Työn muuttuvat maailmat

Anu Jä ensi u ja A ja Haapako pi ( oim.), 2022. Monimuo oinen ansio yö: Näkökulmia monis a läh eis ä ansain aan. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 18–40 h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-040-3 2 Työn muu u a maailma Ha i Melin Johdan o “Jos yö olisi he kkua, he a ekisi ä sen i se”, sanoo anha suomalainen sananlasku. Tähän ki ey yy paljon sii ä, mi ä me yöllä ymmä ämme. Työ on ko aa, ja si ä ei pide ä he kkuna. Jos se sellais a olisi, sen ekisi joku muu kuin sen nykyinen ekijä. Toki yhä useampi yön ekijä myös nau ii yös ään ja ekee si ä mielellään. Ihminen on aina ehny yö ä, mu a yö, sellaisena kuin me sen ymmä ämme, on syn yny noin kolmensadan iimeksi kuluneen uoden aikana. Työ on jo akin, jo a ihminen ekee y i äjä uloa ai palkkaa as aan. Sellainen yöelämä, jo a meillä ny u ki aan ja jonka muu oksia seu a aan, syn yi noin iisikymmen ä uo a si en. Kyse on si en myös yh eiskun a ie eellisen u kimuksen näkökulmas a a sin nuo es a ilmiös ä. Työelämään ja sen aken eisiin kuuluu ja ku a muu os. Työelämä ei ole koskaan ollu pysäh y- ny ja muu uma on, aan se kehi yy ja muun uu ja ku as i. Jo ku muu okse o a nopei a ku en uusien amma ien syn yminen. Kymmenisen uo a si en ei ollu näköpii issä, e ä Suomessakin monen ihmisen amma i olisi änä päi änä ube aja ai bloggaaja. 2020-lu un yön ja amma ien maailma näy ää hy in e ilaisel a, jos si ä a kas ellaan u kijan ai aikkapa yö ä hake an nuo- en näkökulmas a. Toisaal a jo kin yöelämän aken ee aiku a a melko pysy il ä. Amma ien jakau u a edelleen mies en ja nais en öihin, ja myös yöpaikkojen al asuh ee o a muu unee hy in hi aas i. Työelämäs ä ke o aan monenlaisia a inoi a. Viime uosina on kanne u huol a epä a muu- den kas us a. Joidenkin u kijoiden mieles ä elämme nopeas i apau u an palkka yön yh eis- kunnassa. Toise u kija aas kiinni ä ä huomionsa ekniseen muu okseen. Monien a ioiden mukaan digi alisaa io ja obo i muu a a koko yön maailman. Jo ku u kija puoles aan äi ä- ä , e ä yöelämä on muu unu paljon ähemmän kuin julkisuudessa äi e ään. Kansain älisiä Työn muu u a maailma 19 e ailuja eke ä u kija aas huomau a a , e ä monissa maissa eollis uminen ja palkka yöl- le pe us u an yh eiskunnan kehi yminen on as a alkamassa. Työn ja yöelämän a inoi a on monia. Vali u näkökulma aiku aa olennaises i siihen, millainen ku a yös ä ke o aan. Tässä lu ussa pohdin Suomen yöelämän a inaa, ja analysoin muu oksia, joi a yössä on apah unu sii y äessä eollisuudes a pal eluihin ja edelleen uusiin yön ekemisen muo oihin. Analyysini kohdis uu siis 1960–2020-lukujen äliseen aikaan. Työelämän muu oksen uosikymmene Pe i Haapala (2018) on osoi anu , e ä Suomi oli eu ooppalaisi ain hy in pi kään maa alous- al ainen maa, joka eollis ui myöhään ja jossa polii isilla pää öksillä on uo oin pado u ja uo- oin auhdi e u aken eellisia muu oksia. Vaikka nykyaikainen palkka yön yh eiskun a aken ui meille as a 1960-lu ulla, suomalais a yöelämää on u ki u pi kään. Eino Kuusen äi öski ja al i yö ömyydes ä maamme suu immissa kaupungeissa julkais iin jo uonna 1914. Samoihin aikoihin an au ui Suomeen myös uusi joh amisoppi. F ed ick Taylo in (1914) aja uksia ale iin so el aa suomalaisissa eh aissa ain muu ama uosi Tie eellisen liikkeenhoidon pe iaa eiden ilmes ymisen jälkeen. Pauli Ke unen (1997) on kiinnos a alla a alla ku annu , kuinka ipeäs i uude joh amisen ja yön o ganisoinnin opi le isi ä maassamme. Käy ännössä aylo ismi ai- ku i suomalaisen eollisuuden yön o ganisoin iin joi ain yksi äisiä poikkeuksia lukuun o a- ma a kui enkin as a oisen maailmansodan jälkeen. Sosiologisen yöelämän u kimuksen alku Suomessa paikan uu 1950-lu un puoli äliin. Tuol- loin almis ui a sin lyhyen ajan kuluessa usei a eollisuu a, eollisuus yö ä ja au omaa io a kä- si ellei ä äi ös u kimuksia. 1950-lu un eollisuussosiologise äi ös u kimukse oli a monella apaa aikaansa edellä, sillä suomalainen yh eiskun a ei ollu uolloin ielä sellainen palkka yön yh eiskun a kuin ne ku aukse , jo ka äi öski jois a lukijalle pii yy. Teollisuus yö, sen is i ii- da ja yön muu okse , koske i a uolloin ain pien ä osaa yö oimas a. Isossa ku assa Suomi oli edelleen maa aloudes a elä ä ja maalla asu a maa- ja me sä alous yöläis en ja alonpoikien yh eiskun a. Tois a maailman so aa seu annu jälleen akennuksen aika oli ohi, ja pien iljely osa- uo isen me sä yön ukemana elä i suu in a osaa äes ös ä. Kaupungis uminen ei ielä ollu yh- jen äny maaseu ua, ja eollisuusyh eisö eli ä omaa pa e nalis is a a keaan. Yh eiskunnan suu i akennemuu os ajoi ui 1960- ja 1970-lu uille, jolloin Suomi kaupungis ui ja palkka yöläis yi nopeas i 1960-lu un alus a läh ien. Suomalaise muu i a maal a kaupunkei- hin ja pien iloil a eh aisiin. Teollisuuden ohella myös pal elu laajeni a . Työelämässä palkka yö- läis en mää än kas u näkyi myös yöma kkinasuh eissa. Työläisiä edus anee amma ijä jes ö yhdis yi ä uonna 1966 uudeksi suu eksi keskuslii oksi, ja samalla pe us e iin nykyinen SAK. Uuden SAK:n syn yä seu asi nopea amma illisen jä jes äy ymisen kas u. Me kille pan a aa on, e ä kaikkein eni en lisään yi oimihenkilöiden ja aka eemises i koulu e ujen asian un ijoiden amma illinen jä jes äy yminen. 1960-lu un lopussa solmi iin ensimmäise ulopolii ise koko- nais a kaisu , joissa so i iin palkkojen ohella myös al iollisen sosiaalipoli iikan asiois a. Suomes a uli palkka yön yh eiskun a 1970-lu ulla. Tuolloin pal elu yöllis i ä jo noin puo- le amma issa oimi is a, eollisuudessa yösken eli noin kolmannes ja alku uo annossa noin joka 20 Ha i Melin kuudes. Me killepan a in a oli nopea pal eluiden – aluksi e i yises i julkis en pal eluiden – kas- u ja maa alouden supis uminen. Ny , 2020-lu un alussa, Suomi on pal eluiden yh eiskun a, yli 70 p osen ia amma issa oimi is a saa oimeen ulonsa pal eluis a ja eollisuuden osuus on enää neljännes. Julkinen sek o i on kas anu melko paljon uodes a 1975, jolloin kun ien ja al ion osuus palkan saajis a oli neljännes, sillä uonna 2016 as aa a osuus oli kolmannes. Julkisen sek- o in yöllisyyden akenne on myös muu unu . 1970-lu ulla kunna ja al io yöllis i ä jokseen- kin yh ä paljon. