko i ei ole s aa i- nen pysy ä ila, sellais a ei ole kodi omuuskaan. Ko i oidaan oisinaan me- ne ää, ja kodi omuus oi aih ua johonkin uu een paikkaan ja sen ihmisiin kiinni ymiseksi ja kuulumiseksi (esim. Loipponen 2010; Kauko & Fo sbe g 2018). Ko i aih uu, muun uu ja muokkau uu elämänkulun aikana: kannam- mekin mukanamme e ilaisia henkilökoh aisia ko ihis o ioi a. Niihin lii yy aina muis oja ja mieliku ia ele yn elämän kodeis a ja mahdollises a kodi o- muudes a. Vaikka ko i on henkilökoh aises i me ki yksellis e y paikka, siihen lii - yy ah oja kul uu isia ja no ma ii isia me ki yksiä, jo ka osal aan aiku - a a ko ikokemuksiin. Ko i ymmä e ään usein yksi yisenä paikkana, jo a suojaa ko i auha. Näin se e oaa julkisis a ja ins i u ionaalisis a paikois a, ku en kaduis a, puis ois a, ki jas ois a, sai aalois a ai i as ois a. Lisäksi ko- iin lii e ään mones i kul uu isia no meja: minkälais a on ii ä ä siis eys, kuinka pe soonallinen kodin äy yy olla ja millaisia kodin ihmissuh eiden äy yy olla. Henkilökoh aise ko ime ki ykse oi a olla hy in e ilaisia suh- eessa kul uu isiin ja no ma ii isiin me ki yksiin; esime kiksi puis o oi jol- lekin un ua ko ipaikal a, ai yhdelle a a oiden hams aamisena näy äy y ä oimin a oi jollekin oiselle luoda un een u allises a kodis a. Kul uu i- se ja no ma ii ise me ki ykse saa a a myös olla e ilaisia esime kiksi e i sukupuol en, sosiaaliluokkien ai e nis en yhmien älillä, jolloin oi syn yä is i ii oja e enkin, jos omas a näkökulmas a e ilaisel a un u iin ko eihin lii e ään poikkea uu a, nega ii isia ja leimaa ia pii ei ä. Kodin e ilaisis a me ki yksis ä ulee al akysymyksiä silloin, kun esime kiksi julkisen allan edus aja puu uu poikkea aksi mää i y ään e ilaisuu een ja py kii muok- kaamaan si ä. Kun ko i mää i ellään edellä ku a uun apaan moniulo eises i, mi ä siis kohda aan ja mi en ko i me ki yksellis yy, kun asiakkaiden ja hy in oin i- yön ekijöiden apaamispaikkana on ko i? Tässä lu ussa kyse on asiakkaiksi nime yjen osapuolien, esime kiksi mielen e eys- ja päihdekun ou us a ai 62 Ki si Juhila anhus en hoi apal eluja saa ien ihmis en, kodeis a, joihin amma ilaise u- le a ja joiden oimin aan he a alla ai oisella osallis u a kun ou us a ja pal- eluja o eu aessaan. Työn ekijöiden oma ko ikokemukse ja heidän ko iin lii ämänsä kul uu isno ma ii ise me ki ykse aiku a a siihen apaan, jolla he oimi a asiakkaiden kodeissa. Lu ussa jäsennän ensin si ä, mi en asiakkaiden kodi ule a koh aamis- paikoiksi silloin, kun keskus ellaan asiakkaiden ko iin ja ko ipaikkoihin lii- e yis ä muis ois a ja un eis a. Toiseksi käsi elen, mi en ko i siihen lii y ine henkilökoh aisine ja kul uu isine me ki yksineen, no ma ii isine a ioin ei- neen ja puu umisineen, yysisine unnusme kkeineen ja uumiillisine oi- min oineen on läsnä silloin, kun asiakkaa ja yön ekijä koh aa a oisensa asiakkaan omassa asunnossa. Lu un kolmas iso eema pu eu uu kodi omuu- een koh aamispaikkana: mi en unne kodi omuudes a me ki yksellis e ään ja kohda aan asiakkaiden ja yön ekijöiden apaamisissa. Teema ja kuu sen käsi elemisellä, mi en kodi omuuden koh aamises a sii y ään kodin a- ken amiseen: millainen ooli yön ekijöillä oi olla asiakkaiden henkilökoh- ais en ko ime ki ys en ja kodin aken amisessa? Lu un sisällö , e i yises i koskien ois a ja kolma a eemaa, pe us u a osin kollegojeni kanssa eke- miini empii isiin ko ikäyn i uo o aiku uksen u kimuksiin, jo en ii auk- sia omiin alkupe äis eks eihini on äs ä syys ä lu ussa melko paljon. Koh aamispaikkana ko imuis o ja kuulumisen kokemukse Kun ko i ymmä e ään kokemuksellisena paikkana, johon on kiinni y - y, jonka a aan me ki yksellinen elämä aken uu ja jos a käsin ase u aan maailmaan, se ulee monella apaa läsnä ole aksi ja puhu uksi asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aamisissa. Anni Vilkon ja kumppaneiden (2000) aja- us a mukaillen asiakkaiden ko ien ja ko ikokemus en ymmä äminen au aa ymmä ämään heidän kokemuksellis a hy in oin iaan sekä an aa älinei ä hy in oinnin ah is amiseen ja sen puu eiden ko jaamiseen. Kyse ei ole ain yysises ä ai maan ie eellises ä ko ipaikas a, aan laajemmas a kuulumisen un ees a, johon lii y ä sekä yksilöllise me ki ykse e ä sosiaalise , yh ei- Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 63 söllise ja yh eiskunnallise ulo u uude . Tässä mielessä kodin koh aa aa hy in oin i yö ä oidaan luonneh ia psykososiaaliseksi ja suhdepe us aiseksi (psykososiaalises a yös ä ks. G an el 1993; Kuusis o & Ran a 2020, 113–114; suhdepe us aises a yös ä ks. Ruch ym. 2018; Ran a 2020, 65–69). Olennaisia o a ko iin ja ko ikokemuksiin kie ou u a asiakkaiden muis- o yysisen odellisuuden ” uolla