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen uoden aikana al ion osuus julkisen sek o in yöllisyydes ä on supis unu , ja kun ien puoles aan kas anu . Samaan aikaan julkisen sek o in asian un ija eh ä ien mää ä on kas anu un u as i, ja suo i a ien eh ä ien mää ä on pudonnu . Ny al ion osuus julkisen sek o in yöllisis ä on enää iidennes. Työ ömyys oli me ki ä ä yh eiskunnallinen kysymys 1970-lu ulla. Vuonna 1975 p esiden i Kekkonen ” unnasi kasaan” hä ä ilahalli uksen, kun yö ömyys kas oi noin kuu een p osen - iin, ja yö ömiä oli 63 000. Hä ä ilahalli ukses a huolima a yö ömyys ja koi kas uaan ja oli pahimmillaan kahdeksan p osen ia uonna 1978. Tämän jälkeen ha joi e u el y yspoli iikka yhdessä kansain älisen alouskas un kanssa kohensi a yöllisyy ä. Suomessa saa u e iinkin käy ännöllises i ka so una äys yöllisyys 1980-lu un lopussa. Tuolloin kanne iin ko as i huol a yö oiman ii ä yydes ä. Pian ämän jälkeen Suomi syöksyi sy ään lamaan, ja pahimmillaan 1990-lu un alussa yö ömänä oli lähes iidennes palkansaajis a. 2020-lu ulla yö ömiä on moninke ainen mää ä 1970-lu un alkuun e a una, ja yö ö- myysas e on ollu pi kään 7–8 p osen ia amma issa oimi is a. Työ ömyydes ä on ullu osa o u ua elämänmenoa. Ja samalla sen luonne on muu unu . 1970-lu ulla yö ömyys koske i mui a useammin maaseu ua, huonos i koulu e uja, ikään ynei ä ja miehiä. Nykyisen kal aisessa nopeas i muu u assa ie oyh eiskunnassa ja globaalissa ma kkina aloudessa yö ömyys oi kos- ke aa myös hy in koulu e uja jossain aiheessa yöu aa, aikka koulu us onkin edelleen pa as u a pi ki yny ä yö ömyy ä as aan. Poli iikan keino yö oiman kysynnän ja a jonnan asapaino amiseksi o a ka keas i o aen aihdellee julkisen allan el y ykses ä yö oiman a jonnan lisäämiseen. E i yises i 1970-lu un lopussa el y ys oli ässä keskeinen yö äline, mu a sen haas eena oli oimakas in laa io. Sekä alous ie eilijä e ä sosiaali ie eilijä o a ku annee Suomen yö ömyysongelmaa pikemminkin yöllis ämisongelmana. Sodan jälkeen syn ynee suu e ikäluoka uli a yöma kkinoille noin iisikymmen ä uo a si en. Sekä eollisuu een e ä pal eluihin oi iin ek y oida nuo ia ja ai- kaisempaa pa emmin koulu e uja yön ekijöi ä. Työma kkinoille on ullu a jolle enemmän yö oimaa kuin mi ä y i ykse ja julkinen sek o i o a yöllis änee . 2010-lu un loppu uosina on yöma kkinoiden koh aan o heiken yny si en, e ä ie yillä aloilla ja maan suu immissa seu u- kunnissa on yö oimapulaa. Ko onak iisi uonna 2020 kas a i yö ömyy ä ilapäises i, mu a alous kohen ui ipeäs i. Jo uonna 2021 ale iin aas puhumaan yö oimapulas a, aikka yö ö- miä yönhakijoi a oli edelleen noin 300 000. Työma kkinasuh ee o a niin ikään muu unee . Suomessa ale iin aken aa uudenlais a yöma kkinamallia 1960-lu un lopus a läh ien. Vuonna 1968 solmi iin ensimmäinen ka a a ulopolii inen kokonais a kaisu. Sopimuksessa keskeise yöma kkinajä jes ö ja al io sopi a yöeh ojen ohella sosiaalipolii isis a uudis uksis a. Val akunnallis en kokonais a kaisujen kausi kes i e äi ä lii okie oksia lukuun o ama a uo een 2017. Elinkeinoelämän Keskuslii o pää i Työn muu u a maailma 21 uonna 2016, e ä se ei enää oimi yöeh osopimus en osapuolena. Uusin käänne yöma kkina poli iikassa apah ui lokakuun alussa 2020, jolloin Me sä eollisuus y ilmoi i lope a ansa yö- ma kkinaneu o elu . Syksyn 2021 ja ke ään 2022 yöeh osopimusneu o eluissa me sä eollisuu- dessa sii y iin y i yskoh aiseen sopimiseen. 1970-luku oli lakkojen uosikymmen. Koko uosikymmenen ajan, e enkin eollisuudessa, oli paljon lakkoja. Lakoille oli lisäksi yypillis ä, e ä suu i osa niis ä oli paikallisia ja hy in spon aa- neja. Tälläkin he kellä Suomessa keskus ellaan ilkkaas i lakois a. Syksyllä 2019 Pos in ukilak- kojen yh eydessä mone yönan ajien edus aja aa i a polii is en lakkojen kiel ämis ä. Sama aho o a myös si ä miel ä, e ä Suomessa lakkoillaan liikaa. Viimeksi kuluneiden iidenkymme- nen uoden aikana lakkojen mää ä on kui enkin laskenu un u as i. E enkin 2000-lu ulla lak- koja on ollu hy in ähän. Ke äällä 2022 koe iin si keä kun a-alaa koskenu yöma kkinaselk- kaus, jossa yön ekijä haki a lakkoilemalla pi käkes ois a kun a-alan palkkaohjelmaa. Myös pape i eollisuudessa koe iin pi kä UPM:n ja Pape ilii on älinen lakko. Työelämä on ollu ja ku assa muu oksessa. Välillä yöelämän on ka so u olleen k iisissä, jon- ka on aja el u aiheu uneen palkka yön ähen ymises ä ja hy in oin i al ion luomas a mahdolli- suudes a ulla oimeen ilman palkka yö äkin. Suomessa yöyh eiskunnan k iisiä ei kui enkaan näkyny 1970- ja 1980-lu uilla, aan yöllisyysas ee nousi a , aikka oki alouden suhdanne- aih elu aiku i a edelleen yöllisyy een. Työelämä, yön sisäl ö ai yön ule aisuus ei ollu o sikoissa 1970- ja 1980-lu uilla. Työ oli e- kijälleen ä keää, mu a sii ä ei käy y samanlais a yh eiskunnallis a keskus elua kuin änä päi ä- nä. Työelämän sano aan muu u an yhä nopeammassa ja nopeammassa ahdissa. Palkansaajien yöolo ei ä kui enkaan ole ku jis unee . Kaikis a ei ole ullu pä kä yöläisiä, ja obo i ei ä ole ielä me ki ä äs i ko annee ihmis yö ä. Digi alisaa io, au oma isaa io ja globaali ma kkina o a kui enkin muu anee yön luonne a ja yön ekemisen apoja. Käy ännöllises i ka soen kai- kissa amma eissa on apah unu me ki ä iä muu oksia kuluneen iiden uosikymmenen aikana. Ta kas elujakson aikana usei a amma eja ja yö eh ä iä on kokonaan kadonnu ai niiden mää ä on ähen yny ajus i. Teollisuuden u iininomaisia, alhaisen uo a uuden eh ä iä on au oma i- soi u ai sii e y kehi y iin maihin. Saman aikaan on syn yny kui enkin myös uu a yö ä, joka edelly ää uudenlais a osaamis a. Vuonna 1977 aloi e ujen yöolo u kimus en pi kä seu an a ke oo enemmänkin akaudes a kuin ajuis a mu oksis a. Ansio yö on edelleen keskeinen osa suomalais en palkansaajien elä- mää. Suomes a ei ole ullu apaa-ajan yh eiskun a, aan pikemminkin yö kie oo ja si oo eki- jöi ään yh ä ah emmin. Tie o yön lisään ymisen ja eknologian kehi ymisen seu auksena yhä useamman yö on i onnu ajas a ja paikas a. Tämä on lisänny yön ekemisen apauksia, mu a uonu mukaan myös uudenlaisia haas ei a, esime kiksi ja ku aan a oi e a uu een ja i sensä joh amiseen lii yen. Työelämä on monella mi a illa a kas el una pa an unu iidenkymmenen uoden aikana. Suomalais en yy y äisyys yöhön ja yöelämään on lisään yny . Työ u allisuus on pa empi kuin koskaan aiemmin. Pi kä sai auspoissaolo o a ähen ynee jo uosikymmenen ajan, mu a ähän oi a aiku aa mone ekijä , ku en esime kiksi alouden sykli . Tämän päi än yöhy in- oinnin ongelma yhdis y ä aiempaa sel äs i enemmän henkiseen ja koe uun hy in oin iin. 22 Ha i Melin Ymmä ys uudenlaisis a digi aaliseen ie o yöhön lii y is ä haas eis a on lisään yny , ja änä päi änä puhu aan esime kiksi ai oe gonomias a. Palkansaaja äes ön akenne on muu unu monella apaa iimeksi kuluneiden kolmenkym- menen uoden aikana. 