puolen”. Ne o a ihmisen mukana kulke ia unnelmia, un ei a, ääniä, uoksuja ja ku ia (Richa dson 2019, 7). Menneen elämän muis o , niis ä ke ominen ja niiden kuun eleminen aken u a asi- akkaan ja yön ekijän koh aamispaikaksi samaan apaan kuin Anni Vilkko (1997; 2010) ymmä ää ki joi e un omaelämäke an koh aamispaikaksi elä- mänsä ke ojan ja sen lukijan älillä. Työn ekijä pääsee näin osalliseksi asi- akkaan ele yyn ja ke o uun elämään ja oi myös osallis ua ke omuksen muokkaamiseen. Riippuen sii ä, millaises a hy in oin i yös ä on kysymys, asiakkaiden menneisyys ja sii ä keskus eleminen oi a olla e i a oin läsnä asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aamisissa. Psykososiaalises i paino uneessa yössä asi- akkaan elämän a inan ke ominen ja kuuleminen o a keskeisessä oolissa: oidaan esime kiksi mie iä si ä polkua, jo a pi kin asiakas on pää yny asun- no omuu een, ikollisuu een, äki al aiseen suh eeseen ai huos aano e uksi (G an el 2016; Nousiainen 2016). E ilaise paikkoihin, niihin kuulumiseen ja kuuluma omuu een lii y ä muis o oi a me ki yksellis yä näissä po- luissa kanna ele iksi ai u a omuu a uo a iksi ekijöiksi. Esime kiksi lapsuuden kodissa, koulussa, yöpaikoissa, ha as uksissa ja e ilaisissa hy- in oin i yön ekijöiden koh aamisissa oi olla he kes ä ja ihmisis ä iippuen näi ä molempia elemen ejä. In ensii isen asiakkaiden ele yn elämän ko ei- hin keski y än yösken elyn lisäksi muis ojen kodi ule a usein puheeksi muun oiminnan innalla. Esime kiksi mielen e eys- ja päihdekun ouksessa saa e aan keskus ella asiakkaiden a jen sel iy ymises ä ja esu sseis a, jolloin muis o menneis ä kodeis a oi a ulla spon aanis i mukaan keskus eluun ja olla he kellises i me ki yksellisiä koh aamispaikkoja. Samoin oi käydä ko i- sai aanhoi ajan ai kodinhoi ajan suo i amien oimenpi eiden lomassa. Jos o amme läh ökohdaksi Paul O’Conno in laajan luonnehdinnan kodin me ki ykses ä ihmis en a jessa, ko i hy in oin i yön koh aamispaikkana uo yön ekijän hy in lähelle asiakas a, osalliseksi hänen ähänas is a elämän a- 64 Ki si Juhila inaansa ja iden i ee insä akennuspui a. Koh aamispaikoiksi ja keskus el- a iksi ule a moninaise yysise ja maan ie eellise paika (ku en asun o, naapu us o, lähiluon o, kaupunki, maa ja maailma). Puheenaiheena oi a yh ä lailla olla pienemmä ja suu emma sosiaalise yhmä , kollek ii ise ko- di (ku en pe he, ys ä ä , yö- ja ha as usyh eisö ja uskonnollise yh eisö ), joihin asiakas on un enu kuulu uu a ja joissa hän on ullu unnus e uksi omana i senään ja äysi al aisena oimijana. Sel ää on, e ä ällaisessa elä- män a inallisessa iden i ee i yössä (Juhila 2018, 81–86) koh aamispaikoiksi ule a myös muis o kodi omuudes a, kuuluma omuudes a ja ei- unnus- e uksi ulemises a (ks. Nousiainen 2016). Palaan ähän kodi omuuden ee- maan myöhemmin eks issä. Si ä ennen paneudun kui enkin lu un oiseen eemaan, jossa a kas elen si ä, mi ä ko i koh aamispaikkana a koi aa sil- loin, kun asiakas ja yön ekijä apaa a oisensa e i yisessä yysisessä ilassa, asiakkaan asunnossa. Koh aamispaikkana asiakkaan asun o A kisessa kielenkäy össä ja kul uu isyh eiskunnallisessa ymmä yksessä kodiksi ku su aan yysis ä ilaa, jossa ihminen asuu ja on ki joilla. Kui en- kin edellä ke o un mukaises i iedämme, e ei yysinen asun o ole ko i, ellei se unnu kodil a ja jos sinne ei unne kuulu ansa (esim. Nousiainen 2004, 104–105; Vilkko ym. 2010; Juhila ym. 2016, 37). Vas aa as i amma illisessa kielenkäy össä ko ikäynneiksi ku su aan yön ekijän ja asiakkaan koh aami- sia asiakkaan asunnossa. Näissä koh aamisissa on monia e i yispii ei ä, joi a e i elen seu aa aksi. Yksi yisen ja julkisen sekoi uminen Suomen pe us uslaissa on pykälä, joka koskee yksi yiselämän suojaa. Sen mukaan ”jokaisen yksi yiselämä, kunnia ja ko i auha on u a u” (Suomen pe us uslaki 731/1999, 10§). Rikoslaissa puoles aan mää i ellään ko i auhan suojaamiksi yysisiksi iloiksi ”asunno , loma-asunno ja muu asumiseen a - koi e u ila , ku en ho ellihuonee , el a , asun o aunu ja asu a a alukse , Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 65 sekä asuin alojen po askäy ä ä ja asukkaiden yksi yisalue a ole a piha niihin äli ömäs i lii y ine akennuksineen” (Rikoslaki 39/1889, 24. luku, 11§). Ko i auhan ikkominen – oisen ko iin lu a a unkeu uminen ai ko- i auhan häi i seminen esime kiksi me elöimällä – on ikoslain mukaan sank ioi u eko (Rikoslaki 39/1889, 24. luku, 1§). Lainsäädän ö pohjaa kul - uu ises i u uun ulkin aan kodis a omana, siellä asu ien ihmis en i se hal- li semana yksi yisenä, yysisenä ilana. Tämä ulkin a kie ou uu äis ämä ä myös asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aamisiin asiakkaiden asunnoissa ja uo