1970-lu ulla kaikis a amma issa oimi is a oli yön ekijöi ä (51 %) sel äs i enemmän kuin oimihenkilöi ä (37 %). Toimihenkilöis ä aas alempien oimihenkilöiden osuus oli sel äs i suu empi kuin ylempien oimihenkilöiden osuus. Vuonna 2018 kaikis a palkansaajis a noin 30 p osen ia on ylempiä oimihenkilöi ä, yön ekijöi ä on suunnilleen yh ä paljon, ja alem- pia oimihenkilöi ä on noin 40 p osen ia. Suomalais en koulu us aso on noussu un u as i. Pelkän pe uskoulu uksen a assa ole ien mää ä on ähen yny me ki ä äs i 1970-lu un alus a nykypäi ään ul aessa. Ko keakoulu e u- jen mää ä on kas anu nopeas i. Taus alla on ennen kaikkea amma iko keakoulujen pe us ami- nen 1990-lu un alussa sekä iedeyliopis ojen opiskelijamää ien kas a aminen 1990-lu un laman jälkeen. Ko keakoulu e uja oli 1970-lu un alussa hieman ajaa 15 p osen ia kaikis a amma issa oimi is a, ja ny heidän osuu ensa on jo yli 40 p osen ia. Yh een e ona oidaan sanoa, e ä yön me ki ys ihmis en elämässä on muu unu . Vielä 1970-lu ulla palkka yö ä ai y i äjyy ä pide iin melko lailla ainoina oimeen ulon läh einä. Työo ganisaa io oli a hie a kkisia ja yös ä saadu palkkio ai yössä koe u uha poikkesi a sel äs i keskiluokkais en ja yö äenluokkais en öiden älillä. Työssä käy ien kokemus yös ä on samankal ais unu koko 2000-lu un ajan. Kii e ja yön paljous yhdis ä ä lähes kaikkia. E oja amma i yhmien älillä on edelleen e i yises i yön i senäisyydessä sekä siinä, millais a pää ös- al aa e i asemissa oidaan käy ää, mu a myös nämä e oa aisuude o a sel äs i ka en unee 1970-lukuun e a una. Tällä he kellä keskus ellaan ilkkaas i eknises ä muu okses a yössä. Digi alisaa io ja o- bo isaa io o a kaikkien huulilla. Mone u kija ennakoi a , e ä obo i ja digi aalise a kaisu ule a hä i ämään paljon yöpaikkoja ja muu amaan useimpien amma ien yönku ia pe us- eellises i (esim. Feldmann 2013). Keskus elua eknologises a muu okses a on käy y kui enkin jo pi kään. Teollisuus yön au oma isoin ia u ki iin ensi ke an jo 1950-lu ulla, mu a as a 1970-lu ul a läh ien au omaa io on ollu sys emaa isen u kimuksen koh eena. Toimis o yö muu ui nopeas i 1970-lu un lopus a läh ien. Muu okse joh ui a au omaa ion lisään ymises ä ja uusis a o ganisa o isis a jä jes elyis ä. Tampe een yliopis on Työelämän u - kimuskeskuksessa o eu e iin laaja oimis o yön muu os a käsi elly u kimus (Ko ajä i ym. 1990). Tulokse ke o a muu oksen ja pysy yyden jänni eises ä innakkainelos a. Toimis oau- omaa io a o e iin käy öön nopeassa ahdissa ie o ekniikan kehi yessä. Henkilökoh aise ie- okonee yleis yi ä ipeään ah iin 1980-lu un puoli älis ä alkaen, ja myös ohjelmis o ekniikka uudis ui nopeas i. Samaan aikaan auk o i ee iasema ja yön al asuh ee pysyi ä kui enkin suh eellisen akaina, miehe joh i a muu os en koh eena ollu a nais al ais a oimis o yö ä. Tuolloin koe iin näky äs i ensi ke aa, e ä kii e lisään yi aiempaa enemmän. Tuula Heiskanen, Päi i Ko ajä i ja Liisa Ran alaiho (2008) o a osoi anee , e ä sukupuoli e o elee sekä yöeh- ojen aken eellisia pui ei a ja oimihenkilöiden sijoi umis a e i asemiin e ä heidän oimin a- mahdollisuuksiaan enemmän kuin yöpaikka ai jako julkiseen ja yksi yiseen sek o iin. Sama u kimus nos i esiin ä keän ha ainnon yöelämän sukupuoli uneis a aken eis a ja sukupuolis- a is a käy ännöis ä. Työn muu u a maailma 23 Työma kkina muu u a yön o ganisoinnin ja eknis en muu os en seu auksena. Suomea on jo useamman uosikymmenen ajan luonneh inu a sin suu i sosiaalinen liikku uus. Työ- ma kkina o a ollee a oime ja no kea , eikä niiden lohkoon uminen ole ollu yh ä suu a kuin monissa muissa Eu oopan maissa (esim. Nä i 1989, Kois inen 2014). Teollisuuden osuus yöl- lisyydes ä kään yi Suomessa laskuun 1970-lu un puoli älissä. Kokonais en eh aiden lakkau - amisia koe iin laajemmin 2000-lu un alussa, jolloin elek oniikka eollisuus sii si uo an oaan hal emman kus annus ason maihin. Teh aiden lakkau us en aiku uksia koskenee u kimukse (esim. Ku inen, Jolkkonen ja Kois inen 2012, Melin &ja Mamia 2010) ke o a , e ä i isano u yön ekijä yöllis yi ä odo e ua pa emmin, ja pi kään yö ömäksi jäänei ä oli sel äs i pelä yä ähemmän. Tähän aiku i ä keällä a alla uusi lainsäädän ö, joka edelly i ak ii isia yö oima- polii isia oimia eh aiden lakkau amis apauksissa. Lisäksi on syy ä muis aa, e ä 2000-lu un alussa, jolloin usei a eh ai a lakkau e iin, ele iin ah aa nousukau a, ja yöma kkinoilla oli kysyn ää osaa alle yö oimalle. Tiedon me ki ys yössä on kas anu . Nokian menes yksen myö ä Suomi näh iin 1990-lu ulla ie oyh eiskunnan mallimaana, jossa niin ku su us a uudes a aloudes a ja ie o yös ä oli ullu keskeinen palkka yön alue. Pian kui enkin ha ai iin, e ä ie o yön yleis yminen ei mullis anu yöma kkinoi a eikä yön o ganisoin ia. Työn ie ois uminen on muu anu monien amma ien sisäl öä, mu a emme sen myö ä ole a sinaises i sii ynee uu een yön maailmaan. Raimo Blom, Ha i Melin ja Pasi Pyö iä (2001) o a odennee , e ä 2000-lu un alussa suomalainen ie oyh eis- kun a ei ollu läheskään niin edis yny kuin mi ä sii ä akenne u julkisuusku a an oi ymmä ää. Tie o yöläis en mää ä kas oi nopeas i, ja in o maa io eknologia muu i öiden sisäl öjä nopeaan ah iin. Työn ie ois umiselle ase e iin suu ia odo uksia. Tie o yöläisillä ennus e iin ole an osaami- sensa uoksi al aa kilpailu aa yönan ajia ja saada aikaan jopa ”kolmas eollinen allankumous.” (Cas ells 1996). Työn ie ois uminen on kui enkin uonu uudenlaisia haas ei a yöhy in oinnil- le, kun asi us kohdis uu uumiin sijaan ja ku as i ie oa p osessoi aan henkiseen yön ekijyy- een (ks. Saa i 2014). Asian un ija eh ä issä kii e ja aikapaine o a hy in yypillisiä kokemuksia, aikka juu i asian un ija eh ä issä oman yön o ganisoin iin oi aiku aa e a en paljon (Saa i 2016). Tie o yö osoi au ui sisäises i is i ii aiseksi yöelämän alueeksi. Yh ääl ä ie o on luo aa, i senäis ä ja innos a aa. Toisaal a si ä kui enkin luonneh i a ja ku a aikapainee , yön unkeu- uminen osaksi kaikkea elämää ja huoli omas a asemas a ja ku issa o ganisaa iomuu oksissa. Työelämän jous oihin on kiinni e y huomio a jo noin neljänkymmenen uoden ajan. Työelä- män jous o ka a a laajan ki jon yön o ganisoin ia ja yöeh oja koske ia jous ojä jes elyjä. Työ- elämän jous oja koske a keskus elu käynnis yi Iso-B i annias a 1980-lu un alussa. Alussa kyse oli ah as i yönan ajaläh öises ä a pees a lisä ä lähinnä palkka- ja yöaikajous oja. Myöhem- min u kimus on kiinni äny huomio a myös e ilaisiin jous a iin yöjä jes elyihin. Tu kimukse (esim. Uhma aa a ym. 2005) o a ah is anee käsi yksen, e ä Suomessa o eu e aan moni-il- meisiä yö- ja yöaikajä jes elyjä. Paikallises i on so i u omaleimaisis a yöaikamalleis a, ii- meis ä ja palki semis a ois a. Ku a yöelämän jous a is a jä jes elyis ä on paljon ikkaampi, kuin mi ä julkinen keskus elu an aa ymmä ää. Työpaikka ason sopiminen on un u as i yleisempää ja ka aa paljon enemmän yösuh eiden elemen ejä kuin julkises i sano aan. Tämän aus alla on 24 Ha i Melin se, e ä mones i paikallise jä jes ely o a as oin sekä yön ekijäjä jes öjen e ä yönan ajajä - jes öjen i allis a linjaa. Tällaises a sopimises a on iisaampaa olla hiljaa kuin puhua julkises i. Jos unsas pa ikymmen ä uo a si en puhu iin uudes a aloudes a, niin 2000-lu un alku uosina yöelämän u kijoi a on kiinnos anu uusi yö. Uusi yö on subjek i oi unu a yö ä, joka koske aa ekijäänsä paljon kokonais al aisemmin, kuin mi ä aiemmin aja el iin. Ny ”uu a yö ä” luonneh ii ie ois uminen, a ek ii isuus, jälkiby ok aa isuus, kommunikoi uus ja jous a- uus (esim. Julkunen 2008). Lisäksi uu a yö ä ekee pääosin p eka iaa i, joka on mää äaikaisis- sa yösuh eissaan ja ku assa odo us ilassa. P eka iaa ille on yypillis ä silppu yö. Toimeen ulo ei pe us u aki uiseen yösuh eeseen, aan se joudu aan haalimaan mones a e i läh eis ä, ja yön e- kijän on ol a a almis öihin milloin ahansa. Nykypäi än yöelämä on äynnä uhkia. Tu kimus ke oo subjek ii isen kokemuksen epä a muudes a ja ule aisuu a koske ien pelkojen kas us a (esim. Jokinen 2013). Työ ä koske assa keskus elussa on ko os e u si ä, e ä iimeksi kulunei- den kahdenkymmenen uoden aikana yö on subjek i oi unu . Työ unkeu uu yhä sy emmälle minuu eemme, ja sii ä ulee mielen ila. Työs ä ei enää pys y i aan umaan samalla a oin kuin aikaisemmin. Työ seu aa mei ä kaikkialle ja on aina läsnä. Työelämän huonon uminen on monimu kainen asia. Työn ekijöiden subjek ii inen kokemus ja yöelämän muu oksia ku aa a pi kä aikasa ja ei ä aina näy äisi osu an yksiin. Vaikka p e- ka isaa io a käsi ele ä aikalais ulkinna o a kä jekkäi ä, on kui enkin syy ä muis aa, e ä epä- a muu a ja mää äaikaisia yösuh ei a on ollu aina. Tuo eeseen seu an a-aineis oon pe us uen Pasi Pyö iä ja Sa u Ojala (2016) o a odennee , e ä yösuh eiden kes o on Suomessa 2000-lu un aikana piden yny , ja akaalla yöu alla ole ien palkansaajien mää ä on Suomessa kas anu . Amma i ja eh ä ä muu oksessa Suomalaisen yöelämän eh ä ä- ja amma i aken ee o a läpikäynee huikean muu oksen iime uosikymmen en aikana. Tämän muu oksen aus alla aiku a a keskeisimmä ekijä o a in- o maa io- ja kommunikaa io eknologian laajen unu käy ö, oimin ojen sii äminen ulkomaille sekä demog a inen muu os eli äes ön nopea ikään yminen (Kauhanen & Lilja 2014). Toinen suu- i muu os on ollu yön ie ois umien. Työn koh eena on siis yhä useammin ie o sekä sen käsi ely ja kehi äminen, yleensä ie o ekniikan a us uksella. Hy in ha oissa yö eh ä issä sel iää enää äysin ilman ie o ekniikkaa. Vähin äänkin si ä käy e ään asiakas ie ojen, ilaus en ai yöaikojen ki jaamiseen ai yh eydenpi oon asiakkaiden kanssa. Työelämän sano aan muu uneen silppuiseksi ja epä a maksi, mu a ilas o ei ä ä ä ku aa ue. Tilas okeskuksen mukaan keskimää äinen aika samassa yöpaikassa oli uonna 2013 yli kymmenen uo a (10,3), kun as aa a keskia o uoden 1984 yöolo u kimuksessa oli 8,3 uo - a (Su ela & Leh o 2014). Suu in osa palkansaajis a yösken elee yhä kokoaikaisena yön ekijänä ois aiseksi oimassa ole assa yösuh eessa. Kaikki muu yösuh een muodo luoki ellaan epä yy- pillisiksi yösuh eiksi. Mää äaikaisella sopimuksella yösken eleminen ei ole yleis yny , aikka medias a sellaisen käsi yksen saakin. Tilas okeskuksen yö oima u kimuksen mukaan mää äai- kais en yösuh eiden osuus on päin as oin laskenu e a una uo een 1998, jolloin naisis a noin 20 p osen ia ja miehis ä noin 15 p osen ia yösken eli mää äaikaisella sopimuksella: uonna Työn muu u a maailma 25 2014 osuude oli a naisis a 19 p osen ia ja miehis ä 13 p osen ia. (Tilas okeskus 2016). Vuonna 2018 mää äaikaisella sopimuksella osa- ai kokoaikaises i yösken eli 14 p osen ia (Tilas okeskus 2018). Vuok a yö on muodos unu pysy äksi, aikkakin suh eellisen pieneksi osaksi Suomen yö- ma kkinoi a. Vuok a yöllä a koi e aan ”kolmikan ais a yösuhde a”, jossa yön ekijä on yö- suh eessa yö oimaa uok aa aan y i ykseen, jolla puoles aan on liikesuhde yö ä ee ä ään y i ykseen eli käy äjäy i ykseen (Läh eenmäki 2013, 29). Yleisin ä uok a yö oli ukku- ja ähi - äiskaupassa, eollisuudessa sekä majoi us- ja a i semis oiminnassa. (SVT 2016). Läh eenmäen (2013) mukaan uok a yön ekijöiden mää ä on kas anu koko 2000-lu un ajan, ja uonna 2010 hei ä oli noin 100000. Tilas okeskuksen mi aus a a o a hieman oisenlaisia, ja Tilas okeskuk- sen iedo uok a yö ä eke is ä ku aa a ilanne a u kimus uoden ”keskimää äisellä” iikolla. Vuonna 2016 uok a yö ä eki Tilas okeskuksen mukaan keskimää in 38 000 henkeä, mikä oli 7 000 henkeä enemmän kuin uonna 2015. Vuok a yön ekijöiden osuus palkansaajis a oli lähes kaksi p osen ia uonna 2016, eli uok a yön ekeminen on edelleen a sin ma ginaalinen yön- eon muo o Suomen yöma kkinoilla. (SVT 2016). Toisaal a, jos ilanne a ka soo niiden oimi- alojen a jen näkökulmas a, joissa uok a yö ä ee e ään usein, ku a oi näy ää oisenlaisel a, ja uok a yö on enemmän sään ö kuin poikkeus. Palkka yön ja y i äjyyden ajamailla oimi aan myös alus a aloudessa ai jakamis aloudessa. Alus a alouden keskiössä on usein digi aalinen alus a, jonka kau a pal elun a joaja ja käy äjä löy ä ä oisensa. Jakamis aloudessa jae a a hyödyke oi olla joko uo e, pal elu, aika ai osaa- minen (TEM 2017). Jakamis alou een sisäl y ä si en esime kiksi Ai bnb, Ube ja muu as aa a pal elu . Alus a yö ä hyödyn ä is ä y i yksis ä unne uimpia Suomessa o a ne in äli yksellä oimi a uokalähe ipal elu Wol ja Foodo a sekä sii ouspal elu F eska. Kansain älises i un- ne uimpiin alus a oimijoihin kuulu a Ube - aksipal elu lope i älillä oimin ansa Suomessa, koska sen oimin amallin ka so iin ole an oimassa ole ien lakien as ainen. Alus a yö on ielä pieni mu a kas a a apa ehdä yö ä, eikä sii ä ole ielä u kimus ie oa (ks. Ma ila 2018). Alus- a yön e una on yön ekijän kannal a sen jous a uus, sillä yö eh ä iä oi o aa as aan silloin, kun i selle sopii. Ongelmana on kui enkin yön ekijän epäsel ä asema: alus a yön ekijä ei ä pääsään öises i ole yösuh eessa, eli he ei ä ole oikeu e uja yön ekijälle kuulu iin e uihin ja oi- keuksiin (Ma ila 2018, 8). Alus a alouden ja - yön sään öihin hae aneen Suomessakin a kaisuja yömallin yleis yessä. Suomessa alus a yö ä ehdään lähinnä sa unnaises i lisä ulojen hankkimiseksi, osaamisen kehi ämiseksi, aih elun halus a ai muus a omas a kiinnos ukses a. Lisäksi yösken ely alus- oilla paikan uu usein elämän e ilaisiin sii ymä aiheisiin. Alus a yöhön sisäl yy yön ekijöiden kannal a monia iskejä. Alus ay i ykse oi a jo halli semansa, ja ja ku as i kas a an, da amää- än a ulla kehi ää en is ä ehokkaampia algo i meja. Näin ne pys y ä op imoimaan alus oilla apah u aa aihdan aa en is ä pa emmin omaksi hyödykseen. Tämänkal aisen in o maa ioepä- symme ian a ulla suu en alus ay i ys en on mahdollis a ah is aa asemaansa suh eessa alus o- jen yön ee äjiin ai muihin oimeksian ajiin, yön ekijöihin ja julkiseen al aan (Zubo 2019). Työn ekemisen muodo näy ä ä siis kehi yneen Suomessa a sin hi aas i, ja yypillinen palkansaaja on yhä kokoaikaises i ja ois aiseksi oimassa ole alla sopimuksella yösken ele ä. Sil i monille yöu a on juu i niin silppuinen ja seka a kuin mi ä media pahimmillaan ku ailee. 