siihen e i yispii ei ä ja jänni ei äkin. Asiakkaa ja yön ekijä koh aa a asiakkaiden asunnossa, kul uu ises- i yksi yisiksi mää i y issä iloissa, joi a lain mukaan suojaa siis ko i auha. Hy in oin i yön ekijä edus aa puoles aan jo akin sosiaali- ja e eydenhuol- lon lainsäädännön alais a julkisen allan ins i uu io a, ku en pe hepal eluja, las ensuojelua, aikuissosiaali yö ä, asumispal eluja, päihdehuol oa, mielen- e eyspal eluja, ikosseu aamuslai os a, ammaispal eluja, anhuspal elu- ja ja ko isai aanhoi oa. Kun yön ekijä o eu a a ins i u ionaalis a eh ä- äänsä asiakkaiden kodeissa, yksi yisen ja julkisen aja sekoi uu. Asunnossa on samaan aikaan läsnä sekä omaa yysis ä, ko i auhan u aamaa ilaansa halli se a asiakas e ä sinne ins i u ionaalisen mandaa insa nimissä ule a yön ekijä. Yksi yisen ja julkisen samanaikainen läsnäolo aa ii asapaino elua ja luo amus a puolin ja oisin. Läh ökoh aises i yön ekijällä pi ää olla asiak- kaan lupa as ua kynnyksen yli ämän asun oon,1 eli hän menee sinne ensi- sijaises i ie aana (Twigg 1999, 383–384; Milligan 2003, 406; luku 6). Tämä a koi aa ennal a yhdessä so i uja koh aamisaikoja ja joskus neu o elua ko io ella. Ilman ko i auhalainsäädän öäkin unnis amme ie y kul uu ise säännö , jo ka mää i ele ä si ä apaa, joilla ois en asun oihin on sopi aa as- ua sisään. Koh elias a, ihmis en omaa ilaa kunnioi a aa on ke oa käynnis- ä e ukä een, kopu aa o een ai soi aa o ikelloa, e eh iä ja a mis aa, onko ie ailun ajankoh a asukkaalle sopi a. Asunnon hal ija puoles aan e eh i- ä ulijaa, pyy ä ä sisään ja oi o a a e e ulleeksi. Näin apah uu yleensä myös silloin, kun yön ekijä ule a apaamaan asiakkai a näiden asun oi- hin. Toisinaan yön ekijällä oi olla a ain asiakkaan asun oon, esime kiksi 66 Ki si Juhila ois u issa ko ipal elu ilan eissa, mu a silloinkin yleensä e ehdi ään sisään ul aessa. Julkisen ja yksi yisen sekoi umises a ke oo se, e ä koh aamis ilan eissa aih ele a ie aan ja isännän/emännän posi io sekä asiakkaan ja yön eki- jän posi io (Juhila ym. 2016). Ensin maini u oden u a esime kiksi silloin, kun ie ailija iisuu kenkänsä e eisessä, isän ä ai emän ä pyy ää ie ailijaa pe emmälle ja ohjaa hän ä is umaan ie yyn paikkaan. Ne näky ä myös silloin, kun osapuole upa ele a kah in lomassa asunnon sisus ukses a ai lemmikkieläimis ä kuin millä ahansa kyläilykäynnillä. Asiakkaan ja yön- ekijän posi io ak i oi u a puoles aan silloin, kun yön ekijä o eu aa si ä ins i u ionaalis a eh ä ää, jonka uoksi hän on ullu asunnolle: hän esime - kiksi kyselee ja ekee a io a anhempien jaksamises a ai asiakkaan päih ei- den käy ös ä, opas aa kodin ja e eyden hoidossa ai sosiaali u ae uuksien hakemisessa, ie suihkuun, lämmi ää uuan, annos elee lääkkee ai hoi aa haa oja. Julkinen ja yksi yinen o a asiakkaan ja yön ekijän koh aamisissa usein asapainossa asiakkaan ja yön ekijän o ien oi uessa sekä kulloisenkin ins i- u ionaalisen eh ä än mukaiseen oimin aan e ä koh aamiseen asiakkaan halli semassa omassa ilassa. Tilan eessa oi syn yä is i ii oja, jos asunnon hal ija ei halua yön ekijää ikkomaan ko i auhaansa ja kiel äy yy esime kiksi pääs ämäs ä ä ä sisälle ai k i isoi omassa asunnossaan apah u aa julkis a, ins i u ionaalis a eh ä ää. Koh aamisen painopis e oi lisäksi ase ua julki- seen, ins i u ionaaliseen oimin aan, mikäli yön ekijä o aa asunnon ilan hal uunsa esime kiksi ulemalla ilman a oi us a sisälle omilla a aimillaan. Ongelmia oi ulla, jos hän ulee hoi amaan ain julkis a eh ä äänsä asiak- kaan kodissa o ama a huomioon yksi yisen ilan edelly ämää ase umis a ie aan posi ioon, johon lii e ään odo us asukkaan oikeudes a oimia ie ai- lun isän änä ai emän änä sekä mää i ää ie ailun kulkua. Tällöin asunnos a ulee ainoas aan julkisen eh ä än suo i amisen ila: ko i auhaa ei kunnioi- e a, ja asiakkaan oikeus halli a omaa yksi yis ä ilaansa kapenee me ki ä äs- i. Toisaal a yön ekijä oi yh yä oimimaan ja liikkumaan asunnossa ”kuin ko onaan” silloinkin, jos hänen ja asiakkaan älille on syn yny ah a luo a- mus ja yön ekijän ooli lähenee ukea an a an ys ä än posi io a. Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 67 Ympä is öjen aih u uus ja uumiillisuus Suu i me ki ys on sillä, missä paikassa yön ekijä ja asiakas koh aa a oisen- sa, sillä yysinen paikka kie ou uu aina osaksi uo a koh aamis a. Usein koh- aamise apah u a julkisissa, ins i u ionaalisissa paikoissa. Tällaisia paik- koja o a esime kiksi i as ojen oimis ohuonee ai lai osmaise ila , ku en sai aala ja ankila . Ins i u ionaalise paika o a yön ekijöiden ko iken iä siinä mielessä, e ä niissä koh aamisia aami a a usein kon olloidu asi- akkaiden sisäänpääsy iloihin, mää ä y apaamisajankohda ja ie ynlaise käy äy ymisno mi ja u iini . Asiakas ulee näihin paikkoihin ikään kuin ie aana. Hänen on nouda e a a paikkojen sään öjä, kun aas yön ekijän on asiakkaan omaan asun oon ullessaan o ien oidu a a ainakin osin ie aan posi ioon ja kunnioi e a a asiakkaan ko i auhaa. (Juhila 2018, 105–189.) Työn ekijöiden, joiden yöhön kuuluu unsaas i ko ikäyn ejä, yysise yö- ympä is ö aih u a iheäs i. Työn ekijän on lähde ä ä liikkeelle, jalkaudu - a a e ilaisille asuinalueille ja -paikoille, jo ka ei ä ole hänelle äl ämä ä en uudes aan u uja, aan aa i a pe eh ymis ä ka oihin, ma ka-aikoihin ja ma kus us älineisiin. E enkin ensimmäis ä ie ailuaan ie yyn asun oon ehdessään yön ekijän on pe ehdy ä ä myös asunnon iloihin sekä siihen, missä hänellä on lupa asunnossa liikkua. Asiakas mää i ää paljol i sen, mihin yön ekijä oi esime kiksi ase ua is umaan keskus elemaan ai missä iloissa ehdään e ilaise hoi o oimenpi ee . Tilanne poikkeaa sel äs i aikkapa oi- mis okoh aamisis a, joissa esime kiksi osapuol en is umispaika on selkeäs i mää i el y ja yön ekijän mää i el ä issä. Yksi yisissä asunnoissa apah u is- sa koh aamisissa myös usein liiku aan enemmän kuin oimis oissa. Asiakas oi esime kiksi älillä piipah aa kei iössä ah imassa uuan almis umis a, käydä pa ekkeella upakalla, a a a o en o ikellon soidessa ai käydä auhoi - amassa i ke ää las a. Liikkumise oi a keskey ää jonkun käynnissä ole an keskus elun ai oimenpi een ja saa a a aih aa sen o eu amisen paikkaa, jos yön ekijä liikkuu asiakkaan mukana. (Fe guson 2010; England & Dyck 2011; Juhila ym. 2021.) Kun kyseessä on yksi yinen ila, myös ilojen sosiaalinen ympä is ö on osin ennakoima on ja aih u a. Asiakkaalla oi esime kiksi olla päällä jokin akuu i k iisi, johon yön ekijä ei ole osannu a au ua. Paikalla oi olla a si- 74 Ki si Juhila sa, ku en e si ässä yössä asuinalueilla, kaduilla ja puis oissa. Tällöin ollaan samalla a alla kuin asiakkaiden asunnoissa ihmis en omilla a eenoilla, joissa ins i u ionaalis en paikkojen u iini ja säännö ei ä päde, aan on osa a a kunnioi aa a kielämän a eenoiden sään öjä ja apoja. (Juhila 2018, 139–167.) Globaalissa kehyksessä asunno omuus ja kodi omuus laajene a isoiksi kansain älisen poli iikan kysymyksiksi. Ihmise jou u a jä ämään asuinsi- jojaan so ien, ainon, köyhyyden ja ympä is öka as o ien uoksi. Tule ai- suudessa kodi omuu a aiheu aa en is ä useammin ilmas onmuu os. Mone elä ä uosiakin e äänlaisessa äli ilassa, esime kiksi pakolaislei eillä ja as- aano okeskuksissa. Läh öpaikka ja sen mahdollinen kodiksi koe u ila o a sii ynee ele yn elämän muis oiksi, ja ule aisuuden a oi eena ja oi eena on ase ua pysy äs i johonkin paikkaan ja aken aa sinne ko i. On mahdollis- a, e ä äli ilas a ulee joillekin ko i (paikka, johon kokee kuulu ansa), mu a paljon odennäköisemmin se koe aan kodi omuuden paikkana. Hy in oin- i yön ekijä koh aa a ihmisiä näissä kodi omuuden paikoissa, pakolaislei- eillä, as aano okeskuksissa ja ien päällä ma kalla jonnekin. Näissä koh- aamisissa on usein kysymys pe us a peiden u aamises a, suojan, uuan ja pe us e eydenhoidon a joamises a. Samalla oidaan käsi ellä kodi omuu - a ja isioida si ä, mi en sii ä pääsee e oon ja minkälainen ko i ule aisuudessa oi olla. Asun oa ja konk ee is a elämisen paikkaa ailla ole a , usein kodi omik- si i sensä un e a ihmise oi a jäädä myös hy in oin i yön ulo uma o- miin: he jää ä koh aama a, aille a i semaansa apua ja ukea. Koh aama - a oi a jäädä juu i kaikkein haa oi u immassa asemassa ole a ihmise , ku en ihmiskaupan uh i ai ka ulapse . Kaiken kaikkiaan asunno omuuden ja kodi omuuden koh aaminen niin kansallisena kuin kansain älisenä ky- symyksenä aa ii henkilökoh ais en asiakas- yön ekijäkoh aamis en lisäksi aken eellisen ason koh aamisia. Asunno omuus ja kodi omuus o a ih- misoikeusloukkauksia, jo en ihmisoikeuksien puolus amiseen si ou uneiden hy in oin i yön ekijöiden on osal aan py i ä ä aiku amaan käy ännön yössään ke yneen iedon a ulla asun o-, pakolais- ja ilmas opolii isiin ky- symyksiin ja näin osallis umaan e ilais en kon lik ien ja ka as o ien a kai- semiseen. Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 75 Ko ou uminen psykososiaalisena p osessina Kodi omuudella on aken eellise juu ensa, mu a ihmise elä ä ja koke a ne osana elämän a inaansa, sen menneisyy ä, nykyisyy ä ja ule aisuu a. Raken eellisen hy in oin i yön innalle a i aan sen uoksi psykososiaalis a yöo e a. Kodi omuus moninaisine me ki yksineen on osa asiakkaiden ele - yä elämää, jo a he kan a a muis oissaan mukanaan. Kyse oi olla esime kiksi lapsuuden pe heen aikeis a, huos aano oon pää yneis ä ongelmis a, asun- no omana kadulla elämises ä ai kodin ja ko iseudun mene ämises ä sodan ja polii isen ainon uoksi. Kuuluma omuuden näkökulmas a kyse oi olla esime kiksi koulukiusaamisen uo amas a ulkopuolisuuden un ees a, pi - käaikais yö ömyy een ky key y äs ä sy jäy ymisen kokemukses a, anhan ihmis en sy äs ä yksinäisyydes ä ikä o e ien kuol ua ai maahanmuu ajan koh aamis a, oiseu a synny ä is ä ennakkoluulois a ja asismis a. Tämän- kal aise menneen elämän kokemukse , niis ä puhuminen ja niiden käsi ely o a asiakkaan ja yön ekijän kodi omuuden koh aamispaikkoja, joissa a - i aan psykososiaalis a ja aumojen käsi elyyn o ien oi unu a yöo e a (ks. esim. Ge go -Koskelo ym. 2020; Allinen 2020). Menneen kodi omuuden käsi ely ei kui enkaan ii ä, aan a i aan myös ule aisuu een o ien oi umis a ja oi oa luo aa yösken elyä; polun aken amis a pois kodi omuudes a koh i ko ou umis a sekä kuulumisen ja unnus e uksi ulemisen un eiden ah is umis a. Tässä ullaan lähelle kai- kessa hy in oin i yössä nykyisin paino e a aa osallisuuden näkökulmaa, jolla a koi e aan sekä osallisuu a oman elämän keskeisiin a kaisuihin e ä osallisuu a e ilaisiin yh eisöihin ja yh eiskun aan. Tällainen ko ou uminen ei oi koskaan olla yksisuun ainen p osessi, jossa kodi on ihminen in eg oi- uu ja osallis uu yh eiskun aan. Ko ou uminen psykososiaalisena p osessina edelly ää mukaan o a ia yh eisöjä ja inklusii is a yh eiskun aa. Hy in oin- i yön ekijä yhdessä asiakkaiden kanssa oi a ehdä paljon ällais en ko ou- umisen edelly ys en aken amiseksi. Esime kiksi yksinäisyydes ä kä si än asiakkaan kanssa oidaan läh eä yhdessä ki jas oon, puis oon, ha as uksiin ai i as oihin hoi amaan pal eluihin ja e uuksiin lii y iä asioi a. Lisäksi yh eisöllis en kokoon umispaikkojen, joissa ihmise oi a kohda a oisiaan, ylläpi äminen ja aken aminen uke a ko ou umis a. Asiakkaiden osallis- 76 Ki si Juhila uminen yhdessä yön ekijöiden kanssa hy in oin ipal elujen a ioin iin ja kehi ämiseen ukee sekin osallisuu a ja yh eiskun aan ko ou umis a. Kodi omuus omassa asunnossa ja kodin unnun aken aminen Lu un lopuksi palaan jälleen asiakkaiden omiin asun oihin ja niiden a kas- eluun kodi omuuden näkökulmas a. Oma asun o ei aina a koi a si ä, e ä ihminen kokee juu i ämän yysisen ilan kodiksi, johon un ee kuulu an- sa. Joanna Richa dsonia (2019, 7) mukaillen asunnon kokeminen kodiksi edelly ää sen miel ämis ä u alliseksi paikaksi, jos a käsin on helppo as ua maailmaan ja o eu aa i seään. Tällaisessa apauksessa asun o ekee ihmises- ä ah emman oimijan myös muilla a eenoilla, eli se ukee yh eisöllis ä ja yh eiskunnallis a ko ou umis a. Kodi omuuden kokemus omassa asunnossa oi lii yä moneen asiaan. Se oi esime kiksi juon aa juu ensa aiemmis a, aumaa isis a kodi omuuden kokemuksis a lapsuuden pe heessä. Jos aiempiin asun oihin ei ole lii yny kodin un ua, si ä oi olla aikea kiinni ää nykyiseen asun oonkaan. Kodi - omuus saa aa lii yä myös siihen, e ä ihminen ei ole saanu i se aiku aa siihen, millaiseen asuinympä is öön ai asun oon muu aa. Kodi omuu a oi a lisäksi uo aa muu ihmise , esime kiksi ilman lupaa asun oon un- keu u a u a a ai äki al aise kumppani . Tu a omuuden un eena kodi omuu a oi a aiheu aa myös yksinäisyys, heiken yny yysinen ai psyykkinen oimin akyky, jo ka eke ä asunnos a pahimmillaan e is ä än, ankilanomaisen paikan (Ted e 2006). Hy in oin i yön ekijä ha ai se a ko ikäynneillä he käs i me kkejä sii ä, milloin asun o ei ole asujalleen ko i. Ha ainnois a eh ä ä ulkinna pe us u- a paljol i kul uu iseen ymmä ykseemme sii ä, mil ä ii ä äs i oikeanlai- nen ko i näy ää. Tyhjä asun o, jossa ei ole pe soonallisia esinei ä ja muis oja ele ys ä elämäs ä, näy ää helpos i ei-kodil a, johon ei ole kunnolla ase u u ja kiinni y y (Mille 2008). So kuinen asun o ulki aan puoles aan osoi uksek- si asujansa oimin aky yn laskus a ja nähdään he käs i asumiskel o omaksi ei-kodiksi. Pelkkien ha ain ojen pohjal a ehdy ulkinna oi a olla no ma- ii isia ja ohi aa asiakkaan oma kokemukse asunnos aan. Siksi ulkin a kodi omuudes a edelly ää aina myös asiakkaan kuulemis a. Olennais a hy- Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 77 in oin i yössä on, koh aa a ko osapuol en kodi omuus ulkinna ai o a ko ne is i iidassa keskenään. Asiakkaa ies i ä ä oisinaan i se sanallises i ai sana omas i (esime kiksi oleskelemalla pääasiassa muualla kuin asunnos- saan) asun oon ja asumiseensa lii y ää yy ymä ömyy ä, u a omuu a ja suo anais a pelkoa. Näiden ies ien kuuleminen ja unnis aminen eke ä asiakkaan kodi omuudes a asiakkaan ja yön ekijän yh eisen koh aamispai- kan, minkä pohjal a on mahdollis a yh yä yös ämään polkua pois kodi o- muudes a koh i kodin unnun aken umis a. Paul O’Conno (2018, 6–13) muis u aa, e ä ko