26 Ha i Melin Se, e ä suu immalla osalla yöu a on akaa, ei lohdu a nii ä, joilla se on epä akaa. Päin as oin oman ilan een e aaminen siihen, mi ä on yöu al a odo anu ja mi ä oise näy ä ä saaneen, oi olla askas a. Vaikka yöelämän epä a muudes a on ki joi e u jo uosikymmeniä, yöu aan- sa aloi a ien oi eissa oi sil i siin ää kokoaikainen ja pysy ä yösuhde. Se, e ä on lu a u epä- a muu a, ei ee sen omakoh aises a kokemises a helpompaa. Tämä palkansaajien odo uksien ja odellisuuden älinen is i ii a ulisikin o aa huomioon ulki essa si ä, miksi epä a muudes a jakse aan puhua ja ki joi aa, aikka si ä ei ilas ojen mukaan pi äisi olla olemassakaan. Suomalais en mies en ja nais en yöu a , ulo ja yön a kipäi ä e oa a edelleen oisis aan, ja sukupuol en älinen amma illinen lohkou uminen on Suomessa kansain älises i e a una suu a. Miehe ja naise pää y ä e i koulu usaloille, amma eihin ja yöpaikkoihin. Lisäksi miehe pää y ä ko keampiin asemiin eli oimi a useammin joh o eh ä issä. Toki naisiakin on joh o- eh ä issä, mu a myös joh ajuu a mää i ää saman yyppinen lohkou uminen kuin yöelämää yleensäkin, ja naisia oimii sel äs i miehiä ähemmän ylimmissä joh o eh ä issä. Lisäksi naisia on ähemmän joh ajina miesenemmis öisillä aloilla ja yksi yisellä sek o illa. Lohkou uminen ei sinällään mää i ä kenenkään yöu aa, mu a se ohjaa alin oja ja pää öksiä, jo ka mää i ä ä yöu an kehi ys ä. Vaikka yksilö ohi aisi lohkou uneen yöelämän ole ukse , oi a nais en u a- haa ee ö mä ä lasika oon ai aikeu ua lasilaby in in kouke oissa (ks. Koi unen 2015). Suomessa nais en koulu usas e on miehiä ko keampi: esime kiksi Työolo u kimuksessa uon- na 2013 naisis a 53 p osen illa oli ko kea-as een koulu us, kun aas miehis ä as aa a luku oli 38 p osen ia (Su ela & Leh o 2014). Sil i miehis ä suu empi osa e enee joh ajiksi. Lisäksi mies en ja nais en palka e oa a oisis aan. Palkkae ojen pois aminen on ollu yh enä säännöllises i yöeh- osopimusneu o eluissa esillä ole is a eemois a jo unsaa iisikymmen ä uo a. Toinen ä keä ekijä yöelämässä sukupuolen ohella on ikä. Työu ien piden äminen on ollu Suomessa keskeinen yh eiskun apolii inen a oi e iimeisen kahdenkymmenen uoden aikana. Ta peen yöu ien piden ämiselle on luonu elinajan piden yminen, joka on samalla piden äny myös eläkkeellä oloaikaa. (Jä ne el ym. 2013) Suomessa on 1990-lu ul a läh ien a oi el u yöu- ien piden ämis ä e i yises i ikään yneiden yöllisyysas e a nos amalla. Muissakin länsimaissa pohdi aan, mi en yöllis en osuu a äes ös ä oi aisiin kas a aa ja aiku aa yöu ien pi uu een. Työ oiman keski-ikä onkin sel äs i noussu iime uosikymmen en aikana. Palkansaajien keski-ikä oli yöolo u kimuksen mukaan uonna 2013 lähes 44 uo a, kun se uonna 1977 oli hieman yli 36 uo a. Tähän o a aiku anee ikään yneiden pi ki ynee yöu a sekä ja ku as i ähene ä yöma kkinoille ule ien nuo en mää ä (Leh o 2015). Yli 55- uo iaiden yöllisyysas- ee o a myös noussee 1990-lu ul a läh ien. (Kau o 2013, 19). Vaikka yöu a o a piden ynee 2000-lu un alun aikana, mies en yöu a o a piden ynee hi aammin kuin nais en (Jä ne el ym. 2013). Ikään y illä ei kui enkaan ole yöma kkinoilla helppoa: ko keaan ikään lii y ää sy jin ää esiin yy sii ä huolima a, e ä yöu ia halu aan piden ää niiden loppupääs ä. Myös ikään yneen yö oiman jaksaminen on nos e u ä keäksi yöelämän huoleksi. Kas anu maahanmuu o oi osal aan aiku aa yö oiman ikä aken eisiin, sillä maahan- muu aja o a yleensä nuo ia. Maahanmuu ajien yöllis yminen on kui enkin edelleen hy in hankalaa. Yksi suomalaisen yöelämän isoja ule aisuuden kysymyksiä onkin ei ämä ä se, mi en pys ymme hyödyn ämään nykyis ä pa emmin sii olais en osaamis a yöma kkinoilla ( . Kähä i 2017). Työn muu u a maailma 33 eel aan epäsäännöllis ä, ja yö ja ulo aih ele a huoma a as i uoden ajas a oiseen men äes- sä. Yksiny i äjän on luo e a a omaan osaamiseensa. He a ioi a kin yleises i, e ä heillä on ii ä ä aido y i yksensä pyö i ämiseen niin amma iosaamisen kuin liike oimin a ai ojenkin suh een. Tämä ei kui enkaan a koi a si ä, e ei ä kö yksiny i äjä a i sisi mi ään apua. Tyy- pillises i apua kai a aan ie o ekniikassa ja omaa sosiaali u aa koske issa kysymyksissä (m ., 60). Yksi keskeinen y i äjyy een e ä ä ekijä on y i äjän apaus. Mones i sano aan, e ä y i - äjä on oman i sensä he a. Yksiny i äjä eke ä yö ään monissa e ilaisissa paikoissa. Melkein neljännes yksiny i äjis ä yösken elee pääsään öises i ko onaan. Melkein kolmannes ekee yö ä asiakkaan luona ja noin 40 p osen illa on oma oimi ila . Y i äjien yöaika on u kimus en mukaan pidempi kuin palkansaajien (m ., 64). Joka neljäs yksiny i äjä ekee yli 50 unnin yö iikkoa, kun palkansaajien keskimää äinen yö iikko on 37 un ia. Y i äjä eke ä öi ä useammin kuin muu myös iikonloppuisin. Keskimää äise iik- ko yöaja aih ele a aloi ain, ja miehe eke ä jonkin e an pidempiä yö iikkoja kuin nais- puolise yksiny i äjä . Yksiny i äjien yö näy äy yy hy in in ensii isenä. Se kuo mi aa ekijäänsä, mu a samal- la y i äjä o a hy in si ou unei a ja innos unei a ekemises ään. Työn imun käsi e näy äisikin sopi an oikein hy in yksiny i äjien yö ilan eisiin. Työn imulla ii a aan sellaisiin ilan eisiin, joissa yön ekijä koke a a mokkuu a, joissa he omis au u a yölleen ja suo as aan uppou u a siihen. Y i äjä o a yleensä innos uneis a omas a yös ään. Tähän aiku aa me ki ä ällä a al- la yön i senäisyys ja kokemukse yöp osessin hallinnas a, omaa osaamis aan oi käy ää hyö- dykseen ailla mi ään ajoi ei a. Kaiken kaikkiaan yksiny i äjä o a sangen yy y äisiä omaan yöhönsä. Y i äminen ei aina kanna a aloudellises i. Yksiny i äjien aloudellinen oimeen ulo aih- elee. Tuo een yksiny i äjäkyselyn (Suomen y i äjä 2019, 13–14) mukaan melkein puole (48 %) kyselyyn as anneis a ansai si kuukaudessa alle 2000 eu oa. Yli 4000 eu oa kuukaudessa ie- nannei a oli ain noin 15 p osen ia kaikis a. Huoma a an moni yksiny i äjis ä on i se asiassa pieni uloinen. Palkansaajien keskimää äise kuukausi ulo ja mediaani ulo o a ko keamma kuin yksiny i äjillä. Melko alhaisis a kuukausi ulois a huolima a enemmis ö heis ä (62 %) ko- kee aloudellisen ilan eensa akaaksi ja u a uksi. Mu a samaan aikaan eilu kolmannes (38 %) ka soo aloudellisen ilan eensa ole an epä a ma (Pä nänen ja Su ela 2014, 111). Tä keä ekijä epä a muuskokemus en aus alla on, e ä monilla y i äjillä ulo oi a aihdella kuukaudes- a oiseen hy inkin paljon. Sesonkiaikoina, esime kiksi kesäisin, ulo oi a nous a hy inkin ko keiksi ja as aa as i hiljaisina aikoina ulo saa a a olla jokseenkin olema omia. Y i äjien ulo o a a sin ha oin edes suh eellisen säännöllisiä. Pikemminkin kyse on ilkku