i ei ole pysy ä akenne, jo a ei oi sen kado ua saada enää akaisin. Mene e yn ai aakse jääneen ko- din ilalle oi aina aken ua uusi. Polku pois oman asunnon kodi omuudes- a oi ensinnäkin olla se, e ä lähde ään aken amaan asunnos a alun alkaen puu unu a kodin un ua ai palau amaan si ä. Ensin maini u oi a koi - aa esime kiksi si ä, e ä asunno omuusjakson jälkeen saa u asun o ehdään a a oilla ja sisus uksella oman näköiseksi ja ehdään sii ä oman, yksi yisen hallinnan alue a es ämällä ei- oi o ujen ie ailijoiden ulo sinne. Työn eki- jä oi a ko ikäynneillä osallis ua ähän aken amiseen sekä konk ee ises i e ä keskus ellen. (Ran a & Juhila 2020.) Jälkimmäinen eli kodin unnun pa- lau aminen oi o eu ua esime kiksi silloin, kun asun o muu e aan es ee ö- mäksi oimin akykyä alen aneen ammau umisen ai sai as umisen jälkeen. Näin ila muu uu u a omuuden ja pelon jälkeen jälleen ympä is öksi, jos- sa asuja kokee olonsa u alliseksi. Toiseksi polku pois oman asunnon kodi omuudes a oi a koi aa muu - oa oiseen paikkaan. Jos kodi omuuden un een aiheu aa esime kiksi lä- hisuhde äki al a, oi u a aloon muu o olla ensiaskel koh i uu a, kodiksi unnis e ua paikkaa. Jos puoles aan esime kiksi muis isai aus on aiheu a- nu anhalle ihmiselle sen, e ä hän on eksyksissä asunnossaan ja sen lähiym- pä is össä, muu o pal elu aloon ai hoi ako iin oi me ki ä uudenlaisen, yh eisöllisemmän ja hoi aa an kodin löy ymis ä. Kul uu ises i ja myös yk- silöllises i oma asun o näy äy yy edelleen ideaaliko ina, kun aas lai oksiksi nime y ila hahmo e aan kodin as akohdiksi (Aal onen ym. 2015). Tämän uoksi polku pois oman asunnon kodi omuudes a e ilaisiin kun ou a iin, hoidollisiin ja hoi aan pe us u iin asumismuo oihin on sensi ii inen asia, jossa mahdollisen muu ajan i semää äämisoikeus äy yy o aa huomioon. 78 Ki si Juhila Kukaan ei oi sanoa oiselle, e ä ässä on ny sinun uusi ko isi. Jonkin ilan unnis aminen kodiksi on henkilökoh ainen p osessi, mu a hy in oin i yön ekijöiden on mahdollis a olla ukena ässä p osessissa. E i yisen ä keää on aken aa asumisympä is öjä, esime kiksi hoi ako eja ja pal elu aloja, yysi- ses i ja sosiaalises i sellaisiksi, e ä ihmisen on mahdollis a ko ou ua niihin ja saa u aa niissä oma oimijuus. Joh opää ökse Lähdin jäsen ämään ämän lu un eemaa, ko ia asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana, nojau umalla laajaan Paul O’Conno in (2018) ko imää- i elmään, joka ko os aa paikkaa ja siihen kuulumis a kodin läh ökoh ana. Hy in oin imme kannal a on ä keää, e ä meillä on ko ipaikka ai usei a ko ipaikkoja, jo ka a joa a meille u allisia kiinnekoh ia ja jo ka uo a a yysis ä, sosiaalis a ja psyykkis ä suojaa sekä hy ää oloa. Ko i koe aan ja me - ki yksellis e ään henkilökoh aises i. Käsi yksiin kodis a kui enkin aiku a- a kul uu ise käsi ykse sii ä, millainen on hy ä ai huono ko i. Kun ko i on asiakkaan ja hy in oin i yön ekijän koh aamispaikka, koh aamisessa kie ou u a yh een sekä asiakkaiden ja yön ekijöiden ko iin lii ämä henki- lökoh aise me ki ykse e ä kul uu ise käsi ykse . Ko i asiakkaiden ja yön ekijöiden koh aamispaikkana osoi au ui eks in yös ämisen myö ä paljon moni asoisemmaksi ja -mu kaisemmaksi asiaksi, kuin millaiseksi sen ki joi amisen alussa aja elin. Sen lisäksi, e ä käsi elin asiakkaiden asunnoissa apah u ia ko ikäyn ikoh aamisia e i näkökulmis a, eks iin uli a mukaan ko iin ja kuulumiseen lii y ä muis o ja niihin lii - y ä asiakkaiden ja yön ekijöiden keskus elu samoin kuin keskus elu ule- is a kodeis a. Ko ikoh aamis en innalle ä keäksi näkökulmaksi nousi a myös kodi omuuden koh aaminen niin menneisyydessä kuin nykyisyydes- säkin sekä kodi omuuden kokemukse omassa asunnossa. Kodi omuus ja sen koh aaminen hahmo ui a lisäksi aken eellisiksi ja globaaleiksi kysy- myksiksi. Tämän lu un keskeinen joh opää ös on, e ä ko i asiakkaiden ja yön e- kijöiden koh aamispaikkana on paljon muu akin kuin ie ynmi ainen yy- Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 79 sinen koh aaminen asiakkaan asunnossa. Se sisäl ää elämän a inallis a iden- i ee i yö ä, psykososiaalisia ulo u uuksia ja aken eellis a, ihmisoikeuksia ja i semää äämisoikeu a pe äänkuulu a aa, kodi omuuden as ais a yö ä. Kun hy in oin i yön ekijä koh aa a asiakkaiden ko eja ja kodi omuu a, he koh aa a usein haa oi u assa asemassa ole ia ihmisiä; hei ä, joiden ko- imuis o o a ikkinäisiä ja u a omia ai nii ä ei ole lainkaan, hei ä, jo ka koke a pa haillaan kodi omuu a ai a i se a apua ja ukea ko ia jessaan, hei ä, jo ka pelkää ä kodin ilassa, mu eh i a ule aisuuden kodi omuu a ja ”pakkomuu on” mahdollisuu a. Ko i monine asoineen ja me ki yksineen on si en keskeinen paikka haa oi u assa asemassa ole ien ihmis en pa issa eh ä ässä yössä. Yksi eema jäi eks is äni pois, aikka mie in sen mukaan o amis a pi - kään. Kyse on kodis a yön ekijöiden ja asiakkaiden koh aamispaikkana silloin, kun käy össä on e ilaisia digi aalisia älinei ä ai eknologioi a. Kun asiakas on ko onaan ja yön ekijä oimis ossaan ja yh ey ä pide ään esime - kiksi ideopuhelulla, missä koh aaminen silloin i se asiassa apah uu? Yh ääl- ä oi aja ella, e ä se apah uu ideopuheluso elluksessa, mu a oisaal a so- elluksen kau a yön ekijä näkee asiakkaan ko iin, asiakas oimis oon. Mi en koh aamiseen aiku aa se, e ä ko i ja oimis o paikkoina o a molemma e äyh eydessä läsnä? Tuleeko silloin julkinen (kon olli) yksi yisyyden alueel- le? Saman kysymyksen julkisen ja yksi yisen suh ees a oi esi ää silloin, kun asiakkaiden asun oihin uodaan esime kiksi e ilaisia u a eknologioi a, jois- a on yh eys joihinkin julkisen ins i uu ioihin (ks. luku 12). Tämän eeman ja siihen lii y ä kysymykse jä än kui enkin ule ien eks ien ja u kimus en aiheeksi. 1 ” Poliisilla on oikeus pääs ä ko i auhan suojaamalle alueelle, jos on pe us el ua syy ä epäillä, e ä meneillään on esime kiksi ihmishenkeä ai e ey ä aa an a a apah uma ai omaisuudelle ai ympä is ölle ahinkoa aiheu a a apah uma” (Poliisilaki 872/2011, 2. luku, 6§.). 80 Ki si Juhila Ki jallisuus Aal onen, Ta ja & Hen iksson, Lea & Tiilikka, Tiina & Valoki i, Heli & Zechne , Minna (2015) Kodis a lai okseen: Vanhus en asumisen ep esen aa io mielipideki joi uksissa. Ge on ologia 29 (4), 262–275. h ps://u n. i/URN:NBN: i:ELE-1758717. Allinen, Nnenna (2020) Väki al aa kokeneen maahanmuu ajanaisen ukeminen asumispal elun a ulla. Teoksessa Leena Leh onen, Rii a G an el & Pil i Azeem ( oim.) Koh i ko ia ja u aa: Naise i yisyys asunno omuus yössä. Helsinki: Y-Sää iö. 52–55. Au onen-Vaa aniemi, Leena (2009) E onneiden mies en kodi ja ko ikäy ännö . Tampe e: Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1445. Blun , Alison & Dowling, Robyn (2006) Home. London & New Yo k: Rou ledge. Douglas, Ma y (1991) The idea o a home: A kind o space. Social Resea ch 58 (1), 287–307. h ps://www.js o .o g/s able/40970644 Dyck, Isabella & Kon os, Pia & Angus, Jan & McKee e , Pa icia (2005) The home as a si e o long- e m ca e: Meanings and managemen o bodies and spaces. Heal h & Place 1 (2), 173–185. DOI: h ps://doi. o g/10.1016/j.heal hplace.2004.06.001 England, Kim & Dyck, Isabel (2011) Managing he body wo k o home ca e. Sociology o Heal h & Illness 33 (2), 206–219. DOI: h ps://doi. o g/10.1111/j.1467-9566.2010.01331.x Fe guson, Ha y (2010) Walks, home isi s and a mosphe es: Risk and he e e yday p ac ices and mobili ies o social wo k and child p o ec ion. B i ish Jou nal o Social Wo k 40 (4), 1100–1117. DOI: h ps://doi. o g/10.1093/bjsw/bcq015 Fo sbe g, Hannele & Kää iäinen, Aino & Ri ala-Koskinen, Aino (2018) Child en’s esidence in di o ce dispu es: Examina ion o social wo k epo s o he cou . Jou nal o Social Wel a e and Family Law 40 (1), 21–36. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/09649069.2018.1414351 Foucaul , Michel (1982) The subjec and powe : A e wo d. Teoksessa Hube L. D ey us & Paul Rabinow: Michel Foucaul : Beyond s uc u alism and he meneu ics. London: Ha es e , 208–226. Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 81 Ge go -Koskelo, Pe a & Ah ola-Poiesz, Anne & Vi ankoski, Lo a (2020) Talousasioiden puheeksio o ja aumao ien oi u yöo e ukemassa asumis a Ensi- ja u ako ien lii on jäsenyh eisöissä. Teoksessa Leena Leh onen, Rii a G an el & Pil i Azeem ( oim.) Koh i ko ia ja u aa: Naise i yisyys asunno omuus yössä. Helsinki: Y-Sää iö, 44–51. G an el , Rii a (1993) Psykososiaalinen o ien aa io sosiaali yössä. Teoksessa Rii a Gan el , Ha i Joki an a, Synnö e Ka inen, Aila-Leena Ma hies & Anneli Pohjola ( oim.) Monisä mäinen sosiaali yö. Helsinki: Sosiaali u an keskuslii o, 177–227. G an el , Rii a (1998) Ke omuksia nais en kodi omuudes a. Helsinki: SKS. G an el , Rii a (2016) Vankilas a desis assipolun kau a ko iin. Teoksessa Ki si Juhila & Teppo K öge ( oim.) Sii ymä ja alinnan asumispoluilla. Jy äskylä: SoPhi, 60–84. Holb ook, Te y (1983) Going among hem: The e olu ion o he home isi . The Jou nal o Sociology & Social Wel a e 10 (1), 113–135. h ps:// schola wo ks.wmich.edu/jssw/ ol10/iss1/9 Holmbe g, Su i & Ran a, Johanna (2021) Ko i ka kaisuhoidon ilana. Janus 29 (1), 54–70. DOI: h ps://doi.o g/10.30668/janus.84835 Hu unen, Lau a (2002) Ko ona, maanpaossa, ma kalla: Kodin me ki ykse maahanmuu ajien omaelämäke oissa. Helsinki: SKS. Juhila, Ki si (2018) Aika, paikka ja sosiaali yö. Tampe e: Vas apaino. Juhila, Ki si & Gün he , Ki si (2020) Too much, oo li le, he w ong o he igh kind? Nego ia ing homes’ ma e ial s u in he con ex o subs ance abuse and men al heal h home isi ing. Home Cul u es 17 (2), 73–91. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/17406315.2020.1827360 Juhila, Ki si & Hall, Ch is ophe & Rai aka i, Su i (2016) In e ac ion du ing men al heal h loa ing suppo home isi s: Managing hos -gues and p o essional-clien iden i ies in home-spaces. Social & Cul u al Geog aphy 17 (1), 101–119. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/14649365.201 5.1042401 Juhila, Ki si & Hansen Lö s and, Cecilia & Rai aka i, Su i (2021) De o ed wo k wi hou limi s? Ac i i ies and p emises o home isi wo k a he ma gins o communi y ca e. In e na ional Jou nal o Ca e and Ca ing 5 (2), 247–262. DOI: h ps://doi.o g/10.1332/239788220X16032965398106 82 Ki si Juhila Juhila, Ki si & Holmbe g, Su i & Lydahl, Do is & Hall, Ch is ophe (2022) Obse ing and commen ing on clien s’ home en i onmen s in mobile suppo home isi in e ac ions: Ins i u ional gaze, no maliza ion and ace-wo k. Housing, Theo y and Socie y 39 (1), 82–97. DOI: h ps://doi. o g/10.1080/14036096.2020.1838944 Juhila, Ki si & Jolanki, Ou i & Vilkko, Anni (2016) Sii ymä ja alinna anhojen ihmis en ja asunno omien asumispoluilla. Teoksessa Ki si Juhila & Teppo K öge ( oim.) Sii ymä ja alinnan asumispoluilla. Jy äskylä: SoPhi, 40–59. Ka lsson, Lis Bodil & Gunna son, E y (2018) Squalo , chaos and eelings o disgus : Ca e wo ke s alk abou olde people wi h alcohol p oblems. Aging and Socie y 38 (8), 1624–1664. DOI: h ps://doi.o g/10.1017/ S0144686X17000228 Kauko, Ou i & Fo sbe g, Hannele (2018) Housing pa hways, no belonging and sense o home as desc ibed by unaccompanied mino s. No dic Social Wo k Resea ch 8 (3), 210–221. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/ 2156857X.2017.1343743 Kuusis o, Ka ja & Ran a, Johanna (2020) Psykososiaalisen päihde yön asema Suomessa 1900-lu ul a ähän päi ään. Teoksessa Johanna Moilanen, Johanna Annola & Mi ja Sa ka ( oim.) Sosiaali yön kään ee . Jy äskylä: SoPhi, 112–140. Loipponen, Jaana (2010) Kodin me ki ys mene yksen ke onnassa. Teoksessa Anni Vilkko, Asko Suikkanen & Johanna Jä inen-Tassopoulos ( oim.) Ko ia paikan amassa. Ro aniemi: Lapin yliopis okus annus, 146–168. Malle , Shelley (2004) Unde s anding home: A c i ical e iew o he li e a u e. Sociological Re iew 52 (1), 62–89. DOI: h ps://doi. o g/10.1111%2Fj.1467-954X.2004.00442.x Ma golin, Leslie (1997) Unde he co e o kindness: The in en ion o social wo k. Cha lo es ille and Vi ginia: Uni e si y P ess o Vi ginia. Mille , Daniel (2008) The com o o hings. Camb idge: Poli y P ess. Milligan, Ch is ine (2003) Loca ion o dis-loca ion? Towa ds a concep ualiza ion o people and place in he ca e-gi ing expe ience. Social & Cul u al Geog aphy 4 (4), 455–470. DOI: h ps://doi. o g/10.1080/1464936032000137902 Ko i asiakkaan ja yön ekijän koh aamispaikkana 83 Muzican , Ami & Peled, Eina (2018) Home isi s in social wo k: F om disembodimen o embodied p esence. B i ish Jou nal o Social Wo k 48 (3), 826–842. DOI: h ps://doi.o g/10.1093/bjsw/bcx033 Nousiainen, Ki si (2004) Lapsis aan e illään asu a äidi : Äi iysiden i ee in aken amisen iloja. Jy äskylä: Sophi. Nousiainen, Ki si (2016) Oma o i yh eisössä: Pi käaikaisasunno omien asumispolu ja asumiseen lii y ä alinna . Teoksessa Ki si Juhila & Teppo K öge ( oim.) Sii ymä ja alinna asumispoluilla. Jy äskylä: SoPhi, 163–191. O’Conno , Paul (2018) Home: The ounda ions o belonging. London: Rou ledge. Poliisilaki 872/2011. Rai aka i, Su i & Holmbe g, Su i & Juhila, Ki si & Räsänen, Jenni-Ma i (2018) Cons uc ing he elemen s o he “ eco e y in” model h ough posi i e assessmen s du ing men al heal h home isi s. In e na ional Jou nal o En i onmen al Resea ch and Public Heal h 15 (7), 1441. DOI: h ps:// doi.o g/10.3390/ije ph15071441 Ran a, Johanna (2020) Suh eellinen oimijuus huumei a käy ä ien ma alan kynnyksen pal eluissa: Tu kimus ins i u ionaalises a uo o aiku- ukses a. Tampe een yliopis on äi öski ja 279. Tampe e: Tampe een yliopis o. Ran a, Johanna & Juhila, Ki si (2020) Cons uc ing a sense o home in loa ing suppo o people using d ugs. Quali a i e Social Wo k 19 (4), 685– 700. DOI: h ps://doi.o g/10.1177%2F1473325019847262 Richa dson, Joanna (2019) Place and iden i y: The pe o mance o home. London: Rou ledge. Rikoslaki 39/1889. Ruch, Gillian & Tu ney, Danielle & Wa d, Ad ian ( oim.) (2018) Rela ionship- based social wo k: Ge ing o he hea o p ac ice. 2. painos. London: Jessica Kingsley Publishe s. Sa ka, Mi ja (2005) Making social ci izenship: Concep ual p ac ices om he Finnish Poo Law o p o essional social wo k. Jy äskylä: SoPhi.