äkis ä, joka aken uu e ikokoisis a ja e i ä isis ä palasis a. Sosiologisen u kimuksen näkökulmas a yksiny i äjyys on kiinnos a a ilmiö. Kun pohdim- me y i yksiä, mieleen ule a ensinnä nykyaikaise suu y i ykse ku en Amazon, Shell ai S o a Enso. Ne kaikki oimi a globaalis i, niiden liike aih o on milja deja eu oja uodessa, ne yöllis- ä ä uhansia yön ekijöi ä ja niillä on myös me ki ä ää polii is a aiku us al aa. Tällaisiin y i- yksiin suh eu e una pa u in, psykologin ai pu kimiehen elinkeinon ha joi aminen on ikään kuin e i ason ju u ja aa ii u kimuksel a oisenlais a lähes ymis apaa. 34 Ha i Melin Työma kkinoiden muu okse o a yleensä a sin hi ai a. Y i äjien suh eellinen osuus kaikis a amma issa oimi is a on ähen yny iimeise sa a uo a. Samaan aikaan y i äjä äes ön sisäi- nen akenne on muu unu : yönan ajay i äjien mää ä on ähen yny ja yksiny i äjien osuus on kas anu . On a sin odennäköis ä, e ä yksiny i äjien mää ä kas aa myös as aisuudes a. Kas- un aus al a löy yy monia ekijöi ä. Monia houku aa halu oimia i senäises i. Joillekin y i äjyys aas on luon e a apa ha joi aa omaa amma iaan. Joku kolmas pää yy yksiny i äjäksi enemmän ai ähemmän olosuh eiden pakos a. Alus a alou a pide ään yh enä me ki ä änä y i äjyyden kas un mahdollis ajana. Siinä näh- dään piile än myös monia iskejä, ku en liiallinen iippu uus pal elun a joajas a. Lisäksi on aka as i huomau e u, e ä onko ällaisessa oiminnassa kyse pikemminkin palkka yös ä kuin aidos a y i äjyydes ä (esim. Ma ila 2019). Toinen uusi ilmiö on niin ku su u ke y y i äjyys. Ke y y i äjyydellä a koi e aan oimin aa, jossa ehdään yö ä y i äjämäises i, mu a ilman omaa y i ys ä. Joku kolmas aho hoi aa lasku uksen ja muu as aa a eh ä ä . Tällainen y i - äjyys nähdään iski ömänä apana käynnis ää y i äminen. Se oi a jo akin mahdollisuuden uuden yyppiseen amma inha joi amiseen palkka yön ja yksiny i äjyyden älimaas ossa. Työma kkina monimuo ois u a . Yksi ä keä kehi ys on ollu yksiny i äjyyden kas u. Tie- dämme sii ä kui enkin sangen ähän. Siksi on a peellis a kohdis aa yksiny i äjyy een monia- lais a yh eiskun a ie eellis ä u kimus a. Yh een e o Työelämän ule aisuus aska u aa sekä a allisia yön ekijöi ä e ä yöelämän u kijoi a. Suoma- laisen yöelämän ilas a käydään ja ku as i ilkas a äi elyä. Juha Sil ala julkaisi uonna 2004 u kimuksen Työelämän huonon umisen lyhy his o ia. Siinä hän py ki osoi amaan laajan haas- a eluaineis on a ulla, e ä niin ku su u ” yön aih osuhde” on heiken yny . Työn aih osuh- eella Sil ala käsi ää yön ekijän yöhön sijoi aman sa sauksen ja yös ä saa ujen palkkioiden ä- lisen suh een. Vaih osuhde ei a koi a pelkkää palkkaa, aan se ku aa laajemminkin yösuh een kokonaisuu a. Sil alan ulos on synkkä. Koko ähänas isen 2000-lu un ajan ” u bokapi alismin” o e on ki is yny , ja yön ekijä o a jou unee yhä ko empien uo o-odo us en ja yöpaineiden koh eeksi. Sil ala on monessa mielessä äysin oikeassa. Toisaal a hänen pii ämänsä ku a on yk- sipuolinen, koska hän ei o a lainkaan huomioon monia myön eisiä kehi yskulkuja, joi a myös on löyde ä issä. E ilaise jous a a yöjä jes ely o a äs ä hy ä esime kki. Raija Julkunen on poh inu monipuolises i meneillään ole aa yön muu os a ki jassaan Uu- den yön pa adoksi (2008). Siinä hän o eaa, e ä yö un uu ole an ala i mu oksessa. Ja ku as i puhu aan sii ymises ä anhas a uu een yöhön. On kui enkin niin, e ä ”uusi” aih aa sisäl öä jokseenkin 10 uoden älein. Tällä he kellä ”uu a yö ä” luonneh ii ie ois uminen, a ek ii i- suus, jälkiby ok aa isuus, kommunikoi uus ja jous a uus. Lisäksi uu a yö ä ekee pääosin p eka iaa i, joka on mää äaikaisissa yösuh eissaan ja ku assa odo us ilassa. P eka iaa ille on yypillis ä silppu yö. Toimeen ulo ei pe us u aki uiseen yösuh eeseen, aan se joudu aan haali- maan mones a e i läh eis ä, ja yön ekijän on ol a a almis öihin milloin ahansa. Työn muu u a maailma 35 Jokunen uosi si en julkaisemassaan ki jassa Kunnioi us e ia oisuuden maailmassa Richa d Senne (2004) poh ii a okkuuden ja unnus uksen me ki ys ä. Samaan asiaan o a kiinni änee huomionsa mone muu kin u kija . Tois en yön kunnioi aminen ja a os aminen on aa assa ähen yä. Kas a a uo o-odo ukse ja yöelämän ahdin kii as uminen luonneh i a 2000-lu- un alun henkeä. Tähän yhdis e y kansain älis yminen ja ihen y ä e kos oi uminen jä ää yhä ähemmän ilaa unnus uksen an amiselle ja kii okselle. Saa aa kui enkin olla, e ä ällainen yön ekijän huomioiminen oi olla yhä ä keämpi ekijä kilpail aessa ule aisuudessa yhä ha - emmiksi käy is ä osaajis a ja ai ajis a. Meillä Suomessa on u kijoiden käy össä kansain älises i poikkeuksellisen ikas yöolojen muu os a käsi ele ä u kimusaineis o. Tilas okeskus on Suomessa seu annu yöolojen muu ok- sia uodes a 1977 (esim. Leh o & Su ela 2008). Yli 40 uo a ja kunu u kimus ke oo pikemmin- kin akaudes a kuin ajuis a mu oksis a. Noin iiden uoden älein o eu e a an yöolo u ki- muksen ohella yöelämän muu oksis a ja yön ekijöiden kokemus en muu oksis a saadaan ie oa Työminis e iön uosi aises a Työoloba ome is a. Työoloba ome i on seu annu yöelämän laa ua uodes a 1992 läh ien. Työolo u kimuksen mukaan yöelämä koe aan ny aiempaa epä a mempana. Ansio yö on edelleen keskeinen osa suomalais en palkansaajien elämää. Suomes a ei ole ullu apaa-ajan yh- eiskun aa, pikemminkin yö kie oo ja si oo ekijöi ään yh ä ah emmin. Suomalais en yy y- äisyys yöhön ja yöelämään on kui enkin lisään yny . Tie o yön lisään ymisen ja eknologian kehi ymisen seu auksena yhä useamman yö on i onnu ajas a ja paikas a. Se on lisänny yön ekemisen apauksia, mu a uonu mukaan uudenlaisia haas ei a, esime kiksi ja ku aan a oi e - a uu een ja i sensä joh amiseen lii yen. Työelämä on monella mi a illa a kas el una pa an unu . Työ u allisuus on pa empi kuin koskaan. Pi kä sai auspoissaolo o a ähen ynee uosikymmenen ajan, mu a siihen oi ai- ku aa muun muassa alouden sykli (Blomg en 2016). Tämän päi än yöhy in oinnin ongelma lii y ä sel äs i aiempaa enemmän henkiseen ja koe uun hy in oin iin. Ymmä ys uudenlaisis- a ie o yöhön lii y is ä haas eis a on lisään yny . Ny puhu aan esime kiksi ai oe gonomias a. Aina silloin ällöin on a peen ähden ää, e ä näkökulmamme yöhön on pe in Eu ooppa- keskeinen. Ymmä yksemme yös ä pe us uu kehi yneiden alouksien kokemuksiin. Meidän ei a i se mennä kuin i ä ajan yli Venäjälle, kun kokemus ja käsi ykse yös ä o a yys in oisen- laisia. Puhumme paa oksella eollisen yön lopus a, kun jossakin oisaalla eollis uminen on as a sy jäy ämässä maa alou a. Kannamme huol a p eka iaa is a, kun jossain muualla ihminen saa ensimmäisen palkkansa sa unnaises a yösuh ees a. Työn maailma näy äy yy yys in oisenlai- sena nopeas i muu u issa Aasian ai A ikan yh eiskunnissa. Vuonna 2012 käynnis yi silloisen yöminis e in Lau i Ihalaisen aloi ees a isio yö, jonka a oi eena on ehdä suomalaises a yöelämäs ä Eu oopan pa as uo een 2020 mennessä. Han- ke a joh i Työ- ja elinkeinominis e iön nimi ämä laaja asian un ija yhmä. Sen a oi eena oli uudis aa yöelämän käy än öjä niin, e ä meillä olisi 2020-lu ulla pääosin ain hy in oimi ia ja uloksellisia yöpaikkoja. Vision mukaan yöpaikkoja kehi e äisiin uudis amalla oimin a apo- ja, jo ka uke a inno oin ia ja uo a uu a, ah is a a luo amus a ja yh eis yö ä, panos a a yöhy in oin iin ja e ey een sekä huoleh i a yö oiman osaamises a. Vision a oi e oli kun- nianhimoinen ja si ä uki a sekä amma ilii o e ä yöan ajajä jes ö . Työelämän kehi äminen 36 Ha i Melin on kaikkien yh einen e u. Huolena ain on, e ä hy iin a oi eisiin un uu ole an aikeaa pääs ä. Yh eise julkilausuma ei ä ielä muu a yöpaikkojen käy än öjä, eikä empoile a poli iikka ole omiaan ah is amaan luo amus a. Niiden sijaan a i aan konk ee isia ekoja. Mi ä me yöl ä haluamme? Tu kimus en mukaan ihmise a oi ele a yöl ä yhä useammin sisäl öä elämälle, mielekäs ä ekemis ä ja me ki yksellisiä ihmissuh ei a. Työelämän kehi ämi- ses ä on Suomessa puhu u aina 1970-lu un alus a läh ien. Tä keä sisällöllinen puheen uo o esi- e iin uonna 1990 jolloin ilmes yi yöoloja käsi elleen komi ean mie in ö (Kolu 1991). Tuolloin ol iin laajal i huolissaan yöelämän laadus a. Huol a kas a i e i yises i pelko yö oimapulas a ja siksi halu iin kehi ää yöoloja. Komi ea esi i ohjelman suomalaisen yöelämän muu amiseksi koh i ”hy ää yö ä”. Mie innössä hy ää yö ä luonnehdi iin niin, e ä se on: • haas a aa ( aidollises i ja sosiaalises i) • palki se aa (aikaansaaminen, palkka) • uloksellis a • u allis a ( yösuh een pysy yys, yö u allisuus) Hy ä yö näh iin osana hy än yöpaikan ja lopul a hy än yh eiskunnan aken amis a. Työ- elämän kehi äminen ymmä e iin askeleena koko yh eiskunnan kehi ämisessä. Tänä päi änä oi aisiin o aa oppia jokseenkin 30 uo a si en yöskennelleen komi ean yös ä. Jos hy äksym- me aja uksen sii ä, e ä a oi eena on aken aa edelly yksiä hy älle elämälle ja hy älle yh eiskun- nalle, on yöllä ässä ä keä sija. Meidän pi äisi ällaisen aja uksen pe us eella panos aa yöelämän kehi ämiseen. Se aas edelly ää k ii is ä yöelämän u kimus a. Tu kimus ei kui enkaan ah is a si ä, e ä öiden o ganisoin i ja yöo ganisaa io olisi a muu umassa adikaalilla a alla. Useimmilla yöpaikoilla yö on edelleen o ganisoi u a sin hie- a kkises i ja by ok aa ises i. Tiimi yö on yleis yny , jo yli puole suomalaisis a palkansaajis a yösken elee iimeissä. Tiimien käy ö ei kui enkaan ole me kinny mi ään olennaisia muu oksia allan ja as uun jakau umisessa. Joh aja pää ä ä ja iimi o eu a a . Täs ä huolima a ihmis- en kokemukse iimi yös ä o a pääosin myön eisiä, niiden ka so aan lisää än yön i senäisyy ä, ja samalla ne a joa a aikaisempaa oikeudenmukaisemmaksi koe uja palki semisen apoja. Näh ä äksi jää, millaiseksi yöelämän ule aisuus muodos uu. Va maa kui enkin on, e ä yö- elämä muu uu yhä kiih y ää auh ia, ai an kuin se on ähänkin as i ehny . Samalla moni asia pysyy yössä ja yösuh eissa ennallaan. Väi ämme, e ä yön ule aisuus on a oin. Ei ole olemassa mi ään suu a käsiki joi us a ai yh ä selkeää kehi yksen suun aa. Pikemminkin on monia ois- ensa kanssa is i ii aisessa suh eessa ole ia muu osp osesseja. Au omaa io ja obo i ko aa a yhä useammin suo i a an yön lisäksi monia asian un ija eh ä iä. Esime kiksi ju is in yö ä oidaan au oma isoida jo ny hy in pi källe. Samaan aikaan syn yy oisaalle uusia öi ä ja an- ha amma i muu a a muo oaan. Olennaisen ä keää on, e ä yössä edelly e ä ä osaamise muu u a nopeaan ah iin. Ennakoidaan, e ä ule aisuuden öissä a i aan sel äs i nykyis ä enemmän k ii is ä aja elua, kykyä omaksua nopeas i uu a ja kykyä lähes yä ja ymmä ää oisia. Meneillään on yön ekijöiden kannal a myön eisiä muu oksia, esime kiksi jous a ien yöjä jes e- lyjen muodossa, ja yön huonon umis a, esime kiksi kii een ja yökuo man kas u. Viime uosina on puhu u innolla y i äjyyden kas us a, y i äjä äes ön mää ä on kui enkin pysyny suh eelli- sen akaana, ain i sensä yöllis äjien mää ä näy äisi kas a an. Työn muu u a maailma 37 Ki jallisuus A n z, M., G ego y, T. & Zie ahn, U. (2016) The Risk o Au oma ion o Jobs in OECD Coun ies, A compa a i e analysis. h p://www.oecd-ilib a y.o g/social-issues-mig a ion-heal h/ he- isk-o -au oma ion- o -jobs-in-oecd-coun ies_5jlz9h56d q7-en. Blom Raimo, Melin Ha i ja Pyö iä Pasi (2001) Tie o yö ja yöelämän muu os. Palkka yön a ki ie oyh eiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus. Blomg en Jenna (2016) Pi kä sai auspoissaolo naisilla ja miehillä. Sai auspäi ä ahan saaja 1996–2015. Yh eiskun apoli iikka 81 (2016): 6. B ynJol sson, E ik & Mca ee, And ew (2014) The Second Machine Age: Wo k, P og ess and P ospe i y in a Time o B illian Technologies. New Yo k: No on & Company. Cas ells, Manuel (1996) The Rise o he Ne wo k Socie y. Ox o d: Blackwell. Doogan Ke in (2009) New Capi alism? The T ans o ma ion o wo k. London: Poli y P ess. Feldman, H. (2013) Technological Unemploymen in Indus ial Coun ies. Jou nal o E olu iona y Economics 23 (5), 1099–1126. Haapala Pe i ( oim.) (2018) Suomen akennehis o ia. Näkökulmia muu okseen ja ja ku uu een (1400–2000). Tampe e: Vas apaino. Haapala Pe i ja Pel ola Ja mo (2018) Elinkeino akenne 1750–2000. Teoksessa Haapala ( oim.) Suomen akennehis o ia, 170–209. Heiskanen Tuula, Ko ajä i Päi i ja Ran alaiho Liisa (2008) Sukupuoli ja yö: pysy yy ä ja liikahduksia. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. Jokinen, Ee a (2013) P ekaa i sukupuoli. Nais u kimus 26:1, 5–18. Jolkkonen, A ja & Kois inen, Pe i & Ku inen, A ja (2012) Re-employmen o displaced wo ke s. No dic Jou nal o Wo king Li e S udies 2:1, 81–100. Julkunen Raija (1987) Työp osessi ja pi kä aallo . Työn uusien o ganisaa iomuo ojen syn y ja yleis yminen. Tampe e: Vas apaino. Julkunen Raija (2008) Uuden yön pa adoksi . Tampe e: Vas apaino. Jä ne el , Noo a & Mikko Kau o, Ma kku Nu minen ja Janne Salonen (2013) Työu ien pi uuden kehi ys 2000-lu ulla. Helsinki: Eläke u akeskus. Eläke u akeskuksen apo eja 01/2013. Kallebe g, A ne (2011) Good Jobs, Bad Jobs: The Rise o Pola ized and P eca ious Employmen in he Uni ed S a es, 1970s o 2000s. New Yo k: Russell Sage Founda ion Kauhanen, An i ja Lilja, Reija (2014) Nais en ja mies en muu u a asema yöma kkinoilla. Teoksessa Pen ikäinen, Leena ( oim.) Ka saus suomalaisen yön ule aisuu een. Helsinki: Työ- ja elinkeinominis e iö. Työ ja elinkeinominis e iön julkaisuja. Työ ja y i äjyys 30/2014, 75–84 Kauhanen, An i (2016) Uusi yönjako. Teoksessa Ande sson, C is ina, Haa is o, Ilkka, Kangasniemi, Ma i, Kauhanen, An i, Tikka, Taneli, Täh inen, Lau i, Tö mänen, An i Robo i öihin, mi ä apah uu yöpaikoilla? Helsinki: EVA Rapo i 2/2016. Kau o, Mikko (2013) Työu a poli iikan ja u kimuksen koh eena. Teoksessa Noo a Jä ne el , Mikko Kau o, Ma kku Nu minen ja Janne Salonen ( oim.) (2013) Työu ien pi uuden kehi ys 2000-lu ulla. Helsinki: Eläke u akeskus. Eläke u akeskuksen apo eja 01/2013. 38 Ha i Melin Ke unen Pauli (1997) Työjä jes ys. Tu kielmia yön ja iedon polii ises a his o ias a. Helsinki: Tu kijalii o. Kinnunen, Me ja & Ko ajä i, Päi i ( oim.) (1996) Työelämän sukupuolis a a käy ännö . Tampe e: Vas apaino. Kois inen, Pe i (2014) Työ, yö oima & poli iikka. Tampe e: Vas apaino. Koi unen, Tuija (2015). Sukupuol en asa-a o y i ys en ylimmän johdon ek y oinneissa. Helsinki: Sosiaali- ja e eysminis e iö. Sosiaali- ja e eysminis e iön julkaisuja 2015:5. Koi unen, Tuija & Ojala, Sa u & Saa i, Tiina & Vii asalo, Niina (2017) Sukupuol en asa-a o yöelämässä. Teoksessa Pasi Pyö iä ( oim.) Työelämän myy i ja odellisuus. Helsinki: Gaudeamus. 130–144. Kolu Timo (1991) Työelämän laa u 1977–1990. Hy in oinnin koe uja muu oksia yössä. Komi ea- mie in ö 1991:38. Helsinki: Työminis e iö. Ko ajä i, Päi i & Jä inen, Rii a & Kinnunen Me ja (1990) Muu okse kii een keskellä. Tampe e: Tampe een yliopis on Työelämän u kimuskeskus T7/1990. K u o a, Oxana (2016) En ailing Tempo ali y. Tampe e: Ac a Uni e si a is Tampe ensis 2190. Kuusi, Eino (1914) Tal i yö ömyys, sen esiin yminen, syy ja ehkäisy oimenpi ee Suomen suu im- missa kaupungeissa. Tampe e. Kähä i, Ou i (2017) Luo amus enäläis aus ais en ja kan asuomalais en yöelämän suh eessa. Tu ku: Tu un yliopis on julkaisuja C 445. Leh o, Anna-Maija ja Su ela, Hanna (2008) Työolojen kolme uosikymmen ä. Työolo u kimus en uloksia 1977–2008. Helsinki: Tilas okeskus. Leh o, Anna-Maija (2015) Työelämän pi kä kaa i – kansain älinen kehi ys aiku aa yhä enemmän yöoloihin. Tie o & T endi 4/2015. Läh eenmäki, Liisa (2013) Keskus eluja uok a yös ä Vuok a yön disku sii inen aken uminen Suomessa. Tu un yliopis on julkaisuja Annales Uni e si a is Tu kuensis sa ja C 356. Tu - ku: Tu un yliopis o. Mamia, Te o ja Melin, Ha i ( oim.) (2006) Kenen ehdoilla yö jous aa? Helsinki: Työminis e iö, Työpolii inen u kimus 314. Mamia Te o & Melin Ha i ( oim.) (2007) Tie oyh eiskun a ja yöo ganisaa ioiden muu os. Tu ku: Sosiologian u kimuksia A30, Tu un yliopis o. Ma ila, Maija (2018) Alus a alouden haas ee yön ekijälle. Helsinki: Kale i So sa Sää iö Ma ila, Maija (2019) Työ ja yön ekijöiden oikeude alus a aloudessa. Ongelmis a a kaisuihin. Helsinki: Kale i So sa -sää iö. McKinsey Global Ins i u e (2017) Jobs Los , Jobs Gained: Wo k o ce T ansi ions In A Time O Au oma ion. Decembe 2017. Melin, Ha i ja Mamia, Te o (2010) Tapaus Voikkaa. Teollisuusyh eisö mu oksessa. Po i: Tampe een yliopis o. Nä i, Jouko (1989) Työma kkinoiden lohkoon uminen. Segmen aa io eo ia , Suomen yöma kkina ja y i ys en yö oimas a egia . Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. Ojala Sa u, Pyö iä Pasi ja Nä i Jouko (2015) Ansio yö ajas a ja paikas a iippuma a. Teoksessa An ila Anu-Hanna, An ila Timo, Liikanen Mi ja ja Pääkkönen Hannu ( oim.) Ajassa kiinni ja i allaan. Yh eisöllise y mi 2000-lu un Suomessa. Helsinki: Tilas okeskus. 61–72 Työn muu u a maailma 39 Pekkola, Juhani (2002) E ä yö Suomessa. Fyysise , i uaalise , sosiaalise ja henkise yö ila e ä- yöympä is öinä. Helsinki: S enska handelhögskolan. Pyö iä Pasi & Ojala Sa u (2016) P ekaa in yön yleisyys: liioi ellaanko yöelämän epä a muu a? Sosiologia 53(1): 45–63. Pä nänen Anna ja Su ela Hanna (2014) I sensä yöllis äjä Suomessa 2013. Helsinki: Tilas okeskus. Saa i, Milja (2016) Samapalkkaisuus – neu o el u oikeus nais en ja mies en palkkae ia oisuus polii isena ja oikeudellisena kysymyksenä ko po a is isessa Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopis o. Saa i, Tiina (2014) Psykologise sopimukse ja o ganisaa ioon si ou uminen ie o yössä. Tampe e: Tampe een yliopis o. Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1944. Saa i, Tiina (2016) Resilienssi yön ekijän oima a ana asian un ija yön aikapaineiden hallinnassa. Hallinnon u kimus 35 (3), 232–243. Senne Richa d (2004) Kunnioi us e ia oisuuden maailmassa. Tampe e: Vas apaino. Sil ala Juha (2004) Työelämän huononemisen lyhy his o ia. Helsinki: O a a. Sky me, D. (1993) Dis ance Wo king - The Co po a e Pe spec i e. h ps://www.sky me.com/pubs/ wp0493.h m. Lue u 26.8.2020 Su ela Hanna, Pä nänen Anna ja Key iläinen Ma ianne (2019) Digiajan yöelämä. Helsinki: Tilas okeskus. Su ela Hanna, Leh o Anna-Maija (2015) Työolojen muu okse 1977 – 2013. Helsinki: Tilas okeskus. Suomen i allinen ilas o (SVT) (2018) Työ oima u kimus [ e kkojulkaisu]. Helmikuu 2018, Lii e aulukko 14. Palkansaaja yösuh een yypin mukaan 2017/02–2018/02, 15–74- uo iaa , %. Helsinki: Tilas okeskus. h p://www.s a . i/ il/ y i/2018/02/ y i_2018_02_2018-03-20_ au_014_ i.h ml. Vii a u: 21.3.2018. Suomen i allinen ilas o (SVT) (2016) Työ oima u kimus [ e kkojulkaisu]. Aikasa ja iedo 2007– 2016 2016, 2 Työllisyys ja yö ömyys uonna 2016. Helsinki: Tilas okeskus. h p://www. s a . i/ il/ y i/2016/13/ y i_2016_13_2017-04-12_ka _ 002_ i.h ml. Vii a u: 22.3.2018. S anding, Guy (2014) A P eca ia Cha ac e . London: Bloomsbu y. S ewa , I., De, D. & Cole, A. (2015): Technology and people: The g ea job-c ea ing machine. Deloi e. h ps://www2.deloi e.com/con en /dam/Deloi e/uk/Documen s/ inance/deloi e-uk- echnology-and-people.pd . Vii a u 15.4.2018. Suomen Y i äjä (2019) Yksiny i äjäkysely 2019. Helsinki: Suomen Y i äjä . Su ela Hanna, Pä nänen Anna ja Key iläinen Ma ianne (2020) Digiajan yöelämä. Työolo- u kimuksen uloksia 1977–2018. Helsinki: Tilas okeskus. Taylo , F ede ick Winslow (1914) Tie eellisen liikkeenhoidon pe iaa ee . Hämeenlinna: Ka is o. Tilas okeskus (2014) Naise ja miehe Suomessa 2014. Helsinki: Tilas okeskus. Tilas okeskus (2018) Kokonaisansio yönan ajasek o in ja sukupuolen mukaan 2016. Tilas o- keskus, Palka ja yö oimakus annukse . h p:// ilas okeskus. i/ up/suoluk/suoluk_palka . h ml#keskiansiosek o i. Vii a u 16.4.2018 Työ- ja elinkeinominis e iö (2017) Jakamis alous Suomessa 2016. Nyky ila ja kas unäkymä . Työ- ja elinkeinominis e iön julkaisuja TEM apo eja 9/2017. 40 Ha i Melin Työ- ja elinkeinominis e iö (2018) Tekoälyajan yö. Neljä näkökulmaa alou een, yöllisyy een, osaamiseen ja e iikkaan. Työ- ja elinkeinominis e iön julkaisuja 19/2018. Helsinki: Työ- ja elinkeinominis e iö. Uhma aa a Heikki, Niemelä Jukka, Melin Ha i, Mamia Te o, Malo Ani a, Koi umäki Jaakko ja Blom Raimo (2005) Jous aako yö? Helsinki: Työminis e iö, Työpolii inen u kimus 277. Zubo , Shosana (2019) The Age o Su eilance Capi alism. London: P o ile Books.